Advances in Building Energy Research Volume 3 Mat Santamouris

Advances in Building Energy Research Volume 3 Mat Santamouris
Advances in Building Energy Research Volume 3 Mat Santamouris
Advances in Building Energy Research Volume 3 Mat Santamouris

1. Advances in Building Energy Research Volume 3
Mat Santamouris download
https://ebookultra.com/download/advances-in-building-energy-
research-volume-3-mat-santamouris/
Explore and download more ebooks or textbooks
at ebookultra.com

2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebookultra.com
to discover even more!
Advances in Nanofibre Research Volume 3 1st Edition Haghi
https://ebookultra.com/download/advances-in-nanofibre-research-
volume-3-1st-edition-haghi/
Advances in Energy Research 1st Edition Morena J. Acosta
https://ebookultra.com/download/advances-in-energy-research-1st-
edition-morena-j-acosta/
Advances in Accounting Behavioral Research Volume 6
Advances in Accounting Behavioral Research 1st Edition
Vicky Arnold
https://ebookultra.com/download/advances-in-accounting-behavioral-
research-volume-6-advances-in-accounting-behavioral-research-1st-
edition-vicky-arnold/
Compendium of Hydrogen Energy Volume 3 Hydrogen Energy
Conversion 1st Edition Frano Barbir
https://ebookultra.com/download/compendium-of-hydrogen-energy-
volume-3-hydrogen-energy-conversion-1st-edition-frano-barbir/

3. Advances in Accounting Behavioral Research Volume 7
Advances in Library Administration Organization 1st
Edition Vicky Arnold
https://ebookultra.com/download/advances-in-accounting-behavioral-
research-volume-7-advances-in-library-administration-organization-1st-
edition-vicky-arnold/
Advances in Food and Nutrition Research Volume 76 1st
Edition Henry
https://ebookultra.com/download/advances-in-food-and-nutrition-
research-volume-76-1st-edition-henry/
Advances in Psychology Research Volume 60 1st Edition
Alexandra M. Columbus
https://ebookultra.com/download/advances-in-psychology-research-
volume-60-1st-edition-alexandra-m-columbus/
New Advances in Analytical Chemistry Volume 3 1st Edition
Atta-Ur Rahman (Author)
https://ebookultra.com/download/new-advances-in-analytical-chemistry-
volume-3-1st-edition-atta-ur-rahman-author/
Advances in Human Performance and Cognitive Engineering
Research Volume 2 Advances in Human Performance and
Cognitive Engineering Research 1st Edition Eduardo Salas
https://ebookultra.com/download/advances-in-human-performance-and-
cognitive-engineering-research-volume-2-advances-in-human-performance-
and-cognitive-engineering-research-1st-edition-eduardo-salas/

5. Advances in Building Energy Research Volume 3 Mat
Santamouris Digital Instant Download
Author(s): Mat Santamouris
ISBN(s): 9781844077526, 1844077527
Edition: Volume 3
File Details: PDF, 5.15 MB
Year: 2007
Language: english

6. ‘Several high quality scientifi c journals are published in the area of building energy and indoor/outdoor 
environment; however, one has been missing. Advances in Building Energy Research fi lls the gap.
I recommend ABER to all technical libraries, research institutes and universities. It should also be used by 
construction companies and those manufacturing building materials and building products.’
Professor Olli Seppänen, President of REHVA (Federation of Heating and Air-conditioning Associations)  
‘Advances in Building Energy Research is a unique index. It will be an inexhaustible resource for energy 
related sciences and a continuous inspiration for architects around the world.’
N. Fintikakis, Architect and Director of UIA-ARES WP (Architecture and Renewable Energy Sources)
Advances in Building Energy Research (ABER) offers state-of-the-art information on the
environmental science and performance of buildings, linking new technologies and methodologies
with the latest research on systems, simulations and standards. As stringently reviewed as a
journal but with the breadth of a book, this annual volume brings together invited contributions
from the foremost international experts on energy effi ciency and environmental quality of
buildings. Spanning a broad range of technical subjects, this is a ‘must have’ reference on global
developments in the fi eld, suitable for architects and building engineers, environmental engineers,
industry professionals, students, teachers and researchers in building science, technical libraries
and laboratories.
Volume 3 covers:
● Energy, Carbon and Cost Performance of Building Stocks
● Solar Chimneys in Buildings
● Optimization and Economics of Solar Cooling Systems
● Artifi cial Neural Networks and Genetic Algorithms in Energy Applications in Buildings
● Decision Support Methodologies on the Energy Effi ciency and Energy Management in Buildings
● Progress in Numerical Modelling for Urban Thermal Environment Studies
● Post Occupancy Evaluation (POE): An Inevitable Step Toward Sustainability
● Guidelines to Avoid Mould Growth in Buildings
● Thermal Impact of Strategic Landscaping in Cities
● Urban Heat Island and its Impact on Building Energy Consumption
● Green Roofs in Buildings: Thermal and Environmental Behaviour
● Building Earth-Contact Heat Transfer
Mat Santamouris has a prolifi c publishing record and is a member of the editorial board for seven
journals. He is Professor of Energy Physics at the University of Athens and visiting professor at the
Metropolitan University of London, Tokyo Polytechnic University and Boltzano University.
aber
Architecture / Engineering / Energy / Construction
www.earthscan.co.uk
9 781844 077526
ISBN 978-1-84407-752-6
Advances in
Building
Energy
Research
EDITOR-IN-CHIEF MAT SANTAMOURIS3
aber
Advances in Building Energy Research
3

7. Advances in Building Energy Research
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page i

8. Editor-in-Chief
Mat Santamouris
University of Athens, Greece
Editorial Board
Dr H. Akbari
Lawrence Berkeley Laboratory, USA
Professor F. Allard
University of La Rochelle, France
Professor A. Athienitis
Concordia University, Canada
Professor F. Butera
Technical University of Milan, Italy
Professor J. Clarke
University of Strathclyde, UK
Dr E. Erell
Ben Gurion University, Israel
N. Fintikakis
Associate Editor for UIA, Greece
Professor F. Haghighat
Concordia University, Canada
Professor J. Khedari
University of Bangkok, Thailand
Professor R. Lamberts
University of Santa Catharina, Brazil
Professor S. E. Lee
University of Singapore, Singapore
Professor E. Maldonado
University of Porto, Portugal
Professor F. Nicols
University of Strathclyde, UK
Professor A. Papadopoulos
Aristotle University of Thessaloniki, Greece
Professor O. Seppanen
Technical University of Helsinki, Finland
Dr M. Sherman
Lawrence Berkeley Laboratory, USA
Professor K. Voss
University of Wuppertal, Germany
Professor M. Wilson
Metropolitan University, London
Dr P. Wouters
Belgian Building Research Institute, Belgium
Professor H. Yoshino
Tohuku University, Japan
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page ii

9. Advances in Building Energy Research
Volume 3
London • Sterling, VA
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page iii

10. ivADVANCES IN BUILDING ENERGY RESEARCH
First published by Earthscan in the UK and USA in 2009
Copyright © Mat Santamouris, 2009
All rights reserved
ISSN 1751-2549 (Print)
ISSN 1756-2201 (Online)
ISBN 978-1-84407-752-6
Typeset by Domex e-Data, India
Cover design by Giles Smith
For a full list of publications please contact:
Earthscan
Dunstan House
14a St Cross Street
London EC1N 8XA, UK
Tel: [phone]
Fax: [phone]
Email: [email protected]
Web: www.earthscan.co.uk
22883 Quicksilver Drive, Sterling, VA 20166-2012, USA
Earthscan publishes in association with the International Institute
for Environment and Development
A catalogue record for this book is available from the British Library
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Advances in building energy research / editor-in-chief, Mat Santamouris.
v. cm.
Includes bibliographical references.
1. Buildings– Energy conservation. I. Santamouris, M. (Matheos),
1956-TJ163.5.B84A285 2007
696–dc22
2007004087
Abstracting services which cover this title: Elsevier Scopus
At Earthscan we strive to minimize our environmental impacts and carbon footprint
through reducing waste, recycling and offsetting our CO
2
emissions, including those
created through publication of this book. For more details of our environmental policy, see
www.earthscan.co.uk.
This book was printed in the UK by MPG Books Group, an ISO 14001 accredited company. The paper used is FSC certified.
Advances in Building Energy Researchvolume 3, 2009.
Advances in Building Energy Researchis published annually. Periodicals Postage Paid at
Rahway, NJ. US agent: Mercury International, 365 Blair Road, Avenel, NJ 07001. POSTMASTER: Address changes to ADVANCES IN BUILDING ENERGY RESEARCH, 365 Blair Road, Avenel, NJ 07001.
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page iv

11. Contents
List of Acronyms and Abbreviations vii
1 Energy, Carbon and Cost Performance of Building Stocks: Upgrade
Analysis, Energy Labelling and National Policy Development 1
J. A. Clarke, C. M. Johnstone, J. M. Kim and P. G. Tuohy
2 Solar Chimneys in Buildings – The State of the Art 21
A. Dimoudi
3 Optimization and Economics of Solar Cooling Systems 45
Ursula Eicker and Dirk Pietruschka
4 Artificial Neural Networks and Genetic Algorithms in Energy
Applications in Buildings 83
Soteris A. Kalogirou
5 Decision support methodologies on the energy efficiency
and energy management in buildings 121
D. Kolokotsa, C. Diakaki, E. Grigoroudis, G. Stavrakakis and
K. Kalaitzakis
6 Progress in Numerical Modelling for Urban Thermal
Environment Studies 147
Isaac Lun, Akashi Mochida and Ryozo Ooka
7 Post-Occupancy Evaluation: An Inevitable Step Toward
Sustainability 189
Isaac A. Meir, Yaakov Garb, Dixin Jiao and Alex Cicelsky
8 Guidelines to Avoid Mould Growth in Buildings 221
H. Altamirano-Medina, M. Davies, I. Ridley, D. Mumovic and
T. Oreszczyn
9 Thermal Impact of Strategic Landscaping in Cities: A Review 237
Chen Yu and Wong Nyuk Hien
10 Urban Heat Island and its Impact on Building Energy Consumption 261
Rajagopalan Priyadarsini
11 Green Roofs in Buildings: Thermal and Environmental Behaviour 271
Theodore Theodosiou
12 A Review of Building Earth-Contact Heat Transfer 289
Stamatis Zoras
Index 315
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page v

12. ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page vi

13. List of Acronyms and
Abbreviations
AC architecture and construction
ACH air changes per hour
ACM absorption cooling machine
ADF Approved Document F
ADINAT a general finite element thermal analysis model
AHP analytic hierarchy process
AHU air-handling unit
AICVF Association des Ingenieurs de Climatisation et de Ventilation de France
AIJ Architectural Institute of Japan
AIST-CM Advanced Industrial Science & Technology – Canopy Model
ANN artificial neural network
ANP analytic network process
AP atmospheric pressure
ARD automatic relevance determination
ASHRAE American Society of Heating, Refrigerating and Air-Conditioning
Engineers
BCR bio-climatic roof
BEMS building energy management systems
BMT Buildings Market Transformation
BP back-propagation
BRE Building Research Establishment
ºC degrees Centigrade
CABE Commission for Architecture and the Built Environment
CCE cost of conserved energy
CEN European Committee for Standardization (Comité Européen de
Normalisation)
CFC chlorofluorocarbon
CFD computational fluid dynamics
CHP combined heat and power
CIBSE Chartered Institution of Building Services Engineers
cm centimetre
cm
2
square centimetre
CO
2
carbon dioxide
COP coefficient of performance
CSUMM Colorado State University Mesoscale Model
CTF conduction transfer function
CTTC cluster thermal time constant
CWE computational wind engineering
DAGT decrement average ground temperature
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page vii

14. viiiADVANCES IN BUILDING ENERGY RESEARCH
DAT discharge air temperature
DB dry-bulb temperature
DE double effect
DEC desiccant evaporative cooling
DEROB dynamic energy response of buildings
DES detached-eddy simulation
DF daylight factor
DL astronomical day length
DL double lift
DNS direct numerical simulation
DQI Design Quality Indicator
DSF double-skin facade strategy
DSM Differential Stress Model
DSS decision support systems
EB Energy Band
EC European Community/Commission
ECMWF European Centre for Medium-Range Weather Forecasts
EDEM ESRU Domestic Energy Model
EEP Energy and Environmental Prediction
EERS energy efficient retrofit score
EHCS English House Condition Survey
EI Environmental Index
ELECTRE Elimination et Choix Traduisant la Realité
EoS end of setback
EPBD Energy Performance of Buildings Directive
EPIQR Energy Performance Indoor Environmental Quality Retrofit Method for
Apartment Building Refurbishment
EST Energy Saving Trust
ETI energy and time consumption index
EU European Union
FDD fault detection and diagnosis
FDS fault diagnosis system
FLL Forschungsgesellschaft Landschaftsentwicklung Landschaftbau (German
Landscape Development Research Society)
FPE final prediction error
GA genetic algorithm
GAEIEM Genetic Algorithm Energy Input Estimation Model
GDP gross domestic product
GIS geographical information system
g/kg grams per kilogram
GRNN general regression neural network
GSCW glazed solar chimney wall
GWP global warming potential
H
2
O water
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page viii

15. LIST OF ACRONYMS AND ABBREVIATIONS ix
ha hectare
HOTMAC Higher Order Turbulence Model for Atmospheric Circulation
HVAC heating, ventilating and air-conditioning
IAQ indoor air quality
IEA International Energy Agency
IEQ indoor environment quality
IRR internal rate of return
ISO International Organization for Standardization
ITPE interzone temperature profile estimation
K degrees Kelvin
kgCO
2
/kWh kilograms of carbon dioxide per kilowatt hour
kg/kWh kilograms per kilowatt hour
kg/s kilograms per second
kg/yr kilograms per year
km
2
square kilometre
kW kilowatt
kWh kilowatt hour
kWh/day kilowatt hours per day
kWh/m
2
kilowatt hours per square metre
kWhm
–2
a
–1
kilowatt hours per square metre per annum
kWh/yr kilowatt hours per year
LAI leaf area index
LAWEPS Local Area Wind Energy Prediction System
LC low cloud amount
LCA life cycle analysis
LCC life cycle cost
LEED Leadership in Energy and Environmental Design
LES large-eddy simulation
LM Levenberg–Marquardt
m metre
m
2
square metre
m
2
kW
–1
square metres per kilowatt
m
2
/m
3
square metres per cubic metre
m
3
cubic metre
m
3
/s cubic metres per second
m
3
/s/m
2
cubic metres per second per square metre
MCDA multi-criteria decision analysis
MI mould index
MIMO multi-input multi-output
MJ megajoule
MJ/m
2
megajoules per square metre
MKEP Milton Keynes Energy Park
mm millimetre
MM5 5th Generation Mesoscale Model
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page ix

16. MOGA multi-objective genetic algorithm
MOP multi-objective programming
MRT mean radiant temperature
ms
–1
metres per second
MSI mould severity index
MSW metallic solar wall
MT megatonne
MTW modified Trombe wall
MW megawatt
MWh megawatt hour
NCAR National Center for Atmospheric Research
NCEF National Clearinghouse for Educational Facilities
NH
3
ammonia
NHER National Home Energy Rating
NNARX neural network autoregressive with exogenous input
NPV net present value
OBS optimal brain surgeon
OECD Organisation for Economic Co-operation and Development
ORME Office Rating Methodology
PE primary energy
PET physiological equivalent temperature
PHS predicted heat strain
PM observed minimum temperature of the previous night
PMV predicted mean vote
POE post-occupancy evaluation
PV photovoltaic
PW present weather condition
QUICK Quadratic Upstream Interpolation for Convective Kinematics
RAMS Regional Atmospheric Modelling System
RANS Reynolds averaged Navier-Stokes
RBF radial basis function
RCD robust construction detail
RCMAC recurrent cerebellar model articulation controller
RCS residential–commercial sector
REFLEX Effective Retrofitting of an Existing Building Tool
RH relative humidity
RNG renormalization group
RSC roof solar collector
SAP Standard Assessment Procedure
SBS sick building syndrome
SCG scaled conjugate gradient
SDWH solar domestic water heating
SE single effect
SET* standard effective temperature
SISO single-input single-output
xADVANCES IN BUILDING ENERGY RESEARCH
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page x

17. LIST OF ACRONYMS AND ABBREVIATIONS xi
SSE sum of the squared error
STA stabilization strategy
SUB substitution strategy
SVD singular value decomposition
SVPX standardized vapour pressure excess
SWH solar water heater
TARBASE Technology Assessment for Radically Improving the Built Asset Base
TC thermodynamic class
TC total cloud amount
TE triple effect
TOBUS Tool for Selecting Office Building Upgrading Solutions
TSP travelling salesman problem
TMY typical meteorological year
TOW time of wetness
TUT Tampere University of Technology
TVOC total volatile organic compounds
TW Trombe wall
TWh terawatt hour
UCL University College London
UHI urban heat island
USGBC United States Green Building Council
VI visibility
VL vertical landscaping
VOC volatile organic compounds
VTT Technical Research Centre of Finland
W watt
WB wet-bulb temperature
WBGT wet bulb globe temperature
W/m
2
watts per square metre
Wm
–2
watts per square metre
Wm
–1
K
–1
watts per metre per degrees Kelvin
W/m
2
K watts per square metre degrees Kelvin
WRF Weather Research and Forecasting model
ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page xi

18. ABER__Vol_III_prelims.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page xii

19. ADVANCES IN BUILDING ENERGY RESEARCH ■2009 ■VOLUME 3■PAGES 1–20
Abstract
The area of policy formulation for the energy and carbon performance of buildings is
coming under increasing focus. A major challenge is to account for the large variation
within building stocks relative to factors such as location, climate, age, construction,
previous upgrades, appliance usage and type of heating/cooling/lighting system. Existing
policy-related tools that rely on simple calculation methods have a limited ability to
represent the dynamic interconnectedness of technology options and the impact of
possible future changes in climate and occupant behaviour. The use of detailed
simulation tools to address these limitations in the context of policy development has
hitherto been focused on the modelling of a number of representative designs rather
than dealing with the spread inherent in large building stocks. Further, these tools have
been research-oriented and largely unsuitable for direct use by policy-makers,
practitioners and, ultimately, building owners/occupiers. This chapter summarizes
recent initiatives that have applied advanced modelling and simulation in the context of
policy formulation for large building stocks. To exemplify the stages of the process,
aspects of the ESRU Domestic Energy Model (EDEM) are described. EDEM is a policy
support tool built on detailed simulation models aligned with the outcomes of national
surveys and future projections for the housing stock. On the basis of pragmatic inputs,
the tool is able to determine energy use, carbon emissions and upgrade/running costs for
any national building stock or subset. The tool has been used at the behest of the
Scottish Building Standards Agency and South Ayrshire Council to determine the impact
of housing upgrades, including the deployment of new and renewable energy systems,
and to rate the energy/carbon performance of individual dwellings as required by the
European Commission’s Directive on the Energy Performance of Buildings (EC, 2002).
1
Energy, Carbon and Cost
Performance of Building Stocks:
Upgrade Analysis, Energy
Labelling and National Policy
Development
J. A. Clarke, C. M. Johnstone, J. M. Kim and P. G. Tuohy
doi:10.3763/aber.2009.0301 ■©©2009 Earthscan ■ ISSN 1751-2549 (Print), 1756-2201 (Online)■www.earthscanjournals.com
Chapter1.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page 1

20. ■Keywords– national building stock; performance simulation; upgrade policy; energy performance
certificate
INTRODUCTION
An essential element in promoting the rational use of energy is that decision makers be
given access to relevant sources of information. These include energy demand profiles
and characteristics of potential sources of supply; and the outputs from studies to assess
the impact of possible alternative strategies. However, indications are that at present
comprehensive information is rarely in the hands of those who require it and the use of
modelling in strategy formulation is virtually unknown. This chapter describes projects
that imply an attempt to change this situation.
The worldwide building stock (residential and commercial) is responsible for more
than 33 per cent of global CO
2
emissions (de la Rue du Can and Price, 2008) and a large
mitigation potential has been identified (Urge-Vorsatz and Novikova, 2008). To attain
aspirational CO
2
reduction targets, such as the EU’s 20 per cent reduction by 2020 or the
UK’s 60 per cent reduction by 2050, will require the implementation of radical construction
upgrades, new technology deployments and, contentiously, lifestyle change.
The simplified energy/carbon calculators presently in use, such as defined in CEN
Standard 13790 (ISO, 2007) or the UK’s Standard Assessment Procedure (BRE, 2005),
are based on energy balance methods that do not account fully for the dynamic
characteristics of buildings; Figure 1.1 contrasts graphically the energy balance underlying
a simplified and simulation-based approach. Simplified methods cannot adequately
represent the performance of the myriad upgrade options that may be applied individually
or in combination. Also, as buildings have extended lifetimes, it is important to assess
performance under likely future contexts, such as occupant behavioural change, climate
change and the emergence of new technologies.
There are many available building simulation tools (Crawley et al, 2008) and these offer
considerable advantages over their simplified counterparts, particularly in the areas of
dynamic building response, adaptive occupant comfort, ventilation, indoor air quality,
novel control and renewable energy systems integration. The simulation approach is
increasingly being mandated in building performance legislation and applied in studies to
inform policy.
Crawley (2007a, 2007b) reported on a simulation-based study to assess the impact of
climate change and urban heat island effects on future building performance. A method
was developed and applied to generate future weather collections for 25 locations in 20
climate zones around the world. This resulted in 525 weather collections encapsulating
recent urban heat island data and the four economic scenarios and general climate
assumptions of the Intergovernmental Panel on Climate Change. The intention is to use
these collections to establish future climate impacts for a range of building types after
various energy performance enhancements have been applied. To date, a model
representing 25 per cent of the US office stock has been simulated for US locations, with
three levels of enhancement applied corresponding to current practice, best practice and
future practice scenarios. The results give the impact on heating and cooling energy use
for combinations of location, climate change and selected efficiency measures.
2J. A. CLARKE, C. M. JOHNSTONE, J. M. KIM AND P. G. TUOHY
ADVANCES IN BUILDING ENERGY RESEARCH ■2009 ■VOLUME 3■PAGES 1–20
Chapter1.qxd 5/8/2009 11:28 AM Page 2

21. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

22. kasakan kanssa mestattu Varsovassa. Hurjistunut mies oli ollut
joukon päällikkö. Hän oli joutunut rikollisiin rakkaussuhteisiin nuoren
vaimon kanssa ja viinan vaikutuksesta oli hänen luontonsa
hurjistunut rikokseen.
Kuolevan kasakkanaisen viimeiset sanat olivat:
— Jalo herra, te, joka kuulutte siihen kansaan, jolla on enemmän
inhimillisiä tunteita ainakin viattomia lapsia kohtaan, älkää jättäkö
lastani kamalan surman saaliiksi… minä… e — — elän… —
Enempää onneton kasakkanainen ei ehtinyt sanoa, hän heitti
henkensä ja…
Parahdus pääsi samassa Olga Pavlukan huulilta ja hän vaipui
pyörtyneenä Amalian syliin. Ja kun hän sitte jonkun ajan perästä
virkosi, riensi hän majurin syliin huudahtaen:
— Tuo pieni lapsi olin minä! Sanokaa, olenko oikein arvannut? —
— Olet, lapseni, — vastasi Patrik Jernfelt kuivaten suuria
hikihelmiä otsaltaan. — Sinut se kuoleva äitisi Keltin kylässä jätti
minun huostaani ja Jumala tietää, että aina olen koettanut kasvattaa
sinua niin, että sinusta tulisi hyvä ja hurskas nainen. —
Kauan itki Olga katkerasti majurin povea vasten nojaten. Viimein
hän virkkoi:
— Entä nimeni? Ken on…? —
— Ennen kuin äitisi kuoli, onnistui hänen kuiskata nimesi.
Sittemmin olen tutkinut Pietarin arkistoja ja saanutkin sieltä selville,

23. että eräs kasakkapäällikkö Pavluka v. 1637 nostatti kasakat
kapinaan, joka loppui aivan niin kuin äitisi oli kertonut. —
— No, entä isäni sitte? Minne hän joutui? — kysyi Olga etemmä.
— Siitä en tiedä, lapseni. Meidän hyökkäyksemme johdosta
pakenivat kasakat ja luultavasti temmattiin isäsi joukon mukaan.
Minun huostaani joutuessasi olit sinä vuoden vanha. Nyt kirjoitamme
me 1808 ja sinä olet siis sen mukaan yhdenkolmatta ikäinen. Paljoa
kepeämpi on nyt ollakseni saatuani ilmaista, kuka sinä olet, mutta,
— jatkoi Patrik Jernfält otsa synkkänä, — jos tahdot mennä
kansalaistesi pariin, niin… —
Majuri ei ehtinyt lausua ajatustaan loppuun, kun Olga Pavluka
nopeasti vei kätensä hänen huulilleen.
— Ei, — virkkoi hän tummat silmänsä säihkyen, — minä tahdon
jäädä tänne niin… niin… niin kauaksi kuin se minulle suodaan. —
Vastauksen sijaan painoi Patrik Jernfält lämpimän suutelon nuoren
kasakkaneidon otsaan ja Amaliakin sulki hänet syliinsä huudahtaen:
— Ei, siskoseni, sinä et saa jättää meitä! Sinä ja minä, olemmehan
sisaruksia! —
3.
Valter Jernfält kostui tämän jälkeen taudistaan aimo vauhtia.
Mutta parantavana lääkkeenä tässä oli myöskin se, että molemmat
tytöt joka päivä rohkasivat häntä iloisuudellaan.

24. Mutta tervehtymisen kanssa sai jalansijaa myöskin ajatus, että
hänen oli jättäminen Niemi ja sen asukkaat, jotka jo olivat tulleet
hänelle niin rakkaiksi.
Rakkain näistä kaikista oli kuitenkin Olga. Hän tunsi, miten
lähtemättömäksi oli painunut tämän kuva hänen sydämmensä
syvyyteen ja tämä huomio sai hänet aluksi aivan alakuloiseksi. Miten
saisi hän tietää, olivatko hänen tunteensa löytäneet vastarakkautta?
Olisikohan hän, kuten muutkin etelän lapset yleensä, epävakainen
luonteeltaan? Jos neidolla nyt oli jotain hellempiä tunteita häntä
kohtaan, niin mitenkä hän voisi olla varma siitä, etteivät ne
kylmeneisi hänen poissa ollessaan.
Tätä ajatellessa tuntui niin kovin tuskalliselta.
Oli eräs päivä huhtikuun lopulla. Valter Jernfält tunsi itsensä nyt jo
niin voimakkaaksi, että oli päättänyt etsiä käsiinsä sotatoverinsa.
Tämä halu sai vielä kiihdykettä siitä, että hänen lähettämänsä
tiedustelijat olivat saaneet selville, että Sandels oli murtautunut pois
Oulunsalosta ja marssi nyt Ranssilaan päin.
Päivällispöydässä ilmasi Valter sedän perheelle päätöksensä lähteä
matkalle seuraavana päivänä. Tuskin hän oli ehtinyt lausua loppuun
ajatuksensa, kun hän huomasi miten liikutetuiksi molemmat tytöt
tulivat hänen sanojensa johdosta. Amalia punehtui vienosti ja
käänsihe syrjään, mutta Olga Pavlukan hienot kasvot sävähtivät
kalman kalpeiksi. Siinä oli kylläksi. Nyt hän tiesi, että hänen
tunteensa olivat saavuttaneet vastarakkautta.
— Siinä teet, poika, lemmon oikein, — virkkoi majuri. —
Toimettomana täällä lojua ei ole mikään huvi. Saada nyt minun
vaikka ihmeen kautta vasen käsivarteni takaisin, niin eipä

25. tottavieköön kuluisi monta tuntia, kun olisin minäkin valmis lähtöön
mukanasi.
Koko iltapuolen päivää vallitsi yleinen alakuloisuus pienessä
perheessä. Amalia istui allapäin alakerroksen salissa ommellen niin
vikkelään, että olisi luullut hänen pitävän saada työnsä
määrähetkellä valmiiksi. Olga näyttäytyi harvoin alhaalla. Hän
pysyttelihe enimmäkseen tyttöjen yhteisessä ylishuoneessa.
Kun luutnantti sattumalta kulki sen ohi, pysähtyi hän
kuuntelemaan. Hän erotti selvästi nyyhkintää sisästä. Kaksi kertaa
hän yritti lähteä pois, mutta viimein naputti hiljaa oveen. Hänen piti
saada puhua kahden kesken kasakkaneidon kanssa ja hän tiesikin,
että tämä se juuri siellä sisässä oli, koska oli nähnyt äsken ikään
serkkunsa alhaalla salissa.
Ovi avautui ja Olga astui esiin. Ensi katsahdukselta Valteriin lensi
hohtava puna hänen ihanille kasvoilleen.
Me jätämme mainitsematta, mitä sisässä nuoret keskenään
puhelivat. Sen vain tahdomme lisätä, että kun Valter jätti Olgan,
painoi hän kutrikkaan päänsä tämän rinnoille ja loi rakkautta
sädehtivät silmänsä häneen ja kuiskasi vienosti:
— Jumala kanssasi, ystäväni. Rukoukseni seuraavat sinua aina! —
Varhain seuraavana aamuna Valter Jernfält jätti Niemen saaden
mukaansa pienen perheen sydämmellisimmät onnentoivotukset. Hän
oli saanut matkaoppaakseen erään majurin luotettavimmista
rengeistä. Tämän kehoituksesta suunnattiin kulku ensin Junnoon ja
sitte Pelkolaan päin. Syynä tähän oli se, että huhuttiin

26. everstiluutnantti Obuhowin asettuneen viidensadan miehen kanssa
Pulkkilaan.
* * * * *
Se Te Deum [kiitos-jumalanpalvelus], jonka Sandels oli
Revonlahden voiton johdosta antanut pitää, oli tuskin ehditty
toimittaa loppuun, kun eräs hänen ajutanteistaan, luutnantti von
Fieandt, riensi hänen luokseen.
— Tulimmainen, minkä näköinen olette! — huudahti Sandels. —
Oletteko olleet taistelussa? —
— En, mutta nyt tiedän, missä Obuhow majailee. —
— No, missä? —
— Pulkkilassa. —
— Tiedättekö myöskin hänen joukkonsa suuruuden? —
— Kyllä, erään vangitun ryssän ilmotuksen mukaan ei sitä kuulu
olevan viittä sataa miestä enempää. —
Tämä tieto teki Sandelsin, joka koko matkan ajan Oulunsalosta oli
ollut synkkä ja vähäpuheinen, tavattoman puheliaaksi. Hän kutsui
heti sotaneuvottelun kokoon ja siinä päätettiin yksimielisesti hyökätä
Pulkkilassa majailevan venäläisen joukon kimppuun, ja jos
mahdollista, vangita se tai lyödä maahan.
Tätä tarkoitusta varten brigaadin päällikkö teki seuraavan
suunnittelun:

27. Toukokuun ensimäisenä päivänä kohta jälkeen puolenpäivän
marssii everstiluutnantti Fahlander 100 pohjanmaalaisen, yhtä
monen Savon jääkärin sekä Kajaanin pataljoonan kanssa Pelkolan
kylän kautta, s.o. länteen päin ja jatkaisi kulkuaan, kunnes saapuisi
Pulkkilan eteläpuolelle. Täällä pysähtyisi hän Iisalmen tielle
katkaistakseen vihollisen paluumatkan sille taholle. Majuri Berndt
Grotenfelt määrättiin länsipohjan pataljoonan ja sadan jääkärin
kanssa seuraamaan Ranssilasta tulevaa tietä Pulkkilaan.
Grotenfeltillä oli mukanaan 2 kolminaulaista tykkiä luutnantti
Svebeliuksen komennossa. Sandels itse seurasi viime mainittua
kolonnaa.
Muutaman kivenheiton päässä Ranssilan kirkolta oli Onni
sijoittunut eräälle suurelle karpeiselle kivelle, jolta hän oli pyyhkinyt
lumen pois. Nuoren jääkärin ulkomuoto ei ilmaissut ollenkaan
väsymystä, vaikka hän oli raahustanut raskaita matkavarustuksia
koko tuon 5 peninkulman pituisen matkan Oulunsalosta Ranssilaan.
Päinvastoin hän näytti oikein reippaalta ja iloiselta huudahtaen tuon
tuostakin itsekseen:
— Päästä nyt vain joutuin etelään päin, niin saisi näyttää äidille ja
iso-isälle, että sittenkin olen kelvannut sotamieheksi! —
— Koeta kärsiä, poika, — kuului samassa karkea ääni Onnin
takana.
— Kärsiä! Niin, sillä tavoin, Kokko-isä, voitte sanoa te, jonka koti
on niin kaukana, että sitä tuskin enää muistattekaan, — sanoi Onni
siihen.
— Tunnin kuluttua tulee sinun olla valmiina marssiin, — huomautti
Kokko vastaamatta pojan sanoihin.

28. Onni hyppäsi kiveltä alas.
— Mihin lähdetään? — kysyi hän tarttuen Kokon käteen. —
Tiedättekö? —
— En. —
— Eihän toki vain peräytymään? —
— Ei, siitä saat olla varma, poikani. Äsken ikään tapasin Dunckerin
ja hän sanoi näinikään: — nyt, Kokko-vanhus, saatte kohta näyttää,
mihin kelpaatte. Pitäkää nytkin yhtä luja kurssi kuin Jynkässäkin, niin
saat nähdä, että ryssän töppöset heiluu. — Niin se kapteeni sanoi. —
Kello 2 iltapäivällä toukokuun 1 päivänä läksi Fahlander ja kolme
tuntia myöhemmin Grotenfelt Pulkkilaa kohden.
* * * * *
Valter Jernfält oli luottanut liian paljon voimiinsa. Alkumatkasta
hän tunsi itsensä yhtä terveeksi ja virkuksi kuin ennen
haavoittumistaan, mutta Junnon kylään päästessä alkoivat voimat
vähetä. Hän katui nyt, ettei ollut suostunut setänsä kehotukseen
ottaa hevosta ja rekeä. Mutta nyt oli jo myöhäistä korvata tätä
laiminlyöntiä, toinen keino täytyi keksiä.
Juho, yksi majuri Jernfältin vanhimmista ja uskollisimmista
palvelijoista, kääntyi nyt Valteriin sanoen avomielisesti:
— Näen luutnantin olevan väsyneemmän, kuin mitä tahdoitte
myöntää. Minäpä tahtoisin puolestani sanoa, ettei kelpaa ollenkaan
tuolla tavoin hoitaa ruumistaan, koska vielä äsken olette olleet
sairas. Ottakaa nyt minua kaulasta kiinni, niin on vakavampi astua.

29. Kas, sillä tavalla! Ei tässä tarvitse kainostella, sillä ei ole takeita, ettei
ryssä minä tuokiona tahansa karkaa niskaamme. Sen tähden täytyy
tässä joutua riivatun kyytiä kylään. —
Juho, ollen kookas ja tavattoman voimakas mies, kuletti
luutnanttia melkein kantamalla lumisohjussa. Tämä omituinen
raahustaminen herätti tietysti suurta huomiota Junnon kylän
asukkaissa. Nuorta ja vanhaa riensi ihmettelemään näitä outoja
vieraita.
Viimein eräs akka älähti:
— Taivasten tekijä, no ettekö nyt näe, että Juhohan se on, Niemen
majurin renki!
Ja samassa kun akka oli tämän sanonut, tunsivat Juhon kaikki ja
väkeä kertyi vieraiden ympärille laumottain. Satamalla tulvi
kysymyksiä Juholle.
— Tämä upseeri on majurin veljenpoika, — virkkoi Juho saatuaan
viimein sananvuoron. — Hän on maannut kipeänä kokonaisen
kuukauden Niemessä, niin, aina siitä saakka kun hän täällä
tappelussa haavoittui. Nyt on hän matkalla Ranssilaan. Luuletteko,
että tämä tie sinne on tukossa? —
— Ei ole, sen tiedän ihan varmaan, — vastasi eräs
hallavapartainen valkotukka vanhus, — mutta upseeri ei näytä vielä
oikein toipuneelta taudistaan. —
— Sitä minäkin, — vastasi Juho. — Sen tähden olisi hyvä, jos
voisitte hankkia hevosen ja… —

30. — Minulla on, minulla ja sen hän mielellään saa, — ehätti
valkohapsinen vanhus.
— Kiitos, ystävä, — vastasi Valter Jernfält. Rehellisen maksun tulet
saamaan kyydistäsi. —
— Häpeä sille, joka maksua ottaa maan puolustajalta, — arveli
ukko. — Antakaa vain pyyhkiä suoraa päätä Pelkolaan, siellä ei ole
vihollisen näköistäkään. —
Luutnantti koetti kaikin mokomin taivuttaa hevosen omistajaa
ottamaan edes jotain korvausta. Ukko toisti entiset sanansa lisäten,
että hän tuntisi itsensä suuresti loukkautuneeksi, jos luutnantti vielä
tyrkyttäisi hänelle maksua, jota hänen omatuntonsa kielsi ottamasta.
— No, toivotaan sitte, että jonkun kerran voin tehdä sulle
vastapalveluksen, — vastasi Valter Jernfält, heittäytyi rekeen ja läksi
rivakkaa ravia ajamaan Pelkolaan päin.
Vapunpäivän iltamyöhällä ehtivät vasta matkustajamme
mainittuun kylään. Asukkaat täällä olivat jo aikoja sitte käyneet
levolle, jonka vuoksi oli jokseenkin vaikea saada yösijaa. Viimein eräs
kylän köyhin torppari lupasi pirttinsä lepopaikaksi luutnantille. Juhon
oli onnistunut löytää muuan tyhjä vaja, jonne hän toimitti hevosen
suojaan. Riisuttuaan sen ja pantuaan ruokaa eteen laittoi hän
itselleen vuoteen pehkuihin ja nukahti heti.
Se voimattomuus, joka oli vallannut Valter Jernfältin, esti häntä
jatkamasta matkaa varhain seuraavana aamuna, kuten hän oli
halunnut. Koko aamupuolen päivää ja kappaleen iltapuoltakin lepäili
hän sen tähden pirtissä. Mutta kellon lähestyessä viittä tunsi hän

31. itsensä jälleen kyliin voimistuneeksi matkaa jatkaakseen. Hän käski
Juhon panemaan hevosen valjaisiin.
Vanha palvelija riensi heti toimittamaan käskyä, mutta jonkun
minuutin kuluttua hän syöksyi sydän kurkussa huohottaen pirttiin
huutaen:
— Luutnantin ei tarvitse matkustaa, ei ensinkään! —
— Mitä sinä lörpöttelet, — kivahti Valter ihmetellen. — Pane vain
valjaisiin! —
— Ei, mutta tulkaahan ulos, niin näette! —
Kun Valter Jernfält tuli ulos ja heitti katseensa pohjoiseen päin,
pääsi häneltä ilon ja ihmettelyn huudahdus, sillä tuskin parin pyssyn
kantaman päässä kylästä huomasi hän kaksi pitkää sotilasriviä
tulevan melkein rientomarssissa.
— Ne ovat savolaisia! — huudahti hän. — Näen sen heidän
siniharmaasta univormustaan. Jumalan kiitos, että vielä kerran
pääsin toverini pariin! Riennä nyt kotiisi, Juho. Ja kun jätät hevosen
Junnonkylään, niin anna nämä rahat isännälle. Ellei hän hyvällä
tahdo ottaa niitä vastaan, niin pistä ne reen pohjalle ja livistä sitte
tiehesi. Tervehdi setää Niemessä ja molempia tyttöjä ja sano, että
tunnen itseni jälleen voimakkaaksi päästyäni vain veikkojeni pariin.
Kas niin, mars! Onnea matkalle!
Savolaisten jääkäri-upseerien ilo ja ihmetys nähdessään ilmi
elävänä edessään tuon jo kuolleeksi tai vangituksi luullun toverinsa
oli tietysti suuri. Ja suurin se oli Sulkavan komppaniassa, johon
luutnantti kuului.

32. Osaston levähtäessä Pelkolassa kokoontuivat kaikki upseerit
Valterin ympärille ja nyt täytyi hänen kädestä pitäin, juurta jaksain
tehdä heille selkoa, missä ja miten hän oli ollut tuon onnettoman
taistelun jälkeen Junnon kylässä. Valter tekikin niin, mutta
suhteistaan Olga Pavlukaan ei hän tietysti hiiskunut mitään. Ei
maininnut edes tämän nimeä ainoatakaan kertaa.
— No, — virkkoi Fahlander, kun kolonna taasen seisoi valmiina
marssiin, — luuleeko luutnantti voivansa seurata meitä? —
— Kyllä! —
— Se hyvä, mutta ei mitään yli voimien. Parempi on päästä ensin
täydellisesti voimiinsa. —
— Tunnen itseni kyllin voimakkaaksi. Älkää minua kieltäkö
seuraamasta!
— Tehkää kuten tahdotte, mutta syyttäkää myöskin itseänne, jos
hullusti käy. —
4.
Jo kymmenen aikaan illalla toukokuun 1 päivänä saapui
Grotenfeltin osasto, jonka mukana Sandelskin oli, Sippulan kylään,
joka on noin puolentoista peninkulmaa Pulkkilasta pohjoiseen. Tässä
levähdettiin pari tuntia, jonka jälkeen marssia jatkettiin verkalleen
yötä myötenkin, sillä Sandelsin tarkoitus oli yllättää vihollinen niin
aikaiseen kuin mahdollista.

33. Sippulasta lähetettiin kapteeni Silfverbrand Jynkän kylään
hyökkäämään siellä vihollisen vasemman siiven kimppuun.
Kun yö oli varsin pimeä, ei edistyminen voinut käydä sanottavan
nopeaan, varsinkin kun vielä paksu lumensohja vaikeutti kulkua.
Matka kävi pitkin maantietä, kaksi kolmen naulan tykkiä
etunenässä, jääkärit ja hiihtomiehet sivuilla.
Sandels oli melkein joka paikassa saapuvilla ja mihin vain hän tuli,
tervehdittiin hänen rohkaisevia sanojaan kaikuvilla hurra-huudoiila.
Tultuaan vasemman siiven äärimmäisten hiihtäjien luota takasin
majuri Grotenfeltin luo, joka luutnantti Svebeliuksen kanssa ratsasti
tykkien takana, sanoi hän:
— Minua vähän arveluttaa se Fahlanderin joukko. —
— Kuinka niin? Mistä syystä? — kysyi Grotenfelt ihmetellen.
— Hänellä on niin pitkä taipale kulettavana. Vähilleen viisi
peninkulmaa. —
— Jos saan lausua mielipiteeni, — puuttui luutnantti Svebelius
puheeseen, — ovat everstiluutnantti Fahlanderin miehet väkeä, joka
jo lapsuudestaan saakka on tottunut viihtymään lumessa ja jäässä.
—
— Sitä minäkin, — säesti Grotenfelt.
Sandels ratsasti jonkun aikaa ääneti.
— Pulkkilaan ei liene enää kovinkaan pitkälti, — sanoi hän viimein.

34. Ei majuri eikä luutnanttikaan voinut sanoa jälellä olevan taipaleen
pituutta. Tiedusteltuaan jälkijoukon miehiltä sai Sandels kuitenkin
tietää, että matkaa oli vielä viiden virstan verran.
— No, sitte ei Fahlander ehdi perille vielä kahteenkaan tuntiin, —
virkkoi brigaadin päällikkö. — Meillä on siis hyvää… —
Hän ei ehtinyt lausettaan loppuun, kun luutnantti Svebelius
huudahti:
— Tottavieköön, perillähän hän jo on! —
Sandels kuunteli pari tuokiota. Kohottihe sitte jalustimissa pystyyn
ja huusi taapäin:
— Toverimme ovat jo taistelussa. Eespäin, pojat! —
Taistelun kiihko kuohutti miehiä. Apuun oli jouduttava verileikkiin
ryhtyneille veikoille. Juoksujalassa kiidettiin eteenpäin. Aidat raskivat,
metsikkö kaikui ja pensaat rusentuivat maan tasalle Sandelsin
urhean joukon intomielin rynnistäessä eteenpäin. Vasta kirkonkylään
päästyä, missä venäläiset olivat ahtautuneet jok'ainoaan taloon,
pysähtyi kolonna ja valmistautui ratkaisevaan painettihyökkäykseen.
Melkein samaan aikaan oli luutnantti von Fieandtin onnistunut
anastaa kasakoilta eräs asema. Muuan toinen osasto oli jo ajoissa
älynnyt hyökkäävät länsipohjalaiset ja pääsi pakenemaan pääjoukon
turviin Pulkkilaan.
Fahlander oli valinnut erään metsätien voidakseen niin
huomaamatta kuin mahdollista rynnätä venäläisten niskaan, mutta
sitä oli kerrassaan mahdoton kulkea. Sotamiehet upposivat aivan
vyötäreitään myöten lumisohjuun, ja jos he näin ollen olisivat

35. joutuneet vihollisen eteen, niin ei ainoakaan mies olisi päässyt
hengissä.
Tämän tähden muutti Fahlander matkan suuntaa ja ohjasi
kulkunsa läheltä pappilaa. Mutta tämän kautta huomattiin hänet liian
aikaiseen, joten hänen oli pakko alkaa se taistelu, jonka Sandels
muuten oli aikonut alottaa.
Nopealla rynnäköllä anastivat savolaiset Kokkolan torpan
kirkonkylän eteläpuolella. Näitä johti kapteeni Duncker. Jonkun
matkaa länteenpäin rynnisti Kajaanin pataljoona urheasti luutnantti
Clementeoffin johdolla vihollista vastaan, sillä aikaa kun pohjolaiset
majuri von Essenin johdolla marssivat Anttilan kartanoa kohden.
Etempänä luoteessa hyökkäsi 80 länsipohjalaista ja 20 Savon
jääkäriä kapteeni Silfverbrandin johdolla Kytömäen torpan kautta ja
puhalsivat torpan vieritse juoksevan Pulkkilan joen poikki kiiruhtaen
rientomarssissa tovereilleen avuksi.
Kuumin taistelu oli kuitenkin Dunckerin jääkärien kestettävänä,
sillä näiden rintamaa teki venäläisten mieli puhkaista ja avata siten
itselleen tie pakomatkalle. Se oli turhaa.
Äsken mainittu Kokkolan torppa oli Sulkavan komppanian rintaman
edessä. Mökki paha oli laho ja huono. Luuli, että pieninkin tuulen
puuska olisi voinut kellahuttaa sen kumoon. Katto oli osaksi hävitetty
ja oven rahjus riipsatti yhden saranan varassa.
Jo venäläisten tullessa seudulle oli torpan väki, mies ja vaimo
pienen lapsen kanssa, paenneet siitä sukulaistensa luo Marttilan
kylään.

36. Ennen venäläisten ensimmäistä murrosyritystä olivat Kokko, Kärki
ja Onni ynnä muutamat muutkin jääkärit saaneet Dunckerilta käskyn
lähteä vakoilemaan torpan tienoville. Nämä läksivätkin ketjussa ja
asettuivat mökin taa ja sivuille. Ei näkynyt ainoatakaan vihollista.
— Pitääpä mennä katsomaan, onko väkeä mökissä, — virkkoi Onni
ottaen pari askelta eteenpäin.
— Oletko hullu, poika, — ärähti Kärki tarttuen Onnin käsivarteen.
—
Tuolla aitovierellä on jotain liikkeessä. —
Onni tähysteli tarkkaan. Vihdoin hän sanoi:
— Näkyjä olette, isä Kärki, nähneet. Porsaitahan siellä on
tonkimassa. —
Näin sanottuaan hän tempasihe irti ja hiipi varovasti itäisen nurkan
taitse.
— Niin, niin, — huusi Kärki, — mutta pidä varasi, etteivät porsaat
pure tavalla, jota et voi aavistaakaan! —
Tuskin oli Onni ehtinyt nurkan toiselle puolelle, kun aidan takaa
kuului pamahduksia. Luotia vinkui kuin rakeita Onnin korvissa, mutta
eivät saaneet aikaan sen pahempaa kuin että yksi lennätti lakin
hänen päästään hyvän matkaa erääseen hiililäjään.
Muutamilla hyppäyksillä seisoi Onni taas toisten luona.
— Ähäh, mitä sanoin porsaista, — virkkoi Kärki nuhdellen. —
Moinen varomattomuus olisi voinut käydä hyvin kalliiksi. —

37. Heti laukauksien jälkeen hyökkäsivät venäläiset esiin suletuin
rivein.
Tämä oli heidän ensimmäinen murrosyrityksensä.
Hädin tuskin ehtivät vakoilijamme pääjoukon turviin. Vihollinen oli
aivan kintereillä. Ja venäläisten painetit kalskahtivat jo vastakkain
savolaisten kanssa, kun vakoilijat paraiksi ehtivät riviin paikoilleen.
Dunckerin joukko oli nyt voittamaton. Miehet taistelivat
ihmeteltävän kylmäverisinä ja kuolemaa halveksuen. Venäläiset eivät
päässeet edistymään jalankaan leveyttä.
Obuhow itse nähtiin mukana murroshyökkäyksessä. Hänen
rohkaisevat sanansa ja hyvä esimerkkinsä eivät kuitenkaan
auttaneet. Hänen täytyi viimein peräytyä, ei kumminkaan kauemma
kuin äsken mainitun aidan taa.
— Olkaa varuillanne, pojat, — huusi Duncker, joka taukoamatta
piti silmällä vihollisten liikkeitä. — Kohta ovat ne uudelleen
niskassamme! —
— Tulkoot vain samaan löylyyn, — virkkoi Kokko ilkkuen.
Hurra-huuto kajahti vastaukseksi näille sanoille, jotka koko joukko
oli kuullut.
Nojautuen erästä katkennutta puuta vasten seisoi Valter Jernfält
muutaman kyynärän päässä joukosta. Posket olivat entistään
kalpeammat. Näki selvästi, että hän kamppaili väsymyksen kanssa.
Hänen ajatuksensa eivät tällä kertaa olleet vihollisissa, niinkuin
toisten, vaan kauniissa kasakkatytössä. Pitäisikö hänen nyt erota

38. tästä, jota juuri oli oppinut rakastamaan koko sydämmensä
lämmöllä?
— Ei, — mutisi hän, — lempeä sallimus on suojeleva sekä häntä
että minua. —
Samassa kuului ääni hänen takanaan:
— Jos olette väsyksissä, luutnantti Jernfält, ettekä jaksa enää
tapella, niin vetäytykää pois lepäämään. Näin kyllä, että olitte mies
paikallanne ensi rynnäkössä. —
Nämä sanat lausui kapteeni Duncker laskien takaapäin kätensä
Valterin olalle.
— Ei, herra kapteeni, — vastasi luutnantti pystyyn terhentyen. —
Minunko mennä lepäämään, kun toiset taistelevat voitosta! Ei!
Kunhan saan vain hengähtää muutaman minuutin, niin olen jälleen
valmis! —
Duncker ei vastannut erotessaan mitään, mutta siinä katseessa,
jonka hän ajatuksiinsa uudelleen vaipuneeseen luutnanttiin loi,
huomasi selvään ihmettelyä.
Äkkiä alkoi kirkonkylän pohjoispuolelta kuulua tiheää ampumista.
Venäläisten etuvahdit riensivät pikamarssissa sinne ja niiden
kintereillä Sandelsin urhea, taiston haluinen joukko. Luutnantti
Svebelius pani paikalla kaksi tykkiään paukkumaan. Hyvin tähdätyt
luodit kumahtelivat milloin minkin talon seinään kylässä, missä
venäläiset olivat. Tämä sekä kiivas kiväärituli pakottivat venäläiset
pois asemiltaan.

39. Kun Kokkolan torpan luona oleva venäläisjoukko huomasi tämän,
syöksähti se taas esiin koettamaan toista murrosyritystä. Mutta
tälläkin kertaa seisoi savolaisten rintama vankkana kuin vuoren
seinä.
Niin pian kuin Valter Jernfält oli huomannut vihollisen käyvän
uuteen hyökkäykseen, riensi hän paikoilleen riviin. Väsymys oli
unohtunut kerrassaan. Koko hänen olentonsa paloi halusta saada
näyttää Dunckerille, joka taisteli lähellä häntä, että hän ansaitsi
kunniakkaan paikan tämän urhojen riveissä. Hän tappeli ensi rivissä
ja jakeli vuoroin oikealle vuoroin vasemmalle niin voimakkaita iskuja,
että moskovalaisia kepertyi mies toisensa jälkeen.
Hän oli tuohtunut tulisimmilleen ja taisteluinnoissaan joutui
jokseenkin kauas vihollisten keskelle. Hänet saarrettiin, surma aukoi
hirvittävää kitaansa kaikkialla hänen ympärillään.
Onni, jonka silmä ehti kaikkialle, huomasi toki ajoissa vaaran ja
ilmoitti siitä Kokolle ja Kärelle. Muutamissa minuuteissa oli tuon
epätoivon vimmalla kamppailevan Valter Jernfältin ympärillä oleva
hurjistunut venäläisjoukkio masennettu ja luutnantti vapautettu,
juuri kuin kolme venäläistä oli iskenyt kiinni tehdäkseen hänet
vangiksi.
Tässä toisessa rynnäkössä sai everstiluutnantti Obuhow kaksi
haavaa.
Hänen sotilaansa taistelivat kylläkin urheasti, mutta huomatessaan
päällikkönsä haavoittuvan menettivät he miehuutensa ja peräytyivät
Anttilan kartanoon, jonne myöskin kirkonkylästä karkoitetut
saapuivat.
Kauan ei kulunut, ennenkuin venäläiset joutuivat umpisaarroksiin.

40. — Höyhentäkää, minkä jaksatte, — huusi Sandels luutnantti
Svebeliukselle osottaen kartanoon päin. — Ei ainoakaan rysää saa
päästä pois. —
Svebelius vedätti tykit esiin ja aikoi ryhtyä ampumaan, mutta
silloin saapui sanantuoja ilmoittamaan, että Obuhow antautuu.
Suomalaisten tuli lakkautettiin heti.
Kun Sandels antautumisen jälkeen astui siihen huoneeseen, missä
haavoittunut Obuhow oli, tapasi hän tämän pitkällään eräällä
sänkyrähjällä huolellisesti sotalippuihinsa kietoutuneena. Hän
huomasi kyllä venäläisen uhkamielisen katseen, mutta ollen jalo sekä
ihmisenä että sotilaana valtasi hänet jonkullainen kunnioituksen
tunne nähdessään tämän vastustajansa menettelyn.
Venäläisten puolella saatiin pelastetuksi ainoastaan kaksi
pienempää kenttätykkiä ja neljä viisi miestä. Urhea Serbin, toinen
Mogilevin rykmentin kapteeneista, johti nämä kaikessa hiljaisuudessa
pois pälkähästä ennen Anttilan talon saartoa. Sen jälkeen tämä pieni
joukkio yhtyi kenraali Tutshkowiin, joka peräytyi Klingsporin armeijan
tieltä.
Kun suomalaiset taiston tauottua olivat taasen asettuneet
rintamaan, ratsasti brigaadin päällikkö pitkin rivejä ja kiitti miehiä.
Kauvimmin viipyi hän Fahlanderin joukon luona ilmaisten erityisen
mielihyvänsä varsinkin Sulkavan komppanialle.
Hänen lähdettyään meni Valter Jernfält Kokon luo ja sanoi;
— Sinäkö se äsken pelastit minut surman suusta? —

41. — En, luutnantti, — vastasi Kokko, — tuolla pelastaja on. Hän se
ensinnä vaaran huomasi ja ilmoitti sen meille. Ja kun teitä olivat
raastamaisillaan saaliikseen, niin hän se juuri kolhi sen miehen
maahan, joka teidän kurkkuunne pyrki käsiksi. —
Näin sanoen Kokko osotti korviaan myöten punottavaan Onniin,
joka kainostellen oli vetäytynyt Kokon selän taa.
— Niin se taisi ollakin, nythän tunnen sinut, — virkkoi Valter
taputtaen Onnia olkapäähän.
— Sinähän muistaakseni houkuttelit ryssät ensi kerran Kokkolan
torpan luona aidan takaa esiin ja menetit mylläkässä lakkisi? —
— Minähän se, — vastasi Onni matalalla äänellä.
— Ensimmäinen opinnäytteesi on onnistunut odottamattoman
hyvin. Sinusta tulee aikaa myöten parhaita sotilaitamme, kunhan
vain jatkat samaan tapaan. —
Luutnantin lähdettyä pois heitti Onni lähinnä seisoviin katseen,
josta voi lukea: näittekö nyt mihin poika kelpaa. Uskaltakaapas
sanoa vielä pojaksi.
5.
Hammasta purren ja kiroillen mittaili urhea kapteeni Malm aamulla
aikaisin toukokuun 10 päivänä kiivain askelin Iisalmen kirkon
edustaa. Hän oli joukkoineen seisonut aseissa koko yön
hautausmaalle piiloutuneena odotellen niitä venäläisiä, jotka huhun

42. mukaan aikoivat hyökätä mainittuun paikkaan, missä vihollisella oli
useampia varastomakasiineja.
Tietämättä siitä, että kenraali Klercker, ylikomentaja Oulussa, oli
lähettänyt majuri Bosinin hävittämään Juuassa venäläisten varastoja,
oli Sandels jo käskenyt Piipossa olevan Grotenfeltin lähettämään 50
miestä ja yhden upseerin anastamaan makasiineja Iisalmessa.
Tämän sai tehdäkseen luutnantti Clementeoff. Myöhemmin tuli käsky
Klingsporilta, että Sandels antaisi 150 miehen mennä viime
mainittuun paikkaan ja, jos mahdollista, myöskin Kuopioon ottamaan
kiinni venäläiset kuormastot ja hävittämään makasiinit. Tämän
tehtävän uskoi Sandels urhealle Malmille, joka 80 länsipohjalaisen ja
20 savolaisen kanssa läksi matkalle.
Kun Malm täten saavutti muut joukot Iisalmessa, katsoi hän
itsensä kyllin vahvaksi uskaltaakseen käydä ahdistelevan vihollisen
kimppuun.
Mutta juuri hänen kiroillessaan, niin kuin edellä mainittiin, ja
tömistäessään maata lämpimikseen, kun näet yöllä oli ollut tavallisen
kolakka, tulee eräs talonpoika aika hamppua tieltä esiin ja pyytää
saada puhutella suomalaista päällikköä.
— Mikä hätänä? — kysäsi Malm, josta oli mieleen tämä
yksitoikkoisuuden keskeytys.
— Vihollinen on kaikessa rauhassa majaillut tänä yönä Taipaleen
kylässä. —
— Valehtelet! — kiljasi kapteeni Malm.

43. — En, en valehtele. Totta kai sen tiennen, kun olen samasta
kylästä. —
— Paljoko vihollisen väkeä on? —
— Eipä paljo päälle puolentoista sadan. —
Kapteeni Malmilla oli heti valmiina urhea päätös. Se oli omiaan
tuolle urhealle sotilaalle. Hän lähetti heti paikalla sanan luutnantti
Burmanille, joka puolen joukon kanssa oli piiloutunut erään
metsätöyrään taa kirkon eteläpuolella, että tämä kiiruimman kautta
rientäisi takasin.
— Luutnantti, — huudahti hän Burmanille tämän tultua takasin, —
nyt voimme näpistää hengiltä jok'ainoan ryssän näillä tienoin! —
— Mutta minähän en näe yhtään, — ihmetteli Burman ympärilleen
katsoen.
Kapteeni Malm teki nyt selkoa Taipaleen miehen kertomuksesta.
— Jos siihen voisi luottaa, — arveli luutnantti uskomattomana.
— Epäilettekö sitte? —
— Kyllä, totta puhuen, minua epäilyttää. —
— No, kutsukaa mies tänne uudelleen, niin saamme nähdä,
puhuuko hän ristiin. —
Pitkän etsimisen perästä palasi luutnantti Burman tyhjin toimin.
Talonpoika oli aikoja sitte laputtanut tiehensä. Hän sanoi lopuksi:

44. — Aavistukseni pitää sittenkin paikkansa. Mies on laskenut pitkän
valheen. —
Mitään vastaamatta kapteeni Malm kulki kiivaasti edestakasin.
Viimein hän äkkiä pysähtyen Burmanin eteen sanoi:
— Luulen kuitenkin, että mies on puhunut täyttä totta ja sen
tähden olen päättänyt ottaa asiasta lähempää selkoa. —
— Kapteeni tekee mielensä mukaan, — vastasi luutnantti, — mutta
muistakaa, että olen teitä varoittanut. —
Välittämättä luutnantin sanoista jatkoi kapteeni Malm:
— Meidän täytyy välttämättömästi saada nuo 150 ryssää
käsiimme. Muuten ehkäiseisivät ne hyökkäyksemme Kuopioon. —
Tunnin perästä tämän jälkeen läksi Malmin joukko rientomarssissa
Taipaletta kohden. Kulku ei kuitenkaan käynyt maantietä myöten,
koska vihollinen tämän kautta olisi saanut liian aikaiseen tiedon
heidän lähenemisestään. Kapteeni Malm teki siis puolentoista
peninkulman pituisen kierroksen Kilpijärvelle päin.
Saavuttuaan Taipaleeseen tapasi hän täällä erään pitkänpuoleisen,
siististi puetun miehen, joka kertoi, että venäläiset olivat tunti sitte
lähteneet kylästä matkoihinsa.
Malm hämmästyi. Mokoma rasittava matka oli siis mennyt puille
paljaille. Se suututti sanomattomasti.
— Nimenne, herrani? — kysyi kapteeni epäluuloisesti
— Boisman. —

45. — Ah, luultavasti sama maanmittari Boisman, joka yhdessä
Keinäsen, Erkki Ollikaisen, Risto Hokkasen ynnä muiden kansaa
tappelitte joku vuosi sitte Iisalmella? —
— Niin juuri. Ja te olette kapteeni Malm. Haavani eivät tosin vielä
ole aivan terveet, mutta tahdon auttaa teitä vointini mukaan. —
— Se hyvä. Tunnetteko seudun? —
— Totta kai, koska olen jo pitemmän aikaa ollut, täällä
maanmittarina. —
— Te voitte siis tehdä minulle kelpo palveluksen neuvoilla ja
tiedoilla. Ensiksi siis: näittekö, mihin päin vihollinen läksi? —
— Iisalmelle. —
Kapteeni Malm hypähti.
— Tuli ja leimaus! — kiljasi hän. — Ja minä kun en jättänyt sinne
riittävästi väkeä! —
— Tyyntykää, kapteeni. Tiedän hyvän keinon, jos vain sen
hyväksytte. —
— Antaa tulla joutuin. —
— Lähtekää heti paikalla ajamaan vihollista takaa. —
— Mutta sehän on jo liian kaukana, —
— Kyllä, kyllä, — myönteli maanmittari, — mutta… —
— Mahdotonta on sitä enää saavuttaa. —

46. — Eipä niinkään. Jos tottelette minun neuvoani, niin teidän pitää
lyödä vihollinen Kapakan torpan luona. —
— No, mutta kukas osaa sinne metsän kautta? —
— Minä lähden oppaaksi. —
— Oivallista! — huudahti kapteeni Malm ja puristi voimakkaasti
Boismanin kättä. — Nyt ei kelpaa kuhnailla! —-
Luutnantti Clementeoff sai heti käskyn lähteä matkalle muutamien
Savon jääkärien (näiden joukossa Kokko, Kärki ja Onni), sekä 50
Kajaanin pataljoonan miehen kanssa maanmittari Boismanin
opastamana. Pieni joukko läksi samassa liikkeelle toverien raikkaiden
hurrahoutojen kaikuessa.
Kun se oli kadonnut metsään, alkoi luutnantti Burman vähitellen
lähetä Iisalmen maantietä asettuakseen ryssille vastaan, jos
Clementeoffin olisi onnistunut saartaa ne.
6.
Kapakan torpassa asusti Pekka Harinen, Kustaa III:n Venäjän
sodan aikuinen sotavanhus. Nyt olivat ukko Harisen haivenet
harmaassa, jäykistyneet olivat käsivarret, niin ettei hän enää voinut
liikkua niin vapaasti kuin ennen. Tämän tähden täytyi hänen myöskin
vaikka vastenmielisesti pysyä kotona, kun saapui sanoma sodan
syttymisestä. Se kirveli tietysti kovin, mutta mikäs auttoi! Vaijeten ja
mitään voimatta täytyi ukko Harisen nähdä, miten Suomen pojat
menivät maataan puolustamaan.

47. Ukon ainoa lohtu oli hänen poikansapoika Mikko. Tämä oli 20
vuoden ikäinen ja hoiti torpan toimia kuin aika mies, niin että sekä
hän että Pekka Harinen tulivat toimeen hyvin.
Mikko oli iloinen veitikka. Harvoin tämän maailman surut ja huolet
häntä painelivat. Mutta tämä iloisuus loppui äkkiä Mikon täyttäessä
19 vuotta. Silloin nähtiin hänet käyskelevän yksinään, alla päin ja
pahoilla mielin.
Pekka Harinen tuli alussa levottomaksi ravakan Mikkonsa tähden.
Hän luuli, että tämä varmaankin oli sairastunut, mutta päästyään
sittemmin selville taudin oikeasta laadusta, tyyntyi hän heti vaikkakin
haikeasti päivitellen pojanpoikaansa.
Pari sataa kyynärää kauemma metsään päin oli laajalti muokattu
paikka. Keskellä tätä koheni hyvin rakennettu talonpoikaistalo, jonka
omisti tyly ja itara Antti Sormunen. Tällä oli Elsa-niminen tytär,
vuotta nuorempi Mikkoa.
Lapsina olivat nämä yhdessä leikkineet. Vuosien vieriessä oli
lapsellinen rakkaus muuttunut lämpimämmäksi eikä kulunut kovin
kauvaa, kun he tunnustivat toisilleen sydämmensä hellimmät
tunteet.
Antin suostumusta avioliittoon Elsan kanssa oli paljoa vaikeampaa
saada, kuin mitä Mikko oli aavistanut. Rikas talonpoika oli näet jo
luvannut tyttärensä Maaningan Vennulle. Kun Mikko ilmoitti asiansa
Antille, ajoi tämä hänet muitta mutkitta ovesta ulos.
— Älä ole tietävinäsi mokomasta pohatasta mitään, — neuvoi
Pekka Harinen, kun hän samana päivänä, jolloin tapaukset
Taipaleessa alkoivat kehittyä, puheli asiasta pojanpoikansa kanssa.

48. — Pahalla on paha palkkanakin ja pane mieleesi, ettei Antti
Sormusella ole puhdas omatunto. Jumala yksin tietää, millä tavalla
hän on rikkautensa haalinut. Ja jos on totta, että isäin pahat teot
seuraavat lapsia kolmanteen ja neljänteen polveen, niin ei ole
mikään onni naida hänen tytärtään. Sen tahdon sulle… —
— Riittää, riittää jo, — keskeytti Mikko. Mitä se Elsaan kuuluu, jos
hänen isänsä on huonossa huudossa. Tyttö kärsii kyllä sitä
ajatellessaan, sen tiedän liiankin hyvin. —
Pekka Harinen oli ääneti hyvän aikaa. Viimein hän sanoi tutkivasti
katsoen pojanpoikaansa:
— Sinä siis pidät Elsasta? —
— Kyllä, iso-isä. —
— Todellako? —
— Todella. —
— Entä hän? Onko hänkin samaa mieltä sinua kohtaan? —
— On. —
— Hyvä! Pysykää lujina rakkaudessanne, te saavutatte viimein
tarkoituksenne. —
Mikko aikoi vastata, mutta samassa tulla huhkii Antti Sormusen
renki sydän kurkussa pirttiin. Hänen takanaan uikutti keski-ikäinen
mies.
— Hukassa ollaan! Ne ovat täällä! — kirkui renki hyvän matkan
päästä.

49. — Kutka ne? — kysyi Pekka Harinen pystyyn kavahtaen. —
Ryssätkö? —
— Niin juuri. —
— Totta vieköön, Maaningan Vennuhan se sieltä tulee, — ihmetteli
Mikko tarkastaessaan linkuttavaa, joka tällä välin oli tullut lähemmä.
— Niin on, — vastasi renki. — Tiedäthän, että hän aikoo naida
talonpojan tyttären. Hän oli juuri tulossa sopimaan lopullisesti
kaupoista, kun vihollinen yllätti hänet tuolla tien taipeessa. Eräs luoti
osui vasempaan pohkeeseen, jonka tähden hän tarvitsee lepoa. —
Mikko kalpeni kuullessaan rengin puhuvan naimisista. Viimein sai
hän toki vaimennetuksi kuohuvaa mieltään niin paljon, että voi
vastata:
— Tietäähän hän, missä Antti Sormusen talo on. Miksi hän ei
mene sinne?
Selvään kuulosti ivaa näissä Mikon sanoissa, jotka hän lausui niin
kovasti, että lähellä oleva Vennu ne kuuli.
— Olisin mennytkin, ellei vihollinen olisi vallannut koko metsää, —
virkkoi Maaningan mies, — Mutta nyt… —
Samassa renki älähti:
— Kas tuolla rinteessä! Siellä ne pirut jo ovat! —
— Pirttiin joutuin! — huusi Pekka Harinen,
— Siellä on pari kelpo luodikkoa ja niillä… —

50. Samassa hän tuuppasi Maaningan Vennun ja rengin tupaan. Hän
itse tuli
Mikon kanssa hiljaa perästä.
— Telki oveen, — komensi Pekka Harinen.
— Sitten asetut sinä, Mikko, tuon ikkunan eteen ja minä tämän. Ja
jos sitte ryssän mieli tekee pistää nenänsä tänne, niin tiedät, mitä on
tehtävä. —
Mikko vastasi ainoastaan äänettömällä pään nyökkäyksellä.
Venäläinen osasto kulki kolmessa joukossa. Kun ensimmäinen oli
ehtinyt
Kapakan torpan edustalle, sanoi upseeri osottaen pirttiin päin:
— Asukkaat näyttävät olevan sieltä tipotiessään. —
— Eipä niinkään, — tokasi lähinnä seisova mies savupiippua
osottaen, — sieltä nousee savua. —
— Tosiaankin, — säesti päällikkö. — Sitte kai saamme oppaan
Iisalmelle. —
Samassa lähenivät venäläiset torppaa.
— Saatana! — murahti Pekka Harinen heittäen kovasti
voivottelevaan
Maaningan Vennuun halveksivan katseen. — Nyt se alkaa, Mikko.
Näytetään, että näissä pojissa on pontta enemmän kuin Antti
Sormusen
rengissä ja tulevassa vävypojassa, senkin rahjuksissa. —

51. Pekka ja Mikko aikoivat juuri laukaista, mutta samassa pamahti
metsästä pari laukausta. Kolme venäläistä kaatui ja muut alkoivat
juosta kuin päättömät kanat, vaikka päällikkö pani parastaan
saadakseen heitä pysymään järjestyksessä.
Syynä venäläisten häiriöön oli laukaus metsästä ja kaatuneet
toverit sekä luutnantti Clementeoffin nopsa pistinhyökkäys.
Clementeoff oli näet ajoissa ehtinyt perille tehdäkseen jyrkän
lopun venäläisten aikeista.
Kun Pekka Harinen näki suomalaisten hyökkäävän esiin, irroitti hän
nopsasti teljen ovelta, putkasi sen auki ja törmäisi ulos huutaen:
— Hurraa! Meikäläiset ovat täällä! Kuolema ryssille! —
Äkkinäisen hyökkäyksen johdosta venäläiset hätääntyneinä
syöksyivät suin päin metsään. Päällikkö latmisti ensimmäisenä.
Melkein samaan rymäkkään ehti luutnantti Burmankin. Nähtyään
venäläisten pakenevan hän huudahti:
— Lempo jos pääsevät karkuun! Silloin varmaankin saavat tietää,
että
Kuopiossa on varusasema! —
Mikko astuu samassa esiin ja sanoo:
— Herra! Ei ainoatakaan ryssää tarvitse päästää pakoon. Metsän
läpi vie kaksi tietä. Miehittäkää niiden kummatkin päät ja… —
— Hyv' on poika! — keskeytti luutnantti. — Jos viet meidät sinne,
niin teet suuren palveluksen. —

52. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com