Visualizing Complexity Modular Information Design Handbook Darjan Hil

Visualizing Complexity Modular Information Design Handbook Darjan Hil
Visualizing Complexity Modular Information Design Handbook Darjan Hil
Visualizing Complexity Modular Information Design Handbook Darjan Hil

1. Visualizing Complexity Modular Information
Design Handbook Darjan Hil download
https://ebookbell.com/product/visualizing-complexity-modular-
information-design-handbook-darjan-hil-47187754
Explore and download more ebooks at ebookbell.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Visualizing Complexity Modular Information Design Handbook Darjan Hil
Nicole Lachenmeier
https://ebookbell.com/product/visualizing-complexity-modular-
information-design-handbook-darjan-hil-nicole-lachenmeier-51929486
Visualizing The Elephant Managing Complexity During Military Urban
Operations Dr Russell W Glenn
https://ebookbell.com/product/visualizing-the-elephant-managing-
complexity-during-military-urban-operations-dr-russell-w-glenn-1990584
Visualizing Social Science Research Johannes Wheeldon And Mauri
Ahlberg
https://ebookbell.com/product/visualizing-social-science-research-
johannes-wheeldon-and-mauri-ahlberg-45803170
Visualizing The Street New Practices Of Documenting Navigating And
Imagining The City Cities And Cultures Pedram Dibazar
https://ebookbell.com/product/visualizing-the-street-new-practices-of-
documenting-navigating-and-imagining-the-city-cities-and-cultures-
pedram-dibazar-46412278

3. Visualizing Taste Ai Hisano
https://ebookbell.com/product/visualizing-taste-ai-hisano-46768140
Visualizing Human Geography At Home In A Diverse World 3rd Edition
Alyson L Greiner
https://ebookbell.com/product/visualizing-human-geography-at-home-in-
a-diverse-world-3rd-edition-alyson-l-greiner-48672664
Visualizing Earth Science 1st Edition Merali Z Skinner Bj
https://ebookbell.com/product/visualizing-earth-science-1st-edition-
merali-z-skinner-bj-48775808
Visualizing Sufism Studies On Graphic Representations In Sufi
Literature 13th To 16th Century Edited By Giovanni Maria Martini
https://ebookbell.com/product/visualizing-sufism-studies-on-graphic-
representations-in-sufi-literature-13th-to-16th-century-edited-by-
giovanni-maria-martini-49060676
Visualizing Belief And Piety In Iranian Shiism 1st Edition Ingvild
Flaskerud
https://ebookbell.com/product/visualizing-belief-and-piety-in-iranian-
shiism-1st-edition-ingvild-flaskerud-49419930

9. Visualizing
Complexity

11. Birkhäuser
Basel
Visualizing
Complexity
Darjan Hil
Nicole Lachenmeier
Modular
Information
Design
Handbook

12. Contents
Preface
How the book is structured
The MID system
1
Data
dimensions
1A From text to
data
1B From data to
data cube
2
Diagrammati
cal
dimensions
2A
Quantity
2B Position
2C Relationship
3
Visual
dimensi
ons
3A
Color
3B Shape
3C Line
3D Pattern
3E Contour
3F Isotype
6
8
11
15
17
31
41
43
59
67
77
79
87
97
107
115
123

13. 6
Appendix
The authors
Further reading, sources,
and tools
4

Structuring
dime
nsions

4A Structuring by
sorting
4B Structuring by
grouping
5
The variety of
­multidimensional
­visualizations
Overview of all 80
elements
How the MID syst
em
works
Mapping four data

dimensions
 — instructions
How sorting works
26 multidimensional

­visualizations
133
135
147
217
218
220
154
156
158
160
162
16
4
,

14. 6
Preface
The title of this book, “Visualizing Complexity”, contains the word
complexity, a frequently used term, which quite fittingly describes
current thinking. We live in a time when, thanks to computers
and an infinite amount of information, people are doing more and
more tasks a
t the same time, taking on different roles and switching
very quickly between subjects. In this context, we understand
complexity to mean that an issue is impacted by many factors, all
of them interwoven, and is obscure and difficult to grasp. But
why visualize complexity? Quite simply because we firmly believe
that many a seemingly
complex issue can be better processed when
it is externalized visually and can be viewed from some distance.
Initially, it is not about the quality of the visualization, but simply
about the process of getting something out of one’s head onto the
page (digital or analog) and thereby making it communicable.
In the context of this book, we understand issues to be data as
a general concept. Whether we are dealing with text or numbers,
in our opinion both are raw material, i.e. a data set to be processed. Both can be considere
d in terms of quantity or quality, and can
be processed visually. In this context it is important to be aware that any consideration of an issue assumes a cert
ain perspective and
tells an associated story. For each set of data there are various approaches and perspectives. Therein lies the complexity mentioned above. The aim is not to simplify the complexity, but to enable the reader to skilfully navigate through the different perspectives of the topic. To facilitate this navigation, we have developed a method called modular information design; MID for short. In this system,
all elements, the smallest units of the system, are made combinable
in modules similar
to the periodic table system employed in chem­
istry. It is import
ant to note that in order to facilitate simplified
orientation in the MID system, elements are grouped into higher
-
level dimensions. Dimensions are units used to organize elements at a certain level.

15. 7
This book is the result of ten years of practical experience in which
we enjoyed experimenting and carried out analysis work with the
aim of making the little known — to date — but demanding interface
discipline of information design more accessible through straight­ forward principles. We are convinced that visualization as a general problem
-solving approach helps to create greater transparency
and enables wider participation and better decision-making. In addi­
tion, people t
end to prefer seeing and reading attractively presented
text and figures
 — and understand them better — than the usual pre­
senta
tions with their standard diagrams. We want to demonstrate
that the world of informa
tion design has many beautiful facets. We
therefore dare
 — in an unconventional way — to make connections
between disciplines and issues where before there were no obvious ones, the objective being to increase interdisciplinary understanding.
This book is intended to be a source of inspiration to all those
who work with figures so that they may see data from a new per­
spective and are able to explore design options for the communica­ tion of information. For designers, this handbook can make figures more accessible, and thereb
y open up new design opportunities for
the presentation of information. Generally speaking, we want to convey the joy of working correctly, but also creatively, with text
and figures, and we want to motivate people to start their own visual­ ization of complexity. For this it is not necessary to have special talent, or a computer
, or special training
 — but instead a pen and
paper, an interest, and a willingness to experiment. We hope that you will enjoy working with this handbook and wish you every success.
Darjan Hil and Nicole Lachenmeier

16. 8
How the book
is ­structured
Yellow section
In the yellow section, the structure of a double
page consists of a data set, an explanation,
a title, and an abstract icon as the representa­
tion of the principle explained therein. The
yellow section, as well as the entire book, only
uses a single small data set that describes
a fictitious family history.
Blue, red, green sections
In the blue, red, and green sections, the ele­
ments of the modular information design are ex­
plained on a single page each. An abstract
icon represents each principle, which is supple­
mented by an element title and an element ID.
In this way, the elements can be traced through­
out the entire book. A simple example in the
bottom left
-hand corner and a short explanation
gives each element a context for practical
­application.
Example section
In this section, each example of data select­
ed from the data set is combined on one page with the elements presented, thus creating a multi
­dimensional visualization example. Each
page consists of a listing of the data dimensions used and the used elements as icons with the element ID. Step by step, the structure becomes clear with the help of an accurate legend and
a descriptive title, as well as a short highlighted text with the specific findings for telling the story from the diagram.
This book is structured visually and
subdivided into color
-coded sections.
The first four sections convey the necessary basic understanding and form the basis for the examples of multidimensional visualizations found in the fifth section.
It is important to know that the
book does not have to be read from front to back, but can be skimmed for inspiration. The structure of the ex­
amples can easily be decoded at the end of the book, and details can b
e
checked in the earlier sections.

17. 9
Data set
Element–ID
Descriptive
title
Highlight
Explanation
Simple
example
Legend
Icon
Title

19. 11
The MID system
The construction of the visualizations in this book is based on
a system. We understand the term system to mean that a number
of different components, together with certain principles, form a
whole. When applying the principle of delibera
tely selecting ele­
ments from the modular system and combining them with different
dimensions to crea
te a new visualization, we speak of modular
information design.
The MID system consists of four higher-level modules: the
data dimensions (yellow) , the diagrammatical dimensions (blue),
the visual dimensions (red), and the structuring dimensions
(green) . Together, the last three dimensions form 80 distinctly
identifiable elements.
The idea behind the MID system is that by combining a data
set with selected elements of the three groups, a large number of multidimensional visualizations can be designed. U
sing a simple
framework, it is possible to encode not only all known diagram
types but also a nearly infinite number of new visualizations. This system can b
e understood as a visual algorithm. But likewise, it is
also possible to use MID to analyze and decode existing visualiza­
tions. Multi
­dimensional information design does not depend on
specific tools. It is possible to use pen and paper and a wide range
of different software tools. The fifth chapter contains step-by-step
instructions.

20. 12
Data dimensions
The data-based dimensions describe the steps
associated with the analysis of a data set.
Here, the primary concern is not procedures
relating to statistics but the essential conceptual
considerations as to which questions can be
clarified with this data set, which stories can
be told, and which perspectives can be
­adopted.
F
rom this, the selection of the individual data
dimensions is derived, i.e. the columns of a data set.
Diagrammatical dimensions
The diagrammatical dimensions contain all
­elements collected from the various areas of
mathematics and information technology. 
The common denominator of this collection is that a data set can be translated into a simple diagram in a mathematically correct manner. The diagrams thus created describe either quantities, positions in a system of coordinates, or
­relationships.
Visual dimensions
The visual dimensions can be looked upon
as the creative dimensions. Here, a great many design principles can be used to create a
dia
­gram with several data dimensions. Gener­
ally speaking, the visual elements presented
here are part of the basic vocabulary of design­ ers. We have subdivided these into the fol­ lowing groups: color, shape, line, pattern, con­ tour, and the special group of isotypes, according to Neurath.1
Structuring dimensions
The structuring dimensions have the greatest influence on the story of a visualization. The question here is: What are the data dimensions used for sorting and grouping a diagram?
Just by opting for different ways of sorting it is possible to tell different stories. The sorting
also determines the arrangement of the indi­ vidual data elements and therefore has a great influence on the overall shape. On the other hand, grouping brings harmony and order into the format.
Multidimensional visualizations
Through the multidimensional visualizations, all dimensions are applied together. New dia­ gram variations are created from three or more data dimensions that are mapped onto the
elements of the other three dimensions. For the multidimensional visualizations, it is always necessary to have at least four elements.
The MID system

21. 13
Multidimensional
visualizations
Structuring
dimensions
Visual
dimensions
Diagrammatical
dimensions
Data dimensions

23. 15
1
Data
dimensions
What do we need to know about a data set in order to be able to
decide which data dimensions should be used for the visualization?
Do we already at this stage need analyses or statistics methods
to answer this question? Is it possible to look neutrally at a data
set whilst observing a certain distance? Are there intermediate sta-
gesat which visual patterns can be detected in the data set or
in the different dimensions of the data set? In this chapter we illus-
trate approaches that answer these and other similar questions
and demonstrate a flowing transition from analysis to visualization.
Regarding the conceptual consider
ation of a data set from its
possible access points, a fundamentally open attitude is required.
This makes it possible to engage in in
terdisciplinary cooperation
and communication on equal terms.

25. 17
1A
From text
to data
In this chapter we present a data set as a basis for the entire book.
It is a text about the Wagner and Brown families, which can be
used to extract and visualize data in a step-by-step process. The
names of the family members are b
ased on the statistically most
common family and first names of the 19
 th century in German-
and English-speaking countries. The objective is to illustrate the individual steps requir
ed for visualization and to make the possible
variations visible, without having to change too many para
­meters at
once
. Please note that the story is fictitious and does not relate to
real events. This simple family story makes it possible to understand data easily and establish a connection between them and you.

26. 18
Running text is intended to give the
reader time to bring to mind the respec-
tive content in one’s imagination. Written
stories fea
ture descriptive details and
inspire the readers' power of imagina-
tion, encouraging them to mentally dive
into their own w
orld. The information
in a section is unstructured, without how-
ever having a negative effect on how
easy it is to underst
and. Narrators tell their stories in the way
their thoughts flow. However, for the purpose of searching or obtaining a quick overview, narrations are less suit-
able. For example, when searching for Otto Wagner’
s date of birth in the text
about the entrepreneurial family, one has to scan the text line by line until this
is found. Clearly in this case we cannot talk about a quic
k overview or rapid
­navigation.
Unstructured running text as a
starting point

27. 19
The success of the Browag AG company goes back to Hermann Wagner and
James Brown. Hermann Wagner was born in Vienna in 1871 ( died 1961) . During
his student years he got to know Vienna-born Emma Moser ( 1875) , who was
four years younger (died 1960) . In 1900, Hermann and Emma married in Vienna,
where the children Otto ( 1901, died 1924) and Paul ( 1914, died 2011) were also
born. With the help of the Moser family’s financial resources, Hermann was
able to set up Wagner Farben GmbH and establish it successfully in Vienna.
After finishing school, Otto decided to go to Munich to study and Paul decided
to follow in his father Hermann’s footsteps. Otto Wagner died tragically of
­tuberculosis in Munich at the age of 23.
In the course of his business, Paul traveled to other countries and, in 1934,
whilst in Paris, he met his future wife, ­Elisabeth Brown of Brown Chemicals Inc.
The company Brown Chemicals Inc. had been founded in London by James Brown (born 1882, died 1947) . He benefited greatly from his marriage to Marie
Durand (born 1879, died 1951) , who came from a prosperous Parisian family.
James built up his business in London as well as in Paris, where the couple spent most of their time. Marie and James had two daughters, Anna ( born 1913,
died 1996) and Elisabeth ( born 1915
, died 2014) . Anna was born while the family
spent some time in London; she grew up there, went to a London boarding school, and spent the rest of her life in London. Her sister Elisabeth grew up in Paris where she lived with her parents; from an early age, she joined papa James’s company, where she later met Paul Wagner.
The wedding between Paul and Elisabeth not only sealed the matrimo-
nial bond, but also the business relationship, which led to the formation of the
­newly merged Browag AG. In 1935, Hermann was born in Paris ( died 1987)
and seven years later, along came his sister Marie ( born 1942, died 2020
).
Owing to his commitment to the time-consuming management of the branch
in Vienna, Paul did not move away from Vienna.
Thus it came about that — some years later —Elisabeth and Paul separated.
Paul decided to sell his company shares to Elisabeth, and to quit Browag AG. Their son Hermann decided to go to Vienna to study and to live with his grand-
parents, Hermann and Emma. Marie, on the other hand, wanted to study art
in London and decided not to take up her mother’s offer of joining the company in Paris. Elisabeth Bro
wn is considered one of the most successful female en-
trepreneurs of the 21st century and is leaving her entire fortune to charitable
organizations with a focus on design.
The story of the
entrepreneurial families

28. 20
Unstructured running text
with highlights
In this version, the running text has
already been enriched with a few
support­ing symbols. Each symbol rep-
resents a certain type of information
and is marked in yellow. Although
at this stage we cannot yet talk about
a visualization, a search, e.g. for Otto Wagner’s da
te of birth is made easier.
The text is still unstructured.
▶First name
◀Family name
●Year of birth
◖Year of death
■Place of birth
◆Home town

29. 21
The story of the
entrepreneurial families
The success of the Browag AG company goes back to ▶ Hermann ◀Wagner
and ▶James ◀Brown. ▶Hermann ◀Wagner was born in ■ Vienna in
●1871 (died ◖1961). During his studen
t years he got to know ■ Vienna-born
▶Emma Moser ( 1875) , who was four years younger ( died ◖1960) . In 1900,
▶Hermann and ▶ Emma married in ◆ Vienna, where the children ▶ Otto
(●1901, died ◖ 1924) and ▶ Paul (●1914, died ◖ 2011) were also born. With the
help of the ◀ Moser family’s financial resources, ▶ Hermann was able to
set up Wagner Farben GmbH and establish it successfully in ◆ Vienna. After
finishing sc
hool, ▶ Otto decided to go to ◆ Munich to study and ▶ Paul
decided to follow in his father ▶ Hermann’s fo
otsteps. ▶ Otto ◀Wagner died
tragically of tuberculosis in ◆ Munich at the age of 23.
In the course of his business, ▶ Paul tr aveled to other countries and,
in 1934, whilst in Paris, he met his future wife, ▶ Elisabeth ◀Bro
wn of Brown
Chemicals Inc. The company Brown Chemicals Inc. had been founded in
■London by ▶James
◀Brown ( born ●1882, died ◖ 1947) . He benefited greatly
from his marriage to ▶ Marie Durand ( born ●1879, died ◖ 1951), who came
from a prosperous ■ Parisian f amily
. ▶James built up his business in ■ London
as well as in ◆ Paris, where the couple spent most of their time. ▶ Marie and
▶James had two daughters, ▶ Anna ( born ●1913, died ◖ 1996) and ▶ Elisabeth
(born ●1915, died ◖ 2014) . ▶Anna was born while the family spent some
time in ■ London; she gre w up ther
e, went to a London boarding school, and
spent the rest of her life in ◆ London. Her sister ▶ Elisabeth grew up in ■ Paris
where she lived with her parents; from an early age, she joined papa ▶ James’s
company, where she later met ▶ Paul ◀Wagner.
The wedding between ▶ Paul and ▶ Elisabeth not only sealed the matri­
monial bond, but also the business relationship, which led to the formation of
the newly merged Browag AG. In ● 1935, ▶Hermann was born in Paris ( died
◖1987) and seven years later, along came his sister ▶ Marie ( born ●1942, died
◖2020) . Owing to his commitment to the time-consuming management of
the branch in Vienna, ▶ Paul did not mov
e away from ◆ Vienna.
Thus it came about that — some years later— ▶Elisabeth and ▶ Pa ul sep­
arated. ▶Paul decided to sell his company shares to ▶ Elisabeth, and to
quit Browag AG. Their son ▶ Hermann decided t
o go to ◆ Vienna to study and
to live with his grandparents, ▶ Hermann and ▶ Emma. ▶Marie, on the other
hand, wanted to study art in ◆ London and decided not to take up her mother’s
offer of joining the company in ◆ Paris. ▶Elisabeth ◀Brown is considered
one of the most successful female entrepreneurs of the 21
 st century and is leav-
ing her entire fortune to charitable organizations with a focus on design.

30. 22
Running text as a list,
structured with highlights
A mere compilation of data in the form
of a list is not enough to structure
the under­lying text. A list guides the eye
through the listed items. The added
­value is not achieved until the sentence
structure becomes comparable through
identical arrangement. The symbols
are used to make things even clearer. It
is possible
 — albeit not yet very easy — 
to detect a pattern in the lines.
▶First name
◀Family name
●Year of birth
◖Y
ear of death
■Place of birth
◆Home town

31. 23
• ▶Hermann ◀Wagner, b orn ●1871 in ◆ Vienna, lived in ◆ Vienna, died
◖1961, married to ▶ Emma ◀Moser, children ▶ Otto and ▶ Paul
• ▶Emma ◀Moser lat er ◀Wagner, ●1875 born in ■ Vienna, lived in
­◆Vienna, died ◖ 1960 , married to ▶ Hermann ◀Wagner, children ▶ Otto
and ▶Paul
• ▶Otto ◀Wagner , born ● 1901 in ■ Vienna, lived in ◆ Munich, died ◖ 1924
• ▶Paul ◀Wagner , born ● 1914 in ■Vienna, lived in ◆ Vienna, died ◖ 2011,
married to ▶ Elisabeth ◀Brown, children ▶ Hermann and ▶ Marie
• ▶James ◀Brown , born ● 1882 in ■ London, lived in ◆ Paris, died ◖ 1947,
married to ▶ Marie ◀Durand, children ▶ Elisabeth and ▶ Anna
• ▶Marie ◀Durand la ter ◀ Brown, born ● 1879 in ■Paris, lived in ◆ Paris,
died ◖1951, children ▶ Elisabeth and ▶ Anna
• ▶Elisabeth ◀Bro wn later ◀ Wagner, born ● 1915 in ■ Paris, lived in ◆ Paris,
died ◖2014, married to ▶ Paul ◀Wagner, children ▶ Hermann and ▶ Marie
• ▶Anna ◀Brown , born ● 1913 in ■ London, lived in ◆ London, died ◖ 1996
• ▶Hermann ◀Wagner, b orn ● 1935 in ■ Paris, lived in ◆ Vienna, died ◖ 1987
• ▶Marie ◀Wagner, b orn ● 1942 in ■ Paris, lived in ◆ London, died ◖ 2020
The story of the
entrepreneurial families

32. 24
Structure in table form
When, in a list consisting of sentences
with an identical structure, regular
­spaces are inserted between the differ-
ent parts of the sentence, a table is
created. The placement of structured text elements in a grid gener
ates good
readability and comparability of the
contents. The highlighting symbols used previously ar
e no longer required
here
 — the gap between the parts
of the sentence orders the elements in
accordance with their affiliation and columns are crea
ted.
▶First name
◀Family name
●Year of birth
◖Year of death
■Place of birth
◆Home town

33. 25
◀Family
name
▶First
name
■Place of
birth
●Year of
birth
◆Home
town
◖Year of
death
▶Children
◀Wagner ▶Hermann ■Vienna ●1871 ◆Vienna ◖1961 ▶Otto
▶Paul
◀Wagner
(◀Moser)
▶Emma ■Vienna ●1875 ◆Vienna ◖1960 ▶Otto
▶Paul
◀Brown
(◀Durand)
▶Marie ■Paris ●1879 ◆Paris ◖1951 ▶Anna
▶Elisabeth
◀Brown ▶James ■London ●1882 ◆Paris ◖1947 ▶Anna
▶Elisabeth
◀Wagner ▶Otto ■Vienna ●1901 ◆Munich ◖1924
◀Brown ▶Anna ■London ●1913 ◆London ◖1996
◀Wagner ▶Paul ■Vienna ●1914 ◆Vienna ◖2011 ▶Hermann
▶Marie
◀Wagner
(◀Brown)
▶Elisabeth■Paris ●1915 ◆Paris ◖2014 ▶Hermann
▶Marie
◀Wagner ▶Hermann ■Paris ●1935 ◆Vienna ◖1987
◀Wagner ▶Marie ■Paris ●1942 ◆London ◖2020
The story of the
entrepreneurial families

34. 26
Structure in table form,
nested
Through a new arrangement, it is
possible to organize a table such that
repea
ting terms can be omitted.
This has the effect of making patterns
discernible already at the table stage.
Nesting a table in this way incre
ases
the read
­ability many times over. In
this step it is always advisable to start
with the column that has the fewest
expressions. In this case it is the family name, with the two expr
essions
Wagner and Brown.
▶First name
◀Family name
●Year of birth
◖Y
ear of death
■Place of birth
◆Home town

35. 27
◀Family
name
■Place of
birth
◆Home
town
▶First
name
●Year of
birth
◖Year of
death
▶Children
◀Wagner ■Vienna ◆Vienna ▶Hermann ●1871 ◖1961 ▶Otto
▶Paul
▶Emma ●1875 ◖1960 ▶Otto
▶Paul
▶Paul ●1914 ◖2011 ▶Hermann
▶Marie
◆Munich ▶Otto ●1901 ◖1924
■Paris ◆Vienna ▶Hermann ●1935 ◖1987
■Paris ◆London ▶Marie ●1942 ◖2020
◀Brown ■Paris ◆Paris ▶Marie ●1879 ◖1951 ▶Anna
▶Elisabeth
▶Elisabeth●1915 ◖2014 ▶Hermann
▶Marie
■London ◆Paris ▶James ●1882 ◖1947 ▶Anna
▶Elisabeth
◆London ▶Anna ●1913 ◖1996
The story of the
entrepreneurial families

36. 28
Hierarchical structure
The construction of a family tree is
founded on two basic elements: firstly,
on a clear structure, as in a table,
and secondly, on the further information
about the connections betw
een the
various people mentioned in the text.
The newly crea
ted order makes it
possible to discern patterns even faster.
Family tre
es are often used in visual
­
ization to represent hierarchies in groups.
In this concrete example, the family
tree shows the sequence of relationships between the gener
ations of the two
families. Usually, a box represents
a
­person, and the nodes and linear con-
nections repr
esent the relationships ­between the members.
▶First name
◀Family name
●Year of birth
◖Year of death
■Place of birth
◆Home town

37. 29
◀Wagner
▶Hermann
■Vienna
●1871 ◖ 1961
◆Vienna
◀Wagner (◀Moser)
▶Emma
■Vienna
●1875 ◖ 1960
◆Vienna
◀Brown
▶James
■London
●1882 ◖ 1947
◆Paris
◀Brown (◀Durand)
▶Marie
■Paris
●1879 ◖ 1951
◆Paris
◀Wagner
▶Otto
■Vienna
●1901 ◖ 1924
◆Munich
◀Wagner
▶Paul
■Vienna
●1914 ◖ 2011
◆Vienna
◀Wagner (◀Brown)
▶Elisabeth
■Paris
●1915 ◖ 2014
◆Paris
◀Brown
▶Anna
■London
●1913 ◖ 1996
◆London
◀Wagner
▶Hermann Jr.
■Paris
●1935 ◖ 1987
◆Vienna
◀Wagner
▶Marie Jr.
■Paris
●1942 ◖ 2020
◆London
The story of the
entrepreneurial families

39. 31
1B
From data to
data cube
In order to make it easier to orient the phases of data analysis and
help with understanding the different ways a data set can be
viewed, we have developed the data cube as a metaphor. We are not
so much referring to the fact that each cube has exactly six equal
sides, but instead are using this term in the metaphorical sense that
a cube can be viewed from different sides. For this reason, we
could also refer to the cube as a meta-cube or hyper-cube, but for
simplicity’s sake we’ll just stick with data cube. For example, each
column of a table, i.e. each data dimension, can be understood
as one side of the cube. The steps proposed here for data analysis
belong to the field of element
ary exploratory statistics. We only
want to introduce as much data science as is necessary for the next
chapters to show different perspectives of the entrepreneurial
families’ data set used as an example.

40. 32
Data dimensions as perspectives
on a data cube
Family name First name Place of birth Year of birth Home town Year of death
Wagner Hermann Vienna 187
1 Vienna 1961
Wagner (Moser) Emma Vienna
1875 Vienna 1960  
Brown (Durand) Marie Paris 1879 Paris 1951  
Brown James London 1882 Paris 1947
Wagner Otto Vienna 1901 Munic
h 1924
Brown Anna London 1913 London
1996  
Wagner Paul Vienna 1914 Vienna 2011
Wagner (Brown) Elisab
eth Paris 1915 Paris 2014
Wagner Hermann Jr.Paris 1935 Vienna
1987
Wagner Marie Jr. Paris 19
42 London 2020  

41.  
33
Gender Generation Relocation Age at death Age group
M 1 N 90 > 85
F 1 N 85 70 – 85
F 1 N 72 70 – 85
M 1 Y 65 < 70
M 2 Y 23 < 70
F 2 N 83 70 – 85
M 2 N 97 > 85
F 2 N 99 > 85
M 3 Y 52 < 70
F 3 Y 78 70 – 85
The metaphor of a da
ta cube helps us view
a data set from a number of different an-
gles. We refer to these perspectives as data
­dimensions (here, as columns of the t able).
The entrepreneurial family can be ­considered
fr
om the aspect of its family name, its home
towns, or from any other perspective. It is important that the core always contains the same data set. Each viewing angle results
in a different approach, analysis, statement, and story.
The data from the first part of this chap-
ter is listed here in the form of a table on
the left-hand side. However, it is also possi- ble to use the existing data to derive new data, groups, or categorizations: the first names can be used to infer the gender, the date of birth to infer the generation, the home town and the place of birth to infer relocations, the years of birth and death to infer the age at death, and from this, the
age group too.This new data can be found in the table on the right-hand side.
Three of the eleven data dimensions as perspectives on three sides of the
data cube of the entrepreneurial families.
■
Place of birth
● Year of birth
◀ Family name

42. Category
Alphabet
TimeHierarchy
Location
34
Data dimensions with the
data types and expressions
Family name First name Place of birth Year of birth Home town Year of death
Wagner Hermann Vienna 187
1 Vienna 1961
Wagner (Moser) Emma Vienna
1875 Vienna 1960  
Brown (Durand) Marie Paris 1879 Paris 1951  
Brown James London 1882 Paris 1947
Wagner Otto Vienna 1901 Munic
h 1924
Brown Anna London 1913 London
1996  
Wagner Paul Vienna 1914 Vienna 2011
Wagner (Brown) Elisab
eth Paris 1915 Paris 2014
Wagner Hermann Jr.Paris 1935 Vienna
1987
Wagner Marie Jr. Paris 19
42 London 2020  
Alphabet Alphabet Location Time Location Time
2
Expressions
8 3 10 4 10

43.  
35
Gender Generation Relocation Age at death Age group
M 1 N 90 > 85
F 1 N 85 70 – 85
F 1 N 72 70 – 85
M 1 Y 65 < 70
M 2 Y 23 < 70
F 2 N 83 70 – 85
M 2 N 97 > 85
F 2 N 99 > 85
M 3 Y 52 < 70
F 3 Y 78 70 – 85
Category Cate
gory Category Hierarchy Category
2 3 2 10 3
Each dat
a dimension, or each perspective on
the data cube, can be assigned to a
­certain
type of da
ta. In general, information can
be organized in accordance with five types
of data, which are geolocation, text, time,
category, or figures. This ordering
­principle
was defined by Ric
hard Saul
­Wurman2 under
the name L.
A.T.C.H.: Location, Alphabet
(to be understood as text) , Time, Category,
Hierarchy (to be understood as numbers). Each data type can have a finite or in-
finite number of expressions — values or text.
Although in our example on the left the
data type “family name” is text, the number of expressions can be limited to two: Wagner and Brown. When the expressions are finite, each L.A.T.C.H. data type can be used to form a category. “Family name” is a category with two expressions.
“Place of birth”—
data dimension of the
Location type as

­category with three
expressions — Vienna,
Paris, and London

“Year of birth”
 — 
data dimension of the T
ime type,
always with different expressions
“Family name
”—
data dimension of
the Alphabet type as category with tw
o
expressions
 — Wagner
and Brown
The data cube of the entrepreneurial
families with three data dimensions,
differentiated by data type and the
number of expressions.

44. 36
Simple evaluation of the
­expressions of a data
dimension
Family name First name Place of birth Year of birth Home town Year of death
Wagner Hermann Vienna 187
1 Vienna 1961
Wagner (Moser) Emma Vienna
1875 Vienna 1960  
Brown (Durand) Marie Paris 1879 Paris 1951  
Brown James London 1882 Paris 1947
Wagner Otto Vienna 1901 Munic
h 1924
Brown Anna London 1913 London
1996  
Wagner Paul Vienna 1914 Vienna 2011
Wagner (Brown) Elisab
eth Paris 1915 Paris 2014
Wagner Hermann Jr.Paris 1935 Vienna
1987
Wagner Marie Jr. Paris 19
42 London 2020  
Alphabet Alphabet Location Time Location Time
Wagner: 7
Brown: 3
Hermann: 2
Marie: 2
Other: 6
Vienna: 4
P
aris: 4
London: 2
First: 1871
Last: 1942
Years: 71
Middle: 1906
Vienna: 4
Paris: 3
London: 2
Munich: 1
First: 1924
Last: 2020
Years: 96
Middle: 1972  

45. 37
Gender Generation Relocation Age at death Age group
M 1 N 90 > 85
F 1 N 85 70 – 85
F 1 N 72 70 – 85
M 1 Y 65 < 70
M 2 Y 23 < 70
F 2 N 83 70 – 85
M 2 N 97 > 85
F 2 N 99 > 85
M 3 Y 52 < 70
F 3 Y 78 70 – 85
Category Cate
gory Category Hierarchy Category
M: 5
F: 5
Generation 1: 4
Gener
ation 2: 4
Generation 3: 2
N: 6
Y: 4
Min: 23
Max: 99
Avg: 74
Median: 80.5
<70: 3
70
 – 85: 4
> 85: 3
Once the dat
a type of a data dimension has
been identified, it is possible to establish
the number of expressions. For example: the
“family name” data dimension is of the
Alphabet data type. Since we only have two
different names, we can define “family
name” as a category with two expressions:
Wagner and Brown. Seven people are from
the Wagner family and three from the Brown
family. In the “Category” data type, the
evaluation consists of a simple addition of
the different expressions.
With the “Time” and “Figures” (in
L.A.T.C.H.: Hierarchy) data types it is possi-
ble to carry out elementary statistical evalu- ations, such as sum, average, maximum.
“Location” and “Text” ( in L.A.T.C.H.:
Alphabet) are the two data types in which
sorting or adding the expressions, as evalua- tion, is most effective.
The data cube of the entrepreneurial
families with two data dimensions,
evaluated by data type and expression.
Family name
Paris London
WagnerBrown
Vienna
Place of birth

46. 38
Nesting of data dimensions
Family name First name Place of birth Year of birth Home town Year of death
Wagner Wagner W
agner Wagner Wagner Wagner
Wagner: 5 Emma: 1 P aris: 3 187
1 London: 1 1924
Wagner (Moser) : 1 Elisab
eth: 1 Vienna: 4 1875 Munich: 1 1961  
Wagner (Brown): 1 Hermann: 2 Brown 1901 Paris: 1 1960
Brown Marie: 1 P aris: 1 1914 Vienna: 4 1987
Br
own: 2 Otto: 1 London: 2 1915 Br
own 2011
Brown (Durand): 1
Paul: 1 1935 Paris: 2 2014  
Brown 1942 London: 1 2020
Anna: 1 Brown Br
own
James: 1 1879 1947
Marie: 1 1882 1951
1913 1996

47. 39
Gender Generation Relocation Age at death Age group
Wagner Wagner Wagner W
agner Wagner
Female: 3 Generation 1: 2
Yes: 3 23 < 70: 2
Male: 4 Generation 2: 3
No: 4 52 70
 – 85: 2
Bro
wn Generation 3: 2Br
own 78 > 85: 3
Female: 2 Brown Y
es: 1 85 Brown
Male: 1 Generation 1: 2
No: 2 90 < 70: 1
Generation 2: 1 97 70
 – 85: 2
99
Bro
wn
65
72
83
By determining the se
quence of the data
dimensions, a nesting of its characteristic
expressions is created. In our table, the
sequence is the family name followed by
the place of birth.
Following a two-dimensional evaluation
with nesting of the data dimensions it is possible to draw the first conclusions and discern new patterns in the data set. With each new data nesting, a new perspective
is created from which a data story can
be told. With each change of perspective, understanding of the selected data set grows. This type of approach is known in statistics as exploratory data analysis or exploratory statistics.
Having now evaluated all dimensions of
our data set and carried out all possible nesting, it is now the perfect point in time
to work with the 80 elements of the infor
­
mation design.
Tw
o-dimensional evaluation of the data 
cube of the entrepreneurial family using
nesting of data dimensions.
Brown Wagner
Place of birth Place of birth
ViennaParisLondon
Family name

48. 2A
Quantity
2B
Position
2C
Relationship

49. 41
The 25 elements of the diagrammatical dimensions are a compila-
tion of the most frequent types of diagram from the fields of geometry
and set theory that can be distinguishe
d at the visual level. The
construction of some diagram types requires some mathematical
understanding, whereas others ar
e quite easy to grasp. In the context
of this chapter we do not focus on the mathematical formulae,
but concentrate exclusively on the visual translation of content into
a diagram. The diagrammatical dimensions can be subdivided into three
groups: the representation of quantities, in our case the number of people or a statement of age; of positions, points in a coordinate system or on a geographical map that are non-negotiable; and finally of relationships, in our data set those between the different family members. In principle, representations of quantities, positions, and relationships can also be combined with each other. For examples,
see chapter five. Each individual element in this chapter is
­symbolized
by an icon; it is visualized using a basic example from the sample
data set and supported by a short explanation.
2
Diagrammatical
­
dimensio
ns

51. 43
2A
Quantity
Quantities are specific values that
need to be translated visually. As a
rule they are represented by numbers,
for example five women. A single
number can be represented as a line,
as a countable unit, or as an area.
In detail, and when combining several
numbers, further distinctions and
subtleties exist. Her
e, we have defined
13 possible diagrammatical elements
of the quantity-related
­representation.

52. Paris
Vienna
London
10 mm = 1 person
44
The line length is simply produced with
a ruler and gives a quick overview of
the different number values. It is there-
fore not surprising that the bar dia-
gram is the most frequently used type
of diagram. Line lengths can be very

easily distinguished and the diagrams
are constructed with lines of equal
thickness.
2A.1
Quantity
Line length
Place of birth

53. Paris
Vienna
London
1 dot = 1 person
45
Place of birth
2A.2
Quantity
Line length
Countable
Countable line lengths are our favor-
ite when it comes to representing
quantities in an easily r
eadable way.
Not only is it easy to produce these
manually on paper, but they also make
it possible to compare when read-
ing without a measuring instrument.
And best of all, a dot can also assume
an identity and t
ell a story.
Tip: It is quicker to count in groups
of five.

54. Paris
Vienna
London
10 mm = 1 person
46
2A.3
Quantity
Line length
with line break
Line lengths with a line break are ­always used when there is only limited
space available in the direction of
the line.
This principle can often be found
in old atlases, when a value is multiple
times great
er than the other values
and the line needs a kink or a line
break. It is import
ant to set the break
point at the same place for all lines.
Place of birth

55. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

56. viime yönä kuiskasi. Ei, ei ainoatakaan teidän tervehdystänne
ilmoittanut hyönteinen tai luonto", ja hän ojensi kätensä
suudeltavaksi.
Kun Kii oli mennyt, sanoin:
"Kerroin teille, että yöperhonen oli hänen sukulaisensa."
"Silloin puhuitte mielettömyyksiä, Ana. Viisautta, jonka Kii omaa, ei
hän ole saanut perhosilta eikä kuoriaisilta. Mutta nyt, kun se on liian
myöhäistä, toivon, että olisin kysynyt Merapilta, mikä hänen
tahtonsa olisi ollut. Teidän olisi pitänyt ajatella sitä sen sijaan, että
annoitte johtaa ajatuksenne harhaan tuon pienen hyönteisen
tähden, joka istui hänen kädellään, vaikka sitähän Kii tarkoittikin. No,
rangaistukseksi saatte joka päivä katsella miestä, jonka kasvot
muistuttavat — muistuttavat, mitä?"
"Ne muistuttavat niitä, jotka näin hyvän jumalan, teidän
jumalaisen isänne Meneptahin ruumisarkun yläpuolella, kun sitä
valmistettiin hänelle vielä hänen eläessään balsamoitsijan luona
Taniksessa", vastasin minä.
"Niin", sanoi prinssi, "kasvot, jotka alituisesti hymyilevät elämän ja
kuoleman tyhjyyttä, mutta määrätyssä valossa katsottuina silmät
tulta liekehtien."
* * * * *
Seuraavana päivänä kävelin rouva Merapin kanssa puutarhassa,
kun hän pyysi minua mukaansa, ja ylimmäinen imettäjä seurasi
meitä kantaen lasta sylissään.

57. "Haluan kysellä teiltä Kiistä, ystävä Ana", sanoi hän. "Te tiedätte,
että hän on viholliseni, sillä te varmaankin kuulitte, mitä hän sanoi
minulle Taniksessa, Amonin temppelissä. Näyttää siltä, että herrani
on ottanut hänet vieraaksi taloonsa — oi, katsokaa!" ja hän osoitti
kädellään eteensä.
Minä katsoin, ja tuolla muutaman askeleen päässä, missä riippuvat
palmupuun oksat muodostivat pimeimmän varjon, seisoi Kii. Hän
nojasi sauvaansa, tuohon samaan, joka oli muuttunut kädessäni
käärmeeksi, ja tuijotti ylöspäin kuin ajatuksiinsa vaipuneena tai
kuunnellen lintujen laulua. Merapi kääntyi aikoen paeta, mutta
samassa Kii huomasi meidät, vaikka hän vielä näytti tuijottavan
ylöspäin.
"Terve, Israelin kuu", sanoi hän kumartaen. "Terve, Kiin voittaja."
Merapi kumarsi takaisin ja pysähtyi kuin pikku lintu nähdessään
käärmeen. Seurasi pitkä äänettömyys, jonka Kii rikkoi kysymällä:
"Miksi etsitte sitä Analta, jonka Kii itse on halukas antamaan? Ana
on oppinut, mutta onko hänen sydämensä Kiin sydän? Ja ennen
kaikkea, miksi sanotte hänelle, että Kii, nöyrin palvelijanne, on
vihollisenne?"
Nyt Merapi suoristi itsensä, katsoi häntä silmiin ja vastasi:
"Olenko kertonut Analle mitään, jota hän ei tietäisi? Eikö Ana
kuullut, mitkä olivat viimeiset sananne minulle tuolla Amonin
temppelissä Taniksessa?"
"Epäilemättä hän kuuli ne ja siksi olen iloinen, että hän on tässä
kuulemassa niiden tarkoituksen. Rouva Merapi, tuona hetkenä minä,

58. Amonin uhripappi, olin täynnä — en omaa henkeäni, vaan tuon
jumalan kiivasta henkeä, jota te olitte häväissyt enemmän kuin
häntä milloinkaan ennen oli häväisty Egyptissä. Minun avullani
jumala vaati teiltä noituutenne salaisuutta ja uhkasi teitä vihallaan,
jos kieltäytyisitte. Rouva, hän vihaa teitä, mutta en minä, sillä hän
vihaa minuakin siksi, että teidän profeettanne ovat voittaneet minut
ja hänet minun töissäni. Rouva, me olemme matkakumppaneita
'Vaivojen laaksossa'."
Merapi tuijotti häneen järkähtämättä ja minä näin, ettei hän
uskonut sanaakaan siitä, mitä Kii puhui. Vastaamatta mitään Kiin
puheeseen, kysyi hän ainoastaan:
"Miksi tulette tänne vahingoittamaan minua, joka en ole tehnyt
teille mitään?"
"Te erehdytte, rouva", vastasi Kii. "Minä tulen tänne pakoon
Amonia ja hänen palvelijataan faraota, jonka Amon ajaa perikatoon.
Tiedän hyvin, että, jos tahdotte, voitte kuiskata prinssin korvaan, ja
heti hän ajaa minut pois. Mutta silloin —" ja hän katseli Merapin
pään yli tuonne, missä imettäjä seisoi tuuditellen nukkuvaa lasta.
"Mitä silloin, tietäjä?"
Antamatta vastausta, kääntyi Kii minun puoleeni. "Oppinut Ana,
muistatteko, kun kohtasitte minut eräänä yönä Taniksessa?"
Pudistin päätäni, vaikka arvasin aivan hyvin, mitä yötä hän
tarkoitti.
"Teidän muistinne on huono, oppinut Ana, tai kenties se on
hämmentynyt, sillä me tapasimme usein, eikö totta?"

59. Hän tuijotti sauvaa kädessään. Minäkin tuijotin siihen, koska en
voinut olla sitä tekemättä, ja näin tai luulin näkeväni tuon kuolleen
puun alkavan paisua ja köyristyä. Se oli kylliksi minulle ja sanoin
nopeasti:
"Jos tarkoitatte kruunauspäivää, muistan —"
"Oi! Arvasinhan, että muistaisitte. Te, oppinut Ana, olette varmaan
pannut merkille, miten pienet asiat, kuten kukan tuoksu tai linnun
lento, vieläpä käärmeen kiemurtelukin tomussa, usein tuovat
mieleen tapauksia ja sanoja, jotka ovat unohtuneet jo kauan sitten."
"No, mitä tuosta meidän kohtaamisestamme?" keskeytin nopeasti.
"Ei mitään tai vain tämä. Juuri sitä ennen olitte keskustellut
hebrealaisen Jabezin, rouva Merapin sedän kanssa, ettekö ollutkin?"
"Niin, puhelin hänen kanssaan avonaisella paikalla, aivan
yksinämme."
"Ei niin, oppinut Ana, sillä tiedättehän, ettemme milloinkaan ole
aivan yksin. Voisittepa nähdä, että jokaisella hiekkajyväselläkin on
korvat."
"Olkaa hyvä ja selittäkää tarkemmin, Kii."
"Ei, Ana, siitä tulisi liian pitkä juttu, ja lyhyestä virsi kaunis. Kuten
sanoin, te ette ollut yksin, sillä vaikka olikin muutamia sanoja, joita
en voinut erottaa, kuulin minä paljon siitä, mitä keskustelitte Jabezin
kanssa."
"Mitä te kuulitte?" kysyin vihoissani, mutta seuraavassa
silmänräpäyksessä toivoin, että ennen olisin puraissut kieltäni kuin

60. lausunut nuo sanat.
"Paljon, paljon. Odottakaas, kun ajattelen. Te puhuitte rouva
Merapista ja siitä, tekisikö hän viisaammin jäädessään Memphikseen
prinssin turviin tai palatessaan Gosheniin jonkun henkilön luokse,
jonka nimen olen unohtanut. Jabez, viisas mies, sanoi luulevansa,
että hän tulisi onnellisemmaksi Memphiksessä, vaikka kenties hänen
olonsa siellä tuottaisi suuren surun hänelle itsellensä ja — eräälle
toiselle."
Ja hän katsoi taas lapseen, joka näytti tuntevan hänen
silmäyksensä, sillä se heräsi ja huitoi ilmaa pikku käsillään.
Hoitajakin tunsi sen, vaikka hänen päänsä oli poispäin käännetty,
sillä hän säpsähti ja siirtyi sitten erään palmupuun suojaan. Merapi
sanoi hiljaisella, vapisevalla äänellä:
"Tiedän, mitä tarkoitatte, tietäjä, sillä olen nähnyt senjälkeen
Jabez setäni."
"Kuten minäkin, rouva, useita kertoja, mikä selvittänee teille sen,
jota Ana tässä pitää niin ihmeellisenä, nimittäin tietoni siitä, mitä he
keskustelivat silloin, kun hän luuli heidän olleen aivan yksin. Ja
yksinhän, kuten sanoin, ei kukaan voi milloinkaan olla, ei ainakaan
Egyptissä, maassa, jossa jumalat kuuntelevat —"
"Ja noidat vakoilevat", huudahdin minä.
"— Ja noidat vakoilevat", toisti hän, "ja kirjurit hankkivat tietoa ja
opettelevat sen ulkoa, ja papeilla on suuret korvat kuin aasilla,
lehdet kuiskivat ja jumalat riitelevät — ja paljon muuta."

61. "Lopettakaa pilkkanne ja sanokaa, mitä teillä on sanottavaa",
sanoi
Merapi samanlaisella uupuneella äänellä.
Kii ei vastannut, katseli vain puuta, jonka taakse hoitaja ja lapsi
olivat kadonneet.
"Oi! Minä tiedän, minä tiedän", kirkaisi Merapi. "Lastani uhataan!
Te uhkaatte lastani siksi, että vihaatte minua."
"Anteeksi, rouva. On totta, että paha uhkaa tuota kuninkaallista
lasta, tai niin ainakin ymmärsin Jabezin puheesta, joka tietää niin
paljon. Mutta en minä uhkaa häntä, enkä minä vihaa teitä, jonka
tunnustan vertaisekseni, vaan se on eräs minua paljon mahtavampi,
jota minun on velvollisuus totella."
"Miksi pilkkaatte minua?"
"Pilkkaavatko kuun jumalattaren papit Isistä, tieteen äitiä,
rukouksillaan ja uhreillaan? Ja minäkö, joka teen erään pyynnön ja
tarjoan —"
"Minkä pyynnön ja mitä tarjoatte?"
"Pyyntöni on, että sallitte minun olla suojassa tässä talossa noilta
monilta vaaroilta, jotka uhkaavat minua faraon ja kansanne
profeettojen puolelta. Ja tarjoan sellaista apua kuin kykenen
tiedoillani ja kyvyilläni antamaan noita hirveitä vaaroja vastaan, jotka
uhkaavat — erästä."
Tässä hän jälleen tuijotti puunrunkoon, jonka takaa kuulin
pienokaisen itkua.

62. "Ja jos suostun, mitä sitten?" kysyi Merapi käheästi.
"Silloin, rouva, yritän suojella erästä pienokaista kirousta vastaan,
jonka Jabez sanoo odottavan häntä ja monia muita, joiden suonissa
virtaa egyptiläistä verta. Tahdon yrittää, jos minun sallitaan olla
täällä. En uskalla sanoa, jos onnistun, sillä kuten herranne muistutti
minulle ja kuten te näytitte minulle Amonin temppelissä, on minun
voimani heikompi kuin Israelin profeettojen."
"Ja jos kieltäydyn?"
"Silloin, rouva", vastasi Kii äänellä, joka kalskahti kuin rauta, "olen
varma, että erään, jota rakastatte — äidin rakkaudella — ryöstää
teiltä jumala, jota nimitämme Osirikseksi."
"Seis!" kirkaisi Merapi ja kääntyen ympäri pakeni pois.
"Kas, Ana, hän meni", sanoi Kii, "ja ennen kuin ehdimme sopia
asiasta. Kuinka kummallisia naiset ovat, Ana. Tässä on yksi
suurimpia tuosta sukupuolesta, kuten näitte Amonin temppelissä. Ja
kuitenkin hän aukeaa vain silloin, kun toivon aurinko paistaa, mutta
kurtistuu pelon varjossa, aivankuin tuo heikko kasvi, joka kasvaa
joen partaalla; hän, jonka silmät näkevät takana olevan salaisuuden,
josta tuulet hänelle kuiskivat, voisi tallata sekä maallisen toivon että
pelon jalkainsa alle tai tehdä niistä kiviä, joita myöten kulkisi
loistoon. Jos hän olisi mies, tekisi hän niin, mutta hänen
sukupuolensa vie hänet onnettomuuteen, hänet, joka ajattelee
enemmän lapsen suuteloa kuin kaikkea sitä loistoa, mihin voisi
sydämensä kohottaa. Niin, lapsi, yksinkertainen, pieni lapsi parka!
Teilläkin oli kerran sellainen, vai mitä, Ana?"

63. "Oh! Set ja hänen tulensa periköön teidät ja ilkeän puheenne",
sanoin ja poistuin hänen luotaan.
Kun olin mennyt vähän matkaa, katsoin taakseni ja näin Kiin
nauravan, heittävän sauvansa ilmaan ja taas tarttuvan siihen kiinni.
"Set ja hänen tulensa", huusi hän jälkeeni. "Ihmettelen, mitä ne
muistuttavat, Ana. Kenties jonakin päivänä saamme tietää sen,
kirjuri Ana, me kumpikin, te ja minä."
Niin jäi Kii luoksemme ja asui yhdessä Bakenkhonsun kanssa.
Melkein joka päivä näin heidät kävelemässä puutarhassa, sillä minä,
joka istuin prinssin pöydässä, paitsi silloin kun rouva Merapi söi
hänen kanssaan, en aterioinut heidän kanssaan. Silloin
keskustelimme monista asioista. Niissä, jotka koskettelivat tiedettä
tai vieläpä uskontoakin, olin minä etevämpi Kiitä, joka ei ollut mikään
suuri oppinut eikä mestari jumaluusopissa. Mutta aina, ennen kuin
erosimme, heitti hän jonkun nuolen minuun, jolle vanha
Bakenkhonsu nauroi ja nauroi uudelleen, vetäen kuitenkin aina
ylitseni suojuksen kunnioitusta herättävällä viisaudellaan, vain siksi,
luulen, että hän rakasti minua. Juuri tämän jälkeen löi rutto Egyptin
karjan niin, että tuhansittain eläimiä kuoli, vaikka eivät kaikki, kuten
oli kerrottu. Mutta, kuten olen sanonut, prinssin karjasta ei kuollut
ainoatakaan, eikä, niinkuin meille kerrottiin, israelilaisiltakaan
Goshenin maassa. Nyt oli Egyptissä suuri hätä, mutta Kii hymyili ja
sanoi, että hän tiesi niin käyvän ja vielä oli tulossa paljon pahempaa,
jolloin olisin tahtonut iskeä häntä päähän hänen omalla sauvallaan,
jollen olisi pelännyt sen vielä kerran muuttuvan kädessäni
käärmeeksi.
Vanha Bakenkhonsu katseli tapahtumaa toisilla silmillä. Hän sanoi,
että sen jälkeen kuin hänen viimeinen vaimonsa kuoli, luullakseni

64. noin viisikymmentä vuotta sitten, oli elämä tuntunut hänestä hyvin
yksitoikkoiselta. Mutta nyt se jälleen tuli mieltä kiinnittäväksi, koska
nuo ihmeet, jotka Egyptissä tapahtuivat, ja jotka olivat aivan vastoin
luonnonjärjestystä, muistuttivat hänelle hänen viimeistä puolisoaan
ja tämän johtopäätöksiä. Ja hänen tapansa oli sanoa, että noina
vuosina elimme ihmeitten maailmassa, jolloin egyptiläisillä näytti
olevan hallitsijana paholainen Set.
Mutta vieläkään ei farao päästänyt hebrealaisia menemään,
kenties siksi, että hän oli sen pyhästi luvannut Meneptahille, joka
asetti hänet valtaistuimelle, tai kenties jostakin muusta syystä,
ehkäpä niistä, joita Kii oli luetellut Setille.
Sitten tulivat paiseet, jotka vaivasivat miehiä, naisia ja lapsia
kaikkialla maassa, paitsi niitä, jotka asuivat Setin talossa. Vartija ja
tämän perhe, joiden mökki oli portin ulkopuolella, ei kahtakymmentä
askeltakaan siitä, säästyivät. Ja tämä herätti katkeruutta perheiden
naisten keskuudessa. Samoin Kii, joka oli prinssin vieraana
Memphiksessä, säästyi paiseilta, jota vastoin hänen virkatoverinsa,
jotka jäivät Tanikseen, saivat niitä enemmän kuin ketkään muut,
jolloin jotkut heistä kuolivat.
Tämän kuullessaan Kii nauroi ja sanoi, että hän oli kertonut heille
näin käyvän. Itse faraokin ja hänen korkeutensa Userti sairastivat,
jälkimäinen leukaansa, joka teki hänet vallan vastenmielisen
näköiseksi joksikin aikaa. Ja Bakenkhonsu oli kuullut, en tiedä miten,
hänen olevan niin raivoissaan, että oli jo aikonut palata herransa
Setin luo, jonka talossa hän oli kuullut ihmisten olevan turvassa.
Vielä hän oli kuullut, että hänen seuraajansa Israelin kuun kauneus
oli pysynyt vahingoittumattomana, jopa oli suurempikin kuin ennen,

65. tieto, jonka luullakseni Bakenkhonsu itse ilmoitti hänelle. Mutta
lopulta kuitenkin Usertin ylpeys ja kateus estivät hänet tulemasta.

66. Egyptiläisten sydämet alkoivat nyt täydellä todella kääntyä Setin
puoleen. Prinssi, sanoivat he, oli vastustanut hebrealaisten
sortamista, ja kun hän ei voittanut, riistettiin häneltä oikeus
valtaistuimeen, jonka farao Amenmeses hankki sitten itselleen
vastustamalla prinssin politiikkaa. Ja nyt nähtiin jo hänen
hallituksensa hedelmät. Sentähden, päättelivät he, jos Amenmeses
syöstäisiin valtaistuimelta ja prinssi hallitsisi, loppuisivat heidän
vaivansa. Siksi he lähettivät sanansaattajia salaisesti hänen
luokseen, pyytäen häntä nousemaan Amenmesesta vastaan ja
luvaten hänelle apuaan. Mutta prinssi ei tahtonut kuulla ainoatakaan
heistä, sillä, kuten hän sanoi heille, hän oli onnellinen ollessaan se,
mikä hän oli, eikä halunnut mitään muuta asemaa. Kuitenkin tuli
farao kateelliseksi, sillä hän sai kuulla kaiken tämän urkkijoiltaan, ja
lähetti salamurhaajia ottamaan Setin hengiltä.
Userti varoitti minua erään lähettilään kautta ensimmäisestä
murhaajasta, mutta toisen ja pahemman huomasi Kii jollakin
kummallisella tavalla, joten vartijat saivat heidät kiinni porteilla ja
tappoivat. Silloin Seti sanoi, että hän sittenkin oli tehnyt viisaasti
osoittaessaan Kiille vieraanvaraisuutta, jos nimittäin elämän
pitkittäminen oli viisautta.
Rouva Merapikin sanoi samaa, mutta minä huomasin, että hän
aina karttoi Kiitä, jota hän epäili ja pelkäsi.

67. XV.
KAUHUJEN YÖ.
Sitten tuli rakeita ja muutama kuukausi sen jälkeen heinäsirkkoja,
ja Egypti oli täynnä kauhua ja kärsimystä. Me olimme kuulleet, sillä
Kiin ja Bakenkhonsun ollessa palatsissa tiesimme kaiken, että
hebrealaiset profeetat olivat luvanneet lähettää rakeet, koska farao
ei totellut heitä. Sentähden Seti lähetti sanan koko maahan, että
egyptiläisten tulisi viedä karjansa suojaan, ne, mitkä heillä vielä oli
jäljellä, heti myrskyn tehdessä tuloaan. Mutta farao sai kuulla siitä ja
antoi julistaa, ettei sitä saanut tehdä, koska se olisi Egyptin jumalien
häpäisemistä. Kuitenkin useat tekivät niin ja he pelastivat karjansa.
Oli kummallista katsella tuota jäämuuria, joka ulottui maasta
taivaaseen asti ja hävitti kaiken, minkä päälle se putosi. Mahtavat
taatelipalmut olivat katkenneet aivan poikki; maa oli myllerretty
aivan sekaisin; ihmiset ja eläimet, jotka olivat ulkona, oli lyöty
kuoliaiksi tai kokonaan hävitetty.
Seisoin portilla ja katselin. Tuossa, noin kyynärän verran minusta,
putosi valkeita rakeita tuhoten kaiken, ja tänne aidan sisäpuolelle ei
tullut ainoatakaan. Merapikin katseli sitä ja samassa tuli Kiikin
Bakenkhonsun kanssa, joka ei pitkän elämänsä aikana milloinkaan

68. ollut nähnyt tällaista. Mutta Kii katseli enemmän Merapia kuin
rakeita, sillä näin hänen yrittävän tunkeutua noilla julmilla silmillään
tämän sydämeen asti.
"Rouva", sanoi hän viimein, "pyydän teitä, kertokaa palvelijallenne,
miten saatte aikaan tämän?" ja hän osoitti ensin puita ja kukkia
aidan sisäpuolella ja sitten tuota hävitystä ulkopuolella.
Luulin ensin, ettei Merapi ollut kuullut häntä rakeitten suhinan
tähden, sillä hän kumartui ja avasi pienen sivuportin sakaaliparalle,
joka raaputti sen takana. Mutta niin ei ollut, sillä hän kääntyi äkkiä ja
sanoi:
"Pyytääkö Kherheb, Egyptin suurin tietäjä, oppimatonta naista
opettamaan itselleen ihmeitä? Kii, sitä en voi, koska en tee enkä
edes tiedä, miten tämä on tehty."
Bakenkhonsu nauroi ja Kiin hymyily tuli yhä selvemmäksi.
"Niin ei puhuta Goshenissa, rouva", vastasi Kii, "ja hebrealaiset
naiset täällä Memphiksessä ovat samaa mieltä. Eivätkä Amonin papit
sano sellaista. Nämä selittävät, että te olette taitavampi kuin kaikki
muut noidat Niilin varrella. Tämä on todisteena siitä", ja hän osoitti
ulkopuolella olevaa hävitystä ja sisäpuolella olevaa rauhaa, lisäten:
"Rouva, jos te voitte suojella oman kotinne, miksi ette suojele
Egyptin viatonta kansaa?"
"Koska en voi", vastasi hän vihaisesti. "Jos minulla joskus oli
sellainen voima, on se lähtenyt minusta, joka nyt olen egyptiläisen
lapsen äiti. Minulla ei ole mitään. Tuolla Amonin temppelissä joku
voima teki työtään minun avullani, siinä kaikki, eikä se enään
milloinkaan tule minuun rikokseni tähden."

69. "Minkä rikoksen, rouva?"
"Rikoksen, jonka tein ottaessani prinssi Setin puolisokseni. Jos nyt
joku jumala puhuisi kauttani, olisi se joku noista egyptiläisten
jumalista, sillä Israelin Jumala on hylännyt minut."
Kii tuijotti aivan kuin hän olisi saanut jonkun uuden ajatuksen ja
samassa kääntyi Merapi ja lähti pois.
"Jos hän olisi Isiksen papitar, silloin hän toimisi meidän
puolellamme, eikä meitä vastaan", sanoi Kii.
Bakenkhonsu pudisti päätään.
"Antaa tuon asian olla", vastasi hän. "Olkaa kuitenkin varma, ettei
koskaan israelilainen nainen rupea uhraamaan sellaiselle, jota hän
sanoo egyptiläisten kauhistukseksi."
"Jollei hän tahdo uhrata pelastaakseen kansaa, olkoon silloin
varuillaan, ettei kansa uhraa häntä pelastaakseen itsensä", sanoi Kii
kylmästi.
Sitten hänkin lähti pois.
"Luulen, että jos joskus sellainen hetki tulee, on Kii saava siitä
myös osansa", nauroi Bakenkhonsu. "Mitä etua on paimenesta, joka
oleskelee täällä suojassa tyytyväisenä sillä aikaa kuin tuolla
ulkopuolella lauma kuolee, Ana?"
Sitten tulivat heinäsirkat, jotka söivät kaiken, mitä vielä oli jäljellä
syötävää Egyptissä, niin tarkasti, että kansa parkaa, joka ei ollut
tehnyt mitään pahaa, ja jolla ei ollut mitään sanomista faraon ja
israelilaisten välisiin asioihin, kuoli tuhansittain nälkään, ja samalla oli

70. vielä suuri pimeys, jolloin Laban tuli. Tämä pimeys peitti maan kuin
sankka pilvi kolme päivää ja kolme yötä. Siitä huolimatta, vaikka
varjot olivat synkät, ei Setin talossa Memphiksessä ollut aivan
pimeätä, sillä se oli aivan kuin valopatsaassa, joka ulottui maasta
taivaaseen asti.
Kauhu oli nyt kymmenkertaisesti suurempi, ja minusta näytti kuin
kaikki nuo sadat tuhannet Memphiksen asukkaat olisivat olleet
koossa meidän muuriemme ulkopuolella, jotta voisivat edes katsella
valoa, sellaisena kuin se oli, jolleivät muuta voisikaan. Seti olisi
tahtonut päästää sisälle niin paljon kuin olisi mahtunut, mutta Kii ei
sallinut sitä, sillä, hän sanoi, jos niin tehtäisiin, tulisi pimeys heidän
mukanaan. Ainoastaan Merapi päästi sisälle muutamia israelilaisia
naisia, jotka asuivat kaupungissa ja olivat egyptiläisten kanssa
naimisissa. Mutta nämä tuottivat hänelle vain tuskaa nimittämällä
häntä noidaksi. Sillä nyt olivat useimmat Memphiksen asukkaat
varmoja, että se oli Merapi, joka oli tuottanut nämä onnettomuudet
heille siksi, että hän palveli vieraan maan jumalaa.
"Jos hän, joka on Egyptin perillisen rakastettu, vain uhraisi Egyptin
jumalille, otettaisiin nämä kärsimykset pois meiltä", sanoivat he.
Luulen, että he olivat oppineet tämän Kiiltä. Tai ehkäpä Usertin
vakoojat olivat neuvoneet heitä.
Seisoimme taas portin luona katsellen ihmisiä, jotka tuolla
ulkopuolella pimeässä kulkivat edes takaisin, sillä tämä näky lumosi
Merapin niin kuin käärme lumoaa linnun. Silloin ilmestyi Laban.
Tunsin heti hänen kyömynenänsä ja haukansilmänsä, ja Merapikin
huomasi hänet.
"Tule pois minun mukaani, Israelin kuu", huusi hän, "ja sinä saat
kaikki anteeksi. Mutta jollet tule, paha sinut silloin perii."

71. Merapi tuijotti häneen vastaamatta sanaakaan. Juuri silloin tuli
prinssi Seti luoksemme ja huomasi Labanin.
"Ottakaa kiinni tuo mies", käski hän punastuen vihasta, ja vartijat
syöksyivät pimeyteen täyttääkseen hänen käskynsä. Mitta Laban oli
kadonnut.
Pimeyden toisena päivänä oli meteli kova, kolmantena päivänä se
oli hirveä. Eräs joukko heitti vartijat syrjään, mursi portit ja syöksyi
palatsiin. He pyysivät nöyrästi, että rouva Merapi tulisi rukoilemaan
heidän puolestaan; kuitenkin näkyi heidän katseistaan, että jollei hän
tulisi, aikoivat he viedä hänet.
"Mitä on tehtävä?" kysyi Seti Kiiltä ja Bakenkhonsulta.
"Senhän saa prinssi määrätä", sanoi Kii, "vaikka en voi ymmärtää,
mitä se vahingoittaisi rouva Merapia, jos hän rukoilikin puolestamme
Memphiksen avonaisella torilla."
"Antakaa hänen mennä", sanoi Bakenkhonsu, "muuten saamme
kaikki pian lähteä kauemmaksi kuin haluaisimme."
"En tahdo mennä", huusi Merapi, "tietämättä ketä minun on
rukoiltava ja miten."
"Tapahtukoon niinkuin tahdot, rouva", sanoi Seti vakavalla ja
ystävällisellä äänellään. "Mutta kuuntele tuon väkijoukon melua. Jos
kieltäydyt, luulen, että hyvin pian jokainen meistä on lähetetty
maahan, jossa kenties ei tarvitse rukoilla ollenkaan", ja hän katseli
pienokaista hänen sylissään.
"Minä menen", sanoi Merapi.

72. Hän lähti kantaen lasta ja minä kuljin hänen jäljessään. Ja niin teki
Setikin, mutta tuossa pimeydessä eksyi hän meistä tuhansiin
nousevaan kansanjoukkoon, enkä nähnyt häntä enään, ennen kuin
kaikki oli ohitse. Bakenkhonsu nojasi minun käsivarteeni, mutta Kii
oli mennyt ennen meitä. Tuo suunnaton joukko liikkui pimeässä,
jossa siellä täällä lepatti joku valo kuin lyhty tyynellä merellä. En
tiennyt, mihin olimme menossa, ennen kuin yksi noista lampuista,
joka loisti suuren Ramenmeseksen mahtavan patsaan korokkeella,
valaisi ympäristön. Silloin huomasin, että olimme lähellä porttia, joka
vei Memphiksen suunnattoman suureen temppeliin, kenties
maailman suurimpaan.
Jatkoimme matkaamme esipihan ja pilarikäytävän läpi, pappien
taluttaessa meitä, kunnes tulimme erääseen pyhäkköön kaikkein
suurimman pihan kautta, joka oli tungokseen asti täynnä miehiä ja
naisia. Se oli pyhitetty Isikselle, jonka rinnoilla lepäsi Horus
pienokainen.
"Oi, Ana ystävä, auttakaa minua", huusi Merapi. "He pukevat
minut kummallisiin vaatteisiin."
Yritin päästä hänen luokseen, mutta minut työnnettiin takaisin, ja
ääni, jonka luulin tuntevani Kiin ääneksi, sanoi:
"Henkenne tähden, hullu!"
Äkkiä lamput nostettiin ylös ja niiden valossa näin Merapin istuvan
tuolilla puettuna kuin Isis jumalatar ja päässä korppikotkan
muotoinen pää koriste, äärettömän kaunis. Hänen sylissään oli lapsi,
joka oli puettu kuin Horus pienokainen.

73. "Rukoile puolestamme, Isis äiti", huusivat tuhannet äänet, "että
tämä kirottu pimeys poistuisi."
Silloin hän rukoili, sanoen:
"Oi, Jumalani, ota pois tämä pimeys tältä viattomalta kansalta", ja
kaikki läsnäolijat toistivat hänen rukouksensa.
Siinä silmänräpäyksessä alkoi taivas valeta ja vähemmässä kuin
puolessa tunnissa tuli aurinko näkyviin. Kun Merapi näki, miten hän
ja lapsi oli puettu, repi hän pois nuo kallisarvoiset koristeet, huutaen:
"Voi! Voi! Voi! Hukka periköön Egyptin kansan!"
Mutta riemuissaan jälleen saadusta valosta vain harvat kuuntelivat
häntä, joka, kuten he varmasti luulivat, oli saattanut auringon jälleen
esille. Laban ilmestyi taas hetkeksi näkyviin.
"Noita! Petturi!" huusi hän. "Sinä olet kantanut Isiksen vaatteita ja
rukoillut egyptiläisten jumalien temppelissä. Israelin Jumalan kirous
olkoon päälläsi ja hänen päällään, joka sinusta on syntynyt."
Minä juoksin hänen luokseen, mutta hän oli kadonnut. Sitten
kannoimme
Merapin kotiin pyörtyneenä.
Niin tämäkin vaiva loppui, mutta sen jälkeen ei Merapi päästänyt
poikaansa näkyvistään.
"Miksi niin huolehditte hänestä, rouva?" kysyin eräänä päivänä.
Hän vastasi:

74. "Koska tahtoisin rakastaa häntä oikein, niin kauankuin hän on
täällä, ystävä, mutta älkää sanoko tästä mitään hänen isälleen."
* * * * *
Kului taas joku aika, ja me kuulimme, ettei farao vieläkään
tahtonut päästää israelilaisia menemään. Silloin lähetti prinssi Seti
Bakenkhonsun ja minut Tanikseen faraon luo sanomaan hänelle:
"En etsi mitään itselleni ja unohdan kaiken sen pahan, mitä
kateellisuudesta, yritit minulle tehdä. Mutta sanon sinulle, että jollet
päästä noita muukalaisia menemään, suuret ja hirveät tapahtumat
kohtaavat sinua ja koko Egyptiä. Kuule sentähden rukoukseni ja
päästä heidät menemään."
Kun Bakenkhonsu ja minä tulimme faraon eteen, näimme, että
hän oli kovasti vanhentunut, sillä hiukset ohimoilla olivat tulleet
harmaiksi ja silmien alla riippui suuret pussit. Eikä hän voinut
hetkeäkään seisoa hiljaa.
"Onko teidän herranne ja oletteko tekin noitten hebrealaisten
profeettojen palvelijoita, joita egyptiläiset kunnioittavat kuin jumalaa,
koska hän on tehnyt heille niin paljon pahaa?" kysyi hän. "Ja
helpostihan se käykin, sillä olen kuullut, että serkkuni Seti pitää
talossaan israelilaista noitaa, joka torjuu pois häneltä kaikki ne
vaivat, jotka ovat kohdanneet muuta Egyptiä, ja hänen luokseen on
myöskin paennut Kii, entinen Kherheb, tietäjäni. Sitäpaitsi olen
kuullut, että jotkut kevytmieliset pelkurit ovat noitten loihtujen
maksuksi luvanneet hänelle Egyptin valtaistuimen. Olkoon hän
varuillaan, etten nosta häntä korkeammalle kuin hän haluaa, sillä
olen jo tarpeekseni saanut pettureista tässä maassa, ja te myös
saatte varoa!"

75. Minä en sanonut mitään, sillä näin, että mies oli hullu, mutta
Bakenkhonsu nauroi ääneen ja vastasi:
"Oi, farao, minä tiedän vähän, mutta tiedän kuitenkin tämän,
vaikka olenkin vanha, nimittäin että, vaikka ihmiset ovatkin
lakanneet puhumasta teistä, minä kuitenkin keskustelen Egyptin
kaksinkertaisen kruunun kantajan kanssa. Tahdotteko nyt päästää
hebrealaiset menemään, vai haluatteko tuottaa Egyptille kuoleman?"
Farao tuijotti häneen ja vastasi: "En päästä heitä menemään."
"Miksi ette päästä, farao? Kertokaa minulle, sillä olen utelias."
"Siksi etten voi", vastasi hän huokaisten. "Koska joku minua
väkevämpi pakottaa minut hylkäämään heidän pyyntönsä. Menkää!"
Niin lähdimme, ja tämä oli viimeinen kerta, jolloin näin
Amenmeseksen
Taniksessa.
Kun me lähdimme huoneesta, näin hebrealaisen profeetan
menevän sinne. Jälkeenpäin kertoi huhu, että hän oli uhannut
tappaa koko Egyptin kansan, mutta sittenkään ei farao päästänyt
israelilaisia menemään. Kerrottiin vielä, että hän oli sanonut
profeetalle, että jos tämä vielä kerran tulisi hänen näkyviinsä, olisi
hän kuoleman oma.
Me palasimme Memphikseen tietoinemme ja ilmoitimme ne Setille.
Kun Merapi kuuli ne, joutui hän pois suunniltaan, itki ja väänteli
käsiään. Kysyin häneltä, mitä hän pelkäsi. Hän vastasi pelkäävänsä
kuolemaa, joka oli lähellä meitä kaikkia. Silloin sanoin:
"Onhan pahempiakin asioita olemassa, rouva."

76. "Kenties teille, jotka olette uskollisia ja hyviä omalla tavallanne,
mutta ei minulle. Ettekö ymmärrä, Ana ystävä, että minä olen
sellainen, joka olen rikkonut Jumalani lain, jota minua neuvottiin
tottelemaan."
"Ja kukapa meistä ei olisi rikkonut sen jumalan lakia, jota meidän
olisi pitänyt totella, rouva? Jos todellakin olette jotakin rikkonut
pakenemalla jonkun murhamielisen ihmisen luota sellaisen turviin,
joka teitä rakastaa paljon, niin varmasti sellaiset synnit kuin tämä
annetaan anteeksi."
"Niin, kenties, mutta voi! Asiahan on paljon synkempi. Oletteko
unohtanut, mitä tein? Puettuna Isiksen pukuun rukoilin Isiksen
temppelissä, poikani näytellessä Horuksen osaa sylissäni. Se on
rikos, jota ei milloinkaan anneta anteeksi hebrealaiselle naiselle, sillä
Jumalani on kiivas Jumala. Vaikka onhan totta, että Kii väkisin puki
minut."
"Jollei hän olisi pukenut, rouva, luulen, että jonkun toisen meistä
olisi pitänyt se tehdä, sillä kansa oli vallan suunniltaan tuosta
kauheasta pimeydestä; ja se uskoi, että te yksin voisitte sen poistaa,
kuten todella tapahtuikin", lisäsin vähän epäillen.
"Se tapahtui enemmän Kiin juonilla. Oi, ettekö ymmärrä, että
pimeyden poistuminen tuona hetkenä oli Kiin työtä sentähden, että
hän halusi saada kansan uskomaan, että minä todellakin olen noita?"
"Miksi?" kysyin minä.
"En tiedä. Kenties siksi, että hän saisi uhrin alttarille itsensä tilalle.
Ainakin tiedän hyvin, että minun se on maksettava, minun ja minun

77. lihani ja vereni, mitä tahansa Kii luvanneekin", ja hän katseli
nukkuvaa lastansa.
"Älkää olko peloissanne, rouva", sanoin. "Kii on poistunut
palatsista, ettekä te näe häntä enää."
"Niin siksi, että prinssi oli vihainen hänelle tuon petoksen tähden,
mikä tapahtui Isiksen temppelissä. Sentähden hän lähti äkkiä, tai oli
lähtevinään, sillä miten voi kukaan sanoa, missä sellainen mies
todella on? Mutta hän tulee takaisin. Muistakaa, Kii oli Egyptin suurin
tietäjä. Ei vanha Bakenkhonsukaan voi muistaa ketään hänen
vertaistaan. Sitten hän rupesi kilpailemaan kansani profeettojen
kanssa ja hävisi."
"Mutta hävisikö hän, rouva? Mitä he tekivät, sen teki hänkin
lähettämällä israelilaisille samat vaivat, mitkä teidän profeettanne
olivat lähettäneet meille."
"Niin, muutamia niistä, mutta hän jäi tai pelkäsi lopuksi jäävänsä
jälkeen. Onko Kii mies, joka unohtaa sellaisen? Ja jos Kii todella
uskoo, että minä olen hänen vastustajansa ja herransa tässä
pimeässä työssä, kuten tuhannet tänä päivänä uskovat kuultuaan,
mitä Amonin temppelissä tapahtui, eikö hän ennemmin tai
myöhemmin mittaa minulle samalla mitalla? Oi, minä pelkään Kiitä,
Ana, ja pelkään Egyptin kansaa, ja jollei se olisi niin rakas herralleni,
pakenisin poikani kanssa erämaahan, ja luopuisin kokonaan tästä
vihaa täynnä olevasta maasta! Hiljaa! Hän herää."
Tämän jälkeen oli Egyptissä suuri pelko. Ei kukaan näyttänyt
oikein tietävän, mitä he pelkäsivät, mutta kaikki olivat varmat siitä,
että he olivat tekemisissä kuoleman kanssa. Ihmiset kulkivat ympäri
huolissaan katsellen taaksensa, aivankuin joku olisi seurannut heitä,

78. ja öisin he kokoontuivat ryhmiin ja puhelivat kuiskaten. Ainoastaan
hebrealaiset näyttivät olevan onnellisia ja iloisia. Sitäpaitsi he
valmistivat itseään ottamaan vastaan jotakin uutta ja outoa.
Nuo israelilaiset naiset, jotka asuivat Memphiksessä, alkoivat
myydä tavaroitaan ja lainasivat sitten egyptiläisiltä. Erittäinkin
pyysivät he lainaksi jalokiviä sanoen, että he valmistivat suurta
juhlaa ja halusivat näyttää hienoilta maanmiestensä silmissä. Kukaan
ei kieltänyt heiltä mitään, mitä he pyysivät, sillä kaikki pelkäsivät
heitä. Jopa he tulivat palatsiinkin ja pyysivät Merapiltakin koristuksia,
vaikka hän oli heidän oma kansalaisensa, joka oli osoittanut heille
niin paljon ystävällisyyttä. Niin, ja nähdessään, että hänen pojallaan
oli pieni kultainen rengas hiuksissa, pyysi eräs heistä senkin, eikä
Merapi kieltänyt häneltä sitäkään. Mutta samassa astui prinssi
huoneeseen ja nähdessään tuon kuninkaallisen merkin naisen
kädessä, suuttui hän ja vaati häntä antamaan sen pois.
"Mitä kruunuilla tehdään, kun ei ole päitä, jotka kantavat niitä?"
pilkkasi nainen ja juoksi pois nauraen, vieden mukanaan kaiken, mitä
oli koonnut.
Kun Merapi kuuli hänen noin puhuvan, tuli hän vieläkin
surullisemmaksi ja pelokkaammaksi kuin ennen, ja hänestä tuo
huolestuneisuus tarttui Setiinkin. Hänkin tuli surulliseksi ja
levottomaksi, vaikka hän ei tiennyt syytä siihen, kun kysyin sitä
häneltä. Mutta hän arveli sen kenties johtuvan siitä, että jokin uusi
vaiva oli lähellä.
"Ja kun olen tullut toimeen yhdeksän vaivan aikana," lisäsi hän,
"en ymmärrä, miksi pelkäisin kymmenettä."

79. Kuitenkin hän pelkäsi sitä, ja niin paljon, että hän kysyi
Bakenkhonsulta, olisiko mitään keinoa lepyttää jumalien vihaa.
Bakenkhonsu nauroi ja sanoi, ettei hän luullut löytyvän, sillä
jolleivät jumalat olleet vihaisia yhdestä asiasta, niin olivat ne
toisesta. Luotuaan maailman, eivät he ole muuta tehneet kuin
riidelleet sen kanssa, tai toisten jumalien kanssa, jotka myös olivat
mukana sen muodostamisessa, ja heidän riidellessään joutuvat
ihmiset uhreiksi.
"Kestäkää tuskanne, prinssi", lisäsi hän, "jos sellaisia tulee, sillä
kun Niili on tulvinut korkeintaan viisikymmentä kertaa, on teille kaikki
aivan yhdentekevää."
"Ajattelette siis, että joka tapauksessa kuolemme, ja että Osiris on
vain toinen nimi auringonlaskulle, Bakenkhonsu."
Vanha neuvonantaja pudisti harmaata päätään ja vastasi:
"En. Jos joskus kadottaisitte jonkun, jota suuresti rakastatte,
lohduttakaa itseänne, prinssi, sillä en usko, että elämä päättyy
kuolemaan. Kuolema on vain hoitaja, joka panee hänet nukkumaan,
ja aamulla herää hän uudelleen jatkaakseen matkaansa toisessa
ajassa niitten kanssa, joitten seurassa hän on alusta alkaen ollut."
"Mihin on hän joutuva kaikkien näiden aikojen jälkeen,
Bakenkhonsu?"
"Kysykää sitä Kiiltä, niinä en tiedä."
"Hiiteen koko Kii, minä vihaan häntä", sanoi prinssi ja lähti pois.

80. "Ettekä ilman syytä, luullakseni", mutisi Bakenkhonsu, mutta kun
kysyin, mitä hän sillä tarkoitti, ei hän tahtonut tai ei osannut kertoa
sitä minulle. Näytti yhä synkemmältä ja palatsin elämä, joka omalla
tavallaan oli ollut hupaisaa, tuli surulliseksi. Kukaan ei tiennyt, mitä
oli tulossa, mutta kaikki tiesivät, että jotakin oli tulossa ja ojensivat
kätensä yrittäen suojata taistelevien jumalien iskuilta sitä, mikä oli
heille kaikkein rakkainta. Setille ja Merapille oli rakkain heidän
poikansa, suloinen pienokainen, joka jo juoksi ja leperteli, ja jolla
Rameses-suvun lapsena oli harvinainen terveys ja henkiset kyvyt.
Aina piti poikasen olla joko isän tai äidin näkyvissä. Noina päivinä
näin todellakin hyvin harvoin Setiä, eikä meidän opinnoistammekaan
tullut mitään, kun hän aina Merapin kanssa piti huolta pojastaan.
Kun Usertille kerrottiin siitä, sanoi hän erään ystäväni kuullen:
"Epäilemättä koettaa hän kasvattaa tuota sekasikiötä täyttääkseen
sillä Egyptin valtaistuimen."
Mutta voi! Kaikki, mikä oli määrätty pikku Setin täytettäväksi, oli
ruumisarkku.
* * * * *
Oli hiljainen, kuuma ilta, niin kuuma, että Merapi oli pyytänyt
hoitajatarta tuomaan lapsen vuoteen ja asettamaan sen kahden
pylvään väliin suureen pylväskäytävään. Siinä hän nukkui
vuoteellaan, rakastettavana kuin jumalainen Horus. Merapi istui
hänen vieressään tuolilla, jolla oli aivankuin antiloopin jalat. Seti
käveli edestakaisin penkereellä pylväskäytävän toisella puolella
nojaten olkapäähäni jutellen yhtä ja toista. Silloin tällöin
ohimennessään pysähtyi hän hetkeksi kirkkaassa kuun valossa
ollakseen varma, että Merapi ja lapsi voivat hyvin, kuten hänelle

81. hiljakkoin oli tullut tavaksi tehdä. Sitten puhumatta mitään, jottei
vaan herättäisi poikaa, hän hymyili Merapille, joka istui miettien pää
käden varassa, ja kulki edelleen.
Yö oli hyvin hiljainen. Palmun lehdet eivät värähtäneetkään,
sakaalit eivät liikkuneet ja kimeä-ääniset hyönteisetkin olivat
lopettaneet surinansa. Sitäpaitsi tuo suuri kaupunki alhaalla oli
äänetön kuin hauta. Oli aivankuin jonkun lähenevän turmion enne
olisi peloittanut maailman äänettömäksi. Sillä epäilemättä oli ilmassa
turmiota. Kaikki tunsivat sen, hoitajatarkin, joka aivan kyyristyi
tullessaan emäntänsä tuolin luo ja silloin tällöin vapisi kuumuudesta.
Äkkiä pikku Seti heräsi ja kertoi nähneensä unta.
"Mistä sinä uneksit, poikani?" kysyi hänen isänsä.
"Näin unta", jokelsi hän, "että nainen, jolla oli samanlaiset vaatteet
kun äidillä tuolla temppelissä, otti minua kädestä ja vei minut ilmaan.
Katsoin alaspäin ja näin sinut ja äidin kalpeina ja itkien. Minäkin aloin
itkeä, mutta tuo nainen, jolla oli höyhenpäähine, kielsi minua, sillä
hän kuljetti minua kauniiseen, suureen tähteen, johon äiti tulisi pian
minua tapaamaan."
Prinssi ja minä katsoimme toisiimme, ja Merapi näytti olevan
touhussa tuuditellen lasta uudelleen uneen. Keskiyö läheni, eikä vielä
kukaan näyttänyt aikovan lähteä levolle. Vanha Bakenkhonsukin tuli
luoksemme ja aikoi sanoa jotakin yöstä, joka oli niin outo ja levoton,
kun äkkiä pieni yölepakko, joka oli lennellyt edestakaisin
yläpuolellamme, putosi hänen päänsä päälle ja siitä maahan. Me
tarkastimme sitä ja huomasimme, että se oli kuollut.

82. "Kummallista, että eläin kuoli tuolla lailla", sanoi Bakenkhonsu, kun
samalla toinenkin putosi maahan aivan sen lähellä. Pikku Setin
musta kissanpoikanen, joka makasi pojan vuoteen vieressä, näki sen
putoavan ja hyökkäsi sinne. Mutta ennenkuin se ehti lepakon luo,
pyörähti se ympäri, seisoi takajaloillaan kynsien ilmaa ympärillään,
päästi sitten valittavan äänen ja kaatui kuolleena maahan.
Me tuijotimme siihen, kun äkkiä jostakin kaukaa kuului
sydäntäsärkevää koiranulvontaa. Sitten alkoi joku lehmä valittavasti
ammua, kuten nämä eläimet tekevät, kun niiltä ryöstetään vasikat.
Ja samassa kuului aivan läheltä aidan toiselta puolen suuressa
tuskassa olevan naisen korvia viiltävää huutoa, jollaista alkoi yhtä
aikaa kuulua joka suunnalta, kunnes ilma oli täynnä valitusta.
"Oi, Seti, Seti", huudahti Merapi äänellä, joka pikemmin muistutti
sihinää kuin kuiskausta, "katso poikaasi!"
Me juoksimme sinne, missä poika makasi. Hän oli herännyt ja
tuijotti ylöspäin suurin silmin ja jäykin kasvoin. Pelko, jos se sitä oli,
katosi hänen kasvoiltaan, mutta yhä hän tuijotti. Hän nousi pikku
jaloilleen, yhä tuijottaen ylöspäin. Sitten kirkasti hymy, suloisin hymy
hänen kasvonsa. Hän ojensi kätensä kuin syleilläkseen jotakuta, joka
kumartui hänen puoleensa, ja kaatui taaksepäin — kuolleena.
Seti seisoi äänetönnä kuin kuvapatsas. Kaikki, jopa Merapikin,
seisoivat liikahtamatta. Sitten hän kumartui ja otti syliinsä pojan
ruumiin.
"Nyt, puolisoni", sanoi hän, "on sinua kohdannut se suru, josta
Jabez setäni puhui sinulle, jos vähääkään seurustelisit kanssani. Nyt
Israelin kirous on murtanut sydämeni ja nyt on lapsemme kasvanut

83. liian suureksi maallisille onnentoivotuksille ja tervehdyksille, kuten
ilkeä Kii ennusti."
Näin hän puhui kylmällä, hiljaisella äänellä, kuten sellainen, joka jo
kauan on odottanut jotakin tai tiennyt sen tapahtuvaksi. Sitten hän
kumarsi prinssille ja lähti kantaen lapsen ruumista. Ei milloinkaan,
minun mielestäni, Merapi ollut ihanampi kuin tuona hetkenä, jolloin
hän oli rakkaansa kadottanut, sillä nyt loisti hänen naisellisen
rakastettavaisuutensa läpi vielä joitakin säteitä hänen sielustaan.
Hänen silmänsä ja liikkeensä olivat todellakin sellaiset, että se olisi
yhtä hyvin voinut olla aave kuin nainen, joka lähti luotamme sen
kanssa, joka oli ollut hänen poikansa.
Seti nojasi olkapäähäni katsellen tyhjää vuodetta ja pelästynyttä
hoitajaa, joka yhä istui sen vieressä, ja tunsin kyyneleen putoavan
kädelleni. Vanha Bakenkhonsu kohotti ryppyiset kasvonsa ja katsoi
prinssiin.
"Älkää surko liian paljon, prinssi", sanoi hän, "sillä ennen kuin niin
monta vuotta kuin minä olen elänyt on kulunut, on tämä lapsi
unohtunut, ja hänen äitinsä on unohtunut, ja teistäkin, prinssi, elää
vain nimi, joka kerran oli suuri Egyptissä. Ja sitten, prinssi, alkaa
jossakin ilo uudelleen, ja sen, minkä olette kadottaneet, löydätte
jälleen. Kiin noituus ei kaikki ole valetta, ja kun hän sanoi teille tuolla
Taniksessa, ettei teitä turhanpäiten nimitetty 'Uudestisyntymisen
herraksi', puhui hän sanoja, joista tänä yönä voitte löytää
lohdutusta."
"Kiitän teitä, neuvonantaja", sanoi Seti ja kääntyi seuraten
Merapia.

84. "Luulen, että saamme enemmän kuolleita", huudahdin tuskin
tietäen, mitä surussani sanoin.
"En luule, Ana", vastasi Bakenkhonsu, "sillä Jabezin tai hänen
Jumalansa kilpi suojaa meitä. Alinomaa hän ennusti, että Merapille ja
hänen tähtensä Setille tulisi surua, mutta siinä onkin kaikki."
Minä vilkaisin kissanpoikaseen.
"Se eksyi tänne kaupungista muutamia päiviä sitten, Ana. Ja
yölepakotkin lensivät varmaan tuolta kaupungista. Kuulkaa tuota
valitusta. Onko Egyptissä ennen kuultu sellaista ääntä?"

85. XVI.
JABEZ MYY HEVOSIA.
Bakenkhonsu oli oikeassa. Paitsi Setin poikaa, ei ketään niistä,
jotka asuivat hänen talossaan tai sen lähellä, kuollut, vaikka kaikki
Egyptin esikoiset kuolivat, vieläpä kaikkien eläinten esikoiset. Kun
tämä tuli tiedoksi ympäri maata, valtasi egyptiläiset viha Merapia
kohtaan, joka, he muistivat, oli huutanut kirousta Egyptille sen
jälkeen kuin hänet oli pakotettu rukoilemaan temppelissä ja kuten he
uskoivat poistamaan pimeyden Memphiksestä.
Bakenkhonsu, minä ja toiset, jotka rakastimme häntä,
huomautimme, että hänen oma lapsensakin oli kuollut. Tähän
vastattiin, ja siinä olin huomaavinani Usertin ja Kiin vaikutusta, ettei
se ollut mitään, koska noidat eivät rakastaneet lapsia. Sitäpaitsi,
sanoivat he, hän voisi hankkia niitä miten paljon häntä vain haluttaisi
ja milloin haluaisi, muodostaen niiden savisen ruumiin lasten
näköisiksi ja kasvattaen niitä ilkeähenkisiksi vahingoittamaan maata.
Lisäksi kansa vannoi, että hänen oli kuultu sanovan, että vaikka
hänen olisi surmattava oman miehensä poika, tahtoi hän kostaa
egyptiläisille, jotka kerran olivat pitäneet häntä orjana ja murhanneet
hänen isänsä. Vieläpä israelilaisetkin, tai muutamat heistä, kenties

86. Laban muiden muassa, olivat kertoneet egyptiläisille, että tuo noita
joka oli lumonnut prinssi Setinkin, tuotti heille sellaisia kärsimyksiä.
Siksi alkoivat egyptiläiset vihata Merapia, joka oli suloisin ja
rakastettavin naisten joukossa. Ja toiset vielä syyttivät häntä siitäkin,
että hän noituudellaan oli ryöstänyt Setin sydämen pois tämän
lailliselta puolisolta ja saanut hänet käännyttämään tämän
puolisonsa, Egyptin kuninkaallisen prinsessan, takaisin palatsinsa
porteilta, joten hän oli pakotettu asustamaan yksin Taniksessa.
Kukaan ei soimannut Setiä, jota kaikki Egyptissä rakastivat, koska
tiedettiin, että hän olisi tahtonut kohdella israelilaisia vallan eri
tavalla ja siten pelastaa Egyptin kaikilta kärsimyksiltä. Tuo
hebrealainen suurisilmäinen tyttö, joka oli onnistunut loihtimaan
hänet, oli hänen kova onnensa. Eihän ollut kummallista, jos yksi
noista naisista, joita prinssillä oli talo täynnä, kuten he uskoivat ja
kuten prinsseillä yleensä oli tapana, olisi ollutkin velho. Olen varma,
että Merapi vain siksi, että prinssin tiedettiin rakastavan häntä,
säästyi myrkytykseltä tai muulta salaiselta murhalta, joka
tapauksessa ainakin vähäksi aikaa.
Nyt saatiin iloisia uutisia, että faraon ylpeys oli viimeinkin murtunut
(sillä hänen esikoisensa oli kuollut toisten mukana), tai oli hänen
järkensä selvinnyt, kummin nyt asia sitten mahtoi olla. Hän oli
määrännyt, että Israelin lapset saivat lähteä milloin ja mihin
halusivat. Silloin kansa hengitti uudelleen toivossa, että heidän
kärsimyksensä loppuisivat.
Silloin ilmestyi Jabez vielä kerran Memphikseen mukanaan suuri
joukko sotaratsuja. Hän sanoi haluavansa myydä ne prinssille, sillä
hän ei halunnut jättää niitä kenenkään muiden käsiin. Hän oli

87. laskenut ja määrännyt hevosien hinnan, jonka mukaan ne olivat
äärettömän suuriarvoisia.
"Miksi haluatte myydä hevosenne?" kysyi Seti.
"Siksi, että menen kansani mukana paikkoihin, joissa on vähän
vettä ja missä ne kuolisivat, oi prinssi."
"Minä ostan hevoset. Katsokaahan niitä, Ana", sanoi Seti, vaikka
tiesin hyvin, että hänellä oli jo enemmän kuin mitä hän tarvitsi.
Prinssi nousi näyttääkseen, että keskustelu oli lopussa, kun Jabez
kumarrellen kiitokseksi sanoi nopeasti.
"Iloitsen nähdessäni, oi prinssi, että on tapahtunut niinkuin minä
ennustin, tai oikeammin niinkuin minua oli käsketty ennustamaan,
nimittäin, että teidän kotinne on säästynyt kärsimyksiltä, jotka ovat
kohdanneet Egyptiä."
"Silloin iloitsette väärin, hebrealainen, sillä vaikein noista
kärsimyksistä on tullut tänne. Poikani on kuollut", ja hän kääntyi
pois.
Jabez kohotti viekkaat silmänsä ja vilkaisi häneen.
"Prinssi", sanoi hän, "tiedän sen ja olen pahoillani, että tämä
tappio on haavoittanut sydäntänne. Kuitenkin ei se ollut minun eikä
kansani syy. Jos tarkoin ajattelette, muistatte varmasti, että sekä
silloin kun rakensin tämän paikan ympärille suojamuuria hyvien
tekojenne tähden, joita olitte israelilaisille osoittaneet, oi prinssi, että
jo ennen sitä varoitin ja annoin varoittaa teitä. Sanoinhan, että jos te
ja veljentyttäreni, Israelin kuu, joutuisitte yhteen, kohtaisi teitä suuri

88. suru hänen kauttaan, jonka, tultuaan egyptiläiseksi naiseksi, täytyy
kantaa sama kohtalo kuin muillakin egyptiläisillä naisilla on."
"Voi olla niin", sanoi prinssi. "Asia on sellainen, josta en halua
puhua. Jos tämä kuolema aiheutui teidän loihdustanne, on minulla
vain sanottavana — että se oli huono palkka minulle kaikesta siitä,
mitä olen yrittänyt tehdä hebrealaisten hyväksi. Niin, mitä muuta
voisi toivoakaan sellaiselta kansalta sellaisessa maassa? Hyvästi."
"Yksi pyyntö, oi prinssi. Pyydän lupaanne saada puhella
veljentyttäreni, Merapin kanssa."
"Hän ei ole tavattavissa. Sen jälkeen kuin hänen lapsensa
noitakeinoilla murhattiin, ei hän ota vastaan ketään miestä."
"Luulen kuitenkin, että hän haluaa puhutella setäänsä, prinssi."
"Mitä teillä olisi sitten sanottavaa hänelle?"
"Oi, prinssi, faraon armeliaisuuden tähden saamme me orja raukat
poistua Egyptistä, emmekä milloinkaan palaa takaisin. Sentähden,
jos Merapi jää tänne, on luonnollista, että haluaisin sanoa hänelle
jäähyväiset. Samalla uskoisin hänelle muutamia sukumme ja
perheemme asioita, jotka hän kenties haluaisi taas siirtää lapsilleen."
Kuullessaan sanan "lapset" Seti nyyhkytti.
"En luota teihin", sanoi hän. "Teillä on ehkä lisää noita hebrealaisia
kirouksia Merapia varten, tai te voitte lausua sanoja, jotka tekevät
hänet vielä onnettomammaksi kuin hän jo on. Mutta jos tahdotte
tavata häntä minun läsnäollessani —"

89. "Herrani prinssi, en tahdo vaivata teitä niin paljon. Hyvästi. Olkaa
hyvä ja viekää —"
"Tai jollei se miellytä teitä", keskeytti Seti, "voitte tehdä sen tämän
Anan läsnäollessa, jollei Merapi kieltäydy ottamasta vastaan teitä."
Jabez mietti hetken ja vastasi:
"Tapahtukoon se sitten Anan läsnäollessa, sillä hän on mies, joka
tietää, milloin pitää vaieta."
Jabez kumarsi ja lähti, ja prinssin viittauksesta minä seurasin
häntä. Meidät vietiin heti rouva Merapin huoneeseen, jossa hän istui
surullisena ja yksinään musta huntu päässään.
"Terve sinulle, setäni", sanoi hän vilkaistuaan minuun, jonka
läsnäolon hän luullakseni ymmärsi. "Tuotko lisää ennustuksia? En
tahdo kuulla niitä, koska viimekertaiset olivat liian tosia", ja hän
kosketti kädellään mustaa huntua.
"Tuon uutisia ja erään pyynnön, veljentyttäreni. Uutiset ovat, että
Israelin kansa on lähdössä Egyptistä. Pyyntö, joka myöskin on
määräys, on — että valmistaudut seuraamaan heitä — —"
"Labaninko luo?" kysyi Merapi katsoen ylös.
"Ei, veljentyttäreni, vaan elämään nöyränä kansasi keskuudessa.
Laban ei halua puolisokseen sellaista, joka on ollut egyptiläisen
vaimona."
"Olen iloinen, ettei Laban toivo sellaista, jota hän ei milloinkaan
voi saavuttaa, setäni. Pyydän, sanokaa, miksi minun pitäisi totella
tätä pyyntöä tai tätä käskyä?"

90. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
ebookbell.com