Introduction to Linear Programming Applications and Extensions First Edition Darst

Introduction to Linear Programming Applications and Extensions First Edition Darst
Introduction to Linear Programming Applications and Extensions First Edition Darst
Introduction to Linear Programming Applications and Extensions First Edition Darst

1. Download the full version and explore a variety of ebooks
or textbooks at https://ebookultra.com
Introduction to Linear Programming Applications
and Extensions First Edition Darst
_____ Follow the link below to get your download now _____
https://ebookultra.com/download/introduction-to-linear-
programming-applications-and-extensions-first-edition-darst/
Access ebookultra.com now to download high-quality
ebooks or textbooks

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit ebookultra.com
for more options!.
Introduction to Linear Algebra with Applications 1st
Edition Jim Defranza
https://ebookultra.com/download/introduction-to-linear-algebra-with-
applications-1st-edition-jim-defranza/
Introduction to Linear Algebra 2nd edition Edition
Whitelaw
https://ebookultra.com/download/introduction-to-linear-algebra-2nd-
edition-edition-whitelaw/
Introduction to Linear Algebra Sixth Edition Gilbert
Strang
https://ebookultra.com/download/introduction-to-linear-algebra-sixth-
edition-gilbert-strang/
Introduction to Semiconductor Devices For Computing and
Telecommunications Applications First Edition Kevin F.
Brennan
https://ebookultra.com/download/introduction-to-semiconductor-devices-
for-computing-and-telecommunications-applications-first-edition-kevin-
f-brennan/

3. An Introduction to Generalized Linear Models Second
Edition Annette J. Dobson
https://ebookultra.com/download/an-introduction-to-generalized-linear-
models-second-edition-annette-j-dobson/
Introduction to Programming with Java 3rd Edition John
Dean
https://ebookultra.com/download/introduction-to-programming-with-
java-3rd-edition-john-dean/
Elasticity with Mathematica An Introduction to Continuum
Mechanics and Linear Elasticity 1st Edition Andrei
Constantinescu
https://ebookultra.com/download/elasticity-with-mathematica-an-
introduction-to-continuum-mechanics-and-linear-elasticity-1st-edition-
andrei-constantinescu/
Introduction to Scientific Programming and Simulation
Using R 1st Edition Owen Jones
https://ebookultra.com/download/introduction-to-scientific-
programming-and-simulation-using-r-1st-edition-owen-jones/
An Introduction to Stata Programming 1st Edition
Christopher F. Baum
https://ebookultra.com/download/an-introduction-to-stata-
programming-1st-edition-christopher-f-baum/

5. Introduction to Linear Programming Applications and
Extensions First Edition Darst Digital Instant Download
Author(s): Darst, Richard
ISBN(s): 9781003066552, 1003066550
Edition: First edition
File Details: PDF, 12.13 MB
Year: 2009
Language: english

7. INTRODUCTION TO
LINEAR
PROGRAMMING

8. PURE AND APPLIED MATHEMATICS
A Program of Monographs, Textbooks, and Lecture Notes
EXECUTIVE EDITORS
Earl J. Taft
Rutgers University
New Brunswick, New Jersey
Zuhair Nashed
University of Delaware
Newark, Delaware
CHAIRMEN OF THE EDITORIAL BOARD
S. Kobayashi
University of California, Berkeley
Berkeley, California
Edwin Hewitt
University of Washington
Seattle, Washington
EDITORIAL BOARD
M. S. Baouendi
University of California, San Diego
Jack K. Hale
Georgia Institute of Technology
Marvin Marcus
University of California, Santa Barbara
W. S. Massey
Yale University
Leopoldo Nachbin
Centro Brasileiro de Fesquisas Fisicas
and University of Rochester
Anil Nerode
Cornell University
Donald Fassman
University of Wisconsin-Madison
Fred S. Roberts
Rutgers University
Gian-Carlo Rota
Massachusetts Institute of
Technology
David L. Russell
Virginia Polytechnic Institute
and State University
Jane Cronin Scanlon
Rutgers University
Walter Schempp
Universiidt Siegen
Mark Teply
University of Wisconsin-Milwaukee

9. MONOGRAPHS AND TEXTBOOKS IN
PURE AND APPLIED MATHEMATICS
1. K. Yano, Integral Formulas in Riemannian Geometry (\91Q)(out of print)
2. S. Kobayashi, Hyperbolic Manifolds and Holomorphic Mappings (1970)
(out of print)
3. V. S. Vladimirov, Equations of Mathematical Physics ( A. Jeffrey, editor
A. Littlewood, translator) (1970) (out of print)
4. B. N. Pshenichnyi, Necessary Conditions for an Extremum (L. Neustadt,
translation editor; K. Makowski, translator) (1971)
5. L. Narici, E. Beckenstein, and G. Bachman, Functional Analysis and
Valuation Theory (1971)
6. S. S. Passman, Infinite Group Rings (1971)
7. L Dornhoff, Group Representation Theory (in two parts). Part A:
Ordinary Representation Theory. Part B: Modular Representation Theory
(1971,1972)
8. W. Boothby and G. L. Weiss (eds,), Symmetric Spaces: Short Courses
Presented at Washington University (1972)
9. Y. Matsushima, Differentiable Manifolds (E. T. Kobayashi, translator)
(1972)
10. L. E. Ward, Jr., Topology: An Outline for a First Course (1972) (out of
print)
11. A. Babakhanian, Cohomological Methods in Group Theory (1972)
12. R. Gilmer, Multiplicative Ideal Theory (1972)
13. /. Yen, Stochastic Processes and the Wiener Integral (1973) (out of print)
14. /. Barros-Neto, Introduction to the Theory of Distributions (1973)
(out of print)
15. /?. Larsen, Functional Analysis: An Introduction (1973) (out of print)
16. K. Yano and S. Ishihara, Tangent and Cotangent Bundles: Differential
Geometry (1973) (out of print)
17. C. Procesi, Rings with Polynomial Identities (1973)
18. R. Hermann, Geometry, Physics, and Systems (1973)
19. N. R. Wallach, Harmonic Analysis on Homogeneous Spaces (1973)
(out of print)
20. J. Dieudonne, Introduction to the Theory of Formal Groups (1973)
21. /. Vaisman, Cohomology and Differential Forms (1973)
22. B. -Y. Chen, Geometry of Submanifolds (1973)
23. M. Marcus, Finite Dimensional Multilinear Algebra (in two parts) (1973,
1975)
24. R. Larsent Banach Algebras: An Introduction (1973)
25. R. O. Kufala and A. L Vitter (eds.), Value Distribution Theory: Part A;
Part B: Deficit and Bezout Estimates by Wilhelm Stoll (1973)
26. K. B. Stolarsky, Algebraic Numbers and Diophantine Approximation (1974)
27. A. R. Magid, The Separable Galois Theory of Commutative Rings (1974)
28. 5. R. McDonald, Finite Rings with Identity (1974)
29. /. Satake, Linear Algebra (S. Koh, T. A. Akiba, and S. lhara, translators)
(1975)

10. 30. /. S. Golan, Localization of Noncommutative Rings (1975)
31. G. Klambauer, Mathematical Analysis (J975)
32. M. K, Agoston, Algebraic Topology: A First Course (1976)
33. K. R. Goodearl, Ring Theory: Nonsingular Rings and Modules (1976)
34. L. E. Mansfield, Linear Algebra with Geometric Applications: Selected
Topics (1976)
35. N. J. Pullman, Matrix Theory and Its Applications (1976)
36. B. R. McDonald, Geometric Algebra Over Local Rings (1976)
37. C W. Groetsch, Generalized Inverses of Linear Operators: Representation
and Approximation (1977)
38. J. E. Kuczkowski andJ. L. Gersting, Abstract Algebra: A First Look (1977)
39. C. O, Christenson and W. I. Voxman, Aspects of Topology (1977)
40. M. Nagata, Field Theory (1977)
41. R. L Long, Algebraic Number Theory (1977)
42. W. F. Pfeffer, Integrals and Measures (1977)
43. /?. L. Wheeden and A, Zygmund, Measure and Integral: An Introduction to
Real Analysis (1977)
44. /. //. Curtiss, Introduction to Functions of a Complex Variable (1978)
45. K. Hrbacek and T. Jech, Introduction to Set Theory (1978)
46. W. S, Massey, Homology and Cohomology Theory (1978)
47. M. Marcus, Introduction to Modern Algebra (1978)
48. E. C. Young, Vector and Tensor Analysis (1978)
49. 5. B. Nadler, Jr., Hyperspaces of Sets (1978)
50. S. K. Segal, Topics in Group Rings (1978)
51. A. C. M. van Rooij, Non-Archimedean Functional Analysis (1978)
54. L. Corwin and R. Szczarba, Calculus in Vector Spaces (1979)
53. C Sadosky, Interpolation of Operators and Singular Integrals: An
Introduction to Harmonic Analysis (1979)
54. /. Cronin, Differential Equations: Introduction and Quantitative Theory
(1980)
55. C. W. Groetsch, Elements of Applicable Functional Analysis (1980)
56. /. Vaisman, Foundations of Three-Dim ensional Euclidean Geometry (1980)
57. H. I. Freedman, Deterministic Mathematical Models in Population Ecology
(1980)
58. 5. B. Chae, Lebesgue Integration (1980)
59. C S. Rees, 5. M. Shah, and C V. Stanojevic, Theory and Applications of
Fourier Analysis (1981)
60. L. Nachbin, Introduction to Functional Analysis: Banach Spaces and
Differential Calculus (R. M. Aron, translator) (1981)
61. G. Orzech and M. Orzech, Plane Algebraic Curves: An Introduction
Via Valuations (1981)
62. R. Johnsonbaugh and H>. E. Pfaffenberger, Foundations of Mathematical
Analysis (1981)
63. W. L. Voxman and R. H. Goetschel, Advanced Calculus: An Introduction
to Modern Analysis (1981)
64. L /. Corwin and R. H. Szcarba, Multivariable Calculus (1982)
65. V. I. Istr&tescu, Introduction to Linear Operator Theory (1981)
66. R. D. Jarvinen, Finite and Infinite Dimensional Linear Spaces: A
Comparative Study in Algebraic and Analytic Settings (1981)

11. 67. J. K. Beem and P. E. Ehrlich, Global Lorentzian Geometry (1981)
68. D. L. Armacost, The Structure of Locally Compact Abelian Groups (1981)
69. /. W, Brewer and M. K. Smith, eds.> Emmy Noether: A Tribute to Her Life
and Work (1981)
70. K. H, Kirn, Boolean Matrix Theory and Applications (1982)
71. T. W. Wieting, The Mathematical Theory of Chromatic Plane Ornaments
(1982)
72. Z>. B. Gauld, Differential Topology: An Introduction (1982)
73. R. L Faber, Foundations of Euclidean and Non-Euclidean Geometry (1983)
74. M. CarmelU Statistical Theory and Random Matrices (1983)
75. /. H. Carruth, J. A. Hildebrant, and R. /. Koch, The Theory of
Topological Semigroups (1983)
76. R. L. Faber, Differential Geometry and Relativity Theory: An
Introduction (1983)
77. S. Barnett, Polynomials and Linear Control Systems (1983)
78. G. Karpilovsky, Commutative Group Algebras (1983)
79. F. Van Oystaeyen and A. Verschorenf Relative Invariants of Rings: The
Commutative Theory (1983)
80. /. Vaisman, A First Course in Differential Geometry (1984)
81. G. W. Swan, Applications of Optimal Control Theory in Biomedicine (1984)
82. T. Petrie and J. D. Randall Transformation Groups on Manifolds (1984)
83. K. Goebel and 5. Reich, Uniform Convexity, Hyperbolic Geometry, and
Nonexpansive Mappings (1984)
84. T. Albu and C. Nastasescu, Relative Finiteness in Module Theory (1984)
85. K. Hrbacekand T. Jecht Introduction to Set Theory, Second Edition,
Revised and Expanded (1984)
86. F. Van Oystaeyen and A. Verschoren, Relative Invariants of Rings: The
Noncommutative Theory (1984)
87. B. R. McDonald, Linear Algebra Over Commutative Rings (1984)
88. M. Namba, Geometry of Projective Algebraic Curves (1984)
89. G. F. Webbf Theory of Nonlinear Age-Dependent Population
Dynamics (1985)
90. M. R. Bremner, R. V. Moody, and J. Patera, Tables of Dominant Weight
Multiplicities for Representations of Simple Lie Algebras (1985)
91. A. E. Fekete, Real Linear Algebra (1985)
92. S. B. Chae, Holomorphy and Calculus in Normed Spaces (1985)
93. A. J. Jerri, Introduction to Integral Equations with Applications (1985)
94. G. Karpilovsky, Projective Representations of Finite Groups (1985)
95. L Narici and E. Beckenstein, Topological Vector Spaces (1985)
96. J. Weeks, The Shape of Space: How to Visualize Surfaces and Three-
Dimensional Manifolds (1985)
97. P. R. Gribik and K. 0. Kortanek, Extremal Methods of Operations Research
(1985)
98. J.-A. Chaoand W. A. WoyczynskU eds., Probability Theory and Harmonic
Analysis (1986)
99. G. D. Crown, M. H. FenricK and R. J. Valenza. Abstract Algebra (1986)
100. J. H. Carruth, J. A. Hildebrant, and R. J. Kocht The Theory of
Topotogical Semigroups, Volume 2 (1986)

12. 101. R. S. Doran and V. A. Belfi, Characterizations of C*-Algebras: The
Geifand-Naimark Theorems (1986)
102. M. W. Jeter, Mathematical Programming; An Introduction to
Optimization (1986)
103. M. Altman, A Unified Theory of Nonlinear Operator and Evolution Equa-
tions with Applications: A New Approach to Nonlinear Partial Differential
Equations (1986)
104. A. Verschoren, Relative Invariants of Sheaves (1987)
105. R. A. UsmanU Applied Linear Algebra (1987)
106. P. Blass andj. Lang, Zariski Surfaces and Differential Equations in
Characteristic p > 0 (1987)
107. J. A. Reneke, R. E. Fennel!, and R. B. Minton. Structured Hereditary
Systems (1987)
108. H. Busemann and B. B. Phadke, Spaces with Distinguished Geodesies
(1987)
109. R. Harte, Invertibility and Singularity for Bounded Linear
Operators (1988).
110. G. S. Ladde, V. Lakshmikantham, and B. G. Zhang, Oscillation
Theory of Differential Equations with Deviating Arguments (1987)
111. L. Dudkin, I. Rabinovich, and 1. Vakhutinsky, Iterative Aggregation
Theory: Mathematical Methods of Coordinating Detailed and Aggregate
Problems in Large Control Systems (1987)
112. T. Okubo, Differential Geometry (1987)
113. D. L. Stand and M. L. Stand, Real Analysis with Point-Set Topology
(1987)
114. 71. C. Gard, Introduction to Stochastic Differential Equations (1988)
115. 5. 5. Abhyankar, Enumerative Combinatorics of Young Tableaux (1988)
116. H. Strade and R. Farnsteiner, Modular Lie Algebras and Their
Representations (1988)
1 ]7. 7. A. Huckaba, Commutative Rings with Zero Divisors (1988)
118. W. D. R^ttfe, Combinatorial Designs (1988)
119. W. Wifsfaw, Topological Fields (1988)
120. G. Karpilovsky, Field Theory: Classical Foundations and Multiplicative
Groups(1988)
121. S. Caenepeel and F. Van Oystaeyen, Brauer Groups and the Cohomology of
Graded Rings (1989)
122. W. Kozlowski, Modular Function Spaces (1988)
123. E. Lowen-Colebunders, Function Classes of Cauchy Continuous Maps (1989)
124. M. Pavel, Fundamentals of Pattern Recognition (1989)
125. K Lakshmikantham, S. Leela, and A. A. Mattynyuk, Stability Analysis of
Nonlinear Systems (1989)
126. R. Sivaramakrishnan, The Classical Theory of Arithmetic Functions (1989)
127. N. A. Watson, Parabolic Equations on an Infinite Strip (1989)
128. K, J. Hastings, Introduction to the Mathematics of Operations Research
(1989)
129. B. Fine, Algebraic Theory of the Bianchi Groups (1989)
130. D. N. Dikranjan, /. R. Prodanov, and L N. Stoyanov, Topological Groups:
Characters, Dualities, and Minimal Group Topologies (1989)

13. 131. /. C. Morgan II, Point Set Theory (1990)
132. P. Biler and A. Witkowski, Problems in Mathematical Analysis (1990)
133. H. J. Sussmann, Nonlinear Controllability and Optimal Control
(1990)
134. J.-P. Florens, M. Mouchart, and J. M. Rolin, Elements of Bayesian
Statistics (1990)
135. N. Shell, Topological Fields and Near Valuations (1990)
136. B. F. Doolin and C. F. Martin, Introduction to Differential Geometry for
Engineers (1990)
137. S. S. Holland, Jr., Applied Analysis by the Hilbert Space Method (1990)
138. / Oknihski, Semigroup Algebras (1990)
139. K. Zhu, Operator Theory in Function Spaces (1990)
140. G. B. Price, An Introduction to Multicomplex Spaces and Functions
(1991)
141. R. B. Darst, Introduction to Linear Programming: Applications and
Extensions (1991)
142. P. L. Sachdev, Ordinary Differential Equations and Their Applications
(1991)
Other Volumes in Preparation

15. INTRODUCTION T
LINEAR
PROGRAMMING
Applications and Extensions
O
RICHARD
B. DARST
Colorado State University
Fort Collins, Colorado
CRC Press
Taylor & Francis Group
Boca Raton London New York
CRC Press is an imprint of the
Taylor & Francis Group, an informa business

16. Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Darst, Richard B.
Introduction to linear programming: applications and extensions / Richard
B, Darst.
p. cm. - (Monographs and textbooks in pure and applied mathematics;
141)
Includes bibliographical references and index.
ISBN 0-8247-8383-2
1. Linear programming. I. Title. II. Series.
T57.74.D37 1990
519.7>2-dc20 90-14012
CIP
Copyright ©1991 by MARCEL DEKKER, INC. All Rights Reserved
Reprinted 2009 by CRC Press
Neither this book nor any part may be reproduced or transmitted in any form
or by any means, electronic or mechanical, including photocopying, micro-
filming, and recording, or by ani information storage and retrieval system,
without permission in writing from the publisher.
MARCEL DEKKER, INC.
270 Madison Avenue, New York, New York 10016
Current printing (last digit):
10 9 8 7 6 5

17. To Jean
My friend and wife

19. Preface
Linear programming (LP) is an exceptionally useful modeling tool. The
tremendous variety of situations to which LP applies is remarkable, and
George Dantzig's discovery of the simplex method for solving linear pro-
grams is a beautiful and useful blend of geometry and linear algebra.
Although a model for a "real world" situation is much more useful if you
can solve it, most LP models are tedious or impossible to solve by hand.
However, software packages based on variations of the simplex method
are now readily available. Good LP software is a very powerful analytical
tool, and an understanding of the simplex method can help you use the
software effectively. This book can be used without LP software, but it is
to your advantage to use an LP software package and actually solve the
problems.
The two basic goals of this book are (1) to help you learn to use LP
and (2) to give you a clear, elementary introduction to the simplex method.
When you finish reading Chapters 2-5 and you have a problem to solve,
you should be able to recognize whether LP applies and formulate an
appropriate model if it does. A third goal is to introduce, briefly, networks,
dynamic programming, quadratic programming, and quadratic functions.
Some problems can be modeled several different ways and some models
can be solved several different ways; the best formulation and method of
solution will depend on the software available, and software availability
is currently increasing dramatically. Some of the basic ideas related to
v

20. vi Preface
these additional topics are discussed in Chapters 5, 7, 8, and 9. Much
about LP and these other topics is merely mentioned or not discussed at
all, but the Reading List at the end of the book provides an entree to the
vast literature.
Chapter 1 contains topics in linear algebra that are used subsequently.
Skim Chapter 1 to see what it contains, then move on to Chapter 2, and
go back to parts of Chapter 1 as needed.
Three examples are used in Chapter 2 to introduce several important
aspects of LP. Chapters 2 and 5 contain extensive lists of exercises. These
exercises illustrate the utility of LP and provide opportunities to practice
formulating and solving LP models. Doing these exercises is an intrinsic
part of learning from this book; they will help you learn how to model
many types of situations. Chapters 2,3,4, and 5 conclude with a discussion
of some exercises, and Appendixes 2 and 3 contain additional solutions
for exercises in Chapters 2 and 5, respectively.
Chapters 3 and 4 contain an introductory theoretical discussion of
LP. Elementary geometric and algebraic properties of an LP model are
presented in Chapter 3. These properties underlie the simplex method.
Two and three dimensional pictures can be drawn that expose the geome-
try of the feasible set for an LP and that can relate its geometric and
algebraic properties. The algebraic properties carry over to higher dimen-
sions, where it is difficult to visualize objects geometrically. Algebraic
properties are used in Chapter 4 to develop the simplex method.
The modeling theme returns in Chapter 5, which contains further dis-
cussion of types of problems that fit into LP format, including transport-
ation problems in Sections 5.6 and 5.7 and some network problems in
Section 5.7. The issue of integer values for variables comes up frequently
in the problems. In Sections 5.4 and 5.5, the software used permits some
variables to be valued as zero-one integers to solve the problems. Dynamic
programming is introduced in Section 5.8. Section 5.9 considers stability
of the set of solutions of an LP and sensitivity of the value of the objective
function of a stable LP with respect to changes in its parameters.
The discussion of duality which began in Chapter 2 continues in Chapter
6, providing a bridge to Chapter 7, where quadratic programming is
discussed. In Chapter 8 three methods to minimize a quadratic function
are presented; many nonlinear programming algorithms use various com-
binations of these methods. Chapter 8 gives you a foundation for dealing
with nonlinear programming.
Algorithms for several network problems are discussed in Chapter 9.
This book evolved while I was teaching a variety of engineering mathe-
matics courses at Colorado State University. I gladly take this opportunity
to thank students in these courses for many helpful contributions and to

21. Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

22. Korvistaan hän oli aivan järkähtämätön, niin että meidän täytyi
tyytyä siihen.
— Käit likkautuu kohta uuvestaa, — sanoi hän, — niin että niit' ei
kannata pestä —
Mutta kädetkin saivat yhtäkaikki pesunsa.
— Meillä ei ole varoja pitää ketään auttamassa itseämme,
Maailman
Matti, — sanoin minä, — saamme auttaa itseämme kaikessa.
— Tottapahan teillä on sitä kahvii välistä, likat — niin minä sitte
makkoon navetan ylisillä ja laitan teille ruokoo —
— Mitä ruokaa osaat keittää, Maailman Matti?
— Potattii ja kahvii ja lohta ossoon keittee, ja sitte minä ostan
puojista leipee ja Opstatista maitoo —
— Kuinka pitkä matka puotiin on?
— Sinne on peninkuluma, likat —
Meidän olisi kyllä hyvä pitää hänet, se on varma, se —
— Jos menet noutamaaan maitoa, niin saat kotiin tultuasi kahvia
—
— Suattaahan tuota männä —
Hän sai sekä ämpärimme että rahat ja läksi metsään päin.

23. — Hän ei palaa, vaan pitää sekä sangot että rahat, sen tietää —
sanoi
Susanna.
— Kun ei vain joisi kerma-astiasta, — pelkäsi Dorthe.
— Näemmehän onko hänellä palatessaan kermaa parrassa, —
sanoin minä.
Ah, miten me nauroimme. Olimme saaneet oikein korean ja siistin
kyökkipiian!
Sitten me suoritimme aamupukeutumisemme puron varrella,
kuusimetsän aamuraittiina suhistessa.
— Miten ihanaa meillä onkaan, — sanoin minä.
— Niin, ja nyt tulee pian Jim, — sanoi Dorthe.
Tuossa hän tulikin kukkakimppu napinreiässä.
Jim kulki melkein aina paljaspain. Me juoksimme häntä vastaan
kertoen Maailman Matista ja kauheasta pelästymisestämme —
puhuimme kaikki yhteen ääneen.
— Minä ei ymmärtä sanaka, — sanoi Jim katsoen toisesta toiseen
pähkinänruskeilla silmillään.
— Sallikaa minun puhua yksin, — sanoin minä; — voinette uskoa,
että me pelkäsimme — ajatelkaapa, että hän potkasi oven auki.
— Hän saa selkä, — sanoi Jim uhkaavasti.

24. — Mutta hän oli kiltti sitten, ajatelkaas, hän nukkui viime yön
luonamme lattialla —
— Minä anta hänelle paljo selkä, — sanoi Jim kiihtyneenä.
— Mutta ajatelkaapa, hän perkasi lohen keskellä yötä, ja nyt hän
on mennyt noutamaan maitoa —
— Minä jää häntä katso, — sanoi Jim, — minä pian näke, pitäkö
hän saada selkä, vai ei.
Miten me nauroimmekaan! Jim on niin hullunkurinen, kun hänen
pitäisi olla ankara.
— Maailman Matti sanoo tahtovansa jäädä tänne, — nauroi
Dorthe, — hän näyttää olevan täällä hyvin mielellään.
— Häpytön mies, — sanoi Jim, — hän ei olla täällä, minä täällä,
nukku heinäylisi, passa my ladies.
— Hän valmistaa meille päivällistä tänään, — nauroin minä, —
teidän on välttämättä syötävä täällä.
— Minä — minä arvele, minä syä päivälline tänä my ladies luona,
minä tahto näke kuka se maakulkija.
Kului melkoisen pitkä aika, mutta mitään Mattia ei tullut. Jim ja
minä pesimme purossa lohen ja perunat ja teimme tulen takkaan.
— Ihana maa asu, — sanoi Jim — minä halu asu kaikki päivä
täällä, ei kaipa mitä — mitä sano te, miss Dorothy —

25. — Missään ei ole milloinkaan ollut niin hauskaa kuin täällä, —
sanoi pikku Dorthe, — sillä täällä on niin sanomattoman vapaata ja
raitista.
Meillä oli niin kiire, ettemme huomanneet Matin seisovan ovella,
täysi ämpäri kummassakin kädessä.
— Oletko saanut maitoa, Matti? — huusimme me — hänellä ei
ollutkaan kermaa parrassaan —
— Ka minkäpästähen min' en suana rahalla maitoo — mut kukas
tuo on?
— Matti mulkoili epäluuloisena Jimiin.
— Hän on eräs, jonka tunnemme hyvin, — sanoi Dorthe.
— Mittee se tiällä tekköö?— Hah hah, — nauroimme Susanna ja
minä. — kysyi Matti jälleen.
— Hän auttaa meitä — joka asiassa, — sanoi Dorthe.
— Työ että tarvihe mittää appuu, sillon kun teillä on Mualiman
Matti.
— Niin, mutta sinähän tulit vasta viime yönä, — sanoin minä.
— No, sitte että ennee tarvihe —
Jim seisoi supisuorana tuijottaen Mattiin.
— Minä kuuli, te oli raaka viime yö — alkoi Jim.
— Mittee se sannoo? — sanoi Matti meille.

26. — Älkää sanoko mitään, — kuiskasin minä Jimille. — Hän on
englantilainen, ymmärrättekö? — sanoin minä Matille.
— Vain nii, onko se nuita hiton enkelismannija — sano terveisii ja
sano, jotta se suap männä sinne, mistä on tulluttii — tiällä se pyytää
kaikki joit tyhjiks.
Uhkasi käydä ikäväksi. — Nyt saat kahvia kerman kanssa, Matti, —
lupasin minä.
— Minä en tarvihe kermoo — hän istuutui mäelle kädet polvillaan
ja näytti loukkaantuneelta.
— Teillä pitäs' olla tiällä oikeeta miesväkkee auttamassa, — sanoi
Matti — eikä tuollaista mongertaijoo —
— Hän hyvi kauhea, — sanoi Jim, — antako minä selkä sille heti —
Matti joi pitkin siemauksin kahvia teevadilta:
— Kukas se teistä on tämän herran henttu? — sanoi hän.
Ah — miten hyvä, ettei Jim sitä kuullut. Sehän olisi ollut kauhean
noloa —
— Jos puhut sillä tavalla, Maailman Matti, niin et saa olla täällä, —
sanoin minä.
Matti loukkaantui vielä enemmän eikä vastannut sanaakaan.
— Matti nukkuu ylisillä ensiyön, — sanoin minä Jimille, — me
emme pelkää häntä rahtuakaan.
Jim rypisti hienoa otsaansa, mutta ei sanonut mitään hänkään.

27. Jim oli mennyt. — Matti nukkui heinäylisillä — metsän suhina
kuului kaukaa kasvaen ja paisuen; yli tumman metsänreunan etäältä
idästä kohosi, kuu — kirkas sirppi kelmeällä yötaivaalla — sen alla
metsää peninkulmittain.
Me tarinoimme tuvassa: — On hyvin ikävää, etteivät Jim ja
Maailman Matti sovi keskenään — huomenna me sanomme Matille,
että hän saa jälleen mennä matkoihinsa —

28. IX.
— Minä mään kottii tänä iltana, minä, — sanoi Matti; hän oli pistänyt
kätensä housuntaskuihin ja näytti miettiväiseltä.
— Vai niin, menetkö sinä, Matti —
— Niin, sehän on viisasta se, Matti.
— No, kiitos vaan, Matti, siitä mitä olet meille tehnyt —
Tähän tapaan me lausuimme kaikki kolme. Olipa erittäin hyvä, että
hän taas lähti! Hän ei ollut ollenkaan peseytynyt ensimäisestä
tulopäivästään saakka.
Hän sylki pitkiä, ruskeita säteitä joka taholle: — Min' oon
meinanna lähtee, minä mään kottii tänä iltana, — lausui hän taas ja
näytti yhä miettiväisemmältä.
Me innostimme häntä jälleen.
— Miten kauvan työ outta tiällä? — kysyi hän vihdoin pitkän ja
syvän miettimisen jälkeen, samalla kun tupakkamälli vaelsi poskelta
toiselle.

29. — No, sitä ei ole vielä niin päätetty, Maailman Matti.
— Vai ei oo — no hyvästi sitte —
Seurasimme häntä aidalle asti ja näimme hänen kaikella kunnialla
vaeltavan polkuaan. Kas, kun hän tosiaankin läksi!
— Saattepa nähdä ja kuulla, että hän tulee takaisin, — sanoi
Susanna.
Dorthe ja minä emme ollenkaan uskoneet hänen palaavan.
Nyt saatoimme siis kertoa Jimille, että Matti oli lähtenyt. Oli
melkein sääli Mattia, joka mennä köntysti selkä kyyryssä ja huonossa
asussa; hän muistutti vanhaa, lahonutta puunkantoa, joka on saanut
jalat.
Oli polttavan kuumaa, ilma mäen rinteellä väreili lämmöstä;
alempana aidan luona oli hieman puna-apilasta, muutoin Aaste-
tuvan ympärillä oli enimmäkseen voikukkia ja päivänkakkaroita.
Istuimme varjossa metsänrinteellä. Susanna ompeli loppumatonta
koruompelustaan, Dorthe tuijotti taivaan pilviin ja minä loioin
vatsallani katsellen ahomataroita. Puhelimme vaihteen vuoksi
Jimistä.
— Minusta hän on jalo, — sanoi Dorthe.
— Jalo! — tuhahti Susanna; — mitä sinä sillä tarkoitat?
— Tarkoitan luonnollisesti, että hän on jalo, — sanoi Dorthe.
— Hän lienee hyvin kiltti, — sanoin minä.

30. — Niin, kiltti ja ylevä, — sanoi Dorthe.
— Ylevä! — Susanna ja minä nauroimme.
Silloin Dorthekin nauroi: — Sanokaa mitä hyvänsä, hän on ylevä.
Joku tuli metsästä. Ihme ja kumma! Siinä oli Jim ja hänen isänsä.
Vanha herra, ilmi elävänä! Me sinkosimme kaikki ylös kuin raketit
ja menimme heitä vastaan.
— Se oli kauhean hauskaa, — huusimme kaikki kolme yhteen
ääneen.
Vanhus lateli koko joukon sanoja, ja Jim käänsi: — Minun isä tule
tänne kysy my ladies, tahtoko he asu minu talo — kaksi huone ylhä
— olla minu vieras.
— Taivas! — katselimme toisiimme.
— Minä kerto isä maakiertäjä, joka potki ovi — hän ei pidä siitä —
siksi hän kysy — tahto my ladies asu häne tykö — minä paljo iloine.
Jim hymyili meille kaikille kolmelle: — Me pyytä suuri lohi, paljo —
eikö tosi?
— Mutta Maailman Matti on nyt lähtenyt, — sanoin minä.
Jim käänsi: — Well, well, — sanoi vanhus, — mutta toinen saattaa
tulla.
— Me tahdomme kauhean mielellämme asua teidän luonanne, —
sanoi
Dorthe katsoen Jimiin.

31. — Tuhannet kiitokset, mutta meidän täytyy ensin kysyä kotoa, —
sanoin minä.
— Well, well, — sanoi vanhus jälleen.
Me istuuduimme mäelle, josta koko laakso aukeni eteemme. Sinä
päivänä oli ylen ihanaa katsella ulos; peninkulmittain näkyi ilmavia
sinisiä tuntureita — alhaalla laaksossa näimme jokaisen vihreän
peltotilkun, jokaisen vaalean koivun — ja ilma väreili
päivänpaisteessa.
Mutta Jim lepäili molemmat kyynärpäät maassa ja pää
kyynärvarsien nojassa tuijottaen ainoastaan Dortheen. Ja tyttö ei
luonut katsettakaan vihreään, loistavaan laaksoon, vaan ainoastaan
Jimin kullanruskeihin silmiin.
— Millainen maa teillä onkaan! — sanoi vanha herra Burns viitaten
kädellään.
Ensi kerran elämässäni minä ajattelin, että tämä maa oli myöskin
minun — ja se oli Susannan — ja se oli Dorthen — jotakin liikahteli
aivan sananmukaisesti rinnassani — tämä ihana maa oli meidän.
Miten ylpeä minä olinkaan Norjasta — rakastaisin sitä kuolemaan asti
—
Mr. Burns ja Jim olivat menneet. Vanha, jäykkä herra seisoi
liikkumatonna ja sanoi ilmettäkään muuttamatta: — Te tulette milloin
tahdotte ja olette niin kauan kuin haluatte —
Ja heidän mennessään pois Jim kääntyi monta kertaa taakseen ja
heilutti kädellään ennenkuin metsä peitti heidät molemmat.
Siinä me seisoimme katsellen toisiamme.

32. — Miten kauhean ystävällistä, — huudahti Dorthe.
— Niin, siitä tulee elämys, — sanoi Susanna.
— Minulla puolestani ei ole halua asua Svartliessa.
— Oletko hullu, miksi ei? — kysyin minä.
— Ajatelkaapa vaan, kuinka vapaat me olemme täällä — ja
ajatelkaa, että Butler olisi syödessämme aina seisomassa tuolimme
takana — ja täällä me saatamme istua kynnyskivellä aamuauringossa
ja kaataa kahvia teevadille ja puhaltaa sitä — ja me saatamme
kulkea paljain jaloin — ja harjata hampaamme ulkona seinävierellä
— luuletteko, että saatamme tehdä niin Svartliessa?
— Siellä tuntisi itsensä niin aristokraattiseksi, — sanoi Susanna, —
ja se olisi niin miellyttävää —
— Minun mielestäni ei olisi ollenkaan hauskaa loikoa tuolissa
vaippa yllään tahi syödä perunoita hopeavadista, — sanoin minä; —
sitäpaitsi ei Jim ollut siellä ollenkaan samanlainen kuin hän on täällä,
se teidän on myönnettävä.
— Niin, mutta toisenlaista on, kun on siellä joka päivä, — sanoi
Susanna.
— Niin, — sanoi Dorthe säteilevin silmin.
— Minä nyt en luule ollenkaan, että isä ja äiti pitäisivät siitä; joka
tapauksessa täytyy meidän kirjoittaa ja kysyä —
— Hui, hai, — sanoi Susanna, — sen me ymmärrämme paraiten —
sillä mehän tunnemme mr. Burnsin ja Jimin, mutta he eivät tunne.

33. — Nythän meistä kukaan ei enää pelkää olla täällä yksin, — sanoin
minä.
Ei, se oli totta. Me sovimme, että ajattelemme asiaa pari päivää.
Huomennahan Jim tulisi jälleen, ja silloin saisimme puhua yksin
hänen kanssaan.
En voinut sovittautua siihen, että meidän pitäisi muuttaa
viehättävästä Aaste-tuvasta. En saanut unta pelkästään siltä
ajatukselta. Varhain seuraavana aamuna minä kavahdin pystyyn ja
avasin oven suoraan voimakasta aamuaurinkoa vasten, toisten
loikoessa vielä vuoteellaan.
— Saatammeko kenties tehdä täten Svartliessa! — huudahdin
minä.
Jäin seisomaan kuin salaman iskemä. Ulkona kynnyskivellä istui
Maailman
Matti päivänpaisteessa, keskenkasvuinen tyttö rinnallaan.
— Kiitoksii viimesestä, — sanoi Matti ja ojensi kyhmyisen kätensä;
— myö on istuttu tässä hiljoo kuin on osattu — tämä tytöntynkä ja
minä, jottei havvautettas teitä liijan aikasee —
— Maailman Matti on tullut takaisin, — sanoin minä toisille,
kääntyen tupaan.
— Minä meinasin, jotta mitenkähän työ tuletta tiällä toimee
yksinännö, — sanoi Matti, — ja sentähen minä otin tämän
tytöntyngän mukkaa ja tulin uuvestaa teijän luokse —
— Mikä tyttö se on?

34. — Ka se on Mar' — se minun lapsen' laps — se assuu minun
luonan' — se ol' yksinää se raukka, ja sitten minä otin sen mukkaan'
—
— Mihin te nyt menette?
— Minä jiän tänne, minä autan teitä — ja tuo Mar' — niin se on
hyvä sehhii, hyvä pesemää —
Yöpuvussamme me kaikki seisoimme ovella katsellen vieraitamme.
— Tällä tavalla saamme pian täysihoitolan, — sanoi Susanna.
Matin Mari oli laiha, hento, kolmentoistavuotias tyttönen, kasvot ja
kaula aivan ruskeiksi paahtuneet, mutta otsalla olivat hiukset päivän
valkaisemat.
— Oliko sinulla, Matti, jo eilen lähtiessäsi mieli tulla takaisin? —
sanoin minä.
— Kyllähän minä meinasin — minä ajattelin sitä tytön tynkee, joka
oil yksinää, ymmärräthän —
Heidän puheestaan päättäen he molemmat asuivat samassa
tuvassa; Marin äiti oli kuollut viime vuonna.
— Luulimme, ettet sinä enää tule takaisin luoksemme, Matti —
— No oisinkos minä teitä jättänä — samahan se on missä
minn'oon kesäpäivät, kun tuo tyttö on mukana — — minä mään
pohjosee päin pyytämää kaloja ja pienii taimenii teille
puol'päiväseks.
Niin, olihan hyvä saada taimenia.

35. Pikku Mari istui siinä ruskeaksi päivettyneenä, nyhti heinätukkoja
ja vain tuijotti eteensä.
Hän oli varmaankin oppinut isoisältä, että "korvii ei sua liikuttoo
—"

36. X.
Olimme nimittäneet sen paikan, jossa ensi kerran tapasimme Jimin,
"Ensi näkemisen makeudeksi". Meitä huvitti ylen suuresti, kun Jim ei
aavistanut, mitä makeus merkitsi. Hän luuli sen merkitsevän kaunista
paikkaa tahi jotakin sellaista. Tullessamme johonkin oikein
viehättävään paikkaan metsässä, sanoi Jim aina: — Tässä on
makeus, tässä me vähän aika istu —
Me loikoilimme kanervikossa, olimme väsyneet pelkästä naurusta!
Matti oli mennyt noutamaan taimenia, — Mari nukkui siimeksessä
kuin pikku koira — tuossa saapui Jim juosten: — Menekö me Ensi
näkemise makeus?
Juoksimme rinnettä ylös. Mutta puolivälissä kohtasimme vanhan
naisen. Pieni musta, kireä hilkka reunusti ryppyiset kasvot. Hän
pysähtyi juhlallisesti tervehtien.
— Hyvää päivää, — sanoimme kaikin.
— Mistäs työ outta?
— Me asumme kesää Aaste-tuvassa — mutta mistäs sinä olet?

37. — Min' oon Hevoskorvesta —
— Vai niin, onko sinne pitkä matka?
— Ka eihän tuo ou niin pitkäkää, tuskin kahta peninkulumoo —
— Onpa sinne matkaa — mihin sinä menet?
— Meinasin männä pappilaa, arvelin pyytee papilta viismarkkasta
—
— Vai niin.
— Minä alan tulla niin vanahaks, jotten jaksa suaha yksinän' heinii
kokkoo —
— Asutko sitten yksin?
— Oun asuna yksinän' toistakymmentä vuotta ja tehny' kaikki työt
ite.
Asia kiinnitti suuresti Jimin mieltä: — Mitä hän sano —?
— Mut tänä vuonna min' en enää jaksa — ja se Havukaisen Jussi
niäthänsen tahtoo viis markkoo, kun haravoip' minun heinän' — sen
se tahtoo, sano se — minä tykkeen kyllä, jotta se on liijan paljo, ja
sentähenhän minä niäthänsen mään pyytämää, jotta pappi ois hyvä
ja antas' minulle viis markkoo.
— Tahtoko hän viisi markka? — sanoi Jim ja otti heti lompakostaan
— olka hyvä —
— Kylläpä sinä olit hyvä, — sanoi eukko; — sitte minun ei
tarvihekkaa männä etemmä — suurkiitosta vuan.

38. — Niin, mutta mene papin luo, niin saat sieltäkin viisi markkaa —
sanoin minä.
— Minu anta — sanoi Jim, ja hän otti jälleen esille lompakkonsa.
— Ei, min' en tarvihe muuta kun viis markkoo, — sanoi nainen.
— Niin, mutta onhan raha hyvä olemassa.
— Ei, minä en tarvihe muuta kun viis markkoo, toisti hän; — olpas
se merkillistä että minä tapasin näin hyvvii immeisii — suurkiitos nyt
vuan teille kaikille ja Luoja teitä siunatkoo — minä mään nyt kottii —
minulla ei oo ennee kylässä mittää tekemistä.
Hän astui pari askelta, kääntyi sitten taakseen.
— Työ että niä ennee minnuu tässä mualimassa — muistakee sitte
Hevoskorven Lienoo —
Hän kääntyi ja lähti. Kauan näimme pienen mustan hilkan
vilkuttavan tiellä.
— Hyvi ihmeline, — sanoi Jim harkiten; — hän hyvi köyhä, mutta
ei tahto otta raha — minä ei ymmartä.
Me emme myöskään sitä ymmärtäneet. Mutta minä muistan kyllä
sinut, sinä vanha köyryselkä Hevoskorven Leena, joka et tahtonut
ottaa enempää rahaa kuin tarvitsit!
Tuossapa tuli tosiaankin Maailman Matti kantaen pajuvitsassa
kahta ylen lihavaa taimenta.
— Tästä suatta kalloo, — sanoi Maailman Matti mahdikkaasti. —
Hyvä se on Mualiman Mattihii olemassa.

39. — Te sano — hän meni matka, — sanoi Jim hämmästyneenä, — ja
nyt hän on jälleen täällä.
— Niin, hän tuli takaisin, — sanoin minä.
Mutta Jim karjaisi hänelle: — Sinä mene matka hyvin pia — sano
minä —
— Mittee se sannoo? — kysyi Matti.
— Minä sano, sinä mene pia! — hän antoi Matille nyrkkitaistelijan
sysäyksen rintaa vasten.
— Hyppeetkö sinä immeisten silimille, — sanoi Matti
uskomattoman levollisena.
— Jos sinä teke — my ladies pelko — niin minä tule ja sinä saa
paljo selkä —
— Mittee se sannoo? — tuumi Matti jälleen; — sepä vasta topakka
mies, vaikka vielä nuin nuori.
Saimme Matin lähtemään ja Jimin rauhoittumaan.
— Paljo ihmeline tämä maa kansa, — sanoi Jim.

40. XI.
Olin ollut alhaalla pesemässä pataa purossa — niitä meillä oli
ainoastaan yksi. Tuvalle tullessani Susanna istui kynnyskivellä yksin
ommellen. Näin heti jotakin olevan viistossa. Hänen, puhtaat
säännölliset kasvonsa näyttivät vieläkin säännöllisemmiltä, eikä hän
kertaakaan nostanut silmiään.
— Istutko yksin? — sanoin minä.
— Kuten näet.
— Missä Dorthe on?
— En tiedä, hän katosi äskettäin.
— Katosi —
— Niin, hän on luonnollisesti mennyt tapaamaan häntä, —
(kertaakaan hän ei kohottanut katsettaan, ompeli vain hitaasti ja
huolellisesti ylen pitkällä säikeellä) — mutta siihen minä todellakin
pitäisin itseni liian hyvänä — (taaskin hyvin huolellinen pisto) — tällä
tavalla hän varmaankin saa hyvin omituisen käsityksen — (sitten

41. Susanna silitti työtään, kallisti päätänsä tutkien sitä) — meistä
kaikista kolmesta —
— Luuletko, että he ovat päättäneet tavata toisiaan? — kysyin
minä.
— Sen voit ymmärtää, — sanoi Susanna kauhean
loukkaantuneena.
— Niin, tiedämmehän, että Dorthe on liian pelkuri kulkeakseen
yksin metsässä.
— Mitä luulet hänen vanhan, hienon isänsä sanovan — teen sinulle
tämän omantunnonkysymyksen — (ja Susanna katsoi ankarana
minuun) — eikö sinunkin mielestäsi ole sopimatonta oikein päättää
tapaamisia englantilaisen kanssa?
— Sehän on vain Jim —
— Vain Jim! — äyhkäisi Susanna; — on todellakin suututtavaa
nähdä, miten Dorthe keikailee hänelle.
— Sitä me totisesti teemme kaikki kolme, Susanna —
— Tiedätkö — siitä minä olen erossa —
— Sinunkin mielestäsi hän on suloinen —
— Oh! — nyt Susanna jälleen ompeli kauhealla kiivaudella.
Dorthe viipyi kauan — kun ei vain olisi eksynyt metsään ja kulkisi
siellä itkien — mitä me tekisimme —

42. — Ei ole yhtään varmaa, ettei hän ole vierryt jotakin jyrkännettä
alas, — sanoi Susanna; hän puhui aivan välinpitämättömästi. Vihdoin
me arvelimme, että meidän oli lähdettävä katsomaan, mihin Dorthe
oli joutunut.
Mutta tuossa he tulivatkin molemmat, sekä Jim että Dorthe.
Tyttö oli kuuma, aivan kuin olisi juossut kiivaasti, ja hänen
silmänsä säteilivät.
— Minä kohta miss Dorothy "Ensi näkemise makeus", — kertoi
Jim.
— Olisitte tässä ajassa jo voineet vaeltaa pitkät matkat, — sanoi
Susanna.
— Ei, me oli koko aika "Ensi näkemise makeus", — sanoi Jim
jälleen.
Hän ilakoi koko ajan ylenpalttisesti, hyppelehti navetan
seinävierellä olevan tahkopenkin yli, kapusi Aaste-tuvan katolle ja
hyppäsi jälleen alas, kiilloitti kahvipannun niin että se aivan loisti,
eikä ärhennellyt Matillekaan.
— Matti saa nyt olla rauha, — sanoi hän vieläkin säteilevämpänä;
sitten hän tuli vakavaksi, istuutui mäelle kädet polvillaan ja tuijotti
laaksoon.
— Minä olla satumaa neljätoista päivä, — sanoi hän hiljaa. Koko
päivän oli ollut typötyyntä ja paahtavan helteistä. Allamme oleva
valoisa, vihreä laakso pikku taloineen ja peltotilkkuineen oli
autereisessa verhossaan — miten metsä tuoksuikaan pihkalle ja
miten käki kukkui!

43. Kuulimme kolmen käen samalla kertaa kukkuvan alhaalla mäellä —
kukkuu — kukkuu — kukkuu.
Kuuntelimme kuinka ne usvan keskeltä kukkuivat. Tuolla etempänä
yksi jälleen.
— Miten täällä on ihanaa, — sanoi Dorthe.
— Paratiisimaa, — sanoi Jim itsekseen.
Kaukaa lännestä oli liihoitellut muutamia villaisia, harmaita,
punareunaisia pilviä — etäältä metsien takaa kuului heikkoa jyrinää.
Jim oli mennyt. Saatoimme tapamme mukaan häntä jonkun
matkaa.
Sinä yönä raivosi kamalin rajuilma, mitä olen koskaan elänyt.
Keskellä yötä herätti meidät jyrisevä ukkonen. Oli kuin miljoonia
kivikuormia olisi kuljetettu päämme yläpuolella ja kaadettu Aaste-
tuvan päälle.
Leimahtelevia salamoita — sinelle siintäviä — sikin sokin
pikimustia pilviä vasten ja sitten räjähdys räjähdyksen jälkeen —
kaiku kantoi ne tunturilta tunturille, ja sade valui pimeässä virtanaan.
Kavahdimme pystyyn. — Se iskee maahan! — kirkui Dorthe.
Vavisten me pukeuduimme tiheiden salamain välkkyessä ja
miljaardien kivikuormain päämme päällä vyöryessä.
— Mitä me teemme, — pelosta me ainoastaan kuiskutimme.
Voimakkaita iskuja ovelle: — Avatkaa — avatkaa! — Matti ja Mari
kömpivät sisälle sateesta likomärkinä.

44. — Ei siellä ylisillä suattana mikkää olla, — sanoi Matti; — mänkee
pois uunin luota — ukkonen lyöp' piipusta sissää.
Me sullouduimme nurkkaan — koko tupa paljaana valomerenä, ja
korvia huumaava räjähdys —
— Herranen aika, — sanoi Matti, — tällä tavalla myö piästää aivan
suoroo tietä taivaasee.
— Myö männää taivaasee, — kirkui Mari.
— Toissa kesänä, — sanoi Matti, — ukkonen iski piipusta ja tappo
Suonperän Pekan — sen akka tul' siitä niin kummalliseks —
surkeeks, eikä siit' oo ennee mihinkää —
Tiheitä salamoita ja jyrähdys toisensa jälkeen.
— Samana kesänä ukkonen iski tänne itäpuolella olevaa hakkaa ja
tappo kolome lehmee — ol' männy toisesta toisee — ne ol' aivan
kärventynneet, sano immeiset — herranen aika, nyt tuas rämähti —
Me vapisimme, ja hampaamme kalisivat säikähdyksestä. Ja Matti
alkoi jälleen: — Tässä haassa ukkonen isköö joka kesä.
— Ah, jospa olisimme Svartliessa, — kuiskasi Dorthe.
— Menemme sinne huomenna, — sanoin minä, — hänhän kutsui
meidät —
— Niin, tämähän on siinä määrin — sanoi Susanna —
Vihdoinkin tuli levollisempaa — rajuilma vetäytyi itään päin metsän
yli — mutta sade solisi ulkona aamun mustanharmaassa hämyssä.

45. — Myö tahotaa muata tiällä lattiilla, tämä likka ja minä, — sanoi
Matti.
Niin, huomenna me menemme Svartlieen, mr. Burnsin luo, sillä
tämä oli jo ollut kauheaa.

46. XII.
Raitis, puhdistava tuuli vinkui yöllisen rajuilman jälkeen laaksossa.
Suuria, valkoisia, villaisia pilviä leijaili päämme päällä
kaunokinsinisellä taivaalla; mutta ilma oli kylmä.
Me värisimme ja palelimme istuessamme kynnyskivellä oven
edessä; maa oli sateesta likomärkä, ja puro kohisi kellervänä ja
tulvien.
Ja tupamme oli täynnä hapanta, harmaata savua.
Tuuli yltyi, emme saattaneet olla ulkona emmekä sisälläkään.
Metsässä sihisi ja suhisi, puut taipuivat tuimassa tuulessa. — Ensi
yöksikin tulee rajuilma, — sanoi Dorthe surkeana; — uskallammeko
jäädä tänne?
— Menemmekö Svartlieen? — sanoin minä. — Hän on meitä
pyytänyt —
— Minusta meidän on ehdottomasti mentävä, — sanoi Susanna. —
Ajatelkaammepa vain Mattia ja Maria, jotka luonamme kuorsaavat ja
haisevat.

47. Jospa vain Jim tulisi!
Dorthe istui punaisessa villanutussaan kynnyskivellä tuijottaen
koko päivän metsätielle: — Voitko käsittää, ettei hän tule?
Odotimme odottamistamme; ei, ei mitään Jimiä.
Kello tuli kaksi, tuli kolme — neljä, — Jos meidän mieli ehtiä
Svartlieen, niin meidän on lähdettävä kello viisi, — sanoi Dorthe.
Soveltuiko nyt totta tosiaankin, että me menimme noin vain,
muitta mutkitta —!
Minun täytyi vihdoin taipua. Molemmat toiset houkuttelivat ja
saivat minut taipumaan; sitäpaitsi näytti tosiaankin siltä kuin rajuilma
yltyisi yöksi.
Mutta Matti ja Mari! Kun ne eivät vaan menisi nukkumaan meidän
sänkyihimme.
— Matti, — sanoin minä kopeana, — meitä on kutsuttu
englantilaisen luo Svartlieen, ja jäämme sinne yöksi; mutta jos sinä
ja Mari ollessamme poissa menette tupaan, niin me ilmoitamme
sinut nimismiehelle, ja sinä saat rangaistuksen.
— Enhän tok', minä vuan vahin tuppoo, niäthän sen, — sanoi
Matti.
Panimme säppiin kaksi kuusenoksaa, ja sitten läksimme
yötamineet kullakin käsilaukussamme.
Minä olin huolissani. Sillä minunhan täytyi puhua, sen kyllä tiesin.
Molemmat toiset työnsivät aina minut esille.

48. Dorthe oli muuten hyvin alakuloinen; hän kulki maahan katsellen.
Susanna kysyi lakkaamatta, oliko hänen tukkansa kunnossa, oliko
hame oikein napitettu ja muuta samankaltaista. Tosin me emme
yksikään olleet minkään näköisiä, niin märkiä ja pörröisiä me
olimme.
Ei, miten metsässä tuulikaan! Yllämme ratisi ja ryskyi ja suhisi, ja
maahan satoi tuulen katkomia pieniä oksia. Jos olisimme olleet
vesillä, niin olisimme sanoneet, että oli hurja myrsky. Minusta asema
oli läpeensä kauhean vastenmielinen. Kun läksimmekään anomaan
asuinsijaa!
Kuluttaaksemme aikaa kuljimme hitaasti; vihdoin olimme kuitenkin
perillä. Kuusien välitse näimme Svartlien maalaamattomat
lautaseinät. Virta kohisi ja pauhasi.
Ei näkynyt elävää sielua, mutta tiesihän sen — moisessa ilmassa.
Olin niin hädissäni, että olin tulikuuma ankarasta tuulesta
huolimatta. Ketään ei näkynyt, käytävällä oli vain joukko
matkatamineita; kaksi suurta arkkua sulkivat melkein kokonaan
ahtaan käytävän tien.
— He matkustavat varmaankin, — kuiskasin minä. Dorthe karahti
tulipunaiseksi.
— Luulen, että menemme tiehemme, — kuiskasin minä jälleen.
— Oletko hullu, — kuiskasi Susanna tyrkäten minua selkään.
Silloin kuulimme ääniä ylhäältä. Vilkasta englantilaista puhetta,
mutta siellähän oli naisääniäkin —

49. — Siellä on naisia, — kuiskasin minä. Toiset tuijottivat silmät
pyöreinä kuin pallot.
No, siunaa ja varjele — tuolla tulee nuori nainen kapeita
kierreportaita.
Kasvoni muistuttivat keitettyä merikrapua. — Haluaisimme
puhutella nuorta mr. Burnsia.
Hän näytti hämmästyneeltä. Tuo ihminen ei ollut suinkaan kaunis
— hampaat ulkonevat ja pitkät, silmät liikkumattomat,
kaunokinsiniset, ja tukkamytty punaisenkeltainen. Astuessaan hän
nosti jalkojaan kuin olisi kulkenut korkeassa heinikossa.
— Jim — Jim, — huusi hän portaita ylös, — täällä on kolme ladies.
Ja Jimin ääni ylhäältä.: — My ladies, my ladies, — hän hyökkäsi
alas.
Ja sitten minun täytyi ruveta selittämään asemaa, samalla kun
punaisenkeltainen, pitkähampainen seisoi tarkastellen meitä.
Oli hirveän noloa. Mieluummin olisin kestänyt kymmenen
ukkosenilmaa
Aaste-tuvassa.
— Hyvin hauska, hyvin hauska, että my ladies tulla, — sanoi Jim,
mutta koko hänen kauniit kasvonsa olivat ruusunpunaiset, hän tuntui
kauhean levottomalta ja huusi joka ovesta:
— Butler, Butler! —

50. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com