Business Communication 1st Edition Urmila Rai

Business Communication 1st Edition Urmila Rai
Business Communication 1st Edition Urmila Rai
Business Communication 1st Edition Urmila Rai

1. Visit https://ebookultra.com to download the full version and
explore more ebooks or textbooks
Business Communication 1st Edition Urmila Rai
_____ Click the link below to download _____
https://ebookultra.com/download/business-communication-1st-
edition-urmila-rai/
Explore and download more ebooks or textbooks at ebookultra.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Emerging Business Trends and Management Practices Lessons
from the Pandemic 1st Edition Himanshu Rai
https://ebookultra.com/download/emerging-business-trends-and-
management-practices-lessons-from-the-pandemic-1st-edition-himanshu-
rai/
Business communication contexts and controversies 1st ed.
Edition Hanson
https://ebookultra.com/download/business-communication-contexts-and-
controversies-1st-ed-edition-hanson/
Applied Mycology First Edition Mahendra Rai
https://ebookultra.com/download/applied-mycology-first-edition-
mahendra-rai/
Business Communication In Person In Print Online 8th
Edition Amy Newman
https://ebookultra.com/download/business-communication-in-person-in-
print-online-8th-edition-amy-newman/

3. The Analecta A Poetic Anthology 1st Edition Harshvardhan
Rai
https://ebookultra.com/download/the-analecta-a-poetic-anthology-1st-
edition-harshvardhan-rai/
Food Safety and Protection 1st Edition V Ravishankar Rai
(Editor)
https://ebookultra.com/download/food-safety-and-protection-1st-
edition-v-ravishankar-rai-editor/
Data Communication and Computer Networks A Business User s
Approach Ninth Edition West
https://ebookultra.com/download/data-communication-and-computer-
networks-a-business-user-s-approach-ninth-edition-west/
Lesikar s Business Communication Connecting in a Digital
World 12th Edition Kathryn Rentz
https://ebookultra.com/download/lesikar-s-business-communication-
connecting-in-a-digital-world-12th-edition-kathryn-rentz/
The Business Communication Casebook A Notre Dame
Collection 2nd Edition James S. O'Rourke
https://ebookultra.com/download/the-business-communication-casebook-a-
notre-dame-collection-2nd-edition-james-s-orourke/

5. Business Communication 1st Edition Urmila Rai Digital
Instant Download
Author(s): Urmila Rai; S.M. Rai
ISBN(s): 9789350431993, 9350431998
Edition: 1
File Details: PDF, 9.86 MB
Year: 2008
Language: english

7. BUSINESS
COMMUNICATION
Urmila Rai
Former Principal
Narsee Monjee College,
Vile Parle, Mumbai
and
Former Director
Pillais' Institute of Management Studies,
New Pan vel,
Mumbai.
S.M. Rai
Former Principal
Hinduja College of Commerce and Economics,
Mumbai.
Hat
GJIimalaya CJlublishingGJIouse
MUMBAI • NEW DELID • NAGPUR • BANGALORE • HYDERABAD
• CHENNA! • PUNE' LUCK,~OW' AHMEDABAD • ERNAKULAM

8. C AUTHORS
No part of this publication should be reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted in any form or by any means,
electronic, mechanical, photocopying, recording and/or otherwise without the prior written permission of the author and the
publisher.
FIRST EDITION 2008
Published by Mrs. Meena Pandey
Branch Offices
for HIMALAYA PUBLISHING HOUSE PVT. LTD.
" Ramdoot" , Dr. Bhalerao Marg, Girgaon, Mumbai -400 004.
Phones: 23860170 • 23863863 • Fax: [phone]
Email: [email protected]
Website: www.himpub.com
Delhi "Pooja Apartments", 4-B, Murari La! Street, Ansari Road,
Darya Ganj, New Delhi -110 002.
Phones: 23270392 •. 23278631 • 30180392-3-4-5
Fax: [phone]
Nagpur Kundanlal Chandak Industrial Estate, Ghat Road, Nagpur -440 018
Phones: 2738731 • 3296733 • Telefax: 0712-2721215
Bangalore No. 16/1 (Old 12/1), 1st Floor, Next to Hotel Highlands,
Madhava Nagar, Race Course Road, Bangalore -560001.
Phones: 22281541 • 22385461. Fax: [phone]
Hyderabad : No. 2-2-1 167/2H, 1st Floor, Near Railway Bridge,
Tilak Nagar, Mai.n Road, Hyderabad -500 044.
Phone: [phone] • Telefax: 040-27560041
Chennai
Pune
Lucknow
Ahmedabad
Emakulam
DTPby
Printed by
No.2, Ramakrishna Street, North Usman Road, T-Nagar,
Chennai -600 017. Phones: 044-28144004 • 28144005
Mobile: [phone].
1st Floor, "Laksha Apartment", 527, Mehunpura,
Shaniwarpeth, Near Prabhat Theatre, Pune -411 030.
Phone: [phone] • 24496333
C-43, Sector-C, Ali Gunj, Lucknow -226 024.
Phone: [phone].
114, 1st Floor, Shail, Opp. Madhusudan House,
C.G. Road, Navrangpura, Ahmedabad -380 009.
No. 39/104A, Laxmi Apt., Karickamuri Cross Road,
Ernakulam -11, Kerala State • Phone: [phone] • 2378016
Sudhakar Shetty (HPH, Mumbai)
Prabhat Book Binders
32A, D.P. Wadi, Opp. Mehta House, Near Sussex Ind.
Estate, Ghodapdev, Mumbai -400 033. ISBN : 978-93-5024-571-2

9. (CONTENTS )
UNIT I
Chapter 1 Fundamentals of Communication 1-8
Chapter 2 Types of Communication 9-15
Chapter 3 Media of Communication 16-25
UNIT II
Chapter 4 Concept and Practice of Effective Communication 26-33
Chapter 5 Barriers to Effective Communication 34-44
Chapter 6 Methods to Improve Communication Skills 45-52
Chapter 7 Listening 53-61
UNIT ill
Chapter 8 . Written Communication Skills 62-74
Chapter 9 Layout of A Business Letter 75-89
Chapter 10 Types or Letters 90-103
Chapter 11 Banking Correspondence 104-117
Chapter 12 Insurance Letters 118-134
Chapter 13 Secretarial Correspondence 135-145
Chapter 14 Sales Letters 146-161
Chapter 15 Preparing Promotional Material 162-169
Chapter 16 Structure of a Report 170-180
Chapter 17 Principles of Writing Reports 181-192
UNIT IV
Chapter 18 Oral Communication Skills 193-201
Chapter 19 Understanding the Audience 202-206
Chapter 20 Language and Tone of Oral Communication 207-212
Chapter 21 Understanding Body Languag~ 213-219

10. UNIT I
Chapter 1
FUNDAMENTALS OF COMMUNICATION
The word "communication" (which comes from the Latin word "communicare" meaning to
make common) is used in common talk, usually, to mean speaking or writing or sending a
message to another person. Communication is really much more than that. It involves ensuring
that your message has reached the target audience (that is, the persons to whom it is sent) and
that the receiver understands and responds as you want them to. It also involves ensuring that
you yourself take care to receive, understand, interpret, and respond to messages that are sent
to you. .
Communication is an important aspect of behaviour; human communication is affected by all
factors that influence human behaviour.
Role of Communication in Business
Entry into a good organisation requires excellent communication skills. The primary element
in the skills of management is competence in communication. It is the tool with which we exercise
influence on others, bring about changes in the attitudes and views of our associates, motivate
them, and establish and maintain relations with them.
Communication is central to everything that we do. We live in organisations; our activities in
our family, school/college, office, hobby group, community group, succeed or fail, and our goals
are achieved or not achieved, according to our ability to communicate effectively with other
members.
Communication is the mortar that holds an organisation together, whatever its business or its
size. Without communication an organisation cannot function at all. Without effective
communication, information cannot be collected, processed, or exchanged; words and data would
remain isolated facts. With effective communication, multinational organisations that are spread
allover the world can function as a single unit.
The most important foundation skill for anyone in the new world of work is the ability to
communicate, This means being able to express your ideas effectively in writing and in speech;
being able to read and absorb a large amount of written material; and being able to listen to and
understand various people. Employers have always emphasised the importance of communication
skills, and the current trends in the business environmen~ make these skills even more critical.
Work is increasingly carried out by teams. Team members must be able to work together to
identify problems, analyse alternatives, and recommend solutions. They must be able to communicate
their ideas persuasively to others. Ability to work well in teams, to manage your subordinates
and your relationships with seniors, customers and colleagues, depends on your communication
skill. Advance in information technology has led to great speed in communication, and owing to

11. 2 BUSINESS COMMUNICATION (B.M.S.)
globalisation an organisation may be spread in many locations in the wO'rld. Techniques of
communication have to keep up with the increased speed and the need to communicate with
people of different cultures.
With growing competition, producers and service providers need to find more and more
innovative methods to reach out to potential buyers. Communicating to the public about one's
products is the essence of business. A large amount of communication in the form of advertisement
and public relations is needed in order to inform the public and to persuade potential customers
to buy the products.
Business Communication
The term business communication is used for all messages that we send and receive for official
purposes like running a business, managing an organisation, conducting the formal affairs of a
voluntary organisation and so on. Business communication is marked by formality as against
personal and social communication.
It includes both written and oral communication. Letters, reports, memos, notices are all
formal and part of commercial and business activity; so are interviews, meetings, conferences,
presentations, negotiations. Some of these are more formal than others; a group discussion would
be less formal than a company meeting; a letter is less formal than a report.
Friendly chatting, letters between friends and family, reciting poetry for one's own pleasure
or telling stories to entertain friends, are not included in business communication.
The study of communication and efforts to develop skills of communication are needed because
communication is absolutely necessary for business. And there is no one who does not have to
engage in some kind of business activity. Persons in all professions need to cultivate skills as
needed for their work. Doctors, engineers, chartered accountants, actors and others in the
entertainment industry, managers of all kinds of organisations, educators, besides persons engaged
in business enterprises have to engage everyday. in some kind of business communication.
CHARACTERISTICS OF COMMUNICATION
Understanding the characteristics of communication helps us to improve our competence and
skills in communication.
Communication is unintentional as well as intentional
Communication takes place even when we do not plan it and when we are not conscious of
it; we may communicate something that we had not intended to communicate. Our non-verbal
behaviour, which is always present in oral communication, conveys something about us. In
written communication, the appearance and layout of the document, the style and the choice of
words convey a great deal about the sender.
We do not always succeed in conveying exactly what we want to; the target receiver may
receive less or more or even something different from what we intended to convey. In fact·
communication does not happen exactly as the sender wishes. It often fails.
Communication is a dynamic process
A process is an ongoing activity. Communication is a process and is always changing, always
in motion; it grows and develops. Even if the same two persons exchange the same ideas again,

12. FUNDAMENTALS OF COMMUNICATION 3
the communication will not be exactly the same as it was the first time, because the two persons
have grown and developed and changed since then. Every time we engage in an act of
communication, we bring to it all our previous experience, feeliags, thoughts, attitudes which
have been formed by other communication events.
Communication is systemic
Every component of the process is affected by every other component. The source, the
environment, the goal, the medium, the nature of the message, the receiver, the feedback, all
affect one another. If the audience is inattentive or uninterested, the source is not able to
communicate effectively. If a wrong medium is chosen, the message may fail to have the intended
result; if the sender's goal is not clear, the message will be confused. Disturbance at any stage
in the communication process affects the entire process.
On the other hand, improvement in anyone of the components can improve the whole process.
If the receiver is attentive and interested, the sender is better able to convey the message; if the
sender's goal is clear, the message is better encoded; in a comfortable environment, the sender
and the receiver are both better able to attend to the communication.
Communication is both interaction and transaction
The two participants, the source and the receiver, exchange ideas and information and influence
each other during the process of communication. They also come to a shared and common
meaning as a result of the communication. They share as well as exchange thoughts and meanings.
DEFINITIONS OF COMMUNICATION
There are many definitions of Communication given by many theorists; some of these definitions
are quoted here.
• Communication is a process of passing information and understanding from one person
to another. -Keith Davis
• Communication is any behaviour that results in an exchange of meaning.
-The American Management Association
• Communication may be broadly defined as the process of meaningful interaction among
human beings. More specifically, it is the process by which meanings are perceived and
understandings are reached among human beings. -D.E. McFarland
• Communication is the process by which information is passed between individuals and/
or organisations by means of previously agreed symbols. -Peter Little
A wider and more comprehensive definition is given by National Joint Committee for the
Communicative Needs of Persons with Severe Disabilities:
• Any act by which one person gives to or receives from another person, information about
that person's needs, desires, perceptions, knowledge, or affective states. Communication
may be intentional or unintentional, may involve conventional or unconventional signals,
may take linguistic or non-linguistic forms, and may occur through spoken or other modes.
-Julia Scherba de Valenzuela
These definitions show that communication involves exchange of thoughts between two parties.
Communication is the transmission of information and meaning from one individual or group to
another. The crucial element is meaning.

13. 4 BUSINESS COMMUNICATION (B.M.S.)
Communication is successful only when the receiver understands an idea as the sender intended
it. Both parties must agree not only on the information transmitted but also on the meaning of
that information.
In order to transfer an idea, we must use symbols (words, signs, pictures, sounds) which stand
for the idea. The symbols must be understood by the person or persons with whom we intend
to communicate. Both must assign the same meaning to the symbols used; otherwise, there is
miscommunication. Unless there is a common understanding of the symbols, it is not possible to
communicate.
ELEMENTS OF COMMUNICATION
In order to analyse the activity of communication, we must know the process and the elements
involved in the process of communication.
There are seven elements or factors which make up the process of communication:
1. Source/Sender, is the one who initiates the action of communicating
2. Audience/Receiver is the person(s) for whom the communication is intended
3. Goal/Purpose is the sender's reason for communicating, the desired result of the
communication
4. Context/Environment is the background in which the communication takes place
S. Message/Content is the information conveyed
6. Medium/Channel is the means or method used for conveying the message
7. Feedback is the receiver's response to the communication as observed by the sender
Each of these is complex; any analysis of communication has to take into account the various
possibilities of each of these.
PROCESS OF COMMUNICATION
The process of communication involves decisions and activities by the two persons involved,
the sender and the receiver.
The sender begins the process of communication. The sender has to be clear about the
purpose (or goal or objective) of the communication and about the target audience (or receiver)
of the communication; that is, the sender decides why and to whom to send a message. Conscious
or intended communication has a purpose. We communicate because we want to make someone
do something or think or feel in a certain way, that is, to influence the person.
The source has to decide what information to convey, and create the message (or content)
to be conveyed by using words or other symbols which can be understood by the intended
receiver. The process of putting the idea into symbols is called encoding; in order to encode,
the sender has to select suitable symbols which can represent the idea, and can be understood
by the receiver.
The sender also chooses a suitable channel or medium (mail, e-mail, telephone, face-to-face
talk) by which to send the message. The choice of the medium depends on several factors such
as urgency of the message, availability and effectiveness of a medium, and the relationship

14. FUNDAMENTALS OF COMMUNICATION 5
between the two communicants. Note that the choice of the medium/channel also influences the
shape of the message.
Finally, the sender tries to note the effect of the message on the receiver; he checks ·whether
the receiver has got the message, how the receiver has responded to the message and whether
he has taken the required action; this information about the receiver's response is called feedback.
Sender's functions make up half the process of communication. The functions of the sender
are:
1.
2.
3.
4.
5.
Being clear about the goal/purpose of the communication
Finding out about the understanding I a~d needs of the target audience
Encoding the required information and ideas with symbols to create the message to suit
the receiver/audience
Selecting the medium to send the message
Making efforts to get feedback.
The receiver becomes aware that a message has arrived when he perceives it with his senses
(he may see, hear, feel, etc). The receiver attends to the message and interprets it. The process
of translating the symbols into ideas and interpreting the message is called decoding.· Interpreting
is a complex activity; it involves using knowledge of the symbols and drawing upon previous
knowledge of the subject matter. The receiver's ability to understand, level of intelligence, values
and attitudes, and relation with the sender influence his creation of meaning.
If the sender and the receiver have a common field of experience, the receiver'S understanding
of the message will be closer to what the sender intended.
The receiver also feels a reaction to the message; this reaction may be conscious or unconscious;
it may cause some change in the receiver's facial expression. The message definitely leads the
receiver to think. The receiver may take some action, if required. He may also reply to the
message. The reaction, the response and the reply together form the feedback.
Receiver's functions complete one cycle of the process of communication. The functions of the
receiver are:
1. Attending to the received message, that is, listening, reading or observing
2. Decoding the received message
3. Interpreting and understanding the meaning of the message
4. Responding to the message
5. Giving feedback to the sender of the message
This is a simplified description of a single cycle in the process of communication. Communication
really takes place in several cycles and the two persons take turns and alternately carry out
functions of sender and receiver.
Both, the sender and the receiver have important functions in the communication process; it
can be successful only if both are efficient and attentive.
Context and Environment: Context is the set of circumstances that surround an event and
influence its significance. It is the background of events which lead to the message being sent.
A message may acquire a different meaning in a changed context. If both have the same amount
of background information about the situation and the issue, it is easier to communicate on the

15. 6 BUSINESS COMMUNICATION (B.M.S.)
topic. The context influences the sender's encoding and the receiver's decoding, and also each
one's interpretation.
The meaning of a sentence depends strongly on the circumstances in which it is said. For
example, "How much have you had to drink?" asked of a patient by a nurse could mean "Do
you have enough liquids?" The question would have a completely different meaning if addressed
by a policeman to a driver who had got on to the footpath, late night on Saturday.
The circumstances of each communicant, each one's position in the organisation, the usual
work that each one does, and the present state of mind of each one, can all influence the
communication process. The present relationship between the two is a part of t.~e context; the
receiver tends to interpret messages in the context of the relationship.
Communication takes place in an environment. Environment includes several things. The most
obvious is the place in which the communication takes place; if it is pleasant and comfortable,
the communication is better. Noise or disturbance in the environment usually hinders the flow
of communication.
The political, cultural, legal, technological environment influences communication as these
factors may affect each one's situation and attitude to the content of a message.
Time is also as an element of the environment; it has three aspects:
(a) The time of the communication (first thing in the morning, just before or just after lunch,
when it is almost closing time) affects the communication.
(b) The length of time taken by a communication event (how long the presentation or the
meeting or the conversation goes on) influences the quality of the communication. Too
long can be tiring and boring; too short may be inadequate and one of them may feel
that insufficient attention was given by the other.
(c) There is a right time for giving some information. If it is given too late, it may be useless;
if it is too early, receivers may not be ready for it and may not understand it.
The following figure shows the steps in the one-way process of communication in a linear
form.
Tx
(Transmitter)
Encoding Medium
One-way communication process
Decoding
Rx
(Receiver)
This one-way routine is only a part of the communication process. For the communication to
be complete, the sender must know whether the receiver has got the message, understood it in
the way it was intended, and has received it well. The sender can find out this only on getting
a chance to note the reaction and response of the receiver. The response may be in words (spoken
or written), signs, or behaviour, both conscious and unconscious. When sender gets the feedback,
one cycle of communication is complete. Tliis' may be represented roughly by the following
diagram:

16. FUNDAMENTALS OF COMMUNICATION .,
Two-way communication process
The following figure shows the process of communication in six stages:
Possible problem area:
Message ill-conceived,
vague, ambiguous, affected
by relationship between
sender and receiver
Possible problem area:
Message encoded in
wrong language or tone
inappropriate
Possible problem area: Feedback
not given, or wrongly interpreted
by sender
Possible problem area: Wrong medium
selected, time wasted, expense in­
curred, no written record etc.
Communication process
Possible problem area:
Message wrongly
interpreted -effect of
relation between rcceiver-
Possible problem area:
Receiver unable to
understand sender's
language, vocabulary too
difficult, specialist terms
puzzle layman etc.
[Figure slightly adapted from "People, Communication and Organisations" by Desmond W. Evans (Pitman)]

17. 8 BUSINESS COMMUNICATION (B.M.S.)
EXERCISES
1. Name the factors of communication.
2. Explain the terms: encoding. decoding, channel. medium. sender. receiver. context. feedback.
as they are used in describing the process of communication.
3. Functions of the source are:
4. Functions of the receiver are: ____ _
5. How does context affect the meaning of the message? Explain with examples.
6. Explain the process of communication with the help of a diagram.
-7. What is meant by "Communication is a two-way process"?
8. Attempt a definition of communication.
QQQ

18. Chapter 2
TYPES OF COMMUNICATION
Communication takes many forms according to the style of expression, the occasion and
situation, the symbols and medium used, the relationship between the persons involved and such
other factors. Each form has its uses and functions. The categories are not water-tight separations;
there is a good deal of overlap. Any particular message or communication event may fall into
more than one category. The classification is only for the purpose of understanding how
communication takes on different styles and has different impact on the situation. It is sometimes
possible to make a different impact by consciously changing the form of a particular communication
transaction.
One-way and Two-way
In one-way communication information is transferred in only one direction from the source to
the target audience. With one-way communication there is no direct interaction between the
persons involved. The receiver has no chance to get clarification or to question the information
received. One-way communication follows the linear Source-Message-Channel-Receiver (S-M-C­
R) model of communication. Since there is no feedback, the source cannot find out whether the
receiver has understood the message. Examples of one-way communications systems are radio
and television broadcasts, newspapers, advertisements and other mass media. Within an organisation,
the notice board and public address system are one-way systems.
Two-way communication is interactive. It involves both persons fully. In a normal two-way
conversation, the persons constantly alternate between being source and receiver. The receiver
can ask for clarification or challenge the source or add one's own ideas and views to the
conversation. At the end of such a conversation, both gain information on the issue talked about
as well as about I!ach other.
Communication is much more complex than the simple model of source sending a message
over a channel to a receiver. The sender and the receiver both actively playa role. They function
within their respective frames of reference, their social situations, and their relationship to one
another. What the receiver brings to the communication situation is as important as (perhaps even
more important than) what the sender brings. It is a reciprocal process of exchanging signals to
inform, instruct, or persuade. Two-way communication requires interpersonal skills. It takes more
time than one-way communication, but it is more satisfying and brings about a better understanding
and agreement between the parties involved.
Between the two extremes of non-interactive one-way and fully interactive two-way
communication, there are intermediate modes of information flow.
9

19. 10 BUSINESS COMMUNICATION (B.M.S.)
In a large symposium or lecture meeting, much of the flow is one-way, from the speaker(s)
to the audience, but the audience has the opportunity to ask questions. Audience response is not
easy when the audience is large and the distance between the speaker(s) and listeners is much.
In a smaller meeti':1g, the chairperson can conduct the meeting so as to allow members to respond
and participate. It is easier when the number is small and the distance between the participants
is less.
Here is a 'simple exercise that will help understand the difference between one-way and two­
way communication. Give a volunteer from the class a sheet of paper with a simple drawing
consisting of five rectangles. Facing the wall, the volunteer must describe the drawing to the
class. The class tries to draw what the volunteer describes. No questions or any other type of
interaction is allowed, and the volunteer must face the wall during the exercise.
When this is completed, project the figure on the sheet of paper used by the volunteer for the
class to see, and compare with their own drawing made from the description. How successful
was each one in reproducing the drawing?
Give a second volunteer a sheet of paper with another simple drawing. The volunteer must
describe the drawing and the class tries to draw what is described. But now the vo!unteer faces
the class and may answer questions asked by the participants. What are the results now?
Formal and Informal
The difference between "formal" and "informal" is not the same as the difference between
"grammatical" and "ungrammatical." The difference is in the "register" which includes tone of
voice, vocabulary and syntax. In writing as well as speaking, we use a variety of registers. We
use different registers for writing an assignment, for writing to a friend, for writing to a
prospective employer, for conversation with a friend, and for making a presentation. Writing is
usually more formal than speaking.
The register we use in a given situation is determined by the social code and not the grammatical
code. The relation between writer/speaker and audience is a social relation and we maintain it
in the style of writing and speaking.
Formal register follows certain conventions:
Conservative language: In formal style, we are careful about noun-pronoun agreement as in
"Everyone has his or her weakness" but in an informai situation we may say, "Everyone has their
weakness." (Note that the requirements of gender-free language and the need of not being
pompously correct, has modified the language and "everyone has their weakness" is getting
accepted as formal.)
No contractions: In instruction manuals, "You don't want to offend your reader," sounds
more comfortable than the formal "You do not want to offend your reader." But in formal prose,
contractions can give the impression that the writer is being casual.
Restrained style: Slang and colloquial terms suggest a casual rather than a serious approach.
They are not used in formal communication. Gestures and movements are also restrained in a
formal speech.
Formal communication is usually scheduled in advance and has pre-arranged participants and
pre-set agenda like a meeting, an interview, a conference, a presentation. Highly formal
communication is likely to be one-way and may not be an enriching experience. The language
used is formal.

20. TYPES OF COMMUNICATION 11
Informal communication may be unscheduled, with random participants, no pre-set agenda. It
is likely to be interactive and richer than formal communication. The style is informal and may
be conversational.
As the newer, faster, more efficient technology replaces traditional methods of communication,
the distinction between formal and informal communication is diminished. The newly named
"online speak" consists of a combination of written and spoken language along with imaginative
abbreviations. "Online speak" can incorporate anything from e-motions like :) (for a smile) or
:( (for disappointment) to n2m (not too much) or 101 (laugh out loud). Politeness is reduced in
electronic messages; there is informality and experimentation. It is not advisable to use these
abbreviations in formal, official e-mails.
In an organisation, formal communication is a means of contrulling activities through circulation
of authoritative policies and procedures stating what is to· be done when, where, how, and by
whom. Formal communication moves along the established "channels" of communication within
the organisation. It is impersonal (desk to desk), official, and, in most cases, written. Formal
meetings are documented by writing summaries and minutes. The purposes of formal communication
are to command, to instruct, and to finalise matters through the application of regulations. Formal
communication is needed in organisations.
• Since it is official, it is binding and more likely to be obeyed. It establishes responsibility
of the sender and receiver.
• Since it is written, it is more precise and less likely to be misunderstood. It can be
preserved and traced at any time. Copies can be made for distribution.
• It saves time and effort that would be spent in informal talks and discussions.
• It avoids the embarrassment of face-to-face contact when the subject of communication
is sensitive or painful.
There are also disadvantages in formal communication.
• It is too rigid; it limits information within the department tQ what is sanctioned by the
head.
• If it is worded in bureaucratic jargon, with excessively cautious phraseology, it obscures
the meaning.
• It often does not give reasons for the message; this can be very frustrating to the recipient.
• It takes time, effort and money to produce.
• It tends to be authoritarian since orders and instructions come down more often than reports
and feedback go up and since social matters are seldom mentioned.
• It is usually impersonal and final and fails to motivate employees.
Informal communication is personal, unofficial, and mostly oral. It is based on the realisation
that personal interaction among employees is healthy for an organisation. The purposes of
informal communication are to educate through information sharing, to motivate through personal
contacts, and to resolve conflicts through participation and friendship. It maintains enthusiasm,
loyalty, and commitment by involving employees in organisational matters.

21. 12 BUSINESS COMMUNICATION (B. M.S.)
Informal communication has many advantages:
• It is less official and less intimidating. It encourages the flow of new ideas.
• It is personal, and carries the enthusiasm of the participants rather than dry, bureaucratic
logic.
• Since it is usually oral, it allows two-way communication and both parties can discuss
and explore organisational matters.
• It promotes a more open climate and reduces rumours that sprout in a formal environment
filled with unanswered questions.
• It can foster harmonious relationships and co-operation based on shared concerns and
interests.
On the other hand, informal communication
• is too flexible and difficult to apply systematically.
• can lead to spreading of inaccurate information and also to indiscriminate disclosure of
confidential information.
• is often coloured by emotion and can distort the meaning.
• is difficult to trace when an inquiry has to be made.
An appropriate mixture of formal and informal communication is the most useful. There is no
magic formula for finding this mixture; intelligent leaders who understand the environment of the
department and the needs of its staff can find a suitable blend.
Verbal and Non-verbal
Communication by the use of words and language is called verbal communication; communication
by using other symbols is called non-verbal communication. Non-verbal codes like colours, maps,
graphs, music, can be used to enhance verbal communication. Verbal communication can convey
very complex ideas and is necessary for discussion and explanation of complicated ideas and
concepts. It is more controlled; the required skills can be learnt and practised.
Note that the word "verbal" is commonly used to mean oral. In the study of communication,
however, the terms verbal and non-verbal mean respectively, communication by using language
and communication by using symbols other than language.
Verbal communication is always accompanied by non-verbal which is more powerful and
might even convey something different from what the words say. Non-verbal communication
includes everything that is around the speaker as well as the speaker's personality and voice
which is called body language. It is instinctive, largely unconscious, and is very difficult to
control. Actors and other stage performers take care to cultivate their non-verbal communication
to make sure that they make a pleasant and powerful impression on the audience.
Written and Oral
Written and oral are both forms of verbal communication. Oral communication is more natural
and immediate. It is natural to speak when the other person is present; we speak to communicate
in natural and informal situations. We also speak in formal and official situations like making a
presentation or taking an interview when the target audience is present. Oral communication
requires that both the parties should be present and attentive at the same time. This requires
certain skills of both; each must be able to respond to the body language of the other, and must

22. TYPES OF COMMUNICATION 13
be able to make immediate response to what the other says. Oral communication has the advantage
of immediate feedback and opportunities to seek and give 'clarification. The telephone makes it
possible to speak even when the other person is not present in the same place. The radio makes
it .possible to speak to a large number of people at the same time.
Written communication has to be used when the other person is not present and not available
on the telephone. Long and complex messages are best conveyed in writing. A written message
can go beyond time limitations since it can be preserved and can wait for the attention of the
intended receiver. Written communication is separated from the sender and has no support from
the sender's personality and voice. This requires different kinds of skills in both the sender and
the receiver. Oral and written communication have different qualities which must be taken into
account in choosing which one to use in a particular situation.
Intrapersonal and Interpersonal
Intrapersonal communication is what goes on within the mind. There is a continuous flow of
thoughts in the mind; the thoughts do not follow any particular sequence but go on according to
the individual's personal associations and experiences; many of these thoughts are at the sub­
conscious level. Sometimes, some thoughts come up to the conscious level and get more attention.
When a person is engaged in active thinking as in l1lanning or solving a problem, the intrapersonal
communication becomes clear and logical.
Interpersonal communication is between two or more persons. Most forms of communication
are interpersonal; it is the most important method of building up and maintaining relationships
and of working together.
The intrapersonal communication of both persons affects their interpersonal communication.
Thoughts, views, opinions and attitudes, which are a part of intrapersonal communication, influence
how we speak/write and how we understand and interpret messages that we receive.
Each person needs to develop self-awareness to deal with one's intrapersonal communication
in order to be well-prepared for interpersonal communication.
Internal and External
The terms external and internal communication are used to describe the communication of an
organisation. It includes written, oral and non-verbal communication. Messages that move within
the organisation, among its members, are internal communication; messages that go out of the
organisation and are received from outside are called external communication.
Internal communication moves along the lines of authority, upward and downward, and also
along horizontal lines among persons of the same status. Organisations have internal media for
communication within the organisation. There is a good deal of informal oral communication in
the organisation; unofficial internal communication is called grapevine and moves mostly
horizontally. The style and quantity of internal communication affect the atmosphere in the
organisation and can have impact on the business because employees who are comfortable and
happy work better. Changes can be brought about in the organisation's functioning by modifying
the style of internal communication.
The style and tone of outgoing external communication affects the organisation's public image.
An organisation needs a carefully considered policy with regard to its communication with the
public. The messages which come from outside have to be properly documented, passed to the
concerned person for action, and filed for future reference.

23. 14 BUSINESS COMMUNICATION (B.M.S.)
Vertical and Horizontal
An organisation's communication which moves along the lines of authority and hierarchy is
vertical; messages that are sent by persons in authority to subordinates are downward and messages
that are sent from subordinates to their superiors are upward. There are formal channels for these
communications and it is considered improper to bypass the chain of authority.
As upward communication is more difficult than downward, many organisations set up special
channels to facilitate it. Horizontal communication includes all the messages that move between
persons of equal status in the organisation. It is necessary for co-ordination and planning. The
style may be more informal than the style of vertical communication.
Group Communication
Group communication takes place in a meeting. In the course of the meeting, each member
receives some impression of every other member and develops acquaintance.
Group discussion is a very useful activity in organisations. It helps in understanding a situation,
in exploring possibilities and in solving problems because it allows a multiple point of view.
It can be a very stimulating communication activity for those who have the skill. It is an
education for all persons who take part in it, including the leader; it gives the participants an over­
view of the organisation and of the issues discussed, and enables them to appreciate other people's
point of view.
Multiple barriers operate in group communication. Problems can be created by personalities
among members of the group. Some are nervous about addressing a group and do not speak up
even if they have good ideas. Some aggressive persons prevent others from speaking. Some may
not participate because they do not want to apply their mind. Members may get excited and tum
hostile to one another. Even a cohesive group may have problems occasionally.
The participants as well as the leader need group communication skills; otherwise, a meeting
can be very frustrating and a waste of time. Ability to participate effectively in a group discussion
is an important asset for anyone; many companies select candidates for personal interviews after
testing their ability to participate in a group discussion.
The leader must be tactful and strong enough to control the meeting and keep the group's
communication focussed on the topic so that it arrives at a useful conclusion within the available
time. The participants have to be committed to group decisions and activity.
The size of the group affects its communication. The minimum number is three (only two do
not make a group) and the maximum for effective communication is ten, though larger groups
of up to fifteen can manage to have effective communication.
Mass Communication
Mass communication is public communication. It includes messages disseminated by radio,
television, the press and the cinema.
Within an organisation, the notice-board, bulletins, house journals, public address system and
circulars are vehicles for mass communication.
It is used for circulating information and instructions to the people as in government notifications;
for disseminating information about themselves for the purpose of building up public relations and
public image by organisations; for advertising products and services by commercial companies;
and for propaganda by various interested groups.

24. TYPES OF COMMUNICATION 15
Mass communication is usually one-way communication, with a single source and multiple
receivers. Various gatekeepers -reporters, editors, camera-people -filter and pare down the
information at many stages along the way; therefore the receiver gets only a very small part of
the total information. The following characteristics distinguish mass communication from other
forms like interpersonal or group communication.
• The source is normally a complex formal organisation like a broadcast station or a
newspaper office and press.
• It is directed towards large audiences.
• The messages are public -the content is open to all. The source does not structure the
distribution; it tries to increase the number of receivers.
• Audiences are heterogeneous -of many different kinds -in composition; they consist
of people living in widely different conditions in widely different cultures.
• Mass media can establish simultaneous contact with very large numbers of people at a
distance from the source and widely separated from one another.
EXERCISES
1. Write a note on one-way and two-way communication.
2. Explain the difference between formal and informal communication.
3. How is group communication different from mass communication?
4. What are the attributes of mass communication? In what situations is mass communication more
useful than other forms of communication?
5. How does one's intrapersonal communication affect one's interpersonal communication?
6. Explain the difference between:
(a) Verbal and non-verbal communication
(b) Oral and written communication
(c) Interpersonal and intrapersonal communication.
QQQ

25. Chapter 3
MEDIA OF COMMUNICATION
A medium (plural: media or mediums) is the means of transmitting or conveying a message.
Some media carry written words and/or pictures/graphics (like the mail) and other media carry
the voice (like the telephone). Electronic media can carry both voice and written material.
You can transmit a message by any suitable medium; there are many media to choose from.
Each medium has its own characteristics which are advantageous in one situation but disadvantageous
in another situation.-Besides, each medium makes a different kind of impression and impact on
the receiver.
Choice of Medium
You need to consider several aspects in choosing a medium for a particular message. The main
aspects are:
(a) The type of audience you want to reach.
(b) The speed with which the message should be conveyed: The pressure of time and the
distance between the sender and the receiver influence the choice of the medium. Some
media are faster and can travel distances rapidly, like the telephone, the fax and the e­
mail; these media also have the advantage of being person to person.
(c) Need for confidentiality of the message is an important consideration. The choice will
certainly be influenced by requirement of secrecy; all media do not ensure the same secrecy
of the message. Messages like warning memo, report on a customer's credit standing,
demand for overdue payment, and so on, are confidential. They cannot be sent by media
like telegram or telex or fax even if they are urgent.
(d) Need for accuracy in transmission is not the same for all messages. If the content to
be transmitted is mainly data, you make the choice for accuracy and speed in transmitting.
(e) Need for reliability of the medium is an important factor. Sending a message by hand
delivery is more reliable than ordinary mail; registered post is more reliable than ordinary
mail.
(t) Cost of the medium also influences the choice. An expensive medium may have to be
used if the message is important and urgent. A routine message may be sent by an ordinary
medium which is not very expensive. Video-conferencing is expensive and is used only
for some important purposes.
(g) Availability of a particular medium to the sender and to the receiver is obviously an
affecting factor . You can use only those media which both you and the intended receiver
16

26. Other documents randomly have
different content

27. Eilen illalla oli taivas ollut korkea ja kirkas. Hänen oli ollut hyvä
olla, hän oli tahtonut hengittää raitista ilmaa ja samalla hengittää
itseensä rohkeutta. Häntä vastaan tulee tovereita.
— Minne menet, Sten?
Mutta hän tahtoo olla yksin ja rauhassa. Viimeinkin on hän
tuntevinaan, että suunnitelmat hänen päässään itsetiedottomasti
kypsyvät ja että ellei hänellä ole ollut voimia, niin tulee niitä pian
olemaan.
— Tänne vain, vastaa hän siis. — On hiukan asioita.
Kukaan ei seuraa häntä eikä kukaan pyydä häntä mukaan. Hän
kulkee vain eteenpäin ilman päämäärää ja miettii, sillä hänen on
hyvä olla. Asfaltinhaju tuo hänen mieleensä hempeitä ajatuksia, hän
ohjaa kulkunsa sinne, missä maa tuoksuu tuoreuttaan ja nurmi
viheriöi. Elämä hymyilee hänelle, ja hän taitaa itsekin hymyillä.
Vastaantulevat naiset katselevat häntä silmiin, Margit Malm on
hänelle sanonut, ettei hän suinkaan ole ruma.
Hänen sielussaan asuu suuri ja syvä rauha, hän tuntee
kunnioitusta isäänsä kohtaan, joka on karkoittanut hänet kotoa, hän
tuntee, että hänestä kaikesta huolimatta voi jotakin tulla, sillä hän
rakastaa ja on rakastettu. Mutta kun hän enemmän antaa vallan
ajatuksilleen, kaikkoaa tuo suuri rauha hetkeksi ja hänen tekisi mieli
hypätä ilmaan ilosta.
— Kuinka kaunis olet sentään, elämä, ja kuinka täynnä vaihtelua!
Kesäisessä puistossa liikkuu tuskin ainoatakaan ihmistä, silloin
tällöin joku rakastava pari, joku silinteripäinen, vanhahko herra

28. nauttimassa kauniista ilmasta kasvot tiedottomassa hymyssä, pari
rouvaa, jotka silloin tällöin keskenään vaihtavat jonkun sanan, mutta
hymyilevät, hekin tiedottomasti, sitä enemmän, tai sitten joku
työmies, joka laahustavin, hitain askelin kulkee puiston läpi kotiinsa
esikaupunkiin. Jossakin kaukana kolisee raitiotievaunu, satamasta
kuuluu vintturien rätinä ja vingunta, kehoitus- tai varoitushuutoja,
veturi viheltää pitkään ja kimeästi, mutta tämä kaikki ei häiritse, se
on hänen mielessään vain elämän suurta, taukoamatonta laulua,
suureen kokonaisuuteen sulautuvaa ja kaikkialla tajuttavaa,
yhtähyvin erämaan kohdussa kuin kuumeisessa suurkaupungissa.
Hän tuntee ylitsevuotavaista onnentunnetta.
— Paljon olet sinä antanut minulle, Margit, kokonaisen elämän!
Ja tähän vilpittömään kiitollisuudenhuokaukseen liittyy hienon
hieno aavistus valoisasta tulevaisuudesta.
Samalla hän näkee edessään matkan päässä Margit Malmin. Hän
ei voi erehtyä hienosta nilkasta, joustavasta käynnistä ja keinuvasta
vartalosta. Se on Margit Malm eikä kukaan muu. Ja hänen rinnallaan
kävelee eräs kolossi, joka ei voi olla kukaan muu kuin Nurmelainen,
hän, jolla on niin hyvä supliikki.
Tämä näky kesken kaikkea vaikuttaa Gunnar Steniin omituisesti.
Hän aikoo kiiruhtaa luo, mutta ei tee sitä kuitenkaan, sitten hän
aikoo heille huutaa, mutta ääni ei kulje, on kuin kurkkuun olisi tullut
joku este…
Hän tuntee, kuinka hänen sydämensä alkaa takoa, kuinka hengitys
kulkee läähättäen ja kuinka jäsenet alkavat uupua.

29. — Joutavia, lapsellista! sanoo hän itsekseen. Margit Malm ja
Nurmelainen — naurettava yhdistelmä.
— Ehkä he juuri puhuvat minusta, jatkaa hän sitten ajatuksiaan ja
päättää: — Muuta he eivät voi tehdäkään.
Sekunnin pari seisoo hän paikallaan ja aikoo palata takaisin. Eihän
hän ole mikään vakooja. Huomenna kysyy kuin ohimennen Margit
Malmilta. Mutta jalat kieltäytyvät tottelemasta, ja häneen menee
tajunta, että tuossa hänen silmiensä edessä menee jotakin
raunioiksi.
Taasen.
Hänen katseensa kovenee, hän tuntee kuinka silmät alkavat
kipenöidä, veri pakkautuu päähän, kädet puristautuvat nyrkkiin ja
hänen huuliltaan puristautuu kirouksia: Saatana… sentään!
Näin hän seisoo hetken, purkaen esiin voimatonta raivoa. Mutta
sitten on kuin laskettaisiin kylmää jäätä hänen rinnalleen, ja hänen
suunsa vetäytyy enemmän irvistykseen kuin hymyyn.
— Vai niin, sanoo hän, vai tällaista tämä olikin.
Hän alkaa kylmästi seurata kulkijoita, tuntien, että se on alentavaa
ja inhottavaa, mutta muutakaan hän ei voi. Painaen väkivalloin alas
tuskan ja masentuneisuudentunteet seuraa hän perässä kasvot
kuumeisina, ruumis kylmän hien peittämänä. Ja kuta kauemmin hän
seuraa, sitä kylmemmäksi käy mieli ja sitä voimakkaammin hän
tuntee hallitsevansa tilannetta.
— Margit Malm ja Nurmelainen!

30. Tuontuostakin tekee hän päätöksen lähteä kiiruusti kotiinsa tai
jonnekin muualle. Tuo ei voi olla mitään vaarallista. Jos kävelevät,
niin kävelkööt, kai ovat jossakin kaupungilla tavanneet. Nauraisivat,
jos näkisivät hänen tässä vaanivan. Mutta hän ei voi päätöstään
toteuttaa, vaan kulkee kiinteästi jäljessä pää täynnä toinen toistaan
kumoavia ajatuksia.
Ilta hämärtyy, kevään virkistävä tuntu suurenee ja pehmenee.
Kulku suuntautuu Malmien taloa kohti.
Gunnar Sten seuraa uskollisesti kuin varjo ja häpeää omaa
olemassaoloaan.
— Nurmelainen ja Margit Malm! Jumal'auta sentään. Mutta tämä
kai nyt on sitä mustasukkaisuutta.
Hän on tuntevinaan, kuinka tyttö painautuu häntä vastaan,
suutelee hänen huuliaan ja häneen menee villi halu ajaa
Nurmelainen tiehensä ja lyödä, lyödä Margit Malmia. Ajatus
kuoleutuu kuitenkin, ja hän tuntee taas väsyttävää, voittamatonta
rauhallisuutta ja kylmää havaintokykyä.
Pysähdys Malmin portilla, Gunnar Sten niin pitkän matkan päässä,
ettei häntä voi huomata.
Tämäkö nyt on kaiken loppukohta ja huippukohta.
— Mitä he keskustelevat noin kauan? Mikseivät he jo voi erota?
Nurmelainen pitää tytön kättä omassaan ja puhuu kauan, kauan.
Gunnar Sten voi kuulla hänen äänensä, vaikk'ei erota sanoja. Tyttö
vastaa hiljaisesti ja kartellen, nuorukainen on erottavinaan oman

31. nimensä ja Nurmelainen lyhyen naurahduksen, ja hänen sydämensä
sykkii levottomasti.
— Auta, Herra Jumala!…
Tämä oli viimeinen vihlaisu. Nurmelainen kumartuu tytön puoleen
ja suutelee häntä ja tyttö vetäytyy salamannopeasti erilleen ja
katoaa oven taakse. Gunnar Sten menettää hetkeksi tajuntansa ja
näkönsä ja horjahtaa seinää vasten vieden kätensä vaistomaisesti
kurkulleen ikäänkuin peläten tukehtuvansa. Jäsenet kangistuvat, ja
esille tunkeutuu pidätetty nyyhkytys. Mutta seuraavana hetkenä hän
kiroaa ja pakottautuu jaloilleen. Hän tuntee taas tuota taannoista,
pistävän kylmää rauhaa.
— Vai tällaista… hm…
— Lutka! kivahtaa hän sitten hampaittensa raosta. Hän tuntee
tuomitsevansa aiheetta, mutta se helpottaa, ja kasvojen kuultaessa
kalpeina kävelee hän rauhallisesti Nurmelaista vastaan.
— Terve!
— Ka, terve, vastaa Nurmelainen ja hätkähtää. — Minne sinä nyt?
Gunnar Sten tuntee, kuinka toinen yrittää tarkata hänen kasvojaan
pimeässä.
— Kuljeskelen muuten vain, vastaa hän yhtäkaikkisesti. — Entä
itse?
— Ethän tule mustasukkaiseksi? kysyy Nurmelainen naurahtaen
väkinäisesti.

32. — En usko, että minulla voisi olla mitään
mustasukkaisuudentunteita sinuun nähden.
— Onnellinen sinä, huoahtaa Nurmelainen välittömästi ja Gunnar
Sten on huomaavinaan hänen äänessään erikoisen soinnin, — sinä,
joka voit olla kuten tahdot ja jota rakastetaan. Köyhä piru on
onnellinen, kun joku sanoo hänelle ystävällisen sanan ja
halveksimatta puhuu hänen kanssaan hetken tai pari.
— Et vastannut kysymykseeni.
— Tuo kuulostaa steniläiseltä. — Olen ollut kävelyllä Margit Malmin
kanssa. Sanon vielä, että olet onnellinen. Hän rakastaa sinua, ja me
saamme katsella häntä ylös. En koskaan unohda tätä iltaa.
Nurmelaisen puhe ei vaikuta Gunnar Steniin suuntaan eikä
toiseen. Häneen on mennyt joku vissi tunne ja tietoisuus, joille hän
ei voi keksiä nimeä, ja hän lähtee sanattomana seuraamaan
Nurmelaista.
— Tule sisään, sanoo hän kapakan ovella.
Eikä Nurmelainen vastusta, vaan seuraa tahdottomasti kuin
lammas teurastuspaikalle. Gunnar Sten ei urki mitään, hän istuu
sanattomana ja tuijottaa vuoroin eteensä, vuoroin Nurmelaiseen.
— Juo, sanoo hän. — Suotakoon sinulle tänä iltana sekin nautinto.
Nurmelainen ei vastaa mitään, sillä hän huomaa, että toisen
tarkoituksena on juottaa hänet tukkihumalaan.
— Mikä sinä luulet olevasi? kysyy Gunnar Sten ja
hämmästyksekseen huomaa hän Nurmelaisen samenevissa silmissä

33. vesiä, kun tämä kangerrellen vastaa:
— Ei mitään muuta… kuin ihmislapsi… ja sellainen vain, kuten jo
tiedät, köyhä raukka, niinkuin Einar Malmkin sanoi…
Vastoin tahtoaan tuntee Gunnar Sten itsensä liikutetuksi ja tuntia
myöhemmin hän jättää Nurmelaisen lojumaan kapakan sohvalle,
työnnettyään hänen taskuunsa seteleitä.
Hänen mielensä on kuulas ja kirkas, hän tuntee olevansa oikea
Sten ja hän viheltelee itsekseen samoillessaan asuntoaan kohti.
Äkkiä hänen mieleensä muistuvat setelit, jotka hän oli työntänyt
Nurmelaisen taskuun, ja hänet valtaa pirullinen päähänpisto: hän
menee
ilmoittamaan poliisille kadottaneensa suuremman rahasumman ja
Nurmelainen vangitaan.
— Siinä olisi palkka siitä suudelmasta.
Inhoten hän kuitenkin hylkää ajatuksen jo sen syntyessä ja jatkaa
matkaansa mieli merkillisellä tavalla keveänä.
Tästä kaikesta on nyt kulunut jonkun verran toistakymmentä
tuntia, ja Gunnar Sten odottaa, että ovikello kumahtaisi. Kuten
sanottu, oli hän jo ehtinyt koko paljon tänä aamuna ja ainoa, mikä
häntä vaivasi, oli odotuksen jännitys, johon silloin tällöin sekaantui
kaukainen vihlaisu.
— Näin tulee Margit Malm sisään, minä annan palvelijan mennä
vastaan, näin hän tulee… näin sanoo… Minä sanon… Hän tietysti
nauraa minulle vasten kasvoja ja lähtee tiehensä…

34. Vihlaisu sydämen kohdalla uudistui, muttei häirinnyt hänen
mielialaansa sen enempää.
— Näin… hän lähtee tiehensä… minkäpäs sille. Hän on vain
säälinyt minua ja kuitenkin minä…
Ajatukset ottivat nyt ylivallan, menivät ja tulivat kuinka tahtoivat,
loihtivat eteen kuvia, toiset toistaan kauniimpia. Hän ei voinut sille
mitään, että hän alkoi tuntea tuskaa, mutta hän palautti mieleensä
kuvan Elsa Almista ja puri yhteen hampaansa. Viimein hän sai taas
tyyneytensä ja rauhansa palautetuksi.
Mutta kun ovikello kerran kumahti, tunsi hän sydämensä
hypähtävän. Läpi hänen ruumiinsa kävi väre, ja hän istahti
voimattomana tuolille.
— Tulkoon, mitä tulee, päätti hän, uhmaten kaikkea, — minä en
voi, en todellakaan voi…
Eikä hän mennyt tyttöä vastaan.
— Gunnar!
Nuorukaisen kasvot olivat käyneet kalpeiksi ja sensijaan, että olisi
vastannut tervehdykseen, katseli hän tyttöä suurin, tuijottavin silmin.
— Oletko sairas? Sano jotakin, Gunnar!
Se suuri kylmyys, jota hän oli kokoamalla koonnut, alkoi
arveluttavasti pettää. Hän tunsi, että tarvittiin vain kolmas
samansuuntainen kysymys ja kaikki sulaisi.

35. Mutta sitä kysymystä ei kuulunut. Tyttö loi tyytymättömän katseen
ensin häneen, sitten ympäri huonetta ja pyörähti vallattomasti
kantapäällään.
— En todellakaan ymmärrä tästä kaikesta mitään, sanoi hän.
— Istu, ole hyvä!
Hän oli saavuttanut takaisin sen, minkä oli menettänyt, muisti
kohtauksen Malmin portilla, ja samalla kuin hänen sisässään alkoi
kiehua, sai hän itsensä pakotetuksi puhumaan tyynesti ja kylmästi.
— Sano minulle, Margit, kysyi hän askaroiden paperiveitsen
kanssa, eikö tämä ala jo sinuakin kyllästyttää?
Tytön kauniit silmät saivat säikähtyneen ilmeen ja väri hänen
kasvoillaan muuttui.
— Mitä sinä tarkoitat? huudahti hän.
— Sano minulle, eikö joku toinen ehkä tarvitse paremmin
rakkauttasi ja huolenpitoasi kuin minä, jatkoi Gunnar Sten äskeiseen
tapaansa.
Nyt Margit Malm tajusi kaikki. Hänen kauniille kasvoilleen tulee
tuskastunut ilme ja silmiin nousevat kyyneleet, vaikka hän kaikin
voimin taistelee niitä vastaan.
— Luulen, ettei meidän kesken tarvita salaviittauksia, Gunnar,
sanoi hän hiljaa. — Puheesi tarkoittaa Nurmelaista. Eikö totta?
— Totta, vastasi nuorukainen välinpitämättömästi. —
Suuteleminen esimerkiksi on itsessään varsin pieni ja viaton toimitus,

36. mutt'en pidä niiden jakamista kaduilla soveliaana. Nurmelainen on
kyllä sellaiseen harjaantunut, mutta ymmärtääkseni sekä sinun että
minun tavat sotivat sitä vastaan. Eikö sekin ole totta?
Tyttö puraisi huultaan ja hänen silmissään näkyi välähdys.
— Sinä olet aivan oikeassa, vastasi hän pakotetun terävästi.
— Me voimme siis jättää tämän asian päiväjärjestyksestä, jatkoi
nuorukainen. — Ilmoitan väistyväni.
— Kenen tieltä?
— Nurmelaisen.
— Gunnar!
— Niin.
— Gunnar, sinä petät itseäsi, virkkoi tyttö hiljaa, tarttuen hänen
käteensä, jota ei nuorukainen yrittänytkään vetää pois. — Tietämäsi,
joko kuulemasi tai näkemäsi, on kyllä totta, mutta sinä et ole mitään
menettänyt. Minä en ole häntä suudellut.
— Minun mielenkiintoni herää. Jatka.
— Nyt sinä olet ilkeä, Gunnar. Hän tuli minua vastaan eilen, ja
minä lähdin hänen kanssaan. Oliko siinä mitään pahaa?
— Ei kai.
— Ei minunkaan tietääkseni. Sinä tiedät kyllä Nurmelaisen. Eihän
sillä raukalla ole tietoa kodista, liekö paljon vanhemmistakaan, elää

37. vain päivästä toiseen, lukee — sen minkä lukee — ja elää. Eikö niin
ole?
— On.
— Häntä suvaitaan, mutta ei mitään muuta, ja siksi hän on tullut
sellaiseksi kuin on.
— Sinä näyt olevan suuri ihmistuntija.
— Hän sanoi, että varmaan hänen luottonsa kasvaisi, kun minä
suvaitsisin kulkea hänen kanssaan kadun välin tai pari. Minulla ei
ollut muutakana tekemistä, minä suostuin, eikä minun syytäni ole,
että se venyi pari, kolme tuntia. Sinä voit sanoa mitä tahdot, mutta
minä en voinut olla tiedustelematta hänen olosuhteitaan — niin,
Gunnar, ne eivät todellakaan ole kehuttavat. Sen kyllä tiedät. Hän
avasi minulle sydämensä ja minut valtasi suuri sääli, että hänkin
tunsi kiitollisuutta sen johdosta, että joku häntä kuunteli. Oletko
koskaan kuullut hänen puhuvan yhtään vakavaa sanaa? Viime
aikoina tuskin koskaan. Mutta eilen hän oli ihminen, viimeiseen asti
säälittävä ihminen. Hän puhui ja puhui, minä kuuntelin. Ja kun
päädyttiin ovellemme, lausui hän alati olevansa kiitollinen siitä illasta.
Hän pyysi saada suudella kättäni ja sanoi, että sinä, jos sen tietäisit,
— et sitä pitäisi pahana. Oliko tuo mikään pyyntö? Koirakin
nuoleskelee kättä, joka sitä lyö. Hän ei koskaan enää luvannut tulla
tielleni, tämä riitti hänelle yllinkyllin. Itse ojensin hänelle huuleni.
Uskoin, että se merkitsi hänelle jotakin, — minulle se merkitsi almua
eikä mitään muuta. Tai oikeastaan sinulle, sillä sinunhan on kaikki…
Tyttö pysähtyi hetkeksi. Sitten hän jatkoi:

38. — Aioin tänään tulla sen kertomaan sinulle, mutta kirjelippusi ehti
aikaisemmin. Raukka on saanut almunsa ja on iloinen, raukka saa
mennä. Sitä sinä häneltä et kadehdi, ja toiselta puolen ei minunkaan
kunniani riipu yhdestä suudelmasta. Sen voin antaa kerjäläispojalle
kadulla, enkä tule rahtuakaan sen huonommaksi. Minä voin katsoa
sinua suoraan silmiin senjälkeen, sillä mitään, mikä sinulle kuuluu, ei
ole varastettu. Sinähän ymmärrät tämän, Gunnar?
— Ymmärrän vain, etten halua olla Nurmelaisen kanssa samoilla…
Minulla on hänestä kyllä ollut kärsimystä muutenkin.
— Älä tuomitse väärin! Ota huomioon olevat olosuhteet, pyysi
tyttö nöyrästi.
Gunnar Sten ei vastannut mitään. Hän irroitti kätensä, nousi ja
tuijotti synkästi eteensä. Hänen rintansa kohosi ja laski, ja
poskilihakset jännittyivät. Voi nähdä, että hän kävi kovaa sisäistä
taistelua.
— Minä ehkä vaadin liian paljon, sanoi hän viimein hiljaisesti. —
Mutta minä en voi, en voi..
— Et voi! — Tyttö tuli hänen luokseen ja laski kätensä hänen
olalleen. — Katso, Gunnar, minähän rakastan ainoastaan ja
yksinomaan sinua, olen sitä jo tehnyt ennenkuin sinulla on siitä ollut
edes aavistustakaan, kaikkihan on sinun. Ota, mutta älä kiusaa!
Sano, Gunnar, etkö pidä minusta?
— Ehkä liiankin paljon, vastasi nuorukainen pitkän kotvan
kuluttua. —
Ymmärrän kyllä selityksesi ja uskonkin sen, mutta…

39. — Mutta mitä? keskeytti tyttö kiihkeästi.
— Mutta jokin minussa panee auttamattomasti vastaan, huudahti
poika äkkiä rajusti ja vetäytyi kauemmaksi tytöstä. — Minä en voi
sulattaa kaikkea, en jaksa ymmärtää. Mene pois…
Tyttö ratkesi katkeraan itkuun.
— Gunnar raukkani ja rakkaani, nyyhkytti hän. — Näinkö sinä
hylkäät kaiken sen, minkä sinulle annan?
Nuorukainen seisoi kuin turtuneena, hänen huulensa vavahtelivat
ja sormet puristivat suonenvedontapaisesti pöydän kantta.
— Anna anteeksi, Margit, mutta muutakaan en voi. Kaunis kuva on
auttamattomasti sortunut, mutta ehkä aika…
— Aika! Mitä sinä puhut ajasta… Sinä tulet vielä tätä katkerasti
katumaan. Usko minua, Gunnar. Sinä tulet vielä kerran minun
luokseni ja minä otan sinut vastaan milloin tahansa ja missä
tahansa.
Jossakin Gunnar Stenin sydämen sisimmässä sopukassa lauloi
vielä rakkaus surunvoittoista lauluaan. Mutta jossakin suhteessa oli
mitta täyttynyt. Hän tuumi, että tekisi parhaimmin ja onnellisimmin,
kun sulkisi tytön syliinsä ja suutelisi pois kyyneleet; hän oli jo
toteuttamaisillaan aikeensa, mutta samalla astui eilisiltainen kuva
taas ilmielävänä hänen eteensä ja hänen jäsenensä kangistuivat.
— Margit, Margit, kuiskasi hän tuskin kuuluvasti sisäisen tuskan
tummentaessa hänen kasvonsa. — Sinä olit minulle niin paljon…

40. — Ja olisin tahtonut olla vielä enemmän, Gunnar. Suutele minua
vielä kerran. Katso, näin paljon minä nöyrryn sinun takiasi.
Gunnar Stenin silmissä himmeni, hän tunsi vain lämpöiset huulet
huulillaan, sitten lämmin ruumis hänestä loittoni, ovi aukeni ja
sulkeutui ja hän löysi itsensä yksin tuijottamasta aurinkoiselle
kadulle.
Iltamyöhällä tuli Einar Malm kalpeana kasvoiltaan ja kädet
suonenvedontapaisesti nyrkissä.
— Kuule, Gunnar, sanoi hän pitemmittä esipuheitta, sinä olet
menetellyt helvetin väärin.
— Oletko sinä kuullut jutun? kysyi Gunnar Sten kartellen.
— Olen. Molemmilta tahoilta. Ja tiedätkö, mitä sinulle annan?
Einar Malm oli kiihtynyt. Ennenkuin Gunnar Sten aavistikaan, mistä
oli kysymys, kuuli hän kovan läjähdyksen ja tunsi poskensa
kirvelevän. Mutta nyt tapahtui, mitä Einar Malm kaikkein vähimmin
oli odottanut. Siivo ja hieno Gunnar Sten hypähti kuin ammuttu ylös,
ja ennenkuin toinen aavistikaan, sai hän sellaisen korvapuustin, että
menetti tasapainonsa ja horjahti lattialle.
Silmänräpäyksen katselivat nuorukaiset toisiaan kasvot kalpeina ja
silmät säkenöiden, silmänräpäyksen ajan näytti epätietoiselta,
millaiseksi tilanne tulisi muodostumaan, mutta viimein ojensi Einar
Malm kätensä.
— Me olemme molemmat väärässä, sanoi hän. — Jos eroamme,
erotkaamme ystävinä.

41. Gunnar Stenin oli vaikea pidättää liikutustaan.
— Älkäämme erotko, vastasi hän. — Mutta en voinut tehdä
muutakaan.
— Sisareni rakasti sinua jo vuosia sitten, jatkoi Einar Malm, — ja
tekee sitä vieläkin. Mutta myönnän minäkin, että eilisiltainen tilanne
on vaikeasti ymmärrettävä. No, mitäpä siitä. Itsekukin vastatkoon
viuluistaan.

42. VIII.
— Kun olisi oikein köyhä!
Einar Malm nosti katseensa Gunnar Steniin, jonka kasvoille
auringonsäteet lankesivat kapakan tummenneiden uudinten läpi, ja
herkesi piirtelemästä sormenpäällään tarkoituksettomia ja
näkymättömiä kuvioita pöytäliinalle.
— Huokauksesi on itserakas, ja sitä voisi pitää kokettina, sanoi
hän, mutta tunnen, että sanasi ovat vilpittömät. Kun olisi köyhä!
Herranen aika — siksi pääset kädenkäänteessä, jos tahdot. Ja ellen
laske väärin, tulee sinusta se ennemmin tai myöhemmin, jos vain
jatkat samaa menoa kuin nyt. Minä ja monet muut autamme sinua
voimiemme mukaan.
— Katso, jatkoi Gunnar Sten, täyttäen lasit, — minulla ei ole
mitään kiinnekohtaa elämässä, ei yhtään mitään. Mutta jos olisin
köyhä, olisi minun pakko tehdä työtä…
— Sinä et tekisi työtä, vaan velkaa, keskeytti Einar Malm karusti.
— voidaksesi jatkaa, kuten olet aloittanut.

43. — Ihmiset, jotka käyvät jokapäiväistä taistelua olemassaolon
puolesta, ovat onnettomuudessaankin onnellisia. Heillä on sentään
jotakin voitettavaa ja jotakin, jonka puolesta elää.
— Tyhmyyksiä, naurahti Einar Malm. Kaikilla ihmisillä on
voitettavaa. Jos sinulla olisi lahjoja, voisi sinusta tulla taiteilija. Mutta
sinulla ei ole lahjoja, sinä olet auttamaton nolla. Sinä otat vastaan ja
sinä tunnet, mutta sinä et osaa välittää. Pahastutko?
— En, virkahti Gunnar Sten masentuneesti. Jatka vaan.
— Jos sinä olisit oikea mies, niin tarttuisit kiinni edes johonkin,
mihin tahansa. Vaikka hakkaisit kiviä kallioilla. Se olisi jotakin, se olisi
miehuutta. Mutta sinä olet liiaksi hienohermoinen sellaiseen, ja siitä
syystä sinä olet tuomittu menemään jollakin tavoin rappiolle. Sinä
haaveksit, uneksit vain — kaikki menee menoaan, ja jonakin
kauniina tai rumana päivänä sinä huomaat, ettet ole mitään, ettei
sinusta ole mihinkään ja ettei sinusta tule mitään. Enhän minäkään
ole mikään esimerkki, mutta minä olen sinun hyvä ystäväsi ja tunnen
tarvetta sanoa sinulle tämän kaiken, että sitten tiedät. Kiitä Luojaasi,
ettet ole köyhä. Jos niin olisi, kuuluisit niihin, jotka
tarkoituksettomasti tuhlaavat toisten omaisuutta.
Päivä ei ollut vielä ehtinyt puoleen, aurinko paistoi paahtavasti
huoneeseen, mutta mieliala pysyi autiona ja alakuloisena. Gunnar
Stenin kasvolihakset nytkähtelivät, ja viimein hänen silmänsä
kostuivat.
— Nyt näet sen, lausui Einar Malm tunteettomasti, nähdessään,
minkä vaikutuksen hänen sanansa olivat tehneet. — Nyt näet itsekin!
Sen sijaan, että kiroaisit, löisit nyrkkisi pöytään ja sanoisit: kyllä minä
näytän, nousevat silmiisi vedet. Saakeli vie!

44. Einar Malm joi äkeissään lasinsa pohjaan.
— Ei, jatkoi hän sitten. — Tämä ei käy. Kuten jo sanoin ja itsekin
syvästi tunnen, en minäkään ole mikään kukkanen ja kruunu, mutta
minulla on terveet vaistot. Vuoden tai parin kuluttua olen suorittanut
tutkintoni ja istun pöydän takana. Minulla on tilaisuus tuntea työn
iloa — niin vastenmieliseltä kuin itse työ toisinaan tuntuukin. Maljasi,
koska tässä nyt kerran istumme ja mietimme.
Gunnar Sten ei voinut vastata mitään, hän tunsi, että ystävänsä
sanat olivat puhtainta totuutta ja että ne syöksivät hänet
pohjattomaan kuiluun.
— Naismaailmassa, kuuli hän taas Einar Malmin äänen, — herätät
sinä huomiota. Kai olet sen itsekin huomannut. Sinä olet onneton ja
siis mielenkiintoinen, sinä olet varakas ja tarpeeksi hyvän näköinen,
kaikki he tuntevat halua olla sinulle jotakin, lohduttaa sinua ja
hyväillä sinua niinkuin hyväillään pientä lasta, joka itkee, tai
tarpeettomasti, niinkuin monet nuoleskelevat sylikoiraa. Onhan siinä
edes jotakin.
Tällaisena Gunnar Sten ei koskaan ennen ollut nähnyt Einar
Malmia, ja samalla kertaa kuin hän tunsi häntä kohtaan vihaa ja
pelkoa, tunsi hän myöskin vain osaksi tajuttavaa kiitollisuutta.
Illalla hän löysi itsensä ajurinrattailta.
— Hän sanoo, ettei minusta tule mitään, mutisi hän itsekseen,
mutta minä näytän, että tulee, tulee totisesti.
— Minne ajetaan? kysyi ajuri.

45. — Minne tahansa, minulla ei ole vielä halua nousta. Ajakaa te
vaan, kyllä minä maksan.
— Niin… niinpä kai…
Ja kumipyöräiset rattaat kolahtelivat pehmeästi eteenpäin pitkin
hämäriä, puoliautioita katuja ja tuudittivat ajettavan uneen.
Passipoliisit pyörähtivät katsomaan, mutta nähdessään, ettei
vaarallisempaa ollut tekeillä, antoivat he ajurin mennä menojaan.
Ajuri lykkäsi hiljaa Gunnar Steniä rintaan.
— Herra, kuiskasi hän tuttavallisesti. Tuossa kulkee nätti tyttö ja
katselee niin kiinteästi: Käsketäänkö ajelemaan.
Gunnar Sten havahtui ja aukaisi silmänsä.
— Käskekää vaan, sanoi hän tuntien omituista pelkoa ja
ennakkonautintoa.
Nuorukaisen viereen istahti hentovartaloinen olento, joka tuoksui
puuterille ja hajuvedelle. Kasvot näyttivät hämärässä melkein
kauniilta.
— Ajakaa, sanoi Gunnar Sten ajurille ja tytöltä hän kysyi:
— Mikä teidän nimenne on?
— Eeva.
Tämä tuntui Gunnar Stenistä omituiselta esittelyltä.
— Tarkoitan sukunimeä, selitti hän.

46. Nainen empi hetken, ennenkuin vastasi:
— Pääskynen.
— Siis Eeva Pääskynen, jupisi Gunnar Sten laskuhumalassaan, ja
ajurinrattaat kiitivät nyt nopeasti eteenpäin. Ajuri nähtävästi tahtoi
mahdollisimman pian päästä erilleen tarkoituksettomasti ympäri
kaupunkia ajelevasta, hyvin puetusta herrasmiehestä.
Oli määrätty, että tämä kadulta löydetty nainen tulisi opettamaan
Gunnar Stenille eräitä elämän nautintoja, joista hänellä tähän saakka
oli ollut jonkunlainen varma vaisto ja aavistus, mutta joihin hän itse
asiassa oli pelännyt ryhtyä.

47. IX.
Gunnar Sten ajatteli sumuisesti eilistä päivää, Einar Malmin
profeetallisia sanoja ja kulunutta yötä, sumuisesti, sillä hänen
aivonsa toimivat veltosti ja aivan kuin jossakin kaukana, ja
ruumiillisesti hän tunsi suunnatonta väsymystä ja raukeutta.
Nainen oli vaatinut rahaa ja hän oli antanut ja käskenyt tulla
uudelleen.
Niin, — se kai on tapa, olihan hän sen kuullut ja eikö hän ollut
tovereille joskus lainannutkin samaan, peitetysti ilmoitettuun
tarkoitukseen.
Mitä hän oli tehnyt?
Ensiksi hänet valtasi suuri häpeäntunne, hän ei kehdannut katsoa
silmiin edes omaa palvelustyttöään. Jos hän menisi kadulle, niin
ihmiset katselisivat häntä: "Tuossa nyt menee se Gunnar Sten…
hm…" Jotakin oli tapahtunut, jotakin huumaavaa, synnillistä — tämä
sana sopi oikein erikoisesti —, jotakin suloista ja iljettävän rumaa.
"Kyllä kai herra voi viisikymmentä markkaa antaa…"

48. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com