Compendium of Exemplary Educational Facilities 3rd Edition Oecd 2024 scribd download

Compendium of Exemplary Educational Facilities 3rd Edition Oecd ready for instant download post-payment at https://ebookultra.com/download/compendium-of-exemplary-educational-facilities-3rd-edition-oecd. Explore more textbooks and ebooks in https://ebookultra.com Download full PDF chapter.

1. Visit https://ebookultra.com to download the full version and
explore more ebooks
Compendium of Exemplary Educational Facilities 3rd
Edition Oecd
_____ Click the link below to download _____
https://ebookultra.com/download/compendium-of-
exemplary-educational-facilities-3rd-edition-oecd/
Explore and download more ebooks at ebookultra.com

2. Here are some recommended products that might interest you.
You can download now and explore!
Education at a Glance OECD Indicators 2006 Edition
Education at a Glance Oecd Indicators Center For
Educational Research
https://ebookultra.com/download/education-at-a-glance-oecd-
indicators-2006-edition-education-at-a-glance-oecd-indicators-center-
for-educational-research/
ebookultra.com
Design and Layout of Foodservice Facilities 3rd ed., [rev.
and updated] Edition John C. Birchfield
https://ebookultra.com/download/design-and-layout-of-foodservice-
facilities-3rd-ed-rev-and-updated-edition-john-c-birchfield/
ebookultra.com
Dyslexia Special Educational Needs 3rd Edition Edition
Gavin Reid
https://ebookultra.com/download/dyslexia-special-educational-
needs-3rd-edition-edition-gavin-reid/
ebookultra.com
Energy statistics of OECD countries 2015 edition. Edition
Oecd
https://ebookultra.com/download/energy-statistics-of-oecd-
countries-2015-edition-edition-oecd/
ebookultra.com

3. Handbook of Multicultural Assessment Clinical
Psychological and Educational Applications 3rd Edition
Lisa A. Suzuki
https://ebookultra.com/download/handbook-of-multicultural-assessment-
clinical-psychological-and-educational-applications-3rd-edition-lisa-
a-suzuki/
ebookultra.com
Genius A Mosaic of One Hundred Exemplary Creative Minds
First Edition Harold Bloom
https://ebookultra.com/download/genius-a-mosaic-of-one-hundred-
exemplary-creative-minds-first-edition-harold-bloom/
ebookultra.com
Facility piping systems handbook for industrial commercial
and healthcare facilities 3rd ed Edition Michael Frankel
https://ebookultra.com/download/facility-piping-systems-handbook-for-
industrial-commercial-and-healthcare-facilities-3rd-ed-edition-
michael-frankel/
ebookultra.com
EC Consumer Law Compendium Hans Schulte
https://ebookultra.com/download/ec-consumer-law-compendium-hans-
schulte/
ebookultra.com
Energy Balances of Non OECD Countries 1999 2000 4th
Edition Oecd
https://ebookultra.com/download/energy-balances-of-non-oecd-
countries-1999-2000-4th-edition-oecd/
ebookultra.com

5. Compendium of Exemplary Educational Facilities 3rd
Edition Oecd Digital Instant Download
Author(s): OECD
ISBN(s): 9789264022294, 9264022295
File Details: PDF, 4.98 MB
Year: 2006
Language: english

6. 3
rd
Edition

Compendium of exemplary
educational facilities

8. PEB
Compendium
of exemplary
educational
facilitie
s3
rdedition

9. ADVERTISEMENT

10. 3PEBCompendium of exemplary educational facilities I
T
he OECD is a unique forum where the governments of
30 democracies work together to address the economic,
social and environmental challenges of globalisation.
The OECD is also at the forefront of efforts to understand and
to help governments respond to new developments and
concerns, such as corporate governance, the information
economy and the challenges of an ageing population. The
Organisation provides a setting where governments can
compare policy experiences, seek answers to common
problems, identify good practice and work to co-ordinate
domestic and international policies.
The OECD member countries are: Australia, Austria, Belgium,
Canada, the Czech Republic, Denmark, Finland, France,
Germany, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Japan,
Korea, Luxembourg, Mexico, the Netherlands, New Zealand,
Norway, Poland, Portugal, the Slovak Republic, Spain,
Sweden, Switzerland, Turkey, the United Kingdom and the
United States. The Commission of the European Communities
takes part in the work of the OECD.
OECD Publishing disseminates widely the results of the
Organisation's statistics gathering and research on economic,
social and environmental issues, as well as the conventions,
guidelines and standards agreed by its members.
This work is published on the responsibility of the
Secretary-General of the OECD. The opinions expressed and
arguments employed herein do not necessarily reflect the
official views of the Organisation or of the governments of its
member countries.
Also available in French under the title:
Florilège d’établissements d’enseignement exemplaires
du PEB : 3
e
Édition
© OECD 2006
No reproduction, copy, transmission or translation of this publication may be made without written permission. Applications should be sent to
OECD Publishing: [email protected] by fax [phone]. Permission to photocopy a portion of this work should be addressed to
the Centre Français d’exploitation du droit de Copie, 20 rue des Grands-Augustins, 75006 Paris, France ([email protected]).
ORGANISATION FOR
ECONOMIC
CO-OPERATION AND
DEVELOPMENT

11. 4PEBI Compendium of exemplary educational facilities
FOREWORD
E
ducation plays a pivotal role in the growth and personal
development of individuals as well as in the prosperity
of countries. The Organisation for Economic
Co-operation and Development (OECD) assists governments
to develop policies that deliver quality learning programmes
and quality learning environments in today’s rapidly-evolving
knowledge society. Educational facilities are an essential
component of the learning environment, and governments
have a responsibility to encourage development of
innovative settings that inspire and motivate learners of
all ages.
The schools and universities showcased in this book are a
shining tribute to the commitment at all levels to building
quality educational spaces for pupils and communities. This
Compendium is also a witness to innovation in design and to
successful teamwork: increasingly, governments, architects,
facilities managers, teachers, students, parents and
communities are working together to identify how facilities
can best meet the needs of their users.
Fulfilling the community’s needs is only one characteristic of
effective learning environments. An international jury selected
the 65 institutions presented in this book on the basis of four
additional criteria. How is the principle of flexibility
– necessary to accommodate an ever-increasing range of
teaching and learning scenarios and technologies –
incorporated into the design of the facility? How are
environmentally-friendly features and materials used to create
a comfortable and sustainable learning environment? How
does design ensure the safety and security of its occupants?
How can alternative financing mechanisms such as
public-private partnerships contribute to good management
and planning?
This is the third international Compendium of Exemplary
Educational Facilities published by the OECD Programme
on Educational Building (PEB). Through its numerous
publications and events, PEB informs on how to adapt to
emerging technologies, how to obtain maximum educational
benefit from investment in facilities, and how to efficiently
plan and manage educational infrastructure.
We would like to express our heartfelt thanks to all those who
submitted projects for the Compendium. The jury received a
panoply of designs, and selecting those for inclusion in this
book was no easy task.
We hope that you will enjoy and find inspiration from
perusing the exceptional institutions featured in this volume.
Mukund Patel
Head, Schools Capital (Assets) Division,
Department for Education and Skills, United Kingdom
Chair, OECD Programme on Educational Building
Governing Board
Barbara Ischinger
OECD Director for Education

12. 5PEBCompendium of exemplary educational facilities I
ACKNOWLEDGEMENTS
T
he OECD Programme on Educational Building (PEB)
wishes to thank the many people who contributed to this
publication including the jury, the candidates and
the publisher.
Jury
The jury members freely gave of their time to study each of the
projects submitted and to agree on those to include in this book.
They also offered many ideas which were useful in compiling this
Compendium. The members of the jury were:
Mukund Patel, head of the Schools Capital (Assets)
Division, Department for Education and Skills, England, United
Kingdom; Chair, OECD Programme on Educational Building
Governing Board.
Rodolfo Almeida, architect and international consultant
representing the International Union of Architects
(Work Programme Educational and Cultural Spaces), born in
Mexico.
Simone Forster, professor of economics in a High School of
Management, scientific collaborator at the IRDP (
Institut de
Recherche et de Documentation Pédagogique
), editor of the
journal of the
Conférence intercantonale de l'instruction publique
de la Suisse romande et du Tessin
, Switzerland.
Mary Molloy, school principal at Ardscoil Mhuire,
Co. Galway, Ireland.
Giorgio Ponti, architect and co-ordinator of the Educational
Architecture Area, CISEM (Research Institute of the Province of
Milan and Italian Provinces Union), Italy.
Candidates
PEB gratefully acknowledges the help it has received in preparing
this publication from the institutions and education authorities
concerned and from the architects who designed them. PEB also
wishes to express its thanks to those who submitted nominations
for inclusion but which were not chosen for publication.
Publisher
Pressgroup Holdings Europe, S.A., compiled, edited and printed
the
PEB Compendium of Exemplary Educational Facilities:
3rd Edition
for which PEB is immensely thankful.
From left to right: M. Molloy, R. Almeida, S. Forster and G. Ponti

13. 6PEBI Compendium of exemplary educational facilities
CONTENTS
Introduction
4 zForeword
5 zAcknowledgements
6 zContents
8 zCriteria
8 zReaders’ guide
10 zLend Lease
11 zExecutive summary
Chapter One: Special Mentions 16 zFawood Children’s Centre
20 zHampden Gurney Church of England Primary School
24 zHosmarinpuisto School and Day Care Centre
28 zRudolf Steinerschool
32 zVikurskóli
36 zFukushima Prefectural Koriyama School for the
Physically Handicapped
40 zCanning Vale College
44 zKingsdale School
48 zHEC Montréal
Chapter Two: Multiple Levels
54 zThe Community School of Auchterarder
56 zTürk Egitim Dernegi (TED) Ankara Koleji
58 zMittelschule Carlbegergasse
60 zSeoul National School for the Blind
62 zArabian Peruskoulu
64 zAurinkolahden Peruskoulu
66 zCollège « L’Esplanade »
68 zEscola E.B.I./J.I. da Malagueira
70 zLækjarskóli
72 zNorthlands-Nordelta
74 zNuovo Complesso Scolastico di Monzambano
76 zCsapi Általános Iskola, Szakiskola,
Diákotthon Kollégium
78 zViikki Normaalikoulu
80 zNational University of Singapore High School
of Mathematics and Science
82 zGymnase et Centre d’Enseignement
Professionnel
Chapter Three: Pre-primary and Primary Level
84 zBlásalir
86 zCowgate Under 5’s Centre
88 zShirokane Kindergarten
90 zGroupe Scolaire Martin Peller
˘˘
PEB Compendium of Exemplary Educational Facilities: 3
rd
Edition

14. 7PEBCompendium of exemplary educational facilities I
92 zHarmony Primary School
94 zDe Levensboom
96 zÉcole du Petit-Lancy
98 zGeumho Elementary School
100zGriffeen Valley Educate Together School
102zIkeda Elementary School
104zKingsmead Primary School
106zMawson Lakes School
108zNesting Primary School
110zNorth Kildare Educate Together School
112zOteha Valley School
114zTe Matauranga School
Chapter Four: Secondary Level
116zTajimi Junior High School
118zArdscoil Mhuire
120zColáiste Eoin agus Coláiste Íosagáin
122zMorgan Academy
124zMossbourne Community Academ
126zQueen Anne High School
128zUnlimited Paenga Tawhiti
130zAustralian Science and Mathematics School
132zBlyth Community College
134zFjölbrautaskóli Snæfellinga
136zGymnase du Bugnon – Site de Sévelin
138zMindarie Senior College
Chapter Five: Tertiary Level 140zBerufsschule für Gartenbau und Floristik
142zCégep de Sainte-Foy
144zCentre de Formation des Nouvelles Technologies
146zCollège Shawinigan
148zGeorgetown University Law Centre
150zKaposvári Egyetem
152zNational Maritime College
154zNational University of Ireland
156zNgalilwara Study Center
158zNyíregyházi Föiskola
160zSt. John Ambulance First Aid School
162zSzegedi Tudományegyetem Tanulmányi
164zUniversité du Québec à Montréal
167zAlso available
168zContact information - Schools
172zContact information - Architects
176zIndex of Criteria by institution

15. T
he jury chose the facilities featured in this publication for
their fitness for educational purpose and found that each
institution demonstrated at least one of the criteria
described below. The facilities’ construction, design or use
was judged to be noteworthy and to contribute to educational
quality. Included are newly built or renovated buildings,
extensions or grounds. Each project is labeled with the criteria
assigned to it by the jury.
Flexibility
Buildings or grounds that are adapted to new forms of
learning and research; institutions that make special use of
information and communications technology; or special
educational facilities. Charactistics include transformable
learning spaces, student-centredness, problem-based learning
facilities, or provision for students with physical, learning or
behavioural difficulties or for “at-risk” students (those whose
educational needs arise primarily from socio-economic,
cultural or linguistic factors).
Community needs
Institutions that encourage community involvement and/or
access by giving multiple stakeholders the opportunity to
participate in their design, planning or day-to-day
management; by catering to lifelong learning; or by sharing
the facilities with students’ families or others.
Sustainability
Facilities that demonstrate special consideration for the
environment through the efficient use of energy, choice
materials, local or natural resources, siting or management.
Safety and security
Facilities that give particular attention to standards, design, construction materials, building management or risk assessment to provide for safety from natural disasters or
accidental or deliberate acts of man, for personal and material
security, and for the health and comfort of their users.
Alternative financing
Institutions which have used alternative ways of financing
capital expenditure (including the use of private financing),
or buildings whose life-cycle costs are sustainable.
T
he classification of the levels of education is based on
the revised International Standard Classification of
Education (ISCED-97). ISCED is an instrument for
compiling statistics on education internationally. The
following levels of education are presented in this
publication:
‹
Pre-primary education (ISCED 0)is defined as the
initial stage of organised instruction, designed primarily to
introduce very young children to a school-type environment,
that is, to provide a bridge between home and a school-based
atmosphere. ISCED level 0 programmes should be centre- or
school-based, be designed to meet the educational and
developmental needs of children at least three years of age,
and have staff that are adequately trained (
i.e.qualified) to
provide an educational programme for the children.
‹
Primary education (ISCED 1)usually begins at age
five, six or seven and lasts for four to six years (the mode of
the OECD countries being six years). Programmes at the
primary level generally require no previous formal education,
although it is becoming increasingly common for children to
have attended a pre-primary programme before entering
primary education. The boundary between pre-primary and
primary education is typically the beginning of systematic
studies characteristic of primary education,
e.g.reading,
writing and mathematics. It is common, however, for children
to begin learning basic literacy and numeric skills at the pre-
primary level.
8PEBI Compendium of exemplary educational facilities
INTRODUCTION
Criteria
Readers’guide
Classification of levels
of education

16. 0
2
4
6
8
10
12
14
16
18
20
22
0
Pre-primary education (ISCED 0)
Primary education (ISCED 1)
Lower secondary education (ISCED 2)
Upper secondary education (ISCED 3)
Tertiary secondary education (ISCED 5/6)
‹Lower secondary education (ISCED 2)generally
continues the basic programmes of the primary level, although
teaching is typically more subject-focused, often employing
more specialised teachers who conduct classes in their field of
specialisation. Lower secondary education may either be
“terminal” (
i.e.preparing students for entry directly into
working life) and/or “preparatory” (
i.e.preparing students for
upper secondary education). This level usually consists of
two to six years of schooling (the mode of OECD countries is
three years).
‹
Upper secondary education (ISCED 3)corresponds to
the final stage of secondary education in most OECD
countries. Instruction is often more organised along
subject-matter lines than at ISCED level 2 and teachers usually
need to have a higher level of, or more subject-specific,
qualifications than at ISCED 2. The entrance age to this level
is typically 15 or 16 years. There are substantial differences in
the typical duration of ISCED 3 programmes both across and
between countries, typically ranging from two to five years of
schooling. ISCED 3 may either be “terminal” (
i.e.preparing
the students for entry directly into working life) and/or
“preparatory” (
i.e.preparing students for tertiary education).
Programmes at level 3 can also be subdivided into three
categories based on the degree to which the programme is
oriented towards a specific class of occupations or trades and
leads to a labour-market relevant qualification: general,
pre-vocational or pre-technical, and vocational or technical
programmes.
‹
Tertiary education (ISCED 5/6)programmes have an
educational content more advanced than those offered at other
levels. Programmes can be largely theory-based, with a
minimum cumulative theoretical duration of three years’ full-
time equivalent and designed to provide sufficient
qualifications for entry into advanced research programmes
and professions with high skill requirements, such as
medicine, dentistry or architecture; provide practical, technical
or occupational skills for direct entry into the labour market,
with a minimum duration of two years’ full-time equivalent; or
lead directly to the award of an advanced research
qualification,
e.g.Ph.D.
9PEBCompendium of exemplary educational facilities I
(*)Typical ages refer to earliest typical starting age for general educational programmes or programmes in which most students are enrolled.
Source: For OECD countries, OECD Handbook for Internationally Comparative Education Statistics: Concepts, Standards, Definitions and Classifications (2004), OECD;
and for Argentina,
Education Trends in Perspective: Analysis of the World Education Indicators (2005), OECD, UNESCO Institute for Statistics.
Typical starting age
Typical starting age of students
*
in the 20 countries
represented in the Compendium,
by level of education

17. T
he changes rapidly transforming the ways we live, work
and recreate are also changing the ways we need to think
about delivery of education services.
In every country people are searching for the most appropriate
education service and the best ways of delivering that service
to communities, so that everyone will be a learner all their life.
The social, economic and environmental sustainability of
communities depends increasingly on education and training
services that are responsive and accessible to all.
Lend Lease knows that the communities it creates around the
world – whether new or existing – must have outstanding
education services if they are to be successful and if that
success is to endure.
One aspect of getting education service right involves working
with partners to provide the right built environment for
learning. What constitutes an appropriate place to learn is also
changing and the OECD Programme on Educational Building
provides a valuable service by again publishing a
Compendium of Exemplary Educational Buildings.
We believe the Compendium’s main purpose will be to help
policy makers identify those trends and characteristics which
reflect the changes occurring in education services.
As such, Lend Lease is pleased to be associated with this
Compendium.
Ross Taylor
Chief Executive Lend Lease Retail & Lend Lease Communities
10PEBI Compendium of exemplary educational facilities
ADVERTISEMENT
Lend Lease

18. C
an architecture and equipment contribute to improving
the quality of education? Can architecture alone, through
its spaces, volumes, colours, exteriors and materials
also serve to educate? This third PEB Compendium attempts to
reply positively to both these questions and to demonstrate
how the design, use and management of buildings and
grounds facilitate the learning process for teachers, students
and the community.
This latest edition presents newly built or renovated facilities
for all levels of education, from pre-school to tertiary, and
describes how effectively those facilities serve the needs of
their users: students, teaching and administrative staff, and the
community at large.
Selection criteria
An international jury, appointed by PEB, studied the
pedagogical information, photographs and architectural plans
of all the projects submitted. The jury members are listed on
page 3.
The jury chose the 65 facilities featured in this publication for
their fitness for educational and community purpose, and
evaluated and analysed in detail each project using the
following criteria (described on page 6): flexibility, community
needs, sustainability, safety and security, and alternative
financing.
Buildings are not expected to be exemplary from all points of
view; a building recommended for its original approach in
energy management may not fully comply with the other
criteria. However, the fact that one or two of the criteria are
clearly expressed in a given project provides a strong character
and personality to the resulting architecture.
The jury believes this Compendium presents a new vision of
architecture for education, finding that the majority of the
institutions are designed and used in a fresh, poetic and
inspirational manner. The jury expects that readers, whether
architects, educators or decision makers, will be inspired by
the examples presented here of innovative and beautiful
responses to present and foreseeable changes in education,
culture and society as a whole.
All the architectural projects selected, whether new,
rehabilitated or refurbished buildings, small rural educational
centres or large urban complexes, are creative in their volumes
and spaces. They reveal how architecture can not only improve
the quality of education but can also foster learning and
community participation by reflecting local culture and
introducing modern ideas into their design.
Some projects present new solutions to financing, such as
public and private partnerships or fund-raising by parents,
often with the active involvement of parents and students in the
planning and design process.
Projects demonstrating a flexible curriculum and
groupings based neither on grade nor age were particularly
appreciated by the jury as a major innovation. These
institutions offer subtle spaces of different sizes, “retreat”
spaces for small groups and “streets” or circulation areas
facilitating informal learning and socialisation among the users.
Certain institutions responding to rich and varied educational
and architectural requirements provide a variety of spaces,
resulting in architecture with great character, well integrated
into the urban tissue and allowing community access all day
long.
Readers can learn from the Compendium’s diverse design
solutions, from a giant “happy crate” which houses learning
and administrative boxes as well as an outdoor space, to a
small urban site whose “outdoor” spaces are located on each
floor and on the roof, to the refurbishment of existing schools
using contemporary forms and energy saving designs to
reinforce educational, cultural and societal values, including
safety and security.
Publication structure
The jury wished to distinguish nine institutions which they
found to be particularly remarkable; these are presented in
Chapter One, which also includes jury comments.
11PEBCompendium of exemplary educational facilities I
Executive summary

19. The other chapters are each devoted to a different level of
education, with Chapter Two presenting institutions that
cover multiple levels. Within each level of education, the
institutions are arranged alphabetically. The levels of
education are defined on page 8.
Each project is labelled according to criteria, which are also
listed on page 8.
At the end of the publication, the reader will find the contact
details of all the institutions and architects featured, as well
as an index of the institutions by criteria.
This Compendium follows a first edition entitled
Schools for
Today and Tomorrow
(1996) and a second entitled Designs
for Learning: 55 Exemplary Educational Facilities
(2001).
PEB
The Programme on Educational Building, which operates
within the Organisation for Economic Co-operation and
Development, promotes the exchange and analysis of policy,
research and experience in all matters related to educational
building. The planning and design of educational facilities
has an impact on educational outcomes which is significant
but hard to quantify. Building and running those facilities
accounts for a substantial part of public educational
expenditure in OECD countries. PEB’s mission is to ensure
that the maximum educational benefit is obtained from past
and future investment in educational buildings and
equipment, and that building stock is planned and managed
in the most efficient way.
The Programme has three objectives:
• Improve the quality and suitability of educational
buildings.
• Ensure that the best use is made of the resources
devoted to planning, building, running and
maintaining educational buildings.
• Give early warning of the impact on educational
building of trends in education and in society as a
whole.
The Programme’s work is conducted through a set of
activities determined by its member countries, and this third
edition of the PEB Compendium of Exemplary Educational
Facilities
reflects concerns that PEB addressed during its
2002-06 Programme of Work.
See the Compendium site at
www.oecd.org/edu/facilities/compendium.
Further information about PEB is available at
www.oecd.org/edu/facilities.
12PEBI Compendium of exemplary educational facilities
INTRODUCTION

20. ADVERTISEMENT

21. The institutions
„Special Mentions
„Multiple Levels
„Pre-primary and Primary Level
„Secondary Level
„Tertiary Level

23. 16PEBI Compendium of exemplary educational facilities
Fawood Children’s Centre
London, United Kingdom (England)

24. 17PEBCompendium of exemplary educational facilities I
T
he bright and colourful Fawood Children’s Centre in north-west
London is a groundbreaking design venture for the education
of young children, and reflects current thinking about how
environments can affect learning. The Children’s Centre initiative is
based on the concept that providing integrated services for children and
families that are locally based and easily accessible will result in long
term benefits for all.
Integrated services, imaginative spaces
The Centre houses a state-of-the-art nursery combined with office space
and training facilities to offer early education integrated with day care,
family support and outreach to parents including child and family health
services, and access to training and career opportunities.
The imaginative use of open spaces, with an emphasis on natural light
and visual harmony, creates a child-friendly environment – a colourful
“playbox” for dreaming and learning. Project architect Alan Lai of Alsop
Design faced the challenge of creating a space not only to meet the
needs of the children inside, but to also provide an enduring bright
spot for the surrounding community. The local area was undergoing
large-scale regeneration and the council wanted a focus for the
community which would be visually exciting. Fundamental to the design
was a desire to provide an environment that supports choice for
children, includes space to socialise, builds confidence and enables
independent learning. In keeping with this ethos, the Centre was built
using recycled sea containers, which are linked by wooden decking and
warmed by under floor heating.
Safety concerns
The local community and parents view the Centre as safe and secure, a
main concern for those parents involved in the initial planning process.
Ines Djeridi, who has a four-year-old daughter at the Centre says, “It’s a
very child-friendly building and the security is great. It’s like a theme
park and gives the children plenty of opportunity to get lots of exercise.”
The innovative use of mesh walls to cover and protect the open air play
areas creates a colourful social space for development and a decorative
focal point for the community. As another parent explains, “When I first
saw it I thought it was a bit unusual, but since my son has been coming
here I see how practical the design is. The children are out in the fresh
air without actually being outside.”
“A very child-friendly
environment – a colourful
‘playbox’for dreaming and
learning.”
Fawood Children’s Centre
London, United Kingdom
(England)
Criteria
Flexibility / Community /
Sustainability / Security
Architect
Alan Lai, Alsop Design Ltd.
Type of School Pre-primary
No. of Students 45/capacity for 75
Type of Project New building
Gross Surface Area 1 600 m2
Year of Completion 2004
Client Stonebridge Housing
Action Trust

25. Fawood Children’s Centre
London, United Kingdom(England)
18PEBI Compendium of exemplary educational facilities

26. 19PEBCompendium of exemplary educational facilities I

27. 20PEBI Compendium of exemplary educational facilities
Hampden Gurney Church
of England Primary School
London, United Kingdom (England)

28. 21
H
ampden Gurney School is a new example of regeneration for
urban schools. The creative approach taken to financing the
project, by selling part of the land for the construction of
52 residential apartments on the site, funded the construction cost of
the school building. This innovative design idea maximised a tight
urban site, and resulted in a truly inspirational cornerpiece of urban
regeneration.
The “vertical school”
Since the residential blocks took up much of the original play area, the
challenge for the design team was to maintain the statutory amount of
play area in a six-storey school. Building Design Partnership developed
the concept of the multi-level “vertical school”, where classrooms and
play decks inter-relate learning and play with each classroom pair being
linked across a light and ventilation well. The result is more play and
teaching space of which the school could make more use on less than a
third of the site.
In this vertical school, or “children’s tower”, students “move up” the
school as they progress through the years. The school has been created
over six levels, with the classrooms on three levels above the new ground
floor nursery, a state-of-the-art library and multimedia room on other
levels, and a group teaching room on the roof. The classrooms on each
level are linked to open air play decks which provide safe weather-proof
play and territory for each age group, accessed by a bridge across the
central light well. The design also offers good north light for each
classroom and the prospect of open air classes on warm days.
All the classrooms are naturally ventilated utilising the stack effect of
the central light well. Close attention was paid to maximising available
natural daylighting, and heating is kept to simple and cost effective
systems to ensure that running costs are kept low and maintenance
minimal.
Maximising its physical aspect
The location gives the school the best aspect for sunlight and a
prominence within its neighbourhood. This deliberately outward looking
building recognises the trustees’ aspirations for it to play an active role
in the social life of the community. Its height and innovative design
gives it physical presence amongst its high neighbouring buildings
whilst the staff and pupils enjoy a new prospect over their location.
Hampden Gurney Church
of England Primary School
London, United Kingdom
(England)
Criteria
Flexibility / Security / Finance
Architect Anthony McGuirk, Building Design
Partnership
Type of School
Pre-primary and primary
No. of Students 220
Type of Project New building
Gross Surface Area 4 400 m2
Year of Completion 2002
Client Hampden Gurney Board of Trustees and
Jarvis Construction
PEBCompendium of exemplary educational facilities I

29. Hampden Gurney Church
of England Primary School
London, United Kingdom (England)
“Very good use of a
tight site, and a creative
approach to financing.
Excellent outdoor play
spaces at all levels.”
22PEBI Compendium of exemplary educational facilities

30. 23PEBCompendium of exemplary educational facilities I

31. 24PEBI Compendium of exemplary educational facilities
Hosmarinpuisto School and
Day Care Centre
Espoo, Finland

32. 25
T
his school is an extraordinary example of a flexible, multi-use
building that combines ecological ideas and construction with
local materials in a stunning design. Completed in 2005, the
facility provides education and development programmes for up to
250 children and is also used extensively by the local community for
various activities.
Linking flexible areas
The school and day care main facilities surround the courtyard on
two floors so that classrooms, lounges and open workshops are
connected to each other around the building and orientation is easy,
with the yard and rooms on the opposite side always visible. The school
and day care centre are straight in connection, and as the link space
there are libraries, craft rooms and science classrooms for all users. It is
possible to cross the courtyard by a covered gangway around the
perimeter, or by a wood and glass bridge which links the school to the
cafeteria and office spaces. Long exterior eaves provide shelter from rain
and large canopies give safe space for playing on the sides of the
building. The building itself, both skeleton and elevations, is built of
wood and the concept is based on ecological ideas.
Community space
The courtyard is a common space for all the children to socialise and
learn. It is a play yard, but there are also gardens to take care of, a
rainwater well and demonstrations of a solar energy system in use. The
children interact with excellent examples of energy and environmental
conservation strategies.
The building is also a meeting place for the neighbourhood and includes
flexible options for cultural events. In the evenings the cafeteria, craft
rooms and gymnasium are used by the local community. The
gymnasium has a stage with modern audiovisual equipment and it can
be connected to the cafeteria with sliding doors. Bigger events like
annual ceremonies and concerts are also possible to organise when the
doors to the impressive courtyard are opened in summertime.
Hosmarinpuisto School and
Day Care Centre
Espoo, Finland
Criteria
Flexibility / Community / Sustainability
Architect Yrjö Suonto
Type of School Pre-primary and primary
No. of Students 208
Type of Project New building
Gross Surface Area
3 300 m2
Year of Completion 2005
Client
City of Espoo
25PEBCompendium of exemplary educational facilities I

33. Hosmarinpuisto School and
Day Care Centre
Espoo, Finland
26PEBI Compendium of exemplary educational facilities

34. “Stunning design. The use
of local materials offers
flexibility.”
27PEBCompendium of exemplary educational facilities I

35. 28PEBI Compendium of exemplary educational facilities
Rudolf Steinerschool
Leuven, Belgium

36. 29
T
he project combines the renovation of a modernist and cubist
theatre, built in 1933 by architect De Ligne, with the addition of
new organic and dynamic areas in a contemporary and local
interpretation of anthroposophic architecture that reflects the overall
pedagogical philosophy. The buildings are practical, artistic and in
harmony with the landscape in which they are built, both in form and
material.
A connecting spiral
The project is situated in a park area divided in three parts by linden
alleys. These three parts are connected by a spiral footpath that provides
the functional backbone of the project. This spiral ends up in the internal
circulation and the arts tower where the music room and other workshops
are located, while the main classrooms are located along the corridor
forming part of the spiral. The renovated theatre offers expanded studio
and art space.
Low impact construction
Energy efficiency is addressed through optimal isolation, orientation, use
of natural light and controlled ventilation. The production of sustainable
energy was not possible, but particular strategies such as the reuse of
rainwater for lavatories and the application of rainwater in the layout of
the playground are notable. The new building materials have little
environmental impact in their production, application and use.
A group of teachers and parents worked together on all aspects of the
project from the analysis, evaluation and elaboration of the building
site to the architectural expression and concept, including issues of
sustainability and choice of materials. The architects gave workshops in
each class, where the children could draw, describe and model the
school of their dreams. Inspired by these ideas, the architects provided
the final and coherent synthesis.
The Steiner pedagogy offers a general education at primary and secondary
level with a focus not only on acquisition of knowledge but also on artistic
(music, dance, theatre, arts) and technical (crafts, gardening) development.
“The new building shows harmony, a sprinkling of light and contact with
the surrounding nature. The playing child, the growing up pupil and
the developing adolescent have a full formation in this stimulating
surrounding. The realisation of the project means an increase in value
for the pedagogical project,” explains the facilities manager.
Rudolf Steinerschool
Leuven, Belgium
Criteria
Flexibility / Community / Sustainability/
Security / Finance
Architect
ABCD (Architects Bekker,
Carnoy and Deru)
Type of School
Primary and lower secondary
No. of Students 360
Type of Project New building
Gross Surface Area 4 400 m2
Year of Completion 2000
Client VZW Rudolf Steinerschool
29PEBCompendium of exemplary educational facilities I

37. Rudolf Steinerschool
Leuven, Belgium
30PEBI Compendium of exemplary educational facilities
“Welcoming and
artistic, expressing well
its educational function.
Parent involvement,
including fundraising,
has resulted in an
inspirational building.”

38. 31PEBCompendium of exemplary educational facilities I

39. 32PEBI Compendium of exemplary educational facilities
Vikurskóli
Reykajvik, Iceland

40. 33
T
his state-of-the-art school is designed to be the centrepiece of
its community and is located in the middle of the neighbourhood.
Its various units are placed along a “main street” linking the
building units, open areas, playgrounds and parks of the surrounding
neighbourhood. All the services and facilities required by this small
community can be found on the street.
Individualised and inclusive education
Each age group has its own building on the street. Some of the
classrooms are 120 m2 and can be divided into workstations for flexible
teaching plans. All classrooms and open areas are easily connected to
the Internet. It is also easy to move televisions, laptop boxes and other
technical equipment. There are no closed areas or corners, which also
makes supervision of students easier. The main idea is to have a building
suitable for individualised and inclusive education.
The social area, dining/assembly hall, recreation room, library and
kindergarten are all in the same core space with good interconnecting
access. The music room is also connected to this core. Two sail-shaped
walls, clad with Korten steel, are a feature of the assembly hall. The
library and the computer room are in the middle. The kindergarten
faces the garden and is connected to the dining room and other social
spaces. The elliptical garden, complete with play equipment, is an ideal
outdoor area.
Traditional building techniques
The building is constructed from concrete and the roof over the main
corridor is constructed from laminated wood. The classrooms are clad
with unpainted, galvanised, corrugated iron sheeting. The curved wall
across the main corridor, like the sail-shaped walls of the assembly
hall, is clad with Korten steel. The low wall that faces the garden is
a turf covered, dry-stone wall that softens the southern aspect and
demonstrates traditional Icelandic building techniques to the children.
The school grounds and building are designed in an environmentally
friendly way. The electricity comes from water power plants and the
building is heated by thermal water from the earth. The whole building
has an energy saving system. The natural aspect of the school is
outstanding for environmental education.
Vikurskóli
Reykajvik, Iceland
Criteria
Flexibility / Community / Sustainability
Architect Sigurdur Gústafsson
Type of School Primary and secondary
(lower and upper)
No. of Students
260
Type of Project New building
Gross Surface Area 4 400 m2
Year of Completion 2003
Client Framkvaemdasvid Reykjavíkurborgar
33PEBCompendium of exemplary educational facilities I

41. Vikurskóli
Reykajvik, Iceland
34PEBI Compendium of exemplary educational facilities

42. 35PEBCompendium of exemplary educational facilities I
“Excellent architecture
with particular attention
to the environment.”

43. 36PEBI Compendium of exemplary educational facilities
Fukushima Prefectural Koriyama School for
the Physically Handicapped
Fukushima, Japan

44. 37
T
his is a combined elementary and secondary school for children
with physical disabilities. The architecture is designed to allow
younger and older children of the different grades to mix, while
maintaining close relationships among children of the same grade. Each
classroom is small with only three to eight students, but as children
move from a workspace to a playroom and on to the gymnasium, they
can increase the size of their group in phases at will, making it possible
for them to develop a variety of flexible human relationships.
Appealing to all five senses
The space of this school is structured so that the children enjoy a
sequence of dramatic changes as they move from one room to another.
Children move to the next space as if they were being led by sunlight
through light wells and high sidelights. For children in wheelchairs, the
spiral slope is not just a facility for descending or ascending, it also
provides mental comfort and pleasure while moving within the school.
Users of the building point out that, thanks to the well thought out layout
which makes the school bright even in winter, the children have become
more active. In addition, the barrier-free design creates a seamless
activity area from the inside to the outside of the architecture, appealing
to the five senses of the children. The transparent partitions between
classrooms and corridors allow children to see what programme is
going on in each classroom, further enhancing their desire to participate.
To understand the diversified needs of children with disabilities and
address them in the design, the firm of Yui Architects & Planners held
a workshop with end-users. The discussion of ideas included pictures,
poems, models, and other items created and presented by the children
under the title “My Ideal School”, and helped greatly to come up with
a specific image of the architecture. The result is a safe, active and open
learning environment that combines these ideas with an exceptional
architectural concept to create a very special educational facility.
Fukushima Prefectural
Koriyama School for
the Physically Handicapped
Fukushima, Japan
Criteria
Flexibility / Sustainability
Architect Kazuo Watabe, Yui Architects & Planners
Type of School Primary and secondary
(lower and upper)
No. of Students
170
Type of Project New building
Gross Surface Area 13 525 m2
Year of Completion 2001
Client Fukushima Prefecture
PEBCompendium of exemplary educational facilities I

45. Fukushima Prefectural Koriyama School for
the Physically Handicapped
Fukushima, Japan
38PEBI Compendium of exemplary educational facilities
“Provides excellent,
safe learning
environment with
innovative
circulation.”

46. 39PEBCompendium of exemplary educational facilities I

47. 40PEBI Compendium of exemplary educational facilities
Canning Vale College
Perth, Australia

48. 41
T
he way in which students learn is being challenged and is evolving
at a rapid pace. The design process for Canning Vale College was
driven by educational thinking and a collaborative approach to
imagining how students might best learn now, and in the future.
Putting children first
Stage one, completed in 2004, included a lower secondary school,
a library, and performing arts and specialist facilities, and was developed
from a series of ten guiding principles established in collaboration with
educators and the community with the overall vision of “putting children
first”. Design innovations developed specifically for this stage include:
• A wetland “living stream” learning resource.
• “Solar chimney” passive ventilating elements.
• Large pivoting display wall panels that change layout of space
for different modes of teaching.
• Wireless networking systems throughout the school.
• A fabric roofed street area between the library and a combined
specialist services building.
• Instead of four normal sized classrooms, a large learning area
the size of five classrooms to provide flexibility for any
teaching style or technique.
Stage two, currently under construction, continues this collaboration
between the school community, education experts and the architect. An
upper secondary “senior” school will be linked to the lower secondary
school by a covered “learning street” of specialist, cross-curricula
facilities.
The senior school building further develops the educational vision and
responds to the needs of more mature learners with a two-storey office
building archetype. Peter Rudrum, CVC Associate Principal Senior
School, describes the schematic design, “The senior school campus has
been designed for students in the late adolescent phase of schooling
who want a major role in determining the decisions that affect their lives
and their learning experiences. They require a flexible curriculum and
flexible learning spaces that provide the opportunity for them to
demonstrate a high level of responsibility in the management of their
own learning. Social spaces for informal gatherings are important to
them. They want a building that welcomes them and announces that they
are entering an ‘adult learning environment’, which meets all their needs.
The atrium entrance statement will set the tone of an adult learning
culture and the inhabited ramp and courtyard will provide a focal point
for both formal and informal meeting places.”
Canning Vale College
Perth, Australia
Criteria
Flexibility / Community / Sustainability
Architect HASSELL
Type of School Lower and upper secondary
No. of Students 1 200
Type of Project Extension
Gross Surface Area 13 000 m2
Year of Completion Stage one – 2004
Stage two to be completed 2007
Client
Western Australia Department of
Education and Training
PEBCompendium of exemplary educational facilities I

49. Canning Vale College
Perth, Australia
42PEBI Compendium of exemplary educational facilities
“Student-centred. An excellent
flexible design which will
respond well to future changes.”

50. 43PEBCompendium of exemplary educational facilities I

51. Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents

52.     Osviittoa ottamassa;
    Pian mahti maahan joutu, 110
    Kulki kylästä kylyhän,
    Pitäjästä pitkin ensin
    Rautalammin rannikoita.
    Wiipymättä Wiitasaari,
    Kuuluja kalapitäjäs, 115
    Saapi siitä selvän tieon;
    Pian joutu Pielaveille,
    Kohta Karttulan karille,
    Suonenjoille sukkelasti.
    Min' en tieä miss' on laita 120
    Tämän kuulon kulkemassa;
    Tilan tieän, kuss'on alku,
    Kosk' on Koivulan pajassa
    Rauta kiinni kiehutettu,
    Rakennettu ankkuriksi, 125
    Sakari Lyytisen sanalla,
    Juuri Jussi Häyriseltä;
    Se oli pitäjän seppä,
    Konstin oppinut osaava.
    Kaikki nuoret nuottamiehet 130
    Wiipymättä viinaryyppy
    Laittakaate Lyytiselle!
    Ei se paljo palkinnoksi.
    Mahti maksapi enemmin.
Jälkimaine. Tämä Rautalammin Korhosen tekemä runo kuivailee
kauniisti, kuinka uudet, parannetut mahdit maassa tuo tuostaki
saavat alkuansa ja ehkä esinnä vähä armosina pidettynä aikaa
voittain kuitenki tutaan hyödyttäviksi ja levenevät entisten

53. naurajainsaki hyväksi. Rautalammin pitäjä on lounaista suuntaa
Kuopiosta, Savon maata, Kuopion lääniä. Kirkolle luetaan Kuopiosta
noin 7 penikuormaa. Kaakospuolella Rautalampia jääpi Leppävirran
ja Pieksämäen pitäjät, lounassuuntaa Laukkasten pitäjä, länttäpäin
Wiitasaari, pohjan alla Pielavesi ja koillista ilmaa Kuopion pitäjä.
Pitäjällä on kaksi kappelia Suonenjoki ja Hankasalmi. Usiammista
pitäjänkeskisistä vesistä nimitämmä isoimmat: Kynsiveden,
Konneveden, Keitelän, Niiniveden ja Iiveden, joiden kaikkein suunta
on kaakosta luoteesen. Konneveden ja Niiniveden välillä on
Sonkarijärvi ja Sonkarisaari eli oikiammin saarento, jolla Korhonen
asuu. Halkokariksi, josta runossa mainitaan, sanotaan paikon
Kokkolan kaupunkia. * * *
Suomalaisesta Kuusimittarunosta (Heksametrosta).
Olemina historiallisessa kertomisessamme Troiasodan seikoista ja
Meikäläisten sieltä kotiin paluusta tulleet kirjottamaan
seurattavamme Homeiron omalla runolaadulla, kuusimittasilla. Kyllä
varomma lapsentyöksi monenki tätä toimeamme katsovan ja niin
ehkä olleeki. Emmekä sihen olisi heti ruvenneetkan, jos olisi
ennestään Suomalaisille mainittu Greikalaisten soma runolaatu
tavammaksi saanut, taikka vaan sen suomeen otostaki yhteisesti
tuumailtu ja hyvitelty, mitä meistä pitäisi. — Kuusimittarunojaan
Greikalaiset toimittivat sihen tapaan, että joka mittaan eli jatkoon
tuli, 1:seen, 2:seen, 3:teen ja 4:teen pitkä tavut yhdeltä pitkältä eli
kahdelta lyhyeltä seurattuna, 5:teen pitkä, seurattuna kahdelta
lyhyeltä (Harvon yhdeltä pitkältä) ja 6:teen pitkä pitkän eli lyhyen
edellä s.o. 1, 2, 3, 4 mitta olivat kakspitkiä eli alkupitkiä, 5 alkupitkä
(harvon kakspitkä) ja 6 pitkä lyhyt eli kakspitkä. Wielä katsottiin,

54. etteivät runon keskiset mitat tulleet jokanenki yhdessä erityisen
sanan kanssa alkamaan, vaan vähintäi yksi mitta kahdesta sanasta
osansa saamaan. Senlaisen kahdesta erisanasta liitetyn mitan
ensimmäinen tamut sai olla tahallaan korollinen eli koroton
(accentum habens aut aceentu carens), paitsi 5:nessä ja 6:nessa
mitassa, joiden alkuun halullisesti katsottiin tavallisessaki puheessa
korotettuja tavuita. Sihen laatuun tehtyjä kuusimittasia runoja
olisivat:
    Sen mie | lessäni | kyllä mä | nään, sekä | luonani | tunnen:
    Päivä lä | hestyvä | lie, jona | kaatuu | Jilio | armas,
    Itseki | pää Pria | mon, väki | myös Pria | mon jalo | peitsen.
taikka:
    Mut kysy | käämepä | pappia | nyt tahi | tietäjä | miestä
    Tai uni | en sano | jaa; uni | myös on | taivahan | anti.
Mitä muutamista pienistä kokeista voisimma päättää, näyttää kun
olisivat maamiehemme esinnä hyväksi katsoneet, sihen laatuun
kuusimittarunoja suomeksiki kirjottaa. Niin löydammä eräässä
akatemilaissessa tutkintolaitoksessa[6] seuraavan onnitelman,
präntättynä Turussa 1749:
Herralle Maanmiehelle.
kauniisa täss, S'ä Sielun luondoa tutkit, Näytät sen seleväst, ett'
Sielum alati pysy. Hän ei tyhjäxi meist' taid' tull', eik' loppua saada.
Tain hänell' sinä sitt' osotat ratk' suurexi lahjax, Ett' tämä tutkindo
paljon meill' onnea tuotta, Perään cose' ajatteleman sijn' samasa
saatta: Cuing' häll' sitten käy, cosc' aica loppunut ombi? Wiel' tätä

55. paits ei taid' myös Wallat seisovatolla; Hyvä sijtt' paljon canss' saa
caik' caikisa säädyis, Cose' tämä totuus ain juur selväsä muistosa
pysy Nyt olis avara mull tila kyll, Toveritsani, kijltä Sun avujas, ja
cuing' caunist olet viettänyt aicas; Mutt ei tarvita tät' sill' Työs sen
sanoa taita. Toivotan ainoastans Sull' aicomuxisas onne! Tiedän
myös vissist', ett' nijncuin Wiisaus ennen Palveliains palcan runsast
on maxanut aina; Nijn ei Sinuacan suingan hän unhoda poies.
Maan
miesten
puolest,
hätäises
t selitti
mielens
Abraha
mus
Tackou.
Arvosia kyllä ovat nämät Tackoun kuustmittarunot, vaikka kuitenki
näyttänevät mihen laatuun hän niitä on tahtonut. Wähä paremmin
näyttää C.G. (Christfrid Ganander?) seuraamassa
onnitoivomassaan[7] v. 1763 luonnistuneen:
    Waan joka tunde oman, kaiket sen edut joka tahvold,
    Ynnä ja sen tarpeet, mitä suinkin puuttua tainne,
    Totta se maan parahin puutokset poistapi poies;
    Siitä se niitun saa parahan, joka heiniä kasva;
    Saatta nevat vetiset, pimiät korvet, rämehetkin
    Niin korioiks pelloiks kun myös niituiks viheriäisiks;
    Ystävä, sens osotat sinä kaunihin oppisi jälken,
    Kuinka nevat vetiset Suomenkin Ruhtinakunnas

56.     Niin tulisit pikasest ojituksi ja myös peratuksi,
    Että ne kantaisit meillen sekä heiniä paljon,
    Että ja myös laihon, joka maksais työmme ja vaivan.
    Ankara neuo se on totisest hyödyllinen aivan.
    Oppinut ystävä, sentähden toivon, sua kaikki
    Kiittävät, ynnä ja myös toivottavat onnea sulle!
    Sen minä myös teen, koskan olen
                              Sinun
                                    Y stäväs aina
                                                 C.G.
Niin kirjotettiin mainittuina vuosina 1749 ja 1763 suomalaisiaki
kuusimittarunoja. Sillon epäeltiin vielä ruotsalaisessa ja muissa
sukulaiskielissänsä, mihen laatuun kuusimittasia niillä kirjotettäisi.
Eräät tahtomat Greikan ja Latinan mukaan kirjotettavaksi. Mutta
ruotsi ja heimokielensä ovat luontoansa ja rakentoansa paljo
Greikasta ja Latinasta poikkeavaisia. Ensisti ovat heissä ylehensä
sanat paljo lyhempiä ja sitte ei kuulla missänä yksinäisessä
perisanassa pitkää äännöstä, paitsi alkutavuessa. Sentähdenpä
Ruotsalainen ei hyväsesti saa kieltänsä kääntymäänkän senlaisiin
äännöksiin, kun meidän kielessä sanat: taloon, makaamaa,
veneelleen. Niin kielensä erilaatua muistellen rupesivat
kuusimittarunojaki erilaadullansa kirjottamaan, niin että itsekukin
mitta tuli alkamaan korotetulla tavuella. Sihen laatuun tahtovat sitte
muutamat Suomen oppineet meidänkielisiäki kuusimittasia
kirjotettavaksi, taikka niin, että joka mitan alkutavut oli korollinen,
toiset korottomia, siitä vähä kysyen, jos muuten olivat pitkiä eli
lyhyitä. Sillä tavalla laitettu kuusimittanen kuuluisi:

57.     Teillen on tämä sanottu, juuresta jumalan jalon.
    Kohta ilmestyi enämpi, suurempi näkyypi seura.
    Pelko paimenet tapasi, enkeli iloita käski.
    Poika soimessa suloinen, syntynyt samana yönä.
Herra Professori ja Tohtori Renvalli, joka Suomalaisesta
Runo'opista kirjottaissaan on tullut kuusimittasiinki koskemaan,
lausuu niistä (katso: Mnemosyne 1819, s. 201 e.) seuraavaan
tapaan: "On myös koetettu saada suomea kuusimittasiin runohin
sujumaan. Toiset siinä yritteessä ovat seuranneet vanhain
(Greikalaisten ja Latinalaisten) runolakia tavutten pituudesta ja
lyhyydestä, niin että pitkäksi tavueksi on vaadittu taikka pitkä äänike,
taikka kaksäänike, taikka kahden äänettömän edellisyys. Siinä on
ollut paljo työtä ja yhtäläiseen varominen, mutta ei näytä minusta
sittekän luonnistaneeksi. Kielemme sopimattomuus tavutarvoin ja
edellisyyden kohdassa on välttämättömästi sortanut sanain tavallista
ääntelöä ja tavutten korkoa, jonka ohessa erityisiä sanoja on
moneen tapaan, millon typerretty, millon katkastu, millon pidennetty,
millon venytetty ja kaiken tämän kautta toismuotosiksi, kuulioille
tuntemattomiksi tehty. Wielä päälliseksi on ehkä toinen puoli
suomalaisista sanoista senlaisia, etteivät mainitun runolain mukaan
kuusimittasiin sovi'kan ja jotka sentähden olisivat joutavia.
Semmoisia esimerkiksi ovat sanat: kuka, joka, minä, sinä, sanoma,
sanominen, sanomata, oli, tuli, oleva, tuleva, Jumala, joiden ei
yksikän tavut ole äänikkeeltä, eikä edellisyydeltä pitkä, ja joista
sentähden, jos miten soviteltaisi, ei saada kakspitkiä eli alkupitkiä,
eikä pitkälyhyitäkän Greikalaisten ja Latinalaisten mielellä."
Niin tuumaellen on parahaksi päättänyt Renvalli edellämainitulla
Ruotsalaisten tavalla suomalaisia kuusimittoja laitella. Waan koska
meistä, jos miten arvelisimma ja tuumailisimma, Suomen kieli

58. luontoansa ja rakentoansa ainaki on vähemmin Ruotsin ja muiden
sikäläisten kielten laatunen, kun Greikan ja Latinan, ja koska jo siitäi
syystä näyttää sopimattomaksi meidänkielisiä kuusimittarunoja
niiden mukaan laittaa, niin toki täytyyki edellistä Renvallin kirjotusta
tarkemmin silmäillä. Sanoo ensin paljo työtä ja yhtäläiseen varomista
pitävän, suomalaisia kuusimittarunoja Greikan ja Latinan mukaan
laittaissa. Mitä mainittuun paljoon työhön ja varomiseen koskee, niin
muistettava on, ettei työttä ja vaivatta saada suuresti mitänä, ja
toisella puolella, mitä joutavasti saadaan, usein onki joutavata. Eipä
vaan taitaisi haitata, niin tässä, kun usiammassa muussai työssä
vähin muistella Greikalaisten: ένα, αλλα λεοντα, taikka seuraavata
jäniksen ja jalopeuran satua: Jänis sano jalopeuralle: "mikäpä sinä
minun rinnallani olet? minä teen poikia usiammasti vuodessa ja
voisin kuusin joka kerralla, sinä vaan yhden" — "Yhden, mutta
jalopeuran", vastasi jalopeura. Peljättävä on, että jos Renvallin
neuolla kuusimittasia suomeksi kirjotettaisi, niitä miksi ei useinki
tietämättä syntyisi. Wähä taisi Sanan Saattaja Wiipurista ja Oulun
Wiikko Sanomien kirjottaja kuusimittasia muistella, koska, kyllä vähä
muutettuna, kirjottivat seuraavasti:[8]
    Päivän nousinaikana auringo lämmittää ensin
    Ylhäisemmän ilman, ja alhanen jäähtynyt ilma
    Eroittaa vähitellen luondansa pois sen vesi-
    Höyryn, joka lämbymässä yössä on sinne
    Nousnut, niin että höyry putoaa takaisin maahan
    Tullen aamukasteeksi.
* * *
    Unen kummitus katosi; virvoitettuna nousi
    Eva kohta ylös poikansa kalpian ruumiin

59.     Wierestä; jonka kyyneleillänsä kastellen ja myös
    Alttarin ruusuilla koristeltua, isä ja äiti
    Kauniisti hautasivat Herran alttarin viereen.
* * * * *
Niin luulemma mistä kirjotuksesta tahansa syntyvän
semmoisia kuusimittarunoja yhtä helposti, kun Renvalli sanoo
niitä saatavan kahdesta nelimittarunosta yhteen luettuna.
Mutta senlaista joutilasta kuusimittarunoin syntyä vanhaan
aikaan pidettiin niin sopimattomana, että kun eräs mainio
Latinalainen historioitsia tuli alkamaan monikehutun
historiansa seuraavalla kuusimitalla:
Utbem Romam a principio reges habuere,
niin siitä oikein nousi erityinen puhe ja keskusteleminen oppineiten
välillä, jotka katsovat sitä kummaksi. Waan mikä kummitus eikö niin
ilmautuisi suomalaisissa kirjotuksissa, kun niissä joka sivulla ja ehkä
joka toisella eli kolmannella radilla tavattaisi kuusimittasia. Kaiketi'ki
on erotettava runo tasasesta kirjotuksesta, eikä niin laitettavaa, että
useinki tulisivat sekautumaan. Wielä muistettakoon seki, että kuusi
mittasissa, tähän meistä sopimattomaan tapaan kirjotettuna, joka
mitta tulisi sekä alkamaan, että lopettamaan, yhdessä sanan kanssa
ei sanan keskessä millonkana. Waan semmoi setpa runot ennen
eimät maksaneet suuresti mitänä Greikalaisilla runoilioilla ja ylen
vähä meikäläisilläki tavallisissa nelimittarunoissaan. Sillä, että yksi
taikka usiampia runon mitoista tulivat sanan keskeltä alkamaan,
taikka lopettamaan, taikka kumpasenki, joutu koko runo muistolle
helpommaksi, koska sanat siinä ikäskun juontivat toinen toistansa.
Ja jos muistoon pystymisestä runoissa ei olisikan niin erittäin huolta

60. pidetty, tuli ilmanki runo sillä paljo sukevammaksi, juoksevammaksi.
Kuinka eikö juokse kauniimmasti runot:
    Mut kysy- | käämepä | pappia | nyt tahi | tietäjä- | miestä
    Tai, uni | en sano- | jaa; uni | myös on | taivahan | anti.
Kun jos mittain ja erityisten sanain yhteen sopiessa sanoisit:
    Kysy- | käämepä | pappia | taikka | tietäjä- | miestä
    Taikka | unien | sanojaa; | unikin | taivahan | anti.
Tosiaanki taitais tarvita olla vahvat korvat, jos vaan kerran olisivat
kuulleet greikalaisen runon ääntä, ja eivät heti tuskautuisi
tämmöisistä suomalaisista, kun nämät kaksi jälkimmäistä.
Mitä muuten samaan työhön ja varomiseen koskee, jota Renvalli
penkoo suomalaisista kuusimittasista vanhain mukaan tehdessä
olevan, niin jopa näyttäneeki liiemmäksi äkkinäiseltä, sillä aina on
helppoki työ äkkinäisellä suuri ja peljättävä. Herra Magisteri
Ingmanin, joka meidän tiedosta ensimmäiseksi suomensi Homeiroa
vanhantapasilla kuusimittarunoilla, sano työtänsä ei niinkän vaikiaksi,
jota sillon emme itse tahtoneet uskoa, vaan nyt itsesi mähin työlle
ruvettuamme ja tottuneempana kyllä uskomma.[9] Mutta jos vielä
olisi tosiki, työtä, vaivaa ja varomista olevan, suomalaisia
kuusimittasia Greikan mukaan laitellessa, niin siitä ei kuitenkan
seuraa, että niitä pitäisi Ruotsin, meidän kielelle peräti
sopimattomaan laatuun tehdä ja luulla, olevan asian sillä hyvän. Jos
omenapuu ei kasvaisi meidän tarhoissa, niin kaiketi taitais paras olla,
suoraan sanoa, ettei kasva, eikä omenapuun nimellä muita puita
istutella.
(Lisää toiste).

61. [6] Dissert. philosoph. de utilitate fluente ex consideratione
Immortalitatis Animae; praesid. C. Fr. Mennander, resp. A. Achander
Aboae 1749.
[7] Luettava akatem. tulkintolaitoksessa! Tankar om
nödvändigheten att utorka och uppodla Kärr och Mossar i Finland,
under Herr P. Kalms inseende af Esaias Wegelius. Åbo 1763. Kun
minulla ei ole mainittua kirjaa, niin en tiedä jos sanat tässä lienevät
juuri alkukirjaimillansa painetut.
[8] K. Sanan Saatt. Wiipur. 1836, N. 11 ja Oulun W.S. 1836, N. 12,
jotka molemmat, äsken postista tulleita, vielä ovat pöydällä edessäni.
[9] Erittäin saanen lausua, että olkaan jos mimmoinenki tämän
kirjan historiaosassa löytyvä suomentama Homeiron runoista, niin
siitä ei ole ollut suurempata työtä, kun että ensin kirjotin runot
Meikäläisillä sanoillansa ulos Homeirosta ja sitte tiellä astuellessani
suomensin kodin ja Kajanin välillä, jota joka päiva tulin kulkemaan.
Sillä tavalla tulleista on niistä kyllä vähä vaivaa ollut.
Itkuvirsistä Wenäjan Karjalassa.
(Lisää ja loppu viimme-lehteen),
Waraset patsahat saoikse paloiksi, valkie-hyväseni! ojukset ortuot
yheksikse paloiksi, olovahyväseni! Otrelikotse ennen ottamaisieni
omieni olkaoksasieni obronasesikse. Wet viihyttäväiseni sotka,
kaunishyväseni kauppakuluseni, vieronotse. Otrelikotse, oimosuuri
omakuntaseni, olovien ilmojen alla; vieronotse vierottomien maien

62. vieriih; (paikotitse?) pakanoien paikkojen paartahaseh. Menkö valkie
mielivaltoseni valkian ilman alla valkehikse joen jousenikse ennen
vaalimoisieni. En voi viihyttömie viihytelläkseni — —
(Kuoleelle lapselle itkee emo). "Kun uutsi, mie lapsi, uutsi. Kai on
olovinah aikojani. Kantamieni lapsi, armahani aikaseni,
mieliarmahieni. Woi olevinah armasie laatimieni! kun viihittömie
virkoja viisastelet. Ollahko hyvävirkasie, eikö olla kiirimättä? Ollahko
armasvirkasie, eikö olla aikomatta, aian ankeutta, aimollisuutta? Eikö
olla antamatta, eikö olla siittimättä; siliet mielaloset, mielaloja
akkiloitset. Eikö kantamatta olla, eikö kuuromatta, eikö läpi kuurnan
kulkovie — — —" Kuilla ilmoilla kylvettämäsini? Saatoilmoilla
saajastaseni, satalaatuseni sankojen vesien kera. Et kyennyt koko
kylän nuorisossa ikiaikusessa. Mintä kallehilla ilmoilla kasvattaja
kantajaseni? Mintä siitoilmoilla siittiäseni? Mintä armahilla ilmoilla
asettajahe aikojaseni? Mintä ankehuilla ilmoilla akkeloitsia armas
hyväseni? Mintä ankehut'aioilla, aijin vähissä aikasissa? Mintä
uutotskoaioilla, urhailla ajoilla, aijin vähissä oikasissa? Mintä
viihittömillä aioilla — — Eikö leipomatta oltais lehtometsissä leukevie
lehosvierilöitä löyettävie? Eikö kantamatta oltais katajametsissä
kasvanuisie katajakankahie kaaettavie? Intomatta oltais
hyväinnollisie, ottamatta hyväopastullisie, aikomatta hyväaimollisie
— — —
Waan kuitenki, jos ollee tosi, mitä ainaki olen naisten kehuvan
kuullut, näitä outo sanasia, ikivanhoja itkuvirsiä löytyvän monesta
laadusta ja pian äärettömästi, niin, ehkä näyttävätki joutavilta
loruilta, niitä ei pitäisi silleen heittää. Taitaispa, kun enemmin olisi
kerättynä, niistä, kun muistaki tarinoista, lähteä joita kuita ennisajan
tietoja ja jotai hyvää kielentutkioillenki. Niinpä ennisaikaan koskeva
on muutamasta toisesta nähtävä, hevosilla luultun kuolleita

63. Tuonelaan vietäviksi. Sanat ovat: "Tulkaa ottamahe orihepoloilla,
valkein vahatuohuksuien (vaksikynttiläin) kera. Kattoote (peittäkää)
hyväsesti, ettei vesi, vihma vuotaisi jne". Waan näitä ja vanhoja
satuja varten, joita myös paljon Wenäjen Karjalassa löytyy, pitäis
hyväaikanen, erityinen kerääjä lähteä, sillä ennen kun niitä oikein
selvään kootuksi saisi, tarvitsisi tarkemmin heidän puhe'laatunsa
tuntea, kun sitä vähällä ajalla voi tuntemaan oppia.
Satuja.
1. Lampaat ja Koira.
"Mikäpä kumma siinä, nurisivat kerran lampaat, meillen paimen ei
anna mitänä, paitsi minkä itset maasta otamma, koiraa vaan
syöttelee joka suupalalta. Mitä hältä saa? Waan mepä hänelle
annamma villoja, kannamma muonia, lypsämmä maitoa ja vanhaksi
tultua jopa käymmä jtse'ki ruoaksi." Koira lähellä ollen ja lammasten
nurinan kuullen lausu: "niin kyllä saaki paljo hyvää paimen teistä,
vaan minäpä teidät varjelen susilta ja muilta metsän pedoilta ja
varkailtaki. Ja minua ei ollen jopa alituisesta pelvosta vamisten ette
voisi rauhassa syödä'kän, vaan menehtyisittä ehkä nälkäänki." Sen
kuultua lampaat eivät enää virkkaneet mitänä.
Arvoa oma etusi, anna arvo toisellenki.
2. Mehiläinen ja Kyyhkynen.

64. Mehiläinen kaihilan lehdellä istuen joi joen rannalla. Wahingosta
pyörähti veteen ja oli hukkua polonen. Sen nähden kyyhkynen
tempasi varvun puusta, jossa istu, ja vei sen mehiläiselle hengen
pelasteeksi. Ei aikoja jälkeen tuli jousimies ja viritti jousensa
kyyhkysen varalle. Mehiläinen vanhan auttajansa hengen vaarassa
havaten, lensi, pisti luaastessa jousimiestä käteen, jotta nuoli
hairahti muunne ja kyyhkynen jäi henkiin. Niin kosti hyvän hyvällä.
Toista altis auttamahan saat avun avun ajalla.
3. Sääski ja Härkä.
Sormella harjan sääski muinen istuva Kysy: "voitko kantaa, taikka
poisko ma lentänen?" "En tiennytkän, sano härkä, siellä sun istuvan,
Ja yksi on se minulla: istut tai lähet."
Nauruksi köyhän luulo rikkauestahan.
Suomen kansan Arvutuksia.
1. Hera pohja, hietaranta, kanermikkokangas kesken,
2. Eellä Aatamin syntynyt, mies kotihin tuopi, kumarteleksin kun
kuningasta.
3. Tiet kasvo teriläpäitä, notkot noppulaneniä.

65. 4. Keitto kiehuvi mäellä ilman puitta, valkiatta, kokitta,
kohentajatta, kattilatta, katsojatta.
5. Rautanen hepo, hamppunen kuorma.
6. Hepo tästä herkan lähti meren vettä vellomahan, saarillista
sauomahan.
7. Päät puiset, jalat kiviset, itse liinapaioillahan, aivan
aivinaisillahan.
8. Kuoren syöpi, syämellä lentää.
9. Häntä eellä, pää takana.
Osviittoja. 1. Juustopata. 2. Käsikivi. 3. Lakka (muurain). 4.
Muurahaispesä. 5. Neula. 6. Wene. 7. Nuotta. 8. Petäjä (syän s.o
sukset). 9. Puntari.
Suomen kansan Sanalaskuja.
1. Meren kierrät, miest' et kierrä.
Joka kerran on kostohimosen vihamiehen saanut, elköön
toivoko'kan aina välttää voivansa. Meidän keskellä, samatekun
muissaki asullisissa, sivistyneissä kansoissa, on kuitenki laki paras
kostaja, ettei niin ollA'kan kostonpyytäjiä, kun eräissä toisissa,
esimerk. ArabilaiseN kansan keskessä, jossa poika, ja vielä pojanki
poika usein kostaa isänsä eli isoisänsä puolesta, jos itsiltä eläissään
mitä kostamatta jäi. Ilman kaikki kostonpyyntö on, jos ei juuri

66. luonnoton, kuitenki synniksi luettava, vältettävä. Sillä kosto on
Jumalan ja esimallan, vaikkei pidä niiltäkän kellen kostoa toivoa,
koska on paljo kauniimpi Wapahtajan esimerkillä vihollisillensaki
hyvää toivottaa ja rukoilla Jumalaa kääntämään heidät paremmalle
tielle, etteivät vasta rikkoisi ketänä pahuudellaan. Se on
Kristinuskovaisella sopivin kosto.
2. 3. 4. 5. Parempi Pajunen sauva, kuni miekka markkahinen.
Parempi Pajunen keppi, kuni miekka kultavästi.
Parempi Pajunen linna, kuni vahva vaskilinna.
Nämät jokanenki sanalasku kuvaelevat, köyhempänä elää
paremman olevan, kun rikkaana, ylellisenä, joka vaan usiammassa
kohdassa onki tosi (katso Solounan ja Kroison väliä
historiaosassamme) Samalla mielellä toisinaan köyhä sanoo:
Emmä kaadu korkialta: luudan päältä lattialle.
6. Savu seppäin pajassa, sen sepät suahtevatki.
Ei ketänä pidä työstänsä soimata, jos kohta olisi alhasempiki, eikä
kaikki sen ohessa niin siisti ja kaunis katsella, kun moniki toivoisi.
7. Sata on surmoa urohon, tuhat miehen kuolemata.
IHmisen ei pidä mielentaiten kuoleman käsiksi tunkeuta, Waan ei
toisellakan puolella ylen itsiänsä armahdella ja joka askelelta surmaa
peljätä, koska samalla alituisella, ylellisellä pelolla hän vaan

67. vaikeuttaisi koko elämänsä ja siitä ei kuitenkan olisi kuolemata
vasten apua.
8. Miehen mitta, miehen määrä, Waan ei miehen mieltä päässä.
Lienee kyllä semmoisiaki maailmassa, joihin tämä sanalasku sopii.
Waan toivottava olisi jokaseltaki, että varoisi, ei itsensä sen alaseksi
tulevan.
9. Lapsi suuhun suurimmanki, piika päähän pienimmänki.
Niinpä lieneeki tapa lapsilla kaikki, mitä eteen sattuu suuhunsa
kokoa, eivätkä heitä mielellänsä tytötkän, mitä vaan koreudeksi
päähän eli muulle ruumiille kelpaa.
10. Kala se on kiiskiki, lapsi se on tytärki.
Sanotaan toisilta: Kalana se on ahvenki jne ja vertaelee kummin
tahansa sanottuna, tytärten alhasempaa arvoa vanhain elämässä,
joka tuli siitä, että tupatöitä sillon ei arvattu suuresti miksikän, vaan
ulkotöitä, joilla elatusta saatiin.
MEHILÄINEN W. 1836.

68. Marraskuulta.
Kummia.
    Laain liiton nostakseni
    Kuunki, päivänki keralla,
    Nousin ennen liittoani,
    Ennen ehtoaikoani.
    Pyhin pikkupirttiseni, 5
    Lakaelin lattiani,
    Tinasilla lehtisillä,
    Waskisilla varpasilla.
    Ammuelin rikkaseni
    Waskisehen vakkasehen, 10
    Tinasehen tokkasehen.
    Wein mä rikkani pihalle,
    Kannon ulos usta myöten,
    Pihalle vajoa myöten,
    Pellolle perimmäiselle, 15
    Kaijimmalle pientarelle.
    Seisattelimma rikoilla,
    Kääntelimmä, kuuntelimma;
    Siellä kuulin kuusoalta,
    Seitsemältäki tähysin, 20
    Jopa kuulin kummempia,
    Imehempiä tajusin:
    Oravalla kynnettihin,
    Hepo hännin puuhun juoksi,

69.     Oro kuusessa makasi; 25
    Sika tiellä poikki puolin,
    Kahet kannukset jalassa,
    Oksat kuusen kummassai.
    Näin Wielä imehempiä,
    Toki kuulin kummempia: 30
    Siat sotki taikinata,
    Emännät sikana röhki;
    Kirvehellä keitettihin,
    Kattilalla leikattihin;
    Orot otran leikkuossa, 35
    Siikaset sitelemässä,
    Lakloset latsottamassa,
    Hanhet haasioitsemassa.
    Anna hanhut siivyttäsi,
    Lakla laakamoisiasi, 40
    Millä lennän tuolle maalle,
    Tuolle maalle vierahalle,
    Ylitse meren yheksän,
    Meripuolen kymmenettä,
    Sinisen salon sisähän, 45
    Waskisehen varvikkohon.
    Siellä vuoret voina vuoti,
    Kalliot sianlihana,
    Mäet mämmikakkaroina.
    Siell'on naiset listin lastin, 50
    Morsiamet mustin kulmin,
    Akat vanhat vaskivöissä,
    Tyttäret tinasiloissa,
    Kukot kultakannuksissa,

70.     Lehvät leppäsin utarin, 55
    Paimenet pajusin jousin,
    Ei juoa oluttakana
    Kuparitta kultasetta,
    Ei syö a sianlihoa
    Weitsettä hopiapäättä. 60
    Laulajat lehellä lemmen
    Kuuliat kukalla kullan
    Mie itse remon rekehen
    Wirsi väkkärän väkehen.
Toisintoja. v. 3, 4. Nousin aivan aikasehen, Aivan aika huomenessa
Wielä ennen ennättelin, Ennen kuuta paiveäni. v. 5. Lämmittelin
pirtt. v. 6. Lakuolin (Lapuoni) l. v. 13—15. Läksin u.u.m. Pellolle
pärettä myöten, Perimmälle pellolleni. v. 17. Seisoimma rikoillani. v.
19,20. Kuulin tuolta kuusiammat, Tähysin kaheksiammat. Kuulin
kummat kuusialta, Näin miehet yheksältä. Kuulin kummat, näin
imehet, Hämehessa käyessäni. v. 24,25. Hevonen makasi puussa, v.
35. Urot (Sulhot) otran leikannassa. v. 36. Sinervöt (Neitoset) s. v.
38. Hanhuet haasiomassa. Akat vanhat päätä poimi. Itse hanhut
antelevi. v. 41,42. Millä mennä muille maille, maille tuntemattomille
(Noille maille tuttaville). v. 46. Waaher vaskinen salossa, v. 54.
Neitoset tina sylissä, v. 56. P. p. sauoin. v. 62. K. kullan kannalle.
Jälkimaine. Sanotaan olevan lisäksi rikanki rokassa, hämähäkin
taikinassa ja niinpä olkoon tämäki Wenäjän Karjalasta saatu lasten
remputus muun luvun lisänä. Waan ettei kukaan arvelisi, jo lopussa
olevan parempain runojen, jos semmoisia muuten on ollutkan, niin
saamma tiedoksi antaa, että niitä vielä on kyllin tulevaksi vuodeksi;
sen jälkisistä emme vielä' virka mitänä.

71. [Tulevata vuotta muistellessamme toki ohessa muistelemma
Mehiläistämmeki. Jos vaan ei lie ylen vähä hyvittäjiänsä tänä vuonna
hyödyttänyt, niin olisi harras ja nöyrä pyyntömme, etteivät
tulevaksikan vuodeksi häntä unhottaisi. Siipinensä, sulkinensa ja
kaikin karvoinensa lupaa hän heitä edespäinki palvella kolmen ruplan
palkalla ja 45:den kopeikan pestillä vuodessa. Läheläisiltänsä, jotka
eivät vaivaa häntä pimiään, ahtaasen postilaukkuun tunkeumaan,
hän ei pestiä vaadi'kan. Tulostansa, olostansa ja toimestansa saapi
hän pian Suomen Yhteisestä Avisassa paremman ilmotuksen antaa.]
Oudompia sanoja, v. 11. tokkasehen sama kun vakkasehen. v. 20.
tähysin s. k. tajusin, hoksasin, äkkäsin jne. v. 37. lakloset; lakla
kuuluu olevan suorsansukunen lintu; latsottamassa, kekoja
tekemässä, kekoilemassa. v. 40. laakamoisiasi, sieviä, oivia, jaloja
siipiäsi. v. 64. väkkärä, lasten tuulimylly.
Huotarin Naimisista.
    Tuoll' on tytty syntynynnä,
    Lapsi laavu kasvanunna,
    Kuikan kuulussa kylässä,
    Latvajärven laitehilla;
    Lesosen suku leviä, 5
    Suku suuri kuoharien.
    Pien' on piikoina elänyt
    Missä vuoen, kussa kaksi,
    Kussa kohta kolme vuotta.
    Pääsi päälle Teirivaaran, 10

72.     Oli Läykyssä keseä'
    Naia huol'ois Huotarista,
    Läykkyläss' on pieni piika.
    Meni Läykkyhyn läpällä,
    Puhutteli puolisoksi. 15
    Siitä heillen häät paneksen,
    Tahi tanssi alkanevi.
    Heitti Iivo ilkiäksi,
    Kuurnis kuulemattomaksi:
    Pani pönkän pirtillensä, 20
    Pirtin lukkuhun lujahti.
    Paavil' on parempi miesi:
    "Kyllä mull' on, missä maata;
    Mene louhella lopista,
    Alota alakivellä, 25
    Piätä pikkuhuonehessa."
    Arki aamulla tulevi,
    Talon töille tarvitahan.
    Astua alottelevi
    Kotihinsa kohvasäällä; 30
    Jo kohta koti näkyvi,
    Talo vaaralla näkyvi.
    "Onko tuo minun kotini?" —
    "Sihen sinua vietänehe." 35
    Nousi rannasta mäkehen,
    Pääsi pirttihin pihalta,

73.     Risti silmät ripsahutti,
    Istu penkille perähän,
    Lasin alle laittelihen. 40
    Katsovi kaluksi ukko,
    Minnoahan mieleväksi;
    Elettihin ensitalvi
    Muihen ihmisten mukahan.
    Tuli äiti atimoksi, 45
    Pitkäkorva maammo luoksi;
    Hoto huolelle rupesi,
    Murehelle vaimo kaunis;
    "Sain miehen, mitä parasta,
    Waan on vähä vanhanlainen, 50
    Iho ilkiän näkönen,
    Kasvot menty kaitaseksi,
    Nokka nossut korkiaksi,
    Hampahat sitäi pahemmat,
    Puolet aikojain puretan." 55
    Ei se hyvä Huotaristai:
    "Hairahin polonen poika,
    Kun nain naisen nuorenlaisen,
    Nuorenlaisen, kaunukaisen;
    Mont' on miestä Miinoassa, 60
    Paljo poikia kylässä:
    Läksin aamulla varahin
    Akan luota astumahan,
    Katso tuoll' on toinen miesi
    Seisomassa seinän alla. 65
    Minä kiljasin kivasti:

74.     "Mit' oot aamulla varahin
    Seinän alla seisomassa?" —
    "Ilman aikoja kohennan,
    Kun on kaatunt kallellahan." 70
    Ukko tuosta arvelevi:
    "Hoto on tuotu helvetistä,
    Paha pitkästä perästä;
    Heitäksen paha pahaksi.
    Etona elämän rikko, 75
    Koin kultasen hävitti,
    Saatto miehet mieron tielle.
    Minnä minua vaartelevi,
    Paloilla pahentelevi,
    Peitti jauhot penkerehen; 80
    Nyt meillä nuju tulevi,
    Tahi tappelo paneksen,
    Parallen jako tulevi,
    Tukat käypi tuuhakaksi.
    On meitä kovoa kaksi 85
    Utautut yhen näköset;
    Minnä minua nakkelevi,
    Kuppiloilla koittelevi,
    Otti koivusen korennon,
    Kopahutti kättä vasten; 90
    Pääsin mie polonen poika,
    Astun armasvelleheni,
    Pääsin tuonne Petrin luoksi:
    Hoi on, Petri veikkoseni!

75.     Pahoin on käynyt parralleni, 95
    Tukalleni tuhmemmasti."
    Wietiin viestiä kylälle,
    Teiriniemehen sanoma;
    Kokoutu kokohon kuikat,
    Tunki tuppelot tukulle, 100
    Miehet Miinoan kylähän,
    Itse Iivo päällysmiessä.
    Katseltihin kaikki paikat,
    Otettiin omin lupinen, 105
    Pantiin Huoti puhtahaksi.
    Wiel' oli Ollilla osaksi,
    Kun ei ollut omassa koissa,
    Kaunihissa kartanossa:
    Iivo ois lyönyt ilkiästi, 110
    Oisi koskenna kovasti,
    Pahoin piessyt pitkäkorva,
    Hoto saualla hosonnut,
    Ohkemi omalla käällä.
    Pelona ihasteleksen, 115
    Arvelee Lapukan akka:
    "Oleksi on oiva ukko,
    Waan on mieleltä kepiä,
    Minnoansa saarnoavi,
    Niinkun kiivas kirkkoherra. 120
    Tok' olitki oiva lapsi,
    Hoto muita muitterampi,
    Kun kisoit parran palkastasi,
    Kolme vuotta oltuasi."

76. Jälkimaine. Tätä runoa kuulin usiammassai paikassa Menäjän
Karjalassa somasti tehdyksi kehuttavan, jonka tähden sen
mielellämme tähän präntäytimmä, jos ei muuksi hyväksi, niin toki
näytteeksi heidän somasta. Miinoa on suuruudeltaan jommoinenki,
noin viidentoistatalonen kylä samannimisen ison järven vaiheilta.
Siinä asu Olli eli Oleksi (Aleksei) Huotari, jonka naimisista runolla on
työnsä. Luodepohjaista päin Miinoasta on Suomen rajoa möyten
ensin Teirivaara ja Akonlahti sitte eräitä pienempiä kyliä ja niiden
perästä taasen vähä suuremmat Kivijärvi, Latvajärvi ja Lapukka.
Kuikasta Latmajärven laitehilta sanoo runo Hoto Lesottaren olevan
kotosin. Läykkylä talon nimi Teirivaarassa ja Paavila toinen, rikkaaksi
huuttu talo, jonka riiheen Huotari akkanensa sai morsianvuoteen,
kun Iivo ei laskenut huoneesensa, jonka luona esinnä oli tuumat,
yötä maata. Petri talon isäntä Miinoassa ja Pelona Hoton 'äiti,
Ohkemi ja Iivo muita omasia.
Oudompia sanoja. v. 5. L. suku leviä s. o. Lesosen leviästä (isosta)
sumusta. Niin pannaan semmoiset selvityssanat useinki
Nimentäsiaan. v. 7. piikoina; muutamissa paikoissa Suomessa
sanottaisi Yksikössä: piikana. v. 14. läpällä, kiireesti, joutuen. Kun
lintu lentää siipiään lekuttelematta, sanotaan siivet läpällä lentävän.
v. 24. louhella, kivellä, paadella. v. 27. Arki, arkio, v. 38. risti, ristiksi
Wenäjän tapaan silmänsä. v. 45 atimoksi, vieraaksi, kostiksi, v. 52.
menty; niin Wenäjallä, Suomessa menneet, v. 75. etona, hylky,
heittiö, ruoja. v. 84. tuuhakaksi, pieniksi päiksi. v. 86. utautut
(utautunut), sattunut. v. 97. viestiä sanaa, v. 100. tuppelot,
mitättömät, epäkelvot, vähäpätöset miehet. v. 105. omin lupinen
(lupine'); niin alkutäydellisyydessään, sitte Suomessa tavallisesti
lyhettynä omin luvin, v. 12S, kisoit, kiskoit, revit.
* *

77. Muualta saatuja Mehiläiseen lähettyjä eli ilman koskemia
kirjotuksia.
***sta 5 Toukokuuta 1836.
— — — Muutamille Juuan talonpojille luin "Härjän ampuja" runon,
jotka kuultuahan ihmettelivät, mistä seki asia on niin julkiin tullut.
"Saahaan nyt valeen runoksi, ja runona kirjaan", olivat heidän
sanansa.
Onko Mehiläisellä ilman monta ottajata, että saat kulusi
maksetuksi? Kanssalukiani ei juuri kiitä sen aineita ja kirjotuksia, ja
vähäpä lieneeki niiden kanssa hänen tekemistä; itsestäni kyllä ovat
välttäviä, vaan sen saan vilpittä sanoa, että historian suomennus
useinki on kankiansujuva. Arvuutukset ovat hyviä, jos sinulla niitä
vaan usiammaksiki vuodeksi riittäisi! — —
Weli!
Jos nämät kaksi koetta ansaitseevat tilaa Mehiläisessä, niin ole
hyvä ja pistä ne siihen — joseivät—polta jäskiään.
Kiitos Kalevalasta ja Mehiläisestä! Jokainen rehellinen Suomalainen
on sinulle suuressa velassa. —
Pari vuotta viljelen minäkin Isäin lausetta, ainoa huvitukseni
vieraassa maassa. Wiron rajalle joutunut, on aivoitukseni oppia
Wiron sisär-kieltä, ja tutkistella sitä Suomen kielen rinnalla.

78. Jos vielä muistellet Opisto-ajasta minua, niin sulje edeskinpäin
ystävyyteesi vanha toveri, joka j.n.e.
Narvan linnassa 30 p. Touko-kuuta 1836.
—n. —r.
Ilolle.
(Mukaama). [Fr. v. Schillers An die Freüde.]
Ilo säken Ijäisien, onnen kukka kaunoinen, joukko riemu-
rientävien tulee templiis', Taivainen! Lumoukses' lieventäävät
erot suuret säädyissä, veikkoisiks' kaikk' velittäävät sima-
siipeis' siimeessä.
* * *
Suku-kunnat syleiltynä rintaa mästen riehkäisen! Tover —
yli tähtien kaitsee Isä kiitettynä.
* * *
Kelle koitto ystävyyden rusottaavi riemua, kelle huohtet
helleyyden lempeyyttä liemuaa, joka syttyi suosiohon, suli
sopivaisuuteen, juopuneena julistakoon ihastustaan, intoinen!
* * *
Asujamme! maamme alan yltykäätte yhtyyteen! Tuolla yli
tähtien se antaa tyynen saataman.
* * *

79. Iloo olennot imeevät luonnon rikkaan rinnoista, hyvät,
pahat hyppäileevät jälkii samaa suloista. Rauhan, riemun,
rakkauden lahjoitti se lempeän; madolle myös makeuuden
eloss' etsi hempiän.
* * *
    Millionit miekahtaavat!
    Aavehtitkos alkuas'?
    Henqee hymää, haluas'
    tähdet, taivaat piilottaavat.
* * *
Wipu, veto ompi ilo laviassa luonnossa. Rattaan reutoo ilo,
ilo, kaikkein aikoin ajoissa. Hielimasta hentoisesta kukkasia
kasvattaa. Wyöryvästä vahvuudesta aurinkoja aivastaa.
* * *
Loistavasti, lumovasti lentää valo Luojamme. Weljet voiton-
tietämme lentäkäämme luottavasti.
* * *
Tuli-peilistä totuuden tutkiaa se tervehtää. Kajoittaavi
kateuuden kärsemyksen keventaä. Johdattaavi uskon uulun
laitumelle loistehen: läpi raon ruumis-kirstun näkyy eloss'
enqel'ten.
* * *

80. Kärsikäätte kansa-kunnat tavaroiksi taivasten! Tuolla-puole
tähtien ruunun saavat suorat sunnat.
* * *
Palkintoa Pyhimmälle tuotkos? Et. Siis salli, suo lohdutus
levottomalle sääli, siunauskin tuo. Waino olkoon viskattuna
unhotuksen umeeseen, kyyneleetkin kuivatuna viha-miehen
viimeisen.
* * *
Ihmis-su'ut ihastukaan suloisissa suonnoissa! Tover — tähti-
talossa myöten töitäs' maksetaan vaan!
* * *
    Ilo siittää selkeyyttä
    mustuneessa mielessä.
    Julmat juomat leppeyyttä
    viina-marjan veressä.
    Kahto pilviin pirskahtakoon
    Kuohuvasta kauhasta.
    Suotuisesti "tästä saakoon"
    Henki hyvä taivaasta!
* * *
Jota tähdet kaikki kiittäät hyminällä heliäll' liitollakin
lempiäll' luodut itsens' Häneen liitttäät.
* * *

81. Urhollisuus uljastukoon rasituksess' raskaassa — valan-
pyhyys vahvistukoon alin-omaks' ajassa — turma olkoon
totuudella — vapa mieli miehillä — armo aina ansiolla — viha,
vaino vilpillä! —
* * *
Rauha, riemu rikastukoon lempiästi luoduissa! Tähti-Isän
tullessa osanamme autuus olkoon.
—n. —r.
                                                Narv an linna.
                                                K esä-kuussa 1836.
Kuoleva Joutsen.
(Salaus Herderiltä).
"Pitääkös minun yksinäni oleman mykän ja lauluta?" — huokaisi
itsekseen hiljainen joutsen, kylpeissäan iltaruskon ihannimmassa
loisteessa — "minun, pian-sanottu, yksinäni mykän koko höyhön-
joukon valta-kunnassa? Enhän minä kadehti närisevää hanhea,
kaikattavaa kanaa, ja päräjävätä Nälkä-kurkea äänestänsä; vaan
sinua, suloinen kyntö-rastas kadehtin minä siitä, kyntäissäni, ikään-
kuin sidottuna siltä, hiljaan vakoja laineella, ja viipyissäni juopununa
taivaan kuumeessa. Kuin enkö minä laulelisi sinua kultainen ilta-
aurinko, laulelisi ihanaa valoasi ja ihastustani, ja sitte ruusu-kasvosi
peilissä ummistaisiin ja kuolisin!"
Waissa ihastuksessa ummistiin joutsen, ja tuskin oli hän nousnut
allosta, niin viittaisi kiiltävä hahmo, joka seisoi rannalla, hänen

82. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com