Ansi Ashrae Standard 552020 Ashrae Special Publications

Ansi Ashrae Standard 552020 Ashrae Special Publications
Ansi Ashrae Standard 552020 Ashrae Special Publications
Ansi Ashrae Standard 552020 Ashrae Special Publications

1. Ansi Ashrae Standard 552020 Ashrae Special
Publications download
https://ebookbell.com/product/ansi-ashrae-standard-552020-ashrae-
special-publications-50479468
Explore and download more ebooks at ebookbell.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Ansiashrae Standard 552020 Thermal Environmental Conditions For Human
Occupancy Ashrae
https://ebookbell.com/product/ansiashrae-standard-552020-thermal-
environmental-conditions-for-human-occupancy-ashrae-50777844
Ansiashrae Standard 552017 Thermal Environmental Conditions For Human
Occupancy Ashrae
https://ebookbell.com/product/ansiashrae-standard-552017-thermal-
environmental-conditions-for-human-occupancy-ashrae-50813368
Ansiashrae Standard 552013 Thermal Environmental Conditions For Human
Occupancy Ashrae
https://ebookbell.com/product/ansiashrae-standard-552013-thermal-
environmental-conditions-for-human-occupancy-ashrae-50813370
Ansiashrae Standard 552023 Thermal Environmental Conditions For Human
Occupancy Ashrae
https://ebookbell.com/product/ansiashrae-standard-552023-thermal-
environmental-conditions-for-human-occupancy-ashrae-230266956

3. Ansiashrae Standard 6222022 Ashrae
https://ebookbell.com/product/ansiashrae-
standard-6222022-ashrae-46126550
Ansiashrae Standard 6212022 Ashrae
https://ebookbell.com/product/ansiashrae-
standard-6212022-ashrae-46126552
Ansiashrae Standard 842020 Method Of Testing Airtoair Heatenergy
Exchangers Ashrae
https://ebookbell.com/product/ansiashrae-standard-842020-method-of-
testing-airtoair-heatenergy-exchangers-ashrae-50774878
Ansiashrae Standard 152022 Safety Standard For Refrigeration Systems
Ashrae
https://ebookbell.com/product/ansiashrae-standard-152022-safety-
standard-for-refrigeration-systems-ashrae-50777834
Ansiashrae Standard 342022 Designation And Safety Classification Of
Refrigerants Ashrae
https://ebookbell.com/product/ansiashrae-standard-342022-designation-
and-safety-classification-of-refrigerants-ashrae-50777840

5. ANSI/ASHRAE Standard 55-2020
(Supersedes ANSI/ASHRAE Standard 55-2017)
Includes ANSI/ASHRAE addenda listed in Appendix N
Thermal
Environmental
Conditions for
Human Occupancy
See Appendix N for ASHRAE and American National Standards Inst itute approval dates.
This Standard is under continuous maintenance by a Standing Standard Project Committee (SSPC) for which the Standards
Committee has established a documented program for regular publication of addenda or revisions, including procedures for
timely, documented, consensus action on requests for change to any part of the Standard. Instructions for how to submit a
change can be found on the ASHRAE
®
website (https://www.ashrae.org/continuous-maintenance).
The latest edition of an ASHRAE Standard may be purchased from the ASHRAE website (www.ashrae.org) or from
ASHRAE Customer Service, 180 Technology Parkway NW, Peachtree Corners, GA 30092. E-mail: [email protected]. Fax:
678-539-2129. Telephone: [phone] (worldwide), or toll free 1-800-527-4723 (for orders in US and Canada). For
reprint permission, go to www.ashrae.org/permissions.
© 2021 ASHRAE ISSN 1041-2336© ASHRAE. Per international copyright law, additional reproduction, distribution, or transmission in either
print or digital form is not permitted without ASHRAE's prior written permission.

6. SPECIAL NOTE
This American National Standard (ANS) is a national voluntary consensus Standard developed under the auspices of ASHRAE. Consensus is defined
by the American National Standards Institute (ANSI), of which ASHRAE is a member and which has approved this Standard as an ANS, as
“substantial agreement reached by directly and materially affected interest categories. This signifies the concurrence of more than a simple majority,
but not necessarily unanimity. Consensus requires that all views and objections be considered, and that an effort be made toward their resolution.”
Compliance with this Standard is voluntary until and unless a legal jurisdiction makes compliance mandatory through legislation .
ASHRAE obtains consensus through participation of its national and international members, associated societies, and public review.
ASHRAE Standards are prepared by a Project Committee appointed specifically for the purpose of writing the Standard. The Project
Committee Chair and Vice-Chair must be members of ASHRAE; while other committee members may or may not be ASHRAE members, all
must be technically qualified in the subject area of the Standard. Every effort is made to balance the concerned interests on all Project Committees.
The Senior Manager of Standards of ASHRAE sh ould be contacted for
a. interpretation of the contents of this Standard,
b. participation in the next review of the Standard,
c. offering constructive criticism for improving the Standard, or
d. permission to reprint portions of the Standard.
DISCLAIMER
ASHRAE uses its best efforts to promulgate Standards and Guidelines for the benefit of the public in light of available information and accepted
industry practices. However, ASHRAE does not guarantee, certify, or assure the safety or performance of any products, components, or systems
tested, installed, or operated in accordance with ASHRAE’s Standards or Guidelines or that any tests conducted under its Standards or Guidelines
will be nonhazardous or free from risk.
ASHRAE INDUSTRIAL ADVERTIS ING POLICY ON STANDARDS
ASHRAE Standards and Guidelines are established to assist industry and the public by offering a uniform method of testing for rating purposes, by
suggesting safe practices in designing and installing equipment, by providing proper definitions of this equipment, and by providing other information
that may serve to guide the industry. The creation of ASHRAE Standards and Guidelines is determined by the need for them, and conformance
to them is completely voluntary.
In referring to this Standard or Guideline and in marking of equipment and in advertising, no claim shall be made, either stated or implied,
that the product has been approved by ASHRAE.
ASHRAE Standing Standard Project Committee 55
Cognizant TC: 2.1, Physiology and Human Environment
SPLS Liaison: Karl L. Peterman
David Heinzerling*, Chair (2020), Michael A. Humphreys Zaccary A. Poots*
Vice-Chair (2018–2020) Daniel Int-Hout, III Daniel J. Rice
Abhijeet Pande, Chair (2017-2020) Kristof Irwin Julian Rimmer
Josh Eddy, Secretary (2017-2020) Essam E. Khalil* David M. Rose*
Sama Aghniaey Dolaana Khovalyg Stefano Schiavon
Peter F. Alspach* Mikhail Koupriyanov Lawrence J. Schoen*
Sahar Abbaszadeh Thomas Lesser Peter Simmonds
Edward A. Arens* Baizhan Li* Aaron R. Smith
Richard M. Aynsley Shichao Liu* Federico Tartarini
Robert Bean* Rodrigo Mora* Priyam Tewari
Richard de Dear Bud Offermann Michael Tillou
Philip Farese Michael P. O’Rourke Stephen C. Turner
Thomas B. Hartman* Gwelen Paliaga John G. Williams*
* Denotes members of voting status when the document was approved for publication
ASHRAE STANDARDS COMMITTEE 2020–2021
Drury B. Crawley, Chair Srinivas Katipamula David Robin
Rick M. Heiden, Vice Chair Gerald J. Kettler Lawrence J. Schoen
Els Baert Essam E. Khalil Steven C. Sill
Charles S. Barnaby Malcolm D. Knight Richard T. Swierczyna
Robert B. Burkhead Jay A. Kohler Christian R. Taber
Thomas E. Cappellin Larry Kouma Russell C. Tharp
Douglas D. Fick Cesar L. Lim Theresa A. Weston
Walter T. Grondzik James D. Lutz Craig P. Wray
Susanna S. Hanson Karl L. Peterman Jaap Hogeling, BOD ExO
Jonathan Humble Erick A. Phelps William F. McQuade, CO
Connor Barbaree, Senior Manager of Standards© ASHRAE. Per international copyright law, additional reproduction, distribution, or transmission in either
print or digital form is not permitted without ASHRAE's prior written permission.

7. CONTENTS
ANSI/ASHRAE Standard 55-2020
Thermal Environmental Conditions for Human Occupancy
SECTION PAGE
Foreword .....................................................................................................................................................................2
1 Purpose.............................................................................................................................................................2
2 Scope ................................................................................................................................................................2
3 Definitions .........................................................................................................................................................3
4 General Requirements ......................................................................................................................................5
5 Conditions That Provide Thermal Comfort........................................................................................................6
6 Design Compliance .........................................................................................................................................21
7 Evaluation of Comfort in Existing Buildings.....................................................................................................23
8 References......................................................................................................................................................26
Normative Appendix A: Methods for Determining Operative Temperature ...........................................................27
Normative Appendix B: Computer Program for Calculation of PMV-PPD.............................................................28
Normative Appendix C: Procedure for Calculating Comfort Impact of Solar Gain on Occupants .........................30
Normative Appendix D: Procedure for Evaluating Cooling Effect of Elevated Air Speed Using SET ...................38
Informative Appendix E: Conditions That Provide Thermal Comfort.....................................................................43
Informative Appendix F: Use of Metabolic Rate Data ...........................................................................................45
Informative Appendix G: Clothing Insulation .........................................................................................................46
Informative Appendix H: Comfort Zone Methods ..................................................................................................48
Informative Appendix I: Local Discomfort and Variations with Time .....................................................................50
Informative Appendix J: Occupant-Controlled Naturally Conditioned Spaces ......................................................55
Informative Appendix K: Sample Design Compliance Documentation..................................................................58
Informative Appendix L: Measurements, Surveys, and Evaluation of Comfort in
Existing Spaces: Parts 1 and 2..........................................................................................................61
Informative Appendix M: Informative References and Bibliography......................................................................70
Informative Appendix N: Addenda Description......................................................................................................74
NOTE
Approved addenda, errata, or interpretations for this standard can be downloaded free of charge from the ASHRAE
website at www.ashrae.org/technology.
© 2021 ASHRAE
180 Technology Parkway NW · Peachtree Corners, GA 30092 · www.ashrae.org · All rights reserved.
ASHRAE is a registered trademark of the American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning Engineers, Inc.
ANSI is a registered trademark of the American National Standards Institute.© ASHRAE. Per international copyright law, additional reproduction, distribution, or transmission in either
print or digital form is not permitted without ASHRAE's prior written permission.

8. 2 ANSI/ASHRAE Standard 55-2020
(This foreword is not part of this standard. It is merely informative and does not contain
requirements necessary for conformance to the standard. It has not been processed
according to the ANSI requirements for a standard and may contain material that has
not been subject to public review or a consensus process. Unresolved objectors on infor-
mative material are not offered the right to appeal at ASHRAE or ANSI.)
FOREWORD
This 2020 edition of ASHRAE Standard 55 incorporates eight addenda to the 2017 edition that
were written with a renewed focus on application of the standard by practitioners and use of
clear, enforceable language.
The core of the standard in Sections 4 and 5 specifies methods to determine thermal envi-
ronmental conditions (temperature, humidity, air speed, and radiant effects) in buildings and
other spaces that a significant proportion of the occupants will find acceptable at a certain
metabolic rate and clothing level. The comprehensive analytical method to determine these
conditions uses calculation algorithms included in the standard and appendices, all of which
are implemented in the Thermal Comfort Tool.
Section 6 contains requirements for demonstrating that a design of an occupied space or
building meets the comfort requirements in Sections 4 and 5. Section 7 includes requirements
for the measurement and evaluation of existing thermal environments and is also applicable to
commissioning.
Because the two personal characteristics of occupants (metabolic rate and clothing level)
vary, operating set points for buildings are not mandated by this standard.
Standard 55 was first published in 1966 and republished in 1974, 1981, and 1992. As of
2004, it is updated using ASHRAE’s continuous maintenance procedures. According to these
procedures, the standard is continuously revised by addenda that are publicly reviewed,
approved by ASHRAE and ANSI, and published and posted for free on the ASHRAE website.
The eight approved addenda to the 2017 edition are summarized in detail in Informative
Appendix N. The most noteworthy changes are summarized as follows:
a. A new method was added for the avoidance of draft risk at the ankle region.
b. Thermal Environmental Control Classification Levels were added as part of the required
documentation in Section 6. These levels document how much control occupants have over
their thermal environmental conditions in a given space.
c. The Graphical Method was removed and replaced with normative graphical examples of
specific conditions using the analytical method and elevated airspeed methods. The previ-
ous Graphical Method was incorrectly more lenient than the analytical method, with signif-
icant error possible in certain conditions.
d. Applicability was expanded of the adaptive model used for naturally conditioned spaces.
The model is now applicable to buildings that have a mechanical cooling system installed,
as long as the system is not running.
1. PURPOSE
The purpose of this standard is to specify the combinations of indoor thermal environmental
factors and personal factors that will produce thermal environmental conditions acceptable to a
majority of the occupants within the space.
2. SCOPE
2.1The environmental factors addressed in this standard are temperature, thermal radiation,
humidity, and air speed; the personal factors are those of activity and clothing.
2.2It is intended that all of the criteria in this standard be applied together, as comfort in the
indoor environment is complex and responds to the interaction of all of the factors that are
addressed herein.
2.3This standard specifies thermal environmental conditions acceptable for healthy adults at
atmospheric pressure equivalent to altitudes up to 3000 m (10,000 ft) in indoor spaces designed
for human occupancy for periods not less than 15 minutes. © ASHRAE. Per international copyright law, additional reproduction, distribution, or transmission in either
print or digital form is not permitted without ASHRAE's prior written permission.

9. ANSI/ASHRAE Standard 55-2020 3
2.4This standard does not address such nonthermal environmental factors as air quality,
acoustics, illumination, or other physical, chemical, or biological space contaminants that may
affect comfort or health.
2.5This standard shall not be used to override any safety, health, or critical process require-
ments.
3. DEFINITIONS
adaptive model: a model that relates indoor design temperatures or acceptable temperature
ranges to outdoor meteorological or climatological parameters. (Informative Note: Adaptive
model is another name for the method described in Section 5.4, “Determining Acceptable Ther-
mal Conditions in Occupant-Controlled Naturally Conditioned Spaces (Adaptive Model).”
air speed: the rate of air movement at a point, without regard to direction.
air speed, average (V
a): the average air speed surrounding a representative occupant. The aver-
age is with respect to location and time. The spatial average is for three heights as defined for
average air temperature t
a. The air speed is averaged over an interval not less than one and not
greater than three minutes. Variations that occur over a period greater than three minutes shall
be treated as multiple different air speeds.
climate data: hourly, site-specific values of representative meteorological data, such as tem-
perature, wind, speed, solar radiation, and relative humidity. For cities or urban regions with
several climate data entries, and for locations where climate data are not available, the designer
shall select available weather or meteorological data that best represents the climate at the
building site. (See ASHRAE Handbook—Fundamentals
1
, Chapter 14 for data sources.)
clo: a unit used to express the thermal insulation provided by garments and clothing ensem-
bles; 1 clo = 0.155 m
2
·°C/W (0.88 ft
2
·h·°F/Btu).
comfort, thermal: that condition of mind that expresses satisfaction with the thermal environ-
ment and is assessed by subjective evaluation.
corrective power (CP): the ability of a personal comfort system (PCS), expressed in degrees
(°C [°F]), to correct thermal conditions toward the comfort zone, measured as the difference
between two operative temperatures at which equal thermal sensation is achieved—one a tem-
perature in the comfort zone with no PCS, and one with PCS in use, with all other environmen-
tal factors held constant. (See personal comfort system.)
direct-beam solar radiation: solar radiation from the direction of the sun, expressed in W/m
2
(Btuh/ft
2
). Does not include reflected or diffuse solar radiation. Also known as “direct normal
insolation” (I
dir).
draft: the unwanted local cooling of the body caused by air movement.
environment, acceptable thermal: a thermal environment that a substantial majority (more
than 80%) of the occupants find thermally acceptable.
environment, thermal: the thermal environmental conditions that affect a person’s heat loss.
exceedance hours: the number of occupied hours within a defined time period in which the
environmental conditions in an occupied space are outside of the comfort zone.
garment: a single piece of clothing.
generally accepted engineering standard: see ASHRAE/IES Standard 90.1
2
.
humidity: a general reference to the moisture content of the air. It is expressed in terms of sev-
eral thermodynamic variables, including vapor pressure, dew-point temperature, wet-bulb tem-
perature, humidity ratio, and relative humidity. It is spatially and temporally averaged in the
same manner as air temperature. (Informative Note: Any one of these humidity variables must
be used in conjunction with dry-bulb temperature in order to describe a specific air condition.)
insulation, clothing (I
cl): the resistance to sensible heat transfer provided by a clothing
ensemble, expressed in units of clo. (Informative Note: The definition of clothing insulation
relates to heat transfer from the whole body and, thus, also includes the uncovered parts of the
body, such as head and hands.)© ASHRAE. Per international copyright law, additional reproduction, distribution, or transmission in either
print or digital form is not permitted without ASHRAE's prior written permission.

10. 4 ANSI/ASHRAE Standard 55-2020
insulation, garment (I
clu
): the increased resistance to sensible heat transfer obtained from
adding an individual garment over the nude body, expressed in units of clo.
local thermal discomfort: the thermal discomfort caused by locally specific conditions such as
a vertical air temperature difference between the feet and the head, by radiant temperature
asymmetry, by local convective cooling (draft), or by contact with a hot or cold floor.
metabolic rate (met): the rate of transformation of chemical energy into heat and mechanical
work by metabolic activities of an individual, per unit of skin surface area (expressed in units
of met) equal to 58.2 W/m
2
(18.4 Btu/hft
2
), which is the energy produced per unit skin surface
area of an average person seated at rest.
occupant, representative: an individual or composite or average of several individuals that is
representative of the population occupying a space for 15 minutes or more.
occupant-controlled naturally conditioned spaces: those spaces where the thermal conditions
of the space are regulated primarily by occupant-controlled openings in the envelope.
occupant-controlled openings: openings such as windows or vents that are directly controlled
by the occupants of a space. Such openings may be manually controlled or controlled through
the use of electrical or mechanical actuators under direct occupant control.
outdoor design condition: the local outdoor environmental conditions, represented by climate
data, at which a heating or cooling system is designed to maintain the specified indoor thermal
conditions.
personal comfort system (PCS): a device, under the control of the occupant, to heat and/or
cool individual occupants directly, or heat and/or cool the immediate thermal environment of
an individual occupant, without affecting the thermal environment of other occupants.
personal environment: the thermal environment immediately surrounding an occupant.
predicted mean vote (PMV): an index that predicts the mean value of the thermal sensation
votes (self-reported perceptions) of a large group of persons on a sensation scale expressed
from –3 to +3 corresponding to the categories “cold,” “cool,” “slightly cool,” “neutral,”
“slightly warm,” “warm,” and “hot.”
predicted percentage of dissatisfied (PPD): an index that establishes a quantitative prediction
of the percentage of thermally dissatisfied people determined from PMV.
radiant temperature asymmetry: the difference between the plane radiant temperature t
pr
in
opposite directions. The vertical radiant temperature asymmetry is with plane radiant tempera-
tures in the upward and downward directions. The horizontal radiant temperature asymmetry is
the maximum radiant temperature asymmetry for all horizontal directions. The radiant tem-
perature asymmetry is determined at waist level, 0.6 m (24 in.) for a seated occupant and 1.1 m
(43 in.) for a standing occupant. (See ASHRAE Handbook—Fundamentals
1
, Chapter 9 for a
more complete description of plane radiant temperature and radiant asymmetry.)
readily accessible: capable of being reached quickly for operation without requiring those for
whom ready access is required to climb over or remove obstacles or to resort to portable lad-
ders, chairs, or other climbing aids.
sensation, thermal: a conscious subjective expression of an occupant’s thermal perception of
the environment, commonly expressed using the categories “cold,” “cool,” “slightly cool,”
“neutral,” “slightly warm,” “warm,” and “hot.”
shade openness factor: percentage of the area of a shade or blind material that is unobstructed.
For woven shades, shade openness factor is the weave openness.
solar transmittance, total (T
sol): total solar radiation transmittance through a fenestration unit,
including glazing unit and internal blinds or shades. See Normative Appendix C for acceptable
calculation methods.
temperature, air: the temperature of the air at a point.
temperature, air average (t
a): the average air temperature surrounding a representative occu-
pant. The average is with respect to location and time. The spatial average is the numerical
average of the air temperature at the ankle level, the waist level, and the head level. These lev-
els are 0.1, 0.6, and 1.1 m (4, 24, and 43 in.) for seated occupants and 0.1, 1.1, and 1.7 m (4, 43,© ASHRAE. Per international copyright law, additional reproduction, distribution, or transmission in either
print or digital form is not permitted without ASHRAE's prior written permission.

11. ANSI/ASHRAE Standard 55-2020 5
and 67 in.) for standing occupants. Time averaging is over a period not less than three and not
more than 15 minutes.
temperature, dew-point (t
dp
): the air temperature at which the water vapor in air at a given
barometric pressure will condense into a liquid.
temperature, floor (t
f
): the surface temperature of the floor where it is in contact with the rep-
resentative occupants’ feet.
temperature, long-wave mean radiant ( ): radiant temperature from long-wave radiation
from interior surfaces expressed as a spatial average of the temperature of surfaces surrounding
the occupant, weighted by their view factors with respect to the occupant. (See ASHRAE
Handbook—Fundamentals
1
, Chapter 9.)
temperature, mean daily outdoor air ( ): any arithmetic mean for a 24-hour period
permitted in Section 5.4 of the standard. Mean daily outdoor air temperature is used to calcu-
late prevailing mean outdoor air temperature .
temperature, mean radiant ( ): the temperature of a uniform, black enclosure that exchanges
the same amount of heat by radiation with the occupant as the actual surroundings. It is a single
value for the entire body and accounts for both long-wave mean radiant temperature and
short-wave mean radiant temperature .
temperature, operative (t
o
): the uniform temperature of an imaginary black enclosure, and the
air within it, in which an occupant would exchange the same amount of heat by radiation plus
convection as in the actual nonuniform environment; calculated in accordance with Normative
Appendix A of this standard. (See ASHRAE Handbook—Fundamentals
1
, Chapter 9, for fur-
ther discussion of operative temperature.)
temperature, plane radiant (t
pr): the uniform temperature of an enclosure in which the incident
radiant flux on one side of a small plane element is the same as in the existing environment.
temperature, prevailing mean outdoor air ( ): when used as an input variable in Fig-
ure 5-8 for the adaptive model, this temperature is based on the arithmetic average of the mean
daily outdoor temperatures over some period of days as permitted in Section 5.4.2.1.
temperature, short-wave mean radiant ( ): radiant temperature from short-wave direct and
diffuse solar radiation expressed as an adjustment to long-wave mean radiant temperature
using the calculation procedure in Normative Appendix C of this standard.
temperature, standard effective (SET): the temperature of an imaginary environment at 50%
rh, <0.1 m/s (20 fpm) average air speed V
a
, and , in which the total heat loss from the
skin of an imaginary occupant with an activity level of 1.0 met and a clothing level of 0.6 clo is
the same as that from a person in the actual environment with actual clothing and activity level.
thermal zone: an area of a building designated by the designer such that the comfort zone is
maintained within the occupied zone by local controls for its representative occupant(s).
zone, comfort: those combinations of air temperature, mean radiant temperature , and
humidity that are predicted to be an acceptable thermal environment at particular values of air
speed, metabolic rate, and clothing insulation I
cl
.
zone, occupied: the region normally occupied by people within a space. In the absence of
known occupant locations, the occupied zone is to be between the floor and 1.8 m (6 ft) above
the floor and more than 1.0 m (3.3 ft) from outside walls/windows or fixed heating, ventilating,
or air-conditioning equipment, and 0.3 m (1 ft) from internal walls.
4. GENERAL REQUIREMENTS
4.1Where information is required to be identified in this standard, it shall be documented in
accordance with and in addition to the requirements in Section 6.
4.2Identify all of the space types to which the standard is being applied and any locations
within a space to which it is not applied.
4.3For each space type, at least one representative occupant shall be identified. If any known set
of occupants is excluded from consideration then these excluded occupants shall be identified.
Informative Note:For example, the customers in a restaurant may have a metabolic rate
near 1.0 met, while the servers may have a metabolic rate closer to 2.0 met. Per Section 5.2.1.1,
t
rlw
tmda out
t
pma out
t
r
t
rlw
t
rsw
t
pma out
t
rsw
t
rlw
t
r
t
a
=
t
r? ASHRAE. Per international copyright law, additional reproduction, distribution, or transmission in either
print or digital form is not permitted without ASHRAE's prior written permission.

12. 6 ANSI/ASHRAE Standard 55-2020
each of these groups of occupants shall be considered separately in determining the conditions
required for comfort. In some situations such as this, it will not be possible to provide an
acceptable level or the same level of comfort to all disparate groups of occupants.
4.4For each representative occupant, the metabolic rate M in mets and the insulation I in clo
shall be determined.
4.5The thermal environment required for comfort is determined in accordance with Section 5
of this standard.
5. CONDITIONS THAT PROVIDE THERMAL COMFORT
5.1 General Requirements. Section 5 of this standard shall be used to determine the accept-
able thermal environment for each representative occupant of a space. Section 5.2 is used to
determine representative occupant characteristics.
Section 5.3 in its entirety or Section 5.4 in its entirety shall be identified as the approach
used in determining the acceptable thermal environment. Section 5.3 shall be permitted to be
used in any space, and Section 5.4 shall be permitted to be used only in those spaces that meet
the applicability criteria in Section 5.4.1. Determine operative temperature t
o in accordance
with Normative Appendix A.
This section covers the determination of the following six factors in steady state. All six
factors shall be addressed when defining conditions for acceptable thermal comfort:
a. Metabolic rate
b. Clothing insulation
c. Air temperature
d. Radiant temperature
e. Air speed
f. Humidity
Informative Notes:
1. It is possible for all six of these factors to vary with time. The first two are charac-
teristics of the occupant and the remaining four are conditions of the thermal envi-
ronment.
2.Average air speed and average air temperature have precise definitions in this stan-
dard. See Section 3 for all defined terms.
5.2 Method for Determining Occupant Characteristics
5.2.1 Metabolic Rate
5.2.1.1 Rate for Each Representative Occupant. For each representative occupant,
determine the metabolic rate associated with the occupant’s activities. Averaged metabolic
rates shall not be used to represent multiple occupants whose metabolic rates differ by more
than 0.1 met.
Informative Note:For example, in an office setting, when comparing an occupant who is
seated and reading at 1.0 met with an occupant that is typing at 1.1 met, they can be grouped as
a single representative occupant. If the same seated occupant is compared to an occupant who
is seated and filing at 1.2 met, each shall be considered separately when determining the condi-
tions required for thermal comfort.
5.2.1.2 Rate Determination. Use one or a combination of the following methods to deter-
mine metabolic rate:
a. Metabolic rates for typical occupant activity types given in Table 5-1 shall be used to
describe the representative occupant. Where a range is given, select a single value within
that range based on characteristics of the activity. If a proposed occupant activity type is
not listed in Table 5-1, the most similar activity type based on characteristics of the activity
shall be used.
b. Interpolate between or extrapolate from the values given in Table 5-1.
c. Use estimation and/or measurement methods described in ASHRAE Handbook—
Fundamentals
1
, Chapter 9.
d. Use other approved engineering or physiological methods. © ASHRAE. Per international copyright law, additional reproduction, distribution, or transmission in either
print or digital form is not permitted without ASHRAE's prior written permission.

13. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

14.  άππα, άπφύς, (isä kulta) avus, aba, (isän-isä) Appi, Unk. ip,
                                                  Lap . vuoppa;
 όρφανός, ορφός orbus Orpo, Unk. árva,
                                                  Lap . oaarbes;
 όγκος, όγκινος (koukku) uncus, Onki, Tsherem.
                                                  änger , Ost. vynk;
 πέρας, περαίνω Perä, Unk. far
                                                  S yrj. bär;
 άρχή Alku, Unk. alak
                                                  (muoto);
 μέρος (määrä-osa) Määrä, Perm. mera,
                                                  j.n.e. Unk. mér
                                                  (mi tata);
 σέλας, σέλαγέω (loisto), Selkeä, Sam. sel
                                                  (w alosa);
 παχνη (härmä) Pakka-nen, Unk.
                                                  f agy, Lap. paiko;
 χιών (lumi), Kino-s;
 κύμα (aalto), Kymi, Votj. Kam,
                                                  T sherem. ko;
 άρκυς Werkko;
 κείρω, Keri-tsen,
                                                  Mor dv. keran,
                                                  S yrj. kerala,
                                                  V otj. korasko;
 αίσϑ-άνομαι Aisti, Votj. viz,
                                                  Unk. esz, j.n.e.
                           pono P anen, Ostj. ponem;
                           cado K aadun, Tshuv.
                                                  chader ,

15.                                                   Lap . kattjet;
                          series Sarja, Unk. sor
                                                  (riwi, sarja);
                          ar ca Arkku, Tshuv. arga;
                          manes (manalaiset) Mana, Mannu;
                          homo , homin- lhmi-nen,
                                                  in- himi-nen,
                                                  Vir . inemine, Vogul.
                                                  hum, Mor dv. loman.[53]
Näitä esimerkkiä olisi helppo monin kerroin lisätä, ja helppo olisi
myöskin löytää muutami vertaus-kohtia päätteissä.[54] Mutta
tarkoitukseni on ainoastaan osoitella ne kohdat, jotka näyttävät
puolustavan Euroopan alkuväestön Suomen-sukuisuutta. Näitä
kohtia löytyy pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa monituisia
myöskin muistomerkeissä ja muinais-taruissa. Etelässä sitä vastoin
näyttää vanha viljelys jo aikoja sitten kyntäneen kaikki Turanilaiset
jäljet umpeen, niin että ainoastaan kielissä muutamia siemeniä lie
säilynyt. Mutta näiden siementen oikeata laatua voipi ainoastaan
kielitieteellinen tutkimus arvostella, ja toivomista on, ett'ei Ural-
altaiset tutkijat niitä heitä tarkastamatta.
Yleensä ei ole odottamista, että Euroopan tarullisissa muistoissa
olisi paljon säilynyt selviä jälkiä Turanilaisesta alku-väestöstä.
Eteläisessä ja keskisessäkin Euroopassa ovat monituiset aian-vaiheet
hämmentäneet nämä vanhimmat muistot muihin muinais-seikkoihin;
ainoastaan pohjasessa, varsinkin Skandinaviassa, missä aian tulva on
tehnyt vähemmän mullistuksia, näyttää yhdys-side muinaisuuden ja
nykyisyyden välillä pysyneen jotenkin katkaisematta. Täälläpä kohtaa
meitä jo muinais-taruissa nimi Finn, se sama sana, jolla Euroopan
kansat tänäkin päivänä nimittävät Suomen-suvun ja erittäinkin meitä

16. Suomalaisia. Mutta tämä nimi näyttää lähettävän juuriansa vielä
syvemmälle Arjalaisten muinaisuuteen, ja on luultavasti Keltaen
antama sille Turanilaiselle väestölle, minkä he Eurooppaan tullessa
tapasivat edellänsä.
Mitä Keltalaiset tarut tässä kohden antavat ilmi, ei tosin ole tarkoin
ja täydellisesti selitetty. Mutta K. Meyer'in mukaan tahdon mainita
uudemman tieteen ajatusta asiassa.[55] Hänestä nimi Fena Irlannin
muinais-taruissa merkitsee sitä alku-väestöä, jonka samat tarut
arvelevat sinne tulleen Afrikasta ja Espanjasta. Tämä väestö sitten
näyttää sulaneen yhteen myöhemmin tulleiden Keltaen kanssa, niin
että koko Irlannin kansa sitten runoissansa mainitaan tällä nimellä.
Oikeastansa on Fena monikko sanasta: feon punalehtava, kaunis, ja
Irlantilaisten suku-sankari kantaakin nimen Feon Mac Cumhail (Feon
Cumhail'in poika), joka on sama knin Skotlantilaisten Feon Gall eli
Finn Gall. Tarullinen sukujohto tekee hänen Bask'in (Euskin)
poianpoiaksi: "Feon Mac Cumhail na Baiscne"; mutta sana basc itse
on vanha Irlantilainen sana, merkiten niinkuin feon'kin: punalehtava,
kaunis. Taru näyttää tarkoittavan, että nämä muinois-Fena ja Euskin
kansa olivat yhtä sukua. Kuinka taru saapi tämän väestön tulleeksi
Afrikasta, on mutka, jota en ota selittääkseni.[56] Mutta nimitys
"punalehtava" ei ole ainakaan sopimaton Suomen-suvulle, jonka
tunnus-merkkinä usein on pidetty punainen tukka ja siniset silmät;
se johdattaa mieleen Venäjän tarujen "vaalea-silmäiset Tshudit",
samatekkuin nimi "Fena", varsinkin muodossa: "Finn Gall", selvästi
liittyy Skandinavian Finniläisiin.
Mutta itse Skandinavian alku-asujaimista on pitkällinen riita
kestänyt oppineiden kesken. Jo mainio Leibnitz piti Lappalaiset koko
Skandinavian alku-väestönä, ja Lappalaisten omatkin muinais-
muistot tulivat puolustamaan oppineen Saksalaisen arvelua.[57]

17. Myöhemmin ovat Ihre, Lagerbring, Porthan, sekä Rask ja Geijer
pitäneet asian epäilemättömänä, nojaten sekä muinais-taruihin että
kieli-seikkoihin. Sitä vastoin Suhm ja Hallenberg, vieläpä viimeisinä
aikoina Keyser ja P. A. Munch ovat tahtoneet niin paljon kuin
mahdollista supistaa Suomen-suvun siaa Skandinavian alku-
historiassa. Asia rippuu isommalta osalta siitä, kuinka käsitetään
Skandinavian satujen mainitsemat nimitykset: Jotun eli Jättiläinen,
Thurs, Troll, Dverg eli kääpiö j.n.e. Ett'eivät paljastansa ole
kuvituksen synnyttämiä sadullisia olentoja, vaan todellakin
merkitsevät vanhoja asujaimia Skandinaviassa, näkyy selvästi
Islannin historiallisista saduista. Mutta ei ainoastaan yhtä olemassa
ollutta kansaa, vaan varmaankin kaksi eri kansakuntaa käypi näissä
satujen mainitsemissa nimissä eroittaa. Tämä mielestäni ei ole paljas
todennäköisyys, vaan täysi teko-asia, joka seisoo historiallisten
todistusten nojassa. Tahdon vähäistä laveammin selittää nämä
todistukset.
Ensiksi nähdään selvästi, että Jotunit eli Jättiläiset ovat olleet
todellista kansaa, joka jo ennen Asaen tuloa on Skandinaviassa
asunut, mutta sittenkin monta vuosisataa pysynyt näiden uusien
tulijain keskellä ja rinnalla, milloin heidän vihollisinansa milloin
ystävinänsä. Niinpä lausutaan Hervarar-sadun alussa: "Ennen Asaen
tuloa Pohjan maihin, asui pohjaisilla seuduilla Jättiläisiä ja Puoli-
jättiläisiä; tapahtuipa sitten (Asaen tultua) paljon sekaannusta
kansain välillä, Jättiläiset naivat Mannheimista (Ruotsin Asa-
kansasta) ja muutamat Jättiläiset naittivat myös sinne tyttäriänsä".
[58] Erittäinkin jutellaan, etjä Njord, Odin'in seuraaja, otti
Jotunilaisen naisen, nimeltä Skade, joka ei kuitenkaan sopinut hänen
kanssansa, koska Nord tahtoi asua meren lähisyydessä, mutta Skade
tuntureilla, missä oli tottunut hiihtämään ja metsästämään. Samaten
Frey, Njord'in seuraaja, nai Jotunilais-tytön, ja myöhemmiltä aioilta

18. mainitaan useita mahtavia miehiä, jotka isän tai äidin puolelta olivat
jättiläis-sukuisia. Mutta painavin esimerkki on Harald Kaunotukan
naiminen 9:nnellä vuosisadalla. Hänen aikanansa vielä oli eteläisessä
Norjassa eräs Jotunilainen Svasi eli Svade; tämä kutsui kuningasta
pitoihin joulu-aattona, jolloin Harald niin rakastui hänen tyttäreensä,
että hän otti sen puolisokseen, ja sittemmin, kun se häneltä kuoli,
unohti surusta koko valtakuntansa ja oli muuttua mielipuoleksi.
Yleensä Jotunilais-neidet kuvataan valkea-verisiksi sulottariksi,
sinisillä silmillä ja kullan-karvaisella (punaisella) tukalla.[59] Mutta
ettei Jotunilaisten ja Skandinavilaisten väli aina ollut tätä rauhallista
laatua, todistavat yltäkyllin jälkimäisten jumaluus-sadut, joissa Asaen
taistelukset Jotunilaisia vastaan nähtävästi kuvailee maan valloitusta
uusien tulijain kautta. Historiallisilta aioilta ei myöskään puutu
todistuksia, että viha vallitsi Jotunilaisten ja Skandinavilaisten välillä.
Islantilaiset kertomukset, jotka nimittävät tämän vihollis-kansan:
Jättiläiset, Vuorilaiset, Thursit, Jotunit ja Trollit, kuvaavat heitä vihan
väreillä, sanoen heidän asuvan vuoren luolissa, pukeutuvan raakoihin
vuotiin, harjoittavan noitumista ja yöllisiä ryöstö-retkiä, eikä heillä
olevan mitään muuta hyvää tapaa, kuin että lupauksissaan lujasti
pysyivät. Eräs kertomus Adam bremeniläisen tykönä todistaa, että
vielä 11:nnellä vuosisadalla tekivät vuori-seuduiltansa aiottaisin
pelättäviä ryöstö-retkiä Ruotsin puolelle.[60]
Paljoa vähä-pätöisemmän sian Skandinavian taruissa pitävät
Dvergit eli kääpiöt. Nämäkin asuvat vuorenluolissa, ovat taitavia
noituria ja yhtyvät joskus naimisiinkin Skandinavilaisten kanssa.
Mutta kun Jättiläiset kuvataan roteviksi ja voimakkaiksi, ovat kääpiöt
sitä vastoin heikkoa ja pieniläntää väkeä, jonka ainoa mahti on
viekkaus ja noituminen.[61] Tästä käypi arvata, että
Skandinavilaisten tullessa Jotunit jo ovat vallitseva kansa, mutta
Dvergit vanhempi ja halvempi väestö.

19. Näitä molempia, Jotunit ja Dvergit, ei siis käy yhdeksi kansaksi
ymmärtää. Kuitenkin käytetään heistä yhteisesti nimet: Troll ja Finn,
josta on arvaaminen että ovat yhtä sukua olleet. Jälkimäinen näistä
nimistä liittää tarujen hämärät haahmot nykyisyyden tunnetuihin
kohtiin; se on sama nimi, jonka Norjalaiset vielä meidän aikoina
antavat Lappalaisille. Taruissa se alku-peräisesti näyttää olleen
Dvergien oma, mutta myöskin Jättiläinen Tjasse (Tjazi) nimitetään
Finniläis-hallitsija,[62] ja Svasi, joka naitti tyttärensä Harald
Kaunotukalle, kutsutaan sekä Jotuniksi että Finniksi. Myöskin nimitys
Troll lienee alku-peräisemmin merkinnyt Dvergien kansaa, mutta
käytetään usein myös Jotuneista.[63] Tästä nimestä on nähtävästi
sana: thräll, träl, orja; sillä luonnollista on, että voitetun vihollis-
kansan nimi tuli orjuutta merkitsemään. Mutta paitsi sitä on itse sana
troll tullut merkitsemään noitumista, ja niinkuin jo on mainittu, olikin
taikaus Dvergien etevin mahti. Minun ei tarvitse muistuttaa, että
Suomen-sukuisilla kansoilla ja Turanilaisilla yleensä loitsiminen aina
on ollut ylen suuressa vallassa. Mutta erittäin on merkittävä, että se
taikaus-laji, jota Odin osasi harjoittaa, ja joka pidettiin kaikkien
voimallisimpana, kutsuttiin: veidr, ja tämä ei ole Skandinavilainen
sana, vaan Lappalainen: seida, merkiten taikausta, taikakalua.[64]
Epäilemättömäksi nyt mielestäni saapi katsoa, että ne Finnit, joita
muinais-tarut toisella nimellä kutsuvat Dvergeiksi, ovat samaa kuin
nyky-aian Lappalaiset; sillä tässä kohden on säilynyt herkeämätön
jakso, joka liittää muinaisuuden ja nykyisyyden yhteen. Niinkuin Rask
on osoittanut, käypi paikan-nimissä yli koko Skandinavian, vieläpä
Tanskassa asti, keksiä Lappalaisia jälkiä,[65] ja luultavaa on, että
Lapin kansa on Skandinaviassa se alku-väestö, joka etelässä
asuessaan vielä käytti kivisiä aseita.[66] Olen jo sanonut
todennäköiseksi, että muun Euroopan alku-väestö on tälle likeistä
heimoa, ja tällä tavoin saisimme arvata Lapin kansan ikää

20. Euroopassa kentiesi pariksi tuhanneksi vuodeksi e.Kr. Mutta tästä
kansasta täytyy kokonansa eroittaa ne Finnit, joita muinois-tarut
tavallisesti nimittävät Jotuneiksi, Jättiläisiksi, Thurseiksi. Ett'ei
pieniläntä Lappalainen ole voinut kuvituksessakaan muodostua
Jättiläiseksi, on jo itsestään silmiin-astuva asia. Mutta muinais-
tarukin näyttää tässä kohden säilyttäneen merkillisen todistuksen,
joka väärin ymmärrettynä on synnyttänyt kyllä kummallisia
hairahduksia Pohjan muinais-historiassa.
Tämä todistus on niinkutsuttu "Fundinn Noregr" eli juttu kuinka
Norjanmaa sai asujaimensa ("Hversu Noregr bygdist"), joka tosin
nykyisessä tilassan ei ole vanhempi 13:tta vuosisataa ja erinäisissä
tiedoissaan on historiallista arvoa vailla, mutta kuitenkin yleisessä
tarkoituksessansa näyttää sisältävän tärkeän teko-asian.[67] — "Nyt
on kertominen kuinka Norja ensin asutettiin"; näillä alkusanoilla
ilmoitetaan sadun tarkoitusta. Sitten seuraa tarullinen sukujohto:
"Fornjotr oli kuninkaan nimi; hän vallitsi Jotlannissa, joka kutsutaan
Finnlanniksi (Suomi) ja Qvenlanniksi (Kainunmaa); se on itä-puolella
sitä meren-lahtea, joka menee Kantalahtea (eli Vienan merta)
kohden ja jonka me nimitämme Helsingjabotn (Pohjanlahti.)
Fornjotr'illa oli kolme poikaa; yhden nimi oli Hlerr, toisen Logi,
kolmannen Kāri". — Kārista luetellaan seuraavat polvet: Jōkull eli
Frosti, Snār ja Thorri, joka viimeinen mainitaan hallineen Jotlannissa,
[68] Kvenlannissa ja Finnlannissa; Kvenit muka hänelle uhrasivat
talvi-sydännä, saadaksensa lunta ja suksi-keliä. Thorrilla oli kaksi
poikaa, Norr ja Gorr, ja yksi tytär, Goe. Goe katosi näkyvistä, ja
veljekset lähtivät häntä etsimään, kumpikin eri tiellä. Gorr kulki
mertä myöten eikä mitään löytänyt, mutta Norr ja hänen seuransa
lähti suksilla hiihtämään, karkoitti Lappalaiset, jotka tahtoivat estää
häntä menemästä Kiōl'in yli, ja valloitti sodalla kylät ja maat sen
lahden ympäri, "joka nyt kutsutaan Thrandheimiksi." Etelä-norjassa

21. hän vihdoin löysi sisarensa, vieläpä kohtasi veljensäkin, jonka kanssa
nyt jakoi vallan niin, että Gorrille tuli saaret, mutta Norrille
mannermaa. Sitten hän palasi siihen maahan, jonka oli valloittanut ja
nimitti sen Norveg. Hänen jälkeisensä jakoivat maan keskenänsä
pienempiin valtoihin.
Jokainen nyt helposti havaitsee, että koko tämä suknjohto sisältää
olemattomia henkiä; muutamat niistä merkitsevät luonnon voimia,
niinkuin Logi tuli ja Kāri tuuli, toiset taas, niinkuin Norr, ovat kyhätyt
paikallisten nimien selitykseksi. Mutta sadun valta-ajatus kuitenkin
on merkittävä, koska se johdattaa Norjan ensimäiset asujaimet
"Jotlannista, joka kutsutaan Finnlanniksi ja Qvenlanniksi." Että tämä
Jotland tässä on Jotunien maa, samaa kuin satujen tavallisempi nimi
Jōtunheim, tulemme kohta tarkemmin näkemään. Tässä ensin on
kysyminen, kutka ne asujamet olivat, jotka nyt Vienan ja
Pohjanlahden väliltä tunkeusivat Kiōl'in yli Norjaan. Uudemmat
Norjalaiset historioitsijat, esim. Rud Keyser ja P. A. Munch, ovat sitä
tietä tahtoneet johdattaa Norjan Skandinavilaiset asukkaat sekä
siihen sovittaa myöskin Fundinn-Noregr-tarun.[69] Mutta sadun oma
sisällys viittaa selvästi Jotuneihin. Fornjotr, joka nähtävästi on
ymmärrettävä Fornjōtun, s.o. Muinais-jättiläinen, mainitaan
muutoinkin Jotunina; samate Frosti ja Snār. Täydellä syyllä siis
muistuttaa Keyser'kin, että tarun yleisestä johdosta kävisi päättää,
Norjan vallitsevan väestön olleen Kveniläistä (Suomalaista)
syntyperää, vaikka hänestä semmoinen päätös on hullutusta.[70]
Hän ei katso mahdolliseksi, että toinen vallitseva väestö olisi voinut
ennen Norjalaisia asua Norjan maassa, ja että osa tästä väestöstä
olisi voinut sekaantua myöhemmin tulleisin Skandinavilaisiin, jättäen
heille perinnöksi jonkun määrän omia muinais-muistojaan. Mutta
juuri semmoinen arvelu saapi kylläksi puolustusta tunnetuista
historiallisista kohdista. Wielä 9:nnellä vuosisadalla, siis

22. historiallisena aikana, mainitaan useat miehet, jotka olivat seka-
sukua (Halftroll, Half-risar, Thussablendingar),[71] ja toisia
Jotunilaisia jälkiä tavataan itse Skandinavilaisten jumaluus-opissa.
Thor, ukkosen-ilman haltia, on alkuperäänsä nähtävästi Jotunilainen
jumala, joka vasta myöhemmin on siirtynyt Asaen jumaluus-oppiin,
kun osa entisistä asujaimista jo oli yhdistynyt vasta-tulleiden
Skandinavilaisten kanssa.[72] Silläpä uskottuakin, että orjat
kuoltuansa eivät tulleet Odin'in Valhallaan, vaan Thor'in luoksi, joka
siis näytti olevan heidän omituinen jumalansa.[73] Mutta
mahtavienkin miesten seassa mainitaan Thorin hartaimpina
palvelijoina juuri ne, joiden oma sukuperä kehutaan jollakin lailla
Jotunilaiseksi, esim. Hlade-jaarlit Norjassa. Merkittävä on, että juuri
Norjanmaassa Thor enintä palveltiin, ja että sadut varsinkin
Norjanmaassa viittaavat muinaiseen Jotunilais-väestöön. Sielläpä
muka ennen oli Jättiläisiä asunut, kunnes kuolivat sukupuuttoon
jott'ei jäänyt kuin kaksi Jättiläis-naista; sitten tuli maailman itä-
seuduilta "ihmisellisiä miehiä" (Skandinavilaisia), jotka ensin kärsivät
paljon pahaa Jättiläis-naisilta, kunnes alkoivat avuksensa huutaa
"punapartaista" Thoria, joka vasarallansa tappoi Jättiläis-naiset.[74]
Tämän mukaan eroitetaankin Thorissa kaksi eri muotoa. Vanha Thor
on "Ǒku-Thor", Thor vaunuissa ajajana,[75] joka ukkosen-ilmassa
kulkee Dvergiä hävittämässä. Semmoisena hän nähtävästi on
Jotunilainen jumala, ja hänen nimensä on selvästi sama kuin
Wirolaisten Tara ja Ostjakkien Tūrm eli Torom Ukko ylijumala. Mutta
saatuaan siansa Odinin rinnalla "Asa-Thor'ina", on hän muuttunut
"Jättiläisten surmaajaksi", joka "kukistaa Muinais-jotunilaisten
jumalien alttarit."
Jos nyt, niinkuin näistä seikoista päätän, Jotunit ovat todellista
kansaa, joka ennen Germanilaisten asujainten tuloa on pitänyt
Skandinavian hallussansa, niin on kysyminen: mitä sukua on tämä

23. vanhempi kansakunta ollut? Olen jo edellisessä osoittanut
todennäköiseksi, ett'ei Lapin kansaa tässä ole arvaamista, vaan että
Jotunit nähtävästi olivat maansa valloittaneet Lappalaiselta alku-
väestöltä. Mutta että Jotunitkin yhtä-hyvin olivat Suomen-sukua, on
mielestäni enemmän kuin todennäköistä. Ensiksi hekin mainitaan
Finniläis-nimellä, ja nimitykset Jōtunheim ja Finnland ovat Islannin
muinais-runoissa yhtä. Tämä Jōtunheim on ensinnä pohjois-puolella
Asaen asuntoa, sitten itäpuolella merta nykyisessä Suomenmaassa,
mutta siirtyy myöhemmissä saduissa yhä idemmäksi Pohjois-Venäjän
seuduille, sitä myöten kuin tieto Suomen-sukuisista kansoista
lavenee.[76] Että nyt kaikilla näillä seuduilla, mihin Jōtunheim
milloinkin sioitetaan, ei ole muinaisuudessa muuta väkeä asunut kuin
Suomen-sukuista, se mielestäni on toinen todistus Jotunien Sumnen-
sukuisuudelle.
Tätä vastaan on muistutettu, että satujen Jotunit ja Finnit useinkin
kantavat Skandinavilaisia nimiä, esim. Frosti ja Snār. Mutta Raskin
vastaus on kyllä luonnollinen, että nämä nimet ovat käännöksiä alku-
peräisistä Jotunilaisista; itse Frosti on siihen esimerkkinä, koska sen
toisintona tavataan Jōkul, jonka juuri on Lapin jegn, Suom. jää, Unk.
jég. Useat muut Jotunilais-nimet eivät olekkaan Skandinavian
kielestä, vaan käyvät helposti johtaa Suomen-sukuisista, esim. Tjazi,
Lapin tjatse, vesi, Svasi eli Svade, Suom. susi (Omanto suden),
Raumr eli Raumi, Suom. rauma, salmi (josta Norjassa paikannimet:
Raum-á, Raumsdalr, Raumelfi, Raumariki).[77] Itse Loki, tämä
Jättiläinen, jolla on paholaisen virka Asa-opissa, on verrattava
Syrjänin sanaan ljok, paha, häijy.[78] Rask on myöskin osoittanut,
että useat Jotunilaiset nimet sittemmin ovat tulleet tavallisiksi
Skandinavilaisten seassa; niinpä Finn vielä käytetään Islannissa,
Samr (Lapin Same, Suomen Suomi) tavataan myöskin miehen
nimenä,[79] ja lisäksi löytyy itse nimi Suomi niiden lähettiläisten

24. joukossa, jotka Tanskan kuningas Hemming v. 811 pani rauhan-
tekoon Eiderin tykönä.[80]
Näistä kaikista syistä katson epäilemättömäksi, että Skandinavian
Jotunit ovat olleet Suomen-sukuista kansaa. Mutta paljoa vaikeampi
on tarkoin määrätä, mika sia sille on annettava Suomen heimojen
seassa. Jos kävisikin toteen näyttää, että nuo historiallisena aikana
mainitut Kainulaiset eli Kvenit olisivat samaa kuin Jotunit
muinaisuudessa, se ei sittenkään meitä paljon auttaisi; sillä Kvenien
kansallisuus on yhtä hämärässä. Luonnollisesti tulee tässä eteemme
se kysymys, kutka ovat alku-asujamina olleet tässä omassa
Suomenmaassamme, joka, kuten jo mainitsin, myöskin
Jōtunheimiksi nimitettiin. Että Lappalaisia on täällä muinoin asunut
yli koko maan, on kylläkin todistettu asia; mutta nämä olen jo
edellisessä eroittanut pois Jotuneista. Tosin nyt meidänkin muinais-
tarut mainitsevat erästä Jättiläiskansaa, nimittäin Hiidet eli Hiiden
väki. Kuitenkin ovat Suomen runojen Hiidet vielä enemmin tarullisia
ja himmeitä olentoja kuin Skandinavian Jotunit. Lönnrot on
todistanut, että Suomen sana hiisi on yhtä kuin Lapin sana seida, ja
arvelee edellisen muodostuneen jälkimäisestä.[81] Että se koskaan
olisi merkinnyt todellista kansaa, ei runot suinkaan ilmoita. Samaten
Jättiläiset eli Metelin-jättiläiset, joista runot eivät mitään virka,
saattavat tuskin johdattaa satujen maailmasta historian alalle.
Parempi toivo olisi toimittaa Pohjolan kansalle jotakin historiallista
arvoa, jos ei semmoinenkin yritys veisi liian kauas nykyisestä
aineestamme. Ylipäänsä Suomen kansan muinais-muistot eivät ole
aivan vanhoja; sillä itse kansa on tuhatta vuotta myöhemmin kuin
Skandinavilaiset asettunut asuinsioillensa.
Mutta Suomenmaan paikan-nimissä näyttää meille ilmaantuvan
todistuksia, että ennen Suomalaisten tuloa joku vanhempi väestö,

25. paitsi Lappalaiset, on Suomenmaassa asunut. Jo Castrén muistutti,
että nimi Jurva on Syrjäniläinen (sanoista jur pää ja va vesi), mutta
näyttää ajatelleen, että Suomalaiset olivat tuoneet sen mukaansa
itäisiltä seuduilta.[82] Nykyisin on D. E. D. Europæus osoittanut, että
tämmöisiä vieraita nimiä löytyy varsin suuri paljous yli koko maan,
[83] ja tämä seikka mielestäni todistaa täydellisesti, että niitä
kansoja, joiden kielistä nimet johdetaan, on ennen asunut
Suomenmaassa; sillä mahdotonta on ajatella, että Suomalaiset tänne
siirtyessään olisivat antaneet vieras-kielisiä nimiä niille uusille
paikoille, joihin tulivat. Nämä vieras-kieliset paikannimet ovat kahta
laija: Ostjakkilaiset ja Syrjäniläiset. Näistä edelliset näyttävät olevan
rajoitettuna pohjoisemmassa piirissä; sillä Saimaasta etelään päin ei
niitä paljon tavata; Venäjän puolella ovat vahvimmassa ylisen
Oniega-joen ja Suhhonan välillä. Syrjäniläiset nimet sitä vastoin
ulottuvat yli koko Suomen ja ovat Venäjän puolella lukuisimmat
eteläpuolella Valget-järveä. Tämä asia tosin tarvitsee ja ansaitsee
avarampaa tutkimusta; mutta että siinä ylehensä perää on, ei ole
epäilemistä, ja muutamat esimerkit ovat erittäin todistavia. Tuloma-
joki Lapissa lähtee Nuottajärvestä Jäämereen; mutta itse Tuloma eli
oikeastaan Tulova merkitsee: nuotta-vesi Syrjäniksi. Imandra
kutsutaan Lapiksi Oaivjäyr, s.o. pää-järvi, mutta on itse Ostjakin
kielinen, merkiten: emä-järvi (Vogulin kielessä: tor, järvi); samaten
myöskin Imatra, joka oikeastansa lienee ollut Saimaan nimi.
Merkittävä on nimi Lapua (Lap-va, Lapin-vesi), koska se näyttää
todistavan samaa, kuin nimet Lapvesi, Lappajärvi todistavat
Suomalaisten suhteen, nimittäin että Syrjäniläistenkin tullessa
Lappalaiset jo olivat maan vanhemmat asukkaat. Tarpeellinen nyt
olisi tämän viittauksen mukaan tutkia paikannimiä Ruotsinkin
puolella; sillä hyvin todennäköistä on, että nämä muinaiset Syrjänit
tai Ostjakit ovat Skandinavian satujen Jotunit. Olemme jo nähneet,

26. että Thor on Ostjakien Tūrm eli Torom, että Loki kentiesi on Syrjänin
sanasta ljok. Mutta yhtäläisiä vertauskohtia lienee paljoa isompi
määrä mahdollinen vasta löytää.
Ovatko siis, kysyttäneen, Ostjakit ja Syrjänit Suomenmaasta
palanneet takasin Ural-vuoren seuduille? Sitä meidän ei tarvitse
välttämättömästi päättää; sillä ne Sytjänin- ja Ostjakin-heimoiset,
jotka Suomessa lienevät olleet, ovat saattaneet osaksi hävitä
sukupuuttoon, osaksi hämmentyä Suomalaisiin ja Lappalaisiin.
Kuitenkin on meille säilynyt nykyisten Ostjakien seuduilta muutamia
himmeitä taruja, jotka näyttävät osoittavan, että joku osa sen-
puolisista kansoista on ennen asunut lännempänä. Strahlenberg'ille
vakuuttivat Tomilaiset Ostjak-Samojedit, että olivat tulleet "Sauomis
Sembla'sta", joka, Strahlenbergin arvata, on joko Suomen tai Lapin
maa.[84] Stepanov samaten mainitsee Jenesein Ostjakeilla olleen
jonkun muinais-muiston läntisemmästä asumisestaan, ja Schönström
tapasi Woguleilla, Ostjakien lähimmillä sukulaisilla, yhtäläisen tarun.
Nämä muinais-tarut pitää Castrén perättöminä, tai vähäpätöisistä
seikoista syntyneinä.[85] Mutta edellä-mainittujen teko-asiain kanssa
yhdessä ne kuitenkin jotain painanevat.
Lopuksi vielä on mainitseminen, että Pohjois-venäjässäkin kulkee
taruja muinaisesta väestöstä, niinkntsutusta Tshud-kansasta, joka on
maailmasta kadonnut, muuttaen maan alle kumpuihinsa eli
kurganiinsa, missä nyt muka rauhassa elävät rikkauksineen. Heidän
pää-asuntonsa kuuluu olleen Koillis-venäjän joki-varret: Mesen,
Pjosa, Petshora, Ishma, Pishma, Tsylma, Jugrina, Vorotin j.m., missä
asuivat harvassa ja mainitaan milloin siirteleviksi paimentolaisiksi
milloin pysyväisiksi tilallisiksi. Heitä kiitetään kekseliäiksi ja varsinkin
taiteisin pystyviksi. Samojedit nimittävät heitä: Siirtje, ja sanovat
heidän olleen maakunnan alku-asujaimina, jotka Samojedien tullessa

27. pakenivat maan alle.[86] Samate juttelevat Syrjänitkin, että nämä
muinaiset Tshudit heitäkin pakenivat, lähtien Petshoran-jokea alas ja
viimein joutuen Kalgujeff-saarelle, mihin kuolivat ja katosivat.[87]
Castrén on osoittanut, että nämä "vaalea-silmäiset Tshudit" eivät
olleet mitään Pohjois-venäjän nykyisiä kansakuntia, vaikka
epäilemättä samaa Suomen-sukua kuin Permalaiset, Syrjänit,
Karjalaiset j.m., jotka Venäläiset nytkin kutsuvat Tshud-nimellä,
mutta kuitenkin aina eroittavat muinaisista todellisista Tshudeista.
Myöskin Lappalaiset mainitsevat erästä "Tjude"-kansaa, heidän
muinaista vihollistansa, jota vastaan muka sotia kävivät.[88] Tämä
kaikki todistaapi varsin samaa, mitä Skandinavian muinais-tarut sekä
paikan-nimet Suomenmaassa, että joku mahtava, mutta nykyänsä
kadonnut kansakunta on ennen muinoin hallinnut Pobjois-euroopan
alaa. Että kokonaisia kansakuntia voi kuolla ja sukupuuttoon kadota,
on teko-asia, josta nyky-aikoina näemme esimerkin Amerikan
Ruskea-nahoissa, vieläpä lähempänäkin Samojedin kansassa, joka
hautaansa kallistuu, ei ainoastaan muuksi muuttumalla, vaan
myöskin elonvoiman vaipumalla, koska syntyneiden luku vuosittain
on vähempi kuin kuolleiden.[89] Se on mahdotonta kieltää, että
kansakuntien iässä löytyy sama nuoruuden ja vanhuuden vaihe kuin
yksityistenkin elämässä, ja että heitäkin voi kuolema kohdata, kun
ovat tehtävänsä tehneet, ikänsä eläneet, aialta jääneet. Tämmöinen
epäilemättä on ollut Muinais-Tshudien, muinaisten Finniläisten ja
Jotunien kohtalo. Mitä kansaa nämä oikeastaan lienevät olleet, sitä
ei tutkimus nykyisillä apu-neuvoillaan voi tarkkaan määrätä. Mutta
toivottava on, että tähänkin seikkaan vielä kielitiede tulee valoa
levittämään.
Eikä ole tämä ainoa seikka, joka tällä alalla odottaa kieli-tieteen
valaisemista. Ala leviää läntiseen ja eteläiseen Eurooppaan, ja
kysymys herää, missä suhteessa Jotunit ja Muinois-Tshudit toiselta

28. puolen sekä Euroopan alku-väestö toiselta seisoivat toisihinsa. Sula
turhuus olisi tähän yrittää vastausta, niinkauan kuin ei kumpikaan
verrattava vielä ole paremmin tunnettu. Ainoastaan se on
muistutettavaa, että samatekkuin Skandinaviassa kaksi
Suomensukuista kansaa käypi eroittaa ennen Arjalais-väen tuloa,
niin etelässäkin Turanilaisuus on saattanut ilmestyä useassa eri
kerroksessa. Kysymys Euroopan alkuväestöstä on siis moni-
haarainen ja kaikki jyrkkä päätös petollinen. Ja kun myöhemmin
tulemme Kreikkalaisten ja Romalaisten antamissa tiedoissa
keksimään Suomensukuisia kansoja, esim. Weikselin seuduilla, ei ole
helppo sanoa, ovatko nämä särjetyitä kappaleita Euroopan alku-
väestöstä, vai etu-joukkoja jossakussa uudessa Aasiasta tulleessa
siirto-jaksossa.

29. III.
Herodoton Skythat, sekä vanhan aian tiedot koillisesta Euroopasta ja
luoteisesta Aasiasta.
Astutaanpa ulos satujen ja muistomerkkien hämäristä seuduista ja
tullaan historian näköisille päivä-rinteille. Mutta petymme! Se on
Arjan suku, joka päivän puolella istuu, ja Turanilaisuus saapi vielä
vuosisatoja viipyä synkässä varjossaan. Kuitenkin siitä valosta, joka
etelä-Euroopassa alkaa paistaa, saattanee joku säde tujahtaa
pimeähän Pohjolaankin, varsinkin Suomensuvulle, joka kaikista
Turanilaisista istuu lähinnä tämän valon lähdettä. Lähdemme
kokoilemaan näitä harvoja valon-kipinöitä, — lähdemme
katsastamaan mitä Kreikkalaiset ja Romalaiset lienevät tienneet
Suomen-sukuisista kansoista.
Vasta jotenkin myöhään alkoivat Ponton-takaiset seudut
Kreikkalaisille aueta, ja heidän tietonsa koillisesta Euroopasta eivät
koskaan olleet hyvin tarkkoja.[90] Homero ja Hesiodo sekä heidän
jälkeiset runoniekat antoivat korkeintaan muutamia himmeitä
viittauksia, ja vaikka vuodesta 750 lähtien Kreikkalaisia uutis-
kaupuukia alkoi syntyä Ponton rannikoilla, — ensin etelä-rannalla

30. Kyziko ja Trapezunti, sitten pohjoisrannallakin: Olbia Hypanin
(Bug'in) suulla v. 640 paik., Tanai, Fanagoria, Dioskurias j.m., niin
että Ponton nimikin Kreikkalaisille muuttui tylystä (ἄξεινος)
ystävälliseksi (εὔξεινος), — ei kuitenkaan isoon aikaan saatu sen
pohjoisista rantamaista kuin epä-vakaisia taruja, joita vielä
runoniekatkin, kukin mahtinsa mukaan, muodostelivat. Vasta
Dareion retki Tonavan yli Skythoja vastaan v. 513 e.Kr. näyttää
uudesta kääntäneen Kreikkalaisten silmät näille seuduille, ja historian
isä Herodoto on ensimäinen, joka niistä jommoisiakin tietoja antaa.
Herodoto oli itse näillä mailla käynyt, mutta hänen tietonsa eivät
ulotu aivan avaralle ja tarkat tietonsa käsittävät vieläkin ahtaamman
alan. Lännessä päin hän tietää asuttavan Maris-virtaan (Theiss'iin)
saakka, missä on Agathyrsien maa;[91] pohjassa hänen tietonsa
ulottuu 53:nteen tai 54:nteen asteesen, ja idässä hän tuntee Tanain
sen takaiset maat, mutta ei Wolga-jokea, ellei se Araxes, jonka hän
asettaa Euroopan ja Aasian rajaksi, ole juuri Wolga.[92] Että Kaspian
meri on umpinainen eikä mikään lahti pohjoisesta valtamerestä,
arvaapi Herodoto oikeammin kuin kaikki hänen seuraajansa ennen
Ptolemaioa, ja ylipäänsä saapi hyvin luottaa hänen kertomuksensa
tunnollisuuteen, vaikka hän epäilemättä tuolloin tällöin saattaa olla
eksytettynä. Mitä hän kaukaisemmista seuduista juttelee, on hän
saanut kuulla osaksi Kreikkalaisten uutis-kaupunkien asukkailta saksi
Ponton ranta-kansoilta, ja tähän tulee lisäksi Kaspian meren itäisestä
puolesta joku vähäinen maine, jonka hän nähtävästi on saanut
onkeensa Persialaisista lähteistä. Mutta Ponton pohjoisrannikon,
varsinkin Hypanin ja Borysteneen seudut, hän tuntee omasta
näkemästänsä, ja mitä tässä on keksinyt, hän kertoilee vilpittömällä
totuuden tunnolla.

31. Juuri sillä alalla asui tähän aikaan mahtava eikä aivan sivistymätön
kansakunta, jonka Kreikkalaiset kutsuivat nimellä: Skythat ja jonka
asuntopaikat ulottuivat Tyraan (Dnisterin) ja Tanain välillä, taikka
oikeammin sanoen Istron (Tonavan) suusta Maiotin järven
länsirannalle, sekä meren rannasta pohjaseen 4000 stadiota eli lähes
70 Suomen peninkulmaa.[93] Nämä Skythat, vaikka yhtä
kansakuntaa, olivat kuitenkin jaetut useihin lahkoin, joista muutamat
elivät paimentolaisina, muutamat taas maata viljelivät ja muutamat
näyttävät Kreikkalaisiakin sekaansa ottaneen. Heidän rajakansat
olivat: lännessä Agathyrsit nykyisen Unkarin vuorimaissa, luoteessa
Neurit Tyraan lähteillä, pohjassa Androfagit (ihmis-syöjät) ja
Melankhlainit (musta-takit), koillisessa Budinit, sekä idässä Tanain ja
Maiotin toisella puolella Sauromatat, vieläpä etelässä Taurit, nykyisen
Krimin saarennossa.[94] Että nämä kaikki erisivät Skythaen
kansallisuudesta, ilmoittaa Herodoto varsin selvästi, mainiten
tavallisesti, että eivät suinkaan Skythoja olleet vaan omituista
kansaa, omituisella kielellä;[95] ja mitä sisämaihin tulee, hän
juttelee, että Skythat jotka lähtivät niissä käymään tarvitsivat
seitsemän tulkkia seitsemää eri kieltä varten.[96] Emme siis voi
ensinkään epäillä, että Herodoton Skythat ovat itsetyistä
kansakuntaa, eikä vain joku yhteis-nimi, jolla hän olisi koillis-Europan
kansoja yleensä tarkoittanut. Tämä on sitä tärkeämpi huomata,
koska Kreikkalaiset yleensä käsittivät Skytha-nimen niin laveassa
merkityksessä ja itse Herodoto, puhuessaan Oxon puolisista
Sakoista, näyttää seuraavan samaa puhetapaa, kutsuen nämäkin
Skythoiksi ja lisäten että Persialaiset antavat Saka-nimen kaikille
Skythoille,[97] s.t.s. kaikille pohjanpuolisille kansoille. Mutta toisessa
paikassa, kun puhe on Massagetoista, hän taas muistuttaa, että
muutamat (ei Herodoto itse) pitävät nämä Skythalaisena kansana,
[98] ja että Kreikkalaiset juttelevat Skythoista, mitä ei Skythoihin

32. vaan Massagetoihin kuuluu.[99] Yleensä ei ollut Kreikkalaisten
helppo eroittaa nämä pohjoiset kansat toisistansa, koska niiden
elämä-laatu, vaate ja ulkomuotokin olivat melkein yhtäläisiä.[100]
Mutta historian isä on melkein ainoa, joka tarkasti eroittaa Istron ja
Maiotin väliset Skythat muista sen-puolisista kansoista, ja hänen
selityksensä johdosta on usein koetettu määrätä niiden
kansallisuutta. Koska muutamat tutkijat ovat luulleet keksivänsä
niissä Suomen-sukua, täytyy minuu ottaa tämä seikka
tarkastettavaksi.
Herodoton mukaan oli Skythaen oma ja oikea nimi Skolotit.[101]
Heidän syntyperästänsä hän juttelee kolme neljä eri tarua, joista
seuraava on hänen mielestään todennäköisin. Skythaen maassa
olivat ennen muinoin Kimmerit asuneet, ja Skythat olivat eläneet
paimentolaisina Aasiassa, josta heidän täytyi Massagetaen alta
paeta, karaten Kimmerien maahan. Näiden viime-mainittujen kesken
nyt syntyi eripuraisuus; kuninkaat tahtoivat vastustaa, mutta kansa
paeta. Viimein molemmat puolueet tulivat väkisille keskenänsä, ja
koska pako-puolue sai voiton, niin Kimmerin kansa hautasi
kaatuneensa Tyraan rantaan ja heitti maansa Skythoille. Tämä olisi
Herodoton aian-laskun mukaan tapahtunut noin 630 e.Kr., mutta on
luultavasti aikaisempaa, sillä Herodoto näyttää väkisinkin tahtovan
sovittaa tähän yhteen, mitä hän oli kuullut Kimmerien karkeuksista
Vähä-Aasiaan ennen muinoin ja mitä tiesi Skythaen karkauksesta
Mediaan ja Assyriaan v. 624 paik. Hänpä, näet, arvelee, että
Kimmerit paetessansa kulkivat Ponton itä-vartta Vähä-aasiaan, ja
että Skythat takaa ajaen eksyivät tiestä ja tulivat Mediaan.[102]
Mutta tätä arvelua vastaan sotii hänen oma juttunsa Kimmerien
keskinäisestä ottelusta Tyraan tykönä, joka todistaa heidän
paenneen länteen päin, niinkuin luonnollisinta onkin, — ja muutoin
on muistettava, että jos Skythaen tulo Ponton rannalle ei olisi

33. tapahtunut kuin noin 150 vuotta ennen Herodotoa, siihen aikaan
kuin jo Kreikkalaiset olivat ruvenneet rakentamaan kaupunkeja niille
seuduin, ei olisi voinut niin vähällä aikaa syntyä satuja Skythaen
alku-peräisyydestä siinä maassa, niinkuin kuitenkin jo Herodoton
aikana kahdella eri tavalla tarueltiin.[103] Ainoastaan se näyttää
Herodoton jutussa olevan historiallisena perustuksena, että Skythat,
tai joku osa heitä, olivat v. 624 paikoilla Mediaan karanneet ja sitten
28 vuotta pitäneet nämät seudut valtansa alla.
Mitä muutoin Skythaen historiaan tulee, löydämme Herodotolla
tarinan, joka puhuu Sauromataen synnystä mutta samassa myöskin
kelpaa valaisemaan Skythaen kansallisuutta. Amazonia, hän juttelee,
[104] s.t.s. Nais-soturia, oli Ponton etelä-rannalla joutunut
Kreikkalaisten vankeuteen ja vietiin kolmella laivalla; mutta merelle
tultua tappoivat voittajansa, ja kosk'eivät osanneet laivoja ohjata,
kuljetti heidät tuuli ja virta Maiotin järvelle; missä menivät maalle ja
alkoivat hävittää Skythaen maata. Skythat, kun huomasivat heidät
naisiksi, lähettivät nuoria miehiänsä heitä vastaan, ja vaikka ei
ymmärretty toistensa kieliä, syntyi kuitenkin pian naimisliitto
Skythalais-nuorukaisten ja Amazonien välillä, ja kielestä sovittiin niin,
että kun eivät miehet voineet oppia Amazonien kieltä, nämä jotenkin
oppivat miestensä puhetta. Nyt olisi pitänyt avio-parien lähteä
asumaan yhdessä muiden Skythaen kanssa, mutta koska naiset eivät
siihen suostuneet, mentiin Tanain yli Maiotin itä-rannalla, ja tässä
heistä syntyi Sauromataen kansa, joka siis oli likeistä heimoa
Skythoille. Herodoto lisääkin, että hänen aikaiset Sauromatat
puhuivat Skythan kieltä, kuitenkin sortamalla, koska muka Amazonit
eivät sitä hyvin oppineet.[105]
Tämän ja muidenkin myöhempien[106] todistusten mukaan täytyy
meidän pitää Sauromatat Skythaen heimolaisina, mutta toiselta

34. puolen näemme selvästi, että Sauromatat, taikka niinkuin sittemmin
Romalaiset sanoivat: Sarmatat,[107] olivat Arjalaista sukuperää.
Sekä muutamat maineet, jotka sanovat heidät Medialaisista
lähteneiksi,[108] että varsinkin ne nimet, jotka heidän kielestään
ovat säilyneet,[109] liittääpi heidät selvästi Iranin kansoihin. Ja mitä
näin tulemme Skythaen heimokansasta päättämään, se antaapi
meille oikeuden hakea itse Skythoille yhtäläisen syntyperän.
Harva historiallinen kysymys on tutkijoille antanut niin paljon
vaivaa, kuin tämä Skythaen kansallisuus, ja harva tutkimus-ala on
tähän saakka niin vähän kypsiä hedelmiä kantanut. Ne tunto-merkit,
joiden johdolla tässä on koeteltu perille tulla, ovat olleet milloin
Skythaen elatus-tavat ja ulkomuoto, milloin ne kieli-jäänökset, jotka
varsinkin Herodoto on heiltä säilyttänyt. Mitä tapoihin tulee, ne ovat
semmoisia, jotka sopivat kaikille pohjan kansoille vissillä edistys-
asteella. Jo vanhat runoilijat kutsuvat heitä: "tamman-lypsäjät
Skythat" (Σκύϑαι ίππημολγοί),[110] ja kaikkein kertomusten mukaan
he olivat nimen-omaan paimentolaisia, jotka karjoinensa kulkivat
toiselta laitumelta toiselle, söivät maitoa ja hevois-juustoa (ίππάκη),
kuljettivat perheensä viltti-kattoisissa vankkureissa ja itse elivät
ratsujen selissä.[111] Mutta vallan mahdotonta on tästä arvata
heidän kansallisuuttansa; sillä elatus on osaksi maan mukainen ja
osaksi se muuttuu sivistyksen keralla. Yhtä vähän hyödyttää meitä
heidän ulkomuotonsa; sillä tämä, niinkuin vanhat kirja-niekat
sanoivatkin, syntyi ilma-alasta ja elämä-laadusta. Paksun kostean
ilman tähden, sanotaan, oli heillä ruumis paksu ja puhlakka, jäsenet
lappeat, nihkeät ja hermottomat, maha kaikkien nihkein ja varsinkin
alinen maha. Tämmöinen inhoittava ulkomuoto sanotaan varsinkin
vaimoilla olleen, joiden puhtaus ei myöskään näytä olleen kehuttava.
Väriltänsä oli Skythan suku puna-keltainen, muka kylmän vuoksi;
sillä pakkanen arveltiin polttavan heidän valkonsa puna-keltaiseksi.

35. [112] Jos nyt tähän vielä lisäämmekin muutamia erinäisiä tapoja,
joita Herodoto mainitsee, että muka palvelivat sodan jumalaa
rautaisen miekan muodossa,[113] että päihdyttävät itsensä hamppu-
siemen-löylyllä[114] j.n.e., emme kuitenkaan pääse mihinkään
päätökseen heidän kansallisuudestansa. Niebuhr tosin on näissä
kaikissa tuntomerkeissä nähnyt Mongolilaisuutta,[115] mutta Ukert
osoittaa selvästi, että hän tässä kohden on eksyksissä.[116]
Vihdoin ei meille jää kuin Skythaen kieli tutkittavaksi, mutta niin
vähän kuin tämä tunnettu on, ei sekään näytä antavan täyttä
vakuutta, ja siispä onkin milloin mistäkin kielestä koetettu selittää ne
Skythalaiset nimet ja sanat, jotka säilyneet ovat. Berliniläinen K.
Neumann, joka Niebuhrin mukaan pitää Skythat Mongoleina, koettaa
Mongolin kielestä saada niihin selitystäM[117] mutta tämän
selityksen heikkoutta on tunnettu tutkija A. Schiefner osoittanut.
[118] Müncheniläinen K. Fr. Neumann, joka taas tahtoo Skythat
Turkkilaisiksi, yrittelee muutamia sen mukaisia kieli-selityksiä, jotka
eivät kuitenkaan luontevampia ole.[119] Toisaalle päin pyrkii Oppert,
joka Herodoton Skythoissa näkee sen saman Suomensukuisen
kansan, jonka ensimäisiä jälkiä keksitään Persian ja Assyrian
nuolenpää-kirjoissa. Mutta hänen muutamat johtamisensa näyttävät
melkein kaikki kova-kiskoisilta, ja tarvitsevat ainakin lisää
vahvistusta.[120] Sitä vastoin on epäilemättä paremmalla onnella
yritetty selittää Skythaen kieli-jäänökset Indo-Eurooppalaisten
kielten, varsinkin Sanskritin, Zend'in, Littuan ja Slavin, avulla. Tahdon
näytteeksi mainita muutamat esimerkit, enimmästi Eichhoffin ja
Schafarikin mukaan, — nimittäin: Παηαϊος (Ylinen jumala), sanskr.
Pâpus, isä, luoja; Οίτόςυρος (Apolloni), sanskr. Aidasûras, hohtava
aurinko; Ταβιτί (Hestia, Vesta, s.o. tuli), sanskr. Tapitâ, slavon.
Teplota, kuumuus; όιόρ-πατα (jonka Herodoto kreikantaa:
άνδροκτόνοι), sanskr. Vîrabadâ, littuan Vyrabeda, miestappaja;

36. μαςάδης (nimissä 'Οκταμασάδης ja Θαμιμασάδης), zend. Mazdâo,
jumala, (vertaa zend. Ahurô-mazâdo, Ormuzd), j.n.e.[121] Vaikea
siis lienee kieltää, että kieli-jäljet viittaavat Arjalaiseen syntyperään,
jonka ohessa sopii mainita Ammianon tosin kyllä epä-luotettava
todistus, että muka "Persialaiset ovat alkuperäisesti Skythoja".[122]
Ainakaan ei Skythaen arveltu Suomensukuisuus voi tämän rinnalla
tulla mihinkään lukuun. Pää-syy, joka on saanut monen luulemaan
Skythat Suomensukuisiksi, ei ole muu kuin vähän yhtäläinen sointo
sanoissa Skytha ja Tshud, joka todistus tosin on mitä heikoimpia.
[123] Muut ovat johtaneet Skytha-nimen Germanilaisesta: Skytt
joutsimies, jotta Kreikkalaiset olisivat lainanneet tämän nimen
Germanilaisilta; vahinko vain, ett'ei Kreikkalaisilla tähän aikaan näy
olleen mitään tietoja Germanilaisista. Paremmalla syyllä ehkä
sopinee tähän verrata Irlantilainen sana: Scuite, paimentolaisia,
nomades, (josta myös kansan-nimi Scoti),[124] ja arvata Keltat
tämän Skytha-nimen antajiksi. Minun ei tarvitse muistuttaa, että
kaikki semmoiset johtaukset aina liikkuvat heiluvalla pohjalla. Mitä
Skoloti-nimeen tulee, tämä ei ole niin paljon vaivattu tutkijain
alituisilla selitys-kokeilla. Eichhoff'in mielestä, sana Σκολότοι ei paljon
eriä nimestä Σκλάβοι, jota sittemmin Byzantiolaiset kirjaniekat
käyttivät Slavilaisista. [125]
Ja todella se onkin minusta melkein epäilemätöntä, että niin
Skythat kuin Sarmatatkin ovat Slavilaisia. Tämän seikan luulen
selkiävän, jos katsastellaan näiden kansain seuraavaa historiaa.
Tosin se on turhan vähän, mitä tiedämme Ponton pohjois-rannikosta
Herodoton jälkeisinä vuosisatoina. Mutta tästä hämystä astuu
silmiimme muutamat tärkeät kohdat, jotka osviitoiksi kelpaavat.
Näitä katselkaamme.

37. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
ebookbell.com