Accounting Information Systems 8th Edition Hall Solutions Manual

ausamaobiji 10 views 68 slides Apr 18, 2025
Slide 1
Slide 1 of 68
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31
Slide 32
32
Slide 33
33
Slide 34
34
Slide 35
35
Slide 36
36
Slide 37
37
Slide 38
38
Slide 39
39
Slide 40
40
Slide 41
41
Slide 42
42
Slide 43
43
Slide 44
44
Slide 45
45
Slide 46
46
Slide 47
47
Slide 48
48
Slide 49
49
Slide 50
50
Slide 51
51
Slide 52
52
Slide 53
53
Slide 54
54
Slide 55
55
Slide 56
56
Slide 57
57
Slide 58
58
Slide 59
59
Slide 60
60
Slide 61
61
Slide 62
62
Slide 63
63
Slide 64
64
Slide 65
65
Slide 66
66
Slide 67
67
Slide 68
68

About This Presentation

Accounting Information Systems 8th Edition Hall Solutions Manual
Accounting Information Systems 8th Edition Hall Solutions Manual
Accounting Information Systems 8th Edition Hall Solutions Manual


Slide Content

Accounting Information Systems 8th Edition Hall
Solutions Manual install download
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-8th-edition-hall-solutions-manual/
Download more testbank from https://testbankfan.com

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankfan.com
to discover even more!
Accounting Information Systems 8th Edition Hall Test
Bank
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-8th-edition-hall-test-bank/
Accounting Information Systems 10th Edition Hall
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-10th-edition-hall-solutions-manual/
Accounting Information Systems 9th Edition Hall
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-9th-edition-hall-solutions-manual/
Accounting Information Systems 7th Edition Hall Test
Bank
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-7th-edition-hall-test-bank/

Accounting Information Systems 10th Edition Hall Test
Bank
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-10th-edition-hall-test-bank/
Accounting Information Systems 9th Edition Hall Test
Bank
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-9th-edition-hall-test-bank/
Accounting Information Systems 2nd Edition Hurt
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-2nd-edition-hurt-solutions-manual/
Accounting Information Systems 12th Edition Romney
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-12th-edition-romney-solutions-manual/
Accounting Information Systems 10th Edition Gelinas
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/accounting-information-
systems-10th-edition-gelinas-solutions-manual/

CHAPTER 9
DATABASE MANAGEMENT SYSTEMS
REVIEW QUESTIONS
1. database planning, design, implementation, operation and maintenance, and change
and growth.
2. the users, the database management system, the database administrator, and the
physical database structures.
3. The primary difference between the network and hierarchical models is in the
parent-child relationship. The network model allows a child file to have multiple
parents. The hierarchical model permits a child to be associated with only one
parent record.
4. a. No data redundancy
b. Single update of data
c. Current values for all user applications
d. Task-data independence.
5. program development, backup and recovery, database usage reporting, and
database access.
6. One level is the schema, which is the conceptual view of the data. The schema
describes the entire database, and it represents the database logically. The second
level is the internal view which is the physical arrangement of the records. At this

Chapter 9 Page 356
level, the physical data records are described as well as linkages between files. The
next level is the subschema, which is the external view of the database that specific
users have authorization to use. This is also called the user view. This is the level
that users find of most interest.
7. The primary key is a table attribute the value of which is unique to the record. It is a
unique identifier.
8. Logically related tables need to be physically connected to achieve the associations
described in the data model. This is accomplished by embedding the primary key of
one table into the related table as a foreign key.
9. The data dictionary describes every data element in the database. The data
dictionary enables all users (and programmers) to share a common view of the data
resource, thus facilitating greatly the analysis of user needs.
10. An organization has three diverse operating units: tractors, sewing machines, and
computer chips. These units have different customers, suppliers, and production
facilities. Operating data are consolidated for financial reporting only.
11. An entity is anything about which the organization wishes to capture data. Entities
may be physical, such as “Inventory”, “Customer”, or “Employee”. They may also be
conceptual, such as “Sale” (to a customer), “Accounts Receivable”, or “Accounts
Payable”.
12. The XYZ company is a geographically distributed organization with several sites
around the country. Users at these sites need rapid access to common data for
read-only purposes.

Chapter 9 Page 357
13. (1:0,1) Every occurrence (record) is for one entity (Employee), there is a possibility
of zero or one occurrence in the related entity (Company Car).
(1:1) Describes a situation in which each record in one entity is always associated
with one (and only one) record in the associated entity. For example,
a company laptop computer is assigned to only one manager, and
every manager is assigned only one laptop.
(1:M) An example of this situation is that each item of Inventory (entity) is supplied
by one and only one Vendor (related entity), but each Vendor
supplies one or many different Inventory items to the company.
(M:M) A company with a policy of purchasing the same types of inventory from
multiple suppliers would have a M:M association between the Vendor
and Inventory entities.
14. The term association pertains to the nature of the relationship between two entities.
This is represented by a verb such as shipped, requests, or receives. Cardinality is
the degree of association between two entities. Simply stated, cardinality describes
the number of possible occurrences in one table that are associated with a single
occurrence in a related table.
15. In a many-to-many association, a link table with a combined (composite) key
consisting of the primary keys of the two related tables is created in order to link the
related tables.
16. a. All occurrences at the intersection of a row and column are a single value. No
multiple values (repeating groups), partial dependencies, or transitive dependencies

Chapter 9 Page 358
are allowed.
b. The attribute values in any column must all be of the same class.
c. Each column in a given table must be uniquely named.
d. Each row in the table must be unique in at least one attribute that is considered to be
the primary key.
17. a. Restrict—Extracts rows that satisfy the given condition from a specified table
and places these rows into a new table.
b. Project—Extracts columns from a specified table and places these attributes
(columns) into a new table.
c. Join—Builds a new table from two tables consisting of all concatenated pairs of
rows, one from each table.
18. A table normalized to 3NF meets the following conditions:
1. All nonkey attributes in the table are dependent on the primary key.
2. All nonkey attributes are independent of the other nonkey attributes.
In other words, the primary key of a table wholly and uniquely defines each attribute
in the table, and none of the table attributes are defined by an attribute other than
the primary key.
19. The user may restrict the fields of data to view with the SELECT command. Further,
the user may restrict the rows or records of data to be viewed with the WHERE
command. The WHERE command allows the user to view only those records that
have values which fall within a certain range for one or more fields of data.
20. A data model is the blueprint for creating the physical database. Database designers
identify system entities and prepare a model of them using a graphical

Chapter 9 Page 359
representation technique called an entity relationship (ER) diagram.
21. The deletion anomaly may cause records to be deleted unintentionally and may
occur for some time before the problem is noticed. A deletion anomaly occurs when
an item in one file is legitimately deleted. The problem occurs when this file is linked
to another file, which may also have a record deleted, due to its link. If the second
record should not be deleted, then an update anomaly has occurred.
22. A user view is the set of data that a particular user sees. Examples of user views are
computer screens for entering or viewing data, management reports, or source
documents, such as an invoice.
23. User views derive from underlying database tables. Simple views may be
constructed from a single table, while more complex views may require several
tables. Furthermore, a single table may contribute data to many different views.
24. Valid entities meet the two conditions below:
Condition 1. An entity must have two or more occurrences.
Condition 2. An entity must contribute at least one attribute that is not provided
through other entities.
25. Because attributes are the logical and relevant characteristics of an entity, they are
unique to it. Therefore, the same attributes should not be used to define two different
entities.
DISCUSSION QUESTIONS
1. In the traditional data management environment, applications are developed with

Chapter 9 Page 360
data and program dependency. Typically, these programs are application specific.
Thus, the users of the application data tend to be proprietary about the data in “their”
application and may not be amenable to sharing such data.
2. If your university were to use different databases for the registrar, library, parking,
food services, and computing services, then the number of forms you would have to
fill out, if any of your personal data changes, would be plentiful. For example, if you
were to move during the semester to a different apartment, the university should be
notified. In this situation, a couple of things could happen. You could be required to
go to each service individually and fill out an address form, or you could go to one
central location and fill out a form that has multiple copies, which are sent to the
various areas on campus for update. In any case, your address could be keyed in
correctly by the registrar. You might receive some correspondence from the registrar
and assume that the address correction was made. However, a keypunch error
might have occurred by the library staff, and you may not receive notification that
you have a library book which you forgot about past due. After the end of the
semester, you may not receive your final grade report. When you call the registrar,
you may find out that the library has reported that you have an overdue book and
that your grades should be held until the book is returned, and the fine is paid.
3. Under the database concept, the data becomes centrally stored with many different
users accessing the database. However, each user should not have access to the
whole database. Under the traditional data management approach, where the data
are limited to a single application, the user access problem was not as much of a
threat. The DBMS is a special software system that is programmed to know which

Chapter 9 Page 361
data each user is authorized to access. This controlled authorization is crucial in
centrally stored DBMSs.
4. User views are derived database tables. A single table may contribute data to
several different views. On the other hand, simple views may be constructed from a
single table.
5. Tables that are logically related in the data model need to be physically linked. The
degree of association between the tables (i.e., 1:1, 1:M, or M:M) determines how the
linking occurs. The key-assignment rules for linking tables are discussed below:
• Where a true 1:1 association exists between tables, either (or both) primary keys
may be embedded as foreign keys in the related table.
• Where a 1:M (or 1:0,M) association exists, the primary key of the 1 side is
embedded in the table of the M-side.
• To represent the M:M association between tables, a link table needs to be created
which has a combined (composite) key consisting of the primary keys of two related
tables.
6. The entity relationship (ER) diagram is the graphical representation technique used
to depict a data model. Each entity in an ER diagram is named in the singular noun
form, such as Customer rather than Customers. The labeled line connecting two
entities describes the nature of the association between them. This association is
represented with a verb, such as shipped, requests, or receives. The ER diagram
also represents cardinality (the degree of association between two entities). Four
basic forms of cardinality are possible: zero or one (0,1), one and only one (1,1),
zero or many (0,M), and one or many (1,M). These are combined to represent

Chapter 9 Page 362
logical associations between entities such as 1:1, 1:0,M, and M:M.
7. SQL allows users to retrieve data from many different files without the assistance of
programmer professionals. Thus, if the user has access to data files and knows
SQL, which is very user friendly, the user may retrieve the data instantaneously.
8. The data was not centrally stored for many different applications to use in the
traditional data management environment; therefore, a database administrator was
not needed. Because it is centrally stored and shared by many users in a database
environment, the need arose for an individual to care for and control these files. The
database administrator is responsible for database planning, developing the data
requirements and data dictionary, database design and controls, database
implementation and access controls, operation and maintenance, and establishing
and reviewing the standards and procedures.
9. The system programmer’s program should not have access to the data, except
perhaps temporarily to test the programs. The database administrator controls the
access to the data. If one person has the authority to both write programs and access
data, then control issues become a concern. The potential to commit fraud or
embezzlement or to destroy or alter the company’s records increases.
10. Neither table can donate an embedded key to the other, because both are on the
“many” side. The only solution, therefore, is to create a new link table containing the
key fields of both tables.
11. Tables that are not normalized contain anomalies which require excessive updates
to tables, prevent data from being stored properly, and may cause unintentional

Chapter 9 Page 363
deletion of data. Accountants need to be familiar with normalization issues, because
these anomalies threaten the integrity of the financial data of the organization.
12. A database lockout prevents multiple users from accessing the same table
simultaneously and making changes to data values while they are temporarily
inconsistent. Lockouts force changes to be made sequentially to ensure data
accuracy.
13. Database concurrency controls ensure the completeness and accuracy of a
distributed database at remote sites where the same beginning data balances are
updated by different transactions. This is accomplished by serializing and time-
stamping transactions. Depending on the need for data currency, the time-stamped
data will be reconciled and posted to all distributed databases.
14. Database accounting systems are transaction-based rather than account-based.
The focus is on capturing important details of transactions that may be lost when
they are forced into the structure of traditional accounting records. The transaction
tables are then to be used to reconstruct traditional accounting records, such as
Accounts Receivable and Accounts Payable.
15. Where a true 1:1 association exists between tables, either (or both) primary keys
may be embedded as foreign keys in the related table. On the other hand, when the
lower cardinality value is zero (1:0,1), a more efficient table structure can be
achieved by placing the 1-side (1:) table’s primary key in the zero-or-one (:0,1) table
as a foreign key. Assume that a company has 1000 employees, but only 100 of them
are sales staff. Also assume that each sales person is assigned a company car.
Therefore, every occurrence in the Employee entity is associated with either zero or

Chapter 9 Page 364
one occurrence in the Company Car entity. If we assigned the Company Car (:0,1)
side primary to the Employee (:1) table as a foreign key, then most of the foreign
keys will have null (blank) values. While this approach would work, it could cause
some technical problems during table searches. Correctly applying the key-
assignment rule solves this problem, because all Company Car records will have an
employee assigned, and no null values will occur.
16. The insertion and update anomalies would create record keeping and operational
problems for the firm. However, flawed databases design that prevents the insertion
of records, or requires the user to perform excessive updates, would attract attention
quickly. The presence of the deletion anomaly is less conspicuous, but potentially
more serious from an accounting perspective. Because the deletion anomaly may go
undetected, the user may be unaware of the loss of important data until it is too late.
This anomaly can result in the unintentional loss of critical accounting records and
the destruction of the audit trail.
17. The organization’s business rules directly impact the structure of the database
tables. If the database is to function properly, its designers need to understand the
organization’s business rules, as well as the specific needs of individual users. For
example:
1. When an organization decides to purchase the same items of inventory from
different suppliers, the cardinality between the Supplier and Inventory tables is
M:M.
2. When a the company purchases all items of a certain type from only one
supplier, the cardinality between Supplier and Inventory tables is 1:M

Chapter 9 Page 365
respectively.
3. A policy that a separate receiving report is prepared for the receipt of goods
specified on a single purchase order will result in a 1:1 cardinality between the
receiving report and purchase order tables. If, however, multiple purchase
orders are combined on a single receiving report, then the cardinality between
these tables will be 1: M respectively.
18. The partitioned approach works best for organizations that require minimal data
sharing among users at remote sites. To the extent that remote users share
common data, the problems associated with the centralized approach will apply. The
primary user must now manage requests for data from other sites. Selecting the
optimum host location for the partitions, to minimize data access problems, requires
an in-depth analysis of end-user data needs.
19. To achieve data currency, simultaneous access to individual data elements or
records by multiple users needs to be prevented. The solution to this problem is a
database lockout, which is a software control that prevents multiple simultaneous
accesses to data. A deadlock occurs when multiple users seeking access to the
same set of records lockout each other. As a result, the transactions of all users
assume a “wait” state until the locks are removed. A deadlock is a permanent
condition that must be resolved by special software that analyzes each deadlock
condition to determine the best solution.
20. The primary justification for a replicated database is to support read-only queries in
situations involving a high degree of data sharing, but no primary user exists. With
data replicated at every site, data access for query purposes is ensured, and

Chapter 9 Page 366
lockouts and delays due to network traffic are minimized. A potential problem arises,
however, when replicated databases need to be updated by transactions. Since
each site processes only local transactions, the common data attributes that are
replicated at each site will be updated by different transactions and thus, at any point
in time, will have uniquely different values. System designers need to employ
currency control techniques to ensure that transactions processed at different
locations are accurately reflected in all the database copies.
MULTIPLE CHOICES
1. D
2. C
3. D
4. E
5. D
6. D
7. A
8. C
9. B
10. C
11. D
12. C
13. D
14. C
15. A

Chapter 9 Page 367
16. D
17. A
18. D
PROBLEMS
1. August 23, 199X
MEMO TO: Al Brindifi, VP Operations
Carla Glasser, VP Finance
James Closter, VP Marketing
Julia Tinner, Controller
Beth Clark, Manager of Information Systems
FROM: Solutions Consultants
SUBJ: Conversion of data processing systems
After examining the operations of your organization and deriving a
rough-cut estimate of your needs, this consulting team feels that your
organization would benefit greatly from a database management
system. A database management system will allow data to be shared
amongst the departments, thus facilitating communication. One of the
problems that has been brought repeatedly to our attention, is the
need for information by user groups, which is currently kept by the
organization. These user groups are having trouble gaining access to
the data, because it does not reside in that user groups’ application.
A database management system will provide a central data source,

Chapter 9 Page 368
whereby each authorized user group may gain access to the data it
needs. Further, we see many inefficiencies in processing data due to
data duplication by various applications. An even greater problem is
that the data is oftentimes not consistent from one application to
another. The DBMS will reduce data duplication and data
redundancy. We propose that you begin a conversion to a DBMS.
This conversion will require that a database administrator be
appointed or hired. A DBMS requires that the central data store be
diligently planned, managed, and maintained. The database
administrator would perform these functions, as well as control user
access to the data.
2. a. indexed sequential or indexed random; least optimal: sequential
b. indexed random or hashing; least optimal: sequential
c. sequential; least optimal: indexed random
d. sequential or pointer; least optimal: indexed random
e. indexed random or hashing; least optimal: sequential
f. indexed random or hashing; least optimal: sequential
g. indexed random; least optimal: hashing

Chapter 9 Page 369
3.

Supplier Table
Supplier ID
(PK)
Supplier
Name
Supplier
Address
Terms Balance Supplier
Phone #
Supplier/DVD Table
Supplier ID
(PK)
DVD #
(PK)

DVD Table
DVD #
(PK)
DVD
Name
DVD
Genre
Year of
Release
Cost Rental
Time
Copy Table
Copy ID
(PK)
DVD #
(FK)

Customer Table
Customer Name of Address Credit

Chapter 9 Page 370
Phone
#(PK)
Primary
Customer
Card #
Household Member Table
Member #
(PK)
Customer
Phone #
(FK)
Name of
Household
Member
Age Restrictions
4. Mail order catalogues are beginning to be customized based upon the preferences
and purchasing patterns of the customers. If data is stored regarding the customer
preferences and their buying patterns, then catalogues containing only the items
which are believed to be of value to the customer may be contained in the
catalogue. Printing costs and postage costs would be saved. Also, more items could
be included which fit the pattern of the customer. Further, the customer does not
have to weed through the catalogue to find the items that he or she likes. The
technology is changing such that customized or semi-customized (for groups of
people) catalogues are a reality.
Listed below are some files and some fields in the files which would be necessary in
addition to the traditional accounts receivable, cash receipts, vendor,
and general ledger files.

Customer Sales Inventory Inventory Type
Master File File Master File File
Customer Number Customer Number Item Number Product Type
Name Sales Order Number Item Description Product Classification

Chapter 9 Page 371
Address $ Amount of Items Product Type
Phone Taxes Quantity on Hand
Credit Card Type Freight Selling Price
Credit Card Number Total Amount
Credit Card Expiration
Last Purchase Date
Cumulative Purchase Amount
Purchases in Last 12 months Sales Order Detail
Purchases in Last 3 months File
$ Purchases of Type A Sales Order Number
$ Purchases of Type B Item Number
$ Purchases of Type C Quantity
$ Purchases of Type D Discount
Request Type A catalogue
Request Type B catalogue
Request Type C catalogue
Request Type D catalogue
5. Lockout. The example below illustrates how two different transactions are being
processed against the same AR control account within the same time frame. The
individual logic steps are shown in their actual sequence of execution. If no database
lockout were in place, the AR Control value of 20,000 is retrieved by both users of the
system. One user is posting a payment to Sub Account 1 of $500 and the other is
posting a payment to Sub Account 2 for $800.

AR

Chapter 9 Page 372
Control
Time IPU Instruction Sub Acct 1 Sub Account 2 Account
1:00:001 A Read sub acct 1 1,000
1:00:001 B Read sub acct 2 3,000
1:00:002 A Update sub acct 1 500
1:00:002 B Update sub acct 2 2,200
1:00:003 A Read control acct 20,000
1:00:003 B Read control acct 20,000
1:00:004 A Update control acct 19,500
1:00:005 B Update control acct 19,200
The update process does not reflect the second to last instruction executed. The AP
Control Account should reflect payments received of $1,300, but only
$800 of payments are accounted for. Thus, a transaction is lost, and
the control and subsidiary ledgers are out of balance.
Deadlock. A deadlock occurs when multiple sites lock out each other. Take for
example, a mail order company in which two customers are
processing transactions simultaneously. Customer 1 wants to order 2
items—Item A and Item B. Customer 2 is purchasing Item B and
Item A. Customer 1 informs the phone clerk that he or she wants
Item A, and the record for Item A is locked until the order is complete.
Meanwhile, Customer 2 orders Item B from another phone clerk who
locks it. Customer 1 then requests Item B, which is locked by
Customer 2’s order. The phone clerk apologizes for the delay and

Chapter 9 Page 373
says the system is slow today. Customer 2 then requests Item A,
which is locked by Customer 1’s order. The phone clerk helping
Customer 2 apologizes for the delay and says the system is slow
today. Unfortunately, neither transaction can be completed, resulting
in deadlock. This condition will not be resolved unless some type of
intervention occurs.
6. SELECT Customer Name, Inventory Number, Item Description, Due Date
FROM Customer Table, Rental Line Items Table
WHERE Due Date < Today
7. The best distributed approach is a replicated database.
Reasoning
• The users are distributed around the country and need rapid access to data. A
centralized model may result in long delays because of network traffic and database
lockout.
• User data needs are common not unique. Since there are no identifiable primary
users, partitioning the database will accomplish nothing.
• Because usage is read-only, changes will not occur and database concurrency is not
a problem.
8. The best distributed approach is a partitioned database.
Reasoning
• The users are distributed around the country and need rapid access to data. A
centralized model may result in long delays because of network traffic and database

Chapter 9 Page 374
lockout.
• User data needs are unique with identifiable primary users. There is no need to
replicate the entire database.
• Since users are unique, changes to the database will not cause database
concurrency problem.
9. The first step is to remove repeating groups. The removal of repeating groups results
in the following two tables. Due Date has been removed because it is a calculated field.
Student ID Number is the primary key for the Student table. Student Id Number and
Book Call No. together are the primary key for the Library table. Student table is now in
3NF. Library table requires further normalization.
Student Table
Student ID
Number
Student First
Name
Student Last
Name
No. of Books
Out
Library Table
Student ID
Number
Book Call No. Book Title Date Out
The second step is to remove partial dependencies from Library table.
Book Title is partially dependent on the Book Call No. component of the primary key.
This assumes that the call number is unique to the book, and not to
the event of borrowing the book. It also assumes that more than one
copy of the book may exist in the library and that all copies have the

Chapter 9 Page 375
same call number. Removing the partial dependency results in the
tables below:
Transaction Table
Student ID
Number
Book Call No. Date Out

Book Table
Book Call No. Book Title
Book Call No. is the primary key for the new table Book. Since no transitive
dependencies exist, all three tables (Student, Transaction, and Book)
are now in 3NF.
10. Table Textbook
ISBN #
(PK)
Title Publisher
(FK)
Cost Selling
Price
Quantity
on Hand
Table Publisher
Publisher
(PK)
Address Phone #
Table Class
Course #
(PK)
Course
Name
Professor
(Employee
Number)
(FK)
Days Room # Term #
(FK)

Chapter 9 Page 376
Table Semester
Term
#(PK)
Year Semester
Table Professor
Employee
# (PK)
Name Address Phone Title

Chapter 9 Page 377

11. See diagram below.
PK Inventory Table FK
Part # Description QOH Reorder Point EOQ Unit Cost Vendor #

PK Vendor Table
Vendor # Vendor Name Vendor Address Telephone

12. See diagram below.
PK Inventory Table
Part # Description QOH Reorder Point EOQ


Part # Vendor # Unit cost


Vendor # Vendor Name Vendor Address Telephone


Note: This is an example of a many-to-many relation between the inventory and vendor tables. The solution
requires a link table, which also contains Unit Cost data. A composite key of Part # and Vendor # is
needed to define the Unit Cost attribute, because there are many prices for each item carried,
depending on which vendor supplies the part.


13. See diagram below.

Chapter 9 Page 378
Customer Table
Customer # Customer Name Address * Customer Total

Invoice Table
Invoice # Date *Invoice Total Customer #

Line Item Table
Invoice # Part # Quantity *Extended Price

Inventory Table
Part Number Unit Price

* Could be a calculated field
14. Table Employee
Employee #
(PK)
Name Address Date Hired Exemptions Marital
Status
Table PO
PO # (PK) Date Employee #
(FK)
Vendor # (FK)
Table PO/Item
PO # (PK) Item # (PK) Quantity

Chapter 9 Page 379
Table Item
Item # (PK) Description On Hand Cost Price Location
Table Vendor
Vendor # (PK) Name Address Contact Terms Balance

Chapter 9 Page 380

15.

16. Defining Entities and Data Modeling - Payroll


Response:

Chapter 9 Page 381
1 and 2

Rejected Entities
(a) Reason
Payroll clerk

Violates rule 1 and 2 – Wording
suggests only one clerk (rule 1) and no
evidence of attributes unique to this
entity (rule 2)
Sagerod manufacturing company Violates Rule 1 – the company is a
single occurrence
cash disbursements clerk Violates rule 1 and 2

supervisor Violates rule 1 and 2
check for the total payroll This is a view - Violates rule 2
paycheck This is a view - Violates rule 2
payroll summary This is a view - Violates rule 2


Valid entities
Employee
Paycheck register
Cash disbursement journal
Time card
Employee earnings File

Chapter 9 Page 382



17. a. and b.
Rejected Entities Reason
Accounts Payable
Department Clerk
Violates rule 1 and 2––Wording suggests only one
clerk (rule 1) and no evidence of attributes unique to
this entity (rule 2)
Safe Buy Grocery
Stores
Violates Rule 1––The company is a single
occurrence
Receiving Report This is a view––It derives entirely from receiving

Chapter 9 Page 383
Summary report and thus violates rule 2
Part-Time Employees Violates rule 2––Assumption: no employee specific
data need to be captured by this system
Unloading Personnel Violates rule 2––Assumption: no employee specific
data need to be captured by this system
Sales
Representatives
Violates rule 2––Assumption: The company does not
capture Sales Rep data unique to each transaction.
Obsolescence
Reports
This is a view––Derived from inventory records
Violates rule 2
Invoice (physical) This is a view––Used to create Invoice Record
Violates rule 2
Check (physical) This is a view––Derived from Check register
records. Violates rule 2
Payment Summary This is a view––Derived from Check register records
Violates rule 2
Purchase Requisition This is a view––Used to create Purchase Order
Violates rule 2
Customers Not relevant to this system

Valid Entities Reason
Purchase Manager Assumption: all store purchase managers will use
the system. This entity will consist of multiple
occurrences and provide manager/store-specific

Chapter 9 Page 384
data not contained in other entities.
Supplier Meets conditions of Rules 1 and 2
Inventory Meets conditions of Rules 1 and 2
Purchase Order Meets conditions of Rules 1 and 2
Receiving Report Meets conditions of Rules 1 and 2
Invoice (record) Meets conditions of Rules 1 and 2
Payment Obligation Meets conditions of Rules 1 and 2
Check (register) Meets conditions of Rules 1 and 2

Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

The Project Gutenberg eBook of Evankeliumin
alku eli Jeesuksen syntyminen ihmisestä ja
jumalasta

This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Evankeliumin alku eli Jeesuksen syntyminen ihmisestä ja
jumalasta
Author: Arvid Järnefelt
Release date: January 5, 2016 [eBook #50851]
Language: Finnish
Credits: E-text prepared by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK EVANKELIUMIN
ALKU ELI JEESUKSEN SYNTYMINEN IHMISESTÄ JA JUMALASTA ***

E-text prepared by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
EVANKELIUMIN ALKU
eli
Jeesuksen syntyminen ihmisestä ja jumalasta
Kirj.
ARVID JÄRNEFELT
Helsingissä, Päivälehden kirjapainossa, 1898.

SISÄLLYS:
 Alkulause.
 Jeesuksen syntyminen.
   I. Jeesuksen syntyminen ihmisestä.
  II. Jeesuksen syntyminen jumalasta.
Alkulause.
Yksi kysymys on yhteinen kaikille ihmisille, ihan eri ikäisillekin,
kysymys; mitä on tämä minun elämäni?
Lapsille se kysymys voi tosin olla vaan luonnollisen uteliaisuuden
synnyttämä, kun kaikki, mitä he ympärillänsä näkevät, sen heissä
herättää: elämän alituinen syttyminen ja sammuminen, kasvien
elpyminen ja jälleen lakastuminen, äidin kuolema, tähdet,
äärettömyys. Täysikäisille se muuttuu käytännölliseksi
elämänkysymykseksi. Että täysikäinen ihminen voisi ilolla toimia,
täytyy hänellä olla joku usko elämänsä merkitykseen, hänen täytyy
itse saada asettaa se tarkoitus jota varten hän toimii. Ja sentähden
kaikilla täysikäisillä on yhteisenä sydämmen kysymyksenä: mitä

tarkoituksia minä itselleni asettaisin, eli toisin sanoen, mitä minun on
uskominen elämästä.
Tämä kysymys, mitä tulee kuoleman jälkeen ja mitä minun nyt on
tekeminen, ei kuitenkaan ole yhteinen ainoastaan eri ikäisille, vaan
se on yhteinen myöskin eri kansallisuuksiin kuuluville, eri maan
osissa asuville, eri tapaisille, eri kielisille, eri värisille ihmisille.
Niin että jos jokin kysymys voisi yhdistää ihmisiä, niin kysymys,
mitä varten me elämme, yhdistäisi meidät kaikki yhdeksi, lapset ja
täysikäiset, kiinalaiset, intialaiset, eurooppalaiset, mitä ikänä meitä
maapallolla löytyneekin.
Jos sitten ajattelee, mikä on eri kansojen vastaus tähän
kysymykseen, onko mitään yhteistä vastausta, vai onko erilaisia
vastauksia yhtä monta kuin on ihmistä, niin, katsoen koko maailmaa
yhtaikaa, esiintyisivät maailman suuret uskonnot kansojen erilaisina
vastauksina kysymykseen. On Buddan uskonto, on Konfusiuksen
uskonto ja on Kristuksen uskonto. Ja näiden uskontojen ympärille
ovatkin ihmiset ryhmittyneet ja keskenänsä yhtyneet.
Buddan ja Konfusiuksen uskonnot ovat kuitenkin enimmille meistä
melkein kokonaan tuntemattomat. Meitä sanotaan kristityiksi, — me
kuulumme Kristuksen perustaman uskonnon tunnustajiin eli, toisin
sanoen, meidän siis pitäisi ymmärtää elämää, niinkuin Kristus siitä
opetti; meidän pitäisi voida kaikkien ilolla toimia, koska meillä on
usko erityiseen elämän tarkoitukseen.
Mutta onko meidän keskuudessamme todella niin?
Jos kysyttäisiin, mitä Kristus sitten opetti elämän olevan, kuka
tietäisi tähän vastata? Eikö päinvastoin tunnu jotenkin uudelta ja

oudolta se väite, että Kristus muka olisi selittänyt, mitä tämä
elämämme on?
Eikö nykyisiltä, usein ajatteleviltakin ihmisiltä päinvastoin puutu
kaikki elämänilo ja eikö heidän keskuudessaan ole laajalti levinnyt se
vakaumus, että elämän arvoitus on mahdoton ratkaista?
Tai olisivatko meidän ajan ihmiset päässeet suurempien henkisten
salaisuuksien perille kuin Kristus, että heidän on täytynyt hylätä
Kristuksen antama elämän määrittely jo vanhentuneena?
Kristuksen aikalaiset kuuntelivat hänen puheitansa niinkuin
taivaasta tulevaa elämän leipää, juuri siksi, että he tunsivat hänen
tahtovan vastata jokaisen omaan sydämmen kysymykseen, tunsivat,
että puhe oli vapautumisesta, elämänilosta. Hänen ympärillään tulvi
väkeä niinkuin olisivat saaneet juoda omaa pelastustaan hänen
huuliltansa. Ja on evankeliumin kirjoittajillakin nimenomaan
näkyvissä tuo sama hurmaus, kuten esimerkiksi Johanneksen
ensimäisen epistolan alkusanoissa. Hän sanoo kirjoittavansa
epistolan "elämän sanasta, joka alusta oli, jonka me kuulimme,
jonka me silmillämme näimme, jota me katselleet olemme ja meidän
kätemme pidelleet ovat." Elämän sana — mitä se on muuta kuin
sana siitä, mitä elämä on. "Ja näitä me teille kirjoitamme, että teidän
ilonne täydellinen olisi", sanoo Johannes. He ovat siis pidelleet sen
miehen kättä, kuulleet sen miehen ääntä, joka ilmoitti, mitä elämä
on, ja nyt hän, Johannes, tahtoo kirjoittaa muillekin tästä asiasta,
että hekin saisivat saman elämänilon!
Niin silloin.
Mutta kuinka on tapahtunut, että nykyiset ihmiset eivät enää tule
ajatelleeksikaan, että vastausta voisi sieltäpäin hakea, tai että sitä

olisi koetettu sieltäpäin edes antaakaan?
Jos päätän itsestäni, niin näen kyllä syyn. Lähes kolmenkymmenen
ikäisenä minä en tiennyt mitään Jeesuksen oman opin sisällyksestä
enkä siis voinut aavistaa, että sillä olisi ollut mitään yhteyttä sen
kysymyksen kanssa, joka oli alituisesti minunkin sydämmelläni. Ja
jos kysyn edelleen, kuinka on mahdollista, etten Jeesuksen opista
mitään tiennyt, vaikka olin läpikäynyt yliopiston jopa suoritellut pikku
tutkintoja teologiassakin, — niin on syy minulle yhtä selvä. Minulla
oli kyllä tieto kaikesta siitä, mitä opetetaan pääasiana ja sanotaan
varsinaiseksi uskonnoksemme: lankeemuksen historia, Mooseksen
käskyt, vanhan testamentin lauseet Kristuksen tulemisesta,
Kristuksen syntyminen neitseestä, kyyhkysen ilmaantuminen
Jeesukselle, hänen kärsimisensä, ristiin naulitseminen, helvettiin ja
taivaaseen astuminen, kolmantena päivänä ylösnouseminen, ja
ihmiskunnan lunastus hänen uhrityönsä kautta. Mutta tämähän
selvästi vaan on historiallisesti muodostunut oppi Jeesuksen
personasta eikä olekaan Jeesuksen oma oppi siitä mitä tässä
elämässä on tekeminen ja mitä tämä elämä on, Mitä Jeesus opetti
elämästä, siitä ei puhuttu dogmatiikoissa, ei kirkoissa, ei kouluissa.
Jeesuksen omana oppina esitettiin vaan muutamia sääntöjä, joita
sanottiin hänen antaneen Mooseksen lain täydennykseksi.
Ja, kuten sanoin, vasta kolmenkymmenen vuotisena minä ihan
odottamattani sain tietää Jeesuksen elämänopin todellisen
sisällyksen. Kun tunsin, mitä tämä oppi vastaa minun omaan
sydämmenkysymykseen, täytti minut loppumaton elämänilo.
Ja jos siis saan päättää itseni mukaan, niin syy, etteivät aikamme
ihmiset, vaikka janoavat vastausta elämänkysymykseen, odota sitä
löytävänsä evankeliumikirjasta, on siinä, että kun Jeesuksen nimi

vaan juohtuu mieleenkin, tulvahtaa sen yhteydessä esille koko tuo
järjestelmä uskonkappaleita vastaamaan siihen, mitä tahdottiin
Jeesukselta itseltään kysyä. Arvelen, että useat muutkaan eivät näe
noissa uskonkappaleissa mitään vastausta jokaisen omassa
sydämmessä olevaan itsenäiseen kysymykseen, mitä varten minä
elän, vapaaseen ja kotoiseen kuin järvet ja metsät ja sininen taivas,
ja että hekin kääntyvät Jeesuksesta pois tulematta edes Jeesukseen
asti.
Koko asia on siis siinä, että jokainen ottaa evankeliumin uudestaan
käteensä ja lukee sitä omalta kannaltaan, vapaasti, ottaakseen vaan
selvän siitä, mitä Jeesus itse opetti elämän olevan.
* * * * *
Esillä olevassa kirjassa on evankeliumia luettu minun kannaltani,
yksistään vaan tarkoituksessa hakea vastausta elämänkysymykseen.
Ei mitään ennakolta päätettyjä perusteita tule tämmöisessä
lukemisessa kysymykseen. Erittäinkään ei voi olla päätettynä
edeltäpäin, että evankeliumien jokainen sana olisi punnittava
jumalan sanana. Sillä tämmöinen päätelmä edellyttää, että ollaan jo
selvillä melkein koko asiasta: jumala on ilmestynyt maan päälle ja
toimittanut ihmisille erehtymättömän kirjan. Mutta mehän tahdomme
lukea evankeliumia niinkuin emme olisi selvillä mistään, vaan vasta
hakisimme selvyyttä. "Jumalan sanaksi" tahdomme ja voimme sanoa
vaan semmoista ilmoitusta elämästä, jonka täysin ymmärrämme ja
joka sentähden täyttää meidät ilolla, niinkuin ainakin löydettäessä,
tai päästessä sinne, minne on kauan pyritty. Tätä ilmoitusta haemme
vaan senvuoksi niin sanotusta "uudesta testamentista", että se
sisältää kertomuksia Jeesuksesta ja hänen opistaan. Ja tämän
"uudeksi testamentiksi" sanotun kirjan arvo riippuu siis meille

yksistään siitä, missä määrin selvinä ja himmentymättöminä
Jeesuksen omat sanat ja opetukset ovat siinä säilyneet. Kaikki
evankelistain tiedonannot, selitykset ja kertomukset, mitkä auttavat
selvyyteen Jeesuksen oikeasta tarkoituksesta, nostavat kirjan arvoa;
kaikki se taas, mikä tätä selvyyttä himmentää, vähentää kirjan
arvoa. Emme tietysti voi odottaa, että tässä kohta 2000 vuoden
vanhassa kirjassa, joka on käynyt niin monen vaiheen läpi, jota on
kirjoitettu käsikirjoituksesta käsikirjoitukseen, johon on lisäelty, josta
on poistettu, jossa on siirretty sanoja ja lauseita paikasta toiseen,
olisi kaikki säilynnyt semmoisena, kuin se oli alkuperäisesti esitetty.
Emme edes odota, että niillä alkuperäisillä omin silmin näkijöillä ja
omin korvin kuulijoilla, joiden kertomuksiin evankeliumien esitys
perustuu, olisi ollut kaikin paikoin erehtymättömän oikea käsitys
Jeesuksen sanojen sisällyksestä. Me odotamme vaan, että me itse
välittömästi Jeesuksen sanoista ja opetuksista voisimme löytää meille
käsitettävän ja luonnollisen vastauksen siihen ainoaan kysymykseen,
joka on meille tärkeä: mitä on tämä meidän elämämme?
Näin lukiessa evankeliumia ei meitä siis sido mitkään
ennakkopäätökset. Evankelistain kertomuksista, vaikka ne koskisivat
Jeesuksen omia sanojakin, me jätämme syrjään sen, mikä näyttää
himmeältä tai mahdottomalta käsittää. Semmoiset evankelistain
kertomukset, jotka eivät koske Jeesuksen oppia tai saata sitä
selvemmäksi, jäävät luonnollisesti merkityksettöminä kokonaan pois.
Rohkeasti poistamme tietysti erittäin kaiken sen, mikä, olematta
Jeesuksen sanoja tai opetusta, ilmaisee vaan kertojan käsitystä
erityisten tapahtumien merkityksestä ja on ristiriidassa meidän
käsityksemme kanssa Jeesuksen opista. Myöskään ei meitä voi
mikään estää oikasemasta ilmeisiä väärinkäsityksiä evankeliumien
tekstien tavanmukaisessa lukemisessa, jos nämät väärinkäsitykset
himmentävät Jeesuksen oppia ja oikaisu sitävastoin selventää sitä.

Voiko moittia tämmöistä vapaata evankeliumin lukemista?
Tavallisesti sanotaan: itseksensä lukekoon jokainen evankeliumia
niinkuin tahtoo, mutta joka julkisesti rupeaa poikkeavia käsityksiänsä
esittämään, hän saattaa harhatielle kokemattomia.
Tätä en minä voi ymmärtää. Jokaisella on ajatuslahja ennen
kaikkea siksi, että hän ottaisi selvän siitä, mitä varten hän elää, ja
puhelahja ennen kaikkea siksi, että hän, ymmärrettyään itse, saisi
muutkin samaa ymmärtämään. Mitä useampi ihminen tulee
selvyyteen ihmiselämän tarkoituksesta ja mitä useampi julistaa, mitä
hänelle on selvinnyt, sitä parempi. Täysi vapaus ajatella ja puhua
julki ajatuksensa on ensimäinen ehto siihen, että ihmiset kerran
kaikki tunnustaisivat yhden ainoan yhteisen elämäntarkoituksen eli
yhtyisivät uskossa. Yritykset taas pitää ihmisiä yhteisessä uskossa,
siten, että yksityisiltä kielletään heidän elämänymmärryksensä
selittäminen muille ja sallitaan puhua ainoastaan tämän yhteiseksi
määrätyn uskonnon hengessä, eivät voi muuta kuin hajoittaa ihmisiä
toisistaan. Sillä niinkuin usko on jokaisessa ihmisessä hänen vapaan
ajattelemisensa ja päättelemisensä tuote, eikä koskaan synny
kenenkään pakotuksesta, niin yhteinenkin usko voi olla vapaan
ajatusten vaihdon tuote, mutta ei ole vielä koskaan syntynyt
kenenkään määräyksestä. Sentähden jonkun yhteisen uskonkaavan
tahallinen etsiminenkin voi jo saattaa harhateille. Yhtyminen uskossa
voi ihmisten kesken tapahtua ainoastaan tiedottomasti, silloin kuin
jokainen heistä pyrkii omaa valoansa kohden ja samalla saapi
vapaasti noudattaa luonnollista ja välttämätöntä haluansa ilmaista
muille mitä hän on sydämmessään kokenut ja ajatuksillaan
selventänyt.

Jeesuksen syntyminen.
Ensimäisenä kohtaa meitä, evankeliumikirjaa auastessa, kertomus
Jeesuksen syntymisestä.
Kerrottu on omituinen, kokonaan käsittämätön seikka, mikä
virallisessa
uskontunnustuksessamme ilmaistaan sanoilla: "minä uskon
Jeesuksen
Kristuksen päälle, joka sikisi Pyhästä Hengestä, syntyi neitseestä
Mariasta."
Kun tämä kertomus, ollen aivan alussa, pidetään ikäänkuin
porttina evankeliumin muuhun sisältöön, ei voi mennä sen ohitse.
Tosin jos lukemisen ainoana tarkoituksena on saada tietää, mitä
Jeesus täysikäisenä opetti, ei kertomuksella hänen syntymisestään
tarvitse olla mitään merkitystä. Mutta evankeliumin kirjoittaja tuntuu
tällä kertomuksella nimenomaan tahtovan sanoa: ennenkuin luet,
mitä minä, Jeesuksen apostoli, olen kirjoittanut hänen opistaan, usko
ensin mitä olen kirjoittanut hänen syntymisestään ja
jumaluudestaan.
Tämmöinen ehto on mieltä masentava sille, joka ei voi uskoa
mihinkään yliluonnolliseen sikiämiseen pyhästä hengestä ja
syntymiseen neitseestä, vaan joka sydämmensä yksinkertaisuudessa
oli vaan tahtonut tietää, mitä Jeesus-niminen merkillinen mies opetti
elämän olevan. On niinkuin evankeliumin kirjoittaja sulkisi oven
hänen edestään juuri silloin kuin hän oli astumassa sisälle, — käskisi
panna kirjan pois kädestä.

Pitääkö siis ruveta epäilemään, ettei kertomusta Jeesuksen
syntymisestä ja esitystä Jeesuksen opista kenties olekaan sama mies
kirjoittanut, — että evankeliumit ovat kokoonpantu monista
aineksista: todellisista apostolein esityksistä ja myöhemmin
syntyneistä taruista? Pitääkö tutustua tieteen tutkimuksiin näistä
asioista, saksalaiseen tieteelliseen evankeliumitekstien arvosteluun,
tai vielä paremmin oppia raamatun alkukieli ja vajoutua arkistoihin
vertaillakseen alkuperäisiä käsikirjoituksia ja niiden toisintoja? Tämä
kaikki viivyttäisi meitä epätietoiseksi ajaksi, — ehkä emme ollenkaan
pääsisi varmuuteen asiasta, — ja ainakin se siirtäisi koko
kysymyksen toiselle alalle: sen sijaan kuin hakisimme vastausta
kysymykseen, mitä on elämä, me olisimme eksyneet ihan syrjäisiin
kysymyksiin evankeliumin synnystä ja historiasta.
Eikö ole mitään muuta keinoa? Eikö todella voisi, jättämällä tämän
kertomuksen pois, alkaa lukemista esimerkiksi Matteuksen 3:nesta
luvusta, jossa on puhe Johannes kastajan saarnasta, Jeesuksen
ilmestymisestä Jordanille, kyyhkysen laskeutumisesta alas hänen
päällensä? Tai vielä paremmin Luukkaan 2 luvun lopusta, jossa
kerrotaan kuinka Jeesus 12 vuotiaana esiintyi temppelissä ja nimitti
tätä oman isänsä huoneeksi? — Mutta nämätkin paikat tuntuvat
olevan kirjoitetut vaan Jeesuksen jumaluuden todistamiseksi. Mistä
siis alkaa? Näiden paikkojen perästä seuraa kuvaus hänen
olemisestaan korvessa. Siinä taas näyttää olevan kerrottu
käsittämätön kamppaus jumalan ja pahan hengen välillä, jolla ei ole
mitään tekemistä elämänopin kanssa. Sitten seuraa kertomuksia
ihmetöistä, yksi toisensa perästä, kaikki vaan tuon maan päälle
ilmestyneen jumalan kunnian todistamiseksi ja ylistämiseksi. Ja
näiden ihmetöiden väliin on ikäänkuin ohimennen sirotettu
kertomuksia tästä opista — hajanaisia lauseita taivaanvaltakunnasta,
joku vertaus kylväjästä, — niin että vuorisaarna esiintyy ainoana

kokonaisempana palasena hänen opistaan. Kuinka nyt löytää
yksinkertainen vastaus elämän kysymykseen hänen puheistaan,
jotka kaikkialla näyttävät olevan yhteydessä ihmeiden ja
yliluonnollisuuksien kanssa ja joita sitäpaitsi ei mitenkään voi
arvostella erillään Jeesuksen teoista, elämästä ja kuolemasta, siis
hänen persoonallisuudestaan? Silminnähtävästi täytyy siis perustua
evankeliumin kirjoittajan ilmoituksiin myöskin mitä hänen tekoihinsa,
elämäänsä ja ja erikoisiin tapahtumiin tulee.
Sille, joka ei voi syventyä evankeliumin tekstien
historiallistieteelliseen arvosteluun, on sentähden vaan yksi keino
jäljellä, — ehkä paras kaikista. Hänen täytyy lukea kaikki
erotuksetta, lukea yksinkertaisella mielellä, ilman mitään edeltäpäin
tehtyä päätöstä, ainoastaan kysymällä itseltään, onko luetulla ja
missä määrin tekemistä, sen kysymyksen kanssa, johon hän hakee
vastausta. Hänen täytyy siis myöskin lukea kertomus Jeesuksen
syntymisestä tällä mielellä. Jollei ole tekemistä, niin jättää hän sen
luonnollisesti pois. Jos on, niin ottaa hän siitä vastaan sen, minkä
hän voi tuntea todeksi, ja jättää pois sen, mikä hänen mielestään ei
voi olla totta. Tämä on ainoa mahdollinen lukemisen perustus.

I.
Jeesuksen syntyminen ihmisestä.
Näin on nyt edessämme Matteuksen 1 luku, luettelo Jeesuksen
esi-isistä Aabrahamista alkaen Daavid kuninkaan kautta Joosefiin,
Marian mieheen asti. Tämä luettelo sisältää siis Israelin kansan
suurimman ja loistavimman suvun, johon juutalaisten kansallisylpeys
oli keskittynyt.
Mitä tarkoittaa tämä sukuluettelo?
Sillä kun luetaan edemmäs, seuraa 18 värssystä asti kertomus
Jeesuksen syntymisestä, ja nyt saadaan tietää, ettei Jeesus ollutkaan
Joosefin poika, eli ettei hänellä siis ollut mitään sukuyhteyttä
lueteltujen esi-isien kanssa. Jos luettelon tarkoitus on, kuten
Matteuksella (v. 17) ilmoitetaan, osoittaa, että kuningas Daavidin
sukua ennen Jeesuksen syntymää oli kolme kertaa 14 polvea, niin
semmoinen tiedonanto ei kuulu meihin vähimmässäkään määrässä.
Jos saapi luottaa Luukkaan tiedonantoon (Luuk. 3: 23), että
Jeesus siihen aikaan luultiin Joosefin pojaksi, on luettelo
selitettävissä, ja epäselväksi jää vaan miksi tämä Joosefin sukutaulu

on Matteuksella, joka nimenomaan kertoo, ettei Jeesus ollut Joosefin
poika.
Kuinka tämmöinen luettelo lieneekin joutunut Matteuksen
evankeliumin alkuun, ei voi olla näkemättä että sen varsinainen
tarkoitus on saada Jeesuksen syntymisen ympärille kootuksi parasta
kunniaa ja loistoa, mitä ihmismielikuvituksella on ollut tarjottavana.
Aabrahamin ja kuningas Daavidin piti oleman hänen esi-isiänsä
suoraan alenevassa polvessa, samalla kuin Jumalan itsen piti oleman
hänen siittäjänsä!
Niinkauan kuin ihmiset ovat lapsuuden tilassa ja luulevat, että
jonkun elämän-opettajan kunnia riippuu semmoisista ulkonaisista
seikoista kuin hänen syntymisensä laadusta, saattaa tämmöiset
sukuluettelot ja erinomaisuudet itse syntymisessä tuntua
tarpeellisilta. Mutta heti kun huomataan, että oikea kunnianlähde
täytyy olla ihan toisaalla, kadottavat ne merkityksensä. Jokaiselle käy
ainakin selväksi, että vaan yksi kahdesta voi olla kysymyksessä: joko
tahtoo evankeliumi sanoa, että Jeesus oli Joosefin poika, ja silloin
säilyköön sukuluettelo, tai että hän oli pyhän hengen siittämä, ja
silloin sukuluettelo jääköön pois.
Evankeliumit eivät kuitenkaan anna vähintäkään syytä
otaksumiseen, että Jeesus olisi sittenkin ollut Joosefin poika.
Kerrotaan, että Maria oli Joosefiin kihlattu ja ennenkuin he yhteen
tulivat, huomattiin hän raskaaksi. Silloin Joosef, joka oli hurskas mies
eikä tahtonut kihlattuansa saattaa huonoon maineeseen, päätti
hiljaisuudessa hylätä hänet, mutta otti sitten erään unen nähtyään
hänet kuitenkin puolisokseen, vaikkei ollutkaan hänen yhteydessään
siihen asti kuin hän lapsensa synnytti. Tämä on kerrottu Matteuksen
1 luvun 18-25 värssyissä.

Tähän liittyvä kertomus viattomasta jumal-äidistä, joka ei tiennyt
mitään miehestä, voi kyllä olla kaunis, se voi olla runollinen, se voi
olla taiteellisen esityksen esineenä, se voi olla ehdottoman
puhtauden ihanteen symhoolina eli vertauskuvana; mutta tämä
kaikki ei voi aikaansaada, että kertomuksen sanallinen sisältö enää
voisi olla uskontomme esineenä. Sillä se, mikä tässä kertomuksessa
kerrotaan, ei voi olla tosi. Ja aika on tullut, ettei uskonto taida enää
olla kauneutta, ei runoutta, ei taidetta, ei symbolismia, vaan
ainoastaan totuutta.
Jos siis ei voi ajatella, että Jeesus oli jumalan siittämä, — jos ei
myöskään voi ajatella, että hän olisi ollut Joosefin poika, ja jos
kuitenkin, tahtomatta jäädä kokonaan epätietoiseksi, pyrkii
evankeliumin kertomuksesta vainuamaan esille puhdasta totuutta,
niin on vielä jäljellä otaksua, että Jeesus oli tavallinen avioton lapsi.
"Jeesusko avioton lapsi, sehän on julkein häväistys!" — kuulen
minä huudahdettavan kauhistuksella.
Minä sanon vieläkin: se on omituisen, puolustamattoman
lapsellisuuden todistus, että ihmiset kuvailevat Jeesuksen arvon
voivan enetä tai vähetä hänen syntymisensä laadusta.
Juuri sama lapsellinen kauhistus, joka vielä nykyjään valtaa
ihmiset tällaisen otaksumisen kuultuaan, on nähtävästi antanut
aihetta niille, jotka muinoin tiesivät, ettei Jeesus ollut Joosefin vaan
yksin Marian poika, peittää ja salata asian todellista laitaa. Katsottiin,
että totuuden tietäminen ei ole ihmisille hyväksi. Jos lapsi kysyy
aikaihmiseltä, kuinka olen saanut pienen veljen, ei aikaihminen katso
lasta kypsäksi tietämään totuutta ja mieluummin kertoo hänelle
sadun enkelistä, joka toi pienokaisen jumalalta. Niin on Maria-
legendakin kerrottu kansoille, joiden ei luultu voivan sulattaa

semmoista oppia, että aviottomasti syntynyt ihminen olisi ollut
jumalan erikoinen lähettiläs.
Syitä siihen, että tämä taru viattomasta jumaläidistä on levinnyt
ympäri puolen maailmaa, voi olla lukemattomia, sekä ulkonaisia että
sisällisiä. Yksi sisällinen syy, ehkä tärkein kaikista, on se, että tämä
taru oli ihmisissä siveellisen puhtauden ihanteen ensimäisenä
herättäjänä. Keski-aikana, jolloin Jeesuksen oma oppi oli kokonaan
tuntematon ja katolinen papisto sitä kansalta salasi, oli "neitsyt
Marian" ihanteleminen ylimmillään. Michelangelo, Leonardodavinci ja
Raafael möivät suurista rahoista esityksiänsä tuosta hienosta,
jumalallisesta viattomuudesta. Jeesuksen oppi asettaa siveellisen
puhtauden jokaisen omaksi personalliseksi ihanteeksi, mutta
roomalaiset kardinaalit ja florensilaiset kauppiaat, kaikkein raaimpien
tapojensa ja käsitystensä ohella, saattoivat ihailla puhtautta
ainoastaan kaukaisena, heidän ulkopuolellaan olevana utukuvana,
joka ei vielä mitenkään velvoittanut heitä itseään. Ulkonaisista syistä
lienee tärkein se, että sivistymättömälle kansalle, joka ei tunne
Jeesuksen oppia, on mahdotonta ajatella Jeesuksen syntymistä
jumalasta muulla tavoin kuin sikiämisenä suoraan jumalasta vaimon
kohdussa.
Mutta kansat eivät ole enää tämmöisessä lapsuuden tilassa.
Evankeliumin oppi ei ole enää salattu. Jokainen osaa lukea ja
ajatella. Ja vapautunut ajatus on vastustamattomasti löytävä
totuuden, vaikka se olisi kuinkakin sotkuksiin saatettu.
Niinpä nyt juuri nuo entiset lapsekkaat yritykset verhota Jeesuksen
ruumiillinen syntyminen erikoiseen loistoon meille paraiten
todistavatkin hänen syntyneen tavalla, josta ei katsottu sopivaksi
julkisesti kertoa.

Ja lukiessa evankeliumeja tosi uskonnollisessa tarkoituksessa eli
saadaksemme tietää, mitä varten elämme, voi kysymys tähän
kertomukseen nähden olla vaan siitä, mitä opittavaa olisi
semmoisesta tiedonannosta, että Jeesus oli avioton lapsi, eli voiko se
enentää hänen elämänoppinsa selvyyttä meille.
Tämmöisen tosiasian merkitys onkin hyvin laajalle ulottuva ja se
sekä selventää hänen oppiansa että tekee tämän opin yhä
rakkaammaksi sydämmelle.
Täytyy vaan tehdä itselleen selväksi Jeesuksen elämänopin
piirteet, ymmärtääkseen kohtalon syvyyttä siinä, että tämä opettaja
oli syntynyt juuri ilman suurta sukua, ilman nimeä, ilman mitään
ulkonaista kunniaa, vaan päinvastoin oli niitä lapsia, joita ihmiset
heidän syntymisensä vuoksi ylenkatsovat.
On niinkuin juuri tämä hänen syntymisensä olisi omansa
vahvistamaan, kuinka kokonaan riippumattomia toisistaan ovat
ruumiillinen syntyminen ja "syntyminen jumalasta." Tavallaanhan voi
sanoa, ettei Jeesuksen oppi ole mitään muuta kuin oppi siitä kuinka
ihmisen on syntyminen jumalasta, oppi "uudestisyntymisestä" eli
syntymisestä "korkeudesta". Kaikki mitä Jeesus opettaa elämästä, on
ainoastaan sitä mitä hän on itse sydämmessään kokenut ja
täyttänyt; ja niinpä jos hän opettaa syntymistä jumalasta, on hänen
itsensä täytynyt kokea tämmöinen syntyminen. Tämä syntyminen
jumalasta antaa orjille vapauden, vangeille päästön, sokeille näön,
kaikille halveksituille, häpeällisesti syntyneille hyvityksen. Se oppi on,
että ihmisessä on kaiken kunnian ja vapauden lähde. Mutta jos
Jeesus itse olisi syntynyt jumalasta jollakin erikoisella, meille
mahdottomalla tavalla, niin mitä oppia me siitä voimme saada! Jos
hänellä olisi ollut oikeus ylpeillä loistavista, kuninkaallisista esi-isistä,

mitä lohdutusta olisi siitä orjille ja vangeille ja sokeille ja kaikille
niille, joilla ei ole tunnettuja esi-isiä ja joita ihmiset halveksivat!
Mitä enemmän syventyy Jeesuksen elämänoppiin ja mitä
tarkemmin seuraa hänen omia sanojaan suhteestansa ihmisiin ja
jumalaan, sitä selvemmin ymmärtää tämän seikan merkityksen.
* * * * *
Uskonnollisessa suhteessa merkityksettömänä voi siis jättää pois,
paitsi sukuluetteloa Matt. 1 luvussa, myöskin kaiken sen, mikä
mainitaan Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien 2 luvuissa. Niissä
kerrotaan vielä muista Jeesuksen syntymisen yhteydessä muka
tapahtuneista ihmeistä, ennustuksista ja taioista, sitten myöskin
Herodeksen vainosta, Joosefin paosta Egyptiin ja palauksesta kotiin.
Luukkaalla, 2 luvun lopussa, tapaamme kuitenkin seuraavan
huomattavan kertomuksen Jeesuksen lapsuudesta (Luuk. 2: 40-50):
"Lapsi kasvoi ja vahvistui hengessä ja hänen viisautensa lisääntyi.
Ja Jumalan armo oli hänen kanssaan. Hänen vanhempansa vaelsivat
joka vuosi pääsiäisjuhlalle Jerusalemiin. Ja kun hän oli 12:n ikäinen,
tulivat vanhemmat tapansa mukaan Jerusalemiin juhlalle. Heidän
lähtiessään juhlapäivien jälkeen kotiin jäi poikanen Jerusalemiin äidin
ja Joosefin huomaamatta. He luulivat hänen tulevan muiden
seurassa, ja käytyään päivän matkaa he etsivät häntä sukulaisten ja
tuttavien joukosta, vaan eivät löytäneet ja palasivat sentähden
takasin Jerusalemiin häntä hakemaan. Ja löysivät hänet vasta
temppelistä, missä hän istui opettajien keskuudessa kysellen ja
kuunnellen heitä. Ja kaikki ihmettelivät hänen ymmärrystänsä ja
vastauksiansa. Hänet nähtyään vanhemmat hämmästyivät ja äiti
sanoi: poikaseni, miksi meille näin teit, olemmehan saaneet sekä isä
että minä huolestuneina hakea sinua. Ja hän sanoi heille: miksi

haette minua, tietystihän minun pitää olla siinä huoneessa, joka
kuuluu isälleni. Mutta he eivät ymmärtäneet mitä hän heille sanoi."
Tämä kertomus viittaa siihen, että Jeesuksen elämän opin
pääajatus, ajatus ihmisen poikasuhteesta jumalaan, syntyi hänen
lapsuudessaan yhteydessä juuri sen seikan kanssa, ettei hän
tuntenut ruumiillista isäänsä. Niinkuin meidän aikoinamme, saivat
lapsipuolet varmaan Mooseksenkin lain aikana tuntea kodissaan
kodittomuutta ja ulkopuolella kotoa häväistyksiä. Hän joutui
Jerusalemiin, kauas kotoansa, missä hänestä ei tiedetty. Hän tuli
temppeliin, joka pidettiin jumalan asuntona. Kuten tunnettu oli
juutalaisten vanhoissa kirjoituksissa (vanhassa testamentissa)
lausuttuna myöskin, että jumala on ihmisten isä. Ja kuunnellen ja
kysellen opettajia elähyttää Jeesusta nyt ajatus, että jos jumala on
hänen isänsä, niin mitä hänen tarvitsee välittää siitä, ettei hän tunne
ruumiillista siittäjäänsä. Hänen vastauksensa vanhemmille, jotka
olivat käyneet päivän matkan ennenkuin rupesivat häntä
kaipaamaan, kuuluu: miksi haette minua, ettekö tietäneet, että poika
on löydettävä isänsä talosta! [Maria ei ymmärtänyt, mitä hänen
poikansa tarkoitti. Hänelläkään ei siis ollut uskoa siihen, että Jeesus
olisi syntynyt yliluonnollisesti.]
Tässä vastauksessa tuntuu jo nyt kaksi piirrettä, jotka sittemmin
Jeesuksen totuudenopissa ovat suurella selvyydellä esiintuodut.
Ensiksikin, että hän tunnustaessaan jumalan isäkseen on ihmisenä
kaiken kunnian lähteellä ja tämän synnynnäisen oikeutensa
perustuksella riippumaton maailman jakamasta arvonannosta.
Toiseksi, että tunnustaen jumalan välittömäksi isäkseen hän on
myöskin kaikkien velvollisuuksiensa lähteellä, ja siis riippumaton
ihmisten jopa vanhempiensakin määräämistä velvollisuuksista.

Tämä Jeesuksen avioton syntyminen siis on täynnä suurta
merkitystä ja ihan uudelta kannalta valaisee sekä hänen henkilöänsä
että oppiansa.

II.
Jeesuksen syntyminen jumalasta.
Jeesuksen nuoruudesta ei sitten kerrota evankeelioissa muuta. Ja
ensikerran tapaamme hänet noin 30 vuotiaana, kun hän,
julkisuudessa vielä tuntemattomana, tulee kuuntelemaan
Johanneksen saarnaa.
Koska tämä saarna syvästi vaikuttaa häneen, niin että hän sen
kuultuansa poistuu pitkäksi ajaksi yksinäisyyteen korpeen ja siitä
seuraa hänen varsinainen heräämyksensä, on tärkeätä päästä selville
siitä mitä mainittu saarna sisälsi. Matteuksen 3:ssa, Markuksen 1:ssä
ja Luukkaan 3:ssa luvussa on sen sisällys kerrottu, kaikkialla
tarkoituksella osoittaa sen vaikutus Jeesukseen.
Johanneksen saarna, kuten näkyy ensimäisistä sanoista
Matteuksen 3 luvussa, on saarna siitä, että taivaan valtakunta on
lähestynyt.
Mitä on tuo taivaan valtakunta, josta evankeelioissa yhtäkkiä
aletaan puhua ilman mitään valmistavaa selitystä? Nähtävästi on
edellytetty, että se, mitä tarkoitetaan, on kaikille selvä. Tarkoitettu

onkin, että se tunnettu taivaan valtakunta, jota juutalaiset profeetat
olivat ennustaneet tulevaksi, oli tullut. Sitä taivaanvaltakuntaa
tarkoitti tietysti Johanneskin. — Mitä taivaanvaltakuntaa olivat siis
profeetat ennustaneet? Kas tässä tärkeimmät profeettain
ennustukset:
Profeetta Esaia [vapaa käännös]: "Lohduttakaa minun kansaani,
sanoo teidän Jumalanne. Puhukaa lempeästi Jerusalemille ja
julistakaa että sen taistelu on päättynyt ja sen syyllisyys sovitettu, ja
että se saa kaksinkertaisen palkan Herran kädestä kaikkien
rangaistusten sijaan. Ääni kuuluu huutavan: korvessa valmistakaa
Herran tietä, aroilla oiaiskaa polut meidän jumalallemme! Jokainen
laakso yletköön ja jokainen vuoren kukkula aletkoon ja jokainen
mäki painukoon ja sen jyrkänteet tasoittukoot, että Herran kunnia
tulisi ilmi ja kaikki ihmiset näkisivät, että Herran suu on puhunut.
Kaikki liha on ruohoa ja sen hyvyys on kuin kukoistusta maassa.
Ruoho kuivuu ja kukat lakastuvat, kun Herran henki siihen puhaltaa.
Ruoho, se on kansa. Ruoho kuivuu, kukat lakastuvat, mutta sana
meidän jumalamme suusta pysyy aina. Nouse ylös korkealle
vuorelle, sinä Siionin ilosanoman tuoja; korota voimakkaasti äänesi,
sinä Jerusalemin sanansaattaja! korota, korota, älä pelkää! Sano
Juudan kylille: Katsokaa, teidän Jumalanne! Katsokaa Herra, Herra
tulee voimakkaana ja hänen käsivartensa on väkevä. Katsokaa hän
tuopi palkan muassaan ja hänen rangaistuksensa on jo ohitse. Hän
on kaitseva laumaansa niinkuin paimen; karitsat hän on kokoova
syliinsä ja kantava niitä povellaan ja ruokkiva niiden emiä." (Es. 40:
1-11).
Profeetta Osea: "Sinä päivänä olen minä saattava ihmiset liittoon
maan elävien ja taivaan lintujen kanssa ja kaiken kanssa, mikä
maassa matelee; ja jouset ja miekat ja sodat olen minä poistava

maasta ja antava heidän asua turvattuina. Ja sinut olen minä
kihlaava kanssani ijäksi, olen kihlaava sinut kanssani hurskaudessa ja
oikeudessa, armossa ja laupeudessa. Ja olen kihlaava sinut kanssani
uskollisuudessa, ja sinä olet tunteva Herran. Ja sinä päivänä
tapahtuu, sanoo Herra, että minä kuulen taivaiden rukouksen ja
taivaat kuulevat maan rukouksen, ja maa kuulee viljan, meden ja
öljypuun rukouksen ja nämä kuulevat Israelin rukouksen. Ja minä
olen istuttava sen itselleni maahan ja olen armahtava Lo-Ruhaman ja
sanova Lo-Ammille: Sinä olet minun kansani; ja se on vastaava: sinä
olet minun Jumalani." (Osea 2: 18-23).
Profeetta Sakarias: Ja sinä päivänä on tapahtuva, että elävä vesi
on virtaava Jerusalemista, toinen puoli idän mereen päin, toinen
puoli lännen mereen päin. Lakkaamatta, sekä talvisin että kesäisin,
on se vuotava. Ja Herra on oleva kuningas yli kaiken maan; sinä
päivänä on Herra oleva yksi ja hänen nimensä yksi. Koko maa on
muuttuva Jordanin laakson kaltaiseksi, — tuleva asutuksi, ei mitään
kirousta tule olemaan, ja Jerusalem on oleva rauhoitettu. (Sak. 14:
8-11).
Hesekiel (36: 26-28), Joel (3: 18-21), Malakia (3: 1, 2), y.m.
sisältävät samantapaisia ennustuksia Herran tulemisesta, pääasiassa
kuitenkin uhkausten muodossa vainoista, sodista, taudeista ja
kaikennäköisistä onnettomuuksista, jotka käyvät tämän Herran
tulopäivän edellä, sekä kertomuksia siitä hirveästä kostosta, johon
Herra ryhtyy ensi työkseen kaikkia oikeiden ihmisten (Israelin)
vihollisia vastaan. Kaikki profeetat poikkeuksetta siis ennustavat, että
on tuleva päivä, jolloin jumala itse astuu tänne alas, solmii uuden
liiton ihmisten (Israelin) kanssa ja näin perustaa taivaan valtakunnan
maan päälle, joka valtakunta sitten tulee pysymään iankaikkisesti.

Erityisesti merkillinen ja huomattava on vielä profeetta Jeremiaan
ennustus, siinä kun ei taivaanvaltakunnan tuleminen ole pantu
riippuvaksi ulkonaisista merkeistä, kuten muilla profeetoilla, vaan
esitetään sisällisenä jumalan yhtymisenä ihmisten (Israelin) kanssa:
"Katso, päivät ovat tulevat, sanoo Herra, jolloin minä olen tekevä
liiton Israelin huoneen ja Juudan huoneen kanssa, uuden liiton, ei
semmoisen kuin oli se liitto, jonka tein heidän isiensä kanssa silloin
kuin tartuin heidän käteensä johdattaakseni heidät pois Egyptin
maasta, — vaan tämä liitto, jonka minä vastaisuudessa aijon tehdä
Israelin huoneen kanssa, on oleva tällainen, sanoo Herra: Minä olen
paneva lakini heidän sisäänsä ja kirjoittava sen heidän sydämmiinsä,
ja olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani; ja sen jälkeen
he eivät enää opeta toisiansa sanoen: 'tuntekaa Herraa!' sillä he ovat
kaikki tuntevat minun, sekä pienet että suuret, sanoo Herra, sillä
minä annan anteeksi heidän pahattekonsa ja unohdan heidän
syntinsä. Niin sanoo Herra, joka on pannut auringon valaisemaan
päivää ja kuun ja tähdet valaisemaan yötä, joka liikuttaa meriä ja
vyöryttää sen pauhaavia aaltoja, hän, jonka nimi on Herra Zebaot."
(Jer. 31: 31-35).
Jos nyt kysytään, missä suhteessa Johannes ilmoitti samaa kuin
muut profeetat häntä ennen niin täytyy sanoa, että hänellä oli sama
profeetallinen käsitys taivaanvaltakunnasta, eli että hänkin ilmoitti
samallaista jumalan tulemista maan päälle välittömäksi hallitsijaksi
ihmisille. Maailmallisen valtakunnan sijaan, jossa olivat hallitsijana
inhimilliset ruhtinaat, piti ihmisten keskuudessa syntymän uusi
valtakunta, missä käskijänä ei ollut enää näkyväisiä vallanpitäjiä,
vaan ainoastaan näkymätön jumala, joka tätä varten lupasi itsensä
ilmoittaa ja tehdä tunnetuksi sekä suurille että pienille. Tämmöistä
valtakuntaa, jossa ainoastaan jumala on hallitsijana, sanoo

sentähden Johannes jumalan eli taivaan valtakunnaksi. Ja on siis
hyvin tärkeätä ymmärtää, ettei sanalla "taivaan" tarkoitettu sanoa
tämän valtakunnan paikaksi taivasta, vaan ainoastaan että se oli
taivaan eli jumalan hallitsema valtakunta, niinkuin sitä evankelioissa
"jumalan valtakunnaksi" yhtä usein nimitetäänkin.
Jos taas kysytään, missä suhteessa Johanneksen ilmoitus tästä
jumalan valtakunnasta oli erilainen kuin muiden profeettain, niin
täytyy huomata että erilaisuudet ovat hyvin suuria ja tärkeitä. Jopa
niinkin, että Johanneksen koko merkitys tuntuu olevan siinä, että
hän opetti jotakin erikoista jumalan tulosta maan päälle kuin muut
profeetat.
Muut olivat nimittäin ennustaneet jumalan astuvan maan päälle
jossain tulevaisuudessa, mutta Johannes sanoi, että jumalan
valtakunta on jo tullut ja että tarvittiin vaan vielä voimain ponnistus
ihmisten puolelta, tarvittiin, että he muuttaisivat mielensä. Taivaan
valtakunta on tässä, ihan tässä, — ihmisten täytyy vaan itsien ottaa
askel tullakseen siihen. Sanoissa "tehkää parannus, sillä taivaan
valtakunta on lähestynyt", on siis Johanneksen saarnan koko
erikoinen sisällys lausuttu, kun ymmärtää, että hän tarkoitti taivaan
valtakunnalla jumalan tulemista maan päälle ihmisten hallitsijaksi,
eikä siis suinkaan yksityisten ihmisten haudantakaista elämää, josta
juutalaisille ei ollut muutenkaan mitään käsitystä.
Johannes asui Judean korvessa, Jordanilla. Hän eli uskonsa
mukaisesti, ei ylentänyt itseänsä kenenkään muun rinnalla, tyytyi
vähimpään mahdolliseen [Matt. 3: 4] ja piti korkeana ainoastaan
oman sydämmensä totuutta [Joh. 3: 30]. Ruvettuaan saarnaamaan
jumalan valtakunnan tulosta maahan, hän nyt vaati kaikilta ihmisiltä
uskon muutosta ja vapautumista elämän valheesta [Matt. 3: 2, 8].

Hän sanoi: ääni huutaa teille, että valmistaisitte epätasaisella maalla
tietä jumalalle, suoristaisitte hänen polkunsa, niin että kaikki olisi
tasaista eikä olisi alempaa eikä ylempää; silloin on jumala astuva
ihmisten keskuuteen ja kaikki yksityiset ovat näkevät pelastuksensa.
[Luuk. 3: 4-6. Ajatus vaatii, että kaksoispiste on pantava "korvessa"
sanan edelle eikä jälkeen, siliä kaiken aikaa on tässä puhe siitä, että
Herra, ennenkuin tulee, tahtoo suoristamaan ja tasoittamaan maan
epätasaisuudet. Huutavan ääni on: korvessa valmistakaa Herran
tietä ja tehkää hänen polkunsa oikeaksi. "Kaikki laaksot pitää
täytettämän, ja kaikki vuoret ja mäet alettaman, väärät pitää
ojettaman, ja koliat tasaiseksi tieksi tehtämän", sanotaan Luukkaalla.
Tämä, on luonnollisesti vertaus ihmismaailmaan, jossa tasoitus on
tapahtuva ennenkuin Herra tulee.] Ja niitä ihmisiä, jotka tulivat
häntä kuulemaan, jotka ymmärsivät hänen aatteensa ja oman
erehdyksensä elämässä, hän pesi Jordanin vedellä tämän
mielenmuutoksen eli uuteen valtakuntaan astumisen merkiksi.
Johanneksen saarna herätti suurta huomiota kansassa. Hänen
luoksensa tulvasi väkeä Jerusalemista, Jordanin varsilta ja koko
maasta. [Matt. 3: 5, 6. Mark. 1: 5.].
Näemme Matteuksen, Luukkaan ja Johanneksen evankeliumien
kertomuksista, että sinne tuli väkeä monenlaista; paitsi semmoisia,
jotka olivat käsittäneet asian sisällisen mielenmuutoksen kannalta ja
tulivat hakemaan vapautusta erehdyksistään, myöskin semmoisia,
joita oli fariseusten puolelta Jerusalemista lähetetty urkkimaan ja
tiedustelemaan, oliko todella kysymys odotetun Kristuksen, Israelin
vapauttajan tulemisesta. [Joh. 1: 19-25.] Matteuksen tekstistä
näyttää että joukko yläluokkiin kuuluvista ihmisistä olivat lähestyneet
häntä salaa, koska ei heidän tietysti sopinut julkisesti kuunnella
kamelin nahkoihin puetun ja nuoralla vyötetyn "villitsijän" puheita.

[Matt. 3: 7.] Näemme Luukkaan tekstistä, etteivät ihmiset oikeen
ymmärtäneet tämän valtakunnan laatua eivätkä osanneet kuunnella
sen näkymättömän hallitsijan ääntä. Kun Johannes opetti että jumala
tulee maailmaan sittenkuin kaikki arvonerotukset ja mutkat ovat
ihmisten välillä poistetut, kaikki ylemmyydet ja alemmuudet
tasoitetut, kysyivät ihmiset häneltä, mitä heidän oli tekeminen, että
tämmöinen "epätasaisen maan tasoitus" syntyisi. — Johannes
vastasi: kellä on kaksi vaatetusta, antakoon sille, jolla ei yhtään ole,
kellä on leipää antakoon sille, jolla ei leipää ole. Samallaisen
kysymyksen tekivät myöskin veronkiskojat, jotka olivat tässä
halveksitussa virassa tietysti vaan senvuoksi, että heidän oli siinä
mahdollisuus rikastua toisten kustannuksella. Johannes vastasi
heille: "älkää keltään kiristäkö enempi kuin mitä on säädetty", se on:
älkää pyrkikö rikastumaan. Niinikään sotilaille, joiden ainoa
varsinainen tulolähde oli ryöstö ja sotasaalis, vastasi Johannes:
"älkää ketään ryöstäkö älkääkä kelleen vääryyttä tehkö, vaan
tyytykää pestipalkkaanne." [Luuk. 8: 10-14.] Mutta paitsi näitä tuli,
kuten mainittu Johanneksen luo rikkaita ja mahtavia juutalaisten
opettajia. Heille sanoi Johannes, heidät tunnettuansa: "osasittepa
tekin tänne, siis tunnette ettette elä jumalan tahdon mukaisesti:
Älkää luulko, että teidän suuri sukuperänne oikeuttaa teitä taivaan
valtakuntaan; vaan näyttäkää elämässänne että olette muuttaneet
mielenne ja uskonne [Matt. 3: 7-9; vrt. Luuk. 3: 7, 8, jossa
Johanneksen sanat ovat osotetut yleensä juutalaisille eikä yksistään
fariseuksille ja sadduseuksille], sillä niinkuin puu, jonka juureen on
kirves pantu, ei kelpaa muuhun kuin pois hakattavaksi, niin on
rikkaudet, vallat, synnynnäiset ylemmyydet mennyttä: tästä lähin ei
ole mikään tarpeellista muu kuin se, mikä tarkoittaa lähestyneen
taivaanvaltakunnan perustamista ihmisten keskuudessa. [Matt. 3:
10, Luuk. 3: 9.] Minä tosin pesen teitä vedellä, mutta tästä minun

ulkonaisesta puhdistuksestani riippumatta täytyy teidän
sydämmiinne tulla se henki, joka on lähestyneen valtakunnan
näkymätön hallitsija ja jonka rinnalla minä en ole mitään. Henki on
puhdistava ihmisen niinkuin tuli, niinkuin isäntä, joka lapio kädessä
perkaa riihtänsä, erottaa kokoon kelpaavan viljan ja polttaa
tarpeettomina ruumenet." [Johanneksen viime mainitut sanat ovat
Matteuksella kerrotut näin: "Minä tosin kastan teitä vedellä: mutta se
joka minun jälkeeni tulee, on väkevämpi minua, jonka kenkiä en
minä ole kelvollinen kantamaan, hän kastaa teitä Pyhällä Hengellä ja
tulella. Jonka viskin on hänen kädessänsä, ja hän perkaa riihensä, ja
kokoo nisunsa aittaansa, mutta ruumenet polttaa sammumattomalla
tulella." Nämät sanat, verrattuina Joh. 1: 15, 29-31 värssyihin,
näyttävät, lukiessa niitä ensi kertaa, tarkoittavan vaan Jeesuksen
henkilöä, jolle siis jo Johanneskin antaisi juuri sen salaperäisen
luonteen, mikä hänelle uskontunnustuksessamme omistetaan.
Sentähden ovat nämät sanat, näin alussa, hyvin hämmentäviä,
puhumatta niiden ulkonaisesta sekavuudesta, ja vasta päästyä perille
Jeesuksen elämänopista voi ymmärtää niiden sisällyksen. Tietysti
että Jeesus voisi "puhdistaa hengellä", hänen täytyy jotakin opettaa,
niin että ihmisiin tuleva henki voi olla vaan hänen oppinsa sisällys.]
* * * * *
Tätä Johanneksen saarnaa jumalan valtakunnasta tuli nyt
Jeesuskin kuuntelemaan [Matt. 3: 13, Mark. 1: 9], — se sama
rikkauden, vallan ja sukuperän puolesta kokonaan merkityksetön
Jeesus, jota erityiset olosuhteet olivat, kuten mainittu, jo
lapsuudesta saakka johtaneet siihen ajatukseen, että ihminen on
riippumaton ulkonaisten suhteiden siteistä ja maailman tuomiosta ja
että hän voi tunnustaa välittömästi jumalan hengen oman
menettelynsä määrääjäksi.

Johanneksen puheet jumalan hengen tulosta maan päälle ihmisten
välittömäksi hallitsijaksi ja ihmiselämän täydellisestä muuttumisesta,
olivat siis Jeesukselle kuin siemeniä valmiiseen maahan.
Nähtävästi hän nyt koko sydämmestään hyväksyi Johanneksen
saarnan ja uskoi hänen aatteeseensa, koska halusi tulla vedellä
pestyksi astuakseen Johanneksen julistamaan valtakuntaan.
Rikkailta ja mahtavilta kansan opettajilta oli Johannes kieltänyt
vedellä pesunsa, koska he eivät olleet valmiit muuttamaan
elämäänsä, mutta merkityksettömälle Jeesukselle, joka ei voinut
pitää isänään muuta kuin jotakin näkymätöntä henkeä, hän sanoi,
ettet sinä tarvitse tulla vedellä pestyksi, sillä sinä ajattelet niinkuin
se, joka jo on muuttanut mielensä, sinä voit siis yhtähyvin pestä
minua. [Matt. 3: 13-15. Matteuksen esityksessä on nimenomaan
fariseusten ja Jeesuksen tulo Jordanille asetettu vastakkain.]
(Huomattava on tässä kohden Johanneksen evankeliumin ilmoitus,
että Johannes kastaja ei ollenkaan tuntenut Jeesusta ennenkuin
tämä tuli hänen luoksensa. [Joh. 1: 31 (ja 33).] Täytyy siis otaksua,
että Johannes sanoi näin hänelle, koska oli tässä samassa
tilaisuudessa oppinut häntä tuntemaan.) Jeesus vastasi nyt hänelle
tahtovansa tulia pestyksi vedellä, koska hänellä oli, jumalan
valtakunnan kynnyksellä, tarve puhdistua yhdellä tavalla kuin kaikki
muutkin, jotka tunsivat erehdyksensä. Ja silloin Johannes pesikin
hänet vedellä. [Matt. 3: 15.]
Tämän jälkeen sanotaan Markuksen evankeliumissa näin: "Ja
kohta kuin hän astui vedestä ylös, näki hän taivaat aukenevan, ja
Hengen tulevan alas hänen päällensä niinkuin kyyhkyisen. Ja ääni
tuli taivaasta: sinä olet se minun rakas poikani, johon minä
mielistyin." [Mark. 1: 10, 11.] — Vastaavassa kohden Matteuksen

evankeliumia sanotaan: "Koska Jeesus kastettu oli, astui hän kohta
ylös vedestä: ja katso, taivaat aukenivat hänelle, ja hän näki
Jumalan hengen tulevan alas, niinkuin kyyhkyisen ja tulevan hänen
päällensä. Ja katso, ääni taivaasta sanoi: tämä on se minun rakas
poikani, johon minä mielistyin." [Matt. 3: 16, 17.] Markus ja Matteus
olivat Jeesuksen seuralaisia. Luukas, Paavalin oppilas, joka, kuten
tunnettu, ei ollut Jeesuksen seuralainen ja kirjoitti evankeliuminsa
kuulemisiensa mukaan, sanoo vastaavassa kohden: "Ja pyhä henki
tuli alas ruumiillisella muodolla hänen päällensä niinkuin kyyhkynen,
ja ääni tuli taivaasta, joka sanoi: 'sinä olet se minun rakas poikani,
sinuun minä mielistyin.'" [Luuk. 3: 21, 22.] Johanneksen
evankeliumissa on taas annettu se käsitys, että kyyhkysen näki vaan
Johannes kastaja ja äänestä ei puhuta mitään. Siinä näet kerrotaan,
että Jeesus tuli jälestäpäin, eli siis oltuaan korvessa, uudestaan
Jordanille. Silloin Johannes sanoi hänestä: "Minä näin hengen
taivaasta tulevan alas niinkuin kyyhkyisen ja seisahtuvan hänen
päällensä. Ja en minä häntä tuntenut; mutta joka minun lähetti
vedellä kastamaan, se sanoi minulle: jonka päälle sinä näet hengen
tulevan alas ja seisahtuvan hänen päällensä, hän on se, joka kastaa
pyhällä hengellä." [Joh. 1: 32, 33.]
Tämän mukaan näyttäisi pääpaino olevan siinä, että Johannes näki
kyyhkysen omin silmin ja ilmoitti tämän näkönsä kansalle
todistukseksi.
Jos näissä Matteuksen, Markuksen, Luukkaan ja Johanneksen
evankeliumien kertomuksissa siis on varmasti kysymys ulkonaisesta
ihmetapauksesta, jonka pitäisi todistaa meille Jeesuksen olleen
jumalan lähettilään, niin ei niissä ole mitään merkitystä meihin
nähden. Meitä silminnähtävästi vaaditaan uskomaan, että
tämmöinen ihme todellakin on tapahtunut ja pitämään sitten tätä