Financial Accounting An Introduction to Concepts, Methods and Uses Weil 14th Edition Solutions Manual

Financial Accounting An Introduction to Concepts, Methods and Uses Weil 14th Edition Solutions Manual
Financial Accounting An Introduction to Concepts, Methods and Uses Weil 14th Edition Solutions Manual
Financial Accounting An Introduction to Concepts, Methods and Uses Weil 14th Edition Solutions Manual

1. Visit https://testbankbell.com to download the full version and
browse more test banks or solution manuals
Financial Accounting An Introduction to Concepts,
Methods and Uses Weil 14th Edition Solutions
Manual
_____ Press the link below to begin your download _____
http://testbankbell.com/product/financial-accounting-an-
introduction-to-concepts-methods-and-uses-weil-14th-edition-
solutions-manual/
Access testbankbell.com now to download high-quality
test banks or solution manuals

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankbell.com
for more options!.
Financial Accounting An Introduction to Concepts, Methods
and Uses Weil 14th Edition Test Bank
http://testbankbell.com/product/financial-accounting-an-introduction-
to-concepts-methods-and-uses-weil-14th-edition-test-bank/
Solution Manual for Managerial Accounting An Introduction
to Concepts, Methods and Uses, 11th Edition
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-managerial-
accounting-an-introduction-to-concepts-methods-and-uses-11th-edition/
Test Bank for Managerial Accounting An Introduction to
Concepts, Methods and Uses, 11th Edition
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-managerial-accounting-
an-introduction-to-concepts-methods-and-uses-11th-edition/
Test Bank for Human Communication, 7th Edition, By Judy
Pearson, Paul Nelson, Scott Titsworth Angela Hosek
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-human-communication-7th-
edition-by-judy-pearson-paul-nelson-scott-titsworth-angela-hosek-3/

3. Test Bank for Introductory Statistics for the Behavioral
Sciences, 7th Edition, Joan Welkowitz, Barry H. Cohen, R.
Brooke Lea, ISBN: 978-0-470-90776-4, ISBN: 9780470907764
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-introductory-statistics-
for-the-behavioral-sciences-7th-edition-joan-welkowitz-barry-h-cohen-
r-brooke-lea-isbn-978-0-470-90776-4-isbn-9780470907764/
Test Bank for Sectional Anatomy for Imaging Professionals
4th Edition By Kelley
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-sectional-anatomy-for-
imaging-professionals-4th-edition-by-kelley/
Test Bank for Fundamental Orthopedic Management for the
Physical Therapist Assistant 4th Edition by Manske
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-fundamental-orthopedic-
management-for-the-physical-therapist-assistant-4th-edition-by-manske/
Test Bank for International Trade, 4th Edition, Robert C.
Feenstra
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-international-trade-4th-
edition-robert-c-feenstra/
Solution Manual for Introduction to Global Business:
Understanding the International Environment & Global
Business Functions 2nd Edition
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-introduction-to-
global-business-understanding-the-international-environment-global-
business-functions-2nd-edition/

4. Test Bank for Essentials of Management 9th Edition by
Dubrin
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-essentials-of-
management-9th-edition-by-dubrin/

5. 1-1
© 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.
Solutions
Financial Accounting An Introduction to
Concepts, Methods and Uses Weil 14th
Edition Solutions Manual

Full download chapter at: https://testbankbell.com/product/financial-accounting-an-
introduction-to-concepts-methods-and-uses-weil-14th-edition-solutions-manual/






CHAPTER 1

INTRODUCTION TO BUSINESS ACTIVITIES AND
OVERVIEW OF FINANCIAL STATEMENTS AND
THE REPORTING PROCESS

Questions, Exercises, and Problems: Answers and Solutions


1.1 The first question at the end of each chapter asks the student to review
the important terms and concepts discussed in the chapter. Students may
wish to consult the glossary at the end of the book in addition to the
definitions and discussions in the chapter.

1.2 Setting Goals and Strategies: Although a charitable organization must
obtain sufficient resources to fund its operations, it would not pursue
profits or wealth increases as goals. A charitable organization would direct
its efforts toward providing services to its constituencies.

Financing: A charitable organization may obtain some or all of its
financing from donations (contributions). A charitable organization does
not issue common stock or other forms of shareholders’ equity, nor does it
have retained earnings.

Investing: Similar to business firms, charitable organizations acquire
productive capacity (for example, buildings) to carry out their activities.

Operations: A charitable organization might prepare financial statements
that compare inflows (for example, contributions) with outflows. While
these statements might appear similar to income statements, there would

6. 1-1
© 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.
Solutions
be no calculation of net income because the purpose of the charitable
organization is to provide services to its constituents, not seek profits.

1.3 The balance sheet shows assets, liabilities and, shareholders’ equity as of
a specific date (the balance sheet date), similar to a snapshot. The income
statement and statement of cash flows report changes in assets and
liabilities over a period of time, similar to a motion picture.

7. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.4 The auditor evaluates the accounting system, including its ability to
record transactions properly and its operational effectiveness, and also
determines whether the financial reports prepared by the firm’s managers
conform to the requirements of the applicable authoritative guidance. The
auditor provides an audit opinion that reflects his professional
conclusions. For most publicly traded firms in the U.S. the auditor also
provides a separate opinion on the effectiveness of the firm’s internal
controls over financial reporting.

1.5 Management, under the oversight of the firm’s governing board, prepares
the financial statements.

1.6 Employees and suppliers of goods such as raw materials or merchandise
often provide the services or goods before they are paid. The firm has the
benefit of consuming or using the goods or services before it transfers cash
to the employees and suppliers. The length of the financing period is the
number of days between when the employees and suppliers provide goods
and services and when the firm pays cash to those employees and suppliers.

1.7 Accounts receivable represent amounts owed by customers for goods and
services they have already received. The customer, therefore, has the
benefit of the goods and services before it pays cash. The length of the
financing period is the number of days between when the customer
receives the goods and services and when the customer pays cash to the
seller of those goods and services.

1.8 Both kinds of capacity represent investments in long-lived assets, with
useful lives (or service lives) that can extend for several or many years.
They differ in that land, buildings, and equipment represent physical
capital, while patents and licenses represent intangible or intellectual
capital.

1.9 A calendar year ends on December 31. A fiscal year ends on a date that is
determined by the firm, perhaps based on its business model (for example,
many retailers choose a fiscal year end that is close to the end of January).
A firm can choose the calendar year as its fiscal year, and many do. Both
calendar years and fiscal years have 12 months.

1.10 Most firms report the amounts in their financial statements using the
currency of the country where they are incorporated and conduct most of
their business activities. Some firms use a different currency.




Solutions 1-2

8. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.11 A current item is expected to result in a cash receipt (assets such as accounts
receivable) or a cash payment (liabilities such as accounts payable) within
approximately one year or less. A noncurrent item is expected to generate
cash over periods longer than a year (assets, such as factory buildings that
will be used to produce goods for sale over many years) or use cash over
periods longer than a year (liabilities such as long term debt). Users of
financial statements would likely be interested in this distinction because
the distinction provides information about short- term cash flows
separately from long-term cash flows.

1.12 Historical amounts reflect the amounts at which items entered the firm’s
balance sheet, for example, the acquisition cost of inventory. Historical
amounts reflect economic conditions at the time the firm obtained assets
or obtained financing. Current amounts reflect values at the balance sheet
date, so they reflect current economic conditions. For example, the
historical amount for inventory is the amount the firm paid to obtain the
inventory, and the current amount for inventory is the amount for which
the firm could replace the inventory today.

1.13 An income statement connects two successive balance sheets through its
effect on retained earnings. Net income that is not paid to shareholders as
dividends increases retained earnings. A statement of cash flows connects
two successive balance sheets because it explains the change in cash (a
balance sheet account) from operating, financing, and investing activities.
The statement of cash flows also shows the relation between net income
and cash flows from operations, and changes in assets and liabilities that
involve cash flows.

1.14 The U.S. Securities and Exchange Commission (SEC) is the government
agency that enforces the securities laws of the United States, including
those that apply to financial reporting. The Financial Accounting
Standards Board (FASB) is the private-sector financial accounting
standard setter in the United States. The International Accounting
Standards Board (IASB) is a private-sector financial accounting standard
setter that promulgates accounting standards. More than 100 countries
require or permit the use of IFRS, or standards based on or adapted from
IFRS, for some or all firms in those countries. Neither the FASB nor the
IASB has any enforcement powers.

1.15 U.S. GAAP must be used by U.S. SEC registrants and may be used by other
firms as well. International Financial Reporting Standards (IFRS) may be
used by non-U.S. firms that list and trade their securities in the United
States, and these firms may also use U.S. GAAP.


1-3 Solutions

9. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.16 The purpose of the IASB’s and FASB’s conceptual frameworks is to guide
standard-setting decisions of the two Boards. For example, the conceptual
framework specifies the purpose of financial reporting and the qualitative
characteristics of financial information that would serve that purpose.
FASB and IASB board members use this conceptual structure as they
consider solutions to accounting issues.

1.17 The accrual basis of accounting is based on assets and liabilities, not on
cash receipts and disbursements. It provides a better basis for measuring
performance because it is based on revenues (inflows of assets from
customers), not cash receipts from customers, and on expenses (outflows of
assets from generating revenues), not cash payments. It matches revenues
with the costs associated with earning those revenues and is not sensitive
to the timing of expenditures.

1.18 (Palmer Coldgate, a consumer products firm; understanding the balance
sheet.) (amounts in millions of US$)


a. Property, plant, and equipment, net = $3,015.2 million.


b. Noncurrent assets = $6,493.5 (= $3,015.2 + $2,272.0 + $844.8 +
$361.5).


c. Long-term debt = $3,221.9 million.


d. Current assets – Current liabilities = $3,618.5 – $3,162.7 = $455.8
million.


e. Yes, the firm has been profitable since its inception. We know this
because its Retained Earnings, $10,627.5 million, is positive. The
firm may have had a loss in one or more prior years; cumulatively, it
has had positive income.

f. Total Liabilities/Total Assets = $7,825.8/$10,112.0 = 77.4%.
g. Total Assets = Total Liabilities + Shareholders’ Equity
$10,112.0 = $7,825.8 + $2,286.2









Solutions 1-4

10. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.19 (Capcion, a paper and packaging firm; understanding the income
statement.) (amounts in thousands of euros)

a. Cost of goods sold = €1,331,292.1 thousand.


b. Selling and distribution expenses = €172,033.4 thousand.


c. Gross margin percentage = 23.4% (= €405,667.1/€1,736,959.2).
d. Operating profit = €169,418.2 thousand.
Profit before tax = €170,863.9 thousand.


Difference equals €1,445.7 thousand (= €169,418.2 – €170,863.9). The
items that constitute this difference are nonoperating sources of income
(expense).

e. Effective tax rate = €54,289.9/€170,863.9 = 31.8%.
f. Profit = €116,574.0 thousand.
1.20 (Seller Redbud, a retailer; understanding the statement of cash flows.)
(amounts in thousands of US$)


a. Cash inflow from operating activities = $614,536 thousand.
b. Cash inflow from investing activities = $101,698 thousand.
c. Cash used in financing activities = $705,531 thousand outflow.


d. Net cash flow equals $10,703 thousand (= $614,536 + $101,698 –
$705,531).


e. Change in cash balance equals $10,703 thousand (= $224,084 –
$213,381). The increase was attributable to the net cash inflow
during the year of the same amount, $10,703 thousand.











1-5 Solutions

11. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.21 (EuroTel, a communications firm; balance sheet relations.) (amounts in
millions of euros [€])

Share-
Current Noncurrent Current Noncurrent holders’
Assets + Assets = Liabilities + Liabilities + Equity

€20,000 + €29,402 = €15,849 + ? + €17,154


Noncurrent liabilities total €16,399 million.

1.22 (GoldRan, a mining company; balance sheet relations.) (amounts in
millions of South African rand [R])

Share-
Current Noncurrent Current Noncurrent holders’
Assets + Assets = Liabilities + Liabilities + Equity

R6,085.1 + R49,329.8 = R4,360.1 + R13,948.4 + ?
Shareholders’ equity = R37,106.4 million.
1.23 (GrandRider, an automotive manufacturer; income statement relations.)
(amounts in millions of pounds sterling)


Sales ............................................................................................. £ 7,435
Less Cost of Sales........................................................................ (6,003)
Gross Margin................................................................................ 1,432
Less Other Operating Expenses .................................................. (918)
Loss on Sale of Business ............................................................. (2)
Net Financing Income .................................................................. 221
Profit Before Taxes ...................................................................... 733
Less Tax Expense......................................................................... (133)
Net Income ................................................................................... £ 600














Solutions 1-6

12. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

(AutoCo, an automotive manufacturer; income statement
(amounts in millions of US$)
relations.)

Sales ............................................................................................

$ 207,349
Cost of Sales ............................................................................... (164,682)
Other Operating Expenses.......................................................... (50,335)
Net Financing Income ................................................................. 5,690
Net Loss ...................................................................................... $ (1,978)


1.24











1.25 (Veldt, a South African firm; retained earnings relations) (amounts in
millions of South African rand [R])

Retained

Retained
Earnings Earnings
at End of Income Dividends = at End of
2012 + for 2013 – Declared 2013

R4,640.9 + R2,362.5 – ? = R5,872.4

Dividends declared = R1,131.0 million.

1.26 (Delvico, an Indian firm; retained earnings relations.) (amounts in
millions of Indian rupees [Rs])

Retained

Retained
Earnings Earnings
Start of Net Dividends = End of
Year + Income – Declared Year

Rs26,575

+

?

–

Rs3,544

=

Rs70,463

Net income for the year was Rs47,432 million.

1.27 (BargainPurchase, a retailer; cash flow relations.) (amounts in millions of
US$)

Cash at Cash Flow Cash Flow

Cash Flow

Cash at
Start from from from End of
of Year + Operations + Investing + Financing = Year

$813 + $4,125 + $(6,195) + $3,707 = ?

Cash at end of year = $2,450 million.




1-7 Solutions

13. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.28 (Buenco, an Argentinean firm; cash flow relations.) (amounts in millions
of Argentinean pesos [Ps])

Cash at Cash Flow Cash Flow Cash Flow Cash at
End of from from from End of
Year + Operations + Investing + Financing = Year

Ps32,673 + Ps427,182 + ? + Ps(21,806) = Ps101,198

The net cash outflow for investing for the year = Ps(336,851) million.

1.29 (Kenton Limited; preparation of simple balance sheet; current and
noncurrent classifications.) (amounts in pounds sterling)


January 31,
2013
Assets
Cash.............................................................................................. £ 2,000
Inventory ...................................................................................... 12,000
Prepaid Rent ................................................................................ 24,000
Total Current Assets ............................................................... 38,000
Prepaid Rent ................................................................................ 24,000
Total Noncurrent Assets ......................................................... 24,000
Total Assets ............................................................................. £ 62,000
Liabilities and Shareholders’ Equity

Accounts Payable ......................................................................... £ 12,000
Total Current Liabilities......................................................... 12,000
Total Noncurrent Liabilities ................................................... —
Total Liabilities....................................................................... 12,000
Common Stock ............................................................................. 50,000
Total Shareholders’ Equity...................................................... 50,000
Total Liabilities and Shareholders’ Equity ............................ £ 62,000

















Solutions 1-8

14. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.


1.30 (Heckle Group; preparation of simple balance sheet; current and
noncurrent classifications.) (amounts in euros)
June 30,
2013
Assets
Cash........................................................................................... € 720,000
Total Current Assets ............................................................ 720,000
Property, Plant, and Equipment............................................... 600,000
Patent........................................................................................ 120,000
Total Noncurrent Assets ...................................................... 720,000
Total Assets .......................................................................... € 1,440,000

Liabilities and Shareholders’ Equity

Accounts Payable ...................................................................... € 120,000
Total Current Liabilities...................................................... 120,000
Note Payable............................................................................. 400,000
Total Noncurrent Liabilities ................................................ 400,000
Total Liabilities.................................................................... 520,000
Common Stock .......................................................................... 920,000
Total Shareholders’ Equity................................................... 920,000
Total Liabilities and Shareholders’ Equity ......................... € 1,440,000

1.31 (Hewston, a manufacturing firm; accrual versus cash basis of accounting.)
(amounts in US$)

a. Net Income = Sales Revenue – Expenses

= $66,387 million– $62,313 million = $4,074 million.
Net Cash Flow = Cash Inflows – Cash Outflows
= $65,995 million– $56,411 million = $9,584 million.


b. Cash collections may be less than revenues for at least two reasons.
First, customers may have purchased on credit and have not yet paid.
Second, the firm may have collected cash from customers who
purchased on credit last year, but cash collections remain less than
cash collected on new credit sales.

c. Cash payments may be less than expenses for at least two reasons.
First, the firm may have received goods and services from suppliers,
but not yet paid for those items (i.e., the amounts are to be paid in the




1-9 Solutions

15. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.31 c. continued.


next year). Second, the firm may have accrued expenses this year that
will be paid in cash in future periods; an example would be the accrual
of interest expense on a bond that will be paid the next year.

1.32 (DairyLamb, a New Zealand firm; accrual versus cash basis of accounting.)
(amounts in millions of New Zealand dollars)


Calculation of net income:


Revenue ....................................................................................... $ 13,882
Cost of Goods Sold ...................................................................... (11,671)
Interest and Other Expenses ...................................................... (2,113)
Income Before Taxes ................................................................... 98
Tax Expense ................................................................................ (67)
Net Income .................................................................................. $ 31

Calculation of net cash flow:


Cash Receipts from Customers.................................................. $ 13,894
Miscellaneous Cash Receipts..................................................... 102
Total Cash Receipts............................................................. 13,996
Cash Payments to Employees and Creditors ............................ (5,947)
Cash Payments to Milk Suppliers ............................................. (6,261)
Cash Payments for Interest Costs ............................................. (402)
Cash Payments for Taxes........................................................... (64)
Total Cash Payments .......................................................... (12,674)
Net Cash Flow ............................................................................ $ 1,322

1.33 (ComputerCo, a Singapore manufacturer; balance sheet relations.)
(amounts in millions of Singapore dollars [$])

The missing items appear in boldface type.


Assets
2013 2012
Current Assets ........................................................ $ 170,879 $ 170,234
Noncurrent Assets .................................................. 28,945 17,368
Total Assets ........................................................ $ 199,824 $ 187,602






Solutions 1-10

16. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.33 continued.

Liabilities and Shareholders’ Equity
Current Liabilities.................................................. $ 139,941 $ 126,853
Noncurrent Liabilities ............................................ 7,010 7,028
Total Liabilities.................................................. 146,951 133,881
Shareholders’ Equity............................................... 52,873 53,721
Total Liabilities and Shareholders’ Equity ....... $ 199,824 $ 187,602

1.34 (SinoTwelve, a Chinese manufacturer; balance sheet relations.) (amounts
in thousands of US$)

The missing items appear in boldface type.


2013 2012
Assets
Current Assets ..................................................... $ 4,705,366 $ 3,062,449
Noncurrent Assets ............................................... 2,494,481 2,388,389
Total Assets ..................................................... $ 7,199,847 $ 5,450,838
Liabilities and Shareholders’ Equity
Current Liabilities............................................... $ 4,488,461 $ 3,527,504
Noncurrent Liabilities ......................................... 1,098,123 789,058
Total Liabilities............................................... 5,586,584 4,316,562
Shareholders’ Equity............................................ 1,613,263 1,134,276
Total Liabilities and Shareholders’ Equity .... $ 7,199,847 $ 5,450,838

1.35 (EastonHome, a consumer products manufacturer; income statement
relations.) (amounts in millions of US$)

The missing items appear in boldface type.



2013



2012



2011
Sales .............................................................. $ 13,790 $ 12,238 $ 11,397
Cost of Goods Sold ........................................ (6,042) (5,536) (5,192)
Selling and Administrative Expenses.......... (4,973) (4,355) (3,921)
Other (Income) Expense ................................ (121) (186) (69)
Interest Expense, Net ................................... (157) (159) (136)
Income Tax Expense...................................... (759) (648) (728)
Net Income .................................................... $ 1,738 $ 1,354 $ 1,351








1-11 Solutions

17. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.


Equipment............................... (4,319) (3,827) (3,365)
Acquisition of Businesses...........
Sale of Property and Equip-
ment ........................................
(26,292) (18,078)


152 185
(1,210)


362

ments.......................................

3,499 6,180

6,375
Other Investing Activities........... (573) 663 (1,131)
Cash Flow from Investing...............
Financing:
Proceeds from Borrowings ..........
(27,533) (14,877)


15,587 1,290
1,031


657
Repayment of Borrowings........... (1,291) (9,510) (2,784)
Sale of Common Stock................ 94 124 174
Dividends Paid............................ (8,132) (7,343) (4,133)
Other Financing Activities ......... 406 58 (288)
Cash Flow from Financing.............. 6,664 (15,381) (6,374)
Change in Cash ............................... (1,659) (11,769) 11,326
Cash, Beginning of Year..................
Cash, End of Year............................
29,969 41,738
SEK 28,310 SEK 29,969
30,412
SEK 41,738

Solutions 1-12


1.36 (Yankee Fashion, a clothing retailer; income statement relations.)
(amounts in millions of US$)

The missing items appear in boldface type.

2013 2012 2011
Net Revenues ........................................ $ 4,295.4 $ 3,746.3 $ 3,305.4
Cost of Goods Sold ................................ (1,959.2) (1,723.9) (1,620.9)
Selling and Administrative Expenses.. (1,663.4) (1,476.9) (1,377.6)
Operating Income .................................. 672.8 545.5 306.9
Other Income (Expense) ........................ (34.0) (43.8) (2.7)
Interest Income (Expense), Net............. 4.5 1.2 (6.4)
Income Tax Expense.............................. (242.4) (194.9) (107.4)
Net Income ............................................ $ 400.9 $ 308.0 $ 190.4

1.37 (AB Brown, a Swedish firm; statement of cash flows relations.)






Operations:
Statement of Cash Flows
(amounts in millions of Swedish kronor [SEK])

2013 2012 2011
Revenues, Net of Expenses ......... SEK 19,210 SEK 18,489 SEK 16,669
Cash Flow from Operations............ 19,210 18,489 16,669
Investing:
Acquisition of Property and






Sale of Short-Term Invest-

18. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.38 (Jackson Corporation; statement of cash flows relations.)


JACKSON CORPORATION
Statement of Cash Flows
(amounts in millions of US$)


Operations:
2013 2012 2011
Revenues Increasing Cash ........... $ 19,536 $ 19,083 $ 17,233
Expenses Decreasing Cash .......... (16,394) (18,541) (18,344)
Cash Flow from Operations............. 3,142 542 (1,111)
Investing:
Sale of Property, Plant, and
Equipment................................ 332 401 220
Acquisition of Property, Plant,
and Equipment......................... (3,678) (3,640) (1,881)
Other Investing Transactions...... 71 (1,501) 268
Cash Flow from Investing................ (3,275) (4,740) (1,393)
Financing:
Proceeds of Long-Term Borrow-

ing............................................. 836 5,096 3,190
Issue of Common Stock................ 67 37 3
Repayments of Long-Term Debt . (766) (922) (687)
Cash Flow from Financing............... 137 4,211 2,506
Change in Cash ................................ 4 13 2
Cash, Beginning of Year................... 117 104 102
Cash, End of Year............................. $ 121 $ 117 $ 104
























1-13 Solutions

19. © 2013 Cengage Learning. All rights reserved. No distribution allowed without express authorization.

1.39 (JetAway Airlines; preparing a balance sheet and an income statement.)


a. JETAWAY AIRLINES
Balance Sheet
(amounts in thousands of US$)


Sept. 30, Sept. 30,
2013 2012
Assets
Cash............................................................ $ 378,511 $ 418,819
Accounts Receivable................................... 88,799 73,448
Inventories .................................................. 50,035 65,152
Other Current Assets................................. 56,810 73,586
Total Current Assets ............................. 574,155 631,005
Property, Plant, and Equipment (Net) ...... 4,137,610 5,008,166
Other Noncurrent Assets ........................... 4,231 12,942
Total Assets ........................................... $ 4,715,996 $ 5,652,113
Liabilities and Shareholders’ Equity
Accounts Payable ....................................... $ 157,415 $ 156,755
Current Maturities of Long-Term Debt .... 11,996 7,873
Other Current Liabilities........................... 681,242 795,838
Total Current Liabilities ....................... 850,653 960,466
Long-Term Debt ......................................... 623,309 871,717
Other Noncurrent Liabilities..................... 844,116 984,142
Total Liabilities ..................................... 2,318,078 2,816,325
Common Stock ........................................... 352,943 449,934
Retained Earnings...................................... 2,044,975 2,385,854
Total Shareholders’ Equity .................... 2,397,918 2,835,788
Total Liabilities and Shareholders’
Equity ................................................. $ 4,715,996 $ 5,652,113



















Solutions 1-14

20. Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

21. varmuudella tietää, että Kern laati sen kelvottoman hautaholvin
Vesteråsin kirkkoon, jonne Eerik-kuninkaan ruumis suljettiin. Sitä
paitsi on herttualla kaikenlaista muutakin kaunaa ja vastenmielisyyttä
Kerniä vartaan. Senpä vuoksi riehahti hänen vihansa valloilleen, kun
ukko tuotiin hänen eteensä ja omin käsin kuritti hän äijä-rähjää, niin
että verta purskui suusta ja sieramista. Sotamiehet ympärillä
nauroivat ja tuumivat, että koska herra jäsenlääkäri on pitkän aikaa
saanut olla voidetta vailla, niin häntä nyt rasvaillaan niin että luut
ryskivät."
"Kuinkas äijä-pahan sitten kävi?" tiedusteli Birkholtz.
"Hän sai mennä menojaan ja piilotellee nyt kaupungissa", vastasi
Eerik-kirjuri.
"No entäs toiset linnan asukkaat, Ebba-rouvat ja muut?"
"Ovat edelleenkin linnan asukkaina. He asuvat entisissä
huoneissaan, se vain eroa, että ovien takana vartioivat meikäläiset
sotilaat. Mutta tästä vartioimisesta on ainakin amiraali Juusten
kiitollinen herttualle. Hän oli näet kähveltänyt linnan varustusväen
palkoista melkoiset erät omaan pussiinsa ja hänen omat
sotamiehensä vihaavat häntä niin, että hän linnan antautuessakaan
ei uskaltanut tulla pääportin kautta, vaan hiipi takateitä herttuan
leiriin turvaa pyytämään."
Kaikki huoneessa-olijat nauroivat tälle jutulle. Birkholtz oli sillä
välin noussut ja lähennyt ikkunaa, josta näkyi kaupunkiin johtava
lokainen tie sekä etäämpää kaupungin raatihuoneen harja ja
tuomiokirkon torni. Vasemmalla Myllyvuoren rinteillä näkyivät
herttuan luotattamat vallit kanuunoineen, jotka vielä muutama päivä
sitten olivat singonneet vitjakuulia linnan muurien sisälle.

22. Tietä pitkin, jolla kulki sotamiesjoukkoja sekä herttuan puheille
pyrkiviä talonpoikia läheni kaupungista päin ravia ajaen
korkeavartaloinen ratsastaja.
"Herttua tulee!" huudahti Birkholtz ja kiiruhti huoneesta ulos.
Kun hän oli ehtinyt alas linnanpihalle, karahutti herttua samassa
porttiholvin läpi ja heittäen ohjakset lähinnä seisovalle miehelle
laskeusi rivakasti satulasta. Hänen kulmansa olivat uhkaavasti
rypyssä ja tuikeat, teräsharmaat silmät leimahtelivat. Se oli kuitenkin
vain jäännöstä siitä pahastatuulesta, jota hän äsken oli
raatihuoneessa purkanut kaupungin porvaristolle siitä, että se oli
viime päiväin tapauksiin nähden osottanut ynseätä ja hidasta mieltä.
Mutta tämä pahantuulen jäännös oli kuitenkin riittävä saamaan
jokaisen linnanpihalle sattuneen vavahtelemaan sekä henkeä
pidättäen seuraamaan jokaista hänen liikettään, ehättääkseen
tekemään palveluksiaan tuolle tuimalle valtaherralle.
Kun hän, lyhyesti nyökäytettyään päätään syvään kumartavalle
Birkholtzille, oli juuri aikeissa astua porraskäytävään, sai pihan
perältä kuuluva melu hänet pysähtymään. Siellä näkyi eräs
puolijuopunut, kiroileva sotilas, jota kaksi muuta kuletti välissään.
Perässä seurasi muuan alipäälliköistä.
"Mitä tämä on?" kysyi herttua tiuskaten.
"Hän on varastanut tovereiltaan, pitänyt linnantuvassa pahaa
melua ja herjannut päälliköltään", vastasi upseeri, "ja me päätimme
sulkea hänet tyrmään, kunnes teidän armonne ehtii tutkia asiaa."
Herttua silmäsi pikaisesti miestä ja tunsi hänet yhdeksi niistä, jotka
piirityksen aikana olivat karanneet linnasta hänen puolelleen.

23. "Hirteen se rakkari!" lausui hän lyhyesti ja vahvisti tuomionsa
lyömällä ratsupiiskan varrella saapasvarteensa. "Ne ovat yhtä
rakkarijoukkoa, samanlaisia kuin entiset herransakin, ja sietävät
saada heti alussa terveellisen varotuksen."
Tämän sanottuaan viittasi hän Birkholtzia seuraamaan mukana ja
lähti harppomaan ylös koilliskulman kiertoportaita, joita pitkin
kolmisenkymmentä vuotta aikaisemmin olivat liihotelleet Katarina
Jagellonican hovinaiset ja joiden käänteissä oli vielä niiltä ajoin jälellä
tammipuiset levähdyspenkit. Porraskäytävästä kirkkoon johtava ovi
oli raollaan ja siitä pilkisti marski-vainajan kirstun ympärillä palavain
kynttiläin valo.
"Laittakaa niin, että tuo tuolta toimitetaan mitä pikimmin
hautaan!" virkkoi herttua Birkholtzille, viitaten ohimennessään
ruoskanvarrella kirkkoa kohti.
Ylimpään kerrokseen tultuaan astui herttua avaraan
kuningassaliin. Hän oli mennä pahki tikapuihin, jotka oli pystytetty
ihan oven eteen. Tikapuilla seisoi monsieur Jean Bignon, eräs
ranskalainen seikkailija, jonka herttua oli ottanut palvelukseensa.
Hänellä oli kädessään väriastia ja pieni pensseli, millä hän juuri
viimeisteli latinankielistä värssyä, jonka pränttäämisen kuningassalin
oven päälle herttua oli eilen antanut hänen tehtäväkseen. Valkoiseksi
rapatussa seinässä näkyi nyt suurin, punaisin kirjaimin herttuan
varotus Suomen herroille:
    Carolus huc veni, visi fusique rebelles;
    Hinc abeo prorsus vestigia nulla relinquens.
    Huc iterum veniam, caveat sibi conscius omnis
    Non illo parcet tempore dextra reis.

24.     (Tänne ma Kaarlo jo sain, kapinalliset näin sekä voitin:
    Jälkiä jättämät' täältä ma kiirein lähden.
    Mut minä taas palajan, varokoot vaan syylliset kaikki!
    Heitäpä silloin ei käsi mun oo säästävä lainkaan.)
Herttua pysähtyi muutaman askeleen päähän tikapuista ja katsoi
monsieur Bignonin työtä.
"Hyvä on!" virkahti hän, kääntyi korollaan ja jatkoi kulkuaan alussa
mainittuun tornihuoneeseen. Kirjurit kavahtivat seisaalleen ja
kumarsivat syvään, mutta herttua kääntyi oitis Birkholtzin puoleen.
"Mitä kuulumisia Viipurista?"
Birkholtz ojensi hänelle kirjeen. Silmättyään sen nopeasti läpi
viskasi herttua sen pöydälle ja lausui vihaisesti:
"Samanlaista soutamista ja huopaamista kuin täällä Turussakin.
Mutta odottakoot!"
Hän otti muutaman askeleen edestakaisin sillä kapealla alalla,
mikä oli jäänyt ikkunan ja pöydän väliin, piesten ratsupiiskalla
saapasvarttaan. Kirjurit seisoivat suorina kuin kynttilät ja odottivat
henkeään pidättäen.
Hetken kuluttua pysähtyi herttua Eerik Göranssonin eteen, joka
jälleen oli hiipinyt huoneeseen, sekä lausui:
"Meidän on valmistettava julistus Suomen kansalle. Valmiina
kirjottamaan!"
Siekailematta istahti Göransson pöydän ääreen, veti eteensä
tyhjän paperiarkin ja kastoi hanhenkynän valmiiksi. Herttua ryhtyi

25. jälleen kävelemään edestakaisin, sanellen sitä tehdessään nopeasti
julistuksen sisältöä. Pitkissä lauseissa valaisi hän siinä Arvid
Stålarmin ja hänen toveriensa eriseuraisuutta, kehottaen suomalaisia
kavahtamaan heitä sekä ilman rangaistuksen pelkoa tekemään
tyhjäksi heidän hankkeensa ynnä luottamaan kaikessa häneen,
herttuaan, joka varhain ja myöhään ahkeroitsi, että tässä maassa
kaikki, niin rikkaat kuin köyhätkin, saisivat oikeutta ja lain turvaa
nauttia.
Kun hän oli sanellut loppuun, merkitsi Göransson alle: "Annettu
Suomen Turusta, 2 p:nä lokakuuta anno domini 1597", minkä
jälkeen hän nousi seisomaan ja ojensi kynän herttualle
allekirjottamista varten. Herttua tarttui siihen, mutta hetken
mietittyään laski sen kädestään ja lausui:
"Ei, kääntäkää se ensin suomeksi, minä tahdon merkitä nimeni
suomenkielisen julistuksen alle. Se on oikeus ja kohtuus, sillä
Suomen kansa on näinä vuosina näyttänyt, että se on olemassa.
Paha vain, että minä itse en osaa montakaan sanaa suomea, kuten
veljeni Juhana."
Nyt sai Birkholtz vuorostaan tarttua kynään ja ryhtyä kiiruusti
suomentamaan julistusta. Sillaikaa saneli herttua Göranssonille
ankarasanaista kirjettä Arvid Stålarmille Viipuriin, kävellen yhä
edestakaisin ja lyöden tahtia piiskanvarrella.
Kun Birkholtz oli saanut julistuksen loppuun käännetyksi, tarttui
herttua kynään sekä kirjotti sen alle nimensä suurin kirjaimin ja
kaksiosaisesti, kuten hänen tapansa oli: Carolus. Kun nimikirjotus oli
vielä vahvistettu herttuallisella sinetillä, lausui Kaarlo:

26. "Toimittakaa tästä julistuksesta riittävä määrä kopioita ja
lähettäkää ne maan kaikissa kirkoissa luettaviksi."
Sen sanottuaan lähti hän huoneesta, mennäkseen tarkastamaan
linnanselällä ankkuroivaa laivastoaan.
"Mistäs tämä nyt johtui, että herttua tahtoi kirjottaa nimensä
suomenkielisen julistuksen alle?" virkkoi Eerik Elofsson herttuan
mentyä. "Tuskinpa sillä kielellä on ennen hallituksen julistuksia
alkuperäisinä ulos annettu."
"Tuskinpa vain", arveli siihen Birkholtz, "mutta sen ovat
suomalaisten talonpoikain nuijat saaneet aikaan."
Kaikki kumartuivat työhön ja hetken kuluttua ei tornihuoneessa
kuulunut muuta kuin hanhenkynän kitinää.
Veretön sotaretki
Upsalan yliopiston professori ja puhdasoppisuuden kiivas etuvartia,
dominus Nicolaus Bothtniensis, oli työntänyt hepreankielen
tutkimuksensa syrjään ja noussut sotajalalle. Hänet oli näet
kirjojensa keskellä rauhallisessa yliopistokaupungissa yllättänyt tieto,
että Ruotsinmaan vapauden ja puhdistetun opin pönkää, herttua
Kaarlea, uhkasi mitä suurin vaara. Etelästä päin oli tulossa kuningas
Sigismund suuren muukalaisen sotajoukon ja jesuiittain kanssa,
samalla kuin kapinalliset suomalaiset lähenivät suuren laivaston kera
idästä päin. Nämätpä ne, nämä niskurit ja noitien jälkeläiset, jotka
olivat paavilaisten ja jesuiittain kanssa vannoutuneet yhtä köyttä

27. vetämään, ennenkaikkia saivat rauhan miehen ja alkuraamatun
tutkijan miekkaan ryhtymään.
Etelää kohti rientäessään oli herttua lähettänyt kehotuksen
Uplannin talonpojille tehdä vastarintaa lähestyville suomalaisille niin
kauan kuin hän itse sotaväkensä kanssa viipyy etelässä. Mutta
talonpojat tarvitsevat johtajaa, harkitsi dominus Nicolaus, ja hän
tunsi itsensä velvoitetuksi astumaan esiin isänmaan ja puhtaan opin
puolesta. Hänen sanoistaan innostuneina liittyi häneen kaksi muuta
professoria, domini Jacobus Scinnerus ja Laurentius Paulinus. Ja niin
nämä hengenmiehet, esikuntanaan parvi riehakoita ylioppilaita,
eräänä kauniina heinäkuun päivänä 1598 lähtivät nostamaan
Uplannin rahvasta aseisiin.
* * * * *
Lundan kirkonkylään oli kerääntynyt paljon talonpoikia ja dominus
Nicolaus puhui heille papintuvan portailta. Suomalaiset olivat sen
jälkeen kuin he olivat tulleet osallisiksi ristinuskosta, pysyneet
alallaan siellä meren takana. Mutta nyt heitä oli äkkiä ruvennut
riivaamaan vanha noituuden henki sekä entisten ryöväriretkien
muisto, niin että he olivat suurella laivastolla lähteneet liikkeelle
hävittääkseen Ruotsin maata ja yhdessä paavilaisten kanssa
tuhotakseen puhtaan opin. Kyllähän suomalaisten sotamiesten
julmuudet edellisvuosien nuijamellakoista olivat täällä yhtä tunnetut
kuin koko sikäläisen kansan suun noituus ja uppiniskaisuus. Niin,
niin, tässä ei ollut muuta valittavana, kuin temmata aseet tuvan
seinältä, täyttää eväspussit muonalla ja lähteä mies talosta niitä
julmettuneita vastaan.
Seuraavana päivänä puhui Nicolaus Bothniensis Skeptunan
nimismiestalon portailta sikäläisille talonpojille ja saatuaan heidät

28. sotajalalle kulki jälleen eteenpäin. Hänen virkatoverinsa tekivät
samoin toisilla suunnilla ja pian oli sotainen innostus temmannut
valtaansa koko Uplannin maakunnan. Kaikkialla otettiin esiin
nauloissaan ruostuneet aseet, joita ei oltu tarvittu sitten Kyösti-
kuninkaan päivien, evässäkit täytettiin leivillä ja kinkuilla ja lähdettiin
marssimaan peljättyä vihollista vastaan, vihollista, joka useampain
mielikuvituksessa oli ehtinyt jo muuttua kaviojalkaiseksi ja
sarvipäiseksi noita- ja peikko-joukoksi. Ja kyllähän nyt olikin tosi
edessä, sillä kaikkiallahan kerrottiin, kuinka Tukholmassa oli äsken
satanut verta ja Itägöötinmaalla oli nähty ilmassa taistelevia
sotajoukkoja.
Talonpoikaisarmeijan kokoontumispaikaksi oli dominus Nicolaus
määrännyt erään niityn lähellä Kullan kirkkoa ja sinne riensi nyt eri
suunnilta asestettuja miesjoukkoja. Suomalaisen laivaston tiedettiin
ankkuroineen vanhan Gröneborgin linnan edustalle saman Kullan
pitäjän alueella ja sinne oli talonpoikain marssittava tuota noita-
armeijaa vastaan, jahka tarpeellinen lukumäärä miehiä ehtisi koolle.
Ensimäisenä määräpaikalle saapuneessa joukossa oli eräs
Skeptunan mies, nimeltä Jöns Bulte. Kun tuli tieto että suomalaiset
Gröneborgin luona ovat ryhtyneet maallenousupuuhiin, ei Bulte, joka
oli hieman yksinkertainen sekä luonteeltaan kerskuri, malttanut olla
sanomatta:
"Mitäpäs jos minä lähden ja ammun niiltä päällikön."
"Mene, mene, Jumalan luoma, niin pääsemme vähällä koko
noitajoukosta", alkoivat muutamat piloillaan yllyttää, samalla kuin
toiset olivat arvelevinaan, että Bulten olisi kovin vaarallista ryhtyä
sellaiseen yritykseen, sillä suomalaisten päällikkö oli tietysti noiduttu,
joten häneen eivät minkäänlaiset nuolet pystyisi.

29. Silloin uskoi Bulte miehille, että hän on sivellyt nuoliaan siunatulla
ehtoollisleivällä sekä varannut itsensä monilla muillakin
taikatempuilla.
"No sitten ei ole hätääkään", sanoivat miehet. "Silloin sinun
nuolesi pystyvät vaikka itse paholaiseen."
Jöns Bulte heitti selkäänsä nuolikotelon ja jousen, jota hänen
isoisänsä oli käyttänyt sodassa tanskalaisia vastaan, iski
merkitsevästi silmää tovereilleen ja lähti yksin vaeltamaan kohti
Gröneborgia.
Kun hänen eteensä aukeni merenselkä, hämmästyi hän
nähdessään tuon vanhan linnan edustalla suuren laivaston, johon
kuului kappale kolmattasataa alusta. Tosin niistä useimmat olivat
vain pieniä yksimastoisia haaksia, mutta siltikin näytti luo laivasto
taajoine mastometsineen Jöns Bultesta ylen mahtavalta.
Laivoista kuljetettiin parasta aikaa maalle hevosia ja miehiä.
Rannalla liikehti niitä jo taaja joukko ja keihäät ja pertuskat
välkehtivät auringonpaisteessa. Miltä nuo miehet oikein näyttivät,
oliko niillä sarvet ja kaviot ja niskassa kauheat harjakset, sitä ei Jöns
matkan pituuden tähden voinut erottaa.
No, kaipa ne ennen pitkää lähtenevät sieltä liikkeelle, arveli hän ja
kun hän Tukholmaan vievän tien varressa keksi vähäisen
metsikkökummun, kiipesi hän sen laelle ja piiloutui huolellisesti
pensasten suojaan. Sieltäpä oli hyvä nähdä alas tielle ja lähettää
nuoli suomalaispäällikön rintaan.
Vihdoin oli koko suomalaisjoukko, kappale neljättä tuhatta miestä,
saatu onnellisesti maihin. Se järjestyi riveihin ja ratsuväki edellä,

30. jalkamiehet jälessä, lähti se liehuvin lipuin ja torvien soidessa
marssimaan eteenpäin.
Silmät pyöreinä tähysti Jöns Bulte lähestyvää sotajoukkoa.
Olivatko ne todellakin suomalaisia, sillä eipä hän nähnyt jälkiäkään
sarvista, harjaksista tai kavioista. Nehän olivat aivan saman näköisiä
kuin omatkin sotamiehet. Ja kuinka uljailta näyttivätkään ne kaksi
töyhtöpää ritaria, jotka ratsastivat joukon edellä. Toisen pyöreiltä
kasvoilta säteili mitä päiväpaisteisin iloisuus, kun hän haasteli
toverinsa kanssa, räjähtäen välistä niin raikuvaan nauruun, että Jöns
Bultenkin täytyi piilopaikassaan vetää suunsa hymyyn. Hänen
rinnallaan ratsastava herra taasen oli kalpeahko ja hyvin vakavan
sekä ylhäisen näköinen ja jälempänä ratsastavat kymmenet herrat,
nehän olivat kaikki tyyni asultaan ja olennoltaan täysiä aatelismiehiä.
Jöns Bulte ei oikein tiennyt, mitä ajatella. Oliko tässä liikkeellä
noitatemppuja ja silmänkääntämistä vai oliko hän tykkänään
erehtynyt? Ehkä olikin laivasto herttuan, sillä senhän olisi ollut määrä
etelästä käsin rientää tänne suomalaisia ahdistamaan ja tuo
sotajoukko oli niin ollen omaa väkeä. Mutta eipä hän nähnyt niiden
joukossa herttuaa eikä amiraali Scheeliä. Ja kun hän heristi korviaan,
kuuli hän sotamiesten pajattavan aivan outoa kieltä. Siis ne olivat
sittenkin suomalaisia!
Silloin raivostui Jöns Bulte ja tempasi jousensa vireeseen. Mutta
otollinen hetki oli mennyt jo ohitse, päällikkö ei ollut enää
ampumamatkan päässä. Ja jos hän lähtisi sitä juosten tavottamaan,
ampuisivat tai keihästäisivät nuo hänen miehensä hänet ennenkuin
hän olisi montakaan askelta ehtinyt ottaa. Sama kohtalo uhkasi
häntä, jos hän ampuisi jonkun noista jälempänä ratsastavista
alapäälliköistä. Taikatemput, joilla hän oli itsensä varaellut, unhotti

31. hän häiriössään kokonaan. Niin pysyi hän piilossaan ja hypisteli
epävarmana jousenvartta, kunnes koko sotajoukko oli ehtinyt
marssia ohitse. Silloin lähti hän nolona ja häpeissään hiipimään
takaisin Kullan kirkolle.
"Jöns Bulte on palannut", huusivat talonpojat leirissä ja
kokoontuivat hänen ympärilleen. "Mitä kuuluu, onnistuitko
yrityksessäsi?"
Jöns vältteli toisten kysymyksiä ja ilakoivia katseita, syleskeli ja
kiroili ja mutisi jotakin noidantempuista, joilla suomalaiset olivat
muuttaneet hahmonsa sekä lumonneet hänet niin, ettei hän heidän
sivu kulkiessaan kyennyt kättänsäkään liikauttamaan. Mutta tästä
saivat toiset ilonaihetta, he kyselivät, että livahtiko joku
suomalaisista jäniksen hahmossa Jönsin housuihin ja esti häntä
sankarillista aiettaan toteuttamasta. Ja pisteliäillä kysymyksillään ja
naurunrähäkällään tekivät he Jönsin elämän sinä iltapäivänä ihan
sietämättömäksi.
* * * * *
Tällä välin kulki suomalainen sotajoukko kaikessa rauhassa
eteenpäin. Sen etupäässä ratsastava, pyöreäkasvoinen ja iloinen
herra oli Suomen käskynhaltia, Arvid Stålarm, joka oli saanut
osakseen korjata sadon rautamarskin kylvöstä, mutta jolle kohtalo
ikäänkuin korvaukseksi tästä oli syntymässä suonut mitä iloisimman
ja päiväpaisteisimman luonteen. Hänen rinnallaan ratsastava hienon
ja ylhäisen näköinen herra oli herra Arvidin lanko, oppinut ja
vakainen Klaus Fleming nuorempi. Heidän jälessään ratsastivat Akseli
Kurki, edellisen veli Lauri Fleming, sekä joukko muita enemmän tai
vähemmän huomattavia suomalaisia herroja. Kun tie oli kiivennyt

32. muutamalle kunnaalle, kohosivat etäämpänä laaksossa näkyviin
erään herraskartanon katot.
"Kas, mikä paratiisillinen paikka", virkkoi herra Arvid langolleen.
"Luulenpa että pysähdymme tuohon kartanoon lepäämään ja
vilvottelemaan."
"Minun mielestäni me voisimme viipyä siellä vähän pitempäänkin
sekä lähettää sillaikaa tiedustelijoita Tukholmaan, sillä pelkäänpä,
ettei herttua ota meitä vastaan kovinkaan vieraanvaraisesti", arveli
herra Klaus. Kun herrat olivat ajaneet kartanon pihamaalle, pyrähti
avaralle kuistille joukko eri-ikäisiä vallasnaisia. Stålarm paljasti
päänsä ja lausui kumarrellen:
"Jalosukuiset rouvat ja neidit, me olemme kierteleviä ritareita ja
rohkenemme turvautua vieraanvaraisuuteenne, sillä…"
Hänet keskeytti joukko iloisia huudahduksia ja hetken päästä koko
naisparvi syöksyi portaita alas. Ennenkuin herra Arvid ehti tointua
hämmästyksestään, kuuli hän takaansa Klaus herran syvän basson
julistavan:
"Minä syön ratsuni satuloineen päivineen, ellei tuolla seiso minun
oma Kaarinani."
Hän loikkasi nopeasti maahan, samalla kuin rouvasväen joukosta
muuan solakka nainen syöksyi hänen syliinsä. Mikko Munck ja
Hartikka Henrikinpoika olivat myöskin jo maassa, saaden toinen
toisensa jälkeen naisen syliinsä.
"Suuret jumalat, mihin autuaitten saarelle te olettekaan meidät
saattaneet!" huudahti Stålarm, pudottaen hattunsa maahan ja

33. lyöden hämmästyksensä merkiksi kätensä sivuilleen, niin että tomu
pöllysi hänen ratsastustakistaan. "Tunnenpa, veljet, kadehtivani
teitä. Vahinko, ettei herttua viime syksynä kuljettanut minunkin
Elinaani tänne Ruotsiin, jotta minäkin olisin päässyt osalliseksi tästä
onnellisesta löydöstä."
Hän laskeusi satulasta ja kiersi tervehtimässä ystäväinsä rouvia ja
tyttäriä, suudellen kutakin heistä kädelle ja lausuen iloisia
sukkeluuksia. Itkien ja nauraen kertoivat naiset, mitä vaiheita he
olivat saaneet kokea sen jälkeen kuin herttua viime syksynä
Turunlinnan vallattuaan oli kulettanut heidät vankeina tänne
Ruotsiin. Aluksi heitä oli säilytetty Tukholmassa, sitten Örebrossa ja
minkä missäkin. Juhannuksen tienoissa heistä oli osa kuletettu tähän
kartanoon. He olivat äskettäin saaneet vihiä suomalaisten
saapumisesta ja kun joku hetki sitten heidän silmälläpitäjänsä olivat
hävinneet, olivat he arvanneet maanmiestensä lähenevän kartanoa
ja hyökänneet ulos kuistille.
"Nyt on taas kaikki hyvin, kun jokainen on löytänyt omansa. Sen
päälle vain iloinen hurraa!"
Herra Arvid heilutti hattuaan ja koko sotajoukko kajahutti
kolmikertaisen iloisen hurraa-huudon.
Armeija leiriytyi kartanoon ja sen lähimpään ympäristöön.
Pihanurmikolle katettiin pitkiä pöytiä, joiden ääressä päälliköitä
kestitettiin, ja läheiselle ruohokentälle vieritettiin sotamiesten
tarpeeksi oluttynnyri toisensa jälkeen.
Kun kestailu auringon laskiessa päättyi, alkoivat huilut ja säkkipillit
soida. Silloin alotti Stålarm iloisen tanssin. Pari toisensa jälkeen
noudatti hänen esimerkkiään ja pian levisi tanssin humu myöskin

34. sotilasten kentälle, jonne raikuva musiikki houkutteli nuorta
naisväkeä kartanon aluskunnasta.
Ihmetellen ja suut auki katsoivat tätä menoa ne talonpoikain
tiedustelijat, jotka olivat hiipineet kartanon läheisyyteen ottamaan
selvää suomalaisten tuumista.
Tätä rattoisaa kemuilemista jatkui vielä seuraavanakin päivänä.
Mutta ennen iltaa sille tuli nopea loppu Stålarmin lähettämät miehet
palasivat Tukholmasta tuoden tiedon, että kuningas ei ollut vielä
tullut Kalmariin eikä ollut tietoakaan, milloin hän saapuisi. Lisäksi oli
herra Jaakob Bagge lähettänyt miesten mukana tiedon, että
Uplannin rahvas herttuan käskystä parhaillaan asestautui ja
kerääntyi ahdistamaan suomalaisia maan puolelta, samalla kuin
meren puolelta uhkasi amiraali Scheel herttuan laivastolla, joka oli
saapunut jo Wärmdön luo ja odotti siellä sopivaa tuulta, päästäkseen
suomalaisen laivaston kimppuun.
Stålarm kutsui heti mukanaan olevat herrat neuvotteluun. Hän
lausui omana mielipiteenään, että koska he olivat tulleet Ruotsiin
kuningasta vastaan, mutta kun tämä ei ollut vielä saapunut, niin ei
heidän pitäisi alottaa vihollisuuksia, vaan välttää yhteentörmäystä ja
vetäytyä takaisin Ahvenaan odottamaan kuninkaan saapumista.
Kaikki yhtyivät häneen ja kun lisäksi saatiin kuulla, että talonpoikain
leiri oli aivan lähellä, ja että heitä oli jo koolla useita tuhansia, niin
päätettiin viivyttelemättä palata takaisin laivoihin. Herrat ottivat niin
odottamatta löytyneet vaimonsa ja tyttärensä luonnollisesti
mukaansa ja ennen auringon laskua oli koko suomalainen sotajoukko
matkalla takaisin Gröneborgin satamaan.
Kun laivoihin astuminen oli päättymässä, huomattiin että joukosta
puuttui eräs jalkamiesosasto. Kyselyjä lenteli ristiin rastiin ja lopuksi

35. kävi selville, että kysymyksen alainen osasto oli leiriytynyt erikseen
muutamaan koivulehtoon hiukan ulompana kartanosta. Oli
jotakuinkin varmaa, että he vieläkin oleskelivat siellä kaikessa
rauhassa, tietämättä mitään muun sotajoukon pikaisesta lähdöstä.
Sen vuoksi lähetettiin pari ratsumiestä ottamaan selkoa asiasta sekä
antamaan poutaa noille kuhnailijoille.
Ratsumiehet löysivät kuin löysivätkin puuttuvan sotilasosaston
mainitusta lehdosta. Miehet olivat laittaneet siellä koivujen
siimeksessä olonsa mahdollisimman mukavaksi. He olivat kulettaneet
sinne pari oluttynnyriä ja virittäneet pienen nuotion, jossa he
käristivät rasvamakkaroita. Kun sotilaat olivat Ahvenan saaristossa
teurastaneet anastamiaan raavaita, olivat he valmistaneet
suuremman joukon makkaroita, joita oli eväinä miltei joka miehen
repussa. Tämän omaan rauhaansa vetäytyneen osaston miehet
olivat yhteisestä sopimuksesta tyhjentäneet reppunsa samaan
kasaan, niin että oluttynnyrien välissä oli kokonainen pino
houkuttelevia makkaroita. Se joka noppapelissä joutui tappiolle sai
tehtäväkseen pujotella tuosta yhteisestä kasasta makkaroita
vartaaseen sekä käristää niitä tovereilleen. Miehet olivat riisuutuneet
ylisilleen, noppanappulat kalisivat rummun pohjalla ja ahkerasti kulki
oluttuoppi kädestä käteen. Silmät haljakoina uisakoivat he täällä
kaikessa rauhassa ja piittaamatta mitään muun maailman menosta.
Ratsumiesten tulo sai heidät kuitenkin nopeasti jalkeille. Ja vieläkin
kiireempi tuli heille, kun läheiselle kunnaalle ilmestyi Uplannin
talonpoikain etujoukko jousineen ja kirveineen. Joutamatta muuta
kuin vaatteensa ja aseensa sieppaamaan lähtivät he päätä pahkaa
juoksemaan Gröneborgia kohti, päästen onnellisesti tovereihinsa
yhtymään.

36. Talonpoikain etujoukko, joka siihen saakka oli hiipinyt hyvin
varovasti, sai tuulta purjeisiinsa, nähdessään joukon suomalaisia
syöksyvän suinpäin pakoon. Huutaen ja menoten karkasivat he
lehtoon anastaakseen vihollisten leirin. Siinä tuokiossa olivat nuotio,
oluttynnyrit ja makkaraläjä saarretut.
"Kas, makkaroita!" huusi eräs, haihduttaakseen sitä noloutta, jota
saaliin vähyys oli heissä kaikissa synnyttänyt.
Hän otti yhden makkaroista keihäänsä kärkeen, mutta silloin
huudahti toinen:
"Elä hitossa kajoa, ne ovat suomalaisia!"
"Mitä, makkaroitahan nuo ovat!" sanoi ensimäinen hölmistyneenä.
"Niin, mutta ne ovat noitatempuillaan muuttaneet itsensä
makkaroiksi", väitti toinen. "Minä näin selvästi tullessamme, että ne
liikkuivat tuossa läjässä." Ensimäinen mies heitti makkaran maahan
ja siirtyi pari askelta taammas. Useat muut seurasivat hänen
esimerkkiään. Mutta Jöns Bulte, joka myöskin oli joukossa, astui sen
sijaan pari askelta eteenpäin ja pysähtyi ihan makkaraläjän ääreen.
Hän tunsi hetken tulleen, jolloin hänen sopi tovereilleen näyttää,
ettei hän ollut mikään pelkuri eikä siis sen vuoksi ollut jättänyt
suomalaisten päällikköä ampumatta.
"Mikä on kerran makkaraksi tehty, se on ja pysyy makkarana",
sanoi hän päättävästi, ojensi kätensä ja tarttui päällimmäiseen
kiekuraan.
Hän puristi sitä lujasti ja tultuaan vakuutetuksi, ettei se liikkunut
eikä pyristellyt, ummisti hän silmänsä ja haukkasi siitä aimo palan.

37. Saatuaan sen vaivalla niellyksi ja tunnettuaan, ettei siitä seurannut
mitään vatsanväänteitä, haukkasi hän toisen suupalan avoimin
silmin.
Toiset seurasivat melkein henkeä pidättäen hänen syöntiään. Kun
Jönsillä oli makkarasta enää tikku jälellä ja kun hän väriään
muuttamatta, huutamatta tai maassa kiemurtelematta yhä seisoi
omilla jaloillaan, siirtyivät he lähemmäs ja kävivät yksi toisensa
jälkeen käsiksi makkaroihin, jotka siinä tuokiossa hävisivät heidän
avaroihin eväsreppuihinsa.
Se olikin ainoa saalis, jonka Uplannin talonpojat saivat
suomalaisten leiristä. Sillä välin olivat laivat nostaneet ankkurinsa ja
poistuneet hiljalleen Ruotsin rannikolta, vieden mukanaan joukon
onnellisia rouvia ja neitosia, jotka monien seikkailujen jälkeen niin
odottamatta olivat päässeet omaisiinsa yhtymään.
Tämä onkin ainoa retki, jonka suomalaiset sotaisissa tarkotuksissa
ovat sitten pakanuuden päivien Ruotsin mantereelle tehneet. Tuon
uplantilaisten saaman sotasaaliin johdosta on historia antanut sille
leikillisen nimen makkararetki.
Sukuhaaransa viimeinen
Kun keskiviikkona, 7 p. marraskuuta 1599 oli Turun raastuvassa
luettu kuolemantuomio Arvid Stålarmille ja muille Turun linnan
toistamiseen antautuessa vangiksi joutuneille Suomen herroille,
kirjotti Juhana Fleming perjantaina vankihuoneessaan sisarelleen
seuraavan kirjeen:

38.     Rakkaalle sisarelleni, jalosyntyiselle neitsyelle Katariina
    Flemingille.
Rauhaa ja terveyttä Jumalalta kaikkivaltiaalta! Rakas sisko!
Kun tiedän sinua rakkaan äitimme ja Hebla-siskomme kanssa
pidettävän vartioituina siellä Tukholmassa, niin epäilen
suuresti, ettet ole vielä saanut kuulla meidän lailliselle
kuninkaalle uskollisten suomalaisten lopullisesta kohtalosta.
Mutta luulen kuitenkin, että te kerkeätte siitä jonkunlaisen
tiedon saada ennenkuin Olavi-vanhus, joka kaikissa näissä
vaiheissani on uskollisesti minua palvellut, ehtii tämän kirjeen
perille saattaa. Sen vuoksi rohkenen kertoa asiat
peittelemättä, tarvitsematta pelätä niiden äkkiyllätyksenä teitä
saavuttavan.
Tiedä siis, että alun toista kuukautta sitten täytyi meidän
jättää Turun linna herttualle sekä itse heittäytyä hänen
armoilleen. Siitä saakka olemme olleet suljettuina linnaan,
jonka porteilla ja käytävissä herttuan nihdit vartioivat.
Ainoastaan kerran olemme olleet muurien ulkopuolella,
nimittäin toissapäivänä, jolloin meidät vietiin kaupungin
raastupaan, missä meidän kanssamme käytiin oikeutta.
Vaikka eihän se ollut mitään laillista oikeudenkäyntiä, jota
meitä kohtaan harjotettiin; ainakaan me itse emme sitä siksi
tunnustaneet, sillä eihän meidän hyvin perusteltuja
puolustuksiamme otettu ollenkaan huomioon ja kaikesta näki,
että herttua oli jo ennalta päättänyt meidän kuolemamme ja
oikeutta istuttiin vain näön vuoksi. Ainakin näkyy herttua
päättäneen maanpinnalta hävittää isämme suvun. Tosin hän
kaksi viikkoa sitten, jolloin minut täällä linnassa saatettiin
hänen puheilleen, tarjosi minulle armoa, jos luopuisin

39. kuninkaasta ja rupeaisin hänen palvelukseensa. Mutta kun
minä en siihen suostunut ja lisäksi notkistin hänen edessään
vain toisen polveni, sanoen täyden polvistumisen säästäväni
Jumalalle ja kuninkaalle, julmistui hän uudelleen ja sanoi
näkevänsä, että minussa elää isäni henki. No niin, siitä hänen
todistuksestaan olin ylpeä ja käyn tyynenä kuolemaan, kun
tiedän sen tekeväni isäni poikana.
Kuolemaan — sillä samana päivänä julistettiin meille
kuolemantuomio ja tänä aamuna kävi herttuan tallimestari
vankihuoneissamme ilmottamassa, että tuomio pannaan
huomenna täytäntöön.
Kuinka monet muistot täyttävätkään päivittäin mieleni, sillä
onhan vankihuoneenani äitimme entinen arkihuone,
lounaiskulman holvikammio — lapsuutemme leikkisija pitkinä
talvipuhteina; viereisessä tornikammiossa vartioidaan Arvid
Stålarmia ja Akseli Kurkea ja sen takana, Juhana-herttuan
entisissä huoneissa, ovat velipuoleni Olavi sekä muut
osatoverini.
Kuinka alastomaksi tämä ennen niin kotoisa huone onkaan
linnan monissa viime vaiheissa riisuttu. Verhoton makuutila,
pari jakkaraa ilman patjoja ja pieni pöytä, jonka ääressä tätä
kirjotan — siinä kaikki! Mutta uuniseinällä näkyvät vielä ne
koukeroiset nimet ja vaakunat, joita me kerran väriliidulla
muovailimme. Näkyypä siellä vielä se kruunukin, jonka sinä
piirsit minun nimikirjainteni päälle.
Kruunu, hm! Mutta se tuo niin elävänä mieleeni
lapsuutemme ajoilta erään tapauksen, jota aamulla herättyäni
niinikään muistelin. Mutta tahdonpa kertoa asiat

40. järjestyksessään ja juurtajaksain, sillä onhan tämä viimeinen
kerta, jolloin edes hanhensulan välityksellä saan sinulle
jutella.
Kuten tiedät, vietin viime talven osaksi Kuitiassa, osaksi
Suitiassa ynnä muilla tiloillamme sekä väliin vierailuilla
Turussa. Kesäkuun alkupuolella alkoivat asiani olla jo siksi
kunnossa, että saatoin ajatella matkaa takaisin Puolaan sekä
sitten edelleen lännen maihin näkemään ja oppimaan. Niin
laskeusin eräänä iltana juhannuksen alla levolle siinä
mielessä, että vietän sillä kertaa viimeisen yöni rakkaassa, nyt
miltei autioksi jääneessä Kuitian linnassa. Kauan sain
kuitenkin vartoa unta, sillä oudot aavistukset ja omituinen
surkumieli täyttivät sydämeni, ja kun viimeinkin nukahdin,
vaivasivat minua levottomat unet. Ainakin pariin kertaan
luulen nähneeni isä-vainajamme, joka kulmat uhkaavasti
rypistettyinä kohotti minua kohti varottaen sormeansa.
Kun aamulla Kirsti-muori laittoi viimeisiä matkakapineitani
kuntoon, istuin minä kuninkaan kammion ikkunakomerossa ja
katselin ulos salmelle, samalla kun moninaiset lapsuuden
muistot tulvivat mielessäni. Silloin näin erään purjealuksen,
Turun suunnalta tullen, laskevan Kuitian laituriin. Siitä nousi
maalle pari vallasmiestä, joista toisen kohta tunsin Arvid
Stålarmiksi. Hän tuli minua tapaamaan ja hänen asianaan oli
saada minut jäämään tänne siksi kuin Suomen kohtalo
saadaan ratkaistuksi. Aluksi olin kerrassaan taipumaton hänen
tuumiinsa, mutta kun hän vetosi siihen, että minun läsnäoloni
on ehdottomasti hyödyksi kuninkaan asialle, sillä Fleming-
nimellä on Suomen aateliston kesken siksi mahtava ja
kokoava vaikutus, myönnyin minä vihdoin. Siten tuli minun

41. kohtaloni ratkaistuksi ja elämäni polku kääntyi tuona aamuna
kulkemaan mestauslavaa kohti.
Lähdin kohta Arvid Eerikin pojan seurassa Turkuun, missä
sittemmin olen ollut tähän saakka. Alussa, kuten koko viime
talvenkin, tunsin minä täällä itseni orvoksi ja vieraantuneeksi
karkeapintaisten ja jäykkien Suomen herrain parissa, sillä
olinhan jo ehtinyt perehtyä kokonaan toisenlaisiin tapoihin
iloisessa Puolan hovissa. Mutta ennen pitkää minä kuitenkin
pääsin heitä lähemmäs ja aloin samalla tuntea suurta
mieltymystä heihin sekä lämmintä turvallisuutta heidän
seurassaan. Minusta ikäänkuin pala palalta lohkeili pois
muukalainen verho, samalla kun alkuperäinen
suomalaisuuteni otti oikeutensa takaisin. Kun nyt muistelen
puolalaisia ja muita, joiden seurassa elin kuninkaan hovissa,
tuntuvat he minusta kovin vierailta, ja jos asiamme täällä
olisivat päättyneet toisin, niin tuskinpa olisin sinne enää
palannutkaan. Täällä olisin elänyt isäni perillisenä ja ajan
pitkään kenties muuttunut yhä enemmän hänen
kaltaisekseen. Sillä tässä Suomen luonnossa ja kansan
luonteessa on jotakin, joka tekee ihmiset karkeiksi ja koviksi,
mutta säilyttää ne sydämeltään lämpiminä ja rehellisinä. Niin
että kuka vain jaksaa kaivautua meidän paksun kuoremme
läpi, tulee aina viihtymään meidän parissamme.
Minä jäin siis tänne Suomeen, vaikuttaakseni vointini
mukaan kuninkaan asian hyväksi, ja se tuli merkitsemään
nuoren elämäni pikaista päättymistä. Kuinka raskaalta
tuntuikaan alussa tietoisuus, että minun on yhtäkkiä jätettävä
kaikki ne elämän riemut ja ihanuudet, joista yhdessä olimme
uneksineet! Pari ensimäistä päivää minä elin mitä synkimmän

42. epätoivon ja ihmisvihan vallassa. Mutta kuinka pian sitä
ihminen tottuukaan mihin hyvänsä! Nyt olen jo täydellisesti
alistunut Jumalan tahtoon sekä siinä määrin perehtynyt
kuoleman ajatukseen, että tieto eloon jäämisestäni tuntuisi
oudolta, melkein vastenmieliseltä.
Eilen minua vielä elämä kangastuksillaan houkutteli ja
silloin minä pyysin sukulaistamme, kreivi Maurits
Leijonhufvudia, joka on yksi herttuan lähimpiä miehiä,
rukoilemaan herttualta minun henkeäni. Hän täyttikin
pyyntöni, mutta ilman mitään tuloksia; herttua oli pysynyt
järkähtämätönnä. No niin, nyt en siinä suhteessa enää mitään
odota, vaan koetan valmistautua autuaalliseen kuolemaan.
Viime yönä näin unissani teidät kaikki ynnä isävainajamme.
Olimme Kuitiassa ja siellä vietettiin ikäänkuin hääjuhlaa. Kun
sitten aamulla herättyäni muistelin tätä unta, palautui äkkiä
mieleeni eräs hetki, jolloin me kaikki, paitsi Hebla-siskoamme,
olimme koolla tässä samassa huoneessa. Isämme oli jo silloin
Suomen ylimmäinen käskynhaltija ja hänen sekä herttuan
välit olivat niihin aikoihin alkaneet kiristyä. Hän oli juuri
palannut Pikkalasta uutta laivastoansa tarkastamasta ja
päivällisen jälkeen tuli meidän pariimme hetkeksi juttelemaan,
sillä jostakin syystä hän oli tavallista paremmalla tuulella.
Elävänä palautui mieleeni hänen ja äitimme välinen
keskustelu, vaikka minä en sitä erikoisesti kuunnellutkaan,
vaan istuen jakkaralla äitimme jalkojen juuressa autoin sinua
nukkesi pukemisessa.
"Mitä sinä lopultakin arvelet nuoresta kuninkaastamme?"
kysyi äitimme ja hetken kuluttua vastasi siihen isä aivankuin

43. itsekseen puhellen: "Hm, totta puhuakseni minä en anna
hänelle kovinkaan suurta arvoa; hän on saamaton ja nahjus.
Toista on miehekseen hänen setänsä, herttua". — "Ja
kuitenkin sinä olet jyrkästi asettunut häntä vastaan",
huomautti äitimme. Kireämmällä äänellä vastasi tähän isä:
"Miksi hän tahtoo sekaantua meidän suomalaisten asioihin!
Me tahdomme hoitaa täällä itse omat asiamme ja tehdä niistä
tilin ainoastaan kuningas Sigismundille, kunnes —". Isä
vaikeni siinä äkkiä ja äitimme käänsi nopeasti kuin
säikähtyneenä katseensa häneen. Tällöin kohotin minäkin
pääni ja katsoin ylös heidän puoleensa. Isän silmissä paloi
omituinen tuli, joka yhtäkkiä tarttui äidinkin silmiin, samalla
kun hän minun tukkaani silitellen lausui: "Niin, Klaus, miksi se
ei voisi istua tässäkin!"
Silloin en käsittänyt heidän silmäyksiään enkä äitini sanoja,
kunnes nyt aamulla tuota kohtausta muistellessani minulle
yhtäkkiä selvisi, että he tarkottivat Suomen kuningaskruunua,
itsenäisen Suomen kuningaskruunua. Oli kuin se hehkuva
innostus, mikä tuona hetkenä varmaankin oli syttynyt
vanhempaimme sielussa, olisi yhtäkkiä tällä myöhäisellä
hetkellä tarttunut minuunkin, sillä rintaa avartavina alkoivat
omituiset tunteet myllertää mielessäni ja voimakas
elämänhalu leimahti vielä kerran liekkiin. Mutta — juuri silloin
astui herttuan tallimestari huoneeseen ja ilmotti, että
kuolemantuomio pannaan huomenna täytäntöön!
Mutta minun täytyy rientää lopettamaan, sillä luokseni
saapuu juuri mestari Gregorius ja minun on valmistautuminen
ripitykseen. Viimeinen hyvästijättöni äidillemme sisältyy
testamenttiini, jonka Olavi-vanhus on Jumalan avulla

44. toimittava perille samoinkuin tämän kirjeen ynnä sormukseni.
— Niin totta kuin tiedän sinun rukoilevan minun sieluni
autuuden puolesta, niin totta pyydän sinua nyt olemaan liioin
murehtimatta, vaan muistamaan että minä kuolen isämme
poikana ja että me saamme kerran vielä tavata. Siinä toivossa
ja Vapahtajaansa turvaten lausuu sinulle hyvää yötä
veljesi Juhana.
* * * * *
Siltä ajalta säilyneiden kertomusten mukaan oli tapausten kulku
tuomion täytäntöönpanopäivänä seuraava:
Lauantaina, marraskuun 10 p:nä v. 1599 oli tyyni ja kirkas ilma.
Yöllä oli ollut joltinenkin pakkanen, niin että Aurajoki ja linnan selkä
kimalteli ohuessa jäässä. Puihin ja nurmikoille oli asettunut kuuraa,
mikä auringon yletessä kuitenkin suli pois. Kullattu pallo
tuomiokirkon tornin huipussa loisti ja välkehti kuin sula metalli,
Kakolanvuoren ja Luostarimäen tuulimyllyt ojentelivat siipiään kuin
jotakin odottaen ja Korpolaisvuorella, edellisen piirityksen jäleltä
jääneen patterin harjalla, näkyivät seivästen neniin pistettyinä
Kastelholman päällikön Salomon Illen ja hänen kuuden
onnettomuustoverinsa kelmentyneet päät; ne oli jo toista kuukautta
sitten asetettu sinne kamotteeksi Arvid Stålarmille ja hänen
miehilleen, jotka urheasti puolustivat linnaa. Kaikki arkitoimet
näyttivät kaupungissa pysähtyneen ja odottelevia väkijoukkoja
liikehti linnan ja kaupungin välisellä tiellä.
Kun auringon asema ilmotti päivän yhdennentoista hetken
alkaneen, aukeni linnanportti rämisten ja narahdellen ja ulos marssi
lippukunnallinen sotilaita herttuan tallimestarin, Anders Niilonpojan

45. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankbell.com