Accounting Information Systems The Crossroads of Accounting and IT 2nd Edition Kay Solutions Manual

Accounting Information Systems The Crossroads of Accounting and IT 2nd Edition Kay Solutions Manual
Accounting Information Systems The Crossroads of Accounting and IT 2nd Edition Kay Solutions Manual
Accounting Information Systems The Crossroads of Accounting and IT 2nd Edition Kay Solutions Manual

1. Visit https://testbankmall.com to download the full version and
browse more test banks or solution manuals
Accounting Information Systems The Crossroads of
Accounting and IT 2nd Edition Kay Solutions Manual
_____ Press the link below to begin your download _____
https://testbankmall.com/product/accounting-information-
systems-the-crossroads-of-accounting-and-it-2nd-edition-kay-
solutions-manual/
Access testbankmall.com now to download high-quality
test banks or solution manuals

2. Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankmall.com
Solutions Manual for Accounting Information Systems 2nd by
Donna Kay 0132991322
https://testbankmall.com/product/solutions-manual-for-accounting-
information-systems-2nd-by-donna-kay-0132991322/
Accounting Information Systems The Processes and Controls
Turner 2nd Edition Solutions Manual
https://testbankmall.com/product/accounting-information-systems-the-
processes-and-controls-turner-2nd-edition-solutions-manual/
Accounting Information Systems Romney 13th Edition
Solutions Manual
https://testbankmall.com/product/accounting-information-systems-
romney-13th-edition-solutions-manual/
Test Bank for Strategic Management of Technological
Innovation, 6th Edition, Melissa Schilling
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-strategic-management-
of-technological-innovation-6th-edition-melissa-schilling/

3. Test Bank for Organic Chemistry, 6th Edition, Janice Smith
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-organic-chemistry-6th-
edition-janice-smith/
Test Bank for Organizational Behavior, 15th Edition
Stephen P. Robbins Timothy A. Judge
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-organizational-
behavior-15th-edition-stephen-p-robbins-timothy-a-judge/
Solution Manual for Treffpunkt Deutsch: Grundstufe, 6/E
6th Edition Margaret T. Gonglewski, Beverly T. Moser,
Cornelius Partsch
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-treffpunkt-
deutsch-grundstufe-6-e-6th-edition-margaret-t-gonglewski-beverly-t-
moser-cornelius-partsch/
Test Bank for Essentials of Statistics for Business and
Economics 9th Edition David R. Anderson
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-essentials-of-
statistics-for-business-and-economics-9th-edition-david-r-anderson/
Test Bank for MKTG, 13th Edition, Charles W. Lamb, Joe F.
Hair Carl McDaniel
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-mktg-13th-edition-
charles-w-lamb-joe-f-hair-carl-mcdaniel-3/

4. Test Bank for Principles of Pharmacology for Medical
Assisting 6th Edition by Rice
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-principles-of-
pharmacology-for-medical-assisting-6th-edition-by-rice/

5. 2
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.

2.7 Discuss how modern database systems support the growth of large enterprises, such as Wal-Mart.
Modern enterprise databases consist of operational and data warehouses. These databases store data in
different structures. These structures are supporting many different business needs. Relational databases are
used to store daily business operations. Data warehouse structures support complex business decision
making processes. Modern databases are shared by the enterprise integrated systems. A centralized and
shared database helps faster and more efficient communication within various business functions. It
reduces data duplication and inconsistency, which are caused by various databases in a non-integrated
system. Integrated centralized databases provide accurate and up-to-date intelligence for efficient decision

6. 3
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.

making and monitoring overall business performance.

2.8 What is an intersection table? Why is it created?

To remove a many- to-many relationship between two tables a special type of table called an intersection
table is placed at the intersection or junction of the two tables with a many-to-many relationship. The
many-to-many relationship between the original tables becomes a one-to-many relationship between each
of the original tables and the new intersection table.

2.9 What is a foreign key? Discuss its importance to a relational database.

In relational databases, tables are related to each other using common fields in two different tables. These
common fields are referred to as the primary key and the foreign key. That means, the primary key of a
table is copied into a related table. The copied field is called a foreign key.

2.10 Discuss the advantages of a database accounting system versus a manual accounting system.
The advantages of a database accounting system versus a manual accounting system include:
1. Large amount of data can be stored and maintained much easier.
2. Data is stored much more accurately.
3. Much less space is needed
4. Information is retrieved much faster--seconds versus days, weeks, or even months.
5. Data is better secured and controlled.


Key Terms Check


2.11 Match the following terms and definitions.



a. database fields
b. database records
c. database tables
d. database
e. database forms
f. database queries
g. database reports
e 1. Onscreen interface used for entering and updating data
g 2. Used to view output of the accounting system
c 3. A collection of related records with a unique name
a 4. Pieces of information about events, people, or objects
f 5. Used to search the database and retrieve data from one or
more database tables.
b 6. A collection of related fields
d 7. A collection of related tables















2.12 Match the following terms and definitions.

7. 4
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.




a. operational database
b. data warehouse
c. database administrator
d. intersection table
e. composite primary key
f. normalization
g. database integrity

c 1. Responsible for managing the enterprise’s databases
g 2. Ensures that the database contains accurate, valid data.
b 3. Stores data from a variety of sources and is used for
business intelligence
a 4. Databases used to store data related to business
operations and transactions
f 5. A process for removing database anomalies or problems
e 6. Used when more than one field is required to uniquely
identify a record
d 7. Placed at the junction of two tables to eliminate a many-
to-many relationship




2.13 Which of the following statements are true?

T 1. Accounting transactions are stored in the operational database.
F 2. A database administrator is responsible for designing the database.
T 3. The result of a query could be a report.
T 4. Deletion, insertion, and update problems are solved by normalization.
F 5. A data warehouse stores only future data.
F 6. An intersection table refers to the intersection of queries and reports.
T 7. A composite primary key consists of more than one field.


Practice Test


2.14 Enter data once means:
a. Data is entered into the database only one time and it is reused from various locations when it is
needed (Correct Answer)
b. Data is entered only one time and it cannot be entered again
c. Data is used only one time and it can not be reused
d. Data is entered into the database from various locations at the same time.

2.15 transfers data from the accounting software to the database.
a. CRM.
b. DBMS (Correct Answer)
c. User Interface
d. Relational database

2.16 Internal databases consist of:
a. DBMS
b. Operational database
c. The database stored in the employee computer
d. Operational and data warehouse (Correct Answer)

2.17 While auditing the Account Receivable records, the auditor discovers an entry for Cambiz Coffee
shop with an address of 721 Sweet Water Pond, St. Peters MO and another entry for Cambiz Coffee
shop with an address of 721 Sweet Water Pond, Saint Peters MO. Each entry has a different customer
number. Which of the following statements is false?

8. 5
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.

a. The DBMS views these as two separate accounts.
b. Data is entered into the computer incorrectly (Correct Answer)
c. Customer has two shops
d. The data needs scrubbing

2.18 is a collection of related records.
a. Database engine
b. Database table (Correct Answer)
c. Database field
d. Object Oriented database

2.19 Which tier in the accounting system architecture consists of accounting software?
a. Accountant tier
b. Database tier
c. User tier
d. Application tier (Correct Answer)

2.20 An item table’s record has 5 fields: Item code, Item name, description, location ID, and warehouse ID.
Which of these fields is a good candidate for the primary key?
a. Location ID
b. Item Code (Correct Answer)
c. Warehouse ID
d. Item name


2.21 An item may appear on many orders. An order contains many items. The relationship between Item
table and Order table is:
a. Many-to-one
b. Many-to-many (Correct Answer)
c. One-to-many
d. One-to-one

2.22 Sandy, an accountant, wants to search for a specific customer address. She should search using:
a. Customer name
b. Customer address
c. Customer ID (Correct Answer)
d. a and b

2.23 Which of the following is NOT a database essential?
a. Form
b. Table
c. Query
d. DBMS (Correct Answer)






Exercises

Short Exercises

9. 6
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.


2.24 Match the following database fields with the appropriate database table. (Q2.3)
a. VENDOR table
b. CUSTOMER table
c. EMPLOYEE table
d. ACCOUNTS table
e. SALES ORDER table
f. SALES ORDER LINE table
g. PURCHASE ORDER table
h. PURCHASE ORDER LINE table
b 1. Customer name
d 2. Account number
b 3. Customer number
c 4. Employee address
f 5. Item quantity sold
h 6. Item quantity purchased
e 7. Sales order number
e 8. Sales order date
g 9. Purchase order date
g 10. Purchase order number
a 11. Vendor address
e 12. Sales order total
g 13. Purchase order total
a 14. Vendor number
d 15. Account type


2.25 Identify the relationship between the following tables. (Q2.3)
a. one-to-one
b. one-to-many
c. many-to-many
1. STUDENT table and COURSE table: a
2. TEACHER table and STUDENT table: a
3. EMPLOYEE table and DEPARTMENT table: b

2.26 Suppose data about vendors and the items they sell are stored in a single database table. Do you think
this table is anomaly-free? Why or why not? If you think there are anomalies in this table can you suggest a
solution for removing them? (Q2.4)

The table is NOT anomaly-free! The following is a list of anomalies in such a table:
1. Update anomaly: a vendor sells many items. Therefore, there is a record for every item that is sold by
that vendor. This causes update anomaly. To update vendor information, many records must be
updated. An item maybe sold by many vendors; therefore, item information could appear in many
records. To change item information many records must be updated.
2. Deletion anomaly: a vendor may supply a specific item. If that vendor’s records are deleted from the
table, all information about that specific item is also deleted.
3. Insertion anomaly: both the vendor ID and item code must be used to retrieve item purchase
information, such as quantity. Therefore, the table primary key is the combined vendor ID and item
code. Let’s say we decide to enter information about a vendor who did not sell any items yet. This
vendor record cannot be inserted since the other part of the primary key (the item code) is not available
yet.

10. 6
n Education. All r





© 2014 Pearso




ights reserved.
One possible solution is to divide this table into three tables: a vendor table, an item table, and an
item/vendor table. The vendor table stores solely information about vendors. The item table stores only
information about items, and the item/vendor table stores information about items sold by vendors.

2.27 Which of the following database tables would be used in a purchase order form? (Q2.3)
1. SALES ORDER table
2. PURCHASE ORDER table
3. ITEM table
4. VENDOR table
5. CUSTOMER table
6. PURCHASE ORDER LINE table
7. SALES ORDER LINE table
8. CASH RECEIPTS table

The VENDOR, PURCHASE ORDER, PURCHASE ORDER LINE, and ITEM tables are used in a purchase order
form.

2.28 An enterprise’s EMPLOYEE table contains the following fields. Which of these employee fields is a
good choice for the EMPLOYEE table primary key? Why? (Q2.3, 2.4)
First Name
Last Name
ID No
Address
Phone Number
Hours Worked
Hourly Pay
Deductions

The only possible choice is the employee ID No. The content of any other field may not be unique.

2.29 Identify the following as either internal or external databases. (Q2.2)
a. Internal database
b. External database
a 1. Data warehouse for business intelligence
b 2. EDGAR Online containing annual reports for publicly traded companies
a 3. Accounting database
b 4. Eurostat containing economic and financial statistics about the European Union
a 5. Operational databases for storing business transactions
b 6. Factiva, a database with financial data provided by Dow Jones & Reuters Company

2.30 Identify in which tier each of the following items belong. (Q2.1)
a. Database tier
b. Application tier
c. User tier
a 1. DBMS
a 2. Customer table
b 3. Accounting software
c 4. Customer data entry form
c 5. Vendor report
a 6. Item table

2.31 Using the following database tables, answer the following questions. (Q2.3)

11. 7
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.














1. What is the relationship between the VENDOR table and the PURCHASE ORDER table? One-to-many. A
vendor received many purchase order. A specific purchase order belongs to only one vendor.
2. What is the primary key for the VENDOR table? VendorID
3. What is the primary key for the PURCHASE ORDER table? PurchaseOrderID
4. What is the foreign key for the PURCHASE ORDER table? VendorID

2.32 Using the following purchase order for EspressoCoffee, answer the following questions. (Q2.3)



1. Name the database tables that EspressoCoffee should use to record its purchase transactions.
The purchase order transaction is recorded in the PURCHASE ORDER, PURCHASE ORDER LINE, VENDOR,
and ITEM tables.
2. Identify the primary key(s) for each table that would uniquely identify each record in the table.
VENDOR table primary key: Vendor No.
PURCHASE ORDER table primary key: PO No.
ITEM table primary key: Item No.
PURCHASE ORDER LINE table primary key: PO No. plus Item No.
3. Identify the relationships among the tables as one-to-one, one-to-many, or many-to-many.
The relationship between VENDOR and PURCHASE ORDER is one-to-many.
The relationship between PURCHASE ORDER and ITEM is many-to-many.
4. Identify the intersection table that should be used to remove any many-to-many relationships.
The many-to-many relationship is removed by adding the PURCHASE ORDER LINE intersection table.
The relationship between the PURCHASE ORDER and PURCHASE ORDER LINE is one-to-many.
The relationship between ITEM and PURCHASE ORDER LINE is one-to-many.
5. Identify foreign keys used to connect the tables.
The vendor number is the foreign key in the PURCHASE ORDER table.
The purchase order is the foreign key in the PURCHASE ORDER LINE.
The Item number is the foreign key in the PURCHASE ORDER LINE table.

It’s Your Call

12. 8
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.

2.33 Since your background is in AIS, you have been asked to provide training to the other accountants in
your company about the new accounting system design. How would you explain to your colleagues about
the three tiers in an accounting system architecture? (Q2.1)

The three-tier architecture of the accounting system explained in the Accounting Databases: Behind the
Screen section and figures 2.1 and 2.2 in the textbook could be a good start. Your explanation could include
that an accounting system is divided into three separate but related components:
1. Accounting Database and database software (DBMS) that manipulates the accounting database
(database tier)
2. Accounting application that performs accounting transactions such as creating invoice (application
tier).
3. The user interface application which provide graphical user interface tools such as forms and reports
(user tier).

2.34 You have been called in as a consultant to act as a liaison between the accountants and the IT
professionals at a company. The accountants are complaining that they must re-enter all the customer
information each time an order is placed. The accountants see this as inefficient and time consuming with
no value added.
The only response from the IT professionals has been to say that the database tables need to be
normalized. The accountants have asked you what this means. Communication between the two groups of
professionals has deteriorated.
How would you facilitate communication between the accountants and the IT professionals? How
would you explain to both sides what is needed to resolve the issue? (Q2.4)

Here is one way to facilitate communications between your department and IT:
Entering same piece of data several times into the database is a sign of data duplication in one or more
database tables. First you have to explain to accountants what data duplication in a database table is and
why this is a problem. In this chapter data duplication and associated problems are discussed in a language
that is understandable by accountants. Second, you explain that a technique called normalization by IT
professionals could be implemented to remove duplicate data.

2.35 Your company is expanding its operations to include overseas markets. Your supervisor asked you to
prepare a summary explaining changes to the CUSTOMER database table that need to be implemented as a
result of the overseas expansion. (Q2.3, 2.4)

When a customer table contains data about customers who live in different countries, then the customer
table should contain some additional fields. At the same time some existing fields’ size and type should be
modified. The list of additional fields includes:
Name type (in some culture first name comes after last name)
Additional Address Info
Province (that is State in the U.S.)
Country
Additional tables also needed to include information for drop down lists used in the data entry forms.
For example, there should be a table to hold country names.

2.36 You work at a university and have been assigned to a project team to update the university database
to include information about employee dependents. The university provides tuition free to all employee
dependents and wants to track dependent information to estimate free tuition in the future.
One of the project team members has suggested simply adding the employee dependent information to the
EMPLOYEE database table. What do you think? Is this advisable? Prepare your notes to respond to his
suggestion at the next team meeting. (Q2.3, 2.4)

An employee may have more than one dependent. If you want to add the employee dependents’
information to the employee table, then you need to add, for each dependent, an additional record for that

13. 9
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.

employee. That would cause data duplication. The best solution is to add a new table and store employee
dependent information in that table. The employee ID that is the primary key in the employee table will be
the foreign key in the new table. The dependent ID could be used as the primary key for the dependent
table.

2.37 Your supervisor would like to know why calculated fields are typically not included as database fields
in accounting software. Prepare a short report on advantages and disadvantages of including and not
including the calculated field for your advisor.

Answer:
Your report should include an explanation of the calculated field and different types of it and the
advantages and disadvantages of saving calculated fields within the record. The following is a brief
explanation and states the advantages and disadvantages of saving calculated field in a record.
Calculated fields are of two specific types. The first type of calculated filed is a database table
field that allows you to generate information that can change when other table fields’ value changes, such
as age. The value of this type of calculated field is not stored within the database record, but is instead
calculated or computed based on the values of other fields within that record, using specific formulas.
These formulas can consist of values from other fields, constants, and the results of other formulas or
functions.
The second type of calculated field is a database field whose value is calculated only once since
the value of fields used to calculate this field value remain constant though time, such as sales order total
amount. Usually, the value of these types of fields is stored within the database record. It will be much
faster to extract and display this type of calculated field since redundant calculation is avoided. However,
storing these values increases the space used by the database tables on the storage devices.



Tech in Practice

Tech Exercises
2.38
Tech Tool: Database Software
Software Videos: Database Tables, Database Table Relationships

EspressoCoffee asked for your assistance in building database tables to record sales transactions.
1. Using Microsoft Access database software and information in Figure 2.21, build the
following database tables. Identify the primary key for each table.
2. CUSTOMER table
SALES ORDER table
SALES ORDER LINE table
ITEM table
3. Identify the table relationships between the CUSTOMER, SALES ORDER, SALES ORDER LINE, and ITEM
tables. Use database software to create the database table relationships.
Relationships:
CUSTOMER and SALES ORDER: one-to-many
SALES ORDER and SALES ORDER LINE: one-to-many
ITEM and SALES ORDER LINE: one-to-many

4. Print the table relationships.

See Tech Ex 2.38 SOLUTION in the Chapter 2 Exercises Solutions folder.


2.39 (Continuation of Tech Ex 2.38)

14. 10
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.

Tech Tool: Database Software
Software Video: Database Tables
This is a continuation of the previous exercise. EspressoCoffee asked for your assistance in entering data
into database tables to record sales transactions.
1. Using Microsoft Access database software and your database file from the previous exercise, enter the
following customer information into the CUSTOMER table.

CUSTOME COMPANY LAST FIRST STREET CITY STA ZIP COUN ACCOUNT
R NO NAME NAME NAME ADDRESS TE TRY BALANCE
127127

Ashuer Angela 13 Joseph Ave Apple WI 549 USA $1080.00

ton 11
913691 EspressoBar Pico Vincent 58 Dante Pisa Tusc 430 Italy $530.00
any 01
2. Enter the following items into the ITEM table.

ITEM NO ITEM NAME ITEM DESCRIPTION
9XB Espresso Machine Lux Espresso Machine Lux Model 2009 all electronic
ARQ1 Pure Arabica Pure Arabica from Colombia and Africa
ARXC Arabica Colombian Mix Arabica Colombian Mix - 60% Arabica 40% Colombian
BB6-1 Espresso Machine Base Espresso Machine Base Model 2001 with foam feature
WC1 Small Cups Small Cups - White small espresso cups
WC2 Small Cup Lux Small Cups Lux - White small espresso cups quality

3. Enter the following sales into the SALES ORDER table and the SALES ORDER LINE table.
On December 5, 2012, customer Angela Ashuer places an order to buy the following items:
a. (2) Item No. ARXC for $40 each
On December 22, 2012, customer Vincent Pico places an order to buy the following items:
a. (1) Item No. 9XB for $400 each
b. (12) Item No. WC1 for $15 each

Tables’ integrity is enforced in MS Access. You cannot enter an order in the Order table for a non-existing
customer. You cannot enter an order line record if there is no order for that order line record. You cannot
enter an item in the Order Line Table if there is no such an item in the Item table. To enter data without
violating the table’s integrity, follow these steps:
1. Enter customers in the CUSTOMER table.
2. Enter items in the ITEM table.
3. Enter orders in the SALES ORDER table using for example order number 100 for Angela and 101for
Vincent.
4. Enter the orders’ details in the SALES ORDER LINE table.
5. Print the CUSTOMER, SALES ORDER, SALES ORDER LINE, and ITEM tables.
See Tech Ex 2.39 SOLUTION in the Chapter 2 Exercises Solutions folder.
2.40
Tech Tool: Database Software
Software Videos: Database Tables, Database Table Relationships
Complete the following:
1. Select an authentic enterprise of your choice. Using Microsoft Access database software,
develop the following tables for the enterprise, identify appropriate fields, and select the primary keys.
2. Customer table
SALES ORDER table
SALES ORDER LINE table
ITEM table
3. Identify the relationships between the tables as one-to-one, one-to-many, or many-to-many.

15. 11
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.

4. Use Microsoft Access database software to create the database table relationships.
5. Print the table relationships.
6. Populate the tables with at least three records of test data.

The answer to this question depends on the students’ choice of enterprise. However, the solution should not
be far from the answer to the preceding question. One of the major differences could be the number of the
fields in these tables, since organizations collect difference types of data from business entities.


2.41
Tech Tool: Database Software
Software Videos: Database Tables, Database Table Relationships
EspressoCoffee buys coffee beans from vendors in South America and Africa and needs a database table to
collect information about the company’s vendors.
1. Use the following fields to build a VENDOR table.
Vendor No. Vendor ZIP
Vendor Name Vendor Country
Vendor Street Address Vendor Email
Vendor City Vendor Web Site
Vendor State

2. Identify and add the primary key for the VENDOR table.

See Tech Ex 2.41 SOLUTION in the Chapter 2 Exercises Solutions folder.

2.42
Tech Tool: Database Software
Software Videos: Database Tables, Database Table Relationships
EspressoCoffee has asked for your assistance in building database tables to record purchase transactions.
Use the following EspressoCoffee purchase order and MS Access database software to complete the
following.
1. Build the database tables for EspressoCoffee purchase transactions. (Hint: You should have
four tables.)
2. Enter the fields you think appropriate for each database table.
3. Select the primary key(s) for each database table.
4. Remove any many-to-many relationships using intersection tables.
5. Build the relationships among the tables and print.

We can identify VENDOR, PURCHASE ORDER, and ITEM tables from this form.
A purchase order form includes one or more items and an item may appear in more than one purchase order
therefore, the relationship between the ITEM table and PURCHASE ORDER table is many-to-many. We should
follow the same steps explained in the text to remove this type of relationship. The result will be the
PURCHASE ORDER LINE intersection table.
As you can see, certain data are missing from this form. These missing fields may include tax
amount and shipping charge. But these pieces of data are not necessary missing from the database tables.
Also, there must be a way that the detailed purchase order information is displayed.

See Tech Ex 2.42 SOLUTION in the Chapter 2 Exercises Solutions folder.


2.43
Tech Tool: Database Software
Software Video: Database Tables
Ethan, your coworker, who unfortunately didn’t take accounting information systems course while studying
accounting, wants you to help him to understand database anomalies. To help your coworker, build a table
in MS Access with the following fields and data. Show Ethan deletion, update, and insertion anomalies.

16. 12
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.


Vendo Item Vendor Vendor Vendor Item Item Description Quantit Unit
r No Code First Last City Name y Price
Name Name
120 23M Mark Kwinsky St. Louis Accx 202 Accelerator gas 3 $60
X pedal
234 10SP Jim Maranda Chicago SW6B Switch pin 12 $7.2
0
127 10U2 Mary Vedette Tulsa 52SET Under seat bar 1 $56
120 PP10 Mark Kwinsky St. Louis BrkL Left Break 1 $150
120 WX3 Mark Kwinsky St. Louis BrkR Right Break 1 $150
0

Answer:
To select a specific record you need the Vendor No and Item Code. The Vendor No plus Item Code
together represent the primary key (record key).
Update anomaly: If you want to update a field (for example, Vendor City for Mark Kwinsky), you have to
update three records (redundancy).
Deletion anomaly: If you have to delete a field (for example, Mark Kwinsky), you not only delete Mark’s
information, but information about items he sold!
Insertion anomaly: If you want to insert a new Vendor who didn’t sell any items yet, then you don’t have
the record key partial value! Actually, no database engine allows you such action.
See Tech Ex 2.43 SOLUTION in the Chapter 2 Exercises Solutions folder.

2.44
Tech Tool: Database Software
Software Video: Database Tables
Use information provided in the 2.43 exercise table and your understanding of the database anomalies to
create database tables that hold the same data, which is in the exercise 2.43 table but do not have any
anomalies.

Answer:
You can break this table into three tables, none of which have any insertion, deletion, and update anomalies
These three tables are:
Vendor Table
Item Table
Vendor/Item Table
Use the “Tech Ex 2.44 SOLUTION.accdb” database and try to update, delete, and insert new records. The
following figure shows the database tables and relationship among them.

17. 13
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.


Go Online

2.45 The CFO has asked you to research which external financial databases might be of value to the
accounting department. Go online, search, and then prepare a list of external databases related to finance
and accounting that you would recommend to the CFO.

There are many financial databases available online, the following are four examples of many online
financial databases.
The Global Financial Database (GFDatabase) - The GFDatabase provides data never before
compiled into a single electronic format, spanning more than 200 global markets and extending
coverage back to 1265. The GFDatabase includes the Six Original Topics below:
o Asset Allocation Database
o Commodity Database
o Economic Database
o Equity Database
o Exchange Rate Database
o Fixed Income Database
The US Stocks Databases
The UK Database
The Real Estate Database

Source: http://www.globalfinancialdata.com/Databases/GFDatabase.html


2.46 You are a member of the project team evaluating available database engines. Your assignment is to
research the Oracle database engine. Go online and search for Oracle database products, such as Oracle
11g. Prepare a summary to take to your next team meeting.


The Oracle current database engine is Oracle 11g. All characteristics and available features of this database
engine is available at http://www.oracle.com/us/products/database/index.html


2.47 You are a member of the project team evaluating available database engines. Your assignment is to
research the Microsoft SQL Server database engine. Go online and search for Microsoft SQL Server
database. Prepare a summary to take to your next team meeting.


The most recent version of MS SQL Server is 2008 R2. You can find all information about this product at
http://www.microsoft.com/sqlserver/2008/en/us/overview.aspx


2.48 You have been talking to your project team about the importance of scrubbing dirty data. Some team
members have asked you for examples of dirty data and its impact on companies. They don’t see it as a
problem. Go online and search for examples of dirty data to present to your team at the next team meeting.

The following sources are (May 30, 2011) used to answer the dirty data question:
1. http://www.gartner.com/it/page.jsp?id=501733
2. http://searchdatamanagement.techtarget.com/answer/Data-cleansing-The-business-impact-of-
dirty-data


Students may find different sources and examples.

18. 14
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.

First we clarify the difference between dirty data and non-normal data. Sometimes, dirty data disguises as
non-normal data. For example, if there isn’t strong coding or strong data entry rules in place, you’ll end up
with inaccurate or redundant data, like this:

FName LName Street City State Zip
Patrick Shaw 403 23rd Ave S Seattle WA 98144
Pat Shaw 403 23rd Ave S Seattle WA 98144
Shaw 403 23rd Ave S Seattle WA 98144

In this example it can be challenging to figure out if each of those contact records is the same person. For
example, if a person has two bank accounts, and one has a PO Box and the other has a street address, then
that person ends up with the same first and last name but a different address. This is not a case of dirty data
but this is redundant, or non-normal, data and dirty data is different.

Here are some examples of dirty data:
1. A date field that has various information in it:
03/31/2007
March
2nd Quarter
Not sure

2.




Number fields that contain a combination of numbers and text:
3

At least three

Not sure

3. Variations and misspellings of names:
WA
Wash.
Washington
4. Phone fields that contain more than one phone number or text:
206-286-8880
[phone]
[phone]-Home
5. Addresses that aren’t split into consistent fields for Street, City, State, Zip

You can see the challenges posed by dirty data and how it can be hard to fix. Dirty data problem fixes
usually involve Excel, auto filtering, search and replace, and so on.


Technology Projects

Technology Project 2
Tech Tool: Database Software
Software Videos: Database Tables, Database Table Relationships

Technology Project 2 is your opportunity to practice building database tables and relationships for
iSportDesign. With this project, you will use Microsoft Access database software.

Your deliverables for this project include:
Deliverable 1. CUSTOMER table
Deliverable 2. SALES ORDER table

19. 15
© 2014 Pearson Education. All rights reserved.

Deliverable 3. SALES ORDER LINE table
Deliverable 4. ITEM table Deliverable
5. VENDOR table Deliverable 6.
PURCHASE ORDER table
Deliverable 7. PURCHASE ORDER LINE table
Deliverable 8. Table relationships

Visit www.pearsonhighered.com/kay to:

1. Download Technology Project 2 instructions.
2. Download files provided online for your convenience in completing the project deliverables.
3. Watch the videos with software instructions to complete this project at www.pearsonhighered.com/kay

See Technology Project 2 SOLUTION (MS Access) file in the Chapter 2 Exercises Solutions folder.

20. Other documents randomly have
different content

24. The Project Gutenberg eBook of Kuuden
vuosikymmenen ajoilta: Muistelmia Suomesta

25. This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Kuuden vuosikymmenen ajoilta: Muistelmia Suomesta
Author: August Schauman
Translator: Santeri Ivalo
Release date: October 17, 2015 [eBook #50239]
Language: Finnish
Credits: Produced by Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KUUDEN
VUOSIKYMMENEN AJOILTA: MUISTELMIA SUOMESTA ***

26. Produced by Tapio Riikonen
KUUDELTA
VUOSIKYMMENELTÄ
Muistelmia Suomesta
Kertonut elämänsä taipaleelta
AUG. SCHAUMAN
G. W. Edlund, Helsinki, 1901.

27. SISÄLLYS:
LAPSUUDEN AIKOJA 1830-1840.
 Vanhempaini koti uudessa Helsingissä; perhesuhteita
    vanhaan Turkuun.
 "Sota" — "kun vainolainen tuli maahan".
 Ruotsin aika. Ruotsin historia kodissani.
 Uudet valtiolliset olot; keisarit Aleksanteri I ja Nikolai I.
    Pelon aikaa.
 Venäläistä vaikutusta, venäjänkieli, suomalaisia Venäjän
    palveluksessa.
 Mitä ajateltiin; hiljaista talttumista; unta avoimin silmin.
    Suomalaisen kirjallisuudenseuran syntyminen. Kalevala ja
    Runeberg.
 Suomen kaarti Puolan sodassa.
 Helsingin kaupungin kehittyminen ja uudisrakennukset.
 Yliopistotalon vihkiminen ja promotsiooni 1832.
 Ylioppilaitten vormupuvut; ylioppilaskahakoita; Toukokuujuhlat.
    Erojuhla Runebergille.
 Maan sanomalehdistö. Runebergin Morgonblad.
 Runebergin runot; muu kotimainen kirjallisuus.
 Yksityisiä kirjastoja; lukuseuroja; Hvasserin ja Arvidssonin
    valtiolliset Suomea koskevat lentokirjat.
 Kouluopetus; Helsingin lyseo.
 Henkilömuistoja: G. A. Ehnrooth; C. J. von Konow; muita
    sotavanhuksia; upseereja ja sotamiehiä: J. A. Ehrenström;
    W. Klinckowström; C. Walleen; Falck, Richter, Ladau;
    E. B. v. Weissenberg; C. L. Engel; C. v. Rosenkampfi;
    N. Nordenskiöild; kreivi F. Steinheil; F. W. A. Argelander;

28.     G. G. Hällström; J. G. Linsén.
 Julkinen elämä lamassa; taideaisti maassa.
 Kesäistä elämätä; uintiretkiä; sotilasharjoitukset
    Kampin kentällä.
 Höyrylaivaliikkeen alku Suomessa; keisarin perhe "Ischora"-laivassa;
    huvimatkoja Rääveliin ja sieltä Helsinkiin.
 Ulrikaporin kylpy- ja terveysvesilaitos, sen syntymä ja kehittyminen.
 Yliopiston riemujuhla 1840; vieraita lähetystöjä ja kutsuvieraita;
    Franzénin vastaanotto; promotsioonit; kirjallisia juhlajulkaisuja;
    venäläisten ja suomalaisten kirjailijain ystävällisiä suhteita;
    J. Grot ja hänen kalenterinsa.
 Karjalaisen majoorin riemujuhlamuistot.
NUORUUDENAIKA OPINTOAIKA 1840-1850.
 Käännekohta v:n 1840 tienoissa.
 Reformeja valtionhallinnossa: L. G. v. Haartman; rahakannan
    muutos; sekasorron aika, suomalaista, ruotsalaista ja
    venäläistä rahaa; uudet rahat.
 Suuri koulurefornri.
 Kreivi R. H. Rehbinderin kuolema.
 Rehbinderin jälkeläinen.
 Perintöruhtinas kansleriksi; hänen käyntinsä Helsingissä.
 Sanomalehdistö jälkeen vuoden 1840; aikakauskirja Suomi;
    Hels. Morgonblad ja Fab. Collan; Hels. Tidningar ja Z. Topelius.
 G. Renvall suomenkielen asemasta; G. Rein kansallisen sivistyksen
    kehittymisestä.
 Ylioppilastutkinto ja tuloni yliopistoon.
 Yliopiston varakansleri A. A. Thesleff; rehtori N. A. Ursin;
    W. G. Lagus; J. J. Tengström; J. J. Nordström; J. J. Nervander.
 Sisäänkirjoitus Turun osakuntaan; osakuntaelämää; pohjolainen

29.     osakuuta; savokarjalainen osakunta; seurustelua savolaisten
    kanssa; suomalaisia ylioppilasnimiä.
 Yliopistoluentoja; dosentit Snellman, Cygnaeus, Wallin, Castrén;
    ylioppilaskunnan eturinnan miehet; kansallistunne; hegeliläisyys;
    Runeberg ja Almqvist.
 Ylioppilaitten rahankeruu vanhojen taideteosten ostamiseksi;
    taistelu konsistoriossa Ursinin ja Nordströmin välillä;
    ylioppilaitten mielenosotus Nordströmin hyväksi; rehtorin
    nuhteet ylioppilaskunnalle.
 Sanomalehdistö; J. W. Snellman Kuopiossa; Saima-lehti; sen
    näytenumero, sen kansallinen ohjelma, sen letkaukset ja
    väittelyt, sen kansallisuusartikkelit, sen vaikutus muuhun
    sanomalehdistöön; Saiman vastustajat; "Irokesi-ystävät" ja
    "Järkevät suomalaiset".
 Heräävä nuoruudenharrastus suomenkieltä kohtaan; Castrénin
    luennot; suomenkielisiä puheita ensi kerran osakunnan
    vuosijuhlassa.
 Savolaisten "Lukemisia"; runollinen kevättuulahdus 1845;
    Morgonbladet Berndtsonin ja Elmgrenin aikaan; uusia
    kirjallisia tuotteita.
 Matkani Savoon; käyntini Porvoossa Runebergin luona; Jyväskylä
    ja W. Kilpinen; tulomme Leppävirroille, elämä Kopolanniemessä;
    iloista ylioppilaselämää Kuopiossa; J. W. Snellman; hänen
    kihlausjuhlansa ja iloista seurustelua hänen kanssaan;
    "Pro Muntris Nunibus", purjehdusmatkalla Saimaalla Kellgrenin,
    Ahlqvistin y.m. kanssa: pieni akatemia Punkaharjulla; Sakari
    Sakarinpoika ja Makkonen, Kymäläinen ja Puhakka; Kotimatka
    Imatran ja Viipurin kautta Helsinkiin.
 Valtiollinen taivas: Mentschikoff, Armfelt, Thessleff, v. Haartman,
    Klinckowström, Casimir v. Kothen.

30.  Helsingin kaupungin edistyminen; julkisia ja yksityisiä
    uudisrakennuksia; liikeolot.
 Ulrikaporin kylpylaitos loistoaikanaan; F. J. Rappe sen
    intendenttinä.
 Kaisaniemi ja sen hautapuhe.
 Helsingin teaatteri: Hornicke-Reithmeyerin ooppera; Torsslow;
    Fredr. Deland ja ensimmäiset kotimaiset kappaleet; Almlöf
    ja Jolin; Pierre Deland; Gehrmanin ooppera: Hessler; kotimaisen
    teaatterin unelmia; tyytymättömyys teaatteritaloon; kotimaisia
    seuranäytelmiä; suomenkieli näyttämöllä.
 Säveltaide; F. Pacius ja hänen toimintansa; matkustavia
    soittotaiteilijoita; kotimaisia konsertinantajia ja säveltäjiä.
 Taideyhdistys perustetaan; sen ensi vuosipäivä ja näyttely;
    Walleen, Topelius, Cygnaeus.
 Länsisuomalaisen osakunnan syntymä ja yhdistysjuhla;
    ylioppilaskemut Runebergille.
 J. G. Leistenius ja hänen runoutensa.
 J. J. Nordströmin lähtö yliopistosta ja muutto Ruotsiin.
 Rob. Tengströmin kuolema.
 Runebergin "Maamme" laulu.
 Akateeminen lauluyhdistys perustetaan.
 Saima lakkautetaan; Litteraturbladet.
 Suomenkielistä sanomalehdistöä vainotaan; Kanava; Gottlundin
    lehdet; Suometar.
 Toimenpiteitä suomenkielen hyväksi; kysymys suomenkielen
    professorin virasta.
 Suomalaisten kielipyrintöjen edistyminen; Suomalaisen
    kirjallisuuden seura; nuoruuden intoa; aijottu liitto.
 Professori Grot; asetuksia venäjänkielen hyväksi; mieliala
    muuttuu; mielenosoituksia; Grot eroo.

31.  Promotsioonit 1847; matkani Ruotsiin; historiallisia ja
    valtiollisia opintoja.
 Ensi tiedot helmikuun vallankumouksesta 1848.
 Varakansleri Thessleffin kuolema: kenraali J. M. Nordenstam
    varakanslerina.
 Toukokuunjuhla 1848; Suomen lippu, Paciuksen "Maamme",
    Cygnaeuksen puhe; Topeliuksen "Suomen nimi".
 Uusi varakansleri ja ylioppilaat; Rein rehtorina;
    pahempia ikävyyksiä
 Snellman hakee filosofian professorinvirkaa; Aminoff saa sen;
    nuorison mieliala; naukujaiset; Snellman muuttaa Helsinkiin.
 Sikermä hallinto-toimenpiteitä: seppeleen huippu: sensuurikielto
    huhtik. 3 p:ltä 1850.
 Vänrikki Stoolin Tarinat ilmestyvät.
 Henkinen virkeys Helsingissä; kotiinpalaavia tiedemiehiä;
    kirjallisia iltamia.
 Kandidaattitutkinto ja maisterinvihkiäiset 1850.
NUORUKAISIJÄSTÄ MIEHUUDEN IKÄÄN 1850-1860.
 Mieliala 1850-luvun alkaessa.
 Promotsioonin jälkeen.
 Yliopiston oloja; "Nordenstamin riehunta"; kurinpitotoimenpiteitä;
    vormupuvut; ylioppilaiden tarkastajat ja pedellit; konsistorion
    vastalause; varakanslerin väkivaltaisuuksia; konsistorion uusi
    valituskirja.
 Castrén ja Wallin.
 Yliopiston 25-vuotinen kanslerinjuhla; Nordenstamin tanssiaiset;
    Kansleri-perintöruhtinas saapuu Helsinkiin; Castrén,
    ensimmäinen suomenkielen professori.
 Kenraalikuvernöörinapulainen P. Rokassovsky.

32.  Topeliuksen "Viidenkymmenen vuoden perästä"; Berndtsonin
    "Elämän taistelusta"; teaatterinjohtajat P. Deland ja
    E. Stjernström.
 Hallitus ja suomenkieli; Suomalaisen kirjallisuuden seura;
    Yliopiston kirjastossa palvelemassa.
 Matka Tanskaan; oleskelu Kööpenhaminassa.
 Mieliala maassa 1852; "Kaarlo kuninkaan metsästys";
    M. A. Castrénin kuolema: tulipalot Porissa ja Vaasassa.
 Uusia yliopiston ohjesääntöjä; ylioppilaspolemiikkia.
 Wallinin kuolema.
 Morgonbladetin toimittajana; maan sanomalehdistö; painotarkastus.
 Teaatteri: Topeliuksen "Regina von Emmeritz"; Fassin
oopperaseurue;
    Roosin ja Hesslerin seurueet.
 Musiikki-elämä; koti- ja ulkomaisia konsertinantajia; taiteellisia
    iltamia.
 Teos "Finlands minnesvärda män"; kirjasia paloviinaa vastaan.
 Kolera 1853.
 Morgonbladetin laajennus 1854; polemiikit: vilkasta aikaa.
 Itämainen kysymys; sota alkaa Tonavan varrella; sotavalmistuksia
    Suomessa; Keisari Nikolai poikineen käy Helsingissä.
 Innokkaita sotavarustuksia; jäähyväisjuhlia suomalaisille joukoille;
    venäläisiä joukkoja saapuu; sodan pelko; Helsingin kaupungin
    kehitys seisattuu; näkö- ja sähkölennätinlaitokset;
kauppalaivaston
    tappiot; meriliike katkeaa.
 Höyrylaivaliike ennen sotaa.
 Sotatapaukset Suomessa alkavat; kahakka Tammisaaren edustalla;
    "ensi veripisara"; eri käsityksiä sodasta; Plumridgen ilkityöt;
    Kokkolan tapaus; ensi ryntäys Bomarsundia vastaan.

33.  Ruotuväkeä kootaan; Bomarsundin hävitys; Hangöudd räjäytetään;
    aselepo talviajaksi.
 Kenraali Berg v.t. kenraalikuvernööriksi; jäähyväispitoja
    Rokassovskylle.
 Uusia puolustustoimenpiteitä; "Sana aikanansa"; odotetaan siivosti.
 Keisari Nikolain kuolema; sen vaikutus; ruhtinas Mentschikoff saa
    virkaeron; Berg vakinaiseksi kenraalikuvernööriksi; lähetystö
    ja surujuhla.
 Eroni Morgonbladetin toimituksesta.
 Jännitystä ja levottomuutta keväillä 1855; muuttoni maalle.
 Viaporin pommitus.
 Sevastopolin antautuminen; rauhan toiveet.
 Varakanslerin vaihdos; vphra Munch Nordenstamin sijaan.
 Keskusteluklubissa Snellmannin seurassa.
 Paljastettu vakooja.
 "Töölön tapaus".
 "Sota-tiedekunta".
 J. W. Snellman nimitetään professoriksi; Fischer saa virkaeron.
 Pariisin rauha; keisari Aleksanteri II käy veljineen Suomessa;
    keisari senaatissa; hallitusohjelma.
 Riemu rauhan johdosta; juhlapäivälliset huhtik. 29 p:nä;
    kenraalikuvernöörin puhe.
 Virallinen suomenkielinen sanomalehti; kenraalikuvernööri
    ja suomenkieli.
 Keväisiä tunteita; "toiset ajat".
 Lähtöni ulkomaille; jäähyväiset kahdeksi vuodeksi; alakuloisena;
    Tukholmassa; vanhoja ja uusia tuttavuuksia; A. M. Myhrberg;
    koko talvi Pariisissa; kesä 1857 Schweitzissä; ampumajuhla
    Bernissä; syksyllä Saksassa; talvi Tukholmassa; suomalaisia
    ystäviä siellä; paluu Helsinkiin toukokuussa 1858.

34.  Vuodet 1856-58 Suomessa; kenraalikuvernöörin matka maassa
1856;
    kruunaus Moskovassa; uusia kouluja ja kaupunkeja; Saimaan
    kanavan vihkiminen; yliopiston kruunausjuhla; kuuluu sana
    "valtiopäivät"; suuria komiteoja; kansakoulukysymys;
    Helsingin-Hämeenlinnan rautatie; vphra v. Haartmannin
    lauselma; Langenskiöld rahavarainpäällikkönä; toimenpiteitä
    merenkulun hyväksi: uusia höyrylaivayhtiöitä; sotaväen
    sijoituskysymys; Suomen asiain komitea Pietarissa;
    senaattorit; yliopiston juhla 1857; ruotsalaisia ylioppilaita
    vieraina maisterivihkiäisissä; jäähyväisjuhla ruotsalaisille;
    Ad. Nordenskiöldin maanpako; kansallisjuhla Runebergille;
    Snellman ja maastamuuttaneet suomalaiset; toimenpiteitä
    suomenkielen hyväksi; kirjallisuus ja sanomalehdistö;
    maalaus- ja kuvanveistotaide; teaatteri ja säveltaide.
 Tuumat ylioppilastalon aikaansaamisesta: kirjalliset iltamat,
    seuranäytelmät, laulajaretket, ja ylioppilasteaatterit
    sen hyväksi.
 Liike v. 1808 sotavanhusten hyväksi; varojenkeräyksiä ja iltamia.
 Suomen kaarti sodan aikana; Rob. Lagerborg.
 Uuden lehden suunnitelma; Papperslyktan.
 Isänmaallisia toiveita; valtiopäiviä toivotaan.
 Suomalaisen kirjallisuuden seura; vainajat; J. T. Tengström,
    H. Kellgren, E. A. Ingman; Porthanin kirjoitukset;
    "Jungfennomaanit".
 Papperslyktanin näytenumero, toimitus, avustajat: väittely
    kansallisuusasiasta Snellmannin kanssa.
 Painotarkastus; kreivi Berg ja rahvaanlehdet; Folkvännen;
    neuvoja sanomalehtien toimittajille.
 Valtiollinen aamuherätys; virkeä ystäväpiiri.

35.  Fab. Langenskiöld valtiovarain päällikkönä; kauppasuhteet
    Venäjään; raha-asiat; Hypoteekkiyhdistyksen ja Suomen
yhdyspankin
    perustaminen; Henr. Borgström.
 Valtiopäivävalmistnksia; epäilyksiä valtiopäiväin suhteen.
 Ritariston ja aatelin komiteain kokous; kysymys ritarihuoneesta.
 Varjonpelkoa; Lainopillinen yhdistys; koulunopettajain kokoukset;
    Teollisuusyhdistys.
 Varojenkeräykset Porthanin patsaan hyväksi; kotimaisen
    teaatterin pyrinnöt; ylioppilasten dramaattinen yhdistys:
    teaatterikoulurahasto.
 V:n 1860 maisterivihkijäiset; vieraita Ruotsista; G. Montgomery
    ja J. J. Nordström; promotsioonitanssiaiset; mielenosoitus
    kreivi Bergiä vastaan; kreivit Berg ja Armfelt vihamiehiä.
 Uuden teaatteritalon vihkiäiset: pysyvä teaatteriorkesteri;
    vanha teaatteritalo.
 Kaasuvalaistus Helsingissä; asematalo rakennetaan; kolme uutta
    kirkkoa; kaupunki kasvaa.
 Hels. Tidningar; toimituksenmuutos vuodesta 1861: Papperslyktanin
    ottavat Berg ja Lagerborg haltuunsa.
 Vänrikki Stoolin tarinain toinen kokoelma ilmestyy.
VUOSI 1861.
 Uudenvuodentoiveita: suuria liikkeitä maailmassa.
 Suomessa aluksi kaikki on hiljaista; U. Cygnaeuksen
kansakouluehdotus;
    Seb. Gripenberg senaattoriksi.
 Salaperäisiä tietoja Pietarista; levottomuutta ja jännitystä:
    kreivit Berg ja Langenskiöld palaavat takasin; valtiosalaisuus
    tulee tunnetuksi.

36.  Julistuskirja säädyttäin valittavasta valiokunnasta; mieliala
    kiihtyy; valtiollisia kokouksia; pikaviestejä maaseudulle;
    senaatin adressi hallitsijalle ynnä sen vastalauseet;
    tilanomistajia y.m. maaseudulta kokoontuu; suurempia kokouksia;
    katumielenosoituksia; kansalaisadressi hallitsijalle laaditaan
    ja allekirjoitetaan; Snellman ja Langenskiöld; mielten
    tyynnyttämisyrityksiä; julistuskirjan aiheuttajat; Langenskiöld
    edesvastuullinen Pietariin lähetetty kirjeenviejä; reskripti
    senaattori Gripenbergille; ensi levottomuus tyyntyy.
 Isänmaallista laulua; epäluottamusta jatkuu: mitä tehtäviä
    valiokunnalla saattoi olla.
 Valiokuntavaaleja valmistellaan; kreivi Berg saa virkavapautta;
    vphra Nordenstam v.t. kenraalikuvernöörinä.
 Rahaolot ja painotavat.
 Valiokuntavaalit: ritariston ja aatelin; Helsingin porvariston;
    vaalivastalauseita; julistus valiokuntakysymyksistä; nämä
    kysymykset julaistaan.
 Perustuslakien ja valtiopäivätapojen kokoelmat; Paimen ja
Rosenborg.
 Puolivirallisia matkoja.
 Snellmannin esiintyminen Litteraturbladetissa; kirjoitus "Suomen
    oloista ja Ruotsin sanomalehdistä"; sen vastustusta, kiihkeä
    polemiikki; kompromissiehdotuksia, kirjoituksia ja adresseja;
    protesteja ja vastaprotesteja; väittelyn loppu.
 Porthanin juhlia; Vern. Holmbergin juhla: Hels. Dagblad
perustetaan.
 Kreivi Bergin viimeinen hallituskausi Suomessa; eräs vphra Munckin
    antama uutinen; kreivi Bergin ero; vphra Rokassovsky
    kenraalikuvernöörinä; ilonpurkauksia.
 Uusi kenraalikuvernööri tuo lupauksen valtiopäiväin pian

37.     tapahtuvasta kokoonkutsumisesta; uusi mielenosoitus;
    naukujaiset painotarkastajille.
 Kehotuksia uusien paino-olojen aikaansaamiseksi; sensuuria
    koskeva julistus; komitea uutta painolakia varten.
 Vuosi päättyy; seuraukset siitä, että maa oli puolustanut
    perustuslakiensa pyhyyttä.
KUUDEN VUOSIKYMMENEN
AJOILTA

38. SUOMALAISELLE LUKIJALLE.
Se teos, joka nyt saapuu maamme suomalaiselle yleisölle, herätti,
kun se noin yhdeksän vuotta sitten ruotsiksi ilmestyi, varsin suurta
mielenkiintoa maassamme. Se oli — ja on vieläkin — ensimmäinen ja
ainoa elämänhavaintojen ja muistelmain kokoelma, joka koskettelee
tuota Suomelle niin äärettömän tärkeätä kehityskautta, joka ulottuu
1830-luvun alulta 1890-luvun alulle. Persoonallisten muistojen ja
vaikutelmien keveässä, usein pirteässä, usein lämpösesti
innostuneessa muodossa, mutta samalla historiallisella tarkkuudella
ja tunnollisuudella, valaisee se olojemme kehitystä, tapauksiamme ja
vaiheitamme kansallisen heräämisemme ja miehistymisemme ajoilta.
Kosketellen tämän tärkeän kehityskauden niinhyvin synkempiä kuin
valoisampia ajanjaksoja, tarjoa se, paitsi opettavaa ja hauskuuttavaa
historiallista lukemista, monta nykyhetkellekin valaisevaa
vertauskohtaa, joita on hyödyllistä nykyisin palauttaa mieleen. Onpa
senvuoksi suomenkielisenkin yleisön syytä tutustua tähän
laivaukseen "Kuuden vuosikymmenen ajoilta", jonka on kirjoittanut
mies, joka avoimin silmin ja herkällä mielellä on maamme kehitystä
tältä ajalta seurannut.
Suomennostyössä on alkutekstiä sanottavitta muutoksitta
seurattu. Joitakuita harvoja kohtia, kuten selontekoja Helsingissä

39. esiintyneiden ruotsinmaalaisten näyttelijäseurojen kokoonpanosta,
on hieman lyhennetty, joku teokseen lainattu ruotsinkielinen runo,
joka ei tekstiin ole aivan välttämättömästi kuulunut, on esitetty
suorasanaisesti taikka jätetty pois, jonkun ainoan vähäpätöisen
asiallisen korjauksen on suomentaja tehnyt. Kuvia, joita
ruotsinkielisessä painoksessa ei ollut, on kustantaja suomennokseen
hankkinut. Persoonallisuus on näissä Aug. Schaumannin
muistelmissa hyvin silmiinpistävänä piirteenä ja se on tietysti ollut
suomennoksessakin säilytettävä.
Suomentaja.
Lapsuuden ajat 1830-1840.
Vasta seitsemäntoista vuotta oli Suomi ollut yhdistettynä Venäjän
valtakuntaan, kun minä, 1826, ensi kerran päivänvaloa katselin.
Helsinki, jossa synnyin, oli vasta seitsemän vuotta ollut maan
hallinnon keskuspaikkana. Yliopisto ei ollut vielä tänne muuttanut,
vaan kahden vuoden perästä oli se määrätty muutettavaksi.
Vanhempani olivat tulokkaita uusiutumaisillaan olevaan nuoreen
pääkaupunkiin. Senaatin virkamiehenä oli isäni senaatin mukana
syksyllä 1819 perheineen muuttanut tänne Turusta. Kuuluen sukuun,
jonka kaikki miespuoliset jäsenet puolentoista vuosisadan ajan olivat
olleet sotureita — niinkuin hänkin aikusemmin, — kaikki, melkein
poikkeuksetta, turkulaisissa rykmenteissä, oli hän syvästi kiintynyt
kotipaikkaansa, Turun lääniin, sekä sen muistoihin. Samoin oli
äitinikin, papintytär Nousiaisista, samasta pitäjästä, josta hänen
miehensäkin oli kotosin. Sekä isäni että äitini näyttivät molemmat

40. tavallaan olevan ylpeitä siitä, että olivat syntyneet pitäjässä, jonka
kirkkoa sanotaan Suomen vanhimmaksi, jonne piispa Henrikin
maalliset jäännökset haudattiin ja missä kristinuskon ja länsimaisen
sivistyksen ensimmäiset siemenet kylvettiin suomalaiseen maahan.
Jos Suomen uusi pääkaupunki jo oli ehtinyt käydä rakkaaksi
perheelle, niin ei ollut rakkaus vanhaa pääkaupunkia eikä sen
ympäristöä kohtaan kylmennyt. Turkuun sekä sen oloihin suuntausi
keskustelu kodissani alinomaa. Turun tuomiokirkon, linnan,
akatemian ja muut historialliset muistot tunsin siis jo lapsuudestani
saakka. Vuoden 1827 Turun palo, tuo suuri kansallisonnettomuus, oli
muistini vanhimpina aikoina melkein joka päivä puheenaineena.
Isäni, joka tunsi joka kujan ja talon vanhassa Turussa, ei koskaan
lakannut kauhulla kuvaamasta tuota suurta hävitystä, jossa hän ei
tosin ollut saapuvilla ollut, vaan jonka hän siltä yksityiskohtia myöten
tunsi. Ja syvästi meidän talossa oivallettiin, kuinka kipeästi Turun
asukkaihin koski, kun heiltä onnettomuuden lisäksi riistettiin vielä
yliopistokin.
Turussa ja sen lähitienoilla asuvain useiden sukulaisten kanssa
kesti vilkasta vuorovaikutusta. Ei kulunut vuottakaan, ettei isäni
jonkun perheensä osan kanssa olisi käynyt Turussa. Muuta
matkustuskeinoa ei 1830-luvun lopulle asti ollut Helsingin ja Turun
välillä kuin maantie. Matkaa kesti siis runsaasti kaksi päivää, — se oli
sangen pitkä ja vaivaloinen. Mutta kernaasti me ne vaivat kestettiin;
jokainen kievaritalo oli kuin erikoinen tuttavani, jonka vieläkin
selvästi muistan.
Ilmakehä, jossa kasvoin, ei siis hetikään ollut puhtaasti
helsinkiläinen. Ja se seikka, että silloin nuoressa
pääkaupungissamme, tulevaisten toivojen ja pelkojen kaupungissa,

41. alinomaa vielä saimme tuntea muistojen pääkaupungin menneitä
tuulahduksia, opetti meitä kenties vähän avarammalti asioita
katsomaan, niinhyvin ajan kuin paikankin puolesta.
* * * * *
Isäni oli, kuten mainittu, senaatin virkamies, ja hänen
seurapiirinään olivat siis etupäässä toverit hallitusvirastosta. Hyvin
läheisissä tekemisissä oli hän kumminkin myöskin eräiden yliopiston
professorein ja muiden opettajain kanssa. Nuoremmalla
yliopistomaailmalla oli sitäpaitse lapsuuteni aikoina pysyvä
edustajansa kotitalossamme, vanhempi silloin elävistä veljistäni,
Frans, kun näet silloin äsken oli päässyt fil. kandidaatiksi ja opiskeli
edelleen jumaluusopillista tutkintoa varten. Hänen ja kolmen nuoren,
täysikäisen sisaren tuttavina seurusteli joukko nuoria miehiä,
akadeemikkoja, sotilaita ja siviilivirkamiehiä, talossamme, jossa
vieraita kernaasti vastaanotettiin.
Lapsuudestani saakka olin siten tilaisuudessa näkemään ja
tuntemaan useita maamme enin arvossapidettyjä vanhempia miehiä,
sekä valtio- että tiedemiehiä, samoinkuin nuorempia, toivorikkaita
miehiä, ja saamaan heiltä vaikutuksia.
* * * * *
Vanhimpien muistojeni aikoina oli "sota" sana, jota alinomaa
kuultiin, josta varsinkin vanhemmat puhuivat. Olihan tuo "sota" —
1808-09 vuoden sota, — jota oli käyty vähän enemmän kuin
kaksikymmentä vuotta sitten, tuottanut niin suuren mullistuksen
maan asemaan, ja yleisenä puheenaineena oli siis vielä tuo tapaus,
"jolloin venäläinen tuli maahan" (kuten kansan puheessa sanottiin),
se oli kuin suuri rajakivi entisyyden ja nykyisyyden välillä. Ei

42. tarvinnut olla kysymystä ainoastaan valtiollisista, vaan kaikenlaisista
yleisistä ja yksityisistäkin asioista, kun aina oli tapana sanoa: se
tapahtui ennen sotaa tai ennen venäläisen maahantuloa, taikka
jälkeen venäläisen maahantulon.
Varsinkin keskusteltiin meidän suletuimmassa perhepiirissä
sodasta ja sen yksityisistä tapauksista hyvin usein. Isälleni se oli mitä
rakkain aine ja kun hän illoilla illallisen jälkeen rupesi kertomaan
sotamuistojaan, silloin unehtui meiltä nuorimmiltakin lapsilta uni.
Hyvin siten tutustuimme sodan sekä kunniakkaisiin että
raukkamaisiin vaiheisiin ja henkilöihin: Siikajoki, Revolahti, Lapua,
Alavus, Adlercreutz, Klingspor, Kustaa IV Aadolf, Svartholma ja
Viapori, kaikki olivat ne tuttaviamme. Kertomukset perustuivat aluksi
persoonallisiin muistoihin ja suullisiin tarinoihin; mitään painettuja
sotakuvauksia ei silloin vielä ollut ilmestynyt. Kun sitten, 1830-
luvulla, Suchteleinin, Holmin, Aminoffin y.m. teokset vähitellen
ilmestyivät, antoivat ne aihetta perheen keskuudessa uusiin
kyselemisiin ja muistelmiin.
Isääni itseään oli sodan alussa tavannut se surullinen kohtalo, että
hänet, Turun läänin ratsutilapataljoonan vänrikkinä, komennettiin
Viaporiin linnuepalvelukseen, jossa hän siis sai olla mukana
antautumisessa.
Kuinka hyvin muistankaan vielä hänen kertomuksensa tuosta
lannistavasta tapauksesta, sen syistä, Cronstedtin persoonasta ja
luonteesta, naisten vaikutuksesta, F. A. Jägerhornin toimista
ensimmäisenä kavaltajana, sotaneuvottelun kokouksista Lonnanin
karilla, antautumisehtojen julistamisesta miehistölle sateen ja
myrskyn raivotessa, katkeruudesta joukkojen keskuudessa y.m. Se
kaikki oli täydellisesti yhtäpitävää sen kanssa, mitä siitä sittemmin

43. historia on todeksi osottanut. Suru ja häpeä sydämmessään kertoi
hän näistä seikoista ja surulla ja häpeällä niitä kuunneltiin.
Sen johdosta, että osa Viaporissa antautuneista upseereista oli
rikkonut antautumisehdot ja palannut palvelemaan Suomen armeijan
riveihin, vangittiin toiset myöhemmin kodeissaan ja vietiin Venäjälle.
Niiden joukossa oli isänikin, joka siten oli saanut viettää noin
neljätoista kuukautta, taikka ajan rauhanteon jälkeen, Kalugan
kaupungissa. Yksitoikkoisesta ja niukasta elämisestä siellä kertoi hän
usein yhtä ja toista. Vaan mistään pahoinpitelystä ei hän toki voinut
valittaa.
Mutta sodan takaisiinkin aikoihin loittonivat vanhempaini ajatukset
usein. Tuo entinen "ruotsalainen aika", jolloin Suomi ja Ruotsi olivat
yhdessä, oli heille kaikille hyvin rakas. Tosin ei kaikki tältä ajalta ollut
kehuttavaa, varsinkaan tuon ajan viimeisiltä vaiheilta, ja etenkään ei
säästetty Kustaa IV Aadolfin naurettavaa itsepäisyyttä eikä
useimmissa suhteissa kurjaa hallitusta; vaan Kustaa III, Kaarlo XII.
Kustaa II Aadolf, Kustaa Vaasa, koko Ruotsin loistava historia, olihan
se kaikki meidänkin, — ja kun siitä puhuttiin, pääsi usein hiljainen
nöyryyden huokaus puhujan huulilta: se oli mennyttä aikaa, joka ei
ollut koskaan palaava!
Ruotsin historia tunnettiin meidän talossa ehkä paremmin kuin
muuten yleensä. Isäni oli sitä paljo lukenut: hänellä oli suuri kirjasto,
jota hän myötään lisäili, niin että se historiallisen ja lainopillisen
kirjallisuuden puolesta oli yksi täydellisimpiä maassamme, ja
historiallisiin aineisiin hän mielellään ympäristönsä ajatukset veti.
Varsinkin hänen kahdessa nuorimmassa pojassaan, veljessäni Otossa
ja minussa, heräsi siten aikusin historiallisia harrastuksia. Emme
olleet vielä paljo kirjoitustaitoa oppineet, kun jo laadimme täydellisiä

44. Ruotsin kuningasten luetteloja hamasta historiallisen arvostelun
sittemmin hylkäämistä esi-Odinin hallitsijasuvuista asti aina Kaarlo
XIV Juhanaan saakka. Fryxellin kertomukset, joita kuusi ensi osaa
ilmestyi ensimmäisellä vuosikymmenelläni, olivat meidän
mielilukemista; yhä uudelleen ne luettiin. Emme myöskään koskaan
väsyneet katselemaan niitä historiallisia kuvateoksia, joita saatavissa
oli. Ruotsalaisen kilpikirjan tunsimme koko tarkoin ja sinettien
kokoamista innolla harrastimme. Leikeissämmekin esiintyi väliin
Ruotsin historiaa. Erään vuosittain ilmestyvän historiallis-runollisen
"Lasten kalenterin" kuvain mukaan sommiteltiin pieniä kuvaelmia,
esittäen Kustaa Vaasaa Taalainmaalla, Kustaa Aadolfin pelastumista
Erik Soopin avulla, Benderin kahakkaa ja Kaarlo XII:n kuolemaa, —
niin, Tukholman verilöylystä ja Ribbing-suvun jäsenten surmastakin
otimme aiheita kuvaelmiimme.
Siten tuntui Ruotsi vielä tavallaan meistä isäinmaalta. Erikseen
Suomesta ja sen historiasta ei ollut kuvia eikä kirjoja olemassa
nuorisoa varten. Mitä omasta maasta sai kuulla, se kerrottiin vain
suupuheessa.
* * * * *
Jos nuoruuteni aikoina vielä tunnettiinkin lujia siteitä olevan
Ruotsiin, niin eipä oltu toki hetikään tyytymättömiä maan uuteen
asemaankaan. Olot "senjälkeen kuin venäläinen tuli maahan"
olivatkin monessa suhteessa paremmat kuin mitä "Ruotsin aikana"
olivat olleet. En tahdo vielä puhua siitä, minkäverran tunnettiin, että
oltiin omaa kansallisuutta. Mutta oltiinhan varmassa turvassa sodan
alinomaa uhkaavilta vaivoilta. Oli kahdelta keisarilta saatu juhlallisia
vakuutuksia — vakuutuksia, jotka olivat naulatut kaikkiin maan
kirkkoihin — siitä, että maan lait, vapaudet ja oikeudet sekä maan

45. oma hallinto säilytettäisiin aivan erillään venäläisistä. Aineellisessa
suhteessa elettiin useammilla aloilla paremmin kuin ennen. Verot
olivat pienemmät: suostunnat olivat lakanneet, maatullit eivät enää
olleet rasituksena. Uusia virkoja oli perustettu suurissa määrin ja
virkamiehet elivät hyvin runsailla palkoilla. Maa edistyi yhteen jos
toiseenkin suuntaan; se julkilausuttiin kernaasti eikä sitä voinut
eittää. Ennen kaikkea muistettiin, että yliopisto jo 1811 oli saanut
uuden tulo- ja menoarvion, johon sen entistä tuskin voitiin
verratakaan, ja sen lisäksi oli sille, kun se siirrettiin Helsinkiin,
annettu runsaita lahjoituksia, — sitä kuulin usein suurella
kiitollisuudella mainittavan.
Keisari Aleksanteri I:sen hyvyyttä Suomea kohtaan ei koskaan
unhotettu. Persoonallisuudellaan olikin hän voittanut kaikki, jotka
olivat hänen läheisyyteensä tulleet. Hänen kauneuttaan, hänen
lempeyttään, hänen hyvyyttään kehuttiin rajattomasti. Hänen
ensimmäiseltä retkeltään Suomeen sodan kestäessä ja Porvoon
valtiopäiväin aikana ja hänen pitkältä kiertomatkaltaan v. 1819,
Kajaaniin saakka, oli vielä tallessa useita pieniä kaskuja ja tarinoita,
jotka kuvasivat hänen ystävällisyyttään ja tuttavallisuuttaan, eikä
suinkaan vähimmin muistettu hänen kohteliaisuuttaan naisia
kohtaan.
Suuressa määrin ihailtiin myöskin keisari Nikolaita hänen
käydessään Helsingissä 1830 ja 1833. Hänen ylevä, sotilaallinen
vartalonsa, hänen majesteetillisesti kaikuva, käskevä äänensä, hänen
hallitsijakatseensa sai naiset vapisemaan ihailusta, miehet — pelosta.
Pelko oli muuten Suomessa todellakin läpikäyvänä
luonteenpiirteenä ihmisissä sillä aikakaudella, jossa kasvoin. Ei oltu
tyytymättömiä, elettiinhän yleensä hyvin, mutta oltiin melkein joka

46. hetki valmiita odottamaan, että jotakin pelottavaa tapahtuisi. Ei
uskallettu kaikista asioista ääneen puhua, kuiskittiin matkareistä,
jotka milloin tahansa voisivat viedä miehen tuntemattomille teille, ja
kuinka usein olenkaan unissani, kuten vielä muistan, äärimmäisessä
epätoivossa koettanut pelastautua huimasti takaa-ajavain kasakkain
edestä, vaikka turhaan: — sellaisissa lapsuudenunelmissa oleskeltiin
siihen aikaan!
Onneksi nuo pelätyt seikat eivät usein toteutuneet. Keisari
Nikolaikin tiesi kunnioittaa vannottuja lakeja. Ja venäläisiin
kosketuksiin ruvettiin muuten vähitellen tottumaan ja taipumaan.
* * * * *
Vaikutus Suomen yhdistämisestä Venäjään oli pian ruvennut
tuntumaan Helsingin tapoihin ja oloihin. Venäläiset ajopelit, droskat,
niihin kuuluvine ajurinpukuineen, olivat jo lapsuuteni ensi aikoina
ruvenneet tulemaan käytäntöön entisten yksi- ja kaksi-istuimisten
kiessien sijaan. Niitä vuokra-ajureja, joita pääkaupungissa käytettiin,
kutsuttiin jo silloin "issikoiksi". Venäläisiä kauppiaita (toiset esiintyivät
vielä pitkissä parroissa ja kauhtanoissa) ja kauppapuoteja oli jo
joukottain; ruokatavarain kauppa ja osaksi siirtomaankauppa oli
enimmäkseen siirtynyt venäläisten käsiin. Rakennustöissä käytettiin
varsin yleisesti venäläisiä muurareita. Kaupungin arentimaita
Töölössä ja Sörnäisissä viljelivät suurimmaksi osaksi venäläiset
puutarhurit, jotka laudat päälaella kulkivat talosta taloon äänekkäästi
tarjoten kaupaksi kaikenlaisia vihanneksiaan. Teekeittiöt ja venäläiset
yönutut rupesivat yleisesti pääsemään käytäntöön enkä muun
ohessa saa unhottaa myöskään torakoita, jotka "venäläisellä ajalla"
olivat tulleet maahan ja ruvenneet tunkeutumaan taloihin ja joita
kauan pidettiin välttämättömänä pahana, josta ei voi päästä.

47. Vankka venäläinen sotaväenosasto kaupungissa ja Viaporissa,
ainakin yhtä suurilukuinen kuin nykysin ja siis väkilukuun verraten
aivan toisen kokoinen kuin nykyjään, antoi luonnollisesti venäläiselle
ainekselle melkoisen ponnen. Venäläisiä upseereja, sekä jalkaväen
että laivaston upseereja (joku laivastonosasto oleskeli tavallisesti
talvisin kaupungin tai Viaporin rannassa) oli aina hyvin lukuisasti
saapuvilla julkisissa seurahuveissa ja usein kyllä yksityisissäkin
kesteissä. Työväen- ja palvelijaluokkakin joutui alituiseen tekemisiin
venäläisten kanssa. Jokaiselle oli siihen aikaan miltei välttämätöntä
ymmärtää joitakuita tavallisimpia venäläisiä sanoja.
Edistääkseen venäjänkielen taitoa sivistyneissä luokissa oli hallitus
ryhtynyt tarmokkaisiin toimenpiteisiin. Jo 1812 asetettiin
venäjänkielen opettajia kaikkiin julkisiin kouluihin ja venäjänkielen
opetus kävi kaikille oppilaille pakolliseksi. Vuodesta 1817 täytyi
jokaisen ylioppilaan, jos mieli saada yliopistosta päästökirja valtion
virkaa varten, suorittaa tutkinto venäjänkielessä; tämä määräys koski
vuoteen 1824 asti papeiksikin ja 1831 asti opettajiksi aikovia.
Venäläisten oppi- ja lukukirjain toimittamista oli anteliaasti kehoitettu
ja useita sellaisia oli ilmestynyt. Yliopistoon oli v. 1828 perustettu
silloisen lehtorinviran lisäksi ylimääräinen professorinvirka
venäjänkielessä. Venäjää luettiin siis sangen yleisesti kouluissa ja
yliopistossa. Mutta nämä opinnot eivät jättäneet erittäin syviä jälkiä.
Vastaiset virkamiehet alottivat, kuten käsketty oli, opintonsa
yliopistossa suorittamalla tuon venäläisen tutkinnon — se tehtiin
tavallisesti ensimmäisellä tai toisella lukukaudella — ja parin
lukukauden kuluttua oli tuo suoritettu tietomäärä unhottunut.
Tuottiko pakollinen venäjänkielen opetus kouluissa muita hedelmiä,
kuin että jokainen koulunkäynyt ihminen osasi venäläiset kirjaimet,
sitä en tiedä.

48. Suomalaisten ja venäläisten välit olivat kumminkin yleensä hyvät.
Tosin tapahtui joskus pientä sotilasvallattomuutta upseerien ja
raakuutta miehistön puolelta, joka suuttumusta synnytti, ja
toisakseen juopuneet ja tahdittomat ylioppilaat panivat toimeen
rumia ja loukkaavia kahakoita, joista pelättiin koko isänmaalle
turmiota. Vaan, kuten sanottu, yleensä olivat välit rauhalliset ja
hyvät. Oli opittu tuntemaan, paitsi muita venäläisen luonteen
piirteitä, heidän hyväluontoisuuttaan ja arvonantoaan ystävälliselle
kohtelulle ja oli siitä syystä heidän kanssaan tavallisesti helppoa tulla
toimeen.
Saman kokemuksen olivat tehneet myöskin ne suomalaiset, jotka
olivat lähteneet Venäjälle sieltä tulojaan hakemaan. Sinne niitä läksi
yhä useampia. Sotilasura keisarikunnassa oli viekotteleva, sillä
loistavalta se näytti. Suomella ei ollutkaan jälkeen 1830-luvun alun
muuta omaa sotaväkeä kuin kaartin pataljoona ja meripuolustusväki.
Eikä ollut suuria vaikeuksia päästä venäläiseen väkeen. Haminan
kadettikoulun käytyään saattoivat suomalaiset nuorukaiset päästä
upseerinvirkoihin venäläisiin kaarteihin taikka muihin joukkoihin.
Tälle tielle antautumista kannatti hallituskin puolestaan myöntäen
vapaapaikkoja, apurahoja j.n.e. Monet maan lahjakkaimmat pojat
joutuivat siis sinne. Kaikkien ura ei toki ollut kovinkaan loistava, siitä
oli meillä omassa perheessämme surullinen esimerkki. Vanhimman
veljeni, Carl Hannibalin, oli suvun vanha soturihalu vallannut; hän oli
ensimmäisnä päässyt kadettikoulusta 1826, oli ratsastavan tykkiväen
upseerina ollut mukana vähän senjälkeen puhenneessa Turkin
sodassa ja hävisi alussa vuotta 1829, matkalla Silistrian ja Schumlan
välillä, kokonaan teille tietämättömille.[1] Mutta toiset menestyivät
sitä paremmin. Eikä kadettikoulu ollut ainoa tie, jota myöten nuoret
suomalaiset soturinalut saapuivat Venäjälle. Aliupseeritietä ruvettiin
yhä yleisemmin käyttämään. Rupeamalla aliupseeriksi Suomen

49. kaartiin taikka maassa oleviin venäläisiin joukkoihin saattoi silloisten
asetusten mukaan suomalainen mies, jonka isällä oli jokin
"arvoaste", neljässä vuodessa päästä upseeriksi, saattoi päästä
kahdessa vuodessa, jos oli aatelismies ja puolessa vuodessa, jos oli
ylioppilas ja oli suorittanut jonkun opinnäytteen (esim. silloisen pikku
kameraalitutkinnon). Eikä vaatimukset aliupseeriksi pääsemiseksi
olleet suuret: todistus välttävästä terveydestä ja kristinopintaidosta
sekä venäjänkielen ensimmäisten alkeiden taito, — muut tiedot eivät
tulleet kysymykseen. Vähävaraisemmat säätyperheet maaseudulla
eivät senvuoksi monastikaan huolineet vaivata poikainsa aivoja eikä
kustantaa heille koulunkäyntiä, vaan antoivat heidän vapaasti kasvaa
kotona, kunnes tarpeelliseen ikään olivat ehtineet astuakseen
sotilasuralle. Olipa aivan tavallista, että ylioppilaatkin, jopa
hienoimmista suvuista, vuosikausia komeiltuaan yliopistokaupungin
kaduilla ja menetettyään kaiken tieteilemisen halun, äkkiä
pukeutuivat karkeaan, harmajaan sinelliin ja puolen vuoden perästä
esiintyivät uudessa loistossa, venäläiset vänrikinpoletit olalla.
Tietopuoliset vaatimukset upseeriksi pääsemistä varten eivät olleet
paljoakaan suuremmat, kuin aliupseerinarvoa varten. Siten kasvoi
venäläiselle sotilasuralle antautuvain lukumäärä — ainakin 1850-
luvulle asti — kasvamistaan. Yhteen aikaan nousi Venäjän joukoissa
upseereina palvelevain suomalaisten lukumäärä 750:neen. Niissä
kahdessatoista n.s. suomenmaalaisessa linjapataljoonassa, jotka
muodostivat divisioonan ja joihin sisältyi kaikki Suomessa vuodesta
1830 vuoteen 1860 vakinaisesti oleva venäläinen jalkaväki, oli siten
usein puolet upseerien lukumäärästä suomalaisia. Mutta
linjapataljoonat muutettiin sitten jalkaväkirykmenteiksi ja se
venäläinen sotaväenosasto; joka oli Suomeen sijoitettu, ei uusien
määräysten mukaan saanut täällä kauan viipyä, se oli aina
muutamain vuosien perästä vaihdettava; sitä pientä veljeytymistä,

50. jota oli pysyvissä joukoissa vähinerin tapahtunut, pidettiin
varmaankin vaarallisena.
Venäläisten ja suomalaisten välinen seurustelu oli epäilemättä
siiloin paljoa vilkkaampaa kuin nyt. Ja jos kokoon lapsuudenaikuiset
vaikutukseni yhteen, voin sanoa: mistään erityisestä suomalaisten
vastenmielisyydestä venäläisiä vastaan eivät nämä jälkimmäiset
voineet valittaa, mutta varsinaisesta mieltymisestä ei myöskään
voinut olla puhetta. Venäläinen aines täällä oli ja pysyi jonakin
vieraana, jota ei koskaan meidän omaksi voitu muuttaa.
Palaamista entiseen yhteyteen Ruotsin kanssa ei kukaan enää
ajatellut. Täydellistä sulautumista Venäjään ei kukaan tahtonut
ajatella. En ainakaan minä koskaan kuullut sanoja, jotka toista tai
toista olisivat tarkoittaneet. Yksityisiä onnenonkijoita samoinkuin
intoilijoita oli tietysti silloin niinkuin aina, mutta he eivät tuumiaan
ilmaisseet.
Mitä sitten tuohon aikaan oikeastaan tuumittiin? kysyn itseltäni
kaivaen muistojeni etäisimpiä kätköjä. Tuumittiin, se on varmaa, että
Suomi eikä mikään muu, oli meidän isänmaamme ja että tämä maa
nyt oli itsessään jotakin erityistä, joka ei voinut enää muuttua
ruotsalaiseksi eikä koskaan venäläiseksi. Tunsimme itsemme siis
suomalaisiksi, suomalaiseksi kansakunnaksi, jonka tuli kulkea
eteenpäin omaa tietään. Niin tunnettaessa tosin maa huojui jalkojen
alla ja eteenpäin tähystäväin katseen eteen vetäysi sumu. Se oli: jos
oli kansallista itsetietoisuutta, niin ei se vielä kovin lujalle pohjalle
perustunut eikä sitä kannattanut mikään erityisen rohkea luottamus
tulevaisuuteen. Ylpeillä siitä, että Suomi oli "kohotettu kansakuntain
joukkoon", ei ainakaan uskallettu, elettiin, kuten jo sanoin,
alituisessa pelon aikakaudessa. Pidettiin varmimpana, niin luulen,

51. tulevaisuuden suhteen ajatella ja varsinkin puhua niin vähän kuin
suinkin, parhaimpana hiljalleen alistuen odottaa, mitä vastaiset
päivät mahtoivat helmassaan kantaa.
Aleksanteri I:sen hallituksen viimeisiin vuosiin saakka oli, kuten
tunnettu, korkeammissa valtiomiespiireissä hiljaisuudessa suunniteltu
perustuslaillisen valtiomuotomme kehittämistä säätyjä
kokoonkutsumalla. Mutta mitään sellaista ei enää keisari Nikolain
aikana ollut ajatteleminenkaan. Valtiopäivästä, säädyistä, — niistä ei
puhuttukaan muuten kuin historiallisina käsitteinä, jotka kuuluivat
entisyyteen. Tiedettiin, että maalla oli perustuslakinsa, joskin niitä
silloin tällöin oli syrjäytetty, mutta niitä pidettiin melkein lukittuna
aarteena, kunnioitustavaativana muinaisjäännöksenä, johon ei ollut
lupa koskea ja jonka sisältöä ei yleisemmin voitu tuntea. Jos
puhuttiin valtiollisista asioista, niin koskivat ne — paitsi tuota
nimitysasiain aina jännittävää kysymystä — tavallisesti muistutuksia
tai tyytymättömyyttä jonkun hallinnollisen toimenpiteen johdosta,
joka Pietarissa, jollakin tavoin syrjästä vaikutettua "ruhtinaaseen"
(s.o. kenraalikuvernööriin, ruhtinas Mentschikoffiin), oli saanut
odottamattoman ratkaisun. Tämän ruhtinaan ja kenraalikuvernöörin
kasvava valta ministerivaltiosihteerin, kreivi Rehbinderin rinnalla ja
kysymys tämän edelleen virassaan pysymisestä herätti yleensä syvää
huolta. Erityisesti muistan, minkälainen todellinen huoli valtasi
mielet, kun 1837 äkkiä vanha, kaunis, Ruotsinaikainen "Maaherran"
nimitys muutettiin "Kuvernööriksi." Siinä nähtiin pelolla
lääninhallinnan paljo perinpohjaisempain uudistusten alkua. Sellaisia
uudistuksia ei toki kuulunut, mutta tuo mainittu pelko osottaa, että,
vaikka silloisten painostavain olojen synnyttämä horrostila olikin
suuri, oli kumminkin aina jonkunverran olemassa isänmaallista
valppautta, joka ei typertynyt; nukuttiin, vaan nukuttiin avoimin

52. silmin, taikka ehkä oikeammin: oltiin hereillään, vaan ei tohdittu
näyttää, että hereillään oltiin.
Unta ja pelkoa oli valtiollisella alalla ja sitä oli saman verran
muillakin aloilla. Niitä kansallishengen virvoittamisen yrityksiä, joita
1820-luvun nuoret, akateemiset kirjailijat olivat Mnemosynessä ja
Åbo Morgonbladetissa tehneet, ei katsottu ansaitsevan uudistaa. Ei
ollut olemassa ainoastaan uneliasta pelkoa, oli olemassa myöskin
valvova senssuuri. Sanomalehdistössä 1830-luvulla olivat
kansallisuus ja kansallishenki sanoja, joita hyvin varovasti piti
käyttää, ne esiintyivät ainoastaan koristuksina juhlallisemmassa
kirjoitustavassa. Eikä ne liene useammin esiintyneet jokapäiväisissä
puheissakaan. Suomenkieltä, joka oli suomalaisen kansallisuuden
varsinainen perustus, vielä vastaseksi, voinee sanoa, harvat tunsivat.
Me kasvava polvi tiesimme, että suomenkieli oli kansan suuren
enemmistön kieli, kuulimme sitä kadulla ja kyökissä, mutta että tällä
kielellä olisi muuta merkitystä, sitä emme oppineet. Herrasväen
joukossa ei yleensä tullut kysymykseen, että olisi luettu taikka opittu
suomenkieltä; suomenkielen halveksumisesta sen kumminkaan ei
tarvinnut johtua. Vanhempani esim. puhuivat usein ja kernaasti
keskenään suomea, mutta sen he tavallisesti tekivät, kun eivät
tahtoneet, että me lapset heitä ymmärtäisimme. Mitään
suomenkielistä kirjallisuutta, sanomalehtiä taikka kirjoja, ei
myöskään ollut sivistyneitä luokkia varten; jos suomeksi ilmestyi joku
muu kuin uskonnollinen kirja, niin herätti se tosin huomiota ja siitä
puhuttiin paljon, sanomalehdissäkin, vaan siitä puhuttiin melkein
kuin jostakin harvinaisuudesta. Gottlundia, joka oli uskaltanut
Tukholmassa ulosantaa "Otavansa", suuren, vaihtelevalla sisällöllä ja
runsailla, värillisillä kuvilla varustetun teoksen, jonka hän omisti
ruhtinas Mentschikoffille, pidettiin, ja osaksi syystä, jonkinlaisena
haaveksivana ihmeilmiönä!

53. Alussa vuotta 1831 perustettiin kumminkin eräässä Helsingin
vinttikamarissa Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Tämän perustetun
seuran merkitys ei kumminkaan ollut itse perustajillekaan hetikään
selvänä. Epäillen ja hapuillen astui seura ensimmäiset askeleensa.
Mutta jo neljän vuoden perästä ilmestyi hedelmänä sen toiminnasta
— Kalevala. Tämän kansallisepoksen ilmestyminen herätti
hämmästystä: jo silloin mainittiin Elias Lönnrotin nimeä ihailulla, sen
muistan. Laajoissa piireissä Kalevalaa tuskin luettiin: sen kieltä oli
mahdoton ymmärtää, niin sanoivat nekin, jotka luulivat osaavansa
suomea. Käännösten ja otteiden kautta saatiin toki vähitellen käsitys
sen sisällöstä: jokainen tunsi ylpeyttä siitä, että meillä oli sellainen
kansallisaarre ja siitä pitäin ruvettiin suomenkieltä katselemaan
toisilla silmillä kuin ennen.
Vasta pari vuotta ennenkuin Kalevala ilmestyi oli Johan Ludvig
Runeberg julkaissut ensimmäiset runovihkonsa. Kun luettiin
"Saarijärven Paavo" "Hauta Perhossa" ja ennen kaikkea
"Hirvenhiihtäjät", silloin opittiin tuntemaan itseään: tunto, että
olimme oma kansa, jolla oli oma maa, että olimme suomalaisia, se
kävi siitä selvemmäksi. Sellaisia perin tuntuvia herätyksiä tuli siis
useammilta tahoilta ja ne vaikuttivat, ettei aikojen raskaan painon
alle vaivuttu ikuiseen uneen, että kansallistunnetta voitiin pitää
vireillä, kunnes tuli aika, jolloin suuremmalla rohkeudella ja täydellä
tajunnalla voitiin silmäillä tulevaisuuteen.
Suuria valtiollisia tapauksia sattui Euroopassa 1830-luvun ensi
vuosina. Se niistä, joka oli Suomea lähellä ja josta minulle on joitakin
muistoja säilynyt, oli Puolan vallankumous. Sodassa tämän
kukistamiseksi läksivät suomalaiset joukot — taikka suomalainen
joukko, sillä Suomessa ei ollut silloin enää kuin yksi pataljoona —
ensi kerran taisteluun venäläisten kanssa yhdessä. Pidettiinkö

54. Suomen kaartinpataljoonan viemistä taisteluun ulkopuolelle
maamme rajojen muuna kuin ehdottomana välttämättömyytenä, sitä
en tiedä. Mutta varmaa on, että pataljoonan vähän ennen
tapahtunut korotus kaartiksi oli kovin hivellyt pientä
kansallisturhamaisuuttamme, ja että siis oltiin erittäin ylpeitä tuosta
joukosta ja että senvuoksi sen osanottoa "Puolan sotaan" sitä
suuremmalla mielenkiinnolla seurattiin. Jokaista kunnioittavaa
mainitsemista, jokaista tunnustusta, joka sodan kestäessä tuli sen
osaksi, tervehdittiin, riippumatta kaikesta muusta, ilolla ja sitä
käsitettiin suomalaisen nimen niittämäksi kunniaksi.
Soturikunniaa ei koskaan tappioitta niitetä. Tuntuvia vahinkoja
kärsi Suomenkin kaarti Puolan sodan aikana. Pataljoona marssi
Helsingistä sydäntalvella (1831) ja sen oli jo ensimmäisinä 11
päivänä kulkiessaan Pietariin kestettävä 26 asteen pakkasta.
Kokonaista 77 miestä oli, kuten sittemmin selville saatiin, jätettävä
eri sairaaloihin omaan maahan, useimmilta kädet tai jalat
paleltuneina. Sellaista ei silloin tietysti voitu kertoa. Mutta kotitaloni
eteisessä näin sittemmin — hyvin sen vielä muistan — useita sellaisia
paleltuneita entisiä kaartilaisia, yhden vailla jalkaa, toisen vailla
kättä, ja he pyysivät eläkettä tai apua isältäni, jolla virkansa puolesta
oli sen kanssa tekemistä. Samaan kohtaloon joutui kai vielä muita
marssiessaan edelleen Venäjän läpi; niiden lukumäärä, jotka
sotaretken aikana kuolivat sairaaloihin taikka kaatuivat
tappelutantereille, mainitaan kaikkiaan nousseen 300:taan.
Pataljoonaa, johon sen lähtiessä kuului noin 600 aseellista miestä
(yhteensä upseerien, soittokunnan ja aseettomain kanssa 740
miestä), vahvistettiin, sen ollessa kotimatkalla, täältä lähetetyllä 145
mieheen nousevalla varaväellä. Ja kun joukko huhtikuussa 1832
Räävelin yli oli palannut Helsinkiin ja asettui jumalanpalvelukseen
torille kasarminsa eteen — minulla oli unohtumaton onni koko

55. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankmall.com