Aging From Fundamental Biology To Societal Impact Paulo J Oliveira

Aging From Fundamental Biology To Societal
Impact Paulo J Oliveira download
https://ebookbell.com/product/aging-from-fundamental-biology-to-
societal-impact-paulo-j-oliveira-46432272
Explore and download more ebooks at ebookbell.com

Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Aging From Fundamental Biology To Societal Impact Paulo J Oliveira
https://ebookbell.com/product/aging-from-fundamental-biology-to-
societal-impact-paulo-j-oliveira-50629060
Human Aging From Cellular Mechanisms To Therapeutic Strategies 1st
Edition Calogero Caruso
https://ebookbell.com/product/human-aging-from-cellular-mechanisms-to-
therapeutic-strategies-1st-edition-calogero-caruso-34501496
Oxidative Stress In Aging From Model Systems To Human Diseases 1st
Edition Satomi Miwa
https://ebookbell.com/product/oxidative-stress-in-aging-from-model-
systems-to-human-diseases-1st-edition-satomi-miwa-2046078
The Berlin Aging Study Aging From 70 To 100 1st Edition Paul B Baltes
Editor
https://ebookbell.com/product/the-berlin-aging-study-aging-
from-70-to-100-1st-edition-paul-b-baltes-editor-2218762

Lessons On Aging From Three Nations Vol 2 The Art Of Caring For Older
Adults Sara Carmel
https://ebookbell.com/product/lessons-on-aging-from-three-nations-
vol-2-the-art-of-caring-for-older-adults-sara-carmel-37143092
Human Biological Aging From Macromolecules To Organ Systems Glenda
Bilder
https://ebookbell.com/product/human-biological-aging-from-
macromolecules-to-organ-systems-glenda-bilder-38200366
Cancer And Aging From Bench To Clinics 1st Edition M Extermann
https://ebookbell.com/product/cancer-and-aging-from-bench-to-
clinics-1st-edition-m-extermann-4739916
Antiaging Drugs From Basic Research To Clinical Practice 1st Edition
Alexander M Vaiserman
https://ebookbell.com/product/antiaging-drugs-from-basic-research-to-
clinical-practice-1st-edition-alexander-m-vaiserman-5846762
Antiaging Dishes From Around The World Recipes To Boost Immunity
Improve Skin Promote Longevity Lower Inflammation And Detoxify Grace O
https://ebookbell.com/product/antiaging-dishes-from-around-the-world-
recipes-to-boost-immunity-improve-skin-promote-longevity-lower-
inflammation-and-detoxify-grace-o-47714434

Aging

This page intentionally left blank

Aging
From Fundamental Biology to
Societal Impact
Edited by
PAULO J. OLIVEIRA
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology,
CIBB - Centre for Innovative Biomedicine and Biotechnology,
University of Coimbra, Coimbra, Portugal
JOÃO O. MALVA
Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR),
Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology (CIBB),
Institute of Pharmacology and Experimental Therapeutics,
Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal

Academic Press is an imprint of Elsevier
125 London Wall, London EC2Y 5AS, United Kingdom
525 B Street, Suite 1650, San Diego, CA 92101, United States
50 Hampshire Street, 5th Floor, Cambridge, MA 02139, United States
The Boulevard, Langford Lane, Kidlington, Oxford OX5 1GB, United Kingdom
Copyright © 2023 Elsevier Inc. All rights reserved.
No part of this publication may be reproduced or transmitted in any form or by any means,
electronic or mechanical, including photocopying, recording, or any information storage and
retrieval system, without permission in writing from the publisher. Details on how to seek
permission, further information about the Publisher’s permissions policies and our arrangements
with organizations such as the Copyright Clearance Center and the Copyright Licensing Agency,
can be found at our website:
www.elsevier.com/permissions.
This book and the individual contributions contained in it are protected under copyright by the
Publisher (other than as may be noted herein).
Notices
Knowledge and best practice in this field are constantly changing. As new research and
experience broaden our understanding, changes in research methods, professional practices,
or medical treatment may become necessary.
Practitioners and researchers must always rely on their own experience and knowledge in
evaluating and using any information, methods, compounds, or experiments described herein.
In using such information or methods they should be mindful of their own safety and the safety
of others, including parties for whom they have a professional responsibility.
To the fullest extent of the law, neither the Publisher nor the authors, contributors, or editors,
assume any liability for any injury and/or damage to persons or property as a matter of products
liability, negligence or otherwise, or from any use or operation of any methods, products,
instructions, or ideas contained in the material herein.
ISBN: 978-0-12-823761-8
For Information on all Academic Press publications
visit our website at
https://www.elsevier.com/books-and-journals
Publisher:Stacy Masucci
Acquisitions Editor:Kattie Washington
Editorial Project Manager:Sara Pianavilla
Production Project Manager:Omer Mukthar
Cover Designer:Greg Harris
Typeset by MPS Limited, Chennai, India

Contents
List of contributors xxi
Foreword xxxv
Preface xxxvii
Section 1 The societal burden of aging
1. Global aging and health determinants in a changing world 3
Miguel Padeiro, Paula Santana and Marcus Grant
1.1Introduction 3
1.2The geographies of a global trend 3
1.2.1Global patterns and projections 3
1.2.2Multiscale intraregional variations of the aging process 8
1.3Environmental health in later life 10
1.3.1From successful aging to the role of place and inequities 10
1.3.2How environment affects physical health in old age 11
1.3.3The subjective experience of place: place attachment and residential normalcy 15
1.4Global stressors in a changing world 17
1.4.1Welfare state and neoliberalism 17
1.4.2Climate change and health in old age 18
1.4.3Migrations and health in old age 19
1.4.4Discrimination as a health issue for older persons 21
1.5Conclusion 21
Acknowledgments 22
References 22
2. Flagship initiatives for healthy living and active aging in Europe:
the European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing and
the Reference Sites 31
João O. Malva, Daan Bultje, Vicente Traver-Salcedo, Ana Maria Carriazo, Maddalena Illario,
Vicenzo De Luca, Lucyna A. Wozniak, Jean Bousquet, Nick Guldemond, Inês Costa,
Helena Canhão, Elísio Costa and John Farrel
2.1Demographic changes and aging 31
2.2The European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing 32
2.2.1European Innovation Partnership on Active and Healthy Ageing cross-cutting
initiatives 34
2.3Reference sites—case studies 34
v

2.3.1Ageing@Coimbra Reference Site 34
2.3.2The Healthy Ageing Network Northern Netherlands 36
2.3.3Valencia region Reference Site 37
2.3.4Andalusia Reference Site 38
2.3.5The Lodz4Generations Reference Site 39
2.3.6Campania Reference Site (ProMIS network) 41
2.3.7MACVIA-France Reference Site 42
2.4Reference Site Collaborative Network 42
2.5Transition from Horizon 2020 to Horizon Europe—the role of IN-4-Active and
Healthy Ageing 44
2.6Future perspectives 45
Acknowledgment 46
References 47
3. Aging in Africa, challenges and opportunities—the particular case of
Cabo Verde 49
Fernando J. Regateiro, António Correia e Silva, António M.D. Brehm, Dario D. Reis,
Deisa S.R.C. Semedo, Edith Pereira, Hélder Spínola, Jorge N. Barreto,
Judite M. Nascimento, Maria L. Lima Mendonça and Maria Natalina L. Silva
3.1Aging in Africa and West African Region 49
3.2Geography and climate of Cabo Verde 50
3.3Cabo Verde, the historical healthy islands 51
3.4Epidemiology of slave society 51
3.5Cabo Verde Famines 52
3.6Cabo Verdean population genetics 53
3.7Age pyramid of Cabo Verdean population 55
3.8Urbanization of Cabo Verdean population 55
3.9Aging and the emergence of a new demographic model 57
3.10Elderly in Cabo Verde 58
3.11Health and national health service—philosophy, structures, and budget 59
3.12Healthy and active aging policies 60
3.13Aging and poverty 60
3.14Aging and gender 61
3.15To a healthy living and active aging in Cabo Verde—the future 62
References 63
4. Flagship initiatives to prevent and treat diabetes as a burden of
western societies 67
Peter Goulden and Eugenia Carvalho
4.1Introduction 67
4.1.1Demographics of diabetes and prediabetes 68
vi
Contents

4.1.2Healthcare literacy and numeracy 68
4.1.3Food insecurity and dietary quality 69
4.1.4Community engagement 69
4.2Impact of research: prediabetes 70
4.2.1The diabetes prevention program study 70
4.2.2The finnish diabetes prevention study 71
4.3Lifestyle interventions 71
4.3.1The national diabetes prevention program 71
4.3.2Exercise 72
4.3.3Pharmacologic therapy in prediabetes 72
4.4Impact of research: diabetes 73
4.4.1Diabetes self-management education 73
4.5Summary and conclusions 74
References 75
5. Determining factors on active aging in Asia and Oceania: a systematic
review 77
Yuezhong Liu, Rakhi Verma and Yin-Leng Theng
5.1Introduction 77
5.2Methodology 78
5.2.1Population aging in Asia and Oceania 78
5.2.2Data sources and search strategies 78
5.2.3Study selection 79
5.2.4Bias assessment 79
5.2.5Data extraction 80
5.3Results 81
5.3.1Exergaming/active video games 81
5.3.2Health wearables and activity trackers 85
5.3.3Smartphones 85
5.3.4Web-based programs 96
5.4Discussion and concluding remarks 105
References 106
6. Healthy living and active aging in Latin America and the Caribbean
countries: biological, demographic, and epidemiological challenges 113
João M. Coelho-Filho, Reinaldo B. Oriá, Karla C.Giacomin, Gerly A.C. Brito, Marcos Santos,
Veronica Aran, Manoela Heringer, Deiziane V.S. Costa, Ronaldo P. Dias and Vivaldo M. Neto
6.1Introduction 113
6.2Demographic and epidemiological changes in the Latin America and the Caribbean
countries 115
vii
Contents

6.3Age-related biological changes and diseases in the context of Latin America and the
Caribbean countries 119
6.3.1Immunosenescence and infectious diseases 121
6.3.2Age-related intestinal microbiota changes: the role in neurodegenerative and
metabolic diseases 126
6.3.3Common age-related diseases: cancer, vascular diseases, diabetes and
neurodegenerative disorders 128
6.4Health and social initiatives for the promotion of healthy living and active aging 133
6.4.1Age-friendly initiatives 133
6.4.2Labor force participation and active aging 135
6.5Selected health issues among older people: evidence from long-term cohorts in Latin
America 137
6.6Conclusion 150
References 150
Section 2 The biology of aging
7. Identification of metrics of molecular and cellular resilience in
humans and animal models 161
Felipe Sierra
7.1Biomedicine is focused on disease, not health 161
7.2Comorbidities are the prevailing characteristic of older age 162
7.3Chronological versus physiological age 163
7.4Linking aging to disease: geroscience principles 164
7.5A common thread: improvement of resilience 166
7.6Defining resilience at the molecular level 167
7.7Measuring molecular resilience 169
7.8We need to develop resilience metrics in animal models 171
7.9Translation of resilience measurements to humans 172
7.10Conclusions 172
References 173
8. A metabolic and mitochondrial angle on aging 175
Ana I. Duarte, Izabela Sadowska-Bartosz, Agnieszka Karkucinska-Wieckowska,
Magdalena Lebiedzinska-Arciszewska, Carlos M. Palmeira, Anabela P. Rolo, Yaschar Kabiri,
Barbara Zavan, Paolo Pinton, Fernanda Borges, Hans Zischka, John G. Jones,
Grzegorz Bartosz, Paulo J. Oliveira and Mariusz R. Wieckowski
Abbreviations 175
8.1Aging and longevity: revisiting the evolutionary perspectives and controversies 177
8.2Aging and longevity: challenging the traditional views for mitochondrial-derived
oxidative stress 178
viii
Contents

8.3Changes of mitochondrial function and structure associated with aging 181
8.3.1Oxidative phosphorylation and aging 181
8.3.2Mitochondrial morphology and dynamics in aging 184
8.4A metabolic angle on aging 185
8.4.1Carbohydrate metabolism and aging 185
8.4.2Lipid metabolism and aging 186
8.4.3Protein metabolism and aging 187
8.4.4Nutrient metabolism and caloric restriction 188
8.5Oxidative stress and aging 188
8.5.1Reactive oxygen species and their reactions 188
8.5.2Reactive oxygen species as the cause of aging 192
8.5.3Antioxidant defense in aging 193
8.5.4Mitochondrial free radical theory of aging 196
8.5.5Accumulation of reactive oxygen species-induced damage with aging 199
8.5.6Age-related oxidative modifications of mitochondria 202
8.6Potential strategies against aging to increase longevity 208
8.6.1Metabolic control-related approaches 208
8.6.2Mitochondria-related antioxidant approaches 216
8.7Conclusions 225
Acknowledgments 225
References 225
9. Intercellular communication and aging 257
Teresa M. Ribeiro-Rodrigues, George Kelly, Viktor I. Korolchuk and Henrique Girao
9.1Importance of intercellular communication 257
9.2The defining features of senescence 258
9.3The mechanisms responsible for the induction of cellular senescence 259
9.4Senescence associated secretory phenotype 260
9.5Intercellular communication mediated by gap junctions and connexin channels 261
9.6Intercellular communication mediated by tunneling nanotubes 264
9.7Intercellular communication mediated by extracellular vesicles 265
9.8Concluding remarks 269
Acknowledgments 269
References 269
10. Genomic instability and aging 275
Zhiquan Li, Sharath Anugula and Lene Juel Rasmussen
10.1Introduction 275
10.2DNA strand breakage-induced genomic instability 277
10.3Replication-induced genomic instability 277
ix
Contents

10.3.1Replication stress 277
10.3.2Translesion DNA synthesis 278
10.3.3Mismatch repair 279
10.4Transcription-induced genomic instability 279
10.4.1Transcription-coupled repair 280
10.4.2Transcription-replication conflicts 280
10.5Nucleotide pools 280
10.6Mitochondrial functions in genomic integrity 281
10.6.1Mitochondrial oxidative stress 281
10.6.2FOXO in oxidative DNA damage response 282
10.6.3Mitochondrial genome maintenance 282
10.6.4Mitochondrial dysfunction 283
10.6.5Mitophagy 283
10.7Genomic instability in health and disease 284
10.7.1Longevity 284
10.7.2Progeroid syndromes 285
10.7.3Cancer 286
10.7.4Neurodegeneration 286
10.8Aging interventions activating DNA repair 286
10.8.1Exercise 286
10.8.2Dietary restriction 287
10.8.3Nicotinamide adenine dinucleotide 287
10.9Conclusion and future perspectives 288
Acknowledgments 288
References 288
11. Telomeres and cell homeostasis in aging 297
Stella Victorelli and João F. Passos
11.1What is cellular senescence 297
11.2Link between cell senescence and telomeres 297
11.3Critically short telomeres activate a DNA damage response and senescence 298
11.4Telomere dysfunction can occur in a length-independent manner 299
11.5Mechanisms by which stress accelerates telomere dysfunction 301
11.6Telomere-associated DNA damage response foci accumulate during aging and
disease 303
References 306
12. Cellular senescence during aging 311
Thomas von Zglinicki
12.1Cell senescence is a complex stress response 311
12.2The building blocks of the senescent phenotype 314
x
Contents

12.2.1Telomeres and the DNA damage response 314
12.2.2Senescence-associated secretory phenotype 316
12.2.3Senescence-associated mitochondrial dysfunction 317
12.2.4Nutrient signaling 318
12.2.5Autophagy/mitophagy 318
12.2.6Epigenetic reprogramming 320
12.3Senescence during aging in vivo 320
12.3.1Senescence in postmitotic cells 321
12.3.2Senescent cell bystander effects 321
12.4Senolytics and senostatics as anti-aging interventions 322
12.4.1Senolytics 322
12.4.2Senostatics 325
12.5Conclusion 326
References 326
13. The epigenetics of aging 333
Athanasios Metaxakis, Ilias Gkikas and Nektarios Tavernarakis
13.1Introduction 333
13.2Epigenetic alterations and aging 334
13.2.1Histone depletion 334
13.2.2Non-canonical histone variants 335
13.2.3Histone acetylation 335
13.2.4Histone methylation 336
13.2.5ATP-dependent chromatin remodeling 337
13.2.6DNA methylation 338
13.2.7Non-coding RNA molecules 340
13.3Epigenetic alterations and age-related diseases 341
13.3.1Cancer and epigenetics 341
13.3.2Neuronal diseases and epigenetics 343
13.3.3Cardiovascular disease and epigenetics 344
13.4Conclusions 345
Acknowledgment 347
Conflict of interest 347
References 347
14. Disrupted cellular quality control mechanisms in aging 359
Cristina Carvalho, Joana F. Pires, Paula I. Moreira and Nuno Raimundo
14.1Aging: is it a programmed fate and/or an error accumulation? 359
14.2Autophagy: an evolutionarily conserved process 360
14.3Role of autophagy in aging: what can go wrong? 364
xi
Contents

14.4The chase for“eternal youth”: can autophagy-directed interventions be the
much-desired youth elixir? 366
14.5Going down the rabbit hole: how lysosomes modulate longevity pathways 370
14.6Partners in crime: mitochondria and lysosomes need each other 373
References 374
15. Stem cells, fitness, and aging 385
Kristina Kitaeva, Andrey Kiyasov, Albert Rizvanov, Catrin Rutland and
Valeriya Solovyeva
15.1Introduction 385
15.2Cell fitness and cell competition 386
15.3Senescent mesenchymal stem cell phenotype 387
15.4The functionality changes in senescent mesenchymal stem cells 389
15.5The role of factors associated with aging 390
15.5.1Oxidative stress 390
15.6Genetic and epigenetic aspects 391
15.7Senescence-associated secretory phenotype and the microenvironment 393
15.8Therapeutic strategies to rejuvenate and increase fitness 395
15.9Conclusion 397
Acknowledgments 398
References 398
16. Programming of early aging 407
Susana P. Pereira, Luís F. Grilo, Renata S. Tavares, Rodrigo M. Gomes,
João Ramalho-Santos, Susan E. Ozanne and Paulo Matafome
16.1Epidemiology of early life environment and adult aging—developmental origins
of health, disease, and aging? 407
16.2Early life nutrition and programming of adult aging and lifespan 408
16.2.1Prenatal malnutrition, longevity, and aging 408
16.2.2Can lactation and early life nutrition contribute to early aging? 410
16.3Mechanisms underlying early programming of aging 411
16.3.1Metabolic programming 411
16.3.2Early cellular miscommunication and cellular senescence 412
16.3.3Programming of genomic aging and epigenetic alterations 413
16.4Early programming of aging-related diseases 414
16.4.1Inflammaging 414
16.4.2Cognitive decline and dementia 415
16.4.3Aging-related neoplasia 416
16.4.4Cardiovascular aging 417
16.4.5Physical frailty 418
xii
Contents

16.5Transgenerational passage of the aging clock—reproductive cell plasticity and
selection 419
16.6Life interventions to“Re-set the Clock” 421
16.6.1Nutrigenomics as a strategy to revert early life programming 421
16.6.2Running against aging—exercise as anti-aging“medicine” 422
16.7Conclusion 423
References 424
Section 3 Aging-related physiology, disease and
prevention of aging-related diseases
17. Polypharmacy and medication adherence 435
Marta Lavrador, Ana Cristina Cabral, Margarida Castel-Branco,
Isabel Vitoria Figueiredo and Fernando Fernandez-Llimos
17.1Adherence to therapy and medication management 435
17.1.1Definition and classification 435
17.1.2Assessment methodologies 437
17.1.3Interventions in medication nonadherence 439
17.2Concept of polypharmacy 442
17.2.1Potentially inappropriate medication in the elderly 443
17.2.2Pharmacokinetic and pharmacodynamic changes in older people 444
17.3Inappropriate polypharmacy management 446
17.3.1Implicit tools 447
17.3.2Explicit tools 447
17.4Epilogue 451
References 452
18. How molecular imaging studies can disentangle disease mechanisms in
age-related neurodegenerative disorders 455
Edoardo R. de Natale, Heather Wilson, Chi Udeh-Momoh, Jamie K. Ford,
Marios Politis and Lefkos T. Middleton
18.1Introduction 455
18.2Molecular imaging of neuroinflammation 457
18.3Molecular imaging of mitochondria dysfunction and oxidative stress 461
18.4Molecular imaging of misfolded proteins 462
18.4.1Molecular tracers of amyloid and tau in vivo PET imaging 463
18.5In vivo imaging of brain metabolic processes and activity 466
18.5.1Molecular imaging of cerebral hypometabolism 466
18.5.2Molecular imaging of brain functional connectivity 467
xiii
Contents

18.6Imaging of iron accumulation 469
18.7Emerging mechanisms of neurodegeneration 471
18.7.1Glymphatic system 471
18.7.2O-GLcNAc 472
18.8Translational use of molecular imaging in neurodegenerative diseases 472
18.9Conclusions 473
References 474
19. Physical frailty 493
Yiming Pan and Lina Ma
Abbreviations 493
19.1The concept of frailty 495
19.1.1Frailty as a biological syndrome 495
19.1.2Frailty as cumulative deficits 495
19.2Frailty assessment 496
19.2.1Frailty measurement tools 496
19.2.2A two-step frailty measurement 496
19.3The biology of frailty 496
19.3.1Chronic inflammation 497
19.3.2Hypothalamic-pituitary axis stress response dysfunction 499
19.3.3Endocrine dysregulation (dysfunctional hormone regulation) 500
19.3.4Metabolic imbalance 500
19.3.5Oxidative stress and mitochondrial dysfunction 501
19.3.6Genomic factors 502
19.3.7Metabolomic markers 503
19.4Animal models of frailty 504
19.5Interventions to attenuate frailty 506
19.5.1Pharmacological interventions 506
19.5.2Nonpharmacological interventions 508
19.6Conclusion 509
References 509
20. The extracellular matrix in cardiovascular aging 523
Deolinda Santinha, Andreia Vilaça, Alessandro Ori and Lino Ferreira
Abbreviations 523
20.1Introduction 523
20.2Physiological alterations of the aged heart 525
20.2.1Aging induces functional and morphologic cardiac alterations 525
20.3Young cardiac extracellular matrix 526
xiv
Contents

20.3.1Collagens 527
20.3.2Elastin 528
20.3.3Matricellular proteins: secreted protein, acidic and rich in cysteine and
thrombospondin 529
20.3.4Glycosaminoglycans and proteoglycans 530
20.3.5Adhesive proteins: fibronectin and laminin 530
20.3.6Basement membrane 531
20.4Aged cardiac extracellular matrix 531
20.4.1Collagen matrix—synthesis, deposition and modification with age 531
20.4.2Alterations on glycosaminoglycans and proteoglycans in the aged heart 536
20.4.3Alterations on matrix adhesive proteins with aging 536
20.5How does the aged heart respond to disease? 536
20.5.1Age-associated extracellular matrix remodeling in MI 537
20.5.2Age-associated cardiac extracellular matrix remodeling in heart failure 537
20.6Conclusions and perspectives 538
Acknowledgments 539
References 539
21. Aging-related neoplasia 547
Ana Bela Sarmento Ribeiro, Maria Filomena Botelho, Ana Cristina Gonçalves,
Joana Barbosa Melo, Mafalda Laranjo, Raquel Alves, Joana Jorge, Ilda Patrícia Ribeiro,
Salomé Pires, Margarida Abrantes, Vera Constâncio, Carmen Jerónimo,
Isabel Marques Carreira, Manuel Santos Rosa and Rafael Solana
21.1Introduction 547
21.2Aging and the risk of cancer 548
21.3Cellular senescence and carcinogenesis 549
21.4Oxidative stress and carcinogenesis in aging 550
21.5The hallmarks of aging and neoplasia 551
21.5.1Cell signaling 551
21.5.2Telomeres and telomerase 553
21.5.3Genomic instability 554
21.5.4Epigenetic aging and neoplasia 556
21.5.5Proteostasis 557
21.5.6Metabolism deregulation 558
21.5.7Immune system dysfunction 559
21.5.8Persistent viral infection 560
21.5.9Stem cells 561
21.6Neoplasias and aging 562
21.6.1Aging-related neoplasias 562
21.6.2Cancer therapeutics and aging 564
21.7Conclusion 567
References 570
xv
Contents

22. Multidimensional frailty as an outcome of biological aging:
immunosenescence and inflammaging in the life course perspective 577
M. Cristina Polidori, Luigi Ferrucci and Claudio Franceschi
22.1Introduction 577
22.2Relevance of mechanisms of aging for medicine in the 21st century 578
22.3Two facets of immunosenescence and inflammaging 579
22.4Pathophysiological relevance of immunosenescence and inflammaging in the
context of frailty: relevance for COVID-19 581
22.5Concluding remarks and research outlook 583
References 583
Further reading 585
23. Geroscience: a unifying view on aging as a risk factor 587
Cristina Mas-Bargues, Aurora Román-Domínguez, Consuelo Borrás and José Viña
23.1Centenarians: a growing population 587
23.2Morbidity compression in centenarians 587
23.3Limits of human longevity 589
23.4Exceptional aging“must-haves” 590
23.4.1Low-grade inflammation 590
23.4.2Genetic signature 591
23.4.3Fine-tuned apoptosis 592
23.4.4Stem cell pluripotency 593
23.4.5Healthy lifestyle 593
23.5Exceptional homeostasis in exceptional aging 595
23.6Centenarians beyond 120? 596
References 596
Section 4 The future and innovation in aging
24. Aging support with socially assistive robots 603
Jorge Dias and João Sequeira
24.1Introduction 603
24.1.1Social robotics tools for demanding societies 605
24.1.2Where are we in social robotics? 605
24.2Where is social robotics heading? 608
24.2.1Social robots for aging societies 609
24.2.2User behaviors under uncertainty—the bayesian user model 611
24.2.3Online knowledge integration using learning 613
xvi
Contents

24.3Results with a team of robots 614
24.4User’s attributes from distributed, asynchronous data 616
24.5Collectively cluster users into distinguishable profiles 618
24.6Discussion 618
Acknowledgments 621
References 621
25. Machine learning in the context of better healthcare in aging 625
Jorge Henriques, Caio Ribeiro, Teresa Rocha, Simão Paredes, Paulo de Carvalho,
Ana I. Duarte, Alex A. Freitas, Teresa Cunha-Oliveira and Francisco B. Pereira
25.1Introduction 625
25.2Machine learning overview 626
25.3A review of machine learning applications for aging research 628
25.4Telemonitoring data mining for hearth failure management 629
25.4.1Heart failure condition 630
25.4.2Algorithms for heart failure management 631
25.4.3Experimental results 634
25.4.4Discussion 636
25.5Machine learning for the English Longitudinal Study of Ageing 636
25.5.1A brief overview of random forest classifiers 637
25.5.2Preparing the English Longitudinal Study of Ageing-nurse data for the
classification task 637
25.5.3Computational results 639
25.6Feature importance analysis 640
25.7Conclusion 643
References 643
26. The future of integrated care in aged individuals 649
Alexandre Lourenço, Maja Furlan de Brito and Bárbara Gomes
26.1Introduction 649
26.2The current model is more and more inadequate 650
26.3The avoidable suffering 651
26.4An integrated care approach 651
26.4.1Healthy aging and disease prevention 652
26.4.2Patient-centeredness and multimorbidity 653
26.4.3Dementia 655
26.4.4Palliative, end life, and bereavement care 656
26.5Key messages 658
References 658
xvii
Contents

27. Moving from reactive to preventive medicine 663
Lina Badimon, Teresa Padro and Gemma Vilahur
27.1Introduction 663
27.2Aging and major chronic diseases 664
27.3The mechanistic interplay between aging and age-related diseases. In the search
of evidence for preventive medicine 664
27.3.1Immunosenescence and age-related chronic diseases 666
27.3.2Epigenetic drift and age-related chronic diseases 667
27.4Age-related diseases—prevention initiatives are in order 667
27.5Do we have preventive strategies for ameliorating age-related diseases? 668
27.5.1Non-pharmacological approaches 668
27.5.2Pharmacological interventions 669
27.6Cardiovascular disease: the success of prevention 670
27.6.1Hypertension: the most prevalent cardiovascular risk factor 670
27.7Low-density lipoproteins-cholesterol lowering: the lower, the better 672
27.7.1The need to control the obesity pandemic 674
27.7.2Primordial prevention: the sooner, the better 674
27.8Concluding remarks 676
References 676
28. Personalized medicine: will it work for decreasing age-related morbidities? 683
Christopher R. Martens, Devin Wahl and Thomas J. LaRocca
28.1Introduction 683
28.2Historical perspective 683
28.3Slowing aging with GeroScience 684
28.3.1The biological hallmarks of aging 684
28.3.2A case for personalized aging 686
28.4Personalized medicine for optimal longevity 686
28.5Emerging predictors of“biological aging” 687
28.5.1Epigenetic clocks 687
28.5.2Transcriptomics 688
28.5.3Metabolomics and proteomics 688
28.5.4The gut microbiome 689
28.6Applying personalized medicine to GeroScience 690
28.6.1Personalized nutrition 691
28.7Challenges and barriers to implementing personalized aging 692
28.7.1Minimizing the risk-benefit ratio 693
28.7.2Increasing diversity in clinical research 693
28.7.3Improving adherence and accessibility 694
28.7.4Innovation in clinical trial design 694
xviii
Contents

28.7.5Ethical and policy concerns 696
28.7.6Cross-disciplinary innovation 696
28.8Conclusion 696
References 697
29. Interventions that target fundamental aging mechanisms:
myths and realities 701
Erin O. Wissler Gerdes, Yi Zhu, Tamar Tchkonia and James L. Kirkland
29.1Introduction 701
29.2Pillars of aging 701
29.3Genomic instability 702
29.3.1Telomere attrition 702
29.3.2Epigenetic alterations 702
29.3.3Loss of proteostasis 703
29.3.4Deregulated nutrient sensing 703
29.3.5Mitochondrial dysfunction 703
29.3.6Cellular senescence 704
29.3.7Stem cell exhaustion 705
29.3.8Altered intercellular communication 705
29.4Unitary theory of fundamental aging processes 705
29.5Health span versus lifespan 705
29.6Myths and realities 707
29.6.1Senolytics 707
29.6.2Other pharmacological interventions 712
29.6.3Behavioral/dietary interventions 714
29.7Clinical trials and treating disease 715
29.7.1Safety; risk/benefit ratio 715
29.7.2Combining or sequencing therapies 715
29.7.3Translational geroscience network 716
29.8Conclusion 717
Conflict of interest disclosure 717
References 718
30. Being a frail older person at a time of the COVID-19 pandemic 725
Yaohua Chen, Susanne Röhr, Berenice Maria Werle and Roman Romero-Ortuno
30.1Introduction 725
30.1.1A minority of community-dwelling older adults are frail 725
30.1.2Frailty in the time of a pandemic: the“measured”versus the“lived” 726
30.2The community perspective 727
30.2.1COVID-19-related challenges in community-dwelling frail older people 728
xix
Contents

30.2.2A glimpse of hope 730
30.3The hospital perspective 731
30.3.1Atypical presentations 732
30.3.2Biological heterogeneity of the population of hospitalized older people 732
30.3.3Ethical considerations 733
30.3.4Optimization of the hospital environment and opportunities for in-hospital
rehabilitation 734
30.3.5Hospital-associated deconditioning and post-COVID-19 fatigue 735
30.4The nursing home perspective 735
30.5Research on COVID-19 treatments and service development perspectives 737
30.6Conclusions 739
Competing interest 739
Funding 739
References 740
31. Aging: an illustrated adventure 745
João Ramalho-Santos and André Caetano
Index 755
xx
Contents

List of contributors
Margarida Abrantes
Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR) Area of Environment,
Genetics and Oncobiology (CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra,
Coimbra, Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University
of Coimbra, Coimbra, Portugal; Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra,
Portugal; Institute of Biophysics, Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal
Raquel Alves
Laboratory of Oncobiology and Hematology and University Clinic of Hematology, Faculty of
Medicine (FMUC), University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Coimbra Institute for Clinical
and Biomedical Research (iCBR) Area of Environment, Genetics and Oncobiology
(CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; CIBB - Center
for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal;
Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra, Portugal
Sharath Anugula
Center for Healthy Aging, Department of Cellular and Molecular Medicine, University of
Copenhagen, Copenhagen, Denmark
Veronica Aran
Paulo Niemeyer State Brain Institute of the Health Secretariat of the State of Rio de Janeiro,
Rio de Janeiro, Brazil
Lina Badimon
Cardiovascular Program ICCC - Research Institute Hospital de la Santa Creu i Sant Pau,
IIB-Sant Pau, Barcelona, Spain; Centro de Investigación Biomédica en Red Cardiovascular
(CIBERCV), Instituto de Salud Carlos III, Madrid, Spain; Autonomous University of
Barcelona (UAB), Barcelona, Spain
Jorge N. Barreto
Directorate National of Health, Ministry of Health and Social Security, Praia, Cabo Verde
Grzegorz Bartosz
Department of Bioenergetics, Food Analysis and Microbiology, Institute of Food Technology
and Nutrition, College of Natural Sciences, Rzeszow, Poland
Fernanda Borges
CIQUP, Department of Chemistry and Biochemistry, School of Sciences, University of Porto,
Porto, Portugal
Consuelo Borrás
Freshage Research Group, Department of Physiology, Faculty of Medicine, University of
Valencia, CIBERFES-ISCIII, INCLIVA, Valencia, Spain
xxi

Maria Filomena Botelho
Coimbra Institute for Clinical and BiomedicalResearch (iCBR) Area ofEnvironment, Genetics
and Oncobiology (CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra,Coimbra,Portugal;
CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal; Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra, Portugal; Institute of
Biophysics, Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Jean Bousquet
MACVIA-France, Montpellier, France
António M.D. Brehm
Human Genetics Laboratory, University of Madeira, Funchal, Portugal
Gerly A.C. Brito
Department of Morphology, Faculty of Medicine, Federal University of Ceará, Fortaleza, CE,
Brazil
Daan Bultje
Healthy Ageing Network Northern Netherlands (HANNN), Groningen, The Netherlands
Ana Cristina Cabral
Pharmacology and Pharmaceutical Care Laboratory, Faculty of Pharmacy, University of
Coimbra, Coimbra, Portugal
André Caetano
CNC - Centre for Neuroscience and Cell Biology, CIBB - Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Helena Canhão
Lisbon AHA Reference Site, CHRC, NOVA Medical School, Universidade NOVA de
Lisboa, Lisbon, Portugal
Isabel Marques Carreira
Coimbra Institute for Clinical and BiomedicalResearch (iCBR) Area ofEnvironment, Genetics
and Oncobiology (CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra,Coimbra,Portugal;
CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal; Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra, Portugal; Institute of
Biophysics, Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Ana Maria Carriazo
Andalusia Reference Site, Regional Ministry of Health and Families of Andalusia, Seville, Spain
Cristina Carvalho
CNC - Centre Center for Neuroscience and Cell Biology, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal; IIIUC -Institute for Interdisciplinary Research, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of
Coimbra, Coimbra, Portugal
Eugenia Carvalho
CNC - Centre Center for Neuroscience and Cell Biology, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal; IIIUC - Institute for Interdisciplinary Research, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal
xxiiList of contributors

Margarida Castel-Branco
Pharmacology and Pharmaceutical Care Laboratory, Faculty of Pharmacy, University of
Coimbra, Coimbra, Portugal; Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR),
University of Coimbra,Coimbra, Portugal
Yaohua Chen
Global Brain Health Institute, Trinity College Dublin, Dublin, Ireland; University of Lille,
Inserm UMR-S1172, Lille Neurosciences & Cognition, Degenerative and Vascular Cognitive
Disorders, CHU Lille, LiCEND, Lille, France; Department of Geriatrics, CHU Lille, Lille,
France
João M. Coelho-Filho
Department of Clinical Medicine, Faculty of Medicine, Federal University of Ceará, Fortaleza,
CE, Brazil
Vera Constâncio
Cancer Biology and Epigenetics Group, Research Center of IPO Porto (CI-IPOP)/
RISE@CI-IPOP (Health Research Network), Portuguese Oncology Institute of Porto (IPO
Porto)/Porto Comprehensive Cancer Centre (Porto.CCC), Porto, Portugal; Department of
Pathology and Molecular Immunology, School of Medicine and Biomedical Sciences,
University of Porto (ICBAS-UP), Porto, Portugal
António Correia e Silva
Faculty of Social Sciences, Humanities and Arts, University of Cabo Verde, Praia, Cabo Verde
Deiziane V.S. Costa
Department of Morphology, Faculty of Medicine, Federal University of Ceará, Fortaleza, CE,
Brazil; Division of Infectious Diseases and International Health, University of Virginia,
Charlottesville, VA, United States
Elísio Costa
UCIBIO REQUIMTE, Faculty of Pharmacy and Competence Center on Active and Healthy
Ageing (Porto4Ageing Reference Site), University of Porto, Porto, Portugal
Inês Costa
Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR), CIBB - Center for
Innovative Biomedicine and Biotechnology, Institute of Pharmacology and Experimental
Therapeutics, Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Teresa Cunha-Oliveira
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, University of Coimbra, Cantanhede,
Portugal
Paulo de Carvalho
CISUC, Centre for Informatics and Systems of University of Coimbra, DEI, Coimbra,
Portugal
Vicenzo De Luca
Dipartimento di Sanità Pubblica, Università degli Studi di Napoli Federico II, Naples, Italy
Edoardo R. de Natale
Neurodegeneration Imaging Group, University of Exeter Medical School, London,
United Kingdom
xxiiiList of contributors

Jorge Dias
Institute of Systems and Robotics, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Center for
Autonomous Robotic Systems, Khalifa University, Abu Dhabi, UAE
Ronaldo P. Dias
Laboratory of Biology of Tissue Healing, Ontogeny and Nutrition, Department of
Morphology, Center of Biomedicine, Faculty of Medicine, Federal University of Ceará,
Fortaleza, CE, Brazil
Ana I. Duarte
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal; Institute for Interdisciplinary Research (IIIUC), University of Coimbra, Coimbra,
Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of
Coimbra, Coimbra, Portugal; CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, Centre for
Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
John Farrel
Reference Site Collaborative Network (RSCN), Brussels, Belgium
Fernando Fernandez-Llimos
Laboratory of Pharmacology, Department of Drug Sciences, Faculty of Pharmacy, University
of Porto, Porto, Portugal; Center for Health Technology and Services Research (CINTESIS),
University of Porto, Porto, Portugal
Lino Ferreira
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, CIBB—Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Faculty of
Medicine, University of Coimbra, Azinhaga de Santa Comba, Coimbra, Portugal
Luigi Ferrucci
National Institute on Aging, Baltimore, MD, United States
Isabel Vitoria Figueiredo
Pharmacology and Pharmaceutical Care Laboratory, Faculty of Pharmacy, University of
Coimbra, Coimbra, Portugal; Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR),
University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Jamie K. Ford
School of Public Health, Imperial College London, London, United Kingdom
Claudio Franceschi
Institute of Information Technologies, Mathematics and Mechanics and Photonics Center,
Department of Fundamental and Applied Research, National Research Lobachevsky State
University of Nizhni Novgorod, Nizhny Novgorod, Russia
Alex A. Freitas
School of Computing, University of Kent, Canterbury, United Kingdom
Maja Furlan de Brito
University of Coimbra, Faculty of Medicine, Coimbra, Portugal; King’s College London, Cicely
Saunders Institute of Palliative Care, Policy & Rehabilitation, London, United Kingdom
xxivList of contributors

Karla C. Giacomin
International Longevity Centre, Brazil. Centre for Studies in Public Health and Aging,
Oswaldo Cruz Foundation, Belo Horizonte, MG, Brazil
Henrique Girao
University of Coimbra, Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR),
Faculty of Medicine, Coimbra, Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and
Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Clinical Academic Centre of
Coimbra (CACC), Coimbra, Portugal
Ilias Gkikas
Institute of Molecular Biology and Biotechnology, Foundation for Research and Technology
Hellas, Heraklion, Greece; Department of Biology, University of Crete, Heraklion, Greece
Bárbara Gomes
University of Coimbra, Faculty of Medicine, Coimbra, Portugal; King’s College London, Cicely
Saunders Institute of Palliative Care, Policy & Rehabilitation, London, United Kingdom
Rodrigo M. Gomes
Department of Physiological Sciences, Biological Sciences Institute, Federal University of
Goias, Goiania, Brazil
Ana Cristina Gonçalves
Laboratory of Oncobiology and Hematology and University Clinic of Hematology, Faculty of
Medicine (FMUC), University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Coimbra Institute for Clinical
and Biomedical Research (iCBR) Area of Environment, Genetics and Oncobiology
(CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; CIBB - Center
for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal;
Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra, Portugal
Peter Goulden
Icahn School of Medicine at Mount Sinai, Division of Endocrinology, Diabetes & Bone
Disease, Department of Medicine, Mount Sinai Morningside & West, New York, NY, United
States
Marcus Grant
Environmental Stewardship for Health of People and Planet, Bristol, England; Cities &
Health, Bristol, England
Luís F. Grilo
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, CIBB - Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; PDBEB - PhD
Programme in Experimental Biology and Biomedicine, IIIUC - Institute for Interdisciplinary
Research, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Nick Guldemond
Department of Public Health and Primary Care, Leiden University Medical Center, Leiden,
The Netherlands; Faculty of Preventive Medicine, Department of Public Health and
Healthcare NA Semashko, IM Sechenov First Moscow State Medical University, Moscow,
Russia
Jorge Henriques
CISUC, Centre for Informatics and Systems of University of Coimbra, DEI, Coimbra, Portugal
xxvList of contributors

Manoela Heringer
Paulo Niemeyer State Brain Institute of the Health Secretariat of the State of Rio de Janeiro,
Rio de Janeiro, Brazil
Maddalena Illario
Dipartimento di Sanità Pubblica, Università degli Studi di Napoli Federico II, Naples, Italy
Carmen Jerónimo
Cancer Biology and Epigenetics Group, Research Center of IPO Porto (CI-IPOP)/
RISE@CI-IPOP (Health Research Network), Portuguese Oncology Institute of Porto (IPO
Porto)/Porto Comprehensive Cancer Centre (Porto.CCC), Porto, Portugal; Department of
Pathology and Molecular Immunology, School of Medicine and Biomedical Sciences,
University of Porto (ICBAS-UP), Porto, Portugal
John G. Jones
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, CIBB - Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Joana Jorge
Laboratory of Oncobiology and Hematology and University Clinic of Hematology, Faculty of
Medicine (FMUC), University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Coimbra Institute for Clinical
and Biomedical Research (iCBR) Area of Environment, Genetics and Oncobiology
(CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; CIBB - Center
for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal;
Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra, Portugal
Yaschar Kabiri
Institute of Toxicology and Environmental Hygiene, Technical University of Munich, School
of Medicine, Munich, Germany
Agnieszka Karkucinska-Wieckowska
Department of Pathology, The Children’s Memorial Health Institute, Warsaw, Poland
George Kelly
Biosciences Institute, Faculty of Medical Sciences, Newcastle University, Campus for Ageing
and Vitality, Newcastle Upon Tyne, United Kingdom
James L. Kirkland
Department of Physiology and Biomedical Engineering, Mayo Clinic, Rochester, MN,
United States; Division of General Internal Medicine, Department of Medicine, Mayo Clinic,
Rochester, MN, United States
Kristina Kitaeva
University of Nottingham, School of Veterinary Medicine and Science, Nottingham,
United Kingdom
Andrey Kiyasov
University of Nottingham, School of Veterinary Medicine and Science, Nottingham, United
Kingdom
Viktor I. Korolchuk
Biosciences Institute, Faculty of Medical Sciences, Newcastle University, Campus for Ageing
and Vitality, Newcastle Upon Tyne, United Kingdom
xxviList of contributors

Mafalda Laranjo
Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR) Area of Environment,
Genetics and Oncobiology (CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra,
Coimbra, Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University
of Coimbra, Coimbra, Portugal; Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra,
Portugal; Institute of Biophysics, Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Thomas J. LaRocca
Department of Health & Exercise Science, Colorado State University, Fort Collins, CO,
United States
Marta Lavrador
Pharmacology and Pharmaceutical Care Laboratory, Faculty of Pharmacy, University of
Coimbra, Coimbra, Portugal; Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR),
mUniversity of Coimbra, Coimbra, Portugal
Magdalena Lebiedzinska-Arciszewska
Laboratory of Mitochondrial Biology and Metabolism, University of Coimbra, Nencki
Institute of Experimental Biology, Polish Academy of Sciences, Warsaw, Poland
Zhiquan Li
Center for Healthy Aging, Department of Cellular and Molecular Medicine, University of
Copenhagen, Copenhagen, Denmark
Yuezhong Liu
Ageing Research Institute for Society and Education (ARISE), Nanyang Technological
University, Singapore
Alexandre Lourenço
Centro Hospitalar e Universitário de Coimbra, Coimbra, Portugal; NOVA National School of
Public Health, Public Health Research Centre, Universidade NOVA de Lisboa, Lisbon,
Portugal; Comprehensive Health Research Center (CHRC), Lisbon, Portugal
Lina Ma
Xuanwu Hospital Capital Medical University, Beijing, P.R. China
João O. Malva
Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR), CIBB - Center for
Innovative Biomedicine and Biotechnology, Institute of Pharmacology and Experimental
Therapeutics, Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Christopher R. Martens
Department of Kinesiology & Applied Physiology, University of Delaware, Newark, DE,
United States
Cristina Mas-Bargues
Freshage Research Group, Department of Physiology, Faculty of Medicine, University of
Valencia, CIBERFES-ISCIII, INCLIVA, Valencia, Spain
Paulo Matafome
CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra,
Coimbra, Portugal; Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR) and
Institute of Physiology, Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal;
Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra, Portugal
xxviiList of contributors

Joana Barbosa Melo
Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR) Area of Environment,
Genetics and Oncobiology (CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra,
Coimbra, Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University
of Coimbra, Coimbra, Portugal; Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra,
Portugal; Laboratory of Cytogenetics and Genomics, Faculty of Medicine (FMUC), University
of Coimbra, Coimbra, Portugal
Maria L. Lima Mendonça
National Institute of Public Health, Praia, Cabo Verde
Athanasios Metaxakis
Institute of Molecular Biology and Biotechnology, Foundation for Research and Technology
Hellas, Heraklion, Greece
Lefkos T. Middleton
School of Public Health, Imperial College London, London, United Kingdom; Public Health
Directorate, Imperial College NHS Healthcare Trust, London, United Kingdom
Paula I. Moreira
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of
Coimbra, Coimbra, Portugal; Laboratory of Physiology–Faculty of Medicine, University of
Coimbra, Coimbra, Portugal
Judite M. Nascimento
Faculty of Science and Technology, University of Cabo Verde, Praia, Cabo Verde
Vivaldo M. Neto
Paulo Niemeyer State Brain Institute of the Health Secretariat of the State of Rio de Janeiro,
Rio de Janeiro, Brazil
Paulo J. Oliveira
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, CIBB - Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; CIBB - Centre
for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Alessandro Ori
Leibniz Institute on Aging, Fritz Lipmann Institute (FLI), Jena, Germany
Reinaldo B. Oriá
Laboratory of Biology of Tissue Healing, Ontogeny and Nutrition, Department of
Morphology, Center of Biomedicine, Faculty of Medicine, Federal University of Ceará,
Fortaleza, CE, Brazil
Susan E. Ozanne
University of Cambridge Metabolic Research Laboratories and MRC Metabolic Diseases Unit
Institute of Metabolic Science, Addenbrooke’s Hospital, Cambridge, United Kingdom
Miguel Padeiro
Centre of Studies in Geography and Spatial Planning (CEGOT), Coimbra, Portugal;
Department of Geography and Tourism, Faculty of Arts and Humanities, University of
Coimbra, Portugal
xxviiiList of contributors

Teresa Padro
Cardiovascular Program ICCC - Research Institute Hospital de la Santa Creu i Sant Pau, IIB-
Sant Pau, Barcelona, Spain; Centro de Investigación Biomédica en Red Cardiovascular
(CIBERCV), Instituto de Salud Carlos III, Madrid, Spain
Carlos M. Palmeira
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal; CIBB - Centre for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of
Coimbra, Coimbra, Portugal; Department of Life Sciences, University of Coimbra, Coimbra,
Portugal
Yiming Pan
Xuanwu Hospital Capital Medical University, Beijing, P.R. China
Simão Paredes
Polytechnic of Coimbra, Coimbra Institute of Engineering, Coimbra, Portugal; CISUC,
Centre for Informatics and Systems of University of Coimbra, DEI, Coimbra, Portugal
João F. Passos
Department of Physiology and Biomedical Engineering, Mayo Clinic, Rochester, MN,
United States; Robert and Arlene Kogod Center on Aging, Mayo Clinic, Rochester, MN,
United States
Edith Pereira
IHMT, Universidade Nova de Lisboa, Lisbon, Portugal
Francisco B. Pereira
Polytechnic of Coimbra, Coimbra Institute of Engineering, Coimbra, Portugal; CISUC,
Centre for Informatics and Systems of University of Coimbra, DEI, Coimbra, Portugal
Susana P. Pereira
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, CIBB - Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Laboratory of
Metabolism and Exercise (LametEx), Research Centre in Physical Activity, Health and Leisure
(CIAFEL), Laboratory for Integrative and Translational Research in Population Health (ITR),
Faculty of Sport, University of Porto, Porto, Portugal
Paolo Pinton
Department of Medical Sciences and Laboratory for Technologies of Advanced Therapies
(LTTA), University of Ferrara, Ferrara, Italy
Joana F. Pires
Multidisciplinary Institute of Ageing, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Salomé Pires
Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR) Area of Environment,
Genetics and Oncobiology (CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra,
Coimbra, Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University
of Coimbra, Coimbra, Portugal; Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra,
Portugal; Institute of Biophysics, Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
xxixList of contributors

M. Cristina Polidori
Ageing Clinical Research, Department II of Internal Medicine and Center for Molecular
Medicine Cologne, University Hospital of Cologne, Cologne, Germany; Cologne Excellence
Cluster on Cellular Stress-Responses in Aging-Associated Diseases (CECAD), University of
Cologne, Cologne, Germany
Marios Politis
Neurodegeneration Imaging Group, University of Exeter Medical School, London, United
Kingdom
Nuno Raimundo
Multidisciplinary Institute of Ageing, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Penn State
University College of Medicine, Department of Cellular and Molecular Physiology, Hershey,
PA, United States
João Ramalho-Santos
Department of Life Sciences, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; CNC - Center for
Neuroscience and Cell Biology, CIBB - Centre for Innovative Biomedicine and Biotechnology,
University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Lene Juel Rasmussen
Center for Healthy Aging, Department of Cellular and Molecular Medicine, University of
Copenhagen, Copenhagen, Denmark
Fernando J. Regateiro
Institute of Medical Genetics, Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Dario D. Reis
Private Medical Practice, Praia, Cabo Verde
Caio Ribeiro
School of Computing, University of Kent, Canterbury, United Kingdom
Ilda Patrícia Ribeiro
Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR) Area of Environment,
Genetics and Oncobiology (CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra,
Coimbra, Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and Biotechnology, University
of Coimbra, Coimbra, Portugal; Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra,
Portugal; Laboratory of Cytogenetics and Genomics, Faculty of Medicine (FMUC), University
of Coimbra, Coimbra, Portugal
Teresa M. Ribeiro-Rodrigues
Coimbra Institute for Clinical and Biomedical Research (iCBR), Faculty of Medicine,
University of Coimbra, Coimbra, Portugal; CIBB - Center for Innovative Biomedicine and
Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Clinical Academic Centre of
Coimbra (CACC), Coimbra, Portugal
Albert Rizvanov
University of Nottingham, School of Veterinary Medicine and Science, Nottingham, United
Kingdom
xxx List of contributors

Teresa Rocha
Polytechnic of Coimbra, Coimbra Institute of Engineering, Coimbra, Portugal; CISUC,
Centre for Informatics and Systems of University of Coimbra, DEI, Coimbra, Portugal
Susanne Röhr
Global Brain Health Institute, Trinity College Dublin, Dublin, Ireland; Institute of Social
Medicine, Occupational Health and Public Health (ISAP), Medical Faculty, University of
Leipzig, Leipzig, Germany
Anabela P. Rolo
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, Centre for Innovative Biomedicine and
Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; CIBB - Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Department of
Life Sciences, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Aurora Román-Domínguez
Freshage Research Group, Department of Physiology, Faculty of Medicine, University of
Valencia, CIBERFES-ISCIII, INCLIVA, Valencia, Spain
Roman Romero-Ortuno
Global Brain Health Institute, Trinity College Dublin, Dublin, Ireland; Discipline of Medical
Gerontology, School of Medicine, Trinity College Dublin, Dublin, Ireland; Mercer’s Institute
for Successful Aging, St James’s Hospital, Dublin, Ireland
Manuel Santos Rosa
Institute of Immunology, Faculty of Medicine(FMUC),UniversityofCoimbra,Coimbra,
Portugal
Catrin Rutland
University of Nottingham, School of Veterinary Medicine and Science, Nottingham, United
Kingdom
Izabela Sadowska-Bartosz
Laboratory of Analytical Biochemistry, Institute of Food Technology and Nutrition, College
of Natural Sciences, Rzeszow, Poland
Paula Santana
Centre of Studies in Geography and Spatial Planning (CEGOT), Coimbra, Portugal;
Department of Geography and Tourism, Faculty of Arts and Humanities, University of
Coimbra, Portugal
Deolinda Santinha
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, CIBB - Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Faculty of
Medicine, University of Coimbra, Azinhaga de Santa Comba, Coimbra, Portugal; Inter-
University Doctoral Program in Aging and Chronic Diseases, Faculty of Medicine, University
of Coimbra, Azinhaga de Santa Comba, Coimbra, Portugal
Marcos Santos
Department of Dental Prosthesis and Materials, School of Dentistry, Federal University of Rio
de Janeiro, Rio de Janeiro, Brazil
xxxiList of contributors

Ana Bela Sarmento Ribeiro
Laboratory of Oncobiology and Hematology and University Clinic of Hematology, Faculty of
Medicine (FMUC), University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Coimbra Institute for Clinical
and Biomedical Research (iCBR) Area of Environment, Genetics and Oncobiology
(CIMAGO), Faculty of Medicine, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; Center for
Innovative Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal;
Clinical Academic Center of Coimbra (CACC), Coimbra, Portugal; Clinical Hematology
Department, Centro Hospitalar e Universitário de Coimbra (CHUC), Coimbra, Portugal
Deisa S.R.C. Semedo
Faculty of Social Sciences, Humanities and Arts, University of Cabo Verde, Praia, Cabo Verde
João Sequeira
Institute of Systems and Robotics, IST–University of Lisbon, Lisbon, Portugal
Felipe Sierra
Inspire, CHU Toulouse, Toulouse, France
Maria Natalina L. Silva
Directorate National of Health, Ministry of Health and Social Security, Praia, Cabo Verde
Rafael Solana
Immunology and Allergy Group, Maimonides Institute for Biomedical Research of Cordoba
(IMIBIC), Córdoba, Spain; Department of Cell Biology, Physiology and Immunology,
University of Córdoba, Córdoba, Spain; Immunology and Allergy Service, Reina Sofia
University Hospital, Córdoba, Spain
Valeriya Solovyeva
Kazan Federal University, Kazan, Russia
Hélder Spínola
Human Genetics Laboratory, University of Madeira, Funchal, Portugal
Renata S. Tavares
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, CIBB - Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; IIIUC - Institute
for Interdisciplinary Research, University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Nektarios Tavernarakis
Institute of Molecular Biology and Biotechnology, Foundation for Research and Technology
Hellas, Heraklion, Greece; Department of Basic Sciences, Faculty of Medicine, University of
Crete, Heraklion, Greece
Tamar Tchkonia
Department of Physiology and Biomedical Engineering, Mayo Clinic, Rochester, MN,
United States
Yin-Leng Theng
Ageing Research Institute for Society and Education (ARISE), Nanyang Technological
University, Singapore
Vicente Traver-Salcedo
ITACA, Universitat Politecnica de Valencia, Valencia, Spain
xxxiiList of contributors

Chi Udeh-Momoh
School of Public Health, Imperial College London, London, United Kingdom
Rakhi Verma
Nanyang Business School, Nanyang Technological University, Singapore
Stella Victorelli
Department of Physiology and Biomedical Engineering, Mayo Clinic, Rochester, MN, United
States; Robert and Arlene Kogod Center on Aging, Mayo Clinic, Rochester, MN, United
States
Andreia Vilaça
CNC - Center for Neuroscience and Cell Biology, CIBB - Centre for Innovative
Biomedicine and Biotechnology, University of Coimbra, Coimbra, Portugal; CARIM School
for Cardiovascular Diseases, Faculty of Health, Medicine and Life Sciences, Maastricht
University, Maastricht, Netherlands; Department of Molecular Genetics, Faculty of Sciences
and Engineering, Maastricht University, Maastricht, Netherlands; PDBEB - PhD Programme
in Experimental Biology and Biomedicine, IIIUC - Institute for Interdisciplinary Research,
University of Coimbra, Coimbra, Portugal
Gemma Vilahur
Cardiovascular Program ICCC - Research Institute Hospital de la Santa Creu i Sant Pau, IIB-
Sant Pau, Barcelona, Spain; Centro de Investigación Biomédica en Red Cardiovascular
(CIBERCV), Instituto de Salud Carlos III, Madrid, Spain
José Viña
Freshage Research Group, Department of Physiology, Faculty of Medicine, University of
Valencia, CIBERFES-ISCIII, INCLIVA, Valencia, Spain
Thomas von Zglinicki
Newcastle University Biosciences Institute, Campus for Ageing and Vitality, Newcastle
University, Newcastle upon Tyne, United Kingdom
Devin Wahl
Department of Health & Exercise Science, Colorado State University, Fort Collins, CO,
United States
Berenice Maria Werle
Global Brain Health Institute, Trinity College Dublin, Dublin, Ireland; Moriguchi Institute,
Rio Grande do Sul, Brazil
Mariusz R. Wieckowski
Laboratory of Mitochondrial Biology and Metabolism, University of Coimbra, Nencki
Institute of Experimental Biology, Polish Academy of Sciences, Warsaw, Poland
Heather Wilson
Neurodegeneration Imaging Group, University of Exeter Medical School, London,
United Kingdom
Erin O. Wissler Gerdes
Robert D. and Patricia E. Kern Center for the Science of Health Care Delivery, Mayo Clinic,
Rochester, MN, United States
xxxiiiList of contributors

Lucyna A. Wozniak
Lodz EIP AHA Reference Site, Medical University of Lodz, Lodz, Poland
Barbara Zavan
Department of Translational Medicine, University of Ferrara (c/o CUBO), Ferrara, Italy
Yi Zhu
Department of Physiology and Biomedical Engineering, Mayo Clinic, Rochester, MN,
United States
Hans Zischka
Institute of Toxicology and Environmental Hygiene, Technical University of Munich, School
of Medicine, Munich, Germany; Institute of Molecular Toxicology and Pharmacology,
Helmholtz Center Munich, German Research Center for Environmental Health, Neuherberg,
Germany
xxxivList of contributors

Foreword
The opening chapter of this book is titled“Global aging and health determinants in a
changing world.”The world is of course always changing, but events of the recent
past have brought fresh perspective to the traditional Spanish saying“que no haya
novedad”(may no new thing arise). The COVID-19 pandemic has changed so much,
particularly as it concerns the health of older people, whose increased susceptibility to
the SARS-CoV-2 coronavirus has been alarmingly apparent. The implications of this
emergency are properly considered in the book, but the majority of its chapters reflect
the fact that the societal impacts of global aging have been and will remain a continu-
ing challenge for life scientists, health experts, and those involved in social organiza-
tion. Of course, there are crises to distract us, such as pandemics, the climate
emergency, and geopolitical upheavals, but in the background the demographic
changes caused by a combination of improved survival into old age and reduced birth
rates mean that there are inevitable shifts still to come, for which we need to be better
prepared.
A global scan of flagship initiatives for healthy living and active aging provides a
good grouping of four chapters (on Europe, North America, Asia and Oceania, and
Central and South America), which collectively set a positive tone to provide context
for the rest of the book. The direction of travel is from fundamental biological
mechanisms to aspects of age-related health and disease. The coverage is impressively
comprehensive. For the reader with focused interests, the selection of chapters should
offer the opportunity to dig in detail into the latest research. In addition, the collection
as a whole might provide the impetus to think about connections. Aging is a process
characterized by exceptional complexity, where not only is there the need for the best
of reductionist enquiry but also it is essential to appreciate how the parts fit together.
Mechanisms interact, often synergistically and with consequences at various levels of
physiology. The subtitle of the book—From Fundamental Biology to Societal
Impact—is therefore a call to arms as much as a description. We need to work
together in interdisciplinary initiatives that span the traditional silos.
One of the fastest growing areas of science at present is that involving artificial
intelligence technology—robotics, machine learning, and the exploitation of“big
data.”Some hints of what is to come from these areas is described in two contrasting
chapters on socially assistive robots and on machine learning to improve healthcare in
aging. Further work, ongoing but not yet examined here, concerns the extension of
machine learning to aid the exploration of these mechanisms.
xxxv

Another traditional saying, this time an English one, tells us“a stitch in time saves
nine.”Everything we are learning about the intrinsic biology of aging reinforces the
idea that prevention is better (and probably more easily attainable) than a cure within
the context of age-related diseases and frailty. Thus the focus on integrated care and
preventive medicine toward the end of the book makes perfect sense, as does a well-
informed assessment of myths and realities of potential antiaging interventions.
Returning to the COVID-19 pandemic, there are many important lessons still to
be observed about how older people fit within our experience and management of
what has hit us. Those involved in aging research have long appreciated how age is
the single largest risk factor for so many illnesses, and how the presence of underlying
multimorbidity makes the outlook worse. The harsh statistics of COVID-19 mortality
have made everyone more clearly aware of this. At the same time that we work to
protect older people from the virus, we must not fall into the age-old trap of simply
regarding old people as being frail and vulnerable. The emphasis of this book, as a
whole, is to display how aging is proving to be a scientifically tractable challenge, the
solutions to which will create great benefits for individuals and across society.
Tom Kirkwood is an emeritus professor in aging at Newcastle University and affiliate profes-
sor in the Center for Healthy Aging at the University of Copenhagen.
Tom Kirkwood
xxxviForeword

Preface
In recent decades, research in biomedicine has been delivering massive information
about health determinants that are of utmost importance to inspire individuals and
decision makers to fine-tune behaviors and public policies supporting healthy living.
Science-based practices are the stepping stones to build healthier societies and support
increased healthy life span expectations for all.
Population aging brings together the challenges and the opportunities to fight dis-
ease and to support healthy lifestyles, decreasing inequalities and delivering health.
Population aging is a global growing phenomenon which is a major challenge creating
the urgent need to deliver healthy aging opportunities for individuals and families,
contributing to decrease the burden of aging and delivering sustainability of social and
health-care support systems. Population aging is also an opportunity because it opens
new windows for individuals to live longer and healthier and also because it brings
opportunities for innovators and entrepreneurs to deliver new services and products
for a growing silver market. Aging research and increases in a healthy life span are a
new horizon for human kind, creating an entire new perspective for the deterministic
view of health/disease dichotomy, broadening horizons for health maintenance as the
default biological and societal program for all citizens. In fact, we are born to be alive
and should be in good health until the last day of our life.
In this interdisciplinary book, we bring together a panel of highly recognized aging
experts in different research and business fields, which tackles challenges and opportu-
nities in an interdisciplinary and multisectoral perspective approaching the quest for
healthy aging in a holistic manner.
Different elements of“Aging: From Fundamental Biology to Societal Impact”
approach include the socioeconomic angle of aging, the role of collaborative innova-
tion networks and their societal impact in different macroregions, the role of funda-
mental research and research-based knowledge to better understand molecular,
metabolic, and cellular determinants of aging, cell reprograming and increased healthy
life span, the burden of chronic diseases and multimorbidity restricting healthy life
span, the use of innovation and technology assistance in delivering health and inde-
pendent living technology-based support systems, the role of science awareness and
health literacy to support behavioral changes in society, and inspiring citizens to adopt
healthy lifestyles practices during the entire life course. At the end, the reader can find
a very nice comic, which will guide them through a summary of the book’s contents.
We hope that the readers of this book will find the content accessible, informative,
and useful. This book is part of the mission for science to pursue the limits of
xxxvii

knowledge, opening new windows in our understanding of human life and its limits.
By providing a collection of excellent chapters written by some of the best-known
aging researchers, we expect to inspire students, young researchers, and citizens to join
hands and support the aging research community.
Paulo J. Oliveira
João O. Malva
xxxviiiPreface

SECTION 1
Thesocietalburdenofaging
1

This page intentionally left blank

CHAPTER 1
Global aging and health determinants
in a changing world
Miguel Padeiro
1,2
, Paula Santana
1,2
and Marcus Grant
3,4
1
Centre of Studies in Geography and Spatial Planning (CEGOT), Coimbra, Portugal
2
Department of Geography and Tourism, Faculty of Arts and Humanities, University of Coimbra, Portugal
3
Environmental Stewardship for Health of People and Planet, Bristol, England
4
Cities & Health, Bristol, England
1.1 Introduction
Never before have humans lived as long as they do today. Life expectancy has more
than doubled since 1900. Aging is rapidly accelerating worldwide and by 2050, the
number of people aged 65 and older will have more than doubled to reach 1.5 billion
and represent 16% of the global population.
1
While this trend is more intense in devel-
oped countries, with 26% of the population in Europe and North America aged 65 and
older, it has now become a global phenomenon affecting developing countries as well.
With improving living conditions and an overall, yet patchy, improvement in health-
care, demographic aging has been accompanied by an increase in healthy life years. This
has, in many cases, extended working life and provided new modalities of consumption
and a flourishing age-related technological and service industry, the so-called“silver econ-
omy.”However,asthelimitsofhumanlifeareextended,agingisalsocharacterizedbyan
increasing number of older adults with socially and spatially-patterned frailty and chronic
diseases and mortality and morbidity burdens, raising many health equity questions.
This chapter offers an overview of how the environment shapes health and well-
being in later life. After briefly presenting the global demographic trends associated with
aging, we examine how health and well-being in later life are related to the physical,
social, and service environments in which older adults are embedded, and discuss how
place of residence acts as a health determinant in later life. In the last section, we discuss
four key stressors and their influence on health inequities in old age, including the
changing role of welfare state, climate change, migrations, and discriminations.
1.2 The geographies of a global trend
1.2.1 Global patterns and projections
While 6% of the world population was aged 65 and older in 1990, that proportion
grew to 9% in 2019.
2
Until recently, societal problems associated with new patterns of
3
Aging
DOI:https://doi.org/10.1016/B978-0-12-823761-8.00021-5
r2023 Elsevier Inc.
All rights reserved.

aging were frequently viewed as an issue only in western countries. In a United
Nations Department of Economic and Social Affairs (UNDESA) report in 2015, the
proportion of people aged 65 and older was 17.5% in UNDESA-defined more devel-
oped countries, and only 6.3% in less developed countries.
3
When assessed by sustain-
able development goals (SDG) region, the countries with the largest proportion of
people aged 65 and older were found in Europe, with the notable exception of Japan,
the country with the longest life expectancy, 84.4 years in 2019.
4
It is tempting to
draw conclusions based on the world map (Fig. 1.1) and on general data (Table 1.1).
Estimates for 2020 show that Europe and North America have the largest proportions
of people aged 65 and older (18.3%), followed by Australia and New Zealand
(16.2%). The lowest proportion is found in Sub-Saharan Africa (3.0%).
These figures, however, should not obscure that, in absolute numbers and along-
side the estimated 143 million people aged 65 and older living in Europe and the 62
million in North America, in 2020 there are estimated to be more than 60 million
in Africa, 60 million in Latin America and the Caribbean, 124 million in Central
and Southern Asia, and 272 million in Eastern and South-Eastern Asia. This brings
the global total estimate of people aged 65 and older in 2020 to 727.6 million
(
Table 1.1).
Figure 1.1Estimates of people aged 65 and older in 2020.Data from standard population projec-
tions (UNDESA.World population prospects 2019 (dataset). United Nations; 2019).
4
Aging

Table 1.1Population aging estimates in 2019 by Sustainable Development Goals region (2020 50).
SDG region 2020 2050 202050
People aged
65 and older
(millions)
% Total
population
People aged
65 and older
(millions)
% Total
population
Change
(millions)
% Change Sub-Saharan Africa 32.9 3.0 101.4 4.8 68.5 208.3
Northern Africa and
Western Asia
30.6 5.8 95.8 12.7 65.2 213.4
Central and Southern Asia 123.6 6.1 328.1 13.1 204.5 165.4
Eastern and South-Eastern
Asia
271.6 11.6 572.5 23.7 300.9 110.8
Latin America and
Caribbean
58.7 9.0 144.6 19.0 86.0 146.6
Australia and New Zealand 4.9 16.2 8.8 22.9 3.9 79.0
Oceania
a
0.5 4.2 1.5 7.7 0.9 178.6
Europe
b
142.9 19.1 199.9 28.1 57.0 39.9
North America
b
61.9 16.8 96.3 22.6 34.4 55.5
Total 727.6 9.3 1,548.8 15.9 821.2 112.9
a
Here Oceania does not include Australia and New Zealand.
b
Here Europe and North America are considered separately, contrary to SDG regions.
Source: Data from UNDESA.World population prospects 2019 (dataset) . United Nations; 2019.

Current forecasts indicate that population aging will continue to grow (Table 1.1).
Globally, the proportion of people aged 65 and older is expected to reach 16% by 2050.
By that time, 1.5 billion people are expected to be aged 65 and older, representing a
113% increase in 30 years. Reviewing absolute numbers is fundamental to assessing
needs and determining future policies. In 2050, almost 200 million people aged 65 and
older will be living in Sub-Saharan Africa, Northern Africa, or Western Asia; 900 mil-
lion in Asia (Central and Southern Asia, Eastern and South-Eastern Asia); and almost
150 million in Latin America and the Caribbean. This totals 1.25 billion people aged 65
and older, compared to 200 million in Europe and 96 million in North America.
2
Demographic aging has not only resulted from increased life expectancy, but is also
related to fertility decline, with fertility rates declining in almost every country. In devel-
oped countries, total fertility rates (TFRs) are below the replacement level: 1.66 in
Europe and North America for the period 201520, 1.84 in Australia and New
Zealand, and 1.83 in Eastern and South-Eastern Asia (
Fig. 1.2).
2
Other regions show
higher numbers, but they also are declining. For example, the TFR in Sub-Saharan
Africa was estimated at 4.72 for 201520 (vs. 5.88 in 19952000) and is expected to
decrease to 2.673.66 in 204550 based on low and high variants projections.
2
At the same time, life expectancy is increasing in all parts of the world (Table 1.2).
While Europe (78.3 years), North America (79.1 years), Australia and New Zealand
Figure 1.2Predicted population growth of people aged 65 and older (202050).Data from standard
population projections (UNDESA.World population prospects 2019 (dataset). United Nations; 2019.
6
Aging

Table 1.2UNDESA estimates of total fertility rate and life expectancy, by Sustainable Development Goals region (2015 20 and 204550).
SDG region Total fertility rate Life expectancy at birth Life expectancy at age 60
201520 204550 201520 204550 201520 204550 Sub-Saharan Africa 4.72 3.17 60.5 67.1 16.1 17.8
Northern Africa and Western Asia 2.93 2.28 73.4 77.6 19.9 22.5
Central and Southern Asia 2.41 1.91 69.5 74.0 18.2 20.4
Eastern and South-Eastern Asia 1.83 1.79 76.3 79.8 21.07 23.9
Latin America and Caribbean 2.04 1.75 75.2 79.7 21.95 24.8
Australia and New Zealand 1.84 1.72 83.0 86.2 25.57 28.4
Oceania
a
3.46 2.65 66.3 70.4 15.98 17.4
Europe
b
1.61 1.72 78.3 82.0 22.6 25.6
North America
b
1.75 1.78 79.1 82.7 23.7 26.9
Total 2.47 2.21 72.3 76.8 20.7 22.9
a
Here Oceania does not include Australia and New Zealand.
b
Here Europe and North America are considered separately, contrary to SDG regions.
Source: Data from UNDESA.World population prospects 2019 (dataset) . United Nations; 2019.

(83.0 years) are leading in projected life expectancy at birth in 201520, other SDG
regions are expected to see their life expectancy at birth approach 80 years by 2050.
Northern Africa and Western Asia had a life expectancy at birth in 201520 of 73.4
years, which is projected to increase to 77.6 years by 204550, Eastern and South-
Eastern Asia are projected to increase from 76.3 years to 79.8 years, and Latin America
and the Caribbean are projected to increase from 75.2 years to 79.7 years.
2
Other
regions are also expected to make significant gains in life expectancy at birth: Sub-
Saharan Africa is projected to increase from 60.5 to 67.1 years, and Central and
Southern Asia are projected to increase from 69.5 to 74.0 years.
2
Increasing longevity
also means that the number and proportion of people aged 80 and older is projected
to dramatically increase in the next decades (Table 1.3). While 5.3% of people living
in Europe and 4.0% in North America are aged 80 and older in 2020, their proportion
is projected to reach 10.1% and 8.7%, respectively, in 2050. In Eastern and South-
Eastern Asia, this proportion is projected to rise from 2.1% to 7.3% in the same period.
On a global scale, the projected proportion of people aged 80 and older is expected to
increase from 145.5 million in 2020 to 426.4 million in 2050.
1.2.2 Multiscale intraregional variations of the aging process
Beyond these global figures, it is important to bear in mind two kinds of spatial varia-
tions: within regions and within countries. The first one concerns the existing diversity
of drivers and situations across countries located in the same SDG region. These intrar-
egional variations are explained by differences in fertility levels, quality of healthcare
provision, socioeconomic development, social conditions, and population policies. In
Europe, for example, the proportion of people aged 65 and older varies from 12.5%
(Moldova) to 23.3% (Italy). In Eastern and South-Eastern Asia, the proportion ranges
from 4.3% (Laos) to 28.4% (Japan), and in Latin America and the Caribbean from
5.0% (Honduras) to 21.7% (Martinique, an Overseas department of France).
2
The second kind of variation exists between urban and rural areas within an indi-
vidual country. Aging has traditionally been associated with a demographic decline in
low-density rural areas, because there is a trend for younger adults to relocate to cities
in search of jobs.
5,6
This trend is frequently accentuated by a parallel relocation of
retired people, who often leave cities and move to the countryside or coastal areas.
7
While these processes still exist and are likely to increase in absolute numbers,
810
and
in many countries proportions of people aged 65 and older are higher in rural areas
than in urban areas, increasing urbanization rates anticipate an increase in the number
of older people in urban areas where they have been settled for several years or dec-
ades. This is already apparent in the proportion of urban dwellers in the total. Of peo-
ple aged 65 and older, globally 58.8% of them lived in urban settings in 2015 versus
48.3% in 1990. The proportion is even higher in UNDESA-defined more developed
8 Aging

Table 1.3UNDESA projected population of people aged 80 and older, by sustainable development goals region (2020 50).
SDG Region 2020 2050 202050
People aged
80 and older
(millions)
% Total
population
People aged
80 and older
(millions)
% Total
population
Change
(millions)
% Change Sub-Saharan Africa 3.7 0.3 12.4 0.618.81238.9
Northern Africa and Western
Asia
5.2 1.0 20.3 2.7115.01286.5
Central and Southern Asia 18.7 0.9 62.6 2.5143.91234.3
Eastern and South-Eastern Asia 49.7 2.1 177.0 7.31127.31255.9
Latin America and Caribbean 12.4 1.9 41.4 5.4129.01234.6
Australia and New Zealand 1.2 4.1 3.3 8.512.01161.8
Oceania
a
0.1 0.5 0.2 1.110.21274.6
Europe
b
39.6 5.3 71.9 10.1132.3181.6
North America
b
14.8 4.0 37.2 8.7122.41150.9
Total 145.5 1.9 426.4 4.41280.91193.0
a
Here Oceania does not include Australia and New Zealand.
b
Here Europe and North America are considered separately, contrary to SDG regions.
Source: Data from UNDESA.World population prospects 2019 (dataset) . United Nations; 2019. Projections based on medium variant.

regions, where 75% of people aged 65 and older live in urban areas, compared to 50%
in less developed regions.
3
1.3 Environmental health in later life
1.3.1 From successful aging to the role of place and inequities
The World Health Organization (WHO) defines health as“a state of complete physi-
cal, mental, and social well-being and not merely the absence of disease or infir-
mity.”
11
This approach recognizes the existence of multiple determinants of individual
health status and the mutual relationship between physical and mental health, which
involves physiological, behavioral and social mechanisms.
12,13
The deterioration in the
health of older people is often described through the model of the disablement pro-
cess.
14,15
This corresponds to the gradual deterioration of various bodily functions,
including: physiological (respiratory, cardiovascular, endocrine), motor (locomotion,
resistance to effort), cognitive (memory, executive functions), and sensory (vision,
hearing). This has long been seen as an intrinsic and inevitable evolution of aging, and
has been used to justify a geriatric and socio-medical approach to health. However,
this view neglects the transactional, social, and environmental determinants of health.
Until the 1980s, the dominant social and behavioral theory of aging was that which
was proposed by Cumming and Henry.
16
Their disengagement theory described how
older people progressively withdrew from activities and social relations, preparing for
their own death and leaving the way for younger people.
Meanwhile, Havighurst’s activity theory of aging,
17
later developed by Lemon,
Bengtson and Peterson, Bengtson,
18
asserted that keeping active was necessary to main-
tain one’s self-identity and meaningful life. While this theory shared with the disengage-
ment perspective a common view of curtailing activities and social interactions,
19
it
departed from it by emphasizing the social needs of aging individuals. In this it would
pave the way for the concept of successful aging.
20,21
Far from being locked in a slow
and unavoidable disappearance, individuals had to proactively undertake changes in their
habits such as diet, physical activity, and social engagement. The difference between
usual and successful aging resided in their own attitudes, and the individual’schoice
could lower the probability of disease and disease-related disability by increasing or
maintaining a high cognitive and physical functional capacity, and by actively engaging
with life. This concept became commonly accepted in public discourse and in research
on aging.
22
This approach, however, was criticized for its overemphasis on the role of indivi-
duals and agency. Anchored in a Western researcher-driven perspective, this concep-
tion of successful aging and the new gerontology paradigm have led to an
individualistic and normative approach. This has led to a stereotyped view of successful
aging, and excluded others, such as ill or disabled older adults, from this vision of
10 Aging

successful aging.
23,24
The conceptualization of aging, health, and well-being as embed-
ded in an individuals’socio-cultural context was not fully recognized, and neither
were socio-spatial inequities. Nonetheless, other perspectives already offered such an
embedded view of aging. Environmental gerontology, traditionally developed by the
psychological sciences,
2528
was the first discipline to develop a conceptual model
linking people and their immediate environment, initially at the scale of their homes.
The person-environment fit theory describes the interaction between an individual
and their environment.
29,30
If a person’s needs are met by their environment, this
facilitates better health and well-being.
Researchers have gradually expanded the scale of the residential environment to
include the context of the neighborhood
3133
and then link local contextual elements
to major societal, economic, and political developments. Part of this evolution is linked
to Bronfenbrenner’s socio-ecological approach
34
that places the person in a multiscalar
context, extending from the micro-system (the local context surrounding the individual)
to the macro-system (the larger cultural and social context). This model, further devel-
oped and adapted to numerous fields of inquiry, provides a useful and popular frame-
work for analyzing the ways in which a complex set of individual, interpersonal, and
environmental factors (institutional, community/society, and policy) affect an individuals’
health and behavior. It is at the origin of the famous Dahlgren-Whitehead rainbow,
35
which focuses on social inequalities, and it has been applied to the built environment in Barton and Grant’s ecosystem model of health determinants (
Fig. 1.3).
36
The way that aging is viewed and managed has thus evolved to a more holistic
approach that incorporates the multiscale environment. This affects individuals’
choices, chances, behaviors, and opportunities. The emergence of geographical
gerontology
3840
also allowed the incorporation of place and its multiple, multiscalar
interrelationships (from home to global scale) as explanatory elements of aging. This
brought into recognition the role of the“where”in the aging process, and with it the
social inequities that are spatially-dependent.
1.3.2 How environment affects physical health in old age
Older people are the group that spends the most time at home and in their residential area
(around the home).
32,41
Recent work has somewhat questioned our certainties about the
narrowness of their living space, in particular because new cohorts of older people are now
more multianchored than the previous ones.
42
However, older people still rely more on
local resources than other groups, and therefore on their residential environment. In many
instances, driving cessation and a decrease in number of trips using public transit lead to a
drop in social interactions, which is associated with mental health consequences.
43
The environment can be characterized by three categories of attributes: physical,
social, and service environment. The physical environment includes elements such as
11Global aging and health determinants in a changing world

Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

neuvoa, hän vastaa, lausuu hyviä ohjeita, näyttää tarkkaan tuntevan
kaikki selkkaukset, kaikki häiriöt.
Eräänä päivänä Hodgsonin eläessä, kun seura oli rahapulassa,
lähetti muuan nimetön lahjoittaja rahasumman, jonka avulla taas
päästiin eteenpäin. Maan päällä ollessaan Hodgson ei tiennyt, kuka
lahjoittaja oli, mutta "maanalainen" Hodgson keksii hänet
läsnäolijoiden joukosta, puhuttelee ja kiittää häntä julkisesti. Muuten
valittelee Hodgson, niinkuin toisetkin henget, häntä kohtaavia
äärettömiä vaikeuksia, kun ajatus on lähetettävä mediumin vieraan
elimistön kautta.
"Minä olen", sanoi hän, "kuin lakkiaan etsivä sokea."
Mutta kun William James, kaikkien näiden turhien tarinoiden
jälkeen, lopulta kysyy häneltä sitä olennaista, mikä polttaa kaikkein
meidän huulia: "Hodgson, mitä voit kertoa meille toisesta elämästä?"
rupeaa vainaja kiertelemään ja koettaa päästä asiasta eroon.
"Se ei ole vain turhaa kuvittelua, se on tosiseikka", vastaa hän.
"Hodgson", kysyy rouva James, "elättekö niinkuin me, niinkuin
ihmiset?"
"Mitä hän sanoo?" virkkaa henki, joka ei muka ole ymmärtävinään.
"Elättekö niinkuin mekin?" toistaa William James.
"Onko teillä asunto ja vaatteet?" lisää hänen vaimonsa.
"Kyllä, kyllä on asunnot, mutta ei vaatteita. Ei, se on mieletöntä.
Odottakaahan hiukan; minun täytyy mennä."

"Mutta palaathan sinä?"
"Palaan kyllä!"
"Hän on mennyt hengähtämään", huomauttaa toinen Rector-
niminen henki, joka äkkiä tulee väliin.
Kenties ei ole ollut hyödytöntä tässä kuvata erään tuollaisen
istunnon yleistä leimaa ja tavallista menoa, jota voi pitää tyypillisenä.
Lisään tähän, antaakseni kuvan niistä äärimmäisistä kohdista, minne
asti voidaan päästä, seuraavan sir Oliver Lodgen kertoman ja
tarkistaman tosiseikan.
Hän antaa haltioitumistilassa olevalle rouva Piperille kultakellon,
jonka muuan hänen sedistään oli hänelle äsken lähettänyt, ja joka oli
ollut toisen, enemmän kuin kaksikymmentä vuotta sitten kuolleen
sedän omana. Pitäen tätä kelloa kädessään, kertoo rouva Piper tai
oikeammin Phinuit, yksi hänelle tutuista hengistä, muutaman hetken
kuluttua joukon yksityiskohtia jälkimäisen sedän lapsuudesta, noin
kuusiseitsemättä vuotta sitten tapahtuneita, joista sir Oliver Lodge ei
luonnollisesti tiennyt mitään. Hiukan senjälkeen vahvistaa elossa
oleva setä, joka ei asu samassa kaupungissa, kirjallisesti tosiksi
useimmat noista yksityisseikoista, jotka olivat häneltä täydellisesti
unohtuneet ja johtuivat hänen mieleensä vasta, kun mediumi oli ne
ottanut puheeksi. Ne taas, joita hän ei mitenkään voinut muistaa,
vahvisti jälkeenpäin tosiksi kolmas setä, vanha pitkänmatkan
merikapteeni, joka asui Cornwallissa eikä muuten tiennyt, miksi
hänelle tehtiin niin merkillisiä kysymyksiä.
En mainitse tätä koetta siksi, että sillä olisi erikoinen tai ratkaiseva
merkitys, mutta vain — toistan sen — esimerkkinä, sillä rouva
Thawin tapauksen rinnalla, joka aikaisemmin mainittiin, edustaa se

sangen tarkasti niitä äärimmäisiä pisteitä, minne asti henkien avulla
on toistaiseksi päästy tuntemattomuuden piirissä. Sopinee lisätä, että
ne tapaukset, joissa näin selvästi kuljetaan kaikkein pisimmälle
ulottuvan telepatian luultujen rajojen poikki, ovat sangen harvinaisia.
VII.
Mitä nyt on kaikesta tästä ajateltava? Tuleeko meidän, niinkuin
Myers, Newbold, Hyslop, Hodgson ja monet muut, jotka ovat kauvan
tutkineet kysymystä, päätyä tunnustamaan voimien ja älyjen
eittämätön puuttuminen asioihin, — voimien, jotka palaavat sen
suuren virran toiselta rannalta, minkä yli emme luulleet
pääsevämme? Täytyykö heidän laillaan tunnustaa, että on yhä
useampia tapauksia, missä ei enää ole mahdollista epäröidä
kaukovaikutteisen ja spiritistisen otaksuman välillä? Sitä en usko.
Minulla ei ole ennakkoluuloja — mitä hyötyä niistä olisi näihin
salaisuuksiin nähden — ei mitään vastenmielisyyttä jälkielämää ja
vainajien asioihimme puuttumista kohtaan; mutta on välttämätöntä
ja viisasta, ennenkuin jätämme maanpäällisen näkökohdan,
tyhjentää kaikki otaksumat, kaikki selitykset, mitä saattaa keksiä.
Meidän on valittava kahden tuntemattoman, kahden ihmeen välillä,
jos niin haluamme sanoa, joista toinen sijaitsee siinä maailmassa,
missä asumme, toinen sellaisella seudulla, jota meistä erottamassa
syyllä tai syyttä luulemme olevan nimettömiä avaruuksia, joitten yli
ei yksikään elävä tai kuollut olento ole tähän päivään saakka käynyt.
On siis luonnollista, että pysyttelemme kotonamme, omassa
maailmassa, niin kauvan kuin suinkin voimme täällä pysyä, niin
kauan kuin meitä eivät täältä armottomasti karkoita läheisestä
syvyydestä nousseet vastustamattomat ja eittämättömät tosiasiat.

Henkiolennon jälkielämä ei ole yhtään epätodenmukaisempi kuin
ne ihmeelliset kyvyt, joita meidän on pakko tunnustaa olevan
mediumeilla, jos ne riistämme vainajilta. Mutta mediumin,
päinvastoin kuin henkiolennon, olemassaolo on eittämätön: siis tulee
hengen tai niiden, jotka siihen vetoavat, ensiksi todistaa, että se on
olemassa.
Ne oudot ilmiöt, joista juuri puhuimme — ajatuksen siirtäminen
tajuttomasta tajulliseen, kaukonäyt, haudantakainen kaukovaikutus
— toimivatko ne silloinkin, kun vainajat eivät ole näyttämöllä, kun
kokeita tehdään vain elävillä henkilöillä? Sitä ei voisi rehellisesti
kieltää. Epäilemättä ei elävien olentojen kesken ole milloinkaan
saavutettu sellaisia ilmoitus- tai ilmestyssarjoja kuin suurten
spiritististen mediumien, Piperin, Thompsonin ja Stainton Mosesin
avulla, eikä sellaista, mitä sisäiseen yhteyteen tai selväpiirteisyyteen
nähden voisi niihin verrata.
Mutta jollei ilmiöitten laatu kestäkään vertausta, on kuitenkin
kieltämätöntä, että niiden sisäinen luonne on yhtäläinen. On siis
johdonmukaista päättää, ettei mediumin haltioitumisen lähde, vaan
hänen oma arvonsa, tunneherkkyytensä ja voimansa on sen
varsinaisena syynä. Muuten J.G. Piddington, joka on julkaissut
asiakirjoilla tarkasti valaistun tutkielman rouva Thompsonista, on
selvästi havainnut hänessä, silloin kun hän ei ollut haltioitunut, ja
kun ei ollut vähääkään kysymystä hengistä, eräitä totta kyllä
alempiarvoisia ilmauksia, mutta täydellisesti samanlaisia kuin ne,
joihin kuolleilla oli osansa. Nämä mediumit antavat tai hyväksyvät
mielellään, muitta sivutarkoituksitta, alitietoisille kyvyilleen,
rinnakkaispersoonallisuuksilleen nimiä, joita salaisuuden verhon
toiselle puolelle menneet henget olivat käyttäneet. Se on sana- tai
nimikysymys, joka ei lisää mitään asioiden sisäiseen merkitykseen

eikä sitä vähennäkään. Mutta jos näitä seikkoja tarkastaa, niin outoja
ja tosiaan kuulumattomia kuin muutamat niistä ovatkin, en tapaa
yhtään, joka erkanisi suoraan tästä maailmasta tai eittämättömästi
tulisi toisesta. Ne ovat, jos niin halutaan, merkillisiä raja-ilmiöitä;
mutta ei voida vakuuttaa, että rajan yli olisi astuttu.
[Kts. näistä seikoista, jotka veisivät meidät liian pitkälle, J.O.
Piddingtonin kirjoitusta: "Phenomena in Mrs Thompson's Trance",
Proceedings, XVIII nidos, s. 180; ja XXIII. s. 286; professori A.C.
Pigoun tutkielmaa aiheesta "Cross correspondence" ilman henkien
myötävaikutusta.]
Esimerkiksi kertomuksessa sir Oliver Lodgen kellosta, joka on
tyypillisimpiä ja pisimmälle meneviä, täytyy myöntää mediumilla
olevan ominaisuuksia, joissa ei enää ole mitään inhimillistä. Hänen
tulee joko kaukonäköisyyden avulla, siirtämällä ajatus alitietoisesta
alitietoiseen, tai haudantakaisella kaukovaikutuksella päästä
yhteyteen kellon kuolleen omistajan kahden elossa olevan veljen
kanssa; ja näiden kahden kaukana olevan ja keltään ennakkotietoa
saamattoman veljen vaistoista sen tulee löytää joukko heidän itsensä
unohtamia seikkoja, joiden päälle on kasaantunut viidenseitsemättä
vuoden tomu ja pimeys.
Varmaa on, että tällainen ilmiö saa kaikki mielikuvituksen rajat
höltymään liitteissään, ja että sitä kieltäydyttäisiin uskomasta, jollei
sir Oliver Lodgen lainen mies aluksi olisi sitä varmentanut ja
tarkistanut, ja jollei se sen lisäksi olisi osana samanlaisessa
tosiseikkaryhmässä, joka osoittaa selvästi, ettei ole puhe aivan
ainoalaatuisesta ihmeestä tai odottamattomista,
ennenkuulumattomista yhteensattumista. Tässä on yksinkertaisesti
esillä näkeminen matkan päästä, haudantakainen kaukonäköisyys ja

äärimmilleen kohonnut kaukovaikutus. Ja nuo kolme ihmissielun
tutkimattomien syvyyksien ilmestysmuotoa ovat nykyään tieteellisesti
todetut ja luokitellut. En tahdo sanoa, että ne sillä olisi selitetty,
mutta se on toinen kysymys.
Kun sähköstä puhuttaessa käytetään nimityksiä positiivinen ja
negatiivinen, induktio, potentiaali ja vastustus, pannaan samoin
sovinnaisia sanoja tosiseikkojen ja ilmiöiden tilalle, joitten sisäistä
olemusta ei ollenkaan tunneta, ja siihen täytyykin tyytyä parempaa
odotellessa. Ei ole, niin väitän, näiden omituisten ilmiöiden ja niiden
välillä, joita meille tarjoo mediumi, joka ei puhu vainajien nimessä,
muuta eroa kuin laajuuden ja asteen puolesta, mutta ei suinkaan
lajierotusta.
VIII.
Että koe olisi ratkaisevampi, ei kukaan, ei mediumi eikä todistajat,
saisi olla milloinkaan tuntenut sen henkilön olemassaoloa, jonka
menneisyyden vainaja tuo julki, siis minkäänlaisia eläviä siteitä ei
saisi olla olemassa. En usko, että sellaista on tähän päivään
mennessä tapahtunut, tai että se olisi mahdollista; ainakin kävisi
valvominen sangen vaikeaksi. Oli miten oli, niin tohtori Hodgson,
joka on omistanut osan elämäänsä erikoisten ilmiöitten hakemiselle,
missä selvästi kuljettaisiin yli mediumin mahdollisuuksien rajain,
luulee keksineensä sellaisia muutamissa tapauksissa, joitten joukosta
— toiset ovat melkein samanluontoisia — mainitsen
huomattavimman [Proceedings, XIII nidos, s. 349-50 ja 375]:
Oivallisissa istunnoissa hän keskustelee mediumi Liperin
avustamana eräiden kuolleitten ystävävainajien kanssa, jotka
johdattelevat hänen mieleensä joukoittain yhteisiä muistoja.

Mediumi, henget ja hän itse näyttävät olevan mainiossa kunnossa, ja
ilmoitukset ovat runsaita, tarkkoja ja helppoja saada. Tässä erittäin
suotuisassa ilmapiirissä hän joutuu yhteyteen erään paraan
ystävänsä kanssa, joka on kuollut vuosi sitten, ja jota hän
yksinkertaisesti nimittää A:ksi. A., jonka hän on tuntenut lähemmin
kuin useimmat edelläkäyneet henget, todistaa henkilöllisyytensä
epäämättömästi, mutta päinvastoin kuin muut henget antaa vain
hajanaisia vastauksia. A. olikin viimeisinä elinvuosinaan kärsinyt
aivohäiriöistä, jotka lähenivät selvää mielipuolisuutta.
Sama ilmiö näyttää uudistuvan aina, kun samanlaiset häiriöt ovat
käyneet kuoleman edellä, ja niin on asian laita
itsemurhatapauksissakin.
Jos pitää kiinni ainoastaan kaukovaikutteisesta selityksestä,
huomauttaa amerikkalainen tiedemies, jos väittää, että kaikki
ruumiillisuudesta vapautuneiden sanat ovat vain alitietoisen
minuuden herätteitä, niin on käsittämätöntä, kuinka minä, saatuani
tyydyttäviä tuloksia vainajilta, joita tunsin ja rakastin vähemmän kuin
A:ta, ja joiden kanssa minulla tietysti oli paljoa vähemmän yhteisiä
muistoja, en saa häneltä, samassa istunnossa, muuta kuin hajanaisia
vastauksia. Täytyy siis uskoa, että alitietoisuuteni ei ole yksin
toiminnassa, ja että sillä on edessään täysin elävä, täysin todellinen
henkilö, joka vielä on samassa sieluntilassa kuin kuollessaankin,
pysyy siinä itsenäisesti, ei tottele mitään vaikutuksia, ei kuuntele
millään lailla, mitä minä hänelle tietämättäni kuiskaan, ja ottaa
omasta varastostaan sen, mitä minulle ilmaisee.
Tämä väite on huomion arvoinen, mutta sillä olisi täysi arvonsa
vasta sitten, kun olisi varmaa, ettei kukaan istunnossa läsnäolevista
olisi tiennyt mitään A:n hulluudesta. Muutoin voi väittää, että

hulluuden ajatus oli tunkeutunut jonkun heidän alitietoisuuteensa,
toimii siellä luonteensa mukaisesti ja antaa herätetyille vastauksille
sellaisen leiman, joka on sopusoinnussa sen sieluntilan kanssa, jonka
se edellyttää vainajallakin olleen.
IX.
Totta puhuen, laajentamalla näin äärimmäisyyksiin mediumien kykyä
hankimme itsellemme selityksiä, jotka torjuvat melkein kaikki,
sulkevat kaikki tiet ja melkein täydellisesti riistävät hengiltä kyvyn
ilmaista itsensä omalla valitsemallaan tavalla. Mutta miksi ne
valitsevat juuri tuon tavan? Miksi ne rajoittuvat siihen? Miksi ne
sulkeutuvat niin itsepäisesti ahtaalle alueelle, jota muisti pitää
hallussaan kahden maailman rajoilla, ja josta meille ei voi saapua
kuin epämääräisiä tai epäilyttäviä todisteita? Eikö niillä siis ole muuta
pääsyä ulospäin eikä muita näköpiirejä?
Miksi ne jäävät oleskelemaan ympärillämme pienessä
menneisyydessään, kun ne lihasta vapaina saattaisivat kahleitta
harhailla ajan ja paikan koskemattomissa avaruuksissa? Eivätkö he
vielä tiedä voivansa, ei meidän keskuudessamme, vaan omasta
piiristään, löytää sitä merkkiä, joka todistaisi meille heidän elävän?
Miksi he palaavat sieltä kädet ja sanat tyhjinä? Sitäkö siis löydetään
äärettömyyden meressä kylpiessä? Onko kaikki alastonta,
muodotonta ja valotonta viimeisen hetkemme tuolla puolen?
Jos niin on, sanokoot sen; ja pimentojen todistuksella on oleva
ainakin suuruutta, jota liiaksikin puuttuu noista asianajajan
tempuista ja tutkintotuomarin menetelmistä. Mitä etua on kuolla, jos
kaikki elämän pikkumaisuudet jatkuvat? Maksaako tosiaan vaivan
kulkea noita pelottavia solia, jotka päättyvät ikuisuuden kentille,

muistaaksemme, että isoisämme sedän nimi oli Pekka, ja että Paavo
serkkuamme vaivasivat suonenkatkeamat ja vatsatauti?
Silloin pitäisin parempana niille, joita rakastan, tyhjyyden
juhlallista ja jäistä yksinäisyyttä. Jos heidän on vaikea, kuten he
valittavat, saada äänensä kuuluville vieraan, syvässä unessa olevan
elimistön kautta, kertovat he meille kylliksi tarkkoja pikkuseikkoja
menneisyydestä todistaakseen, että saattaisivat ilmaista meille
samanlaisia, jollei tulevaisuudesta, jota ehkä eivät vielä tunne, niin
ainakin pienemmistä salaisuuksista, jotka ympäröivät meitä joka
puolelta ja joita lähestymästä vain ruumiimme meitä estää.
On tuhansia suuria ja pieniä asioita, joita emme tiedä, ja jotka
pitäisi huomata, kun vaivaiset maalliset silmät eivät enää katsetta
kaihda. Näillä aloilla, joista vähäpätöinen seikka meidät erottaa, eikä
tyhmissä lörpöttelyissä menneisyydestä, he löytäisivät lopulta oikean
ja selvän todisteen, jota he näyttävät niin intohimoisesti hakevan.
Vaatimatta suurta ihmettä, tuntuu sentään siltä, kuin olisi oikeus
odottaa älyltä, jota ei mikään enää rajoita, toisenlaisia puheita kuin
ne, joita se vältteli, ollessaan vielä aineen kahleissa.
7. luku.
Risti-ilmoitukset.
I.
Näin pitkälle oli päästy muutamia vuosia takaperin, kun mediumit,
spiritistit tai ehkä pikemmin itse henget — sillä ei ole helppo sanoa,

kenen kanssa ollaan tekemisissä — kenties tyytymättöminä siihen,
ettei heitä selvemmin tunnettu ja ymmärretty, kouraantuntuvammin
todistaakseen olemassaolonsa keksivät sen, mille on annettu nimeksi
"risti-ilmoitukset" eli "cross correspondence."
Tässä on tilanne päinvastainen kuin edellä. Nyt ei enää ole
kysymys erilaisista, harvemmista tai lukuisammista hengistä, jotka
ilmaisevat itsensä saman mediumin kautta, vaan yhdestä ainoasta
henkiolennosta, joka ilmaantuu melkein yhtaikaa monien usein hyvin
kaukana toisistaan olevien mediumien välityksellä, ilman että näillä
olisi ennakolta minkäänlaista sopimusta keskenään. Jokainen näistä
ilmoituksista on erillisenä useimmiten käsittämätön ja käy
ymmärrettäväksi vasta sitten, kun se perin työläästi liitetään kaikkiin
toisiin.
"Näiden taitavien ja monimutkaisten ponnistusten tarkoituksena
ilmeisesti on", kuten sir Oliver Lodge sanoo, "todistaa, että nuo
ilmiöt ovat kotoisin määrätystä älystä, joka ei ole sama kuin minkä
tahansa automaatin äly. Ilmoituksen tai kirjallisen viittauksen
lähettäminen katkelmina, jotka ovat käsittämättömiä jokaiselle
kirjoittajalle erikseen, poistaa telepaattisen yhteyden mahdollisuuden
heidän välillään. Siten kumotaan tai koetetaan kumota kaikista
puolinormaalisista otaksumisista se, jota S.P.R:n jäsenet ovat
pitäneet häiritsevimpänä ja vaikeimpana poistaa. Näillä pyrinnöillä on
vielä toinenkin tarkoitus: ne koettavat nähtävästi, mikäli mahdollista,
todistaa ilmoituksen sisällön ja laadun perusteella, että se on
luonteenomainen sille erikoiselle henkilölle, josta tiedonanto näyttää
lähtevän, eikä kellekään muulle."
Kokeet ovat vasta alulla; ja Proceedings-lehden viimeiset niteet
ovat omistetut niille. Vaikka koottujen ainesten lukumäärä jo onkin

sangen huomattava, ei vielä ole mahdollista vetää niistä
johtopäätöstä, mutta sen verran on varmaa, että sanokoot spiritistit
mitä hyvänsä, ei kaukovaikutuksen epäluulo vielä ole likimainkaan
poistettu. Se on sangen merkillistä kirjallista ajatuksen harjoittelua ja
älyllisesti paljoa korkeammalla kuin mediumien tavalliset ilmoitukset.
Mutta ei ainakaan tähän saakka ole ollut mitään syytä sijoittaa sen
salaisuutta toiseen maailmaan mieluummin kuin tähän.
Tätä ilmiötä on tahdottu pitää todistuksena siitä, että jossakin,
ajassa tai paikassa, tai ehkä niiden ulkopuolellakin, on suunnattoman
laaja kosmillinen tietosäiliö, mistä henget vapaasti ammentavat.
Mutta jos tuollainen varasto on olemassa, mikä kylläkin on hyvin
mahdollista, ei mikään ilmaise meille, eivätkö pikemmin elävät kuin
kuolleet siellä käy.
On perin outoa, että henget, jos ne tosiaankin pääsevät tuon
mittaamattoman varaston ääreen, eivät sieltä tuo muuta kuin tosin
sukkelia, mutta sittenkin lapsellisia "kirjainarvoituksia". Sinnehän
pitäisi kasaantua suunnattomat määrät tietoja ja unohtuneita ja
hukkaan menneitä saavutuksia, joita on tuhansien vuosien kuluessa
kertynyt syvyyksiin, minne meidän ruumiimme raskauttama
ajatuksemme ei enää saata tunkeutua, mutta joita ei mikään näytä
sulkevan henkevämpien ja vapaampien tarmojen tutkimuksilta.
Niitä ympäröivät nähtävästi lukemattomat salat, aavistamattomat
ja pelottavat totuudet, jotka kaihtavat niitä joka puolelta. Pieninkin
tähtitieteellinen tai biologinen paljastus, pieninkin salaisuus
muinaisilta ajoilta, esimerkiksi menetelmä kuparin karkaisemiseksi,
jonka entisajan kansat tunsivat, muinaistieteellinen seikka, jokin
unohdettu runo, kuvapatsas tai lääke, palanen jostakin noita
tuntemattomia tieteitä, jotka kukoistivat Egyptissä tai Atlantiksessa,

olisi paljoa vakuuttavampi todiste kuin sadat enemmän tai
vähemmän kirjalliset muistelot. Miksi henget puhuvat meille niin
harvoin tulevaisuudesta, ja miksi ne, joskus uskallettuaan sinne
mennä, erehtyvät masentavan säännöllisesti?
Tuntuu kuitenkin siltä, että vuodet, olkootpa ne menneitä tai
tulevia, leviäisivät ajasta ja ruumiista vapautuneen olennon silmien
edessä samalla tasolla. Voi siis sanoa, että todisteen kekseliäisyys
kääntyy sitä itseään vastaan. Yleensä on, niinkuin muissa yrityksissä
ja etenkin kuuluisan mediumin Stainton Mosesin kokeissa,
huomattavissa sama luonteenomainen kykenemättömyys antaa
meille murto-osaakaan mistä totuudesta tai tiedosta hyvänsä, josta
ei löydy jälkiä elävässä olennossa tai täällä maan päällä kirjoitetussa
kirjassa. Eikä kuitenkaan ole otaksuttava, ettei jossakin muualla olisi
toisenlaisia tietoja kuin mitä me täällä omistamme.
[Tässä yhteydessä voisin silti mainita pari kolme tapausta, jotka
saattavat ymmälle. Niinpä esim. William Steadin toimeenpanemassa
istunnossa ennustettiin kuningas Aleksanterin ja kuningatar Dragan
murha pienimpiä yksityiskohtia myöten. Tästä ennustuksesta
laadittiin noin 30 todistajan vahvistama pöytäkirja, ja Stead pyysi
seuraavana päivänä Serbian lähettilästä Lontoossa varoittamaan
kuningasta uhkaavalta vaaralta. Muutaman kuukauden kuluttua
murha tapahtuikin sellaisena kuin oli ennustettu. Mutta "esitieto" ei
välttämättömästi edellytä henkien vaikutusta, ja lisäksi vaatisi
jokainen tällainen tapaus, ennenkuin se lopullisesti hyväksyttäisiin,
tarkkaa ja pitkää tutkimusta.]
Äsken mainitun Stainton Mosesin asema on tässä suhteessa hyvin
silmäänpistävä. Stainton Moses oli amerikkalainen pappismies,
puhdasoppinen, omantunnontarkka eikä tavallisessa tilassaan,

Myersin sanojen mukaan, sivistyksen puolesta korkeammalla
kannalla kuin mikä tahansa kansakoulunopettaja. Mutta tuskin hän
oli joutunut "haltioitumistilaan", kun eräät muinais- tai keskiajan
henget, joita tuskin muut kuin oppineet tuntevat, m.m. pyhä
Hippolytos, Ostian piispa, Plotinus, Athenodorus, Tiberiuksen
opettaja, ja etenkin Grocyn, Erasmuksen ystävä, ottivat hänet
valtaansa ja ilmaantuivat hänen välityksellään. Niinpä esim. Grocyn
antoi Erasmuksesta eräitä tietoja, joita aluksi luultiin toisesta
maailmasta saaduiksi, mutta jotka sittemmin löydettiin unohtuneista,
vaikka silti saatavilla olevista kirjoista. Toiselta puolen eivät ne, jotka
tunsivat Stainton Mosesin, koskaan epäilleet hänen rehellisyyttään.
On siis lupa uskoa häneen, kun hän vakuuttaa, ettei ollut koskaan
lukenut mainittuja kirjoja.
Tässäkin näyttää siis salaisuus, niin selittämätön kuin se onkin,
piilevän meidän keskuudessamme. Se on tiedotonta muisteloa tai
miksi ei herätettä matkan päästä, haudantakaista lukemista, mutta
yhtä vähän, kuin risti-ilmoituksissa, on tässäkään tarvis vedota
vainajiin ja kaikin voimin pakottaa heitä osallisiksi arvoitukseen, joka
tältä puolen hautaa katsottuna on jo kyllin hämärä ja puoleensa
vetävä. Muuten ei näihin "risti-ilmoituksiin" kannata kiinnittää liiaksi
huomiota. Älkäämme unohtako, että on kysymys tuskin alkaneesta
kokeilusta, ja että kuolleiden nähtävästi on sangen vaikea käsittää
elävien vaatimuksia.
II.
Tästä kokeesta kuten muistakin puhuttaessa spiritistit toistelevat
mielellään: "Jollette myönnä henkien osanottoa, ovat useimmat
näistä ilmiöistä aivan selittämättömiä." Niin kyllä, mutta me emme

väitäkään niitä selittävämme — sillä täällä maan päällä ei saata
selittää juuri mitään —- vaan pyrimme ainoastaan pitämään niitä
mediumien käsittämättömästä kyvystä lähteneinä, joka ei ole
uskomattomampi kuin vainajien jälkielämä, ja sillä on se etu, ettei se
mene meille kuuluvan piirin ulkopuolelle ja on samaa laatua kuin
monet muut sensuuntaiset elävien henkilöiden välillä tapahtuvat
ilmiöt. Nuo merkilliset kyvyt hämmästyttävät meitä vain siksi, että ne
vielä ovat satunnaisia, ja että niiden tieteellisestä toteamisesta on
kulunut kovin vähän aikaa. Pohjaltaan ne eivät ole sen
ihmeellisempiä kuin ne, joita joka päivä ihmettelemättä käytämme
hyödyksemme: esimerkiksi muistimme, ajatuksemme,
mielikuvituksemme. Ne ovat sen suuren ihmeen osia, joita itse
edustamme; ja kun olemme tunnustaneet ihmeen, tulisi pikemmin
sen rajojen kuin sen laajuuden meitä hämmästyttää.
Kuitenkin tahdon tämän luvun päättäessäni sanoa, etten suinkaan
halua spiritististä otaksumaa hylättäväksi kerta kaikkiaan; se olisi
kohtuutonta ja ennenaikaista. Tähän saakka on kaikki vielä häilyvää.
Voi sanoa, että asiat ovat vielä jokseenkin sillä kannalla, minkä sir
William Crookes, v. 1874, ilmaisi eräässä kirjoituksessaan
aikakauslehdessä Quarterly Journal of Sciences:
"Erotus psyykillisten voimain ja spiritualismin (tai spiritismin)
kannattajien välillä on seuraava: Me väitämme, että vielä nyt on vain
epätyydyttävällä tavalla todistettu muullaisen johtavan voiman kuin
mediumin älyn olemassaolo, ja ettei ole esitetty minkäänlaista
todistetta siitä, että tosiaan olemme tekemisissä vainajien henkien
kanssa. Spiritistit taas hyväksyvät uskonkappaleen, että vainajien
henget ovat kaikkien näiden ilmiöiden ainoina toimeenpanijoina.
Mielipiteiden eroavaisuus on siis puhtaasti asiallista laatua, eikä sitä
saata ratkaista muuten kuin työläillä kokeilla ja kokoamalla suuren

joukon sielullisia tosiseikkoja. Siinä on nyt järjestyvän psykologisen
seuran ensimäinen tehtävä."
Toistaiseksi on jo paljon siinäkin, etteivät tarkat tieteelliset
tutkimukset ole täydellisesti kumonneet teoriaa, joka niin perinpohjin
mullistaa käsityksemme kuolemasta. Edempänä saamme nähdä,
minkä syiden takia, haudantakaisten kohtalojemme kannalta, ei olisi
syytä viivytellä liian kauan näissä näyissä ja ilmestyksissä, vaikka ne
todella olisivatkin epäämättömiä ja asiallisia. Ne tuntuisivat kaiken
kaikkiaan vain ohimenevän tilan hajanaisilta ja mielivaltaisilta
ilmauksilta. Ne todistaisivat enintään, jos tulisi myöntää ne tosiksi,
että vivahdus meistä, hermostunut jälkivärähdys, tunneryhmä,
henkinen varjokuva, turhanpäiväinen ja kelvoton kuva tai pikemmin
jonkinlainen juurineen revitty muisto saattaa kuolemamme jälkeen
jäädä jäljelle ja liidellä tyhjyydessä, missä mikään ei sitä ruoki, missä
se kalpenee ja sammuu vähitellen, mutta joka erikoisen, tavallista
voimakkaammasta mediumista lähteneen väreen avulla voi hetkeksi
saada jonkinlaista toimintakykyä.
Ehkä se on olemassa ulkokohtaisena, kenties pysyy elossa ja saa
uutta eloa vain eräiden myötätuntoisten asiain muistelemisesta. Olisi
yleensä sangen mahdollista, että muisti, joka edustaa meitä koko
elämämme ajan, jatkaa tehtäväänsä muutamia viikkoja, ehkäpä
vuosiakin kuolemamme jälkeen. Siten selviäisi noiden henkien
välttelevä ja eksyttävä luonne; kun niiden olemassaolo on vain
muistin varassa, ei niitä saata miellyttää muu kuin se, mikä kuuluu
niiden erikoisalaan. Siitä niiden kiusallinen, kiihkeä tarmo tarrautua
pienimpiinkin seikkoihin, niiden uninen tylsyys, käsittämätön
kylmäkiskoisuus ja tietämättömyys ja kaikki nuo surkeat hullutukset,
jotka olemme useita kertoja huomanneet.

Mutta, toistan sen, on yksinkertaisempaa johtaa nuo omituisuudet
kaukovaikutteisten yhteyksien erikoisesta laadusta ja vähän
tunnetuista vaikeuksista. Kaikkein älykkäimpienkin kokeisiin osaa
ottavien vaistomaiset herätteet, kulkiessaan mediumin hämärän
välitystoiminnan kautta, muuttuvat siellä, hajaantuvat, riisuvat yltään
paraat ominaisuutensa. Saattaa käydä niinkin, että ne eksyvät ja
hiipivät eräihin salasoppiin, joita äly ei saavuta, ja tuovat sieltä
enemmän tai vähemmän hämmästyttäviä löytöjä. Mutta
kokonaisuuden älyllinen laatu tulee aina olemaan alempi kuin se,
mitä tietoinen ajatus voi tuottaa.
Muuten, toistan sen vielä kerran, ei ole vielä aika tehdä päätelmiä.
Älkäämme unohtako, että tässä on esillä vasta eilen syntynyt tiede,
joka haparoiden hakee välineitään, polkujaan, menettelytapojaan ja
päämääräänsä yössä, joka on pimeämpi kuin maan päällä.
Kolmessakymmenessä vuodessa ei rakenneta rohkeinta siltaa, mitä
myöten on yritetty päästä kuoleman virran yli. Useimmilla tieteillä on
takanaan vuosisatojen epäkiitollisia ponnistuksia ja hedelmätöntä
epävarmuutta. Nuorempien joukossa on luullakseni harvoja, jotka
niinkuin tämä saattaisivat ensi hetkestä osoittaa sadon lupauksia,
joka ehkei olekaan sitä, mitä se luuli kylväneensä, mutta joka jo
ennustaa tuntemattomia, merkillisiä hedelmiä.
[Tyhjentävästi käsitelläksemme tämän kysymyksen jälkielämästä
ja yhteydestä kuolleihin, tulisi meidän puhua myös t:ri Hyslopin
äskettäin suorittamista tutkimuksista mediumien Smeadin ja
Chenowethin avulla (Keskusteluja William Jamesin kanssa). Samoin
tulisi mainita Julian kuuluisa toimisto ja etenkin rouva Wriedtin,
torvensoittaja-mediumin, merkilliset istunnot, jolloin mediumi ei
ainoastaan saa kuolleita puhumaan kieliä, joita hän ei ollenkaan
osaa, vaan manaa esille haamuja, joita sanotaan perin

hämmästyttäviksi. Vielä pitäisi tutkia prof. Porron, t:ri Venzanon,
Rozannen ja monien muiden esittämiä seikkoja, havainneita ja paljon
muuta, sillä spiritististä kirjallisuutta kertyy jo nide niteen viereen.
Mutta minulla ei olekaan ollut sitä ylen vaateliasta aikomusta, että
julkaisisin täydellisen tutkielman tieteellisestä spiritismistä. Olen vain
koettanut olla jättämättä pois mitään oleellista ja antaa yleisen,
mutta tarkan kuvan tuosta haudantakaisesta ilmastosta, jota
yksikään tosiaan uusi ja ratkaiseva seikka ei ole toiseksi muuttanut
niiden ilmausten jälkeen, joista olemme puhuneet.]
8. luku.
Jälleensyntyminen.
Niin paljon siis tiedämme jälkielämästä varsinaisessa
merkityksessä. Mutta eräät spiritistit menevät kauemmaksi ja
koettavat tieteellisesti todistaa jälleensyntymisen ja sielunvaelluksen.
Jätän mainitsematta heidän siveellis- tai tunteellisluontoiset
todisteensa ja ne, joita he hakevat kuuluisien miesten muistelmista
ennen syntymää. Nuo usein hyvinkin hämmästyttävät muistelmat
ovat vielä liian harvinaisia, liian yksittäisiä, jos niin voi sanoa; eikä
niitä aina ole kylliksi tarkistettu, jotta olisi järkevää kiinnittää niihin
huomiota.
En myöskään pysähdy nerojen enkä eräiden ihmelapsien — tosin
vaikeasti selitettävistä — synnynnäisistä kyvyistä johdettuihin
todisteihin; sellaiset kyvyt voivat muuten johtua perinnöllisyyden
tuntemattomista laeista. Tyydyn yleisesti kertaamaan muutamien

eversti Rochasin tekemien sangen hämmästyttävien kokeiden
tulokset.
Eversti Rochas, täytynee aluksi huomauttaa, on tiedemies, joka
hakee vain ulkokohtaista totuutta tieteellisellä tarkkuudella ja
vilpittömyydellä, joita ei koskaan ole epäilty. Hän vaivuttaa uneen
eräitä poikkeuksellisia henkilöitä ja saa heidät pitkittäisillä sivellyksillä
kertaamaan koko elämänsä kulun. Näin hän vie heidät vähin erin
takaisin nuoruuteen, poika-ikään ja lapsuuden äärimmäisille rajoille
saakka. Jokaisella näistä hypnoottisista asteista saa puheena oleva
henkilö takaisin sen tietoisuuden, luonteen ja mielentilan, joka
hänellä oli vastaavalla kehitysasteellaan. Hän elää uudestaan samat
tapaukset riemuineen ja tuskineen. Jos hän on ollut sairas, kertautuu
hänen tautinsa, toipumisensa ja lopullinen parantumisensa. Jos on
esillä esim. nainen, joka on tullut äidiksi, kokee hän taas äitiyden
tyypilliset ilmiöt ja kärsii uudelleen synnytyksen pelot ja kivut.
Jouduttuaan siihen ikään, jolloin henkilö oppi kirjoittamaan, kirjoittaa
hän kuin lapsi, ja hänen käsialaansa voi verrata käsialaan hänen
kouluvihkoissaan.
Jo tämä on hyvin merkillistä, mutta niinkuin eversti Rochas sanoo,
"olemme tähän saakka astuneet kovalla maaperällä; olemme
tarkanneet vaikeasti käsitettävää fysiologista kysymystä, jota
lukuisten kokeiden ja tarkistusten perustalla kuitenkin saattaa pitää
varmana." Nyt astumme alalle, missä meitä odottavat yllättävämmät
arvoitukset.
Valitkaamme asian selvitykseksi muuan yksinkertaisimpia
tapauksia. Kokeen alaisena on nuori kahdeksantoistavuotias tyttö,
nimeltä Joséphine. Hän asuu Voironissa, Isèren maakunnassa. Hänet
palauttaa pitkittäinen siveleminen rintalapsen tilaan. Sivelyä jatkuu,

ja keijukaissatu pitenee. Joséphine ei osaa enää puhua, ja lapsuuden
suurta hiljaisuutta näyttää seuraavan vielä salaperäisempi hiljaisuus.
Joséphine vastaa vain merkeillä, hän ei ole vielä syntynyt, "hän
liitelee pimeydessä". Koetta jatketaan, uni tulee syvemmäksi, ja
äkkiä kuuluu tuon unen perältä toisen olennon ääni, odottamaton ja
tuntematon, äreän vanhuksen epäluuloinen ja tyytymätön ääni.
Häneltä kysellään. Ensin hän kieltäytyy vastaamasta, sanoen, että
"hän on läsnä, koska hän puhuu, ettei hän näe mitään ja että hän on
pimeässä."
Sivelyä jatketaan, ja hänen luottamuksensa saavutetaan
vähitellen. Hänen nimensä on Jean-Claude Bourdon, hän on vanha,
lepää vuoteessaan ja on ollut sairaana jo kauan aikaa. Hän kertoo
elämänsä tarinan. Hän on syntynyt Champventissa, Polliatin
kunnassa, 1812. Käynyt koulua kahdeksanteentoista ikävuoteensa
asti ja suorittanut sotapalveluksensa seitsemännessä tykkiväen
rykmentissä Besançonissa. Hän kertoo kujeistaan samalla kun
nukkuva pikku tyttö on kiertelevinään kuviteltuja viiksiä.
Palattuaan kotiin hän ei mene naimisiin, vaan ottaa
rakastajattaren. Hän vanhenee yksinäisenä (tässä lyhennän) ja
kuolee 70 vuoden vanhana pitkällisen sairauden jälkeen.
Nyt puhuu vainaja, mutta hänen haudantakaiset ilmoituksensa
eivät ole huomiota herättäviä, mikä muuten ei ole riittävä syy epäillä
niiden todellisuutta. "Hän tuntee irtautuvansa ruumiistaan", mutta
hän pysyy siihen liittyneenä vielä sangen pitkän ajan. Hänen
"fluidumina" väreilevä ruumiinsa, joka aluksi oli ohentunut, saa
kiinteämmän muodon. Hän elää pimeydessä, joka on hänestä
vastenmielinen, mutta ei tuota kärsimyksiä. Lopulta vilahtaa hiukan
valoa pimeyteen, jonne hän on vaipunut. Hän luulee syntyvänsä

jälleen ja lähenee sitä, jota hän arvelee äidikseen — siis Joséphinen
äitiä. Se ympäröi häntä siksi, kunnes lapsi tulee maailmaan, ja silloin
hän vähitellen tunkeutuu lapsen ruumiiseen. Seitsemänteen
ikävuoteen saakka oli hänen ruumiinsa ympärillä jonkunlaista
liitelevää usvaa, jossa hän näki paljon sellaista, mitä ei ollut sen
jälkeen nähnyt.
Nyt on päästävä Jean-Claudeakin taemmaksi. Seuraa kolme
neljännestuntia kestävä magnetisoiminen, joka millekään asteelle
pysähtymättä vie kuolleen vanhuksen pienen lapsentilaan. Uusi
hiljaisuus, uusi välitila, sitten äkkiä uusi ääni ja uusi odottamaton
henkilö. Tällä kertaa kohtaamme vanhan naisen, joka on ollut hyvin
häijy ja niinpä hän kärsiikin paljon. (Tällä hetkellä hän on kuollut,
sillä tuossa ylösalaisessa maailmassa kohtaamme elämän väärästä
päästä, ja ne alkavat luonnollisesti lopusta.) Hän on synkässä
pimeydessä pahojen henkien ympäröimänä. Hän puhuu heikolla
äänellä, mutta vastaa aina tarkasti kysymyksiin eikä höpise niinkuin
Jean-Claude. Hänen nimensä on Philomène Carteron.
"Syventämällä vielä unta", lisää eversti Rochas, jonka sanat tässä
mainitsen sellaisinaan, "saan pian tietoja elävästä Philomènesta. Hän
ei kärsi enää, näyttää hyvin tyyneltä, vastaa aina hyvin selvästi,
kuivaan sävyyn. Hän tietää, ettei seudulla pidetä hänestä, mutta sen
hän kyllä korvaa ja hän osaa kostaa sopivassa tilaisuudessa. Hän on
syntynyt v. 1702, ja hänen tyttönimensä oli Philomène Charpigny;
hänen äidinisänsä oli Pierre Machon, joka asui Ozanissa. Hän oli
mennyt naimisiin 1732, Chevrouxissa, erään Carteron-nimisen
miehen kanssa ja synnytti tälle kaksi lasta, jotka kuolivat.
"— Ennen lihaksitulemistaan oli Philomène ollut pikkuinen, lapsena
kuollut tyttö. Sitä ennen hän oli ollut mies, joka oli murhannut. Sen

vuoksi hän oli paljon kärsinyt pimeydessä, pikkutyttönä olonsa
jälkeenkin, jolloin hän ei ollut ennättänyt tehdä pahaa, sovittaakseen
rikoksensa. En katsonut tarpeelliseksi jatkaa unta pitemmälle, koska
koehenkilö näytti uupuneelta ja hänen kouristuksiaan oli paha
katsella.
"— Mutta toiselta puolen olen tehnyt huomion, joka näyttää
todistavan, että näiden mediumien ilmoitukset liikkuvat todellisella
pohjalla. Voironissa on minulla kokeitteni tavallisena katselijana eräs
nuori tyttö, jonka mielenlaatu on hyvin tyyni, miettivä eikä millään
lailla suggestion alainen, neiti Louise. Tällä nuorella tytöllä on
tavaton kyky erottaa inhimillisiä magneettisia virtoja ja senvuoksi
myös eetteriruumista, jollainen kyky vähäisempänä on sangen
tavallinen. Kun Joséphine herättää henkiin menneisyytensä muiston,
on hänen ympärillään valoisa aura, jonka Louise näkee. Louisen
silmissä tummenee tuo aura, kun Joséphine on kaksi olemusta
erottavalla väliasteella. Kaikissa tapauksissa Joséphine liikahtelee
rajusti, jos kosketan niitä avaruuden kohtia, missä Louise sanoo
näkevänsä auran joko tummana tai valoisana."
II.
Olen tahtonut melkein täydellisesti toistaa erään hänen kokeensa
pöytäkirjan, koska sielunvaelluksen kannattajat näkevät siinä ainoan
arvokkaan todisteen, mitä heillä on.
Eversti Rochas on uudistanut kokeitaan monta kertaa useilla eri
henkilöillä. Näistä mainitsen vain erään nuoren tytön, nimeltä Marie
Mayo, jonka tarina on monimutkaisempi kuin Joséphinen, ja jonka
perättäiset jälleensyntymiset vievät 1600-luvulla saakka ja

kuljettavat meidät äkkiä Versaillesiin historiallisten, suuren kuninkaan
ympärillä liikkuvien henkilöiden joukkoon.
Lisätkäämme, ettei eversti Rochas ole ainoa magnetisoija, joka on
saavuttanut tällaisia ilmestyksiä. Tästälähin voidaan ne lukea
hypnotismin varmoihin tuloksiin. Mainitsen vain hänen kokeensa
senvuoksi, että ne kaikin puolin ovat varmimpia.
Mitä ne todistavat? Kuten kaikissa tämänlaatuisissa tulee meidän
epäillä mediumia. On luonnollista, että kaikki mediumit, juuri
kykynsä omituisen laadun perusteella, ovat alttiita teeskentelemään,
pettämään. Tiedän, että eversti Rochasia, samoin kuin tohtori
Richatia, Lombrosoa ja kaikkia niitä, jotka ovat olleet tekemisissä
mediumin kanssa, on joskus petkutettu. Ne ovat noihin pakollisiin
välikäsiin kuuluvia epäkohtia, eikä näillä kokeilla koskaan ole samaa
tieteellistä arvoa kuin fysikaalisissa ja kemiallisissa laboratorioissa
tehdyillä. Mutta siitä syystä ei niiltä voi etukäteen evätä kaikkea
mielenkiintoa.
Onko teeskentely ja petos todella mahdollinen tässä kohden?
Tietysti, vaikka kokeita vartioidaankin perin huolellisesti. Koehenkilö
saattaa oppia osansa, niin monimutkainen kuin se onkin, ja välttää
taitavasti häntä varten viritetyt ansat. Paras tae on kaikissa
tapauksissa hänen rehellisyytensä ja kunnollinen luonteensa, jonka
ainoastaan kokeilijat voivat koetella ja tuntea. Heihin täytyy siis tässä
suhteessa luottaa. Muutenkin he ryhtyvät kaikkiin varokeinoihin, että
teeskentely kävisi hyvin vaikeaksi. Pakotettuaan poikittaisilla sivelyillä
mediumin palaamaan taaksepäin elämänsä kulussa, he pakottavat
hänet tulemaan takaisin samaa tietä, ja samat tapaukset vierivät
esiin päinvastaisessa järjestyksessä. Toistetut kokeet ja vastakokeet

johtavat aina samoihin tuloksiin, eikä medium milloinkaan epäröi
eikä eksy nimien, vuosilukujen ja tapahtumien sokkeloissa.
[Mainitkaamme, ollaksemme mitään salaamatta ja asettaaksemme
nähtäviksi kaikki asiapaperit, että eversti Rochas tutkimalla on
todennut, että mediumien ilmoitukset entisistä olemuksistaan usein
olivat epätarkkoja. Heidän kertomuksensa olivat täpötäynnä
anakronismeja, jotka ilmaisivat normaalisten muistelmien ja
alkuperältään outojen suggestioiden sekaannusta. Jäljelle jää
kuitenkin yksi täysin varma seikka, se nimittäin, että näyt ilmenivät
samanluontoisina lukuisissa henkilöissä, jotka eivät tunteneet
toisiaan.]
Muuten pitäisi näiden mediumien, joiden äly yleensä on vain
keskinkertainen, äkkiä muuttua nerokkaiksi runoilijoiksi, luodakseen
muitta mutkitta mitä kirjavimman sarjan luonteita, joissa kaikki,
liikkeet, ääni, mielenlaatu, maailmankatsomus, ajatukset, tunne-
elämä ovat kohta kohdalta sopusoinnussa, jotka aina olisivat valmiit
vastaamaan sisimmän olemuksen mukaisesti odottamattomimpiinkin
kysymyksiin. On sanottu, että joka ihminen on Shakespearen
vertainen unelmissaan; mutta eikö tässä ole puhe unelmista, jotka
muuttumattomuutensa vuoksi oudosti muistuttavat todellisuutta?
Luulenpa siis voivamme jättää teeskentelyn syrjään ainakin siksi,
kunnes vastakohta on todistettu. Saattaisi vielä, kuten Myersin
haamuihin nähden on tehty, perustaa vastaväitteensä heidän
haudantakaisten paljastustensa vähäpätöisyyteen. Tätä pitäisin
pikemmin todisteena heidän vilpittömyytensä hyväksi. Kun niiden
mielikuvitus on kyllin rikas luomaan ihmeellisiä henkilöitä, joitten
näemme elävän heidän unessaan, ei varmaankaan olisi kovinkaan
vaikeata keksiä toisesta maailmasta haaveellisia, mutta hyvin

todenmukaisia yksityisseikkoja. Kukaan heistä ei ajattelekaan
sellaista. He ovat kristityitä, heillä on siis sydämensä syvyydessä
perinnöllinen helvetinpelko, kiirastulen kauhu ja enkeleiden
asuttaman, palmuja kasvavan paratiisin toivo. He eivät niihin
viittaakaan.
Vaikkeivät he usein tunnekaan jälleensyntymisoppia, noudattavat
he tarkasti teosofista tai uusspritististä otaksumaa; sille
vaistomaisesti uskollisina he eivät määrittele lähemmin, vaan
puhuvat hämärästi pimeydestä, "mustasta", missä ovat. He eivät
sano mitään, koska eivät mitään tiedä. Heidän on nähtävästi
mahdotonta tehdä selkoa tilasta, joka ei vielä ole selvinnyt.
Todellakin on hyvin luultavaa, jos hyväksymme jälleensyntymisen ja
haudantakaisen kehityksen opin, ettei luonto tässä, kuten ei
muuallakaan, kulje hyppäyksittäin. Ei ole mitään erikoista syytä,
jonka vuoksi se tekisi suunnattoman ja selittämättömän hyppäyksen
elämästä kuolemaan.
Tästä ei tule sitä teatteritemppua, jota asiaa harkitsematta ollaan
hyvin taipuvaisia vaatimaan. Henki on aluksi hämmentynyt
menetettyään ruumiinsa ja kaikki tottumuksensa; se tointuu vain
vähitellen entiselleen. Se saavuttaa hitaasti tietoisuuden. Sitten tuo
tietoisuus asteittain puhdistuu ja laajenee äärettömiin, kunnes sen
elämän perusajatus, joka sitä elähyttää, saavutettuaan uusia
ilmapiirejä, ei enää synny jälleen ja menettää kaiken kosketuksen
meihin. Näin voisi selittää sen, että aina saamme vain alempia,
alkeellisia ilmoituksia.
Kaikki se, mikä koskee tätä jälkielämän ensi vaihetta, on sangen
uskottavaa niistäkin, jotka eivät tunnusta jälleensyntymistä. Muuten

saamme nähdä, että ratkaisut, jotka siinä luulemme keksivämme,
syrjäyttävät vain kysymyksen ja ovat riittämättömiä ja satunnaisia.
111.
Nyt tulee eteemme vakavin väite: suggestio. Eversti Rochas
vakuuttaa, että hän ja kaikki muut kokeilijat, jotka ovat ryhtyneet
tätä tutkimaan, "eivät ainoastaan ole välttäneet kaikkea, mikä voisi
viedä koehenkilön määrätylle suunnalle, vaan ovat usein turhaan
koettaneet eksyttää häntä erilaisilla suggestioilla." Siitä olen varma,
ettei tahallisista suggestioista voi olla puhettakaan. Mutta
tiedämmehän, että näillä aloilla on vaistomainen ja tahdoton
suggestio usein voimakkaampi ja vaikuttavampi kuin tahallinen.
"Pyörivän pöydän" sangen jokapäiväisessä ja lapsellisessa kokeessa,
joka oikeastaan on vain alkuperäistä ja alkeellista ajatuksensiirtoa,
sanelee johtajan tai tavallisen osanottajan vaistomainen suggestio
melkein aina vastaukset.
[Sallittakoon minun tästä puhuttaessa mainita eräs
henkilökohtainen kokemus. Saint-Wandrillen luostarissa, jossa vietän
kesäni, huvittelivat äsken saapuneet vieraat "pyörittämällä pöytää".
Polttelin rauhassa salin nurkassa, jokseenkin kaukana pikkupöydästä,
ottamatta millään lailla osaa siihen, mitä sen ympärillä tapahtui,
kokonaan muuta ajatellen. Asianmukaisten pyyntöjen jälkeen pöytä
vastasi, että siinä asui erään munkin henki 1600-luvulta. Tuo munkki
oli haudattuna luostarin itäiseen pylväikköön erään kivilaatan alle,
jossa oli vuosiluku 1693. Munkin lähdettyä, joka äkkiä ilman näkyvää
syytä kieltäytyi jatkamasta keskustelua, meille juolahti mieleen
mennä lampun valossa hakemaan hautaa. Lopulta löysimmekin
itäisen käytävän päästä hautakiven, joka oli perin huonossa
kunnossa, rikkoutunut, kulunut, murtunut, rapautunut, ja jonka

pinnalta suurella vaivalla, hyvin läheltä tarkastaen, saattoi löytää
kirjoituksen: "A.D. 1693." Munkin vastatessa ei salissa ollut muita
kuin vieraani ja minä. Kukaan heistä ei tuntenut luostaria, he olivat
saapuneet sinne samana iltana muutamaa minuuttia ennen
päivällistä, ja kun aterian jälkeen oli tullut aivan pimeä, olivat he
siirtäneet seuraavaan päivään luostarin ja raunioiden katselemisen.
Ilmoitus ei siis saattanut, jollei usko teosofien kuoriin ja
elementaaleihin, tulla muualta kuin minulta. Kuitenkaan en luullut
mitään tietäväni tästä hautakivestä, joka oli kirjoituksensa puolesta
kaikkein hämärimpiä parinkymmenen muun 1600-luvuilta periytyvän
joukossa, tässä osassa luostaria.]
Ensiksikin tulisi siis olla aivan varma siitä, ettei magnetisoija, ei
läsnäolijat eikä koehenkilöt itse ole koskaan kuullut puhuttavan
ainoastakaan henkilöstä, joka on saatu jälleensyntymään. Jonkun
mielestä kenties riittäisi se, että vastakokeen suorittavat toinen
kokeilija ja toiset läsnäolijat, jotka eivät tiedä mitään edellisistä
ilmoituksista. — Niin kyllä, mutta mediumi tuntee ne, ja siksi on
mahdollista, että ensimäinen suggestio on ollut siksi voimakas, että
se ikuisesti piirtyy vaistoon ja lakkaamatta toistaa samoja
ruumiillistumuksia samassa järjestyksessä.
Tämä kaikki ei merkitse sitä, etteivät suggestio-ilmiötkin olisi
täynnä arvoituksia, mutta se on toinen kysymys. Tällä hetkellä
toteamme vain, että ongelma on melkein ratkaisematon ja tarkistus
mahdoton. Toistaiseksi, koska meidän tulee valita jälleensyntymisen
ja suggestion välillä, sopii ensin asettua jälkimäisen puolelle,
noudattaen niitä periaatteita, joita olemme soveltaneet
automaattisella puheella ja kirjoituksella kokeillessa. Kun on esillä
kaksi tuntematonta, neuvovat ymmärrys ja selvä järki ensin

tarttumaan siihen, joka liittyy useammin todettuihin ilmiöihin, ja
jossa tapaamme eräitä tuttuja piirteitä.
Tutkikaamme siis elämämme salaisuutta, ennenkuin luovumme
siitä kuolemamme arvoituksen hyväksi. Koko tällä hetteiden
täyttämällä alalla on tärkeää, ettei, kunnes uusia todisteita saadaan,
poiketa tuosta ankarasta säännöstä: se on ajatusten siirtoa, heti kun
ei ole ehdottomasti ja aineellisesti mahdotonta, että koehenkilö tai
joku läsnäolevista tuntee puheena olevan seikan, olkoon tämä tieto
sitten tajullinen tai ei, unohtunut tai tuoreessa muistissa. Tämäkin
varokeino on riittämätön, sillä vielä on mahdollista, niinkuin
huomaamme sir Oliver Lodgen kellokokeessa, että henkilö, joka ei
ole läsnä istunnossa, vaan saattaa olla hyvinkin etäällä, jouduttuaan
tuntemattomalla tavalla mediumin yhteyteen, vaikuttaa häneen
kaukaa, tietämättään.
Ollakseen varuillaan kaikkea vastaan tulisi varmistua siitäkin, ettei
atavistinen muisti näyttele odottamatonta osaa, ennenkuin kuolema
päästetään näyttämölle. Eikö ihminen esim. voi sielunsa sopukoissa
säilyttää muistoa tapauksista, jotka ovat sattuneet jonkun esi-isän
lapsuuden aikana, jota hän ei ole koskaan nähnyt, ja ilmoittaa niitä
mediumille vaistomaisen suggestion avulla? Se ei ole uskomatonta.
Me säilytämme itsessämme koko menneisyyden, esi-isiemme kaikki
kokemukset. Miksi ei siis, jos osattaisiin maagillisesti valaista
alitietoisen muistin suurenmoiset aarteet, sieltä löydettäisi tapauksia
ja tosiseikkoja, jotka ovat tuon kokemuksen lähteitä?
Ennenkuin käännymme haudantakaista tuntemattomuutta kohti,
tyhjentäkäämme pohjia myöten maallisen tuntemattomuuden
mahdollisuudet. Sitäpaitsi on merkillistä, mutta eittämätöntä, että
huolimatta tuon lain ankaruudesta, joka näyttää sulkevan pois kaikki

muut selitykset, huolimatta suggestiolle myönnetyn vaikutusalan
melkein täydellisestä rajattomuudesta ja luultavasti liioitellusta
laajuudesta, jää kuitenkin eräitä huomiota, jotka täytynee selittää
toisella tavalla.
Mutta palatkaamme jälleensyntymiseen ja myöntäkäämme
ohimennen sangen valitettavaksi se seikka, että teosofien ja
uusspiritistien todisteet eivät ole sitovia. Sillä koskaan ei ole ollut
kauniimpaa, oikeudentuntoisempaa, puhtaampaa, siveellisempää,
lohdullisempaa, vieläpä eräissä suhteissa todennäköisempää oppia
kuin heidän. Se on ainoa, joka opillaan jatkuvasta katumuksesta ja
puhdistuksesta ottaa huomioon kaikki ruumiilliset ja sielulliset
epäsuhtaisuudet, kaikki yhteiskunnalliset epätasaisuudet, kaikki
kohtalon kamalat vääryydet. Mutta uskonopin laatu ei todista sen
totuutta. Vaikka se onkin kuudensadan miljoonan ihmisen uskonto,
joka on lähinnä salaperäistä alkuperää, ainoa, joka ei ole vihattava ja
vähimmin mieletön kaikista, täytyy sen tehdä se, mitä toiset eivät
tehneet: tuoda meille eittämättömiä todisteita. Mitä se tähän saakka
on meille antanut, se on vain todistuksen alkeiden ensimäinen
häämöitys.
IV.
Eikä arvoitus vielä sittenkään olisi ratkaistu. Periaatteen kannalta
jälleensyntyminen on välttämätön ennemmin tai myöhemmin, koska
mikään ei saata kadota eikä jäädä liikkumattomaksi. Se, mitä ei
suinkaan ole todistettu eikä vastedeskään saatane todistetuksi, se on
yksilön jälleensyntyminen kokonaisena ja samana, muistin
häviämisestä huolimatta. Mitä etua hänellä muuten olisikaan koko
jälleensyntymisestä, jos hän ei tiedä aina olevansa oma itsensä?

Kaikki tietoisen jälleensyntymisen kysymykset heräävät uudelleen, ja
kaikki on alettava alusta saakka.
Tieteellisestikään vahvistettuna ei jälleensyntymisen, samoin kuin
jälkielämänkään teoria lopettaisi kyselyjämme. Se ei vastaa
ensimäisiin eikä viimeisiin, alkuperän ja lopun ainoihin oleellisiin
kysymyksiin. Se siirtää ne vain paikoiltaan, peräännyttää ne ajassa
muutaman vuosisadan, vuosituhannen, toivoen ehkä kadottavansa
tai unohtavansa ne hiljaisuuteen ja avaruuteen. Mutta ongelmat
palaavat ihmeellisimpienkin äärettömyyksien perältä eivätkä tyydy
vain toistaiseksi lykättyihin ratkaisuihin. Tietysti on minusta
mielenkiintoista tietää, mikä minua odottaa, mitä tapahtuu kohta
kuolemani jälkeen. Sanotte minulle: toisiaan seuraavissa
ruumiillistumissaan ihminen sovittaa rikoksensa tuskalla, puhdistuu,
noustakseen ilmapiiristä ilmapiiriin, kunnes hän palaa jumalalliseen
perusajatukseen, josta on lähtenytkin. Tahdon sen uskoa, vaikka sillä
kaikella vielä onkin meidän pienen maailmamme ja sen vanhojen
uskontojen sangen epäilyttävä leima; tahdon kyllä uskoa, mutta entä
sitten?
Minusta ei ole tärkeää se, mikä kestää jonkun aikaa, vaan se, mikä
kestää aina; ja teidän jumalallinen perusajatuksenne ei minusta
tunnu äärettömältä eikä lopulliselta. Tuntuupa se minusta
heikommaltakin kuin se, jonka omassa mielessäni keksin teidän
avuttannekin. Mutta se uskonto, joka vähentää korkeimman
ajatuskykyni tajuaman Jumalan, vaikka tuhansiinkin tosiasioihin
perustuva, ei voi kahlita tietoisuuttani. Teidän äärettömyytenne ja
teidän Jumalanne on vielä käsittämättömämpi kuin minun ja
kuitenkin vähemmän suuri. Jos palaan häneen, johtuu se siitä, että
olen hänestä lähtenytkin; ja jos olen voinut irtautua hänestä,

todistaa se, ettei hän olekaan ääretön, ja jollei hän ole ääretön, mitä
hän sitten on?
Täytyy hyväksyä toinen tai toinen: joko hän puhdistaa minut,
koska olen hänen ulkopuolellaan, eikä hän ole ääretön; tai hän on
ääretön, ja jos hän minut puhdistaa, oli hänessä jotakin
epäpuhdasta, koska hän minussa puhdistaa osan omaa itseään. Sen
lisäksi, kuinka saatamme myöntää, että tuo Jumala, joka on aina
olemassa, jolla on takanaan sama vuosituhansien sarja kuin
edessäänkin, ei ole vielä ehtinyt puhdistaa ja päättää
koettelemuksiansa? Mitä hän ei ole voinut tehdä iankaikkisuudessa,
joka on ollut ennen olemassaoloani, sitä hän ei saata tehdä
vastaisessakaan ikuisuudessa, sillä molemmat ovat tasavertaiset.
Ja sama kysymys asettuu eteeni siinäkin, mikä koskee minua.
Minun elämäni alkusyy, kuten hänenkin, on ollut ikuisesti olemassa,
sillä eriämiseni tyhjästä olisi selittämättömämpi kuin aluton
olemassaoloni. Minulla on välttämättä ollut lukemattomia kertoja
tilaisuus ruumiillistua, ja olen luultavasti sen tehnytkin, jos otamme
huomioon, että on tuskin uskottavaa minun saaneen tuon ajatuksen
vasta eilen. Kaikki mahdollisuudet päästä pyrkimysteni perille
tarjoutuivat minulle siis jo menneisyydessä, ja kaikki ne, jotka
tulevaisuudessa kohtaan, eivät lisää mitään siihen lukumäärään, joka
jo oli ääretön.
Hyvin vähän voin vastata näihin kysymyksiin, jotka nousevat
kaikkialta, heti kun tavoittaa yhdenkään niistä ajatuksensa
äärimmäisellä kärjellä. Toistaiseksi on minusta parempi tietää, etten
tiedä mitään, kuin tyydyttää itseäni luulotteluilla ja ristiriitaisilla
vakuutuksilla. Mieluummin pidän kiinni ikuisuudesta, jonka
käsittämättömyys on rajaton, kuin rajoitun Jumalaan, jonka

käsittämättömyys on kaikilta tahoilta rajoitettu. Ei mikään pakota
teitä puhumaan Jumalastanne, mutta jos siihen ryhdytte, on
välttämätöntä, että selityksenne ovat parempia kuin se hiljaisuus,
jonka ne rikkovat.
V.
On totta, etteivät tieteelliset spiritistit uskaltaudu aivan tämän
Jumalan luo; mutta silloin, alun ja lopun suurien arvoitusten väliin
puristuneina, heillä ei ole juuri mitään sanottavaa meille. He
seuraavat kuolleitamme jonkun hetken siinä maailmassa, jossa
hetkillä ei enää ole merkitystä, ja hylkäävät heidät sitten pimeyteen.
En moiti heitä siitä, koska tässä on kysymys asioista, joita luultavasti
emme tiedä vielä silloinkaan, kun luulemme tietävämme kaikki.
En pyydä heitä paljastamaan minulle maailmankaikkeuden
salaisuutta, sillä en usko, niinkuin lapsi, että tuo salaisuus mahtuisi
pariin kolmeen sanaan tai saattaisi tunkeutua aivoihini niitä
halkaisematta. Olenpa vakaantunut siitäkin, että olennot, jotka
olisivat monta miljoonaa kertaa meistä älykkäimpiäkin älykkäämmät,
eivät vielä omistaisi sitä, koska tuon salaisuuden täytyy olla yhtä
ääretön, yhtä tutkimaton, yhtä tyhjentämätön kuin itse
maailmankaikkeus.
Siitä huolimatta on kuitenkin varmaa, että tuo kykenemättömyys
katsahtaa edes muutamia vuosia eteenpäin haudantakaisessa
elämässä riistää paljon mielenkiintoa heidän kokeiltaan ja
saavutuksiltaan. Näillä voitetaan paraassa tapauksessa vain hiukan
aikaa, mutta sellaisissa leikeissä kynnyksellä ei meidän kohtaloamme
ratkaista. Sivuutan mielelläni sen, mitä minulle tapahtuu pienenä
ajanjaksona, minkä nuo ilmoitukset käsittävät, niinkuin jo sivuutan

sen, mitä minulle on elämässä tapahtunut; siinä ei ole kohtaloni eikä
satamani. En epäile, että ilmaissut seikat eivät olisi tosia ja
todistettuja, mutta vielä epäilemättömämpää on se, että vainajilla,
jos he elävät kuoleman jälkeen, ei ole paljoakaan meille sanottavaa,
joko heillä sitten ei sillä hetkellä, kun he voivat puhua meille, vielä
ole mitään ilmoitettavaa, taikka he sillä hetkellä, kun heillä olisi
ilmaistavaa, eivät enää voi sitä tehdä, loitoten iäksi ja kadoten
silmistämme äärettömyyteen, jonka perille he koettavat päästä.
9. luku.
Tietoisuuden kohtalo.
I.
Koettakaamme, luopuen heidän epävarmasta avustaan, ominpäin
astua haudan tuolle puolen. Näyttää siis siltä, kuin — palataksemme
otaksumaan, jota tarkastelimme ennen näitä välttämättömiä asiasta
poikkeamisia — jälkielämä, säilyttämällä nykyisen tietoisuutemme,
olisi melkein yhtä mahdoton ja yhtä käsittämätön kuin
tuhoutuminen. Ja jos se olisikin hyväksyttävä, ei siinä kuitenkaan
olisi mitään pelättävää. On varmaa, että ruumiin kadotessa katoavat
samalla kaikki ruumiilliset kärsimyksetkin, sillä ei voi kuvitella sielun
kärsivän ruumiissa, jota sillä ei enää ole.
Niiden mukana katoo myös kaikki se, mitä sanomme henkisiksi tai
siveellisiksi kärsimyksiksi, koska ne kaikki, jos niitä läheltä
tarkastamme, syntyvät aistiemme tottumuksista ja taipumuksista.
Henkemme tuntee vastavaikutusta sitä ympäröivän ruumiin tai

ruumisten kärsimyksistä, se ei saata kärsiä itsessään tai itsensä
vuoksi. Väärinkäsitetty uhrautuvaisuus, murtunut rakkaus,
pettymykset, voimattomuus, epätoivo, petos, henkilökohtaiset
nöyryytykset, samoin kuin surut ja omien rakkaimpien menettäminen
saavat pistävän kärkensä vasta kulkiessaan ruumiin läpi, jonka henki
elävöittää. Paitsi omaa tuskaansa, joka johtuu siitä, ettei mitään
tiedä, henki ei ruumiistaan vapautuneena voi kärsiä muuta kuin sen
muistosta.
Mahdollista on, että niiden tuskat, jotka se on jättänyt tänne maan
päälle, surettavat sitä myöskin. Mutta sen silmissä, joka ei enää
laske päivien lukua, nuo tuskat tuntuvat niin lyhyiltä, ettei se käsitä
niiden kestävyyttä; ja tietäessään mitä ne ovat ja mihin ne vievät, ei
henki enää tunne niiden ankaruutta.
Henki on tunteeton kaikkea sitä kohtaan, mikä ei ole onnea. Se on
luotu vain ääretöntä riemua varten, joka on tietämisen ja
ymmärtämisen iloa. Se saattaa huolestua vain omat rajat
huomatessaan; mutta rajojensa huomaaminen, kun paikka ja aika ei
enää sido, merkitsee jo pääsemistä niiden yli.
Nyt on kysymys siitä, pysyykö tuo henki, ollen kaikilta tuskilta
turvassa, itselleen uskollisena, tajuaako ja tunteeko se itsensä
äärettömyyden sylissä, ja kuinka tärkeätä sen on tuntea itsensä
siellä. Näin ollen ovat ratkaistavinamme kysymykset jälkielämästä
ilman tietoisuutta ja jälkielämästä, jossa tietoisuus eroaa nykyisestä.
Jälkielämä ilman tietoisuutta tuntuu aluksi luultavimmalta. Sen
kärsimyksen tai onnen kannalta, mikä meitä odottaa haudan toisella
puolen, vastaa se tuhoutumista. Niiden, joita miellyttää helpoin ja
ihmisellisen ajatuksen nykyistä kantaa vastaavin ratkaisu, sopii siis
pysähtyä tähän huolineen. Heillä ei ole mitään pelättävää, sillä pelko,

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
ebookbell.com

Aging From Fundamental Biology To Societal Impact Paulo J Oliveira

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

Aging From Fundamental Biology To Societal Impact Paulo J Oliveira

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 6

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 13

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 19

Slide 20

Slide 21

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Slide 56

Slide 57

Slide 58

Slide 59

Slide 60

Slide 61

Slide 62

Slide 63

Slide 64

Slide 65

Slide 66

Slide 67

Slide 68

Slide 69

Slide 70

Slide 71

Slide 72

Slide 73

Slide 74

Slide 75

Slide 76

Slide 77

Slide 78

Slide 79