Embodied Research In Migration Studies Using Creative And Participatory Approaches Elena Vacchelli

Embodied Research In Migration Studies Using Creative And Participatory Approaches Elena Vacchelli
Embodied Research In Migration Studies Using Creative And Participatory Approaches Elena Vacchelli
Embodied Research In Migration Studies Using Creative And Participatory Approaches Elena Vacchelli

1. Embodied Research In Migration Studies Using
Creative And Participatory Approaches Elena
Vacchelli download
https://ebookbell.com/product/embodied-research-in-migration-
studies-using-creative-and-participatory-approaches-elena-
vacchelli-51810824
Explore and download more ebooks at ebookbell.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Performative Language Learning With Refugees And Migrants Embodied
Research And Practice In The Sorgente Project First Edition Erika
Piazzoli Fiona Dalziel
https://ebookbell.com/product/performative-language-learning-with-
refugees-and-migrants-embodied-research-and-practice-in-the-sorgente-
project-first-edition-erika-piazzoli-fiona-dalziel-59546030
Embodied Curriculum Theory And Research In Arts Education A Dance
Scholars Search For Meaning 1st Edition Susan W Stinson Auth
https://ebookbell.com/product/embodied-curriculum-theory-and-research-
in-arts-education-a-dance-scholars-search-for-meaning-1st-edition-
susan-w-stinson-auth-5235332
Embodied Philosophy In Dance Gaga And Ohad Naharins Movement Research
1st Edition Einav Katan Auth
https://ebookbell.com/product/embodied-philosophy-in-dance-gaga-and-
ohad-naharins-movement-research-1st-edition-einav-katan-auth-5611132
Modeling Communication With Robots And Virtual Humans Second Zif
Research Group International Workshop On Embodied Communication In
Humans And Machines Bielefeld Germany April 58 2006 Revised Selected
Papers 1st Edition Matthias Rehm
https://ebookbell.com/product/modeling-communication-with-robots-and-
virtual-humans-second-zif-research-group-international-workshop-on-
embodied-communication-in-humans-and-machines-bielefeld-germany-
april-58-2006-revised-selected-papers-1st-edition-matthias-
rehm-4605906

3. Virtually Embedded The Librarian In An Online Environment 1st Edition
Elizabeth Leonard Erin Mccaffrey
https://ebookbell.com/product/virtually-embedded-the-librarian-in-an-
online-environment-1st-edition-elizabeth-leonard-erin-
mccaffrey-51659012
Researching Genderbased Violence Embodied And Intersectional
Approaches April Dj Petillo
https://ebookbell.com/product/researching-genderbased-violence-
embodied-and-intersectional-approaches-april-dj-petillo-46611854
Researching Genderbased Violence Embodied And Intersectional
Approaches April Dj Petillo Editor Heather R Hlavka Editor
https://ebookbell.com/product/researching-genderbased-violence-
embodied-and-intersectional-approaches-april-dj-petillo-editor-
heather-r-hlavka-editor-51760584
Embodied Research Through Music Composition And Evocative Lifewriting
Disrupting Diaspora 1st Edition Soosan Lolavar
https://ebookbell.com/product/embodied-research-through-music-
composition-and-evocative-lifewriting-disrupting-diaspora-1st-edition-
soosan-lolavar-56617304
Critical Plays Embodied Research For Social Change Anne Harris
https://ebookbell.com/product/critical-plays-embodied-research-for-
social-change-anne-harris-4766508

5. ELENA VACCHELLI
Using creative and participatory approaches
EMBODIED RESEARCH IN
MIGRATION STUDIES
POLICY PRESSR ESEARCH

6. POLICY PRESSR ESEARCH
ELENA VACCHELLI
EMBODIED RESEARCH
IN MIGRATION
STUDIES
Using creative and participatory approaches

7. First published in Great Britain in 2018 by
Policy Press North America office:
University of Bristol Policy Press
1-9 Old Park Hill c/o The University of Chicago Press
Bristol 1427 East 60th Street
BS2 8BB Chicago, IL 60637, USA
UK t: [phone]
t: [phone] f: [phone]
[email protected] [email protected]
www.policypress.co.uk www.press.uchicago.edu
© Policy Press 2018
British Library Cataloguing in Publication Data
A catalogue record for this book is available from the British Library.
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
A catalog record for this book has been requested.
ISBN 978-1-4473-3906-9 (hardback)
ISBN 978-1-4473-3908-3 (ePub)
ISBN 978-1-4473-3909-0 (Mobi)
ISBN 978-1-4473-3907-6 (ePDF)
The right of Elena Vacchelli to be identified as author of this work has been asserted by her in
accordance with the Copyright, Designs and Patents Act 1988.
All rights reserved: no part of this publication may be reproduced, stored in a retrieval system, or
transmitted in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording, or
otherwise without the prior permission of Policy Press.
The statements and opinions contained within this publication are solely those of the authors
and not of the University of Bristol or Policy Press. The University of Bristol and Policy Press
disclaim responsibility for any injury to persons or property resulting from any material published
in this publication.
Policy Press works to counter discrimination on grounds of gender, race,
disability, age and sexuality.
Cover design by Policy Press
Front cover: image kindly supplied by Getty
Printed and bound in Great Britain by CPI Group (UK) Ltd,
Croydon, CR0 4YY
Policy Press uses environmentally responsible print partners

8. iii
Contents
one Introduction 1
two Beyond phenomenology: embodiment in qualitative research 13
three Doing embodied research: participatory and creative approaches 31
four Collage-making with migrant, refugee and asylum-seeking women 49
five Digital embodiments: a two-day workshop with migrant women 69
six Conclusions 89
References 95
Index 113

10. 1
ONE
Introduction
In this book I aim at exploring and situating the concept of
‘embodiment’ on the map of research methodologies at a time when
what counts as data in qualitative research is expanding. The book aims
at systematising the current work on embodiment within migration
studies and set it firmly in the field of qualitative data collection and
analysis. Doing embodied research is crucial for deploying a non-
invasive approach to working with research participants in vulnerable
positions, such as, for instance, migrant, refugee and asylum-seeking
women, as will become evident through the theoretical stances and
the application of embodied research in the course of the book.
Several grassroots organisations, including migrant and women’s
community and voluntary sector organisations in the UK, make use of
embodied approaches to engage their service users through practices
that involve the use of the body such as, for instance, yoga, gardening,
meditation and dance. Very often these activities help new migrants
break from the isolation of their own homes, especially women who
tend to be the key beneficiaries of voluntary and community sector
provision. Through the process of caring and being cared for, these
bodily practices contribute to create forms of solidarity relying on
mutual affect between community members. The bodily practices I
have observed, and to an extent contributed to set in motion, during

11. 2EMBODIED RESEARCH IN MIGRATION STUDIES
my work with migrant and women’s VC (Voluntary and Community)
sector organisations in London have been the inspiration to explore
how research approaches and methodologies can be embodied and
how research participants’ multiple identities are accounted for and
engaged with during the research process.
Embodiment is defined in the online ‘Oxford Dictionaries.
Language matters’ as ‘the representation or expression of something
in a tangible or visible form’. According to Hudak et al ‘embodiment
is the human experience of having and simultaneously being a body.
The term conceptualises the body as a dynamic, organic site of
meaningful experience rather than a physical object distinct from the
self or mind’ (2007: 32). Embodiment has inspired several feminist
scholars (Grosz, 1994; Probyn, 1996) in developing a framework
that draws on Merleau-Ponty’s work on the phenomenology of lived
embodied existence in order to ‘understand the relations between
conscious and nature, between interiority and exteriority’ (Grosz,
1994: 86) from a specifically feminist perspective. A growing body of
work looks at embodiment in research methods adopting a feminist
lens (Pedwell, 2007; Olivieri and Leurs, 2014) and some of this work
specifically addresses intersectional aspects of both the researcher’s
identity and the research participants’, while also critically examining
the relational space where knowledge is produced during fieldwork
(Norris, 2015). The positionality of both researcher and research
participants when doing work with ethnic minorities and the need
to continuously interrogate the locus of knowledge production,
that is, its critical positioning outside hegemonic, Western and
Eurocentric frameworks, contribute to a de-colonial perspective which
complements the ongoing feminist framework for understanding and
practising embodiment in research.
The emerging paradigm of embodiment points to the need
for questioning what ‘embodied’ research might look like when
working with so-called vulnerable groups
1
and uses the example
1
As argued elsewhere (Caretta and Vacchelli, 2015), I am uncomfortable with
the idea that it is up to the researcher to empower research participants and

12. 3INTRODUCTION
of the long-standing work I have been conducting with migrant,
asylum seeking and refugee women in London over the last decade.
Exploring ‘embodied research’ in the specific context of researching
diversity and migration is an addition to the field of social research
methodologies, especially as embodiment has been mostly developed
in the fields of health, psychoanalysis and sport (Hudak et al, 2007;
Todres, 2007; Harris, 2015; Norris, 2015; Wellard, 2015) and more
seldom has been discussed in the area of migration studies (Silvey,
2005; Gorman-Murray, 2009).
Using a critical approach informed by intersectional and de-colonial
frameworks for thinking about diversity and migration, I endeavour
to situate embodied research in opposition to hegemonic ways of
producing knowledge. Intersectionality was developed within feminist
research (Crenshaw, 1991; Brah and Phoenix, 2004; Hill Collins, 2004;
McCall, 2005; Yuval-Davis, 2006) to further emphasise the centrality
of social locations of both researchers and research participants in order
to develop situated and embodied epistemologies. Recognising the
specificity and situatedness of these interactions provides conceptual
avenues for breaking with identity politics as we know it and moving
forward from it.
In the past few years, feminist debates have been characterised
by the increasing appreciation that individual identity grounds, as
expressed throughout the 1960s and 1970s identitarian struggles
commonly referred to as ‘identity politics’ (Fraser, 2013), can no longer
be understood in isolation. The definition of difference needs to be
complicated by understanding its relational features (Brah and Phoenix,
2004) such as for example race, gender, age, class, and so on. Difference
acts simultaneously on all attributes that define a subject, therefore it is
not possible to talk about one aspect of difference without calling into
that research participants, especially if they are migrants, are necessarily
vulnerable. Throughout the years of my research with migrants, participants’
own power in their life context was apparent; the key question was how to
make this evident in the research, and how to negotiate researchers’ and
research participants’ own power in the research relationship.

13. 4EMBODIED RESEARCH IN MIGRATION STUDIES
question other aspects as well. Politics of difference have assumed a
new twist aimed at recognising intersecting genealogies of co-existing
systems of oppression (such as, for instance, racism and sexism) in order
to understand the way these interact with each other, thus creating
forms of social disadvantage (McCall, 2005; Yuval-Davis, 2006; Lutz
et al, 2011). Recent developments in feminist theory and migration
studies led the UK-based policy think tank Institute of Public Policy
Research (IPPR) to state that the current ‘diversity’ turn represents
a successful attempt at overcoming identity politics (Fanshawe and
Sriskandarajah, 2010). The report emphasises the interrelations existing
between different single-ground aspects of one’s identity and root
causes of social divisions. It argues that even the predictable traditional
classificatory strands of gender, ethnicity, social class, age, and so on, are
highly contested and fraught with contradictions as the relationships
within these axes of identity vary according to specific social contexts.
This new intersectional sensitivity in the understanding of difference
suggests that people can no longer ‘be put in a box’ as proposed by the
title of the report (Fanshawe and Sriskandarajah, 2010).
Feminist and diversity theories provide means for understanding
power relations between researcher and research participants and
addressing them both ethically and pragmatically. The paradigm of
intersectionality has contributed to shift the attention to questions
of ethnicity and other differences suggesting that gender has to be
understood in combination with other layers of difference. This
book aims to expand the reach of the recent ‘embodied’ turn within
the social sciences to include migration studies, while exploring the
concept of embodiment according to a feminist and a de-colonial
ethos. In this book creative and participatory approaches are seen as
overcoming representational and textual traditions in the social science.
Qualitative data is produced through active and engaged participation
using creative activities such as collage-making and Digital Storytelling
(DS), where the body is re-inscribed in different stages of the research
process. The experience of creating a collage or a digital story draws
on non-linear processes such as the selection of images, storytelling
and the affective experience of sharing and co-constructing personal

14. 5INTRODUCTION
stories. The approach therefore is not merely visual and product-
oriented as a representational framework would imply. It encompasses
methodological practices aimed at validating and inscribing the body,
understood as both material and discursive, in social research. By
highlighting these theoretical stances and their application in the act
of conducting research, this book aims at providing a foundational
basis for lecturers, postgraduate students, academic researchers
and practitioners alike, who are interested in considering different
epistemological approaches and their application. The book could
be used as a guide to thinking about and doing embodied research
with so called ‘vulnerable groups’. Embodiment is reflected upon as
a qualitative research tool and researchers are guided through what
it means to do embodied research ranging from phenomenological
and Foucauldian theory to experiential approaches to knowledge
production through participatory and creative research.
Embodiment in the social sciences
Several analyses of the body begin by underscoring its absence (Fraser
and Greco, 2004) which has often informed several disembodied
sociological disciplines. Although the human body and organism
have offered metaphors for interpreting the social world, the body in
itself was not considered relevant as subject of sociological inquiry.
The mid-1980s and the 1990s, however, marked a shift in a renewed
attention to the body within academia as evident by a proliferation of
publications, undergraduate courses and even the founding of a journal,
Body and Society. Thanks to this renewed interest, the body became
central to a novel sub-discipline, that is, the ‘sociology of the body’
which was developed along with other sociological sub-disciplines
such as sociology of health and illness, sociology of emotions, sport,
and sociological studies of science and technology (Fraser and Greco,
2004). The body became a crucial site for rethinking the scope and the
limits of the social scientific imagination (Fraser and Greco, 2004: 2).
Elisabeth Grosz’s book Volatile bodies: Toward a corporeal feminism can
be considered a turning point for embodiment theory. It was written in

15. 6EMBODIED RESEARCH IN MIGRATION STUDIES
the mid-1990s and advanced an epistemologically grounded critique to
Western thought from a philosophical and psychoanalytic perspective
grounded in feminist theory. Grosz argues that ‘body’ contains ‘women’
and inevitably constructs them as vulnerable and in need for protection
(1994: 13–14). A decade later (Grosz, 2005a, 2005b) Grosz called
for a return to the ontology of the body relying on the interweaving
of affective and new materialist agendas to call for a politics of acts
and not identities (Pedwell and Whitehead, 2012). Her work points
to the ways in which Western philosophical traditions have shaped
contemporary conceptions of the body focusing on the body/mind
dualism and how this dualism maps onto other binaries differentiating
man from women in a hierarchical manner. Grosz’s work highlights
the current failures at accounting for the complexity of the body, its
corporeality and its agency (Fraser and Greco, 2004).
Post-structuralism has also been determinant in the articulation
of embodiment theories. Gilles Deleuze’s (1988) contribution to
embodiment to the social sciences is to have challenged the notion
of the body as a bounded entity which instead lacks boundedness and
unity and is not defined by biology or psychological attributes. Rather
than the body itself, for Gilles Deleuze and Felix Guattari (1988)
subjectivity is at the core of embodiment. In their A thousand plateaus:
Capitalism and schizophrenia they speak of an embodied subjectivity,
a body without organs’ which is the outcome of dynamic tensions
between culture and biology (Fox, 2002). The nature of subjectivity
is understood as ‘embodied’ because subjectivity is at the crossroads
between the body as matter and the cultural world that limit it and
make it possible: ‘Implicated in the construction of subjectivity,
embodiment needs to be understood as an always unfinished project,
of conforming and transgression; while the true discipline of the body
is political science, the study of diversity and resistance’ (Fox, 2002:
349). A body, according to Deleuze, should not be interpreted as it
is not a locus of meaning. Rather, it is the spaces in-between and the
convergences between bodies (not necessarily human bodies as Deleuze
includes non-human and artificial bodies too) that should be mapped.
His cartographic approach consists of situating all bodies on the same

16. 7INTRODUCTION
ontological level to matter, and should be understood according to
space, speed and by their capacity to affect and be affected (Fraser and
Greco, 2004). Importantly, for Deleuze, the body is not an object but
a becoming consisting in a range of processes, movements, intensities
and flows (Fraser and Greco, 2004). It is a mobile assemblage defined
by its unpredictable and highly contingent affective capacities.
Like Deleuze, Judith Butler also understands the body as a process,
however, the norms that regulate society have a far greater impact
in its materialisation, in particular the invisible norms that influence
gender which Butler defined as heteronomativitity (1993). Importantly
in Bodies that matter: On the discursive limits of ‘sex’ (1993), Butler
asks if there is a way to link to the materiality of the body to the
performativity of gender and how the category of sex is positioned
within such relationship. Matter according to Butler is not something
fixed and immutable, it does not exist of itself but is the outcome of a
continuous process of enactment. It is through being performed that
identities come into being and are mapped into the body through
performativity (Butler, 1993).
Feminist geographers, from the 1990s onwards, have enriched the
debate on epistemology of science and argued for a phenomenological
approach to embodiment (Diprose and Ferrell, 1991; Pile and Nast,
1998; Longhurst, 1997, 2000, 2005). This was a response to the
until-then ‘disembodied’ geographical discipline (Longhurst et al,
2009). Emotional geographies, also borne within the field of critical
geography, have a similar epistemological starting point (Thien, 2005).
In the field of qualitative research, there is increasing recognition
of the role of emotions in producing and shaping data during the
research process (Hewson, 2007; Holland, 2007; Ezzy, 2010). This
is exemplified by the use of autoethnography as a self-produced
reflexive narrative (Spry, 2001), and the so-called ‘visceral methods’
such as, for instance, body mapping (Sweet and Ortiz Escalante,
2015). The ability to evoke bodily reactions through the researcher’s
memory is powerfully expressed in Harris’s (2015) work on the
experiences of people living with hepatitis C. Other work such as
the in-depth account of patients’ own perceptions of their own body

17. 8EMBODIED RESEARCH IN MIGRATION STUDIES
parts after surgery and the articulation of the triad body-self- society
as described by Hudak et al (2007) is breaking new ground in the
field of phenomenology and embodiment. Scholars have pushed the
boundaries of what constitutes research data by including art-based
approaches such as visual methods (as exemplified by the work of
Gillian Rose and the visual sociology tradition) and other sensory
experiences such as forum theatre (Rice, 2009; Erel and Reynolds,
2014) and yoga as research tools able to produce embodied data
(Buckingham and Degen, 2012), as discussed in Chapter 3.
The burgeoning attention creative, embodied and participatory
research approaches are gaining within academic circles is confirmed
by a growing number of publications (Kara, 2015; Perry and Medina,
2015; Mannay, 2016; Ellingson, 2017). Although not all these authors
explicitly situate their creative work within the embodiment literature,
they often provide a comprehensive account of how creative research
can be conducted in every step of the research cycle, from collecting
data to analysing and presenting creative research. This novel attention
to creative research methodologies entailing a less conventional
and more participatory and embodied approach to research can be
understood as part of a current shift in epistemological paradigms in
the social sciences.
Embodiment and neo-materialism: A contradictory companionship
Like embodiment, new materialism is a response to the so-called
textual turn primarily focusing on discursive dialogical phenomena
(Pedwell and Whitehead, 2012; Moore, 2017) and representation from
a textual perspective. This approach relied principally on language
and communication and overlooked a great range of other factors
linked to human experience. New materialism marks the shift from
discourse, epistemology and culture towards thought, ontology and
materiality (Pedwell and Whitehead, 2012) and away from Cartesian
towards more Deleuzian scientific paradigms (Lather, 2013). Because
of its focus on ontology and an increased sensitivity to matter, new
materialism is often discussed alongside embodiment. However, the

18. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

19. luontoansa, jolla se lumoutti näitä toisia Runon-niekkoja pystymästä
häneen.
[15] Lumohuttaa merkihtee tässä, "förtjusa".
[16] Runotar, Poetissa, Skaldinna, Sångmö. — Runottaret,
Muserna. — Laulatar, Sångerska. — Soitotar, Spelerska.
[17] Myö pannaan häntä ensimmäiseksi, ei sen puolesta että se
oisi runollisessa tarkoituksessa ollut jalompi näitä muita, mutta että
se asian laveutessa on toimellisempi.
[18] Konsan Heikki, eli Heikki Veänäinen, niin kuin hänen oikeansa
nimensä oli — sekin oli yksi hyvä juomari, ja lopetti murheellisella
tavalla päivänsä.
[19] Vamma t. vaiva — Suoni sormia vetääpi, merkihtee: sendrag i
fingren. Runoja alkaapi ensin puhua Laulajan pahasta elämästä
öylöisen päivän pioista, ja sanoo sitä syyksi, ettei hänen laulunsa
tahtona syntyä. Siitten rupea hään erittäin puhumaan niiten miesten
mielen-luonnosta, joista runossa lauletaan — ennen kuin hään rupea
näistä peijaisista laulamaan. — Peä on kieleni t. kielenpeä on, j.n.e.
[20] Tämä Lautamies Poavo Eskelinen Kärmetlahesta, (joka oli
Lautam. Oaronin appi) kuhuttiin myös Eskel-voariksi (niinkuin kohta
kuullaan) ja oli ennen aikana ollut sota-miessä, mutta laskettiin pois,
sillä että hään palkkais toisen miehen eistänsä. Seneistäpä Runoja
kuhtuu häntä pilkan-vuoksi sota-herraksi. Hänen isä oli Kihlanmies
(Häradsdomar) Torsti Eskelinen, Kermetlahesta. — Torsti Eskelinen
oli Lautamiehen Poavo Eskelisen poika, häntä kuhutaan sata-
vaimoiseks, koska hään mielusteli muihen vaimoja. — Lukkaria
kuhutaan tässä kellon-soittajaksi (josta se lie ehkä suuttuna) sen

20. eistä että se otti palkan kellon-soittamisesta, ehkä hään muilla
soitatti. — Runoja sanoo että se pyrkki heillä meäkkimään, (sillä se
oli kehno lauluillen) kivun kiussain keralla. Tässä tarkoittaa Runoja
että se peäsi Lukkariksi, sillä lailla että se osti itellesek huutoja. Sillä
puhe kävi, että hänen veli Lautamies Oaron Hoffrén oli antanut
Lainkirjuttajallen v. Burghausillen yhen Lehmän, ja Poavo Eskelisellen
yhen Hevoisen, sillä eholla, että pitivät huutoo hänen veljensä
Jaakko Kustav Hoffrenin Lukkariksi. Tähän tarkoittaa Runossa nekin
sanat (hänen Hevoisesta) "korvat korttelin pituiset", m.m. — Tässä
ilmoittaa Runoja, että se oli Lukkari, joka ensin rupeis hänen
kanssaan juonittelemaan. — Ne haukkuivat Lautamiestä Hoffrénia
Pukiksi, siitä että hänen peässä aina istui yksi suuri Pukin-nahkainen
myssy. — Vater, (Fader) on yksi sana, joka on ruumenetettu Ruotin
kielestä, ja merkihtee kummi. Näihen Hoffreniloihen isä oli muinon
ollut Herroinpäivämies Tukhulmissa, ja ollut kummina Kuninkaan
Gust. Adolfin ristiäisessä.
[21] Is' t. isä. Runoja sanoo että Oaronin isä oli kyllä ihmisiksi
(mainittavaa). Kuin ukkoa näin ylistetään, niin poikoa jo sillä
alenetaan.— Rannihinsa t. noapurinsa (Granne) on toas yksi niistä
meijän kielestämme poisheitettävistä Ruohtalaisista juoksu-sanoista.
— Vihasen-lainen, t. vihalainen, vihainen. — Kiltti, t. kopia, hilpiä,
pulski; sekin taitaa olla Ruohtalaisesta sukuperästä, nimittäin sanasta
Gild. Okkela, t. vikkelä. — Viinan-tienuilla. Se oli muka viinan-
kauppias, ja sillä ansaihti (tienaisi) rahoja. — Karhuiset, oli Pekka ja
Toavit Karhuinen, sen kuolleen Risto Karhuisen poikia. Hyö olivat
moa-kauppioita, ja mahtoi olla tiurijä ja saittoja miehiä; alinomattain
moittii Runoja heitä, etteivät antaneet hänellen oltta, vaikka hään oli
kirstun tehnyt. — Kasakka merkihtee Karjalankielessä renkiä. Saattaa
se Venäläisten sana olla niin hyvä kuin se Ruohtalainen. —
Kaukkoinen oli yksi päivä-mies, joka lie ruvenut Karhuisellen työllen,

21. vähällä palkalla. — Toavit oli nuorempi näistä veljeksistä, häntä
kuhutaan Rouvariksi (Krögare) koska se piti viinan-kauppoo. Runoja
syyttää hänen panneen vetta viinaasek, myöneen pienellä lasilla, ja
hinnan vielä siittennik kohottanneen, kolmet isoa koiruutta jumalan
lahjalla. — Ouvot, t. äkkinäiset, jotk eivät tunteneet näitä hänen
juonia; hään kuhtuu heitä ouoiksi, kosk eivät tätä ymmärtänneet. —
Kummiksiipi, panoo kummaksi. — Hyökäri (Hökare) t. Muonan-
kauppias; häntä kuhutaan myös Ruunun-kauppiaks, koska se sota-
aikoina v. 1788 oli urakka-mies (Entreprenör) Ruunullen, ja soatti
eloa Kuopioon. Kuin Runoja oli näin ikäinkuin lyhykäisyytessä ensin
toimittanut näihen miesten tapoja, niin rupia nyt vasta puhumaan
näistä peijaisista. Ensin, mitenkä keskustelivat näistä keskenensä;
siitten, mitenkä käytiin kuhtumassa näihin; ja siiten vasta siitä viinan
villityksestä, sekä miehissä että vaimoissa. — Loppu Lohilta pelko:
sillä ukko oli ollut aikanansa suuri kalastaja. — Loavullans t.
loatullansa. — Muori, merkihtee sen kuolleen Risto Karhuisen leskeä,
nimeltä Anna Hussoa. — Leikkitäk, t. täyvessä toessa. Runoja
selittää ettei se ollut sanottu leikin vuoksi, mutta että heijän oli oatos
piteä kehnoja moahan-laskiaisia. — Avahin aitan, on sanottu taka-
eillimäiseksi (Hysteron-proteron) kuin olla pitäis "aitanavain".
[22] — Puoint t. puotin; Pukkariksi kuhutaan semmoista puusta
tehtyä avainta, jota pietään ruoka-aitoissa. — Marketta, merk.
Marketta Ronkaa, joka oli Pekka Karhuisen toveri. — Kaputtamatak;
kuin leivät otetaan pois uunista, niin koavitaan poro pois ala-
puolelta. — Veärä-nenäksi kuhutaan sitä kuollutta isäntee, koska
hänellä oli ollut veärä nenä. — Kyrsäksi kuhutaan Savolaisten paksut
leivät. — Jussi, oli Pekan ja Toavetin nuorin veli; se mahto vielä olla
kasvava poika, koskei hänestä näissä peijaisissa paljon puhutak. —
Hovilla tarkoitetaan tässä Tavinientä, kussa Lainkirjuttaja v.
Burghausen asui, (jonka pojista yks lie ollut Kattein); tahi

22. tavottaneen tässä ehkä Halolan moisioo, jossa asui Kattein Torsti
Tavasti. — Kakka-seula, Bröd-soll. — Samuli. Moaninkan Kappalainen
Samuel Erland Agander, joka piti Ruumis-soarnan. Jaakolla
tavoitetaan tässä Lukkaria. — Hieno-seärisiä, kuhutaan tässä
vallasväki. — Pistää puikohon punaisen, merkihtee, että se pisti
punaisen Hevoisen aisoihin t. valjaisiin. — Poavollen puhuupi. Se on
se ennen mainittu Poavo Eskelinen. Se oli sanottu häpiäksi tain
kuuluisan talon, että lainata kylästä kaluja: eikä se ollut kunniaksi
vieraallenkaan tulla pitkä-korvalla pitohon.
[23] Konkari (gångare) on taas näitä häijyjä Ruohtalaisia sanoja;
suomeksi: "käymäri." — Vanha Kaisa tahi Lukkarin Anoppi, oli Kaisa
Hyttäinen.
[24] Hestansa (yksi paha haiseva sana) oisihan paremp' sanoa
Heponsa. — Kuisti (farstuqwist) yksi porstua, joka on tehty seinän
ulkopuolla. — Pontus, oli Oaron Hoffrénin toinen ristimä-nimi. —
Turistaiksen ja Peristäiksen merk. että hään niisti neneänsä ja pyyhki
jalkojansa, ennen kuin läksi sisään. Että hään ensin rupeisi
puhumaan muita asioita, ennenkuin ilmotti peäasiatansa, on juuri
Suomalaisten tapa; ei hyökään ilmoitak kohta asiatansa. —
Naistenpalto merk. Naisväen rintaa, t. nänniä. Runoja sanoo että hyö
nuorena kävivät yhessä tyttölöihin — (ehkä olivat naineet yksisiä
sisaria).
[25] Mari mahto olla hänen vaimonsa. — Väisälä oli yksi talo
Kopolan, kylässä, kussa Kirkkomies Poavo Väisäinen asui, jota tässä
kuhutaan karva-kulmaksi, koska hänellä oli isot silmänkulmat. Hään
oli Pekan Lankomies, sillä hään oli nainut Marketta Karhutarta
Halolasta, Runoja kuhtuu hänen talonsa Kopoisen kotoksi, koska yksi
Kopoinen ensin lie tässä kylässä ruvenut asumaan, ja josta se vielä

23. Kopolaksi kuhutaan. — Kirkko-veärti on toas yksi näitä muukalaisia
sanoja. Konkari t, konkuri? (kamp).
[26] Kohta joutuvat kovullen t. kokountuvat — Pöyän arihan
akahtiit. Näitä sanoja minä en itekkään ymmärräk; ellei se olla pitäis
pöyän arinaan katahtiit, t. asettiit t. pakahtiit, de sågo på, t. makade
sig till det rågade bordet. Arina merkihtee, en flat häll, offerhäll,
ugns-bottnet. — Katko t. roato, merk. erinomattain yhen vanhan
luuska-hevoisen. Runoja nimittää aina ihtesek näin kyhjillä nimillä,
että osottoo missä alaassa arvossa häntä piettiin, näitä rikkaita
talon-isäntiä vastaan. — Runtiksi, kuhutaan heä-paikoissa sitä
miestä, joka kulettaa morsiammen voateita ja muita kaluja siihen
uuteen muutto-paikkaan, jo aikoa ennen kuin ite hiä-rahvas tuloo.
Tässä se merkihtee semmoisia köyhiä vieraita, jotka kyllä ovat
kuhuttu, mutta joita ei kuitenkaan lasketak siihen isoon pöytään,
voan jotka ruokitaan jälestäpäin muihen tähteisillä. — Rahiksi
kuhutaan sitä penkkiä, joka seisoo pöyän eissä. — Lavihtalla, t.
laualla; polvi-jakaillemisen kautta (per diaeresis).
[27] Nukka-vieru logg- t. lo-sliten. — Turkin-puuhkaat, päls-
brämen, kragen; Puuhkia, yfwig, stolt, grann. — Kasukka t. pitkä
turkki. Nuttu huhutaan toisinaankin kasukaksi. — Kurehihin
kuivattunna, torkad i skrynklor. — Korskat, prydnaber, ehkä tässä
merkihteevät soappaan nokat; toisessa kohin puhuu Runoja
kankastuolista (ellei lie joku sana pois-heitetty, josta luetaan)
"korskat korvihin rakensi".
[28] Runhustan rajoilla, lupitan kenkän-rajoilla t. ramuilla (jotka oli
tehty Hevoisen peä-nahasta). — Katrakkahan, t. arastihin. Tässä
Runossa lauletaan että hyö ainoasti aikoivat panna häntä Sika-
pahnaan, mutta minä muistan kuulleen Hänen ite sanonneen

24. toisessa Runon-vaihoksessa: "Rusi rukka runteltiin, kannettiin Sika-
pahnaan." Asiassa se on yhtä. Mutta myö tahomme muistuttoo, että
Savossa on talonpojisa semmoinen tapa, erinomattain häissä ja
semmoisissa pioissa kussa leikkiä tehään, että sanotaan luokse sillen
koottullen rahvallen, että se joka teköö rauhattomuutta, tahi
käytöksillänsä hävittää toisten iloa, tuloo pantavaksi sika-pahnaan,
tahi noen-karstalla noamatuksi. Ehkä se oli tästä syystä, kuin
Ryynäistäkin tallottiin sinne. — Olli m. Olli Hussoa Halolan kylästä.
Se piti Rusin puolta. — Kakko-puikot, pinnarne om hwilka härfwan
hwilar i härfträdet. —
[29] Mustavirta kuhuttiin 2 taloa, kussa asui Husson sukuja. Heitä
oli kaks veljestä, Antti ja Olli, jotka pitivät Rusin puolta; jostapa se
heitä kyllä kiittää. Antti, joka ei mahtant maistoo viinoo, oli
puoltamisellansa vähältä tulla Pukilta ruoskituksi; taisi se jotaik
sanoa seppä Tuppuraisestakin, koska se sai siltä korvankolauksen. —
Runoja antaapi Pontuksellen vielä toisenkin Pilatuksen nimen, että
sillä vielä enemmin paljaistaa hänen kovuutta.
[30] Vanha Antti taitaa tarkoittaa Antti Hussoa. Häänki mahto olla
Puu-seppä. — Riinistäini (t. arkustaini) toas näitä häijy-sanoja! —
Tuohiseppä. Tämä Olli Tuppurainen oli Karhuisen tolpari, ja varsin
kehno seppä; seneistäpä Ryynäinen kuhtuu häntä "Tuohi-sepäksi" ja
antaa hänellen muitakin pilkka-puheita, koska se löi hänen puolus-
miestänsä. — Rautiain t. rautio merkihtee "Seppeä" Pohjalaisten
kielellä. — Aijas-karvainen, merk. että se oli harmoo niin kuin vanha
aita. — Röky t. rökö, on yksi silta-peiteh (golfmatta) jota pietään
talonpojissa.
[31] Petettiinpä Pekka vielä. Tässä ymmärretään Pekka Hussoa,
joka näissä peijaisissa lie tullut hyväilemään Maija Ronkaista. Häntä

25. kuhutaan sortiksi, joka merkihtee yhtä siistoo poikoa. Gottlannissa
kuhutaan myöskin Ruotiksi yksi puolkasvanut poika Sorkiksi. —
Hyttylä oli yksi kylä; Hyttylän hyvät emännät, tarkoittaa Eskelisen
vaimoo Hedvig Hyttyistä, ja Lukkarin vaimoo Liisa Rautiaista. — Mari
merk. Maria Ronkaista, joka silloin lie ollut morsiammena, ja tuli
siitten naituksi Pekka Husson kanssa. — Vainikkainen oli Husson
tätin-toveri. — Kaisa oli Husson täti ja Vainikkaisen akka. Hään oli
varsin vastaan tätä naimista.
[32] Matiksi kuhutaan tässä raha-kukkaro, joka on typö-tyhjä. —
Riimut t. päihtet.— Kermo, (Germund) oli yksi loisimies Peräniemeltä,
jota Runoja kiittää hänen avullisuuestaan. — Soahaksein tästä
Ryynäisen Runo-jutusta selvämmen tievon, olen minä variten-vasta
Kuopiosta hankkinut rotokollat tahi Lain-toimeukset
(Rättegånshandlingarne) tässä asiassa; joista nähään, että ovat
kolmet päivee jutelleet Laissa tästä Runosta, nimittäin s. 1:nä, 13:nä
ja 14:nä päivänä Loka-kuussa vuonna 1791; ja että Lukkari,
soahaksensa Ryynäistä syypeäksi, syytti (veljensä kautta) häntä
ensin moahanpaniais-päivänä tehneen kirkko-hämmennöksen
(kyrkoförargelse) Moaninkan kirkossa, ja siitten vielä Karhulassa
vastanneen häntä hävittömästi, koska häntä tästä nuhteltiin.
Vierasmiehiksi kuletettiin Talonpoika Antti Pekanpoika Husso
Tavisalmelta, Lampuoti Oappo Ristonpoika Möykkynen Halolasta,
Toipari Antti Tuppurainen samasta kylästä, ja renkimies Heikki
Vainikkainen Kermetlahesta.
Hyö toistivat kaikki yhöllä suulla, että Ryynäinen (joka ehkä lie
ollut vähä rohkeisillan) laulo virttensä vähä toisella tavallaan, koska
tämän Risto Karhuisen ruumis-soarnoa piettiin Moaninkan kirkossa,
josta Eskelinen, joka istui samassa penkissä, nykäis häntä vähä
käellänsä; mutta ettei hään laulanut mitenkään veärin, eikä tehnyt

26. mitään hämmennöstä. Siitten oli hään Karhulassa kysynyt syytä
tähän, ja silloin tullut Lukkarin kanssa riitaan, jonka se oli viimeisellä
käskenyt haistella häntä taka-paikoillansa. Muuta syytä eivät hänessä
löytäneet: mutta sitä vastoin ilmoittivat että peällen-kantaja
Lautamies Oaron Hoffrén oli hetken peästä pieksänyt häntä pihalla
piiskallansa (niin kuin Runossa mainitaan) jotta hänellä oli ollut
silmissänsä viis veri-mustelmia. Oaron kannatti syyksi, että hään oli
haukkunut häntä Pukiksi, ja kanteli yhessä Appensa Poavo Eskelisen
kanssa, että Ryynäisellä oli ollut tapa tehä hävittömiä Runoja
Hoffrénistä, Eskelisestä ja Lainkirjuttajasta (Hofrätts Sekreteraren)
von Burghausista, joita hään laulatti kylässä. Koska Ryynäinen teki
tätä tyhjäksi, niin tuotiin toistajaksi Vainikkaista, joka oli kotoisin
samasta kylän-peästä, ja joka tunnusti kuulleesek hänen, viimeissä
Juhannus-päivänä Talonmiehen Tahvo Vainikkaisen talossa,
laulanneen (Lukkarista): "Luulin Lukkarin hyväksi, kello-soittajan
somaksi" (ja Lautamiehestä Hoffrénista): "Nyt minä puhun Pukista,
Oaronista aloittelen, Tasa-turvasta tarisen." Hään oli myös laulanut
jota-kuta Eskelisestä ja v. Burghausista, ehkei toistaja tainut tätä
muistoo. Ryynäinen tunnusti nyt, että hään kyllä oli Runon tehnyt,
voan kielsi kovasti vastaan, siinä olleen minkäänlaista häpeitä näitä
miehiä vastaan. Niin kosk'ei Oikeus tainut mitään tähän asiaan, niin
lykättiin juttu toiseks käräjäks, jollon riita-miehet piti olla molemmis-
puolin soapuvilla, toistuksineen. Mitenkä siitten asiata siinä
käytettiin, ja jos siinä Ryynäistä laulatettiin, eli jos heittivät koko
jutun sipo-sillään, en taija varsin sanoa, koska minä en ouk ollut
hyvä soaha näitä Lain-toimeuksia käsihin.
[33] Solenni, t. julkeus (solemnitet, högtidlighet).
[34] Martti Lutherus oli syntynyt v. 1483 s. 10 p. Marrask. Eisleben
kaupunnissa, Saksanmoalla. V. 1501 tehtiin häntä Opettavaksi

27. (Stubent) Erfurtissa, ja v. 1503 Oppiaksi (Magister). Hään löysi jo
silloin yhen vanhan Latinalaisen Roamatun Opistonkirjan-koossa (i
Akad. Bibliotheket) ja keksi että siinä luettiin toista, kuin mitä
poavilaiset opettivat. V. 1505 rupeisi hään Augustineriläisten papis-
kuntaan Erfurtissa, ja sulki ihtesäk Papistoon (i ett Kloster) kussa
hään poastolla ja ruumiillisella kärsimisellä kovuutti ihtesäk,
suruissaan ystävänsä Alexin murhamista. V. 1507 vihittiin häntä
papiksi, ja v. 1508 tehtiin häntä Opettajaksi Wittenbergissä. V. 1510
näki hään omilla silmillänsä, Ruomissa käyessänsä, pappisten
koiruutta ja ilkeyttä. V. 1512 tehtiin häntä Henkelliseksi Oppiaksi. V.
1517 s. 31 p. Marrask. naulatti hään koko Saksanmoan nähtäviksi,
95 ajatus-sanoo vasten tämän Tetzelin synnin-kauppamista. Ja koska
olivat molemis-puolin ylöspolttaneet toisten kirjoituksia, niin hään v.
1520, s. 10 p. Jouluk. kirjutti yhön manaus-kirjan Poavia vasten,
jossa se julkisesti rupeisi niskoittelemaan hänen kasaan. V. 1521, s.
4 p. Huhtik. läksi hään Herroinpäivillen Wormsin kaupunnissa, kuhun
hään oli kuhuttu esivastaukseen. Hänen matkustamistansa sinne oli
yksi kunnia-kulku (triumftåg); kaikki tunkeksivat nähäkseen yhtä
miestä, joka oli uskaltannut riitelemään vasten 100 vuosien tapoin-
pahennuksia (sedeförderf) ja kaiken henkellisen ja moallisen vallan
vasten. Hään seisahtui yhen peninkulman ulkopuolella kaupunkin,
2000 miesten keralla, joka oli hänen seurassa, sekä hevoisin että
jalkaisin. Sinä 17 p. Huhtik. astui hään vilpittömästi eteen
Herroinpäivillä, kussa hään suurella uskalluksella ajoi asiatansa
Keisarin kuulla, Peä-Hertun (Erke-Hertig) Ferdinandin, 6:en Kunnan-
Ruhtinaisten (Chur-Furstar) 24 Herttuin, 7:en Moa-Grévilöihen
(Mark-Grefwar) 30 Piispoin, paihti monen Ruhtinan, Grévin, Herttuin,
Herroin ja lähättämien lässä-ollessa. Tässä oisi hään joutunut
henken-pauloin, ellei moni Saksan Ruhtinas oisi ystävällisesti
suojellut häntä ja tämän uuven mielivalaistamisen, jonka hään

28. soattoi moailmaan. V. 1523 niin poisheitettiin ensin Wittenbergissä
tätä poavilaista messumista (Lithurgien) ja nouatettiin uutta
parempata järjestystä kirkko-menoin harjoittamiseksi. V. 1524 heitti
Lutherus pois pappis-vaipansa (Munkkåpan) jolla se tarkoitti
papistoin hävittämistä, paremmaksi henkelliseksi papis-
harjoitukseksi. Vuotesta 1526 vuoteen 1529, toimitti hään
Melanchthonin avulla yhen uuven Evangeliumin opin, ja painutti
suuremman ja pienemmän Katekismuksensa. V. 1537 kirjutti hään
Schmalkaldin kuhuttavaiset liitokset, ja v. 1521-1534 ulostoimitti
hään sen ensimäisen keännöksen Roamatusta. Hään oli yksi oppinut
rehellinen ja hurskas mies, mutta luonnostaan oli hään syvämikkö,
yksipintainen ja jyrkkä-luontoinen, josta suuri osa hänen
seurakunnista erkani hänestä, ja yhistivät ihtesäk nimellä Uuistetut
(reformerte). Lutherus kuoli s. 18 p. Helmiki v. 1546 Eisleben
kaupunnissa 63:lla vuuellansa, ja hauattiin Wittenbergin linnan-
kirkossa. Häntä kunnioitetaan koko ristikunnassa, niin kuin kaiken
ihmiskunnan onnistaja ja valaistaja.
[35] Philip Melanchthon, joka oli Lutheruksen puolus-toveri
uskomuksen muutoksessa, oli syntynyt s. 16 p. Helmik. v. 1497
Brettenissä, Phalz am Rheinin moakunnassa. Hänen isä oli
Rustmestari Georg Scharzerd, jonka nimen poika keänsi Greekaksi.
Hään oli jo nuoruutessa hyvin oppinut vanhoissa kielissä, ja vanhoin-
jeännöksissä. Häntä tehtiin Oppivaksi Heidelbergissa v. 1510, ja v.
1511 Tietous-Oppiaksi. V. 1518 tehtiin häntä 22 v. vanhana
Opettajaksi Wittenbergissä, Greekkalaisessa Oppimuksessa (Grek.
Litteraturen), ja oli siinä viisauellansa ja mielen-tyyneyellänsä
Lutheruksellen parhaina puolus-miessä. Hään kuoli s. 19 p. Huhtik v.
1560, 63 v. vanhana. — Johan Tetzel oli yksi kuulussa synnin-
kauppias, joka oli Leipzigista kotoisin. Hään rupeisi v. 1489
Dominikanerin papis-kuntaan, ja sai luan käyä ympärin moata

29. soarnoamaan. V. 1502 pani Poavi häntä synnin-kauppiaksi, jota
hyövyllistä kauppoo hään toimitti 15 vuotta, ja käytti ne
häpiällisimmät apu-keinot näihin kujeihinsa. Hään oli käytöksissään
ja elämässään niin kelvotoin, ylenylpiä ja irstainen, että häntä jo
kerran tuomittiin ikuiseen vankeuteen, mutta vapautettiin Ruomissa,
kussa se Poavi Leo X:neltä sai synnin peästöstä. Siitten rupeisi hään
vielä isommalla koiruuella (oförskämdhet) pitämään tätä synnin-
kauppoa (aflatskrämeri). Kulkiissaan Saksan moalla niin Tähti- ja
Miekka-miehet (Riddare) soattoivat hänen vaununsa, kussa nähtiin
kahta isoa kirstua, joista yksi säilytti kauppakirjat (aflats-brefwen)
toinen rahat, jotka heistä maksettiin, ja jonka peälle luettiin namät
sanat:
    Sobald das Geld im Kasten flingt,
    Sobald die Seel gen Himmel springt.
Joka ois: "Kuin rahat kirstuhun heläht', Silloin sielu taivaaseen
välähe." Hänellä oli kuussa 90 Gyldeniä kullassa palkoo, paihti
ruokansa. Sillä tavalla kootti hään rahoa ja kultoo monesta moasta,
kunnekka Luther v. 1517 anto ulos ajatus-sanojansa (satser) näitä
koneita vastaan. Tetzel kuoli Rutto-tauvissa v. 1519, s. 4 p. Heinäk.
juuri samana päivänä kuin Luther piti sitä kuuluisaa Juttelemusta
(Disputation) Oppia Eckin vastaan Ingolstadtista. — Paul von
Samosata oli muinon yksi Piispa Antiochiassa, joka asetti Syriassa
yhtä eriuskon-noutamusta (religionsekt) jota kuhuttiin
Samosatanaisen tahi Paulianilaisen; ja joka eroittiin kolminaisuen
opissa (i läran om treenigheten) ja Ristuksen Jumalisuutessa.
Mitenkä Ryynäinen sanoo hänen olleen synnin-kauppiana
(aflatskrämare) ja luettaa häntä Lutheruksen aikuiseksi, tainnoon
hään ehkä ite parhaittain selittää. Mutta on uskottava, että koska

30. koko hänen tietonsa perustaiksen yhen soarnan peälle, niin se tuloo
sitämyöten mitenkä nämät asiat on tulleet Papilta toimitetuiksi.
[36] Munkki t. Pappinen, oli poavilainen pappi.
[37] Kosk' ei oppinut osaja. Se näyttää niin kuin Ryynäinen oisi
epätievossa Opin-isänästään.
[38] Upsalan kokous, kussa kaikkia poavilaisia menoja pois-
heitettiin, ja nouattiin tätä uutta oppia, piettiin v. 1593. Muutoin niin
tässä Ryynäisen sananjuotteessa ei ouk täyvellinen ajatus.
[39] Kahesti kuulla. Vuonna 1793 piettiin yhtä Juhlin-juhloo s. 8 p.
Moalisk. muistoksi Upsalan kokouksen peätöksestä. Jolla
kunnioitettiin Lutheruksen opin harjoittamista Ruotsin valtakunnassa;
ja vuonna 1817 vietettiin yhtä Juhlin-juhloo s. 31 p. Lokak. muistoksi
tämän opin ensimäisestä ilmauntumisesta moailmassa.
[40] Häntä piettiin, ikeän kuin vähä hällä-päissä tahi hölmönä
muissa asioissa, ja niin se näytti minustakin kuin ei kaikki saumat
oisvat olleet paikoillansa, tahi kuin joku voarna oisi ollut varsin
helpoillaan. — Hänen Runoissa osoittaiksen paljon huolimattomuutta
ja harjoittamattomuutta; mutta ettei hään ollut ilman runollista
juohutusta nähään monesta paikasta, liioitten Kurvilan Emännästä,
kussa hänen runossa tavataan yhtä erinkummasta mielen-hilpeyttä
ja somaisuulta.
[41] Jyränköksi kuhutaan Suomeksi Heinolan kaupunkia, koska
sitä 1770 vuosiin luvulla rakenettiin Jyränkän t. Jyränkön Rysthollin
vainiolla, Päijänen rannoilla, Keltin kosken varrella. Jyränköksi
kuhutaan vielä nytkin tämä lähimmäinen kylä, kaupunnin ulko-
puolella.

31. [42] Kullan karrella t. kullan karvalla. — Mörjättynnä (smorda) on
toas näitä vaivaisia vieraita sanoja, joista oisi parempia itellämme,
e.m. tellättynnä, tukettunna, voijettunna m.m. — Värjättynnä
(färgade) yksi pahalainen juoksusana Ruotinkielestä; Suomeksi:
"painetunna."
[43] Kartenit (gardiner) saatais kuhtua Suomeksi lasi-liinoiksi, t.
akkunan vaipoiksi.
[44] Puukhollari (Bokhållare) on yksi Ruohtalainen sana, joka
Suomeksi saattais sanoa Kirjuttama-mieheksi. — Löysriiväli
(lösdrifware) t. moa-kulkiain, moa-juoksia, — Asessuori oomme
Suomeksi kuhtuneet Lainistujaksi.
[45] Ruoti (rote) merkihtee yhtä talonkuntoa joka kustentaa yhen
sota-miehen, tahi elättää yhen ruoti-vaivaisen.
[46] Terehtyöri (Director) t. Käyttäjä; Peä-käyttäjä. (General-
Director). Tässä Runossa luetaan niin paljon näitä virka-nimiä, jotta
ei ouk paljon heijän Suomentamisesta.
[47] Ränteri'i (Ränteri) t. Vero-huone. — Makasiini (Magasin) t.
Elohuone. — Välskäri (Fältskär t. Parantaja.) — Tohtori (Doctor)
Oppia. Medicines-Doctor, Paramus-Oppia. — Apoteeki, (Apothek)
Rohto-huone — Lasareetti (Lasarett) t. Poto-huone.
[48] Hantverkeri (Handtwerkare), Kalun-tekiä. — Varvali
(Swarfware) Pyörittäjä. — Värjäli (Färgare) Painuri, t. Painaja. —
Mestari (Mästare) Taitaja, t. Taituri. — Kiselli (Gesäll) Taitava.
[49] Harmaat t. harmaat peät, vanhat ihmiset.

32. [50] Kymin-koskeksi ei kuhutak sitä virtoa, joka juoksoo Jyränkön
sivuitten, voan Keltin-koskeksi; joka vasta Iitin pitäjässä puottaiksen
Kymihin.
[51] Jos Hirvoinen piti ihtesäk isommanna Runo-niekkana Savossa,
niin se ei ouk laimin lyönyt että virressäkin osottoo tätä paha-
haisevata oma-kehutosta.
[52] Rahtyöri (Traktör) t. Ruoka-kauppias.
[53] Ajoivat Maaherran moahan, merkihtee että Moaherra tuli ite
ulos kahtoamaan tätä meteliä. Tässä on puhe josta-kusta
tappeluksesta, joka lie tapahtunut Heinolan markkinoilla.
[54] Panoo pajakkata, merk. että se paipatti paljon kylässä omista
talon-laitoksistaan. — Kerhekästi t. ketterästi. — Kiekkarasti, t.
sukkelasti. — Ahvakasti, t. ahkerasti.
[55] Sukulaiset suuta anto, sanotaan pilkan vuoksi; sillä tällaista
tervihtimistä ei tavatak talonpojissa.
[56] Ouvoiksi, kuhutaan tässä ne köyhemmät tahi
rumempnäköiset tytöt, koska eivät miehet heihin miellyk.
[57] Lapset laulaavat kotonna. Tahi tässä ymmärretään
Maunuksen lapsia, jotka lie muuttaneet emänsä kanssa pois; ja joille
tuli köyhä elämä, tahi ymmäretään heitä, jotka lie jäänneet kotiin,
voan jotk' ei nyt soaneet ellee niin herkullisesti kuin ennen.
[58] Luatu-poika t. hyvä-loatuinen.
[59] Kokki oli Kovaisen sota-köllö, sillä se oli ollut sotaväessä.

33. [60] Piiparin-aho, kuhuttiin yhtä ahoa t. selännettä. — Simoinen
Piispa, ja Nilkkilä oli torppia tahi taloja, joihen sivuihten hänen tuli
käyä. — Tihmakset oli yksi lampi. — Jääkeri, mahto olla yksi mökki.
— Ylöinen, tais olla järven nimi.
[61] Viiki oli yksi torppa. — Kovaisen-poika tarkoittaa hänen
veljensä Jussi Kovaista.
[62] Elli mahto olla Mikko Kovaisen akka.
[63] Risa, körtel, muskel — Pallio, njurtalg.
[64] Tuhmalle sepälle. Jussi Kovainen oli Seppä, Suutari ja Pirran-
tekiä.
[65] Näistä hänen työ-vehkeistä kirjutti minun Isäin Suomen
Talon-toimitus-kunnallen (Finska Hushållnings-Sällskapet) joka
lahjoitti häntä kunnia-rahallansa.
[66] Laulamisensa suhteen niin minun Isäin oisi tehnyt häntä
pitäjän Lukkariksi, mutta hään oli kehno kirjuttamaan, eikä
ymmärtänyt sanoo Ruohtia, joka aina tarvitaan niin kauan kuin omoo
kieltämme alas-poljetaan.
[67] Hään oli periselvä kirja-lukemisessa, ja oli niin karaistanut
muistinsa, että hään osais suuremman osan Roamatusta ulkoapäin.
[68] Vuan ei jaksa jäseneini, sillä se oli muutenkin ollut siukka-
sekainen. — Heikki mahto olla Kokkoisen poika. — Matti (Keäriäinen)
läksi matkustamaan — koko virstan peästä. — Pekka oli yksi
loispoika, Rokkaisten sukuja; hänen äiti, jota tässä kuhutaau hänen
emännäksi, oli Loatikkaisia. — Annikka oli Hämäläisen akka. — Pulli
oli Annin poika.

34. [69] Matiskala, Iloinen ja Poajala oli talonnimiä.— Kunneli
(Gunnilda) oli Kokkoisen akka. — Ollikkala oli yksi talo, josta
Keäriäinen oli kotoisin. — Vappu Tarkiain oli Suutar Loatikkaisen
akka. — Laiko-suoleksi kuhutan maha-suolet. — Muut räpälät, niin
kuin satakerta, m.m.
[70] Karitsaksi t. karkoksi kuhutaan yhtä Lammasta, joka on jo
toista vuotta vanha. — Yrjö, nimittäin Yrjö Hokkainen. Hään oli sora-
kielinen, seneistä sanotaan että hään sorahti.
[71] Piikki oli yksi yksinäinen asuva sotamies, Kankasniemestä
kotoisin. Hänen oikea nimensä oli Tahvo Lukkarinen.
[72] Ruopimasta t. mullostamasta. Yksi sana synnytetty Ruohin
kielestä.
[73] Hyrskähti t. puhkeis niinkuin nauramaan. — Piestään t.
pieksetään. — Vesterinen oli yksi Rakuuna, joka sattu silloin
tulemaan sinne.
[74] Juakko, tarkoittaa Joakko Karjalaista, joka kahtoi torpastansa
karsahaksi (otacksamt) myyä yhen annetun lahjan; (sillä tie kulki
hänen mökkinsä sivuihten). — Kilkki oli yksi talo joka niinikkään oli
tien-varrella. — Tuomas, nimittäin Tuomas Kaipainen, joka silloin oli
saunoansa salvamassa. — Akat autto muka laulamassa. — Pitkä
ukko tarkoittaa Tuomas Kaipaisen veljee. — Soaren röhköksi
kuhutaan Juho Kostiaista, koska hään oli soari-asukas (öbo).
[75] Asilainen oli yksi talonmies; ja Pennainen, yksi loisimies.
[76] Simo, oli yksi Hyötin pojista, hään puhui tirskutti tihjästi,
seneistäpä Runoja sanoo että se sipsatti tästä asiasta. — Raso t.

35. Erasmus, oli toinen poika. Pojat juttelivat välillänsä, kellen Kissa oli
annettava. — Poavo, oli Poavo-Hyökin vanhin poika.
[77] Kaita kasvo t. laiha pelto. — Hyökin Matti, oli yksi poika
toisesta osakasta, samasta talosta.
[78] Nämät Norin rajoilla asuvaiset Suomalaiset eivät ollenkaan
ymmärräk kyntää palojansa ja halmeitansa, voan kylväävät (niinkuin
muinonkin meijän moassa) paljaasen tuhkaan, ja heittäävät
siemenensä siihen poltetun moa-pintaan; jostapa hyö pouta-vuosina
kuivaa pois, niin ettei siitä lähek niin mitään. Kuin meillä monta
vuotta viljellään yhtä halmetta, niin hyö eivät semmoisista palon-
maista soak jos yhen touvon, ja sekin tietämätöin. Kuin minä puhuin
heillen mitenkä Suomessa rovioitetaan, kynnetään ja karhitaan
vaikka oisi miten kivisiä palo-maita, niin pitivät sitä mahottomaksi; ja
pyysivät minua, että minä laittaisin heillen muutamia miehiä
Suomesta, jotka oppettelisivat heitä tätä moa-viljelemistä, ja joihen
vaivat ja kustennokset hyö lupaisivat runsaasti palkihtaksensa, ylitten
voan ei alatten. Minä lupaisin heillen tätä tehäksein, ja koska jo yksi
mies oli minusta kyllä, täksi tarpeheksi, niin minä syksyllä v. 1824
otin kanssain Juvalta yhen nuoren miehen nimeltä Tahvo Immoinen
Multamäeltä, joka teki heillen semmoiset oatrat ja kyntö-värkit kuin
meillä, ja oli se ensimmäinen joka opetteli näitä kansoja kyntämään
mehtä-maitansa. Hään viipyi näissä Suomalaisissa v. 1825 ja 1826.
Ja vuonna 1827 laiton minä häntä toas kotiinsak Savoon. — Ikolaksi
kuhuttiin sitä taloa, kussa Asikainen asui. — Vantilaksi puhuttiin toas
sitä taloa, kussa Siiskoinen asui.
[79] Kuuvennoksen kunnon tyttö. Sillä sanalla tarkoitetaan tässä
Sohvia Seiloista, joka silloin lie ollut Asikaisen talossa kylpemässä.

36. [80] Juhana t. Juho oli Eiro Siiskoisen poika. Hyö kävivät miehissä
kavonnutta ehtimässä; kuin Siiskoinen löysi hänen, niin hään huusi
niillen toisillen: "Teäll' on miehet, meijän Sika!"
[81] Eeva Nopoinen oli tämän Runojan Heikki Huuhtisen äiti. —
Muari Piekäinen t. Pietikäinen, mahto olla Asikkaisen piika, koska se
piti emännänsä puolta.
[82] Juonos, oli yhen talon nimi. — Tallin usta t. tallin ovea. Uksi,
joka Karjalan puheella merk. ovee, tavataan usseen Runoissamme.
Akka aatteli tallista tahi korsusta ruumenia soahaksensa. — Jussi
Juoneksessa, mahto olla ite talon-isäntä. — Kiisti, hään peäsi sinne
kiistämällä. — Kilkki on talon nimi. — Siis, t. siit, siitä. — Märkänä.
Vyyhti oli vielä märkä, sillä se oli vasta otettu painosta. Hään piilotti
häntä olki-kupoon, tullaksensa toisena kertana häntä ottamaan.
Mutta sillä ajalla toiset jo löysivät sen olissa. — Pyysi, t. aatteli, mieli.
— Pyrrhöisessä, siinä asui Eerik Pyrrhöinen, jolta hään aatteli
kopataksensa vähä palttinata, paijaksi miehellensä. — Toiseen
tupaan, siinä asui Joakko Pyrrhöinen, jolta se kahto soahaksensa
ruoka-neuoja.
[83] Tolki t. suola-tolki kuhutaan se kopsa jossa suoloja pietään —
Mies lykkäis lylyen peällä, ymmärretään Haikaraisen miestä, joka
silloin hiiskutti muita maita, hankkiaksensa jotaik talven varaksi. —
Puavo, merk. Puavo Jältti (Hjelt) — Kuhjonen, merk. heinä-kuhjoo.
[84] Rensilä oli yhen ison talon nimi. — Viisas virsien-tekiä, Tämä
Marketta Haloinen oli Runotar. Hään ja ne toiset kylän tyttäret oli
muinon tehneet runon tästä Huuhtisestakin, vaikka emminä suanut
häntä sitä laulamaan. Tästäpä tämä oli sukkela tehä virren
hänestäkin. — Mikko Ikoinen oli kotoisin Hurisalosta, Puumalasta. —
Heikki (Pekanpoika) Nopoinen asui Niemen-Nopolassa. — Vantit.

37. Siiskoiset kuhutaan tässä Vantiksi t. Vantiloiksi, koska heijän talon
nimi oli Vantila. Se oli heillä kuin tämä Marketta Haloinen oli piikana.
[85] Eerik, merk. Eerik Siiskoista. — Liisa, oli Liisa Siiskoinen joka
makais Marketan vieressä voan joka nyt laskiin sieltä pois, kuin tuli
sulhainen. — Kolkutos. Kuin hään rupeis puitansa hakkoamaan riihen
eissä, niin — silloin vasta havautti Nopoista. — Tankot. Kuin rupeis
nousemaan, niin lavat hajoisi.
[86] Kuues numero. Runoja antaa hänellen semmoisen nimen,
koska hänen talolla oli kirkonkirjoissa 6:ees numero, kylässä. —
Taltan Ansa merk. Anna Tallaista.
[87] Puuter-piä (Puder-hufwud) on yksi näitä vaivaisia Ruohtalaisia
otto-sanoja, joka on nouettu ainoasti sen vuoksi että se sointuu
(rimmar) sanaan "Puumalaan". Suomeksi se tässä merkihtee: "liina-
peä," (joll' on valkoiset hiukset.) — Tiinan töitä, että nostaa tällaista
puhetta.
[88] Minä en muista mitä lie ollut estettä, ettei hään suanut lauloo
virttänsä aina loppuun. Minä aattelin: "soanen minä tuon vastapäin."
Mutta niinpä se jäi — minä en eneän tavana häntä.
[89] Puavo Köppö. Kaikki mitä tässä puhutaan hänestä, sanotaan
ainoasti että villitellä heitä Runon-sepittäjästä. Köppö, joka äsköin on
kuollut, oli yksi kylän-käviä, joka elätti henkensä paljaalla
runomisellansa ja loihtimisellansa. Häänki kävi minun luonnain
Helmikuussa v. 1816, jollon hään kahtena vuorokautena lasketteli
näitä loihtu-sanojansa. — Pitkin tietä käyessänsä. Se on merkillinen,
että runoissa usseen kuullaan sanottavaksi, jotta heitä synnytetään
tietä käyessä, ikään kuin eivät muullon oisi tätä joutaneet. — Pekka,
merk. Pekka Kiiskistä. — Purhoiset, oli Kiiskisen lanko-miehet.

38. [90] Juakko, merk. Joakko Auvista. — Einepuuksi, kuhutaan yksi
puu, jota pietään majassa. — Pekka, merk. Pekka Hyytiäistä, joka oli
Maijan ja Sohvin sisaren-poika; hään heittiin nukuksiin, mutta kuuli
saloapäin kaikki mitä hyö keskenään hoastelivat, jota hään kertoi
äitillensä.
[91] Tuutu t. kätkyt. Ukko tarjoi viha-päissänsä sian-kaukalota
vävyllensä, kätkyeksi.
[92] Ori juoksi joutuisasti. Hänellä oli hyvä Hevoinen kotoa, mutta
humala-päissänsä vaihto itellesek huonomman, Lampiselta, josta
hään joutui isäsäk kanssa toraan. — Pietar Lampinen oli Rusthollari.
[93] Akka vanha, oli hänen äitinsä, joka tarjoi hänelle rokkoo,
kotiin-tultuaan; mutta poika, joka silloin jo lie ollut riiassa, visko
rokan oven-suuhun. — Tuolta tuttuini tuloopi, sanoi ukko, kuin näki
Antti Heikkisen tulevan, avuksensa. — Otti tuiman. Heikkinen otti
silloin ja veihtellänsä ratkais nuorat. Milloin tässä puhutaan yhestä,
milloin toisesta, ilman nimittämätäk; joka usseen tapahtuu
Runoissamme, ja jota lukioihen tuloo tarkasti eroittoo. — Samaten
sevoitetaan myös ajankauet, niin kuin usseen tehän, liiaksikin
vanhoissa runoissa. — Potuksi, kuhutan sitä astiata, jossa nuuskua
survotaan. Runoja nimittää sitä nenä-kelloksi, koska sitä aina piettiin
nenän varaksi.
[94] Anttola, on yksi iso moisio Mikkelin pitäjässä, lähes Juvan
rajoa, joka niiten monen kylän suhteen, jotka ovat siihen kuulunet,
on tullut kuhutuksi Anttolan Liäniksi.
[95] Jyljänäisen akka. Se näyttää kuin hään oisi tullut jollon-kullon
leivän-varkaaksi, (jossa Poavo Suutarinen lie ollut hänen apuaissa)
sillä, että hään syyvessänsä otti leipä-palaisia muihenkin tarpeeksi.

39. [96] Ah (ack) ei ouk kunnollista Suomea; voi! on parempi. —
Juutiht (Judit) Paunotar tuli sinne Putkilasta, Juan pitäjästä,
keräjämään morsiammen lahjoja.
[97] Kauputar. Minä en tiiä kuhtunoonko Runoja häntä niin, koska
se kävi Kukkoa kauputtelemassa; vai lie ollut ehkä Kaupoisiin
sukujaan.
[98] Kielen puolesta, hään aina nouatti sitä puheen murretta,
kussa sanotaan e.m. joutusasta, mielellänä; kuin muualla sanotaan
joutusasti, mielelläni, j.n.e. — Muoti (mått) on muukalainen sana,
joka merk. että se oli mittaasek pitävä, t. suuri kooltaan. —
Tuuhattar, t. Tuuhainen. Rantasalmella, Kuopiossa, ja monessa
paikassa Savossa, lopetetaan akkojen nimet, sanalla tar, ja tär (voan
ei aina tyttölöihen) Tätä ruukataan silloin kuin ei ristimä-nimee
mainitak, niin e.m. sanotaan Maija Patinoinen ja Anni Räisäinen;
mutta jos ei ristimänimee nimitetäk, niin sanotaan Paunotar ja
Räisäitär, että eroittoo heitä miehistänsä. Muuten niin vaimot
kuhutaan heijan isän nimelliseksi, vaikka heitä kirkon-kirjoissa
pannaan miehen nimellä. Tälläisiä vanhoja vaimollisia sukunimiä
tavataan Gananderin Salamuksessakin, niin kuin e.m. Syöjätär. Moni
luuloo, että ovat synnytteet näitä sillä, että sana tytär on veitty
yhteen nimeen, niin että e.m. Paunotar oisi vanhuestaan merkihtenyt
"Paunoisen tytär."
[99] Hävillä. Kissa sanoi ei kuolevasek näillä hävittömillä koneilla.
— Rimpottimet t. käpälet. — Lena-Tiina, oli hänen tyttärensä. —
Isäntä ja Emäntä, oli hänen vanhemmansa. — Ije-liha t. ikeneihin
liha, (tandköttet). — Kallukka, oli Martin nuorin veli, ja Maija
Kuosmainen, oli hänen vaimonsa.

40. [100] Urina t. tora, jurina. — Kohomiehet, kuhutaan ne nuotta-
miehet jotka vetäävät nuottansa kohonna, Reäpysten perästä. —
Varia tehä t. tehä keitosta. Hään kysyi heiltä, oliko heillä kaloja, vai
ei? Poika vastais: "on varsin vilua!" Jolla hään tarkoitti kehnon olleen
heijän kalastamisen.
[101] Laiha-koakko, kuhutaan tässä Heikki Koivuista, jota laitettiin
vahtimaan, koska se lie ollut laiha-läntä mies. — Ruasuksi kuhutaan
kyntömiehen vissa. — Kyleltä, t. kyljeltä, syrjältä. — Nurian-näköinen
t. murheen näköinen, pahoillaan. — Viitaksi, kuhutaan Savossa yksi
pitkä nuttu.
[102] Himoisi t. yllytti.
[103] Liena, oli hänen kälys (Svägerska) ja mahto olla varsin
paha-pintainen.
[104] Kurkki, oli Nimismiehen nimi. — Rohvorsi, t. piiskooja,
pieksäjä. — Ryysti t. itki.
[105] Uti (Ut) kuhuttin tämän Antin isä; se oli hänen sota-köllönsä.
[106] Hermikki, on yksi Lehmä-nimi. Sormuttar t. Sormuinen oli
Ventisen akan suku-nimi. Vasikata kuhutaan tässä hänen Sormen-
juotoksi, koska se oli syöttänyt häntä sormillansa. — Tytöllä oli vähä-
mieli, koska hään ajo hänet mehtään; ja Härällä vielä vähempi, kuin
mäni Kettuisen hakaan.
[107] Uilo t. kirves. — Tpuipte, merk. hänen huutamista, kuin
hään kuhtui Härkeä luoksensa.
[108] Kämärätär t. Kämäräinen, oli Kettuisen äiti. — Kiärä (kära)
on toas niitä pahoja muukalaisia juoksu-sanoja. — Erossa, koska

41. veljet piti erkaneman toinen toisestaan. — Kosku-torvella, hään toi
lihat kotisak, sillä tavalla, että se piilotti heitä koskuilla, t. kuusen-
kuoreilla. — Luika, t. huuta, valita.
[109] Rautajärvi on yksi iso järvi Tietin kohalla, jota myöten
talvella ajetaan Mikkeliin.
[110] Turakkala on yksi kylä, peninkuorman peässä kirkolta,
Mikkeliin päin; siitten tuloo Niärinkin, Hassolan ja Piikkilän (t.
Poikolan) kylät. Kirkolta Rantasalmellenpäin ovat Tirrolat ja
Männymäet, ensimmäiset kylät.

42. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK VÄINÄMÖISET:
YKSI KOKOUS MEIJÄN NYKYISTEN RUNOJAIN VIRREN-TEOISTA ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S.
copyright law means that no one owns a United States copyright in
these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it
in the United States without permission and without paying
copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of
Use part of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything
for copies of this eBook, complying with the trademark license is
very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as
creation of derivative works, reports, performances and research.
Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given
away—you may do practically ANYTHING in the United States with
eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject
to the trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE

43. THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

44. PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work (or
any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and
Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree
to and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be
bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund
from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in
paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people
who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a
few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic
works even without complying with the full terms of this agreement.
See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with
Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project
Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.

45. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the
collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the
individual works in the collection are in the public domain in the
United States. If an individual work is unprotected by copyright law
in the United States and you are located in the United States, we do
not claim a right to prevent you from copying, distributing,
performing, displaying or creating derivative works based on the
work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of
course, we hope that you will support the Project Gutenberg™
mission of promoting free access to electronic works by freely
sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated
with the work. You can easily comply with the terms of this
agreement by keeping this work in the same format with its attached
full Project Gutenberg™ License when you share it without charge
with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also
govern what you can do with this work. Copyright laws in most
countries are in a constant state of change. If you are outside the
United States, check the laws of your country in addition to the
terms of this agreement before downloading, copying, displaying,
performing, distributing or creating derivative works based on this
work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes
no representations concerning the copyright status of any work in
any country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must
appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™
work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears,
or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is
accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:

46. This eBook is for the use of anyone anywhere in the United
States and most other parts of the world at no cost and with
almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away
or re-use it under the terms of the Project Gutenberg License
included with this eBook or online at www.gutenberg.org. If you
are not located in the United States, you will have to check the
laws of the country where you are located before using this
eBook.
1.E.2. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is derived
from texts not protected by U.S. copyright law (does not contain a
notice indicating that it is posted with permission of the copyright
holder), the work can be copied and distributed to anyone in the
United States without paying any fees or charges. If you are
redistributing or providing access to a work with the phrase “Project
Gutenberg” associated with or appearing on the work, you must
comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through
1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the Project
Gutenberg™ trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.3. If an individual Project Gutenberg™ electronic work is posted
with the permission of the copyright holder, your use and distribution
must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
will be linked to the Project Gutenberg™ License for all works posted
with the permission of the copyright holder found at the beginning
of this work.
1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project
Gutenberg™ License terms from this work, or any files containing a
part of this work or any other work associated with Project
Gutenberg™.
1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
electronic work, or any part of this electronic work, without
prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1

47. with active links or immediate access to the full terms of the Project
Gutenberg™ License.
1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form,
including any word processing or hypertext form. However, if you
provide access to or distribute copies of a Project Gutenberg™ work
in a format other than “Plain Vanilla ASCII” or other format used in
the official version posted on the official Project Gutenberg™ website
(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or
expense to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or
a means of obtaining a copy upon request, of the work in its original
“Plain Vanilla ASCII” or other form. Any alternate format must
include the full Project Gutenberg™ License as specified in
paragraph 1.E.1.
1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
performing, copying or distributing any Project Gutenberg™ works
unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
access to or distributing Project Gutenberg™ electronic works
provided that:
• You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive
from the use of Project Gutenberg™ works calculated using the
method you already use to calculate your applicable taxes. The
fee is owed to the owner of the Project Gutenberg™ trademark,
but he has agreed to donate royalties under this paragraph to
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty
payments must be paid within 60 days following each date on
which you prepare (or are legally required to prepare) your
periodic tax returns. Royalty payments should be clearly marked
as such and sent to the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation at the address specified in Section 4, “Information

48. about donations to the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation.”
• You provide a full refund of any money paid by a user who
notifies you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt
that s/he does not agree to the terms of the full Project
Gutenberg™ License. You must require such a user to return or
destroy all copies of the works possessed in a physical medium
and discontinue all use of and all access to other copies of
Project Gutenberg™ works.
• You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in
the electronic work is discovered and reported to you within 90
days of receipt of the work.
• You comply with all other terms of this agreement for free
distribution of Project Gutenberg™ works.
1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg™
electronic work or group of works on different terms than are set
forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the manager of
the Project Gutenberg™ trademark. Contact the Foundation as set
forth in Section 3 below.
1.F.
1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend
considerable effort to identify, do copyright research on, transcribe
and proofread works not protected by U.S. copyright law in creating
the Project Gutenberg™ collection. Despite these efforts, Project
Gutenberg™ electronic works, and the medium on which they may
be stored, may contain “Defects,” such as, but not limited to,
incomplete, inaccurate or corrupt data, transcription errors, a
copyright or other intellectual property infringement, a defective or

49. damaged disk or other medium, a computer virus, or computer
codes that damage or cannot be read by your equipment.
1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for
the “Right of Replacement or Refund” described in paragraph 1.F.3,
the Project Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the
Project Gutenberg™ trademark, and any other party distributing a
Project Gutenberg™ electronic work under this agreement, disclaim
all liability to you for damages, costs and expenses, including legal
fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR
NEGLIGENCE, STRICT LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR
BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE PROVIDED IN PARAGRAPH
1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE TRADEMARK
OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL
NOT BE LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT,
CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF
YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH DAMAGE.
1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you
discover a defect in this electronic work within 90 days of receiving
it, you can receive a refund of the money (if any) you paid for it by
sending a written explanation to the person you received the work
from. If you received the work on a physical medium, you must
return the medium with your written explanation. The person or
entity that provided you with the defective work may elect to provide
a replacement copy in lieu of a refund. If you received the work
electronically, the person or entity providing it to you may choose to
give you a second opportunity to receive the work electronically in
lieu of a refund. If the second copy is also defective, you may
demand a refund in writing without further opportunities to fix the
problem.
1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
in paragraph 1.F.3, this work is provided to you ‘AS-IS’, WITH NO
OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED,

50. INCLUDING BUT NOT LIMITED TO WARRANTIES OF
MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted
by the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any
provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation,
the trademark owner, any agent or employee of the Foundation,
anyone providing copies of Project Gutenberg™ electronic works in
accordance with this agreement, and any volunteers associated with
the production, promotion and distribution of Project Gutenberg™
electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
including legal fees, that arise directly or indirectly from any of the
following which you do or cause to occur: (a) distribution of this or
any Project Gutenberg™ work, (b) alteration, modification, or
additions or deletions to any Project Gutenberg™ work, and (c) any
Defect you cause.
Section 2. Information about the Mission
of Project Gutenberg™
Project Gutenberg™ is synonymous with the free distribution of
electronic works in formats readable by the widest variety of
computers including obsolete, old, middle-aged and new computers.
It exists because of the efforts of hundreds of volunteers and
donations from people in all walks of life.
Volunteers and financial support to provide volunteers with the
assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg™’s
goals and ensuring that the Project Gutenberg™ collection will

51. remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a
secure and permanent future for Project Gutenberg™ and future
generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
Archive Foundation and how your efforts and donations can help,
see Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
www.gutenberg.org.
Section 3. Information about the Project
Gutenberg Literary Archive Foundation
The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non-profit
501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
Revenue Service. The Foundation’s EIN or federal tax identification
number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg
Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
permitted by U.S. federal laws and your state’s laws.
The Foundation’s business office is located at 809 North 1500 West,
Salt Lake City, UT 84116, [phone]. Email contact links and up
to date contact information can be found at the Foundation’s website
and official page at www.gutenberg.org/contact
Section 4. Information about Donations to
the Project Gutenberg Literary Archive
Foundation
Project Gutenberg™ depends upon and cannot survive without
widespread public support and donations to carry out its mission of
increasing the number of public domain and licensed works that can
be freely distributed in machine-readable form accessible by the
widest array of equipment including outdated equipment. Many

52. small donations ($1 to $5,000) are particularly important to
maintaining tax exempt status with the IRS.
The Foundation is committed to complying with the laws regulating
charities and charitable donations in all 50 states of the United
States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
considerable effort, much paperwork and many fees to meet and
keep up with these requirements. We do not solicit donations in
locations where we have not received written confirmation of
compliance. To SEND DONATIONS or determine the status of
compliance for any particular state visit www.gutenberg.org/donate.
While we cannot and do not solicit contributions from states where
we have not met the solicitation requirements, we know of no
prohibition against accepting unsolicited donations from donors in
such states who approach us with offers to donate.
International donations are gratefully accepted, but we cannot make
any statements concerning tax treatment of donations received from
outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
Please check the Project Gutenberg web pages for current donation
methods and addresses. Donations are accepted in a number of
other ways including checks, online payments and credit card
donations. To donate, please visit: www.gutenberg.org/donate.
Section 5. General Information About
Project Gutenberg™ electronic works
Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
Gutenberg™ concept of a library of electronic works that could be
freely shared with anyone. For forty years, he produced and
distributed Project Gutenberg™ eBooks with only a loose network of
volunteer support.

53. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
ebookbell.com