ja hän laati seikkaperäisen suunnitelman yrityksen alkuunpanosta ja
kehittämisestä kolmena vuotena eteenpäin. "Teatteriseuralla, johon
kuuluisi 3 naista ja 5 herraa, 1 kuiskaaja, puhtaaksikirjoittaja ja
ihomaalaaja [kaikki yhdessä!], 1 teatterirenki, 1 neulojamatami, sekä
kenties viisihenkinen orkesteri — johon ylellisyytenä tulisi pikku
tanssijatar (!), yhteensä 17 henkeä, minä alottaisin Helsingissä
toimittaen sen sivistyneimmälle ja isänmaallisimmalle yleisölle 3 tai 5
seuranäytäntöä, jotka ohjelmaan nähden kunakin iltana tarjoisivat
sekä suomalaista että ruotsalaista, kuvaelmia, tanssia, lausuntoa,
laulua j.n.e. — Palkat olisivat, valitettavasti, pienet; välikirjat
tehtäisiin 3 vuodeksi ja keskinäisellä sopimuksella määrättäisiin
tarkoin kaikki tapoihin, asioihin ja velvollisuuksiin katsoen."
Ensimäinen näytäntö olisi annettava Cygnaeuksen syntymäpäivänä
1 p. huhtikuuta. Sen jälkeen matkustettaisiin kaupungista kaupunkiin
Tornioon saakka. Loma-aikoina harjoitettaisiin uusia kappaleita, jota
paitse johtaja saisi vapautta kirjoittaakseen jotakin. Kun ensimäinen
kolmivuotiskausi olisi lopussa, jatkettaisiin yritystä vähän
laajennetussa muodossa. — Ensimäistä matkasuunnitelmaa seurasi
toinen, jossa kiertomatkat määrättiin viittä vuotta varten, eikä edes
Kaskista eikä Naantaliakaan unohdettu. — Ohjelmisto käsittäisi aluksi
noin 10 Molièren, Holbergin, Heibergin, Herzin y.m. kappaletta,
jonkun operetin, 5 tai 6 soolotanssia, 5 tai 10 kuvaelmaa. Arviolasku
menoista nousi 16,000 markkaan, tuloja laskettiin "häilyvin
keskimäärin" 100 m. illasta, yhteensä 18,500 m. Tulot olivat siis
2,500 m. isommat; mutta menoarvio oli vaillinainen ja laskelma
päättyi sanoihin: "Matkat (kaikille vapaat) j.n.e. teatterivarasto, omat
tarpeeni — kuinka paljo!!!" — Saman vuoden lopulla Nervander
vakavasti arveli voivansa luoda "todellisesti kotimaisen näyttämön",
jos valtio koetteeksi myöntäisi hänelle avustusta, 4,000 m. vuodessa.