Digital Business Networks 1st Edition Dooley Test Bank

Digital Business Networks 1st Edition Dooley Test Bank
Digital Business Networks 1st Edition Dooley Test Bank
Digital Business Networks 1st Edition Dooley Test Bank

1. Digital Business Networks 1st Edition Dooley
Test Bank download
https://testbankfan.com/product/digital-business-networks-1st-
edition-dooley-test-bank/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankfan.com

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankfan.com
for more options!.
Digital Business Networks 1st Edition Dooley Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/digital-business-networks-1st-edition-
dooley-solutions-manual/
Business and Professional Communication in a Digital Age
1st Edition Waldeck Test Bank
https://testbankfan.com/product/business-and-professional-
communication-in-a-digital-age-1st-edition-waldeck-test-bank/
Business Data Networks and Telecommunications 8th Edition
Panko Test Bank
https://testbankfan.com/product/business-data-networks-and-
telecommunications-8th-edition-panko-test-bank/
Mind and Heart of the Negotiator 6th Edition Thompson Test
Bank
https://testbankfan.com/product/mind-and-heart-of-the-negotiator-6th-
edition-thompson-test-bank/

3. Calculus for the Life Sciences 2nd Edition Greenwell
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/calculus-for-the-life-sciences-2nd-
edition-greenwell-solutions-manual/
Foundations of Financial Management Canadian 10th Edition
Block Test Bank
https://testbankfan.com/product/foundations-of-financial-management-
canadian-10th-edition-block-test-bank/
Investment Analysis and Portfolio Management 11th Edition
Reilly Test Bank
https://testbankfan.com/product/investment-analysis-and-portfolio-
management-11th-edition-reilly-test-bank/
Human Anatomy and Physiology Laboratory Manual Fetal Pig
Version 11th Edition Marieb Test Bank
https://testbankfan.com/product/human-anatomy-and-physiology-
laboratory-manual-fetal-pig-version-11th-edition-marieb-test-bank/
Looking Out Looking In 14th Edition Adler Test Bank
https://testbankfan.com/product/looking-out-looking-in-14th-edition-
adler-test-bank/

4. Industrial Relations in Canada 3rd Edition Hebdon
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/industrial-relations-in-canada-3rd-
edition-hebdon-solutions-manual/

5. 1
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
Digital Business Networks (Dooley)
Chapter 7 Transport and Application Layer Services and IPv6

7.1 Multiple Choice Questions

1) Transmission Control Protocol (TCP) and the User Datagram Protocol (UDP) are two key
protocols in which layer?
A) transport
B) application
C) portable
D) packet
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 122

2) TCP and UDP use ________, included in every TCP and UDP header, to identify specific
processes and services running on the receiver's host device.
A) page numbers
B) port numbers
C) dividing slides
D) half lights
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 122

3) The combination of an IP address and a port number is what is known as a ________.
A) marriage
B) union
C) socket
D) couplet
Answer: C
Diff: 1 Page Ref: 122

4) When used, the TCP on the sending host accepts a stream of data from the sending host's
application layer and segments this data into ________.
A) packets
B) baggies
C) boxlets
D) cases
Answer: A
Diff: 1 Page Ref: 123

5) TCP provides for packet acknowledgment, error detection and control, and ________.
A) matching steps
B) box checks
C) flow control
D) building management
Answer: C
Diff: 3 Page Ref: 124

6. 2
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
6) For noncritical data or for data that can fit within a single packet, ________ is the more
appropriate protocol.
A) PDU
B) PCT
C) TCP
D) UDP
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 124

7) TCP takes a three-step approach to establishing a reliable communication. First, from the
transport layer of the sending device a request packet is transmitted to the receiving device's
transport layer asking if a session can be established. Second, if available, the receiving device
sends a packet back to the sending device indicating that it is available for communication. What
is the third step?
A) the session disconnects upon being established
B) the sending device begins to send its data to the receiving device
C) the packet disappears upon connection
D) the packet transports to the session
Answer: B
Diff: 3 Page Ref: 124

8) ________ means that the sender does not have to first establish a link to the receiver before
beginning to transmit data.
A) Connectionless
B) Wireless
C) Wired
D) Matching
Answer: A
Diff: 1 Page Ref: 124

9) The ________ layer sits at the top of the TCP/IP layer stack, directly above the ________
layer.
A) sending, receiving
B) package, sending
C) plying, lateral
D) application, transport
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 125

10) Terminal Network, or Telnet, is a(n) ________ layer program that enables a user to remotely
login and use the resources of a remote computer.
A) sending
B) transport
C) application
D) matching
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 126

7. 3
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
11) On the server host side, there are two components: a server control process and a server
transfer process. In which popular application layer program is this the case?
A) ABC
B) TRC
C) FTP
D) MCT
Answer: C
Diff: 1 Page Ref: 126

12) The act of buying a single version of musical content online and then sharing that version
with many others, without reimbursing the original owner, is the type of file sharing that led to
the passage in 1998 of what act?
A) Music Management Protection Act (MMPA)
B) Patent Protection for Unsharable Content Act (PPUCA)
C) Federal Digital Millennium Copyright Act (DMCA)
D) Digital Protection for Artists Act (DPAA)
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 127

13) SMTP makes use of which two components?
A) a receiving agent and a cleansing agent
B) a technology agent and a wireless agent
C) a simcard agent and a wireless agent
D) a user agent and a mail transfer agent
Answer: D
Diff: 1 Page Ref: 127

14) Two common protocols that servers use to maintain e-mail mailboxes are ________.
A) Post Office Protocol Version 3 (POP3) and Internet Message Access Protocol (IMAP)
B) Internet Protocol (IP) and Wireless Protocol (WP)
C) Server Protocol (SP) and Address Protocol (AP)
D) Server Activity Protocol (SAP) and Internet Access Protocol (IAP)
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 127

15) MIB stands for ________.
A) Moton Information Balancing
B) Message Information Balancing
C) Management Information Base
D) Messaging Internet Blocks
Answer: C
Diff: 3 Page Ref: 128

8. 4
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
16) HTTP stands for ________.
A) Hypertext Transfer Protocol
B) High Tech Transfer Procedures
C) Hypertext Texting Protocol
D) Hexadecimal Technology Protocol
Answer: A
Diff: 1 Page Ref: 129
17) HTTP uses which two message types?
A) encrypted and unencrypted
B) wireless and wired
C) Internet and physical
D) requests and responses
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 129

18) DNS stands for ________.
A) Domain Name System
B) Digital Nuance Sorting
C) Domain Name Sorting
D) D-list Nu-system Sort
Answer: A
Diff: 3 Page Ref: 129

19) What is replacing IPv4?
A) IPv100
B) IPv10
C) IPv6
D) IPv2013
Answer: C
Diff: 3 Page Ref: 130

20) Internet Protocol version 6 (IPv6) is also known as ________.
A) New Net
B) Redo-IP
C) Digital 6
D) IPng (Internetworking Protocol, next generation)
Answer: D
Diff: 1 Page Ref: 130

21) Any entity that wants an Internet presence must have what essential element?
A) a beta tester
B) an encryption name
C) an IP address
D) an authenticator
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 130

9. 5
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
22) IPv4 address classes are ________.
A) 1, 2, 3, 4, and 5
B) A, B, C, D, and E
C) alpha, beta, gamma, delta, and epsilon
D) V, W, X, Y, and Z
Answer: B
Diff: 3 Page Ref: 131
23) Which two technologies were NOT included in IPv4?
A) encryption and authentication
B) addressing and regenerating
C) specifying and punctuating
D) resolving and reconciling
Answer: A
Diff: 1 Page Ref: 131

24) ________ is the Base 16 numbering system, and it is more efficient for expressing large
numbers.
A) Octagonal
B) Hexagonal
C) Hexadecimal
D) Octidecimal
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 131

25) With IPv6 there is ________ flexibility in assigning of network and host portions within the
128-bit string.
A) greater
B) less
C) an equal amount
D) none of the above
Answer: A
Diff: 3 Page Ref: 132

26) In IPv6, what specifies the purpose of the address?
A) reason analyzer
B) type prefix
C) loopback address
D) subscription packets
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 132

10. 6
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
27) Which punctuation correctly reflects an unspecified address?
A) ::
B) ;;
C) >>
D) //
Answer: A
Diff: 3 Page Ref: 132

28) Which of the following represents a loopback address?
A) ;!!
B) ::)
C) ::1
D) ,_*
Answer: C
Diff: 3 Page Ref: 132
29) In a multicast IPv6 world, devices have to ________ (or sign up) to a multicast group in
order to receive the multicast transmission.
A) subscribe
B) resolve
C) reconcile
D) message
Answer: A
Diff: 1 Page Ref: 132

30) IPv6 packets have three potential components: a required header, an optional extension
header, and ________.
A) the design system
B) the note or paydirt
C) the height adjuster
D) the message or payload
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 132

31) QoS stands for ________.
A) quality of service
B) quotient of service
C) quantity of service
D) qualifying or servicing
Answer: A
Diff: 3 Page Ref: 132

11. 7
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
32) The IPv6 design team has put together a set of guidelines to assist in the transition to the new
Internet. Their recommendations take which three approaches?
A) domaining, sending, and reconciling
B) quantifying, measuring, and conveying
C) double compatibility, tubing, and footer material
D) dual stack, tunneling, and header translation
Answer: D
Diff: 3 Page Ref: 133

33) DNS stands for ________.
A) Dual Negotiation System
B) Domain Name System
C) Datagram Name System
D) Domain Numeral System
Answer: B
Diff: 1 Page Ref: 122

34) IETF stands for ________.
A) Internet External Translation Fixes
B) Internet Engineering Task Force
C) Imbedded External Translation Fix
D) Internal Engineering Timing Force
Answer: B
Diff: 1 Page Ref: 133
35) IETF has defined two types of IPv6 addressing techniques that can embed IPv4 addresses.
What are they?
A) unicasting and anycasting
B) compounded and mixed
C) compatible and mapped
D) domained and unmapped
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 133

36) An IPv6 compatible address has its first ________ bits set to zero, followed by a 32-bit IPv4
address.
A) 96
B) 32
C) 24
D) 48
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 133

12. 8
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
37) An IPv6 mapped address sets to its first ________ bits to zero, the next 16 bits to one, and
the final 32 bits contain the embedded IPv4 address.
A) 10
B) 20
C) 40
D) 80
Answer: D
Diff: 3 Page Ref: 133

38) Transmission Control Protocol (TCP) is a connection-oriented protocol; it is also called
________.
A) a terminal layer
B) a reliable stream transport layer service
C) a header control fixture
D) an engineering compact
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 123

39) IPv6 supports which three address types?
A) physical, virtual, intermediary
B) reliable, standard, virtual
C) heading, remote, internet
D) unicast, multicast, anycast
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 132
40) IPv6 packets have which three potential components?
A) a required header, an optional extension header, and the message or payload a required
header, an optional extension header, and the message or payload
B) a remote control, a domain system, and a messenger
C) an Internet engineer, a task force, and an IP address
D) a manual footer, a header design, and the message protocol
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 132

41) The Domain Name System, or DNS, was initially put forward in 1983 by ________.
A) Philip Tran
B) John Schultheis
C) Peter Mockapetris
D) Clark Lane
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 136

13. 9
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
42) The Domain Name System, or DNS, was initially put forward in 1983 as ________.
A) a beta test
B) two IETF (Internet Engineering Task Force) documents
C) a domain tester
D) a spatial packager
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 136

43) DNS allows users to use user-friendly names to access remote resources, which are then
resolved or ________ to the true IP address of the resource.
A) equated
B) standardized
C) packaged
D) attached
Answer: A
Diff: 1 Page Ref: 136

44) Domain names are resolved to IP addresses by use of ________.
A) users
B) headers
C) name servers
D) footers
Answer: C
Diff: 3 Page Ref: 135

45) ISP stands for ________.
A) Internet Sender Protocol
B) Inside Spatial Packaging
C) Internal Sending Provider
D) Internet Service Provider
Answer: D
Diff: 3 Page Ref: 136
46) The DNS name space is based on a concept of ________, which have a hierarchical structure
similar to a directory tree, or tree structure, in a file system.
A) systems
B) domains
C) headers
D) patents
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 136

14. 10
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
47) What is the top-level domain abbreviation used for formal governmental institutions (DNS
name space)?
A) govt
B) gvt
C) gov
D) abb
Answer: C
Diff: 3 Page Ref: 137

48) What is the top-level domain abbreviation used for international organizations (DNS name
space)?
A) int
B) itl
C) inl
D) ial
Answer: A
Diff: 3 Page Ref: 137

49) What is the top-level domain abbreviation used for military applications (DNS name space)?
A) mtl
B) mil
C) mly
D) mty
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 137

50) A ________ is a set of library routines in the client's operating system that generates and
sends requests to a DNS server, evaluates the returned response from the server, and then hands
the response to the originating application, perhaps a web browser, for example.
A) resolver
B) retainer
C) fixer
D) mixer
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 137

7.2 True/False Questions

1) The two key transport layer protocols are the Transmission Control Protocol (TCP) and the
User Datagram Protocol (UDP).
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 122
2) TCP and UDP use "port numbers," included in every TCP and UDP header, to identify
specific processes and services running on the receiver's host device.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 122

15. Visit https://testbankbell.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

16. 11
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
3) Port numbers are assigned by the Internet Corporation for Assigned Names and Numbers.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 122

4) The combination of an IP address and a port number is what is known as a socket.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 122

5) DNS stands for: Domain Numbering Service.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 136

6) It is not possible for a given specific port number to be used for different services by TCP and
UDP.
Answer: FALSE
Diff: 3 Page Ref: 122

7) Transmission Control Protocol (TCP) is a connection-oriented protocol.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 123

8) The TCP service is said to be unreliable because before data transmission can begin between
the sender and receiver, a connection must be established.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 124

9) TCP has much less overhead than its counterpart, UDP.
Answer: FALSE
Diff: 1 Page Ref: 125

10) For a message for which it is especially important that all the data packets arrive without loss
and in the proper sequence, UDP is the delivery method of choice.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 125

11) For noncritical data or for data that can fit within a single packet, TCP is the more
appropriate protocol.
Answer: FALSE
Diff: 3 Page Ref: 124

12) TCP takes a three-step approach to establishing a reliable communication.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 124
13) TCP uses the sliding windows method of flow control.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 124

17. 12
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
14) Checksums must not be used for error detection.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 124

15) Request for Comments (RFCs) are a series of formal documents that, since 1969, present
technical and organizational notes about the Internet.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 124

16) Any standard that is eventually formally incorporated into the Internet or TCP/IP starts as a
Request for Comment.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 124

17) UDP stands for: User Datagram Protocol.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 124

18) Because UDP does not require the sender and receiver to establish a connection before
sending data, time is saved, increasing efficiency.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 124

19) UDP provides for packet acknowledgment, error detection and control, or flow control.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 124

20) Although still mostly associated with small data files that require few packets, today UDP
also is used for streaming audio and video.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 125

21) In the TCP/IP model the application layer includes the session, presentation, and application
layer equivalents of the OSI model.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 125

22) In the client/server model, a local host machine runs an application layer program called a
visitor.
Answer: FALSE
Diff: 3 Page Ref: 125

23) Terminal Network, or Telnet, is an application layer program that enables a user to remotely
login and use the resources of a remote computer.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 126

18. 13
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
24) In the TCP/IP environment, File Transfer Protocol (FTP) is used to copy files from one host
to another.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 126

25) On the client host side, FTP has three components: a user interface, a client control process,
and a client transfer process.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 126

26) On the server host side of FTP, there are two components: a server control process and a
server transfer process.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 126

27) File sharing, with no reimbursement to the original owner, was a key reason for the passage
in 1998 of the Federal Digital Millennium Copyright Act.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 127

28) Simple Mail Transfer Protocol (SMTP) is a popular network protocol for providing e-mail
services.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 127

29) SMTP makes use of two components: a user agent and a mail transfer agent.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 127

30) Two common protocols that servers use to maintain e-mail mailboxes are Post Office
Protocol Version 7 (POP7) and Internet Message Access Protocol (IMAP).
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 127

31) SNMP stands for Simple Network Management Protocol.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 128

32) Generally, certain host devices that have a "manager" component control a group of devices,
usually routers, that run an "agent" component.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 128

33) HTTP stands for Hypertext Transfer Protocol.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 128

19. 14
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
34) HTTP uses two message types: requests and responses.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 128
35) Every HTTP message has a start line, an optional header, a blank line that identifies the end
of the header section, and the body of the message, which is also optional.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 128

36) Internet, IPv6 (Internet Protocol version 6) is also known as IPng (Internetworking Protocol,
next generation).
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 130

37) The Internet was initially designed primarily as a tool for researchers, scientists, and
engineers to more easily exchange data and information with each other.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 130

38) IPv4 uses a 10-level, and lateral, addressing scheme.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 130

39) Encryption and authentication are two technologies critical to securing the enterprise.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 131

40) Unlike a multicast address, the anycast address is for a group of devices that are of the same
type prefix.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 132

7.3 Essay Questions

1) Briefly describe the three-step approach taken by TCP to establish a reliable communication.
Answer: First, from the transport layer of the sending device a request packet is transmitted to
the receiving device's transport layer asking if a session can be established. Second, if available,
the receiving device sends a packet back to the sending device indicating that it is available for
communication. Then, in the third and final step, the sending device begins to send its data to the
receiving device.
Diff: 3 Page Ref: 124

20. 15
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
2) What does it mean that User Datagram Protocol (UDP) is unreliable?
Answer: Unlike TCP, User Datagram Protocol (UDP) is a connectionless, unreliable delivery
service. Connectionless means that the sender does not have to first establish a link to the
receiver before beginning to transmit data. Unreliable does not mean worse or unacceptable.
With UDP, unreliable simply means that the sender does not guarantee to the receiver that all of
the transmitted data packets will arrive. Also, if a message requires multiple packets, the packets
may or may not take the same route to the receiver, and thus may arrive out of sequence. It is up
to the receiver to verify that the data expected has in fact been received and to put the packets
back in order, if needed.
Diff: 2 Page Ref: 124
3) Explain how UDP might be a better choice than TCP.
Answer: Depending on the data being transmitted, UDP can be the better choice than TCP.
Because UDP does not require the sender and receiver to establish a connection before sending
data, time is saved, increasing efficiency. The sending host simple begins to transmit its UDP
packets. If a message requires more than one datagram, the sent datagrams are treated
independently. This means that the datagrams may take different routes to their ultimate
destination and likely will not arrive in sequence. UDP leaves it to higher-level services on the
receiving host's end to determine whether all packets have been received, whether any of the
packets received have errors, and to place the packets back in order. As a result, at the transport
layer, UDP can provide greater efficiency, but at the potential cost of high-layer services having
to do more work. UDP does not provide for packet acknowledgment, error detection and control,
or flow control. Because UDP does not support these services, it has far less overhead than TCP.
With less overhead, UDP can be more efficient, assuming that all packets arrive with no errors at
the receiving host. Also, because UDP packets are independent of each other, they can be routed
through different links, unlike a TCP transmission. This means that if a UDP datagram
encounters a bad or congested link, it can be routed around the problem area. Under the right
circumstances, then, UDP can be the preferred delivery option.
Diff: 3 Page Ref: 124

4) What are the three components of FTP on the client host side?
Answer: A user interface, a client control process, and a client transfer process.
Diff: 2 Page Ref: 126

5) Briefly explain how Simple Mail Transfer Protocol (SMTP) works.
Answer: Simple Mail Transfer Protocol (SMTP) is a popular network protocol for providing e-
mail services. SMTP makes use of two components: a user agent and a mail transfer agent. On
the client end, the user agent (UA) prepares the message and puts it into a form that can be
transmitted across a TCP/IP network. The mail transfer agent (MTA) transfers the mail across
the network or over the Internet. On the server end, SMTP servers receive outgoing mail from
clients and transmit mail to destination e-mail servers. Another type of SMTP server maintains
the mailboxes from which e-mail clients retrieve their mail.
Diff: 1 Page Ref: 127

21. Other documents randomly have
different content

22. kohta valitaan toimikunta, joka ryhtyy käytännössä toteuttamaan
suurta asiaa.
Vasara nousi.
— Vastustaako kukaan? Ellei, on tämä päätös kaikkiin
läsnäolijoihin nähden sitova.
Huoneessa on aivan hiljaista.
Vasara putoaa.
Liikahdetaan vapautuneesti, ja useampain miesten kasvoilta
loistaa tyytyväisyys. Ainoastaan muutamia arempia katsellessa näkee
niiden ilmeessä hajamielisen pelästyksen hätääntymismerkit. Muuten
yleinen, kaikki voittava tunnelma tuntuu lujalta ja vakavalta.
… Tämähän on niin yksinkertaista ja selvää! on tunnelma
sanovinaan.
Agronomi Peltomies juttelee Mikkosen ja Kanteleisen kera eräässä
nurkassa, ja toisia kuuntelee ympärillä. Hän kertoo aikovansa
asettua asumaan tänne Jokirannalle … on sitä varten jo
talonkaupoissakin ollut. Hänessä ovat vielä jälellä pitkän esitelmän
aiheuttaman uupumuksen merkit. Äänen värähdellessä hän hiljaa
kertoo, syvissä silmissä onnentuntoinen hymy:
— Minä olen saanut puhua niin paljo henkisesti kuolleille
ihmisille… Nämä täällä ovat ilmeisesti tähän minunkin asiaani nähden
heräämistilassa… Tässä oli tänä iltana ihmeellinen henki, minä tunsin
sen.
— Hm.

23. — Hm.
— Minä olen tänään elänyt elämäni suuren hetken, virkkoi hän
edelleen ujosti, aivan kuin samassa katuen, että oli tullut sanotuksi.
… Jos eivät ne ymmärrä? hän ajatteli kohta.
Mutta Kanteleinen tarttui lujasti Peltomiehen käteen, puristi sitä ja
näytti olevan liikutettu. Mikkonen löi olalle ja sanoi, mustilla
silmillään lämpöisesti polttaen Peltomiehen syvää, sinistä katsetta:
— Mutta sepä olis meidän kylälle erinomaista…
— Itselleni, itselleni toki erinomaisempaa, kiisti Peltomies hilpeästi
nauraen.

24. IV.
Muutamana toukokuun iltapuolena loi Kanteleinen ojaa koulun
viljelyslohkolla. Lukukausi ei ollut vielä päättynyt, joten opettajalle
liikeni maatöitä varten vain iltapäivät. Mutta kansakoulun koko
viljelyspalsta näytti nyt olevan hyvässä viljelyskunnossa, siinä
havaitsi perehtyneen viljelyksen jäljet.
Joustavalla vauhdilla pistää Kanteleinen lapiotaan. Hiki virtailee.
Vahvarakenteinen ruumis toimii vaivattomasti. Aivan kuin jokaisella
otteella olisi sama sisäinen vaikutelma kuin tanssilla eräisiin,
voimistelulla, tai urheilulla toisiin. Se käy niin iloatuottavan keveästi
ja ojanluojan kasvoissa väreilee, yhtämyötään vaihdellen, milloin
nauttiva hymyily, milloin työajatuksen kiihottunut intoilu. Toisinaan
hieman pysähtyy, pyyhkii hikeä ja antaa katseensa kulkea yli pienten
viljelysten. Tuossa on pieni niittypalsta. Se on toisen kerran
kasvussa. Sieltä nousee terävänä viheriäinen. Kevät on ollut
kosteanpuoleinen. Se on vaikuttanut ruohokenttiin kuin taikasana.
Vieressä on tuleva turnipsipelto ja sen takana perunakylvölle ajateltu
pikku pelto. Niiden muokkaus on jo alotettu. Ojurin on hauska näitä
ajatella.

25. Ajattelee, että tämä on nyt melkein samanlaista kuin ennen
seminaarissa, kun pääsi käsiksi oikein innostavaan aineeseen. Ero on
vain siinä, että silloin olivat kirjat ajatusten ja työn synnyttäjiä, nyt
maa, luonto. Mutta vaihdos tuntui tekevän kummallisen elävöittävän
vaikutuksen.
… Kuinka hyvää tämä maa on! Miten siitä elämä huokuu … miten
ajatus herää kun viljelysaikomuksessa koskettaa maata… Kun maata
kääntää, on kuin kääntäisi tieteellisen kirjan lehteä, mutta tässä
tuntuu kuin olisi itse tiedemies, joka tutkii, toteuttaa, luo uutta,
kirjoittaa luonnonkirjaa…
Maasta oikein huokui elinvoimaa. Päivän lämmin aurinko oli sitä
paahtanut. Nyt ilta-auringon valossa tuntui maa ikään kuin levosta
nauttivan ja hymyilevän.
Yhä elävät ojurin mielikuvat maan mukana. Hän on jo tottunut
vaihtamaan ajatuksia maan kera. Kaikki tämä tuntuu kuin olisi
yhteistyössä, kuin maa olisi ajatteleva olento… Työtoveri on suuri,
salaperäinen jättiläinen, joka ei kuitenkaan vähääkään pelota, vaikka
sen voima on niin suuri.
… Maa… Aivan kuin maa nyt tuossa leveässä, vakaassa,
hätäilemättömässä, juhlallisessa voimallisuudessaan lukisi suuria
lupauksiaan, toinen toistaan satumaisempia…
… Kun vain ihminen ymmärtäisi maan ajatukset… Ojurin mielessä
tuntuu kuin hän ymmärtäisi. Se tuottaa sanomatonta kevät-iloa. Hän
polkee lapiota yhä kiihtyvällä innolla täyttääkseen oman urakkansa
yhteistyössä niin, ettei suuri, salaperäinen saisi aihetta syyttää häntä
laiminlyönnistä.

26. Koulukartanoa lähempänä ovat puutarhamaat. Navetan seinustaa
vasten on korkea taimilava ja siitä sivulle, pienessä etelään
kaltevassa mäkirinteessä jo muokattu ja osittain kylvetty
puutarhamaa. Koulutalon päädyllä oli muutamia marjapensasrivejä
sekä joitakuita omenapuun-alkuja. Sieltäpäin näkyi myöskin
punavalkoinen mehiläispesä. Taampana koulun puisto, joka yhtyi
metsään. Pihassa riippui muutamia pyykkivaatteita nuoralla
kuivamassa.
Rakennukselta päin tulee kävellen Kanteleisen vaimo, Sohvi ja
hänen edellään juoksee 2-vuotias Heikki. Ojuri huomaa tulijat heti
kun he pistäytyvät nurkan takaa tielle. Heilauttaa kättään ja alkaa
hymyillä, mutta jatkaa työtään. Kun tulijat saapuvat lähemmäksi,
huutaa isä:
— Heikkikö? Heikkikö? isän Heikkikö?
Lapsi nostaa silmiään, huomaa isän, laskee riemuhuudon ja lähtee
kipasemaan.
— Isä ansaitsee lapselle leipää! laskee Sohvi matkan päästä
nauraen.
Voi kuule, kuinka sinä hikoilet. Voi rakas… Heikki, Heikki!
Poikanen oli tuuskahtanut suulleen tienviereen aikoessaan suorinta
tietä isän luo. Molemmat vanhemmat riensivät nostamaan. Isä ehti
ensin, sai pojan syliinsä, mutta tämäpä ei suuria isästä välittänyt,
sillä läheisestä ojanreunasta jo veti lapsen huomiota ensimäinen
keltakukka ja sinne hän nyt isän sylistä riuhtoi. Poika sai kukan ja
rauhoittui.
— Katso västäräkkiä, osoitti isä pellolla hyppivää lintua.

27. — Vättä … vättä…
— Västä, sano västä.
— Vättä … vättä…
— Vättä vättä se poika vain sanoo … vättä vättä se sanoo … tuo
mukula… Sohvi-äiti tuhersi nenällään isän sylissä olevan lapsen
rintaa, loruten. Pikku poikanen nauroi sydämestään kun kutkutti.
— Vättä … vättä se mukula vain sanoo, uudisti äiti tuhertaen.
Isä taisi suudella hät'hätää molempiakin, kun ei ihmisiä näkynyt
lähiseudulla. Mutta sitte poika jo alkoi pyrkiä pois sylistä,
lähteäkseen västäräkin perään, joka hyppi pellolla pyrstöään
keikutellen ja houkutellen:
— Tulit … tulit…
— Älä laske pellolle, se tahrii itsensä, pyytelee äiti. Mutta isän
tekee kovin mieli nähdä miten se taaputtaa ja vääntää lihavia
sääriään pehmeässä mullassa.
— Ei se siinä, kuivahkossa mullassa … eihän mullasta tahriinnu?
Ja poika sai mennä. Jo ensi askelilla pienet sääret sekaantuivat.
Äidinkin täytyi nauraa, vaikka mieltä jo kiusasikin kohta jälestä
seuraava pyykki.
— Voi, voi, joutui hän voivottelemaan samalla, kun työt muistuivat
mieleen, ja tässä nyt vain näin tulee aikansa kuluttaneeksi.
— Hetkinen huvillekin, Martta-kulta, lohdutti Väinö ja katsoi
hymyillen silmiin, kun Sohvi jo huolissaan palaamista ajatteli. Moni

28. tehtävä odotti, kun ei ollut ketään, jota käskeä edestään edes
pikkujuoksuihin.
Heikki taapusti yhä pellolla, vaikka västäräkki jo olikin siirtynyt
etäämmälle, visertäen ja keinutellen nyt taimilavan reunalla ja
jutellen parin tuttavan kera jotka hyppivät ja keikuttivat siinä
lähiseutuvilla.
Kanteleinen alotti uudelleen ojanluonnin. Vaikka Sohvilla oli kiire,
jäi hän ihaillen katselemaan miehensä työskentelyä. Mies tunsi
tämän katseen selkänsä takaa, ja se nostatti riemuisaa
kevätkuumetta. Vaimoonkin vaikutti tämä työnilon nostattava mahti.
— Ja minä vain tässä laiskana! jatkoi hän ajatustaan ääneen
huudahtaen ja pyörähti etsimään Heikkiä, joka oli muutamaksi
silmänräpäykseksi unohtunut. Heikki oli sillävälin istunut peltoon ja
saanut käsiinsä onkimadon. Äiti juoksi luokse:
"Hyi, hyi!"
Mato viskattiin, ja ennen kuin Heikki huomasikaan, sai hän kiitää
taloa kohti hilpeästi juoksevan äidin sylissä. Isä katseli tätä menoa.
Sohvin liikkeiden viehättävä joustavuus tavoitteli huippuaan tuossa
hänen lapsi sylissä juostessaan. Kun Heikki ehti huomata, että hänet
vietiin pois pellolta, alkoi hän kirkua ja pyrkiä pois juoksevan äidin
sylistä. —
Isä nauroi ja rupesi luomaan ojaa.

29. V.
Kanteleisen ehdittyä juuri päästä parhaaseen työnvauhtiin tulee
Mikkosen isäntä polkupyörällä. Heitettyään pyörän tienvieressä
seisovaa puuta vasten tulee luokse. Kanteleinen jatkaa
ojanluontiaan, Mikkonen istuu pientareella ja juttelee. Vihdoin
Kanteleinen alkaa pyyhkiä lapiota lähteäkseen vieraan kera sisään.
Huomatessaan tämän virkkaa Mikkonen:
— Tuota, äläkä nyt, ei mulla ole kiirettä. Tuota, mikäs teillä oli
urakkana täksi illaksi?
— Urakkanako? Eihän sitä niin määräurakoita, tässä…
— Onpahan! Minä olen kuullut. Teillä ovat vain nämä iltapäivät
näitä maatöitä varten, kun päivät pitää opettaa… Olenpa varma, että
teillä oli täksikin iltapäiväksi urakka, väitti Mikkonen, tummissa
silmissä tuo omituisen herkkä, aina kiihottumaan valmis ilme.
Kanteleinen nauroi.
— Noo … tämän ja tuon ojan tässä ajattelin, mutta eihän tällä
vielä niin kiire ole…

30. — On sillä! Mitä me sitä nyt jättäisimme. Onko teillä toista lapiota?
Luodaan urakka ensin täyteen ja sitte vasta lähdetään juttelemaan…
Sitte on niin mukava, aivan kuin olis vatsa täynnä, kun on urakka
voitettu.
Mikkosessa paloi jo hänen kiihkeä innostuksensa. Ja Kanteleisen
vastusteluista huolimatta meni hän pitkin loikka-askelin koululle
saadakseen itselleen lapion. Vähän ajan kuluttua palasi sieltä. Sohvi
oli antanut uuden kihvelin. Kanteleinen vielä joutavoitsi.
— Älkää tyhjää! kielsi Mikkonen. Heitti takin päältään ja asettui
vastaiselle puolen Kanteleista, toiselle ojanpartaalle reunustamaan.
Niin alettiin kahteen mieheen.
— Minä tulen teille juttelemaan maailman asioista, jatkaa
Mikkonen kun jo tekevät työtä, ja keskeytän teidät tärkeästä työstä.
Eikö ole silloin parempi, että autan joutessani teitä ensin saamaan
loppuun tälle päivälle aikomanne työn ja sitte vasta jutellaan, häh?
Enkö minä hyvänä naapurina tee tässä oikeutta teille, vai?
Kanteleinen myönsi.
— Niin se on, uudisti Mikkonen. Katsokaahan! Jos me ihmiset
katsoisimme aina rehellisesti myöskin lähimmäisemme parasta, niin
tällaiset pikkuasiat huomaisimme aina kohta, ennen kuin oma etu
ehtii tukahuttamaan huomiomme ja asettumaan sen eteen. Onko
opettaja tätä huomannut?
Oli, kyllä hän oli huomannut.
— Niin, kyllä sen huomaa. Ajatelkaa esimerkiksi tätäkin tapausta
tässä: minä tulen tänne omine asioineni ja vien teidät sisään. Työnne

31. jää puolimoihin juuri silloin kun olette päässyt innostumaan … minä
vien teidät juttelemaan omistani tai muun maailman asioista. Mutta
teidän ajatuksenne jää tänne ojanluontiin, kun se keskeytetään
kesken, ettekä te voi innostua minun asiaani… Ja se voi olla sellainen
että siihen pitää innostua, jos siitä mieli tulla mitään … Ja jos ette te
innostu, turhaan menee silloin minunkin iltani… Eikö ole näin?
Olihan se.
Mutta ojanluonti alkoi häiritä puhelua. Mikkonen havaitsi pian, että
vaikka hän oli itse kuuluisa ojuri, sai panna matkaan tavallisen
vauhtinsa pysyäkseen opettajan rinnalla.
… Kas, kas, ajatteli hän muistellen mielessään niitä aikoja, jolloin
oli, Kanteleisen täällä olon ensivuotena, ollut niitä, jotka pitivät tätä
"herraspoikasena", joka laiskuuttaan oli antautunut opettamaan
heidän lapsilleen joutavuuksia.
Mikkonen innostuu. Kilpailuhalu alkaa kiihottaa. Kyllä hän tässä
vielä poikaset voittaa!
… Lapio ei ole hyvä, se kun on noita kihveleitä. Hän luo parhaiten
vanhanaikaisella, puupesäisellä…
Eräässä välissä alkaa Mikkonen jo huomata että Kanteleinen hätii
liiaksi, ojanreuna saa mutkia ja siihen jää korjaamisen varaa. Ei
opettaja enää ehdi tarkoin tavoittaa joka pistoa.
… Niin, minähän olen mestari tähän, ajattelee Mikkonen sisällisellä
tyydytyksellä. Mieli tekee jo muistuttaa Kanteleiselle, mutta jättää
sen kuitenkin.

32. … Vaan mitäs tässä nyt? huomaa hän yht'äkkiä. Hitaammin vain,
hitaammin, hiukan hitaammin! Se on hyvä ojurikin tuo opettaja,
mutta tottahan minun pitääkin olla parempi! Elämänikäni olen luonut
ojia, enkä ole ikänä antanut toisen voittaa… Kerran kyllä, yhden
ainoan kerran. Mutta … no, se ei nyt kuulu tähän. Tässä saa
tarpeensa tavallinen mies…
Mikkonen hidastuttaa vauhtia. Pian alkaa Kanteleisen lapio tehdä
tarkempaa, sievempää työtä, reuna alkaa suoristua. Mutta sittenkin
on siinä jotain sellaista pientä, joka vertaillessa Mikkosen
valmistamaan ojanpuolikkaaseen jättää tilaa muistutukselle. Kiireinen
vauhti on heiltä vähäksi aikaa katkaissut puhelun. Mutta se virkoaa
taasen kun työ alkaa sujua pakotonta, iloa tuottavaa kulkuaan.

33. VI.
Sisään tullessaan molemmat miehet hikoilivat vahvasti. Päällimmäiset
vaatteet heitettiin syrjään ja juotiin kaljaa. Jo ulkona oli Mikkonen
hieman raottanut asiaansa, mutta nyt hän alkoi siitä puhua.
Häntä oli yötä päivää kiusannut Eduskunnan äsken tilattoman
väestön maanhankinta-asiassa tekemä, hylkäävä päätös.
Maanvuokraajain kohtalo oli vuosikausia ollut hänellä painavana
mielessään. Aina siitä ajasta saakka, jolloin oma poikansa oli hänelle
valaissut miten kauhea kansallis-yhteiskunnallinen synti olisi häätää
esim. Kivinotkon torpan vanhoja asukkaita, oli hän melkein
yhtämittaa ajatellut maanvuokraolojen ja pienviljelyksen järjestelyä.
Sanomalehdet olivat asiasta puhuneet ja hän oli niitä lukenut,
tulematta paljoakaan viisaammaksi juuri tässä asiassa. Valtiopäivillä
oli riidelty, puoluepuhujat olivat käyneet asiaa selittämässä. Ne
synnyttivät kyllä uusia ajatuksia, mutta kaikki töksähtivät lopulta
yhteen suureen puskuriin: maan omistukseen. Usein oli asiasta
juteltu kylänmiesten ja varsinkin opettajan kanssa, mutta yhä oli
kysymys avoinna.
Omien vuokralaistensa kanssa hän oli jo aikoja sitte asian
selvittänyt. Kaksi torpparia ja kolme mäkitupalaista olivat saaneet

34. uudet kontrahdit. Niistä sovittaessa ei oltu sanaakaan riidelty, eikä
sittemmin jälkeenpäinkään.
Tarkastellessaan vuokrasuhteita omalla kylällä, oli Mikkonen tehnyt
sen havainnon, että ainakin täällä on aivan lapsellista odottaa
lainsäädännön pakkotoimia, koska suhteet voidaan aivan
yksinkertaisesti ja helposti järjestää muutenkin. Mutta kyläläisten,
niin maanomistajain kuin vuokraajainkin haluttomuus sovitella, se
häntä tuskastuttaa.
— Mitä järkeä on siinä, puhui hän, että minä maanomistajana
odotan pakkolakia säätämään sopimusrajoja minun ja maani
vuokraajan välille? Jos nimittäin pakko tulee, ja se tulee, kun on niin
suunnattomasti ihmisiä, joiden pitäisi viljellä maata ja elää siitä, sekä
suunnattomasti maata, johon viljelijän käsi ei ole ikinä koskettanut,
mutta jota nyt ei viljellä syystä tai toisesta. Nämä maattomat
maamiehet ja viljelemätön maa pitää saattaa yhteen … siittämään ja
synnyttämään elämää, eikö niin?
— Varmasti!
— Tässä tulee pakkolainsäädäntö, ellemme suosiolla asiaa
järjestä. Ei suinkaan Suomen kansan kehitystarve anna töksäyttää
itseään siihen, tahdommeko me vai emmekö tahdo jotain asiaa.
Pakkolaki tulee, emme me voi sitä estää enempää kuin voimme
estää kevään tahi syksyn tuloa. Sen on pakko tulla. Eihän voi eikä
saa häätää ihmisiä kodeistaan kymmenin tuhansin maantielle, tehdä
heistä maantien kiertolaisia, yhteiskunnan hylkyjä vain sen vuoksi,
että siitä sattuu olemaan minulle muutaman markan hyöty eikä ole
lakia joka voisi estää minua tätä etuani käyttämästä? Sehän olisi
kirottua työtä! Sitä maata, jossa niin tehtäisiin, seuraisi Jumalan
vanhurskas rangaistus … ja minä häviäisin varmasti kymmenin

35. kerroin sen luullun hyödyn, minkä otaksuisin saavani niistä
maatilkuista, joiden viljelijät häätäen olisin tehnyt tälle maalle uusia
vaivaisia, kerjäläisjoukkoja ja rosvolaumoja, vähentänyt
maatyöväkeä ja lisännyt erämaita…
— Noh, pakkolaki tulee, kun sitä kerran pakko vaatii. Mutta
minkälainen? Onko meidän aikamme jo niin pitkällä että
maakysymys on valmis ratkaistavaksi ikuisiin aikoihin? Tuskin! Kukin
polvi viisastuu ja pitää huolen omasta itsestään. Älkäämme
murehtiko mikä heille sopii… Laskekaamme edistys vain irti meidän
aikamme jarruista. Tulevaisuus kyllä pitää huolen itsestään…
— Mutta hullukin ymmärtää, että pakkolaki tulee loukkaamaan
omistusoikeutta. Mitäs se loukkaisi! Mistäs se ottaisi turvaa
häädönalaisille? Eikö niin?
Mikkonen tuijotti yli kulmainsa terävästi Kanteleista, joka nojasi
pöytään kämmenpäidensä varassa, paidanrinta avoinna ja kuunteli.
— Kyllä, hän myönsi, vakuuttavasti ravistaen päätään.
— No niin. Ja minunko, vapaan talonpojan pitäisi jäädä jouten
odottamaan ja katsomaan päältä kun muut, maatyölle, maan
luonnonlaeille ja maahengelle vieraat ihmiset säätävät lakeja, joiden
mukaan minun pitäisi maamiehenä järjestää elämäni? Hui hai!
Mikkonen päästi helakan mahdottomuuden naurun. Sitte hän
huitasi molemmin käsin:
— Minä järjestän itse!
Nyt oli Kanteleisenkin silmissä alkanut elää.

36. — Ja pääsette huokeammalla … ja saatte olla riippumaton.
— Niin.
— Mutta kaikki eivät voi ottaa asiaa tältä kannalta, muistutti
Kanteleinen.
— Siinähän se on! Täällä on keinottelija, täällä meidän
rinnassamme, joka sokaisee silmät. Keinottelija! Mikkonen painoi
kädellään sydämen paikkeille ja näytti pää kallellaan tuijottaessaan
hieman hassulta.
— Niin se on, todisti Kanteleinen. Se on keinottelijavaisto, jota nyt
on niin vahvasti kehitetty ja joka johtaa meitä etsimään hyvinvointia
toistemme kustannuksella.
Hän innostui sanoessaan:
— Mutta ihmiset tulee kasvattaa löytämään ja tuntemaan
yhteisetujen jättiläisarvot. Vain se voi hävittää keinottelun ja ohjata
siihen käytetyn neron palvelemaan ihmiskuntaa.
— Ai-van tot-ta! huudahti Mikkonen.
— Ja sen näkee, jatkoi Kanteleinen, miten herkkiä ihmiset ovat
vaikutukselle, kun vain sattuu koskettamaan oikeata jännettä. Nyt on
alotettu Kyläsuon viemärityöt, eikä yksikään kylänmiehistä ole enää
pyrkinyt jänistämään joukosta sen jälkeen, kun liittyi joukko sellaisia
miehiä, jotka sitoutuivat viemään asian läpi, huolimatta siitä,
pysyivätkö kaikki mukana vai ei. Saatte nähdä, siitä tulee Jokirannan
siunaus.

37. Mikkosen huomio ei tälläkään kertaa aivan erikoisesti kiintynyt
suohon, vaikkakin oli itse ollut niiden joukossa jotka sitoutuivat
viemään kuivausasian perille. Hänen omituinen luonteensa etsi
nyttemmin aina uusia ajattelemisen ja harrastuksen aiheita. Niin
syventynyt oli hän nytkin tilattomain ja torpparien elämänkohtaloihin,
että varsinaisesti pysähtymättä suokysymykseen palasi siihen kohta:
— Mutta mitä me voisimme tehdä tässä meidän kylässämme
tilattomain ja torpparien asian hyväksi? kysyi hän, äänessä sävy joka
merkitsi: vain tämä yksi on tarpeellinen.
Kysymyksellä oli kuitenkin kokonaisuudessaan neuvoa kysyvä
tarkoitus, ja sekin vivahdus soi äänessä.

38. VII.
Kanteleinen siirtyi työpöytänsä ääreen ja avasi laatikon. Sieltä otti
hän pöydälle mustakantisen vihkon.
— Tässä minulla on, sanoi hän, hieman tilastoa — ja suunnitelmia
joita voisi ajatella mahdollisiksi…
— Sen tiesin, ja siksi tulin utelemaankin, virkahti toinen,
siirrähtäen innostuneena lähemmäksi.
— Mutta tämä, mitä minä ajattelen, on kaikki niin tavallista ja
yksinkertaista, etteivät ihmiset tähän jaksa innostua… Tässä ei ole
mitään sellaista, mikä niin kuin viisaudellaan häikäisisi.
Mikkonen hymyili ja asettautui mukavaan asentoon
sohvankulmaan vaieten kuultelemaan.
Vihkossa oli aluksi tilastoa. Jokirannan kylässä oli 20 taloa, 21
torppaa, 18 sellaista mäkitupalaisperhettä, jotka pystyisivät
hoitamaan jonkullaisen pienen oman viljelmän, ja 7 sellaista savua,
jotka miesten Amerikassa ollessa tahi jonkun muun syyn vuoksi eivät
siihen pystyneet. Mutta useilla näistä kaikista oli täysi-ikäisiksi
varttuvia lapsia, jotka yhtä myötään, toinen toisensa jälkeen

39. rakentelivat omia pesiään. Samoin oli talollisilla lapsia, joille eivät
kotitilojen maat riittäneet.
Kanteleinen oli ottanut hieman selkoa noiden 21 torpparin
vuokrasuhteista. Niistä oli jo 9 järjestetty uusilla vuokrasopimuksilla,
4 oli ostettu itsenäisiksi tiloiksi ja 8 oli vielä järjestämättä. Niissä oli
5, joitten maat isännät tahtoivat haltuunsa heti kun vain ikänä
saavat, ja 3, joista ei ollut kummallakaan puolen varmaa
suunnitelmaa miten ne järjestäisi.
Mäkitupalaisista oli jo 9 sopinut uudesta vuokrasta, 6 oli
epävarmana siitä, kuinka paljo vuokraa korotetaan, sekä 3 sellaista,
joiden mökit pitää siirtää pois. Näistä 18:sta halusivat useimmat
saada omaa maata, mutta sitä olisi pitänyt saada kylästä tahi kylän
läheltä. Heistä oli suurin osa keski-ikäistä ja nuorenpuoleista
työväkeä, jotka kävivät töissä omassa kylässä ja pitäjällä, joskus
etäämpänäkin. Monet olivat käyneet Amerikassa ja palattuaan
asettuneet taasen Jokirannan kylään, eivätkä murtuneen terveytensä
vuoksi enää ajatelleet ulkomaille, jos vain täällä jotenkuten eläisi.
Näiden ihmisten maantarpeen ratkaisemiseksi oli Kanteleinen
johtunut ajattelemaan erästä 10 kilometrin päässä kylästä olevaa
kyläkunnan siirtomaata, Kettumaan niitty- ja metsäpalstoja. Itse oli
hän käynyt Kettumaalla pari kertaa ja havainnut, että siellä oli joka
talolla hyviä maita, jotka, suurin osa vielä luonnontilassa ollen,
kasvoivat hyvästi heinää. Kettumaalla asui ennestään muutamia
torppareita, jotka tulivat hyvästi toimeen. Parilla talolla oli siellä
kannattavia kytöviljelyksiä omine riihineen.
Tänne Kettumaalle ajatteli Kanteleinen nyt mielikuvituksissaan
pienviljelijäsiirtolaa. Sellaisen aikaansaamiseksi oli hänen mielestään
tarvis saada täytetyksi muutamia ehtoja: 1:si että omistajat

40. suostuvat myymään maansa kohtuushinnasta; 2:si saada rahaa
niiden maksamiseksi; 3:ksi saada aikaan hyvä vedenlasku ja 4:ksi
kelvollinen tie.
— Vedenjuoksu sieltä on hyvä ja tie on helppo saada, huomautti
Mikkonen.
— Niin on. Ja mikäli olen keskustellut isäntien kanssa, ei
maitakaan ole mahdoton saada ostetuksi.
— Ei pitäisi … näin kaukaa on niitä melkein mahdoton viljellä.
— Työpalkkojen ja ajan kallistuessa suorastaan mahdoton. Mutta
nyt se on vielä muutamille talollisille ainoa varma heinämaa. Kun
muualta ei tule, tulee Kettumaalta. Mutta eihän sieltä nyt aluksi
tarvitsekaan kaikkien saada maata. Pääasia on, että saadaan
syntymään siirtola, aluksi 12-15 pikkutilaa. Sitte sopii jatkaa, kun
saadaan koe. Mutta sitten on vielä yksi ehto.
— Mikä?
— Vaikein. Se on kysymys siitä, millä saada heidät oppimaan
maanviljelystä niin, että saavat pikkuviljelyksensä kannattavaksi, niin
että elävät siitä. Siinä on koko kysymyksen ydin.
Kanteleinen puhui kiihkeästi ja hikoili. Lävistäen nyt vuorostaan
tarkoin kuuntelevaa Mikkosta, kertasi hän:
— Miten saada nämä viljelykset kannattaviksi? siinä on koko
pienviljelyskysymyksen ydin.
Mikkonen yhä vaikeni ja odotti kysyvänä jatkoa.

41. — Sivuansioihin, ulkopuolelle kodin jos sieltä lähtee, silloin pitää
jättää koti ja lähteä maailmalle.
Hän piti lyhyen väliajan ja tuijotti yhä Mikkoseen.
— Mutta toisen työtä etsivältä maailmankiertäjältä aina varisee
maahenki. Pienviljelystila on sellaiselle miehelle risti, varsinkin mitä
etäämmällä se on hyvistä työmarkkinoista. Juuri tästä syystä
pelkäävät ajattelevat miehet lähteä kaukaisiin siirtoloihin.
Mutta sanokaas nyt te, joka olette ammattimies: voidaanko
viljelyksen voimaperäistyttämisen avulla saada meidän maassamme
esimerkiksi kolme kertaa suurempi sato maasta, kuin mitä
tavallisessa talonpoikaisviljelyksessä nyt saadaan?
Mikkonen epäröitsi.
— Uskotteko siihen? uudisti Kanteleinen.
— Epäilen, epäilen… Täytyy sanoa että minä epäilen.
Kaksinkertaiseen nyt juuri voisi pakkolannoituksella päästä, mutta ei
enempään.
— Olettehan lukenut Ugglehultin?
— Olen. Mutta se…
Mikkosen näytti olevan hyvin vaikea löytää sanoja selittääkseen
sitä, että Ugglehultissa oli mahdottomuuksia, että siinä oli jotain
sellaista, jota ei tavallinen ihminen voinut toteuttaa, että siinä oli
jotain yliluonnollista…
— Mahdotonta? hymyili ja auttoi Kanteleinen.

42. — Mahdotonta! Niin.
Mutta Mikkosesta huomasi helposti, ettei hän sentään ollut
väitteestään aivan varma.
Kanteleinen etsi sanomalehtileikkelevihkonsa. Siellä oli liimattuna
muutamia vertailevia satokertomuksia koti- ja ulkomailta. Satojen
tavaton lisääntyminen kaikkialla, missä pienviljelys oli muodostunut
erikoisammatiksi, oli aivan ilmeinen, jopa tavaton.
— Mutta Suomessa se ei ole näin. Meidän pienviljelyksemme
kulkee vielä yleisesti suurviljelyksen vanavedessä, ja siinä onkin sen
kannattamattomuuden syy, selitti Kanteleinen.
— Mutta jos se kerran on mahdollista Ruotsissa…
Mikkonen rupesi taas epäilemään aivan kuin silloinkin kerran, kun
hän rupesi kääntymään ja epäilemään omia havaintojaan Kyläsuon
suhteen.
— Minä en rohkene väittää, mutta ammattimiehet väittävät näin,
jatkoi Kanteleinen. Ja seutumme nykyiseen satoon nähden ei yleensä
pitäisi kolmenkertaisen sadon nykyiseen verraten olla mikään
mahdottomuus.
Kanteleinen rupesi uudestaan selostamaan tuotantotuloksia.
Toinen alkoi taipua.
— Mutta! huudahti Kanteleinen. Tämä tosiasia on sittenkin
Suomeen nähden vasta paperilla. Millä saada nämä siirtolaiset, joita
aijomme sijoittaa Kettumaahan, millä saada heidät uskomaan, että
kaikki tällainen olisi mahdollista ja totta?

43. Ja millä vihdoin saada heidät oppimaan ne keinot, nämä
uudenaikaisen maanviljelyksen ammattisalaisuudet, jotka
toteutettuina vahvistavat maa-uskon, täyttävät sen?
Kanteleisen ääni oli kohonnut huutavaksi. Kädet olivat nyrkissä ja
silmät säihkyivät ahdistavaa, kiihtynyttä tuskaa. Tämä kysymys
näytti kokoavan pitkäaikaisen, syvän ajattelun punomat langat
vaikeaan loppusotkuun, jonka edessä nuori mies seisoi selvitystä
yrittäen.

44. VIII.
Emäntä toi karpalomehua.
— Sinäpä huudat, sanoi Sohvi ikään kuin nuhdellen, tarjotessaan
ensin Mikkoselle. Kun hän kääntyi Kanteleisen puoleen, oli tällä vielä
innostuksesta kädet nyrkissä.
— Lievitä karpalomehulla, pilaili Sohvi.
Jännitys hellitti. Kädet vapautuivat nyrkeistä, kasvoille nousi
hymyävä ilme.
— Huusinko minä?
— Huusit niin kauheasti! Minä jo arvelin että Mikkosen isäntä sua
tukistelee… Eikä miehellä ole mitään hätää, mutta huutaa vain.
Emännän hilpeys tarttuu miehiin ja iloinen leikinlasku saa
hetkiseksi oman vapautensa.
— Se on tämä miehinen luonto sellainen huutokurkku, että heti
kun kuumenee, niin huutaa, puolusteli Mikkonen.

45. — Niin, ja se on sellaista, että kun luontoa kokoutuu sinne
kurkunpäähän pakotuksille, niin huutaa se, selitti Kanteleinen.
— Johan te…
Mutta Sohvin keskeytti Heikki, joka avonaisesta keittiön ovesta tuli
taaputtaen kissan jälessä hiilihanko kädessä ja hoki:
— Tis-tis-tis…
Hiilihanko oli nokisesta päästä nuoren miehen kädessä; tämä
havainto lennätti äidin hätään.
Mutta Kanteleisen mielenkiinnon oli niin kokonaan vallannut
äskeisen keskustelun alainen asia, että hän painui kohta siihen
takaisin.
— Mitä hyödyttää antaa maata ihmisille, jotka eivät kykene …
eivät osaa sitä viljellä? Ne eivät elä maasta.
— Kyllähän siihen aina oppii, maanviljelykseen, kun siihen vain
käsiksi tarttuu ja on pakko, puolusteli Mikkonen. Kun ei Kanteleinen
kohta sanonut mitään, jatkoi hän vähän ajan kuluttua, tuijottaen
taas kulmiensa alta, kierosti hymyillen:
— Se maanasujan taitamattomuus on tullut teille, teille, jotka
syrjästä … syrjästä katsotte, sananlaskuksi. Mutta minä olen itse
koettanut ja minä vakuutan —
Mikkonen piti pienen välihetken, suoristi etusormen Kanteleista
kohti ja jatkoi:

46. — Minä vakuutan, että kyllä minäkin sen osaan! Osaan minä.
Mutta keinottelu, keinottelu tekee sen kahdella tavalla
mahdottomaksi: minä olen viljelijänä ja niin useammat meistä,
tavoitellut hetken tarkoitusperiä. Etsimme lyhintä tietä rahan
kimppuun. Siitä on maanviljelysammatille vahinkoa, sillä tämä on
keinottelua, ryöstöviljelystä. Tämä keinotteluvaisto vie meiltä
yhteishengenkin.
— Niinpä niin! keskeytti Kanteleinen. Keinotteluvaisto on yksi,
kenties voimakkain syy, joka estää maanviljelijää syventymästä
ammattiinsa. Mutta sanokaa, millä juurittaa pois tämä taipumus?
Vähän myöhemmin rupesi Kanteleinen juurtajaksain selittämään,
mitä hän puolestaan luuli tässä suhteessa tarpeelliseksi:
— Esimerkinmiesten pitää käydä esimerkillä edellä. Sellainen
pienviljelys, johon nyt tahdotaan tulla, vaatii menestyäkseen
kehittyneempää maanviljelijää kuin tavallinen talonpoikaisviljelys.
Pikkuviljelijän pitää pienestä maatilkusta kyetä tuottamaan se, mitä
talonpoika laajemmista tiluksistaan. Siinä tarvitaan taitoa.
Hän selitteli edelleen, että pikkuviljelijä ei voi
kannattavaisuuslaskuissaan turvautua myöskään halvalla ostettuun
työvoimaan, josta saisi laskea voittoa. Mutta sen sijaan tulisi hänen
oppia turvautumaan keskinäiseen yhteistoimintaan, jossa jokainen
hyötyy itse liittymän toiminnasta jonkun prosentin ja hyödyttää taas
muita.
— Mutta miten saada tämä sellaiseksi uskonkappaleeksi, joka
johtaa toimintaan?

47. Edelleen hän selitteli: Sen sijaan, kuin vanhanaikainen viljelijä
korjaa satona sen, minkä maa eräänlaisen pinnankääntelyn
tuloksena antaa, eikä kykene syventymään maan tuotantoehtojen
luonnontieteelliseen luonteeseen, tulee pikkuviljelijällä olla
tiedemiehen tutkimataitoa ja harrastusta, voidakseen ratkoa niitä
esteitä jotka luonnon tuntemattomuus panee tielle.
Maanviljelijän aika on tuleva. Hänen pitää kasvaa ja valmistua
kulttuuri-ihmisenä tekemään uutta aikakautta. Maanviljelyksestä
pitää tulla uudestaan suurten, kasvavien kansanjoukkojen
elämänlähde, sikäli kuin teollisuuden ja kaupan väliaikaiset
mahdollisuudet joukkojen elinkeinoina saavuttavat huippunsa. Sen
vuoksi täytyy maan taloudelliset tuotantolähteet saada avautumaan
ja maa-kulttuurin kasvaa kilpailemaan tehdas- ja kauppakulttuurin
kanssa… Tämä vaatii ihmiset kokonaan antautumaan maalle.
Rahanhimoisista, rikastumista tarkoittavista viljelijöistä ei
maakulttuuri hyödy, vaan kärsii. Maasta ja maatyöstä pitää etsiä
elämää, ruumiin ja sielun elämää, sopusointua, elämäniloa,
historiallisia päämääriä.
— Mutta miten nyt saada nämä Jokirannan Kettumaahan
muuttajat hiemankin tähän ajatustapaan perehtymään?
Mikkonen ei vastannut.
— Luonnotonta olisi vaatia heiltä maanviljelyselämän
ydinkysymysten täydellistä ymmärtämistä. Se olisi aivan samaa kuin
vaatia itsekseen oppinutta viuluniekkaa soittamaan nuottien mukaan
ilman opetusta, tahi jotain toista puhumaan kieliä, joita hän ei ole
koskaan opetellut.
— Se on totta, tunnusti Mikkonen päätä ravistaen.

48. — Maatalous on nyt jonkullaisessa ylösnousemuksen tilassa. Se
tarvitsee kasvattajia. Kaikki muu seuraa itsestään.
Kanteleinen käveli lattialla. Ruskeat silmät hehkuivat innosta ja
kähärä tukka kohoili.
Mikkosella oli tapana joskus katsoa peilistä omia silmiään,
tutkiakseen minkä vaikutuksen ne tekivät milloinkin, kiihkoisan vai
viisaan. Kenties siitä johtuikin tuo omituinen silmäin asettelu, jonka
toisinaan huomasi hänen katseessaan. Nyt tämä katse seurasi
ihastuneena Kanteleista.
— Saako olla lisää karpalomehua? kysyy emäntä toisen huoneen
ovelta.
— Annahan vain!
Heikin ihastunut huhuilu kuului keittiöstä ja samalla äidin
pelästynyt huudahdus. Poika oli pannut tomulapion, luudan ja äitinsä
kengän vesisaaviin sillä aikaa kun äiti kävi toisessa huoneessa. Sille
hän nyt sellaista riemua piti.
— Tässä on myytävä maakappale koulun maan vieressä, alotti
Kanteleinen kertoa.
Hän aikoo sen ostaa, saadakseen pienviljelijänä koettaa. Jos ei
hän onnistu, eivät onnistu muutkaan, jos onnistuu, onnistuvat
muutkin. Hän aivan yksinkertaisesti ajattelee tehdä opintomatkan
Ruotsiin ja Tanskaan, viipyä Ugglehultissa ja Rösiöllä jonkun aikaa
töissä, jos sopii, voidakseen lähemmin perehtyä niihin.
Tästä oli jo puhuttu agronomi Peltomiehenkin kanssa. Hänelle oli
Kanteleinen lausunut arvelunaan että olisi syytä kenties suorittaa

49. kotimaassa ensin yksitalvinen maamieskurssi. Mutta Peltomies ei
ollut pitänyt sitä ehdottoman tarpeellisena. Hänestä sen puutteen voi
korjata itseopiskeluilla ja retkeilyillä.
Uutisena sai Mikkonen kuulla että agronomi Peltomieskin oli
päättänyt mennä asumaan Kettumaahan pienviljelijänä, jos vain
siirtokuntaan aluksi tulee edes kymmenen kehityskykyistä miestä.
Talvisin he yhdessä järjestäisivät kansakoulun jatkokurssien
tapaan maanviljelysopiskelua. Kesäisin opiskeluja jatkettaisiin
retkeilyillä etupäässä Jokirantalaisten omilla mailla, vuorotellen
kaikkien mailla. Silloin tehtäisiin havaintoja ja selkoa kunkin
viljelyksen onnistumattomuuden tai onnistumisen syistä.
Tällä tavoin päästäisiin maanviljelysopiskelun alkuun.
Oli jo myöhä. Mikkonen nousi lähteäkseen.
— Mutta miten tämä toteuttaa? siinä kysymys, virkkoi Kanteleinen.
— Tämä on ajatus, jota minä nyt haudon, virkahti Mikkonen ja
tarjosi kättä. Pitäessään oikealla kädellään opettajan kädestä, kohotti
hän merkitsevästi vasemman käden etusormea ja siihen tähdäten
jatkoi:
— Siinä on ainakin ajatusta, suurta ajatusta, jos vain…
Hän ei lopettanut, iski vain merkitsevästi silmää.

50. IX.
Valtaavana, pillisuorana urana halkaisi uusi viemärioja Kyläsuon
silmänkantamattomiin ulottuvaa lakeutta. Tuolla, erään keitaan luona
se teki äkkikäänteen. Tässä taasen, missä eräs työkunta,
parikymmentä miestä nyt piti päivällislepoaan, oli pieni
mäentapainen sattunut keskelle suota. Siitä suunnattiin ojaa etelään,
suoraan jokea kohti. Ojasta nousi suunnattomat määrät rahkaa,
suorapaa, liekoja ja kantoja, varsinkin näillä tienoin, missä suonpinta
oli kasvanut korkeammaksi. Kaikki työnnettiin matkan päähän ojasta.
Luiska täytyi olla tavattoman loiva suon vetelyyden vuoksi. Sittenkin
se pyrki monin paikoin tukkeutumaan jo ennen kuin kaivajat ehtivät
siirtyä uudelle alueelle. Sellaisissa paikoissa umpeenmeno
paalutuksilla onnistuneesti estettiin.
Nyt oli sydänkesän aika. Vettä valui silti huomattavasti viemäriin.
Toisin paikoin oli vesi rautaisen kylmää. Mutta sellaiset vastukset
eivät olleet esteitä.
Tänään oli muuan helteinen heinäkuun päivä. Työkunta vietti
päivällislepohetkeään, mikä ruutikuivassa suossa kanervikossa,
etsien varjoa korkealta mättäältä, juurevilta vaivaiskoivupensailta, tai
mataloilta mäntynäreiltä, kuka mäkisaarelman kalvassa, missä

51. muutamia kuusainpensaita leppien ja haapojen kera kasvoi, tarjoten
miellyttävän leppeätä varjoa tässä paahteessa. Suon tuore ydin, joka
valtaavina ainekasoina virui kahden puolen viemäriä, lemahteli
väkevästi tässä kuumuudessa, levittäen koko seutuun raikkaan
tervettä hajua.
Tekeillä olevan viemärin reunamilla oli pohjasta suolle johtavia
lankkuteitä. Työntörattaita, nostokoukkuja, telineitä, väänninkankia,
lapioita, kuokkia, kirveitä y.m. työaseita virui kaikkialla työmaalla
niissä asemissa mihin ne jäivät silloin kuin miehet ottivat
päivällislevon. Mäessä näkyivät olevan porausvehkeetkin vireillään
muutaman tielle sattuneen ison kiven ympärillä.
Miehiä, jotka takeillaan kasvonsa ja kätensä peittäneinä raskaasti
nukkuivat, piirittivät suunnattomat laumat mustansinisiä suokärpäsiä.
Muutamain miesten kädet olivat unissa joutuneet paljaiksi, toisten
kasvotkin, joihin suon ahnaat verenimijät tekivät hyökkäyksiään
julmasti pöristen. Kädet huitoivat vaistomaisesti ja ruumis
vääntelehti levottomasti. Hiki pursusi paljastuneesta ihosta,
houkutellen kärpäslaumoja yhä ahnaammin hyökkäämään.
Mutta loivaluiskainen valtaava viemäri, jonka pohjalla suovesi
tumman ruskeana viiruna kimalteli, teki katsojaan syvän
vaikutuksen. Melkein jokainen katselija, joka ojalle saapui, pysähtyi
ensi hetkessä sen reunalle, aivan kuin jonkun salaperäisen
lumoustunnelman valtaamana. Ojan huomattava suuruus
korkeammilla seuduilla jo sellaisenaan, yht'äkkiä ilmestyneenä tänne
suoerämaan sydämeen, oli omiansa havauttamaan. Se herätti aivan
välittömästi samanlaatuisia ajatuksia, kuin erämaan läpi kulkeva
rautatielinja, korkealentoisia ja hämäriä, epämääräisiä ja
mahdollisuuksia laskevia unelmia. Rautatielinja puhkaisee

52. maailmankululle tien läpi erämaiden, yhdistäen maanosat, maat,
maakunnat, kaupungit ja kylät. Tällainen oja taas, se panee alulle
maan valloituksen. Ihmisen luova tahto laskee tuollaisen ojan kautta
valloittavan miehuusmerkkinsä villiin luontoon. Ja heti alkaa ojan
seutuvilla viljelevä kulttuuri työnsä. Tämänkin viemärin reunoilla
tuntui jo villin luonnon hilliytyvän asettumisen alkumerkkejä. Nuo
valtaavat, pohjasta nostetut ainekasat olivat aivan kuin ensimäinen
tulos alkaneen elämän suuripiirteisestä toiminnasta. Ja sitten tuo
mustanruskea routainen vesi tuolla viemärin pohjassa, vesi, joka
alituiseen tihkui ja lirisi miljoonista suokanavista ja kokoutui
yhteislähtöä varten tuonne luiskan pohjaan, — se norui, lirisi ja kurisi
kuin rauhattomuudestaan jutellen ja paeten…
Katsojan sielu sai sen vaikutelman että tätä suoelämän valloittavaa
ja karkoittavaa taistelua tulee jatkumaan siksi kunnes koko tämä
neva olisi ojitettu, kuokittu, kynnetty, kylvetty… Ja sitten aina
eteenpäin, ojia luoden, kyntäen, lannoittaen, kylväen, leikaten…
Erämaan valloitus toteutuisi hetki hetkeltä, vuosi vuodelta,
vuosikymmen vuosikymmeneltä, vuosisata vuosisadalta…
Valloittajina olisivat ihmiset, niiden isien jälkipolvet jotka tunsivat
tämänkin nevan vain joutomaana, hylkymaana, jolla ei ollut ihmistä
varten mitään hyödyttävää tarkoitusta … pisara runoutta vain!
Runoutta, mikä nautittiin auringonvalon, kanervainhajun ja marjain
kera. Ei mitään arkielämän vakavaa, juhlallista todellisuutta varten…
Nyt siltä katoaisi marjain ja kanervain paratiisi-idylli, mutta sijaan
tulisi suuri, valtaava todellisuus, missä maan hallitsijaksi pyrkivä
mies, uuttera, ajatteleva ihminen ottaa peruuttamattoman valloitus-
askeleen luonnonherruuteen, määrätäkseen sen palvelusehtoja.

53. Se oli aivan toinen vaikutelma kuin jos siinä olisi kaivettu viemärin
sijasta puhdasta kultaa. Kullankaivuu synnyttää aina kullanhimon
tuhansine tätä intohimoa lietsovine, palvelevine vivahduksineen.
Kullankaivuussa sykähtää elämän valtasuoni kuumevivahduksin.
Kaikkialla, mihin tämän kuumeen vaikutus ulottuu, synnyttää se
tartuntaa, elämänvihoja, hermotauteja, nälkää, köyhyyttä ja kirottua
rikkautta.
Mutta tässä suolla, viljelystä edellyttävän suoviemärin reunalla
herää jokaisessa terveessä, pilaantumattomassa mielikuvituksessa
merkillinen omanvoimantunto ja sisäinen elämänilon aavistus.
Nämä työmiehet olivat siihen jo tottuneet. Heiltä oli ensi tunnelma
haihtunut työtunteiden sekaan. Mutta jotain oli jäänyt, jotain, jonka
arvo tuntui pysyvältä: miehet ylpeilivät työnsä arvosta. Se ikään kuin
kohotti heidät tavallista työväkeä ylemmäksi, pani heidän sieluissaan
syntymään sellaisen tunteen. Se oli sitä omituisempaa, kun monet
heistä olivat ennen jo havainneet lamausta mielessään maatyön ala-
arvoisuuden vuoksi. Jotkut olivat jo itsetietoisesti aikoinaan paenneet
talonpojan töitä, ei ainoastaan palkan vähyyden, vaan työn
arvottomuuden vuoksi. Mutta täällä kohottava tunne oli kesän
kuluessa ensin hiipinyt mieleen, sitten vallannut siellä vähitellen
pysyvän paikan. Monta heistä tämä työnarvon tunto nyt hallitsi.
Tilapäiset työnetsijät, jotka viivähtivät vain viikon pari täällä, eivät
voineet saavuttaa tätä mielialaa. Siksipä he melkein poikkeuksetta
menivät pian tiehensä kyllästyneinä ja ikävystyneinä.
Mutta katselija, jolla oli jonkunkaan verran asiaan kuuluvaa
perustunnetta, haltioitui aina kun saapui paikalle.

54. Kerran Varamäen ukko kuvaili, että hänestä tuntui tässä
ojanpartaalla siltä, kuin Luoja hapuilisi häntä kädestä, osottaisi suota
ja kuiskaisi: sinulle ja sinun siemenelles annan minä tämän maan.
Siitä tuli kiertävä sananparsi.

55. X.
Erään kuusainpensaan varjossa istui kaksi miestä tupakoiden ja
jutellen. Toinen niistä oli entinen Peltosen renki, Juho, toinen muuan
torpparinpoika, joka oli jo, kuten paidastakin näkyi, ehtinyt käydä
Amerikassa. Juho käytti nimenään sen mökin vanhaa nimeä, johon
oli naimisensa jälkeen asettunut asumaan; se oli Takanperä. Toisen
miehen nimi oli Miettinen.
— Pieni maapala miehellä, jonka täytyy elää ansiostaan, on vain
vaivaksi, puhui Miettinen. Tuolla Amerikassa, jossa se eläminen käy
aivan rahalla…
— Kyllä se hyvä on täällä Suomessa, keskeytti Juho. Eihän täällä
tule toimeen ilman lehmää. Ja hiidestäkö otat sille kesälaitumenkin
ja talvielon, ellei ole maata itselläs? Kyllä minä olen koettanut. Mutta
se käy niin aatamille kun ei tahdo saada hinnalla millään.
Miettinen, nähtävästi käsittäen olevansa ymmärryksessä ja
kokemuksessa yläpuolella puhetoveriaan, virkkoi:
— Kyllähän se aina käy kireämmäksi, mitä tiukemmin kapitalistiset
tuotantotavat ottavat sijansa näin maallakin ja talonpoikaisissa
maanviljelysoloissa. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, ettei työmiehen

56. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankfan.com