Comparative Chukotkokamchatkan Dictionary Michael Fortescue

Comparative Chukotkokamchatkan Dictionary
Michael Fortescue download
https://ebookbell.com/product/comparative-chukotkokamchatkan-
dictionary-michael-fortescue-50264906
Explore and download more ebooks at ebookbell.com

Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Comparative Chukotkokamchatkan Dictionary Michael Fortescue
https://ebookbell.com/product/comparative-chukotkokamchatkan-
dictionary-michael-fortescue-4685138
Comparative Study Of Chronic Ulcerative Dermatopathy In Cultured
Meagre Argyrosomus Regius Mi Tsertou
https://ebookbell.com/product/comparative-study-of-chronic-ulcerative-
dermatopathy-in-cultured-meagre-argyrosomus-regius-mi-tsertou-44961008
Comparative Legal Aid Systems And India Jeet Singh Mann
https://ebookbell.com/product/comparative-legal-aid-systems-and-india-
jeet-singh-mann-46191612
Comparative Public Opinion Cameron D Anderson Mathieu Turgeon
https://ebookbell.com/product/comparative-public-opinion-cameron-d-
anderson-mathieu-turgeon-46223866

Comparative Constitutional History Volume One Principles Developments
Challenges Francesco Biagi
https://ebookbell.com/product/comparative-constitutional-history-
volume-one-principles-developments-challenges-francesco-biagi-46485926
Comparative Perspectives On Past Colonisation Maritime Interaction And
Cultural Integration Lene Melheim
https://ebookbell.com/product/comparative-perspectives-on-past-
colonisation-maritime-interaction-and-cultural-integration-lene-
melheim-46516540
Comparative Bioacoustics An Overview Charles Brown Tobias Riede
https://ebookbell.com/product/comparative-bioacoustics-an-overview-
charles-brown-tobias-riede-46706842
Comparative Urbanism 1st Edition Jennifer Robinson
https://ebookbell.com/product/comparative-urbanism-1st-edition-
jennifer-robinson-46778356
Comparative Bone Identification Human Subadult And Nonhuman A Field
Guide Diane L France
https://ebookbell.com/product/comparative-bone-identification-human-
subadult-and-nonhuman-a-field-guide-diane-l-france-46956258

Comparative Chukotko-Kamchatkan Dictionary
W
DE
G

Trends in Linguistics
Documentation 23
Editors
Walter Bisang
Hans Henrich Hock
Werner Winter
Mouton de Gruyter
Berlin · New York

Comparative
Chukotko-Kamchatkan
Dictionary
by
Michael Fortescue
Mouton de Gruyter
Berlin · New York

Mouton de Gruyter (formerly Mouton, The Hague)
is a Division of Walter de Gruyter & Co., Berlin.
Printed with the financial support of the Danish Research Council.
© Printed on acid-free paper which falls within the guidelines
of the ANSI to ensure permanence and durability.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Fortescue, Michael D.
Comparative Chukotko-Kamchatkan dictionary / by Michael
Fortescue.
p. cm. (Trends in linguistics. Documentation 23)
Includes bibliographical references and indexes.
ISBN 3-11-018417-6 (hardcover : alk. paper)
1. Hyperborean languages — Grammar, Comparative — Dic-
tionaries. I. Title. II. Series.
PM10.F67 2005
494'.6.-dc22
2005001605
Bibliographic information published by Die Deutsche Bibliothek
Die Deutsche Bibliothek lists this publication in the Deutsche Nationalbibliografie;
detailed bibliographic data is available in the Internet at <http://dnb.ddb.de>.
ISBN 3-11-018417-6
© Copyright 2005 by Walter de Gruyter GmbH & Co. KG, D-10785 Berlin
All rights reserved, including those of translation into foreign languages. No part of this
book may be reproduced or transmitted in any form or by any means, electronic or mechan-
ical, including photocopy, recording or any information storage and retrieval system, with-
out permission in writing from the publisher.
Printed in Germany.

Table of contents
Abbreviations vi
Map 1: Chukotko-Kamchatkan languages ix
Map 2: Chukchi (sub-) dialects χ
Introduction 1
The Proto-Chukotko-Kamchatkan sound system 6
Sound changes in the individual languages 7
Proto-Chukotian and Proto-Chukotko-Kamchatkan stems 14
Proto-Itelmen cognate sets 350
Derivational affixes 402
Proto CK (and Proto-C) inflections 426
Appendix: Typological profile of the CK family 438
Sources and references 441
Chukchi index 447
Index of proto-form glosses 478
Acknowledgements
My thanks go to Alexander Asinovsky for making his unique data on Kerek available
for this dictionary, to Tatjana Achirgina for her invaluable assistance in Anadyr
introducing me to speakers of various Chukchi dialects, and to Per Adler Rosenberg
for putting together the Chukchi index and for drawing the computerized versions of
the maps. Those who have contributed to the project through fruitful discussions and
suggestions include Jonathan Bobaljik, Michael Dunn, Irina Muravyova, Alexandra
Aikhenvald, Bernard Comrie, and Alexander Volodin. I am also most grateful to the
La Trobe Research Centre for Linguistic Typology for providing me with congenial
conditions for bringing this long-term project to its final conclusion during the spring
of 2004, and to the Danish Research Council for the Humanities for supporting its
publication.

Abbreviations
abl. ablative instr. instrumental
abs. absolutive intr. intransitive
acc. according to lit. literally
adj. adjective loc. locative
all. allative metath. metathesis
adv. adverbial neg. negative
antipass. antipassive nom. nominal
applic. applicative opt. optative
assim. assimilation P- person
attrib. attributive pal. palatalizing
aux. auxiliary pass. passive
caus. causative part. participle
circumf. circumfix pers. personal
comit. comitative pi. plural
conj. conjunction poss. possessive
cons. consonant postpos. postposition
contam. contamination pred. predicate
dat. dative rec. recessive
dem. demonstrative redup. reduplicated
deriv. derivational ref. referential
dimin. diminutive rel. relative
dissim. dissimilation relat. relationship
dom. dominant sg· singular
du. dual subj. subject
emot. emotional tr. transitive
erg. ergative vial. vialis
esp. especially
incorp. incorporated
indef. indefinite
inf. infinitive
infl. inflection
influ. influenced

Abbreviations vii
Individual languages and dialects
A = Alutor (incl. Pal. and Kar.)
Al. = Alutor (proper)
Ap. = Apuka (K)
C = Chukchi (northeastern dialect - NE; note that Dunn's "Telqep" is my S,
Kurebito et al. 2001 is NW, and SE is the eastern variety around
Providenija)
Chukot. = Chukotian
Cav. = Cavcuven (K)
Enm. = Enmyl'yn (C)
I = (western) Itelmen (W, Ε & S = the western, eastern and southern languages
respectively)
Itk. = Itkan (K)
Κ = (Cav.) Koryak
Kam. = Kamen (Κ)
Kar. = Karaga (A) (when the source is Kraseninnikov or Klaproth this refers
to the extinct island variety, much influenced by I)
Ke = Kerek (Majngapilgino dialect)
Khaj. = Khajruzovo (the southern W dialect of I, virtually identical to
Volodin's "Napana")
Khat. = Khatyrka (dialect of C - not to be confused with the little known
southern dialect of Kerek of the same name)
Kol. = Kolyma headwaters (K - acc. Steiler)
Pal. = Palana (A)
Par. = Paren (K)
PC = Proto-Chukotian
PCK = Proto-Chukotko-Kamchatkan
PI = Proto-Itelmen
Sed. = Sedanka (I)
Uka = Uka (northern variety of eastern I)
Non-CK languages referred to: CAY = Central Alaskan Yupik, CSY = Central
Siberian Yupik, NSY = Naukanski Siberian Eskimo, Esk. = Eskimo, Rus. =
Russian., Sam. = Samoyed (as specified), Sir. = Sirenikski Eskimo, and Yuk.
= Yukagir.

viii Abbreviations
Abbreviations of authors used in text
Asin. Asinovsky Les. Lesseps
Bob. Bobaljik Mur. Muravyova
Bog. Bogoraz Nag. Nagayama
Erm. Erman Rad. Radlinski
Geo. Georg Rf. Radloff
In. Inenlikej Sar. Sarychev
Joch. Jochelsen Skor. Skorik
Kib. Kibrik Steb. Stebnitsky
Klap. Klaproth Tju. Tjusov
Kr. Kraseninnikov Vdov. Vdovin
Kur. Kurebito Vol. Volodin
Leont. Leontjev Zuk Zukova
Note that Worth 1969 is based principally on Jochelson 1961 (and ms.
material) - this is the source of items marked 'Joch.' in this dictionary; the
wordlists attached to Sarycev 1802 are actually compiled by the Billings
expedition surgeon Rohbeck; Klaproth 1823 and Radloff 1861 bring together
materials from various early sources (the latter including Steller's ms. material
for K).

Map 1: Chukotko-Kamchatkan Languages
(maximal extent acc. Dolgix 1967)

1. Occupied by Yukagir in 17th century
2. Occupied by Eskimo in 17th century
3. Kamen dialect
4. Apuka dialect
5. Karaga dialect
6. Palana dialect (southern part ealier
Itelmen)
7. Eastern language (Russian-speaking
today)
8. Western language (Khajruzovo a,
Sedanka b)
9. Southern language (Russian-speaking
today)
10. Russian and Even speaking today (as
also some 8 and 1)
11. Paren dialect
12. Itkan dialect
13. Uka dialect (of Ε Itelmen, Russian-
speaking today)

Map 2: Chukchi (Sub-)Dialects

Cafv Smith
KhaiviU Vknig hofikr
Rajon borUcr
I Eastern II Southern III North-Western
1 Chukotski - Cape 4 lultinski 8 Chaunski
Smith 5 Anadyrski 9 Bilibinski
2 Providenski 6 Beringovski
3 Enmylenski 7 Khatyrski

Introduction
The Chukotko-Kamchatkan language family (CK) is divided into two
branches. The first, the northern or Chukotian one (sometimes called
"Luorevetlan" after the Chukchi ethnonym ldy?orawetl?an), is a rather
close-knit group consisting of Chukchi, Koryak, Alutor and recently extinct
Kerek. See Skorik (1986) for a characterization of the relationship between
the four languages and note that Kerek is (inflectionally at least) somewhat
closer to Koryak than to Chukchi. Alutor covers the southern "t dialects"
(Alutor proper plus those of Palana and coastal Karaga) of what used to be
called as a whole "Koryak" (i.e. as part of "coastal Koryak", which also
covered Kerek). In the present work the term Koryak, following the usage of
Zukova (1978), refers unless otherwise specified to the main Cavcuven "j
dialect" of the nomadic or "reindeer" Koryaks (the other dialects are poorly
documented). Note that there is no single self-designation used by all Koryaks
(though the Chukchis call them (layi)tang9t (lit. '(real) enemies', a term
reciprocated by the Koryaks about the Chukchis). Chukchi, less dialectally
differentiated, is represented by the standard written language of the northeast
as in Skorik (1961/77) unless otherwise specified. The relatedness of this
group of languages has been tacitly recognized since their earliest
documentation, starting, as regards Koryak, with Kraseninnikov, who
participated in Bering's Second Kamchatkan Expedition in the late 1730s (and
as presented synoptically in Klaproth 1823, which, following Billings'
expedition, now included Chukchi). The regularity of correspondences
between them was put on a scientific basis in the last century, starting with the
seminal work of Bogoraz (esp. 1922) and leading up to the comparative root
reconstructions of Muravyova (1979).
The second branch, Itelmen (or "Kamchadal"), is today constituted by a
single remaining language, Western Itelmen, with two dialects, Khajrjuzovo
in the south and Sedanka in the north (the latter containing many Chukotian
loans already in Kraseninnikov's day). At least two others, Eastern
(sometimes called Northern or Northeastern) Itelmen, which includes a related
variety on the Uka river influenced to some degree by Alutor (and mistakenly
regarded as Koryak by Kraseninnikov), and Southern Itelmen, became extinct

2 Introduction
by the end of the 19th century before they could be more than sketchily
documented (there are no texts). From the earliest word lists assembled for
these languages in the eighteenth century (first by Kraseninnikov and later by
Sarycev, Sauer, Lesseps, Erman and other explorers), it was clear that there
was much in common among these languages and between them and Koryak
and Chukchi. This was confirmed by Dybowski's extensive (but
orthographically unsystematic) vocabularies collected in the 1870s and
published as Radliiiski (1892-1894). Dybowski's contribution to our
knowledge of Itelmen in all its three major varieties cannot be over-estimated.
Also Bogoraz (1922) took for granted a genealogical unity between Itelmen
and Chukotian, although he recognized that the relationship was remote. For
a long time they were loosely associated in the minds of both linguists and
anthropologists with other Siberian isolates under the rubric "Paleosiberian"
(or in Russian "Paleoaziatskij"), which included Yukagir, Ket, Nivkh
(Gilyak), Ainu and even Eskimo-Aleut according to the mid-nineteenth
century hypothesis of L.I. Schrenck. This larger grouping has never been
shown to constitute anything like a true genealogical entity, however.
The considerable lexical and phonological divergence between Itelmen and
Chukotian - exacerbated by the confusing variety of forms in the early sources
- has led some researchers (notably Worth 1959 and Volodin 1976) to doubt
the genetic unity of even the Chukotko-Kamchatkan family on its own. More
sanguine views have been expressed by Comrie (1980a) and Fortescue (2003)
however. In Fortescue (1998) it is argued that Itelmen may reflect in part some
earlier Kamchatkan substratum population that shifted to CK, and evidence
for the possible relationship of CK to other language families is also
presented. In the present work, for the first time, all available early word lists
have been integrated with the newer lexical sources. This is important since
these lists - especially those for southern and eastern Itelmen - reflect forms
of Itelmen largely free of the massive lexical influence to which the modern
western language has been subjected.
The cultural and technological difference between the sedentary Itelmen
(self-designation: itanmai), inland-orientated fishermen of Kamchatka, and
both the nomadic, reindeer-herding Chukotians (self-designation: cawcu) and
their coastal, sea-mammal-hunting counterparts (Chukchi arjqalTan, Koryak
nemdRan) is striking, although they also share numerous cultural elements,
such as belief in the raven trickster creator (cf. Proto-CK k(dR)udkd). While

Introduction 3
the matrilinearly organized Itelmens fished salmon on the forest-flanked rivers
from dug-outs, used sleds pulled by dogs, and lived in large semi-subterranean
houses in the winter (entered through the roof) and on elevated tent-like
platforms in the summer, the patrilineal Chukotians hunted land mammals on
the tundra using reindeer-drawn sleds and lived all year round in skin tents or
"yarangas" with interior sleeping compartments. The coastal Chukotians, by
contrast, had kayaks and harpoons like the Eskimos and lived like them in
family-sized semi-subterranean dwellings. Such differences are reflected in
the lexicon, with Itelmen, for example, abounding in words for the special
fauna and flora of their natural environment, while the dialects of the nomadic
Chukotians abound in reindeer-related terms.
The linguistic "centre of gravity" - suggesting the original CK "homeland"
- lies around the Kamchatkan isthmus (see Map 1), an area presumably
reached from the west along the coast of the Okhotsk Sea long before the
introduction of reindeer-herding from further west within the last thousand
years or so (extensive herding is much more recent than that). The time at
which proto-CK may have been spoken in this general area by hunters of wild
caribou has been estimated as somewhere around four thousand years ago (cf.
Fortescue 1998: 40); this coincides with the beginnings of the Neolithic
cultures of Tarya on Kamchatka and (a little later) Ust-Belaya on Chukotka.
The much later, vigorous expansion of the Chukchis at the expense of
Yukagirs and Koryaks (after their accumulation of huge reindeer herds) is
reflected on Map 2, along with the approximate extent of the modern dialects.
Note that Ackerman (1984: 115) places the original expansion of the Chukchi
into the Anadyr lowlands from further south around the fourth or fifth century
AD (which could represent the beginning of the Chukchi-Koryak split). Others
- notably Dikov (1979) - see the ancestors of the Chukotians being involved
in the Old Bering Sea Culture, side by side with purely Eskimo Okvik, over
2000 years ago. Intense contact and assimilation has at all events existed
between Chukchis and Eskimos on the Chukotkan Peninsula for at least three
or four hundred years (see de Reuse 1994 concerning linguistic borrowings
back and forth between them). This may also have been true of the Kereks and
Eskimos. More recent contact with Evens (encroaching onto Kamchatka as
late as 150 years ago), Yukagirs (who had entered the Anadyr region around
the 14th century, separating Koryaks fom Chukchis for a while), and Kurile
Ainus at the tip of Kamchatka, appears to have had very little linguistic

4 Introduction
consequence.
Today, following the era of collectivization and its chaotic aftermath, all
these languages are endangered, with very few children learning them (if any)
and almost no native literature being produced, although orthographies exist
for all except Kerek. Elementary school texts and monolingual collections of
folk tales (other than those in academic publications) have been published,
notably in Chukchi, which in theory at least may still be used in the first
grades of school instruction. But even in Chukchi the local newspaper that
was still published in that language in the 90s is no longer being produced. In
the official census of 1989 (see Vaxtin 1992) there were reported to be 15,184
Chukchis, 9,242 Koryaks (including a minority of Alutors), and 2,481
Itelmens (though this must include Russian-speaking Kamchadals of mixed
origin). Everywhere in the Russian Far East the native peoples are far
outnumbered by Russians today (reaching at least 90 % of the total
population, although that figure has recently dropped as Russians have been
returning westwards). In the volume on northern languages prepared for
Unesco (Collis 1990: 24) it is stated that in 1970 82.6 % of the Chukchis
considered Chukchi as their native language, 81.1 % of Koryaks, and 35.7 %
of Itelmens. Today these figures are already considerably lower, with only a
few hundred speakers of Itelmen left, for example (J. Bobaljik, pers. com.).
The data marshalled in the present work will, it is hoped, clearly establish
once and for all that CK truly represents a unitary family, albeit one with great
differences between its two branches, and one in which there has been
considerable family-internal borrowing (mainly from Alutor to western
Itelmen and Uka) obscuring the clear lines. Note in particular the sections on
derivational and inflectional morphemes, where it can be seen that not only a
large number of individual affixes but also whole paradigmatic systems are
shared by the two branches. Since the late 1950s a succession of accurate but
not very extensive dictionaries (into and/or from Russian) have appeared for
the major languages (Chukchi, Koryak, and Western Itelmen), and the stage
has now been reached where a fully-fledged comparative dictionary - albeit
still limited in extent - can be presented. The reconstruction of proto-forms
for the whole family (not just Chukotian), covering much of the basic
vocabulary of both branches, has been undertaken along normal comparative
lines, although many uncertainties of detail remain. These may in part reflect
the elimination and/or merging of previous internal variety within Itelmen, but

Introduction 5
in many cases it is simply difficult to distinguish cognates from early loans in
the one remaining Itelmen language, which has undergone considerable lexical
influence from Chukotian speakers encroaching into their previous territory
from the north.
Proto-Itelmen sets without clear Chukotian cognates are gathered separately
in this dictionary, without reconstructions attempted - this is due to the
uncertainties in the material available (for example the absence of a
distinction between /q/ and IkJ or /n/ and /η/ in the older sources).
Bidirectional 'cf.'s between a Proto-Chukotian (PC) and a Proto-Itelmen (PI)
set indicates a probable cognate relationship that is simply too obscured by
irregularities of form and/or meaning to be accepted as Proto-CK for the time
being. The main criterion for setting up a reconstructed PC set is that cognates
should be attested in at least two of the four languages (thus those of
Muravyova's reconstructed roots that are attested in only in one language are
not included - this fact should not be forgotten in future comparative work).
Similarly, a Proto-CK set is only posited if there are clear cognates in both
branches. The grouping of all Itelmen material together in the CK sets under
one heading does not imply that this group is no more divergent than the
individual Chukotian ones are - it reflects rather the limited quantity and
quality of material for the non-western languages.
Unless otherwise indicated the sources are: for Chukchi Inenlikej 1982
(with additional forms from Moll & Inenlikej 1957); for KoryakZukova 1990
(but also Zukoval967, and with additional forms from Moll 1960a and
Bogoraz 1917 for Kam.); and for Itelmen Volodin & Xalojmova 1989 (for the
southern variety of the western language; northern forms are added mainly
from Stebnitsky 1934). Note that the Bogoraz 1937 dictionary for Chukchi
contains lexical material from both the Kolyma (NW) dialect and the Bering
Sea coast (S) dialect, not always differentiated. The Alutor data is principally
from Muravyova 1979, the Palana is from Zukova 1980, and the Kerek data
is principally from Asinovsky's files (note that Asinovsky's informant was the
last speaker, Ekaterina Khatqanga, whose idiolect showed evidence of some
phonological influence from Chukchi). More precise (sub)dialect indications
for starred Chukchi forms in Moll & Inenlikej - which contains forms from
several dialects, unspecified - are my own, based on field work in 1995.

The Proto-Chukotko-Kamchatkan sound system
ρ t c k q
ν δ γ R
m η η
1
r
w j
These symbols, supplemented by other IPA symbols as necessary, are also
used for the modern languages, /R/ is a voiced uvular (in Κ pharyngeal)
fricative. An apostrophe following k, q, t, c or ρ indicates an ejective stop in
Itelmen. Russian hard 'w' is used for I Γι! in Volodin & Xalojmova after (in
Russian) palatalizable consonants only as an orthographic convention, so is
not reflected here.
There may have been a full palatal series in PCK (*/tV, */nJ/ and */lV) -
perhaps reflected in some of the "palatalizing" suffixes of Κ and A - but this
is not reconstructable from the modern languages: palatalized consonants in
K, A, Ke and I (mostly loans) appear to be secondary/affective, though the l\l
~ Id alternation, of a similar nature, is common Chukotian. Lexical items with
/c/ are "marked" as in some sense exceptional correlates of those with original
III (see also the c- vs. 1-initial suffixes under Derivational affixes). Bogoraz
1922:834 describes the Id variants as "special" or (with verbs) as referring to
shorter, momentary actions, whereas the III terms are "generalized". /I/ often
goes to Id when there is another Id in a word, just as one palatal sound in a
word often triggers all alveolars in it to change to palatals in Κ and A. Also,
less commonly, /t/ is palatalized to Id in Κ under such processes (and
compare under */t/ below for I). A palatalized /t/ in Al. becomes Isl. /lj/ is
regular after l\l in Ke. Voiceless /4/ is always palatalized in I (and this effects
a preceding /n/ too).
ι u
e θ ο
se a

Sound changes in the individual languages
A. Stops and affricates
*/q/ goes to 111 in C before another consonant, which metathesizes with the
preceding vowel (/θ/ becoming Id), and */k/ goes to /γ/ (or /j/) before
another cons, (except /w/); /q/ goes to IX/ in Ke following another
consonant; in older reduplicated forms and some other stems or prefixes
(when there is another uvular/velar later in the word?) initial */q/ and */k/
(in PCK) go via PC */R/ and /γ/ respectively to C 111 (pharyngeal IrI in K,
IXI in Ke) and C and Κ /γ/ (/h/ in Ke); /q/ goes to Μ before /k/ in Al.; IkJ
goes to /xJ before another IkJ (or sometimes /q/) in I.
*/t/ goes to Isl (Id acc. Skorik 1968) before /i/ in Ke; in I */t/ often goes to /s/
before a voiceless cons., but next to a sonorant to /+/ (e.g. when an
intermediate vowel is dropped or verb stem-finally - */t(a)k/ may go to Isxf
or /4x/), though initially in some common words voiced to l\l (esp. Sed. - cf.
temet-); sometimes however it corresponds to Id or /c'/ in I, esp. when there
is another alveolar in the word, as sporadically also in Κ and A (compare the
variants under taegti-, also the conditions for palatalization in Chukot.,
though this could reflect an original */tj/) - cf. terr|at-, taRast-, taYar(e), tani-
and the W forms under PI 'evening'; initial */t/ sometimes weakened to Idl
in Chukot, (cf. under öiwla-, öigae- and tamlu-).
*/p/ initial */p/ sometimes weakened to /v/ in Chukot, (cf. νθίγθ- and valom-),
and to Ifl in some clusters with alveolare in I.
*/c/ to Isl in Al., Kar. and (variably) Pal.; in C Id is generally a sibilant in the
east and south ([s] or [s]) but an affricate [c] still in the west (there may be
variation elsewhere), and is generally [s] before /q/; it is pronounced as an
apical affricate [ts] in women's speech (as amongst older Al. speakers too);
final Id varies with Itl in C (and sometimes with Itl or /j/ in K); Id to Itl
before /q/ in Κ and Ke.
Ejectives in I derive from several sources generally reflecting syncope -
principally initial stop plus continuant (after loss of intervening vowel and

8 Sound changes
sometimes involving metathesis) or nasal plus stop after the dropping of a
medial vowel (and certain consonantal prefixes - where a following schwa at
least has been syncopated - are ejective before a vowel). The glottal stop in
I may partly serve a demarcating function (Volodin sees it as "prosodic",
functioning so as to break up disallowed vowel sequences, closing open
syllables and marking off certain suffixes), however it can be meaning-
distinguishing and historically may reflect a syncopated syllable when flanked
by continuants rather than stops, thus parallel with (and complementing)
ejectives from a similar source. The glottal stop is apparently somewhat less
frequent in Sed. than in Khaj. (J. Bobaljik, pers. com.)
B. Continuants
*/w/ and */v/ merged as /w/ in C (though labio-dental in NW) and Ke;
syllable-final */v/ to /w/ in Κ (and Pal.) and */aw/ to lo'l in Al. (and /aw/ to
/u/ or /o"/); in NE C */wu/ or /vu/ to /yu/, in line with the preservation of
*/yu/ there, and Ke */wa/ to /u/; in western I */w/ (written here 'v' as in
Volodin & Xalojmova 1989) goes to /f/ or /x/ (but remains as a voiced
bilabial in Sed.), and */v/ often drops (esp. intervocalically, but also
word-initially, as */w/ sometimes too) - Dürr et al. distinguish bilabial /w/
from labio-velar /v/, whereas Georg & Volodin see them as in free variation
(in Khaj.); in Kar. both apparently to /f/.
*/R/ goes to /?/ in C and Pal. and sometimes (non-initially, e.g. after cons, or
/θ/) in Al. (otherwise kept as /r/ - a pharyngealized glottal stop acc.
Muravyova); in C /?/ is always syllable-initial (sometimes by metath.) and
is lost in final open syllable of noun stems (and also in second parts of
reduplicated forms that begin with a cons.); in Ke to a uvular/pharyngeal
/X/ initially at least (varying with /r/ and /?/ elsewhere in Asinovsky's data)
- Stebn. has 'h' for Kar. too (probably for/X/); in I */r/ initially and finally
may go to /X/ (initially esp. in loans), otherwise dropped.
*/γ/ in Ke usually dropped intervocalically or after another consonant
(though it may be preserved next to a schwa at least), but initially to
glottal/pharyngeal /h/ and dropped before /u/ initially; next to voiced cons,
to (labio-velar) ΝI in newer western I (Khaj. at least, where it varies with
bilabial /w/, also spelled with 'v'), further to /f/ next to voiceless cons.

Sound changes 9
(apparently = Ε, S and older W /x/ - but sometimes ΝI in S), and in Khaj.
*/γ/ goes finally to Ixl - also initially in loans at least (not in Sed.); /γ/ may
drop (or go to /w/) after another cons, in C, and goes to /w/ syllable-finally
in Κ and A (labiovelar in Ke when not going to /w/, written 'u' by
Asinovsky); in all Chukot, except NE C initial */γ/ may go to /w/ (or 0 in
Ke) before /u/ or /o/; Kar. has Ixl (and sometimes /f/) acc. Kraseninnikov
and Stebnitsky (but not Bogoraz 1917).
*/l/ is mostly voiceless in C; in I next to a voiceless (sometimes also voiced)
cons. */l/ often goes to to /+/, and /+/ (from whatever source) is dropped
before Is/ of the present tense; IV alternates lexically with Id in Chukot, as
mentioned; initial */l/ to (orthographic) 'd' in Ε I, and to In/ in S (where
unvoiced HI apparently goes to Is/ - but Rad. also has some forms written
with 's' for this in W) .
*/ö/ and */r/ neutralized as /r/ in C (but in women's speech mostly to affricate
/ts/), in Ke to /j/ (after cons.) or (between vowels or initially before HI or /a/)
0, to /j/ in Κ (Id before a continuant in Cav.), but Kam. has IzJ acc.
Stebnitsky (also from /j/) - Bogoraz 1917 sometimes has Isl before another
cons, but otherwise /j/ - i.e. [3]? - (as also Par. & Itk. acc. Muravyova),
whereas Zukova also has Is/ initially for Kam. - there are apparently varying
degrees of affrication, assibilation and voicing for this sound in coastal Κ
dialects (apart from Ap.); A has preserved */r/ and has Iii from */ö/ and in
Kar. acc. Krasenninikov (but not Bogoraz 1917 for coastal Kar.) Irl became
voiceless Isl - as also from */j/; in C initial Irl often to /j/ if there is another
Irl (from */r/ or */δ/) later in the same word, and Irl (from */δ/) varies with
/t/ word-finally; in I */δ/ goes to Isl or /z/, but initially may be dropped
before an alveolar cons., and */r/ either to Isl or (esp. Sed.) Izl - where Irl
occurs in W it is generally a loan, but it appears often to have been
preserved in Ε (distinct from */δ/), though it may sometimes stand for /l/;
*/δ/ (or */r/) sometimes corresponds to Id in I, esp. when there is an
alveolar elsewhere in word, as sporadically in Κ (cf. öara-) - see under
kaööel, δθγεεί-, Γεεγ8ε(1)-, öaöjol(a), also δθγ(δθγ) - and in certain clusters
to III (cf. eöye-, ηιίδγθη, and aö(öi)).
*/j/ to lyl before coronal cons, in C (and to [(£] generally for western
speakers, as also in some K); In I */j/ goes initially at least to Izl (or Isl in
Khaj. and Uka - compare Kam. and Kar. under *ldl above) but apparently
sometimes also to Id, as with *lrl and */ö/ (esp. when there is a following

10 Sound changes
alveolar elsewhere in word as under jil(a)jil?); in C initial */uj(i)/ to /uw(i)/
and initial */ja/ sometimes to Id in K; */aj/ to lei in Al. (and /aj/ to /i/ or
/e"/), and initial /ja/ (also when from */δθ/ and */ra/) to /i / in Ke; initial /j/
+ vowel alternates with vowel + /j/ in a number of stems (e.g. jat(av)- vs.
ajt(at)- - and compare also the all. and abl. case allomorphs after cons,
under Nominal inflection).
*/m/ to /b/ and */n/ to /d/ in Ε I (initially and often medially too), as
sometimes also in S, and */i)/ to /γ/ in C following /I/ or Id and before
another nasal, but to /n/ before an alveolar cons, and finally often lost; in
western I /η/ often dropped intervocalically (also initially) and in Ε
generally went to /γ/ it would seem (as sporadically also in Κ and A
initially), though this may in part be just an orthographical matter.
In WI single voiced continuants are geminated following a stressed vowel
(this is not consistently indicated in forms cited). The Sed. dialect of W
sometimes has initial voiced fricatives and sibilants where standard Khaj. has
voiceless ones - in both dialects voiceless continuants (other than initial Ixl
and 1X1) may also be from contact with stops.
Intervocalic continuants often drop in C (esp. western and excluding Khat.,
and less among women than men acc. Bogorazl913), leaving geminate of
second vowel (also It/ and In/ are thus dropped before or in some inflectional
endings in NW - at least among older men); also Ke (and as reported by
Stebnitsky for Kam. as regards /j/).
C. Clusters
It is assumed that all manner of medial clusters consisting of two consecutive
consonants (including geminates) were possible in PCK (as in modern C and
K), i.e. stop + fric., fric. + stop, fric. + fric., stop + stop, nasal + stop, stop +
nasal, nasal + fric., and fric. + nasal. In Pal., Al. and Ke lei between
consonants is apparently somewhat more often dropped in rapid speech to
produce consonant clusters than elsewhere (notably word-initially, as also in
some combinations in C).

Sound changes 11
In C */ll/ and */cl/ to /tl/ and */rr/ or */δδ/ (also */lr/ and */cr/) to Μ (but to
/rr/ in S and /tt/ in NW); */rt/, */ct/ and */pt/ to /tt/, */cc/ to /tc/, and */rj/ (or
*/öj/) to /tj/; */ww/, */yw/ and */wy/ to /kw/, and */kt/ to /yt/; */rn/ to /nn/
and */km/ (or */ym/) to /wm/ or /jm/ (stop + nasal otherwise to nasal + nasal
in all Chukot.); */kp/ (or */yp/) sometimes to /wp/, */kj/ to /yj/ (and */yy/
to /ky/); and */rk/, */ry/, */cy/, */tr/ and */tc/ all to affricate /tts/ in C
women's speech.
In Ke */lg/ (or */ly/), */tl/ to /ll/, and */cg/ to /tt/, */tk/ to /tt/ and */tj/ (also
*/öj/ or */rj/) to /cc/, */δδ/ to /tt/, */yw/ and */ww/ to /kk/, and */km/
apparently to /mr)/.
In Κ */tl/ to /ll/, */jl/ and */ly/ to /ll/ and */lJn/ to /1J1V; */tj/ and */jj/ (also
*/ör/, */tr/, */öö/, */tc/ and */rr/) to /cc/ (Kam. /ss/); */jw/ metathesized to
/wj/; */cq/ to /tq/; */yw/ or */ww/ (or */yv/) to /ww/; stop + nasal to nasal
+ nasal; acc. Bogoraz */tk/ to /cc/ in Par.
In A */yw/ and */yv/ to /ww/ (though not productively), */yr/ to /vr/, */tl/ to
/ll/, */nl/ to /ll/, */rl/ to /rr/, and */yn/ to /wn/; */cq/ to /sq/ in Pal. and */crj/
to /rrt)/ in Al.
In I initial */l(e)R/ apparently to 1X1 (or Ixl - as also from initial /l(a)y/); /l/
plus /+/ goes to /n'4/. There is considerable variability in clusters in I,
involving metathesis and the dropping of consonants in complex initial
clusters (the first part of reduplicated forms in particular often appear to
have been simplified); many have resulted (with syncope) in ejectives, as
stated above - initial /c'/ often comes specifically from clusters containing
/r/ or /δ/ (cf. jsrra- and öayasl-).
D. Vowels
The vowel harmonic relationship between dominant */a/, /o/ and /e/ and
recessive */ae/, /u/ and I'll has collapsed in Ke and Al. (and Ap. acc.
Stebnitsky), but not in Pal. or Kar.; in Ke the only full vowels are /a/, Γι! and
/u/ (there is no vowel harmony). In I it is only preserved intact (amongst
older Khaj. speakers at least) in nominal and adjectival declension and
derivations (in verbs only more or less regularly in connection with i/e and
u/o in suffix -qzu-/ -qzo- and in stems before infinitive affixes -s or -kas,
which are dominant). In Κ - and in Enm. within C - it is disturbed by */se/

12 Sound changes
and */a/ at least partially merging as /a/ (fully so in Kam. and Αρ., as also in
Ke and ΑΙ., but not Pal. - cf. under rORasv); otherwise */ae/ and */e/ merge as
Id, as in standard C (though Bogoraz distinguished the two orthographically);
if any */»/ goes to /a/ within a word in Κ then they all do.
Following a cons. */a/ goes to /Θ/ before IRI in ΑΙ., and /e/ and /o/ are
generally long and arise from combinations with Ijl and /w/ as described
above, but they may occur short, especially in position following stressed
syllables or in unstressed exclamations and the like; a lengthened /a/ may also
occur, from */ a?/ or final */a?/. Length is not consistently marked in the
sources (apart from Muravyova 1979).
In western I */u/ and */i/ may go to lol and Id (except before a labial or
alveolar respectively) and */e/, */as/ may go to /a/ (by generalization of
original dominant harmony forms).
Loss of vowels - especially */θ/ but also many full vowels - produces
complex strings of successive consonants in I; in Volodin 1976 I has an
intermediate stage of reduced full vowels (/ä/, lol and /ü/), but this simply
reflects allomorphy of lol acc. Georg & Volodin 1999; *lsl sometimes goes to
l\l (or Id) in I (esp. before alveolare), but in some environments also to /a/ (cf.
under -lR9n).
Vowel clusters arising at morpheme boundary (after single cons, or 0) are
simplified by eliminating the weaker vowel (on a scale u/o > i/e > e/a). Final
full vowels of nominal stems in absolute final position go to /θ/ (< */e/ ~ /a/)
in C (and otherwise often completely lost in all Chukotian).
In Al. there appears to be lengthening of full vowels in a number of
disyllabic stems with /θ/ in the second syllable, also when undergoing partial
reduplication; these long vowels could be due in large part to loss of an
intervocalic fricative or nasal, with syncope following elsewhere in Chukot.
- cf. under PCK memal, for example. When a stem with final stress is
followed by suffixes consisting of a single cons, the latter is geminated and
followed by lei in Al. (cf. the infinitive variant -kke in K); also monosyllabic
stems ending in a consonant are treated this way (thus qajja from *qae j).
E. Prosodic features
The syllable structure of PC - and probably also PCK - was (C)V(C), with

Sound changes 13
single vowels only. Lexical and epenthetic schwa are not consistently
distinguished in reconstructed forms, which are presented in maximally
expanded surface forms that assume similar restrictions on consonant clusters
as in contemporary C and Κ (by convention a schwa is also added after verbal
stems ending in two consonants). Epenthesis of most but by no means all
schwas is assumed to be a consequence of syllabification restrictions.
Primary word stress was probably on the penultimate syllable of the stem
(or stem plus single syllabic suffix), as predominantly still so in the Chukot,
languages today although this is complicated by sequences of syllables with
/θ/ (and stress retraction in C and Al. at least) and by secondary stress in
compounded/ incorporated structures. (Dunn suggests primary stress on the
first full vowel following a consonant for the S dialect of C, however, with
alternating secondary stress thereafter.) Final syllables and initial syllables
with schwa were probably not stressed. Stress was not distinctive but was
probably maintained upon the stem (including the first part of reduplicated
forms - also of partial reduplications of disyllabic stems). This must have been
disrupted in I, where stress is generally upon the first syllable (apart from
inflectional prefixes), by the reduction and dropping of full vowels. Stressed
open syllables are normally lengthened in Al. In Ke there is alternating
rhythmical stress starting after the first syllable (or on any inherent long
vowel) which causes lengthening of short full vowels in open syllables,
apparently reflecting Siberian Yupik influence (there is also some lengthening
of initial syllable full open vowels - note that long vowels in Ke may also
arise through loss of voiced fricatives). In doubtful - or partial - cases of
lengthening in Ke in this dictionary the second vowel is put in parentheses.
There was probably also an automatic glottal onset to stem-initial vowels as
in Κ and A today (in Ke acc. Asinovsky it is only found when the initial
syllable is closed), also separating adjacent vowels in reduplicated forms.
A raised0 before a word in I indicates what Volodin & Xalojmova 1989 call
"labialization", but which may rather represent pharyngealization as sporadic
compensation for the collapse of vowel harmony (Bobaljik, pers. com.), i.e.
reflect earlier dominant harmony, as in °am under am-, °kasf under katya, and
°ka4f under katys (compare eastern Even words with pharyngealized "hard"
vowels).

Proto-Chukotian and Proto-Chukotko-Kamchatkan
stems
Chukchi forms cited from Bogoraz have been normalized to the orthographical
conventions adopted here, as have forms from Muravyova 1986 (though those
few that are only attested there have been left as bare roots). Itelmen and other
forms that are clearly cognate but phonologically or semantically
problematical are put in square brackets (along with variant or derived forms).
Forms from non-default sources (and all Ke) are generally left as found
(transliterated into Roman orthography as necessary), e.g. with 'y' for schwa
(or Radioff s 'i'), but with some simplification of diacritics and with 'c' for
'k' in Radloff. (and note that Bogoraz' 'j' is usually represented by 'z').
Forms with no vowels other than schwa can be taken to be recessive in both
C and Κ as regards vowel harmony unless marked "dom.." (or if there are
dominant derivatives given that contain only inherently recessive affixes) and
a form marked as dom. in one of them can be taken as dominant in both (the
few exceptions are indicated). Derived forms from reliable (newer) sources
with obvious morpheme boundaries are broken up by hyphens (though not for
case/number suffixes or reduplicated stems), and western I infinitive markers
-s and -kas in modern forms are also separated by a hyphen from the verb
stem. Recessive PC stems combining with dominant singulative -Ιηθη in all
attested forms are given as dominant (i.e. treated as whole words). In general,
singulative endings (including reduplications) have not been separated by
hyphens on reconstructed nominal proto-forms (though they often appear in
parentheses). Consonants and final vowels in parentheses in proto-forms are
in most cases probably original but lost in many modern reflexes, whereas
whole morphemes in parentheses are optional (neither count as regards
alphabeticization). An entry consisting solely of means that a cognate has
not (yet) been identified (in C or K). Lack of a translation on a main entry line
means that the meaning is the same as on the preceding main entry above.
Alphabetically, 'as' comes after 'a', 'y' after 'e\ 'Ö' after 'c\ 'i)' after 'n', 'R'
after 'r', and 'Θ' last.

PC and PCK stems 15
PC accat- 'tumble' [or atcat-; cf. PI 'fall'?]
C: atcat- 'tumble, turn over, fall' [tr. r-atcat- 'overturn']
K: cecat- 'tumble, turn over' [Moll also accat-; tr. ja-ccat- 'overturn' in Zuk.]
PCK? acceqla- 'sneeze' [oratceqla-]
C: atc?ela- 'sneeze'
Ke: acciXla-
K: acceqla- 'sneeze' [Zuk.]
A: Pal. accaqla- 'sneeze' [Nag. has assiqla- for ΑΙ.]
I [Kur. et al. have a?q'sx 'sneeze' for Sed.; Sar. has Ε eksgaisscyc and W
eksxalc 'sneeze', and Rad. has Ε eksoxsic, S acxakus 'sneeze'; for ask4-kas
'cough' see PI 'sputum']
PC acca- 'hide' [or atca-; cf. amecat-?]
C: atca- 'hide (intr.)' [atca-cet-yaryan 'hide-and-seek'; r-atcs-gat- 'hide (tr.)'
in Bog. - atco lag- in Kur. et al.]
Ke: accscii- 'play hide-and-seek' [also acci- 'hide' in place names acc. Leont.
& Nov.]
Κ-
Ι [note sgace?4-kas 'play hide-and-seek' - cf. PI 'hide' for the first part?; Rad.
has W acagskaz 'hide (tr.)']
PC acc8(nyeg) '(special kind of) fish trap' [or atc8(nyeg); cf. (na)yig(nayig)
for the second part and perhaps PI 'catch fish in net' for the first]
C: Khat. atcanjeq 'fish trap'
K: acsnyer) 'net' [Moll; Mur. has acca(nyeq)]
A: assa(njyig) 'net, fish trap'
I [note c'vuc' 'fish trap']
PC accSRat- 'lie down' [or atcGRat-; cf. aracg(at)-, though the relat. is
obscure]
C: atc?at- 'lie down (to sleep)'
Ke [note CRija- 'sleep', mal-icRija- 'sleep soundly', cRija-ttu- 'doze, feel
sleepy']
K: accaRat- 'lie, lie down (human)'

16 PC and PCK stems
PC acijata 'alongside' [cf. aracg(at)-; instr. case convert»?]
C: acyata, 'alongside, next to' [and acyat 'row'; Kur. et al. also r-acyat-at-
'line up']
Ke: attata 'alongside, next to'
K: anjgata 'alongside, nextto' [andan^e-cRen 'inside/double parka'; Moll has
anjqat- 'stand in line']
A: Pal. asgta, acgta 'alongside, next to' [Mur. has Al. anjgat 'row' and Kib.
et al. anji)9ta 'alongside'; note also Pal. annet?an 'inside/double parka' in
Zuk.1980]
I [note Ε icsin 'nextto?' incixeguc icsinxliki 'sleep with one's wife' in Rad.]
PC acag 'debt' [borrowed into Siberian Esk. as asaqa; from *aracat]?; there
may be a link to inascca- and/or aetata]
C: acai) 'debt' [acag- 'put s.o. into one's debt, entice, induce s.o. to do s.th.
with one'; note also ena(r)aca-tko- 'put blame on s.o. else, complain about
s.o.' acc. Moll. & In. (but in Bog. = 'be sickly, ill', going with aracg(at)-),
also enaac 'cause, reason', enaaco leg- 'accuse, refer to' (cf. inse-)]
Ke: a(a)cii) 'debt' [and acig-akmijt- 'borrow']
K: acag 'debt'
A: aasag 'debt'
PC ajyave 'yesterday (evening)' [cf. ajqon]
C: ajwe 'yesterday' [ajwecyan 'evening' -Moll & In. have ajwecya 'late'; Rf.
has aiwo 'yesterday', Klap. aigomkje 'evening']
Ke: ajui] 'yesterday' [note also aikku 'evening (party)']
K: ajyave 'yesterday, not long ago', ajyve, ajyav 'not long ago' [Moll also has
ajyove 'not long ago, a few days ago'; ajyavan'tjan 'evening'; Kr. has
angevinge, Avaca River aibyngyt 'evening'; Rf. has Kol. aigawicen 'late']
A: e'yev 'not long ago' [in Kib. et al. 'yesterday' - they also have eyo"v-inJr)a
'then (long ago)' (cf. iyangin); Pal. ajy(a)ves 'evening'; Rad. has
ajgaveroen 'evening']
I [Sar. has W ajnelxat 'evening' - from Chukot.?]
PC ajkol(a) 'skin mattress'
C: ajkol, 'skins to sleep on, bed' [ajkol-at- 'spread mattress']

PC and PCK stems 17
Ke: ajkul 'bed' ['skins to sleep on' acc. Skor.]
K: ajkol(a), 'bed, mattress' [ajkol-at- 'spread mattress']
A: e'kul(a) 'bed, mattress'
I [Kr. has Ε aikul 'bed' - from the Chukot.?]
PC ajmak 'bundle?' [borrowed into CSY as ajmaaka 'limbless carcass' acc.
de Reuse, but NSY ajmaq 'bag made of old skin used for carrying meat on
back')]
C: ajmak 'carcass of killed animal'
Ke: ajmak 'carcass'
K: ajmak, 'dead animal, bundle, packet' [ajmak- 'wrap up']
A: emak 'dead animal, bundle'
PC ajmalqsl 'shoulder or thigh bone of animal' [cf. ajmak and -lqal;
borrowed into CSY as ajmaalqa acc. de Reuse (NSY ajmalqa)]
C: ajmalqal 'animal shoulder or thigh bone'
K: ajmalqal [Mur.]
A: e'malqal 'animal thigh bone'
PCK? ajma- 'fetch water' [or 'scoop up water'?; cf. ajmanva; the relat. - if
any - with (m)imal is obscure]
C: ajma- 'fetch water' [ajma-jocyan 'pail']
Ke: ajma- 'fetch water' [and note mimlankajma- 'scoop up water']
K: ajma- 'fetch water' [but also ema- 'scoop up water' - contam. with
öa(n)m2e-?]
A: e"ma- 'fetch water' [and em-igag 'water ladle' and in-ema- 'scoop up
(water)', tr. or intr. - Kib. et al.]
I [Rad. has Ε azimx, azamx (Kr. azam) 'water' (also Uka) - kixin azamx 'sea
water'; Klap. has Uka asamuh, S asamx; for e?-jo4xen 'pail' see PI 'water'
and for W smym 'juice' see under (m)imal]
PC ajmanva 'hole in ice' [cf. ajma- and -nv(a)]
C: ajman 'hole in ice' [stem ajmanwa-; also 'well' in Kur. et al.]
Ke: ajmanna 'hole in ice'
K: ajmana 'hole in ice, well'
A: emana 'well' [Kur. et al.; Nag. has emanvan 'place for getting water']

18 PC and PCK stems
PC ajgon 'long ago' [or ajgavgun? - cf. ajysve and gun]
C: ajyoon 'long ago (within same month)' [also ajwoon]
K: ajgon 'long ago, before' [and Kur. et al. have wocerf-ajgon 'last year']
PC ajran 'winter compartment?' [cf. ajval and ra(ra)?; borrowed into Sib.
Yup. as a(a)yra 'winter sleeping compartment, main room of trad, house']
C: ayran 'winter chamber (family compartment within winter yaranga)'
K:-
A: Pal. ajr(an) 'hut'
PC ajtat- 'drive (herd)' [cf. (öan)jat(av)- and suffix -ast-]
C: aytat- 'drive animals from place to place' [ayta- 'drive into compound,
surround, screen', aytatwan 'compound']
Ke: ajtaat- 'chase, drive' [Asin. also has 'pull (by sledge)']
K: ajtat- 'drive herd of animals'
A: Pal. ajtat-
I [ajtate-s 'drive or chase out' (acc. Kur. et al. only Sed.) - from Chukot.?]
PCK? ajval 'lee side' [cf. perhaps javal(a); compare under aejye; Bog.
comments that the bitterest winds along the Arctic coast of Chuktoka are
from the west (as opposed to from the north on the Pacific coast) so the
entrance of the yaranga faces towards the east there]
C: ajwal 'lee side, wind break', ajwac 'wind break' [and ajwala-gqac(ken)
'south' - from a Pacific coast perspective acc. Bog., who also has ajwacs-
gqac 'east' from the Arctic coast and ajwatlan 'reindeer Chukchi living to
the east of the upper Anadyr (lit. "easterner")'; Moll & In. also have ajwat-
ron/ajwat-lon 'left side of sleeping compartment (seen from entrance)' - i.e.
side nearest entrance of yaranga? (cf. ro(ro)]
Ke [for ajwana(a)qa 'south' see ajvan(a)]
Κ-
Ι [Rad. has S acvaspil 'east (wind)' - cf. PI 'wind'; for ajvag 'north' see aejys]
PC? ajvan(a) 'Eskimo or coastal Chukchi' [cf. ajval (as Bog. suggests) and/or
asjya if not a loan word from Eskimo (CSY ajwaaneg 'from the north', stem
ajyuq) - perhaps a blend prompted by a fortuitous similarity; Bog. notes

PC and PCK stems 19
that the mainland Chaplino Eskimos also call the St. Lawrence Islanders
ajvanat]
C: ajwan(a), ajwana-l?en 'Eskimo, coastal Chukchi' [pi. ajwante or ajwanat
in Bog., who has the first sense of ajwan mostly of Chaplino Eskimos and
the second of 'coastal Chukchi from the point of view of the reindeer
Chukchi' (more often cecat-ajwan, the first element apparently meaning
'along' as in aqqa-cece 'along the coast') - he also has in his texts eiwhuelit
'St. Lawrence Islanders' (though this may be fore aejyo-lRat with aejya
rather); Leont. & Nov. 1989:177 have ajwana-l?at for the mainland CSY
Eskimos]
Ke: ajwanakku 'Koryaks', ajwanatal?an 'southerner (from south of
Majngapilgino)' [and ajwana(a)ija 'south' - compare ajval; note that the
Kerek for 'Eskimo' is uqiilRan rather, which could reflect CSY Uqaziq
'Chaplino' (< *ugaliq?)]
Κ [Vdov. 1961:44 has ajvan 'Eskimo']
A [Vdov. has Al. jevan 'Eskimo', presumably for evan]
I [for ajvaq 'north' see ajjya]
PCK? ajwa brain'
C: ajo 'brain' [Bog. has all. ajwajpa]
Ke: aju 'brain'
K: awi 'brain' [adj. awja-kin]
A: e"wa 'brain' [Kur. et al. have ewajiw]
I [ajuvaj, a?jva 'brain' acc. Dürr et al., with labio-velar v; Vol. & Xal. have
a?juv?aj 'brain', pi. a?juva?n, Vol. 1976 ajuv?aj and Geo. & Vol. 1999 stem
ajwa- (Kur. et al. aajwa, ajwaj), from the Chukot.? - but Rad. has W
jajsujajsu 'brain']
PC akerk3lR3n 'naked' [cf. ae- -kas and kerker and -lRan; there could,
however, have been reinterpretation in C, so from akckkelRan rather]
C: akerkal?en 'naked'
Ke: akakal?an
K: akekkalRan
A: akikksPsn 'naked'

20 PC and PCK stems
PC alantat- 'be scattered'
C: alantat- 'be scattered'
Ke: aljanta(a)t-
K-
A [note Kr. has alanktata 'down' for Kar. (acc. Stebn.)]
PC alp3(n3g) 'flounder' [cf. alpang(an) - contam. in C?]
C: alpangalyan 'flounder (flat fish)'
Ke: aljpij?al
K: aljpealj 'flounder' [2uk. has RaPpeRaP butMur. alpanag]
A: aljpi 'flounder'
PC alp3ni)(3n) 'patch on footwear' [cf. alpa(nag)]
C: alpangalyan 'patch on sole or boot' [Skor. has pi. alpangat 'soles'; Bog.
has sg. alpangan; alpang-at- 'put patch on sole']
K: aljpangan 'patch on sole or boot'
A: aljpangan 'patch on sole' [alpang-at- 'put patch on sole']
I [at4emk'a-nog 'patch on boot', at4emk'a-s 'put patch on boot' - from
Chukot.?]
PC alReqat- 'float or swim'
C: al?eqat- 'float, swim'
Ke: alRi(i)Rat-
K: alRiqat- 'float, swim' [but Moll has alReqat-]
A: alRiqat- 'float, swim'
PC alam(ag) 'although?' [cf. lam and-(a)g?; borrowed into NSY as alamag
'although, even']
C: alamag 'suppose, you know, although'
Ke: alamag 'you know, but'
K: almag 'all right, let him' [Zuk.; Bog. has Kam. alama(g) Ί wish it were,
oh well']
A: Pal. alam 'although'
PC amamÖ3Ral(og) 'in vain?' [cf. prefix aem- but also perhaps ana(m)]
C-

PC and PCK stems 21
K: amamjeRal'og, amamjsRacog 'in vain'
A: amams8?as 'at random'
PC amöo- 'extended' [or amro-]
C: amroyta, amrowta 'spacious, expansive'
K: amjo-yajgan 'expanse'
I [Rad. has W inamczetez 'extend' (with ösn-)]
PC amecat- 'disappear' [cf. acca-, though the relat. - if any - is obscure]
C: amecat- 'disappear, hide'
Ke [Asin. has amicysn 'disappear, hide (?)', but also psslRa amejgatsk (for
amigatek?) 'after sunset' (cf. paelRan undet pay(at)-)]
Κ-
Α: Pal. amecat- 'disappear, hide' [and Nag. has am- 'close up, heal']
I [ame4at-kas 'disappear, hide' and ame4ag 'secretly' - from Chukot.?; Rad.
has W amelan 'hidden', but note also Ε adimtsin 'hide (intr.)']
PC ana(m) 'then?' [or ariORam - cf. Ram]
C: ana 'emphatic particle, hey, there, then, well', ana-qun 'well now, look!'
[Moll & In.; for am-am 'well now' see Ram(to)]
Ke: anam 'probably, for sure'
K: anam 'probably, evidently, however' [Moll, also for anam-Rat 'however,
probably' (cf. w3Rat); Bog. has anam, anaqu 'then, and so']
A: ana 'probably' [Kib. et al.]
PC angen(a) 'soul or inner self [cf. anag-]
C: angen 'anger', angen-ajps- 'get angry' [the former in Bog., the latter with
jap-; and note angelon 'wave' - as verb 'get rough (sea)']
Ke: anginaga 'anger' [angiin-ajpe- 'get angry']
K: an'gen(a), 'soul, character' [Mur.; Bog. 1917 has angen 'mind, common
sense', angena-ipe- be angry' for Kam.]
A: angin(a) 'soul, character'
I [Rad. has W ankin 'furious']
PC ano 'spring?'
C: anon 'early summer' [but acc. Bog. 1900 'second part of summer (from

22 PC and PCK stems
mid-June)']
Ke [anulRac-jaaga 'summer yaranga']
K: anoan 'spring' [anok 'in spring']
A: anu 'spring'
I [anok 'in spring' (loc.) - from Chukot.]
PC anag- 'inside'
C: anga-l?an 'not full', anga-twa- 'become less (liquid in container)' [and
ang-at- 'sink down in water' - in Bog. 'dive down into underworld
(shaman)'; Bog. also has angelqa 'clitoris' (cf. qelqas)]
Ke [anagku-gauqij 'inner woman's combination suit']
K: ansgko(cako) 'inside'
A: anagku 'inside' [loc. -ku; and note Pal. ang-metyan 'greatgrandfather']
PC agja- 'praise'
C: anja- 'praise'
Ke: agja-
K: agja- 'praise' [inZuk. also 'answer, reply']
A: Pal. agja-tko- 'praise' [Kur. et al. have agja- 'answer' for Al., also nom.
agja-n 'answer' (Nag. has both senses)]
I [agja-s 'praise', k'-agja-?an 'braggart' - from Chukot.?]
PCK? agqa 'sea' [cf. anag-?]
C: agqa 'sea' [and agqa-l?an 'coastal Chukchi']
Ke: agqaaga 'sea' [agqajan 'southern']
K: agqan 'sea'
A: agqan
I [anXsX 'mouth of river' - Rad. has Ε ags, S ausxad; Klap. has W ösuk, Uka
ähsüka 'sea']
PC apaqalls- 'crawl (face down)' [cf. qalelle(g) for second part?]
C: apaqatla 'face down'
Ke: apa(a)Xa-lFtija(a)- 'crawl' [apaaXaccig 'face down']
K: apaqallajata 'crawling', apaqa-lRat- 'crawl (baby)' [and Bog. 1922 has
Kam. apaqaci 'face downwards']
A [note apinanag- 'lie on stomach' in Nag.]

PC and PCK stems 23
PC are 'groin'
C: arelyon 'groin' [Moll & In.]
K: ajeaj 'groin' [£uk.; note Kam. assalgan 'thigh' in Bog. 1917]
A: ari 'groin'
PC arkar(a) 'container for weapon' [or aökaö(a); borrowed into NSY as
asqari 'quiver']
C: arkar 'container for carrying bow in' [Bog.]
K: ajkaj(a) 'holster (for gun)' [Zuk.]
I [Rad. has W sxaztnom 'leather container for axe']
PC arksc(at)- 'tilt'
C: arkacat- 'tilt, slope, lean to side' [and arkaceta 'sloping, tilting', arkaca-
tko- 'rock (boat)']
Κ [Bog. 1922 has Kam. ajkaca 'aslant'; for ajkat 'shore, bank of river' see
aejkast]
A [for arasaka(g) 'on one's side' see aracg(at)-]
PC arojva- 'strong or healthy' [or aöojva-; the relat. to asram(as) is obscure]
C: n-arojvva-qen 'powerful,manly',arojw-aw- 'growstronger' [borrowedinto
NSY as arojYaYi- 'recover after illness', become animated (whale)']
Ke: n-aruwjuu-Xi 'healthy' [from the C?]
K-
PC ar8cg(at)- 'lie down on side?' [or Raracg(at)-?; cf. perhaps acrjata and
-cijat-, but also accaRat- and arkac(at)- - there may be some entanglement
here]
C: aracYat- 'lie down (on side)', arecY9-twa- 'be lying down' [aracqa 'lying
on side'; aracyat- is especially used of reindeer acc. Bog.; note also ara-tko-,
ar-at- 'be ill', ar-γθΓγθη 'illness' in Bog.]
Ke [ajtat- 'lie down (on stomach?)', ajta-twa- 'be lying down', and aitta 'on
one's side']
K: (R)ajacq-ai], n-ajacqe-qen 'sloping' [Zuk.; Mur. has stem ajacq-; Bog. 1917
has ajicga 'lying on side' for Kam.]
A: arsrfgat- 'lean on side' [Nag., who also has arasaka(i]) 'on one's side';

24 PC and PCK stems
Mur. has stem ar- 'be ill', like the C above in Bog., but Kib. et al. only have
ra- 'make ill', for which see ras-]
PC aratyar 'ravine' [cf. aerat- and-yargan]
C: aatyar 'ravine with stream in it' [Bog. has aatyar, aatir 'stream']
Ke: aatajn 'ravine'
Κ-
Α: Pal. aratyar 'ravine'
PC ataryo lag- 'laugh at' [or ataöyo lag-; cf. lag-]
C [Bog. has ataryo n?el- 'make a racket']
Ke: ataju lag- 'laugh at' [and na-tajya-u- 'make laugh']
K: acacyo lag- 'laugh at' [Moll & In.; also acacy-at- (Kur. et al. acacyance-)
'laugh', acacyan 'laughter']
A [note sissag-at-, sissagu lag- 'laugh at' in Kib. et al.]
I [Rad. has S askazyk 'laugh']
PCK? atq(at)- 'limp' [cf. atanva and -act-]
C: atqat- 'limp', atqa-l?an 'lame'
Ke: atXaat- 'limp'
K: atq-av- 'limp', atqa-lRan 'lame' [and atqat- 'wound']
A: atq-av- 'limp' [and atqat- 'wound' - Kib. et al.]
I [atqave-kas 'limp' -from Chukot, -but also atqusa- 'lame'; Kur. et al. have
atqusa, Sed. atq k4awaknin, atq4awoc 'cripple'; Rad. has W atkavkaz, Ε
taktxuresik 'limp' but also Ε baktxoc 'lame']
PC atanva 'wound' [cf. -nv(a), also atq(at)-]
C: atan, pi. atanwat 'wound' [and verbal atanw-at- 'wound']
Ke: atnuuga 'wound' [verbal atnw-aat-]
K-
PC avalomkalRa(n) 'disobedient' [cf. ss- -kae and valom- and -lRa(n)]
C: aalomkal?an 'disobedient'
Ke: awalumkalRan
K: avalomkalRan

PC and PCK stems 25
PC awag(kat)- '(be) open' [cf. vvaeg- and vvajgta-, also suffix -ast-, and
perhaps asv- for the first part]
C: aagkat- (intr.), tr. r-aagk-aw- 'open (e.g. mouth)' [and aaqke 'open, not
shut' with the old dom. harmony all. ending -ka(g)? (compare ajpeta under
asjpe- with the new all.)]
Ke: awagtn it- 'be open'
Κ [note ewen-et- 'become wider']
PC awdlpal(i)3n) 'fish tail' [or 'tail fin']
C-
K: awalpalgsn 'fish tail'
A: aw(9)lpal 'fish tail' [Zuk. - 'tail fin' acc. Nag.]
PCK awat(a) 'flint scraper'
C-
Ke [ukku autaaga 'shaft of stone scraper']
K: awat 'flint scraper' [stem awta- in Zuk.]
A: awat 'flint scraper'
I: avut 'scraper', axte-s 'cut up fish' [the first from Chukot.?; Dürr et al. have
avüt 'handle of scraper'; Moll has awet 'scraper for preparing skins' for
Sed.; Rad. has W xtkaz, Ε vtokoz, S vtukus 'clean/prepare fish for cooking']
PC aecyi '(just) now' [borrowed into NSY as esyi 'when, as soon as']
C: ecyi 'before, earlier (than), as soon as' [and note ecenur, ecenut (with gut?)
'if only, better' (borrowed into NSY as esur 'enough, if only'), ecenci
'moreover, better'; Rf. has etcigi 'now']
Ke [note acaanut 'only', also acci 'also' in Leont.]
K: ecyi 'now, today'
A: asyi, Pal. esyi 'now, today'
PC aecRan 'fat' [or 'reindeer tallow'?]
C: ec?en 'reindeer tallow' [ec?a-l?en 'fatty, fat']
K: acR8n 'fat' [y-acR9-lin 'fatty, fat'; Bog. has Kam. y-aca-lin 'fat']
A: as?an, Pal. ec?an 'fat'

26 PC and PCK stems
PC aecaqmael 'as if [cf. mael-]
C-
K: ecsqme 'as if, too'
A: asaqmal, asiqmal 'all the same', Pal. ecaqmel 'as if, too'
PC aeöaeqvarrakae 'in vain' [cf. 33- -kae, öasq and varrast-]
C-
K: ejekvejeke 'in vain' [Moll]
A: ataqvarraka 'in vain' [Kib. et al.]
PC aeyaelmiq 'tinder'
C: eyelmiq 'tinder' [Bog.]
K: awalmsn 'wick (of moss)' [Zuk.]
A: awalmiq 'wick'
PC aejaejvaeq 'however' [cf. gaevseq, also A -vaq under -q?]
C-
Ke [Leont. has aj?at 'but, if]
K: ejejvek 'however, but' [Moll - Mur. has ejejvaq; Moll also has ejejwecke
'pitifully, a shame']
A: ajevaq 'however, but', Pal. ajajvaq 'however, unfortunately' [also
'suddenly' acc. Kib. et al. for Al.
I [Kur. et al. have jaq 'however' for Sed. - from the Chukot.?; cf. also under
naqam]
PC aejaek(ae) 'lamp'
C: eek 'lamp' [stem eeke-; eek-et- 'light (lamp)']
Ke: aakaqa 'oil lamp' [ta-aka-η- 'adjust lamp']
K: ejek(e), Al. ajak 'lamp' [ejek-et- 'light' (lamp)]
A: ajak 'lamp'
I [note Ε akanom 'fire, hearth' in Rad.]
PC aejaeRu(tku)- 'fish (with line)' [cf. -tku-]
C: eej?utku- 'fish (with line)'

PC and PCK stems 27
Ke [ajRuupaylijta- 'bite (fish)' and ajRuu-nag 'spoon bait', but also ajRuttu-
'catch with hands' acc. Asin.]
K: ejeRutku- 'fish with line'
A: aja?u-, Pal. eja?u- 'fish with line'
I [Kur. et al. have Sed. ejexo-kes 'fish' - from Chukot.?; Rad. has W
oelxcokaz, S kagaziskik 'fish with hook']
PC aejYa 'wind side' [cf. ajjyacqa(n), also perhaps jay(a)- (compare under
ajval)]
C [Bog. has abl. (old vialis?) ejyepa (but 1917 all. ajyeta) 'against the wind'
and ejyacqa-ron 'right side of sleeping compartment (seen from entrance)'
- i.e. side furthest from entrance of the yaranga?; note also ejyir- 'catch
scent of s.th., move towards smell' (with ir-?)]
Ke: ajyajpag 'towards, to meet' [fossilized vial, form?; and ajyai- 'catch scent
of s.th.'; note also aajajn 'gale', aajajta- 'blow a gale']
Κ [Bog.l917has aiyaai 'odour coming with the wind' and ajyeta 'crossing(?)
the wind' in all. case]
A: e"ya-, e'yir- 'go against wind' [Mur.; Kib. et al. have n-e"ya-qin 'piercing
(wind)', e"yir-ru?a- 'begin to blow', e"yar-Rita- 'go against wind', e"ya-jan
'windy place']
PC aejyacqa(n) 'north' [cf. aejya and -lq(an); the link that has been suggested
to Proto-Eskimo *aöyuR- 'go against wind', CSY ajyuq 'north' (see de
Reuse 1994:410, citing Vdovin) may be fortuitous (if not reflecting an
ancient cognate) - the CSY meaning may have been influenced by the
Chukchi, from which Sir. ajyasqaX, NSY ajyasqa 'north' certainly come;
compare under ajvan(a)]
C: ejyacqan 'north' [i.e. 'wind side' (with?) - north on Pacific (Bering Sea)
coast, west on Arctic coast acc. Bog.; ejyacqa-kin, ajyacqa-qqac-ken
'northern']
Ke: ajyacXa-lRan 'northerner'
K: ajyatqan 'north' [but Moll has ejyatqan 'north; ajyatqa-ken 'northern']
A: ejyasqa(qqal), Pal. ejyasqan 'north' [Vdov. has Al. ajyasqa (Kur. et al.
eyasqan)]
I [ajvag 'north'; Kur. et al. also Sed. ejen - from the Chukot.?]

28 PC and PCK stems
PC aejilaki 'dumb' [cf. as- -kas and jila(jil)]
C: ejilaki 'dumb'
K: ejiliki 'dumb' [Zuk.]
A [Kib. et al. have a-ji(i)le-kal?in 'without a tongue']
I [note Ε xi azulgokan 'dumb' but also azulgokan 'garrulous' in Rad.]
PC aejjiv- 'string together' [or astjiv-]
C: etjiw- 'string (e.g. beads)' [Bog.]
Ke: acciu- 'thread (needle)'
K: ejiv8-jv8- 'string' [Zuk.]
A: ajjiv- 'gather, tie together' [Nag.]
PC aejkaet 'bank' [cf. PI 'ravine']
C-
K: ajkat 'bank (of river)' [also 'ice frozen to bank']
A: e'kat, Pal. ejket 'steep bank' ['bank of river' in Nag.]
PC (c)aejma- 'near' [cf. camca;- and possibly also cas(y)as(ka5j) - there may
be contam. here]
C: ejm-ew- 'approach' [with suffix -sev-; tr. r-ejm-ew-/-n-ejm-ew- (cf. öan-);
Bog. has ajma-ij wa-l?an 'nearby']
Ke: ajm-au- 'approach' [ja(a)jmek 'nearby' andkatyant-?ajm-au- 'run up', n-
ajm-au- 'move nearer']
K: cejmak 'nearby', cejm-ev- 'approach' [tr.ja-cejm-ev-; adj. cejma-kin; Bog.
1917 has Kam caimak, Par. ceimak 'near']
A: se'mak 'nearby', se"m-av- 'approach' [and n-se"m-qin 'near'; Kib. et al.
also have tr. ta-sem-av- 'approach'; Pal. cejm-kin 'near' and cajmaq
'nearer']
PCK? aejmaq 'floating layer of fat on rendered oil?'
C: ejmaq 'floating layer of fat on rendered fish oil' [Bog.]
K: ajmaq 'sauce' [Zuk.]
A: emaq [Nag.]
I: emk' 'broth' [from Chukot.? - but note also Ε ax 'soup, broth' in Rad.]

PC and PCK stems 29
PCK? aejpa- 'close or cover' [cf. jap- but also PI 'close']
C: ejp8- 'cover, close off [ejpacyan 'cover, stopper', ajpa-jo '(s.th.) closed
off, ajpeta '(it is) closed off; and Skor. has ajpa-n 'dam', loc. ajpa-nw-ak]
Ke [inuu-ajpat- 'close window'; Asin. also has ainpitn 'lid']
K: ajpa- 'close, dam' [and ajpa-rrtjan 'lid, stopper', ajpaaj 'dam, fence']
A: e~pa- 'close'
I [ejpe-s 'close, cover' - in Kur. et al. also 'bury'; ejpet-kas 'be closed or
covered (from time to time)'; Rad. has W ajplelatez 'dig, bury'; from the
Chukot.?]
PCK? aeju- revive'
C: eju- 'come to, revive (tr. or intr.)' [and eju-l?et- 'be alive', eju-l?a-l?an
'alive']
K: eju- 'revive (intr.)', j-eju-v- 'revive (tr.)' [Zuk.; γ-eju-lin 'revived'; for
k(a)ju-lR9-lRan 'lively' see kajulRast-]
A: aju- 'revive (intr.)'
I [ezle-kas 'revive' - with suffix -lReet-?; Vol. 1976 has intr. izli-, tr. ant-ezli-
?4e-; Kib. et al. have ezle-s 'mind, feeling' for Sed.; Rad. has Ε izulezic
'alive']
PC aejulq3(n) 'wet place?' [cf. -lq(an); there is some entanglement with aju-]
C: ejulqan 'swampy place'
Κ [for ajolyan 'polynya' see aju-]
A: ajusqan 'puddle' [Kib. et al.]
PC aejup- 'prick oneself [cf. jup-]
C: ejup- 'prick oneself [ejupa-tku-c?8n 'thorn bush', ejupa-tku-l?an
'prickly']
Ke: aju(u)p- 'prick oneself [and n-ajuu-Xi 'prickly']
K: ajup- 'prick oneself, ajup 'splinter' [Zuk.]
A: ajup- 'prick oneself
PC aejv(aet)- 'share out' [cf. -set-]
C: ejwet- 'share out (e.g. share of catch)' [and Bog. has ?ejweej, ?ejwi?iran
'part of meat given to neighbours, alms'; t-ejwa-g- 'share out' - as noun

30 PC and PC Κ stems
'share, part']
Ke: ajwat-, t-ajuu-g(attu)- 'share out'
K: j-ejvet-et-, j-ejvet-ev- 'share out' [with prefix öan-; Bog. 1922 has aivaai
'part of meat given to neighbours'; Moll has ejvet 'share, gift']
A: evat-, t-evat- 'share out' [Kur. et al.]
PC aejacyin 'wave'
C: ejacyin 'wave, breakers' [Sar. has eici]
Ke: a(a)jaj 'wave, breakers'
Κ [Klap. has eicyyn 'wave' - Sar. ejtci 'waves']
I [note W ekcpin 'hill, waves' in Rad.]
PC 2ejarR8kalRin(ae) 'empty' [cf. as- -ksc and j8m(ast)-]
C: ej8r?akal?in 'empty'
K: ejacRakalRin 'empty' [Zuk.]
A: ajarRakal?in 'empty' [Kib. et al.]
PC aekin 'at last'
C-
K: ekinRat 'at last, now' [note also ekilRat 'if - in Kur. et al. = 'just']
A: akin 'at last, now' [Nag. has akin?at 'already, soon, just']
PCK? aekmit- take'
C: ejmit- 'take, receive, catch, kill reindeer (to eat), seize'
Ke: akmijta- 'catch, receive, take' [for akmiit-?; Asin. also has j?-amr)in-ga-
(cf. jaq-) and in-akmijta- 'grasp']
K: ekmit- 'take'
A: akmit- 'take, catch, buy' [Kib. et al.]
I [Sar. has S emgatyz Ί take' and Sauer kommogata 'take']
PC aekma(cqaet)- 'stick' [cf. PI 'glue' and -set-?]
C: ejmacqet- 'stick (intr.)' [r-ejmacq-cw- 'glue, stick to s.th.']
Ke: amrjatXat- stick' [n-emgetX-au- 'glue, stick']
K: ekmatqet- 'stick (intr.)' [and j-ekmatq-ev- 'glue, stick to s.th.' - Zuk.]
A: n-akma-qin 'sticky', akmasqat- 'stick (intr.) [Mur. has Pal. ekm-ev-; t-
akmasq-av- 'stick, glue']

PC and PCK stems 31
PC aekak(ae) 'son' [cf. gaevask0k(ae)]
C: ekak 'son' [ekke-lqsl 'stepson']
Ke: akka(a)ga 'son' [and qaj-akkar)a 'boy' - for qajgawak 'girl' see
g2ev2ek9k(ae); akka-lXal 'stepson']
K: akak 'son' [Zuk. has stem akka-; akkatyilag 'stepson']
A: akak, Pal. ekak 'son' [Kur. et al. for the former; Skor. has Al. akka, and
Kib. et al. also akka-lj?aju 'men'; Kar. ek acc. Zuk. - Kr. has ikuku; Nag.
also has akkatyillag 'stepson']
I [note Ε akak, akxr, akoak 'grandfather', akxra, akrxon 'grandmother' in Rad.
- compare under aspas (esp. epeqej 'grandmother' with dimin. -qej)]
PCK? ael(lae) 'not'
C: etl8 'not' [and Bog. has elo 'no!']
Ke: ala 'not'
Κ [elvelRin 'not' - but Bog. 1922:883 has elo 'no', ele 'not' (esp. for Par.)]
A: alia, Pal. el(le) 'not' [Kur. et al. have alia for the former; Nag. also al, alio]
I [Rad. has S ilpuvakax 'don'tthreaten!' and cf. il-masys 'don't hinder' under
PI 'hinder']
PCK aelae 'summer'
C: eleel 'summer' [In. has ele-qit with suffix -git- 'spend the -'; elek 'in the
summer']
Ke: ala- 'summer' [Skor.]
K: alaal 'summer' [alak 'in the summer']
A: ala 'summer' [Mur. - Kur. et al. have ala?an; Zuk. also has Kar. elek 'in
the summer']
I [lam4 'in the summer', la?mst-kas 'spend the summer' - Sar. has 'summer'
for the former, also S adamatac, Ε adamstas; Rad. has S aduistazix 'becomes
summer' and Ε adymtxaz summer', adamot 'in the summer', and Klap. has
W adömplis, Uka addamahl 'summer'; there may be entanglement with
maslmasl under mael- in the W forms]
PC aelaejvir(i) 'chip or shaving' [or sel®jviö(i); cf. sella- and -jav-?]
C: elejwir(i), SE elewrir 'chip, shaving'
K: elejvsj 'chip, shaving' [Moll]

32 PC and PCK stems
PC aelaejti- 'not know how to do' [cf. 2el(lse)?]
C: eleyti- 'not know how to do s.th.' [n-eleyti-qin 'not (very) clever']
Ke: n-aljajsi(i)-Xi 'not clever'
K: elejta- 'not know how to do s.th.' [n-elejta-qin 'not (very) clever'; and
Zuk. has n-elejti-Rev 'awkwardly']
A: Pal. eleytan 'lack of ability' [and Kib. et al. have Al. n-aloti-qin 'inexpert,
ignorant', and Nag. aloti- 'not be able']
PC aelkdl- 'recognize' [cf. layael-?]
C: elkal- 'recognize' [a-lkal-keyta 'unrecognisable']
Ke: alkla- 'recognize'
K: alkal-
A. alkal-
I [note W alkolkkaz 'be amazed, admire' in Rad.]
PC aellaey- 'sweet' [or aetlasy-]
C: n-etley-qin 'sweet'
Ke: n-alJljaya-Xi
K: n-allJaw-qin 'sweet' [Moll, who also has n-alljay-qin; Mur. has aljljay-]
A: n-alJlJo-qin, Pal. n-elJlJey-qen 'sweet' [Mur. has stem alJljay- for ΑΙ.]
PC sella- 'scrape (clean)' [or astla-]
C: etla- 'scrape (clean)' [etleel 'scraper']
Ke: alla-
K: alli-tku- 'scrape' [alli-tku-naq 'scraper']
A: al'l'a-tku-nag 'scrape'
PC aelu- 'gather berries'
C-
Ke: aluu-lXiju- 'gather berries' [cf. -lqiv-]
K: elu- 'gather berries'
A: alu-
PCK aelvae- 'other or different' [cf. PI 'back(wards)', also -(a)rj for the
adverbial forms; compare under manag]

PC and PCK stems 33
C: alwa-η, alwayta 'otherwise, in another way' [also 'wrongly' in Bog. 1922;
elwe-l?in 'other, not that one' - Bog. has elwa-l?an, ecw8-c?en 'stranger';
a I wag n?el- 'change (intr.)', alwa-η rates- 'change (tr.)', alwa 'go away!',
and ?or-alwayta 'against, opposite' (compare ?ore-gunri under Rur(asv)-)]
Ke: alwa-η 'otherwise', alwalRan, alwaki, am-alwa-η 'other, different' [alwa-ij
ilia- (for illi-?) 'remove', alwajtaq 'not true, wrong', acwa-cRan 'foreign'
(Asin. also has allaRan)]
K: alva-η 'otherwise, not right' [alva-η nRel- 'change', alva-η et-yejqan
'mistake'; £uk. has elve-lRan 'stranger' - also ecve-cRsn acc. Mur.;
Bog.1922 has alvalan 'other'; note also ecve-jv-ag 'opposite, against']
A: alva-η 'otherwise, not right' [and alvag it- 'make a mistake' in Kur. et al.;
Kib. et al. have alva-g li- 'change (intr.)' - cf. li-]
I: 4va-4?an 'another, different' [and 4va4-k'el- 'otherwise, not in the usual
way' (cf. k'ele- under k8vl8(tku)-); Rad. has Ε lava 'separate, strange',
lavalan 'different', lavak 'separately', also W lvalan 'mean, lowly, nasty';
note also xe-4va4 'wrong' (with layi-) and Sed. e4aq 'as if in Moll]
PCK selva- 'flense'
C: elwa- 'flense (carcass)'
Κ-
Α: alv(a)- 'flense'
I: alf4e-s 'flense' [with -ast-?]
PCK? aelwaeti(gaet)- 'crawl'
C: el wet iget- 'crawl'
Κ-
Α: alwatigat-
I [4alxte-kas 'crawl']
PCK aelelaeki 'blind' [cf. as- -kx and lalae]
C [Bog. 1922 has elileki 'eyeless']
Ke: allakalRan 'blind'
K: aleljaki
A: alJIjaki 'blind' [Kur. et al.]
I [Rad. has S aninik, Ε lekin 'blind' - also W kamilkin (for kam ilkin -
compare qa'm 4cku-kinkin 'blind' in Vol. & Xal., from PI 'look or see')]

34 PC and PCK stems
PC iH'inkuniRa- 'careful'
C: Khat. amkum?a-l?an 'careful' [from K?]
Ke: n-amku(u)mRa-Xi 'careful, possessive (about things)'
K: amkumRa- 'careful' [Mur.]
A: n-amkumRa-qin 'careful, possessive' [Kib. et al.]
PC semmsec 'already?' [cf. prefix asm- and masl-?; compare casmasc;
borrowed into CSY as anmis/anmit 'already (how time flies!)' acc. de
Reuse, NSY enmet/enme4 'already']
C: enmec 'already' [with dissim.; note also enmen 'that (conj.), it is said']
K: emec 'already, even, still, but, only' [Moll and Zuk.; also emecu 'while',
eminec 'in so far', and note imjeq 'for' (contam. withjasqqa(j)?); Bog. 1917
has kenam 'already']
A [note Pal. imc 'even' and Al. imjaq 'already' acc. Mur. (Kur. et al. imjak for
the latter) - (contam. with im- and jaeqqa(j) respectively?)]
PC aemnug 'tundra' [cf. perhaps pref. sm- and nuts;J
C: emnug, emnugin 'tundra, dry land' [emnuijko 'on the tundra']
Ke: amnuq 'tundra, dry land' [Skor.; Asin. has amnuq 'north' but amnuuqquj
'tundra']
K: emnuij(in) 'tundra, dry land'
A: amnug
PC aemgut 'all the time?' [cf. pref. asm- and gut?]
C-
K: emgut, 'many times, all the time' [Mur. also has emgu-qun 'all right,
therefore, rather'; Kur. et al. have em-emqut 'often'; Bog. 1922 has Kam.
amrjuc, awun arngut 'always']
A: arnrjut 'many times, all the time'
PC aemtanaev- 'sleep well' [cf. pref. asm-?]
C: emtanew- 'have a good sleep'
K: emtanev- 'have a good sleep' [Zuk.]

PC and PCK stems 35
PCK aenqiv- 'strong' [cf. Riv-]
C: n-enqiw-qin 'strong' [and Bog. has enqiw-et- 'grow strong']
K: n-enqiw-qin 'strong' [Zuk.]
A: anqiv-
I: q'ev-laX 'strong' [q'efq'ef'power', an-q'efse-?4e-s 'strengthen']
PC aensnnski 'ring finger' [cf. -kse and nanna - caique of Russian
"bezymjanny paljets", lit. 'nameless finger']
C: enannaki 'ring finger, nameless'
K:enannaki
A: ananniki-talyalgan [Nag.]
PCK aegrei) 'spirit'
C: egeg 'spirit, god', NW 'medicine', Khat. 'festival' [the former in Bog.,
who also has egega-l?an 'shaman'; Moll & In. egeija-tku-n 'festival']
Ke: agaaga-lRan 'shaman' [and agaaga-ttu- 'celebrate']
K: agag 'god' [2uk., who also has agaga-lRan 'shaman'; Kur. et al. have agag
'festival', referring also to a kind of mushroom; note also agagja- 'sing' in
Moll]
A: agag 'god' [Kib. et al., also for agagta- 'sing' agaga-l?an 'shaman'; Kur.
et al. have Pal. egeg 'god, kind of mushroom'; note also Al. anyat 'festival',
anya-tku- 'celebrate']
I [Rad. has W anansakaz 'invocate spirits, sing (shaman)', e?gugi?- in Geo.
& Vol. 1999:114; Rad. has Ε enic, pi. egisizud 'song'; Klap. has W
angesonnim 'sing']
PCK aerjaer 'star'
C: agatlagan 'star' [Bog. has eger; note unp-eger 'Pole Star' from impan
'pole, stake', which Bog. relates to ut(ta) and rap- under ap- - he also has
alqep-eijer ('nail star') from Ralqaep and iluk-eger ('immovable star') from
ilu- for the same star]
K: Kam. agaj, Par. egej 'star' [and alqap-agaj 'polar (= pole) star' (and Bog.
has Paren ackap-agaj)]
A: agar, Pal. eger 'star' [Kr. has Kar. engys; Bog. has Kar. alkep-eger, Pal.
alkap-eger 'polar star']

36 PC and PCK stems
I: egezecX, gez(z)ecX 'star' [Kr. has W agazin, Ε ezengyn (Rad. ezegid,
ezenic), Uka ezenic (Klap. asenggic), S asangyt (Rad. azanid); Sar. has Ε
ezengyc, S azangyd, W ngnesin]
PC aegi- 'tell something (secret?)'
C: egi- 'tell s.th. (secret)' [Moll & In. - also for erjin 'secret, dream' and
eginman 'word, thought' (cf. -nv(a)?); S agenmetaken 'sacred'; Bog. has
egi- 'tell tale about times past', also teg-egi- 'praise']
Ke: aijinma-yajqan 'interest(ing)'
K: egirrtnake 'interesting', ei]inJmu jacca- 'interest', eqin'mu lag- 'cheer up'
[and Moll has egirfman 'happiness, joke'; Rf. has eginmine 'word, speech';
note interjection of surprise egi-ηϋ]
A: agirfma-tku- 'talk, chat', aqinman, aqinma-yargan 'conversation' [Kib. et
al.]
PC aegRael- 'worry?'
C: er)?el- 'worry, get tired, overstrain' [Moll & In.]
Ke: ar|Raal-a(a)t- 'get tired'
K: eqRelu lag- 'worry about' [and c-er)Rec-eg- 'be worried', c-agRaca-g-
yajgan 'worry' (with tas- -g(a)-)]
A: ag?al-at- 'be afraid' [Kib. et al.]
PC aegalYa- 'groan' [cf. PI 'pain']
C: Khat. egalya- 'groan'
K: egily-et-, egaljR-et- 'groan' [Moll, who also has egilyake 'pitifully'; Mur.
has egalJy-]
A: agaljy- 'groan'
PCK aepae 'grandfather?' [or any older male relative?]
C: epa, apajgan, S epe, epapa 'grandpa' [children's word in Bog.; epe-qej
'grandmother']
Ke: apappij 'grandfather' [also appa 'daddy', appakku 'parents'; Asin. also
has ap?a 'grandmother' - influ. by C?]
K: apappo 'uncle', appa 'daddy (children's word)'
A: apapa 'daddy' [also apa, used to address uncle, acc. Nag.; Kib. et al. also

PC and PCK stems 37
have ava 'grandmother'; Kr. has Kar. papa 'father']
I [Rad. has S apac (also Kr.), Ε epep, Kr. Ε ipip (but acc. Stebn. apin), Uka.
ep 'father' - Sed. epc, epe in Joch.; Klap. has W ipix, Uka äph 'father'; Rad.
has W epec 'girl' - compare under askak(as)]
PC aepae(j)aepaej 'spider' [cf. aspas and compare Κ arfapel 'spider' from anja
'old woman' - note the old 'spider woman' figure of C myths, but there
could be influ. from apaqalla-; this has been borrowed into CSY as
apajapajuq, NSY apaayapak 'spider']
C: apaapay lagan, apaapalyan, epeepej 'spider' [the latter in Moll & Inen.]
Κ [Rf. has epaiel 'spider'; Vdov. 1961:57 has epeepej, as for C]
PCK? aeqsnset- 'envy' [cf. -ast-; there may be a link to PI 'other']
C-
K: eqanet- 'envy' [Moll; Zuk. has aqen-yajqan 'envy (noun)']
A [Kib. et al. have Raqarfqa-sTat- 'not want to part with s.th.', but this
probably goes with Rasqa>]
I [Joch, has eqen(u)- 'envy (verb)'; Rad. has W ekangergen 'envy (noun)'
from Chukot., but also Ε xanxtlezic 'envy (verb)']
PCK? aer- 'flow out?' [cf. aeryig but also perhaps PI 'low']
C: er-yaryan 'mouth of river' [Bog.; for sense 'wounded part or place' see ir-]
Ke [accRun 'low tide, ebb tide']
K: aj-yajgan 'low tide' [and Zuk. has ej- 'approach (low tide)', and Moll ejej
'low tide']
A: ar- 'flow out (of river, to sea)' [and ar-yarrjan 'low tide']
I [Rad. has W erizin 'low tide' - from the Chukot.? - but also Ε kig azozak
'water level going down in river', S izxuuzik 'become low tide']
PCK aeraet- 'fall' [cf. aer-, also aratyar]
C: eret- 'fall (from height)' [r-eret- 'drop'; eml-arat-yaryan 'waterfall']
Ke: n-aat- 'drop' [with *öan-]
Κ: ajat- 'fall' [j-ajat- 'drop'; and Stebn. has eml-ajat-yajgan 'waterfall']
A: arat-, Pal. eret- 'fall' [andt-arat- 'drop' and perhaps an)in(a) 'rain(drop)';
Stebn. has iml-arat-yerqan 'waterfall']
I [Rad. has Ε erenezic, ereneksezic 'falls', kirulezik 'fall']

38 PC and PCK stems
PCK? aeryig 'shore' [cf. and -yig?]
C [Rf. has (ka) anee iryin 'bay']
Ke [note Asin. has aRaRyayFon 'bank of river']
Κ [Zuk. 1980:12 has eryin 'shore' but this is surely the Pal. form; Bog. 1917
has Kam. achin, ashin 'seashore']
A: aryig, Pal. eryir), eryin 'shore (of sea)' [acc. Bog. 1917 'sand-spit'; Pal.
eryig-et- 'go along gathering molluscs or seaweed'; Rf. has engwyn 'bay']
I: erven 'coast, spit, sandbank exposed at low tide' [Joch, has eryan
'promontory' but eryiij 'sea coast' - from Chukot.?; but Rad. also has S
ijaic 'shore', pi. ijaid 'banks', W erin 'shoal exposed at low tide', and Sar.
S eagajuc 'shore'; note also S izikik 'come to shore' in Rad. and Uka
izulgan 'hill' in Kr.]
PC aer(a)Rae 'boiled meat or fish' [cf. ö(sn)aer-]
C: er?8, eran 'boiled meat' [pi. er?et; er?ew- 'boil meat']
Ke [?8nn-ajR-u- 'eat boiled fish']
K: acRa 'boiled fish' [Mur.; Bog. 1917 has aRsaRn for Kam.]
A: ar?a 'boiled fish'
PCK aeram(ae) 'leader'
C: eram(e) 'leader', n-erme-qin 'strong' [for n-arojwa-qen 'powerful, manly'
see arojv8-J
Ke: ajm 'leader'
K: aj9m(a)
A: arm(a)
I [Rad. has Ε armagnan, erm 'officer', erm klec 'king, emperor', ermein
'Russian', but also alano 'boss, leader', and Kr. has S arm 'master' (Sauer
has S annanum in this sense)]
aetael 'Yukagir' [from (Kolyma) Yukagir odul 'Yukagir'; note that the
easternmost Chuvan Yukagir were linguistically absorbed by Chukchis and
Koryaks in the 19th century]
C: etel 'Chuvan (Yukagir)' [Bog., who also has it as 'syphilis' and etelil?an
as 'syphilitic' - this disease apparently contributed to decimating the

PC and Ρ CK stems 39
Chuvans]
Κ: etel(alRu) 'Yukagir' [Moll, who gives the plural form]
I [Joch, has Atelide 'Yukagirs']
PC aetaenman 'back of neck' [cf. PI 'temple'?]
C: etenman 'back of neck'
Ke: atanman
K-
PC aetRu 'still?' [cf. PI 'evening'?]
C [et?o-qaa-qan, et?o-qaja-qan 'a little later'; and note et?o-pel 'better thus'
(borrowed into NSY as etope4 'better'), et?-am 'apparently', and in Moll &
In. also eta-am 'that is']
Ke: atRu 'still (-er)' [and atRuu-pilj 'it is necessary', atRu ilia- 'continue']
K: etRu 'still' [and Bog. 1922 has Kam. ituR-pil 'after a while']
A: at?u 'still' [and note Pal. -et(an) in indef. expressions like taqu-et
'something']
PC aev- 'get a hole'
C: ew- 'get a hole' [and tr. r-ew- 'make a hole in, pierce', ak-waryan, rak-
waryan 'hole, opening']
Ke: n-au- 'make a hole (in)' [and nak-kujgan 'opening']
K: aw- 'get a hole' [and awaaw 'wound']
A: av- 'get a hole' [and t-av- 'make hole(s) in', n-av-qin 'full of holes' - Kib.
et al.]
I [note Rad. W avalaxen 'staggering, weak, ill']
PC aevic(u) 'bag' [or aewic(u)]
C: ewic 'bag' [Bog. ewicu]
Ke: auic 'skin bag'
K-
PC aeviöRan 'clothes' [cf. iÖRan and probably asv-]
C: ewir?an 'cothes, furs' [ewir?a-twa- 'undress, get undressed']
Ke: aujRan 'clothes' [aujRa-twa- 'get undressed']

40 PC and PCK stems
Ke [Skor. has evicRen 'clothing']
A [Skor. has avit?en 'clothing']
PCK? seviluki 'deaf [cf. se- -kas and vilu]
C: ewiluki 'deaf [Kur. et al.]
Ke: awiluuka-lRan 'deaf
K: eviFuki 'deaf [Kur. et al.]
A: aviljuki 'deaf [Kur. et al.]
I [qa'm ilfskankin 'deaf - cf. qeöam]
PC aevalqs- 'blunt'
C: n-ewalqa-qin 'blunt' [ewalq-et- 'get blunt']
Ke: n-awelXe-Xi, n-awelXa-lli 'blunt'
K: n-avalJqa-qin 'blunt' [Kur. et al.; Zuk. has na-javalqa-qin, also javalqav-
'get blunt']
A: avelJqe- 'blunt'
PCK aewaec(u)' salmon (Oncorhynchus tschawytschay ["cavyca" in Russian,
from the I; perhaps from swan plus secu in Chukot., in which case this set
could be from *ascu - cf. also qasvaecu; note CSY Eskimo awisu 'king
salmon', a loan from C?; there may be metath. in I; compare qas(wae)cu]
C: ewec 'kind offish ("sig" - a kind of trout)' [In. & Moll]
Ke: awsac 'kind of salmon ("cavyca")'
K: ewec(u)
A: awas, Pal. ewec, ewes'
I [c'uvaj (with augmentative -aj), c'uc'u, pi. c'u?n 'kind of salmon, cavyca';
acc. Dürr et al. 'chinook'; Bob. also c'ufc'uf; Rad. has Ε cevicev, S cuid
'cavyca, Salmo orientalis ΡαΙΓ]
PC aewji- 'graze'
C: ewii- 'graze' [awee-n 'pasture', and Moll & In. have r-ewii-w- 'allow to
graze']
Ke: akkui- 'eat' [and inanekkujcatn 'reindeer's drinking place', also aweei-
nna 'pasture']
K: ewji- 'graze, eat' [awjene 'pasture'; Zuk. has ewji-yili- 'graze', awje-jan

Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

Samana päivänä saattoi hra d'Astarac meidät päivällisen jälkeen,
joka syötiin klo 3, puistoon kävelemään. Hän johdatti meidät sen
läntiselle taholle, Rueilia ja Mont Valérienia päin. Se oli synkin ja
autioin osa puistosta. Jänisten järsimät ruohot ja köynnöskasvit
peittivät käytäviä, ja suuret, kaatuneet puunrungot olivat siellä täällä
tukkineet tien kokonaan. Marmoripatsaat sen varrella hymyilivät vain
tietämättä mitään omasta häviöstään. Eräs nymfi vei raajarikkoisen
kätensä huulilleen, viitaten jotakin paimenta olemaan vaitelias. Nuori
fauni, jonka pää virui maassa, koetti vielä kohottaa huilua suulleen.
Ja kaikki nämä jumalalliset olennot näyttivät opettavan meitä
ylenkatsomaan ajan ja kohtalon vääryyksiä. Me seurasimme erään
kanavan rantaa, jonka virtaava sadevesi kostutti normandialaisten
omenapuiden juuria. Erään pyöreän aukeaman ympärillä joivat
kyyhkyset kallellaan olevista vesisäiliöistä. Tälle paikalle
saavuttuamme me poikkesimme pienelle polulle, joka johti tiheään
pensaikkoon.
— Kävelkää varovaisesti, neuvoi hra d'Astarac meitä. — Tämä
polku on siitä vaarallinen, että sen reunoilla kasvaa mandragora-
yrttejä, jotka öisin laulavat puiden juurilla. Ne piilevät maassa.
Varokaa astumasta niiden päälle! Te saisitte siitä lemmentaudin tai
rahanahneuden ja olisitte perikadon omia, sillä mandragoran
nostattamat intohimot ovat luonteeltaan melankolisia.
Minä kysyin, millä tapaa tuo näkymätön vaara olisi vältettävissä.
Hra d'Astarac vastasi, että sen suhteen ei auttanut muu kuin
vaistomainen selvänäköisyys.
— Muuten, hän lisäsi, tämä polku on turmiollinen.
Se johti meidät suoraan erään köynnöskasvien peittämän
tiilipaviljongin luo, joka epäilemättä oli joskus ollut vartijan asuinsija.

Siinä päättyi puisto Seinen yksitoikkoisiin suo-rantoihin.
— Te näette tämän paviljongin, sanoi hra d'Astarac. — Siinä asuu
maailman oppinein ihminen. Mosaïde, satakaksitoista-vuotias
vanhus, työskentelee siinä majesteetillisella itsepintaisuudella
selvitellen luonnon ongelmia. Hän on jättänyt Imbonatuksen ja
Bartolonin kauas jälkeensä. Katsoisin kunniakseni, hyvät herrat, pitää
kattoni alla suurinta kabbalistia, mikä on elänyt jälkeen Eenokin,
Kainin pojan. Mutta uskonnolliset tunnonsyyt ovat estäneet Mosaïdea
minun pöydästäni, jota hän aivan ansiottomasti katsoo kristilliseksi.
Te ette voi kuvitella, mihin määrään viha kristittyjä kohtaan on
kehittynyt tuossa tietäjässä. Töin tuskin hän on suostunut ottamaan
asuinsijakseen tämän paviljongin, jossa hän elää yksin sisarensa
tyttären Jahelin kanssa. Hyvät herrat, te saatte ilman enempää
viivytystä tutustua Mosaïdeen. Minä olen heti paikalla esittelevä
teidät kummatkin tälle jumalalliselle miehelle.
Näin puhuttuaan hra d'Astarac ohjasi meidät paviljonkiin ja pitkin
kiertoportaita erääseen kammioon, jossa keskellä hujanhajan
heitettyjä käsikirjoituksia istui suuressa, pehmeätyynyisessä
nojatuolissaan vilkassilmäinen, koukkunenäinen vanhus. Hänen
leuassaan näkyi kaksi laihaa, valkeata parranhaituvaa. Keisarillisen
kruunun muotoinen samettimyssy peitti hänen kaljua päälakeaan, ja
hänen epäinhimillisen hintelä ruumiinsa oli verhottu vanhaan,
kellahtavaan silkkipukuun, joka oli yhtä upea kuin likaantunut.
Vaikka hänen läpitunkevat katseensa olivat suunnatut meihin päin,
hän ei osoittanut vähimmälläkään liikkeellä huomanneensa meidän
tuloamme. Hänen kasvoillaan kuvastui tuskallinen, itsepäinen
jännitys, ja hän pyöritteli hitaasti ryppyisten sormiensa välissä
ruokoa, jota hän käytti kirjoituskalunaan.

— Turhia puheita ei ole Mosaïdelta odotettava, sanoi meille hra
d'Astarac. — Jo pitkät ajat on tämä viisas keskustellut ainoastaan
henkien ja minun kanssani. Ne ovat yleviä keskusteluja. Koska hän
varmaankaan ei ole suostuva tarinoimaan teidän kanssanne, hyvät
herrat, koetan muutamalla sanalla antaa teille käsityksen hänen
ansioistaan. Hän on ensimmäisenä selittänyt Mooseksen kirjain
salatun merkityksen heprealaisten kirjoitusmerkkien mukaan, joiden
tarkoitus taas riippuu kirjainten aakkosellisesta järjestyksestä. Tämä
järjestys on ollut hukassa yhdennestätoista kirjaimesta alkaen.
Mosaïde on sen löytänyt jälleen, ja tehnyt työn, jota eivät voineet
Atrabis, Philo, Avicenna, Raymond Lullius, Pic de la Mirandole,
Reuchlin, Henri Morus ja Robert Flydd. Mosaïde tuntee kullan luvun,
joka henkien maailmassa vastaa Jehovaa. Ja te ymmärrätte, hyvät
herrat, mikä ääretön merkitys sillä asialla on.
Kunnon mestarini otti nuuskarasian taskustaan, tarjosi meille
kohteliaasti ja otti itsekin hyppysellisen sitä.
— Ettekö usko, herra d'Astarac, sanoi hän sitten, — että
tuonkaltaiset tiedot ovat juuri omiaan saattamaan teidät helvettiin,
tämän tilapäisen elämän päättyessä? Sillä ylevä herra Mosaïde
erehtyy silminnähtävästi pyhiä kirjoja selitellessään. Kun Meidän
Herramme kuoli ristinpuulla ihmisten lunastamiseksi, lankesi niinkuin
side synagogan silmien ylitse, se hoiperteli kuin juopunut nainen ja
kruunu putosi sen kulmaluilta. Siitä saakka kuuluu Vanhan
Testamentin oikea ymmärrys yksinomaan katoliselle kirkolle, jonka
jäsen olen monilukuisista virheistäni huolimatta.
Nämä sanat kuullessaan Mosaïde sai eräänlaisen pukkijumalan
ilmeen, hymyili hirvittävällä tavalla ja sanoi kunnon mestarilleni
hitaalla, terävällä ja ikäänkuin etäisellä äänellä:

— Mashora ei ole uskonut sinulle salaisuuksiaan eikä Mishna ole
ilmaissut sinulle mysteerioitaan.
— Mosaïde, jatkoi hra d'Astarac, — tulkitsee selvästi sekä
Mooseksen kirjat että Eenokin kirjan, joka on paljon tärkeämpi ja
jonka kristityt ovat hylänneet sitä ymmärtämättä, niinkuin kukko
arabialaisessa sadussa halveksi päärlyä, jonka hän löysi
rikkaläjältään. Tämä Eenokin kirja, hra apotti Coignard, on sitäkin
kallisarvoisempi meille, koska siinä nähdään ihmisten tytärten
ensimmäiset tutustumiset keijuihin. Sillä te kai ymmärrätte, että
enkelit, joiden Eenok sanoo liittyneen naisiin lemmensiteillä, ovat
keijuja ja salamantereita.
— Koetan ymmärtää, vastasi kunnon mestarini, — etten joutuisi
kiistaan teidän kanssanne. Mutta siitä päättäen, mitä meille on
säilynyt Eenokin kirjasta, joka nähtävästi on apokryfinen, pelkään,
että nuo enkelit eivät olleet keijuja, vaan foinikialaisia kauppiaita.
— Ja mihin, kysyi hra d'Astarac, — te perustatte niin omituisen
mielipiteen?
— Perustan sen, jalo herra, siihen, mitä on sanottu tuossa kirjassa,
että nimittäin nuo enkelit opettivat ihmisten tyttärille rannerenkaiden
ja kaulahelmien käytön sekä taidon maalata kulmakarvojaan ja
kaunistaa itseään kaikenlaisilla ihomaaleilla. Vielä kerrotaan tuossa
kirjassa, että enkelit opettivat heille juurien ja puiden ominaisuudet,
manaukset ja tiedon tähdistä. Eikö totta, jalo herra, nuo enkelit
muistuttavat Tyruksen ja Sidonin kauppiaita, jotka laskivat laivansa
jonkin aution maan rantaan ja levittivät tavaransa karujen kallioiden
juurelle houkutellakseen villien heimojen tyttäriä? Nämä liikemiehet
antoivat heille kuparisia kaulanauhoja, amuletteja ja lääkkeitä ja
saivat vastalahjaksi ambraa, suitsutuksia ja turkiksia. He

kummastuttivat myös noita kauniita, oppimattomia luontokappaleita
puhumalla heille tähdistä, joita he olivat merimatkoillaan tulleet kyllin
tuntemaan. Asia on selvä, ja tahtoisin tietää, mikä kohta siinä voi
herättää hra Mosaïden vastaväitteitä.
Mosaïde pysyi edelleen vaiti, ja hra d'Astarac hymyili jälleen.
— Apotti Coignard, hän sanoi, teidän johtopäätöksenne eivät ole
hulluimpia, kun ottaa lukuun teidän tietämättömyytenne kabbalaan
ja salatieteisiin nähden. Ja sananne saattavat minut ajattelemaan,
eikö ehkä ollut eräitä metallitaitoisia ja kultaa-takovia henkiä niiden
keijujen joukossa, jotka yhtyivät ihmisten tyttäriin. Henget, tahi tässä
tapauksessa gnomit, harjoittavat todellakin mielellään kullantaontaa,
ja on luultavaa, että juuri nämä taitavat demonit valmistivat
rannerenkaita, joita te uskotte foinikialaisten tekemiksi. Mutta minä
vakuutan teille, hyvä herra, että te ette ilman omaa vauriotanne
asetu Mosaïden rinnalle ihmiskunnan muinaisten kohtaloiden
tuntemisessa. Hän on niiltä ajoilta löytänyt monta kadonneeksi
luultua muistomerkkiä, m.m. Sethin pylvään ja Sambethen, Noakin
tyttären ja vanhimman sibyllan, ennustukset.
— Oh! huudahti kunnon mestarini hypähtäen huoneen pölyisellä
permannolla, josta tomupilvi nousi, — oh, mitä mielikuvitteluja! Se
on liikaa, te laskette leikkiä! Eikä hra Mosaïde voi kasata niin paljon
hullutuksia ison myssynsä alle, joka muistuttaa Kaarle Suuren
kruunua. Tuo Sethin pylväs on pahanpäiväisen Flavius Josephuksen
naurettava keksintö, mahdoton tarina, joka ei ole voinut ketään
ennen teitä pettää. Mitä Sambethen, Noakin tyttären, ennustuksiin
tulee, niin minua kyllä haluttaisi päästä niitä tuntemaan ja jäisin
suurimpaan kiitollisuusvelkaan hra Mosaïdelle, joka tuntuu olevan
jokseenkin saita sanoistaan, jos hän ilmaisisi meille eräitä niistä

suunsa kautta. Sillä hänelle ei liene mahdollista, kuten huomaan
mielihyväkseni, esittää niitä sillä salaperäisemmällä äänellä, jolla
muinaisten sibyllain oli tapa tuoda julki mystilliset vastauksensa.
Mosaïde, joka ei näyttänyt kuulevan häntä, sanoi äkkiä:
— Noakin tytär on puhunut, Sambethe on sanonut: "Kevytmielinen
mies, joka nauraa ja pilkkaa, ei ole kuuleva ääntä, joka soi
seitsemännestä tabernakelista. Ja jumalaton on käyvä kurjaan
perikatoonsa."
Tämän oraakkelilauseen jälkeen me kaikki kolme jätimme hyvästit
Mosaïdelle.
11.
Tuli säteilevän kaunis kesä sinä vuonna, ja se houkutteli minua
kävelyretkille. Eräänä päivänä harhailin edestakaisin Cours-la-Reinen
puiden alla, kahta pientä kultarahaa helistellen, jotka aamulla olin
löytänyt housuntaskustani ja jotka toistaiseksi olivat ensimmäinen ja
ainoa todistus, millä kullantekijäni oli osoittanut anteliaisuuttaan.
Istahdin virvoitusvesimyymälän eteen, pienen pöydän ääreen, joka
sopi yksinäisyydelleni ja vaatimattomuudelleni, ja vaivuin miettimään
kohtalon eriskummallisuutta, samalla kuin kaksi muskettisoturia
viereisessä pöydässä joi Espanjan viiniä naikkosiensa seurassa.
Ajattelin, eikö hietakuoppien risti, hra d'Astarac, Mosaïde,
Zozimoksen papyrus ja kaunis pukuni, kaikki olleetkin vain unelmia,
joista olin heräävä kerran Kuningatar Hanhenjalan paistinvartaan
ääressä, vanhassa ruudukkaassa liivissäni.

Joku, joka veti hihasta minua, herätti minut mietteistäni. Ja minä
näin edessäni veli Angen, jonka kasvot hävisivät parran ja
pussipäähineen väliin.
— Herra Jacques Ménétrier, hän sanoi matalalla äänellä minulle, —
eräs neiti, joka on teille hyväntahtoinen, odottaa teitä vaunuissaan
rannan ja La porte de Conférencen välisellä viertotiellä.
Sydämeni tykytti nopeaan. Olin samalla säikähtynyt ja ihastunut
tuosta seikkailusta ja lähdin heti kapusiinin osoittamalle paikalle,
käyden kuitenkin levollisin askelin, joka minusta tuntui tässä
tapauksessa edullisimmalta. Tultuani siltarannalle minä näin vaunut,
joiden verhojen takaa pieni käsi pisti esiin.
Verhot aukenivat, kun olin tullut lähemmäksi, ja
hämmästyksekseni näin vaunuissa istuvan neiti Cathérinen
ruusunpunaisessa silkkipuvussa, pää vaipan peitossa, jonka mustat
pitsit leikkivät hänen vaaleilla hiuksillaan.
Pysähdyin arkana vaunun-astimelle.
— Tulkaa sisälle, hän sanoi, ja istukaa minun vierelleni. Sulkekaa
verhot, minä pyydän, ei ole tarpeen, että kukaan saa nähdä teitä.
Näin teidät vesimyymälän edessä, juuri kun ajoin ohi Cours-la-
Reinen. Lähetin heti teitä kutsumaan tuon hyväsävyisen munkin,
jonka otin palvelukseeni paastoharjoitusten vuoksi ja joka siitä
saakka on ollut luonani, sillä olkoon asemamme mikä hyvänsä, on
hurskaus aina säilytettävä. Te näytitte sangen sirolta, herra Jacques,
pienen pöytänne ääressä, miekka poikkipuolin polvillanne, ja
kasvoilla huolestunut ilme, kuten ainakin säätyhenkilöillä. Olen aina
tuntenut ystävyyttä teitä kohtaan enkä minä puolestani ole niitä
naisia, jotka onnensa päivinä halveksivat entisiä ystäviään.

— Oh, mitä, neiti Cathérine! huudahdin minä, nämä vaunut, nämä
lakeijat, tämä silkkipuku…
— Kaikki, sanoi hän, ystäväni hra de la Guéritauden antamia, joka
on rikkaimpia rahamiehiä ja kruunun hankitsijoita. Hän on lainannut
rahaa kuninkaalle. Hän on erinomainen ystävä, jota en millään
ehdolla tahtoisi suututtaa. Mutta hän ei ole niin rakastettava kuin te,
herra Jacques. Hän on lahjoittanut minulle myös pienen talon
Grenellessä, jonka olen pian näyttävä teille kellarista ullakkoon.
Herra Jacques, iloitsen, että näen teillä olevan tilaisuutta menestyä
maailmassa. Todellinen ansio raivaa aina tiensä. Te saatte nähdä
minun makuukammioni, joka on suoranainen jäljennös neiti
Davilliers'n kammiosta. Se on kokonaan peililasista ja kiinalaisilla
kuvilla koristettu. Kuinka teidän kunnon isänne voi? Meidän kesken
sanoen, hän laiminlöi hiukan vaimoansa ja paistintupaansa. Se on
hyvin väärin, kun mies on hänen asemassaan. Mutta puhukaamme
teistä!
— Puhukaamme teistä, neiti Cathérine, sain vihdoin sanotuksi. —
Te olette sangen kaunis, ja on vahinko, että te rakastatte
kapusiineja. Sillä teidän rahamiehenne täytyy kaiketi hyväksyä.
— Oh, sanoi hän, teidän ei tule moittia minua veli Angen tähden.
Hänet pidän luonani vain sieluni autuuden vuoksi, ja jos tahtoisin
hankkia hra de la Guéritaudelle kilpakosijan, ottaisin…
— Ottaisitte kenen?
— Älkää kysykö minulta sitä, herra Jacques. Te olette kiittämätön.
Sillä te tiedätte, että minä aina olen erikoisesti pitänyt teistä.
Mutta te ette ole huomannut sitä.

— Päinvastoin, neiti Cathérine, olin hyvinkin herkkä teidän
pilkkasanoillenne. Te häväisitte minua aina sen vuoksi, että minulla
ei ollut partaa. Ja te sanoitte minulle usein, että olin hiukan typerä.
— Se oli totta, herra Jacques, paljon enemmän totta kuin te
luulittekaan. Ettekö todellakaan huomannut, että tahdoin hyvää
teille?
— Mutta, Cathérine, miksi olittekin niin kaunis, että pelkäsin teitä?
Minä en uskaltanut katsella teitä. Ja sitten eräänä päivänä minä näin
aivan selvään, että olitte kovin vihainen minulle.
— Minulla olikin syytä siihen, herra Jacques. Te olitte antanut
etusijan tuolle liinapäiselle savoyelaistytölle, joka oli koko
kaupunginosan häpeäpilkku.
— Oh, uskokaa minua, Cathérine, se ei suinkaan ollut minun
mielihaluni eikä makuni mukaista. Se tapahtui ainoastaan sen vuoksi,
että hän osasi voittaa arkuuteni kyllin tarmokkailla toimenpiteillä.
— Oh, uskokaa minua, ystäväni, olen vanhempi teitä: arkuus on
suuri synti rakkautta kohtaan. Mutta ettekö nähnyt, että tuo
kerjäläistyttö käy rikkinäisissä sukissa ja että hänellä on
hameenhelmoissaan puolen kyynärän pituiset lika- ja rapapitsit?
— Minä näin sen, Cathérine.
— Ettekö nähnyt, että hänen vartalonsa on ruma ja että hänen
muotonsa ovat mitä kauheimmin epämuodostuneet?
— Minä näin, Cathérine.

— Kuinka saatoitte sitten rakastaa tuota savoyelaista marakattia,
te, jolla on niin valkea iho ja niin hieno käytöstapa?
— En ymmärrä sitä itsekään, Cathérine. Mutta varmaan minun
mielikuvitukseni oli silloin niin teistä haltioitunut. Ja kun pelkkä
teidän kuvanne voi antaa minulle voiman ja rohkeuden, josta te nyt
moititte minua, päättäkää itse, Cathérine, millä kiihkeydellä minä
olisin sulkenut teidät syliini, teidät itsenne tai jonkun toisen, joka olisi
edes hiukan ollut teidän näköisenne. Sillä minä rakastin rajattomasti
teitä.
Hän otti käsiinsä minun käteni ja huokasi. Minä jatkoin
surumielisellä äänellä:
— Niin, minä rakastin teitä, Cathérine, ja minä rakastaisin vieläkin
teitä, ellei tuota inhoittavaa munkkia olisi olemassa.
Hän huudahti:
— Mikä epäluulo! Te suututatte minua. Sehän on hulluutta!
— Te ette siis rakasta kapusiineja?
— Hyi!
Katsoin epäedulliseksi vaatia häntä liian tiukasti tilille tästä asiasta
ja kiersin käsivarteni hänen vyötäisilleen. Me syleilimme, meidän
huulemme kohtasivat toisensa, ja minä tunsin koko olentoni
haihtuvan hekkumaan.
Hetkellisen hempeän antautumisen jälkeen hän irroittihe minusta,
posket punertavina, silmä kosteana, huulet puoliavoimina. Tästä
päivästä saakka minä tiesin, kuinka nainen kaunistuu ja koristuu

suudelmasta, jonka mies painaa hänen huulilleen. Minun suudelmani
oli loihtinut mitä heleimmät ruusut Cathérinen poskipäille ja
kostuttanut hänen silmiensä siniset kukkaset kimaltelevalla
aamukasteella.
— Te olette lapsi, hän sanoi, järjestäen jälleen päähinettään. —
Menkää! Te ette voi jäädä hetkeäkään kauemmaksi tänne. Hra de la
Guéritaude tulee tuossa silmänräpäyksessä. Hän rakastaa minua niin
kärsimättömästi, että hän tulee aina ennen sovittua määräaikaa.
Mutta kun hän näki kasvoiltani, miten kiusallisesti hänen sanansa
koskivat minuun, hän jatkoi hellästi ja eloisasti:
— Kuulkaa, Jacques: joka ilta klo 9 hän palaa vanhan vaimonsa
luo, joka iän mukana on käynyt riidanhaluiseksi ja joka ei siedä enää
hänen uskottomuuksiaan, siitä saakka kuin hänellä itsellään ei ole
enää mahdollisuutta maksaa samalla mitalla niitä. Hän on hirveän
mustasukkainen. Tulkaa tänä iltana klo 1/2 9. Minä otan vastaan
teidät. Taloni on du Bac-kadun kulmassa. Te tunnette sen
parvekkeen ruusuista ja siitä, että joka kerroksessa on kolme
ikkunaa. Minä olen aina pitänyt ruusuista. Iltaan saakka siis!
Hän työnsi minut ulos hyväilevällä liikkeellä, joka samalla oli kuin
tarkoitettu tulkitsemaan hänen mielipahaansa siitä, että hänen täytyi
näin erota minusta. Sitten hän laski sormen suulleen ja kuiskasi vielä
kerran:
— Iltaan saakka siis!
12.

En tiedä, kuinka lienen jaksanut tempautua Cathérinen syleilystä.
Mutta varmaa on, että vaunuista hypätessäni olin vähällä pudota hra
d'Astaracin syliin, jonka korkea hahmo seisoi kuin puu edessäni
katukäytävällä. Minä tervehdin kohteliaasti häntä ja lausuin julki
iloisen hämmästykseni näin onnellisen sattuman johdosta.
— Sattuma, hän sanoi, vähenee samassa määrin kuin tieto
kasvaa: minulle sitä ei ole olemassa. Minä tiesin, poikani, että
kohtaisin täällä teidät. Minun täytyy keskustella teidän kanssanne
eräästä asiasta, josta olen jo liian kauan vaiennut. Etsikäämme siis,
jos suvaitsette, yksinäinen ja hiljainen paikka, joka sopii aikomalleni
keskustelulle. Teidän on turha käydä huolestuneen näköiseksi.
Salaisuudet, jotka tahdon ilmaista teille, ovat tosin yleviä, mutta
suloisia.
Näin puhuttuaan hän johdatti minut Seinen rannalle, aina sinne
saakka, missä Joutsensaari kohosi virran keskeltä kuin laiva
lehtipurjeissaan. Siinä hän viittasi lautturille, jonka pursi kantoi
meidät viheriään saareen, missä käyvät vain jotkut vanhat sotilaat
pelaamassa kauniina päivinä kiekkoa ja juomassa pullon viiniä. Yö
sytytti ensimmäiset tähtensä taivaalle ja antoi äänen nurmen
hyttysille. Saari oli autio. Hra d'Astarac istui puupenkille, erään
pähkinäpuukäytävän vaaleampana kajastavaan päähän, pyysi minua
istumaan vierelleen ja lausui seuraavat sanat minulle:
— On kolmenlaisia ihmisiä, poikani, joilta filosofin on kätkettävä
salaisuutensa. Ensiksikin ruhtinaat, sillä olisi tuhmaa lisätä heidän
mahtiaan. Sitten kunnianhimoiset, joiden säälimättömiä sieluja ei ole
aseilla varustettava. Ja vihdoin irstailijat, jotka löytäisivät salatieteistä
vain keinon tyydyttää huonoja intohimojaan. Mutta teille minä voin
avata sydämeni. Te ette ole irstailija, sillä teidän äskeistä

erehdystänne tuon tytön sylissä minä en pidä minkään arvoisena,
ette kunnianhimoinen, sillä te olette elänyt tähän saakka
tyytyväisenä kääntäen isänne paistinvarrasta. Minä voin siis pelotta
ilmaista teille ne salaiset lait, jotka maailmankaikkeutta hallitsevat:
Ei ole uskottava, että elämä rajoittuisi niihin ahtaisiin suhteisiin,
joissa se tavallisen kuolevaisen silmään ilmenee. Opettaessaan, että
luomisen tarkoitus ja huippu oli ihminen, teidän jumaluusoppineenne
ja ajattelijanne menettelevät niinkuin Versailles'in tai Tuilerien siat,
jotka luulevat, että kellarien kosteus on luotu heitä varten ja että
muu linna on aivan asumaton. Maailmanjärjestelmä, sellaisena kuin
kaniikki Kopernikus, Aristarkos Samolaisen ja pythagoralaisten
filosofien mukaan, opetti viime vuosisadalla, on varmaan tuttu teille,
koska siitä on tehty lyhennysotteita pieniä koulurottia varten ja
vuoropuheluja kaupunkien juoruakoille. Te olette minun luonani
nähnyt koneen, joka kellon liikkeen avulla antaa täydellisen kuvan
siitä.
Kohottakaa silmänne, poikani, ja nähkää päänne päällä Otava tai
kuningas Davidin vaunut, jotka Mazarin ja hänen kahden kuuluisan
toverinsa vetäminä kiertävät napaa. Nähkää Arcturus, Vega Lyyryn
tähtisikermässä, Neitseen akseli ja Ariadnen kruunu hurmaavine
helmineen. Ne ovat aurinkoja. Yksi ainoa silmäys tuohon maailmaan
on omiaan vakuuttamaan teille, että koko luomakunta on syntynyt
tulesta ja että elämän kauneimmissa muodoissaan on etsittävä
tulesta ravintonsa!
Ja mitä ovat kiertotähdet? Likapisaroita, hyppysellisiä hometta ja
mätää. Katsokaa tuota ylevää tähtikuoroa, tuota aurinkojen
kokousta! Ne ovat yhtä suuria ja mahtavia kuin meidän aurinkomme,
vieläpä suurempia ja mahtavampia, ja jos minä jonakin talviyönä

näytän teille Siriuksen kaukoputkellani, on sielunne ja sydämenne
siitä huikaistuva.
Uskotteko todellakin, että Sirius, Altair, Regulus, Aldebaran ja
kaikki nämä auringot olisivat yksinomaan valaistusneuvoja?
Uskotteko, että vanhalla Phoiboksella, joka lakkaamatta heittää
äärettömiä lämpö- ja valoaaltojaan niihin avaruuksiin, missä me
uiskentelemme, ei olisi muuta tehtävää kuin valaista maata ynnä
eräitä muita tuskin huomattavia ja inhoittavia kiertotähtiä? Mikä
lyhty! Miljoonan kertaa suurempi kuin itse talo!
Minun on täytynyt ensin esittää teille se ajatus, että
maailmankaikkeus on rakettu auringoista, ja että kiertotähdet, joita
siinä sattumalta tavataan, ovat tuiki mitättömiä. Mutta minä arvaan,
että tahdotte tehdä erään vastaväitteen, ja minä olen heti vastaava
siihen. Tahdotte sanoa: auringot sammuvat myös vuosisatojen
vieriessä ja muuttuvat loaksi. — Eipäs! vastaan minä teille. Sillä ne
pysyvät elossa kiertotähtien avulla, joita ne vetävät puoleensa ja
jotka niihin putoavat. Auringot ovat todellisen elämän asuinsijoja.
Kiertotähdet ja tämä maa, jonka pinnalla me elämme, ovat vain
toukkien olotiloja varten. Nämä ovat ne totuudet, joiden ensin täytyi
tunkea teidän sydämeenne.
Poikani: nyt kun ymmärrätte, että tuli on pääasiallisin alkuaine, te
käsitätte myös paremmin, mitä lisäksi aion opettaa teille ja mikä on
tärkeämpää kuin kaikki entiset opetukseni, vieläpä tärkeämpää kuin
kaikki Erasmuksen, Turnebiuksen ja Scaliger'n tiedot. En tahdo
puhuakaan jumaluusoppineista, sellaisista kuin Quesnel ja Bossuet,
jotka, näin meidän kesken sanoen, kuuluvat ihmishengen hylkiöihin
ja joilla ei ole enemmän ymmärrystä kuin kaartinkapteenilla. Mutta
älkäämme tuhlatko aikaamme halveksimalla moisia aivoja, jotka

kooltaan ja laadultaan ovat hippiäisen muniin verrattavat, ja
palatkaamme heti puheeni todelliseen aineeseen. Olennot, jotka ovat
luodut maan tomusta, eivät voi kohota yli erään täydellisyys-asteen,
jonka muodonkauneuteen nähden ovat saavuttaneet Antinous ja
rouva de Parabère sekä älylliseen korkeuteen nähden taas
Demokritos ja minä. Sen sijaan olennot, jotka ovat luodut tulesta,
ovat varustetut älyllä ja viisaudella, joiden kantavuutta meidän on
mahdoton käsittää.
Poikani: sellainen on kunniakkaiden auringonlasten luonto. He
vallitsevat maailmankaikkeuden lakeja niinkuin me shakkipelin
sääntöjä, eikä taivaan tähtien kierto rasita heidän ymmärrystään
enemmän kuin meidän ymmärrystämme shakkikuninkaan, tornin tai
juoksijan askeleet. Nämä henget luovat maailmoita niissä osissa
avaruutta, joissa ei vielä ole mitään, ja järjestävät luomansa
luomakunnat oman mielensä mukaan. He tekevät sitä levähtäessään
hetkisen todellisesta tehtävästään, joka on yhtyä keskenään sanoin
kuvailemattomiin lemmensuhteisiin. Minä suuntasin eilen
kaukoputkeni Neitseen merkkiä kohden ja huomasin siinä etäisen
valopyörteen. Epäilemättä, poikani, se oli jonkun tulenhengen vielä
muodoton aikaansaannos.
Totta puhuen, ei maailmankaikkeudella ole muuta alkujuurta.
Kaukana siitä, että se olisi jonkun yhtenäisen tahdon tulos, se on
päinvastoin yhteissumma lukuisan henkilauman ylevien oikkujen
töistä, henkien, jotka ovat huvitelleet luomalla sitä kukin aikanaan ja
kukin tahollaan. Se selittää luomakunnan vaihtelevaisuuden, sen
suurenmoisuuden ja epätäydellisyyden. Sillä henkien voima ja
selvänäköisyys, vaikkakin suunnattomat, ovat kuitenkin äärelliset.
Minä pettäisin teitä, jos sanoisin, että ihminen, olkoon hän vaikka
filosofi ja salatieteilijä, voisi yhtyä heidän kanssaan tuttavalliseen

seurusteluun. Yksikään heistä ei ole minulle ilmestynyt, ja kaikki,
mitä kerron teille, on vain kuulopuheita ja niiden johtopäätöksiä.
Sentähden, vaikka heidän olemassaolonsa on epäilemätön, minä
menisin liian pitkälle, jos tahtoisin kuvailla teille heidän tapojaan ja
luonnettaan. Täytyy osata olla myös tietämätön, poikani, ja minä
olen erittäin arka siitä, etten esittäisi teille muita kuin kyllin selvästi
havaittuja tosiseikkoja. Jättäkäämme siis nämä henget tai oikeammin
nämä demiurgit etäiseen kunniaansa ja palatkaamme niihin loistaviin
olentoihin, jotka meitä koskevat lähemmin. Nyt, poikani, teidän tulee
heristää korvianne.
Puhuessani äsken teille kiertotähdistä eräänlaisella ylenkatseella
minä tarkoitin ainoastaan näiden pienten pallojen ja hyrrien kovaa
kamaraa ja kiinteää ulkokuorta ynnä sen päällä murheellisesti
matelevia elikoita. Minä olisin puhunut toisella tapaa, jos henkeni
olisi silloin sulkenut syliinsä kiertotähtien keralla myös niitä
ympäröivän ilman ja huurut. Sillä ilma on, lähinnä tulta, ylevin
alkuaine, josta johtuu, että kiertotähtien arvo ja loisto riippuu
ilmasta, missä ne uiskentelevat. Nämä pilvet, nämä pehmeät
autereet, nämä tuulahdukset, nämä seijastukset, nämä siniaallot,
nämä kullasta ja purppurasta kudotut, väikkyvät saaret, jotka
kulkevat meidän päämme päällä, ovat jumalallisten heimojen
asuinsijoja. Niitä nimitetään keijuiksi ja salamantereiksi. Ne ovat
äärettömän rakastettavia ja kauniita luontokappaleita. Meille on
mahdollista ja sopivaista muodostaa heidän kanssaan suhteita,
joiden suloutta tuskin voimme aavistaa. Salamanterien rinnalla on
hovin tai kaupungin kaunein nainen vain vastenmielinen marakatti.
He antautuvat mielellään ajattelijoille. Te olette epäilemättä kuullut
puhuttavan tuosta ihmeestä, joka seurasi hra Descartesta kaikilla
hänen matkoillaan. Toiset sanoivat, että se oli luonnollinen tyttö, jota
hän aina kuljetti kerallaan, toiset, että se oli automaatti, jonka hän

oli verrattomalla taidolla valmistanut. Itse asiassa se oli salamanteri,
jonka tuo viisas mies oli ottanut hyväksi ystävättärekseen. Hän ei
eronnut koskaan siitä. Eräällä matkalla, jonka hän Hollannin vesillä
teki, hän otti mukaan laivaansa sen, kallisarvoisesta puusta vuoltuun
ja sisäpuolelta kiilusilkillä verhottuun arkkuun suljettuna. Tämän
arkun muoto, ja varovaisuus, millä hra Descartes säilytti sitä,
kiinnittivät kapteenin huomiota, joka filosofin nukkuessa kohotti sen
kantta ja näki salamanterin. Tuo oppimaton ja törkeä mies luuli, että
niin ihmeellinen luontokappale oli pirun työtä. Kauhistuneena hän
heitti sen mereen. Te kai ymmärrätte, että tämä kaunis olento ei
hukkunut sinne ja että sille oli helppoa jälleen tavata hyvä ystävänsä
hra Descartes. Salamanteri pysyi tälle uskollisena, niin kauan kuin
hra Descartes eli, ja jätti tämän matoisen maan hänen kuollessaan,
koskaan enää takaisin palajamatta.
Olen kertonut teille tämän esimerkin, monien muiden joukosta,
että saisitte jonkinlaisen käsityksen filosofien ja salamanterien
välisistä lemmensuhteista. Nämä lemmensuhteet ovat liian yleviä
ollakseen minkäänlaisten sopimusten orjuuttamia. Ja te myönnätte
arvattavasti, että tuo naurettava koneisto, joka pannaan liikkeelle
tavallisia avioliittoja solmittaessa, ei olisi paikallaan näissä
yhtymisissä. Olisipa todellakin kaunista, jos peruukkipäinen notaari ja
ihrainen pappi pistäisi nenänsä niihin! Nuo herrat ovat omiaan
ainoastaan vahvistamaan miehen ja naisen raakoja avioita.
Salamanterien ja ajattelijain häitä kunnioittavat läsnäolollaan
arvokkaammat todistajat. Ilman asukkaat viettävät niitä
venheissään, jotka keveiden tuulien kantamina liukuvat
näkymättömillä laineilla, harppujen soidessa, ruusuilla koristetuin
keulapuin. Mutta älkää silti luulko, että nämä liitot olisivat
epävakaisia ja helposti rikottavia, vaikka niitä ei ole kirjoitettu
likaiseen luetteloon halvassa sakaristossa. Niiden lujuuden takaavat

henget: he karkeloivat pilvien päällä, mistä ukkonen iskee ja salamat
sinkoavat. Minä ilmaisen teille asioita, poikani, jotka tulevat olemaan
teille hyödyllisiä, sillä minä olen huomannut eräistä merkeistä, että te
olette määrätty jonkun salamanterin vuodetoveriksi.
— Ah, hra d'Astarac, huudahdin minä, tuo kohtalo minua
pelästyttää, ja minun omatuntoni on melkein yhtä levoton siitä kuin
hollantilaisen kapteenin, joka heitti mereen hra Descartesin hyvän
ystävättären. En voi estää itseäni ajattelemasta hänen tavallaan, että
nämä ilmavat naiset ovat piruja. Minä pelkäisin kaduttavani sieluni
heidän kanssaan seurustellessani, sillä ovathan, jalo herra, nuo
avioliitot luonnonvastaisia eivätkä myöskään jumalallisen lain
mukaisia. Jospa hra Jérôme Coignard, kunnon mestarini, olisi tässä
ja kuulisi teidän puhettanne! Olen varma, että hän varustaisi minut
hyvillä todistuskappaleilla teidän salamanterienne suloja ja teidän
kaunopuheisuuttanne vastaan, jalo herra.
— Apotti Coignard, sanoi hra d'Astarac, on erinomainen kääntäjä
kreikankielestä. Mutta hänet on pysytettävä kirjojensa keskellä.
Hänessä ei ole filosofia niin nimeksikään. Mitä tulee teihin, poikani,
niin te puhutte yksinkertaisesti kuin ainakin vähätietoinen, ja teidän
esittämienne syiden heikkous saattaa minut alakuloiseksi. Nämä
yhtymiset, sanotte te, ovat luonnonvastaisia. Mitä te siitä tiedätte? Ja
millä tavoin te voisitte siitä tietää mitään? Kuinka on mahdollista
määrätä, mikä on luonnollista ja mikä ei ole? Tunnetaanko kyllin
maailmankaikkeuden Isistä, että voitaisiin erottaa, mikä on
myötäistä, mikä vastaista hänelle? Mutta paremmin sanoen: mikään
ei ole vastaista hänelle, vaan kaikki myötäistä, koska ei ole olemassa
mitään, joka ei kuuluisi hänen elintensä toimintaan eikä seuraisi
hänen ruumiinsa lukemattomia asenteita. Mistä tulisivat, kysyn teiltä,
vastustajat, jotka voisivat loukata häntä? Mikään ei toimi häntä

vastaan eikä ulkopuolella häntä, ja voimat, jotka näyttävät häntä
vastaan taistelevan, ovat vain hänen oman elämänsä ilmiöitä.
Vain vähätietoiset ovat kyllin varmoja itsestään voidakseen
määrätä eron luonnollisen ja luonnottoman teon välillä. Mutta
hyväksykäämme hetkeksi heidän harhauskonsa ja heidän
ennakkoluulonsa ja olkaamme myöntävinämme, että voitaisiin tehdä
luonnonvastaisia tekoja. Olisivatko nämä teot silti huonoja ja
tuomittavia? Näin kysyessäni minä pidän kiinni siveyssaarnaajien
tavallisesta mielipiteestä, jonka mukaan hyve on ponnistelua vaistoja
vastaan, työtä niiden taipumuksien kukistamiseksi, jotka piilevät
meidän sisässämme, sanalla sanoen taistelua alkuperäisen ihmisen
kanssa. Heidän oman tunnustuksensa mukaan hyve on vastoin
luontoa, eivätkä he siis voi tuomita tekoa, olkoon se millainen
hyvänsä; ominaisuuden vuoksi, joka sille on yhteistä hyveen kanssa.
Poikani: olen tehnyt tämän poikkeuksen aineestani osoittaakseni
teille, kuinka säälittävän köykäisiä teidän esittämänne syyt ovat.
Loukkaisin teitä, jos luulisin, että teillä vielä olisi jotakin epäilystä sen
lihallisen rakkauden viattomuudesta, joka ihmisellä voi olla
salamanterien kanssa. Tietäkää siis, että nämä avioliitot, kaukana
siitä että ne olisivat uskonnollisen lain kieltämiä, ovat päinvastoin sen
säätämiä yksinomaisiksi avioiksi ihmisille. Olen heti sen teille
selkeästi todistava.
Hän keskeytti puheensa, otti nuuskarasian taskustaan ja pisti
nenäänsä hyppysellisen siitä.
Yö oli äänetön ja syvä. Kuu heitti virralle väreileviä säteitään,
joiden kera lyhtyjen luomat kajastukset karkeloivat. Yöperhot
lensivät kevein kaartein meidän ympärillämme. Hyttysten terävä
surina kohosi kohti äärettömyyden hiljaisuutta. Sellainen sulous

virtaili alas taivaalta, että näytti kuin olisi tähtien valo ollut maidolla
sekoitettu.
Hra d'Astarac jatkoi jälleen:
— Raamattu, ja pääasiallisesti Mooseksen kirjat, poikani, sisältävät
suuria ja hyödyllisiä totuuksia. Tämä mielipide näyttää hassulta ja
järjettömältä, kun ottaa lukuun sen kohtelun, joka
jumaluusoppineiden taholta on tullut Kirjojen kirjan osaksi, kuten he
sitä nimittävät. Tutkimuksillaan, katselmuksillaan ja selityksillään he
ovat tehneet siitä erehdysten käsikirjan, mahdottomuuksien
kirjaston, älyttömyyksien aarreaitan, valheiden kammion,
typeryyksien kokoelman, oppimattomuuden lukion, hulluuden
museon, sanalla sanoen inhimillisen tuhmuuden ja ilkeyden
varastohuoneen. Tietäkää, poikani, että se alkuaan oli temppeli, joka
oli taivaan valoa tulvillaan.
Minun osakseni on tullut tuo suuri onni puhdistaa se jälleen
alkuperäiseen kirkkauteensa. Ja totuus pakottaa minut sanomaan,
että tässä työssä on Mosaïde paljon auttanut minua heprealaisten
kielen ja aakkosten syvällä taidollaan. Mutta älkäämme eksykö pois
varsinaisesta aineestamme. Tietäkää siis ensiksikin, poikani, että
raamatun sanat ovat kuvaannollisia. Teologien pääerehdys on ollut
juuri se, että he ovat käsittäneet puustavillisesti sen, mikä on vain
vertauskuvallisesti käsitettävä. Pitäkää tämä totuus visusti
mielessänne koko seuraavan esitykseni kestäessä.
Kun se demiurgi, jota Jehovaksi nimitetään ja jolla on myös paljon
muita nimiä, koska häneen yleisesti sovitetaan kaikki laatua tai
paljoutta ilmaisevat mainesanat, oli — minä en tahdo sanoa: luonut
maailman, sillä se olisi ilmeistä typeryyttä, — vaan kalustanut pienen
sopen maailmankaikkeudesta Aadamin ja Eevan asuinsijaksi, oli

avaruus eräiden ylevien olentojen kansoittama, joita Jehova ei ollut
luonut ja joita hän ei olisi voinut luoda. Ne olivat useiden muiden,
vanhempien ja häntä taitavampien demiurgien työtä. Hänen taitonsa
ei ollut suurempi kuin erinomaisen ruukuntekijän, joka voi savesta
muovailla ruukkujen kaltaisia olentoja, juuri sellaisia kuin me
olemme. Minä en sano tätä häntä halventaakseni, sillä sellainenkin
työ on vielä paljon ihmisvoimien yläpuolella.
Mutta on kuitenkin merkittävä tosiasiaksi se alhainen luonne, mikä
tuon seitsenpäiväisen työn tuloksilla on. Jehova loi luomakuntansa,
ei tulesta, joka yksin voi elämän mestariteoksia synnyttää, vaan
loasta, josta hän ei voinut aikaansaada muuta kuin kekseliään
keramistin ennätyksiä. Me emme, poikani, ole muuta kuin eläviä
saviastioita. Eikä myös voi soimata Jehovaa siitä, että hän olisi
työnsä arvoa omassa mielessään liioitellut. Jos hän ensi hetkellä ja
vielä luomistyönsä kiihkossa huomasikin hyväksi sen, hän ei
vitkastellut tunnustaa erehdystään, ja raamattu on täynnä hänen
tyytymättömyytensä ilmauksia, tyytymättömyyden, joka toisinaan
kehittyi huonoksi tuuleksi, jopa vihaksikin. Koskaan ei taideniekka ole
kohdellut työnsä tuotteita suuremmalla inholla ja halveksumisella.
Hän päätti jo hävittääkin ne ja todellakin hän hukutti enimmän osan
niistä. Vedenpaisumus, jonka muiston juutalaiset, kreikkalaiset ja
kiinalaiset ovat meille säilyttäneet, muodostui viimeiseksi
pettymykseksi tuolle onnettomalle demiurgille. Hän havaitsi pian
itsekin moisen väkivallan hyödyttömyyden ja naurettavuuden ja hän
vaipui alakuloisuuteen ja välinpitämättömyyteen, joka lakkaamatta
on Noakin ajoista meidän päiviimme asti vain suuremmaksi
kehittynyt ja on nykyään huipussaan. Mutta minä huomaan
menneeni liian pitkälle. Näiden laajaperäisten asioiden varjopuoli on
juuri siinä, että niitä on vaikea rajoittaa. Kun meidän henkemme

ottaa niitä käsitelläkseen, se on niiden auringon lasten kaltainen,
jotka yhdellä ponnahduksella hypähtävät maailmasta toiseen.
Palatkaamme maalliseen paratiisiin, johon demiurgi oli kaksi
kättensä valmistamaa savimaljakkoa, Aadamin ja Eevan, asettanut.
He eivät suinkaan eläneet siellä yksin eläinten ja kasvien kera. Ilman
henget, tulen demiurgien taideluomat, liitelivät heidän päänsä päällä
ja katselivat heitä uteliaisuudella, myötätunnon ja säälin sekaisella.
Juuri tämän oli Jehova nähnyt ennakolta. Kiirehtikäämme lausumaan
se hänen kunniakseen, hän oli luottanut tulenhenkiin, joita me nyt
voimme nimittää niiden oikealla nimellä keijuiksi ja salamantereiksi,
ja toivonut, että hänen savikuvansa tulisivat näiden avulla
paremmiksi ja täydellisemmiksi. Hän oli viisaudessaan sanonut
itselleen: "Minun Aadamini ja minun Eevani eivät ole läpikuultavia,
he ovat tomun orjia ja kaipaavat ilmaa ynnä valoa. Minä en ole
voinut antaa siipiä heille. Mutta yhtyen keijuihin ja salamantereihin,
jotka ovat minua mahtavamman ja ylevämmän demiurgin tekemiä,
he tulevat siittämään lapsia, jotka jatkavat samalla valon ja tomun
sukua ja joilla vuorostaan on oleva heitä itseään kirkkaampia lapsia,
siksi kuin heidän jälkeläisensä ovat melkein yhtä kauniita kuin ilman
ja tulen pojat ja tyttäret."
Hän ei ollut, totta puhuen, myöskään laiminlyönyt mitään, millä
kiinnittää keijujen ja salamanterien katseet Eevaansa ja Aadamiinsa.
Hän oli muovaillut naisen amforan muotoiseksi, antanut hänelle
kaartuvien viivojen sopusoinnun, joka yksin olisi riittävä todistus
siitä, että hän oli geometrien ruhtinas, ja onnistunut korvaamaan
aineen törkeyden muodon upeudella. Hän oli veistänyt Aadamin
vähemmän hyväilevällä, mutta jäntevämmällä kädellä ja
muodostanut hänen ruumiinsa niin sopusuhtaiseksi, niin täydellisten
mittojen mukaan, että kreikkalaiset sittemmin voivat sovelluttaa ne

rakennustaiteeseen ja että näistä mitoista ja muodoista kehittyi
vihdoin koko heidän temppeliensä ihanuus.
Te näette siis, poikani, että Jehova oli tehnyt parhaansa
saadakseen luontokappaleensa kyllin arvokkaiksi niille ilmaville
suuteloille, joiden hän toivoi tulevan heidän osakseen. Hänen
huolenpitonsa siitä, että nämä yhtymiset tulisivat hedelmällisiksi,
jätän tässä lähemmin koskettelematta. Sukupuolien älykäs järjestely
todistaa kyllin hänen viisauttaan tässä suhteessa. Myöskin voi hän
aluksi onnitella itseään viekkaudestaan ja taitavuudestaan. Sanoin,
että keijut ja salamanterit katselivat Aadamia ja Eevaa tuolla
uteliaisuudella, tuolla myötätunnolla, tuolla hellyydellä, jotka ovat
rakkauden ensimmäiset ainekset. He lähestyivät heitä ja tarttuivat
niihin kekseliäisiin ansoihin, joita Jehova oli asettanut ja virittänyt
heidän varalleen näiden kahden amforan kaartuviin muotoihin.
Ensimmäinen mies ja ensimmäinen nainen nauttivat vuosisatoja
ilmanhenkien suloisia syleilyjä ja säilyivät heidän kauttaan
ikinuorekkaina.
Sellainen oli heidän osansa, sellainen on kerran oleva myös
meidän. Miksi väsyivätkään ihmisheimon kantavanhemmat näihin
yleviin hekkumiin ja etsivät niitä rikollisia iloja, joita he voivat tarjota
toisilleen? Mutta te ymmärrätte, poikani: he olivat tehdyt savesta ja
he rakastivat lokaa. Ah! He rupesivat seurustelemaan keskenään
samalla tapaa kuin he ennen olivat henkien kera seurustelleet.
Juuri sen oli demiurgi heiltä kieltänyt mitä nimenomaisimmin.
Peläten, ja syystä kyllä, että he yhdessä saisivat lapsia, kömpelöitä,
raskaita ja maasyntyisiä, kuten he itsekin, hän oli kieltänyt heitä
ankarimman rangaistuksen uhalla toisiaan lähestymästä. Näin on tuo
Eevan sana ymmärrettävä: "Sen puun hedelmästä, joka on keskellä

paratiisia, on Jumala sanonut: älkää syökö siitä älkääkä koskeko
siihen, ettette kuolisi." Sillä te ymmärrätte kyllä, poikani, että omena,
joka houkutteli poloista Eevaa, ei suinkaan ollut omenapuun
hedelmä, ja että se on vertauskuva, jonka merkityksen minä nyt olen
ilmaissut teille. Jehova, vaikkakin epätäydellinen sekä joskus
väkivaltainen ja oikullinen, oli liian älykäs demiurgi suuttuakseen
omenan tai granaattiomenan takia. Täytyy olla piispa tai kapusiini
kannattaakseen niin eriskummallisia mielikuvitteluja. Ja Eevan
rangaistus, joka oli hänen rikoksensa mukainen, todistaa, että
omena oli juuri se, miksi minä väitän sitä. Hänelle ei sanottu: "Sinä
olet sulattava ruokasi kivulla", vaan: "Sinä olet synnyttävä kivulla."
Mutta mitä yhteyttä voisi olla omenan ja vaivalloisen synnyttämisen
välillä? Sitävastoin on rangaistus täysin tarkka ja johdonmukainen,
jos rikos on sellainen kuin minä olen kuvannut teille.
Siinä, poikani, perisynnin todellinen selitys. Se opettaa teille, että
velvollisuutenne on pysyä naisista erillänne. Vaisto, joka teitä vetää
heihin, on turmiollinen. Kaikki lapset, jotka tätä tietä syntyvät,
tulevat tuhmiksi ja onnettomiksi.
— Mutta, jalo herra, huudahdin minä hämmästyneenä, voiko siis
syntyä lapsia myös muulla tapaa?
— Onnellista kyllä, vastasi hän, syntyy lukuisasti lapsia ihmisten ja
ilmanhenkien yhtymisistä. Ja ne lapset ovat kauniita ja älykkäitä.
Siten syntyivät jättiläiset, joista Hesiodos ja Mooses puhuvat. Siten
syntyi Pythagoras, jolle hänen äidillinen salamanterinsa oli antanut
kultaisen reiden. Siten syntyivät Aleksanteri Suuri, jota sanottiin
Olympiaan ja erään käärmeen pojaksi, Scipio Africanus, Aristomenus
Messenialainen, Julius Caesar, Porphyrius, keisari Julianus,
tulenpalveluksen palauttaja, jonka Konstantinus Luopio oli poistanut,

samoin taikuri Merlin, joka oli erään keijun ja uskonnollisen naisen,
s.o. Kaarle Suuren tyttären poika, samoin Pyhä Tuomas
Aquinolainen, Paracelsus, ja nyt viimeiseksi hra van Helmont.
Minä lupasin hra d'Astaracille, koska asiat kerran niin olivat, yhtyä
jonkun salamanterin ystäväksi, jos vain kukaan heistä olisi kyllin
rakastettava minusta huoliakseen. Hän vakuutti minulle, että
varmasti tulisin sellaisia kohtaamaan, enkä ainoastaan yhtä, vaan
kaksikymmentä tai kolmekymmentä, joiden suhteen minulla ei tulisi
olemaan muuta kuin vaikea valinnan pula. Ja minä kysyin filosofilta,
en juuri haluten yrittää tuota seikkailua, vaan häntä miellyttääkseni,
kuinka olisi mahdollista päästä yhteyteen noiden olentojen kanssa.
— Mikään ei ole helpompaa, hän vastasi minulle. — Riittää vain
pyöreä lasipullo, jonka käytön olen teille selittävä. Minulla on
kotonani koko joukko sellaisia pulloja ja minä olen työkammiossani
antava teille kaikki välttämättömät ohjeet. Mutta olkoon nyt kylläksi
tällä kertaa.
Hän nousi ja astui kohti rantaa, missä lautturi odotti meitä maaten
selällään ja kuorsaten kuutamossa. Heti jälleen maalle päästyämme
hra d'Astarac poistui nopeasti ja hävisi minulta yön pimeyteen.
13.
Tämä pitkä keskustelu jätti minuun vain epämääräisen unen
vaikutuksen: ajatus Cathérinesta oli läheisempi minulle. Niistä
ylevistä asioista huolimatta, joita olin saanut kuulla, minua halutti
suuresti nähdä häntä, vaikka en ollut syönyt mitään illalliseksi.

Filosofin aatteet eivät olleet tunkeneet kyllin syvälle tietoisuuteeni,
että tuo kaunis tyttö olisi käynyt minulle millään tavoin
vastenmieliseksi edes mielikuvituksessa. Olin päättänyt käyttää
loppuun saakka hyvää onneani häneen nähden, ennenkuin
antautuisin ilman kauniiden raivotarten valtaan, jotka eivät ollenkaan
kärsi maallisia kilpailijattaria. Minun pelkoni oli, että Cathérine olisi
niin myöhäiseen hetkeen katsoen väsynyt minua odottamaan.
Ohjasin kulkuni pitkin virran viertä, juoksin yli Pont Royalin ja
syöksyin du Bac-kadulle. Minuutissa olin Grenelle-kadulla, jossa
kuulin huutoja ja aseiden helinää. Meteli tuli talosta, jonka Cathérine
oli kuvannut minulle. Sen edessä katukäytävällä liikkui varjoja ja
lyhtyjä ja sieltä kuului ääniä:
— Apuun, Jeesus! Minut murhataan!… Kiinni kapusiiniin! Lyökää!
Pistäkää häntä! — Jeesus, Maaria, auttakaa! Siinä kaunis salakosija!
Usu! Usu! Pistäkää, lurjukset, pistäkää lujasti häntä!
Naapuritalojen ikkunat aukenivat, ja niistä näkyi päitä ja
yömyssyjä.
Äkkiä koko tämä liike ja hälinä vilisi ohitseni niinkuin
metsästysseurue, ja minä tunsin veli Angen, joka juoksi niin
nopeasti, että hänen sandaalinsa antoivat selkäsaunaa hänelle,
samalla kuin kolme pitkää lakeijaroikaletta, asestettuina kuin
sveitsiläiset, ajoi häntä aivan läheltä takaa ja pisteli häntä
peräpuoliin pertuskainsa kärjillä. Heidän herransa, vanttera ja
punaverinen nuori aatelismies, usutti lakkaamatta heitä äänin ja
liikkein, joita koiria kohtaan käytetään.
— Usu! Usu! Pistäkää! Sillä on paksu nahka, pedolla!

— Ah, hyvä herra, sanoin hänelle, kun hän oli saapunut aivan
lähelle minua, — teissä ei ole sääliä ollenkaan.
— Hyvä herra, sanoi hän minulle, — näkee kyllä, että tämä
kapusiini ei ole hyväillyt teidän rakastajatartanne ja että te ette ole
yllättänyt naistanne, kuten minä äsken, tuon haisevan otuksen
sylistä! Täytyyhän suvaita hänen pohattaansa, kun kerran on
maailmanmies. Mutta kapusiinia ei voi sietää. Tuo portto olisi
poltettava!
Ja hän osoitti minulle Cathérinea, joka seisoi porttikäytävässä
paitasillaan, silmät kyynelistä kimaltavina, tukka hajallaan,
väännellen käsiään, kauniimpana kuin milloinkaan, kuiskien riutuvalla
äänellä, joka raateli sydäntäni:
— Älkää tappako häntä! Se on veli Ange, se on se pikku munkki!
Lakeijahirtehiset palasivat ja ilmoittivat, että heidän oli täytynyt
lakata ajostaan yövartijan takia, joka oli heidän tielleen ilmestynyt.
Sitä ennen he olivat kuitenkin pistäneet piikkinsä puolensormen
syvältä pyhän miehen takapuoleen. Yömyssyt hävisivät ikkunoista,
jotka jälleen sulkeutuivat, ja nuoren aatelismiehen keskustellessa
miestensä kanssa minä lähestyin Cathérinea, jonka kyynelet kuivivat
jo poskien somiin hymykuoppiin.
— Munkki poloinen on pelastunut, sanoi hän minulle. — Mutta
minä vapisin jo hänen tähtensä. Miehet ovat hirvittäviä. Kun he
rakastavat, niin he kieltäytyvät käsittämästä mitään.
— Cathérine, sanoin hänelle sangen loukkautuneena, ettekö ole
minua muun vuoksi kutsunut kuin että saisin olla läsnä teidän

ystävienne riidassa? Ah, minulla ei ole mitään oikeutta ottaa siihen
osaa.
— Teillä olisi, herra Jacques, hän sanoi, teillä olisi, jos te olisitte
tahtonut.
— Mutta, sanoin vielä hänelle, te näytätte olevan Parisin suosituin
nainen. Ette puhunut minulle mitään tuosta nuoresta
aatelismiehestä.
— En ajatellut häntä. Hän tuli aivan äkkiarvaamatta.
— Hän yllätti teidät veli Angen sylistä.
— Hän luuli näkevänsä jotakin, jota ei ollut. Hän on virmapää, jota
on mahdoton saada järkiinsä.
Hänen puoliavoimen paitansa pitsien lomasta näkyi paisuva,
kauniin hedelmän kaltainen nisä, puhkeavalla ruusulla kukitettu.
Minä painoin hänet syliini ja peitin hänen rintansa suudelmilla.
— Taivas! huusi hän, kadulla! Ja hra d'Anquetilin silmien edessä!
— Kuka se on? Hra d'Anquetil?
— Se on hän, joka tahtoi murhata veli Angen, hitto vie. Kuka muu
se voisi olla?
— Ei, se on totta, Cathérine, sen ei tarvitse olla kukaan muu.
Ystävänne seisovat jo riittävän lukuisina ympärillänne.
— Hra Jacques, älkää herjatko minua, pyydän.

— Minä en herjaa teitä, Cathérine. Minä tunnustan teidän sulonne,
joille tahtoisin osoittaa samaa kunnioitusta kuin niin monet muutkin.
— Hra Jacques, sananne haiskahtavat ikävästi teidän kunnon
isänne paistintuvalta.
— Neiti Cathérine, te olitte vielä äskettäin sentään sangen
tyytyväinen saadessanne henkäistä sen liedenhajua.
— Hyi! Mikä halpa mies! Mikä laattajalka! Hän loukkaa naista!
Hän alkoi haukkua ja viskellä vihojaan, hra d'Anquetil jätti
miehensä, tuli meidän luoksemme, tyrkkäsi hänet sisälle taloon,
nimitellen häntä hävyttömäksi portoksi ja pirunpenikaksi, astui hänen
jäljestään porraskäytävään ja löi oven kiinni minun nenäni edessä.
14.
Ajatukseni pyörivät Cathérinessa koko viikon tämän ikävän
seikkailun jälkeen. Hänen kuvansa loisti folio-teosten lehdiltä, joiden
yli kumartuneena istuin kirjastossa kunnon mestarini vierellä.
Photius, Olympiodorus, Fabricius, Vossius, kaikki haastelivat minulle
vain pienestä, pitsipaitaisesta neitosesta. Nämä näyt houkuttelivat
minua laiskuuteen. Mutta hra Jérôme Coignard, joka oli yhtä
suvaitsevainen muita kuin itseäänkin kohtaan, hymyili vain
hyväntahtoisesti minun hämmingilleni ja hajamielisyydelleni.
— Jacques Paistinkääntäjä, virkahti kunnon mestarini eräänä
päivänä minulle, — eikö sinua ole koskaan hämmästyttänyt moraalin
muuttuvaisuus vuosisatojen vieriessä? Tähän ihmeteltävään

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
ebookbell.com

Comparative Chukotkokamchatkan Dictionary Michael Fortescue

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

Comparative Chukotkokamchatkan Dictionary Michael Fortescue

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 5

Slide 6

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 13

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 19

Slide 20

Slide 21

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Slide 56

Slide 57

Slide 58

Slide 59

Slide 60

Slide 61

Slide 62

Slide 63

Slide 64

Slide 65

Slide 66

Slide 67

Slide 68

Slide 69

Slide 70

Slide 71

Slide 72

Slide 73

Slide 74

Slide 75

Slide 76

Slide 77

Slide 78