Advertising Promotion and Other Aspects of Integrated Marketing Communications 9th Edition Shimp Solutions Manual

Advertising Promotion and Other Aspects of Integrated Marketing Communications 9th Edition Shimp Solutions Manual
Advertising Promotion and Other Aspects of Integrated Marketing Communications 9th Edition Shimp Solutions Manual
Advertising Promotion and Other Aspects of Integrated Marketing Communications 9th Edition Shimp Solutions Manual

1. Advertising Promotion and Other Aspects of
Integrated Marketing Communications 9th Edition
Shimp Solutions Manual download
https://testbankfan.com/product/advertising-promotion-and-other-
aspects-of-integrated-marketing-communications-9th-edition-shimp-
solutions-manual/
Find test banks or solution manuals at testbankfan.com today!

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankfan.com
for more options!.
Advertising Promotion and Other Aspects of Integrated
Marketing Communications 9th Edition Shimp Test Bank
https://testbankfan.com/product/advertising-promotion-and-other-
aspects-of-integrated-marketing-communications-9th-edition-shimp-test-
bank/
Advertising Promotion and other aspects of Integrated
Marketing Communications 10th Edition Andrews Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/advertising-promotion-and-other-
aspects-of-integrated-marketing-communications-10th-edition-andrews-
solutions-manual/
Advertising Promotion and other aspects of Integrated
Marketing Communications 10th Edition Andrews Test Bank
https://testbankfan.com/product/advertising-promotion-and-other-
aspects-of-integrated-marketing-communications-10th-edition-andrews-
test-bank/
Macroeconomics 9th Edition Colander Test Bank
https://testbankfan.com/product/macroeconomics-9th-edition-colander-
test-bank/

3. Systems Analysis and Design in a Changing World 6th
Edition Satzinger Test Bank
https://testbankfan.com/product/systems-analysis-and-design-in-a-
changing-world-6th-edition-satzinger-test-bank/
Successful Project Management 7th Edition Gido Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/successful-project-management-7th-
edition-gido-solutions-manual/
Chemistry 10th Edition Zumdahl Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/chemistry-10th-edition-zumdahl-
solutions-manual/
CDN ED Contemporary Marketing 3rd Edition Boone Test Bank
https://testbankfan.com/product/cdn-ed-contemporary-marketing-3rd-
edition-boone-test-bank/
Empowerment Series Social Work and Social Welfare 8th
Edition Ambrosino Test Bank
https://testbankfan.com/product/empowerment-series-social-work-and-
social-welfare-8th-edition-ambrosino-test-bank/

4. Economic Development 11th Edition Todaro Test Bank
https://testbankfan.com/product/economic-development-11th-edition-
todaro-test-bank/

5. © 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
THE ROLE OF PERSUASION IN INTEGRATED
MARKETING COMMUNICATIONS



Chapter Objectives
1. Understand the nature and role of attitudes in marketing communications, different hierarchy
of effects models, and under what conditions that attitudes should predict behavior.
2. Appreciate the role of persuasion in marketing communications.
3. Explain the tools of influence from the marketing communicator’s perspective.
4. Discuss the five important factors of persuasion: message strength, peripheral cues, receiver
involvement, receiver initial position, and communication modality.
5. Understand the elaboration likelihood model (ELM) and its implications for marketing
communications.
6. Understand practical marketing communications efforts that enhance consumers’ motivation,
opportunity, and ability to process messages.
7. Explain the theory of reasoned action (TORA) and basic attitude, preference, and behavior
change strategies.


Chapter Overview
Marketing communications in its various forms (advertising, social media, personal selling,
direct marketing, and so on) involves efforts to persuade consumers by influencing their attitudes
and ultimately their behavior. This chapter describes the role and nature of attitudes and different
hierarchies by which they are formed and changed. From the marketing communicators’
perspective, attitude formation and change represent the process of persuasion. The role of
measurement specificity and direct experience is discussed in trying to predict behavior from
attitude measures. Persuasion efforts on the part of the persuader are next described and
illustrated, including six influence tactics: reciprocity, commitment and consistency, social proof,
liking, authority, and scarcity.

The nature of persuasion is discussed with particular emphasis on an integrated framework called
the elaboration likelihood model (ELM). Two alternative persuasion mechanisms are described:
a central route, which explains enduring persuasion under conditions when the receiver is
motivated, able, and has the opportunity (MAO) to process the message; and a peripheral route,
in which one MAO elements may be deficient, yet a peripheral cue may account for short-term
persuasion. In this context, three attitude-formation processes are described: emotion-based
persuasion, message-based persuasion, and classical conditioning. The first two are mechanisms
for attitude change under the central route, whereas classical conditioning is a peripheral-route
process.

A treatment is then given to practical efforts to enhance consumers’ motivation, opportunity, and
ability to process marketing messages. This section includes descriptions and illustrations of
marcom efforts to heighten consumers’ motivation to attend and process messages, measures to
Chapter 7

6. Chapter 7
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
augment consumers’ opportunity to encode information and reduce process time, and techniques
used to increase consumers’ ability to access knowledge structures and create new structures.
A final topic covered is the theory of reasoned action (TORA) found in persuasion research and
basic attitude, preference, and behavior change strategies.


Chapter Outline

I. The Nature and Role of Attitudes

A. What Is an Attitude?
Attitudes are hypothetical constructs. A variety of perspectives attempt to describe
and measure attitudes. Attitude means a general and somewhat enduring positive or
negative feeling toward, or evaluative judgment of, some person, object, or issue.
Brands are our primary attitude object. Attitudes are learned. Attitudes are relatively
enduring. Attitudes influence behavior. Attitudes include an affective, cognitive, and
behavioral component.
1. Hierarchies of Effects
The high involvement hierarchy, also known as the standard learning hierarchy,
shows a clear progression under high involvement from initial cognition to affect
to conation. Other hierarchies include the low involvement hierarchy which
moves from minimal cognition to conation and then to affect, and the dissonance-
attribution and integrative models.

B. Using Attitudes to Predict Behavior
There are two important determinants in predicting behavior from attitudes. These are
measurement specificity and having direct versus indirect experience with the object
of attitude measurement.
1. Measurement Specificity
Involves four components critical to achieving accurate measures of attitudes. The
TACT of measurement specificity includes: (1) the target of the behavior, (2) the
specific action, (3) the context in which the behavior occurs, and (4) the time
when it occurs.
2. The Role of Direct Experience
Attitudes based on direct experiences are more reliably measured than those based
on indirect experience.

II. Persuasion in Marketing Communications
Persuasion is the essence of marketing communication.

A. The Ethics of Persuasion
Persuasion does not need to be unethical.

7. The Role of Persuasion in Integrated Marketing Communications
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
III. Tools of Influence: The Persuader’s Perspective
Robert Cialdini identified six tools of influence that are useful in persuasion. These tools
are reciprocation, commitment and consistency, social proof, liking, authority, and
scarcity.

A. Reciprocation
As part of the socialization process in all cultures, people acquire a norm of
reciprocity. We return a gesture with an in-kind gesture.

B. Commitment and consistency
After people make a commitment there is a strong tendency to be true to that choice.

C. Social proof
People may decide how to behave based on the choices of others.

D. Liking
People may be persuaded by those they like. Likability is based on physical
attractiveness and similarity.

E. Authority
People tend to be influenced by people in positions of authority. Authority may come
from one’s position or by one’s credible knowledge in an area.

F. Scarcity
Scarcity is based on the principle that people want things more when they are in high
demand but short supply. The theory of psychological reactance explains why
scarcity works. The theory suggests that people react against efforts to reduce their
freedom to choose.

IV. The Influence Process: The Persuadee’s Perspective
There are five factors fundamental to the persuasion process. These are message
arguments, peripheral cues, communication modality, receiver involvement, and initial
position.

A. Message Arguments
The strength or quality of the message arguments is often the major determinant of
whether and to what extent persuasion occurs. People are more persuaded by
believable messages.

B. Peripheral Cues
Peripheral cues include elements like background music, scenery, and graphics.

C. Communication Modality
Mode of communication is important, especially when considered alongside
likability.

8. Chapter 7
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
D. Receiver Involvement
Persuasion results from self-generated thoughts that people produce in response to
persuasive efforts. Cognitive responses may be support arguments or
counterarguments. Support arguments occur when the receiver agrees with the
message and counterarguments occur when the receiver disagrees. Agreement was
discussed in Chapter 6. Other responses include source bolstering and source
derogation.

E. Receiver’s Initial Position
Self-persuasion is based on cognitive and emotional responses. Two forms of
cognitive responses are support arguments and counterarguments. Support arguments
are when a receiver agrees with a message argument. Counterarguments are when the
receiver challenges a message claim.

V. An Integrated Model of Persuasion
The factors reviewed can be combined into a coordinated theory of persuasion. Figure 7.4
presents a model of routes by which persuasion occurs. This explanation is based on
Petty and Cacioppo’s elaboration likelihood model (ELM). Elaboration deals with the
mental activity in response to a message such as an advertisement. Motivation to
elaborate is high when a message relates to a person’s present consumption-related goals
and then consumers are more motivated to elaborate or process a message. Opportunity
involves the matter of whether it is physically possible for a person to process a message.
If the opportunity is restricted, elaboration may be low. Ability concerns whether the
person is familiar with the message claims and has the necessary skills to comprehend the
message. When ability is low, elaboration will be low and vice versa. These three factors
determine each person’s elaboration likelihood. Elaboration likelihood (EL) represents
the chance that a message receiver will elaborate on a message by thinking about it and
reacting to it. Depending upon the EL, receivers may follow two routes to persuasion:
central route or peripheral route.

A. The Central Route
When EL is high, receivers will focus on the message arguments more so than
peripheral cues. This is shown in Figure 7.4. The consumer may accept some
arguments but counterargue others. Consumers may use emotion-based persuasion or
message-based persuasion in the central route depending upon how involved they are
with the message.

B. The Peripheral Route
When MOA factors are at low levels, the peripheral route is followed. Peripheral cues
involve elements unrelated to the primary selling points in the message.
1. Classical Conditioning of Attitudes
Pavlov trained dogs to salivate on hearing a bell ring. In this situation, meat
powder was an unconditioned stimulus (US), and salivation was an unconditioned
response (UR). By repeatedly pairing the bell (a conditioned stimulus, or CS) with
the meat powder, the bell by itself eventually caused the dog to salivate. The dog,
in other words, had been trained to emit a conditioned response (CR) upon

9. The Role of Persuasion in Integrated Marketing Communications
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
hearing the bell ring. The dog had learned that the bell regularly preceded meat
powder, and thus the ringing bell caused the dog to predict that something
desirable—the meat powder—was forthcoming.
Something similar to this happens when consumers process peripheral cues. For
example, brand advertisements that include adorable babies, attractive people, and
majestic scenery can elicit positive emotional reactions. Think of these peripheral
cues as analogous to meat powder (the US), the emotional reactions as similar to
the dog’s salivation (the UR), and the advertised brand as similar to the bell in
Pavlov’s experiments (the CS). The emotion contained in the cue may become
associated with the brand, thereby influencing consumers to like the brand more
than they did prior to viewing the commercial. Through their repeated association,
the CS (advertised brand) comes to elicit a conditioned response (CR) similar to
the unconditioned response (UR) evoked by the US itself (the peripheral cue).
2. Temporary versus Enduring Attitude Change
According to ELM, people experience only temporary attitude changes when
persuaded by peripheral cues.

C. Dual Routes
It is possible for both routes to work simultaneously. This is shown in Figure 7.4.

VI. Enhancing Consumers’ Motivation, Opportunity, and Ability to Process
Advertisements
The appropriate influence strategy depends both on consumer characteristics and on
brand strengths.

A. Motivation to Attend to Messages
Figure 7.5 shows that one of the communicator’s objectives is to increase the
consumer’s motivation to attend to the message and to process brand information.
Two major forms of attention, as discussed in Chapter 6, are voluntary and
involuntary attention.
1. Appeals to Informational and Hedonic Needs
Figure 7.6 shows an appeal to informational needs. Under high EL, consumers
can be attracted to stimuli which serve information needs.
2. Use of Novel Stimuli
Novel messages are unusual, distinctive, unpredictable, and somewhat
unexpected. It works because it gets more attention when consumers see messages
that are not familiar. This is explained by the concept of human adaptation.
Psychologists call it habituation. Figure 7.7 provides an illustration.
3. Use of Intense or Prominent Cues
Intense cues work by leading to involuntary attention. Figure 7.8 and 7.9
illustrate.
4. Using Motion
Figure 7.10 illustrates using motivation to attract attention.

10. Chapter 7
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
B. Motivation to Process Messages
Enhanced processing motivation means that the ad receiver has increased interest in
reading or listening to the ad messages to determine what it has to say that might be
of relevance. Marketers do this by enhancing relevance and enhancing curiosity.
Methods for doing so include using fear appeals, dramatic presentations, rhetorical
questions, humor, and suspense or surprise. Figure 7.11 reveals an example.

C. Opportunity to Encode Information
Marketing messages have no chance of effectiveness unless consumer comprehend
the information and store it for later use. Therefore, marketers wish for consumers to
encode the information. The secret to ensuring information is encoded is repetition,
especially under low involvement situations.

D. Opportunity to Reduce Processing Time
Opportunity to process is enhanced if the communicator takes effort to reduce the
time it takes for consumers to consume the information. This is sometimes done with
images. Figure 7.12 illustrates.

E. Ability to Access Knowledge Structures
A brand-based knowledge structure represents the associative links in the consumer’s
long-term memory between the brand and thoughts, feelings, and beliefs about the
brand. Verbal framing is one way of providing context.

F. Ability to Create Knowledge Structures
Marketing communicators may need to create knowledge structures for information
they want consumers to have about the brand. This can be accomplished using
exemplar-based learning. An exemplar is a specimen or model of a particular concept
or idea. Figure 7.13 illustrates the use of analogy to create a knowledge structure.
1. Concretizzations
Used to facilitate consumer learning and retrieval. This was covered in Chapter 6.
Figure 7.14 provides an example.

VII. The Theory of Reasoned Action (TORA)
The message-based persuasion process described above has been fully developed in the
well-known theory of reasoned action (TORA). This theory proposes that all forms of
planned and reasoned behavior (versus unplanned, spontaneous, impulsive behavior)
have two primary determinants: attitudes and normative influences.
Attitude formation according to TORA can best be described in terms of the following
equation.
n
ABj =  bij • ei Equation 7.1
i = 1

where:
ABj = attitude toward a particular brand (brand j)
bij = the belief, or expectation, that owning brand j will lead to outcome i

11. The Role of Persuasion in Integrated Marketing Communications
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
ei = the positive or negative evaluation of the ith outcome

A consumer’s attitude toward a brand (or, more technically, toward the act of owning and
consuming the brand) is determined by his or her “cognitive structure” (i.e., the beliefs
regarding the outcomes, or consequences, of owning the brand multiplied by the
evaluations of those outcomes). Outcomes (expressed in Equation 7.1 as i =1 through n,
where n is typically fewer than 7) involve those aspects of product ownership (e.g., a
running shoe) that the consumer either desires to obtain (e.g., getting in shape, improving
one’s race time) or to avoid (e.g., knee or foot injuries, abnormal shoe wear). Consumers
approach benefits and avoid detriments. Beliefs (the bij term in Equation 7.1) are the
consumer’s subjective probability assessments, or expectations, regarding the likelihood
that performing a certain act (e.g., buying brand j) will lead to a certain outcome. In
theory, the consumer who is in the market for a product has a separate belief associated
with each potential outcome for each shoe brand he or she is considering buying, and it is
for this reason that the belief term in Equation 7.1 is subscripted both with an i (referring
to a particular outcome) and j (referring to a specific brand).
Because all outcomes are not equally important or determinant of consumer choice, we
need to introduce a term that recognizes this influence differential. This term is the
evaluation component, ei, in Equation 7.1. Evaluations represent the value, or importance,
that consumers attach to consumption outcomes (e.g., getting into shape, improving race
times, avoiding foot injury). It is important to note that outcome evaluations apply to the
product category in general and are not brand specific. It is for this reason that we need
only a single subscript, i, to designate evaluations and not also a j as in the case of beliefs.

A. Attitude Change Strategies
With Equation 7.1 in mind, we can identify three strategies that marketing
communicators employ in attempting to change consumer attitudes: (1) changing
beliefs, (2) altering outcome evaluations, or (3) introducing a new outcome into the
evaluation process. The first attitude-change strategy attempts to bolster attitudes by
influencing brand-related beliefs, which thus explains the term “belief change” to
characterize this strategy. This strategy “operates” on the bij term from Equation 7.1.
A second attitude-change strategy is to influence existing evaluations (the ei term in
Equation 7.1). This evaluation-change strategy involves getting consumers to reassess
a particular outcome associated with brand ownership and to alter their evaluations of
the outcome’s value. A third strategy used by marketing communicators to change
attitudes is what we might call an add-an-outcome strategy. The objective is to get
consumers to judge brands in a product category in terms of a new product benefit on
which “our” brand fares especially well.

VIII. Changing Preferences and Behavioral Modification Strategies
A preference is a behavioral tendency that exhibits itself in how a person acts toward an
object. Preferences can be both cognitively and affectively based. Marketing
communicators’ efforts at changing preferences by appealing to cognitions may meet
with failure if the preferences have an affective basis. Furthermore, even when a
preference is primarily cognitive-based, affect may become independent of the cognitive
elements that were originally its basis. The only way to influence some strongly held

12. Chapter 7
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
preferences may be by using methods that have direct emotional impact (e.g., graphic
visual warnings shown to smokers with entrenched beliefs).
In addition to emotional conditions, marketers use a variety of other methods to change
consumer preferences (and behavior) that do not require changing cognitions. These
behavioral modification methods include various forms of classical and operant
conditioning, modeling, and ecological modification. Shaping is one application by
which marketers attempt to shape certain behaviors through a process of changing
preceding conditions and behaviors. Coupons, loss leaders, special deals, and free-trial
periods are all examples to help shape future consumer behavior.
Vicarious learning or modeling is an attempt to change preferences and behavior “by
having an individual observe the actions of others … and the consequences of those
behaviors.”


Chapter Features

Can We Be Persuaded to Overcome Bad Habits? The Cell-Free Club
Changing habits can be especially difficult when it involves overcoming bad habits such as
excessive phone use. People may be persuaded by celebrities, by anti-branding, by stages of
change, and other tactics.

Ad Persuasion for Global Public Causes
Persuasion is even more difficult across different languages and cultures. Ads of the World
(http://adsoftheworld.com) provides thousands of creative ads for different categories and
countries. In particular, public interest ads are included.

Faster Than a Microwave Oven: Better Than a Conventional Oven
The Advantium oven claimed to have the benefits of being faster and better than microwave or
conventional ovens. GE had to convince consumers that the claims were true. It did so by using
cooking demonstrations to credibly show the message argument.


Answers to Discussion Questions

1. Explain the cognitive, affective, and conative attitude components. Provide examples of each
using your attitude toward the idea of personally pursuing a career in selling and sales
management. Contrast the high involvement (standard learning) hierarchy with that of the
low involvement one.

13. The Role of Persuasion in Integrated Marketing Communications
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
Answer:
Student answers will vary depending upon their attitudes toward sales but each explanation
should include components of feeling, thinking, and doing and follow the low and high
involvement hierarchies in terms of the order of think, feel, do or do, feel, think.

2. Distinguish between message arguments and peripheral cues as fundamental determinants of
persuasion. Provide several examples of each from actual television commercials or other
advertisements.

Answer:
Student examples from commercials will vary. The message arguments should be primary
selling points and may include evidence to support the arguments. The peripheral cues will
be components not directly related to the selling points such as music and endorsers.

3. Receiver involvement is the fundamental determinant of whether people may be persuaded
through a central or a peripheral route. Explain.

Answer:
The more involved a person is the more likely they will have high elaboration likelihood.
High EL uses the central route.

4. There are three general strategies for changing attitudes. Explain each, using, for illustration,
consumers’ attitudes toward a fast-food chain of your choice (McDonald’s, Burger King,
KFC, etc.).

Answer:
To change someone’s attitude one can use the central route, the peripheral route, or a dual
route. For instance, a fast-food chain which seeks to change a negative attitude against it may
provide documentation on how healthy the food is (central route) or it may use a popular
spokesperson (peripheral route) or it may do both.

5. Assume that your target audience is composed of people who can afford to purchase a
“hybrid” automobile such as the Chevy Volt, Honda’s Insight, or Toyota’s Prius. (Note:
Hybrid automobiles are high-mileage cars that combine efficient gasoline engines with
electric motors powered by batteries.) Assume that your target audience is composed of
people who have negative attitudes toward hybrid vehicles. Using material from the chapter,
how would you attempt to change their attitudes if you were the advertising agency
responsible for this campaign? Be specific. Do the same for all-electric vehicles, such as the
Nissan Leaf.

Answer:
Responses will vary but the explanations should follow the ELM and may also reference the
six tools of influence.

6. Have you personally experienced unethical persuasive efforts from marketing
communicators? Under what circumstances would you most expect to find unethical

14. Chapter 7
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
marketing communications, and when would unethical communications most likely be
effective in marketing? Draw upon the integrated model of persuasion (e.g., ELM, see Figure
7.4) in forming your answer.

Answer:
Student answers will vary but will reference the tools of influence and the ELM. Students
may note the need to use counterarguments when dealing with unethical marketing.

7. In the discussion of the influence tactic of reciprocation, you were introduced to the concept
of contingency, or “it-depends,” thinking. What “it-depends” factors best explain when the
scarcity tactic would and would not be effective?

Answer:
Whether and when a tactic is effective depends upon the circumstances and the
characteristics of the people involved. Scarcity would likely be most effective when the item
in scarce supply is desirable to the consumer.

8. Assume that you are on the fundraising committee for a non-profit institution. Explain how
in this situation you could use each of the six influence tactics discussed in the text. Be
specific.

Answer:
Student responses should refer to the six tactics of reciprocity, commitment and consistency,
social proof, authority, liking, and scarcity. Prospective donors might receive a gift and be
inspired to reciprocate with a donation. They might be asked to make a pledge
(commitment). They might be invited to participate by someone they like. They may feel that
time is running out to save the cause (scarcity). They might be told of the importance of the
charity by someone in a position of authority. All of these tactics could encourage donations.

9. Describe the similarity between the concept of elaboration and active synthesis, which was
explained in the prior chapter.

Answer:
Elaboration means to think about content. Synthesis involves making sense of the content.
Both concepts are very similar.

10. Locate two advertisements that illustrate exemplar-based learning and provide detailed
explanations as to how specifically your chosen advertisements facilitate exemplar-based
learning.

Answer:
Student responses will vary.

11. Pretend you are in charge of advertising for an online retailer. You know that consumers
have positive evaluations for the convenience of online shopping but many are distrustful of
unknown retailers and of giving out credit card numbers online. Using material from this

15. The Role of Persuasion in Integrated Marketing Communications
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.
chapter, explain how you would attempt to change consumers’ attitudes about the risks of
online shopping. Visit several actual online retailers and describe instances where the
retailers have addressed consumers’ risk perceptions.

Answer:
To change attitudes on something of this level of risk, central route processing should be
used. Student answers should identify credible content which could illustrate safety.
Examples will vary.

12. Visit the Internet sites of approximately five brands that appeal to you. Based on the
framework in Figure 7.5, identify at least one example of each of the following efforts to
enhance consumers’ MOA factors: Locate an effort to increase consumers’ motivation to
process brand information. Identify an Internet advertisement that attempts to enhance
consumers’ opportunity to encode information. Find an advertisement that uses an exemplar
to assist consumers in either accessing or creating a new knowledge structure.

Answer:
Student answers will vary.

13. The opening Marcom Insight posed this question: Can we be persuaded to overcome bad
habits? What is your viewpoint on this matter? Please back up your position with appropriate
content from the chapter.

Answer:
The Marcom Insight suggests that habits are difficult to change. Students will present their
opinions.

14. Identify two magazine advertisements of your choice, presumably involving brands/products
that hold some interest for you. With each advertisement, indicate what you consider to be its
message arguments and peripheral cues. Then explain why you regard these as message
arguments/peripheral cues.

Answer:
Student answers will vary.

15. Construct an illustration to demonstrate your understanding of Equation 7.1. Identify three
brands in a product category that is personally relevant. Then specify four “outcomes” (i.e.,
benefits and detriments) pertinent to that category. Next, assign a numerical value from 1 to 5
to each outcome, where 1 equals “virtually no importance” and 5 equals “extreme
importance.” Then assign a value from 1 to 5 to represent your beliefs regarding how well
each of the three brands satisfies each of the four outcomes. In assigning your beliefs, treat 1
as indicating that the brand performs very poorly on this outcome, 5 as indicating the brand
performs extremely well, and 2-through-4 reflecting increasingly positive performance.

Answer:
Student answers will vary.

16. Chapter 7
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or duplicated, or posted to a publicly
accessible website, in whole or in part.

16. Assume that all outcomes (i = 1… n outcomes) are equally important to customers in a
particular product category. If this were so, how would adjust the attitude model in Equation
7.1 to capture the attitude-formation process?

Answer:
The numerical value assigned would be the same for each option considered.

17. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

18. kuubalaiset soittajat. Eikö totta, tahdottehan auttaa minua, mi
caballero?" lisää hän hiukeevasti katsahtaen.
"Henkeni palvelukseksenne!" vastaa espanjalainen, ja hänen
silmänsä säteilevät, sillä hän on tottumaton amerikkalaisten nuorten
naisten ujostelemattomaan tapaan, ja paljoa, mitä miss Vanstone
tekee hänen piireissään tavallisella vapaudella, arvostelee hidalgo
vieraan tapainlain mukaan ja ihastuneena pitää sitä hänen lämpimän
suosionsa osoitteena.
"No, jos olette lopettaneet, niin lähdemme. Merellä selitän teille
tarkemmin risteilyhuviretken aijetta", huomauttaa hänen
hurmaajattarensa luontevasti. "Tahdotteko ottaa päivänvarjoni, sillä
ruoho on kasteista, ja tarvitsen kädet hametta kannattaakseni."
Sillä tavalla puhellen sipsuttaa hän Estrabonin sivulla puutarhojen
läpi maallenousulaiturille, missä vene ja Goliah odottavat, ja he
viettävät hauskan puolituntisen merellä. Nuori nainen ohjaa purtensa
Lentokalan ympäri, jonka väestö parhaillaan varustelee saman
päivän ehtoopuolella tapahtuvaa lähtöä, jolloin heidän on vietävä
tohtori Granite Miamiin, Floridan itäisen rannikkoradan
päätepisteeseen.
"Se kiitää kuin päivänkorento veden yli" sanoo Indra, luoden
silmäyksen jahdin solakkaan runkoon. "Kun se tulee takaisin
vierainemme, panen fandangon jälkeen risteilyhuviretkeni toimeen."
Sitten uskoo hän espanjalaiselle uudet vieraiden huvittelutuumansa,
ja tekee hänet hyvin onnelliseksi sanoessaan lopuksi: "Pariksi
päiväksi pitää tämän jäädä meidän pikku salaisuudeksemme."
"Ja eikös meillä kerran ole oleva toinenkin pikku salaisuus
keskenämme?" kysyy Estrabon, jonka pää on tällä hetkellä aivan

19. pyörällä nuoren kaunottaren miellyttävän tuttavallisuuden vuoksi.
"Oo, puoli tusinaa, toivoakseni, jonakin kauniina päivänä", sanoo
Indra ujostelemattomasti, kiiruhtaessaan kepeästi pois veneestä,
joka taas on laiturin ääressä.
"Dios mio!" mutisee espanjalainen ällistyneenä. "Mitä hän sillä
tarkoitti?" Ja hän auttaa ritarillisella kohteliaisuudella nuoren naisen
rantatielle viepiä portaita ylös, ja tekee silloin huomion, että miss
Vanstonella on maailman kauneimmat jalat ja sievimmät jalanrinnat.
Rex, joka istuu verannalla, näkee heidän tulevan, ja tämä
nuorukaisfilosoofi sanoo silloin itsekseen: "Tulimaista, jos vaan mies
on näkyvissä, aina sen pitää Indraa kierrellä", ja hän lisää huoaten:
"Billyraukka, ihmettelenpä, missä hän nyt leijonan osaa näyttelee?
Joskus luulen, että Indra katuu antaneensa hänelle eropassit."
Mutta Estrabon ei ensinkään Billyä tai ketään toista ajattele, ollen
onnellinen saadessaan astella Indran vieressä hilpeästi haastellen.
Verannan portailla kohtaa heidät mr Vanstone, joka iloisesti sanoo:
"Minä olen pitänyt huolta vieraistasi, Indra, katsomalla, että
Lentokala on kunnollisesti varustettu ruokatavaroilla matkaksi
Miamiin
ja sieltä tänne."
"Et kait unohda sanoa kapteeni Thomasille, että hänen on
odottaminen siellä siksi, kun mrs Ormiston, Flora Woodbridge ja
Ethel Rivers tulevat laivaan yhdessä Jack Blakelyn ja nuoren
Vortex'in kanssa?" sanoo Indra.

20. "Luonnollisesti en", nauraa hänen isänsä. "Minä en paljostakaan
rahasta tahtoisi pikku Cortright Vortexia jäämään pois."
"Näettekös, Vortex joutuu aina seikkailuihin", lisää hän kääntyen
Balascon puoleen. "Palm Beachissa hän pari viikkoa sitten eksyi
rämemaille ja vietti siellä koko yön alligaattorien ympäröimänä."
"Niin, sanomalehtiuutisessa siitä oli luettavana, että hänen
hiuksensa olisivat vaalenneet, jollei ne olisi olleet niin vaaleanvärisiä
ennestään", virkkaa Indra.
"Täällä hän kait arvatakseni joutuu haikalojen uhriksi",
naureskelee Gertie, joka äsken on seuraan yhtynyt, nähtävästi
erinomaisella tuulella ollen, sillä hän kertoo nyt, että hänen
potilaansa tulee alas verannalle jälkeen puolenpäivän ja viikon
päästä, jos hänellä on halua, voi ottaa osaa vaikka härkätaisteluihin.
"Minä olen puhunut señor Ramonin kanssa teistä, don Balasco, ja
hän on ihastuva saadessaan jutella kanssanne", jatkaa Gertie. "Hän
innokkaasti haluaa kuulla uutisia sodasta, mutta tohtori Granite
pitää, että on viisainta lykätä se huomiseksi — silloin voitte te, kaksi
isänmaanystävää, saada keskustella."
Näitä uutisia täynnä, muodostaa neiti sairaanhoitajatar sellaisen
nuorellisen ilon ja riemastuneen vallattomuuden kuvan, että
kyynillinen Rex huomauttaa: "Kylläpäs nyt olet jotakin olevinasi,
Gertie, kun olet vallannut sisareltasi hänen potilaansa ja
todenperään ukko Granitelle selittänyt, että hänen nyt saatuaan
haavoitetun sankarisi jalkeille, sinä voit loput tehdä. Mutta minä
ennustan, että ylpeys käy lankeemuksen edellä."

21. Niin käykin! Jo samana ehtoopäivänä toteutuu nuoren filosoofin
ennustus.
Se on heti lunchin jäljestä. [Lunch on kevyt ateria, jonka
englantilaiset ja amerikkalaiset syövät aamiaisen ja päivällisen
välillä.] Tohtori Granite ja nuorellinen sairaanhoitajatar tekevät
valmistuksia viedäkseen miss Gertien potilaan ja sankarin alas
verannalle, missä merituulonen henkäilee viileänä, virkistävänä ja
vahvistavana. Vanstone vanhempi kirjastohuoneessa kirjoittelee
asioimiskirjeitä, Rex, Indra ja tämän espanjalainen kavaljeeri istuvat
pylväskäytävässä odottaen sairaan tuloa. Keveästi levoton uteliaisuus
ilmenee Estrabonin katseessa — hän ihmeksii voikohan haavoitetulla
kuubalaisella olla mitään epäluuloa siitä, että hän pitääkin Espanjan
puolta. Maceo tietää ehkä enemmän kun Key West. Miss Vanstone ei
ole vielä espanjalaisiin mielipiteisiin kääntynyt, — ilmisaanti nyt tulisi
liian varhain.
Kevyitten korkeakantaisilla kengillä varustetuin jalkain kopina
kuuluu käyvän rappuja pitkin ja suuressa eteisessä Gertrud tulee
hiljaa ulos verannalle, lankeaa polvilleen sisaren viereen ja panee
päänsä hänen polvelleen, mutta niin hiljaisesti, että kolme puhelevaa
tuskin panevat siihen huomiota, erittäinkin kun tämä on yksi miss
Gertien hyväilytapoja sisarta kohtaan, josta hän paljon pitää.
Yht'äkkiä tunkeutuu heidän hämmästyneihin korviinsa Indran
polvelta, mihin tytön pää on hautaunut, sydäntäsärkevä nyyhkytys.
"Santos! Mitä on tapahtunut?" virkahtaa Estrabon.
Uusia nyyhkytyksiä.
"Onko se jotain Varonaa koskevaa?" kuiskaa Indra kalveten.

22. Puistattavia nyyhkäyksiä.
"Hän on sairastunut uudelleen!" huutaa miss Vanstone
levottomalla äänellä.
"Ei… pahempaa… pahempaa!"
"Pahempaa?" Indra hyökkää ylös! "Mitä on tapahtumassa? Sano
pian! Eikö tohtori Granite ole hänen luonansa? Rex, juokse tohtoria
etsimään! Ehkä hän on kirjastohuoneessa isän luona."
"Ei, tohtori Granite on sairaan luona. Se se juuri on, mikä tekee
niin… niin vaikeaksi kestää!" voihkii tyttö.
"Niin vaikeaksi kestää! Onko hän kuollut?" puhkeaa Rex
säikähtyneenä sanomaan.
"E—e—ei!" Valittavasti vaikeroiden: "Hän… hän sanoi", puuskuttaa
Gertrud nyyhkytysten kesken, "hän sanoi tohtori Granitelle… minä
kuulin sen… 'Gertie on kaunis pikku tyttönen… pikku tyttönen!' Hän
on musertanut sydämeni!"
Tämän hämmästyttävän tiedonannon kuullessaan tukahduttaa
Balasco naurunpuuskan, mutta Rex nauraa vapaasti, huutaen: "Suuri
Jumala! Minä luulin Ramonista jonkin verikammion särkyneen!" Ja
hän lisää ivaten: "Tyynnytä hänet, Indra, anna hänelle hermotippoja.
Suuri sairaanhoitajatar, lääkepullojen ja sidekääreitten haltijatar,
onkin kaunis pikku tyttönen!" minkä jälkeen hän on naurusta ihan
nääntymäisillään.
"En keksi, miten auttaisimme vaivaasi, Gertie", sanoo miss
Vanstone huojentuneen näköisenä, "jollet vaan tahdo koota nämät

23. kutrit palmikoksi niskaan ja tuhrata kauniita kasvoja tullaksesi
rumaksi pikku tytöksi."
"Älä rohkene tehdä narria minusta!" huutaa Gertie kyynelten
kadotessa hänen silmistään ja vihan leimahtaessa sijaan. "Lopeta
naurusi! Indra, äidin kuoltua olet sinä ollut olevinasi perheen pää.
Minä tahdon pitkän hameen!"
"Oo mutta, Gertie, sinun jalkasi ja jalanrintasihan ovat yleiseen
kiitetyt", nauraa Rex. "Kuulin nuoren Jonesin sanovan
tanssikoulussa, että sinun…"
Mutta Gertie keskeyttää Jonesin sievistelyn kiihkeällä
huudahduksella:
"Minä lyön nuoren Jonesin kuoliaaksi!"
"No, hameesi on tuskin lyhyempi kuin lawntennispuku ja
melkoisesti pitempi muodikasta polkupyöräpukua", virkahtaa tohtori
Granite, joka on seurannut itkevää sairaanhoitajatartansa
koettaakseen heittää öljyä kuohuville aalloille.
"Siinä kuulette!" kirkuu Gertrud. "Te olette havainneet hameitteni
lyhyyden, tohtori Granite! Olen tullut ikään, jolloin se huomataan!"
Ja leimuavin poskin ja ylpein katsein kääntyy hän taas sisarta
kohden ja sanoo: "Indra, säädyllisyyden nimessä vaadin minä pitkän
hameen!"
Sillä aikaa on miss Vanstone näyttänyt tuumivan jonkin tehtävän
ratkaisua.
"Kun niin on laita, Gertie", sanoo hän, "niin saat niin pitkiä hameita
kuin tahdot. Mutta en vaan tiedä, miten voisit ne heti saada."

24. "Oi taivas! Hänkö näkisi minut näissä!" valittaa Gertrud
epätoivoisena katsellen pikku kenkiään ja reijitettyjä sukkiaan.
"Minulla on ikuisesti oleva koulutytön, lapsinulikan leima hänen
silmissään."
Nyt on Indran jalomielinen sydän keksinyt ratkaisun, ja hän sanoo
iloisesti: "Luuletko, että pari uusimpiani — minä olen saanut
muutamia, New Yorkista lähetettyjä — sopisi sinulle toistaiseksi,
Gertie?"
"Sopisiko minulle?" kirkuu Gertie. "Oo, aivan viehättävästi! Indra,
sinä olet enkeli, olet pelastanut minut epätoivosta. Anna minulle
crêmevärisillä pitseillä ja heleillä nauhoilla varustettu valkea
organdinipukusi, niin että oikein voin hänet musertaa, kun hän tulee
ulos." Sitten lisää hän nauraen: "Ramon on uskova, että olen vaan
kiinnittänyt hameeni ylös, etteivät ne sairashuoneessa kahisisi.
Tahdon koota tulisia hiiliä kiittämättömän potilaani pään päälle."
"Hyvä", lausuu Indra uudelleen, "tule mukaani ja huuda Annieta,
ompelijatarta, niin katsotaan, mitä voimme tehdä."
"Pian… pian… Ramon tulee heti alas!" huutaa Gertie ja kiiruhtaa
pois sisaren seuraamana.
Muutamia silmänräpäyksiä myöhemmin tulee señor Ramon
Varona, Graniten tukemana, hitaasti ulos verannalle ja vaipuisi heti
tuolille alas, jollei kastilialainen kohteliaisuus käskisi häntä
pysähtymään ja kumartamaan kummallekin herralle, jotka nousevat
pystyyn ottamaan häntä vastaan.
"Ah, mi amigo!" puhkeaa Estrabon sanomaan tarttuen toipuvan
sairaan käteen, "te kykenette pian taas taistelemaan espanjalaisia

25. vastaan."
"Älkää seisoko siinä kohteliaisuuden takia!" käskee Granite.
"Istukaa,
Varona, älkääkä olko millännekään. Teillä ei ole nyt mitään muuta
tehtävää kuin pysyä hiljaa, ja te olette pian entisellänne jälleen.
Tämä on nuori mr Rex Vanstone, molempain nuorten naisten veli."
"Mr Vanstone", sanoo nuori kuubalainen virheettömällä
englanninkielellä, "minä olen kerran käynyt samaa koulua kun tekin
New Yorkissa. Muistatte kait Charlierin gymnaasion,
yhdeksännelläkuudetta kadulla? Te olitte melkein lapsi silloin, —
minä olin paljoa vanhempi."
"Tulimaista!" sanoo Rex, "nyt muistan minäkin teidät. Meillä pikku
pojilla oli tapana kutsua teitä 'Cuba libreksi.' Mutta siihen aikaan
olitte paksu ja lihava."
"Oo jaa!" Sairas nauraa kevyesti ja mutisee sitten: "Ne olivat
onnellisempia päiviä, — minä olin paksu ja lihava silloin", ja hän
katsoo laihtunutta kättään.
"Tosiaankin olette hieman laiha nyt", hymyilee poika, "mutta meillä
on neekerikeittäjätär, joka osaa tehdä kenen hyvänsä lihavaksi.
Tohtori Granite ei ole hänelle antanut mitään tilaisuutta. Se se teiltä
puuttuu."
"Noo, minä matkustan tänä iltana", huomauttaa lääkäri, "ja
huomenna arvellakseni alkaa keittäjättärenne kuolemaa tuottavia
vehkeitään potilastani vastaan."

26. "Eipä niin kauvan kuin señorita Gertrud palvelee ylihoitajattarena",
keskeyttää Estrabon nauraen.
"Ah niin, kaksi sisartanne, missä he ovat? Olin luullut, että he
olisivat minua tervehtimässä tervetulleeksi alhaalle verannalle",
sanoo nuori mies ja katselee ympärilleen hieman innollisesti.
"He ovat parastaikaa pukeutumassa, — erittäinkin Gertie", vastaa
veli.
"Parasta on, ettette ota mitään enempää liikuntoa, señor Varona",
määrää tohtori, "ainakaan ette juuri nyt. Pysykää kylmäverisenä —
ja Jumalan tähden antakaa sen olla!" lisää hän kauhistuneena.
Rex on nimittäin ottanut esiin paketin sikaretteja omaksi
käytökseen, ja huomatessaan kuubalaisen ikävöivän katseen
vierasvaraisesti ojentanut hänelle yhden, jonka Ramonin tottuneet
sormet kiiruusti laittavat kuntoon huulien väliin pantavaksi.
"Diantre! Minä en ole polttanut tupakkaa kuukauteen", mutisee
potilas. "Suokaa minulle vaan yksi… laupeuden nimessä, suokaa
minulle yksi, medico. Se on todistuksena, että viimeinkin olen
päässyt käsistänne", pyytää Ramon etelämaalaisen imartelevalla
sulolla.
"Muttei minun käsistäni!" Näin sanoessaan nauraen, mutta
vakaalla äänellä, iskee miss Gertie potilaaseensa ja ottaa hänen
sikarettinsa nopealla tempauksella takavarikkoon.
"Santissima!" mutisee kuubalainen ja näyttää sitten
hoitajattarensa ulkonäöstä kummastuvan. Hän näyttää äkkiä

27. vilkastuvan. Hän nousee ylös, ojentaa rukoilevasti kätensä
mutistessaan: "Ettekö näe, että olen kylliksi terve tupakoidakseni?"
"Tulimaista!" kuiskaa Rex Espanjalaiselle, jonka kanssa hän on nyt
luontevan ystävällisellä kannalla. "Sikarettiko vai Gertie se noin
elähdyttävästi vaikuttaa Ramoniin?"
Gertie todellakin elähdyttävästi vaikuttaisi useimpiin miehiin, sillä
siinä seisoessaan on hän nuorekkaan ihanuuden hurmaava kuva.
"Katsoppas!" ajattelee Rex häntä tirkistellessään. "Hän on
varastanut Indran parhaan puvun viehättääkseen kuubalaista." Ja
niin näyttää olevankin asian laita, sillä Gertrud on nyt puettuna
pukuun, joka on kuni juuri luotu miehien sydämiä kahlehtimaan.
Niinkuin kaikki mestariteokset on se ulkonäöltään yksinkertainen,
mutta tekee valtavan vaikutuksen. Vaikkakin kevyt ja ilmakas,
esiinnyttää se tytön hoikan vartalon kauniit hahmoviivat ja antaa
niille samalla erää täyteläisyyttä, ja mikä Gertien silmissä on parasta,
siinä on viehättävä laahustin, joka saa hänet luulemaan
vaikuttavansa tavattoman uhkeasti.
Kaikissa tapauksissa tekee miss Gertie tässä puvussa syvän
vaikutuksen kuubalaiseen. Hänen tummat silmänsä saavat lämpimän
loiston, ja hänen käytöstapansa, joka on osoittanut suurta
väsymystä, vilkastuu. Hän mutisee: "Minä… minä luulin, että te
olitte…" ja hämmentyneenä pysähtyy hän sitten.
"Kaunis pikku tyttö, minä kuulin sen", nauraa Gertrud ja lisää
tuumailevasti: "Ette ole minua pahoittaneet. Minulla ei ole mitään
vastaan, että minulla vielä luullaan olevan nuoruus, mikä on tiehensä
mennyt. Muutamia vuosia sitten olisin suuttunut siitä, että minua
pidetään lapsena, mutta sitä viisastuu, kun elää kauemmin, vai

28. kuinka señor?" Tämän lausuu hän näyttäen niin filosoofisesti
kypsyneeltä ja kadonneita tyttöaikojaan muistelevalta, että Ramon
tuijottaa häneen ja hämillään änkyttää: "Señora, te olette naimisissa.
Minä… minä luulin…" ja hän vaipuu tuolillensa uudestaan, selvästi
aivan sekaantuneena ja ehkä pahoillaan.
"Onkos moista kuultu?" kuiskaa Rex nauraa hikerrellen Estrabonin
korvaan. "Luulotteleeko tuo tuhma Varona, että Gertiellä on mies. Ei,
se on oivallista!" Ja voimatta nauruaan pidättää hyökkää poika
verannan nurkan ympäri antaakseen yksinäisyydessä hilpeydelleen
täyden vallan.
Mutta kun aseman naurettavaisuus vaikuttaa yhtä
vastustamattomasti espanjalaiseen, juoksee hän Rexin jälkeen, ja he
yhdessä nauravat täyttä kurkkua, että kyyneleet juoksevat.
Täten jää Gertie kahden kesken kuubalaisen kanssa, sillä Granite
on mennyt ylös matkalaukkuaan pakkaamaan, kun Lentokala,
höyryn vireille saatuaan, on laskenut laiturin viereen häntä
noutamaan.
Gertie ei hidastele käyttää tilaisuutta hyväksensä ja sanoo
osanottavasti: "Oletteko pahoillanne?"
"Caspita! Siihen kait minulla on syytä?" mutisee kuubalainen.
"Te… te ette kait luule minun olevan naimisissa?" puhkeaa Gertie
sanomaan. Niin hoksaa hänkin tämän naurettavaisuuden ja hänkin
alkaa nauraa. Mutta seuraavana hetkisenä näyttää hellempi tunne
saavan vallan, ja hän kuiskaa: "Tulisitteko pahoillenne, jos minulla
olisi mies?"

29. "Ah, teillä ei olekaan!" huutaa nuori mies intohimoisesti. "Señorita,
minä näen silmistänne, että teillä ei ole."
Mutta Gertrud, joka, joskin hän aamulla oli lapsi, nyt ehtoopuolella
on tullut liian paljon naiseksi antaakseen itsensä heti valloittaa,
sanoo nopeasti: "Oo, minua ilahduttaa nähdä teidät vahvana taas,
kylliksi vahvana tupakoimaan. Kas tässä, ottakaa sikarettinne ja
nauttikaa siitä, sill'aikaa kun käyn sisartani hakemassa", ja hän
juoksee matkoihinsa Ameriikan onnellisimpana tyttösenä.
Kaikkea tätä on don Balasco tarkastanut nauraen, mutta
välinpitämättömästi. Hän ajattelee: "Mitäpä merkitystä señorita
Gertrudin lapsellisella taipumuksella on minulle ja minun suurelle
rakkaudelleni." Sitten tarkastelee hän kuubalaista ja havaitsee, että
sen vuoden kuluessa, mikä on mennyt siitä, kun hän hänet viimeksi
näki, nuoresta miehestä, on tullut sotamies ja kaunis semmoinen.
Hänellä on tummat silmät, jotka olisivat salamoivat, jolleivät ne vielä
olisi taudin jälkeen raukeat, pitkät, pehmeät viikset, kiinteät, ohuet
huulet, valkoiset tasaset hampaat ja kaunis otsa, mikä nyt on veitsen
iskusta keveästi arpinen. Hänen käytöstapansa on sotilasmaisesti
päättävää, ja hänen hipiänsä, jolla on kastilialaiselle rodulle
omituinen kirkkaus, on vielä, sairashuoneessa suljettuna olemisesta
huolimatta, päivettynyt alinomaisesta auringolle, säälle ja tuulelle
alttiiksi panosta.
Samassa tulee vanhempi mr Vanstone ulos verannalle ja pudistaa
sairaan kättä, sanoen: "Tervehtymällänne olette ottaneet kiven
sydämeltäni, poikani."
"Ah, miten saatan koskaan teitä kiittää!" vastaa Varona. "Nämät
vaatteetkin", hän silmäilee niitä siroja vaatekappaleita, joita on
hänen päällään, ja mutisee; "Jokainen kuubalainen on nyt köyhä."

30. "Älkää sitä surko, señor Ramon", sanoo Estrabon. "Te voitte
asettaa nimelleni vekseleitä, ja sitten katsomme, mitä junta [junta =
Kuuban kapinallisten yhdistys] tahtoo hyväksenne tehdä."
Tämä lausunto näyttäytyy hyvin edulliseksi Espanjalaiselle, sillä
miss Indra, joka juuri tulee ulos verannalle, heittää Balascolle
silmäyksen, joka saattaa hänet seitsemänteen taivaaseen. Mutta
Varona virkkaa: "En pesoakaan [peso, pieni espanjalainen raha]
isänmaalliselta komitealtamme! Sen rahat pitää käyttää aseihin
kirottuja espanjalaisia vastaan taistelemiseksi!"
Tässä keskeyttää keskustelun tohtori Granite, joka tulee ulos
mennäkseen Lentokalaan. "Ei enää sanaakaan taisteluista ja aseista,
nuori tappelukukkoseni!" huutaa hän. "Ei ennenkun teillä on
enemmän verta ruumiissanne. Herrat, tuolla", hän osoittaa kädellään
eteläänpäin, "ovat oiva lailla iskeneet teistä suonta. Kuulkaa mitä
sanon", lisää hän juhlallisesti, kääntyen Balascon ja Ramonin
puoleen, "antakaa kaikellaisen isänmaallisen pakinan olla sikseen
parina ensi päivänä. Hyvästi jääkää! Ei, olkaa paikoillanne, Varona."
Hymyillen sanoo hän sitten: "Mutta suutelon kummaltakin
sairaanhoitajattarelta arvelen ansainneeni, kun vaan nuoret herrat
eivät siitä pahastune."
Näin sanoen menee tohtori portaita myöten Indran ja Gertien
saattelemana ja saa Lentokalan maaportailla kaksi sydämellistä
jäähyväistervehdystä kauneilta auttajattariltaan.
Estrabon, joka verannalta näkee, miten tohtorin harmaansekaiset
viikset koskettavat Indran ruusuposkea, punoo suuttuneena kättään,
mutta mutisee sitten: "Pah, ukko on yli kuudenkymmenen vuoden
vanha, mutta sitten kun Indrasta on tullut…" ja vajoo onnellisiin
unelmiin, sillä välin kun Lentokala kiitää pois suunnaten Miamiin,

31. nuorten naisten nenäliinaheilutusten ja Rexin hoilausten
saattelemana.
Myöhemmällä illalla, polttaessaan erinomaista Imperialesiaan,
antautuu espanjalainen yhä näihin rakkausunelmiin.
Hänen hurmaajattarensa on juuri hänet jättänyt ja jättänyt hänet
itseensä tyytyväiseksi, sillä Indra oli imarrellut häntä suomalla
hänelle ehtoo-kahdenkeskenolon, mitä oli keskeyttänyt vaan
satunnaisesti pari kertaa Gertie, joka, potilaansa mentyä
nukkumaan, halutonna oli kuljeskellut ympäriinsä verannalla, ja
muutamia kertoja ohimennen Rex ehdottaessaan biljaardierää.
Jokainen silmäys, minkä nuori tyttö, riippumatossa miellyttävässä
asennossa maatessaan, häneen heittää, on yhä kaatanut öljyä
tuleen lisää, — nyt luulottelee hän, että Indra rakastaa häntä ja
kuvittelee aivan tavallista keimailua Julian intohimoksi. Miss Vanstone
pudotti nenäliinansa — sen teki hän, jotta Balasco ottaisi sen ylös —
ja kun tämä ojensi sen hänelle, kosketti hänen kätensä tytön
hienoihin sormiin. Indra oli tänä ehtoona siniseen pukeutunut, —
oliko hän ehkä maininnut Indralle, että se oli hänen mielivärinsä? Ja
Indran sanoessa hyvää yötä, sanoi hän sen huoaten, ja hänen
kätösensä viipyi Balascon kädessä, hänen suudellessaan sitä
Espanjalaisella ritarisuudella. Niin, se oli vavahdellut hänen viiksensä
siihen koskiessa, siitä oli hän varma. Näin romantillisen luulottelun
viehtämänä mutisee Estrabon: "Mi querida! Se on sopiva
naimiskauppa sekä hänelle että minulle. Minä olen rikas, hän on
rikas, — me olemme nuoret ja rakastamme toisiamme. Indra on
elävä onnellisena minun jumaloimanani, minä teen tämän maan
taivaaksi hänelle", ja intohimon häntä viekotellessa, rakentaa señor
Balasco mielikuvituksessaan korttihuoneen, joka eräänä päivänä on

32. luhistuva kokoon ja musertava hänen yhtä varmasti kuin jokainen
ässä olisi marmoripilari ja jokainen sotamies raskas kattoparru.
Mitä miss Indraan tulee, niin sanoo hän: "Me olemme viettäneet
aikaa hyvin hauskasti tänään."
Kahdeksas luku.
Verilöyly lasaretissa.
On ilta tohtori Graniten lähdön jälkeisenä päivänä — päivänä, joka
on Estrabonille suonut monta ihastuttavaa kahdenoloa emäntänsä
kanssa, mitkä ovat kaikki yhä lietsoneet häntä kalvavaa tulta.
Useat kerrat ovat he jääneet yksikseen kahden. Miss Gertietä pitää
kiinni potilaansa, joka nyt ei väitä enää potilas olevansakaan, ja
todistaa sen kiertelemällä ympäriinsä puutarhassa, hartaan
hoitajattarensa seuraamana, ja mr Vanstone puuhailee tavallisessa
taistelussaan muurahaisia vastaan, niin että parin biljaardierän
jälkeen, jotka hän on pelannut Rexin kanssa pitääkseen hänet
tyynenä, espanjalaisella tosiasiassa on ollut kenttä vapaana, ja hän
on käyttänyt sitä miss Indran kanssa keskustellakseen muutamista
Indran aikoman juhlan ja sitä seuraavan risteilyhuviretken
yksityisseikoista. Tämä ei luonnollisesti ole antanut hänelle tilaisuutta
mihinkään intohimoisiin lauselmiin, mutta nuoren naisen käytöstapa
on ollut hyvin ystävällinen, ja hän on kiittänyt Balascoa hyvin
sydämellisesti siitä vaivasta, mikä tällä on ollut tilatessa kuubalaisia
soittajia Key Westistä, ja toimiessa juhlanjohtajana lähettäessä
kutsumuskortteja juhlaan läheisyydessä olevilla saarilla asuville

33. perheille. Hän on myös antanut Estrabonille kukkasvihon
napinläveen ja sanonut toivovansa hänen tanssivan hyvin, sekä
lisännyt: "Sitten voitte opettaa minulle boleroa ja cacuchaa."
Kaikki tämä on kyllä pikku seikkoja, mutta säteileväin silmäysten,
pirteäin hymyilyjen ja hurmaavain äänenvaihdosten seuraamina ja
kaunistamina ovat ne riittäviä tekemään espanjalaisen onnelliseksi.
Seuraavaisesti on don Estrabon hyvin tyytyväinen istuessaan illalla
verannalla iloisesti puhellen mr Vanstonen ja hänen perheensä
kanssa.
"Eikö teistä tunnu meidän saaremme näyttävän autiolta ilman
vanhaa rakasta Lentokalaa?" kysyy Indra silmäten pleasurejahdin
tyhjälle ankkuripaikalle päin.
"Meidän saaremme!" huudahtaa espanjalainen itsekseen loistavin
silmin.
"Näihin aikoihin kiitää Granite pohjoiseen päin", huomauttaa mr
Vanstone. "Ja jahti on kait ottamaisillaan vieraslastiaan Palm
Beachistä. He lähtevät kait sieltä Miamiin rautateitse, luulen minä."
"Sitten voimme heitä odottaa huomenna varhain, jos kapteeni
Thomas, joka aina kulkee varovasti saariston keskessä, komentaa
laivaa", sanoo Indra, joka nojaa kaidetta vasten ja silmäilee vesille.
"Laiva saattaisi helposti kulkea tänne kymmenessä tunnissa, jos
vaan Thomasissa on mitään vauhtia", virkkaa Rex. "Lentokala on
perheestämme nopein käänteissään, lukuunottamatta…" Tässä
nyökäyttää ja iskee silmää Gertieen päin, joka istuu Varonan
vieressä, vaipuneena keskusteluun, mikä paljoa enemmän tuntuu

34. olevan nuoren miehen ja nuoren tytön kuin potilaan ja hänen
hoitajattarensa välisen keskustelun kaltainen.
"Mitä tulimaista tarkoitat, poika?" puhkeaa Vanstone sanomaan
silmäkulmiaan rypistäen.
Mutta ennenkun hän ennättää saada vastauksen, tulee
kysymyksessä oleva nuori nainen esiin ja sanoo tuimasti: "Isä,
kuulen, ettei jäähdytyshuoneessa enää ole kotletteja. Sinun täytyy
lähettää Key Westistä hakemaan."
"Ja miksi ovat kotletit niin välttämättömät onnellesi?"
"Ne ovat välttämättömiä hänen terveydelleen. Tohtori Granite on
määrännyt sen — kotletteja kolme kertaa päivässä. Luuletteko, että
ajattelen antaa potilaani kuolla kotlettien puutteessa?" huutaa
Gertrud kiivaasti.
Potilas astuu nyt esiin ja sanoo: "Pyydän teitä, señorita Gertrud,
älkää vaivatko itseänne noiden kotlettien vuoksi. Mikä hyvänsä,
kypsymättömät banaanit ja kookospähkinät, villisian liha ja kuivatut
sisiliskot ovat ruhtinaallista ruokaa sille, joka on marssinut ja
hankkinut ruokavaroja Maceon kanssa."
"Te olette taistelleet Maceon sivulla?" mutisee Gertie, ja hänen
silmissään vilahtaa loiste. "Tiedättehän, ettette ole vielä sanoneet
mitään siitä, mikä teidät saattoi niin lähelle kuolemaa."
"Sen tein totellakseni tohtorin määräystä", vastaa nuori mies.
"Mutta nyt olen kokonaan palvelukseksenne kaikessa, mitä haluatte
tietää."

35. "Älkää vielä mitään sanoko, poikani", sanoo Vanstone, "jollette
tunne itseänne kyllin vahvaksi."
"Pah, en enää kuulu sairasten joukkoon", nauraa Varona. "Olen
marssinut viikottain kärsien pahemmista haavoista, kuin mitä minulla
nyt on. Eivät haavani, vaan nälkä ja jano, saattaneet minua
kuoleman partaalle. Sitä paitsi olen viime neljänäkolmatta tuntina
syönyt neljä 'vankkaa' ateriaa… antakaa lausetapa anteeksi, mutta
minut on kasvatettu New Yorkissa ja asuisin vielä siellä, jos en olisi
pakotettu taistelemaan synnyinsaari-parkani puolesta."
"Hyvin puhuttu", puhkeaa Estrabon lämpimästi sanomaan. "Jollen
täällä olisi suuremmaksi hyödyksi, taistelisin vierellänne."
"Sitä paitsi", mutisee Varona, "on veljeni murhattu…"
"Äskettäinkö murhattu?" kuiskaa Indra puoleksi tukahutetulla
äänellä.
"Ei, vanhempi veli… yksi lääketieteen ylioppilaita vuodelta 1871.
Hän oli tuskin enempää kuin poikanen — ei paljoa vanhempi teitä,
nuori señor Rex — ja taputti minua päähän (minä osasin töin tuskin
käydä silloin) ja meni yliopistoonsa ollakseen koskaan palaamatta.
Olette kait kuulleet kertomuksen, arvelen."
Nuori mies kääntyy pois ja menee verannan kulmalle, jättäen
kuulijansa syvään mielenliikutukseen. He kaikki ovat amerikkalaisissa
sanomalehdissä lukeneet kamalasta ylioppilasmurhenäytelmästä
Havannassa.
Silmänräpäyksen kuluttua tulee kuubalainen takaisin ja sanoo:
"Mutta enpä tiedä, miksi raskauttaisin teitä omillani ja kotimaani

36. suruilla…"
"Ne ovat meidänkin surujamme, siitä saatte olla vakuutetut!"
virkkaa
Gertie innollisesti.
"Ah, te teette minut hyvin onnelliseksi", vastaa Varona kiitollisin
katsein. "Mutta se ei olekaan niin kummallista. Te olette vaan sadan
peninkulman päässä onnettomasta maastani. Ihmeellistä olisi, jollei
Amerikan onnellinen kansa olisi myötätuntoinen… auttaisi
kansakuntaa, joka taistelee vapautensa puolesta ja kärsii
sotilashirmuvallasta, yhtä julmasta kuin Alban kolme sataa vuotta
sitten." Sitten lisää hän puollusteleiden: "En tahdo kuluttaa
aikaanne, mutta luulen, mr Vanstone, että teidän pitää tietää, miten
olen tänne tullut?"
"Ei tarvitse, jos se vaan jollain tavoin saa mielenne kuohuksiin?"
vastaa amerikkalainen.
"Oo, kertokaa?" kuiskaa Gertie pidätetyn kiihkoisesti.
"Kuunnelkaa sitten", sanoo kuubalainen surullisesti, "kertomusta
verilöylystä lasaretissa."
"Diablo! Tekivätkö he itsensä siihen vikapäiksi?" puhkeaa Estrabon
sanomaan teeskellyn suuttuneella äänellä.
"Kuulkaa! Tiedätte, Balasco, että olen syntynyt Havannassa
hyvästä ja jotenkin varakkaasta perheestä. Sokeri-istutus saaren
toisessa ja muutamia tupakkakenttiä toisessa päässä olivat
tulolähteinämme. Olin liian nuori ymmärtääkseni eli jakaakseni äitini
epätoivoa, isäni tuskaa hänen heittäytyessään polvilleen

37. kenraalikuvernöörin eteen ja huutaessaan: 'Punta kultaa jokaisesta
punnasta ammuttavaksi tuomitsemanne poikani ruumista!'
"Vuotta myöhemmin olin liian paljon lapsi ymmärtääkseni äitini
kuolemaa New Yorkissa, minne isäni oli hänet vienyt saadakseen
hänet unohtamaan esikoisensa murhan. Silloin olin liian nuori, mutta
nyt olen oppinut omasta kokemuksesta, mitä veljeni ja vanhempieni
on täytynyt kärsiä.
"Muutamia vuosia sitten kuoli isäni, jättäen minut, yksinäisen
pojan, New Yorkiin. Minulla oli ystäviä kuubalaisessa siirtokunnassa
— hyviä ystäviä, mutta perhetilukset vaativat läsnäoloani
Havannassa.
"Siitä hetkestä saakka, jona sinne tulin, olin niin kutsuttu
'epäluulon alainen', vaikka minua silloin, kun saarella kaikki oli
tyyntä, pidettiin silmällä, ei hätyytetty. Niin vuosi sitten puhkesi
kapina. Maceo nousi maalle, Gomez nousi maalle, Marti nousi
maalle. Vapauden liekki paloi taas Kuubassa. Vaikka kiihkeänä
yhdistymään isänmaanystäviin, pidätin itseäni isäni vanhan ystävän,
José Castillon neuvosta, joka kuiskasi: 'Olen nähnyt tätä ennen
koetettavan, ja se toi vaan heille kuolemaa tai maanpakolaisuutta'."
"Jonkun aikaa seurasin Castillon neuvoa ja pysyin Havannassa,
missä Campos edelleen hallitsi Kuuban kenraalikuvernöörinä —
mutta hän kuitenkin oli ihmisellinen olento, johon ihmisyys voi
vedota. Eräänä päivänä kuiskittiin: 'Weyler tulee!' Silloin tiesin, että
oli joko palaaminen Amerikkaan sieltä rauhassa katsomaan maani
taistelua ja kiroamaan itseäni toimettomuuteni takia, tai myöskin
lähteminen rämeille, ruokotiheikköihin ja siellä yhtyminen johonkin
kapinoitsijajohtajaan. Minä tein niin. Maceo kulki juuri siiloin Pinar
del Rioon, ja minä rupesin hänen palvelukseensa, vaikka aseitta.

38. "Oleskellessani siellä sain kuulla, että Castillo, joka oli neuvonut
nöyryyteen ja toimettomuuteen, oli vangittu ja viety elinkaudeksi
Cuentaan. Silloin tiesin minä, mitä nyt kaikki tietävät — ettei
Kuubassa koskaan säästetä 'il pacificoa', — sitä, joka ei taistele eikä
tee vastusta.
"Kohta sen jälkeen näyttäytyi 'Kolme ystävää' rannikolla. Minä
autoin maallenousussa ja sain palkkioksi, mitä jokainen kuubalainen
korkeimmaksi arvostaa — aseita taistelemiseen. Maceon kanssa
kuljin Pinar del Rion läpi. Hänen ja Quintin Banderan johdolla
tappelin puolessa sataa kahakassa, sillä se, mitä espanjalainen
kenraali kutsuu taisteluksi, on tavallisesti etuvartijaottelu, tai vielä
useimmin muutamien avuttomien talonpoikien, joitten hän väittää
antavan meille tietoja, teurastamista ulkona kentällä. Niin että aina…
mikäs päivä meillä tänään on?" kysyy kuubalainen äkkiä. "Minä olen
ihan joutunut ajanlaskusta pois."
"Huhtikuun 25 päivä", vastaa Vanstone.
"Ah! Sitten on siitä kulunut jo enemmän kuin kaksi viikkoa. Pinar
del Rioon tuli matkue, tuoden aseita, ampumavaroja ja dynamiittia.
Quintin Banderan johdolla lähetettiin minut — joka silloin olin
adjutanttina Maceon esikunnassa — auttamaan maallenousua ja
ottamaan vastaan lastia, sillä meillä oli tavallisesti tarkat tiedot sekä
ajasta että paikasta, milloin matkueita Ameriikasta meille lähetetään.
Se oli kaitainen rantakaistale, minkä ympärillä olevat vuoret vahtia
pitäviltä kanuunavenheitä kätkevät, muutamia peninkulmia itäänpäin
lahdesta, jonka äärellä puoleksi poltettu Cabanasin kaupunki on.
Banderan johdolla olimme me, viisisataa miestä, kulkeneet ylhäältä
Rubivuorilla olevasta Maceon leiristä ja saaneet aikaan yhteyden
matkueen kanssa, niin että maallenousupäivä oli määrätty. Me

39. pidimme ajasta tarkan vaarin, mutta espanjalaiset olivat tavalla tai
toisella saaneet asiasta selon ja hyökkäsivät kimppuumme. Meidän
onnistui puolustaa rahtitavara, ja alus pääsi onnellisesti pakoon,
mutta Banderan miehistä muutamia tapettiin ja toisia haavoitettiin.
Ah, kuubalaisen sotilaan kauhu on — tulla haavoitetuksi!
"Eräältä kukkulalta voimme nähdä espanjalaisten apujoukkojen
marssivan Cabanasista. Rahtitavara, mikä oli hallussamme, oli liian
suuriarvoinen Maceon armeijalle, jotta olisimme uskaltaneet tappelua
valtavaa ylivoimaa vastaan. Banderaa vaivasi, miten haavoitettujen
kera oli tekeminen. Niitä ei voitu viedä pois. Jos ne jätettiin jäljelle,
olisi kaikki teurastettu kuin karja. Niin espanjalaiset menettelevät
haavoitettujen sotilasparkaimme kanssa, joitten kaikkien ihmisyyden
— ja myöskin sodan lakien mukaan — pitäisi saada osalleen vaan
hoitajattaren hellyyttä ja haavalääkärin taitavuutta. Näiden sijaan
saavat he, avuttomina tappelukentällä tai lasaretissa maatessaan
veitseniskuja ja luoteja.
"Mitä meidän olisi sairaiden kera tehtävä? Oli valitseminen
muutamien ihmishenkien ja Maceon ase- ja ampumavaraston
kadottamisen välillä. Jälkimäinen olisi sama kuin Kuuban
riippumattomuuden uhraaminen. Haavoitettuja ei ollut
kahtakymmentä enempää, ja he kuiskivat kuumeisilla huulilla:
'Menkää, jättäkää meidät! Me kuolemme, mutta Kuuba elää!' Meillä
oli ainoastaan niin monta hevosta, kuin tarvittiin aseiden ja
ampumavarojen kuljettamiseen. Jokaiselta haavoitetulta, joka
kuljetettiin pois, olisi Maceo menettänyt kaksi tuhatta patroonaa,
laatikon kiväärejä tai sata puntaa dynamiittia. Yht'äkkiä johtui
minulle, joka tunsin rannikon, koskapa perheemme hävitetty
tupakkakenttä oli ollut niillä seuduin, mieleen eräs piilopaikka, ja
minä huusin kenraalille: 'Minä tiedän paikan, missä he voivat

40. piiloutua.' 'Voitteko sinne ehtiä kahdessakymmenessä minuutissa?'
kysyi Bandera kiiruusti, sillä espanjalaisten rivit olivat ihan lähellä
meitä.
"'Voin, pidättäkää espanjalaisia niin kauvan, ja minä pelastan
haavoitettumme', vastasin minä.
"'Sitten panen teidät kymmenen miehen johtajaksi, Varona', sanoi
kenraalini. 'Laittakaa niiden avulla kuntoon lasaretti piilopaikassa,
josta puhuitte. Mutta pysykää hyvin piilossa, — muistakaa, että se
on ainoa pelastuksenne.'
"Nopea toiminta on vapaajoukkosotilaan tapa. Bandera pidätti
espanjalaisia joukkoja. Puolen tunnin kuluessa olin saanut
haavoitetut suojaan merestä pistävän lahdelman luokse, jota maan
ja meren puolelta palmut, mangrovetiheiköt ja aloepensaat salasivat.
Banderan vaaleat rivit katosivat ylöspäin vuorille. Olin yksin
kymmenellä miehellä suojaamassa kahtakymmentä vihollisen
maahan piiloitettua haavoitettua — ja tämä vihollinen oli
espanjalainen.
"Meidän kanssamme oli nuori amerikkalainen, Tom Karrick Lewis,
alilääkäri, joka oli Bellevuessa suorittanut tutkinnon vuosi sitten. Hän
oli vapaaehtoisesti tarjoutunut jäämään jäljelle pienen
lääkevarastonsa ja muutamain haavurikoneittensa kera ja tekemään,
mitä hän voisi haavoitetuille miehille, jotka makasivat ympärillämme
maassa. Hänen vaaliessaan niitä, rakensimme sotilaani ja minä
häthätää majoja palmulehdistä suojaksi aurinkoa vastaan. Pikku
puro, joka porisi alas kallioiden rinteitä, antoi meille raitista vettä.
Takanamme oli pieni okaisten kaktuspensaitten ja
orjantappuratiheikön peittämä kukkula, sen takana ala
mangroverämeikköä ja sitten ylänkö.

41. "Sitten kun olimme asettaneet haavoitetut niin mukavasti kun vaan
varamme sallivat — muutamat maahan, pari riippumattoihin, ei
minulla ollut mitään muuta tehtävää kuin väsymättömästi pitää
vahtia. Minua painoi hirmuinen vastuu. Useita kertoja seuraavan
viikon kuluessa olisin voinut kymmenen haavoittumattoman sotilaani
kanssa paeta, mutta silloin olisi minun ollut pakko jättää
kaksikymmentä avutonta raukkaa jäljelle. Espanjalaisia
sotaväenosastoja kulki usein hyvin läheltä meitä, ja kerran oli meillä
vaikea taistelu muutaman hourailevan kuumesairaan kanssa, jonka
kirkuna olisi ilmaissut meidät vihollisillemme, jollei tohtori olisi
nukuttanut hänet kloroformilla pelastaakseen muut. Päivin piilin siis
siellä ja öisin hiiviskelin ympäriinsä seudussa hankkimassa ruokaa
haavoitetuille.
"Lopuksi, onnettomana hetkenä, vaelsin eräälle maatilalle, missä
asui eräs kuubalainen nainen, joka oli ollut äitini ystävä, ja kerroin
hänelle asemani. Hän sanoi; 'Jonakin kauniina päivänä seurataan
teitä, ja haavoitettunne keksitään. Minä lähetän joka päivä poikani
luoksenne ruokavarojen kera, mitkä riittävät neljäksikolmatta
tunniksi. Kääntykää takaisin ja puolustakaa avuttomia sotilaitanne.'
"'Minä en voi sallia teidän antautuvan siihen vaaraan', väitin minä.
'Jos teidän huomataan auttavan meitä…'
"'Minähän olen vaan nainen', vastasi hän, 'ja poika on vaan lapsi
— kyllin nuori, jotta pyövelimme säästäisivät häntä vielä vuoden tai
kaksi.'
"Joka päivä sen jälkeen kantoi poika, Tonio, ruokaa meille salaista
polkua myöten rämeikön poikki. Meidän luona ollessaan oli hänellä
tapana leikkiä amerikkalaisen lääkärin kanssa, joka itse oli suuri

42. hyvänsävyinen, lämminsydäminen ja iloluontoinen lapsi, joka
reipastutti haavoitettujen ja epätoivoistenkin mieliä.
"Niin eräänä päivänä ei poika tullutkaan.
"Iltapuoleen huomasin hänet venheessä tyynessä vedessä heti
lahdelman ulkopuolella kalastamassa. Pimeän tultua liukui hänen
venheensä notkelmaan, muutamien askeleiden päässä
lasaretistamme, mitä oli ainoastaan muutamia palmumajoja
suojaamassa haavoitettuja tuulelta, sateelta ja auringolta. Tonio
antoi minulle pyytämänsä kalat ja muutamia viljantähkiä, jotka
hänellä oli ollut piiloitettuina venheessä olevassa laatikossa, ja sanoi:
'Minä en uskalla enään kulkea polkua pitkin. He epäilevät minua.'
'Jätä venheesi minulle', vastasin minä, 'niin purjehdimme pimeän
tultua pitkin rannikkoa kalastamassa ja itse kokoomassa ruokavaroja.
Kuule nyt tarkkaan! Älä tule enää luoksemme, niin totta kuin omasi
ja äitisi henki ovat sinulle rakkaat!'
"'Ymmärrän', vastasi poika, 'äitini on minulle opettanut. Kun olen
kylläksi vanha, olen minäkin Espanjalaisia vastaan taisteleva!'
"Sinä yönä pidin amerikkalaisen lääkärin kanssa neuvottelua.
'Milloin kykenevät haavoitetut täältä lähtemään?' kysyin minä.
"'Kolme tai neljä kykenisi siihen nyt', oli Lewisin vastaus.
'Kymmenen lisää kahden päivän päästä. Kaksi on jo kuollut ja neljää,
joilta olen jalan sahannut poikki, ei voida muuttaa useaan viikkoon.
Odota kaksi päivää vielä, rakas Ramon', lisäsi hän — meistä oli tullut
erittäin hyvät ystävät yhteisen vaaran yhdistäessä — 'hiivi sitten pois
ja ota sairaat mukaasi. Minä jään tänne niiden neljän kanssa, jotka
eivät voi käydä. Jospa he löytäisivätkin minut, eivät nuo pirut tee
mitään pahaa lääkärille, joka toimii Geneveristin turvissa.'

43. "Mutta aina siitä saakka, kun poika kertoi, että häntä epäiltiin,
vaivasi minua vielä suurempi levottomuus kuin ennen. Ryhdyin heti
kaikkiin valmistuksiin, mitkä voin. Annoin panna kuntoon veneen,
päättäen pahimmassa tapauksessa panna sairaat siihen ja koettaa
kulettaa heidät Amerikkaan. Golfvirta juoksi ohitsemme lähes neljän
peninkulman nopeudella tunnissa: sopivalla tuulella veisi se
tarpeelliseen koilliseen suontaan, ja parissa päivässä voisivat
turvattini astua maalle Dry Tortugasin eli Key Westin luona.
"Sinä yönä sanoin lääkärille, etten tahtonut kauvempaa odottaa.
Aamun tullen aioin ottaa ne haavoitetut, jotka kykenisivät
kävelemään kanssani ja sivuteitä vuoristossa koettaa saavuttaa
Maceo. Jäljellä olevat panisin veneeseen ja kolme sotilasta heitä
hoitamaan, ja he koettaisivat purjehtimalla Golfvirran yli päästä
turvaan.
"'Luulenpa sinun keksineen parhaan keinon', sanoi Lewis-parka.
"Mutta meidän vielä puhellessamme kuulimme yön hiljaisuudessa
vihlaisevia hätähuutoja. Kamalat äänet tuntuivat minusta tulevan
maaltapäin muutamien satojen kyynäräin päästä.
"Meidän vahtisoturimme olivat valppaita — he tiesivät, että heidän
oma henkensä riippui heidän silmistään ja korvistaan. Minä hiivin
kiiruusti etäisimmän etuvartijamme luokse. Hän kuiskasi: 'Huudot
tulevat rämeikön tuolta puolen?'
"Ryömin edelleen sinnepäin, mangroovetiheikön keskitse johtavaa
polkua pitkin. Rämeikön yli tultuani näin kietoutuneitten kärhikasvien
ja palmunrunkojen välitse leiritulen. Ryömin lähemmäs paljas puukko
ja pistooli kädessä, ja tiheän orjantappuratiheikön läpi näin
ensimäisen hirmutyön tänä yönä.

44. "Komppania espanjalaisia partiosotamiehiä oli leiriytynyt pienelle
metsässä olevalle aukeamalle. Puolet niistä makasivat maassa
kopuloitujen kivääriensä vieressä. Toiset seisoivat joutilaina
katselemassa kolmea toveriaan, jotka rääkkäsivät poikaa, joka meille
oli ruokaa kantanut, saadakseen hänet ilmaisemaan salaisen
piilopaikkamme.
"'Säästäkää minua!' huusi hän. 'Madre mia! En voi sanoa sitä! He
ovat haavoitettuja!'
"'Caramba! Lasarettiko! Teilläpäs on onni!' puhkesi luutnantti
sanomaan. 'Se tuottaa teille ylennystä, kapteeni Valdez?'
"'Diablo!' vastasi kapteeni. 'Lasaretin voittaminen merkitsee
urhoollisuusmitalin minulle. Ota uusi piiska, Domingo, ja anna
kapinoitsijapenikalle uusi ja vahvempi annos!'
"Mutta harmaahiuksinen kersantti teki kunniaa ja mutisi: 'Hän ei
kestä enää — hän on vaan lapsi', ja käänsi pois päänsä.
"'Tottele, muuten revin kaluunan hihastasi', käski kapteeni.
"Niin alkoi kidutus uudelleen.
"En voi kuvata tapahtumaa — se oli tehdä minut hulluksi. Uhri
kirkui ja älisi, ja hänen kiduttajansa noituivat ja kiroilivat.
"Mutta poika ei puhunut mistään.
"Kaksi kertaa kohotin pistoolini ampuakseni Espanjalaisen
kapteenin, mutta se olisi ilmaissut piilopaikkamme salaisuuden. Kaksi
kertaa kohotin sen säälistä saattaakseni piinatulle uhrille levon,
mutta minä… minä ajattelin hänen äitiänsä enkä voinut…

45. "Äkkiä ei uhri enää kärsinyt. Tiedottomuus toi hänelle unohdusta.
"He irroittivat hänen kahleensa.
"Pari minuuttia myöhemmin hypähti poika pystyyn, tuijotteli
ympäriinsä ja nauroi — hourun naurua. Kidutus oli ryöstänyt häneltä
ymmärryksen.
"'Nyt on salaisuutemme varmassa tallessa', ajattelin hetkiseksi.
Mutta en tuntenut Espanjalaisten viekkautta.
"'Antakaa hänen nyt olla. Hän on hullu', sanoi kapteeni
miehillensä. 'Hiljaa! Älkää koskeko häneen. Maniacos juoksevat aina
ystäväinsä luokse', lisäsi hän nauraen.
"Kauhukseni näyttäytyi, että hän oli oikeassa.
"Poika pakeni ahdistajainsa luota ja juoksi hakemaan turvaa niiltä,
jotka olivat, olleet hänelle ystävällisiä — minulta, amerikkalaiselta
lääkäriltä ja haavoitetuiltamme. Hourun askeleet johtivat
espanjalaiset polkua pitkin — Jumala auttakoon minua! —
lasaretillemme.
"Ensi mutkassa seisautin heidät tappamalla Espanjalaisen
kapteenin. Seisautin heidät taas, kun he tulivat rämeikölle,
ampumalla luutnantin, joka heitä johti. Mutta komppania lisää oli
tullut heidän taaksensa, ja he tunkeutuivat yhä eteenpäin. Lähinnä
hetkisenä olin etuvartijaini keskessä. Nyt ei kannattanut enää kokea
pitää meitä salassa! Me huusimme alas laaksonpohjalle: 'Lähettäkää
ylös jok'ainoa mies, joka kykenee pyssyä pitämään eli veistä
kohottamaan!'

46. "Niin olivat Espanjalaiset kimpussamme, ja me taistelimme
avuttomia haavoitettuja pelastaaksemme. Kuula ja veitsenpistos
lähetti minut päistikkaa kukkulan rinnettä vyörien alas. Siellä jäin
maahan makaamaan ja käskin tohtorin viedä ne, jotka eivät
jaksaneet kävellä, veneeseen.
"'Sitten otan sinut ensiksi!' virkkoi Lewis samalla kun hän kohotti
minut ylös ja asetti minut perään, Kaksi tai kolme — te näitte ne —,
joilta oli jalat poikki sahattu, pantiin siihen myös, juuri kun
espanjalaiset, kukkulan rinnettä rynnäten alas, hakkasivat maahan
viimeisen taistelevan kuubalaisen. Ja niin tuli heidän suuri
loistovoittonsa — lasaretti, haavoitetut ja raajarikot.
"He olivat sytyttäneet erään majan tuleen, ja sen valossa näin
Lewisin seisovan heidän edessään huutaen: 'Tämä paikka on
Punasen ristin turvissa! Minä olen lasarettilääkäri!'
"'Amerikkalainen, kuulen äänestä. Se on kuolemantuomiosi!'
vastasi kersantti ja kaatoi hänet maahan.
"Ja sitten saivat tulisoihdut ja miekat esteittä toimia. Minusta
tuntuu vielä kuin näkisin leimuavat palmumajat — oo, Madre de
Dios! kuinka he murhasivat haavoitetut ja veitsillään hakkasivat
lääkärin palasiksi, hänen yhä heidän kasvojensa edessä
heiluttaessaan Geneveristillä varustettua lippua.
"Samalla aikaa kun hänen kuolinhuutonsa viilti ilman halki,
hyökkäsi kaksi pakolaista veteen ja heittäytyi veneeseen. Seuraavana
silmänräpäyksenä tarttui tuulenpuuska purjeeseemme, ja me
kiidimme ulos lahdelmasta, kuulien ahdistamina, mitkä kaatoivat ne
meistä, jotka vielä kykenivät peräsintä tai airoa käsittelemään.

47. "Verenvuodosta ihan voimatonna makasin siinä. Yö oli vilpoinen ja
merituulonen virkistävä.
"Aamulla ei näkynyt maata mistään. Niin nousi aurinko ja lähetti
polttavia säteitään suoraan jäljellä oleviin. He huusivat vettä, eikä
sitä ollut ollenkaan heille antaa. Koko päivän paahti aurinko —
armoton aurinko, jota olin kerran rakastanut, mutta nyt kirosin — ja
joi vertamme, ja niin alkoivat silmissäni hämärtyä enkä sitten tiedä
mitään enempää.
"Kun heräsin tajuuni, huomasin merituulosen heilauttelevan
varjokkaan huoneen avonaisissa akkunoissa olevia pitsiuutimia ja
itseni, joka en kuukausiin ollut sängyssä levännyt, makaavan pitseillä
koristetuin lakanain välissä. Vieno ruusuntuoksu aaltoili ympärilläni,
ja jostain alhaalla olevasta huoneesta kuului heikkoa pianon soittoa,
enkeli nojautui ylitseni, ja hetkisen ajan luulin olevani taivaassa —
mutta olinkin Amerikassa."
Yhdeksäs luku.
Kolme valoa Korallisaarella.
Kuubalainen vaikenee, ja pitkään aikaan ei kuulu muuta ääntä kuin
vanhemman Vanstonen puoleksi tukahtuneella äänellä lausuma
"Luojani!" Rexin sikaretti on sammunut aikoja sitten ja unohtunut.
Molemmat tytöt ovat tarttuneet toistensa käsiin. Estrabon on
ensimäinen, joka ryhtyy puhelemaan.

48. "Santos y demonios!" puhkeaa hän sanoiksi, kiihkeästi ja silmiään
mulkoillen. "Kirotut Espanjalaiset murhaajat! Tappaa amerikkalainen
lääkäri! — Se vaatii verta!"
"Kaikin mokomin, Balasco!" sanoo Vanstone asioitsijan
hermostuneella pelolla. "Tehän ette ole Amerikan kansalainen ja
kumminkin tahdotte meidän takiamme virittää sodan."
"En, olen vaan don Estrabon", vastaa sikaritehtailija, "mutta pidän
kunniana puristaa Maceon sivulla taistelleen miehen kättä."
Ja hän käy lausunnoissaan tulisen sotaisaksi, sillä Indran silmät
katselevat häntä myötätuntoisuudella, jota naisilla aina on taistelevia
isänmaanystäviä kohtaan.
Mutta nuori Varona virkkaa synkästi: "Älkäämme enempää puhuko
tästä — silloin olen näkevä taas ensi yönä unta noista kauhuista."
Ja Gertie huutaa: "Jumalan tähden, älkää häntä hermostuttako!
Silloin olen pakoitettu antamaan hänelle unijuomaa omalla
vastuullani. Aatelkaas, että tohtori Granite on mennyt matkoihinsa."
Tämän jälkeen väsähtyy keskustelu, vaikka kaikki uudestaan
harrastuvat, kun mr Vanstone äkkiä virkkaa: "Minä olen yksi
Bellevuelasaretin kuraatteja, ja olin muassa, kun murhattu lääkäri,
nuori Lewis, otti tutkinnon vuosi sitten. Tämä sota alkaa yhä
enemmän käydä kimppuumme."
"Meidän sitä pitäisi sen sijaan käydä sen kimppuun", sanoo Rex.
"He murhaavat Amerikan kansalaisia, ja meidän hallituksemme
tyytyy kirjoittamaan vastalauseita."

49. "Hiljaa, poikaseni", muistuttaa isä. "Tuollaiset tuumat vaikuttavat
häiritsevästi pörssiin."
"Vaikuttavat häiritsevästi pörssiin? Sitä sanot sinä, isä, kun jotakin
amerikkalaista tahdotaan saada aikaan", puhkeaa miss Gertie ihan
pahanilkisesti sanomaan. "Mutta olen kuullut sinun sanovan, että
suuren sisällissotamme aikana oli pörssillä loistokausi, silloin oli siellä
kymmenen kertaa suurempi mahdollisuus omaisuuden
ansaitsemiseen kuin nyt."
"Niin, ja kymmenen kertaa suurempi mahdollisuus omaisuuden
menettämiseenkin", nauraa Estrabon, jota pari kertaa on
amerikkalaisissa keinotteluissa hieman "nyljetty."
"Koskapa jo olen ansainnut omaisuuteni", huomauttaa vanhempi
mies, "miellyttää varman korkokannan tyyni meri minua enemmän,
kuin vaihtelehtavien arvopaperien raivoavat myrskyt. Sen sanoin
nuorelle Severancellekin", lisää hän ajattelevasti, "ja onnistuin sillä
lailla pidättämään tämän nuoren miljoonamiehen
pörssikeinotteluista."
"Luulenpa, että menen ja panen maata", sanoo miss Vanstone ja
nousee ylös.
"Ettekö viivy kauvempaa… hetkisen vielä?" mutisee Balasco, joka
ikävöi ehtoo-kahdenkeskenoloa.
"En, saatte antaa anteeksi, että sanon teille hyvää yötä: señor
Ramonin kertomus on tehnyt minut surumieliseksi", vastaa nuori
tyttö hieman synkästi ja menee huoneeseensa, missä hän
kumminkaan ei paneudu nukkumaan, vaan istuu, käsi poskella, ja
tuijottaa avonaisesta ikkunasta pohjoiseen päin. Niin täyttyvät hänen

50. kauniit silmänsä kyynelillä. Hän kuiskaa: "Billyni!" — ja panee sitten
valkoiset kätensä yhteen ja puhuttelee itseään: "Tyhmä hupakko!
Miksikä kuuntelin nykyaikuisia naisteorioja ja heitin pois onneni?"
Alhaalla verannalla ei myöskään ole kuubalaisen kertomus ollut
omiaan mielialaa kohottamaan, vaikka Vanstone sattumalta kysyy,
epäileekö Varona ketään siitä, miten espanjalaiset saivat tiedon
"Kolmen ystävän" matkueesta.
"En, luonnollisesti en", vastaa nuori mies. "Kenraalikuvernöörillä on
yhtä monta salaista asiamiestä Floridassa kuin Havannassakin."
"Vakoojiako tässä maassa?" huudahtaa Gertie peljästyneenä.
"Sittenhän olette yhä vaarassa täälläkin!"
Ja hän sanoo äkkiä hyvää yötä muille seuran jäsenille ja menee
hitaasti portaita ylös.
Huoneensa ovella kohtaa hänet Indra, jolla selvästi ei ole
aijettakaan nukkua, vaan sanoo: "Aijotko mennä makaamaan.
Gertie? Tuo kertomus ei ollut omiaan nukuttamaan."
Gertie ottaa kasvoillensa innollisen ilmeen ja huudahtaa
pöyristyen: "Oo, jos he olisivat Ramonin tappaneet, olisin kuollut!"
sekä ryntää huoneeseensa ja olisi sulkenut oven jälkeensä, jollei
sisar olisi heti hänen perässänsä seurannut.
"Älä nyt ole hupsuna", sanoo Indra lohdutellen: "Jos he olisivat
tappaneet Ramonin, ethän koskaan olisi häntä tuntenut."
"Enkö tuntenut Ramonia? Minusta tuntuu kuin olisin tuntenut
hänet kaiken ikäni."

51. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankfan.com