Test Bank for Life-Span Development, 13th Edition : Santrock

Test Bank for Life-Span Development, 13th Edition :
Santrock download pdf
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-life-span-
development-13th-edition-santrock/
Visit testbankmall.com today to download the complete set of
test banks or solution manuals!

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankmall.com
to discover even more!
Life-Span Development Santrock 14th Edition Test Bank
https://testbankmall.com/product/life-span-development-santrock-14th-
edition-test-bank/
Life Span Development 16th Edition Santrock Solutions
Manual
https://testbankmall.com/product/life-span-development-16th-edition-
santrock-solutions-manual/
Test Bank for Life Span Development 14th Edition by
Santrock
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-life-span-
development-14th-edition-by-santrock/
Nature of Mathematics 13th Edition Smith Solutions Manual
https://testbankmall.com/product/nature-of-mathematics-13th-edition-
smith-solutions-manual/

Test Bank Financial Accounting 3rd Edition Kemp Waybright
https://testbankmall.com/product/test-bank-financial-accounting-3rd-
edition-kemp-waybright/
Test Bank for Health Information Technology 3rd Edition by
Davis
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-health-information-
technology-3rd-edition-by-davis/
Test Bank for Principles of Anatomy and Physiology 15th
Edition by Tortora
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-principles-of-anatomy-
and-physiology-15th-edition-by-tortora/
Test Bank for Selling: Building Partnerships, 10th
Edition, Stephen Castleberry, John Tanner
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-selling-building-
partnerships-10th-edition-stephen-castleberry-john-tanner-2/
Test Bank for Information Systems in Organizations:
People, Technology, and Processes Patricia Wallace
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-information-systems-in-
organizations-people-technology-and-processes-patricia-wallace/

Solution Manual for Starting Out with Java: From Control
Structures through Objects, 5/E 5th Edition : 0132989999
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-starting-out-
with-java-from-control-structures-through-objects-5-e-5th-
edition-0132989999/

D. 50

7. The life expectancy in the United States is currently:
A. 60 years.
B. 78 years.
C. 90 years.
D. 100 years.

8. The maximum life span of humans:
A. has increased over time.
B. has not changed since the beginning of recorded history.
C. has matched their life expectancy in recent times.
D. is about 78 years as the first decade of the twenty-first century draws to a close.

9. If you subscribe to Paul Baltes' perspective of life-span development, which of the following statements
would you NOT agree with?
A. Development is lifelong.
B. Development is unidirectional
C. Development is multidimensional.
D. Development is contextual.

10. The idea that no age period dominates development highlights the life-span perspective that development
is:
A. plastic.
B. contextual.
C. multidimensional.
D. lifelong.

11. Dr. Tepper-Harmon believes that life-span development cannot be studied without considering biological,
socioemotional, and cognitive dimensions. Dr. Tepper-Harmon believes that development is:
A. lifelong.
B. multidirectional.
C. multidimensional.
D. plastic.

12. Many individuals become wiser as they age, but their performance on tasks that require speed in
processing information starts to decline. This illustrates how throughout life, some dimensions or
components of a dimension expand and others shrink, or how development is:
A. plastic.
B. contextual.
C. multidimensional.
D. multidirectional.

13. means the capacity for change.
A. Elasticity
B. Plasticity
C. Contextuality
D. Tenacity

14. Tzu-Chiang is 55 years old, is currently enrolled in a college algebra course. He is pleasantly surprised
that he is performing well in the course despite not taking a formal math class for over 30 years.
Researchers would consider this an instance that illustrates how development is:
A. plastic.
B. multidimensional.
C. lifelong.
D. contextual.

15. "You can't teach an old dog new tricks." This old saying refutes Paul Baltes' life-span perspective that
views development as being:
A. plastic.
B. multidimensional.
C. multidirectional.
D. contextual.

16. Psychologists, sociologists, anthropologists, neuroscientists, and medical researchers all share an interest
in unlocking the mysteries of development through the life span. This bears out how development is:
A. multidirectional.
B. cultural.
C. multidisciplinary.
D. multidimensional.

17. "Individuals are changing beings in a changing world." Which characteristic of development is reflected
in this statement?
A. Development is multidisciplinary.
B. Development is contextual.
C. Development is elastic.
D. Development is multicultural.

18. Contextual influences include biological processes such as puberty and menopause. They also include
sociocultural, environmental processes such as beginning formal education and retirement.
A. Normative age-graded influences
B. Normative history-graded influences
C. Normative live events
D. Nonnormative life events

19. By age 51, most women enter menopause. This an example of how a biological process can exert a(n)
on development.
A. bidirectional influence
B. multidirectional influence
C. normative age-graded influence
D. nonnormative age-graded influence

20. The generation that has weathered the current recession will share common:
A. normative age-graded influences.
B. normative history-graded influences.
C. nonnormative life events.
D. nonnormative age-graded influences.

21. Which type of influence is most likely to be common to people of a particular generation?
A. Nonnormative generational influences
B. Normative age-graded influences
C. Nonnormative age-graded influences
D. Normative history-graded influences

22. The cultural makeup of the U.S population has changed over the past few years due to immigration and
other factors. Such long-term changes in the genetic and cultural makeup of a population are also part
of:
A. nonnormative historical change.
B. normative historical change.
C. nonnormative life events.
D. nonnormative demographic change.

23. are unusual occurrences that have a major impact on the individual's life.
A. Normative life events
B. Normative history-graded influences
C. Nonnormative life events
D. Nonnormative history-graded influences

24. When she was a child, Anna's home was wrecked by a tornado and a neighbor was killed. More than 30
years later, she is still terrified of storms. This is an example of how a event can influence a person's
development.
A. normative age-graded
B. normative generational
C. nonnormative life
D. normative history-graded

25. Nonnormative life events:
A. do not happen to all people.
B. happen to younger children but not to older adults.
C. are common to people of a particular generation.
D. are similar for individuals in a particular age group.

26. Keith has won the lottery and now has more money than he ever dreamed of having. This event will
likely affect Keith's development and is an example of a(n):
A. normative history-graded influence.
B. nonnormative life event.
C. normative achievement.
D. normative age-graded influence.

27. Agatha is 83 years old. Much of her future development will focus on and .
A. growth; maintenance.
B. maintenance; regulation of loss.
C. regulation of loss; change.
D. growth; regulation.

28. encompasses the behavior patterns, beliefs, and all other products of a particular group of people
that are passed on from generation to generation.
A. Culture
B. Genotype
C. Ritual
D. Ethnocentricity

29. These comparisons provide information about the degree to which development is similar, or universal,
across cultures, or is instead culture-specific.
A. Normative studies
B. Ethnocentric studies
C. Ethnicity studies
D. Cross-cultural studies

30. Dr. Wilman is researching the place women occupy in families in Japan and the U.S. Dr. Wilman is
conducting a(n) study.
A. longitudinal
B. ethnocentric
C. cross-cultural
D. sequential

31. Latinos:
A. are not an ethnic group since they are too broad a category.
B. form an ethnic group in South America but not in the United States.
C. do not form an ethnic group, because there is a lack of diversity within this group.
D. are an example of a broad ethnic group in the United States.

32. Socioeconomic status (SES) refers to:
A the behavior patterns, beliefs, and all other products of a particular group of people that are passed on
. from generation to generation.
B. a person's position within society based on occupational, educational, and economic characteristics.
C. the degree to which development is similar, or universal, across cultures.
D. a social label placed on a similar group of people based on their heritage, nationality, race, religion,
and language.

33. Laws passed to reform the welfare system, house the homeless, provide relief for catastrophes, and
improve education would be examples of:
A. social policy.
B. generational policy.
C. programmatic legislation.
D. socialized equity programs.

34. Going by current trends, 86-year old Matilda is likely to be living:
A. with a spouse.
B. with children.
C. alone.
D. with grandchildren.

35. Compared with earlier decades, U.S. adults today are:
A. more likely to be married.
B. more likely to be childless.
C. less likely to be living alone.
D. less likely to need social relationships and support.

36. Two concepts help provide a framework for describing and understanding an individual's
development:
A. developmental psychology and behavior.
B. developmental characteristics and traits.
C. developmental challenges and opportunities.
D. developmental processes and periods.

37. processes refer to changes in the individual's thought, intelligence, and language.
A. Cognitive
B. Biological
C. Socioemotional
D. Cultural

38. The connection across biological, cognitive, and socioemotional processes is most obvious in the two
rapidly emerging fields of:
A. developmental cognitive neuroscience and developmental social neuroscience.
B. developmental biological neuroscience and developmental social neuroscience.
C. developmental socioemotional pharmacology, developmental biological pharmacology.
D. developmental cognitive biology and developmental cognitive biology.

39. A developmental period refers to:
A. a historical circumstance common to people of a particular generation.
B. a time frame in a person's life that is characterized by certain features.
C. a time frame in which a person experiences maximum development.
D. a time frame in a nation's history that is characterized by rapid development.

40. The period is the time from conception to birth.
A. perinatal
B. prenatal
C. neonatal
D. postnatal

41. Jonathan is almost completely dependent on his parents for his wants and needs and is only just beginning
to acquire language skills and sensorimotor coordination. Jonathan is in the development period of:
A. late childhood
B. middle childhood.
C. early childhood.
D. infancy.

42. The average kindergartener would be in the development period of:
A. infancy.
B. early childhood.
C. middle childhood.
D. late childhood.

43. Joey has shot up in height over the past year, has developed a deeper voice and is starting to grow facial
hair. He is preoccupied with the pursuit of independence and identity and is spending more time with
friends and less with family. Joey is most likely in:
A. middle childhood.
B. adolescence.
C. early adulthood.
D. late adulthood.

44. Brittany is preoccupied with the pursuit of independence and identity and is spending more time with
friends and less with family. Her thought is more logical, abstract, and idealistic. Brittany is most likely
in:
A. middle childhood.
B. late adulthood.
C. early adulthood.
D. adolescence.

45. This is a time of establishing personal and economic independence, career development, and, for
many, selecting a mate, learning to live with someone in an intimate way, starting a family, and rearing
children.
A. Early adulthood
B. Late adolescence
C. Middle adulthood
D. Late adulthood

46. Travis spends a great deal of time working and trying to establish his career. He is also wondering if he
should move in with his girlfriend and about their long-term prospects. Travis is most likely in:
A. late adolescence.
B. early adulthood.
C. middle adulthood.
D. late adulthood.

47. Sharon is a 30-year old stay-at-home mother to a toddler. Life-span developmentalists would consider her
to be:
A. in the developmental period of early adulthood.
B. transitioning from early adulthood to middle adulthood.
C. a middle-aged woman.
D. in an adult latency period.

48. The developmental period that runs from approximately 40 years of age to about 60 years of age is:
A. central adulthood.
B. the nesting years.
C. middle adulthood.
D. the empty nest years.

49. Peter is a senior partner at his law firm and is an important member of his church and community. Both
his children are in college. Peter's situation is most representative of which period of life?
A. Early adulthood
B. Middle adulthood
C. Late adulthood
D. Retirement

50. Jessica spends a lot of time thinking about the choices she has made in her life and the events she has
witnessed. She is adjusting to decreasing strength and health, and she has made several lifestyle changes
as a result. Jessica is most likely in:
A. adolescence.
B. early adulthood.
C. middle adulthood.
D. late adulthood.

51. has the longest span of any period of development and the number of people in this age group has
been increasing dramatically.
A. Middle and late childhood
B. Adolescence
C. Middle adulthood
D. Late adulthood

52. Katie-Lou is 88 years old. Life-span developmentalists would characterize her as:
A. young-old.
B. old-old.
C. oldest-old.
D. late-old.

53. According to the analysis included in the text, which of the following statements about the "young-old" is
true?
A. They are people between 60 and 70 years of age.
B. They have little potential for physical and cognitive fitness.
C. They show considerable loss in cognitive skills.
D. They can develop strategies to cope with the gains and losses of aging.

54. Development in the young-old and old-old is characterized by considerable , but development in the
oldest-old is characterized by increased .
A. plasticity; adaptability
B. adaptability; plasticity
C. adaptability; flexibility
D. plasticity; frailty

55. Life-span developmentalists who focus on adult development and aging
increasingly describe life-span development in terms of four "ages." The "third age" in this
conceptualization spans from:
A. adolescence to prime adulthood.
B. twenties through fifties (prime adulthood).
C. approximately 60 to 79 years of age.
D. approximately 80 years to the time of death.

56. In a study, baby boomers (those born from 1946 to 1964) reported being less happy than individuals born
earlier. What is the possible reason stated in the text?
A. They have little potential for physical and cognitive fitness when compared to earlier generations.
B. They do not get pensions as the earlier generations did.
C. They have less access to quality medical care than previous generations.
D. They are not lowering their aspirations and idealistic hopes as they age as earlier generations did.

57. Determining age involves knowing the functional capacities of a person's vital organs.
A. social
B. chronological
C. biological
D. psychological

58. Ramada, 69, an avid golfer and fitness enthusiast, recently got a comprehensive health exam done, and
her physician remarked that her vital organs were in such good shape that her age was about 10
years lesser than her chronological age.
A. social
B. mental
C. biological
D. psychological

59. The the person's age, the longer the person is expected to live.
A. younger; biological
B. older; psychological
C. older; chronological
D. younger; social

60. age is an individual's adaptive capacities compared with those of other individuals of the same
chronological age.
A. Social
B. Psychological
C. Physical
D. Chronological

61. In predicting an adult woman's behavior, it may be more important to know that she is the mother of a 3-
year-old child than to know whether she is 20 or 30 years old. This reflects the concept of:
A. chronological age.
B. social age.
C. psychological age.
D. historical age.

62. The 35-year-old grandmother, the 65-year-old father of a preschooler, the 15-year old surgeon, and the
70-year-old student, all serve to illustrate that:
A. chronological age is becoming irrelevant in U.S. society.
B. social age is becoming irrelevant in U.S. society.
C. developmental age is becoming irrelevant in U.S. society.
D. chronological age is becoming increasingly relevant in U.S. society.

63. In the nature-nurture issue, nature refers to an organism's , nurture to its .
A. personality traits ; abilities
B. environment ; biology
C. biological inheritance; environmental experiences
D. acquired traits, heredity

64. The issue involves the degree to which early traits and characteristics persist through life or
change.
A. growth-decline
B. stability-change
C. traits-characteristics
D. permanence-évanescence

65. Gina's therapist attributes her delinquent behavior to heredity and to the gross neglect she suffered
as a baby at the hands of her alcoholic mother. Gina's therapist appears to be emphasizing in
development:
A. personality
B. life-long learning
C. change
D. stability

66. Dr.Mann accepts the life-span development perspective that plasticity exists throughout the life span.
This would indicate that Dr.Mann emphasizes that:
A. early experiences are the deciding factors in development.
B. learning and change is not life-long.
C. later experiences can produce change.
D. stability is the result of heredity and possibly early experiences in life.

67. Although Ryan was physically abused as an infant, he was taken away from his abuser and raised in a
home with loving adults who adopted him. According to developmentalists who emphasize change, Ryan
will:
A. grow up to be an abuser himself.
B. block out his abuse during childhood but relive it during adulthood.
C. heal from the earlier abuse in his supportive environment.
D. suffer during adolescence because of his earlier abuse.

68. In the continuity-discontinuity issue in development, continuity refers to , while discontinuity implies
.
A. abrupt change; stability
B. gradual, cumulative change; distinct stages
C. sequential stages; quantitative change
D. discrete steps; gradations

69. The concept of discontinuity is characterized by:
A. qualitative change.
B. quantitative change.
C. cumulative change.
D. gradual change.

70. With regard to the three important issues concerning development—nature-nurture, stability-change, and
continuity-discontinuity—life-span psychologists:
A. do not take extreme positions.
B. give primacy to the first issue.
C. refuse to consider the opposite position.
D. tend to align themselves rigidly with a certain position.

71. Identify the correct four-step process followed in the scientific method.
A. Collect data, conceptualize a process or problem to be studied, analyze data, and draw conclusions.
B. Conceptualize a process or problem to be studied, collect data, analyze data, and draw conclusions.
C. Collect data, analyze data, conceptualize a process or problem to be studied, and draw conclusions.
D. Conceptualize a process or problem to be studied, draw conclusions, collect data, and analyze data.

72. A theory may suggest , which are specific assertions and predictions that can be tested.
A. hypotheses
B. statistics
C. variables
D. classifications

73. theories describe development as primarily unconscious and heavily colored by emotion.
A. Behavioral
B. Social-cognitive
C. Ethological
D. Psychoanalytic

74. Dr. Berenstein holds the view that behavior is merely a surface characteristic and that a true
understanding of development requires analyzing the symbolic meanings of behavior and the deep inner
workings of the mind. Dr. Berenstein can be described as a(n):
A. psychoanalytic theorist.
B. ethologist.
C. cognitive theorist.
D. behavioral theorist.

75. Identify the correct order of the five stages of psychosexual development set out in Freud's theory of
development.
A. Genital, oral, anal, phallic, and latency
B. Oral, anal, phallic, latency, and genital
C. Anal, genital, oral, phallic, and latency
D. Oral, phallic, anal, latency, and genital

76. According to Freud, our adult personality is determined by:
A. the way we resolve conflicts between home life and professional life.
B. the resolution of adult realities versus childhood fantasies.
C. maintaining the balance between family and friends.
D. the way we resolve conflicts between sources of pleasure at each stage and the demands of reality.

77. Most contemporary psychoanalytic theorists believe that Sigmund Freud:
A. proposed a theory that has stood the test of time and needs no revisions.
B. overemphasized sexual instincts.
C. overemphasized cultural experiences as determinants of an individual's development.
D. underestimated the role of the unconscious in determining development.

78. The theory that was created by Erik Erikson is known as the theory of development.
A. psychobiological
B. psychoeducational
C. psychosocial
D. psychoanatomical

79. One of the differences between Sigmund Freud and Erik Erikson is that:
A. Freud believed that development occurred throughout the life span.
B. Erikson believed that development lasted only until the age of 20.
C. Erikson emphasized the importance of both early and later experiences.
D. Erik Erikson said that sexuality played a key role in the life-span development of the individual.

80. As defined by Erik Erikson, a crisis:
A. will leave permanent psychological scars.
B. will leave psychological scars that will eventually fade over time.
C. will have a catastrophic impact on a person's development.
D. is not a catastrophe but a turning point of increased vulnerability and enhanced potential.

81. Erik Erikson's developmental theory consists of stages that last from birth to .
A. seven; early adulthood
B. eight; death
C. six; adolescence
D. nine; late adulthood

82. The first stage in Erickson's theory is:
A. autonomy versus dependence.
B. identity versus identity confusion.
C. generativity versus stagnation.
D. trust versus mistrust.

83. Kelly responds to her infant son's needs in a consistent and timely way. When he is tired, she puts him
down for a nap and when he is hungry, she feeds him. Erikson would say that Kelly is helping her son to
develop a sense of:
A. autonomy.
B. entitlement.
C. trust.
D. identity.

84. Edwin was a neglected child in his infancy. Now, at 31 years of age, he is highly cynical about the world
and feels that no one can be trusted. Whenever he is in a relationship with a woman, he has tremendous
feelings of suspicion toward his partner, and these feelings eventually lead to the breakup of the
relationship. According to Erikson's psychosocial theory, this is a good indication that Edwin did not
successfully resolve the stage of development, which in turn is causing him to experience in
his current developmental stage.
A. love versus hate; stagnation
B. trust versus mistrust; isolation
C. autonomy versus shame and doubt; confusion
D. trust versus mistrust; stagnation

85. Two-year old Julia is learning to talk, and her parents would say that her favorite word is "no." This
would be considered normal for a child in Erik Erikson's life-span stage of:
A. initiative versus guilt.
B. industry versus inferiority.
C. autonomy versus shame and doubt.
D. trust versus mistrust.

86. McKenzie, age 2, wants to do everything on her own. Her mother punishes her when she attempts to pour
her own milk or tries to answer the phone. Erikson would say that McKenzie is likely to develop a sense
of:
A. initiative.
B. autonomy.
C. anger.
D. shame and doubt.

87. Erik Erikson's stage of initiative versus guilt occurs within which of the following periods?
A. Preschool
B. Elementary school
C. Junior high school
D. High school

88. The elementary school years where children need to direct their energy towards mastering knowledge and
intellectual skills is when Erikson's stage of takes place.
A. intimacy versus isolation
B. integrity versus despair
C. autonomy versus shame and doubt
D. industry versus inferiority

89. Jessica, 16, is in the process of deciding what she wants to study in college. She wants to be an
engineer one day and a painter the next day. Erik Erikson would say Jessica is in the stage of
development.
A. intimacy versus isolation
B. identity versus identity confusion
C. initiative versus guilt
D. industry versus inferiority

90. During early adulthood, Erik Erikson's developmental stage of occurs.
A. intimacy versus isolation
B. romance versus despair
C. generativity versus stagnation
D. industry versus inferiority

91. Caitlin, age 25, has a good job as a financial analyst but she has few friends and has had no success in
dating. She admits that being close to others is a problem for her. According to Erikson's psychosocial
theory, Caitlin is at risk for:
A. stagnation.
B. guilt.
C. isolation.
D. shame and doubt.

92. The term generativity as described in Erikson's seventh stage of development primarily reflects a concern
for:
A. helping the younger generation to develop and lead useful lives.
B. improving oneself.
C. developing healthy ego boundaries.
D. feeling secure in one's job.

93. The final stage of Erik Erikson's developmental theory is:
A. generativity versus stagnation.
B. initiative versus guilt.
C. integrity versus despair.
D. intimacy versus isolation.

94. Roger looks back on his life and feels that he failed to reach his potential, squandered opportunities,
and hurt a lot of people. At 82 years of age, he knows it is too late to make amends. Roger is slipping
into:
A. stagnation.
B. isolation.
C. despair.
D. mistrust.

95. Dr. Wong is a cognitive developmental theorist, so we know that he will stress the importance of
in understanding development.
A. conscious thoughts
B. repressed memories
C. drives and impulses
D. the effects of genes and evolution on the development of intelligence

96. According to Piaget's theory, two processes underlie children's cognitive construction of the world:
A. assimilation and organization.
B. adaptation and abstraction.
C. organization and abstraction.
D. organization and adaptation.

97. The stage, which lasts from birth to about 2 years of age, is the first Piagetian stage.
A. preoperational
B. sensorimotor
C. premotor
D. concrete operational

98. Lynne, 5, loves to draw and color. She can do simple additions on her abacus or by counting on her
fingers. According to Piaget's cognitive development theory, Lynne is in the stage of cognitive
development.
A. preoperational
B. sensorimotor
C. formal operational
D. concrete operational

99. Piaget's four stages of cognitive development:
A. span from conception to adulthood.
B. span from birth to 15 years of age.
C. span from conception to death.
D. start at birth and continue through adulthood.

100.In this stage, of Piaget's cognitive development theory, individuals move beyond concrete experiences
and think in abstract and more logical terms.
A. Preoperational
B. Concrete operational
C. Formal operational
D. Conceptual operational

101.Hidalgo, 8, is very good at addition and subtraction, but he has a hard time understanding the complex
algebraic problems that his 14-year old sister does. Hidalgo is currently in which of Jean Piaget's stages
of development?
A. Preoperational
B. Concrete operational
C. Formal operational
D. Conceptual operational

102.Vygotsky's theory emphasizes how guide(s) cognitive development.
A. culture and social interaction
B. biology
C. the unconscious mind
D. genes

103.The information-processing theory:
A. emphasizes the influence of culture on development.
B. emphasizes that individuals manipulate information, monitor it, and strategize about it.
C. states that individuals develop a gradually decreasing capacity for processing information.
D. states that thinking does not constitute information processing.

104.Why do behavioral theorists emphasize behavior in the study of development?
A. It allows inferences about underlying cognitive processes.
B. We can study scientifically only what can be directly observed and measured.
C. We can better understand the biology that causes our development.
D. It indicates the way in which we have resolved prior crises during development.

105.Behavioral and social cognitive theories emphasize:
A. unconscious motives.
B. discontinuity in behavior.
C. continuity in development.
D. that development occurs in stage-like fashion.

106.Through the consequences of a behavior produce changes in the probability of the behavior's
occurrence.
A. stimulus conditioning
B. operant conditioning
C. consequence conditioning
D. genetic conditioning

107.Nellie, 3, bangs her head against the wall repeatedly throughout the day. How could Skinner's concept of
operant conditioning be applied to address this behavior?
A. Explore experiences from Nellie's early childhood and address them in therapy.
B. Test Nellie to determine her current level of cognitive functioning.
C. Investigate her psychosocial environment and eliminate stressors.
D. Reward Nellie when she does not bang her head and punish the head-banging behavior.

108.In B.F. Skinner's view, shape development.
A. thoughts and feelings
B. unconscious motivations
C. rewards and punishments
D. heredity and culture

109.Danny's mother is even-tempered, fair and tactful. Seeing this, Danny too is growing up to be a polite,
good-natured boy. This imitation or modeling of behavior mirrors the concept of in Bandura's
social cognitive theory.
A. operant conditioning
B. observational learning
C. salient stimuli
D. quantitative change

110.Bandura's most recent model of learning and development includes three elements: behavior,
environment, and .
A. person/cognition
B. culture
C. biology
D. sensitive periods

111.A recent television documentary concluded that, from birth, girls are more nurturing than are boys. You
agree with this because you believe nurturing is an evolutionary trait passed on through the generations,
because females needed to be more nurturing to aid the survival of the species. Your view reflects the
perspective of development.
A. existential
B. ecological
C. ethological
D. theological

112.This theory stresses that behavior is strongly influenced by biology and evolution and has sensitive/
critical periods.
A. Evolutionary theory
B. Ethological theory
C. Ecological theory
D. Eminent theory

113.Konrad Lorenz coined the term to describe the rapid, innate learning that involves attachment to
the first moving object seen.
A. conditioning
B. imprinting
C. internalizing
D. impressing

114.John Bowlby illustrated an important application of ethological theory to human development where he
stressed that attachment to a caregiver has important consequences throughout the life span.
A. within the first 2 years
B. in the first half of life
C. through childhood
D. over the first year of life

115.Jenny has just given birth to her first child, Thomas. Because he has some congenital heart problems,
Thomas is immediately sent to another hospital for surgery. Jenny tells the nurse that this means her son
will never form a close bond with her because she did not get to hold him as soon as he was born. The
nurse draws on John Bowlby's views to respond to Jenny by saying:
A. "You are right. Imprinting would have taken place immediately after birth."
B."Children really don't begin to form attachments to their parents until they are about 2 years old; you
have plenty of time."
C. "Research shows that Thomas will form a closer attachment to the nurses at the hospital than he will
with you."
D. "Babies build attachment to caregivers over the first year of life. You have plenty of time."

116.In Lorenz's view, imprinting needs to take place at a certain, very early time in the life of the animal, or
else it will not take place. This point in time is called a .
A. receptive period
B. sensitive period
C. critical period
D. bonding period

117.According to Urie Bronfenbrenner's ecological theory, the person's family, peers, school, and
neighborhood constitute his or her:
A. microsystem
B. mesosytem
C. chronosystem
D. macrosystem

118.The involves relations between microsystems or connections between contexts.
A. metasystem
B. mesosystem
C. chronosystem
D. macrosystem

119.The consists of links between a social setting in which the individual does not have an active role
and the individual's immediate context.
A. microsystem
B. mesosystem
C. exosystem
D. macrosystem

120.The involves the culture in which individuals live.
A. microsystem
B. mesosystem
C. ethnosystem
D. macrosystem

121.The patterning of environmental events and transitions over the life course, as well as sociohistorical
circumstances constitute which of Urie Bronfenbrenner's environmental systems?
A. Mesosystem
B. Chronosystem
C. Macrosystem
D. Exosystem

122.A criticism of ecological theory is that it underemphasizes and .
A. biology; cognitive influences
B. connections between environmental settings; cognitive processes
C. social contexts beyond the family; critical periods
D. most social contexts; consequences of behavior

123.Dr. Baird collects data on approach behaviors between strangers at the mall on weekend afternoons. A
strength of this naturalistic observational approach is that it:
A. occurs in a real-world setting.
B. involves a structured set of interview questions.
C. allows for more control over the observational setting.
D. gives Dr. Baird the best idea of how people behave under stress.

124.Flevy is conducting an extensive market study and has hired a big group of college students to hand out a
standard set of questions to shoppers at malls and supermarkets and to seek their responses. Which of the
following methods of data collection is Flevy using?
A. Laboratory research
B. Survey
C. Naturalistic observation
D. Standardized test

125.Cynthia is conducting a survey on the prevalence and patterns of substance abuse in her city. What could
be a problem that Cynthia could encounter while using this method of data collection?
A. The assumption that a person's behavior is consistent and stable.
B. The inability to sample a large number of people.
C. That surveys have to be conducted only in person.
D. Some participants may not tell the truth and instead give socially acceptable answers.

126.Which of the following is a criticism of standardized tests?
A. They allow a person's performance to be compared with that of other individuals.
B. They assume a person's behavior is consistent and stable.
C. They provide information about individual differences among people.
D. They are difficult to design.

127.Your psychology professor would like you to develop a systematic way to observe and record the way
young boys and girls play together on a playground. Which type of research should you use?
A. Correlative
B. Manipulative
C. Sequential
D. Descriptive

128.In research, the goal is to describe the strength of the relationship between two or more events or
characteristics.
A. descriptive B.
correlational C.
corroborative D.
discrete

129.Dr. Jackson's research has found that the correlation between IQ and head circumference is +.10. From
this information, we can conclude that:
A. people with large heads have a higher IQ than people with smaller heads.
B. there is scant relationship between head size and IQ.
C. people with small heads tend to have a higher IQ than people with large heads.
D. head circumference is an important predictor of IQ.

130.Which of the following correlations is the strongest?
A. -.65
B. +.46
C. +.70
D. -.77

131.A(n) is a carefully regulated procedure in which one or more factors believed to influence the
behavior being studied are manipulated while all other factors are held constant.
A. case study
B. survey
C. experiment
D. manipulation

132.An experiment can be said to have demonstrated cause and effect when:
A. the behavior under study changes when a factor is manipulated.
B. the factor changes when behavior is modified.
C. it suggests a correlation coefficient close to +/-1.00.
D. it is tested by a peer group.

133.In an experiment, the researcher manipulates the variable and measures its effects on the
variable.
A. dependent; independent
B. independent; dependent
C. operational; dependent
D. independent; operational

134.In an experimental study, which group receives the treatment (independent variable)?
A. Control group
B. Experimental group
C. Dependent group
D. Independent group

135.A researcher is interested in the effect of exercise on stamina in elderly patients. The patients are
randomly assigned to be in a high-exercise or low-exercise training program for 8 weeks. At the end of
the program, their stamina is measured by seeing how long they can walk comfortably on a treadmill. In
this study, the dependent variable is:
A. the number of minutes on the treadmill.
B. the exercise program (high versus low).
C. heart rate during the exercise program.
D. the 8-week duration of the exercise program.

136.Professor Offord wants to assign subjects to experimental groups in such a way that each subject has an
equal chance of being in any group, thus reducing the likelihood that the experiment's results will be due
to any preexisting differences between groups. The best way to assign subjects is:
A. subjectively.
B. randomly.
C. in a systematic manner.
D. in a calculated manner.

137.The cross-sectional approach to developmental research compares:
A. various research methodologies.
B. various developmental theories.
C. individuals of different ages.
D. individuals from different cultures.

138.Dr. McLean has designed a study to test the cognitive skills of people in their 30s, 50s, and 70s where
data is collected over the course of a day through a series of tests. What type of research approach is Dr.
McLean using?
A. Longitudinal
B. Cohort
C. Latitudinal
D. Cross-sectional

139.The longitudinal method of research consists of:
A. studying the same individuals over a long period of time.
B. studying individuals of different ages.
C. studying individuals from around the globe.
D. studying individuals born in the same year.

140.The Harvard Nurses Study has followed the health practices of registered nurses for over 30 years. Each
year the nurses receive a questionnaire asking them about their diet, exercise patterns, and so on, and
health status. The research design used here was .
A. sequential
B. latitudinal
C. longitudinal
D. cross-sectional

141.When researchers use surface labels such as "Blacks," "Hispanics," and "Caucasians," they
underrepresent the differences that exist among people within the same racial group, a practice referred to
as .
A. ethnic gloss
B. euphemizing
C. acculturation
D. assimilation

142.The capacity for change in either children or adults.

143.Studies that compare aspects of two or more cultures.

144.A person's position within society based on occupational, educational, and economic characteristics.

145.A way of conceptualizing age where age is characterized by physical health and the functional capacities
of a person's vital organs.

146.The developmental issue or debate concerning whether development is influenced by biology or
environment.

147.Specific assumptions and predictions that can be tested to determine their accuracy.

148.Theories that emphasize the inner workings of the unconscious mind and the importance of early
childhood experiences.

149.This theorist proposed that psychosexual development occurred in the five stages: oral stage, anal stage,
phallic stage, latent stage, and genital stage.

150.This theorist proposed eight psychosocial stages of development.

151.This theorist states that children go through four stages of cognitive development as they actively
construct their understanding of the world.

152.A theoretical perspective that maintains that we can study scientifically only what can be directly
observed and measured.

153.This theorist developed the theory of operant conditioning.

154.This theorist demonstrated the process of imprinting through his work with greylag geese.

155.A theoretical perspective that emphasizes the importance of environmental factors when explaining
behavior and development. This perspective holds that development reflects five environmental systems
that are both nested within each other and interrelated with each other.

156.A method of gathering data by means of observing behaviors in real-world settings, making no effort to
manipulate or control the situation.

157.A developmental design where the same people are studied over time.

158.Describe how the traditional approach to development differs from the life-span approach.

159.The case study featuring Alice Walker—Pulitzer Prize-winning writer and social activist—states that
when Walker was 8, her brother accidentally shot her in the eye with a BB gun, blinding and disfiguring
her. Life-span developmentalists would hold that this incident would have significantly influenced
Walker's development. Which type of contextual influence would this incident constitute? Why?

160.In addition to chronological age, list and briefly describe the three other ways that "age" has been
conceptualized.

161.Define theory and hypothesis. Describe the relationship between the two.

162.List Freud's psychosexual stages and explain how adult personality is determined as a result of these
stages.

163.Explain ethology and the concept of critical periods.

164.List and briefly describe Urie Bronfenbrenner's five environmental systems.

165.Explain eclectic theoretical orientation. What is the merit in using such an orientation?

166.Name one advantage and one disadvantage of using surveys as a way to collect data.

167.If, as a developmental researcher, you wished to study in-depth the life and mind of Ted Kaczynski—the
notorious Unabomber—who is featured at the beginning of this chapter, which method of data collection
would you adopt? Why?

168.Briefly explain the independent variable and the dependent variable in an experiment. Describe the
relationship between them.

169.Compare and contrast the cross-sectional and longitudinal approach to research, listing the advantages
and disadvantages of both.

1.
(p. 7)

2.
(p. 7)

3.
(p. 7)

4.
(p. 7)
1 Key
Development can be defined as the pattern of movement or change that:
A. begins at birth and continues throughout childhood.
B. begins at conception and continues until adulthood.
C. begins at birth and continues through the human life span.
D. begins at conception and continues through the human life span.

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #1
The approach to the study of development emphasizes extensive change from birth to
adolescence, especially during infancy, little or no change in adulthood, and decline in old age.
A. life-span
B. constructivist
C. traditional
D. evolutionary

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #2
When taking his life-span psychology class, Professor Sharma emphasizes that developmental change
occurs throughout adulthood as well as childhood. Professor Sharma is taking a(n) approach to
development.
A. life-span
B. evolutionary
C. traditional
D. constructivist

Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #3
Two developmental psychologists are having a conversation. One believes in the traditional view of
developmental change; the other believes in the life-span view. Which of the following issues would
they be most likely to differ over?
A. The scientific methods used to study development.
B. Whether the tabula rasa or innate goodness positions were correct.
C. Whether most developmental change occurs from birth to adolescence or throughout adulthood as
well as childhood.
D Whether the earlier theorists, such as Freud and Jung, were correct or whether the later theorists
. such as Piaget and Skinner were correct.

5.
(p. 7)
Blooms: Analysis
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #4
On your first day of class, Professor Red-Elk claims that for too long we have focused on the
development of only young children. She argues that the development of adults and elderly people is
just as important. This professor is articulating a(n) view.
A. evolutionary
B. constructivist
C. traditional
D. life-span

Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #5

6.
(p. 7)
Life expectancy has increased by years during the 20
th
century.
A. 5
B. 10
C. 30
D. 50

7.
(p. 7)

The life expectancy in the United States is currently:
A. 60 years.
B. 78 years.
C. 90 years.
D. 100 years.
Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #6

8.
(p. 7)

The maximum life span of humans:
A. has increased over time.
B. has not changed since the beginning of recorded history.
C. has matched their life expectancy in recent times.
D. is about 78 years as the first decade of the twenty-first century draws to a close.
Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #7

9.
(p. 7)

10.
(p. 7)

11.
(p. 8)
Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #8
If you subscribe to Paul Baltes' perspective of life-span development, which of the following
statements would you NOT agree with?
A. Development is lifelong.
B. Development is unidirectional
C. Development is multidimensional.
D. Development is contextual.

Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #9
The idea that no age period dominates development highlights the life-span perspective that
development is:
A. plastic.
B. contextual.
C. multidimensional.
D. lifelong.

Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #10
Dr. Tepper-Harmon believes that life-span development cannot be studied without considering
biological, socioemotional, and cognitive dimensions. Dr. Tepper-Harmon believes that development
is:
A. lifelong.
B. multidirectional.
C. multidimensional.
D. plastic.

Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #11

12.
(p. 8)
Many individuals become wiser as they age, but their performance on tasks that require speed in
processing information starts to decline. This illustrates how throughout life, some dimensions or
components of a dimension expand and others shrink, or how development is:
A. plastic.
B. contextual.
C. multidimensional.
D. multidirectional.

13. means the capacity for change.
Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #12
(p. 8)

14.
(p. 8)

15.
(p. 8)

16.
(p. 8)

17.
(p. 8)
A. Elasticity
B. Plasticity
C. Contextuality
D. Tenacity

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #13
Tzu-Chiang is 55 years old, is currently enrolled in a college algebra course. He is pleasantly surprised
that he is performing well in the course despite not taking a formal math class for over 30 years.
Researchers would consider this an instance that illustrates how development is:
A. plastic.
B. multidimensional.
C. lifelong.
D. contextual.

Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #14
"You can't teach an old dog new tricks." This old saying refutes Paul Baltes' life-span perspective that
views development as being:
A. plastic.
B. multidimensional.
C. multidirectional.
D. contextual.

Blooms: Analysis
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #15
Psychologists, sociologists, anthropologists, neuroscientists, and medical researchers all share
an interest in unlocking the mysteries of development through the life span. This bears out how
development is:
A. multidirectional.
B. cultural.
C. multidisciplinary.
D. multidimensional.

Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #16
"Individuals are changing beings in a changing world." Which characteristic of development is
reflected in this statement?
A. Development is multidisciplinary.
B. Development is contextual.
C. Development is elastic.
D. Development is multicultural.

Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #17

18.
(p. 9)

19.
Contextual influences include biological processes such as puberty and menopause. They also include
sociocultural, environmental processes such as beginning formal education and retirement.
A. Normative age-graded influences
B. Normative history-graded influences
C. Normative live events
D. Nonnormative life events

Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #18
By age 51, most women enter menopause. This an example of how a biological process can exert a(n)
(p. 9)
on development.
A. bidirectional influence
B. multidirectional influence
C. normative age-graded influence
D. nonnormative age-graded influence

20.
(p. 9)

The generation that has weathered the current recession will share common:
A. normative age-graded influences.
B. normative history-graded influences.
C. nonnormative life events.
D. nonnormative age-graded influences.
Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #19

21.
(p. 9)

22.
(p. 9)
Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #20
Which type of influence is most likely to be common to people of a particular generation?
A. Nonnormative generational influences
B. Normative age-graded influences
C. Nonnormative age-graded influences
D. Normative history-graded influences

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #21
The cultural makeup of the U.S population has changed over the past few years due to immigration
and other factors. Such long-term changes in the genetic and cultural makeup of a population are also
part of:
A. nonnormative historical change.
B. normative historical change.
C. nonnormative life events.
D. nonnormative demographic change.

23. are unusual occurrences that have a major impact on the individual's life.
Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #22
(p. 9) A. Normative life events
B. Normative history-graded influences
C. Nonnormative life events
D. Nonnormative history-graded influences

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #23

24.
(p. 9)
When she was a child, Anna's home was wrecked by a tornado and a neighbor was killed. More than
30 years later, she is still terrified of storms. This is an example of how a event can influence a
person's development.
A. normative age-graded
B. normative generational
C. nonnormative life
D. normative history-graded

25.
(p. 9)

Nonnormative life events:
A. do not happen to all people.
B. happen to younger children but not to older adults.
C. are common to people of a particular generation.
D. are similar for individuals in a particular age group.
Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #24

26.
(p. 9)

27.
(p. 9)
Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #25
Keith has won the lottery and now has more money than he ever dreamed of having. This event will
likely affect Keith's development and is an example of a(n):
A. normative history-graded influence.
B. nonnormative life event.
C. normative achievement.
D. normative age-graded influence.

Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #26
Agatha is 83 years old. Much of her future development will focus on and .
A. growth; maintenance.
B. maintenance; regulation of loss.
C. regulation of loss; change.
D. growth; regulation.

Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #27
28. encompasses the behavior patterns, beliefs, and all other products of a particular group of
(p. 10)

29.
(p. 11)
people that are passed on from generation to generation.
A. Culture
B. Genotype
C. Ritual
D. Ethnocentricity

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #28
These comparisons provide information about the degree to which development is similar, or
universal, across cultures, or is instead culture-specific.
A. Normative studies
B. Ethnocentric studies
C. Ethnicity studies
D. Cross-cultural studies

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #29

30.
(p. 11)
Dr. Wilman is researching the place women occupy in families in Japan and the U.S. Dr. Wilman is
conducting a(n) study.
A. longitudinal
B. ethnocentric
C. cross-cultural
D. sequential

31.
(p. 11)

Latinos:
A. are not an ethnic group since they are too broad a category.
B. form an ethnic group in South America but not in the United States.
Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #30
C. do not form an ethnic group, because there is a lack of diversity within this group.
D. are an example of a broad ethnic group in the United States.

32.

Socioeconomic status (SES) refers to:
Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #31
(p. 11)

33.
(p. 12)
A.the behavior patterns, beliefs, and all other products of a particular group of people that are passed
on from generation to generation.
B. a person's position within society based on occupational, educational, and economic characteristics.
C. the degree to which development is similar, or universal, across cultures.
D. a social label placed on a similar group of people based on their heritage, nationality, race, religion,
and language.

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #32
Laws passed to reform the welfare system, house the homeless, provide relief for catastrophes, and
improve education would be examples of:
A. social policy.
B. generational policy.
C. programmatic legislation.
D. socialized equity programs.

34.
(p. 14)

Going by current trends, 86-year old Matilda is likely to be living:
A. with a spouse.
B. with children.
C. alone.
D. with grandchildren.
Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #33

35.
(p. 14)

Compared with earlier decades, U.S. adults today are:
A. more likely to be married.
B. more likely to be childless.
C. less likely to be living alone.
D. less likely to need social relationships and support.
Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #34

Blooms: Comprehension
Difficulty Level: Medium
Santrock - Chapter 01 #35

36.
(p. 15)
Two concepts help provide a framework for describing and understanding an individual's
development:
A. developmental psychology and behavior.
B. developmental characteristics and traits.
C. developmental challenges and opportunities.
D. developmental processes and periods.

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #36
37. processes refer to changes in the individual's thought, intelligence, and language.
(p. 15)

38.
(p. 15-16)
A. Cognitive
B. Biological
C. Socioemotional
D. Cultural

Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #37
The connection across biological, cognitive, and socioemotional processes is most obvious in the two
rapidly emerging fields of:
A. developmental cognitive neuroscience and developmental social neuroscience.
B. developmental biological neuroscience and developmental social neuroscience.
C. developmental socioemotional pharmacology, developmental biological pharmacology.
D. developmental cognitive biology and developmental cognitive biology.

39.
(p. 16)

A developmental period refers to:
A. a historical circumstance common to people of a particular generation.
B. a time frame in a person's life that is characterized by certain features.
C. a time frame in which a person experiences maximum development.
D. a time frame in a nation's history that is characterized by rapid development.
Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #38

40.
(p. 16)

The period is the time from conception to birth.
A. perinatal
B. prenatal
C. neonatal
D. postnatal
Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #39

41.
(p. 16)
Blooms: Knowledge
Difficulty Level: Easy
Santrock - Chapter 01 #40
Jonathan is almost completely dependent on his parents for his wants and needs and is only just
beginning to acquire language skills and sensorimotor coordination. Jonathan is in the development
period of:
A. late childhood
B. middle childhood.
C. early childhood.
D. infancy.

Blooms: Application
Difficulty Level: Hard
Santrock - Chapter 01 #41

Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

kepeäliikkeinen. Hän ajatteli sitä aikaa omituisella tuskallisella
häveliäisyydellä, mutta samalla siinä oli jonkunlaista itsetuntoista
ylpeyttäkin. Ja kun hedelmäpuut heidän puutarhassaan kukkisivat
toista kertaa —. Hän ei voinut löytää sen johdosta mielessään
mitään pelkoa, ainoastaan maltitonta, hiukan hermostunutta
jännitystä. Ja kun hän sitten nousisi jälleen ylös vuoteesta ja voisi
istua ulkona lapsenvaunuineen — koko ihanan kesän, jolloin hän
istuisi puutarhassa ja hoitelisi pientä lastaan — oli kuin jotakin
hänessä olisi luhistunut kokoon ylenpalttisesta, hellästä
onnentunteesta —.
He eivät koskaan, koskaan asuisi kaupungissa, jos vain voisivat
sitä välttää. Nämä kuukaudet, jotka hän oli asunut täällä maalla,
nähden vuodenaikojen kuluvan ja tuntien kauneuden kaikissa
vaihtelevissa säissä. Vieläpä pitkä sateinen syksykin, jollainen heillä
oli ollut, miten tenhoavan kaunis se oli hänen mielestään ollut, kun
hän noustessaan ylös aamuisin näki sadepisarain liukuvan pitkin
puhelinlankaa ja riippuvan vieri vieressä helmien tavoin talon
ympärillä olevissa puissa. Hänen lastensa oli kasvettava maalla.
Hän ajatteli kävellessään kaikkia niitä onnellisia, lukemattomia
töitä, jotka tulisivat täyttämään hänen päiviään. Ensimmäinen
leikkitupa-hauskuus, jota hän oli tuntenut emäntänä-olostaan,
puuhaillessaan huoneissaan ja laittaessaan ruokaa keittokirjojen
mukaan, joiden johdosta Torkild kiusoitteli häntä, kun hän istuutui
lukemaan niitä iltaisin — se ei sittenkään ollut ajan mittaan
tyydyttänyt häntä. Sehän oli vain olevinaan työntekoa — ei ollut
mitään järkeä siinä, että he molemmat, palvelijatar ja hän, kaksi
aikuista naista, kulkivat ja puuhailivat, ainoana työnään laittaa
ruokaa ja pitää järjestyksessä taloa itselleen ja yhdelle muulle lisäksi.
Se tuntui hänen mielestään järjettömältä ihmisten työvoimien

tuhlaamiselta. Kokonaan toista tulisi olemaan nyt, kun samat työt oli
tehtävä kodissa, missä lapsia kasvaisi. — Olihan tuntunut niin
toisenlaiselta laittaa taloa joulukuntoon, senjälkeen kun oli päätetty,
että heillä tulisi olemaan luonaan lapsi — vaikkakin vieras lapsi, josta
hän ei edes aivan ehdottomasti pitänyt —.
Lill oli kyllä viehättävä pikku tyttö. Mutta ei hän kuitenkaan
tahtonut toivoa, että hänen lapsistaan tulisi sellaisia. Ei silti, että siitä
olisi ollut juuri vaaraakaan — Liedin väellehän lapset olivat vain
leluja: väliin he hoitelivat niitä hyvin puuhakkaasti, ja sitten työnsivät
ne palvelijain huostaan, kun heille tuli halu leikkiä jollakin muulla.
Nyt oli rouva Liedille tullut äkkiä kuin hengen asiaksi päästä
Lillehammeriin jouluksi. Ja niin hän lähetti surematta Ingarin ja
Sonjan, jotka olivat vain kymmen- ja kahdeksanvuotiaat, yksinään
matkalle isoäidin luo Kragerohön. Oli tosin eräs rouva Aterch, joka oli
luvannut "pitää heistä huolta" laivalla; rouva Lied tunsi häntä tuskin,
mutta hänen omatuntonsa — tai miksi sitä kutsui — tuli tästä täysin
rauhoitetuksi. Ja hän oli ollut aivan neuvoton, millä keinoin hän olisi
suoriutunut Lillistä, hän halusi ehdottomasti mieluimmin päästä
ottamasta mukaansa lasta sanatorioon, se oli varsin selvää. Siksi hän
joutuikin ihastuksiinsa, kun he olivat tarjoutuneet ottamaan lapsen
luokseen jouluksi.
* * * * *
Fensalissa juoksenteli rouva Lied ulos ja sisään ovista
tunturinharmaassa housupuvussa ja kierresääryksissä. Rose löysi
Lillin arkihuoneen lattialta, hän istui piilossa raskaan
plyyshinojatuolin takana suuri sadan kappaleen khedivilaatikko
helmassaan ja taitteli savukkeita kahtia. Rose otti laatikon häneltä ja
järjesti sisällön niin, että kahtiataitetut savukkeet tulivat alimmaisiksi

ja ehyet päällimmäisiksi. Siten ei nousisi melua ainakaan sinä aikana,
jonka hän oli siellä. — Vaippoja ja käsilaukkuja ja suurempia ja
pienempiä matkalaukkuja oli hujan hajan huoneessa.
Palvelustyttö toi teetä, keksiä ja marmelaadia. Ja rouva Lied vaipui
menehtyneenä nojatuoliin:
"Oi kyllä toki voit sentään ottaa kupin teetä! Minun täytyy sanoa,
että sinä olet reipas, kun jaksat kävellä tänne asti nyt. Niin, tietysti
se on sinulle vain hyvä, kun sinä olet niin terve. Niin, kyllä minun
täytyy sanoa, että sinulla on hyvä onni, sinulla — kun ajattelen mitä
itse olen aina saanut kärsiä, kun olen ollut noin! Saanko katsoa sinua
—", hän otti nauraen Rosea käsivarresta ja pyöräytti hänet sivuittain.
"Niinpä niin, rouva alkaa saada vartaloa, sanon minä —."
Rose punastui, suurimmaksi osaksi suuttumuksesta.
"Kuule — minä olen pakannut vain yhden puhtaan vaatekerran
Lillille. Kyllä kai sinun palvelijasi joutaa pesemään —. Sinun ei
tosiaankaan sovi kantaa enempää kuin on ihan välttämätöntä,
poloinen. Ota nyt vielä yksi keksi! Oletko sinä leiponut — viittä
lajiako, sanot! Niin, alussa sitä viitsii sellaistakin. Herra, kuinka minä
olin iloinen kun pääsin koko joulurehkinästä tänä vuonna, en ole
tehnyt niin vähintäkään, piiathan jäävät yksin taloon koko ajaksi, niin
että —. Voi sinua, Lill, mitä sinä nyt mangut siinä —."
Lill mankui, koska hän tahtoi saada valkoisen pukunsa mukaan
Torkild-sedän luo. Rose istui ja kuunteli kinastusta, jonka lopputulos
oli ennakolta varma; luonnollisesti soitettiin palvelijaa, joka sai
määräyksen pakata Lillin valkoinen leninki liinavaatteiden mukaan.

"Hyi Lill — kuinka sinä voit olla noin paha mammallesi, jonka pitää
matkustaa niin kauas pois sinun luotasi — moneksi moneksi päiväksi,
ajattele!"
Lill lohduttautui syömällä sokeripaloja.
"Sehän on totta — tahdotko 'Mykkien leirin' joulunumeron — ja
tässä on 'Tulevaisuus'. Siihen olen kirjoittanut joitakin pikku paloja.
— Niin, aivan mitättömiä. — Onhan melkein mahdotonta, kun elää
sellaisissa olosuhteissa kuin minä, saada niin paljon rauhaa, että
voisi koota ajatuksensa johonkin kunnolliseen —. Sehän on myöskin
yhtenä syynä siihen, ymmärräthän, etten voi antaa taloudenhoidon
ja muun sellaisen niellä itseäni kokonaan. Ei, Lill, lopeta nyt, sinä olet
jo syönyt liian monta sokeripalaa! Hyi, sinun hampaasi tulevat siitä
rumiksi ja mustiksi —. Äiti sanoi että ei. No niin, mutta annakin sen
nyt olla viimeinen! Mutta mielestäni minun täytyy hankkia rauhaa
taiteelleni nyt, ennen kaikkea —."
Rose selaili vihkoja lapsuusaikansa parhaiten kasvatetuin kasvoin.
Kun Mary Lied puhui taiteestaan, oli hänen aina niin kauhean vaikea
hallita hymykuoppiaan.
"Mutta katsos, kun nyt on kerran saanut sydämelleen jotakin,
jonka sanomisen tuntee velvollisuudekseen. Minulla on suuri
romaani, koko suunnitelma, kaikki on valmiina, ymmärrätkö, vain
kirjoittamista vailla —."
Rose ei päässyt millään neuvolla lähtemään, ennenkuin hän oli
saanut kuulla koko romaanin sisällyksen. Sen päähenkilö oli
maalaritar, joka oli naimisissa insinöörin kanssa, joka ei häntä
ymmärtänyt. Vaimo tahtoi elää vain luodakseen, sentähden hän ei
tahtonut saada lapsia — mutta mies oli raaka ja poroporvarillinen, ja

niin hän petti vaimonsa väärillä uskotteluilla, niin että vaimon täytyi
vasten tahtoaan synnyttää lapsi; hänen väärinkäytetty äiteytensä
kosti itsensä luonnottomalla vihalla lasta kohtaan j.n.e., j.n.e.
Kertomuksen varrella luotaisiin uutta valaistusta kaikkiin ajan
tärkeimpiin yhteiskunnallisiin ja sukupuolisiin kysymyksiin.
Rose uskalsi pari kertaa mainita miehestään ja tämän päivällisestä.
"Oh, lorua. Torkild ei tosiaan ärtyile sinulle, vaikka hänen pitäisikin
odottaa tunnin verran tai enemmänkin! Minä tunnen kyllä teidät,
minä! Mutta eikö sinustakin se ole valtava aihe? Ja aivan uusi?
Avioton lapsi avioliitossa. Mutta etkö voi kuvitella mielessäsi, kuinka
Veran laisen naisen täytyy vihata tuota lasta, jonka hän on siittänyt
häväistyksessä!"
"En", sanoi Rose. "Mutta Mary, kello on yli puoli viiden —."
"Ei, istu nyt vielä silmänräpäys. Niin, sinä et tietenkään ymmärrä
sitä, sillä sinä olet niitä naisia, jotka ovat pelkästään, yksinomaan
emoeläimiä — katsovat lasta omaksi likeisimmäksi omaisuudekseen
— isä on vain tilapäinen aihe. Olen ajatellut kirjoittaa siitäkin,
naisesta, joka tulee raskaaksi väkisinmakuusta. J.n.e., j.n.e."
Kello oli lyönyt viisi ennenkuin Rose vihdoinkin pääsi irtautumaan
rouva Liedistä. Ja sittenkin tuli vielä viivytystä; Lill vaati saada ylleen
vihreän samettikappansa ja myssyn — ja se myönnettiin pitkän
pohdinnan jälkeen, jonka aikana Lill kirkui ja itki aika lailla. Sitten
lähetettiin matkakäärö jälleen lastenhoitajalle — lämmin talvikappa
täytyi tietysti myös ottaa mukaan; Rosen kannettavaksi oli tullut
melkoinen mytty, kun hän vihdoinkin pääsi lähtemään hyppivä ja
tanssiva tyttönen käsipuolessaan. Hänen oli nyt kuljettava tie
pimeässä ja pikku tyttö mukanaan. Ja hän käveli hitaasti ja vastaili

malttavaisesti kaikkiin Lillin puheisiin ja kysymyksiin. Oli hurmaava
ilta — täällä ylhäällä oli ilma jääkirkas ja puhdas, mutta alhaalla
laaksossa vaappui pakkasusva valkoisena joen ja tehtaiden ja talojen
yllä, joiden ikkunat vilkkuivat punaisina. Etelässä metsän yläpuolella
oli taivas vielä heikosti vaaleanruskottava, mutta yksityisiä suuria
tähtiä pilkoitti jo korkealla taivaanlaella — olisi yö, ennenkuin he
tulisivat kotiin.
Hän tapasi insinööri Liedin mäessä. Tämä näytti tulevan iloiseksi
saadessaan sanoa hyvästit Lillille vielä kerran.
"Nyt sinun pitää olla oikein kiltti ja tottelevainen rouva
Christiansenille — onko isän typykkä kiltti tyttö? Anna suukko isälle!
Niin, minä toivon, ettei hän tuota teille liian paljon vaivaa, rouva!
Hyvästi vain, iloista joulua, rouva!"
Alhaalla aseman luona tuli Torkild heitä vastaan. Hän oli käynyt
kotona.
"Kun Agnes sanoi sinun lähteneen kotoa jo kello kolme, niin tulin
vähän levottomaksi. Ajattelin, että olit ehkä tullut pahoinvoivaksi."
Hän pani käsivartensa Rosen vyötäisille. "Kuinka on laitasi? Hyvää
iltaa, Lill! Sinähän olet hieno kuin kermapuuro, tytöntypykkä!"
"Oikein hyvin vain, näethän sen. Kiitos kukista, Torkild!" Hän pisti
käsivartensa Torkildin kyynärkoukkuun ja pujotti kätensä hänen
käteensä, likistäen sitä hiukan. "Sinä olet niin kiltti ja suloinen
minulle —."
"Piditkö niistä?" kysyi Torkild iloisena.

Käsikynkässä he menivät kotiin päin, Lill lenteli heidän edelleen ja
jälleen takaisin, hyppeli Torkildin kädestä pitäen ja juoksi taas heidän
luotaan ottamaan luikuja tien ojassa.
* * * * *
— Ruokasalissa oli lapselle katettu sija pöydänkulmaan Torkildin ja
Rosen paikkojen väliin. Torkild pani ruokaliinan pikku vieraan kaulaan
ja laittoi hänet istumaan sohvatyyny allaan tuolilla. Hän silitti
hyväillen tytön vaaleita kiharoita:
"No pikkumuori — maistuuko hyvältä, kun saat ruokaa?"
"Tuollaisesta liemestä minä en pidä", ilmoitti Lill, kun Rose
ammensi lehtikaalilientä. "Minä en syö sellaista."
"Syöt sinä. Tässä talossa syövät pikkulapset kaiken ruoan mitä he
saavat", sanoi Rose lujasti.
Lill oli vähän aikaa sen näköinen kuin olisi hän aikonut ruveta
pillittämään. Sitten hän muutti mieltään — nauroi ja takoi
säestykseksi lusikallaan pöytään:
"Mutta eihän teillä olekaan lapsia koko talossa!"
"Onpahan. Onhan meillä tälläkin kertaa; olethan sinä."
"Mutta eipä teillä ole mitään omia lapsia — vai onko, Torkild-setä?"
"Ehkä aiomme hankkia lapsen, Lill."
"Aiotteko sitten ostaa lapsen?" nauroi Lill ääneen.

"Kyllä. Me aiomme ostaa itsellemme lapsen kevääksi", sanoi
Torkild.
"Jos ne eivät vain ole liian kalliita."
"Lapset ovat kalliita", sanoi Lill varhaisvanhasti. "Minun
mammallani ja papallani ei ole varaa hankkia useampia lapsia enää,
niin mamma sanoo." Hän nauraa helisti jälleen. "Mutta miksi ette ole
ostaneet itsellenne lasta jouluksi? Niin minä olisin voinut leikkiä sen
kanssa, näetkös. Ovatko lapset halvempia keväällä, setä?"
"Lapset ovat hyvin kalliita jouluna", sanoi Torkild vakavasti. Hän
vilkaisi Roseen, joka istui nuori hellä äidinhymy kasvoillaan
kuunnellen heidän puheitaan, ja hänen mielensä oli lämmin ilosta,
kun hän ojensi kätensä silittääkseen lapsen tukkaa.
Ja kun he olivat syöneet ja menneet pimeään arkihuoneeseen, veti
hän vaimonsa luokseen, ja he suutelivat pitkään ja sydämellisesti —
kunnes Rose kuiskasi: "Lill — pidä varasi, Torkild, se tyllerö näkee
kaikki." Ja hän meni ja sytytti kattolampun. Hän nosti hyasinttimaljan
kasvojansa vasten hetkiseksi.
"Tiedätkö, että tätä olen toivonut itselleni monet vuodet — että
minulla kerran olisi kokonainen maljallinen leikattuja hyasintteja —."
Torkild tuli pöydän luo:
"Niin — ne ovat kauniita. Keneltä olet ne saanut?"
"Rakas — eivätkö ne sitten ole sinulta?" kysyi Rose
hämmästyneenä.
"Eivät. Nuo mimoosat ovat minulta", sanoi Torkild.

"Minä luulin —. Tuli kaksi laatikkoa yhdellä kertaa. Ne olivat
samasta liikkeestä —."
"Ehkä siinä on tullut jokin erehdys", arveli Torkild. Rose meni
eteiseen noutamaan laatikoita. Molemmissa oli hänen nimensä. Hän
tutki niitä — silkkipaperien välissä oli toisessa laatikossa käyntikortti:
Aksel Christiansen, diploomi-insinööri, Christiania.
"Ajattele, ne ovat Akselilta", sanoi Rose iloisesti yllättyneenä. "Kas,
miten kaunista, että hän lähettää minulle kukkia!"
"Vai ovat ne Akselilta —." Torkild auttoi Rosea siirtämään kirjoja ja
ompeluvehkeitä pois pöydältä, jotta tulisi tilaa kahvitarjottimelle.
"Minun mielestäni sinun pitäisi soittaa Akselille ja kutsua hänet
tänne
jonkun kerran nyt jouluna", sanoi Rose kaataessaan kahvia
kuppeihin.
"Hän on ollut meillä vain yhden ainoan kerran. Sinähän aioit kutsua
Lundin ja Helsingin jonakin päivänä — etkö voi kutsua häntä lisäksi?"
"Kyllä, luonnollisesti, jos sinä sitä toivot."
"Minusta se tuntuu vähän omituiselta. Veljesi on ollut täällä yhden
ainoan kerran. Doris ei koskaan eikä isäsikään —."
"Ei", sanoi Torkild katsellen sikariaan hetkisen. "Ei meidän perhettä
voi syyttää liiasta koossapysymisestä —."
Rose meni keittiöön hetken perästä, ja Torkild jäi istumaan
poltellen ja tuijottaen kattoon. Hän vastaili lyhyeen ja hajamielisesti
kaikkiin Lillin kysymyksiin.

— Se oli perin omituista — Rose näytti kokonaan unohtaneen, että
Aksel oli kerran kosinut häntä. Tai oikeastaan eihän Torkild niin
tarkalleen tiennyt miten asianlaita oli, Rose ei ollut sanonut mitään
— mutta siitä hän joka tapauksessa oli varma, että Aksel oli pitänyt
Rosesta hyvin paljon yhteen aikaan. — Hän ei voinut ymmärtää,
miksi Rose halusi nähdä häntä täällä nyt — kun hänen tilansa oli jo
siksi näkyvä. Sehän ikäänkuin asetti heidät siksi likeiseen yhteyteen
keskenään, että Torkild ainakin sellaisen miehen läsnäollessa, joka
kerran oli ollut rakastunut hänen vaimoonsa, häpeäisi samalla tavalla
kuin hän häpeäisi hyväillä vaimoaan muiden nähden.
Häneen oli koskenut niin kumman kiusallisesti, kun Rose tahtoi
Akselia kutsuttavaksi heille nyt. Hän ei tiennyt mitä siitä ajatella —
tuo kevyt, jokapäiväinen tapa, jolla Rose siitä puhui, oli äkkiä
johtanut hänen mieleensä, kuinka paljon Rose oli unohtanut ja
kuinka vähän ymmärtänyt hänen omaa rakkauttaan kuluneina
vuosina. Ja hän tunsi verestävänä niiden tuskien kirpeyttä, joita hän
ei viime aikoina ollut muistanut, koska oli katsonut ne kokonaan
ohimenneiksi, ja jotka oli paras unohtaa.
* * * * *
Mutta kun Rose tuli keittiöstä jollekin asialle, istui Torkild
ruokasalissa kirjoituspöytänsä ääressä. Hänellä oli Lill polvellaan, ja
hänen tumma päänsä oli kumartunut liki lapsen vaaleaa päätä, kun
hän piirusti hänelle hevosia ja lehmiä punaisella ja sinisellä
lyijykynällä.
"Piirusta nyt lehmä sinisellä, Torkild-setä", sanoi Lill.
"Mutta eihän lehmä voi olla sininen, Lill — oletko koskaan nähnyt
sinistä lehmää?

"En, mutta voithan sinä nyt silti piirtää. Ja olen minä muuten
nähnytkin sinisen lehmän kun olin Kamerikassa."
"Vai olet sinä ollut Kamerikassa, pikkumuori? Milloin siellä olit?"
"No silloin kun minä olin naimisissa Kamerikan keisarin kanssa. Se
oli ennen kuin sinä tulit meille asumaan, ymmärräthän —."
Rose oli löytänyt kaapista, mitä etsi, ja meni ulos hiljaa hymyillen.
"Rose-täti", huusi Lill hänen jälkeensä, "mitä sinä teet keittiössä?"
"Leivon joulukakkua, ystäväni."
"Panetko siihen rusinoita? Silloin minäkin tahdon tulla katsomaan",
huusi lapsi ja hypähti alas Torkildin sylistä.
Illalla makuuhuoneessa, kun Torkild oli päästänyt auki Rosen
kengänpaulat ja suudellut hänen jalkojaan ennenkuin pisti ne
aamukenkiin, otti Rose häntä kaulasta ja veti hänet mukaansa
sohvan luo, joka oli asetettu hänen sänkynsä viereen.
"Eikö hän ole herttainen? Kuinka suloisesti hän makaa —."
Kauan he seisoivat siinä liki toisiaan kietoutuneina ja katselivat
pientä nukkuvaa tyttöä, vaihtaen silloin tällöin pienen hiljaisen
suudelman.

III.
Toukokuun lopulla tuli Rosen ja Torkildin lapsi kuolleenasyntyneenä
maailmaan. Se eli vielä synnytyksen aikana, joka oli hyvin ankara ja
pitkällinen; lääkäri ei ollut varma siitä, etteikö se ollut elänyt vielä
syntymähetkelläkin. Se oli iso ja sangen kaunis poikalapsi, mutta
kaikki henkiinherättämisyritykset, joihin ryhdyttiin, olivat turhia.
Heti kun Rose heräsi nukutuksen jälkeen, vaati hän lasta
nähdäkseen. Lääkäri ja kätilö sanoivat, että se nukkui Torkildin
huoneessa; hän saisi nähdä sen niin pian kuin se heräisi ja hän itse
olisi nukkunut.
"Torkild", kutsui Rose äkkiä. Torkild seisoi sängyn jalkopäässä,
mutta ei katsonut Roseen, ja hän säpsähti, kun tämä mainitsi hänen
nimensä. "Tule tänne minun luokseni", sanoi Rose omituisen
terävällä ja kaikuvalla äänellä — ja Torkild meni ja polvistui vuoteen
pääpuoleen, otsa Rosen kosteata kättä vasten.
"Mikä nyt on?" kysyi Rose äskeiseen sävyyn. "Onko jotakin
hullusti?
Minä näen sinusta, että jotakin on hullusti —."

"Ei, nyt teidän pitää todellakin panna kauniisti maata ja ottaa
hyvinansaitsemanne uni, rouvaseni", kuului lääkärin ammattimaisen
reipas ääni. "Ja teidän miehenne täytyy myöskin saada olla
rauhassa. Hän on jokseenkin rasittunut, hänkin. Kas niin,
Christiansen, sanokaa kauniisti hyvää yötä vaimollenne nyt, teille ei
tosiaan ole nyt minkäänlaiset kohtaukset hyväksi kummallekaan. Jos
olette oikein pirteä huomenna, niin —".
"Torkild", sanoi Rose, niinkun ei olisi kuullut tohtorin sanoja.
Hänen äänensä pakotti Torkildin katsomaan häneen.
"Se ei elänyt", sanoi Torkild ja kätki kasvonsa jälleen
sänkyvaatteisiin.
Rose ei päästänyt äännähdystäkään, käänsi vain päänsä sivulle.
Eikä hän liikahtanut, kun Torkild nousi ylös ja poistui huoneesta.
Lääkäri tuli Torkildin perässä ja torui häntä; olisihan hänen pitänyt
ymmärtää, että hänen vaimonsa tarvitsi lepoa eikä sietänyt
minkäänlaisia mielenliikutuksia.
Torkild ei voinut vastata mitään. Hän tiesi, että hänen oli täytynyt
totella Rosea ja sanoa totuus.
Mitäpä tuo vieras mies tiesi heistä molemmista. — Tohtori, kätilö,
hoitajatar, kidutusta oli sietää noita vieraita ihmisiä luonaan,
kuunnella heitä ja vastata heille. — Mutta kun hän ajatteli sitä
päivää, jona hän ja Rose jälleen jäisivät kahden, tuntui kuin tuska ja
pelko olisivat jäädyttäneet hänen sydämensä, ja hänellä oli
sielussaan tunne, kuin pitäisi hänen rukoilla Jumalalta armahdusta.
* * * * *

Seuraavana aamupäivänä, kun hoitajatar oli mennyt nukkumaan ja
Torkild istui yksin Rosen luona, pyysi Rose äkkiä sitä nähdäkseen.
Hänellä oli ollut suhteellisen hyvä yö, hän oli nukkunut kuusi tuntia,
mutta hän ei ollut sanonut sanaakaan herättyään, paitsi vastaukseksi
kätilölle ja hoitajattarelle, kun nämä häntä puhuttelivat.
Torkild nousi pystyyn ja seisoi hetken epävarmana.
"Voithan ymmärtää, että minun täytyy saada nähdä se", kuiskasi
Rose hiljaa ja valittavasti. "Voithan toki ymmärtää sen. Tahtoisin
nähdä sen silloin, kun vain sinä olet täällä."
Torkild meni oman huoneensa läpi kylpyhuoneeseen, niissä pieni
lapsenruumis makasi korissa. Hoitajatar oli pessyt sen, mutta
käärinyt sen vain sen uuteen valkoiseen villapeitteeseen.
Rose koetti nousta pystyyn sängyssä, kun Torkild tuli hänen
luokseen.
Ja kun Torkild ehkäisi hänet, ojensi hän molemmat käsivartensa.
Silloin
Torkild laski lapsen äidin viereen.
Hän jäi seisomaan ja tuijottamaan. Oli kuin hän olisi ollut
halvautunut eikä jaksanut irroittaa silmiään näystä, joka tuotti
hänelle niin viiltävää tuskaa, ettei hän käsittänyt, kuin hän voi sen
kestää. — Se oli sama tunne kuin hänellä oli ollut eilen nähdessään
Rosen kärsivän niin hirveästi — koko hänen olemuksensa kapinoi:
sen täytyi loppua — ja hän tiesi, ettei kapinoiminen hyödyttänyt
vähääkään. Nytkin hänen lihansa ja verensä huusivat: En tahdo
sietää sitä. Ja hän tiesi, ettei se mitään auttanut, ettei hän tahtonut
—

Rose oli vetänyt pienen alastoman ruumiin itseään vasten ja
peittänyt sen hellästi peitteellä kasvoja myöten. Hän otti sen toisen
pienen käden ja pani sen povelleen, painoi oman kätensä sen päälle,
suuteli mustauntuvaista päätä, silmiä, jotka eivät koskaan olleet
avautuneet valolle, ja suuta, joka ei ollut koskaan hengittänyt. Sitten
hänen kätensä pujahti peitteen alle, ja Torkild tiesi hänen nyt
hyväilevän tuota pientä elotonta kylmää ruumista, kuolleita pikku
käsiä, kuolleita pikku jalkoja.
"Eikö sinunkin mielestäsi hän ole suloinen?" kysyi Rose hiljaa — ja
samassa hän purskahti vihlovaan, vaikeroivaan itkuun.
"Rose —"
"Haudataanko sellaiset kirkkomaahan, sano?" kysyi Rose hetken
perästä sortuneella äänellä.
Kesti vähän aikaa ennenkuin Torkild uskalsi luottaa niin paljon
itseensä, että sai vastatuksi:
"Olen soittanut ja kysynyt. Hänet pannaan äitisi hautaan. Minä
ajattelin, että sinulle ehkä olisi mieleen —"
Hetken perästä Rose virkkoi hiukan tyynemmin:
"Tiedätkö, mihin se vaate on joutunut, jonka panin esille, kun
aloin tulla sairaaksi? Katso, onko se vielä tuolla sohvalla? Se oli
kääritty lakanaan — tahdotko olla kiltti ja tuoda sen tänne —"
"Rose —" vaikeroi Torkild.
Mutta Rose alkoi vetää paitaa lapsen ylle makuullaan.

"Rose — rakas, rakas, sinä et saa liikkua niin paljon —"
"Tahdotko auttaa minua vähän", pyysi Rose. — "Äiti pukee itse
pikku ystävän — äiti ja isä —" silloin puhkesi itku jälleen valloilleen
tukahdutettuna valitushuutona, ja Rose painoi kasvonsa tyynyyn ja
nyyhkytti.
Mutta hetken perästä hän jatkoi lapsen pukemista, ja Torkild auttoi
vapisevin käsin, samalla kuin hän mielessään rukoili Rosea Jumalan
tähden säästämään heitä molempia tältä kidutukselta —.
"Kiitos nyt. — Tahdotko aukaista lähinnä alimman piironginlaatikon
— tahdotko olla niin kiltti ja antaa minulle sen valkoisen,
sinikielekkeisen koltun, joka on ylimmäisenä —"
Torkild toi sen ja auttoi häntä pukemaan sen kuolleen lapsen ylle.
— Hän repii haavaa, ajatteli Torkild, hän repii tahallaan sekä
omaansa että minun sydäntäni. Enkä minä uskalla estää häntä. En
uskalla, koska tiedän, että hän tahtoo kiduttaa — myöskin minua.
"Minun pieni sievä suloinen pojuni —. Oi Torkild —" Rose nyyhkytti
jälleen hillittömästi. "Etkös sinäkin olisi toivonut, että hän olisi elänyt
— edes jonkun tunnin, edes jonkun päivän — elänyt edes vähän,
vaikka meidän sitten olisikin pitänyt menettää hänet —"
Torkild puri itkun sisäänsä. Hänen täytyi hillitä itsensä Rosen
tähden, ja hän vain nyökkäsi —.
— Oi kyllä, kyllä. Jospa Rose olisi saanut pitää heidän lastaan
lämpimänä ja elävänä povellaan edes yhden ainoan kerran — jospa
se olisi saanut imeä hänen rintojaan, niin että hän olisi tuntenut sen
imemisen sydämessään asti — siellä, minne Torkildin rakkaus ei ollut

koskaan voinut ulottua. Jospa heidän kätensä olisivat saaneet yhtyä
pienen, lämpöisen, elävän lapsen ylitse, jospa heidän sielunsa
olisivat saaneet yhtyä sen kuolinvuoteen ylitse —.
— Kaikki mitä hän oli nähnyt ja ymmärtänyt — ja surrut ja ottanut
alistuen vastaan. Ja hän olisi tahtonut pitää hyvänään, olisi
vannoutunut olemaan iloinen sittenkin. Kun Rose antaisi lapselle
kaiken sen, mitä hän, Torkild, ei ollut voinut saavuttaa, ja hänkin
rakastaisi heidän lastaan koko sydämestään, vuodattaisi sen yli
kaiken sen hellyyden, jota kukaan muu ei ollut tarvinnut, rakastaisi
sitä ja suojelisi sitä niinkuin vain sellainen isä voi, joka itse on
kasvanut turvattomana —. Hän oli luottanut siihen, että kun hän sitä
tahtoisi kaikesta sielustaan, niin voitaisiin elämä elää tämänkin
varassa — siten että siitä kasvaisi onni sekä Roselle että lapselle —
ja hänelle itselleenkin, vaikka hänen mieleensä jäisikin ainaiseksi
kaipaus ja kipeä kohta. —
Ja nyt hän tiesi, että hänet oli työnnetty pois viimeisestä
asemastaan, ja että hänen oli jouduttava häviölle —.
Vain pieni vainaja oli syntynyt heidän yhdyselämästään. Pieni
vainaja, joka makasi kylmänä ja hiljaa heidän hellivien käsiensä alla.
Kun hän otti ja vei lapsen pois, lysähti hän sen kanssa oman
huoneensa vuoteelle. Hän puri tyynyä, jotta ei kukaan kuulisi hänen
itkuaan. Ja hän puristi lapsensa elottomia käsiä kourissaan:
"Herra Jeesus. Minä en voi —. Minä en voi. Rukoile äitiäsi, ettei
hän menisi minun luotani —"

IV.
Näennäisesti palautui Rose verrattain pian voimiinsa vaikean
synnytyksen jälkeen. Vasta sitten kuin hän jälleen oli ylhäällä, kävi
ilmi, kuinka kaukana hyvästä hänen vointinsa oli. Ja viikot kuluivat ja
hän pysyi yhtä voimattomana ja lamautuneena. Lääkäri määräsi
vahvistavia lääkkeitä ja kehoitti pontevasti Torkildia reipastuttamaan
vaimoaan ja koettamaan houkutella hänen ajatuksiaan pois
pettymyksestä ja kaipauksesta. Ensiksikin olisi hänen matkustettava
vaimonsa kanssa jonnekin —.
Torkild hymyili vähän lääkärin mentyä. "Eihän tämä sentään ole
samaa kuin jos lapsi olisi elänyt ja te olisitte sitten menettäneet sen",
oli hän sanonut. Matkustaa jonnekin — niin, hän muisti kyllä
kuulleensa useammastakin nuoresta rouvasta, joka oli saanut
kuolleenasyntyneen lapsen ja joka oli lähetetty ulkomaille tai
sanatorioon — se oli kai tavallinen hoitotapa. Luonnollisesti hän
tahtoisi koettaa sitä. Mutta hän ei uskonut suuresti, että se auttaisi.
Tai oikeammin, hän tiesi, ettei se auttaisi. — Ja kuinka herran
nimessä hänen oli rohkaistava Rosea — hänen, jolla itselläänkään ei
ollut enää hitustakaan elämänrohkeutta —.
* * * * *

Aksel oli lähettänyt kukkia Roselle useita kertoja hänen
maatessaan sairaana. Senjälkeen kun hän oli ollut heillä tuona iltana
joulun aikaan, oli hän alkanut itsestäänkin tulla heille verrattain
usein.
Torkild ei voinut vapautua merkillisestä vastenmielisyydestään sitä
kohtaan, että Aksel kävi heillä Rosen ollessa tuossa tilassa. Ei silti,
että hän olisi ajatellut — tai epäillyt — mitään. Se oli vain
epämääräinen tunne, jota hän ei saanut järkeilemällä karkoitetuksi.
Aksel tuli jälleen eräänä iltapäivänä, kun Rose oli ollut ylhäällä
parin viikon ajan. Oli kaunis ilta lopulla kesäkuuta, ja he joivat teetä
verannalla. Illallisen jälkeen oli Rose mennyt sisälle noutamaan
puutarhamansikoita, joita hän aikoi tarjota — ne olivat vuoden
ensimmäisiä. Aksel ja Torkild jäivät istumaan verannalle ja puhuivat
politiikasta. Aksel mainitsi eräästä artikkelista, joka oli ollut saman
päivän Aftenpostenissa. Torkildille ei tullut Aftenpostenia, mutta
Aksel oli ottanut numeron mukaansa ja lukenut sitä junassa, hän
arveli sen olevan eteisessä ja meni sitä noutamaan.
Torkild nousi myös, hän aikoi katsoa voisiko hän auttaa Rosea
tarjoiluvehkeiden kantamisessa. Kun hän tuli ruokasaliin, näki hän
Rosen olevan polvillaan nurkkakaapin edessä. Joitakin lautasia ja
laseja, jotka hän oli ottanut ulos, oli hänen edessään, mutta tällä
hetkellä hän oli vain ihan liikkumattomana polvillaan, ja kyynelet
virtasivat hänen poskiaan pitkin.
Aksel seisoi sivummalla kukkapöydän vieressä selin Torkildiin. Hän
kääntyi ympäri ja meni verannalle katsomatta veljeensä.
Torkild nosti hellävaroin vaimonsa pystyyn ja painalsi häntä hetken
verran itseään vasten. Rose päästi pienen väsyneen nikotuksen ja

kallisti päänsä hänen olkapäälleen tuokioksi. Sitten Torkild asetti
lautaset ja viinilasit tarjottimelle ja kantoi sen ulos Rosen sijasta.
Aksel oli istuutunut entiselle paikalleen ja ojensi veljelleen
sanomalehden, sitten Torkild silmäili läpi artikkelin, tajuamatta mitä
luki.
— Nuo Rosen kauheat kyynelvirrat tulvahtivat esiin satunnaisen
pienen sanan johdosta tai ilman minkäänlaista ulkonaista aihetta —
ilman itkun kamppailua ja ponnistusta. Oli kuin hänen sielunsa olisi
ollut kyynelmeri, joka valui yli äyräittensä silloin tällöin, sitä mukaa
kuin kaipauksen ja surun mainingit liikkuivat hänessä. Sitä oli niin
sanomattoman tuskallista nähdä — ja Torkild tunsi itsensä täysin
voimattomaksi.
Hän tunsi myös, että Akselkin oli kiusaantunut, oli ollut jo
tullessaan. Ei silti että veli olisi sanonut vähintäkään — hänen oma
läpikiusaantunut mielensä se vain vainusi salaisen haavan, jota
toinen piiloitti. Ja se lisäsi hänen omien liikaherkkien hermojensa
kärsimyksiä.
Kun Aksel teki lähtöä, otti Torkild lakkinsa tullakseen mukaan
asemalle saakka. Rose saattoi heitä puutarhanveräjälle asti. Kun hän
sanoi hyvästiä, näki Torkild hänen silmiensä olevan jälleen täynnä
kyyneliä.
Torkild ja Aksel kävelivät metsäpolkua puhelematta. Valoisa kesäyö
oli aivan äänetön, lukuunottamatta ruisrääkän narskutusta niityllä
metsän laidassa ja koiran haukuntaa jossakin talossa kauempana
maalla päin.
"On aivan kauheata, kuinka se on koskenut häneen", sanoi Aksel
yhtäkkiä. Hänen äänessään oli jonkinlainen hillitty kiivaus, joka

aiheutti hämärää levottomuutta Torkildissa.
"Niin, se on koskenut häneen kovasti. Itse asiahan oli jo kauhea —
en ollut ikinä aavistanut sen olevan niin hirveää. Ei suinkaan voi
odottaakaan, että hän niin pian siitä toipuisi. Ja kun hän sitten
kulkee kotona ja luonnollisesti lakkaamatta tuntee tyhjyyden kaikkien
odotusten ja toivon jälkeen, jotka raukenivat tyhjiin —. Kyllä kai se
siitä vähän paranee, kunhan pääsemme joksikin aikaa pois täältä
—."
Aksel vetäisi henkeään terävään ja kiivaasti:
"Oliko se sinulle aivan arvaamatonta, että siinä voisi käydä niin
—?"
Torkild seisahtui äkkiä. Hän katsoi veljeensä — Akselin silmät
kipunoivat vihasta:
"Tarkoitan, oliko sinulla oikeastaan oikeutta — sinulla — mennä
naimisiin terveen, viattoman nuoren tytön kanssa —"
Torkild horjui kuin iskun saaneena. Silmänräpäyksen molemmat
miehet seisoivat ja tuijottivat toisiaan silmiin. Sitten Torkild löi
takaisin — löi veljeään nyrkillä kasvoihin.
Aksel hoiperteli joitakin askelia takaperin. Hän teki liikkeen kuin
olisi aikonut syöksyä Torkildin kimppuun. Mutta hän pysähtyi. Ja he
seisoivat samoin kuin äsken ja tuijottivat toisiinsa.
"— En tiedä", sanoi Torkild vapisevin äänin, "— tarvitseeko minun
sanoa sinulle, ettet näyttäydy talossani enää —"

Aksel ei vastannut mitään. Hän meni veljensä ohi ja lähti
kulkemaan tietä pitkin. Torkild jäi seisomaan samalle paikalle. Hän
tunsi äkkiä silmissään mustenevan, ja hänestä tuntui kuin sydän olisi
pullistunut suuhun. Kun hän tuli tajuihinsa, seisoi hän pitäen kiinni
puhelinpylväästä. Hänelle selveni, että hän oli ollut pyörtymäisillään.
Se mahdollisuus, johon Aksel oli viitannut, oli todellakin
kummitellut hänen omassakin mielessään jonkun kerran näihin
aikoihin. Mutta hänen oli onnistunut pitää se jotakuinkin ulohtaalla.
Sehän oli ehdottomasti epätodennäköistä. Hän oli tutkituttanut
itsensä arvossapidetyllä spesialistilla jo vuosia sitten — siinä
kaukaisessa muinaisuudessa, jolloin hän oli kihloissa Betzyn kanssa.
Rauhoittaakseen omaatuntoaan edes yhdessä tai toisessa suhteessa,
missä se oli mahdollista. Ja hän oli puhutellut lääkäriä jälleen ennen
naimisiinmenoaan.
Ja lapsi oli ollut täysiaikuinen ja varsin iso ja vankka. Ja kätilö oli
varoittanut häntä — tosin liian myöhään — että saattoi käydä
vaaralliseksi, enemmän lapselle kuin äidille, jollei lääkäriä kutsuttaisi.
Mutta niin kauan kuin Rose yleensä oli kyennyt jotakin sanomaan, oli
hän rukoillut, ettei tuotaisi tohtori Meyeriä. Ja Torkildin oli niin vaikea
tehdä vastoin hänen mieltään. Niin oli hän tuhlannut aikaa
telefonoimalla useammille Kristianian lääkäreille, jotka eivät olleet
tavattavissa, ennenkuin soitti Meyerille.
Rosella oli ollut ankara vastenmielisyys sikäläistä lääkäriä kohtaan,
ja Torkild oli muuten jossakin määrin tullut samanlaisiin tunteisiin.
Aikaisemmin hän oli pitänyt hänestä melkoisesti — he olivat
metsästystovereita ja heillä oli niin ollen yhteisiä harrastuksia.
Nyt hän kuitenkin lähti seuraavana päivänä tohtorin luo.

Mutta Meyer pudisti pontevasti päätään Torkildin pelokkaalle
kysymykselle.
"Luonnollisesti. On vaikea mennä takaamaan, etteikö sellainen
vanha juttu voisi tehdä miehelle kepposta — vielä niinkin monen
vuoden jälkeen kuin mistä tässä on kysymys. Mutta mikäli lääkärille
on mahdollista sanoa mitään varmaa, niin olette te päässyt
onnellisesti, hyvin onnellisesti jutustanne, hyvä mies. Se on ainakin
varmaa, ettei pojan kuolemalla ole mitään tekemistä sen asian
kanssa.
"— Mutta seikka, josta teillä on syytä soimata itseänne — ja jota
en halua säästää teitä kuulemasta suoraan, on se, että te
suhtauduitte aivan järjettömän arkaluontoisesti vaimonne — tuota —
kainouteen tai miksi sitä sanoisin — sangen onneton päähänpisto,
sitä vain en ymmärrä, että hän jaksoi pitää siitä kiinni niin kauan —
hänen täytyy olla hemmetin kovasisuinen, no, onhan hän kylläkin
reipas, voimakas nainen —.
"Ja sentähden väitän todellakin, että se on hänen taholtaan vain
vikuroimista, kun hän kulkee noin ja tahtoo olla niin epätoivoinen.
Herra Jumala, onhan sellainen luonnollisesti kipeää alussa, kun
lapsenvaatteet on pantava piiloon ja kehto nostettava ullakolle ja niin
edespäin. Mutta se on niitä suruja, jotka unohtuvat ajan mukana. Te
voitte nyt ilman tunnonvaivoja pitää huolta siitä, että se suru tulee
sammumaan —.
"Ja te ette saa sallia vaimonne kulkea hautoen kaipaustaan ja
suruaan ja sen sellaista. — Te ette saa antaa perään kaikille hänen
päähänpistoilleen, niinkuin olen nähnyt teidän tekevän. Sanon teille
suoraan, sekä lääkärinä että vanhana naineena miehenä — ettei saa

myöntyä kaikkiin naisväen päähänpistoihin, varsinkaan jos tekee sillä
heille jonkun palveluksen. Ei pidä sietää liian paljon sitä lajia —.
"Tehän olette, sikäli kuin lääkäri yleensä voi asiaa ratkaista, terve
ja voimakas mies itse — kun vain pidätte vaarin noista viheliäisistä
hermoistanne. Siinä suhteessa teidän jukoliste täytyy jarruttaa
ajoissa, täytyy tosiaankin — muuten käy hullusti. Minäpä otan ja
kirjoitan jotakin teille itsellenne —"
Torkild istui ja selaili sillävälin Metsästyslehden numeroa, joka oli
pöydällä. Hän näki, että siinä oli Meyerin pieni kyhäys. Merkillistä,
että tuo sama mies kirjoitti noita viehättäviä, herkkiä kuvauksia
metsistä ja vainioilta —.
"No niin." Meyer tuli ja läimäytti häntä olkapäälle. "Te olette liian
rakastunut vaimoonne, Christiansen. Se ei ole hyvä. Se ei hittovie ole
lainkaan hyvä avioliitossa. Luojankiitos ei suuri rakkaus ole niin
tavallinen avioliitossa kuin sukupuolitaudit. Me lääkärit näemme
yllinkyllin sitä surkeutta, jota ne aiheuttavat, jumalaparatkoon. Mutta
sittenkin sanon, että kun se suuri Eros esiintyy, niin eipä paljon
puutu, jukoliste, ettei se tuhoa yhtä paljon onnea ja terveyttä — jos
tekin teette hermostuneita, mahdottomia jälkeläisiä —.
"— Meidät on nyt kerran luotu elämään maan päällä, ja siihen
meidän on mukauduttava —.
"Katsokaa nyt ensinnäkin, että matkustatte tuntureille te
molemmat. Ja sittenkun hän on reilassa jälleen ja te myös — ei
ennen kuitenkaan, muistakaa se — niin toimittakaa hänelle se lapsi,
koska hän nyt välttämättä tahtoo sitä. Minä pidän hänestä sentakia
— ja luonnollisesti on myönnettävä, että se on ankkuri — vaikka
joskus näkyy kyllä, ettei sekään hittovie aina pidä — nykyaikana —."

* * * * *
Torkild puri hampaansa yhteen mennessään takaisin konttoriinsa.
Ei, Rose ei tulisi saamaan enää lasta, sen hän vakuutti, ei hänen
tietoisella suostumuksellaan ainakaan. Olihan sentään jonkinlainen
ylpeyden kipene hänelläkin, kaikesta huolimatta —.
Mutta mitä tuo ajatus sisälsi — se kaiken loppu, mitä se edellytti
— sitä hän ei uskaltanut selvittää itselleen.

V.
Oli päätetty, että he matkustaisivat yhdessä johonkin
tunturisanatorioon lähestyvässä heinäkuussa. Mutta sitten kävikin
ilmi, että Torkildin oli mahdotonta saada vapautta silloin. Hän esitti
silloin Roselle, että tämä matkustaisi yksin sanatorioon ja olisi siellä
ne kuusi viikkoa, jotka vielä puuttuivat metsästysajan alusta. Sitten
Torkild tulisi noutamaan häntä ja he viettäisivät hänen loma-aikansa
sillä pienellä Foldalin karjatalolla, jossa hän ja Helsing olivat olleet
kaksi vuotta sitten.
Torkild saattoi Rosea Lillehammeriin eräänä lauantai-iltapäivänä ja
palasi yksin kotiin sunnuntai-iltana. Torkild ymmärsi itsekin olevan
aivan varmaan parasta, että Rose sai olla yksinään ensin jonkun
aikaa. Mutta häntä peloitti tunnustaa huomanneensa, että Rose oli
samaa mieltä.
Kotona Torkild yhtenään pohti heidän keskinäistä suhdettaan. Aika
ajoin hän koetti kyllä riistäytyä irti noista ajatuksista. Silloin hän oli
taipuvainen myöntämään Meyerin olleen oikeassa: hän oli liian
rakastunut vaimoonsa — ja se ei ollut hyvä. Mutta hänen
rakkautensa Roseen oli kerta kaikkiaan tullut hänen olemuksensa
sisimmäksi ytimeksi.

Jo lyhyenä kihlausaikanaan — tietenkään hän ei ollut koskaan
myöntänyt itselleen silloin, ettei hän oikein uskonut ihmeeseen. Se
on, hän juuri uskoi siihen, hänhän kulki enimmäkseen siinä ihanassa
ylimielisessä tunnelmassa, joka seuraa uskon uhkayritystä. Mutta
hänellä ei ollut koskaan ollut sitä hiljaista tyyntä vakaumusta, että
hänen onnensa olisi itsestään selvä, luonnollinen, vailla jännitystä,
koska siinä ei ollut epäilystä.
Jos niin olisi ollut, olisi tietysti kihlausaikakin kulunut hieman toisin.
Hän muisti kaikkia niitä kevätiltapäiviä, joina he olivat yhdessä
kulkeneet tässä talossa, josta oli tuleva heidän kotinsa —
useimmiten ihan kahden. Tuota hilpeätä, onnellista puuhailua, joka
oli kuin leikkiä. Ja sitä hermostunutta kiihtymystä, jonka valtaan hän
joutui kulkiessaan siten yhdessä Rosen kanssa — ja jota hän kaikin
voimin koetti salata Roselta. Yhden ainoan kerran hän antoi itsensä
ilmi — eikä Rose ollut tehnyt vastarintaa, hän oli kietonut
käsivartensa Torkildin kaulaan, kun tämä kantoi hänet sohvalle, ja oli
koettanut hyväillä häntä kiihkeästi — mutta Torkild huomasi, että nyt
teki Rose väkivaltaa itselleen salatakseen, mitä hän tunsi. Ja rajulla
ponnistuksella hän oli saanut takaisin itsehillintänsä, joka oli tullut
osaksi hänen luonnostaan hänen suhteessaan Roseen.
Hän oli sanonut itselleen ja Roselle — ei, niin ei heidän pitäisi
alkaa. Mutta jos he olisivat tulleet mieheksi ja vaimoksi siinä kodissa,
jota he parhaallaan yhdessä rakensivat itselleen, hetkellä, josta vain
he kaksi tiesivät — se olisi kai ollut yhtä kaunista kuin että he tulivat
siksi myöhemmin kristianialaisessa hotellihuoneessa vietettynä yönä
— käytyään poliisituomarin luona aamupäivällä ja syötyään
päivällistä Continentalissa todistajien, Lundin ja Helsingin, seurassa.
Jos he olisivat rakastaneet toisiaan. Itsehillintä oli tullut hänen
toiseksi luonnokseen — sen oli määrännyt Rosen luonto; jos se olisi

muuttunut, olisi hänenkin luontonsa muuttunut. Mutta Rosen luonto
ei ollutkaan muuttunut. Sinä iltana, jolloin he seisoivat suudellen
toisiaan joululumen sataessa, olivat he kuiskanneet toisilleen: "Se on
rakkaus, joka on uutta —"
Mutta nytpä olikin niin, että se, mikä oli uutta Rosen elämässä, ei
ollut rakkautta. Uutta oli se, että hän oli väsynyt rakkauteen —
omaan umpimähkäiseen, esineettömään rakkauteensa, ja että hän
tyytyi Torkildin rakkauteen, sellaisena kuin hän sen tunsi, ja iloiseen
puuhailuun siinä talossa, jota hän tulisi kutsumaan omakseen.
Torkild muisti heidän hääyönsä — kun Rose makasi nukkuen
hänen käsivarrellaan ja hän tunsi hänen tasaisen, terveen
hengityksensä olkaansa vasten. Nyt oli Rose hänen — ja hän tunsi
mielessään nöyryytystä ja häpeää ja pettymystä. Vaikka tiesikin,
ettei voinut olla toisin. Se oli uusi maailma nuorelle tytölle — ja Rose,
vaikka olikin kaivannut sitä, ei ollut koskaan epäkainona ja uteliaana
hiiviskellyt sen rajamailla vakoilemassa ja nuuskimassa. Ja kun hän
nyt oli eksynyt siihen — mutta sehän siinä juuri olikin, että Torkildista
tuntui siltä kuin Rose olisi eksynyt hänen syliinsä —.
Mutta sitten oli ollut niin ihmeellisen ihanaa herätä Rosen vieressä.
Ja Rose oli ollut niin rakastettavan kaino ja niin vastustamattoman
viattomasti vakuutettu siitä, että nythän Torkildin täytyi olla
ehdottoman ja täysin onnellinen. Ja Torkild oli omastakin mielestään
ollut — sinä Kööpenhaminassa vietettynä viikkona. Rose oli kaino ja
pidättyvä ja samalla kertaa niin lapsellisen ylpeä siitä, että saattoi
antaa Torkildille sen, mitä hän oli halannut kaikkina näinä vuosina —
ja Torkild oli nöyrä ja kiitollinen ja pelkäsi sanomattomasti
loukkaavansa tai peloittavansa häntä —.
Sitten tuli se ihmeellinen yö Berliinissä — heidän oikea hääyönsä.

Jo ensi illasta lähtien oli tuntunut siltä kuin Rose suurkaupungin
kuohuvan elämän ja melun, sen valtavan ja kauneuttapuuttuvan
suuruuden vaikutuksen alaisena olisi liittynyt likeisemmin häneen.
He olivat olleet siellä joitakin päiviä, kun heidän eräänä iltana piti
syödä illallista muutamassa suuressa, hienossa ravintolassa. Rose oli
saanut uuden silkkileningin, jotakin kirkkaan hopeanharmaata
ruusunvärisen alushameen päällä; hän seisoi vaatekaapin peilioven
edessä, ja Torkild suuteli hänen niskaansa ja olkapäitään sillävälin
kuin koetti saada selkoa siitä, mitkä kuuluivat yhteen alavuorin ja
silkkivuorin ja päällysleningin hakasista ja silmukoista ja
painonapeista ja lemmonlaitteista. Kunnes Rose äkkiä tyrkkäsi hänen
kasvonsa pois ja sanoi vilpittömän harmistuneella äänellä: "Uh, etkö
voi jättää tuota tuhmaa suutelemista ja joutua kerrankaan valmiiksi!"
Heidän silmänsä kohtasivat toisensa peilissä. Ja silloin Rose
kääntyi ympäri ja kietaisi käsivartensa hänen kaulaansa nauraen
pientä naurua, joka oli hellä ja katuvainen ja kiusaantunut samalla
haavaa:
"Minun kenkäni, hyvä mies!"
"Kengät —?" Niin, ne uudet kengät, jotka Rose oli ostanut
Wertheimilta aamupäivällä. Sillävälin kuin Torkild seisoi loruillen ja
suudellen ja kiinnittäen ja aukoen nappeja tulematta koskaan
valmiiksi — oli Rose seisonut kuin hehkuvat rautakengät jalassa —
häneen koski niin että hän olisi voinut ulvoa! Ja hän heittäytyi
lähimpään nojatuoliin. Torkild totesi, että hänen jalkansa olivat
suoraan sanoen hyvän joukon kenkiä suuremmat kaikin päin.
Rosella ei ollut mitään muitakaan käytettäväksi sopivia. Silloin
Torkild keksi, että he tilaisivat illallisen samppanjoineen ja kukkineen

huoneeseensa. Seuraavana päivänä Rose saisi uudet kengät; sitten
he voisivat mennä kaupungille —.
He tekivät kierroksen kaupungilla, Rose pitkässä kapassa ja
järkevä kenkäpari jalassa, sillävälin kuin heidän huoneessaan
katettiin. He kävelivät liki toisiaan painautuneina katuja pitkin, jotka
olivat pelkkää kiehuvaa valon ja melun myllerrystä — korkealle
heikosti kuumottavaa kevättaivasta vasten kirjoitti näkymätön voima
punaisella ja valkoisella ja vihreällä tulella kaakaoiden ja savukkeiden
ja polkupyörien ja viinimerkkien nimiä, ja pyyhki ne taas pois —.
Kun he palasivat huoneeseensa, oli siellä kaikki pimeää,
lukuunottamatta hohtavan valkoista pöytää kukkineen ja hopeineen
ja välkkyvine laseineen kahden punaverhoisen kynttilän alla. Sitten
he söivät yksinäisen juhla-ateriansa ja joivat samppanjaa. Rose oli
puettuna vaaleaan silkkileninkiinsä, jalassa vain ihonväriset
silkkisukat, ja Torkild frakkipukuun ja valkoiseen, minkä hän tiesi
pukevan itseään kaikkein parhaiten — ja oli hurmaavaa olla
juhlapuvussa vain toisiaan varten —.
Sinä yönä tuli Rosesta hänen rakastajattarensa — hänen oma
siunattu, ihana, armas rakastajattarensa —.
* * * * *
Ja ensi aika heidän omassa kodissaan oli ollut onnellinen. Rose oli
ollut hänen omansa mielihalulla — ja Torkild oli kuvitellut, että nyt oli
ihme tapahtunut ja hän omisti Rosen, koska tämä koko sielustaan
tahtoi olla hänen —.
Toisinaan, oleksiessaan nyt yksin kotona, hän ajatteli, että se oli
ehkä ollut pelkkää sairaalloista kuvittelua, kun hänestä oli tuntunut,

että tuli päiviä, jolloin Rose oli ikäänkuin pitkien matkojen päässä
hänestä. Lienee ollut mahdottomuus se, mitä hän vaati tahtoessaan
tuntea aina ja ikuisesti, kaikissa ja kaikessa, arkipäiväisimmässäkin
keskustelussa, intohimottomimmassakin sanassa ja katseessa, että
he kaksi kuuluivat toisilleen. Hänellä oli tosin yllinkyllin muistoja
heidän yhdyselämästään, joiden olisi pitänyt tehdä hänelle
mahdottomaksi epäillä sitä, että Rose rakasti häntä. Eikä hän
epäillytkään, ettei Rose ollut rakastanut. Mutta oli niin lukemattomia
pieniä seikkoja, jotka jäätivät häneen pelon, että Rosen rakkaus
kaikkoisi hänestä jälleen. Oli hänen tietoisuutensa siitä, että niin
monet pienet satunnaisuudet olivat olleet johtamassa Rosea hänen
syliinsä. Ja oli hänen oma epäluottamuksensa itseensä, joka oli
syntynyt hänen vuosikausia ajaessaan takaa sitä, mikä aina jäi
häneltä saavuttamatta Roseen nähden. Nyt hän ei uskaltanut luottaa
siihen, että hän voisi pysyttää Rosen omanaan. — Ja silloin hän kai
oli jo tuomittu menettämään hänet —.
Rose kirjoitti hänelle kahden viikon kuluttua, ettei hän jaksanut
olla sanatoriossa kaikkien vieraiden ihmisten keskellä, jos ei
Torkildilla olisi mitään sitä vastaan, niin hän matkustaisi eräälle
karjatalolle Hovringeniin, jossa hän oli ollut ennen ja viihtynyt hyvin;
siellä oli paljon vähemmän ihmisiä ja maksu oli vain puolet. Torkild
vastasi, ettei Rosen pitänyt ajatella maksun suuruutta, mutta
luonnollisesti hän sai koettaa toista paikkaa, jollei kerran viihtynyt
siellä missä oli — kunhan hän vain lupaisi Torkildille olla varovainen,
olla tekemättä liian pitkiä kävelyretkiä ja niin edespäin. Lopetettuaan
kirjeensä rohkaistui hän vielä lisäämään joitakin sanoja siitä, kuinka
hän kaipasi häntä.
Sitten muutti Rose Hovringeniin. — He kirjoittivat enimmäkseen
verrattain lyhyitä ja kuivia kirjeitä toisilleen; ei edes Torkild

kirjoittanut varsinaisia rakkauskirjeitä Roselle. Mutta sitä mukaa kuin
aika kului, tapahtui yhä useammin, että kumpikin liitti joitakin pieniä
helliä ja nopeita lauseita kirjeensä loppuun.
— Kun sitten Torkild elokuun lopulla tuli Hovringeniin noutamaan
vaimoaan, tapasi hän hänet terveempänä kuin oli uskaltanut
toivoakaan, ja Rose oli selvästi hyvin iloinen nähdessään hänet
jälleen. Ja koska he olivat nuoria ihmisiä ja mies ja vaimo, ja
kumpikin vielä soimasi enemmän itseään kuin toista siitä, ettei
heidän avioliittonsa ollut tullut niin onnelliseksi kuin he olivat
uneksineet, niin heräsivät he ensimmäisenä aamuna
uudestisyntynein luottamuksin rakkauteensa. Ja he viettivät kolme
viikkoaan Berittjernin karjatalolla hiukan hillityssä ja
surunvoittoisessa, mutta hellässä ja sydämellisessä onnessa.

VI.
Eräänä päivänä päivällispöydässä sanoi Rose, joka oli ollut
kaupungissa aamupäivällä asioita toimittamassa:
"Sehän on totta, minä tapasin Akselin aamupäivällä, kun olin
Iriksessä juomassa teetä —"
Torkild ei vastannut mitään.
"— Minä kysyin minkä kumman tähden hän ei koskaan enää käy
meillä, ja silloin hän sanoi, että te olitte joutuneet riitaan —" ja kun
Torkild ei vieläkään vastannut: "Siitä sinä et ole koskaan maininnut
minulle sanaakaan."
Torkild ei ollut saanut kerrotuksi vaimolleen siitä mitään, ja
senvuoksi hän oli vastannut välttelevästi, kun Rose viime kuukausina
silloin tällöin oli kysellyt lankoaan. Rose ei näyttänyt ajattelevan, että
asiassa piilisi mitään erikoista; kaikkeen sellaiseen nähden, mihin
hänellä ei ollut erikoista mielenkiintoa, ei Rose osoittanut
erikoisempaa huomiokykyä eikä muistia. Ja Torkildilla oli katkera
tunne, että asianlaita oli verrattain usein näin hänen omiin asioihinsa
nähden.

"Ei, en ole tullut puhuneeksi siitä", sanoi Torkild lyhyeen. "Mutta
hyvä ystävä, mistä te sitten olette joutuneet vihoihin?"
"Sitä minun ei ole niin helppo kertoa sinulle."
Joka kerta kun Torkild ajatteli sitä, tunsi hän samaa voimakasta
katkeruutta, johon sekoittui samalla ikäänkuin häpeää veljen
puolesta. Hän oli vakuutettu siitä, ettei Aksel itse ollut uskonut mitä
hän vihjasi — ja hän muisti sitä yötä, jolloin hän oli uskonut
veljelleen sen, mitä tämä käytti häntä vastaan — näin.
Rose katsoi huolestuneena miehensä ankariin kasvoihin ja kysyi
pelokkaasti:
"Torkild! Mitä se on — ei suinkaan Aksel ole — tehnyt mitään?"
"Tehnyt?"
Rose hämmentyi. "Niin, tarkoitan — hän sanoi — taikka minä sain
hänen puheistaan sen käsityksen — että hänellä oli suuria vaikeuksia
— sellaisia taloudellisia —"
"Oletko hullu!" sanoi Torkild kiivaasti. Aivan vaistomaisesti hän
ajatteli hetken verran Akselia vain veljenään.
"Soisin mieluimmin, ettet kyselisi minulta mitään siitä", sanoi hän
lopettaakseen puheen tästä asiasta.
* * * * *
Jälkeenpäin häntä kadutti. Olisihan hän voinut sanoa esimerkiksi
että Aksel oli arvottomalla tavalla käyttänyt hyväkseen semmoista,
minkä Torkild kerran oli hänelle uskonut. — Mutta silloin voisi Rose

ruveta miettimään, mitä se oli — ajattelemaan yhtä ja toista, hyvin
mahdollisesti jotakin vanhaa tyttöjuttua esimerkiksi. Eihän hänen
ollut helppo tietää, mitä Rosen päähän pälkähtäisi luulla. — Mutta
nyt Rose kukaties ajatteli, että he olivat joutuneet vihoihin jostakin,
mikä koski häntä. Ja tämä näytti Torkildista vaaralliselta. — Hänen
oma levottomuutensa lisäsi hänen katkeruuttaan Akselia kohtaan.
Hän toivoi, että olisi keksinyt jonkun selityksen. Mutta nyt ei hän
saanut mitään aihetta sellaisen esittämiseen. Hän tiesi, ettei Rose
koskaan enää ottaisi asiaa puheeksi. Eikä hän ottanutkaan.
* * * * *
Lokakuun alkupäivinä he saivat vieraakseen Rosen ruotsalaisen
ystävättären, neiti Stenbockin.
Rose oli ollut kaupungissa häntä vastassa aamupäivällä, joten hän
istui arkihuoneessa, kun Torkild palasi konttorista kotiin päivälliselle.
Heti ensi hetkestä, kun Torkild näki hänet, oli hänellä se yllättävä
tunne, että jokin hänen sisällään kurottautui kaivaten tulokasta kohti.
Hän näki, ettei neiti Stenbock ollut ehdottoman kaunis — paitsi
hänen silmissään. Hän oli pitkä ja solakka, mutta litteärintaisessa ja
kapealanteisessa vartalossa oli sellaista nuorekkuutta, joka kyllä voi
somistaa naista — tosin vain niin kauan kuin hän on ilmeisen nuori.
Ja Briten ei liene ollut kaukana kolmestakymmenestä. Hänen
tukkansa oli ihana, vaaleankeltainen ja aaltoileva, silmät siniset ja
hipiä hieno, mutta pitkät, kapeat kasvot hieman ulkonevine
poskipäineen olivat luisevahkot, ja suu oli punainen ja raikas, mutta
ylähuuli ei oikein peittänyt suuria valkoisia etuhampaita. Kaiken
kaikkiaan oli hänen ulkonäkönsä enemmän miellyttävä ja "tyylikäs"
kuin kaunis.

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankmall.com

Test Bank for Life-Span Development, 13th Edition : Santrock

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

Test Bank for Life-Span Development, 13th Edition : Santrock

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 4

Slide 5

Slide 6

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 13

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 19

Slide 20

Slide 21

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Slide 56

Slide 57

Slide 58

Slide 59

Slide 60

Slide 61

Slide 62

Slide 63

Slide 64

Slide 65

Slide 66

Slide 67

Slide 68

Slide 69

Slide 70

Slide 71

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows