(eBook PDF) (AUCS) Financial Management For Engineers And Engineered Assets

(eBook PDF) (AUCS) Financial Management For Engineers And Engineered Assets
(eBook PDF) (AUCS) Financial Management For Engineers And Engineered Assets
(eBook PDF) (AUCS) Financial Management For Engineers And Engineered Assets

1. (eBook PDF) (AUCS) Financial Management For
Engineers And Engineered Assets pdf download
https://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-aucs-financial-
management-for-engineers-and-engineered-assets/
Download more ebook from https://ebooksecure.com

2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit ebooksecure.com
to discover even more!
(eBook PDF) Translational Medicine in CNS Drug
Development, Volume 29
http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-translational-medicine-
in-cns-drug-development-volume-29/
Progress in Heterocyclic Chemistry Volume 29 1st
Edition - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/progress-in-heterocyclic-
chemistry-ebook-pdf/
Cardiology-An Integrated Approach (Human Organ Systems)
(Dec 29, 2017)_(007179154X)_(McGraw-Hill) 1st Edition
Elmoselhi - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/cardiology-an-integrated-
approach-human-organ-systems-dec-29-2017_007179154x_mcgraw-hill-
ebook-pdf/
(eBook PDF) Supply Chain Management for Engineers
http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-supply-chain-management-
for-engineers/

3. Netter Atlas of Human Anatomy-Classic Regional
Approach, 8e (Mar 29, 2022)_(0323793738)_(Elsevier) NOT
TRUE PDF 8th Edition - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/netter-atlas-of-human-anatomy-
classic-regional-approach-8e-mar-29-2022_0323793738_elsevier-not-
true-pdf-ebook-pdf/
Engineering Economics Financial Decision Making for
Engineers 5th Edition Niall Fraser - eBook PDF
https://ebooksecure.com/download/engineering-economics-financial-
decision-making-for-engineers-ebook-pdf/
Analysis for Financial Management 11th Edition (eBook
PDF)
http://ebooksecure.com/product/analysis-for-financial-
management-11th-edition-ebook-pdf/
(eBook PDF) Analysis for Financial Management 11th
Edition
http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-analysis-for-financial-
management-11th-edition/
(eBook PDF) Financial Management for Decision Makers
9th edition
http://ebooksecure.com/product/ebook-pdf-financial-management-
for-decision-makers-9th-edition/

5. Analyze the effects of business
transactions on the accounting
equation.
Describe the four fi nancial
statements and how they are
prepared.
Explain the building blocks of
accounting: ethics, principles, and
assumptions.
State the accounting equation, and
defi ne its components.
2
3
4
5
Identify the activities and users
associated with accounting.
1
CHAPTER OUTLINE
Basic ConceptsDO IT! 1
• Three activities
• Accounting data users
Building Blocks of
Accounting
DO IT! 2
• Ethics
• GAAP
• Measurement principles
• Assumptions
Learning Objectives
Owner’s Equity EffectsDO IT! 3
• Assets • Liabilities • Owner’s equity
Tabular AnalysisDO IT! 4
Financial Statement
Items
DO IT! 5
• Transaction analysis
• Summary of transactions
• Income statement
• Owner’s equity statement
• Balance sheet
• Statement of cash fl ows
© Dan Moore/iStockphoto
The Chapter Outline presents the chapter’s topics
and subtopics, as well as practice opportunities.
Go to the REVIEW AND PRACTICE section at the end of the chapter for a review of key concepts and practice
applications with solutions.
Visit
WileyPLUS with ORION for additional tutorials and practice opportunities.
A
nalyze the effects of business
t ti th ti
E
xplain the building blocks
of
accounting: ethics, principles, and
assumptions
.
State the accounting equation, and
d
efi ne its components
.
2
3
4
Buildin
g
Blocks o
f

A
ccountin
g

D
O
IT!
2
• Ethics
• GAAP
• Measurement principles
• Assum
p
tion
s
O
wner’s Equit
y
E
ff
ects

DO IT!
3
• Assets
• Liabilities
• Owner’s equit
y
TblAliDO IT!4
• Transaction anal
ysis
Identif
y
the activities and users
associated with accountin
g.
1
C
HAPTER
O
UTLIN
E
Basic Conce
p
ts

D
O
IT!
1
• Three activities
• Accounting data users
Learning Objectives
©D©D©DDD©D©D© Dananananan MoMMooMMooMooMooMooMoooo/re/re//re/re/re/rre/re/re/iStSiStStiStiStiStiStiStkkkkckocockocockoockhhphohhphoohophohophottttototototo
ThThe

ChCh
apter
Outl
ine presents the chapter’s topics
a
nd subtopics, as well as practice opportunities
.
8

6. 4 1 Accounting in Action
1 Identify the activities and users associated with accounting.
LEARNING
OBJECTIVE
What consistently ranks as one of the top career opportunities in business? What
frequently rates among the most popular majors on campus? What was the
undergraduate degree chosen by Nike founder Phil Knight, Home Depot
co-founder Arthur Blank, former acting director of the Federal Bureau of Inves-
tigation (FBI) Thomas Pickard, and numerous members of Congress? Account-
ing.
1
Why did these people choose accounting? They wanted to understand what
was happening fi nancially to their organizations. Accounting is the fi nancial
information system that provides these insights. In short, to understand your
organization, you have to know the numbers.
Accounting consists of three basic activities—it identifi es, records, and
communicates the economic events of an organization to interested users. Let’s
take a closer look at these three activities.
Three Activities
As a starting point to the accounting process, a company identifi es the economic
events relevant to its business. Examples of economic events are the sale of
snack chips by PepsiCo, the provision of cell phone services by AT&T, and the
payment of wages by Facebook.
Once a company like PepsiCo identifi es economic events, it records those
events in order to provide a history of its fi nancial activities. Recording consists
of keeping a systematic, chronological diary of events, measured in dollars
and cents. In recording, PepsiCo also classifi es and summarizes economic
events.
Finally, PepsiCo communicates the collected information to interested users
by means of accounting reports. The most common of these reports are called
fi nancial statements. To make the reported fi nancial information meaningful,
PepsiCo reports the recorded data in a standardized way. It accumulates infor-
mation resulting from similar transactions. For example, PepsiCo accumulates
all sales transactions over a certain period of time and reports the data as one
amount in the company’s fi nancial statements. Such data are said to be reported
in the aggregate. By presenting the recorded data in the aggregate, the account-
ing process simplifi es a multitude of transactions and makes a series of activities
understandable and meaningful.
A vital element in communicating economic events is the accountant’s ability
to analyze and interpret the reported information. Analysis involves use of
ratios, percentages, graphs, and charts to highlight signifi cant fi nancial trends
and relationships. Interpretation involves explaining the uses, meaning, and
limitations of reported data. Appendices A–E show the fi nancial statements of
Apple Inc., PepsiCo Inc., The Coca-Cola Company, Amazon.com, Inc., and
Wal-Mart Stores, Inc., respectively. (In addition, in the A Look at IFRS section at
the end of each chapter, the French company Louis Vuitton Moët Hennessy is
analyzed.) We refer to these statements at various places throughout the text-
book. At this point, these fi nancial statements probably strike you as complex and
confusing. By the end of this course, you’ll be surprised at your ability to under-
stand, analyze, and interpret them.
Illustration 1-1 summarizes the activities of the accounting process.
1
The appendix to this chapter describes job opportunities for accounting majors and explains why
accounting is such a popular major.
Essential terms are
printed in blue when
they fi rst appear, and are
defi ned in the end-of-
chapter Glossary Review.
9

7. Accounting Activities and Users 5
You should understand that the accounting process includes the bookkeeping
function. Bookkeeping usually involves only the recording of economic events. It
is therefore just one part of the accounting process. In total, accounting involves the
entire process of identifying, recording, and communicating economic events.
2
Who Uses Accounting Data
The fi nancial information that users need depends upon the kinds of decisions
they make. There are two broad groups of users of fi nancial information: internal
users and external users.
INTERNAL USERS
Internal users of accounting information are managers who plan, organize, and
run the business. These include marketing managers, production supervisors,
fi nance directors, and company offi cers. In running a business, internal users
must answer many important questions, as shown in Illustration 1-2.
Illustration 1-1
The activities of the accounting
process
Identification Recording
Communication
Select economic events (transactions)Record, classify, and summarize
Prepare accounting reports
Analyze and interpret for users
CHIP CITY
DELL
. . . .
.
.
.
.
.
.
.
.
.
2
The origins of accounting are generally attributed to the work of Luca Pacioli, an Italian Renaissance
mathematician. Pacioli was a close friend and tutor to Leonardo da Vinci and a contemporary of
Christopher Columbus. In his 1494 text Summa de Arithmetica, Geometria, Proportione et Proportionalite,
Pacioli described a system to ensure that fi nancial information was recorded effi ciently and accurately.
To answer these and other questions, internal users need detailed information
on a timely basis. Managerial accounting provides internal reports to help users
make decisions about their companies. Examples are fi nancial comparisons of
operating alternatives, projections of income from new sales campaigns, and
forecasts of cash needs for the next year.
Illustration 1-2
Questions that internal
users ask
STOCK
ON
STRIKEON
STRIKE
ON
STRIKE
Snack chips Beverages
COLA
Questions Asked by Internal Users
Is cash sufficient to pay
dividends to
Microsoft stockholders?
Finance
Can General Motors afford
to give its employees pay
raises this year?
Human Resources
Which PepsiCo product line is
the most profitable? Should any
product lines be eliminated?
Management
What price should Apple charge
for an iPod to maximize the
company's net income?
Marketing
10

8. 6 1 Accounting in Action
EXTERNAL USERS
External users are individuals and organizations outside a company who want
fi nancial information about the company. The two most common types of exter-
nal users are investors and creditors. Investors (owners) use accounting infor-
mation to decide whether to buy, hold, or sell ownership shares of a company.
Creditors (such as suppliers and bankers) use accounting information to evalu-
ate the risks of granting credit or lending money. Illustration 1-3 shows some
questions that investors and creditors may ask.
The Scoop on
Accounting
Accounting can serve as a
useful recruiting tool even
for the human resources
department. Rhino Foods,
located in Burlington, Ver-
mont, is a manufacturer of
specialty ice cream. Its cor-
porate website includes the
following:
“Wouldn’t it be great to
work where you were
part of a team? Where
your input and hard
work made a difference?
Where you weren’t kept in the dark about what management was thinking? . . . Well—it’s not a dream! It’s the way we do business . . . Rhino Foods believes in family, honesty and open communication—we really care about and appreciate our employees—and it shows. Operating results are posted and monthly group meetings inform all employees about what’s happening in the Company. Employees also share in the Company’s profi ts, in addition to having an excellent comprehensive benefi ts package.”
Source: www.rhinofoods.com/workforus/workforus.html.
What are the benefi ts to the company and its employees of making the fi nancial statements available to all employees? (Go to WileyPLUS for this answer and additional questions.)
© Agnieszka Pastuszak-Maksim/
iStockphoto
Rhino Foods
Accounting Across the Organization
Accounting Across the Organization boxes demonstrate applications of accounting infor-
mation in various business functions.
Illustration 1-3
Questions that external
users ask
What do we do
if they catch us?
BILL
COLLECTOR
Yeah!
Questions Asked by External Users
Is General Electric earning
satisfactory income?
Investors
How does Disney compare in size
and profitability with Time Warner?
Investors
Will United Airlines be able
to pay its debts as they come due?
Creditors
Financial accounting answers these questions. It provides economic and
fi nancial information for investors, creditors, and other external users. The infor-
mation needs of external users vary considerably. Taxing authorities, such as the
Internal Revenue Service, want to know whether the company complies with tax
laws. Regulatory agencies, such as the Securities and Exchange Commission or
the Federal Trade Commission, want to know whether the company is operating
within prescribed rules. Customers are interested in whether a company like
Telsa will continue to honor product warranties and support its product lines.
Labor unions such as the Major League Baseball Players Association want to
know whether the owners have the ability to pay increased wages and benefi ts.
11

9. Building Blocks of Accounting 7
Indicate whether each of the fi ve statements presented below is true or false.
1. The three steps in the accounting process are identifi cation, recording, and communi-
cation.
2. Bookkeeping encompasses all steps in the accounting process.
3. Accountants prepare, but do not interpret, fi nancial reports.
4. The two most common types of external users are investors and company offi cers.
5. Managerial accounting activities focus on reports for internal users.
DO IT!1 Basic Concepts
1. True 2. False. Bookkeeping involves only the recording step. 3. False. Accoun-
tants analyze and interpret information in reports as part of the communication step.
4. False. The two most common types of external users are investors and creditors.
5. True.
Related exercise material: E1-1, E1-2, and DO IT! 1-1.
Solution
2
Explain the building blocks of accounting: ethics, principles,
and assumptions.LEARNING
OBJECTIVE
A doctor follows certain protocols in treating a patient’s illness. An architect
follows certain structural guidelines in designing a building. Similarly, an accoun-
tant follows certain standards in reporting fi nancial information. These standards
are based on specifi c principles and assumptions. For these standards to work,
however, a fundamental business concept must be present—ethical behavior.
Ethics in Financial Reporting
People won’t gamble in a casino if they think it is “rigged.” Similarly, people won’t
play the stock market if they think stock prices are rigged. In recent years, the
fi nancial press has been full of articles about fi nancial scandals at Enron, World-
Com, HealthSouth, AIG, and other companies. As the scandals came to light,
mistrust of fi nancial reporting in general grew. One article in the Wall Street Jour-
nal noted that “repeated disclosures about questionable accounting practices have
bruised investors’ faith in the reliability of earnings reports, which in turn has sent
stock prices tumbling.” Imagine trying to carry on a business or invest money if
you could not depend on the fi nancial statements to be honestly prepared. Infor-
mation would have no credibility. There is no doubt that a sound, well-functioning
economy depends on accurate and dependable fi nancial reporting.
United States regulators and lawmakers were very concerned that the econ-
omy would suffer if investors lost confi dence in corporate accounting because of
unethical fi nancial reporting. In response, Congress passed the Sarbanes-Oxley
Act (SOX). Its intent is to reduce unethical corporate behavior and decrease the
likelihood of future corporate scandals. As a result of SOX, top management
must now certify the accuracy of fi nancial information. In addition, penalties for
fraudulent fi nancial activity are much more severe. Also, SOX increased the
independence requirements of the outside auditors who review the accuracy of
corporate fi nancial statements and increased the oversight role of boards of
directors.
The standards of conduct by which actions are judged as right or wrong, hon-
est or dishonest, fair or not fair, are ethics. Effective fi nancial reporting depends
on sound ethical behavior. To sensitize you to ethical situations in business and
ETHICS NOTE
Circus-founder P.T.
Barnum is alleged to have
said, “Trust everyone,
but cut the deck.” What
Sarbanes-Oxley does is
to provide measures that
(like cutting the deck
of playing cards) help
ensure that fraud will not
occur.
Ethics Notes help
sensitize you to some
of the ethical issues in
accounting.
The DO IT! exercises ask
you to put newly acquired
knowledge to work. They
outline the Action Plan
necessary to complete the
exercise, and they show a
Solution.
Action Plan
✔ Review the basic
concepts discussed.
✔ Develop an under-
standing of the key
terms used.
12

10. 8 1 Accounting in Action
to give you practice at solving ethical dilemmas, we address ethics in a number of
ways in this textbook:
1. A number of the Feature Stories and other parts of the textbook discuss the
central importance of ethical behavior to fi nancial reporting.
2. Ethics Insight boxes and marginal Ethics Notes highlight ethics situations and
issues in actual business settings.
3. Many of the People, Planet, and Profi t Insight boxes focus on ethical issues that
companies face in measuring and reporting social and environmental issues.
4. At the end of the chapter, an Ethics Case simulates a business situation and
asks you to put yourself in the position of a decision-maker in that case.
When analyzing these various ethics cases, as well as experiences in your own
life, it is useful to apply the three steps outlined in Illustration 1-4.
Illustration 1-4
Steps in analyzing ethics cases
and situations
#1
ALT
#2
ALT
2. Identify and analyze
the principal elements
in the situation.
Identify the stakeholders—
persons or groups who may
be harmed or benefited. Ask
the question: What are the
responsibilities and obligations
of the parties involved?
3. Identify the alternatives,
and weigh the impact of
each alternative on various
stakeholders.
Select the most ethical
alternative, considering all the
consequences. Sometimes there
will be one right answer. Other
situations involve more than
one right solution; these
situations require an evaluation
of each and a selection of the
best alternative.
1. Recognize an ethical
situation and the ethical
issues involved.
Use your personal ethics to
identify ethical situations and
issues. Some businesses and
professional organizations
provide written codes of
ethics for guidance in some
business situations.
Insight boxes provide examples of business situations from various perspectives—ethics,
investor, international, and corporate social responsibility. Guideline answers to the critical
thinking questions are available in WileyPLUS and at www.wiley.com/college/weygandt.
Additional questions are offered in WileyPLUS.
Generally Accepted Accounting Principles
The accounting profession has developed standards that are generally accepted
and universally practiced. This common set of standards is called generally
accepted accounting principles (GAAP). These standards indicate how to
report economic events.
I Felt the Pressure —Would
You?
“I felt the pressure.” That’s what
some of the employees of the
now-defunct law fi rm of Dewey &
LeBoeuf LLP indicated when they
helped to overstate revenue and
use accounting tricks to hide losses
and cover up cash shortages. These
employees worked for the former
fi nance director and former chief
fi nancial offi cer (CFO) of the fi rm.
Here are some of their comments:
• “I was instructed by the CFO to create invoices, knowing
they would not be sent to clients. When I created these
invoices, I knew that it was inappropriate.”
• “I intentionally gave the auditors incorrect information
in the course of the audit.”
What happened here is that a small group of lower-
level employees over a period of years carried out the instructions of their bosses. Their bosses, however, seemed to have no concern as evidenced by various e-mails with one another in which they referred to their fi nancial
manipulations as accounting tricks, cooking the books, and fake income.
Source: Ashby Jones, “Guilty Pleas of Dewey Staff Detail the
Alleged Fraud,” Wall Street Journal (March 28, 2014).
Why did these employees lie, and what do you believe
should be their penalty for these lies? (Go to WileyPLUS
for this answer and additional questions.)
Dewey & LeBoeuf LLP
Ethics Insight
© Alliance/Shutterstock
13

11. Building Blocks of Accounting 9
The primary accounting standard-setting body in the United States is
the Financial Accounting Standards Board (FASB) . The Securities
and Exchange Commission (SEC) is the agency of the U.S. government
that oversees U.S. fi nancial markets and accounting standard-setting
bodies. The SEC relies on the FASB to develop accounting standards,
which public companies must follow. Many countries outside of the
United States have adopted the accounting standards issued by the Inter-
national Accounting Standards Board (IASB) . These standards are
called International Financial Reporting Standards (IFRS).
As markets become more global, it is often desirable to compare the
results of companies from different countries that report using different
accounting standards. In order to increase comparability, in recent years
the two standard-setting bodies have made efforts to reduce the differ-
ences between U.S. GAAP and IFRS. This process is referred to as convergence.
As a result of these convergence efforts, it is likely that someday there will be a
single set of high-quality accounting standards that are used by companies
around the world. Because convergence is such an important issue, we highlight
any major differences between GAAP and IFRS in International Notes (as shown
in the margin here) and provide a more in-depth discussion in the A Look at IRFS
section at the end of each chapter.
Measurement Principles
GAAP generally uses one of two measurement principles, the historical cost prin-
ciple or the fair value principle. Selection of which principle to follow generally
relates to trade-offs between relevance and faithful representation. Relevance
means that fi nancial information is capable of making a difference in a decision.
Faithful representation means that the numbers and descriptions match what
really existed or happened—they are factual.
HISTORICAL COST PRINCIPLE
The historical cost principle (or cost principle) dictates that companies record
assets at their cost. This is true not only at the time the asset is purchased, but
also over the time the asset is held. For example, if Best Buy purchases land for
$300,000, the company initially reports it in its accounting records at $300,000.
But what does Best Buy do if, by the end of the next year, the fair value of the land
has increased to $400,000? Under the historical cost principle, it continues to
report the land at $300,000.
FAIR VALUE PRINCIPLE
The fair value principle states that assets and liabilities should be reported at fair
value (the price received to sell an asset or settle a liability). Fair value information
may be more useful than historical cost for certain types of assets and liabilities.
For example, certain investment securities are reported at fair value because mar-
ket price information is usually readily available for these types of assets. In deter-
mining which measurement principle to use, companies weigh the factual nature
of cost fi gures versus the relevance of fair value. In general, most companies
choose to use cost. Only in situations where assets are actively traded, such as
investment securities, do companies apply the fair value principle extensively.
Assumptions
Assumptions provide a foundation for the accounting process. Two main
assumptions are the monetary unit assumption and the economic entity
assumption.
MONETARY UNIT ASSUMPTION
The monetary unit assumption requires that companies include in the account-
ing records only transaction data that can be expressed in money terms. This
Over 100 countries use
International Financial
Reporting Standards (called
IFRS). For example, all com-
panies in the European Union
follow international standards.
The differences between U.S.
and international standards are
not generally signifi cant.
International
Note
International Notes
highlight differences
between U.S. and
international accounting
standards.
Helpful Hint
Relevance and faithful
representation are two
primary qualities that
make accounting
information useful for
decision-making.
Helpful Hints further
clarify concepts being
discussed.
14

12. 10 1 Accounting in Action
assumption enables accounting to quantify (measure) economic events. The
monetary unit assumption is vital to applying the historical cost principle.
This assumption prevents the inclusion of some relevant information in
the accounting records. For example, the health of a company’s owner, the
quality of service, and the morale of employees are not included. The reason:
Companies cannot quantify this information in money terms. Though this
information is important, companies record only events that can be measured
in money.
ECONOMIC ENTITY ASSUMPTION
An economic entity can be any organization or unit in society. It may be a
company (such as Crocs, Inc.), a governmental unit (the state of Ohio), a munic-
ipality (Seattle), a school district (St. Louis District 48), or a church (Southern
Baptist). The economic entity assumption requires that the activities of the
entity be kept separate and distinct from the activities of its owner and all other
economic entities. To illustrate, Sally Rider, owner of Sally’s Boutique, must keep
her personal living costs separate from the expenses of the business. Similarly,
J. Crew and Gap Inc. are segregated into separate economic entities for accounting
purposes.
PROPRIETORSHIP A business owned by one person is generally a proprietor-
ship. The owner is often the manager/operator of the business. Small service-
type businesses (plumbing companies, beauty salons, and auto repair shops),
farms, and small retail stores (antique shops, clothing stores, and used-book
stores) are often proprietorships. Usually, only a relatively small amount of
money (capital) is necessary to start in business as a proprietorship. The
owner (proprietor) receives any profi ts, suffers any losses, and is person-
ally liable for all debts of the business. There is no legal distinction between
the business as an economic unit and the owner, but the accounting records of
the business activities are kept separate from the personal records and activi-
ties of the owner.
PARTNERSHIP A business owned by two or more persons associated as partners is
a partnership. In most respects a partnership is like a proprietorship except that
more than one owner is involved. Typically, a partnership agreement (written or
oral) sets forth such terms as initial investment, duties of each partner, division
of net income (or net loss), and settlement to be made upon death or withdrawal
of a partner. Each partner generally has unlimited personal liability for the debts of
the partnership. Like a proprietorship, for accounting purposes the partner-
ship transactions must be kept separate from the personal activities of the
partners. Partnerships are often used to organize retail and service-type busi-
nesses, including professional practices (lawyers, doctors, architects, and certi-
fi ed public accountants).
CORPORATION A business organized as a separate legal entity under state corpo-
ration law and having ownership divided into transferable shares of stock is a
corporation. The holders of the shares (stockholders) enjoy limited liability;
that is, they are not personally liable for the debts of the corporate entity. Stock-
holders may transfer all or part of their ownership shares to other investors
at any time (i.e., sell their shares). The ease with which ownership can change
adds to the attractiveness of investing in a corporation. Because ownership can
be transferred without dissolving the corporation, the corporation enjoys an
unlimited life.
Although the combined number of proprietorships and partnerships in the
United States is more than fi ve times the number of corporations, the revenue
produced by corporations is eight times greater. Most of the largest companies
ETHICS NOTE
The importance of
the economic entity
assumption is illustrated
by scandals involving
Adelphia. In this
case, senior company
employees entered into
transactions that blurred
the line between the
employees’ fi nancial
interests and those of the
company. For example,
Adelphia guaranteed
over $2 billion of loans to
the founding family.
15

13. Building Blocks of Accounting 11
Indicate whether each of the fi ve statements presented below is true or false.
1. Congress passed the Sarbanes-Oxley Act to reduce unethical behavior and decrease
the likelihood of future corporate scandals.
2. The primary accounting standard-setting body in the United States is the Financial
Accounting Standards Board (FASB).
3. The historical cost principle dictates that companies record assets at their cost. In
later periods, however, the fair value of the asset must be used if fair value is higher
than its cost.
4. Relevance means that fi nancial information matches what really happened; the infor-
mation is factual.
5. A business owner’s personal expenses must be separated from expenses of the business
to comply with accounting’s economic entity assumption.
DO IT!2 Building Blocks of Accounting
1. True. 2. True. 3. False. The historical cost principle dictates that companies
record assets at their cost. Under the historical cost principle, the company must also use cost in later periods. 4. False. Faithful representation, not relevance, means
that fi nancial information matches what really happened; the information is factual. 5. True.
Related exercise material: E1-3, E1-4, and DO IT! 1-2.
Action Plan
✔ Review the discussion
of ethics and fi nancial
reporting standards.
✔ Develop an
understanding of
the key terms used.
Solution
Spinning the Career
Wheel
How will the study of account-
ing help you? A working
knowledge of accounting is
desirable for virtually every
fi eld of business. Some exam-
ples of how accounting is used
in business careers include:
General management: Man-
agers at Ford Motors, Massa-
chusetts General Hospital,
California State University—
Fullerton, a McDonald’s fran-
chise, and a Trek bike shop all
need to understand account-
ing data in order to make wise
business decisions.
Marketing: Marketing spe-
cialists at Procter & Gamble
must be sensitive to costs and benefi ts, which accounting
helps them quantify and understand. Making a sale is
meaningless unless it is a profi table sale.
Finance: Do you want to be a banker for Citicorp, an
investment analyst for Goldman Sachs, or a stock broker
for Merrill Lynch? These fi elds rely heavily on accounting
knowledge to analyze fi nancial statements. In fact, it is dif-
fi cult to get a good job in a fi nance function without two
or three courses in accounting.
Real estate: Are you interested in being a real estate bro-
ker for Prudential Real Estate? Because a third party—the
bank—is almost always involved in fi nancing a real estate
transaction, brokers must understand the numbers
involved: Can the buyer afford to make the payments to
the bank? Does the cash fl ow from an industrial property
justify the purchase price? What are the tax benefi ts of the
purchase?
How might accounting help you? (Go to WileyPLUS for
this answer and additional questions.)
Josef Volavka/iStockphoto
Accounting Across the Organization
in the United States—for example, ExxonMobil, Ford, Wal-Mart Stores, Inc.,
Citigroup, and Apple—are corporations.
16

14. 12 1 Accounting in Action
3 State the accounting equation, and defi ne its components.
LEARNING
OBJECTIVE
The two basic elements of a business are what it owns and what it owes. Assets
are the resources a business owns. For example, Google has total assets of approx-
imately $93.8 billion. Liabilities and owner’s equity are the rights or claims
against these resources. Thus, Google has $93.8 billion of claims against its
$93.8 billion of assets. Claims of those to whom the company owes money (cred-
itors) are called liabilities. Claims of owners are called owner’s equity. Google
has liabilities of $22.1 billion and owners’ equity of $71.7 billion.
We can express the relationship of assets, liabilities, and owner’s equity as an
equation, as shown in Illustration 1-5.
Illustration 1-5
The basic accounting equation
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
This relationship is the basic accounting equation. Assets must equal the
sum of liabilities and owner’s equity. Liabilities appear before owner’s equity
in the basic accounting equation because they are paid fi rst if a business is
liquidated.
The accounting equation applies to all economic entities regardless of size,
nature of business, or form of business organization. It applies to a small propri-
etorship such as a corner grocery store as well as to a giant corporation such as
PepsiCo. The equation provides the underlying framework for recording and
summarizing economic events.
Let’s look in more detail at the categories in the basic accounting equation.
Assets
As noted above, assets are resources a business owns. The business uses its assets
in carrying out such activities as production and sales. The common characteris-
tic possessed by all assets is the capacity to provide future services or benefi ts.
In a business, that service potential or future economic benefi t eventually results
in cash infl ows (receipts). For example, consider Campus Pizza, a local restau-
rant. It owns a delivery truck that provides economic benefi ts from delivering
pizzas. Other assets of Campus Pizza are tables, chairs, jukebox, cash register,
oven, tableware, and, of course, cash.
Liabilities
Liabilities are claims against assets—that is, existing debts and obligations.
Businesses of all sizes usually borrow money and purchase merchandise on
credit. These economic activities result in payables of various sorts:
• Campus Pizza, for instance, purchases cheese, sausage, fl our, and beverages
on credit from suppliers. These obligations are called accounts payable.
• Campus Pizza also has a note payable to First National Bank for the money
borrowed to purchase the delivery truck.
• Campus Pizza may also have salaries and wages payable to employees
and sales and real estate taxes payable to the local government.
All of these persons or entities to whom Campus Pizza owes money are its
creditors.
Creditors may legally force the liquidation of a business that does not pay its
debts. In that case, the law requires that creditor claims be paid before owner-
ship claims.
17

15. The Accounting Equation 13
Owner’s Equity
The ownership claim on total assets is owner’s equity. It is equal to total assets
minus total liabilities. Here is why: The assets of a business are claimed by
either creditors or owners. To fi nd out what belongs to owners, we subtract the
creditors’ claims (the liabilities) from assets. The remainder is the owner’s
claim on the assets—the owner’s equity. Since the claims of creditors must be
paid before ownership claims, owner’s equity is often referred to as residual
equity.
INCREASES IN OWNER’S EQUITY
In a proprietorship, owner’s investments and revenues increase owner’s equity.
INVESTMENTS BY OWNER Investments by owner are the assets the owner puts
into the business. These investments increase owner’s equity. They are recorded
in a category called owner’s capital.
REVENUES Revenues are the gross increase in owner’s equity resulting from
business activities entered into for the purpose of earning income. Gener-
ally, revenues result from selling merchandise, performing services, renting prop-
erty, and lending money. Common sources of revenue are sales, fees, services,
commissions, interest, dividends, royalties, and rent.
Revenues usually result in an increase in an asset. They may arise from
different sources and are called various names depending on the nature of the
business. Campus Pizza, for instance, has two categories of sales revenues—pizza
sales and beverage sales.
DECREASES IN OWNER’S EQUITY
In a proprietorship, owner’s drawings and expenses decrease owner’s equity.
DRAWINGS An owner may withdraw cash or other assets for personal use. We
use a separate classifi cation called drawings to determine the total withdrawals
for each accounting period. Drawings decrease owner’s equity. They are
recorded in a category called owner’s drawings.
EXPENSES Expenses are the cost of assets consumed or services used in the pro-
cess of earning revenue. They are decreases in owner’s equity that result from
operating the business. For example, Campus Pizza recognizes the following
expenses: cost of ingredients (meat, fl our, cheese, tomato paste, mushrooms,
etc.); cost of beverages; salaries and wages expense; utilities expense (electric,
gas, and water expense); delivery expense (gasoline, repairs, licenses, etc.); sup-
plies expense (napkins, detergents, aprons, etc.); rent expense; interest expense;
and property tax expense.
In summary, owner’s equity is increased by an owner’s investments and by
revenues from business operations. Owner’s equity is decreased by an owner’s
withdrawals of assets and by expenses. Illustration 1-6 expands the basic account-
ing equation by showing the items that comprise owner’s equity. This format is
referred to as the expanded accounting equation.
Helpful Hint
In some places, we use the
term “owner’s equity” and
in others we use “owners’
equity.” Owner’s (singular,
possessive) refers to one
owner (the case with a sole
proprietorship). Owners’
(plural, possessive) refers
to multiple owners (the
case with partnerships or
corporations).
Illustration 1-6
Expanded accounting equation
Basic Equation Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity

Expanded Equation Assets 5 Liabilities 1
Owner’s
2
Owner’s
1

Revenues

2

Expenses
Capital Drawings
18

16. 14 1 Accounting in Action
Classify the following items as investment by owner (I), owner’s drawings (D), revenues
(R), or expenses (E). Then indicate whether each item increases or decreases owner’s
equity.
1. Rent Expense. 3. Drawings.
2. Service Revenue. 4. Salaries and Wages Expense.
Solution
DO IT!3 Owner’s Equity Effects
1. Rent Expense is an expense (E); it decreases owner’s equity. 2. Service Revenue
is revenue (R); it increases owner’s equity. 3. Drawings is owner’s drawings (D); it
decreases owner’s equity. 4. Salaries and Wages Expense is an expense (E); it
decreases owner’s equity.
Related exercise material: BE1-1, BE1-2, BE1-3, BE1-4, BE1-5, BE1-8, E1-5, and DO IT! 1-3.
Action Plan
✔ Understand the
sources of revenue.
✔ Understand what
causes expenses.
✔ Review the rules for
changes in owner’s
equity.
✔ Recognize that draw-
ings are withdrawals
of cash or other assets
from the business for
personal use.
4
Analyze the effects of business transactions on the accounting
equation.LEARNING
OBJECTIVE
Transactions ( business transactions) are a business’s economic events recorded by
accountants. Transactions may be external or internal. External transactions involve
economic events between the company and some outside enterprise. For example,
Campus Pizza’s purchase of cooking equipment from a supplier, payment of monthly
rent to the landlord, and sale of pizzas to customers are external transactions. Inter-
nal transactions are economic events that occur entirely within one company. The
use of cooking and cleaning supplies are internal transactions for Campus Pizza.
Companies carry on many activities that do not represent business transac-
tions. Examples are hiring employees, responding to e-mails, talking with custom-
ers, and placing merchandise orders. Some of these activities may lead to business
transactions. Employees will earn wages, and suppliers will deliver ordered mer-
chandise. The company must analyze each event to fi nd out if it affects the com-
ponents of the accounting equation. If it does, the company will record the
transaction. Illustration 1-7 demonstrates the transaction identifi cation process.
Illustration 1-7
Transaction identifi cation
process
RENT
CHIP CITY
DELL
Ye sNoYe s
Events
Criterion
Record/
Don’t Record
Pay rentDiscuss product design with
potential customer
Purchase computer
Is the financial position (assets, liabilities, or owner’s equity) of the company changed?
19

17. Analyzing Business Transactions 15
Each transaction must have a dual effect on the accounting equation. For
example, if an asset is increased, there must be a corresponding (1) decrease
in another asset, (2) increase in a specifi c liability, or (3) increase in owner’s
equity.
Two or more items could be affected. For example, as one asset is increased
$10,000, another asset could decrease $6,000 and a liability could increase
$4,000. Any change in a liability or ownership claim is subject to similar
analysis.
Transaction Analysis
To demonstrate how to analyze transactions in terms of the accounting equa-
tion, we will review the business activities of Softbyte, a smartphone app devel-
opment company. Softbyte is the creation of Ray Neal, an entrepreneur who
wants to create focused apps that inspire and engage users of all ages. Ray was
encouraged to start his own business after the success of “FoodAlert,” a cus-
tomizable app he developed that tracks the daily location of local food trucks.
The following business transactions occur during Softbyte’s fi rst month of
operations.
TRANSACTION (1). INVESTMENT BY OWNER Ray Neal starts a smartphone app
development company which he names Softbyte. On September 1, 2017, he
invests $15,000 cash in the business. This transaction results in an equal increase
in assets and owner’s equity.
Helpful Hint
Study these transactions
until you are sure you
understand them. They
are not diffi cult, but
understanding them is
important to your success
in this course. The ability
to analyze transactions in
terms of the basic account-
ing equation is essential in
accounting.
The asset Cash increases $15,000, and owner’s equity (identifi ed as
Owner’s Capital) increases $15,000.
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Owner’s
Cash 5 Capital
(1) 1$15,000 5 1$15,000 Initial investment
Basic
Analysis
Equation
Analysis
Observe that the equality of the accounting equation has been maintained.
Note that the investments by the owner do not represent revenues, and they
are excluded in determining net income. Therefore, it is necessary to make
clear that the increase is an investment (increasing Owner’s Capital) rather
than revenue.
TRANSACTION (2). PURCHASE OF EQUIPMENT FOR CASH Softbyte purchases com-
puter equipment for $7,000 cash. This transaction results in an equal increase
and decrease in total assets, though the composition of assets changes.
The asset Cash decreases $7,000, and the asset Equipment increases
$7,000.
Basic
Analysis
Equation
Analysis
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Cash 1 Equipment 5 Owner’s Capital
$15,000 $15,000
(2) 27,000 1$7,000
$ 8,000 1 $7,000 5 $15,000
$15,000
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
20

18. 16 1 Accounting in Action
Observe that total assets are still $15,000. Owner’s equity also remains at $15,000,
the amount of Ray Neal’s original investment.
TRANSACTION (3). PURCHASE OF SUPPLIES ON CREDIT Softbyte purchases for
$1,600 from Mobile Solutions headsets and other computer accessories
expected to last several months. Mobile Solutions agrees to allow Softbyte to
pay this bill in October. This transaction is a purchase on account (a credit
purchase). Assets increase because of the expected future benefi ts of using the
headsets and computer accessories, and liabilities increase by the amount due
to Mobile Solutions.
The asset Supplies increases $1,600, and the liability Accounts Payable increases $1,600.
Basic
Analysis
Equation
Analysis
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Accounts Owner’s
Cash 1 Supplies 1 Equipment 5 Payable 1 Capital
$8,000 $7,000 $15,000
(3) 1$1,600 1$1,600
$8,000 1 $1,600 1 $7,000 5 $1,600 1 $15,000
$16,600 $16,600
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
Total assets are now $16,600. This total is matched by a $1,600 creditor’s claim
and a $15,000 ownership claim.
TRANSACTION (4). SERVICES PERFORMED FOR CASH Softbyte receives $1,200 cash
from customers for app development services it has performed. This transaction
represents Softbyte’s principal revenue-producing activity. Recall that revenue
increases owner’s equity.
The asset Cash increases $1,200, and owner’s equity increases $1,200 due to Service Revenue.
Basic
Analysis
Equation
Analysis
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Accounts Owner’s
Cash 1 Supplies 1 Equipment 5 Payable 1 Capital 1 Revenues
$8,000 $1,600 $7,000 $1,600 $15,000
(4) 11,200 1$1,200 Service Revenue
$9,200 1 $1,600 1 $7,000 5 $1,600 1 $15,000 1 $1,200
$17,800 $17,800
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
⎧ ⎪ ⎪ ⎪ ⎪ ⎪ ⎪ ⎪ ⎨ ⎪ ⎪ ⎪ ⎪ ⎪ ⎪ ⎪ ⎩
The two sides of the equation balance at $17,800. Service Revenue is included in
determining Softbyte’s net income.
Note that we do not have room to give details for each individual revenue and
expense account in this illustration. Thus, revenues (and expenses when we get to
them) are summarized under one column heading for Revenues and one for
Expenses. However, it is important to keep track of the category (account) titles
affected (e.g., Service Revenue) as they will be needed when we prepare fi nancial
statements later in the chapter.
21

19. Analyzing Business Transactions 17
TRANSACTION (5). PURCHASE OF ADVERTISING ON CREDIT Softbyte receives a bill
for $250 from the Daily News for advertising on its online website but postpones
payment until a later date. This transaction results in an increase in liabilities
and a decrease in owner’s equity.
The two sides of the equation still balance at $17,800. Owner’s equity decreases
when Softbyte incurs the expense. Expenses are not always paid in cash at the
time they are incurred. When Softbyte pays at a later date, the liability Accounts
Payable will decrease, and the asset Cash will decrease [see Transaction (8)].
The cost of advertising is an expense (rather than an asset) because the com-
pany has used the benefi ts. Advertising Expense is included in determining net
income.
TRANSACTION (6). SERVICES PERFORMED FOR CASH AND CREDIT Softbyte per-
forms $3,500 of app development services for customers. The company receives
cash of $1,500 from customers, and it bills the balance of $2,000 on account. This
transaction results in an equal increase in assets and owner’s equity.
Softbyte recognizes $3,500 in revenue when it performs the service. In
exchange for this service, it received $1,500 in Cash and Accounts Receivable
of $2,000. This Accounts Receivable represents customers’ promises to pay
$2,000 to Softbyte in the future. When it later receives collections on account,
Softbyte will increase Cash and will decrease Accounts Receivable [see Trans-
action (9)].
The liability Accounts Payable increases $250, and owner’s equity decreases $250 due to Advertising
Expense.
Basic
Analysis
Equation
Analysis
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Accounts Owner’s
Cash 1 Supplies 1 Equipment 5 Payable 1 Capital 1 Revenues 2 Expenses
$9,200 $1,600 $7,000 $1,600 $15,000 $1,200
(5) 1250 2$250
$9,200 1 $1,600 1 $7,000 5 $1,850 1 $15,000 1 $1,200 2 $ 250
$17,800 $17,800
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
Advertising
Expense
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
Three specifi c items are affected: The asset Cash increases $1,500, the asset Accounts Receivable
increases $2,000, and owner’s equity increases $3,500 due to Service Revenue.
Basic
Analysis
Equation
Analysis
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Accounts Accounts Owner’s
Cash 1 Receivable 1 Supplies 1 Equipment 5 Payable 1 Capital 1 Revenues 2
Expenses
$9,200 $1,600 $7,000 $1,850 $15,000 $1,200 $250
(6) 11,500 1$2,000 13,500
$10,700 1 $ 2,000 1 $1,600 1 $7,000 5 $1,850 1 $15,000 1 $4,700 2 $250
$21,300 $21,300
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
Service
Revenue
22

20. 18 1 Accounting in Action
The two sides of the equation now balance at $19,600. Three lines in the analysis
indicate the different types of expenses that have been incurred.
TRANSACTION (8). PAYMENT OF ACCOUNTS PAYABLE Softbyte pays its $250 Daily
News bill in cash. The company previously [in Transaction (5)] recorded the bill
as an increase in Accounts Payable and a decrease in owner’s equity.
Observe that the payment of a liability related to an expense that has previously
been recorded does not affect owner’s equity. The company recorded this expense
in Transaction (5) and should not record it again.
TRANSACTION (9). RECEIPT OF CASH ON ACCOUNT Softbyte receives $600 in cash
from customers who had been billed for services [in Transaction (6)]. Transac-
tion (9) does not change total assets, but it changes the composition of those
assets.
TRANSACTION (7). PAYMENT OF EXPENSES Softbyte pays the following expenses
in cash for September: offi ce rent $600, salaries and wages of employees $900,
and utilities $200. These payments result in an equal decrease in assets and
owner’s equity.
The asset Cash decreases $1,700, and owner’s equity decreases $1,700 due to the specifi c expense
categories (Rent Expense, Salaries and Wages Expense, and Utilities Expense).
Basic
Analysis
Equation
Analysis
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Accounts Accounts Owner’s
Cash 1 Receivable 1 Supplies 1 Equipment 5 Payable 1 Capital 1 Revenues 2 Expenses
$10,700 $2,000 $1,600 $7,000 $1,850 $15,000 $4,700 $ 250
(7) 21,700 2600
2900
2200
$9,000 1 $2,000 1 $1,600 1 $7,000 5 $1,850 1 $15,000 1 $4,700 2 $1,950
$19,600 $19,600

Rent Expense
Sal. and Wages Exp.
Utilities Exp.
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
This cash payment “on account” decreases the asset Cash by $250 and also decreases the liability
Accounts Payable by $250.
Basic
Analysis
Equation
Analysis
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Accounts Accounts Owner’s
Cash 1 Receivable 1 Supplies 1 Equipment 5 Payable 1 Capital 1 Revenues 2 Expenses
$9,000 $2,000 $1,600 $7,000 $1,850 $15,000 $4,700 $1,950
2250 2250
$8,750 1 $2,000 1 $1,600 1 $7,000 5 $1,600 1 $15,000 1 $4,700 2 $1,950
$19,350 $19,350
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
(8)
23

21. Analyzing Business Transactions 19
Note that the collection of an account receivable for services previously billed
and recorded does not affect owner’s equity. Softbyte already recorded this
revenue in Transaction (6) and should not record it again.
TRANSACTION (10). WITHDRAWAL OF CASH BY OWNER Ray Neal withdraws
$1,300 in cash from the business for his personal use. This transaction results in
an equal decrease in assets and owner’s equity.
Observe that the effect of a cash withdrawal by the owner is the opposite of the
effect of an investment by the owner. Owner’s drawings are not expenses.
Expenses are incurred for the purpose of earning revenue. Drawings do not
generate revenue. They are a disinvestment. Like owner’s investment, the
company excludes owner’s drawings in determining net income.
Summary of Transactions
Illustration 1-8 (page 20) summarizes the September transactions of Softbyte to
show their cumulative effect on the basic accounting equation. It also indicates
the transaction number and the specifi c effects of each transaction.
Illustration 1-8 demonstrates some signifi cant facts:
1. Each transaction is analyzed in terms of its effect on:
(a) The three components of the basic accounting equation.
(b) Specifi c items within each component.
2. The two sides of the equation must always be equal.
The asset Cash increases $600, and the asset Accounts Receivable decreases $600.
Basic
Analysis
Equation
Analysis
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Accounts Accounts Owner’s
Cash 1 Receivable 1 Supplies 1 Equipment 5 Payable 1 Capital 1 Revenues 2 Expenses
$8,750 $2,000 $1,600 $7,000 $1,600 $15,000 $4,700 $1,950
1600 2600
$9,350 1 $1,400 1 $1,600 1 $7,000 5 $1,600 1 $15,000 1 $4,700 2 $1,950
$19,350 $19,350
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
(9)
The asset Cash decreases $1,300, and owner’s equity decreases $1,300 due to owner’s withdrawal
(Owner’s Drawings).
Basic
Analysis
Equation
Analysis
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Accounts Accounts Owner’s Owner’s
Cash 1 Receivable 1 Supplies 1 Equipment 5 Payable 1 Capital 2 Drawings 1 Revenues 2 Expenses
$9,350 $1,400 $1,600 $7,000 $1,600 $15,000 $4,700 $1,950
(10) 21,300 2 $1,300
$8,050 1 $1,400 1 $1,600 1 $7,000 5 $1,600 1 $15,000 2 $1,300 1 $4,700 2 $1,950
$18,050 $18,050
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩ ⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
Drawings
24

22. 20 1 Accounting in Action
There! You made it through your fi rst transaction analysis. If you feel a bit
shaky on any of the transactions, it might be a good idea at this point to get up,
take a short break, and come back again for a 10- to 15-minute review of the
transactions, to make sure you understand them before you go on to the next
section.
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Trans- Accounts Accounts Owner’s Owner’s
action Cash 1 Receivable 1 Supplies 1 Equipment 5 Payable 1 Capital 2 Drawings 1 Rev. 2 Exp.
(1) 1$15,000 1 $15,000
(2) 27,000 1$7,000
(3) 1$1,600 1$1,600
(4) 11,200 1$1,200
(5) 1250 2$250
(6) 11,500 1$2,000 13,500
(7) 2600 2600
2900 2900
2200 2200
(8) 2250 2250
(9) 1600 2600
(10) 21,300 2$1,300
$ 8,050 1 $1,400 1 $1,600 1 $7,000 5 $1,600 1 $15,000 2 $1,300 1 $4,700 2 $1,950
$18,050 $18,050
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
⎧ ⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪ ⎩
Rent Expense
Sal./Wages Exp.
Utilities Expense
Service Revenue
Adver. Expense
Service Revenue
Drawings
Initial invest.
Illustration 1-8
Tabular summary of Softbyte
transactions
Transactions made by Virmari & Co., a public accounting fi rm, for the month of August are shown below. Prepare a tabular analysis which shows the effects of these transac- tions on the expanded accounting equation, similar to that shown in Illustration 1-8.
1. The owner invested $25,000 cash in the business.
2. The company purchased $7,000 of offi ce equipment on credit.
3. The company received $8,000 cash in exchange for services performed.
4. The company paid $850 for this month’s rent.
5. The owner withdrew $1,000 cash for personal use.
Solution
DO IT!4 Tabular Analysis
Assets 5 Liabilities 1 Owner’s Equity
Trans- Accounts Owner’s Owner’s
action Cash 1 Equipment 5 Payable 1 Capital 2 Drawings 1 Revenues 2 Expenses
(1) 1$25,000 1$25,000
(2) 1$7,000 1$7,000
(3) 18,000 1$8,000
(4) 2850 2$850
(5) 21,000 2$1,000
$31,150 1 $7,000 5 $7,000 1 $25,000 2 $1,000 1 $8,000 2 $850
$38,150 $38,150
Related exercise material: BE1-6, BE1-7, BE1-9, E1-6, E1-7, E1-8, and DO IT! 1-4.
Action Plan
✔ Analyze the effects of
each transaction on
the accounting
equation.
✔ Use appropriate
category names (not
descriptions).
✔ Keep the accounting
equation in balance.
Service Revenue
Rent Expense
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
⎧
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎨
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎪
⎩
Drawings
25

23. Another Random Scribd Document
with Unrelated Content

27. The Project Gutenberg eBook of Saksanmaa

28. This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Saksanmaa
Author: Into Konrad Inha
Release date: October 21, 2018 [eBook #58142]
Language: Finnish
Credits: Produced by Jari Koivisto
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK SAKSANMAA ***

29. Produced by Jari Koivisto
SAKSANMAA
Kirj.
I. K. Inha
Maantieteellisiä kuvaelmia XXXIV

30. Helsingissä, Kansanvalistusseura, 1910.
Raittiuskansan Kirjapaino, Helsinki.

31. SISÄLLYS:
Alkusana.
SAKSANMAAN LUONTO.
JOHDANTO.
SÄÄT JA VUODENAJAT.
SAKSANMAAN MAISEMAT.
  Pohjois-Saksan alanko.
  Keski-Saksan vuoristokynnys.
  Etelä-Saksan vuori- ja laaksoseudut.
  Alppien rintama.
MAAN RAKENNE JA RAKENNUSHISTORIA.
  Geologiset ajanjaksot ja muodostumat.
  Saksanmaan geologinen kartta.
  Maan muotoilun vaiheet.
  Mannun aarteet ja maakamara.
KASVISTO.
  Metsät.
  Alppien ja korkeimpain keskivuorien kasvisto.
  Kedot ja luonnonniityt.
  Nummien, soitten ja rämeitten kasvisto.

32.   Luonnon häviäminen ja pyrinnöt sen säilyttämiseksi.
  Viljelyskasvit.
ELÄINKUNTA.
KANSA JA ASUTUS.
SAKSAN KANSAN VARHAISEMPIA VAIHEITA.
  Vanha Germania.
  Frankkien valtakunta.
  Saksalais-roomalainen keisarikunta.
  Maaruhtinaiden ja kaupunkien aika.
  Uskonpuhdistuksen aika.
  Saksan kansan alennuksen tila.
  Saksan valtakunnan syntyminen.
NYKYISET HEIMOT.
  Saksilaiset.
  Frankit.
  Baijerilaiset.
  Thüringiläiset.
  Entisiä ja nykyisiä slaavilaisia kansoja.
VILJELYKSEN JA ASUTUKSEN VAIHEITA.
  Kuinka Saksanmaa tuli viljellyksi.
  Saksalainen talo
  Kylän vaiheet.
KANSANTAPOJA.
  Juhlatapoja.
  Ampujain juhlat.
  Kuvia ammattilaiselämästä.
  Yleisiä kansanjuhlia.
  Kotitapoja.

33. ESIAIKAISIA MUINAISJÄÄNNÖKSIÄ.
SAKSALAISIA VAIKUTUKSIA SUOMESSA.
SAKSAN VALTAKUNTA.
SAKSANMAAN VALTIOLLINEN KARTTA.
  Siirtomaat.
  Siirtolaisuus.
  Uskonnot.
  Valtiomuoto ja hallinto.
ASUTUKSEN KESKUSTAT.
  Etelä-Saksan kaupungit.
  Länsi-Saksan kaupungeita ja teollisuusalueita.
  Pohjois-Saksan kaupungeilta.
  Berlin.
  Pohjanmeren rantakaupungit.
  Kaupungeita Itämeren rannalla.
SAKSAN TALOUDELLISET OLOT 19:LLÄ VUOSISADALLA.
  Kehityksen yleinen kulku.
  Maanviljelyksen valheita.
  Käsityö ja kotiteollisuus.
  Kulkuneuvojen ja kaupan kehitys.
  19:nnen vuosisadan saavutukset.
ELINKEINOJEN NYKYISESTÄ KANNASTA.
OPETUSLAITOS.
KESKI-EUROPAN LIIKEREITIT.
MAANPUOLUSTUS
Alkusana.

34. "Saksanmaan" esitys poikkeaa siitä suunnitelmasta, jota näissä
Maantieteellisissä kuvaelmissa yleensä on noudatettu. Maasta, joka
on niin monista matkakertomuksista tuttu, olisi tosiaan vaikea
kirjottaa samanlaista kuvausta kuin oudommista. Esitys on sen
vuoksi pyrkinyt enemmän syventymään aineeseen, se on pyrkinyt
katselemaan Saksanmaata saksalaisen tutkimuksen valossa.
Siihen onkin sitä enemmän syytä, kun Saksanmaa suuressa
määrin on varsinainen kultuurikeskustamme. Sinne ensi sijassa
suuntaavat matkansa ne, jotka meiltä lähtevät ulos opinnoitaan
täydentämään, päästäkseen tiedossa ja taidossa aikansa tasalle.
Perusteellisempi selonteko semmoisesta maasta lienee siis omiaan
suorastaan hyödyttämäänkin.
Esitys on kuitenkin koettanut pysyä pikemmin kertovana kuin
opettavana, se koettaa kiinnittää antamansa tiedot lukijan mieleen
ilman erikoista muistelemista. Sitä varten on useinkin samoja asioita
mainittu moneen kertaan, mutta eri puolilta valaistuina.
"Saksanmaata" kirjottaessani olen mukaillen käyttänyt niitä
lähteitä, jotka on tekstin jälkeen mainittu, ja useita muitakin. Näitten
lähdeteosten ansiota ovat esityksen edut, mikäli niitä on.
Teos pyrkii antamaan valaisevia tietoja, tutkimuksen kirkastaman
yleiskuvan siitä maasta ja kansasta, jonka kanssa Suomella on niin
vanha ja vakaantunut ajatusten vaihto ja kauppayhteys.
Epätasaisuuksia varsinkin nimien kirjotuksessa ja muissakin
seikoissa en ole voinut välttää. Puolustukseni on se, että varsinkin
vieraitten nimien kirjotus kielessämme vielä on kovin epävakaisella
kannalla. Olen yleensä, mikäli mahdollista, noudattanut alkukielen

35. kirjotustapaa. Ainoastaan tavallisimmat nimet olen kirjottanut
suomalaisen käytännön mukaisesti.
Luku "Saksalaisia vaikutuksia Suomessa" on t:ri V. Voionmaan
kirjottama.
I.K.I.
SAKSANMAAN LUONTO.

36. JOHDANTO.
Saksanmaa, viimeinen Europan maista, joihin kulkumme
suuntaamme näissä maantieteellisissä kuvauksissa, on monessa
suhteessa lähin naapurimme. Se on meidän kannaltamme katsoen
Länsi-Europan portti.
Yksi ainoa sisämeren selkä erottaa siitä maamme, eikä tämäkään
ole sen suurempi, kuin että vähäisemmätkin alukset ovat voineet
kautta aikain sen poikki purjehtia ja ylläpitää liikettä Saksanmaan
satamiin.
Suomen kauppa on jo vanhoista ajoista käynyt Saksaan juuri tätä
tietä, nämä yhteydet ovat vanhat ja tutut. Läntiset ja itäiset
naapurimme tosin ovat lähempänä ja ne ovat aina suuremmassa
määrässä vaikuttaneet valtiollisiin kohtaloihimme, ensinnä Ruotsi ja
sitten Venäjä. Mutta kansamme itsemääräinen kauppaliike on
mieluimmin pyrkinyt Saksaan. Sinne olemme tottuneet myymään
suuren osan tuotteistamme, mutta vielä enemmän sieltä ostamaan.
Itämeren eteläisistä satamista olemme tottuneet saamaan etenkin
kultuuritarpeemme. Samaa tietä on kultuuri itsekin suureksi osaksi
maahamme tullut. Viittaamme vain niihin aikoihin, jolloin
suomalaisten opinetsijäin — keskiajan lopulla ja uuden ajan alussa —

37. oli tapana täydentää opintonsa Saksanmaan yliopistoissa. Kaikki
tiedämme, että sama on vielä tänä päivänä asian laita, vieläpä
monin verroin suuremmassa määrässä. Saksanmaan kirjallisuus on
ammoisista ajoista vaikuttanut hedelmöitsevästi Pohjoismaiden,
myös Suomen kirjallisuuteen, Saksan runoilijat ovat ulkomaalaisista
meillä enimmin luetut, saksan kieli maassamme yleisimmin tunnettu
vieras kieli, Saksan tiede tärkein ulkomaalainen lähde, josta
tieteellinen elämämme ammentaa. Kultuurimme on, sanalla sanoen,
samoin kuin muittenkin Pohjoismaitten kultuuri, verso Saksanmaan
viljelyspuusta.
Samoin kuin Saksanmaa on kultuurin puolesta meillä edustanut
Länsimaita, samoin Saksanmaan luonto meille lähinnä edustaa niitä
lauhkeampia, kaikenlaiselle kasvullisuudelle edullisempia ilmanaloja,
jotka ovat maanosamme uudenaikaisen kehityksen varsinainen pohja
ja perustus. Viljelyskasvit, jotka meidän maassamme menestyvät
ainoastaan lämpöisimmissä kohdissa, eivätkä kaikki niissäkään, puut,
joita huolella ja suurilla kustannuksilla viljelemme kaupunkiemme
puutarhain kaunistuksina, ne ovat Saksassa jo niin sanoaksemme
luonnon varsinaiset "työneuvot". Mutta toiselta puolen tapaamme
Saksassa sentään paljon samojakin viljelyskasveja ja puita, kuin
omassa maassamme, ja tämä vaikuttaa, että siellä tunnemme
itsemme puoleksi tuttavallisessa, vaikka omaa maatamme
satoisemmassa luonnossa. Tutustuminen Saksanmaan luontoon,
vertaus Saksanmaan ja Suomen luonnontuotteiden välillä on niin
ollen omiaan suuressa määrässä valaisemaan oman maamme
edellytyksiä Europan kansain kultuuripiirissä.
Ja vielä Saksa on lähin maa, jossa voimme tutustua oman
maamme ja muun maailman sisällisen rakenteen erilaisuuksiin.
Suomi on alkuaikain suuresta historiasta saanut pitää vain

38. muutaman lehden, noin sanoaksemme. Voimme omassa
maassamme tutustua ainoastaan niihin maanpinnan muotoihin, jotka
suuri jääkausi on jälkeensä jättänyt. Mutta Saksassa sitä vastoin
voimme lukea niitäkin lehtiä, jotka meillä kaikkein vanhimpain ja
nuorimpain aikain väliltä puuttuvat. Meidän maassamme jääkauden
levittämä sora lepää ikivanhain gneissien, granittien ja kiteytyneiden
liuskeitten päällä, mutta Saksanmaalla tapaamme myös ne lukuisat,
äärettömän pitkäin aikain kuluessa päällekkäin latoutuneet ja
kallioksi kovettuneet maakerrokset, jotka meidän maassamme
puuttuvat alkuvuoren ja jääkauden muodostuksien väliltä. Voimme
siellä vielä helpommin ilmeisemmistä muodostuksista tutkia
maankuoren ihmeteltävää sisällistä rakennetta ja niitä valtavia
luonnonvoimia, jotka ovat eri paikoissa eri tavalla, missä kohottaneet
maan korkeiksi vuoriksi, missä saaneet sen painumaan haudoiksi ja
laaksoiksi. Muutamat osat Saksasta ovatkin näiden geologisien
tutkimuksien "klassillinen pohja."
Mielenkiintoamme Saksanmaahan vielä lisäävät historialliset
muistomme. Kolmenkymmenen vuoden sotaa seuraavina aikoina
hallitsimme yhdessä Ruotsin kanssa melkoisia osia tästä alueesta.
Monet kerrat ovat suomalaiset Ruotsin armeijoissa samoilleet näitä
maita ristiin rastiin, taistellen suurien siveellisten asiain puolesta,
mutta myös palvellen itsekkäitäkin valtiollisia tarkotuksia. Vielä tänä
päivänä saksalainen äiti joskus pelottelee uppiniskaista lastaan
suomalaisten pelätyllä nimellä.
Suomalainen matkailija tuntee omituisia vaikutuksia, kun hän,
nykyisen Saksan valtava kehitys ja voima silmäinsä edessä, ajattelee
kahden pienen pohjoismaisen kansan entisiä uhkarohkeita
seikkailuita. Hänen rintansa paisuu, kun hän kautta Saksanmaan,
aina Bodenjärven rannoilla saakka, tuon tuostakin kohtaa paikkoja,

39. joissa esi-isät ovat vertaan vuodattaneet enimmäkseen voitokkaissa
taisteluissa. Mutta istuessaan moisen taistelutantereen läheisyydessä
iltaansa jossain eteläsaksalaisessa ravintolassa, jossa kylän parhaat
miehet ystävällisesti kutsuvat vieraan pöytäänsä istumaan, ei häntä
juuri haluta seuralle muistutella näitä entisiä urhotöitä, siksi
musertavaksi hän huomaa Saksanmaan ja oman maansa nykyisten
voimasuhteiden erotuksen. Mutta hänen mielenkiintoaan maata
kohtaan nuo muistot epäilemättä kaikessa hiljaisuudessa lisäävät.
Kolmenkertaiset ovat niin ollen syyt, jotka kehottavat meitä
Saksanmaahan tutustumaan. Kohtaamme siellä luonnon, joka on
ensimäinen askel lämpöisempiä ilmanaloja kohti. Verestämme siellä
mainehikkaita muistoja, käyden esi-isäin entisillä opinpaikoilla ja
sotikedoilla. Ja kolmanneksi, näemme siellä uudenaikaisen
viljelyksen, teollisuuden ja niitten luomat elämänehdot
suurenmoisessa riennossaan, tutustumme kansaan, joka valtavain,
vuosituhannen kestäneiden kamppailuitten jälkeen on sisällisen
itsenäisyyden ja kansallisen eheyden löytänyt ja tällä pohjalla
antautunut rauhan työhön, toteuttaakseen elämässään
uudenaikaisen tieteen edistyneimmät ennätykset.
Saksanmaan maisemat oikeastaan ovat suomalaisellekin lukijalle
varsin tutut runoilijain teoksista ja omain kansalaisten
matkakertomuksista. Ken ei olisi lukenut Rheinistä ja sen
viinitarhoista, tai Thüringin monista linnanraunioista ja niihin
liittyvistä taruista? Emme ehkä sen vuoksi monellekaan kerro uusia
asioita, mutta koetamme yhdistää näitä tietoja kokonaiskuvaksi,
tieteellisellä pohjalla selitellä näitä maisemia, etsiä niistä viljelyksen
edellytykset ja tarkastella, miten nämä edellytykset ovat nykyisen ja
menneen kehityksen määränneet. Tavallaan on tämä työ Saksassa
helpompi kuin monessa muussa maassa, sillä harvassa maassa on

40. kotimaan oloja niin perusteellisesti ja perinpohjaisesti tutkittu ja joka
puolelta valaistu kuin Saksassa. Mutta toiselta puolen ainesten
suunnaton laajuus työtä vaikeuttaakin. Tyhjentävän esityksen
laatiminen tuosta maasta kysyisi suurempia voimia ja laajempia
tietoja, kuin meillä on käytettävänämme.
Teemme ensinnä selkoa Saksanmaan luonnosta, sen ilmanalasta,
maisemista, maisemain sisällisestä rakenteesta, kasvikunnasta ja
eläinkunnasta ynnä elinkeinojen luonnonperusteista.
Sen tehtyämme lähdemme tutustumaan Saksan kansaan, sen
heimoihin, historialliseen kehitykseen ja nykyiseen elämänlaatuun.
Ja viimeksi koetamme piirtää kuvan nykyisen Saksanmaan
valtiollisista oloista, viljelyksestä ja ennätyksistä kultuurin eri aloilla.

41. SÄÄT JA VUODENAJAT.
Ilmanala on ensimäinen ja tärkein niistä vaikuttimista, jotka
määräävät jonkun maan maantieteelliset olot.
Kasvullisuus, viljelyksen mahdollisuudet, usein melkoisessa
määrässä ihmisten henkiset kyvyt ja taipumuksetkin riippuvat
lämmönvaihteluista, sateenmääristä ja tuulista. Ja paljon
suuremmassa määrin kuin yleensä luullaankaan maan pintamuodot
ja maanlaatu niistä johtuvat.
Jo kauan ovat sääilmiöt olleet tunnetut, mutta vasta aivan viime
aikoina on ruvettu säiden ja vuodenaikain vaiheita käsittämään.
Saksanmaallakin, jossa jo vanhastaan on havainnoita tehty, ollaan
kyllä täysin selvillä ilmanalasta eri osissa maata, mutta vasta näillä
vuosikymmenillä on ruvettu käsittämään syitä, jotka määräävät sen
yleiset piirteet ja paikalliset vaihtelut.
Vähän yleistä ilmatiedettä
Syyt, jotka määräävät jonkun seudun ilmanalan, ovat kahta lajia:
yleisiä ja paikallisia. Yleisten syitten käsittämiseksi meidän täytyy

42. luoda silmäys paljon ulomma käsiteltäväämme maantieteellistä
aluetta.
Ilmakehä virtauksineen on noin sanoaksemme "kansainvälistä
omaisuutta". Sama ilma, joka tänään kohisee metsissämme, on
viime kuukausien kuluessa vaeltanut ehkä kymmeniä tuhansia
kilometrejä, ollut korkeuksissa, minne eivät rohkeimmatkaan
ilmapurjehtijat ole päässeet, repinyt kuohuihin valtameren suolaisia
aallonharjoja, hivellyt erämaitten polttavaa hiekkaa. Mutta vaikka
ilma näin vapaasti virtailee kautta maapallon, niin eivät sen liikkeet
siltä ole lakeja vailla.
Jonkun maan taikka seudun ilmanalan määrää luonnollisesti ensi
sijassa maantieteellinen leveys, s.o. paikan tai maan etäisyys
päiväntasaajasta. Kuta lähempänä päiväntasaajaa alue on, sitä
enemmän se saa auringosta lämpöä, kuta kauempana napoihin päin,
sitä pienempi on auringon lämmittävä vaikutus. Mitään muuta
suoranaista lämmönlähdettä ei maanpinnalla ole, kuin aurinko.
Maapallon oma sisällinen lämpö ei sanottavasti vaikuttane
ilmastollisiin oloihimme. Silmäys karttaan riittää osottamaan, että
Saksa auringon lämmittävään voimaan nähden on koko joukon
edullisemmassa asemassa kuin Suomi. Saksanmaan pohjoinen
rannikko on kokonaista viisi leveysastetta etelämmässä, kuin meidän
maamme lauhkeimmat seudut.
Mutta tämä perussyy ei likimainkaan riitä selittämään
maanosamme ja sen eri osien yleisiä lämmönsuhteita. Jos
arvostelemme, koko maapallon oloja lukuun ottaen, mikä kunkin
leveyspiirin vuotuinen keskilämpö olisi, jos auringon antama lämpö
suoranaisesti sen hyväksi tulisi, ilman lisiä tai vähennyksiä, niin
saisimme seuraavat keskiarvot:

43. Vuoden Lämpimin Kylmin
keskilämpö kuukausi
kuukausi
50:s leveyspiiri + 5,6° + 18,1° - 7,2° 60:s " - 1,1° + 14,1°
- 16,1° 70:s " - 10,7° - 7° - 26,3°
Maapallolla löytyy laajoja alueita, joiden lämpösuhteet ovat vielä
huonommat kuin nämä alhaiset keskiarvot. Mutta löytyy myös
seutuja, joissa ne ovat paljon korkeammat, ja näihin suosituihin
seutuihin kuuluu meidän maanosamme, varsinkin sen läntinen ja
luoteinen puoli. Kuinka "lämpimästi" meitä tosiaan suositaan, se
selviää seuraavista todellisista keskiarvoista:
                               V uoden Lämpimin Kylmin
                               k eskil. kuuk. kuuk.
    50:s leveyspiiri keskil. + 9,6° + 19,3° + 0,0°
      (Frankfurt a. Main)
    60:s leveyspiiri + 5.0° + 16,5° - 5,0°
      (Tammisaari)
    70:s leveyspiiri + 1,9° + 11,8° - 5,2°
      (Hammerf est)
Vuoden keskilämpö on siis Frankfurtissa 4°, Tammisaaressa noin
6° ja Hammerfestissa kokonaista 12,6° korkeampi, kuin vastaavien
leveyspiirien keskimäärä koko maapallon olot huomioon ottaen.
[Taulujen vertaus osottaa siis, että meidän maamme nauttii
suhteellisesti vielä suurempaa suosiota maanosamme ilmanalaa
lauhduttavain vaikuttimien puolelta, kuin Saksa nauttiikaan.]

44. Näiden seutujen ilmanalaan siis täytyy vaikuttaa muitakin erittäin
voimallisia syitä, kuin auringon asema taivaalla. Nuo syyt ovat
ilmakehässä tapahtuvat virtaukset.
Alkuvoimana, joka synnyttää ilmakehässä virtauksia, on
päiväntasaajan seutujen ja napaseutujen suuri lämmönerotus.
Napaseuduilla ilma on kylmempää ja siitä syystä myös raskaampaa
ja tiiviimpää, kuin päiväntasaajan luona, ja pyrkii sen vuoksi
virtaamaan maanpintaa pitkin päiväntasaajaa kohti. Päiväntasaajalta
taas ilma valuu napoja kohti ylemmissä ilmakerroksissa. Jos maa ei
pyörisi akselinsa ympäri, niin syntyisi tämän kautta aivan välitön
ilmanvaihto päiväntasaajan ja napain välillä. Mutta maan pyöriminen
ynnä merien ja mantereitten epätasaiset lämpösuhteet muuttavat
virtauksen suunnan ja tekevät koko ilmiön hyvinkin monimutkaiseksi.
Ymmärtääksemme, miten maan pyöriminen vaikuttaa ilmavirtain
suuntiin, kuvitelkaamme, että päiväntasaajan seuduilta sysäämme
pallon vierimään napaa kohti suorinta tietä jotakuta puolipäiväpiiriä
pitkin. Ellei maa pyörisi akselinsa ympäri, niin pallo saapuisikin
navalle puolipäiväpiiriä pitkin. Mutta maan pyöriminen muuttaa sen
suuntaa merkillisellä tavalla ja tämä suunnan muuttuminen se on,
joka on kaikkein tärkein ilmavirtauksien ja tuulien suuntia määräävä
laki.
Luonnollisesti pallolla päiväntasaajan kohdalla on sama länsi-
itänopeus, kuin maanpinnallakin sillä kohdalla. Mutta napaa kohti
kulkiessaan pallo tulee seutuihin, joitten länsi-itänopeus
vähenemistään vähenee, koska ne maan akselin ympäri
vuorokaudessa kiertävät sitä pienemmän piirin, kuta kauempana
ovat päiväntasaajasta. Navoissa tämä pyörimisnopeus tietysti on 0,
navat toisin sanoen pyörivät paikallaan. Mutta päiväntasaajalta

45. liikkeelle lähtenyt pallo pitääkin sen länsi-itänopeuden, joka sillä
alkuaankin oli — otaksumme, ettei hankausta olisi — ja joutuu sen
vuoksi yhä enemmän edelle puolipäiväpiiristä, jota pitkin ajattelimme
sen lähtevän liikkumaan. Se toisin sanoen poikkeaa yhä kauemmaksi
itäänpäin puolipäiväpiiristä ja joutuu lopulta kiertämään spiraalia
maan ympäri napaa kohti. Jos taas samalla tavalla työnnämme
pallon kulkemaan navoilta päiväntasaajaa kohti, niin se niinikään
kiertää spiraalia, mutta jää nyt jälkeen meridianista, jonka suuntaan
sen työnsimme, koska pallon länsi-itänopeus navalla on 0. Sama
ilmiö uudistuu eteläisellä pallonpuoliskolla, ja tästä johtuu, että kaikki
liikunto pohjoisella pallonpuoliskolla pyrkii kääntymään oikealle
kädelle, eteläisellä pallonpuoliskolla taas vasemmalle.
Kaikki massat ovat saman lain alaiset ja varsinkin ilmavirrat, joita
eivät kiinteät rannat sido uomaan, niinkuin mannermaalla virtaavia
jokia. Virratessaan korkeammasta ilmapaineesta matalampaan ilma
ei pääsekään suoraa reittiä kulkemaan, vaan kääntyy pohjoisella
pallonpuoliskolla oikeaan, eteläisellä pallonpuoliskolla vasempaan.
Päiväntasaajalta ylemmissä ilmakerroksissa napoja kohti valuva ilma
niin ollen kääntymistään kääntyy pois alkuperäisestä suunnastaan
itää kohti ja lopputuloksena siitä on kummankin navan ympärillä
valtava ilmapyörre, jonka suunta kummallakin pallonpuoliskolla on
lännestä itään. Siitä johtuu, että esimerkiksi Suomen leveysasteilla
tuulet korkeammissa ilmakerroksissa vuoden umpeensa näyttävät
käyvän lännestä itään.
Näitten molempien suunnattomien pyörteitten alla ilmapaine
vuoden umpeensa on alhainen ja niihin sen vuoksi virtaa ilmaa
käännepiirien seuduilta, jossa vuoden halki, etenkin merien päällä,
on korkea ilmapaine. Käännepiirien maksimeista virtaa ilma toiselle
puolen päiväntasaajaa kohti, synnyttäen tunnetut pasaadituulet,

46. toiselle puolen taas napaa kohti, muuttuen pohjoisella
pallonpuoliskolla etelätuulista ensinnä lounaisiksi ja sitten
länsituuliksi. Siinä syy, miksi Luoteis-Europassa — ja Suomessakin —
länsituulet ovat vallitsevina vuoden umpeensa sekä korkeammissa
että alemmissa ilmakerroksissa. Mantereitten häiritsevän vaikutuksen
vuoksi tämä tuulijärjestelmä kuitenkin alituiseen jakaantuu
pienemmiksi pyörteiksi, jotka tosin pääasiallisesti kulkevat suuren
pyörteen suuntaan, mutta oman pyörimisliikkeensä kautta saavat
aikaan, että tuuli paikallisesti vaihtelee tavattomasti, kiertäen usein
hyvinkin lyhyessä ajassa kaikki ilmansuunnat.
Europan luoteispuoliskon ilmanala.
Europan ja siis Saksanmaankin tärkein ilmastollinen määrääjä on
niin ollen korkea ilma-paine, joka vuoden umpeensa asuu
käännepiirin seuduilla, Madeiran ja Azorien saariston välimailla.
Vastapyörteen eli antisyklonin tuulijärjestelmää noudattaen
puhaltavat sieltä lämpimät ja kosteat merituulet, lauhduttaen
maanosamme talvea, lieventäen kesän kuumuutta. Mutta ei siinä
kyllin. Ne myös ajavat edellään valtavat määrät lämmintä vettä,
synnyttäen siten Golf-virran, joka taas puolestaan ylläpitää tuulien
tavatonta lämpimyyttä aina napapiirille saakka ja vielä sen ohikin.
Käännepiirin korkean ilmapaineen vaikutusta vahvistaa toinen yhtä
tärkeä, vaikkei yhtä vakinainen ilmastollinen määräin, nimittäin
matala ilmapaine, eli minimi, joka vuoden umpeensa asustaa
lämpöisellä Pohjois-Atlantilla, etenkin Islannin seuduilla. Minimiin
virtaa ilmaa ympäristöstä, ja sen kautta syntyy Luoteis-Europassa
saman suuntaisia merituulia, kuin käännepiirin
vastapyörrejärjestelmänkin kautta.

47. Merten ja mantereitten epätasainen lämpiäminen kuitenkin
melkoisesti häiritsee tätä ihanteellista sopua, niinkuin jo
huomautimme. Talvella manteret ja varsinkin Aasian laaja pinta
jäähtyvät paljon kylmemmiksi, kuin ympäröivät meret, ja kylmä,
raskas ilma sen vuoksi muodostaa niitten päällä hyvin korkean
ilmapaineen. Siten kehittyy Aasian päälle laaja maksimi, josta
vastapyörteen tavoin säteilevät tuulet virtaavat joka suunnalle
lämpöisempiä meriä kohti. Aasian maksimi sulkee piiriinsä suuren
osan Itä-Europastakin, vieläpä pistää niemekkeen Keski-
Europpaankin, melkein niin pitkälle kuin Alppeja ulottuu. Talvella sen
vuoksi ilmapaineen kaltevuus Pohjois-Atlantilla olevaa minimiä kohti
on paljon suurempi kuin kesällä, jonka vuoksi talvella yllä mainitut
lounaiset ja läntiset tuuletkin puhaltavat kovemmin, tuoden
mukanaan runsaita sateita. Kuta kauemmaksi minimi ulottuu
Jäämerelle, sitä voimakkaammat ja vakaammat ovat merituulet, sitä
lämpimämpi Luoteis-Europan talvi. Kesällä sitä vastoin, jolloin Aasian
päälle manteren kuumenemisesta syntyy laajat syvät minimit, suhde
muuttuu. Ilmapaineen kaltevuus Pohjois-Atlantin minimiä kohti on
pieni, usein melkein olematon, ja tuulet sen vuoksi ovat kesällä
vaihtelevammat.
Joskus tapahtuu kuitenkin se kumma, että Keski-Europpaan
talvella pistävä korkean ilmapaineen kieleke kehittyy itsenäiseksi
vastapyörteeksi, josta ilma virtaa ulospäin joka suunnalle. Keski-
Europpa silloin kokonaan erottuu valtameren ilmavirtauksesta, siellä
vallitsee leutojen merituulien ja sateisten säitten sijasta kirkkaat,
mutta kylmät mannerilmat ja kovat pakkaset, etenkin jos vielä maata
peittää lumivaippa. Semmoisina talvina ihmiset lauhkeassa Keski-
Europassakin huonosti varustetuissa asunnoissaan muistavat, kuinka
suuria ilmastollisia etuja maanosamme luoteinen puolisko tavallisissa
oloissa nauttii, ja kuinka kylmä täällä olisi, ellei muuta lämmitystä

48. saataisi, kuin mihin maantieteellinen leveys oikeuttaa. Tämmöiset
poikkeustalvet ovat kuitenkin hyvin harvinaisia. Mutta vielä Saksassa
kammolla muistellaan talvea 1879 silloisten pitkällisten ja ankarain
pakkasten vuoksi.
Kuta suurempi on edellä mainittujen Atlantin poikki tulevien
vaeltavien pyörteitten luku, sitä myrskyisempi, sateisempi ja
lämpöisempi on Luoteis-Europan ja siis Saksanmaankin talvi.
Huomautimme jo, että ilmapaineen jakautuminen kesällä on koko
joukon toisenlainen kuin talvella. Aasian päällä oleva korkea
ilmapaine on silloin mantereitten kuumenemisen vuoksi muuttunut
minimiksi, joka imee puoleensa ilmaa joka puolelta. Tämä minimi
ulottuu Aasiasta Iraanin kautta aina Saharan kuumille hiekka-aavoille
saakka. Pohjoista ja länttä, siis Europpaa kohti ilmapaine sieltä
tasaisesti nousee. Pohjois-Atlantin minimi on melkoisesti
mataloitunut, jopa usein melkein kokonaan hävinnyt. Moinen
ilmapaineen jakautuminen on omiaan synnyttämään Luoteis- ja
Keski-Europassa viileitä pohjatuulia, jotka ovatkin kevätkesästä
yleiset. Samaa vaikuttaa käännepiirin kohdalla oleva maksimikin, sillä
se kesäksi muuttaa majaansa, siirtyen koko joukon pohjoisempaan.
Senkin aikaan saamat tuulet puhaltavat kesällä enemmän länsi- ja
pohjoispuolelta kuin talvella. Kun vielä Unkarissa arojen kuumettua
muodostuu paikallinen minimi, niin saa Saksanmaa hyvin raakoja ja
kosteita merituulia, ja hyvin usein jonkinlaisen takatalven. Toisinaan
kuitenkin Keski-Europan päälle keväällä ja kesällä muodostuu
korkean ilmapaineen alue, ja silloin siellä on hyvin lämpimät ja kuivat
kevätilmat. [Yleisiä ilmatieteen seikkoja ynnä erityisesti Europan
ilmanalan vaikuttimia käsittelee I. Leiviskä Kansanvalistusseuran
Kalenterissa vuosik. 1908.]

49. Saksanmaan lämpösuhteet.
Näin olemme tehneet selkoa niistä yleisistä ilmastollisista laeista,
jotka määräävät Saksanmaan ilmanalan. Sääilmiöiden
monimutkaisuuden vuoksi esitys ei voi olla muuta kuin aivan
yleispiirteinen. Monesti syntyy pyörteitä ja vastapyörteitä, jotka eivät
näytä saavan selitystä maanpinnalla vallitsevasta ilmapaineen
jakautumisesta, vaan kaikesta päättäen johtuvat ylempien
ilmakerrosten virtauksista, joiden selville saaminen on vasta alulla.
Saksanmaa on alaltaan siksi laaja, että maantieteellinen asema jo
vaikuttaa melkoisia eroovaisuuksia sen eri seutujen ilmanalassa.
Mutta nämä eroovaisuudet suuremmassa määrässä johtuvat siitä,
miten lähellä mikin paikka on Atlantin merta, kuin pohjois-
eteläasemasta. Pohjanmeren rantamaisemilla on täydellinen meri-
ilmasto, samanlainen kuin Brittein saarilla tai Länsi-Norjalla, maan
itäosilla sitä vastoin jo melkoista mantereisempi ilmanala.
Pohjanmeren rannoilla talvet ovat erinomaisen leudot, kesät viileät,
idässä taas talvet jotenkin kireät, mutta kesät sen sijaan lämpöiset.
Kuitenkin ovat eroovaisuudet talvella paljon suuremmat kuin kesällä.
Jos luomme silmäyksen talvikuukausien sääkarttoihin, niin
huomaamme samain keskilämpöjen kautta kulkevain viivain,
isotermien, kulkevan melkein suoraan pohjoisesta etelään, eikä
idästä länteen, niinkuin luonnollinen lämpöjärjestys vaatisi. 0°
isotermi kulkee vuoden kylmimpänä kuukautena Bremenista
Magdeburgiin, siitä suoraan etelään Müncheniin, ja tästä kaakkoa
kohti Triestiin, Adrian meren rannalle. Länteen käsin tästä viivasta
vuoden kaikkien kuukausien keskilämpö on 0° korkeampi, itään päin
taas talven kovuus lisääntymistään lisääntyy, niin että Weichselin
seuduilla jo kolmen kuukauden keskilämpö jää 0° alapuolelle,

50. Breslaussa, Königsbergissä ja Danzigissa kylmimmän kuukauden
keskilämpö on jo -2°.
Saksalaiset itse, näitä numeroita aprikoidessaan, pudistelevat
päätään talviensa kovuudelle, ja tosin he elävätkin koko joukon
epäedullisemmassa ilmanalassa, kuin heidän läntiset naapurinsa,
ranskalaiset. Mutta meidän kannalta katsoen sitä vastoin
Saksanmaan lämpösuhteet näyttävät kylläkin edullisilta. Mitä on tuo
talvi meidän talveemme verraten? Suomessa on kylmimmän
kuukauden keskilämpö aivan lounaisrannikollakin -5° ja sisämaassa
-7°, -8°, jopa -9°, ja keskilämpö on etelärannalla neljänä kuukautena
0° alempi ja sisämaassa viitenäkin. Jos vuoden keskilämpöjä
vertaamme, niin vertaus on meille vieläkin epäedullisempi.
Saksanmaan koillisimmassa kulmassa vuoden keskilämpö on -7° ja
lisääntyy siitä lisääntymistään lounatta kohti, kunnes se Münchenissä
jo on +10°. Meidän maassamme ainoastaan lounaisin kolkka pääsee
+5 asteeseen, ja siitä vuoden keskilämpö vähenemistään vähenee
sisämaahan päin, ollen Tampereella vielä +4°, mutta Jyväskylässä
vain -2°. Edullisempi on meille vertaus kesälämpöjen välillä. Jos
katselemme lämpöisimmän kuukauden isotermejä, niin huomaamme
16° isotermin heinäkuussa hipaisevan Itämeren etelärantoja, 18°
isotermin kulkevan Pohjois-Saksan halki lännestä itään, 20°
isotermin taas Moselin, Mainin ja Neckarin seutuja. Meillä taas on
koko Suomi Uudenkaupungin, Seinäjoen, Kuopion ja Pielisen
eteläpuolella heinäkuussa 16 astetta lämpöisempi ja 17 asteenkin
isotermi erottaa koko kaakkoisen Suomen Helsinkiä ja Värtsilää
myöden piiriinsä. Heinäkuu ei niin ollen ole suurimmassa osassa
maatamme kovin paljoa kylmempi kuin Pohjois-Saksassa, vaikka
erotus Saksan lämpöisempiin seutuihin verraten jo onkin melkoinen.
Mutta kasvikunnan menestyminen riippuu enemmän kesän
lämpöisyydestä, kuin talven kylmyydestä, eivätkä meidän maamme

51. lämpösuhteet sen vuoksi ole Saksaan verraten aivan niin
epäedulliset, kuin vuoden keskilämmöt näyttävät edellyttävän. Mutta
erotus on kuitenkin siksi suuri, että se ratkaisevalla tavalla määrää
kasvullisuudenkin erotukset.
Suurimmat lämmönerotukset Saksassa ovat, niinkuin jo
huomautimme, idän ja lännen välillä. Syynä siihen, ettei lämpömäärä
tuntuvammin kohoo etelää kohti, on maan yleneminen sille
suunnalle. Jos vuoden keskilämpöjä vertaamme, niin huomaamme
Baijerin ja Schwabin viileämmiksi, kuin Friesland ja Holstein. Tosin
Baijerissa kesät ovat paljonkin lämpöisemmät, mutta talvet sitä
vastoin paljon kylmemmät. Jos vertaamme Westfalia ja Sachsia, niin
huomaamme talven, kevään ja syksynkin olevan Westfalissa
lämpöisemmän, mutta kesän taas koko joukon viileämmän, kuin
Sachsissa. Pohjanmeren hengessä vuodenaikain erotus on pienempi.
Kuta enemmän sisämaahan edistymme, sitä suuremmaksi se käy,
toisin sanoen, sitä mantereisemmaksi muuttuu ilmanala. Verraten
epäedullisessa asemassa on Itämeren etelärannikko, jota
huomautimme 16° isotermin heinäkuussa hipaisevan. Syynä
varsinkin alkukesän viileyteen näillä rannoilla on se seikka, että
Itämeri pohjoisissa osissaan muodostuvain jäitten vuoksi keväällä
niin myöhään lämpiää. Pommerissa ja Preussissa kasvikunta sen
vuoksi virkoo eloon koko joukon myöhemmin kuin kauempana
sisämaassa, ja vuodentulo sen mukaan myöhästyy.
Mutta suurikin osa Saksanmaasta saa usein kokea jonkinlaista
takatalvea, niinkuin jo mainitsimme. Rahvas on kokemuksensa
nojalla sijottanut sen "kolmen ankaran herran" taikka "kolmen
jäämiehen", Mamertuksen, Pankratiuksen ja Servatiuksen nimipäiville
(11, 12 ja 13 p. toukok.). Syitä tähän takatalveen ei vielä ole täysin
selvitetty. Luultiin sen johtuvan mereltä tulevasta kylmästä ilma-

52. aallosta, jonka sai aikaan ilmapaineen erotus maan nopeaan
lämmetessä keväällä, meren sitä vastoin pysyessä kauemmin
verraten viileänä. Mutta uusimmat ilmapurjehdushavainnot viittaavat
siihen, että ilma-aallon saavatkin aikaan ilmakehän korkeampien
kerroksien virtaukset.
Ilmanalan kovuutta tai lauhkeutta ilmaisee hyvin havainnollisesti
vesiteitten vapaus jääesteistä. Pohjanmeren rannoille kovimpinakin
talvina muodostuu ainoastaan lyhytaikainen jääreuna, mutta
Itämeren kaakkoiskulmalla jäät tuon tuostakin sulkevat laivoja ja
salpaavat joksikin aikaa meriliikkeen. Vielä helpommin jäätyvät
sisämaan joet sekä suolattoman vetensä, että mataluutensa ja
kapeutensa vuoksi. Englannissa ja Ranskassa sisämaankin laivaliike
pysyy vuoden umpeensa vapaana, mutta Saksanmaan joilla ja
kanavilla täytyy laivaliikkeen joka talvi seisahtua yhä pidemmäksi
ajaksi, kuta kauempana idässä ne ovat. Rheinillä muodostuu
jäälauttoja säännöllisesti joka talvi, ja kovina talvina täytyy
laivaliikkeen seisahtua joksikin ajaksi. Lampiloilla ja kanavilla taas
luistellaan Rheinin maakunnissa viikkokausia, samoin kuin
Hollannissakin. Elbe on Magdeburgin kohdalla jäässä noin 24 päivää,
Oderin keskijuoksu kuukauden, Weichselin suupuoli kaksin kolmin
kuukausin. Mutta paljon kauemmin näissä joissa uiskentelee milloin
suurempia, milloin pienempiä jäälauttoja. Kaikki mainitut joet
juoksevat etelästä pohjoiseen ja sen vuoksi niitten alkujuoksu
tavallisesti joutuu tulville ja luo jääpeitteensä aikaisemmin kuin
suupuoli. Tämä taas saa suupuolessa aikaan vaarallisia jääpatouksia
ja turmiollisia tulvia, joitten voittaminen ainoastaan suurien
patorakennusten ja uomanoikomuksien kautta on ollut mahdollinen.
Semmoiset ovat Saksanmaan ilmanalan yleiset piirteet. Paikalliset
olot, etupäässä maanpinnan korkeussuhteet, niitä kuitenkin

53. melkoisesti muuttelevat. Keski- ja Etelä-Saksa ovat epätasaista
maata, täynnään vuorijonoja, kukkulamaita ja ylänköjä. Vuoret
muuttelevat tuulien suuntia, suojelevat takanaan olevia maita missä
kylmiltä, missä lämpöisiltä tuulilta, kallistavat viljelyksiä auringon
puoleen taikka viettävät maineen varjoisaan pohjoiseen. Sen vuoksi
tapaamme tällä alalla paljon "ilmastollisia keitaita", jotka
ympäristöönsä verraten ovat missä edullisemmassa, missä
epäedullisemmassa asemassa. Rheinin, Mainin ja Moselin suojaisissa
laaksoissa on päivärinteitä, joilla jaloimmat viinit kypsyvät ja
kaikenlaiset muut etelämpien seutujen kasvit viihtyvät. Mutta paljon
enemmän on semmoisia keitaita, jotka ovat verraten paljon
kylmemmät, kuin seudun vakinainen ilmanala edellyttää, nimittäin
vuorimaat. On laskettu, että vuoden keskilämpö alenee noin puolen
astetta kutakin sataa metriä kohti, minkä maa kohoo. Useimmat
Saksan Keskivuorista ovat lähes 1,000 metriä korkeat ja
korkeammatkin, ja sen vuoksi siellä on jotenkin laajoja aloja, joissa
ilmanala ei ole niinkään edullinen kuin meillä Etelä-Suomessa, jopa
semmoisiakin, jotka tuskin vetävät Kuusamolle vertoja. Kilometriä
korkealla vuorella keskilämpö yllä olevan laskun mukaan on jo viisi
astetta alempi, kuin juurella olevien seutujen. Mutta kasviston
viihtymiseen nähden se on vielä tätä keskimäärääkin epäedullisempi.
Vuoristossa nimittäin, kumma kyllä, talvien kylmyys lisääntyy
korkeuden mukana hitaammin kuin kesäin. Vuorilla toisin sanoen
talvet ovat verraten lauhkeat, mutta kesät sitä kylmemmät. Siinä syy,
miksi semmoisissa keskilämmöissä, missä meidän maamme alavilla
seuduilla vielä vilja kypsyy, Saksan vuorilla ei enää menesty
puukaan. Kesän kylmyys on Saksan vuorimaissa vaikuttanut, että
viljelys niissä on turhaan koettanut uusia aloja vallottaa. Monessa
paikassa on sen päin vastoin täytynyt peräytyä ja jättää raivattuja
alueita uudelleen metsittymään.

54. Sade ja kosteus.
Yhtä tärkeä kuin lämpö, on jonkun ilmanalan viljelysarvon
määräämiselle kosteus. Kosteuden puolesta Saksanmaan ilmanala
tyydyttää kaikki kohtuulliset vaatimukset. Pikemmin se on liian
kosteata kuin kuivaa.
Sataa kaikkina vuodenaikoina, enemmän kuitenkin sydänkesällä
kuin keskitalvella. Saksalaisten "mätäkuu" on heinäkuu, siis vähän
aikaisemmin kuin meillä. Syksy on verraten kaunista vuodenaikaa,
paitsi Pohjanmeren rannalla, jossa syksy on runsaimpain sateitten
aika. Pohjois-Saksassa Elben itäpuolella sateenmäärä on noin 450-
550 millim., Elben länsipuolella jonkun verran runsaampi. Keski- ja
Etelä-Saksassa sateenmäärä on koko joukon suurempi, noin 600-700
millimetriä vuodessa. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että se
Suomessa häälyy 500 millimetrin kahden puolen. Varsinaista
sadeaikaa ei ole, sateet ovat enimmäkseen lyhyet, mutta sataa sitä
useammin. Harvoin sen vuoksi sade tulviakaan aiheuttaa, paitsi
joskus vuorimaitten liepeillä, kun tapahtuu valtainen "pilvensorto"
(Wolkenbruch), tavattoman rankka sade, joka lyhyessä ajassa sortaa
maahan enemmän vettä, kuin mitkään virrat ja ojat voivat
mukanaan viedä.
Mutta ilmanala on kuitenkin melkoista kosteampaa, kuin yllä
mainitut sateenmäärät edellyttävät. Mereltä tuleva ilma on täynnään
vesihöyryä, vaikkei tämä aina sadakaan maahan. Kun talvella ei sada
lunta, niin kosteus laskeutuu maahan härmänä, kesällä runsaana
kasteena, ja kosteat sumut useinkin täyttävät sadekuurojen väliset
aukot. Maa onkin siitä syystä melkein alati hyvässä kasteessa ja
parhaina kesähelteinäkin tapaamme kosteutta jotenkin lähellä
maanpintaa. Sen vuoksi ovatkin Saksassa niityt niin vihannat vuoden

55. umpeensa, metsät niin rehevät, lähteet alati kumpuavat, purot
rattoisat. Toisina vuosina kosteus on liiallinenkin. Vaikkei
Saksanmaalla yleensä satukaan varsinaisia katovuosia, niin vaihtelee
kuitenkin sateen määrä melkoisesti. Syynä on joko liiallinen sade
kesällä, taikka lumen puute talvella. Useammin kuitenkin riittämätön
lumipeite on syynä laihojen vahingottumiseen.
Kun muistamme, että laihot Suomessakin toisina talvina
turmeltuvat liian vähän lumen vuoksi, niin käsitämme hyvin, kuinka
Saksassa lumipeite tavallisinakin vuosina on riittämätön. Saksan talvi
on yleiseen melkein samanlaista, kuin talvi Suomen etelärannikolla
joulukuussa. Pakkaset eivät ole niin kiinteät, että lumi pysyisi, vaan
pitkälliset ja vetevät suojat enimmäkseen sulattavat sen yhtä pian
kuin se tulikin, jättäen maan paljaaksi ja veteläksi, kunnes uusi
pakkanen sen jäädyttää ja uusi lumisade peittää. Suuret myrskyt,
jotka talvella lakaisevat Pohjois-Saksan avaria viljelysaavoja, vievät
mukanaan lumen, ellei suoja ole ennättänyt sitä kiinnittää. Toisinaan
lumi sataakin valtaavain tuiskujen kera, joiden voimalle meidän
rauhallinen talvemme ei tiedä vertoja. Lumen tulo on silloin niin
runsas, että se voi seisauttaa Saksankin rautateitten jättiläisliikkeen
moneksi päiväksi, ja pahimmat kinokset ovat kaira-auroilla pois
korjattavat. Vaikka siis talvi Itämeren eteläpuolella onkin leuto
meidän talveemme verraten, niin ovat sen ilmiöt kuitenkin usein
suurenmoisemmat. Mutta pakkanenkin voi joskus lyhyiksi ajoiksi
alentua 20°-30° jäätymäkohdan alapuolelle Saksanmaan äärissä.
Ainoastaan vuoristoissa talvi kattaa maan pysyvällä lumivaipalla.
"Vuoristoissa lumi ei koskaan jää tulematta", lausuu eräs saksalainen
maantieteilijä, "ja se pysyy kauvan, verhoo havumetsät hopean
hohtavaan korupukuun ja kattaa maan kauttaaltaan tieksi, jota pitkin
puita voidaan kuljettaa valtateitten varsiin taikka virtain rannoille."

56. Moinen kuvaus todistaa, ettei rekikeli Saksanmaan alavammilla
mailla ole hyvinkään vakinaista. Mutta lumi ei ole vuoristossa
ainoastaan pysyväinen, sitä myös sataa paljon runsaammin kuin
lakeuksilla.
Yleinen ilmiö kaikissa vuorimaissa on, että sateen tulo niissä on
johonkin määrättyyn korkeuteen saakka paljon runsaampi, kuin
vuoriston juurella. Syynä tähän ilmiöön on se seikka, että vuoret
pakottavat tuulia kohoomaan kylmempiin ilmakerroksiin. Samalla kun
ilma kohotessaan jäähtyy, niin se myös maksaa tämän
voimanponnistuksen luovuttamalla sateena osan kosteudestaan.
Suomessa emme tätäkään eroa huomanne selvään muualla, kuin
Lapin tuntureilla, mutta Saksan vuorimaissa on ero jo hyvin tuntuva
ja suurin tietysti Alpeilla. Siinä syy, miksi vuorinen Keski- ja Etelä-
Saksa saa enemmän sadetta, kuin lakea Pohjois-Saksa. Yleensä
voidaan alankomaan ja vuoriston rajaa pitää sateenmääränkin
rajana. Niinkin yksinäiset ja verraten pienialaiset vuoristot kuin Harz
saavat koko joukon enemmän sadetta kuin ympäristö. Mutta ne
seudut sitä vastoin, jotka ovat vuoriston takana, vallitsevan
sadetuulen, Saksassa merituulien suojassa, saavat tyytyä
vähempään sateenmäärään. Niitten osa on jo osaksi vuorilla satanut.
Yksinäisen Harzinkin itäpuolella on moinen seutu, vaikka pieni
alaltaan, joka on kuivempaa, kuin läheiset lakeudet kahden puolen.
Sama on muiden vuorimaitten laita. Alppien pohjoisrinteillä sataa
toisin paikoin jopa 2,000 millimetriä vuodessa, Saksanmaan
Keskivuoristoissa noin 1,000 millimetriä. Tämäkin sateenmäärä on
lähes kahta vertaa suurempi, kuin mitä alavilla mailla sataa.
Usein kokee sen vuoksi matkailija pettymyksiä, vaeltaessaan
Saksanmaan romantisissa, raunioistaan ja taruistaan kuuluilla
vuorilla. Harva se matkustaja, joka Brockenille, Harzin korkeimmalle