Managerial Accounting 6th Edition Wild Solutions Manual

wongkyomps 8 views 57 slides Apr 04, 2025
Slide 1
Slide 1 of 57
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31
Slide 32
32
Slide 33
33
Slide 34
34
Slide 35
35
Slide 36
36
Slide 37
37
Slide 38
38
Slide 39
39
Slide 40
40
Slide 41
41
Slide 42
42
Slide 43
43
Slide 44
44
Slide 45
45
Slide 46
46
Slide 47
47
Slide 48
48
Slide 49
49
Slide 50
50
Slide 51
51
Slide 52
52
Slide 53
53
Slide 54
54
Slide 55
55
Slide 56
56
Slide 57
57

About This Presentation

Managerial Accounting 6th Edition Wild Solutions Manual
Managerial Accounting 6th Edition Wild Solutions Manual
Managerial Accounting 6th Edition Wild Solutions Manual


Slide Content

Managerial Accounting 6th Edition Wild Solutions
Manual download
https://testbankdeal.com/product/managerial-accounting-6th-
edition-wild-solutions-manual/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankdeal.com

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankdeal.com
to discover even more!
Financial and Managerial Accounting 6th Edition Wild
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/financial-and-managerial-
accounting-6th-edition-wild-solutions-manual/
Managerial Accounting 6th Edition Wild Test Bank
https://testbankdeal.com/product/managerial-accounting-6th-edition-
wild-test-bank/
Managerial Accounting 5th Edition Wild Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/managerial-accounting-5th-edition-
wild-solutions-manual/
Fundamentals of Investments Canadian 3rd Edition Jordan
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-investments-
canadian-3rd-edition-jordan-test-bank/

Introduction to Genetic Analysis 11th Edition Griffiths
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/introduction-to-genetic-
analysis-11th-edition-griffiths-test-bank/
Guide to Health Insurance Billing 4th Edition Moisio
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/guide-to-health-insurance-
billing-4th-edition-moisio-solutions-manual/
Corporate Finance Core Principles and Applications 5th
Edition Ross Test Bank
https://testbankdeal.com/product/corporate-finance-core-principles-
and-applications-5th-edition-ross-test-bank/
Applied Calculus Brief 6th Edition Berresford Test Bank
https://testbankdeal.com/product/applied-calculus-brief-6th-edition-
berresford-test-bank/
Global Business 2nd Edition Peng Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/global-business-2nd-edition-peng-
solutions-manual/

Auditing An International Approach 8th Edition
Smieliauskas Test Bank
https://testbankdeal.com/product/auditing-an-international-
approach-8th-edition-smieliauskas-test-bank/

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in
any manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
Solutions Manual, Chapter 8 443
Chapter 8

Flexible Budgets and Standard Costs
QUESTIONS

1. Fixed budget performance reports have limited usefulness because they do not
reflect differences in revenues and variable costs that can occur simply because
actual volume is different from budgeted volume. This is a serious limitation when
evaluating (benchmarking) the reasonableness of actual revenues and costs.
2. The primary purpose of a flexible budget is to help managers better evaluate past
performance, which can improve their abilities to monitor and control operations.
3. The proper title is:
Spalding Company
Flexible Budget Performance Report
For Year Ended December 31, 2017

The proper title communicates to the user the focus of the report. Although it may
seem obvious, many reports used in the business world do not have a proper or
descriptive title. The sooner a student begins to make this a routine task in
completing assignments, the better skilled s/he will be for the business world.
4. A flexible budget performance report is useful for an analysis of the difference
between actual performance and budgeted performance —often called variance
analysis. Its usefulness stems from the fact that both the budgeted and actual
results are based on the same level of activity.
5. A variable cost implies a constant per unit cost for each unit produced or sold within
the relevant range.
6. The human resource department is usually responsible for a labor rate variance.
The production department is usually responsible for a labor efficiency variance.
However, the two responsibilities may not be completely separate. For example, a
favorable rate variance may have occurred because the human resource department
hired poorly trained employees, in which case the production department used more
hours than expected (resulting in an unfavorable efficiency variance) because of
higher waste.
7. A price variance is that portion of a cost variance caused by a difference between
the actual unit price of an item and its standard price. A quantity variance is that
portion of a cost variance caused by a difference between the actual number of units
of an item used and the standard number of units budgeted to be used.

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in
any manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
444 Managerial Accounting, 6th Edition
8. Standard costs are used to establish a basis to assess the reasonableness of actual
costs. A comparison of standard costs to actual costs should help management
identify unexpected differences and then pursue explanations as to why actual costs
varied from the standard.
9. An overhead volume variance is the difference between (a) the amount of (fixed)
overhead that would have been budgeted at the actual operating level achieved
during the period (that is, budgeted fixed overhead) and (b) the standard amount of
(fixed) overhead applied to actual products produced during the period. A volume
variance occurs when the actual volume differs from the expected volume that is
used to establish the predetermined rate.
10. A predetermined standard overhead rate is a measure computed and used in a
standard cost system to assign overhead costs to products. Before the period
begins, budgeted total overhead costs (variable and fixed) at the expected volume
are divided by the expected amount of the allocation base (direct labor hours,
machine hours, or some other measure of activity). This yields the predetermined
standard overhead rate. Then as production activities occur, this predetermined
overhead rate is applied to the standard quantity of output produced to establish the
amount of overhead assigned to that output.
11. In general, variance analysis is said to provide information about price and quantity
variances.
12. A controllable variance is the difference between (a) the total overhead cost actually
incurred in the period and (b) the total overhead cost that would have been budgeted
at the actual operating level achieved. Specifically, the controllable variance is the
sum of the total variable overhead variances (both variable overhead spending and
efficiency variances) and the fixed overhead spending variance.
13. Standard costs provide a basis for evaluating actual performance. Summary
information comparing actual costs to budgeted costs is captured and reported in a
flexible budget. The evaluation reports differences between actual costs and
standard costs as variances. Variance analysis draws attention to situations where
actual costs differ from standard costs. Management by exception can be used in
performing variance analysis by focusing management’s attention on the variances
where actual costs are most different from standard costs.
14. Before a period starts, the manager can prepare flexible budgets for the various
types of advertising. Then, she could estimate both the best and worst c ase
scenarios for the upcoming period. The manager can then adjust personnel or
promotions, for instance, to help achieve acceptable results. After the period ends,
the manager can use the flexible budget to determine how actual results compare to
the plan for the achieved level of sales.
15. Apple schedules appointments with customers to service Apple computers,
iPhones, iPods etc. These service appointments require standard hours at standard
rates to complete, depending on the type of service. Apple can calculate the price
(rate) and quantity (efficiency) variances for these various services to maintain
control over them.

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in
any manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
Solutions Manual, Chapter 8 445
16. The controllable variance should not be affected by achieving an actual operating
level different from the budgeted level. If the company operated at 75% of capacity,
a controllable variance will arise only if the actual overhead cost is different from the
amount shown on a flexible budget for overhead computed at the 75% level.
In contrast, the volume variance is affected when the percent of actual capacity
differs from that expected. If the company operated at less than planned (for
example, at 75% instead of the 80% budgeted) the volume variance will be
unfavorable. This means that the company will not apply as much overhead to each
unit or job as planned. Stated differently, each job or unit will be undercosted.

17. Positive features of standard cost systems include: Provides benchmarks to be
used in management by exception; motivates employees to work towards goals;
standards are useful in the budgeting process; and standard cost systems can
isolate reasons for good or bad performance. Negative features of standard cost
systems include: Standards are costly to develop and keep up-to-date; variances are
not timely for adapting to rapidly changing business conditions; and employees
might strive only to meet the standard, not for continuous improvement.

18. Management by exception involves managers focusing on the most significant
variances for analysis and action strategies. It also results in less attention given to
areas where performance is close enough to the standard to be satisfactory. This
means management co ncentrates on the exceptional or irregular situations and
defers dealing with areas that report actual results reasonably close to the plan.
Management often uses standard costs to compute these variances. Since standard
costs are used by managers to focus on the areas in which actual results deviate
most significantly from the norm, the accurate setting of standard costs is crucial to
effective implementation of management by exception.

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
446 Managerial Accounting, 6th Edition
QUICK STUDIES

Quick Study 8-1 (15 minutes)

BEECH COMPANY
Flexible Budget Performance Report
For Month Ended May 31
Flexible Actual
Budget Results Variances
Sales .................................................. $1,300,000 $1,275,000 $25,000 U
Variable costs ................................... 750,000 712,500 37,500 F
Contribution margin ......................... 550,000 562,500 12,500 F
Fixed costs ........................................ 300,000 300,000 0
Income from operations .................. $ 250,000 $ 262,500 $12,500 F


Quick Study 8-2 (5 minutes)

Fixed costs (unchanged) ............................................................................. $300,000
Variable costs [($246,000/24,000) x 20,000 units] ..................................... 205,000
Total budgeted costs (flexible budget) ...................................................... $505,000

Quick Study 8-3 (10 minutes)

From the flexible budget at 20,000 units, compute the sales price and variable
costs per unit:

Sales price per unit = $400,000/20,000 units = $20.00 per unit

Variable cost per unit = $80,000/20,000 units = $4.00 per unit

At a production level of 26,000 units:
Sales (26,000 x $20.00) ................................................................................. $520,000
Variable costs (26,000 x $4.00).................................................................... 104,000
Contribution margin ..................................................................................... 416,000
Fixed costs (unchanged) ............................................................................. 150,000
Income from operations .............................................................................. $266,000

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
Solutions Manual, Chapter 8 447
Quick Study 8-4 (10 minutes)

BRODRICK COMPANY
Flexible Budget Performance Report
For Year Ended December 31
Flexible Actual
Budget Results Variances
Sales (26,000 units) ......................... $520,000 $480,000 $40,000 U
Variable expenses ........................... 104,000 112,000 8,000 U
Contribution margin ........................ 416,000 368,000 48,000 U
Fixed expenses ................................ 150,000 145,000 5,000 F
Income from operations .................. $266,000 $223,000 $43,000 U



Quick Study 8-5 (5 minutes)

A standard cost card for one bat would include:

Direct materials (1 kg @$18 per kg) ................................................. $18
Direct labor (0.25 hours @$20 per hour) .......................................... 5
Overhead (0.25 labor hours @$40 per hour) ................................... 10
Total ..................................................................................................... $33



Quick Study 8-6 (5 minutes)

Actual cost for one bat ...................................................................... $40
Standard cost for one bat (from QS 21-5) ........................................ 33
Cost variance ...................................................................................... $ 7 U

As the actual costs are greater than the standard costs, the cost variance is
unfavorable.

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
448 Managerial Accounting, 6th Edition
Quick Study 8-7 (10 minutes)

Actual cost of direct materials used (given) .............................................. $535,000
Standard quantity used x Standard price (60,000 x 4 x $2) ...................... 480,000
Direct materials cost variance .................................................................... $ 55,000 U


Quick Study 8-8 (10 minutes)

Direct materials price variance:

Actual cost of direct materials used (given) .............................................. $535,000
Actual quantity used x Standard price (300,000 x $2) .............................. 600,000
Direct materials price variance ................................................................... $ 65,000 F


Direct materials quantity variance:

Actual quantity used x Standard price (300,000 x $2) .............................. $600,000
Standard quantity x Standard price (60,000 x 4 x $2) ............................... 480,000
Direct materials quantity variance .............................................................. $120,000 U

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
Solutions Manual, Chapter 8 449
Quick Study 8-9 (15 minutes)

Following information is given:
Actual price per pound ................................................................................ $ 78.00
Standard price per pound ............................................................................ 77.50
Material price variance per pound .............................................................. $ 0.50 U

It is also known that:
Material price variance = Price variance per pound x Actual pounds used

Actual pounds used = Material price variance / Price variance per pound

Therefore, substituting with the information given above:

Actual pounds used = $4,000 / $0.50
= 8,000 pounds


Quick Study 8-10 (10 minutes)

Standard direct materials cost .......................................................... $150,000
Materials price variance ..................................................................... (12,000) F
Materials quantity variance ............................................................... (2,000) F
Actual total direct materials cost ...................................................... $136,000


Quick Study 8-11 (10 minutes)

Direct labor rate variance:
Actual hours x Actual rate per hour (65,000 x $15) ................................... $975,000
Actual hours x Standard rate per hour (65,000 x $14) .............................. 910,000
Direct labor rate variance ............................................................................ $ 65,000 U


Direct labor efficiency variance:
Actual hours x Standard rate per hour (65,000 x $14) .............................. $910,000
Standard hours x Standard rate per hour (67,000 x $14) ......................... 938,000
Direct labor efficiency variance .................................................................. $ 28,000 F

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
450 Managerial Accounting, 6th Edition
Quick Study 8-12 (10 minutes)

Standard direct labor cost ................................................................. $400,000
Labor rate variance ............................................................................ 20,000 U
Labor efficiency variance .................................................................. 10,000 U
Actual total direct labor cost ............................................................. $430,000



Quick Study 8-13 (10 minutes)

Actual overhead incurred ............................................................................ $262,800
Less: Applied overhead
Variable overhead (110,000 x $1.40*) ......................................................
Fixed overhead (unchanged) ..................................................................
Controllable overhead variance ..................................................................
154,000
124,000
$ 15,200


F


*$162,400/116,000 units = $1.40 standard variable overhead rate per unit



Quick Study 8-14 (10 minutes)

Actual overhead incurred ............................................................................ $ 28,175
Less: Standard overhead applied (9,800 x $4.10)………………..
Total overhead variance………………………………...……………


Actual overhead incurred ............................................................................
40,180
$(12,005)


$28,175

F

F
Less: Applied overhead
Variable overhead (9,800 x $3.10) ............................................................
Fixed overhead (unchanged) ..................................................................
Controllable overhead variance ..................................................................
30,380
12,000
$(14,205)


F




Quick Study 8-15 (5 minutes)

Budgeted fixed overhead (at 12,000 units) ................................................ $12,000
Fixed overhead applied to production (9,800 x $1) ...................................
Volume variance ...........................................................................................
9,800
$ 2,200

U

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
Solutions Manual, Chapter 8 451

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
452 Managerial Accounting, 6th Edition
Quick Study 8-16 (10 minutes)

Standard overhead cost .............................................................................. $225,000
Overhead volume variance .......................................................................... (20,000) F
Overhead controllable variance .................................................................. 60,400 U
Actual total overhead cost .......................................................................... $265,400


Quick Study 8-17
A
(10 minutes)

Work in Process Inventory ...................................................... 225,000
Controllable Variance .............................................................. 60,400
Volume Variance ............................................................. 20,000
Factory Overhead ............................................................ 265,400
Apply overhead and record overhead variances.





Quick Study 8-18 (10 minutes)

Actual overhead (4,700 x $4.15)*................................................................. $19,505
Applied overhead (5,000 x $4.00)** ............................................................ 20,000
Total overhead cost variance ...................................................................... $ 495 F

*Actual machine hours x Actual overhead rate
**Standard machine hours x Standard overhead rate

Quick Study 8-19
A
(15 minutes)

Variable overhead spending and efficiency variances
Actual Overhead
AH x AVR

AH x SVR
Applied Overhead
SH x SVR
(4,700 x $4.15) 4,700 x $4.00 5,000 x $4.00
hours per hour hours per hour hours per hour

$19,505 $18,800 $20,000

$705 U
(Spending variance)
$1,200 F
(Efficiency variance)


$495 F
(Total variable overhead variance)

Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
Solutions Manual, Chapter 8 453
Quick Study 8-20 (15 minutes)

Sales Actual Flexible Budget Fixed Budget
Units 50 50 45
Price per
unit
$9,000 $9,500 $9,500
Total
dollars
(50 x $9,000) (50 x $9,500) (45 x $9,500)
$450,000 $475,000 $427,500

$25,000 U $47,500 F
(Sales price variance) (Sales volume variance)



Quick Study 8-21 (15 minutes)

Sales Actual Flexible Budget Fixed Budget
Units 182,158 182,158 191,158
Price per
unit
$30,200 $30,000 $30,000
Total
dollars
(182,158 x $30,200) (182,158 x $30,000) (191,158 x $30,000)
$5,501,171,600 $5,464,740,000 $5,734,740,000

$36,431,600 F $270,000,000 U
(Sales price variance) (Sales volume variance)

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
454 Managerial Accounting, 6th Edition
Quick Study 8-22 (5 minutes)

Budgeted amount of direct materials = $9.25 x 1,200 = $11,100

Cost savings = ($10.00 - $9.25) x 1,200 = $900



Quick Study 8-23 (10 minutes)

a) Standard overhead rate before sustainability improvement:
$72,000 ÷ 2,000 = $36.00 standard overhead rate per return

b) Standard overhead rate after sustainability improvement:
Revised overhead costs = $72,000 - $12,000 = $60,000
Revised number of returns = 2,000 x (1 - 0.05) = 1,900

$60,000 ÷ 1,900 = $31.58 standard overhead rate per return (rounded)

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
Solutions Manual, Chapter 8 455
EXERCISES

Exercise 8-1 (20 minutes)

Item Cost
a. Bike frames Variable
b. Screws for assembly Variable
c. Direct labor (If employees receive monthly salaries, this cost would
be fixed)
Variable
d. Taxes on property Fixed
e. Bike tires Variable
f. Gas used for heating* Variable
g. Office supplies (This item can be a variable cost, but it usually is
not because it doesn’t often change in direct proportion to changes in
the volume level)
Fixed
h. Depreciation on tools (If the company uses the units-of-
production method, the depreciation would be variable)
Fixed
i. Management salaries Fixed

* Gas used for heating is often a mixed cost rather than strictly variable.

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
456 Managerial Accounting, 6th Edition
Exercise 8-2 (30 minutes)

TEMPO COMPANY
Flexible Budgets
For Quarter Ended March 31, 2017
Flexible Budget Flexible Flexible Flexible
Variable
Amount
per Unit*
Total
Fixed
Cost
Budget for
Unit Sales
of 6,000
Budget for
Unit Sales
of 7,000
Budget for
Unit Sales
of 8,000
Sales ................................... $400.00 $2,400,000 $2,800,000 $3,200,000
Variable costs
Direct materials ................ 40.00 240,000 280,000 320,000
Direct labor ....................... 70.00 420,000 490,000 560,000
Production supplies ........ 25.00 150,000 175,000 200,000
Sales commissions ......... 20.00 120,000 140,000 160,000
Packaging ......................... 22.00 132,000 154,000 176,000
Total variable costs ......... 177.00 1,062,000 1,239,000 1,416,000
Contribution margin .......... $223.00 1,338,000 1,561,000 1,784,000
Fixed costs
Plant manager salary ....... $ 65,000 65,000 65,000 65,000
Advertising ....................... 125,000 125,000 125,000 125,000
Admin. salaries ................ 85,000 85,000 85,000 85,000
Depr.—Office equip. ........ 35,000 35,000 35,000 35,000
Insurance .......................... 20,000 20,000 20,000 20,000
Office rent ......................... 36,000 36,000 36,000 36,000
Total fixed costs .............. $366,000 366,000 366,000 366,000
Income from operations ....... $ 972,000 $1,195,000 $1,418,000

* Equals total variable costs divided by the volume of 7,000 units.

©2018 by McGraw-Hill Education. This is proprietary material solely for authorized instructor use. Not authorized for sale or distribution in any
manner. This document may not be copied, scanned, duplicated, forwarded, distributed, or posted on a website, in whole or part.
Solutions Manual, Chapter 8 457
Exercise 8-3 (25 minutes)

SOLITAIRE COMPANY
Flexible Budget Performance Report
For Month Ended June 30
Flexible Actual
Budget Results Variances
Sales (10,800 units) ......................... $540,000 $540,000 $ 0
Variable expenses ........................... 378,000 351,000 27,000 F
Contribution margin ........................ 162,000 189,000 27,000 F
Fixed expenses ................................ 21,000 27,000 6,000 U
Income from operations .................. $141,000 $162,000 $21,000 F



Supporting computations
Total fixed budget sales ...................................................... $ 420,000
Total fixed budget units ....................................................... ÷ 8,400
Budgeted selling price......................................................... $50 per unit
Flexible budget units ........................................................... × 10,800
Flexible budget sales ........................................................... $ 540,000

Total fixed budget variable expenses ................................ $ 294,000
Total units budgeted ............................................................ ÷ 8,400
Budgeted variable expenses ............................................... $35 per unit
Flexible budget units ........................................................... × 10,800
Flexible budget variable expenses ..................................... $ 378,000

Total actual expenses .......................................................... $ 378,000
Less actual fixed expenses ................................................. 27,000
Total actual variable expenses ........................................... $ 351,000

Other documents randomly have
different content

valtiossa ulkomailla on papiton vihkiminen yhtä päteväksi
tunnustettu kuin papillinenkin, onpa maita, joissa kirkollista
vihkimistä ei edes hyväksytä päteväksi.
Olen nyt puhunut mitä tällä hetkellä ajattelen. Olisi paljon
lisättävää, mutta arvelen sen hyödyttömäksi.
Ennenkaikkea ymmärtäkää, herra kirkkoherra, etten minä
eikä minun vaimonikaan Teiltä mitään kerjää. Te saatte siis
kirkonkirjoihinne merkitä meidät "laittomaan avioliittoon", jos
tämä teko Teitä viihdyttää. Me emme enää odota mitään
arvonantoa teikäläisestä pastorinkansliasta. Ja Teidän
aristuneen persoonallisuutenne suhteen tunnemme sitä
pettymystä, joka mailmassa on niin tavallista.
Te ehkä hävitätte tämän kirjeen, jossa kai mielestänne on
"jumalatonta puhetta", mutta Te ette ikinä saa hävitetyksi
mielestänne sitä että minä satuin olemaan yksi niitä harvoja
edessänne, joka uskalsin sanoa niinkuin luonnollinen ihminen
tuntee ja ajattelee.
Jääkää hyvästi.
(En voi kirjoittaa "kunnioittaen").
Reino Frommerus.'
Tietysti tähän kirjeeseen vielä saapui katkera, jylisevä-ääninen
vastine kirkkoherra Landilta, joka oli ilmiantanut rikolliset
tuomiokapitulille, mutta nuori rouva Frommerus, joka kirjeen
vastaanotti sillä-aikaa kun hänen miehensä oli koulussa, ei tästä

toisesta epistolasta miehelleen mitään puhunut, vaan hävitti sen
salaisuudessa.
He olivat kumpikin päättäneet ruveta säästämään toistensa
hermoja kaikessa, mikä koski ulkoapäin tulevia hyökkäyksiä heidän
avioliittoaan vastaan. Sillä uhkasivathan ne hävittää heidän
kotionnensa ja sielunrauhansa…
13.
Vai sellainen luopio tuo Kurjalan rovastin poika olikin?
Ei ollut tuomiokapituli uskonut tästä nuoresta miehestä nousevan
vaaraa yhteiskunnalle silloin, kun hänet ensi kerran ilmiannettiin
pyhäinpilkkauksesta kappalaista Möhköstä kohtaan sekä taivaan ja
helvettikuvien polttamisesta jossakin kurjalaiskylässä. Silloin olivat
tuomiokapitulin herrat tuolle ilmiannolle armollisimmin hymyilleet
pitäen sitä aiheutuneena satunnaisesta selkkauksesta, minkä saattoi
anteeksiantaa elävän papin pojalle. Mutta nyt oli toinen ilmianto
tapahtunut viralliselta taholta eikä se enää herroja naurattanut.
Mirabile dictu, horribile visu — olihan ennenkuulumatonta röyhkeyttä
että kihlakumppanit elivät yhdessä, siunautumatta oikeassa
järjestyksessä kristilliseen avioliittoon? —
Asia oli ylen vakavaa laatua! Se koski kirkon ja koko papiston
arvoa. Se uhkasi järkyttää kaikkea kristillistä säädyllisyysohjelmaa…
Ja siihen oli pakko huomionsa kääntää.

    "Se muistakaamme että esivalta
    On saanut valtikkansa Jumalalta,
    Niinkuin sen Jesus meille opettaa,
    Apostolitkin aina julistaa."
Arvoisa tuomiokapituli ryhtyi oitis kolmenlaisiin etuvarustuksiin.
Ensiksi: se lennätti Kurjalan seurakunnan kirkkoherrankansliaan
pikaisen tiedustelman: millä tavalla maisteri Frommerus ja hänen
kihlattu morsiamensa olivat tulleet merkityiksi sikäläisiin
kirkonkirjoihin, ja saatuaan äskennimitetyltä kirkkoherranapulaiselta
ilmoituksen että asianomaiset — omituista kyllä — olivat merkityt
kuten tavallisesti, mieheksi ja vaimoksi, lennätti kauhistuksissaan
vielä toisenkin tiedustelman: kuka oli merkinnyt? ja millä
perusteella?…
Toiseksi: tuomiokapituli lähetti urkkimakirjeen Moukkalan
papinkansliaan visusti tutkistellen: asuiko eräs maisteri Frommerus ja
hänen kihlattu morsiamensa siinä kaupungissa sekä asuivatko
kihlakumppanukset todella yhdessä vai erillään —? Johon
kaupunkiseurakunnan sielunpaimen, kappalainen Rynttänen heti
sinkautti seuraavanlaisen salaisen raportin:
'Maisteri Frommerus ja hänen toverinsa asuvat tässä
kaupungissa ja viettävät ujostelematonta yhdyselämää.
Viran puolesta:
E
l
i
a

s
R
y
n
t
t
ä
n
e
n
.
(
k
i
r
k
o
n
s
i
n
e
t
t
i
.
)
Ja kolmanneksi: tuomiokapituli lähetti nuoren papin — erään
Reino Frommeruksen entisistä koulutovereista — nuuskimaan niitä
jälkiä, joilla kihlakumppalien huhuiltiin liikuskelleen ennen ulkomaille

katoamistaan, ja tämän pelastussotilaan velvollisuuksiin kuului
ylipäänsä tutkia, mitä kaikkea ikävää noista eksyneistä lampaista
tiedettiin. Epäilemättä olisi kapituli lähettänyt hengellisen
salaurkkijansa aina ulkomaille asti, jos sen kapitaali suinkin olisi
kannattanut. Mutta kotimaisia pakanalähetyksiä varten olivat sen
käyttövarat aina olleet vähän täpärällä.
Hoc signo vinces! "Tällä merkillä olet voittava!"
Kapitulissa oli alkanut kapina ja paperien rapina, ja tuomioherrat
kynsiskelivät hermostuneina päitään. Olikohan tuo mies anarkisti vai
mikä, kun Bobrikoffin hyytyneen veren ääressä oli keksinyt ruveta
hätyyttämään hengellistä säätyä siviliavioliitto-pommeilla?
Paperit liitelivät kuin Noakin arkin kyyhkyset ulos tuomiokanslian
avatusta akkunasta etsien jalansijaa vedenpaisumuksessa ja, kuni
kyyhkysetkin, löysivät ne aina jonkun vihreän oksan. Ne kasvoivat
kasvamistaan kokonaiseksi vuoreksi hengellisiä asiakirjoja, joiden
päällä hiippahattuinen piispa seisoi kuni Mooses Sinailla syvässä
keskustelussa ukkojumalan kanssa, jota keskustelua kesti enemmän
kuin 40 päivää ja 40 yötä.
Mutta olipas Kurjalan vanha rovasti, Reino Frommeruksen isä,
myös joutunut pyykkiin, jommoista ei ollut koskaan ennen tarvinnut
pestä!
Sinä päivänä, jona posti hänelle toi tuomiokapitulin toisen
lentokirjeen, jossa paistoi tuo uhkaava kysymys: kuka on merkinnyt?
ja millä perusteella? — ja hänen uusi apulaisensa sen hänelle näytti
— sinä päivänä vanhan hopeahapsisen sielunpaimenen sydän
omituisesti vavahti…

Hän synkistyi esivallan tutkivan katseen edessä, muisti että se
tosiaankin oli Jumalan eduskunta maan päällä sekä kauhistui
tehneensä hirveänkin rikoksen, josta saattoi olla seurauksena
virasta-erottaminen ja armoton häpeä. Sitten hän synkistyi sitä että
se oli hänen oma poikansa, joka hänet tähän hätään ja uhkaavaan
häpeään oli syössyt hurjilla uudenaikaisilla aatteillaan, joita isän oli
velvollisuus pappina vastustaa! Ja hän tuli sangen, sangen
murheelliseksi sielussansa tuntien elämän syväksi surunlaaksoksi,
missä vanhan papinkin oli pakko ryömiä nelinkontin…
Mutta sitten hän yhtäkkiä muisti että ne tuomiokapitulin herrat
ovat kaikki häntä nuorempia, yksin herra piispakin… että ne
useimmat ovat vielä potkiskelleet äitiensä kohduissa, silloinkun hän
jo saarnastuolista Jumalan ihmesyntyä on ihmisille paukuttanut, tai
paitaressuina kostuttaneet kätkyeitänsä, silloinkun hän
Johanneskastajana jo on kierrellyt korvessa kastaen
kansanlapsukaisia vedellä ja hengellä — niin, tämän ikäeroituksen
hän muisti ja ajatteli mielessänsä että se jotakin merkitsi ja että
myös patriarkaalinen kunnioitus jotakin merkitsi, sanalla sanoen:
ettei hengellistenkään kloppien passannut noin vain hyppiä
hengellisten veteraanien nenälle. Ja vielä hän lisäksi muisti
raamatullisen ristinkirjoituksen, jota aikoinaan myös oli moitittu,
vaikka se epäilemättä oli osunut oikeaan, ja hänkin saattoi
puolustautua Pilatuksen sanoilla: "minkä minä kirjoitin, sen minä
kirjoitin." Kurjalan 70-vuotias rovasti tarttui siis kynään, sillä hänen
oli pakko vastata. Tosin hänen kätensä vapisi, kun hän ryhtyi korkea-
arvoisalle tuomiokapitulille selitystä laatimaan. Mutta samalla hän
tunsi ikäänkuin Simssonin voimaa, kun tämä Jumalan sankari aasin
leukaluulla löi tuhannen filistealaista, ja hänkin, rovasti Fredrik
Gabriel Frommerus tahtoi lyödä jumalallisen aasin leukaluulla

tuhannen tuomiokapitulilaista, koskapa nuo hengelliset nulikat häntä,
vanhaa miestä, kehtasivat joutavista hätyyttää.
'Hyvät herrat!'
näin alotti vanhus tuttavallisesti.
'Te kysytte meiltä: kuka on merkinnyt minun poikani ja
hänen puolisonsa Kurjalan kirkonkirjoihin mieheksi ja
vaimoksi? Minä vastaan teille että se olen minä itse, joka
heidät merkinnyt olen siten kuin merkinnyt olen. Sitten te
myös kysytte että millä perusteella? Hyvät herrat!
Ymmärtäkää totuus, joka meille pitäisi oleman se kaikista
kallein pääkappale. Minä tietysti syvästi suren sitä ettei oma
poikani (joka ei ole minun ainokainen poikani) ole mennyt
avioliittoonsa Suomessa voimassaolevan kirkkolain pykäliä
täsmällisesti tottelemalla, niin, minä suren sitä, kuten sanottu,
syvästi ja vilpittömästi minun virkani ja aran ammattini
puolesta. Mutta — hyvät herrat ja kristityt — Jumalan edessä
he tietysti ovat mies ja vaimo, ja siihen suuntaan minäkin,
vanha mies, tähtäsin, merkitessäni asianomaiset henkilöt
mieheksi ja vaimoksi, joiksi Jumala heidätkin kai loi.
Olenko nyt tehnyt suurenkin rikoksen, se on eri asia, jonka
tuomiokapituli suosiollisesti ratkaiskoon? Yhteistä parasta
ainakin tarkoittanut olen ja soisin minä omantunnon rauhan
niin hyvin arv. tuomiokapitulille kuin pojalleni ja hänen
vaimollensa ynnä meille, pojan vanhemmille.
Kunnioittaen
Fredrik Gabriel Frommerus.'

Tällaisen selityksen lähetti Kurjalan pappisvanhus tuomiokapitulille.
Ja katso: herra piispa ja koko pappishovioikeus ynnä hänen
kanssansa hämmästyivät suuresti vastausta sekä kyselivät toinen-
toisiltansa: "tuleekohan Kurjalastakin jotakin hyvää?"
Rovasti Frommerus oli vedonnut Jumalaan ja omaantuntoon.
Sellaista perustelua herrat pappisjuristit eivät todentotta olleet
odottaneet. Tokkohan tämä vain oli sitä oikeata: hoc signo vinces?…
Mutta he vaikenivat kuin viisaat miehet vaikeuden edessä eivätkä
he sen koommin viitsineet vaatia rovasti Frommerukselta uutta
selitystä…
Kurjalan vanha pappila huokasi helpoituksen huokauksen ja tuon
kaukaisen erämaan pitäjän kirkonkirjat lupasivat pyhästi säilyttää
lujat merkkinsä, joista ei huokunut mitään vainoa eikä inhoa,
joskohta ei myöskään erityistä suvaitsevaisuutta siviliavioliittoa
kohtaan. "Sinäpä sen sanoit" ikäänkuin kuiskuttelivat ne vanhat,
kymmenenleiviskän painoiset kirkonkirjat telineiltänsä eräänä iltana
rovastivanhukselle: "Sinäpä sen sanoit että käy se laatuun olla
oikeissa naimisissa, vaikka ei olekkaan kirkollisesti vihitty!"
"Hva sa'?" säpsähti silloin rovasti katsahtaen kummastuneena
selkänsä taa, luullen ruustinnan siellä hiiviskelevän.
Mutta ne vanhat paksut kirkonkirjat naurahtivat niin makeasti ja
jupisivat: "Me sitä vain täällä nurkassa huviksemme höpisemme ja
ennustelemme uuden ajan asioita."
Ja kun ukkorovasti oli pistänyt iltapiippuunsa sekä lähtenyt
sauhutellen ruokasalin puolelle, silloin nuo kirkonkirjat remahtivat
ääneensä nauramaan, laskivat mäkeä hyllyiltä alas lattialle sekä

huusivat vasikannahkan paksuisia lehtiään yhteen paukutellen:
"meillä on sentään hyvä isäntä, meillä on hyvä isäntä — pois jaloista,
te vanhat hupsut virsikirjat!"
Ruustinna silloin työntyi kovaa vauhtia kansliaan, katsahti
kysyväisesti ulko-oveen, ja palasi takaisin saliin sanoen rovastille:
"minä olin kuulevinani että ovi siellä rasahti, mutta siellä olikin kaikki
'tyst och stilla' — sinun kirkonkirjasi vain, rakas Fredrik, näkyivät
romahtaneen lattialle."
Jolloin rovasti virkahti: "Minun sietäisi niille teettää uudet telineet,
jos vain seurakunta kustantaisi"…
* * * * *
Reino Frommerus oli jonakin päivänä jollakin keinoin tullut
tietämään, mitä hänen opettajakumppaninsa, pastori Elias
Rynttänen, hänestä tuomiokapitulille oli ilmoittanut.
Tuo lauselma "Maisteri Frommerus ja hänen toverinsa viettävät
ujostelematonta yhdyselämää" ei voinut olla häntä siveellisesti
suututtamatta, samalla kun se häntä syvälle loukkasi.
"Pirullisempaa tekopyhän lausetta tuskin voipi kukaan keksiä?"
arvosteli hän mielenkuohussaan.
Ensinnäkin: pappi oli ilmaissut itsensä jonkunlaisena salaurkkijana
toisen avioelämästä, josta olisi voinut tulla siihen luuloon että hän,
pastori Rynttänen, todella jolloinkin oli hiiviskellyt toisen perheen
aviovuoteiden ääressä?
Toiseksi: pappi oli ilmiantanut toisen ihmisen pyhimmät
yksiavioisuuden asiat muka riettaana tekona, vaikka ei kukaan

koskaan ollut tahtonut ilmiantaa herra pastorista että hän itse,
ollessaan kolmansissa naimisissa, todennäköisesti oli ujostelematta
viettänyt yhdyselämää ei ainoastaan yhden toverin, vaan vähintään
kolmen kanssa, sillä herra pastorilla oli runsaasti lapsia kaikista
kolmesta avioliitosta.
Ja kolmanneksi: tämä pappi oli salaisessa raportissaan ilmeisesti
kiertänyt vaimo sanaa sekä käyttäessään tuota itsessään erinomaista
"toveri" nimitystä käyttänyt sitä ehdottomasti pahassa
tarkoituksessa. Hänen käyttämänään se sitäpaitsi oli ollut pelkurin
sana!
Reino Frommerus tavatessaan Elias Rynttäsen koulun
opettajakammiossa, jossa tämä, intohimoinen tupakanorja ollen,
puhalteli huoneentäyteisiä savupilviä, ei papille mitään sanonut siitä
mitä tiesi. Hän oli päättänyt hillitä itsensä ja iskeä ainoastaan silloin,
kun oli välttämätöntä. Mutta hänen sielussaan paisui paisumistaan
pyhän kapinan tunne, sitä mukaa kuin aavisti isänmaansa jesuiittain
hänen selkänsä takana puuhaavan jotakin pirullista hänen
kukistamisekseen. Kotirauha oli vielä rikkomaton, ja hän tahtoi sitä
kauniisti varjella. Pastori Rynttäsestäkin tahtoi hän vielä uskoa
mahdollista parasta — sitten kun pahin mielenkuohu oli asettunut.
— Minä en usko että se on totta! vastasi hän esimerkiksi
juoruajalle, joka tuli hänen luoksensa sivistyneen rouvashenkilön
muodossa. — Te sanotte että pastori Rynttänen muka
kirkkosaarnoissaankin jo tähtäilee meidän avioliittoomme, puhumalla
siitä irstaasti ja hullunkurisilla vertauksilla, mutta niin törkeätä
menettelyä en sentään ota uskoakseni suomalaisen sielunpaimenen
puolelta, vaan otaksun minä tässä olevan jotakin väärinymmärystä
sanankuulijaan puolelta…

— Mutta käykäähän itse kirkossa, niin ehkä kuulette ja uskotte!
väitti juoruaja.
— En, minä en ikinä astu Moukkalan kirkon kynnyksen yli! sanoi
silloin Reino Frommerus.
— Mutta olettehan papinpoika? kiusasi kaupungin rouva.
— Ja senkötähden minun muka pitäisi käydä kaikenlaisissa
pakanain temppeleissä! huudahti koulunopettaja.
— Sanotteko meidän kirkkoamme pakanain temppeliksi? kauhistui
uskovainen rouva, silmät suurina kummastuksesta.
— Niin tuota tulin sanoneeksi, — naurahti toinen.
Ja häntä samalla huvitti yhdellähaavaa kuin suretti tämä
pikkukaupungille luonteenomainen itserakkaus kaikessa, mikä oli
omaa. —
Sen piirteen hän kaupunkiin asetuttuaan oli heti merkillepannut
muissakin kuin uskonnollisissa asioissa. Hän oli esimerkiksi kerran
vanhalle, vaikutusvaltaisimmalle kaupungin valtuusmiehelle tullut
leikillä sanoneeksi että Moukkalan lehmäin ruosteiset rautakellot
olisivat välttämättömästi tukittavat, jotta ihmiset saisivat rauhassa
nukkua ennen työhönsä nousemista, mutta kaupungin patriarkka oli
siitä tupakkajutusta saanut aiheen lykätä kokonaisen pääartikkelin
Moukkalan ainokaiseen sanomalehteen: "kuinka esi-isien pyhiä
menoja olisi kaikkialla kunnioitettava ja kuinka karjankellojen
kalinakin sumeina syysaamuina mieliimme muistuttaa tämän
kaupungin alkuasukasten historiallisia aherruksia vieläpä vie meidät,
uskonnollisessa katsannossa, syvälle noihin ajastaikoihin, jolloin

härjillä kynnettiin ja aasit kävivät läsnä laitumilla ja Jumalan miehiä
koeteltiin kauhistuttavilla Joopinposteilla, kuten meitäkin näinä
vaikeina valtiollisina aikoina."
Reino Frommerus oli tämän runollisen artikkelin lukenut ääneen
vaimollensa ja sitten hän sen sanomalehtinumeron oli lähettänyt
eräälle ystävälleen Helsinkiin, näytteeksi millaisessa ilmapiirissä hän
kansallisen elämäntyönsä nyt oli alottanut. Se ystävä oli lennättänyt
hänelle vastauskortin: "Laita itsesi ajoissa pois mokomasta ämmäin
karsinasta!"
— — —
Kolmas toimenpide, johon tuomiokapituli maisteri Frommeruksen
siviiliavioliiton suhteen oli ryhtynyt, ei tuottanut suuria tuloksia.
Kirkollisen peltomiehen kylvämät siemenet lankesivat näet
johonkin kallion rakoon ja kantoivat varsin laihan hedelmän.
Eräänä päivänä oli nimittäin Moukkalan nuorella opettajalla onni
saada postissa seuraavanlainen kirje:
'Hyvä veli Reino Frommerus!
    Rauha olkoon sinulle isältä Jumalalta ja Pojalta ja Pyhältä
    Hengeltä. Ammen.
Minä tahdon sinulta kaikessa hiljaisuudessa tiedustella
erästä sangen arkaluontoista seikkaa: Matkustellessani —
Tuomiokapitulin asioissa — Helsingissä, johdatti Jumala minut
ihmeellisesti samaan taloon Bulevardinkadun varrella, jossa
sinun sanottiin morsiaminesi viimme kesän alussa asustaneen
— kolme vuorokautta. Koska minä olen pappi, kuten kai

tiedät, ja Valkoruusun jäsen, niin tulin kysyneeksi talon
emännältä visummin sinun olostasi siellä sekä sain silloin
tietää että sinulla ja morsiamellasi oli ollut vuokrattuna
yhteinen huone. Siveydellisistä syistä en pappina voinut
tarkemmin kysyä, vaan sattumoilta tulin nähneeksi sen
huoneen, missä olitte asuneet. Siinä sijaitsi kaksi sänkyä ja
punainen verho häälyi niiden välissä. Minä kysyin piialta, oliko
huone kauvankin ollut samalla tavalla sisustettuna ja piikainen
vastasi että se jo kolme vuotta oli seisonut samassa asussa.
Enempää en kysynyt. Mutta minussa heräsi hirveä epäluulo…
Ja Jeesuksen, meidän Herramme nimessä minä nyt kysyn
sinulta, entinen toveri: ethän sinä vain millään tavalla
sopimattomasti käyttäytynyt siinä huoneessa? Sillä
Tuomiokapitulin papereista olen tietämään tullut että sinä
silloin, kun huoneessa asuit, olit vasta yhden kerran
kuulutettu meidän kirkossamme. Muistan sinun koulupoikana
olleen varsin säännöllisen ja siveän, en tahdo uskoa että
perkele sinuun vieläkään olisi sisälle mennyt, mutta
hengellisen huolestuksen vuoksi tahdon täten sitä asiaa
sinulta kahdenkesken tiedustaa, luottaen sinun tunnettuun
rehellisyyteesi. Sinun prosessissasi minä tietysti koetan
vaikuttaa niin paljon kuin mahdollista eduksesi. Moninaisissa
me kaikki puutumme. Toivoisin että sinäkin, veli parka, oppisit
lohduttamaan itseäsi sillä elämän balsamilla, mikä esimerkiksi
minua lohduttaa ja joka niin sattuvasti on ilmaistu
suomalaisessa virsikirjassamme, v. 392: 10:
O taivaan hekkumaa, jonk' autuahat saa! Sua halaan
sydämmestä, En huoli muusta mistään; kun sinut vaan ma
saisin, Muun kaiken unhottaisin.

Ystävällisesti:
K
y
ö
s
t
i
K
a
r
i
t
s
a
(
e
n
t
i
n
e
n
K
a
r
l
s
b
e
r

g
)
.
Osote: Rauhavuorenkatu N:o 1.
Tähän kirjeeseen lennätti Reino Frommerus seuraavanlaisen
vastauksen, ihmetellen itsekkin mielentyyneyttään:
Herra Pastori Kyösti Karitsa!
Jumalan santarmi! Kiitos kirjeestäsi ja luottamuksestasi
minuun, Ihmisen poikaan! Koetanpa vastata sinulle niinkuin
parasta on. Se punainen verho, jota sinun Jumalasi johdatti
sinut näkemään Suomen Sodomassa ja Gomorrassa, on sinun
oma irstas mielikuvituksesi. Suo anteeksi että niin hyvin
muistan sinun entisyytesi. Sinähän se olit, joka jo
koulupoikana kokosit meidät, viattomat nuorukaiset,
ympärillesi ja huvittelit meitä kertomalla kaikellaisia riettaita
sukupuolisalaisuuksia, joista sitä ennen emme mitään
tietäneet! Ja sinähän se olit, joka ylioppilaaksi tultua
teoloogina olutlasin ääressä kerskailit, kuinka olit onnistunut
raiskaamaan oman kortteeritalosi emännät ja piiat, koska et
uskaltanut käydä julkisissa porttoloissa. Sinä juuri se olit!
Mutta nyt sinä olet papiksi vihitty mies, ja musta kaapu
peittää kaikki sinun nuoruus-syntisi. Ja sinä pidät itsesi
sopineena Jumalan kanssa kaiken ikävän mitä välillänne on
ollut. Kadehdittava mies! Minä onnittelen sinua!
Mutta kun sinä pidät oikeutenasi urkkia sellaisen toverin
avioliitto-salaisuuksia, joka ei sinun augustinolaisista

hairahduksistasi ole mitään hälytystä nostanut, niin on minulla
moisen menettelyn johdosta sinulle vastattavana yksi ainoa
sana. Se sana kuuluu — Jeesuksen nimeen: — häpeä!
Toverillisesti:
Reino Frommerus.
— — Kirjevaihto ei pitemmälle jatkunut.
14.
Oli keskitalven aika. Päivän viimeinen oppitunti Moukkalan
pienessä porvariskoulussa oli juuri loppunut, ja pojat ja tytöt
ryntäsivät hälisten ja huutaen ulos rukoussalista, jossa koulun rehtori
Rödman oli kuivalla äänellä lukea rompottanut tavanmukaisen
lopettajaisrukouksen, jonka oppilaat joka päivä olivat tottuneet
nielaisemaan aivankuin jonnijoutavan apteekkipillerin, minkä joku
lääkäri on määrännyt siinä hyvässä tarkoituksessa että heikko veri
vahvistuisi ja suolet muka paremmin sulattaisivat ravinnon.
"Rom pom pom!" matkia maiskuttivat oppilaat syöstessään
suinpäin alas koulun portaita, suussaan vielä rukouspillerin maku,
joka haihtui vasta sitten kun he olivat tuiskahtaneet nenälleen
hankeen ja saaneet suunsa-korvansa täyteen raikasta lunta.
— Hyi kuinka nuo poijat on häjyjä! kirkuivat tytöt etsien suojaa
yleisessä sekasorrossa, jossa kirjoja ja vanttuita sinkoili sekaisin.

— Jeekuli, kuinka nuo likat on lenkoja! vastailivat pojat, mikä
hyppien suksillaan kuin harakka, mikä ajaen vimmatusti takaa
toveriaan, joka oli kiskaissut lakin toisen päästä, ja nutistaen tämän
vihdoin porttikujan nurkkaukseen.
— Me ollaan laketaimonilaisia Termopylain vuorisolassa! Tietäkää
se!
— Elä ipata. Pois alta, Sauna-Aapelin vesihepo!
— Kattos näitä sompasauvoja! Minä oon Kserkses, joka
pieksätän…
— Pieksätä, pieksätä pieksusi pohjalla, vaan minä oon se
suomalaisten kuningas Attila, jonka hevonen…
— Attila kattila, Mattilan Mikon matikka — sinn' oot ryssän
prenikka!
— Oo vaiti vasikka. Suusi on kuin Poprikohvin kätyrin kärsä!
— Voe miten sannoa jarrautti, passivistin penikka!
— Tämä on politikkaa pojat! Heistelee!
— Joo! vaan sinn' oot santarmiston salaurkkija!
— Tyst gossar, ja flikkaihmiset myös. Maltshii durak! Rehtori tulee
perässä!
— Maltshii! maltshii! maltshii!… vihelsivät pojat ja pakenivat hurjaa
vauhtia alas koulumäeltä.

Koulun rehtori tuli tosiaan poikain kintereillä nokka pystyssä ja
keppi suorana. Hänellä oli hiivatin nälkä niin että suolet kurisivat —
olivat kurisseet jo isämeitää lukiessa.
Rehtori Rödman, lyhimmittäin sanoen, oli erinomaisen kunnollinen
mies. Koko kaupunki tosin tiesi että hän yksityismielipiteiltään oli
jumalankieltäjä ja hirmuinen anarkisti, joka alituisesti haaveksi
puolen mailman ilmaanräjäyttämistä, mutta se nyt ei mitenkään
johtokuntaa häirinnyt, koskapa rehtorin anarkismi ilmeni ainoastaan
sanoissa eikä milloinkaan teoissa ja koska hän nöyrästi taipui rahan
edestä toimittamaan vaikeata virkaansa, johon m.m. kuului
jumalansanan viljeleminen joka aamu ja iltapäivä. Hän suoritti
tehtävänsä klassillisesti ja kokoili kultaa kaksin kämmenin siitä
tavattoman suuresta tuntimäärästä, minkä hän oli hartioilleen
sälyttänyt. Tietysti hän inhosi virkaansa, mutta kärsi kuin mies sen
mikä kärsittävä oli. Johtokunta hänestä erityisesti piti siitä syystä
ettei hän koskaan sitä edestäpäin haukkunut, vaan panetteli aina
takaapäin. Kaupunkilaiset häntä vuorostaan jumaloivat siitä syystä
ettei hän koskaan antanut lapsille huonoja numeroita, vaan päästi
pölkkypäisimmänkin luokalta. Yltäpäätä pätö mies hän oli! Nyt
hänellä vain sattui olemaan nälkä sekä niin kiire kotiin etteivät
jalankalikat tahtoneet pysyä matkassa. Mekin siis hänet jätämme.
Rehtori Rödmannin jäljessä — ikäänkuin mutaproomu sotalaivan
vanavedessä — vyöryi koulun naisjohtajatar, ikivanha mamsselli
Abramsson, huolestuneesti silmälasien läpi pälyillen ympärilleen
etteihän vain hänen varjeluksensa-alaisilla tyttö-oppilailla ollut
mitään sopimattomia kujeita toisen sukupuolen kanssa. Se nyt oli se
alituinen kristillissiveellispedagooginen huoli. Mutta, kumma kyllä,
suurimmat tytöistä nauraa tirskahtelivat hänen edessään vallan
ylpeästi leiskautellen pitkiä neitsytpalmikkojaan olalta toiselle ja

kuiskutellen uskomattoman pistäviä arvosteluita hänestä, jota pojat
nimittelivät "tyttöin abbedissaksi." Jättäkäämme hänetkin
menemään.
Koulunjohtajattaan perässä marssivat laitoksen muut apostooliset
tunnukset.
Ensin tuli kuin sukkula silkkikangasta myöten neiti Nunnanen, joka
oli kristilliseroottisesti salaa rakastunut uskonnonopettajaan, pastori
Rynttäseen, eikä voinut kärsiä tuon neiti Abramssonin
rukouksenpitoa, vaan oli koulunjohtokunnalta pyytänyt
erikoisvapautuksen aina siksi kerraksi kun neiti Abramssonilla sattui
laillinen oikeus rukouksenpitoon; nämät kaksi kilpakristittyä naista
huvittelivat alituisesti opettajakuntaa, vieläpä oppilaskuntaakin
erinomaisilla, kipunoitaiskevillä yhteentörmäyksillään, joissa toisinaan
rehtorin nyrkinpaukaus oli jotakuinkin paikallaan. Neiti Nunnanen
liukui äänetönnä alas koulunmäeltä ja meni ruokapaikkaansa kuin
tosikristitty.
Hänen jäljessään keikkui kuin vieterirattailla neiti Pomerans,
pulleapovinen, hohtavaposkinen, kaikista elämänhaluisin uutten
kielten opettajatar, jolla ei ollut mitään muuta inhimillistä heikkoutta
kuin se, että hän joskus keskellä tuntia purskahti teatterimaiseen
itkuun jonkun pojanvekaran paatuneen sydämmen takia, onnistuen
siten saamaan koko tyttöparvenkin hypnotisoiduksi kuorossa
ulvomaan juutaksen juonille. Nämät neiti Pomeransin
itkunhyrskäykset olivat traagillisinta, mitä ikinä Moukkalan
kouluelämässä saattoi ajatella. Kuten sanottu, tällä opettajattarella ei
ollut muuta vikaa, sillä viaksi ei mitenkään saattanut lukea sitä että
hänkin, samoinkuin neiti Nunnanen pappiin, vuorostaan oli salaa
platoonisesti pikiintynyt rehtori Rödmanniin, jota piti koko kaupungin

intelligenssin Eiffeltornina, josta tornista hän pamppailevin sydämmin
katseli moukkalaisia näkyaloja itään ja länteen.
Viimeisenä opettaja-sarjassa astui ulos koulun pihasta tällä kertaa
maisteri Reino Frommerus, tuo epäilyttävä pedagoogi, jonka
erinomaiset viat ja arveluttavat ansiot rakas lukija jo entuudesta
tietää sekä ne toivottavasti suosiollisesti muistissaan säilyttää.
Tänä raikkaana talvipäivänä oli tämä miesopettaja harvinaisen
hyvällä tuulella. Hän tunsi tehneensä vaikeata työtänsä siinä
vakaumuksessa ettei päivä ollut mennyt tykkänään hukkaan, kuten
se niin usein menee parhaimmillakin koulunopettajilla. Yksi ainoa
kultajyvänen yhteenkään ainoaan nuoreen sydämmeen, yksi
ainoakin persoonallisen vaikutuksen sähkökipuna tulevaisen
taisteluihmisen sytykkeeksi — siinä jo kylliksi yhden talvisen päivän
kasvatusopilliseksi vaatimukseksi. Jalon kylvön orastumista ei
luonnollisesti voinut varmasti tietää, mutta sen saattoi uskoa, ja
enempää ei opettaja tarvinnut.
Muutenkin hän tunsi rauhaa taas sydämmessään ja iloitsi että hän
opettajatoveriensa kanssa eli varsin siedettävissä väleissä — niin
erisuuntaiset kuin tähtäyslinjat lienevätkin olleet. Hän luuli
ymmärtävänsä heidän kunkin parhaat tarkoitukset ja tunsi
ystävällistä osanottoa kunkin työhön, paljon enemmän kuin
virkatoverit hänestä ehkä otaksuivatkaan. Jos hänessä joskus
pilkahtikin ivaa jossakin kouluasiassa, jossa hänellä oli päinvastainen
käsitys, niin ei hän sitä ivaansa tahtonut pahoin paljastaa
säilyttääksensä yhteistyön mahdollisuuden ja varataksensa itselleen
jonkunlaisenkaan vastapainon vaikutusvallan.
Olipa hän siis melkoisen ovela ja jalo opettaja tämäkin mies!

Reino Frommerus kiiruhti terveennälkäisenä kotiansa kohti. Hän oli
juuri kääntymäisillään alas sille katukujalle, jonka varrella hänen
asuntonsa sijaitsi, kun samalla kuuli jonkun etäämpää sivultapäin
häntä nimeltä huutavan.
— Maisteri Frommerus? Kuulkaa — maisten Frommerus!…
Hän kääntyi katsomaan ääntä kohden ja huomasi ihmeekseen että
se oli pastori Elias Rynttänen, joka siellä seisoi kaupungin kirkon
vieressä kuin vaivaistukki viittoen luokseen.
Nuori opettaja palasi takaisinpäin ja lähestyi uteliaana pappia, joka
pystyynnostettuine kauluksineen, sinertävine nenineen,
syväkuoppaisine silmineen ja parransängän sisästä punoittavine
poskiajoksineen näytti kovin kurjalta ja viluiselta.
Kun maisteri Frommerus oli päässyt noin kolmen askeleen
likeisyyteen papin eteen, teki tämä liikkeen ikäänkuin pysyttääkseen
maallikon tarpeellisen välimatkan päässä, jonkatähden toinen
vaistomaisesti pysähtyikin. Pappi ei millään tavalla tervehtinyt, vaan
ikäänkuin tervehtimisen asemesta nauraa hohotti kummallista,
käheäkurkkuista naurua, jonka syvä kumahtelu varmaan johtui
hänen väkevästä tupakanpoltostaan. Ensi kerran hän nyt kiinnitti
mustat silmänsä suoraan maisteri Frommerukseen, jota tämä katse
ei vaivannut muulla kuin epäluuloisuuden ja epävarmuuden
ilmeellään.
— Olisi teille vähän asiaa, — jyrisi pappi, — mutta ettekö tahtoisi
käydä minun kotonani siellä pappilassa?
— Vai niin, mutta eikö herra pastori saata sitä tässäkin sanoa?
virkkoi Reino Frommerus, joka tunsi voittamatonta vastenmielisyyttä

mennäkseen kaupungin papin kotiin.
Pastori Rynttänen alkoi rykähdellä. Nähtävästi hänen oli vaikeata
saada asiaansa esitetyksi. Hän muutteli levottomasti jalkojaan,
tömisteli niitä kuin hevonen ja katsoi kujalle päin. Mutta kuja oli
autio ja tyhjä, viimeisetkin oppilaat olivat juosseet tiehensä. Pastorin
vettävuotava nenä kääntyi kirkon tornia kohden, silmät siristyivät
ikäänkuin tutkimaan, oliko risti sen huipussa paikoillaan. Kädet
syvällä palttoon taskuissa, ja värisevällä, karkealla äänellä lausui hän
vihdoin…
— Se nyt on sillä tavalla, hyvä maisteri, että minä olen saanut
ikäväksi tehtäväkseni tuomiokapitulin puolesta kysyä teiltä että…
että aijotteko te todenteolla pysyä tuossa siviliavioliitossanne — ja
kehoittaa teitä ystävällisesti vihityttämään itsenne ihmisten tavoin.
Tehän tiedätte papinpoikana varsin hyvin että jumalansana…
— Olkaa hyvä, herra pastori, — keskeytti äkkiä Reino Frommerus
myöskin värisevällä äänellä, — älkää vaivatko itseänne saarnalla.
Minä sanon teille heti suoraan että minä pysyn siinä missä olen ja
ettei voi tulla kysymykseenkään enää ottaa kirkollista vihkimistä.
Sehän olisi kerrassaan naurettavaa!
— Mutta kaikkien rettelöiden välttämiseksi? kysyi pappi nähtävästi
hilliten suuttumustaan.
— Kaikkien rettelöiden välttämiseksi pitäisi teidän, herra pastori,
sielunpaimenena olla sekaantumatta toisen avioliittoasioihin!
— Enhän minä ole sekaantunutkaan… sehän on tuomiokapituli ja
kirkkoherra Land päällekantajana… ja, minusta tosiaan on varsin
ikävä sekaantua! puolustelihen pappi koettaen puhua harvakseen.

— Kuinka te, herra pastori, — huudahti toinen sisällisesti kärsien:
— kuinka te ilkeätte väittää ettette muka halua sekaantua minun
yksityisasioihini, vaikka juuri te ensimmäisenä tästä kaupungista,
ennenkuin tänne olin saapunutkaan, sähkötitte kouluylihallitukselle
ja koetitte estää minua tänne tulemasta?!
— En se minä ollut! vastasi pappi ontolla äänellä, muljauttaen
silmiään.
— Juuri te se olitte! väitti nuori opettaja.
— Ei se minusta ollut lähtöisin! vastusti yhä pappi.
— Vai ei se teistä ollut lähtöisin? ahdisti toinen siveellisesti
pilkaten. — Mistä se sitten muka oli kotoisin?
— Jumalasta…! äänsi pappi.
— Hävetkää herra pastori puhumasta vasten omantuntonne ääntä!
karjahti toinen. — Jumalalla ei tässä asiassa ole mitään tekemistä.
Minä uskallan teille vakuuttaa että jos tuo sähkösanoma ei ollut
lähtöisin teistä itsestänne, niin oli se sitten lähtöisin siitä
olemuksesta, jota te nimitätte — perkeleeksi.
— Teillä on aivan nurinkuriset käsitykset Jumalasta! sanoi pappi
salavihasta värisevällä äänellä.
— Ja teillä — perkeleestä! paiskasi toinen. — Herra pastori! Teidän
kristillisessä ansioluettelossanne on eräs toinenkin raportti
esivalloille, tuo teidän maanmainio ilmiantonne minun
"ujostelemattomasta yhdyselämästäni" — "toverini" kanssa!
— Mistä te sen olette urkkinut? sävähti pappi.

— Herra pastori! — sanoi toinen — on rumia asioita, jotka
ikäänkuin jumalallisen välttämättömyyden pakosta itsestään ilmi
tulevat!… Ajatelkaapa jos minä teistä menisin raporteeraamaan
jollekkin kuinka te vietätte häikäilemätöntä yhdyselämää jo
kolmannen naisen kanssa! —?
— Mutta minähän olenkin kristillisessä avioliitossa! sähisi pappi.
— Niin, kyllä te olette! jatkoi maisteri Frommerus. — Kauniisti te
olettekin! Sillä verholla te kaiken peitätte. Enkä minä tahdo teidän
aviovuoteidenne kristillissiveellisiä peittoja kohotellakkaan, en
totisesti. Olkoon siellä alla mitä hyvänsä! Mutta minä sanon teille
että jos te kristillisine avioliittoinenne siirtyisitte tästä — ei edemmäs
kuin noin 15 peninkulman päähän — niin te olisitte siinä maassa,
jossa teidän kolmatta vaimoanne ei nimitettäisi vaimoksi, vaan
joksikin paljon pahemmaksi kuin "toveri", eikä teidän avioliittoanne
"kristilliseksi." Siitä te näette, kuinka erilaiset ja hullunkuriset ovat
käsitykset avioliittojen kristillisestä pätevyydestä, vaikka sama
kristinusko täällä vallitsee molemmin puolin valtioiden rajoja. Kuinka
te siis uskallatte sanoa ettei se, joka ensimmäisen ja ainoan
vaimonsa kanssa elää, ole yhtä hyvin kristillisessä avioliitossa kuin
te, pappi, jolla on jo kolmas vaimo?
— Te olette häpeemätön! karjasi pappi puristaen luisia nyrkkejään
taskuissansa. — Te saatte… vastata puheistanne! —
— Niin, minä olen häpeemätön — se nyt on se ainoa voimasana,
jonka te tässä keksitte ja joka teidän kannaltanne katsoen on
oikeutettu. Mutta puheistani aion minä vastata jollekkin muulle kuin
teille tai tuomiokapitulille.
— Te siis ette taivu — vihittäväksi? kysyi pappi jäykästi.

— En ikinä! Kuinka te olettekin niin lapsellinen että sellaista
kysytte?
— Minua on käsketty ystävällisesti kehoittamaan. Punnitkaa
kaikissa tapauksissa tarkoin!
— Se on jo punnittu! Älkää ärsyttäkö minua!…
— Mutta ettekö tahdo nähdä papereita, jotka tuomiokapitulista
ovat minulle lähetetyt?… ne ovat minun kotonani — tyrkytti pappi.
— En! en tahdo niitä nähdä. Kaunistelkaa itse niitä niin paljon kuin
tahdotte, kirjoittakaa että olen "häpeemätön" ja "julkea jumalaton",
"uppiniskainen saastainen pakana" ynnä muuta sellaista, lisätkää
syntikuormaani niin paljon kuin teidän oikeauskoinen pappilan
ruunanne jaksaa vetää, ja pankaa sitten kuorma menemään suoraan
arkkipiispan kartanoon, mutta minua, hyvä herra, älkää enempää
ärsyttäkö, te olette jo kyllin ärsyttänyt, ja lienee minullakin oikeus
vaatia ihmisyyttä…
— Teidän viimeinen sananne on siis —? jyrisi pappi, otsa synkkänä
kuin uhkaava ukkospilvi.
— Minun viimeinen sanani on: hyvästi inkvisiittori!
Maisteri Frommerus käänsi kääntämällä selkänsä ja läksi
taaksensa katsomatta astumaan pois kirkon juurelta. Pastori
Rynttänen katsoi hetken hänen jälkeensä, nosteli palelevia jalkojaan,
painoi päänsä alas, ja niskat kyyryssä tuijotti kotvan eteensä lumeen,
sähähti sitten kuin käärme, jotakin muistaen, kävellä hoippuroi
kerran ympäri kirkon sekä läksi vasta sitten kiivaasti astumaan
kotiinsa päin, silmäkulmat tuimasti rypyssä.

Oli sentään onni etteivät kaupungin akat heidän kaksintaisteluaan
olleet nähneet. Ainoastaan puolentusinaa koiria oli haukuskellut heitä
erisuunnilta. —
Reino Frommerus ei mennyt suoraan kotiinsa. Hän riensi kosken
rannalle ja katseli kuohuihin, jotka ruosteenruskeina purskuivat
lumenvalaisemien jokiäyräiden välissä.
Hänen päätään huimasi, hänen täytyi pidellä kiinni suoja-aidasta,
jottei syöksyisi alas pyörteisiin.
"Ikuista kohinaa! Ikuista taistelua!" ikäänkuin säestivät talviset
laineet.
Tuntikauden myöhästyneenä saapui hän vihdoin pieneen kotiinsa,
väsyneenä, mieli masennuksissa.
— Poika kulta, missä olet viipynyt?
— Kävin vain — virkistelemässä…
— Olet ihan kalpea ja väriset?
— Mitä joutavia…
— Annas kun minä sinut lämmitän!
— No lämmitä!
Nuori rouva kietoi käsivartensa lujasti miehensä kaulan ympäri ja
suuteli kuumanrajusti.
— Tule nyt syömään, minulla on sinulle aivan mieliruokiakin…

Reino Frommerus ei vielä yövuoteellakaan ilmaissut vaimolleen
mitä hänelle tänäpäivänä oli sattunut kotimatkalla koulusta…
Hän koetti yksin kantaa mitä kannettava oli.
* * * * *
Kului vain muutamia vuorokausia. Oli lauvantaipäivä. Reino
Frommerus oli tapansa mukaan koulussa, mutta pastori Rynttänen,
jolla ei lauvantaisin ollut kuin yksi tunti keskipäivällä, oli hyräillen
lähtenyt kotiinsa Reino Frommerus oli pannut merkille että pastori
ennen uloslähtöään oli pysähtynyt koulun seinällä riippuvaa
lukujärjestystä tutkimaan. Sitten olivat pastorin silmät vähän
omituisesti välähtäneet Frommerukseen päin. Mutta toinen ei tätä
miksikään ollut aavistanut…
Pastori Rynttänen meni kotiinsa, joi kiireesti kahvinsa, siemasi
intohimoisesti paksun beirutski-paperossinsa savupilvet syvälle
keuhkoihinsa, selaili hiukan papereita kansliansa pöydällä ja työntyi
taas ulos kadulle.
Ei hän mennyt kouluun eikä kirkkoon, ei myöskään sairaan luo tai
lapsenkastoon eikä myös virkistyskävelylle sanan tavallisessa
merkityksessä. Ja kuitenkin hän katsoi kelloonsa aivankuin hänen
menonsa olisi ollut määrätunnista riippuvainen. Niin olikin. Hän näet
suuntasi askeleensa maisteri Frommeruksen asuntoon, jossa ei
siihenasti ollut käynyt. Lasku ei pettänyt. Pappi osui oikealla hetkellä
— maisterin "toveri" oli kuin olikin ypöyksikseen kotona, ja
aviomiehen kotiintulosta kesken tuntia ei ollut pelkoa.
Nuori rouva Frommerus säpsähti aikalailla nähdessään hänelle
puolioudon, karkeamuotoisen miehen äkkiä ilmestyvän eteensä, kun

oli parhaillaan sovittelemassa jotakin taulua seinään. Hän hämmästyi
sitä ettei vieras sanallakaan tervehtinyt eikä kysynyt "onko maisteri
kotona", ei myöskään sanallakaan pyytänyt anteeksi että täten
tunkeutui toisen kotiin. Eikä hän myöskään voinut olla merkille
panematta ettei tämä vieras häntä puhutellut rouvaksi paremmin
kuin muullakaan nimellä, mikä jotenkin olisi ilmaissut toisen
luonnollista asemaa.
— Minä olen seurakunnan pappi, — esittihen tulija pyrkimättä
kättelemään ja etsien silmillään, mihin istuisi. Ja odottamatta
pyyntöä, jota Paula Winterberg hämmästyksissään tuskin osasi
antaa, istua rymähti seurakunnan pappi keskelle pienen salongin
sinipunervalla veralla päällystettyä sohvaa luoden viekkaan
silmäyksen verhoilla varustetun oven lomitse makuuhuoneeseen,
josta näkyi kaksi lumivalkoista, rinnakkain seisovaa vuodetta.
Pappi alkoi harvakseen puhua silminnähtävästi sanomattomasti
nauttien toisen hämmentyneestä tilasta. — Minä — olen —
hiippakunnan — tuomiokapitulilta — saanut — toimekseni — tutkia
— onko — teillä — vakaa — aikomus jäädä — ilman kirkollista
siunausta — liitossanne maisteri Frommeruksen kanssa — vai
tahdotteko ehkä — korjata — erehdyksenne — ja…
Pitemmälle ei pappi ehtinyt. Silmänräpäyksessä oli nuori rouva
Frommerus älynnyt, mitä tämä kummallinen luonakäynti tarkoitti,
samalla kun hän oli muistanut kaikki kauniit päätökset taistelusta
yhteistä vihollista vastaan ja samalla kun hänelle myös oli selvennyt,
miksi pastori sovitti visiittinsä juuri tähän aikaan päivästä. Hänen
kirkkaista silmistään leimahti tuskan ja uhkan kipunakimppu, ja hän
huudahti heleällä äänellään, tähdäten suoraan papin silmiin:
— Minkä erehdyksen? Minkä erehdyksen? Sanokaa heti!?

Pastori Rynttänen liikutteli jalkojaan kestämättä tuota naisen
tulenpalavaa, puhdasta silmäniskua niin rauhallisesti kuin oli sellaisiin
varustautunut. Nuori rouva seisoi siinä hänen edessään solakkana ja
ryhdikkäänä, rinnat täynnä voimaa ja elämin uhkua.
— Minä tarkoitan, — sanoi pappi mitä suurinta levollisuutta
teeskennellen, — että kuten te itsekkin tiedätte: meidän
evankeelisluteerilainen yhteiskunta tunnustaa ainoastaan sellaisen
avioliittomuodon, jonka…
— Älkää selittäkö! katkasi taas nuori aviovaimo reippaasti. — Tuon
kaiken minäkin hyvin tiedän, sitä ei kannata jauhaa. Me olemme
mieheni kanssa menneet naimisiin omalla tavallamme, ja se ei kuulu
teille, herra pastori!
— Mutta eiköhän se kuulu Jumalalle? sanoi kappalainen koetellen
leikillistäkin sävyä ja ylimielisesti naurahtaen kuten uskovaisten on
tapa.
— Niin, Jumalalle se kuuluukin! säesti rouva Frommerus muistellen
mitä kaikkea miehensä kanssa tästäkin olivat puhelleet. — Jumalalle
me toki teemmekin avioliitostamme tilin…
Pastori Rynttänen näki viisaimmaksi olla painautumatta
syvemmälle väittelyssä jumala-käsitteestä, joka aina oli harmillisin
kohta keskusteluissa sivistyneiden ihmisten kanssa.
Hän rykäsi arvonsasäilyttävästi ja kysyi:
— Te siis ette suostu vihille?
— Emme. Mehän olemme jo vihityt Englannissa!

— Kuinka? tokasi pappi, mutta samalla hän huomasi että toinen
vain tarkoitti siviliviranomaisten edessä vihkimistä.
— Ja sitäpaitsi olemme kuulutetut — kolmessa eri valtakunnassa!
Siinä pitäisi olla kyllin pyhitystä — kirkonkin puolelta? lisäsi rouva
Frommerus voitonvarmasti hymyillen.
Hän oli täydellisesti tointunut hämmästyksestään eikä enää
peljännyt tuota romoluista olentoa, jonka silmiä hän ei voinut kärsiä.
— Mutta jos teidän mie… minä tarkoitan jos maisteri Frommerus
suostuu? paiskasi yhtäkkiä pappi koetellakseen kaikkia ruuveja.
— Hän ei ikinä suostu! huudahti nuori rouva, lisäten kiivaasti:
miksi ei pastori sano minun miestäni "viettelijäksi" tai "salavuoteuden
harjoittajaksi", koska te kerran olette niin raukkamainen ettette raski
häntä nimittää minun miehekseni?
Pastori Rynttänen katsahti oudostuneesti nuoreen naiseen. Hän
melkeinkuin oli hämmästynyt sitä siveellistä pontevuutta, jolla
heikompi astia — se, jonka asia apostolien mukaan oli
seurakunnassa vaikeneminen — ruoski häntä, valtiokirkon
puhdasoppista vartijaa. Siinä pontevuudessa, kun se näin tuli
sivistyneeltä taholta, oli hänelle jotakin vaikeasti-sulatettavaa.
— Oletteko valmis kantamaan kaikki seuraukset — naisena? kysyä
tokasi sielunpaimen.
— Luuleeko herra pastori että nainen on halvempi kestääkseen
kirkonkirousta kuin mies? Meitähän aina on alennettu ja epäilty,
tokko meillä naisilla edes on sielua. Ja juuri teidän taholtanne se on
tapahtunut!

— Ai ai kuinka on terävä kieli! nauroi pastori kolkosti.
— Niin, sitä hiotaankin vain herra pastorin kunniaksi! lennätti
toinen ja katsahti vieraaseen aivankuin olisi odottanut tämän jo
lähtevän.
— Onko se teidän viimeinen sananne ettette suostu kirkolliseen
vih…?
— Tietysti!
— Minä siis saan ilmoittaa tuomiokapitulille että…
— Ilmoittakaa mitä tahansa! v
Pappi vilkasi kelloonsa aivankuin ei olisi toisen sanoja kuullut ja
sanoi hiukan hätäisesti:
— Hyvästi siis.
— Hyvästi!
Pastori Rynttänen yritti poistumaan ilman korkeita kalossejansa,
mutta rouva Frommerus huomautti hänelle niiden olemassaolosta, ja
vieras pakeni rymistellen alas jyrkkiä portaita.
Kadulle tultuaan pappi taas vilkasi kelloonsa ja läksi sitten niskat
kyyryssä, kulmat kippurassa, suu supussa kiireesti astumaan
kotiinsa. Hän murisi aivan ääneensä, veisata hyräilikin sekaan, mutta
jos joku outo, joka ei olisi tiennyt että tässä vaelsi kaupungin
sielunhoitaja, hänet tällä hetkellä olisi sattunut näkemään, niin
sellainen varmaankin olisi ajatellut: "mikähän pahantekijä tuossakin
mennä koikkelehtii?"…

Neljännestuntia jälkeen edellämainitun kohtauksen tuli maisteri
Frommerus kotiin koulusta. Hän löysi vaimonsa lepäämässä toiselta
makuuhuoneen vuoteista ja hiipi hänen viereensä. Paula Winterberg
huoahti raskaasti ja katsoi suurin, miettiväisin silmin mieheensä.
— Oma kulta, — virkkoi mies hellästi, — miksi olet itkenyt?
Mutta toinen ei tahtonut kertoa, vaan kietoi käsivartensa
intohimoisesti ystävänsä kaulan ympäri, pyrkien tämän povelle kuin
kuluttavainen tuli.
— Sinun täytyy se kertoa, Paula? Se helpoittaa!
— Mutta lupaathan ettet mitään tee hänelle?
— Kenelle hänelle? huudahti aviomies kauhuissaan ja ponnahti
istualleen. — Kuka juutas täällä on ollut? Minä haistan ihan ilmasta
että täällä on pahahenki käynyt?
— Lupaathan, Reino, ettet kosta?
— Kuinka voi mitään luvata, kun ei tiedä, mistä on kysymyskään?
— No sitten en kerrokkaan! sanoi nuorikko päättäväisesti.
— Kerro nyt, oma kulta, — pyysi mies heltyen: — minä koetan olla
niin järkevä kuin mahdollista.
Silloin vasta vaimo kertoi.
— Kotitarkastus siis! huudahti nuori aviomies siveellisestä
katkeruudesta värisevällä äänellä. — Ei! tämä on pahempi kuin
kotitarkastus. Santarmit nuuskivat ainoastaan kirjoja ja aseita,
mutta, luteerilaisoikeauskoinen pappi julkeaa tunkeutua toisen kotiin

nuuskimaan ihmisen kalleinta omaisuutta, hänen sisällistä
suhdettaan Jumalaan, hänen mielipidettään siveydestä. Hyi! se
tottatosiaan on alentavaista, liian nöyryyttäväistä — mutta kaikista
alentavaisinta sille, joka niin tekee. En todella ollut uskonut
suomalaista papistoa sellaiseksi kuin huhut kuiskailivat, mutta nyt
alan uskoa. Nyt alan uskoa että pastori Rynttäsiä tai Möhkösiä ei ole
ainoastaan Moukkalassa ja Kurjalassa — niitä maleksii ympäri
Suomennientä. Kiittäköön tämän kaupungin pappi — jatkoi hän,
kiihdyksissään — kiittäköön jumalaansa että sinä minua varoitit
kostamasta pahaa pahalla, sillä minä en takaa mitä sille miehelle
olisin tehnyt nyt, nyt… jos et sinä minua olisi varustanut. Vereni niin
kuohuu…!
Hän kohotti käsivartensa ja pui nyrkkiä kaupungille päin samalla
naurahtaen tuskaisesti:
— Kirkkosantarmi! kirkkosantarmi! Sinä, Paula, et aavista
puoliakaan sen pelastusarmeijalaisen kaikista vehkeistä…
— Mutta mitä sinä luulet tuomiokapitulin nyt tekevän? kysyi rouva
Frommerus harkitsevasti.
— Jumalan santarmihallitukselta voi odottaa mitä hyvänsä. —
Esimerkiksi että meidät haastetaan persoonallisesti sen eteen yhä
uudestaan kuulusteltaviksi sekä yhdessä että erikseen, yhä
uudestaan nuhdeltaviksi, häpäistäviksi. Yhä uudestaan, yhä
uudestaan loppumattomaan kidutuspenkkiin — siinä hurskaassa
toivomuksessa tietysti että huuliltamme vihoviimeinkin luiskahtaisi
tunnustus, katumus, armonanomus…
— Sinä liioittelet, sinä olet nyt kiihdyksissä?

— Niin, niin, mutta meidän on muistaminen että luteerilaisuuden
sileän naaman pintakerrosten alla kiertelee katoolilaisen inkvisiittorin
verisoluja, Hussin ja Giordano Brunon pyövelein verisoluja… Ne, nuo
luteerilaisuuden sileät naamat ovat "valkeiksi sivuttujen hautain
kaltaiset, jotka ulkoapäin ovat koreat ja juhlalliset, mutta sisällänsä
säilyttävät kaikkea mätää." Niin, tuo manaaminen korkean raadin tai
tuomiokapitulin eteen on luullakseni lievintä, mitä papit meille voivat
tehdä. Aivan uskottavaa on että vaino menee niin pitkälle että
meidät käsketään eroamaan toinen-toisestamme, koskapa muka
luvattomasti yhdessä elämme… Ja kun tietysti emme käskyä tottele,
niin meidät kruunun kyydillä erilleen ajetaan…
— Minä en anna sinua itsestäni erottaa! sanoi nuori rouva
huumaantuneena miehensä kuvittelusta. — Revin silmät sen päästä,
joka vain sinut…
— Tyynny kultaseni — tarttui toinen — ei vielä ole hätää, eletään
päivä kerrallaan, mutta anna minun nyt maalata asia kauheammaksi
kuin se ehkä ansaitseekaan, niin on helpompi kestää se mikä tulee.
Jos todella niin tapahtuisi että meidät väkivallalla erotettaisiin, niin
tietysti se kuitenkin koituisi meidän asiallemme eduksi. Minä
nostattaisin sotajalalle kaikki toisinajattelijat tässä maassa ja silloin
sitä rynnistettäisiin niin että kirkot kaa…
— Ennen minä sinun kanssasi kiipeän polttoroviolle kuin annan
raastaa sinut minusta erilleen! vakuutti vaimo kauniisti säihkyvin
silmin.
— Niin, niin — säesti mies — niin se onkin naisluonteen kannalta.
Ja niin se syvimpiä syitänsä myöten myös on heidän kannaltaan.
Usko pois: meidät raahattaisiin yhdessä polttoroviolle, jos vain
uskallettaisiin! Siitä ei ole kovinkaan monen miespolven aika, kun

tässäkin kaupunkipahasessa roviot vielä roihusivat ja paistetun
ihmislihan käry haisi Haaksikosken rannoilla. Mepä juuri: sinä ja minä
ja kaikki meidän kaltaisemme olemme niitä nykyajan velhoja ja
noitia, joita kirkkoruhtinaat tuomitsevat teilattaviksi ja
elävältäpoltettaviksi, mutta kun eivät siihen enää kykene
ulkonaisesti, niin tyytyvät sisällisesti. Hengessään he meidät
mestaavat ja teilaavat, kiehuvassa kattilassa keittävät, roviolla
polttavat!
— Rakas Reino! sanoi Paula rouva huolestuneesti, — meidän on
ajoissa paettava tästä kaupungista?
— Ei vielä, — vastasi mies silitellen elämänsä jakajattaren hiuksia:
— Ei vielä! Me odotamme, tuleeko lisää löylyä ja vasta sitten jos
kuumuus käy sietämättömäksi, lähdemme ulos saunasta. Vaikka
kärsimme, mitäs siitä, onhan meillä aate, jonka tähden kannattaakin
kärsiä… Tottapuhuen: minua huvittaa sanomattomasti — kokea,
kuinka herttaiseksi pappi Rynttänen tämän Moukkalan "vanhain
miesten ja vanhain akkain kristillisen yhdistyksen" saunan lämmittää
ja kuinka kiljuvan kipon vihkivettä hän sen kiukaaseen heittää
meidän päidemme menoksi… ja ylipäänsä: mitä pahoja henkiä se
hornanherra vielä avukseen manaa maan uumenista. Eikö sinuakin
huvita, tämä leikki?
— En tiedä, huvittaako, — sanoi vaimo: — mutta olen minäkin
utelias näkemään mitä he oikein uskaltavat meille tehdä. Kun rupean
ajattelemaan että sinä olet papin poika ja papin veli ja että isäsi vielä
elää, niin…
— Se ei mitään merkitse! keskeytti Reino Frommerus. —
Luulottelin minäkin näihin asti, vaan enää en usko… Ja on se hyväkin
etten enää halua ratsastella pappilan ruunalla läpi kylän, niin että

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com