Interdisciplinary Perspectives on Social Sciences 1st Edition Georgeta Raţă

Interdisciplinary Perspectives on Social
Sciences 1st Edition Georgeta Rann download
https://ebookgate.com/product/interdisciplinary-perspectives-on-
social-sciences-1st-edition-georgeta-rata/
Get Instant Ebook Downloads – Browse at https://ebookgate.com

Get Your Digital Files Instantly: PDF, ePub, MOBI and More
Quick Digital Downloads: PDF, ePub, MOBI and Other Formats
Perspectives on Gratitude An interdisciplinary approach
1st Edition David Carr
https://ebookgate.com/product/perspectives-on-gratitude-an-
interdisciplinary-approach-1st-edition-david-carr/
Technology for Facilitating Humanity and Combating
Social Deviations Interdisciplinary Perspectives 1st
Edition Miguel Vargas Martin
https://ebookgate.com/product/technology-for-facilitating-
humanity-and-combating-social-deviations-interdisciplinary-
perspectives-1st-edition-miguel-vargas-martin/
Justice Interdisciplinary Perspectives Klaus R. Scherer
https://ebookgate.com/product/justice-interdisciplinary-
perspectives-klaus-r-scherer/
Christology and Scripture Interdisciplinary
Perspectives 1st Edition Angus Paddison
https://ebookgate.com/product/christology-and-scripture-
interdisciplinary-perspectives-1st-edition-angus-paddison/

Kierkegaard s Influence on the Social Sciences 1st
Edition Jon Stewart (Ed.)
https://ebookgate.com/product/kierkegaard-s-influence-on-the-
social-sciences-1st-edition-jon-stewart-ed/
Contemporary Turkey at a Glance Interdisciplinary
Perspectives on Local and Translocal Dynamics 1st
Edition Kristina Kamp
https://ebookgate.com/product/contemporary-turkey-at-a-glance-
interdisciplinary-perspectives-on-local-and-translocal-
dynamics-1st-edition-kristina-kamp/
Social Work Perspectives on Human Behaviour 1st Edition
Margarete Parrish
https://ebookgate.com/product/social-work-perspectives-on-human-
behaviour-1st-edition-margarete-parrish/
Emotions and Care Interdisciplinary Perspectives 1st
Edition E. Pulcini (Editor)
https://ebookgate.com/product/emotions-and-care-
interdisciplinary-perspectives-1st-edition-e-pulcini-editor/
Skill Formation Interdisciplinary and Cross National
Perspectives 1st Edition Heike Solga
https://ebookgate.com/product/skill-formation-interdisciplinary-
and-cross-national-perspectives-1st-edition-heike-solga/

Interdisciplinary Perspectives
on Social Sciences

Interdisciplinary Perspectives
on Social Sciences

Edited by

Georgeta Ra , Hasan Arslan,
Patricia-Luciana Runcan
and Ali Akdemir

Interdisciplinary Perspectives on Social Sciences,
Edited by Georgeta Ra , Hasan Arslan, Patricia-Luciana Runcan and Ali Akdemir

This book first published 2014

Cambridge Scholars Publishing

12 Back Chapman Street, Newcastle upon Tyne, NE6 2XX, UK

British Library Cataloguing in Publication Data
A catalogue record for this book is available from the British Library

Copyright © 2014 by Georgeta Ra , Hasan Arslan, Patricia-Luciana Runcan,
Ali Akdemir and contributors

All rights for this book reserved. No part of this book may be reproduced, stored in a retrieval system,
or transmitted, in any form or by any means, electronic, mechanical, photocopying, recording or
otherwise, without the prior permission of the copyright owner.

ISBN (10): 1-4438-5579-0, ISBN (13): 978-1-4438-5579-2

TABLE OF CONTENTS

List of Tables .............................................................................................. xi

List of Illustrations ................................................................................... xiii

Foreword ................................................................................................... xv

Chapter One:
The Human Factor in Management and Marketing

Metaphors of Human Resources: Colours of Collars
Sümeyra Alpaslan-Daniúman ...................................................................... 3

Profitability, Growth and Size: The Case of Turkish Industrial
Companies
Hasan Ayaydin .......................................................................................... 11

Consumers’ Point of View on Brand Equity and Brand Extension
Strategies According to the Level of Consumer Innovativeness
Enes-Emre Baúar and Aysel ErcÕú ............................................................. 19

Validity of Company Bankruptcy Models: The Borsa Istanbul
Alper-Veli Çam ......................................................................................... 29

The Persuasive Power of Internet Advertising
Handan Çam .............................................................................................. 37

Talent Management: Organizations and Practices
Canan Çetin and Nursel Çetinkaya ............................................................ 45

Using Social Networks to Promote Global Brands among Romanian
Young People
Lia-Codrina Con iu and Manuela-Rozalia Gabor ...................................... 55

Table of Contents

vi
Applicability of the Kazuyiko Kurosawa Model to a Production Business
as an Effective Productivity Assessment and Evaluation Method
Orhan Elmaci, ùerafettin Sevim, Ahmet Özkan and Kadir Tutkavul ........ 63

An Investigation of the Level of Awareness of Taxpayers’ Rights
Ufuk Gencel and Burak Sari ...................................................................... 71

Extraversion and Neuroticism: How Personality Affects Employees’
Perceptions of Fit
Doruk Uysal-Irak ....................................................................................... 81

Effect of Feedback on Feeling-of-Knowing
Metehan Irak and Cansn Özgör ................................................................. 89

A Critical Approach to Privatization Policies in the Global Economy
and the Role of Cooperatives in the Privatization Process
Abdullah Ökcesiz ...................................................................................... 97

Changing the Meaning of “Control” Due to the Transformation
of the Labour Markets from Fordism to Post-Fordism
Hande ùahin ............................................................................................ 105

Employers’ Demand for Labour Force in Georgia’s Big Cities
Mzia Shelia .............................................................................................. 113

Impact of Customer and Technology Orientations on Performance
of New Product Development: A Study Based on Turkish
Manufacturers
Tulin Ural and Gözde-Gülin Otken ......................................................... 119

State Mechanism to Ensure Enterprise Competitiveness in Textile
and Clothing Industries: Use of International Experience for
Kazakhstan
Svetlana Yepanchintseva ......................................................................... 129

Concept of Leadership in Ancient History and its Effects
on the Middle East
Ercüment Yildirim ................................................................................... 137

Interdisciplinary Perspectives on Social Sciences vii
Chapter Two:
International Relations

Destination in the Middle of the Buzz
Gökçe Özdemir-Bayrak and Ferika Özer-Sari ......................................... 147

The Influence of International Relations on the Status
of the Ruthenians, their Language and Culture
Mihajlo Fejsa ........................................................................................... 157
The Italian Renaissance and the Origins of Totalitarian Thought
in Germany
Denis Forasacco ....................................................................................... 165
On the Concept of Diaspora
Kübra HÕdÕro÷lu ....................................................................................... 173

One Piece of the Kyrgyz Culture: The Epic of Manas
Vefa Kurban ............................................................................................ 179

Space and Politics: Changing of Social Activities in Tahrir Square,
Egypt
Usama Nassar .......................................................................................... 189

Administrative Reform in Thailand: Who Gets What?
Arunee Santhitiwanich and Bidhya Bowornwathana .............................. 199
Turkish Perceptions of the Euro-Zone Crisis and EU Normative
Power
Beyza-Ça÷atay Tekin .............................................................................. 207
2012 French and Greek Election Results: An Assessment
Nihat Yilmaz ........................................................................................... 215

The Importance of Comparison in Political Science
Nihat Yilmaz ........................................................................................... 221

Table of Contents

viii
Chapter Three:
Sociology

Expectations from the “Prodigal Son”: Metaphor as Methodology
Muhammad Tanweer Abdullah, Omar Zayyan Alsharqi
and Khadija Nowaira Abdullah ............................................................... 229

Divorce in Turkish Society: People’s Reasons and Opinions
about Getting Remarried
Fatma Arpaci and ùadan Tokyürek ......................................................... 241

Family Structure and Family Ties Depending on Generation
Hüsne Demirel and Gürcü Erdamar ........................................................ 251
Constitutional Role of Islam in Predominantly Muslim Countries
and Its Effects on Women’s Rights
Senem Ertan ............................................................................................ 261
Encounter Space and Transformation
Turgut Gümüúo÷lu ................................................................................... 271

Correlation between German and Croatian Legal Phraseology:
A Sociolinguistic Perspective
Ljubica Kordiü and Dubravka Papa ......................................................... 281

“Alternative” Modernisms in the Discourse on Postmodern
Roida Rzayeva Oktay .............................................................................. 293

Sociology of Language: Romanian
Bordei ‘Pit-House’
Georgeta Ra , Ioan Petroman and Cornelia Petroman ........................... 301

Christian Denominations Views on the Legalisation of Prostitution
Remus Runcan ......................................................................................... 307
Considering Everyday Life Practices as Tactics for a New Perspective
for German Turks
Gaye Gökalp-Yilmaz and Muammer Tuna ............................................. 315

Gender Problem of Moslem Woman in Turkey: What Is It, If Not
Feminism?
Yasemin Yüce-Tar ................................................................................... 325

Interdisciplinary Perspectives on Social Sciences ix
A Billet-Doux to the Stranger in the Mirror: Psychosocial Challenges
of the Post-modern Feminine?
Elisabeta Zelinka ..................................................................................... 335

Contributors ............................................................................................. 343

LIST OF TABLES

Table 1-1. Definitions of variables, expected signs .................................................14
Table 1-2. Descriptive statistics ..............................................................................14
Table 1-3. Table 1-3. Empirical results from estimations of growth models ...........15
Table 1-4. Canonical discriminant function, Wilks’ lambda values and
fundamental values ..........................................................................................23
Table 1-5. Construction matrix ...............................................................................25
Table 1-6. Test of ensemble average equality .........................................................25
Table 1-7. Ensemble averages .................................................................................26
Table 1-8. Classification results ..............................................................................26
Table 1-9. Z-score values of the companies operating in the food
sector .................................................................................................................32
Table 1-10. Z-score values of the companies in the service sector ..........................33
Table 1-11. Z-score values of the companies in the textile sector ...........................34
Table 1-12. Demographic characteristics of respondents ........................................39
Table 1-13. Using the internet .................................................................................39
Table 1-14. Attitudes toward internet advertising ...................................................40
Table 1-15. Model fit values ...................................................................................41
Table 1-16. Evaluation of hypotheses .....................................................................42
Table 1-17. Generational Theory: details of generations, their characteristics
and options to be offered at workplace .............................................................46
Table 1-18. Sample configuration ...........................................................................58
Table 1-19. Social networking sites used by subjects .............................................58
Table 1-20. Average means for purchasing power assessment ...............................59
Table 1-21. Results of the bivariate F
2
test ..............................................................61
Table 1-22. Analysis results of the arithmetic mean and standard deviation ...........77
Table 1-23. Results of one-way analysis of variance ..............................................78
Table 1-24. Frequency and percentage of participants’ awareness ..........................79
Table 1-25. Means, standard deviations, reliabilities, and inter-scale
correlations for measured research variables ....................................................85
Table 1-26. Effects of internal and external factors on strategic orientations ........ 123
Table 1-27. Effects of strategic orientations on NPD performance ....................... 125
Table 1-28. International background of government support of the textile and
clothing industries ............................................................................................ 133
Table 2-1. Meanings of the review rating range .................................................... 154
Table 2-2. Auto and xeno stereotypes in deliberations of Turkish political actors .... 212
Table 2-3. 2012 Presidential First Round Election Results - France Totals .......... 216
Table 2-4. 2012 Presidential Runoff Election Results - France Totals .................. 217
Table 2-5. Results of 2009 and 2012 general election ........................................... 218
Table 3-1. Demographic features of the participants (N=186) .............................. 243

List of Tables

xii
Table 3-2. Reasons for people to get divorced (N=186) ........................................ 244
Table 3-3. Effect of Gender on Getting Married Again ......................................... 247
Table 3-4. Descriptive statistics of family structure and family ties ...................... 254
Table 3-5. Comparison of family structure and family ties depending on age ..... 255
Table 3-6. Comparison of family structure and family ties depending on
education ......................................................................................................... 256
Table 3-7. Relationship between family structure and family ties ......................... 257
Table 3-8. Predominantly Muslim countries classified by constitutional role
for religion (Stahnke & Blitt, 2005) ................................................................ 264
Table 3-9. Descriptive statistics of women rights indicators in predominantly
Muslim countries (1990-2010) ........................................................................ 265

LIST OF ILLUSTRATIONS

Figure 1-1. Research model.....................................................................................23
Figure 1-2. Aspects of the regression model and standard regression loads ............42
Figure 1-3.
A Framework for attracting and retaining talent (Ready,
Hill & Cogner, 2008)
.....................................................................................49
Figure 1-4. Promotional influences .........................................................................59
Figure 1-5. Social networking sites attendance .......................................................60
Figure 1-6. Time spent on social networking sites ..................................................60
Figure 1-7. Distribution of respondents according to their answers provided
to the question, “The personnel of which category do you find most
difficult to employ?” ........................................................................................ 115
Figure 1-8. Distribution of the respondents according to their answers
provided to the question “Why can you not find suitable employees?” ........... 116
Figure 1-9. Distribution of the respondents according to their answers
provided to the question “Which challenges are you facing while
training-retraining your personnel?” ................................................................ 117
Figure 1-10. Conceptual framework: The effects of company’s internal and
external variables and strategic orientations on new product
development performance (Jeong, Pae & Zhou, 2006) .................................... 120
Figure 1-11. State mechanisms for ensuring enterprise competitiveness in
the textile and clothing industries ..................................................................... 133
Figure 2-1. Urban development for Tahrir Square (Egyptian Geographic
Society Maps, Egypt) ....................................................................................... 190
Figure 2-2. Visual image change in the square (Old issues of Alahram
newspaper, www.ahram.org.eg/pdf) ................................................................. 191
Figure 2-3. Current urban form and building uses of Tahrir square (U. N.) .......... 191
Figure 2-4. Diagram of protests in Tahrir Square in January 2011
(Google
Earth, adapted by U. N.) ................................................................................... 192
Figure 2-5. Quantitative analysis findings on the perception of negative and
positive social behaviour and activities in Tahrir Square (U. N.) ..................... 194
Figure 2-6. Distribution of activities in Tahrir Square (U. N.) .............................. 195
Figure 2-7. Types of activities in Tahrir Square (April 2013 by U. N.) ................ 195
Figure 2-8. Proposed activities and uses in Tahrir Square (U. N.) ........................ 196
Figure 2-9. Tahrir Square through history (1905, 1919, 1941, 1945 and 1969:
www.ahram.org.eg/pdf) (2011 and 2013: U. N.) .............................................. 197
Figure 3-1. Mean of women’s economic rights in religious and
non-religious states 1990-2010 (Scale: 0=worst 3=best) .................................. 266
Figure 3-2. Mean of women’s political rights in religious and non-religious
states 1990-2010 (Scale: 0=worst 3=best) ........................................................ 267

List of Illustrations

xiv
Figure 3-3. Mean of women’s social rights in religious and non-religious
States 1990-2010 (Scale: 0=worst 3=best) ....................................................... 267

FOREWORD
This book is a collection of essays concerned with society and the
relationships among individuals within the society. The essays are
circumscribed to the fields of economics, political science, and sociology.
Fifty-six researchers from ten countries and three continents present the
results of their research in an interdisciplinary approach.
Chapter One is dedicated to the role of the human factor in the
production, distribution, and consumption of wealth, at both micro- and
macro-economic levels. Microeconomics, where the unit of analysis is the
individual agent, is illustrated by essays on human resources (from a
rhetorical perspective), on consumers’ behaviour in Romania and Turkey
(from a marketing perspective—advertising, brand, global brand, new
product development), on talent (from a management perspective), on
taxpayers’ rights (from a biological psychology perspective), on
employees’ personality (from a psychological perspective), on feedback
(from a psychological perspective), and on the concept of leadership (from
a historical perspective). Macro-economics, where the unit of analysis is
an economy as a whole, is represented by essays on Turkish manufacturing
companies, on economic (Kazuyiko Kurosawa) and financial (the Istanbul
Stock Exchange) models, on privatisation policies in the global economy,
on control mechanisms in Post-Fordism, on the evolution of the labour
market in Georgia, on Turkish manufacturers, on enterprise competitiveness
in Kazakhstan. Most essays can be ranged into the positive economics
group (seeking to predict and interpret economic phenomena) while only a
few essays fall in the class of normative economics – ordering choices and
actions by some criterion (critical approaches to privatisation policies,
control mechanisms).
Chapter Two contains essays in which political science is represented
by one of its sub-disciplines—international relations. With the exception
of two essays with a strong theoretical nature (tackling with comparative
politics and diaspora), the essays in this chapter focus on the role of the
sovereign State from different perspectives—historical, social, socio-
political—in Egypt (the changing of social activities in Tahrir Square),
France (the 2012 presidential elections), Germany (the origins of the
totalitarian thought), Greece (the 2012 presidential elections), Serbia (the
status of a minority), Thailand (the administrative reform), and Turkey

Foreword

xvi
(accession to the European Union), and on the study of relationships
among countries from different perspectives—cultural (the status of the
Ruthenians in Serbia), historical (Kyrgyz epics), information technology
(buzz marketing in Turkey), literary (Kyrgyz epics), sociological (Italian
Renaissance-rooted totalitarian German thought).
Chapter Three deals with the sociology of culture (modernism and
post-modernism, everyday life practices as tactics for German Turks, the
post-modern feminine), sociology of the family (divorce in the Turkish
society, family structure and family ties in Turkey), sociology of language
(a diachronic approach of a Romanian word), sociology of law (legalisation
of prostitution, a sociolinguistic approach of legal phraseology), sociology
of religion (the gender issue of Moslem women in Turkey, Islam and
women’s rights, legalisation of prostitution). Two essays focus on the role
of social activity in the development of scientific knowledge (metaphor as
methodology, translation as encounter space).

The Editors

CHAPTER ONE
T
HE HUMAN FACTOR
IN
MANAGEMENT AND MARKETING

METAPHORS OF HUMAN RESOURCES:
COLOURS OF COLLARS
S
ÜMEYRA ALPASLAN-DANIùMAN

Introduction

The goal of this paper is to draw the attention of researchers towards
metaphors for human resources in the context of the economic
transformation of societies. The term “blue collar,” which identifies
manual labour workers, first appeared at the beginning of the 20
th
century.
The use of this term has increased the popularity of the contrasting term
“white collar,” referring to the class of administrative workers. With the
development of the service industry came more stereotypical female jobs
and the term “pink collar” has begun to be used. The growth of the
knowledge economy has created new jobs such as knowledge engineering
and information management, and the term “golden collar” has been
coined with reference to knowledge workers. Furthermore, the
development of environmental sectors of the economy has created “green
collar” workers. In this paper I present a framework structured on
economic evolution of the societal groups mentioned above and the effects
of this evolution on the transformation of human resources. As a
conceptual evaluation, I critically discuss whether the “collar” metaphors
can be accepted as indicators of transformation of human-resources
profiles in the context of the economic evaluation of those groups.
Economic Transformation of Societies
Large scaled factories were one of the metaphors for the socio-economic
structure of industrial society (Toffler, 1984) which were raised from these
forms (Harvey, 1975). Industrial society is defined by Raymond Aron
(1968) as a society that implies two important features. The first is as an
enterprise separating work from family (Grint, 1999) and the second is the
development of a complex technological division of labour through large-
scale industrial production (Harvey, 1975). Jobs were formalized as more
rational systems (Grint, 1999). Harvey (1975) underlines the unique features

Metaphors of Human Resources: Colours of Collars

4
of industrial societies, such as generation of complex, technologically based
structures of labour and increases of industrial activities in urban centres.
Modern industrial society has a high-level of anxiety about making money
but also has financial worries. Tocqueville summarizes industrial society
with the key words industry, trade and money (Aron, 1997). Conflicts and
wars between classes (Drucker, 1994) became one of the main features of
industrial society. The owners of the instruments of production and
workers were on opposite sides, struggling with each other (Aron, 1997).
Because of industrialization, unity of production and consumption was
destroyed. While producers focused on high profitability, wages and
incomes, low prices became the main issue for consumers (Toffler, 1984).
People do not only produce as individuals but also behave as members
of a society (Giddens, 1971). Change in societies based on increased
knowledge and globalization is sufficiently social, cultural and political to
cause lifestyles to evolve (Qureshi, 2006). Through the effects of new
dynamics in economy, social structure and dynamics, societies change
rapidly (Drucker, 1994). The main indicators of the transfer to a
knowledge society are developments in computer technology, production
and application of information (Hatch, 1997). Today, knowledge is the
most significant resource. In a knowledge society, the important issue is
the productivity of the non-manual workers, which requires the application
of stored knowledge (Drucker, 1994). According to Blumberg (1974), the
views of theories on post-industrial societies are generally similar and they
point out individual choices, new opportunities for personal interests and
high levels of education. The importance of information, books and
methodology instead of experience, apprenticeship and confidence has
increased and a transformation has been experienced on the aspect of
knowledge (idem, ibid.). Kumar claims that the core of the industrial
society is production; on the other hand, post-industrial society is based on
information (Kumar, 2004).
Metaphors of Human Resources: From Blue to Green
The scope of this study is based on the role of metaphors in social life. It
can be possible for people to understand and believe in linkages with the
new and unfamiliar and to have the ability of envisioning the world in a
new way by using metaphors (Kendall & Kendall, 2006). Metaphors gain
meaning by context and it is possible to analyse social phenomena by
investigating metaphors (Addleson, 1998). In this paper, metaphors are
understood as cognitive lenses used to make sense of situations (Kendall
& Kendall, 1993). The metaphors of human resources are both subject and

Sümeyra Alpaslan-Daniúman

5
medium in this discussion (Schmitt, 2000). It is discussed that colours of
collars can be accepted as indicators of the transformation of human
resource profiles. Collars as metaphors are seen as a phenomenon for
evaluation and for the interpretation of the mentioned transformation, and
in this way this paper may contribute to the functionality and importance
of metaphors on human resource literature. The aim of this study is to shed
light on the colours of collars as defining specific human resource profiles.
The colours of blue, white, pink, gold and green are the most popular ones
used to emphasize different socio-economic contexts:
1. Blue Collar as a Metaphor of Physical Labour: In the industrial
society, one of the main requirements for employees was technical ability.
In the organizational structure, the importance of administrative ability
increased towards the top positions while the importance of technical
ability increased towards the bottom. Weber used the machine metaphor
for defining organizational structuring in which employees were the cogs
of this mechanism (Weber, 2005; Fayol, 2005). The story of colours of
collars starts with the special protective clothing, coloured blue (Halle,
1984), of manual labourers. The blue collar metaphor was first used in
reference to trade jobs in 1924 in an Alden, Iowa newspaper, appearing in
the New York Times for the first time in 1945 (Wickman, 2012.)
According to Wickman, the meaning of blue colour was working class. It
was underlined particularly by etymologist Popik (in Kohn & Schooler,
1983) that blue-collar workers were mentioned in contrast to white colour
workers as early as 1924. Hence, the blue collar has been the symbol of
trades since, experiencing a growth of popularity after World War II.
Blue-collar workers work above all with substances or materials,
machines, tools, equipment or products (Kohn & Schooler, 1983), and the
jobs involve physical, dirty and often dangerous characteristics, tending to
be closely supervised with limited opportunities for development, growth
and upward mobility (Halle, 1984).
2. White Collar as a Metaphor of Professionalism: The role of service
sectors in employment has increased in the new social structure (Castells,
2000). Professionalism fundamentally began with industrial societies
(Toffler, 1984), and white collar has been used to describe office positions.
Hence, blue collar is the symbol of trades and white collar of
professionals, being defined as the work done or the people who work in
an office or another professional environment (Oxford Dictionary, 2013).
The term was first used for clerical, administrative and management
workers during the 1930s. In contrast to demanding blue-collar jobs,
white-collar workers principally work with data such as numbers, words,
symbols, ideas, concepts, information and knowledge. White-collar

Metaphors of Human Resources: Colours of Collars

6
workers are generally employed in resourceful jobs with challenging work
and more control (Van den Broeck et al., 2009).
3. Pink Collar as a Metaphor for the Female Workforce: Because of the
increased number of organizations, the employment of women has
increased and their roles in societies have changed (Toffler, 1984). In
general, the number of women entering the paid working population has
continued to increase since the post-war period. Theoretical questioning on
the basis and nature of women’s social positions may have begun earlier,
but issues about female contributions to working life began in the late
1960s and early 1970s (Bose & Rossi, 1983). According to Beneria and
Sen (1981), the role of women in economic development had been largely
ignored, but in 1970 Boserup attracted attention to a variety of subjects
that were systematically related to the role of women in economies.
Tzannatos (1999) underlines the significant adverse effects of inequalities
on welfare, suggesting the greater access of women to education and
training, equal pay and employment opportunities legislation, and a
taxation and benefit structure. Wickman (2012) underlines that in the late
1970s the term pink collar was popularized by the writer and social critic
Lauise Kappe Howe. The term was used for jobs perceived to be feminine,
such as nurses, secretaries and elementary school teachers. In addition,
Quinion (2013) claimed that the term was invented to describe the female
equivalent of blue-collar workers. McLaughlin (1983) defined offices as a
world of pink and white-collar workers because of expanding economies
and the rapidly growing service sector segment. In 1994, it was discussed
that women’s work trips were shorter than men’s were and their labour
market areas were smaller and their employment opportunities more
limited (Hanson & Pratt, 1994).
4. Gold Collar as a Metaphor of Knowledge: The version of human
labour in the new era comprises communication technology and
knowledge. Although Darwin and Marx improved their perspective from
the view of competition and struggle, today transformation in human life
must be evaluated from the view of communication, knowledge and
technology (Warner, 1999). Offices have become the new workplaces of
those categorized as working on more abstract issues, being the main
classification of knowledge workers (Toffler, 1984). Although countries
such as the US and the UK were based on labour for many years, today the
main dynamic of such developed countries is knowledge (Beniger, 1988).
The most permanent characteristic of information societies is their
organization around knowledge instead of the coordination of workers and
machines for production. The quality of the production and services is
more important than quantity. Actors of the new knowledge-economy era

Sümeyra Alpaslan-Daniúman

7
are scientists, professionals and engineers (Stehr, 1994). The heroes of the
new era are neither managers nor blue-collar workers, but those who
innovate and invent (Toffler, 1992). The term gold-collar was first used by
Robert Earl Kelley (1985) to describe knowledge workers at peak
performance, who demanded special benefits along with high payment.
Gold collars are defined by Wonacott (2007) as being experts in problem-
solving abilities, creativity, talent and intelligence, performing non-
repetitive and complex works. The reason for applying the term “gold” to
these workers is their feature of being highly skilled, which means
knowing several areas of a company’s work that are crucial to its
continuing profitability. In addition, the term “gold collar manager” is
used for those who supervise gold collar workers. Other terms for gold
collar are knowledge worker, new economy worker and professional
eclectics (Quinion, 2013).
5. Green Collar as a Metaphor for the Environment: The global
financial crisis caused a greater need to find a new economic growth
model for consumption and production practices. Intelligent and
innovative thinking identifies policies, measures and strategies for future
green growth. The paradigm of green growth has been catalyzed by the
efforts made within science and technology as well as by community and
environmental groups (Martinez-Fernandez et al., 2010). A green
economy is suggested as a cure for the current economic problems and a
way to address the issues of global warming. From this perspective, new
investments can be encouraged to create millions of new green jobs
(Michaels & Murphy, 2009). Green jobs are discussed by Jacobs (1994) as
the employment implications of an environmental policy. The term green
collar was first used in 1976 by Patrick Heffernan, and is defined as those
involved in the work of installing solar panels, weatherizing homes,
brewing biofuels, building hybrid cars and erecting giant wind turbines.
Lucy Blake (the chief executive of the Apollo Alliance) argued that the
green collar job is in essence a blue-collar job that has been upgraded to
address environmental challenges (Greenhouse, 2008). There are key
industries (renewable energy, energy efficiency, sustainable water
systems, biomaterials, green buildings and waste recycling) which promise
strong prospects of growth in numbers of green-collars (Pearce & Stilwell,
2008). There is no doubt that green-collar jobs are increasing (Greenhouse,
2008). According to Pinderhughers (2006), moving away from work
which pollutes the environment, towards more restorative work, will bring
significant changes and immediate benefits to workers, communities and
societies.

Metaphors of Human Resources: Colours of Collars

8
Conclusion
In this paper, blue, white, pink, gold and green collars are investigated as
the most popular human resource metaphors. The metaphorical usages
mentioned are discussed as symbols of socio-economic structures. It seems
that each economic progression causes a new human resource profile such
as manual workers, professionals, female workers, knowledge specialists
and workers for environmental protection. They can be accepted as the
increasingly important results of technical ability in the original industrial
society, the need for administrative and feminine workers in the service
sectors, the development of technology, knowledge and communication
and the green growth paradigm. The human resource of each aspect of
progress is known by the figurative usage of colours of collars. These
collar metaphors do not only symbolize the human resources but also the
main characteristics, priorities and requirements of economic structures.
Consequently, collar metaphors are not ordinary usages, they are the
outcomes of economic structures that shape and influence human
resources.
References
Addleson, M. (1998). Language of Possession and Participation: Traps,
Tropes and Trapezes of Organizational Discourse. Proceedings of the
Conference Held at the Management Centre King’s College. 1-42.
Aron, R. (1997). Industrial Society. Istanbul: Dergâh Publishing.
Beneria, L. & Sen, G. (1981). Accumulation, Reproduction and Women’s
Role in Economic Development: Boserup Revisited. Development and
the Sexual Division of Labour 7 (2): 279-298.
Beniger, J. R. (1988). Information Society and Global Science. Annals of
the American Academy of Political and Social Science 495: 14-28.
Blumberg, P. (1974). The Decline and Fall of the Status Symbol: Some
Thoughts on Status in a Post-Industrial Society. Social Problems 21
(4): 480-498.
Bose, C. E. & Rossi, P. H. (1983). Gender and Jobs: Prestige standings of
occupations as affected by gender. American Sociological Review 48
(3): 316-30.
Castells, M. (2000). The Rise of Network Society, the Information Age:
Economy, Society and Culture. Oxford: Wiley.
Drucker, P. (1994). Post-Capitalist Society. Istanbul: InkÕlâp Publishing.
Fayol, H. (2005). General and Industrial Management. Ankara: Adres
Publishing.

Sümeyra Alpaslan-Daniúman

9
Giddens, A. (1971). Capitalism and Modern Social Theory. Cambridge:
CUP.
Gold-collar Worker. (2013). Online:
http://www.worldwidewords.org/turnsofphrase/tp-gol1.htm.
Greenhouse, S. (2008). Millions of Jobs a Different Collar. The New York
Times.
Grint, K. (1999). Sociology of Work. Istanbul: Alfa Publishing.
Halle, D. (1984). America’s Working Man: Work, Home and Politics
Among Blue-Collar Property Owners. Chicago, IL: UCP.
Hanson, S. & Pratt, G. (1994), On suburban pink-collar ghettos: the spatial
entrapment of women? Annals of The Association of American
Geographers 84 (3): 500-502.
Harvey, E. B. (1975). Industrial Society. Toronto: Dorsey Press.
Hatch, M. J. (1997). Organization Theory. Oxford: OUP.
Heffernan, P. (1976). Jobs for the Environment: The Coming Green Collar
Revolution. In Jobs and Prices in the West Coast Region: Hearing
before the Joint Economic Committee, Congress of the United States.
Jacobs, M. (1994). Green jobs? The employment implications of
environmental policy. London: World Wildlife Fund.
Kelley, R. E. (1985). The Gold-Collar Worker: Harnessing the Brainpower
of the New Work Force. Reading, MASS: Addison-Wesley.
Kendall, J. E. & Kendall, K. E. (1993). Metaphors and Methodologies:
Living Beyond The System Machine. MIS Quarterly 17 (2): 149.
Kumar, K. (2004). From Post-Industrial to Post-Modern Society: New
Theories of the Contemporary World. Ankara: Dost Publishing.
Martinez-Fernandez, C., Hinojosa, C. & Miranda, G. (2009). Green Jobs
and Skills: The Local Labour Market Implications of Addressing
Climate Change. CFE/LEED, OECD.
McLaughlin, D. B. (1983). Electronics and the Future of Work: Pink and
White Collar Workers. Annals 470: 152-162.
Michaels, R. & Murphy, R. (2009). Green Jobs: Fact or Fiction? An
Assessment of the Literature. IER Institute for Energy Research.
Oxford Dictionary. (2013). Online: http://oxforddictionaries.com/.
Pearce, A. & Stilwell, F. (2008). Green Collar Jobs: Employment Impacts
of Climate Change Policies. Review Article. Journal of Australian
Political Economy 62: 121-137.
Pinderhughes, R. (2006). Green Collar Jobs: Work Force Opportunities, in
the Growing Green Economy. Race, Poverty and the Environment: 62-
63.

Metaphors of Human Resources: Colours of Collars

10
Qureshi, S. (2006). Why Is The Information Society Important to Us? The
World Summit on the Information Society in Tunis. Information
Technology for Development 12 (1): 1-5.
Schmitt, R. (2000). Systematic Metaphor Analysis as a Method of
Qualitative Research. Qualitative Report 10 (2), June 2000: 358-394.
Stehr, N. (1994). Knowledge Society. London: Sage.
Toffler, A. (1984). Third Wave. London: Bantam.
—. (1992). Yeni Güçler Yeni Soklar [Powershift: Knowledge, Wealth and
Violence at the Edge of the 21
st
Century]. Istanbul: AltÕn Kitaplar
YayÕnevi.
Tzannatos, Z. (1999). Women and Labour Market Changes in the Global
Economy: Growth Helps, Inequalities Hurt and Public Policy Matters.
World Development 27 (3): 551-569.
Van den Broeck, A., De Cuyper, N., Luyckx, K. & De Witte, H. (2009).
Employees’ job demands–resources profiles, burnout and work
engagement: A person-centred approach. Paper presented at the 14
th
European Congress of Work and Organizational Psychology, Santiago
de Compostella, Spain.
Warner, J. (1999). An Information View of History. Journal of the
American Society for Information Science 50 (12): 1125-1126.
Weber, M. (2005). Bureaucracy. Ankara: Adres Publishing.
Wickman, F. (2012). Working Man’s Blues: Why do we call manual
labourers blue collar? Online:
http://www.slate.com/articles/business/explainer/2012/05/blue_collar_
white_collar_why_do_we_use_these_terms.html.
Wonacott, M. E. (2007). Gold-Collar Workers. ERIC Digest.

PROFITABILITY, GROWTH AND SIZE:
THE CASE OF TURKISH INDUSTRIAL
COMPANIES
H
ASAN AYAYDIN

Introduction

Firm growth has been one of the most important topics studied in business
literature. A firm’s growth has appeared to be a multifaceted phenomenon,
since there are many variables that could affect it. Deterministic and
stochastic models have provided the theoretical basis to support the
different analyses conducted on this topic in the scientific literature. Gibrat
(1931) was the first to investigate firm growth patterns, his work resulting
in Gibrat’s Law, or the Law of Proportionate Effects (LPE). According to
the LPE, firm size has no systematic effect on the rate of firm growth.
Owing to the formulation of Gibrat’s Law, the literature on the topic of the
determinants of growth has greatly increased.
Industrialization is an essential process that forms the basis of socio-
economic development. The stone and soil-based industrial sector includes
ceramics, glass, cement, bricks, tiles and clay for construction work. This
branch of industry is the backbone of the construction industry in our
country and it has been since ancient times. The aim of our work is to
enhance the analysis of the variables influencing firms’ growth: thus, we
focus our investigation on the study of the effect of profitability and size
on firm growth. To estimate the relationship between growth and
profitabilityand in Turkish stone and soil-based industrial companies, I
use dynamic panel estimators. The present article is organized as follows:
following this introduction, the theoretical background of firms’ growth
and influencing factors are provided in Section 2; methodology is
presented in Section 3; and empirical analysis and conclusions are
presented in Section 4.

Profitability, Growth and Size in Industrial Companies

12
Theory and Literature
Firm growth and profitability have drawn a great deal of attention in the
literature. It is extensively believed that firm growth and profit rates are
related to each other (Goddard, Molyneux & Wilson, 2004). Growth of the
Fitter theory was presented by Alchian (1950). According to this theory,
fitness is depicted by the firm profit, and the profitable firms grow and
survive in the market while the other firms exit due to poor performance
(Kouser et al., 2012). Thus, if profit rates reflect the degree of fitness, it is
possible to predict that profitable firms will grow (Jang & Park, 2011).
Growth and profitability are both great concerns for the organization but
there is still no generalized relationship between them. Some researchers
argue that the profit of a firm has a positive effect on the growth (Goddard,
Molyneux & Wilson, 2004; Serrasqueiro, 2009; Jang & Park, 2011;
Mudambi & Swift, 2011; Kouser et al., 2012; Delmar, McKelvie &
Wennberg, 2013). Other studies (Reid, 1995; Hoy, McDougall &
D’Souza, 1992) found that profitability is negatively affected by growth.
Roper (1999) and Gschwandtner (2005) showed there is no relationship
between growth and profitability. Gibrat’s (1931) law is a reference point
for empirical studies of firm growth (Goddard, Molyneux & Wilson,
2009). Gibrat’s law implies that with a random growth process, the
expected growth rate is independent of a firm’s size and other identifiable
firm and industry characteristics. The issue of whether firm size has a
systematic influence on the growth rate of a firm has been the subject of
extensive investigation in empirical studies (Mukhopadhyay & Khalkhali,
2010). Empirical studies show mixed evidence about the relationship
between firm size and growth; some studies have found no relationship,
others have found a positive relationship (Mansfield, 1962; Utton, 1971).
Several studies have used Gibrat’s law to explain the firm size-distribution
of the large firms in the United States (Chesher, 1979; Vining, 1976).
Recent empirical studies have rejected Gibrat’s law and claimed that there
is an inverse relationship between firm growth and firm size (Geroski &
Gugler, 2004; Wilson & Morris, 2000; Mudambi & Swift, 2011; Garcia-
Manjon & Romero-Merino, 2012; Delmar, McKelvie & Wennberg, 2013).
These studies showed that small firms grow more rapidly than large firms.
The reason behind these studies is that small firms struggle to achieve
economies of scale. Small firms grow more rapidly than large firms while
the firms that have gained economies of scale cannot grow any further,
due to the reduction of cost to an absolute minimum level. The optimal
capital structure theory indicates that the negative effect of leverage on
growth enhances firm value because the leverage prevents managers from

Hasan AyaydÕn

13
taking on poor projects (Jang & Park, 2011). Opler and Titman (1994) and
Billett, King and Maurer (2007) found that sales growth is lower in firms with
higher leverage. Mudambi and Swift (2011) and Wu and Yeung (2012) found
that corporate debt had been linked to lower firm growth. The possible
catalyzing effect of liquidity on profitability, because of the greater possibility
of meeting short-term commitments, seems not to be sufficiently relevant for
greater liquidity to mean increased profitability. However, the possible
restrictive effect of liquidity on profitability, also seems insufficiently relevant
for greater liquidity to mean diminished profitability because of managers
investing in unprofitable projects (Serrasqueiro, 2009). Adams and Buckle
(2003) obtain a negative relationship between liquidity and profitability, unlike
Goddard, Tavakoli and Wilson (2005). Thus, in companies withn optimal
level of working capital, liquidity is expected to positively affect firm growth.
Otherwise, liquidity level adversely affects firm growth.
Methodology and Data
In a period where economic and financial behaviour is largely influenced
by past experiences and old patterns of behaviour, economic or financial
relations lagged values of the variables examined in the research model.
Thus, adding the lagged value as an explanatory variable is important to
research the model. Methodologically, to estimate the relationship between
growth, profitability, and size in Turkish stone and soil-based industrial
companies, I use dynamic panel estimators: system generalized methods of
moments. The dynamic panel model in eq. (1) requires instruments for the
endogenous transformed lagged dependent variable (Baltagi, 2005) and
other potentially endogenous explanatory variables. I use Blundell and
Bond’s (1998) generalized methods of moments estimators (System
GMM) methodology to estimate eq. (1). I estimate the following models:

Growth
it=œGrowth it-1+1Probabilityit+2Liquidityit+3Sizeit+

4Leverageit+viteq. (1)

where subscripts i and t indicate firm and time, respectively;
0 is common
to all recipient firms; Growth
i,t, is firm sale growth in the current period;
and Growth
i,t-1 is firm sale growth in the previous period. I use three
alternative probability measures (Roa, Roe and Ros) and two alternative
firm size measures (Size1 and Size2). Our study of the relationship
between probability, size and firms’ growth is developed for Istanbul
Stock Exchange (BIST)-based industrial companies listed in 22 stone and
soil from Turkey (2003-2012). All data was obtained from the public

Profitability, Growth and Size in Industrial Companies

14
disclosure platform (KAP) and Istanbul Stock Exchange (BIST). Table 1-1
shows definitions of variables, expected signs.

Table 1-1. Definitions of variables, expected signs

Variables Definition Expected
sign
Related studies
Growth the change the
firm’s sales
Jang & Park, 2011; Mudambi & Swift,
2011; Rahaman, 2011; Wu & Yeung,
2012; Delmar et al., 2013
Roa return on assets + Vijayakumar & Devi, 2011; Kouser et al.,
2012; Delmar et al., 2013
Roe return on equity + Hall & Weiss, 1967
Ros return on sales + Jang & Park, 2011;
Vijayakumar & Devi, 2011
Size1 the logarithm of a
firm’s total assets
+/- Hall & Weiss, 1967; Rahaman, 2011;
Kouser et al., 2012
Size2 the logarithm of
firm’s sales
+/- Samuels & Smyth, 1968;
Wu & Yeung, 2012
Liquidity current
assets/liabilities
+/- Goddard et al., 2005), Serrasqueiro, 2009,
Rahaman, 2011
Leverage Total debt/assets +/- Serrasqueiro, 2009; Mudambi & Swift,
2011; Wu & Yeung, 2012
Empirical Results
Table 1-2 provides descriptive statistics of all variables. The three
measures of probability do not differ during the entire period of 2003-
2012. During the entire period of 2003-2012, the mean value of Ros, Roa
and Roe are 0.047, 0.049 and 0.069, respectively. As can be seen from
Table 1-1, I get similar pictures for firm size from the two alternative
measures. Size1 variable is a value between “5.4” and “14.3”. Size 2
variable is a value between “4.6” and “10.3”.

Table 1-2. Descriptive statistics

Variables Obs. Mean Std. Dev. Min Max
Growth 1131 0.572 3.997 -1 129.68
Ros 1131 0.047 0.615 -10.05 1.318
Roa 1131 0.049 0.081 -0.49 0.367
Roe 1131 0.069 6.744 216.72 6.833
Liquidity 1131 1632.46 54811.34 0.165 184334
Size1 1131 8.15 0.705 5.424 14.394
Size2 1131 7.72 0.799 4.633 10.387
Leverage 1131 0.332 0.201 -0.396 1.236

Hasan AyaydÕn

15
Table 1-3 reports the empirical results from our estimations of firm
growth, modelled by (eq. 1). All coefficients on firm-specific variables
have expected signs. The results of the entire model (Model 1a, b, c, d and
e) are parallel largely.

Table 1-3. Empirical results from estimations of growth the models

Variables Model 1a Model 1b Model 1c Model 1d Model 1e
Growtht-1 -0.025**
(0.032)
-0.026**
(0.037)
-0.025**
(0.047)
-0.025**
(0.030)
-0.026**
(0.036)
Ros 0.298*
(0.069)
0.256*
(0.077)

Roa 2.68***
(0.000)

Roe 0.003*
(0.093)
0.004*
(0.091)
Liquidity 0.0011***
(0.000)
0.0014***
(0.000)
0.0016***
(0.000)
0.0015***
(0.000)
0.0011***
(0.000)
Size1 -0.098***
(0.000)
-0.065***
(0.000)
-0.101***
(0.000)

Size2 -0.120***
(0.000)
-0.125***
(0.000)
Leverage -0.616***
(0.008)
-0.942***
(0.000)
-0.197
(0.282)
-0.662***
(0.000)
-1.036***
(0.000)
AR(1)
AR(2)
0.000
0.288
0.000
0.580
0.000
0.804
0.000
0.126
0.000
0.337
Wald chi2

801042.54 786775.71 779769.69 667631.33 693704.33
F Prob. 0.000 0.000 0.000 0.000 0.000
Observations

1053 1053 1057 1057 1053
Firms 22 22 22 22 22
Instruments 883 883 885 885 883
Robust SEs of coefficients is reported in parentheses. *, ** and *** indicate the
coefficient significant at the 10, 5 and 1% levels, respectively.

The study reveals that profitability and liquidity have a strong positive
relationship with the growth of the firm; however, size and leverage have a
negative impact on the firm growth.
Conclusion
The three alternative probability variables are statistically significant in all
of the models. The results show that firm growth is significantly and
positively associated with firm profitability. This finding is consistent with
the Fitter growth theory that was presented by Alchian (1950) that the
profitable firms grow and survive in the market while other firms exit due

Profitability, Growth and Size in Industrial Companies

16
to poor performance. Thus, it can be said the that theory is true for Turkish
companies of the stone and soil-based industry. The coefficient on
liquidity is negative and statistically significant, meaning that stone and
soil-based industry companies reached an optimal working capital. Size1
and Size2 have negative signs in all growth regressions. This finding is not
consistent with Gibrat’s (1931) law. The results show that small firms
grow more rapidly than large firms because small firms struggle to achieve
economies of scale. Small firms grow more rapidly than large firms while
the firms that have gained economies of scale cannot grow further, due to
the reduction of cost to a minimum level. The leverage has negative signs
in all growth regressions. The negative influence of leverage suggests that
an increase in firm leverage level brings about a decrease in firm growth.
This finding appears to be consistent with the optimal capital structure
theory that indicates that the negative effect of leverage on growth
enhances firm value because the leverage prevents managers from taking
on poor projects. Thus, it can be said that stone and soil-based industrial
companies cannot reach an optimal capital structure, due to inefficient
investment areas in which they invest without benefiting from the positive
impact of leverage. Empirically, all our results are consistent with the
previous empirical evidence. Academically, this study contributes to the
existing literature and shows that the relationship between growth and
profit rates could differ depending on the lag structure of the tested
models. As explained earlier, this study made a unique contribution in
addressing the analysis issues embedded in the growth studies by using
dynamic panel system GMM estimator. The results of this study provide
managerial implications for the stone and soil-based industrial companies.
The results indicated that profitable restaurant firms could grow. Profitable
firms, small firms, firms that reach an optimal level of working capital and
optimal capital structure, can be said to have grown faster than other
companies. If you want your company to grow, as a manager you should
seek, increasing profitability, reaching economies of scale, an optimal
capital structure level, and reaching the optimal level of working capital
level due to the evidence that firms in these conditions grow faster than
other companies.
References
Adams, M. & Buckle, M. (2003). The Determinants of Corporate
Financial Performance in the Bermuda Insurance Market. Applied
Financial Economics 13: 133-143.

Hasan AyaydÕn

17
Alchian, A. (1950). Uncertainty, evolution, and economic theory. The
Journal of Political Economy 58: 211-221.
Baltagi, B. (2005). Econometric Analysis of Panel Data. Place: John
Wiley & Sons LTD.
Billett, M., King, T. & Mauer, D. (2007). Growth opportunities and the
choice of leverage, debt maturity, and covenants. Journal of Finance
62: 697-730.
Blundell, M. & Bond, S. (1998). Initial Conditions and Moment
Restrictions in Dynamic Panel Data Models. Journal of Econometrics
87: 115-143.
Chesher, A. (1979). Testing the Law of Proportionate Effect. Journal of
Industrial Economics 27 (4): 403-411.
Delmar, F. McKelvie, A. & Wennberg, K. (2013). Untangling the
relationships among growth, profitability and survival in new firms.
Technovation. In Press.
Garcia-Manjon, J. V. & Romero-Merino, M. E. (2012). Research,
development, and firm growth. Empirical evidence from European top
R&D spending firms. Research Policy 41: 1084-1092.
Geroski, P. & Gugler, K. (2004). Corporate growth convergence in
Europe. Oxford Economic Papers 56: 597-620.
Gibrat, R. (1931). Les Inegalites Economiques. Paris: Librairie du Recueil
Sirey.
Goddard, J., Molyneux, P. & Wilson, J. (2004). Dynamics of growth and
profitability in banking. Journal of Money, Credit and Banking 36:
1069-1091.
Goddard, J., Tavakoli, M. & Wilson, J. (2005). Determinants of
Profitability in European Manufacturing and Services: Evidence from a
Dynamic Panel Data. Applied Financial Economics 15: 1269-1282.
Goddard, J., Tavakoli, M. & Wilson, J. (2009). Sources of variation in
firm profitability and growth. Journal of Business Research 62: 495-
508.
Gschwandtner, A. (2005). Profit Persistence in the ´Very` Long Run:
Evidence from Survivors and Exiters. Applied Economics 37: 793-806.
Hall, M. & Weiss, L. (1967). Firm size and profitability. The Review of
Economics and Statistics 49: 319-331.
Hoy, F., McDougall, P. P. & D’Souza, D. E. (1992). Strategies and
environments of high-growth firms. In D. L. Sexton & J. D. Kasarda
(Eds.), The state of the art of entrepreneurship. Boston: PWS-Kent.
341-357.

Profitability, Growth and Size in Industrial Companies

18
Jang, S. C. & Park, K. (2011).Inter-relationship between firm growth and
profitability. International Journal of Hospitality Management 30:
1027-1035.
Kouser, R., Bano, T., Azeem, M. & Hassan, M. (2012). Inter-Relationship
between Profitability, Growth and Size: A Case of Non-Financial
Companies from Pakistan. Pakistan Journal of Commerce & Social
Sciences 6 (2): 405-419.
Mansfield, E. (1962). Gibrat’s Law, innovation, and the growth of firms.
Am Econ Rev 52: 1023-51.
Mudambi, R. & Swift, T. (2011). Proactive R&D management and firm
growth: A punctuated equilibrium model. Research Policy 40: 429-
440.
Mukhopadhyay, A. & Khalkhali, S. A. (2010). Profitability Performance
and Firm Size-Growth Relationship. Journal of Business & Economics
Research 8 (9): 121-126.
Opler, T. C. & Titman, S. (1994). Financial distress and corporate
performance. The Journal of Finance 49: 1015-1040.
Rahaman, M. M. (2011). Access to Financing and Firm Growth. Journal
of Banking & Finance 35: 709-723.
Reid, G. C. (1995). Early life-cycle behaviour of micro-firms in Scotland.
Small Business Economics 7: 89-95.
Roper, S. (1999). Modelling Small Business Growth and Profitability.
Small Business Economics 13: 235-252.
Samuels, J. & Smyth, D. (1968). Profits, variability of profits and firm
size. Economica 35: 127-139.
Serrasqueiro, Z. (2009). Growth and profitability in Portuguese
companies: a dynamic panel data approach. Economic Interferences 9:
565-573.
Vijayakumar, A. & Devi, S. S. (2011). Growth and profitability in Indian
Automobile Firms-An analysis. Journal for Bloomers of Research 3
(2): 168-177.
Vining, D. R. (1976). Auto-correlated Growth Rates and the Pareto Law:
A Further Analysis. Journal of Political Economy 84 (2): 369-80.
Wilson, J. & Morris, J. E. (2000). The size and growth of UK
manufacturing and service firms. The Service Industries Journal 20
(2): 25-38.
Wu, X. & Yeung, C. K. (2012). Firm Growth Type and Capital Structure
Persistence. Journal of Banking & Finance 36
: 3427-3443.

CONSUMERS’ POINT OF VIEW ON BRAND
EQUITY AND BRAND EXTENSION STRATEGIES
ACCORDING TO THE
LEVEL OF CONSUMER
INNOVATIVENESS
E
NES EMRE-BAùAR AND AYSEL ERCIù

Introduction

The survival of brands depends on their ability to innovate. Internalizing
these innovations is related to the innovativeness of a target group.
Because of this, it is a factor that raises the chance of success for the firms
who consider innovativeness while applying brand strategies.
The most valuable property of current firms is their brands. Because of
this value, it makes brand management necessary for constituting and
maintaining brands while increasing brand power. An important advantage
of having a strong brand is to ease the acceptance of a new product, which
is produced by using that brand name. Brand extension has become a
common strategy with new products since it decreases the consumer’s risk
and considerably reduces the costs of marketing promotion programs. The
concept of brand extension is described as using current brand names to
enter new product categories. The basic logic underlying producing a new
product under a well-known brand name is to provide consumer
perceptions of confidence and similarity by using the positive features of
the brand (Keller & Aaker, 1992).
Strong brands have high brand values. The brands with high values
also have high brand loyalty, recognition, quality perception and
association. Many firms can be seen taking advantage of these assets while
putting new products or services on the market. Brand extension is the
leading strategy which businesses use to benefit from their brand values.
Research shows that new product development costs have significant risks
because they are high and there is no guarantee of the return of expenses.
However, brand extension strategy has been shown to significantly lower
costs and to increase the market success of new products.

Brand Equity and Brand Extension Strategies

20
Consumer Innovativeness
Consumer innovativeness is the tendency of purchasing new products or
brands which are quite different from former preferences and form of
consumption (Steenkamp, Hofstede & Wedel, 1999). When examining the
literature, the concept of consumer innovativeness held in studies is seen
to be discussed in three different ways. These are natural innovativeness or
innate innovativeness, which is a general personality trait; interest-specific
innovativeness; and the innovativeness which is known as performed
behaviour or innovative behaviour. In this study, the significance of the
natural innovativeness aspect of the concept of consumer innovativeness is
discussed.
Innate Innovativeness
Midgley and Dowling (1978) are among those who first described innate
innovativeness as a generalized personality trait. They stated in their
research that innovativeness was a function of dimensions of human
personality and that members of a society had more or less innovativeness.
Innate innovativeness is the tendency of purchasing a different and new
product or brand in preference to consumption patterns that remain quite
the same (Steenkamp,
Hofstede & Wedel, 1999). According to Roehrich
(2004), such a tendency can be defined through four different concepts: (1)
stimulation need, (2) novelty seeking, (3) independence toward others’
communicated experience, and (4) need for uniqueness.
Brand Equity
Brand equity is the supplementation of assets and liabilities, which are
based on the name, shape, design and symbol of the brand, to the goods
and services offered to customers (Erdil & Uzun, 2010). These assets and
liabilities, which are the basics of brand equity, are related to the name or
indicators of brand. In the case that brand name or symbol is changed, the
assets and liabilities can partially or wholly be affected (Aaker, 1991). The
concept of brand equity is explained by approaches which are based on
finance or consumer behaviour and in which both of these approaches are
used together. The assets such as the building, machine, or stock of a
company, which puts its branded products on market, constitute its
financial-based brand equity. When explaining brand equity with a
consumer behaviour-based approach, consumers’ attitudes and behaviours
towards the brand are considered; that is, brand equity means that the

Enes Emre-Baúar and Aysel ErcÕú

21
unique, strong and positive sides related to the brand are explained by
consumer perspective (Lee, Lee & Kamakura, 1996). In reviewing the
research, the variables constituting brand equity are classified in four
categories (Aaker, 1991; Yoo, Donthu & Lee, 2000). These categories are
the perceived quality, brand loyalty, brand awareness, and brand
associations.

Perceived Quality

The perceived quality is the consumer perception, which is related to the
general quality or superiority of the brand compared to its competitors, in
line with the aim of the product or service (Han, 1998). According to
Aaker (1991), brands with high-perceived quality create a reason for
purchasing for consumers since the brands become distinct from the
similar.

Brand Loyalty

There is brand loyalty when a consumer has positive feelings about the
brand, buys it more often than other brands and uses it for a long time
(OdabaúÕ & BarÕú, 2002). Consumers’ thinking that they buy a higher
quality product of a certain brand for a lower price makes them loyal to
that brand. The consumers who feel brand loyalty add value to the brand
by repurchasing the products of the same brand (Farguhar, 2000).

Brand Awareness

The basic recognition of a brand can be provided by creating brand
awareness. Awareness leads to the brand sticking in a consumer’s mind
(Erciú, YapraklÕ & Can, 2009). Because of this, it can also be described as
a consumer’s ability to recognize and remember a brand.

Brand Associations

Brand associations are the group of concepts and properties to which the
consumers refer when thinking of the brand. These associations are
effective in that the properties related to the brand are stuck in consumers’
minds and remembered by them.

Brand Equity and Brand Extension Strategies

22
Brand Extension
The effort to use a successful brand name in a new product or service is
called brand extension (Kotler, 2010). Aaker and Keller (1990) describe
the concept of brand extension as the use of current brand names to enter
new product categories or classes. The basic logic underlying the
production of a new product by a well-known brand name is to provide
consumer perceptions of confidence and similarity by using the positive
features of the brand in a new product category (Han, 1998). Businesses
benefit from brand equity, which is one of their most valuable assets, when
offering new products and services. Firms use brand extension strategies
to benefit from this equity (Marangoz, 2007). The firms making brand
extension by using current brand equity gain a number of advantages and
thus they decrease the risks related to constituting new products (Phang,
2004). Well-run brand extension strategies not only offer new sources of
income but also help in constituting brand equity by making the brands
meaning stronger. Successful brand extensions satisfy the current
customers of the firm and lead the firm to gain new customers. This brand
extension raises the brand equity (Davis, 2002).
Aim of the Study
The aim of the study is to establish whether there are differences in
consumers’ points of view on brand equity and brand extension strategies
according to the level of their innovativeness. Accordingly, this study
points out which brands are internalized by which type of consumers
(innovative and non-innovative) when two technology brands with high
and low brand equity apply a brand extension strategy compatible with the
main brand (the idea of opening an airline company). The brands in our
study are called brand A and brand B.
Model and Hypotheses of the Research
The model of the research is shown in Figure 1-1 and the hypotheses in
Table 1-4. In accordance with the aim and model of the research, the
outcome is as follows:

- H1: There is a difference between the innovative and non-innovative
consumers’ perceptions of brand equity.

Enes Emre-Baúar and Aysel ErcÕú

23
- H2: There is a difference between the innovative and non-innovative
consumers’ acceptances of new products put on the market through
brand extension.

Brand equity
Perceived equity
Brand loyalty
Brand associations and awareness
Difference
Consumer
innovativeness

Brand extension No difference

Figure 1-1. Research model

Table 1-4. Canonical discriminant function, Wilks’ lambda values and
basic values

Wilks’ Lambda
Function
Test
Wilks’
Lambda
Chi-Square Df Significance
Level
1 0.799 96.321 8 0.000
Research Method
While selecting the technology brands in our study, 50 consumers were
pre-tested. In this test, 10 technology brands in the Turkish market have
been chosen. Next, the respondents have been asked to put in order the
brands they like the most and the least. At the outcome of the test, the two
most and least liked brands are used as the base. The survey method has
been used as a data collection tool in this study. The survey has been
responded to by academia working in three state universities in Turkey.
The survey is constituted by four sets of questions, and there are 45
questions in total. The six questions on the scale of innovation used by
Roehrich (1995) are asked in the first set of survey questions, the thirteen
questions on the scale of brand equity used by Yoo, Donthu and Lee
(2000) are asked in the second set of survey questions, and the single
question on the scale of brand extension used by Keller and Aaker (1992)
is asked in the third set of survey questions. The survey has been applied
to 550 people. However, because of the incoherent replies given to the
Function Basic
Value
Variant % Cumulative % Canonical
Correlation
1 0.252 100.0 100.0 0.448

Brand Equity and Brand Extension Strategies

24
reverse questions in the survey (the 11
th
and 24
th
questions of the survey),
115 survey forms were ignored and 435 survey forms were included in the
research. The data obtained from the survey were applied in a reliability
test, Z test and multiple discriminant analysis.
Data Analysis
The data gathered has been subjected to the Cronbach reliability test. The
results have been seen to have a high internal consistency (Consumer
Innovativeness: 0.859, Brand A Perceived Quality: 0.912, Brand A Brand
Loyalty: 0.873, Brand A Brand Associations and Awareness: 0.842, Brand
B Perceived Quality: 0.934, Brand B Brand Loyalty: 0.876, Brand B
Brand Associations and Awareness: 0.859). The relationship between the
demographic characteristics of the respondents and consumer
innovativeness has been analysed. Considering the relationship between
the demographic characteristics of the respondents and consumer
innovativeness, it is seen that there is a negative relationship between age
(-0.097, p<0.01) and consumer innovativeness. There is, however, a
positive relationship between income (0.161, p<0.01) and consumer
innovativeness. This result displays the innovative behaviours of
consumers who are young and have a high-income Z test has been applied
to determine the innovative and non-innovative consumers. In
consequence of Z test, the number of innovative respondents is 196, and
the number of non-innovative respondents is 216 (innovators>3.21; non-
innovators<2.96). Multiple discriminant analysis has been applied to
figure out whether there is a difference between the respondents’
perceptions of brand value and their attitudes towards the acceptance of
new products according to the levels of their innovativeness.
Correspondents’ levels of innovativeness constitute the criterion variable,
and their perceptions of brand equity and attitudes towards the acceptance
of new products constitute the predictor variable. As seen in Table 1-4,
canonical discriminant functions explain 100% of the total variant. The
canonical correlation of the function is 0.448. The 0.000 value of Wilks’
Lambda is 0.799 in the significance level. The function value is seen to be
statistically significant. Table 1-5 presents the Construction Matrix. When
analyzing the variables in Table 1-5, the research considers their absolute
values: the variables of brand associations and awareness of brand A,
brand extension of brand A, perceived quality of brand A, and perceived
quality of brand B are seento have discriminant power. These variables
have been controlled with Wilks’ Lambda, F test in order to find out which

Enes Emre-Baúar and Aysel ErcÕú

25
ones of them are important in statistically discriminating. The results are
shown in Table 1-6

Table 1-5. Construction matrix

Brand Equity and Brand Extension variables Function 1
Perceived Quality of Brand A 0.557
Brand Loyalty of Brand A 0.265
Brand Associations and Awareness of Brand A 0.704
Brand Extension of Brand A 0.665
Perceived Quality of Brand B -0.382
Brand Loyalty of Brand B -0.118
Brand Associations and Awareness of Brand B -0.017
Brand Extension of Brand B -0.014

Table 1-6. Test of ensemble average equality

Brand Equity and Brand Extension
Variables
Wilks’
Lambda
F Significant
Level
Brand Loyalty of Brand A 0.983 7.639 0.006
Perceived Quality of Brand A 0.928 33.809 0.000
Brand Associations and Awareness of Brand A 0.889 54.039 0.000
Brand Extension of Brand A 0.900 48.267 0.000
Perceived Quality of Brand B 0.965 15.889 0.000
Brand Loyalty of Brand B 0.997 1.518 0.219
Brand Associations and Awareness of Brand B 1.000 0.033 0.856
Brand Extension of Brand B 1.000 0.21 0.885

As shown in Table 1-6, the variables of perceived quality, brand loyalty,
brand associations and awareness, brand extension of Brand A, and
perceived quality of Brand B have discriminant power in the significant
level of 0.01. However, it is pointed out that the variables of brand loyalty,
brand associations and awareness, and brand extension of Brand B have no
discriminant power. The ensemble averages of the variables that are
significant are given in Table 1-7. According to the averages in Table 1-7,
the innovators perceive that Brand A is more qualified in proportion to the
non-innovators. This result shows that the innovators are more loyal to the
brand. The innovators’ brand associations and awareness is at a higher
level as well, which shows that the innovators know that brand well.
Finally, the innovators are more likely to accept the idea of a new product
that is put on the market through brand extension. The results of the
classifications are shown in Table 1-8. According to consumer
innovativeness, the classifications made in accordance with the

Brand Equity and Brand Extension Strategies

26
discriminant function differentiate the respondents from each other: 65%
of the innovators and 61% of the non-innovators have been assigned
correctly. Correct classification rate for the test group is 71.0%.
Considering these results, it clearly shows that there are differences
between the innovative and non-innovative consumers in the sense of
brand equity perception and the idea of accepting a new product. As a
result, H1 and H2 Hypotheses have been accepted.

Table 1-7. Ensemble averages

The Variables of Brand Equity and Brand
Extension
Innovators Non-
Innovators
Perceived Quality of Brand A 4.2294 3.8199
Brand Loyalty of Brand A 2.6373 2.3694
Brand Associations and Awareness of Brand A 4.3402 3.8727
Brand Extension of Brand A 3.3578 2.7879
Perceived Quality of Brand B 2.9235 2.8130

Table 1-8. Classification results

Consumer Innovativeness Estimated Group Membership Total
Innovators Non-Innovators
Innovators 65 139 204
Non-Innovators 170 61 231
Total 235 200 435
Innovators 31.9 % 68.1% 100.0%
Non-Innovators 73.6 % 26.4% 100.0%
Correct classification rate 71.0%
Conclusion
The outcome of the analysis has shown that there are differences between
the innovative and non-innovative consumers in the sense of brand equity
perception and the internalizing of new products put on the market through
brand extension. When analyzing the studies in literature, the proposal is
that innovative consumers’ brand loyalty towards brand equity perception
is low (Schiffman & Kanuk, 2004). According to the findings obtained
from this study, the innovators’ brand perceptions, level of loyalty,
associations and awareness towards Brand A are at a higher level in
comparison with non-innovators. However, brand loyalty is at the lowest
level among the innovators’ brand equity perceptions. For that reason, it

Enes Emre-Baúar and Aysel ErcÕú

27
can be said that the innovative consumers’ brand equity perception is
generally at a higher level. The innovative consumers more positively
accept the idea of a new product that is put on the market through brand
extension. When a brand with the perception of high value puts a new
product on a market consistent with the main brand, it will be first bought
by the innovative consumers who are more willing to try these new
products. Therefore, the innovative consumers take decisive steps in the
transfer of new products and acceptance by other consumers. The results
of this research show that the innovative consumers are usually constituted
by those who are young and have higher income. For this reason, firms
that apply a brand extension strategy and set the young consumers who
have high income as target groups will gain salient factors in garnering
success. Nevertheless, in literature, the innovative consumers are seen to
be dynamic, curious, communicative, stimulus-seeking, adventurous,
excited, media savvy, and cognitive individuals (e.g., Goldsmith & Foxall,
2003). In this regard, it would be a convenience for firms to consider these
proposals to reach the innovative consumers and to aim promotional
efforts towards them.
References
Aaker, D. A. (1991). Managing Brand Equity: Capitalizing on the Value
of Brand Name. New York, NY: The Free Press.
Aaker, D. A. & Keller, K. L. (1990). Consumer Evaluations of Brand
Extensions. Journal of Marketing Research 54(1): 27- 41.
Davis, S. M. (2002). Brand Asset Management: Driving Profitable
Growth through Your Brands. San Francisco, CA: John Wiley & Sons
Inc.
Erciú, A., YapraklÕ, ù. & Can, P. (2009). Analyzing the Differences
between Brand Information, Brand Relations, and Purchasing
Behaviors. Marmara University Journal of Faculty of Economics and
Administrative Sciences 26 (1): 157-190.
Erdil, T. S. & Uzun, Y. (2010). Marka Olmak [Being a Brand]. Istanbul:
Beta YayÕncÕlÕk.
Goldsmith, R. E. & Foxall, G. R. (2003). The Measurement of
Innovativeness. In L. Shavinina (Ed.), The International Handbook on
Innovation. London: Pergamon. 321-330.
Han, J. K. (1998). Brand Extensions in a Competitive Context: Effects of
Competitive Targets and Product Attribute Typicality on Perceived
Quality. Academy of Marketing Science Review 1: 1-12.

Brand Equity and Brand Extension Strategies

28
Keller, K. L. & Aaker, D. A. (1992). The Effect of Sequential Introduction
of Brand Extensions. Journal of Marketing Research 29 (2): 35-50.
Kotler, P. (2010). B2B MarkaYönetimi [B2B Brand Management].
Istanbul: MediacatYayÕnlarÕ.
Lee, M., Lee, J. & Kamakura, W. A. (1996). Consumer Evaluation of Line
Extensions: A Conjoint Approach. Advances in Consumer Research
23: 289-195.
Marangoz, M. (2007). Marka De÷eri AlgÕlamalarÕnÕn Marka YayÕlmaya
Etkileri [Effects of Brand Equity Perceptions on Brand Extensions].
Ege Akademik BakÕú 7 (2): 459-483.
Midgley, D. G. & Dowling, G. R. (1978). Innovativeness: The Concept
and its Measurement. Journal of Consumer Research 4 (3): 229-242.
OdabaúÕ, Y. & BarÕú, G. (2002). Consumer Behavior. Istanbul: Mediacat.
Phang, L. (2004). Consumer Evaluations of Brand Extensions: Can B2B
Brands Be Extended Into The Consumer Market? Master’s Thesis.
Minderbroedersberg: Maastricht University.
Roehrich, G. (1995). Innovativité hédoniste et sociale: Proposition d’une
échelle de mesure [Hedonistic and Social Innovativeness: Suggestion
for a Measure Scale]. Research Application Marketing 9 (2): 19-41.
—. (2004). Consumer Innovativeness: Concepts and Measurements.
Journal of Business Research 57 (6): 671-677.
Schiffman, L. G. & Kanuk, L. L. (2004). Consumer Behavior. Englewood
Cliffs: Prentice Hall.
Steenkamp, J. B., Hofstede, F. T. & Wedel, M. (1999). A Cross-National
Investigation into the Individual and National Cultural Antecedents of
Consumer Innovativeness. Journal of Marketing 63 (2): 55-69.
Yoo, B., Donthu, N. & Lee, S. (2000). An Examination of Selected
Marketing Mix Elements and Brand Equity. Journal of the Academy of
Marketing Science 28 (2): 95-211.

VALIDITY OF COMPANY BANKRUPTCY
MODELS: THE BORSA ISTANBUL
A
LPER-VELI ÇAM

Introduction

Financial failures of companies underlie the development of company
bankruptcy models. The term “financial failure” was first mentioned in an
article published by Paul J. Fitzpatrick in 1932. Referring to that article,
Beaver (1966: 71) defined financial failure as non-performance or failure
of companies to perform their financial liabilities. Failure of the company
to fulfil its financial liabilities completely may cause its bankruptcy. The
bankruptcy process is initiated by the emergence of financial distress of a
company and ends up in legal proceedings (Icerli & Akkaya, 2006: 414).
Being in financial distress and bankrupt does not only closely concern the
company itself but also all its shareholders. However, it must be
emphasized that bankruptcy is not the only option of every company in
financial distress. Therefore, it is necessary to clearly define the factors
that lead companies to become bankrupt and to predict possible
bankruptcy.
Many methods have been developed by companies to predict financial
failure. These methods rely on financial ratios, which are used as an early
warning system in almost all of these methods, and models that have been
developed (Okka, 2009: 141). Despite the fact that financial ratios are
calculated based on companies’ data from previous terms, they offer
shareholders valuable information on the future of their companies.
However, these ratios can provide a concrete result regarding a company
only when they are considered in combination with various other factors.
The Z-score model that was developed by Altman (1968) is the most
prevalent of the models that are named as company bankruptcy models,
early warning models for companies or failure prediction models for
companies. Developed by Altman, this model is the basis of many of
today’s models. Moreover, the models developed by Altman,

Another Random Scribd Document
with Unrelated Content

"Ole hiljaa nyt, rakas", pyysi hän hetken kuluttua, kuunneltuaan
Kristiinan katkonaista, katkeraa itkua: "Muistan, että olet ollut meille
hyvä, uskollinen sisar, sen voit uskoa. Ystäväthän meistä sittenkin tuli
loppujen lopuksi, Kristiinaiseni —"
Iltapuolella Simon pyysi noutamaan pappia. Sira Eirik saapui, ripitti
hänet ja antoi hänelle viimeisen voitelun ja ehtoollisen. Hän otti
hyvästit palvelusväeltään ja Erlendinpojilta, niiltä viideltä, jotka olivat
kotona — Naakkven oli Kristiina lähettänyt Krukeen —; Simon oli
pyytänyt saada nähdä Kristiinan lapsia ja sanoa heille hyvästit.
Kristiina valvoi tämänkin yön kuolevan luona. Aamupuolella hän
nukahti hetkiseksi. Hän heräsi omituiseen ääneen — Simon vaikeroi
hiljaa maatessaan. Tämä liikutti häntä niin valtavasti — kuulla hänen
valittavan, hiljaa ja kipeästi kuin onneton, hylätty lapsi, nyt kun hän
kai luuli ettei kukaan sitä kuullut. Hän kumartui ja suuteli moneen
kertaan Simonin kasvoja. Hän tunsi tukahuttavan kalman hajun
lehahtavan jo hänen hengityksestään ja hänen ruumiistaan. Mutta
kun päivä valkeni, hän näki hänen silmiensä olevan yhtä elävät ja
kirkkaat ja selkeät.
Kristiina näki, että hän kärsi kauheita tuskia, kun Jon ja Sigurd
nostivat hänet ylös lakanalla siksi aikaa kun hän korjasi hänen
vuodettaan ja laittoi sen niin pehmeäksi ja hyväksi kuin osasi.
Ruokaa ei hän ollut huolinut nyt vuorokauteen, mutta häntä janotti
kovasti.
Kun Kristiina oli laittanut hänet vuoteeseen, pyysi Simon, että hän
tekisi hänen ylitseen ristinmerkin: "Nyt en voi liikuttaa
vasempaakaan käsivarttani enää."

— Mutta kun siunaamme ristinmerkillä itseämme tai jotakin, jota
tahdomme ristillä suojata, silloin on meidän johdettava mieleemme,
kuinka risti tuli pyhitetyksi ja mitä se merkitsee, ja muistettava, että
Vapahtajan piinan ja kuoleman kautta sai tämä merkki kunnian ja
voiman —
Simon muisti kuulleensa joskus jonkun lukevan nämä sanat.
Hänellä ei tosin ollut ollut tapana ajatella paljon tehdessään
ristinmerkkiä rintansa tai talonsa ja tavaransa yli. — Hän tunsi
itsensä keskeneräiseksi ja huonosti varustautuneeksi eroamaan tästä
maailmasta — sai lohduttautua sillä, että oli valmistautunut niin
hyvin kuin ehti ripittäytymällä, ja viimeisen voitelun hän oli saanut.
Ramborg — mutta hän oli niin nuori, ehkäpä hän tulisi paljon
iloisemmaksi toisen miehen kanssa. Hänen lapsensa, ne sai Jumala
ottaa turviinsa — ja Gyrd pitäisi uskollisesti ja ymmärtäväisesti
huolta heidän parhaastaan. Ja hänen itsensä oli sitten luotettava
Jumalaan, joka ei tuomitse ihmistä hänen arvonsa, vaan oman
armonsa mukaan.
Päivällä saapuivat Sigrid Andreksentytär ja Geirmund Krukesta.
Simon tahtoi silloin, että Kristiina menisi lepäämään, hän kun oli nyt
valvonut ja hoitanut häntä niin kauan. "Ja pian käy kiusalliseksi olla
minun läheisyydessäni", sanoi hän hymyillen hiukan. Silloin Kristiina
puhkesi hetkeksi äänekkäisiin nyyhkytyksiin — sitten hän kumartui ja
suuteli jälleen tuota kurjaa ruumista, joka oli jo alkanut hajota.
Simon makasi hiljaa. Kuume ja tuskat olivat nyt paljon lievemmät.
Hän makasi ja ajatteli, että kovin kauan ei kai enää kestäisi, ennen
kuin hän saisi vapautuksen.
Hän ihmetteli itsekseen, että oli puhunut Kristiinalle sillä tavoin. Ei
hän ollut aikonut sanoa hänelle sitä. Mutta hän ei ollut osannut

puhua toisin. Väliin se häntä oikein harmitti.
Mutta nyt ehtisivät kylmänvihat kai pian sydämeen asti. Ihmisen
sydän se on, joka ensiksi herää eloon äidin kohdussa ja viimeksi
hiljenee hänessä. Mutta nyt kai se varmaan jo pian hiljenisi hänessä
—
* * * * *
Illalla hän oli houreissa. Pari kertaa hän vaikeroi ääneen, niin että
sitä oli kamala kuunnella. Mutta toisin vuoroin hän makasi hiljaa
naurellen ja mainiten omaa nimeään, kuten Kristiina luuli — mutta
Sigrid, joka istui kumartuneena Simonin yli, kuiskasi hänelle, että veli
varmaan puhui eräästä pojasta, heidän serkustaan, jonka kanssa
hän oli ollut hyvä ystävä lapsuudessa. Keskiyön aikaan Simon
rauhoittui ja näytti nukkuvan. Silloin sai Sigrid houkutelluksi
Kristiinan heittäytymään vähän pitkäkseen huoneen toiseen sänkyyn.
Kristiina heräsi huoneessa vallitsevaan levottomuuteen — se oli
vähän ennen päivänkoittoa — silloin hän kuuli kuolinkamppailun
alkaneen. Simon oli menettänyt puhekyvyn, mutta vielä hän tunsi
Kristiinan, sen tämä saattoi nähdä hänen silmistään. Sitten oli ikään
kuin jokin teräs olisi murtunut niissä — ne kierähtivät ylös luomien
alle. Mutta vielä makasi Simon jonkin hetken koristen elossa. Pappi
oli tullut, hän luki rukoukset kuolevan puolesta, ja molemmat naiset
istuivat vuoteen vieressä, ja koko talonväki oli huoneessa. Tuntia
ennen puolipäivänsoittoa hän vihdoin veti viimeisen henkäyksensä.
Seuraavana päivänä saapui Gyrd Darre ratsastaen Formon pihaan.
Hän oli ajanut yhden hevosen pilalle matkalla. Breidinissä ollessaan
hän oli jo kuullut veljensä kuoleman, joten hän oli alussa jokseenkin

tyyni. Mutta kun sisar heittäytyi itkien hänen kaulaansa, hän veti
hänet itseään vasten ja puhkesi hänkin itkemään kuin lapsi.
Ramborg Lauritsantytär makasi Dyfrinissä vastasyntynyt poika
rinnallaan, kertoi hän. Kun Gaute Erlendinpoika tuli ja toi sanan, oli
hän heti huutanut ääneen, että hän tiesi sen tulevan Simonin
kuolemaksi. Sitten hän kaatui lattialle kouristusten vallassa. Lapsi oli
syntynyt kuusi viikkoa ennen aikaansa, mutta sen toivottiin sentään
jäävän eloon.
Simon Andreksenpojalle pidettiin komeat hautajaiset, ja hänet
haudattiin aivan Olavinkirkon kuorin viereen. Kyläläisille oli mieleen
se, että hän oli valinnut tämän paikan leposijakseen. Vanha Formon
suku, joka loppui Simon Sæmundinpoikaan miehenpuolelta, oli ollut
mahtava ja kunniakas; Astrid Simonintytär oli tullut rikkaisiin
naimisiin, hänen pojillaan oli ritarinimet ja he istuivat kuninkaan
neuvostossa, mutta he kävivät harvoin äitinsä sukutalossa. Kun
hänen pojanpoikansa asettui asumaan taloon, tuntui ihmisistä
melkein kuin vanha suku olisi jälleen herännyt eloon; pian he
unohtivat lukea Simon Andreksenpoikaa ulkoseutulaiseksi, ja he
surivat paljon sitä, että hänen täytyi kuolla niin nuorena, sillä hän eli
vain neljänkymmenen kahden vuoden vanhaksi.

V
Viikko viikon jälkeen kului, ja Kristiina valmistautui sydämessään
viemään vainajan sanomaa Erlendille. Hän tahtoi sen kyllä tehdä —
mutta se tuntui hänestä vaikealta. Sillä välin oli paljon toimitettavaa
kotona talossa. Hän kulki ja tinki itseltään lykkäystä.
Helluntain tienoissa tuli Ramborg Lauritsantytär Formoon.
Lapsensa hän oli jättänyt Dyfriniin. He voivat hyvin, vastasi hän, kun
Kristiina kyseli heistä. Molemmat tytöt olivat itkeneet katkerasti ja
surreet isäänsä. Andres oli liian nuori ymmärtääkseen. Pienin, Simon
Simoninpoika, vaurastui, ja he toivoivat hänen kasvavan suureksi ja
vahvaksi.
Ramborg kävi kirkolla ja miehensä haudalla pari kertaa; muutoin
hän ei liikkunut mihinkään talostaan. Mutta Kristiina kävi hänen
luonaan niin usein kuin saattoi. Hän toivoi nyt hartaasti, että olisi
tuntenut paremmin nuoren sisarensa. Leski näytti suorastaan
lapselliselta surupuvussaan — hennolta ja keskenkasvuiselta näytti
hänen vartensa raskaassa, tummansinisessä hameessa, pienet
kolmikulmaiset kasvot olivat keltaiset ja laihat liinakääreissään
mustan villaisen hunnun alla, joka laskeutui jäykästi poimuteltuna
päälaelta melkein hameenhelmaan asti. Ja hänellä oli tummat

renkaat suurten silmiensä alla, joiden terät nyt aina tuijottivat
sysimustina ja suurina.
Heinäaikana oli yksi viikko, jolloin Kristiina ei voinut käydä
sisartaan tapaamassa. Heinäväeltään hän kuuli, että Ramborgin
luona Formossa oli vieras — Jammælt Halvardinpoika. Kristiina
muisti Simonin maininneen tuosta miehestä; hänellä oli hyvin iso talo
jokseenkin lähellä Dyfriniä, ja hän ja Simon olivat olleet hyvät
ystävät lapsuudesta asti.
Kun heinäaikaa oli kestänyt viikon, tuli sadeilmoja; Kristiina ratsasti
silloin sisarensa luo. Kristiina istui ja puheli huonosta ilmasta ja
heinänteosta, kyseli miten Formossa asiat sujuivat — silloin sanoo
Ramborg yhtäkkiä:
"Jon saa nyt hoitaa kodin täällä — minä lähden etelään muutaman
päivän perästä, Kristiina."
"Niin, sinä kai kaipaat lapsiasi, poloinen", arveli Kristiina.
Ramborg nousi ja käveli lattialla.
"Sinä saat tietää jotain, joka hämmästyttää sinua", sanoi nuorempi
hetken perästä: "Sinä ja poikasi saatte pian kutsun kihlajaisiin
Dyfriniin. Annoin Jammæltille suostumukseni ennen kuin hän lähti
täältä, ja Gyrd kihlaa minut hänelle."
Kristiina istui äänettömänä. Sisar seisoi ja tuijotti häneen täyttä
terää, mustasilmäisenä ja kalpeana. Vihdoin vastasi vanhempi:
"Sinä et siis tule pitämään kauan leskeyttä Simonin jälkeen,
ymmärrän minä. — Luulin sinun surreen häntä niin syvästi. — Mutta
sinullahan on nyt oma valtasi —"

Ramborg ei vastannut. Silloin kysyi Kristiina hetken perästä:
"Tietääkö Gyrd Darre, että sinä aiot mennä uusiin naimisiin niin
pian?"
"Tietää." Ramborg käveli taasen. "Helgakin kehoittaa — Jammælt
on rikas." Hän nauroi. "Ja Gyrd on älykäs mies, hän on ymmärtänyt
kyllä jo aikoja sitten, että meidän yhteiselämämme oli kurjaa,
Simonin ja minun."
"Mitä sinä sanotkaan! — Ei kukaan muu ole varmaankaan
otaksunut, että teidän yhteiselämänne oli kurjaa", virkkoi Kristiina
hetken perästä. "Minä en tiedä kenenkään nähneen muuta kuin
ystävyyttä ja hyvänsuopuutta teidän välillänne. Simon mukautui
sinun tahtoosi kaikessa, antoi sinulle kaikkea, mitä toivoit itsellesi,
aina hän muisti sinun nuoruuttasi ja piti huolta siitä, että saisit
nauttia siitä ja säästyä vaivasta ja raadannasta. Lapsiaan hän rakasti
ja osoitti sinulle joka päivä kiittävänsä sinua siitä, että olit
synnyttänyt hänelle ne molemmat —"
Ramborg hymyili ivallisesti.
Kristiina vastasi kiivaasti:
"No jos niin on, että sinulla on tosiaankin aihetta sanoa, ettei
teidän yhteiselämänne ollut hyvää, niin varmasti ei syy siihen ole
Simonin —"
"Ei", sanoi Ramborg. "Minä otan sen syykseni — jos et sinä
uskalla."
Kristiina istui tyrmistyneenä.

"Luulen, että et itse tiedä, mitä puhut, sisko", sanoi hän viimein.
"Tiedän kyllä", vastasi Ramborg. "Mutta uskon mielelläni, ettet
sinä tiedä sitä. Niin vähän sinä olet ajatellut Simonia, että uskon
kernaasti tämän olevan uutta sinulle. Sinä katsoit kyllä, että oli hyvä
turvata häneen, kun tarvitsit auttajaa, joka mielellään olisi kantanut
vaikka tulista rautaa sinun tähtesi — milloinkaan ei sinulta liiennyt
niin monta ajatusta sinne, missä Simon Andreksenpoika seisoi, että
olisit kysynyt mitä se hänelle maksoi —. Sain nauttia nuoruudestani,
ihan niin — iloisena ja laupiaana nosti Simon minut satulaan ja
lähetti minut pois luotaan pitoihin tai huveihin, yhtä iloisena ja
laupiaana hän otti minut vastaan kotiin palatessani — taputti minua
kuten taputti koiraansa ja hevostansa — ei kaivannut minua, kuljinpa
missä hyvänsä —."
Kristiina oli noussut pystyyn — hän seisoi äänettömänä pöydän
vieressä. Ramborg väänteli käsiään niin että nivelet naksuivat ja
käveli lattialla kävelemistään:
"Jammælt —" sanoi hän vähän rauhallisemmin. "— Olen
ymmärtänyt jo vuodet pitkät, mitä hän ajatteli minusta. Näin sen jo
silloin, kun hänen vaimonsa vielä eli. Ei silti, että hän tietäisi
ilmaisseensa itsensä sanoillaan tai käytöksellään — älä luulekaan!
Hän suri Simonia itsekin niin kovasti — tuli minun luokseni tämän
tästäkin ja koetti lohduttaa minua — se on tosi, se! Helga se sanoi
sitten meille molemmille, että hänen mielestään soveltuisi nyt, jos
me —
"Enkä minä tiedä, mitä minun pitäisi odottaa. En tule milloinkaan
sen enemmän tai vähemmän lohdutetuksi kuin olen —. Nyt haluan
koettaa, millaista on elää sellaisen miehen kanssa, joka on kulkenut

vaiti ja ajatellut minua vuodet pitkät. Tiedän liiankin hyvin, millaista
on elää sellaisen kanssa, joka kulkee vaiti ja ajattelee toista —"
Kristiina seisoi yhä liikkumatta. Ramborg seisahtui hänen eteensä
silmät säkenöiden:
"Sinä tiedät, että se on totta, mitä olen sanonut!"
Kristiina meni ulos huoneesta, ääneti, pää painuksissa. Hänen
seisoessaan sateessa pihalla odottaen, että renki taluttaisi esiin
hänen hevosensa, tuli Ramborg tuvan ovelle — hän tuijotti
vanhempaan sisareensa mustin, vihaisin silmin.
* * * * *
Vasta toisena päivänä Kristiina muisti, mitä hän oli luvannut
Simonille, jos Ramborg menisi uusiin naimisiin. Hän ratsasti silloin
uudelleen Formoon. Se ei tuntunut hänestä helpolta. Ja pahinta oli
tietoisuus siitä, ettei hän kykenisi sanomaan mitään, mikä voisi olla
nuoremmalle sisarelle avuksi tai lohduksi. Tämä naimiskauppa Ælinin
Jammæltin kanssa tuntui hänestä harkitsemattomalta — kun
Ramborg oli sellaisessa mielentilassa kuin oli. Mutta Kristiina
ymmärsi, ettei nyt hyödyttäisi hänen puhua vastaan.
Ramborg oli ynseä ja tyly ja tuskin vastasi toiselle. Hän ei tahtonut
millään muotoa suostua siihen, että tytärpuoli tulisi Jørundgaardiin.
"Ei suinkaan talossasi ole sellaista, että näyttäisi mielestäni hyvältä
lähettää nuorta tyttöä sinne." Kristiina vastasi sävyisästi, että siinä
saattoi Ramborg olla oikeassa. Mutta hän oli luvannut Simonille
tarjoutua tähän.

"No jollei Simon kuumehoureissaan ymmärtänyt loukkaavansa
minua, kun hän sitä pyysi, niin pitäisi sinun toki ymmärtää, että
loukkaat minua sanomalla sen", vastasi Ramborg, ja Kristiinan täytyi
palata kotiin tyhjin toimin.
Seuraava aamu lupasi poutaa. Mutta kun pojat tulivat sisään
aamiaiselle, sanoi Kristiina, että he saivat tehdä heinän ilman häntä;
hän aikoi lähteä matkalle ja viipyisi ehkä poissa muutamia päiviä.
"Ajattelen lähteä pohjoiseen Dovrelle tapaamaan isäänne", sanoi
hän. "On tarkoitukseni pyytää häntä unohtamaan välillämme olleen
epäsovun — kysyä, milloin hän tahtoo tulla kotiin meidän
luoksemme."
Pojat punastuivat; he tuskin uskalsivat nostaa katsettaan, mutta
äiti huomasi hyvin, kuinka iloisiksi he tulivat. Hän veti Munanin
luokseen ja kumartui hänen ylitseen:
"Sinä kai tuskin muistatkaan isääsi, pienokainen?"
Poika nyökkäsi, ääneti, säteilevin silmin. Toinen toisensa jälkeen
katsoivat toisetkin pojat äitiin; tämä oli niin nuorekas kasvoiltaan ja
niin kaunis, etteivät he olleet nähneet häntä sellaisena moniin
vuosiin.
* * * * *
Kristiina tuli pihalle vähän myöhemmin pukeutuneena matkaa
varten kirkkovaatteisiinsa: mustaan villahameeseen, jossa oli sinisiä
ja hopeisia ompeleita kauluksessa ja hihoissa, sekä mustaan
hihattomaan hilkkakaapuunsa, koska oli keskikesä. Naakkve ja Gaute
olivat satuloineet hänen hevosensa ja omansa myös; he aikoivat

saattaa äitiä. Hän ei sanonut mitään vastaan. Mutta hän ei puhellut
juuri paljoa pojilleen heidän ratsastaessaan pohjoiseen Rostenin yli
Dovreen. Hän oli enimmäkseen vaiti ja mietteissään, ja jos hän puhui
pojilleen, niin puhui hän muusta kuin asiastaan.
Kun he olivat tulleet niin pitkälle, että näkivät mäkien lomitse ja
saattoivat erottaa Haugenin katot taivaanrantaa vasten, käski
Kristiina poikien kääntyä takaisin.
"Ymmärrättehän kai, että isällänne ja minulla on puhuttavana
paljon sellaista, minkä mieluimmin sanomme kahden kesken."
Veljekset nyökkäsivät; he hyvästelivät äitiään ja käänsivät ratsunsa
ympäri.
* * * * *
Tunturituuli puhalsi viileänä ja raikkaana Kristiinan kuumia poskia
vasten, kun hän pääsi viimeisen mutkan sivu. Aurinko valoi kultaisen
hohteen pienille harmaille rakennuksille, jotka loivat pitkiä varjoja
pihan yli. Ohra oli juuri tähkälle tulossa täällä ylhäällä — se seisoi
kauniina pienillä saroillaan, loisti ja keinui tuulessa. Kaikilla
kiviraunioilla ja kumpujen huipuilla punoittivat korkeat, kukkivat
horsmat, ja paikoin oli heinä koottu suoviin. Mutta ei mitään eloa
ollut huomattavissa pihalla — ei edes koiraa, joka olisi tullut vastaan
ja ilmoittanut vieraan.
Kristiina riisui satulan ja talutti hevosen vesiruuhen luo. Hän ei
halunnut päästää sitä irralleen täällä kartanolla — siksi hän vei sen
talliin. Päivä paistoi sisään katossa olevasta suuresta reiästä — turve
riippui riekaleina kattohirsien välistä. Eikä paikalla ollut merkkiäkään

siitä, että hevosta olisi ollut siellä ammoisiin aikoihin. Kristiina hoiti
hevosen ja palasi jälleen pihalle.
Hän kurkisti läävään. Se oli pimeä ja autio — hän tunsi hajusta,
että sen oli täytynyt olla jo kauan autiona.
Joitakin metsäeläinten nahkoja oli ripustettu kuivumaan
tuparakennuksen seinälle — parvi sinisiä kärpäsiä surahti ilmaan, kun
hän läheni. Pohjoispäähän oli luotu leveälti multaa ja turvetta, niin
että laudan reikä oli aivan peitossa. Sen oli Erlend varmaan tehnyt
suojaksi tuulelta.
Kristiina odotti, että tupa olisi ollut lukossa, mutta ovi aukeni, kun
hän tarttui ripaan. Erlend ei ollut edes sulkenut talonsa ovea.
Sietämättömän tympeä ilma kohtasi häntä, kun hän astui sisään —
väkevä ja kirpeä nahan ja tallin haju. Ensimmäinen tunne, mikä
hänet valtasi hänen seisoessaan Erlendin tuvassa, oli viiltävä
katumus ja surku. Tämä asumus näytti hänestä enemmän
metsäeläimen pesältä.
Ah niin, niin, Simon — sinä olit oikeassa!
Tupa oli pieni, mutta se oli ollut hieno ja siisti. Olipa uunissa
muurattu savupiippukin, jottei se savuttaisi huoneeseen, kuten tuvan
uunit kotona. Mutta kun hän ryhtyi aukaisemaan peltiä saadakseen
huonon ilman vähän parantumaan, hän näki, että piippu oli tukittu
kivilohkareilla. Kuistille antavan ikkunan lasiruutu oli rikki ja rievulla
tukittu. Ja puulattia, joka ulottui yli koko tuvan, oli niin likainen, että
lankkuja tuskin saattoi erottaa. Ei ollut ainoatakaan pielusta
penkeillä, mutta aseita, taljoja ja vanhoja vaatteita ajelehti

ympäriinsä; likaisella pöydällä virui joitakin ruoanjätteitä. Ja kärpäsiä
surisi kaikkialla.
Hän säpsähti — seisoi väristen — henki salpautuneena mutta
sydän tykyttäen. Perimmäisessä sängyssä — siinä sängyssä, missä
se oli maannut hänen viimeksi täällä käydessään — makasi jotakin
sarkavaatteella peitettynä. Hän ei tiennyt itsekään, mitä hän luuli —.
Sitten hän puri hampaansa yhteen, pakottautui menemään sängyn
luo ja kohottamaan vaatetta. Siinä oli Erlendin haarniska, kypärä ja
kilpi. Ne viruivat paljaalla sängynpohjalla, vaatteella peitettyinä.
Hän katsahti toiseen sänkyyn. Se se oli, josta he olivat löytäneet
Bjørnin ja Aashildin. Siinä nukkui nyt Erlend. Hän itsekin nukkuisi kai
siinä ensi yönä.
Mutta millaiselta oli Erlendistä mahtanut tuntua asua tässä talossa,
nukkua täällä —? Jälleen hukkuivat kaikki Kristiinan muut tunteet
sääliin. Hän meni vuoteen luo — sitä ei varmaan ollut kohennettu
pitkiin aikoihin. Heinät nahka-alustan alla oli maattu ihan koviksi.
Siinä ei ollut muuta kuin joku lampaantalja ja pari sarkapäällyksistä
päänalusta, niin likaisia että haisivat. Tomua ja roskaa pölähti
liikkeelle, kun hän tarttui vuodevaatteisiin. Erlendillä ei ole parempaa
vuodetta kuin jollakin hevospaimenella tallissaan.
Erlendillä, joka ei milloinkaan voinut saada kylliksi komeutta
ympärilleen. Erlendillä, joka pukeutui silkkipaitaan, samettiin ja
hienoihin turkiksiin, kun vain sai vähänkään tekosyytä siihen — joka
harmitteli sitä, että Kristiina antoi hänen lastensa kulkea
kotikutoisessa sarassa arkipäivinä ja joka ei ollut koskaan voinut
pitää siitä, että hän imetti ne itse ja kulki piikojensa kanssa
talontyössä kuten torpparinvaimo muka —.

Hyvä Luoja, mutta itsehän Erlend oli saattanut asiat tälle kannalle
—!
— Ei, minä en sano sanaakaan — minä otan takaisin sisääni
kaiken mitä olen sanonut, Simon. Sinä olit oikeassa, — täällä hän ei
saa asua, minun poikaini isä. Minä tarjoan hänelle käteni ja suuni ja
pyydän häntä antamaan anteeksi.
Se ei ole helppoa, Simon. Mutta sinä olit oikeassa —. Kristiina
muisti nuo terävät, harmaat silmät — katse yhtä kiinteä melkein
loppuun asti. Tuossa kurjassa ruumiissa, joka oli jo alkanut hajota,
loisti hänen silmistään puhdas ja kirkas äly, kunnes sielu tempaistiin
pois niinkuin miekka työnnetään takaisin. Kristiina tiesi, että asia oli
niinkuin Ramborg oli sanonut. Simon oli rakastanut häntä kaikki nuo
vuodet läpeensä.
Joka ainoa päivä näinä Simonin kuoleman jälkeisinä kuukausina oli
hänen täytynyt ajatella häntä, ja nyt hänestä tuntui, että hän oli
ymmärtänyt sen jo ennen kuin Ramborg puhui. Hän oli häätynyt
ottamaan tänä aikana uudelleen esiin jokaisen muiston, mitä hänellä
oli Simon Darresta niin kauan kuin hän oli tämän tuntenut. Kaikkina
näinä vuosina hän oli säilyttänyt vääriä muistoja entisestä
sulhasestaan; hän oli väärentänyt noita muistoja niinkuin huono
hallitsija väärentää rahoja ja sekoittaa halpaa metallia hopeaan. Kun
Simon vapautti hänet ja otti kantaakseen syyn sopimuksen
rikkomisesta — oli hän sanonut itselleen ja uskonutkin, että Simon
Andreksenpoika kääntyi halveksien pois hänen luotaan heti kun
ymmärsi hänen olevan häväistyn. Kristiina oli unohtanut, että kun
Simon antoi hänelle vapauden siellä luostarin tarhassa — silloin hän
varmasti ei vielä ajatellut, ettei hän olisi puhdas ja viaton. Mutta
Simon oli valmis kantamaan häpeän hänen huikentelevaisuudestaan

ja tottelemattomuudestaan ja vaatinut vain, että hänen isänsä oli
saatava tietää, ettei hän, Simon, ollut sanansa pettäjä —.
Ja senkin Kristiina nyt tiesi. Saatuaan tietää hänestä pahimman oli
Simon noussut pelastamaan hänelle edes kunnian kuorta maailman
silmissä. Jos Kristiina olisi voinut kääntää mielensä hänen puoleensa
silloin — niin olisi Simon vielä ottanut hänet vaimokseen kirkon
ovella ja koettanut elää hänen kanssaan niin, ettei Kristiinan olisi
koskaan tarvinnut tuntea tämän kantavan mielessään muistoa hänen
häpeästään.
Ja sittenkin Kristiina tiesi kaikesta huolimatta, ettei hän olisi voinut
rakastaa Simonia. Ei koskaan hän olisi voinut rakastaa Simon
Andreksenpoikaa —. Vaikkakin Simonissa oli kaikkea sitä, minkä
puute Erlendissä oli saanut hänet ärtymään. Mutta silloin hän itse oli
viheliäinen nainen, joka valitti ja ruikutti —.
Simon oli antanut, loputtomasti vain antanut sille jota rakasti. Niin
oli kai hänkin, Kristiina, luullut tekevänsä.
Mutta kun hän otti vastaan Simonin lahjat ajattelemattomana ja
kiittämättömänä, oli Simon hymyillyt. Nyt Kristiina ymmärsi, että
Simon oli usein ollut raskaalla mielellä heidän ollessaan yksissä. Nyt
hän tiesi, että murhe oli piillyt tuon omituisen, liikkumattoman
ilmeen takana — sitten Simon oli viskannut jonkun sattuvan
leikillisyyden — sysännyt sen syrjään ja ollut yhtä valmis
suojelemaan ja auttamaan ja antamaan —.
Kristiina itse oli vihoitellut, tallettanut ja hautonut jokaista tuskaa
— kun hän ojensi lahjojaan eikä Erlend nähnyt sitä —.

Täällä, tässä huoneessa, hän oli seisonut ja lausunut niin rohkeita
sanoja: "Itse lähdin harhateille enkä tule koskaan syyttämään
Erlendiä, jos tie vie umpeen." Hän oli lausunut tämän sille naiselle,
jonka hän ajoi kuolemaan saadakseen sijaa rakkaudelleen.
Kristiina voihkaisi ääneen, löi kädet yhteen rinnoilleen ja seisoi
huojutellen ruumistaan. Niin — hän oli luvannut ylpeästi olla
syyttämättä Erlend Nikulauksenpoikaa, jos tämä kyllästyisi häneen,
pettäisi häntä, vaikkapa lähtisi poiskin hänen luotaan.
Niin — mutta jos Erlend olisi tehnyt sen — niin Kristiinasta tuntui,
olisi hän voinut pitää sanansa. Jos Erlend olisi pettänyt hänet yhden
kerran — ja se olisi loppunut siihen. Mutta hän ei ollut pettänyt — oli
vain horjunut ja horjunut ja tehnyt hänen elämänsä yhdeksi ainoaksi
huoleksi ja epävarmuudeksi — ei, pettänyt ei Erlend ollut häntä
milloinkaan, turvannut ei hän myöskään ollut häntä milloinkaan —
eikä Kristiina nähnyt tämän kaiken loppua vieläkään. Tässä hän
seisoi nyt kerjäämässä miestään tulemaan takaisin, jotta tämä voisi
tarjota hänelle joka päivä täyden maljan epävarmuutta ja
levottomuutta, turhia odotuksia, kaipauksia ja pelkoa ja toivoa, joka
särkyy —.
Ja hänestä tuntui, että Erlend oli nyt kuluttanut hänet loppuun.
Hänellä ei ollut enää nuoruutta eikä rohkeutta elää Erlendin kanssa
— eikä hän varmaan tulisi koskaan niin vanhaksi, ettei Erlend voisi
leikkiä hänen mielensä kanssa. Ei kyllin nuori jaksaakseen elää
Erlendin kanssa, ei kyllin vanha jaksaakseen säilyttää
kärsivällisyytensä hänen kanssaan. Nureksija oli hänestä tullut —
hän oli ehkä aina ollut sellainen. Simon oli oikeassa —.
Simon — ja isä. He olivat kestäneet uskollisessa rakkaudessa
häneen kaiken sen, mitä hän oli sälyttänyt heidän kannettavakseen

tämän miehen tähden, jonka kanssa hän itse ei nyt enää jaksanut
kestää.
Ah Simon, minä tiedän, ettet sinä ole toivonut kostoa minulle
milloinkaan. Mahtanetko, Simon, siellä haudassasi tietää, että minua
nyt on kyllä kohdannut kosto.
* * * * *
Mutta nyt ei Kristiina enää jaksanut, hänen täytyi ryhtyä johonkin.
Hän korjasi vuoteen, etsi pesintä ja luutaa, mutta sellaista ei
huoneesta näyttänyt löytyvän. Hän katsoi komeroon — nyt hän
ymmärsi, miksi täällä haisi niin tallilta. Erlend oli laittanut sinne sijan
hevoselleen. Mutta siellä oli siistittyä ja puhdasta. Satula ja valjaat,
jotka riippuivat seinällä, olivat hyvin hoidetut ja voidellut, ja
rikkeimet korjatut.
Jälleen karkotti sääli kaikki muut ajatukset. Pitikö hän Mustaa
tuolla sisällä siksi, ettei jaksanut olla ihan yksin —?
* * * * *
Kristiina kuuli liikettä kuistilta. Hän meni ikkunan luo — se oli
täynnä tomua ja lukinverkkoja, mutta hän oli erottavinaan jonkun.
Hän veti pois rievun ja kurkisti. Siellä oli nainen, joka laski kuistille
maitosangon ja pienen juuston. Hän oli ikäpuoli, ontuva, ruma ja
köyhästi vaatetettu. Kristiina tiesi tuskin itsekään, kuinka paljon
helpommin hän hengitti.
Hän siisti tuvan niin hyvin kuin voi. Hän löysi kirjoituksen, jonka
Bjørn Gunnarinpoika oli laatinut erääseen sivuseinän hirteen — se oli
latinaa, minkä vuoksi hän ei kyennyt selvittämään sitä kokonaan,

mutta kirjoittaja käytti itsestään nimityksiä Dominus ja Miles, ja
Kristiina luki siitä hänen Elvesysselissä olevan sukukartanonsa
nimen, jonka hän oli menettänyt Aashild Gautentyttären tähden.
Kunniatuolin hienojen leikkauskoristeiden joukossa oli Bjørnin
kilpivaakuna yksisarvisineen ja merililjanlehtineen.
* * * * *
Jonkin ajan kuluttua Kristiina oli kuulevinaan hevosen liikettä
ulkoa.
Hän meni eteiseen ja kurkisti.
Talon yläpuolella olevasta lehtimetsästä tuli korkea musta ori
vetäen halkokuormaa. Erlend käveli vieressä ja ajoi. Kuormalla istui
koira, ja toisia juoksenteli ympärillä.
Musta, kastilialaisratsu, uurasti valjaissa ja veti halkoreen perille
pihanurmea pitkin. Muuan koirista hyökkäsi haukkuen pihan poikki.
Erlend, joka oli alkanut riisua valjaita, huomasi nyt koirien
käytöksestä, että jotakin erikoista täytyi olla käsillä. Hän otti
halkokirveen kuormalta ja alkoi astella tuparakennusta kohti.
Kristiina pakeni jälleen sisään ja päästi salvan alas jälkeensä. Hän
hiipi uuninmuurin viereen, seisoi vavisten ja odotti.
Erlend astui sisään, tukkikirves kädessä ja koirat loikkien hänen
edellään ja jäljessään kynnyksen yli. Ne löysivät heti vieraan ja
haukkuivat vimmatusti.
Ensimmäinen, minkä Kristiina näki, oli Erlendin kasvoille läikähtävä
veriaalto, nuorekas ja punainen. Eloisa värähtely hänen hienon ja
herkän suunsa ympärillä, suuret silmät kulmien varjossa —

Tuo näky salpasi Kristiinan hengityksen. Hän näki kyllä Erlendin
kasvojen alaosaa peittävän vanhan parransängen, näki, että hänen
takkuinen tukkansa oli raudanharmaa — mutta väri, joka lehahti
hänen poskilleen ja heti taas katosi nopein vaihtein, oli ihan niinkuin
ennen niiden ollessa vuosiltaan nuoremmat — hän oli niin nuori ja
kaunis, oli kuin ei mikään olisi voinut saada häntä lannistumaan —.
Hän oli kurjissa vaatteissa — sininen paita likainen ja ryysyinen;
sen päällä oli hänellä nahkaiset nyöriliivit, naarmuiset ja
hankautuneet ja nyörinreiät repeytyneet, mutta ne mukautuivat
tiiviisti ja pehmeästi ruumiin miellyttävien ja voimakkaitten liikkeitten
mukaan. Tiukat nahkahousut olivat rikki toisesta polvesta ja
ratkenneet ompeleestaan toisen säären takaa. Eikä hän sittenkään
ollut koskaan näyttänyt enemmän päälliköitten ja mahtimiesten
jälkeläiseltä kuin nyt. Kuinka levollisen kaunis oli hänen pitkän,
solakan, leveähartiaisen ja hieman etukumaran vartalonsa ja pitkien,
hoikkien jäseniensä ryhti hänen seisoessaan siinä hiukan toisen
jalkansa varassa, toinen käsi pidellen kapeilla uumilla olevasta
vyöstä, toinen, kirvestä kannattava, sivulla riippuen.
Hän oli kutsunut koirat luokseen, seisoi ja katsoi Kristiinaan,
punastui ja kalpeni eikä virkkanut mitään. Pitkän tuokion olivat
molemmat vaiti. Vihdoin mies virkkoi hiukan epävarmalla äänellä:
"Oletko sinä tullut tänne, Kristiina?"
"Mieleni teki nähdä, millaista sinulla on täällä", vastasi vaimo.
"No, sen olet nyt nähnyt." Mies loi katseen yli tuvan. "Näet, että
minulla on täällä mukiinmenevää — oli hyvä, että satuit tulemaan
sellaisena päivänä, jolloin täällä on siistiä ja hienoa —" Hän huomasi

kuin hymyn varjon Kristiinan kasvoilla. "— Tai ehkä sinä oletkin
siistinyt täällä", lisäsi hän ja nauroi hiljaa.
Erlend laski kirveen pois kädestään ja istuutui lattiapenkille
nojaten selkänsä pöytään. Yhtäkkiä hän tuli vakavaksi:
"Sinä seisot niin — eihän lie vain mitään hullusti kotona —
Jørundgaardissa tarkoitan — poikien suhteen?"
"Ei." Nyt oli Kristiinalla tilaisuus esittää sanottavansa: "Pojat
vaurastuvat hyvin ja luontuvat kunnollisiksi. Mutta he ikävöivät
kovasti sinua, Erlend. Se minulla oli asiana — olen tullut tänne,
mieheni, pyytääkseni sinua palaamaan kotiin meidän luoksemme. Me
kaipaamme sinua kaikki?-" Hän loi katseensa alas.
"Sinä olet hyvännäköinen, Kristiina —" Erlend katsoi häneen
hiukan hymyillen.
Punaisena, kuin olisi Erlend lyönyt häntä korvalle, seisoi Kristiina.
"Ei sen vuoksi —"
"Tiedän kyllä, ettet ole tullut sen vuoksi, että pitäisit itsesi liian
nuorena ja reippaana leskenpäiviä viettämään", puuttui Erlend toisen
lauseeseen tämän pysähdyttyä. "En luule siitä koituvan mitään
hyvää, jos palaisin kotiin, Kristiina", sanoi hän vakavammin. "Sinun
käsissäsi menestyy kaikki Jørundgaardissa, minä tiedän sen — sinulla
on hyvä onni toimissasi. Ja minä olen varsin tyytyväinen tähän
olooni."
"Pojat eivät viihdy, kun me olemme epäsovussa", vastasi Kristiina
hiljaa.

"Noo —" Erlend venytti pitkään. "He ovat niin nuoria, en usko sen
niin painavan heitä, etteivät he unohtaisi sitä, kun heidän aikansa
tulee miehistyä. Ja voinhan minä muuten sanoakin sinulle", lisäsi hän
hymähtäen. "Minä tapaan heitä silloin tällöin —"
Kristiina tiesi sen, — mutta hän tunsi sen ikään kuin
nöyryytykseksi ja ikään kuin toinen olisi sen siksi tarkoittanutkin —
tämä kun luuli, ettei hän sitä tiennyt. Pojat eivät koskaan olleet sitä
tienneet. Mutta hän vastasi vakavana:
"Silloin tiedät myös, että moni asia on Jørundgaardissa toisin kuin
olla pitäisi —"
"Me emme koskaan puhu sellaisista", sanoi Erlend hymyillen
äskeiseen tapaan. "Me metsästelemme yksissä — mutta sinun on
varmaan nälkä ja jano" — hän hypähti ylös. "Ja sinä seisot — istu
toki tähän selkätuoliin, Kristiina — istu nyt, rakkaani! En minä tahdo
tehdä sijaasi siinä ahtaaksi —"
Erlend nouti huoneeseen maidon ja juuston, haki esiin leipää,
voita ja kuivattua lihaa. Kristiinan oli nälkä ja varsinkin jano;
kuitenkin hänen oli vaikea saada ruokaa alas. Erlend söi nopeaan ja
huolimattomasti, kuten hänen tapansa oli ollut aina, kun hän ei ollut
vieraiden joukossa — mutta hän lopetti pian.
Hän puheli sillä välin itsestään. Tuolla alempana mäellä asuvat
ihmiset viljelivät hänen maataan ja toivat hänelle maitoa ja vähän
ruokaa — muuten hän eleli kauempana riistaa pyytäen ja kalastellen.
Mutta nyt hänellä oli aikomuksena lähteä ulkomaille, mainitsi hän
äkkiä. Koettaa päästä jonkun ulkomaalaisen sotapäällikön
palvelukseen —.

"Eihän toki, Erlend!"
Erlend katsahti häneen nopeaan ja tutkivasti. Mutta Kristiina ei
sanonut enempää. Tuvassa alkoi hämärtää — Kristiinan kasvot ja
pääliina hohtivat valkoisilta tummaa seinää vasten. Erlend nousi ja
teki tulen uuniin. Sitten hän istahti kahdareisin lattiapenkille,
vaimoonsa päin kääntyneenä; punainen tulenloimu väikehti hänen
yllään.
Kuinka hän saattoi sellaista ajatellakaan! Hänhän oli melkein yhtä
vanha kuin Kristiinan isä oli ollut kuollessaan. Ja saattoi kuitenkin
hyvin uskoa, että hän tekisi sen jonakin päivänä — lähtisi tuollaisen
päähänpiston ajamana maailmalle etsimään uusia seikkailuja.
"Eikö mielestäsi se riitä", sanoi vaimo kiivaasti, "eikö se riitä, että
karkasit pois kylästä poikiesi ja minun luotani — etkö nyt voi enää
olla samassa maassakaan!"
"Jos olisin ymmärtänyt mitä ajattelet minusta, Kristiina", sanoi
Erlend vakavasti, "niin olisin lähtenyt sinun talostasi jo ennemmin!
Mutta minä ymmärrän nyt, että sinun on täytynyt kärsiä minun
takiani paljon —"
"Tiedäthän toki sen, Erlend — sinä puhut minun talostani, mutta
sinulla on isännyysoikeus kaikkeen mitä minulla on." Kristiina kuuli
itsekin, kuinka heikoksi hänen puheensa kävi.
"Niin", vastasi Erlend. "Mutta minä tiedän itsekin, että olin oman
osuuteni huono isäntä." Hän oli vaiti hetkisen. "Naakkve — muistan,
kun hän oli vielä syntymätön — sinä puhuit kantamastasi lapsesta,
joka nousisi kunniaistuimelleni minun jälkeeni. Minä ymmärrän nyt,

Kristiina — se oli kovaa sinulle — parasta on, että asiat jäävät
nykyiselleen. Ja minä viihdyn hyvin tässä olossani —"
Kristiina katsoi väristen ympärilleen pimenevässä tuvassa — nyt
täyttivät varjot joka loukon, ja tulenloimu tanssi —.
"En minä ymmärrä", sanoi hän valmiina lysähtämään kokoon,
"miten sinä jaksat olla tässä talossa. Sinulla ei ole mitään askartelua,
ei ketään ole lähelläsi — hankkisit itsellesi edes työmiehen —"
"Tarkoitat, että minun olisi itse hoidettava taloa —" Erlend nauroi.
"Ei toki, Kristiina, tiedäthän sen, ettei minusta ole paljoa talon
isännäksi. Minä en voi pysyä rauhassa paikoillani —"
"Rauhassa —. Täällä sinä kyllä olet hyvinkin rauhassa — koko
pitkän talven —"
Erlend hymyili itsekseen, katse omituisena, kauas tähyävänä:
"Niin siinä mielessä —. Kun minun ei tarvitse ajatella muuta kuin
mitä mielessäni väikkyy — voin mennä ja tulla mieleni mukaan. Niin,
tiedäthän — minä olen aina ollut sellainen, että kun ei ole mitään,
minkä vuoksi on valvottava, niin minä voin nukkua — minä nukun
kuin karhu pesässään, kun ilma on sellainen, ettei voi kuljeksia
tunturilla —"
"Eikö sinua koskaan pelota olla yksin täällä?" kuiskasi Kristiina.
"Siksikö, että täällä sanotaan kummittelevan? En ole koskaan
huomannut mitään. Toisinaan olen toivonut, että sukulaiseni Bjørn
tulisi tervehtimään minua. Muistatko, kuinka hän kerran sanoi
minulle luulevansa, että minulla ei olisi luontoa tuntea miekanterää

kurkullani. Tekisi mieleni vastata nyt tuolle ritarille, etten paljoakaan
säikähtänyt, kun tunsin köyden henkitorveni ympärillä."
Kävi pitkä väristys naisen ruumiin läpi. Hän istui äänettömänä.
Erlend nousi seisomaan.
"On kai aika meidän mennä jo nukkumaan, Kristiina."
Jäykistyneenä ja kylmänä näki Kristiina Erlendin ottavan peitteen
varustuksensa päältä, levittävän sen vuoteelle ja sullovan sen
likaisten päänalusten yli. "Se on paras mitä minulla on", sanoi mies.
"Erlend!" Kristiina painoi käsiään rintansa alle. Hän etsi jotakin
sanottavaa saadakseen vielä vähän lykkäystä — häntä pelotti niin.
Silloin hän muisti asian, joka hänen piti toimittaa.
"Erlend — minulla on sinulle sanoma. Simon pyysi minua
kuolinvuoteella maatessaan viemään sinulle häneltä sellaiset
terveiset, että hän oli katunut joka päivä niitä sanoja, jotka hän
sinulle lausui viimeksi erotessanne. Miehuuttomiksi hän itse niitä
sanoi — ja hän pyysi sinua antamaan ne hänelle anteeksi."
"Simon." Erlend seisoi pitäen toisella kädellään sängynpatsaasta ja
katsoen lattiaan. "Hän on se mies, josta vähimmin haluan itselleni
muistutettavan."
"Enhän minä tiedä, mitä teidän välillänne on ollut", sanoi Kristiina.
Hänestä tuntui, että nuo Erlendin sanat olivat kummallisen
sydämettömät. "Mutta merkillistä olisi eikä lainkaan Simonin tapaista,
jos olisi niinkuin hän itse sanoi, että hän on kohdellut sinua
epäjalosti. Ei liene kaikki syy ollut hänen, jos niin oli —"

Erlend pudisti päätään: "Hän puolusti ja auttoi minua kuin veli,
kun sitä tarvitsin", sanoi hän matalasti. "Ja minä otin vastaan hänen
apunsa ja ystävyytensä, enkä ymmärtänyt, että hänen on aina ollut
vaikea sietää minua.
"Minusta tuntuu, että olisi ollut helpompi elää entisaikaan, jolloin
kaksi sellaista miestä kuin hän ja minä menivät kaksintaisteluun —
kohtasivat toisensa saarella ja antoivat aseonnen ratkaista, kumpi
heistä saisi omistaa vaalean neidon —"
Hän otti vanhan viitan penkiltä ja heitti sen käsivarrelleen:
"Ehkä tahdot koirat luoksesi huoneeseen yöksi?" Kristiina oli
noussut seisomaan:
"Mihin sinä lähdet, Erlend?"
"Riiheen nukkumaan —"
"Älä —!" Erlend pysähtyi, jäi seisomaan solakkana ja suorana ja
nuorteana uunin raukenevan hiilloksen himmeässä punahohteessa.
"Minä en uskalla maata yksin tässä huoneessa — en uskalla —"
"Uskallatko sitten maata minun sylissäni?" Kristiina erotti
hämärässä hymyn miehensä kasvoilla, ja hän voipui siitä. "Etkö
pelkää, että rutistan sinut kuoliaaksi, Kristiina?"
"Kunpa tekisitkin sen —" Kristiina vaipui miehensä syliin.
* * * * *
Herätessään hän näki ikkunaruudusta, että ulkona mahtoi olla
päivä. Hänen rintaansa painoi ahdistavasti — Erlend nukkui pää

hänen olallaan, hän oli ojentanut toisen käsivartensa hänen ylitseen
ja piti kädellään hänen vasemmasta olkavarrestaan.
Vaimo katsoi miehensä raudanharmaata tukkaa. Hän näki omat
kutistuneet rintansa — niiden ylä- ja alapuolella kuulsivat kylkiluiden
korkeat kaaret ohuen ihopeitteen alla. Hänet valtasi jonkinlainen
kauhu, kun viime yön muistot toinen toisensa jälkeen johtuivat
hänen mieleensä. Tässä huoneessa — he molemmat siinä iässä —.
Vastenmielisyys ja häpeä valtasivat hänet, kun hän näki verestävät
pilkut kuluneissa äidin-käsivarsissaan, kuivuneessa povessaan.
Kiivaasti hän tarttui taljaan tahtoen peittää itsensä.
Erlend heräsi, kavahti kyynärpäänsä varaan ja tuijotti vaimonsa
kasvoihin — hänen silmänsä olivat sysimustat unen jäljiltä:
"Luulin —", hän heittäytyi jälleen vaimonsa viereen; tämän koko
olemusta värisytti syvään ja rajusti, kun hän kuuli miehensä äänen
riemukkaan ja huolekkaan soinnin — "luulin nähneeni jälleen unta
—"
Vaimo avasi huulensa hänen suutaan kohti ja kietoi käsivartensa
hänen kaulaansa. Ei koskaan, koskaan ollut tuntunut niin siunatulta
—.
Iltapäivällä, päivänpaisteen jo kellertäessä ja varjojen venyessä
pitkinä vihreällä pihalla, he lähtivät noutamaan vettä purosta. Erlend
kantoi molempia isoja sankoja. Kristiina käveli hänen rinnallaan
nuorteana, solakkana ja norjana. Pääliina oli valahtanut alas ja virui
hänen hartioiltaan; hänen tukkansa loisti ruskeana ja paljaana
päivänpaisteessa. Hän tunsi itsekin sulkiessaan silmänsä ja
kohottaessaan kasvonsa valoa kohti — että hän oli tullut
punaposkiseksi, että hänen kasvonpiirteensä olivat pehmenneet.

Joka kerta vilkaistessaan mieheensä hän loi liikuttuneena katseensa
maahan — nähdessään Erlendistä, kuinka nuori hän itse oli.
Erlendin mieleen johtui, että hänen piti pestä itsensä. Sillä aikaa
kun hän meni hiukan alemmaksi puron vartta, istui Kristiina
ruohoturpeelle ja nojasi selkäänsä kiveen. Tunturipuro solisi ja
loiskutti hänet puoliuneen — silloin tällöin, kun sääsket ja kärpäset
koskettivat hänen ihoaan, hän avasi vähän silmiään ja huitaisi
kädellään. Alhaalla puronpoukamaa reunustavien pajupensaitten
välissä hän näki Erlendin valkoisen ruumiin häämöttävän — hän
seisoi jalka kivelle nostettuna ja hankasi itseään ruohotukoilla.
Kristiina sulki silmänsä jälleen ja hymyili väsyneen onnellisena. Hän
oli yhtä voimaton Erlendiä vastaan vieläkin —.
Mies tuli ja heittäytyi ruohikolle hänen eteensä — tukka märkänä,
vedenviileys punaisilla huulillaan, kun hän painoi ne Kristiinan
käteen. Hän oli ajanut partansa ja hakenut ylleen paremman paidan
— mutta kovin erinomainen ei sekään ollut. Hymyillen hän kouraisi
kainaloaan, mistä paita oli rikki:
"Olisitpa voinut tuoda minulle paidan, kun vihdoinkin tulit tänne."
"Otan ommellakseni sinulle paidan heti kun tulen kotiin, Erlend",
vastasi Kristiina hymyillen ja sivusi kädellään miehensä otsaa. Mies
tarttui siihen kiinni:
"Et koskaan enää lähde nyt täältä, Kristiinaiseni —"
Vaimo vain hymyili eikä vastannut. Erlend työntyi hiukan
eteenpäin, niin että tuli makaamaan vatsallaan. Pensaiden alla
kosteassa varjossa kasvoi ryhmä pieniä valkoisia tähtikukkia. Niiden

lehdet olivat sinerväsuonisia kuin naisen povet, jokaisen kukan
keskellä oli pieni ruskeansininen nuppu. Erlend poimi ne jok'ainoan:
"Sinä, Kristiina, joka olet niin viisas sellaisissa, tiedät kai näiden
nimen?"
"Ne ovat Friggjan-yrttejä — ei, Erlend —" Hän punastui ja työnsi
pois miehen käden, kun tämä tahtoi pistää kukat hänen povelleen.
Erlend nauroi ja puraisi hiukan jokaista valkoista terälehteä
yksitellen. Sitten hän pani kukat Kristiinan avoimeen käteen ja sulki
hänen sormensa niiden ympärille:
"Muistatko, kun kävelimme yrttitarhassa Hofvinin sairaalan luona
— sinä annoit minulle ruusun?"
Kristiina pudisti verkalleen päätään ja hymyili hiukan:
"Enpäs. Sinä otit ruusun minun kädestäni."
"Ja sinä annoit minun ottaa. Ja samoin annoit minun ottaa
itsesikin, Kristiina — niin lempeänä ja lauhkeana kuin ruusu — sitten
pistelit sinä minut verille toisinaan, herttaiseni." Hän heittäytyi
Kristiinan helmaan ja pani käsivartensa hänen vyötäisilleen: "Eilen
illalla, Kristiina — silloin se ei auttanutkaan — sinä et päässytkään
sillä, että istuit säyseästi odottaen —"
Kristiina kallisti kasvonsa alas ja kätki ne hänen olkapäätään
vasten.
* * * * *

Neljäntenä päivänä he olivat paenneet koivikkoon talon yläpuolella
oleville kummuille. Sillä sinä päivänä vuokraaja korjasi heinää. Ja
Kristiina ja Erlend olivat keskenään yhtä mieltä siitä, vaikkeivät olleet
siitä puhuneet, ettei kenenkään tarvinnut tietää Kristiinan olevan
miehensä luona. Erlend kävi alhaalla rakennusten luona pari kertaa
noutamassa ruokaa ja juomaa, mutta Kristiina jäi istumaan
kummulle pikkukoivujen väliseen kanervikkoon. Siltä paikalta missä
istuivat he saattoivat nähdä miehen ja vaimon uurastavan ja
kantavan heinätaakkoja kotiin selässään.
"Muistatko", kysyi Erlend, "sitä kertaa, jolloin lupasit, että kun
minä eläisin sulkeutuneena tuntureilla olevaan erakkotaloon, niin
sinä tulisit pitämään minulle taloutta? Sinä tahdot kai tänne kaksi
lehmää ja pientä karjaa —?"
Kristiina naurahti ja vatvoi hänen tukkaansa.
"Mitä luulisit poikien pitävän siitä, Erlend — että heidän äitinsä
lähtisi ja jättäisi heidät sillä tavalla —?"
"Luulen, että heistä olisi mieleen saada itse isännöidä
Jørundgaardissa", sanoi Erlend hymyillen. "Heillä on siihen kyllä
tarpeeksi ikää. Gautehan on jo täysi isäntä nuoruudestaan
huolimatta.
Ja Naakkve on jo melkein mies."
"Ei toki." Äiti hymyili hiljaa. "Kyllä kai hän itse niin arvelee —
taitavat arvella niin kaikki viisi — mutta kyllä kai siihen jotakin
tarvitaan vielä, ennen kuin hänellä on miehen mieltä —"
"Jos hän isäänsä tulee, niin voi sattua, että hän saa sen myöhään
tai ei koskaan", vastasi Erlend. Hän hymyili ovelasti: "Sinä luulet

Welcome to Our Bookstore - The Ultimate Destination for Book Lovers
Are you passionate about books and eager to explore new worlds of
knowledge? At our website, we offer a vast collection of books that
cater to every interest and age group. From classic literature to
specialized publications, self-help books, and children’s stories, we
have it all! Each book is a gateway to new adventures, helping you
expand your knowledge and nourish your soul
Experience Convenient and Enjoyable Book Shopping Our website is more
than just an online bookstore—it’s a bridge connecting readers to the
timeless values of culture and wisdom. With a sleek and user-friendly
interface and a smart search system, you can find your favorite books
quickly and easily. Enjoy special promotions, fast home delivery, and
a seamless shopping experience that saves you time and enhances your
love for reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookgate.com

Interdisciplinary Perspectives on Social Sciences 1st Edition Georgeta Raţă

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

Interdisciplinary Perspectives on Social Sciences 1st Edition Georgeta Raţă

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 4

Slide 6

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 19

Slide 20

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Slide 56

Slide 57

Slide 58

Slide 59

Slide 60

Slide 61

Slide 62

Slide 63

Slide 64

Slide 65

Slide 66

Slide 67

Slide 68

Slide 69

Slide 70

Slide 71

Slide 72

Slide 73

Slide 74

Slide 75

Slide 76

Slide 77

Slide 78

Slide 79

Tags