Global Marketing Management 6th Edition Kotabe Solutions Manual

osterndrinko 14 views 46 slides Apr 02, 2025
Slide 1
Slide 1 of 46
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31
Slide 32
32
Slide 33
33
Slide 34
34
Slide 35
35
Slide 36
36
Slide 37
37
Slide 38
38
Slide 39
39
Slide 40
40
Slide 41
41
Slide 42
42
Slide 43
43
Slide 44
44
Slide 45
45
Slide 46
46

About This Presentation

Global Marketing Management 6th Edition Kotabe Solutions Manual
Global Marketing Management 6th Edition Kotabe Solutions Manual
Global Marketing Management 6th Edition Kotabe Solutions Manual


Slide Content

Global Marketing Management 6th Edition Kotabe
Solutions Manual download
https://testbankdeal.com/product/global-marketing-management-6th-
edition-kotabe-solutions-manual/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankdeal.com

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankdeal.com
to discover even more!
Global Marketing Management 6th Edition Kotabe Test Bank
https://testbankdeal.com/product/global-marketing-management-6th-
edition-kotabe-test-bank/
Framework for Marketing Management Global 6th Edition
Kotler Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/framework-for-marketing-management-
global-6th-edition-kotler-solutions-manual/
Global Marketing Management 8th Edition Keegan Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/global-marketing-management-8th-
edition-keegan-solutions-manual/
Fundamentals of Cost Accounting 4th Edition Lanen Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-cost-accounting-4th-
edition-lanen-test-bank/

Western Civilization Beyond Boundaries 7th Edition Noble
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/western-civilization-beyond-
boundaries-7th-edition-noble-test-bank/
Dental Materials Foundations and Applications 11th Edition
Powers Test Bank
https://testbankdeal.com/product/dental-materials-foundations-and-
applications-11th-edition-powers-test-bank/
Leadership Experience 7th Edition Daft Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/leadership-experience-7th-edition-
daft-solutions-manual/
Advertising Promotion and Other Aspects of Integrated
Marketing Communications 9th Edition Shimp Test Bank
https://testbankdeal.com/product/advertising-promotion-and-other-
aspects-of-integrated-marketing-communications-9th-edition-shimp-test-
bank/
Essentials of Contemporary Management 6th Edition Jones
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/essentials-of-contemporary-
management-6th-edition-jones-solutions-manual/

Introduction to Information Systems Canadian 3rd Edition
Rainer Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/introduction-to-information-systems-
canadian-3rd-edition-rainer-solutions-manual/

105
CHAPTER 9

GLOBAL MARKET ENTRY STRATEGIES


CHAPTER OBJECTIVES

1. Country Selection

2. Scale of Entry

3. Choosing the Mode of Entry

4. Exporting

5. Licensing

6. Franchising

7. Expanding Through Joint Ventures

8. Wholly Owned Subsidiaries

9. Dynamics of Entry Strategies

10. Timing of Entry

11. Exit Strategies


CHAPTER OVERVIEW

This chapter deals with various strategic choices available to the firm that wants to
expand globally. Each of these strategies has advantages and disadvantages. In fact,
many firms combine several methods and create new methods of entry.

The normal method to begin expansion globally is to start conservatively to reduce risk.
This is called a phased entry method. Once the perceived risk declines, the firm switches
to a higher commitment mode (such as wholly-owned venture).

A wide variety of variables can affect the entry mode choice. The three major
dimensions include the resource commitment the firm is willing to make, the amount of
risk (“political” and “market”) the firm is willing to take, and the degree of control that is
desirable.

106
One of the more successful new forms of global expansion is the strategic alliance.
These cross-border alliances depend on the strategic role and the competitive position of
the business unit involved. Typical goals of a strategic alliance could be to defend,
strengthen, sustain, or restructure the SBU or even the primary firm itself. All alliance
firms must carefully coordinate and work together if harmony of purpose is to be
achieved.


CHAPTER OUTLINE

A. Country Selection

1. A crucial step in developing a global expansion strategy is the selection of potential
target markets.

*****Use Exhibit 9-1 Here*****

2. To identify market opportunities for a given product or service the international
marketer usually starts off with a large pool of candidate countries. To narrow
this list down the company undertakes preliminary screening.
3. The screening process includes:
a. Step 1: Indicator selection and data collection.
1). Pick a set of socio-economic and political indicators, which are believed to
be critical.
2). The result is to develop an overall measure of market attractiveness.
b. Step 2: Determine importances of country indicators.
1). The purpose of this step is to determine weights of the different country
indicators.
2). One method is the constant-sum allocation technique.
c. Step 3: Rate the countries in the pool on each indicator.
1). Give countries a score on each of the indictors.
d. Step 4: Compute overall score for each country.
1). Sum the weighted scores.
2). The higher the scores, the more attractive the opportunity.

*****Use Exhibit 9-2 Here*****

4. When the product has already been launched in some regions, the firm can
substantially reduce the subjectivity by using a variant of the screening procedure.
This alternative method leverages the experience the firm gathered in its existing
markets. The steps might include (the text uses a specific example for this
demonstration):
a. Collect historical data on European markets.
b. Evaluate the MNC’s post-entry performance in each of its existing European
markets.
c. Derive weights for each of the country indicators.

107
d. Rate the Asian countries in the pool on each indicator.
e. Predict performance in prospective Asian countries.

*****Use Exhibits 9-2 and 9-3 Here*****

B. Choosing the Mode of Entry

1. Decision criteria for mode of entry.
a. Internal (firm-specific) criteria.
b. External (environment-specific) criteria.
2. The major external criteria are:
a. Market size & growth.
b. Risk.
1). Relates to political and economic environments.
c. Government regulations.
1). Trade barriers are major concerns.
d. Competitive Environment.
e. Cultural Distance
f. Local infrastructure.
3. Markets can be classified in five types of countries based on their respective
market attractiveness:
a. Platform countries that can be used to gather intelligence and establish a
network--Singapore or Hong Kong.
b. Emerging countries like Vietnam. Build an initial presence.
c. Growth countries like China. Early mover advantages often push companies
to build up a significant presence in order to capitalize on future market
opportunities.
d. Maturing and established countries like South Korea, Taiwan, and Japan. These
countries have established middle classes. The prime task is to look for ways to
further develop the market via strategic alliances, major investments or
acquisitions of local or smaller foreign players.

*****Use Exhibit 9-4 Here*****

4. Key internal criteria are listed as:
a. Company objectives.
b. Need for control.
c. Internal resources, assets, and capabilities.
d. Flexibility.
5. Mode-of-Entry Choice: A Transaction Cost Explanation.
a. The different modes of entry can be classified according to the degree of control
they offer the entrant from low-control (indirect exporting) to high control
modes (wholly-owned subsidiary).
b. The entrant faces a tradeoff between the benefits of increased control and the
costs of resource commitment and risk.
1). One method is the Transaction-Cost Analysis (TCA) perspective.

108
2). TCA argues that the desirable governance structure will depend on the
comparative transaction costs, that is, the cost of running the operation.
3). The TCA approach begins with the premise that markets are competitive.
As the pressure for control increases, assets may be at risk. A higher-
control entry mode becomes necessary.
c. MNCs are most likely to enter with wholly owned subsidiaries when:
1). The entry involves an R&D-intensive line of business.
2). The entry involves an advertising-intensive line of business.
3). MNCs have accumulated a substantial amount of experience with
foreign entries.
d. MNCs are most likely to prefer a partnership when:
1). The entry is in a highly risky country.
2). The entry is in a socio-cultural distant country.
3). There are legal restrictions on foreign ownership of assets.

C. Exporting

1. Most companies start their international operations with exporting.

*****Use Review Question #1 Here*****

2. Indirect Exporting.
a. Indirect exporting happens when the firm sells its products in the foreign market
via an intermediary located in the firm’s home country.
b. An example would be an export management company (EMC).
c. Advantages include:
1). The firm gets instant foreign market expertise.
2). Very little risk is involved.
3). No major resources have to be committed.
d. Disadvantages include:
1). No control.
2). Lack of adequate sales support.
3). Product and company image can be damaged by others.
4). Middlemen may have limited experience in handling the firm’s goods.
3. Cooperative Exporting.
a. This is a middle ground between indirect exporting and direct exporting.
b. Piggyback exporting can be used (use someone else’s distribution process).
4. Direct Exporting.
a. The firm sets up its own exporting department and sells its products via a
middleman located in the foreign market.
b. More control is achieved.
c. Responsibility tasks can be high (risk begins to go up).

D. Licensing

1. Licensing is a contractual transaction where the firm--the licensor--offers some

109
property assets to a foreign company--the licensee--in exchange for royalty fees.
2. Benefits.
a. Profitable.
b. Not demanding on resources.
c. Gets around import barriers.
d. Gains access to markets.
e. Lowers exposure to political or economic instabilities.
f. Can rapidly amortize R&D expenditures.
3. Caveats.
a. Income can be small when compared to exporting.
b. The licensee may not be fully committed to the licensor’s technology or
product.
c. Sales and trademarks can be damaged.
d. A future competitor can be built.

*****Use Global Perspective 9-1 “The Borden-Meiji Milk Saga: The Meltdown
of Lady Borden” Here*****

e. Protection can be partially achieved by patenting and careful selection of the
licensee.

*****Use Review Question #3 Here*****

E. Franchising

1. Franchising is an arrangement whereby the franchiser gives the franchisee the
right to use the franchiser’s business concept and product tradename in exchange
for royalty payments.
a. Master franchising gives a master franchise to a local entrepreneur who will
in turn sell local franchises within a territory.
2. Benefits.
a. Companies can capitalize on a winning business formula by expanding overseas
with a minimum of investment.
b. Political risks are very limited.
c. Profits make the franchisee motivated.
d. Local knowledge can be secured and used.
3. Caveats.
a. The income stream is lower than through exporting or ownership.
b. Lack of control over foreign operations.
c. Cultural hurdles can be problems.

*****Use Exhibit 9-5 Here *****

F. Contract Manufacturing (Outsourcing)

1. With contract manufacturing, the company arranges with a local manufacturer to

110
manufacture parts of the product or even the entire product. The marketing of the
product is still the responsibility of the international firm.
2. Benefits.
a. Cost savings.
b. Labor cost savings.
c. Limits of political and economic exposure.
d. Access to markets.
e. Limits import barriers.
3. Caveats.
a. Building a future competitor is a danger.
b. Low productivity can result from low labor cost situations.
c. Quality can suffer.
4. Foreign contractors should be screened by the following criteria:
a. Flexible and geared toward just-in-time delivery.
b. Able to meet quality standards and implement Total Quality Management.
c. Solid financial footing.
d. Able to integrate with company’s business.
e. Have contingency plans to handle sudden changes in demand.

G. Expanding Through Joint Ventures

1. With a joint venture, the foreign company agrees to share equity and other
resources with other partners to establish a new entity in the target country.
2. Forms include:
a. Majority.
b. 50-50.
c. Minority.
3. Huge infrastructure or high-tech projects that demand large amounts of expertise
and money often involve multiple foreign and local partners.
4. Benefits.
a. The return potential can be substantial.
b. More control can be achieved.
c. Synergy.
5. Caveats.
a. Lack of full control may still be a problem.
b. Government restrictions.
c. Lack of trust.
d. Mutual conflicts.

*****Use Exhibits 9-6 & 9-7; Use Review Question #2 and Discussion Question #1
Here*****
*****Use Global Perspective 9-2—Wahaha/Danone Joint Venture—Here*****

6. Drivers Behind Successful International Joint Ventures.
a. Pick the right partner.
b. Establish clear objectives for the joint venture from the very beginning.

111
c. Bridge cultural gaps.
d. Top managerial commitment and respect.
e. Incremental approach works best.

*****Use Discussion Question #1 Here*****
*****Use Global Perspective 9-3 “Starbucks in China” Here*****

H. Expanding Through Wholly Owned Subsidiaries

1. Ownership can take two routes in foreign markets:
a. Acquisitions.
b. Greenfield operations (start from scratch).
2. Benefits.
a. Full control.
b. Full profits go to the company.
c. Manage and control processes.
d. Sends a commitment signal to the local market.
3. Caveats.
a. Potential of full loss responsibility.
b. Market related risks.
c. Political and economic risks.
d. Being a treat to the sovereignty of the country or local market. Localizing may
help with this aspect.

*****Use Global Perspective 9-4 “Lenovo/IBM Deal” Here*****

4. Acquisitions and mergers.
a. Provides a rapid means and access to a local market.
b. Risks can be in the merger of two or more corporate cultures.

5. Greenfield operations.
a. Offers more flexibility than an acquisition.
b. Encouraged by some governments.
c. The primary disadvantage is the huge outlay of capital that is often required.

*****Use Review Question #4 Here*****

I. Creating Strategic Alliances

1. Strategic alliances are described as being a coalition of two or more organizations
to achieve strategically significant goals that are mutually beneficial.
a. Surprisingly, many old competitive rivals choose this form of market expansion.
2. One popular form has been the Japanese keiretsu (uses a network of cross
shareholdings, inter-company movement of personnel, R&D partnerships and
regular meetings between top managers of the member companies to work together
as a team, however, managers do not foreclose the option of working with outside

112
firms).
3. Types of Strategic Alliances.
a. Can be as simple as licensing.
b. Can be very complex--almost like a web.
c. Normally, the alliance is based on the core product or service of the industry.
d. Could be aligned based on resources and assets.
e. Could be operations-based.

*****Use Exhibit 9-8 Here*****

4. The Logic Behind Strategic Alliances.
a. Defend.
b. Catch-Up.
c. Remain.
d. Restructure.

*****Use Discussion Question #4 Here*****

5. Cross-Border Alliances that Succeed.
a. Alliances between strong and weak partners seldom work.
b. Autonomy and flexibility.
c. Equal ownership.
d. Commitment and support of the top of the parent’s organization.
1). Strong managers are a key.
e. Alliances that are related (in terms of products, markets, and/or technologies).
f. Have similar cultures, asset sizes, and venturing experiencing levels tend to be
be more viable.
g. Shared vision on the goals and mutual benefits are critical.

*****Use Review Question #5 Here; Use Discussion Question #3 Here; Use
Discussion Question #2 Here*****

J. Timing of Entry
a. International market entry decisions also cover the timing-of-entry question:
when should the firm enter a foreign market?
b. Other important factors include: level of international experience, firm size,
mode of entry issues, market knowledge, various economic attractiveness
variables, etc.


K. Exit Strategies
a. Reasons for exit:
1. Sustained losses.
2. Volatility.
3. Premature entry.
4. Ethical reasons.

113
5. Intense competition.
6. Resource reallocation.
b. Risks of exit:
1. Fixed costs of exit.
2. Disposition of assets.
3. Signal to other markets.
4. Long-term opportunities.
c. Guidelines
1. Contemplate and assess all options to salvage the foreign business.
2. Incremental exit.
3. Migrate customers.

*****Use Discussion Question #5 Here*****
*****Use Global Perspective 9-5 Here: Wal-Mart Leaves South Korea*****


REVIEW QUESTIONS

INSTRUCTOR’S NOTE: The following chapter review questions are meant to challenge
the student to think about material presented in the chapter and formulate a creative
answer to the review questions. Many of the answers require judgments rather than
specific line-by-line quotation of facts. The answers provided are meant to provide
stimulation of creative answers.

1. Why do some MNCs prefer to enter certain markets with a liaison office first?

Many companies would like to just “get their feet wet” before plunging into the foreign
market arena. Opening a liaison office allows this to happen. The liaison office can not
only establish a presence but become an intelligence source for the parent company.
Many firms wish to evaluate risk and cultural relationships before they make a choice
that will commit themselves to resource allocation and increased risk. The liaison office
can perform those functions. By assessing the local environment at the local level, the
company can make more intelligent decisions at a later date. In addition, this office can
begin the slow process of establishing networks that will be essential to later trade
relationships.

2. What are the possible drawbacks of 50-50 joint ventures?

With a joint venture, the foreign company agrees to share equity and other resources with
other partners to establish a new entity in the target country.
Benefits.
a. The return potential can be substantial.
b. More control can be achieved.
c. Synergy.
Caveats.
a. Lack of full control may still be a problem.

114
b. Government restrictions.
c. Lack of trust.
d. Mutual conflicts.

3. Draw up a list of the respective pros and cons of licensing.

Licensing is a contractual transaction where the firm--the licensor--offers some
property assets to a foreign company--the licensee--in exchange for royalty fees.
Benefits.
a. Profitable.
b. Not demanding on resources.
c. Gets around import barriers.
d. Gains access to markets.
e. Lowers exposure to political or economic instabilities.
f. Can rapidly amortize R&D expenditures.
Caveats.
a. Income can be small when compared to exporting.
b. The licensee may not be fully committed to the licensor’s technology or
product.
c. Sales and trademarks can be damaged.
d. A future competitor can be built.
e. Protection can be partially achieved by patenting and careful selection of the
licensee.

4. What are the respective advantages and disadvantages of greenfield operations
over acquisitions?

Ownership can take two routes in foreign markets:
a. Acquisitions.
b. Greenfield operations (start from scratch).
Wholly owned subsidiaries:
Benefits.
a. Full control.
b. Full profits go to the company.
c. Manage and control processes.
d. Sends a commitment signal to the local market.
Caveats.
a. Potential of full loss responsibility.
b. Market related risks.
c. Political and economic risks.
d. Being a threat to the sovereignty of the country or local market. Localizing may
help with this aspect.
Acquisitions and mergers:
a. Provide a rapid means and access to a local market.
b. Risks can be in the merger of two or more corporate cultures.
Greenfield operations:

Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

115
a. Offers more flexibility than an acquisition.
b. Encouraged by some governments.
c. The primary disadvantage is the huge outlay of capital that is often required.

5. What mechanisms can firms use to protect themselves against ill-fated
partnerships?

Strategic alliances are described as being a coalition of two or more organizations to
achieve strategically significant goals that are mutually beneficial.
Strategic Alliances that Succeed:
a. Alliances between strong and weak partners seldom work.
b. Autonomy and flexibility.
c. Equal ownership.
d. Commitment and support of the top of the parent’s organization.
1). Strong managers are a key.
e. Alliances that are related (in terms of products, markets, and/or technologies).
f. Have similar cultures, asset sizes, and venturing experiencing levels tend to be
be more viable.
g. Shared vision on the goals and mutual benefits are critical.
h. Spell out relationships in contractual form.


DISCUSSION QUESTIONS

INSTRUCTOR’S NOTE: Discussion Questions are found at the end of each chapter in
the text. These questions (in many cases) are too lengthy to repeat in this manual.
Suggestions for answering and discussing the questions are presented in this section.
Many of the questions require student opinion and judgment.

1. Japan’s NTT DoCoMo which is one of the largest mobile phone companies in the
world and has pursued a unique international expansion based on taking minority stakes
in other companies. This is at the heart of NTT DoCoMo’s global strategy and its
expansion plans that allow the company to reduce risk while respecting the local
company’s autonomy and the management structure. NTT DoCoMo has benefited by
sharing its 3G (third generation) technology while respecting the local partners’ needs
and day-to-day operations. As of 2007, NTT DoCoMo is the largest mobile operator in
Japan. Since 1999, the company’s i-mode service has grown significantly. NTT
DoCoMo has branch offices and wholly owned subsidiaries in Asia, Europe, and North
America, and has created strategic alliances with other mobile phone and multimedia
companies in Asia and Europe.

2. Geography plays a very important role in international marketing. On the other hand,
culturally close countries are not necessarily easy to manage because of similar markets,
similar consumption patterns and lifestyles. In a company’s marketing strategy, the
concept of “foreignness” is limited and products are hard to be differentiated.

116
3. This question is a project question. See directions in the Discussion Question section
of the chapter.

4. Students should be encouraged to research Nestle` and their chairman before making a
comment on the statement included in this discussion question. It is interesting to note
that not all Presidents and CEOs are thrilled at the prospect of the strategic alliance. The
best way to thoroughly discuss this question (given that students have read the material in
the chapter on strategic alliances) is to divide the class into two groups and have each
group defend the pros and cons of the issue.

5. The pattern of entry seems jumbled. The first step was to a near neighbor, both
geographically and culturally. However, they waited a decade or more to enter similar
countries and cultures (New Zealand, Australia, Philippines)—presumably their drinking
habits did not include coffee. Entrants for 1998-2002 followed a pattern of rich countries
or, in the case of China, the most developed and international cities. This seems a logical
approach. Expansion beyond that into smaller and smaller markets was reasonable if the
per capita income warranted the approach.

Starbucks seems to be pursuing the idea of first-mover advantage in new markets,
knowing that their concept can be copied by either local or multinational competition. If
they over-expanded, it was likely due to global problems beyond their control or more
nimble competitors learning from their mistakes. For instance, coffee connoisseurs say
Starbucks’ coffee is mediocre and overpriced.

6. A similar problem existed with the Daimler-Chrysler merger, and it eventually failed.
Trying to blend disparate corporate cultures is often fraught with disaster, and a
German/US merger is much closer on cultural lines than Anglo-French. It is doubtful
that any CEO could overcome the culture clash unless he cleaned house across several
layers of management and replaced them with global managers of great skill and neutral
nationality (i.e. not from either the U.S. or France). Even then, the rank and file could
sabotage the efforts by not working up to potential.

The first step is to determine what the root causes of strife are. Clear communication is
probably a difficulty, as the Americans likely don’t speak fluent French. Work habits
may differ between countries, and there is likely some uncertainty as to which partner,
French or American, is the dominant player with decision-making authority. Clear lines
of authority need to be established and made clear to all involved.

Improved performance is probably not the answer. Instead, this is more likely a
communication and cultural issue that cannot be resolved. Looking at Hofstede’s factors,
one sees a wide gap in how French and Americans do business. Unless the firm chooses
to allow them to be orbiting electrons instead of blended elements in the nucleus, this
merger seems doomed.

STUDENT PROJECTS and INTERNET FOCUS

117
1. Go to the library and research the subject of joint ventures and strategic alliances.
Find three recent articles that relate a story about a joint venture. Abstract the articles
and record the primary facts about the data. Be sure to name the venture partners and the
primary issues of the alliances and find a note or a story about a successful venture or an
unsuccessful venture. Also visit the following Web sites: Knowledge@Wharton,
Wharton Business School (http://knowledge.wharton.upenn.edu/) and Working
Knowledge, Harvard Business School (http://hbswk.hbs.edu/).

2. Go to the library and find any data that you can of The Art of War by Sun Tzu (many
other authors have interpreted this work so look for other authors of this same title).
Relate the concept of strategic alliances to the principles of military warfare indicated in
The Art of War. Find at least five principles from the writings of Sun Tzu that apply to
the business concepts necessary to form a strategic alliance. Report your findings.

INSTRUCTOR’S NOTE: The following projects require the students to both use and
understand the Internet. If students do not understand how to use the Internet,
explanation should be given before these projects are undertaken. The Web addresses
change frequently, the instructor should re-affirm the site addresses and the content of
the site before making an assignment.

3. Using any of the recognized search engines (such as Yahoo at http://www.yahoo.com
or Google at http://www.google.com/), find information on international franchising
opportunities. Once you have found a franchising opportunity, collect data and report
your findings to the class. Would your chosen opportunity make a good investment?
How difficult would it be to pursue the opportunity? Were you able to get all the
information that you needed by using the Internet? What might be your chances of
success with this opportunity?

4. Using any of the recognized search engines (such as Yahoo at
http://www.yahoo.com or Google at http://www.google.com/), find information about
the Japanese keiretsu or the Korean chaebols as forms of integrated structures. Based on
the research that you performed, describe the format of the structure, compare the
structure to the joint venture and strategic alliance, present an example of the structure,
and present your view as to your perception of the effectiveness of the structure.

5. Using the following Internet addresses, determine which of the following
organizations have recently engaged in franchising, joint ventures, mergers, or
acquisitions at the international level. What information led you to your conclusion?
Briefly report your findings to the class.

a. Vodafone (http://www.vodafone.com/index.US.html)

b. Softbank (http://www.softbank.com/pages/home.html)

c. Cisco (http://www.cisco.com)

118
d. Lenovo (http://www.lenovo.com/planetwide/select/selector.html)

e. Alcatel (http://www.alcatel-
lucent.com/wps/portal?s_cid=1188&sid=go
ogle&COUNTRY_CODE=US&COOKIE_
SET=false)

f. Oracle (http://www.oracle.com/index.html)

g. Lockheed Martin (http://www.lockheedmartin.com)

h. Renault (http://www.renault.com/en/Pages/home.aspx)


WEB RESOURCES

Alliance Strategy
(http://www.alliancestrategy.com/)

Franchise-Group.com
(http://www.fdsfranchise.com/)

Franchising in Hong Kong
(http://www.franchise.org.hk/)

International Franchise Association
(http://www.franchise.org/)

International Franchising, International Herald Tribune
(http://www.franchiseintl.com/)

Joint Ventures: An Overview, Cornell Law School
(http://topics.law.cornell.edu/wex/Joint_venture)

Other documents randomly have
different content

IX
Kesä oli liitänyt pois kuin ihana unelma, Haapalehto oli autiona
jälleen, sillä syksy oli tullut, keltaisten lehtien, muuttolintujen ja
jäähyväisten aika…
Helvi ja Ensio astuivat hitain askelin ja äänettöminä ylös
Tähtitornimäen rinnettä, luoden tuon tuostakin silmänsä ulapalle.
Etenevänä pilkkuna näkyi vielä laiva, se, joka oli vienyt muassaan
Irjan ja hänen vanhempansa. Tuntui niin tyhjältä ja autiolta suuressa
Helsingissä, aivan kuin he kahden olisivat sinne jääneet outojen
keskelle — hekin kohta erotaksensa. Ensio oli lupautunut
esitelmämatkoille, joiden piti kestää lukukauden alkuun asti, ja tänä
iltana Helvin tuli jo muuttaa diakonissalaitokseen.
He istuutuivat mäen äärimmäiselle penkereelle, katseet
käännettyinä merta kohden. Helvi ensimmäisenä katkaisi
hiljaisuuden.
— Sinä olet niin kalpea, Ensio.
— Luulenpa, että sinäkin olet. Ja nyt sinua puistattaa. Lähdetään
alas, mereltä käy kylmä viima.

— Ei se ole sitä. Mutta mennään vaan, sillä minun täytyykin panna
kapineeni kuntoon.
— Nyt laiva on kadonnut näkyvistä. Katso, tuolla vielä leijailee
harmaa savupiirto!
He liehauttivat kerran nenäliinojansa sinnepäin, nousivat ja lähtivät
taas ääneti, kumpainenkin ajatuksiinsa vaipuneena. Vasta lähellä
kotiporttia Ensio kääntyi Helvin puoleen, kuten unesta heräten.
— Saanko tilata sinulle hevosen? Milloin sen pitää olla täällä?
— Kiitos, tunnissa kyllä valmistun.
Ei tämä lähtö vastannut Helvin kuvittelua. Ilolla hän oli luullut
Herran työhön menevänsä, ja nyt oli sydän aivan pakahtua ikävästä
ja kaipauksesta. Miksi Ensiokaan ei tullut saattamaan? Olisihan tässä
issikassa hyvin ollut tilaa. Helvi yhä oli näkevinään hänet edessänsä
sellaisena kuin hän oli jäänyt portaille seisomaan, valkoinen lakki
kädessä, pehmeät kiharat vapaina tuulen hyväiltävinä. Joka hetki vei
hänet edemmäksi Ensiosta, lähemmäksi pientä, erotettua maailmaa,
johon hän kohta oli kuuluva. Hänestä tuntui sillä hetkellä, kuin se
olisi ollut synkkä luostari, jonka muurit sulkivat hänet pois
vapaudesta, nuoruuden ilosta ja rakastetun ystävän yhteydestä.
Mutta hän ponnisti voimiansa ja kokosi rohkeutensa. Pitihän
sedän, tädin ja Ension kolmen viikon kuluttua palata Helsinkiin, ja
mikä silloin esti tapaamasta heitä vaikka kuinka usein? Kyllä kaikki oli
hyvin juuri näin. Tätähän hän oli toivonut, tähän pyrkinyt. Reippaasti
vaan työhön Herran voiman tukemana!

Ajaja käänsi hevosen laitoksen portista pihaan, pysähdytti
portaitten eteen ja nosti alas Helvin arkun. Pari sisarta riensi
ystävällisesti häntä vastaan, ja Helvi kuuli ympärillänsä suurten
puitten huminan, kuten tervetuliaiskuiskauksen. Eteiseen astuessaan
hänen silmänsä sattuivat oven yläpuolella olevaan lauseeseen:
"Herra siunatkoon sisällekäymisesi ja uloskäymisesi".
Neljännestunnin kuluttua oli iltarukouksen aika. Kaikki sisaret
yksinkertaisissa puvuissaan, valkeine päähineineen, saapuivat
kodikkaaseen kokoussaliin. Helvi katseli, heitä miettiväisenä. Ei hän
nähnyt elämän painon masentamia, alakuloisia kasvoja, vaan rauhan
ja hiljaisen onnen leimaamia. Virsi soi juhlallisena, ja rukous oli
täynnä syvää hartautta.
Johtajatar toivotti Helville rauhaa ja siunausta, ja sisaret puristivat
sydämellisesti hänen kättänsä. Liikutetuin mielin hän vetäytyi omaan
pieneen huoneeseensa. Tuntui todellakin, kuin maailman pauhaava
meri olisi jäänyt kauvas täältä ja pursi hiljaa liukunut tyyneen
satamaan. Helvin mieltä ei eriämisen tunne enää raskauttanut. Oli
suloista laskeutua levolle Herran huomassa, katse vielä viimeiseksi
kiinnitettynä vastapäätä vuodetta riippuvaan raamatunlausekorttiin:
"Jumalan rauha varjelkoon sydämenne."
* * * * *
Pian Helvi kotiutui. Kuten muutkin hoitajat hän liikkui sairasten
keskellä palvellen, auttaen ja lohduttaen. Hän ei häikäillyt
leikkaushuoneessa eikä pelännyt yövalvontaa, ja alusta pitäen työ
sujui häneltä varmasti, ikäänkuin hän olisi siihen aikaa tottunut.
— Varmaan te vielä tulette sisareksi ja jäätte tänne kokonaan, —
arveli eräs oppilaista, joka ihaillen oli katsellut Helvin toimia suuressa

sairassalissa ja paraikaa puhdisti hänen kanssansa leikkauskalustoa.
— Ehkä olen täällä vaan hyvinkin lyhyen ajan, — vastasi Helvi.
Nuori diakonissa näytti empivän, kysyisikö hän jotakin. Johtajatar
tietysti tiesi, miksi Helvi oli laitoksessa, mutta sisaret eivät sitä
udelleet. Mitä se heihin kuuluikaan? Yhdentekevää minne Herra
työntekijänsä lähettää, kunhan vaan elämä ja voimat hänelle
annetaan palvelevassa rakkaudessa.
Mutta hetken vaiettuaan diakonissa kuitenkin arasti kysyi: —
Ettekö siis aiokaan varsinaiseksi sairaanhoitajaksi? Kaikki sanovat,
että erinomaisesti sovitte tähän työhön.
— Sairaanhoito on oleva minulle välikappale eikä tarkoitus.
— Niinhän se tavallaan on meille muillekin.
Helvi kohotti päänsä raudasta, jota hän kiillotti. Miksikä hän
oikeastaan oli salaperäinen? Se alkoi jo häntä itseäänkin kyllästyttää.
Kerrallaan hän tahtoi murtaa muurin ja esiintyä vihdoinkin
todellisessa valossa.
— Minä lähden lähetyssaarnaajaksi, jos Herra tahtoo, — sanoi
hän.
Häntä huvitti ja samalla varmistutti se suunnaton hämmästys, joka
kuvastui nuoren tytön kasvoissa. Tämä tuijotti Helviä kuin ihmettä.
— Tekö, neiti? — puhkesi hän vihdoin lausumaan. — Miten se on
mahdollista?

— Onko se mahdottomampaa kuin että te, sisar Sanni, aiotte
diakonissaksi? Kumpikin työala vaatii uhrauksia Jeesuksen tähden.
— Oi, sehän on aivan toista. Työnteko ja kieltäytyminen ei ole
niinkään vaikeata, kun on toisia, jotka ohjaavat ja tukevat. Mutta
lähteä omin neuvoin kauvas pois, ulos suureen maailmaan ja
tuntemattomiin kohtaloihin — En minä ainakaan uskaltaisi. Täällä on
hyvä suoja kuin linnulla pesässä.
— Minä en tahtoisi olla kuin lintu, jonka siivet ovat leikatut! —
virkkoi Helvi melkein kiivaasti, käsittämättä itsekään, miksi
hoitajattaren sanat saivat hänen povensa kuohumaan enemmän kuin
kasvattivanhempien jyrkästi vastustava kanta ja Irjan epäröiminen.
— Tarvitaan vaan luottamusta Jumalaan, joka kaikkialla on
kanssamme, — jatkoi hän varmuudella. — Ettekö tunne pientä
runoa:
"Uskovaista paremmassa turvassa ken maailmassa?
Tähtikään ei taivahalla, lintu emon siiven alla."
Sisar Sanni huokasi.
— Niin se kai on. Mutta kyllä sentään luonteetkin ovat erilaisia…
— Ovat kyllä, — ajatteli Helvi. — Luostarin ilma täällä kumminkin
on, ja hän on oikea nunnaluonne, tuo. Niin ahdas näköpiiri ja vähän
itsenäisyyttä!
— Teistä minä olisin sitä kaikkein vähimmän luullut, — lisäsi
hoitajatar, hetken odotettuaan vastausta. — Suokaa anteeksi —
mutta minusta te ette ollenkaan näyttänyt sellaiselta linnulta, joka

vahvoin siivin lentää ilmojen halki, jos saan jatkaa vertausta.
Tiedättekö, mitä minä ajattelin?…
— No mitä?
— Täällä oli äskettäin eräs papinrouva oppimassa sairaanhoitoa,
voidakseen miehensä seurakunnassa olla kärsiville avuksi. Teillä ei
tosin ole kihlasormustakaan, mutta minä kuitenkin arvelin, että ehkä

— Älkäähän nyt, sisar Sanni, — keskeytti Helvi, ja polttava puna
levisi hänen poskilleen. — Ei puhuta enää minusta; kyllä se oli totta,
mitä kerroin aikeistani. Kuulkaa, nyt soi ruokakello! Johan me
olemmekin valmiit.
Mutta yksinäisyyteen päästyään Helvi lankesi polvillensa, painoi
kasvonsa käsiinsä ja rukoili hartaasti Jumalalta anteeksiantamusta.
— Ylpeys käy lankeemuksen edellä. Oi, minä en ole hituistakaan
ylempänä sisar Sannia. Minäkö muka olen luja uskossa, vapaa ja
itsenäinen, valmis turvallisesti lähtemään yksinäni mihin tahansa?
Sitä en kykene ajattelemaan enemmän kuin hänkään. Herra Jumala,
huolitko näin huonosta aseesta? Tomuun minä lankean jalkaisi
juureen, sitä sinulta rukoillen…
Hän lähti työhönsä jälleen, mutta toisella mielellä kuin tähän asti.
Taistelu oli rikkonut sen viihdyttävän rauhan, joka ensi iltana oli
hänet uneen tuudittanut ja sitte yhä varjonnut häntä kuten
kuuluvana ympäröivään ilmapiiriin. Maailma oli vain näennäisesti
jäänyt näiden seinien ulkopuolelle. Tännekin se löysi salatun tien, ja
sydämessä kuohut kävivät yhtä voimakkaina kuin ennen
konsanaan…

Uutterassa, tasaisessa työssä päivät sitte kuluivat
huomaamattoman nopeasti, toistensa kaltaisina. Vaihtelua toivat
ainoastaan Irjan pitkät, intoa hehkuvat kirjeet ja pari ystävällistä
kirjekorttia Ensiolta. Ja niin tuli se aika, jona kaupunki taas kansoittui
talveksi ja Helvin kaivatutkin, muut paitsi Irja, palasivat matkoiltansa
kotiin.
Ulkomaailma otti jälleen näkyväisestikin Helvin piiriinsä, vaikka
vaan hetkittäin. Toverit ja Ensio, jopa tohtori ja tohtorinnakin
pistäytyivät toisinaan laitokseen häntä tervehtimään, ja vapaat
tuntinsa hän melkein aina vietti kaupungissa. Hänen
raamatunlukupiirinsä kokous oli asetettu sellaiseksi ajaksi, että hän
jotenkin säännöllisesti voi päästä mukaan, ja suurempiakin kokouksia
määrätessään toverit häntä muistivat. Tieto Helvin aikomuksesta
ruveta lähetyssaarnaajaksi oli kulovalkeana kiertänyt toisesta
toiseen, ja se siirsi hänet yhtäkkiä syrjäisestä, vähän huomatusta
asemastansa miltei toveripiirin keskukseksi.
Jo piirien sihteerien ensimmäisessä kokouksessa puhe pitkäksi
aikaa eksyi häneen.
— Kuinka ihanaa olla niin kokonaan antautunut Herralle!
— Hän on oleva kehoituksena meille muillekin.
— Jospa olisi yhdistyksessämme monta sellaista tyttöä!
Niin, nämä toverit häntä ymmärsivät, tukivat ja kannattivat, sen
Helvi tunsi ilman sanojakin. Siksi heidän seuransa häntä virkisti ja
rohkaisi raskaan työn lomassa, ja siten hänen oli paljon helpompi
kestää monien muiden kummastelua, jopa paheksumistakin.

Mutta pikku Ilmi Alanne kietoi kätensä hänen kaulansa ympäri ja
kuiskasi: — Älä pahastu, rakas Helvi, vaikka minä varoitan sinua.
Minä, jos joku, olen iloinen siitä, että vihdoinkin teet totta lapsuutesi
tuumista, enkä minä suinkaan kadehdi sinulta toverien huomiota ja
myötätuntoa. Mutta minä pelkään, että siinäkin on vaaroja. Muista,
että Herra on ainoastaan heikoissa luvannut olla väkevä, ja nöyrille
hän antaa armon!
Helvi painoi päänsä alas ja suuteli Ilmiä.
— Kyllähän minä sen tiedän, — virkkoi hän hiljaa. — Kiitos
kuitenkin, että sen sanoit. He rakastavat minua ansaitsemattani
eivätkä tunne heikkouksiani niinkuin sinä, lapsuudentoverini. Etkä
sinäkään ole sydämeeni katsonut…
Hyvä, että hän itse oli saanut sinne silmätä. Hän oli aikeensa
ilmoittanut esiintyäkseen muka sellaisena kuin oli, mutta nyt hän
kaiken aikaa tunsi, että muut saivatkin hänestä ihan väärän
käsityksen. Lakkaamattomana nöyryytyksenä oli hänelle se kallis
kuva, jota hän sydämessään säilytti. Kuinka paljon ihanammat
kaikkea muuta olivat hänelle ne hetket, joina hän Ension kanssa
kahdenkesken puheli lähetyksestä ja tarkkasi hänen kasvavaa,
lämmintä harrastustansa! Kuinka kärsimystenkin koti, surullinen
sairashuone, kirkastui hänen silmissänsä, kun Ensio sen oven avasi!
Sitä eivät toverit aavistaneetkaan. Herralle yksin he luulivat hänen
antaneen sydämensä.
Oliko se väärin, että hän rakasti ja toivoi vastarakkautta?
Synkkänä syysiltana heikon sairaan luona valvoessaan hän sitä
ajatteli. Tämä kysymys, joka alussa ei ollut johtunut hänen

mieleensäkään, oli viime aikoina yhä useammin herännyt, vaikka hän
uudelleen ja uudelleen oli sen tukahuttanut.
— Onhan Jumala itse rakkaus, ja rakkauteen hän on meidät
luonut. Me emme ole sen ajan lapsia, joka piti nunnia ja munkkeja
muita ihmisiä pyhempinä. Miksi minä en saisi omistaa onnea, joka
lukemattomille on armolahjana suotu? Sairas liikahti. Helvi kumartui
hänen puoleensa, asetteli tyynyä, lausui muutamia viihdyttäviä
sanoja ja istui jälleen paikalleen, vaipuen mietteisiinsä.
— Mikä arvoitus olisi ihmiselämä ilman Jumalaa! Tuokin nuori
tyttö, joka tuossa lepää, kuolon suudelma otsallaan — Miksi hän ei
saanut minulle annettua onnea, terveyden lahjaa, elämän toivoa?
Jumala ei tahtonut.
Ihmeellinen Jumala! Hän tietää, mikä on paras kullekin. Hän vie
kotiin eri teitä, eikä ole tomun lasten asia kysyä miksi…
Eikö hän voisi kieltää minulta sitä, mitä hartaimmin toivon? Eikö
minun pitäisi taistella päästäkseni riippumattomaksi kaikesta muusta
paitsi Jumalasta ja hänen tahdostansa? Jos hän antaa lemmen
onnen, otan sen riemulla vastaan, mutta jos hän on toisin
määrännyt, kiitän siitä…
Se on mahdotonta. En voi, en, en…
Ja kuitenkin! Entä jos Ensio ei rakastaisikaan minua, vaikka olen
luullut? Mitä toivoo, sitä luulee niin helposti.
Vuoteelta kuului korahdus. Helvi hypähti kauhistuneena pystyyn.

— Tai jos kuolema riistäisi hänet minulta… — ennätti hän ajatella
sairaan luo rientäessään.
Tämä hengitti raskaasti. Ei ollut tuoni tullut vielä, ainoastaan
sanansaattajansa lähettänyt. Mutta kohta, kohta oli elämän liekki
viimeisen kerran leiskahtava ja sammuva…
Yö oli ulkona sysimusta, ja puut ikkunan takana humisivat kuin
huokaillen. Helvi alkoi vapista, ja hänen huulensa liikkuivat tuskan
rukouksessa.
Jumalan kiitos! Hänen valvontansa oli lopussa; varsinainen hoitaja
saapui paikallensa.
Seuraavana aamuna aurinko paistoi kirkkaasti vastasataneelle
lumelle. Taivas oli iloisen sininen, valkohattarat purjehtivat keveinä
ilmassa, kuusenhavut kimaltelivat ja koko maailma näytti
uudistuneen ja nuorentuneen. Helvi hyppäsi reippaasti vuoteeltansa
ja puisteleikse kuin pahasta painajaisesta päästäkseen.
— Taisi olla täti Lind oikeassa, — arveli hän naurahtaen itsekseen.
— Eivät sairashuoneet sovi nuorille tyttöhäiläköille, semmoisille kuin
minä. Mitä kummia kuvitteluita eilen liikkuikaan mielessäni! Tänään
menen kaupunkiin hakemaan hauskaa seuraa, ja Ension tahdon
myöskin tavata.
Ovessa hän sattui vastakkain Katri Dahlbergin kanssa, joka tuli
punaposkisena ja raittiina kuin tuulahdus selkeiltä ilmoilta.
— Kas, hyvää päivää, pikku emäntä! — sanoi Helvi iloisesti. —
Mikä sinut kerrankin tänne toi? Eihän täällä ole toria eikä
kauppapuoteja. Oikeinko sinä varta vasten lähdit minua katsomaan?

— Yksi tie, kaksi asiaa. Olen kiertomatkalla pyytämässä voittojen
kerääjiä kaatuvatautisten kodin hyväksi pidettäviin arpajaisiin… Älä
pelästy, en minä sinua kiusaa; tunnen kyllä mielipiteesi. Mutta täällä
huviloissa on pari rouvaa, joita minun pitää tavata. Nyt juuri tulen
sinun kotoasi, täti Lindin luota.
— Astuhan sisälle! Minulla sattuu olemaan vapautta nyt juuri,
koska valvoin osan viime yöstä.
— Mutta sinä olit menossa ulos?
— Ei se mitään tee. Minun tuli ikävä tovereita, ja hyvä vaan, että
sain hakematta mitä halusin.
— Minulla on sinulle tuliaisiksi monta uutista, — kertoi Katri,
riisuessaan päällysvaatteitansa. — Ensiksikin kirje. Sisar Elsa, joka on
tuttavani — tiedäthän — oli juuri tuomassa sitä tänne ylös, mutta
hänellä näkyi olevan hyvin kiire, ja minä lupasin antaa sen.
— Irjaltako? — huudahti Helvi, tarttuen innokkaasti kuoreen, jonka
Katri hänelle ojensi.
— Malta, malta, ehkä sekin vielä tulee —
— Tämä näkyy olevan sedältäni, — sanoi Helvi, laskien kirjeen
avaamatta syrjään. — Olen pari kertaa kirjoittanut sukulaisilleni,
mutta en ole saanut riviäkään vastaukseksi enkä minkäänlaisia
tietoja sitte kuin serkkuni lähti maalle. Olen iloinen siitä, että
kerrankin hiiskahtavat. Mutta ei se ole mitään tärkeätä; kyllä minä
ehdin myöhemmin lukea. — Mitä sanoit Irjasta? Onko sinulla
mukanasi kirje häneltäkin?

— Eiköhän liene, — virkkoi Katri veitikkamaisena. — Ei se
kuitenkaan sinulle ole!
— Kelle sitte?
— Ensiolle, — vastasi Katri, vetäen taskustansa uuteen kuoreen
suljetun kirjeen. — Hän oli hyvä poika kuten tavallisesti. Kun minä
tädille kerroin aikovani sinun luoksesi, pyysi hän minua samalla
tuomaan tämän, että saisit pikemmin. Hän oli juuri viemäisillään sen
kaupunginpostiin.
— Onko siinä jotakin erityistä? — kysyi Helvi, repäisten nopeasti
kuoren rikki.
— Eikö mitä. Ensio vaan arveli, että se varmaankin huvittaisi sinua.
Lupasi hän, että minäkin saisin kuulla jotakin, jos tahdot lukea.
Tyyntyneenä Helvi alkoi silmäillä kirjettä, joka oli kokonaista neljä
arkkia pitkä, täynnä vilkkaita kuvauksia sveitsiläisestä kotielämästä,
Irjan isäntäväestä ja perheen täyshoitolaisjoukosta sekä seudun
luonnosta, joka suuresti näytti Irjaa ihastuttavan, huolimatta siitä,
että vuodenaika ei ollutkaan katselemiseen suotuisa.
— Tämähän on kaikki sellaista, että sen voi lukea ääneen, — arveli
Helvi. Ja Katri kuunteli mielihyvillään. Irja oli yhä vielä hänen
ihanteensa, kuten ennen kouluaikana, vaikka he viime vuosina olivat
olleet jotenkin vähän yhdessä.
Vasta viimeisen kappaleen edellä Helvi pysähtyi, lukien sen yksin,
kyyneltyvin silmin. Hänestä tuntui kuin siitä olisi hellin tuoksu
haihtunut hukkaan, jos vieras korva olisi sitä kuunnellut.

— Minä viihdyn kuten huomaat, — kirjoitti hän. — Mutta sittekin
minä joka päivä tunnen, että oma maa on mansikka, muu maa
mustikka. Iloitsen siitä tunteesta, sillä se todistaa minulle, ettei
isänmaanrakkauteni ole ollut pelkkää mielikuvitusta. Siellä on
juureni, siellä sydämeni. Sinne toivon kuten lintunen, joka
kesälehtojansa kaipailee. Mutta en tahdo palata ainoastaan
huolettomana visertelemään. Rakkaus on johtava minut tekemään
työtä. Kunpa sitä aikaa odotellessa paljon oppisin, kehittyisin ja
puhdistuisin! Kunpa pysyisin yhtä uskollisena Jumalalleni, kuin olen
syntymämaalleni ja teille, rakkailleni! Rukoile puolestani, rakas Ensio,
ja pyydä Helviä tekemään samoin! Lämmin syleily isälle ja äidille! Oi,
kuinka suuresti minä rakastan teitä kaikkia! Aamuin ja illoin uskon
teidät Jumalan suojaan, päivin teitä muistelen ja öisin uneksin teistä
— — —
Helvi taittoi kirjeen kokoon ja jäi istumaan ääneti, mietteisiin
vaipuneena. Kului hetki, ennenkuin Katri rohkeni häntä häiritä.
— Saanko nyt kertoa muut uutiseni? — sanoi hän vihdoin.
Havahtaen Helvi virkkoi: — Vieläkö sinulla nyt on jotakin?
— Suurin uutinen onkin kertomatta. Tahdotko kuulla? Saimi
Saarnio ja
Tauno Brofelt ovat menneet kihloihin.
Helvi ei näyttänyt ollenkaan niin hämmästyneeltä kuin Katri oli
odottanut. Tyynesti hän vaan sanoi: — Vai niin, se on siis julkaistu.
— Tiesitkö siitä ennen? — kysyi Katri ihmetellen.
— Tiesin, jo keväällä.

Katri katsoi häneen tutkivasti.
— Ja Irjako myös tiesi?
— Olitko sinäkin niin sokea, että luulit hänen pitäneen Taunosta!
— huudahti Helvi miltei loukkaantuneena. — Minusta kaikkien Irjan
toverien olisi pitänyt tuntea hänet paremmin ja hänen käytöksestään
lukea hänen tunteensa. Tauno kyllä yhteen aikaan näytti häneen
kiintyneeltä, mutta Irja puolestaan ei koskaan.
— Niinhän minustakin tuntui, mutta Leima kertoi kaikille
päinvastaista. Leima raukka! Tiedätkö mitä hän teki, kuultuaan
Taunon kihlauksesta? Meni suorastaan ilmoittautumaan teatteriin
harjoittelijaksi!
Helvin täytyi nauraa. Katri oli ollut niin juhlallisen näköinen, että
hän jo pelkäsi pahempiakin kuulevansa. Mutta sitte hän kävi
vakavaksi. Olihan Leima todellakin syvästi säälittävä: rakkaansa
kadottanut ja itse pohjaa vailla…
— Oli oikein hauskaa kuulla, mitä kerroit Irjasta, — jatkoi Katri. —
Täällä Helsingissä huhutaan niin paljo perätöntä, ettei tiedä, mitä on
uskominen. Kyllä minä sentään olen Irjasta kuullut sellaistakin, johon
enemmän luotan…
— Kuinka sinäkin olet joutunut lörpöttelijöiden pariin? — virkkoi
Helvi töin tuskin hilliten pahastumistansa ja omituista, kiihkeätä
levottomuutta, joka samalla hänet valtasi.
— Sanotaan Ension ja hänen pitävän toisistansa… ja sehän olisi
hyvin luonnollista. Älä suotta pahastu, Helvi! En minä ole niin
epähieno, että sinulta tietoja urkkisin. Tiedät kai ihmisten kertoneen

sitäkin, että sinä ja Ensio muka rakastaisitte toisianne? Nyt se huhu
on täysin vaiennut, kun kuultiin sinun aikovan lähetyssaarnaajaksi…
— Voi Katri, en minä jaksa noita juttuja kuunnella, — keskeytti
Helvi. — Emmekö voisi puhua jostakin muusta?
Hän tunsi itsensä hyvin hermostuneeksi, — hän joka ei ennen ollut
käsittänyt, mitä se merkitsikään. Varmaankin hän oli rasittunut… Hän
oli äsken halunnut seuraa, mutta nyt hän vaan toivoi pääsevänsä
yksinäisyyteen, hiljentämään sydäntänsä Jumalan edessä.
— Pahoitinko sinua? — kysyi Katri katuvaisena nähdessään Helvin
kasvoilla värin yhä vaihtelevan, kuten sisällisestä kuohusta. — Tulee
niin helposti kielelle, mitä mieleen johtuu; mutta kyllä minä toiste
koetan olla ymmärtäväisempi. Nyt jätän sinut rauhassa lukemaan
kirjettäsi ja menen arpajaistoimiini. Hyvästi, Helvi kulta!
— Suo anteeksi… minä vaan olen väsynyt. Kiitos käynnistäsi! — Ja
ystävällisesti Helvi häntä kätteli jäähyväisiksi. Katri oli kuitenkin hyvä
tyttö ja suora toveri.
Kesti vähän aikaa, ennenkuin Helvi kyllin rauhoittui, ryhtyäksensä
sedän kirjettä lukemaan. Siinä ei ollut monta riviä, mutta ne
sisälsivät vakavampia asioita kuin hän oli ajatellutkaan. Lyhyesti ja
kuivasti setä kertoi, että paikkakunnalle oli ilmestynyt lavantautia.
Saukkolassa siihen oli eräs palvelustyttö sairastunut, ja äskettäin
myöskin Manne. Kunnanlääkäri oli juuri saanut muualla paikan eikä
uutta ollut vielä sijassa; ja koska nyt Helvi sattui paraikaa olemaan
sairashuoneessa ja tohtorien kanssa tekemisissä, oli emäntä
ehdottanut, että hänen kauttansa kysyttäisiin jotakin neuvoa…

— Halikon kautta Ruotsiin! — arveli Helvi tyytymättömänä. —
Kuinka väärin, etteivät kohta ole hankkineet sanaa piirilääkärille! Se
ei ole muuta kuin sedän tavallista tietämättömyyttä ja tädin
ahneutta. Mitä minä täältä asti siihen voin?
Mutta samassa Helvi häpesi ja kauhistui ajatuksiansa. Hyvä
Jumala, olihan hän aivan vajoamassa itsekkäisyyden ja kaiken synnin
syvään suohon! Missä oli Herra, auttaja ja vapahtaja?
Yhtäkkiä johtui hänen mieleensä, tiesi miten, kuin kaikuna
lapsuuden ajoilta, äiti vainajan lause: "Synti on kuin lumipallo, joka
vieriessään kasvaa". Hänen sydämessänsä täytyi olla kätkettynä
salainen synti, pahan juuri, joka turmeli ja myrkytti, kunnes se oli
kaivettu esiin ja saatettu Jumalan valkeuteen. Se oli tapahtuva,
maksoi mitä maksoi.
Nyt aluksi hän tahtoi ryhtyä kaikkiin mahdollisiin toimiin
sukulaistensa hyväksi. Entä jos Herran tarkoitus olikin pakottaa
hänet heittämään työnsä kesken ja itse matkustamaan sinne? Liian
kauvan hän jo oli laiminlyönyt niitä, jotka veren oikeudella lähinnä
voivat vaatia hänen huomiotansa ja palvelustansa. Oi, oli
nöyryyttävän katkeraa, jos Jumalan täytyi vaatimalla ottaa uhri, jota
ei sydän vapaaehtoisessa rakkaudessa antanut!
Sitä ei Helvi tahtonut odottaa. Hän päätti kirjoittaa sedällensä,
pyytäen pikaista tietoa, haluttaisiinko hänen apuansa Saukkolassa.
Olihan hän milloin tahansa oikeutettu lähtemään.

X
Kului lähes kaksi viikkoa, ennenkuin vastaus saapui. Setä ilmoitti,
että Manne oli käynyt hyvin heikoksi, ja nyt oli emäntäkin
sairastunut. Kyllä olisi hyvä, jos Helvi pääsisi tulemaan.
Helvin kädet vaipuivat ristiin, ja silmät täyttyivät kyyneleillä, mutta
ihmeellinen rauha, jota hän ei pitkään aikaan ollut tuntenut, valtasi
samalla hänen sydämensä.
"Oi jospa pitäisit käskyistäni vaarin! Silloin rauhasi olisi niinkuin
virta ja autuutesi niinkuin meren aalto"…
Niin se oli. Helvi ei tahtonut enää tehdä murheelliseksi Herran
Pyhää Henkeä. Varmoin askelin hän oli astuva uhrilaaksoonsa. Ja
oliko tämä edes uhri? Eikö se pikemmin ollut armo? Ehkä Herra nyt
juuri uskoi hänelle erityisen työn valtakuntansa hyväksi. Ehkä hän
lähti ensimmäiselle lähetysalallensa…
Tohtori ja tohtorinna Lind olivat antaneet suostumuksensa, eikä
laitoksen puolelta ollut mitään estettä. Vaikeimmalta tuntui ero
Ensiosta. Hän puristi sydämellisesti Helvin kättä, ja hänen äänessään
oli hellä sointu, kun hän sanoi: — Molemmat siskot ovat sitte poissa!
Mutta se on oikein, Helvi. Olkoon Herra sinun väkevyytesi!

Hän matkusti kirkkaana talviaamuna, vähän ennen joulua. Ensio
oli lähtiessä kiinnittänyt muutamia ruusuja hänen rintaansa, ja sisar
Sanni oli ujosti pyytänyt, että Helvi muistoksi ottaisi matkallensa
pienen laulukirjan, joka oli hänelle monta kertaa tuottanut
virkistystä. Sannia Helvi liikutettuna syleili, mutta Ensiota hän kykeni
kiittämään ainoastaan tuntehikkailla silmillänsä, jotka jälleen
sumenivat kyynelistä. Oi, mitä muistoja, toiveita ja unelmia ne
ruusut loihtivat esiin! Koko junamatkan ne huumaten hänelle
tuoksuivat, vaivuttaen unhoon rauhanajatukset ja houkutellen
kauvas haaveiden maille. Vasta määräasemalla hän heräsi kuin
lumouksesta, kokosi kiireesti tavaransa ja riensi ulos junasillalle.
Saukkolan renki jo odotti häntä siellä.
Raitis ilma teki hyvää, ja uusi ympäristö toi uusia ajatuksia. Mitä
enemmän hän läheni päämääräänsä, sitä elävämmin entisyys astui
hänen sielunsa silmäin eteen ja tunto nykyhetken velvollisuuksista
virisi. Renki kertoi, että lääkäri oli jo käynyt Saukkolassa ja antanut
varsin huolestuttavia tietoja. Hän oli sanonut taudin päässeen
pahaan vauhtiin, kun ei ollut ymmärretty alussa oikein hoitaa.
Emännän hän kyllä luuli paranevan, vaikka sairaus uhkasi tulla
pitkälliseksi, mutta Manne taisteli elämän ja kuoleman vaiheilla.
Tarkka hoito, toisenlainen kuin tähän asti, oli ainoa, joka hänet
saattoi pelastaa. Siitä syystä tohtori hyvin oli iloinnut, kun kuuli, että
oli toivoa saada tottunut hoitaja Helsingistä.
Helviä pelotti se liioiteltu luottamus, jonka nuo sanat sisälsivät,
mutta kuitenkin hän sydämestänsä kiitti Jumalaa siitä, että oli
viipymättä lähtenyt matkaan. Miten hän olisi omaatuntoansa
rauhoittanut, jos hänelle saapuessaan liian myöhään olisi tohtorin
lausunto kerrottu?

Hevosen kaviot kapsoivat, lumi ryöppysi ilmaan reen kummallakin
puolella, ja matka joutui nopeaan. Nyt näkyivät kirkonkylän
ensimmäiset talot, ja tuossa jo seisoi itse vanha, juhlallinen Herran
huone hiljaisen hautapuistonsa ympäröimänä. Helvi kyllä halusi
kiirehtiä perille, mutta tästä hän ei kuitenkaan voinut pysähtymättä
matkustaa ohi. Menneisyyden muistot valtasivat hänen mielensä, ja
vastustamaton halu vaati häntä edes lyhyeksi hetkeksi siihen
pyhäkköön, jonne hän kerran kuumin kyynelin oli saattanut
rakkaimpansa.
Renki jäi portille hevosen luo, ja Helvi astui yksin lumista tietä
pitkin vanhempainsa haudoille. Nietos peitti ne valkoiseen
vaippaansa; ainoastaan vaatimattomat rautaristit osottivat vainajain
lepopaikkaa. Koivut kumartuivat suojaten niiden yli, oksat hohtavina
huurrekukkasista, ja kirkas säde, kuten taivainen toivonviesti, väikkyi
ylhäältä puiden lomitse, kimaltaen ristien kultakirjaimissa.
Isänsä haudalle Helvi omisti ainoastaan tyyntä kunnioitusta
ilmaisevan katseen. Niin monen, monen talven lumi oli jo satanut
siihen unhotusta — jos Helvi koskaan oli tietänytkään kummun alla
nukkujaa kaivata. Mutta toisen haudan ääreen hän jäi hiljaa,
hartaana seisomaan. Hän olisi tahtonut hyväillä valkoista nietosta tai
sulattaa sen kyyneleillänsä ja tunkeutua syvemmälle, aina rakkauden
rinnoille saakka… Vaan vahva oli lumivaippa, ja äidin sydän ijäksi
lakannut sykkimästä…
Nyyhkyttäen Helvi vaipui kylmälle kinokselle kummun luo. Eikö
äidillä ollut enää mitään, ei mitään sanottavaa lapsellensa, joka
orpona kulki maailman korpiteitä?
Säde välkähti juuri Helvin silmäin edessä, ja kuten tulikirjaimilla
piirrettynä loisti ristiltä lause: "Ole uskollinen kuolemaan asti, niin

minä annan sinulle elämän kruunun".
Helvi nousi voimakkaan liikutuksen valtaamana. Niin, hän tahtoi
olla uskollinen, kuten äiti oli ollut. Hän tahtoi pitää lapsuutensa
aarteen, ettei kenkään hänen kruunuansa ottaisi. Taisteluitten kautta
kulki taivaan tie, pimeitten laaksojen läpi Jumalan kirkkauteen…
Hän kääntyi lähtemään, mutta pysähtyi, palaten takaisin. Hitaasti
hän irroitti rinnastansa Ension ruusut ja katseli vuoroin niitä ja
vuoroin hautakumpua, ikäänkuin epäröiden. Sitte hän nopealla
liikkeellä vei kukkavihon huuliansa vasten, laski sen ristin juurelle ja
riensi taaksensa katsomatta pois, silmät kosteina kyyneleistä.
Puolen tunnin kuluttua hän oli Saukkolassa. Setä ja Samuli ottivat
hänet vastaan jonkinmoisella arkailevalla sydämellisyydellä,
ikäänkuin olisivat ajatelleet: sukulainen sinä olet ja tervetullut vieras,
mutta — röökinä! Vaan Helvin mieli oli vielä hellyksissä äskeisen
hetken muistosta, ja sekö vai mikä lienee vaikuttanut, että hän
suorastaan riensi syleilemään setäänsä ja ojensi ystävällisesti
kätensä pöhönaamaiselle Samulille, tuntien hänet nähdessään
pikemmin sääliä kuin vastenmielisyyttä. He näyttivät ilostuvan Helvin
käytöksestä, ja samalla poistuikin kaikki ikävä kankeus ja tunto
välimatkasta, joka loitonsi maalaissukulaiset helsinkiläisestä
ylioppilasneidistä.
Käytiin sisälle. Portaat olivat likaiset ja jäiset, ja eteisen nurkkaan
oli työnnetty sekaisin työkaluja, riepuja ja roskaa. Näkyi selvästi, että
emännän tarkastava silmä puuttui. Porstuakamarissa hän makasi —
entinen ynseä täti, joka nyt Helvin tullessa huoneeseen hartaasti
kurkottihe häntä kohti kuin apua odottaen. Helvi lausui muutamia
lempeitä sanoja ja astui edemmäksi sedän saattamana. Tuvan
nurkassa voihkiva sairas palvelustyttö vaikeni heti vieraan nähtyänsä,

ja muu väki nousi ruokapöydän äärestä kunnioittavasti häntä
tervehtimään. Setä avasi syvään huoaten tuvan takana olevan
kamarin oven, saman huoneen, jossa Helvi äitinsä kanssa oli asunut.
Siellä oli Mannen vuode.
Hän lepäsi kuumeisena, tajuttomin katsein, huomaamatta
sisäänastujia. Helvi pysähtyi äänettömänä vuoteen eteen, haikea
tunne sydämessä. Näinkö hänen täytyi kohdata serkkunsa, joka niin
reippaana ja kukoistavana oli lähtenyt? — Ja äkillisen
mielenliikutuksen valtaamana hän kumartui sairaan yli, silitti hellästi
epäjärjestykseen joutuneita hiuksia ja kostutti polttavaa otsaa
kirkkailla kyyneleillä.
Helvistä tuntui sillä hetkellä, kuin hän olisi ollut äärettömän paljon
velkaa, velkaa sekä koko tälle kodille että jokaiselle sen asukkaalle.
Kaikki oli täällä niin avuttoman surullista ja vaalimatonta, ikäänkuin
pyytävää ja kaipaavaa. Murhe oli maaperän pehmentänyt; se vaan
odotti kylväjäänsä — rakkauden kalliin viljan kylväjää. Helvin mieleen
johtui, miten hän ennen lapsena oli ajatellut, että hänen Saukkolassa
olisi mahdotonta pysyä Herran palvelijana. Niin, hän olisikin varmaan
ollut liian heikko silloin, ei nuoruutensa, vaan horjuvan uskonsa
tähden. Herra oli armossansa viisaimmalla tavalla ja sopivimmassa
ympäristössä häntä kasvattanut, vaikka inhimillisesti katsoen siinäkin
oli kyllä ilmanala taivaan taimelle vaarallinen. "Kuka on Herran
mielen tietänyt? Kuka on hänen neuvonantajansa ollut?" Hän suojaa
omansa, missä hän tahtoo.
Oli miten oli, nyt ainakin Herra voi vaatia häneltä kestävyyttä ja
uskollisuutta juuri täällä. Eihän Helvi ollut mikään ensi vuoden
oppilas hänen koulussansa; vaikeampienkin läksyjen täytyi jo
vähitellen käydä. Hän käsitti sen, eikä se häntä enää pelottanut,

vaan täytti sydämen kiitollisella ilolla; ja avuntarpeen näkeminen
vaan viritti palavaa toimihalua, terästäen mieltä eikä masentaen.
Mikä olikaan palvellessa sellaista Herraa, joka panee kuorman
hartioille, mutta itse vie sekä sen että kantajan helmassansa?
* * * * *
Ei se käytännössä kuitenkaan niin helppoa ollut, kuin Helvi ensi
innostuksessaan kuvitteli. Jeesuksen suloinen ieskin painoi, ja ristissä
oli särmiä, jotka haavoittivat. Helvi sai paljon työtä, jota kesti sekä
päivin että öin, ja vaikeata oli aina pysyä kärsivällisenä, rohkeana ja
iloisena. Mutta hän tahtoi rehellisesti tehdä parastansa, ja hän
rukoili, että Jumala antaisi hänen olla siunaukseksi. Itsellensä hänellä
ei ollut aikaa, vaan hän eli muille Kristuksen tähden, siten kuin hän
ei milloinkaan ennen ollut elänyt. Siksi hän vaikeuksienkin keskellä
tunsi sitä rauhaa, joka käy yli kaiken ymmärryksen, ja huokausten
puristuessa rinnasta hän kuitenkin oli onnellinen.
* * * * *
Tuli joulu. Helvi oli palvelustyttöjen kanssa leiponut, valvonut
huoneiden puhdistamista ja muita toimia sekä lopuksi isännän luvalla
koristanut kolme pientä, tuolilla seisovaa kuusta, yhden kutakin
sairasta varten. Sydän täynnä sääliä hän aattoaamuna asetti Mannen
kuusen paikoillensa. Täytyihän joulun tulla hänenkin huoneeseensa,
vaikka hän, poika parka, ei siitä mitään tietänyt. Helvi ei ollut varma
siitä, oliko hän parempi vai huonompi, mutta jokin käänne näytti
olevan tulossa. Hän oli tähän asti lakkaamatta puhunut sekavia,
houreisia sanoja, tuntematta ketään ympäröivistä ihmisistä ja
levotonna liikkuen sinne tänne tilallansa; vaan nyt hän lepäsi aivan
hiljaa, silmät ummessa, kuten rauhaisaa unta nukkuva. Oliko hän
heräävä tähän vai toiseen elämään?…

Päivemmällä Helvi kysyi sedältä, eikö ollut tapana lähettää talosta
jouluapua köyhille alustalaisille. Isäntä kynsäisi korvallistaan ja näytti
joutuvan hämilleen.
— Eihän tuota… Ei ole tullut viedyksi. Tokko niitä niin tarpeessa
onkaan.
— Miina kertoi vastikään, että Takalan mökiltä on ainoa lehmä
kuollut, ja surkutteli ihmisraukkoja, jotka saivat semmoisen
vahingon, vieläpä juuri jouluksi. Eikö heitä pitäisi jollakin tavalla
muistaa?
— Niin… kuinkahan olisi… — Ja isäntä raapaisi taas päätänsä,
ikäänkuin etsien apua tälle pulmalliselle kysymykselle. — Mutta sinne
on matkaakin puolen penikulmaa, ja väellä taitaa olla tarpeeksi
tehtävää siksi kuin on mentävä joulusaunaan…
— Rakas setä, minusta Saukkolassa nyt jos koskaan jouluiloa
kaivataan.
Miksi emme hankkisi sitä ainakin vähän, koettamalla tehdä iloa
muille?
Minä lähden mielelläni, jos saan hevosen, että ennätän pian takaisin.
Eihän isännällä oikeastaan ollut mitään sitä vastaan. Voihan Helvi
viedä Takalaan jotakin särvintä, jos se häntä huvitti, ja tarkemmin
ajatellen se oli varsin hyväkin asia. Saukkolan joulu varastoissa ei
pieni vähennys mihinkään tuntunut, hevoset olivat vapaat, ja Samuli
juuri jouti ajamaan, jotta pysyi poissa kylänraitilta eikä päässyt
jouluviinojen makuun.
Helvi kiitti iloisena ja riensi lähdöksi varustautumaan. Vaan
Samulia ei löytynyt mistään; hän oli jo omilla teillänsä.

Isäntä kirosi harmissaan, mutta vaikeni, kun kohtasi Helvin
katseen. Siinä oli jotakin, joka pysähdytti sanat kielelle, sai hänet
häpeämään ja samalla hellytti hänen mieltänsä. Mitä, jos hän itse
lähtisi tytön kanssa? Niin, miksikä ei. Oikein sydäntä lämmitti, kun
Helvi häntä syleili sen lupauksen tähden. Hän oli kumminkin oman
veljen tyttö, hyvä ja nöyrä tyttö — vaikka olikin koulunkäynyt ja
röökinä…
Tiuvut helkkyivät iloisesti Pollen kaulalla, kun se vinhaa vauhtia
kuljetti isäntäänsä ja Helviä kaunista metsätietä pitkin. Tuntui oikein
hyvältä päästä vähän ulos sairasten huoneista. Raitis tuuli hiveli
kasvoja ja kevensi mieltä, ja ajelijat joutuivat pian vilkkaaseen
keskusteluun. Ensin isäntä jutteli pitäjän asioista ja Helvi kertoi yhtä
ja toista viime vuosiensa tapahtumista; mutta vähitellen puhe
melkein huomaamatta luisti lähempiin seikkoihin, jotka kumminkin
pohjalla piilivät molempien mielessä. Oli paljo sellaista, jota Helvi jo
aikaa olisi mielellään tahtonut tietää, vaikka hän arkatuntoisuudesta
oli välttänyt kyselemistä. Nyt tarjoutui sopiva tilaisuus kuin itsestään.
Mutta samalla oltiinkin taas vakavalla alalla, joka karkoitti ulkoa
tulleen hilpeyden, vieden jokapäiväisten huolien keskukseen.
— Kun piti sen Mannen niin huonoksi käydä, — huokasi isäntä. —
Mahtaako vaan enää noustakaan siitä. On se kovaa, on.
— Jumala voi kääntää kaikki parhaaksi. Ehkä te kyllä vielä saatte
iloa hänestä.
— Hänestä sitä on tähän asti ollutkin — ei suinkaan Samulista.
Vaikka mikä meni päähän keväällä, kun niin toimitti, että koulusta
piti erottaa… Ei Manne mikään juoppo ole.

Isäntä sanoi sen jonkinmoisella ylpeydellä, joka teki Helvin
sydämelle hyvää. Manne oli siis täyttänyt lupauksensa, koettaen
miehekkäästi korjata entistä erehdystänsä. Isänsä tunnustuksen hän
ainakin näkyi voittaneen.
— Hän on lahjakas ja hyvä poika, — sanoi Helvi lämpimästi. —
Minä olen niin iloinen siitä, ettette tuomitse häntä liian ankarasti. Sitä
hän pelkäsi Helsingistä lähtiessään.
Hevonen nykäisi kiivaasti rekeä isännän piiskan huimahtaessa.
Vastenmieliset muistot näyttivät liikkuvan hänen mielessänsä. Hän
katsoi suoraan eteensä, huulet yhteenpuristettuina, ja koetti
nähtävästi pakottaa takaisin jotakin, mikä pyrki esille.
— Pysyikö hän sitte aina raittiina? — kysyi Helvi arasti hetken
äänettömyyden jälkeen.
Isäntä rykäisi pari kertaa ja vastasi ikäänkuin epäröiden,
väräjävällä äänellä: — Hän teki työtä kuin karhu, ja kunnon poika
hän oli. Kaikki häntä kehuivat ja kiittivät.
— Mutta sanokaa, setä, pysyikö hän —?
Helvin silmissä kuvastui levoton tuska, mutta setä vältti hänen
katsettansa, vastatessaan: — Ei siitä ole mitään puhumista. Kun
vaan paranisi poika…
Sitte he ajoivat melkein äänettöminä määräänsä asti, vaikka Helvi
oli huolestuneempi kuin ennen ja kiihkeästi olisi tietoja halunnut.
Vasta torpassa hänen ajatuksensa suuntaantuivat toisaalle. Isännän
ja neidin tulo herätti köyhässä väessä hämmästystä ja
odottamatonta iloa, joka tarttui antajiinkin. Monet kiitokset ja

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com