Modern Organizations Theory and Practice 2nd Edition Ali Farazmand

Modern Organizations Theory and Practice 2nd Edition Ali Farazmand
Modern Organizations Theory and Practice 2nd Edition Ali Farazmand
Modern Organizations Theory and Practice 2nd Edition Ali Farazmand

1. Visit https://ebookultra.com to download the full version and
explore more ebooks or textbooks
Modern Organizations Theory and Practice 2nd
Edition Ali Farazmand
_____ Click the link below to download _____
https://ebookultra.com/download/modern-organizations-theory-
and-practice-2nd-edition-ali-farazmand/
Explore and download more ebooks or textbooks at ebookultra.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Modern Iran 2nd Edition Ali Ansari
https://ebookultra.com/download/modern-iran-2nd-edition-ali-ansari/
Managing and Organizations An Introduction to Theory and
Practice 8th Edition Stewart Clegg
https://ebookultra.com/download/managing-and-organizations-an-
introduction-to-theory-and-practice-8th-edition-stewart-clegg/
Modern cryptography theory and practice 5th print Edition
Mao
https://ebookultra.com/download/modern-cryptography-theory-and-
practice-5th-print-edition-mao/
Modern Actuarial Theory and Practice Second Edition Philip
Booth
https://ebookultra.com/download/modern-actuarial-theory-and-practice-
second-edition-philip-booth/

3. International Organizations Politics Law Practice 2nd
Edition Ian Hurd
https://ebookultra.com/download/international-organizations-politics-
law-practice-2nd-edition-ian-hurd/
Speech Enhancement Theory and Practice 2nd Edition Loizou
https://ebookultra.com/download/speech-enhancement-theory-and-
practice-2nd-edition-loizou/
Basic Electronics Theory and Practice 2nd Edition Sean
Westcott
https://ebookultra.com/download/basic-electronics-theory-and-
practice-2nd-edition-sean-westcott/
IPv6 Theory Protocol and Practice 2nd Edition Pete Loshin
https://ebookultra.com/download/ipv6-theory-protocol-and-practice-2nd-
edition-pete-loshin/
Cultural Studies Theory and Practice 2nd Edition Chris
Barker
https://ebookultra.com/download/cultural-studies-theory-and-
practice-2nd-edition-chris-barker/

5. Modern Organizations Theory and Practice 2nd Edition
Ali Farazmand Digital Instant Download
Author(s): Ali Farazmand
ISBN(s): 9780275961404, 0275961400
Edition: 2
File Details: PDF, 1.60 MB
Year: 2002
Language: english

7. Page i 
Modern Organizations  

8. Page ii 
This page intentionally left blank. 

9. Page iii 
Modern Organizations  
THEORY AND PRACTICE  
Second Edition  
EDITED BY  
Ali Farazmand  

10. Page iv 
Library of Congress Cataloging­in­Publication Data  
Modern organizations : theory and practice / edited by Ali Farazmand.—2nd ed.  
p. cm.  
Includes bibliographical references (p. ) and index.  
ISBN 0–275–96140–0 (alk. paper)  
1. Public administration. 2. Organizational sociology. I. Farazmand, Ali.  
JF1351.M57 2002  
351—dc21 2001133083  
British Library Cataloguing in Publication Data is available.  
Copyright © 2002 by Ali Farazmand  
All rights reserved. No portion of this book may be  
reproduced, by any process or technique, without the  
express written consent of the publisher.  
Library of Congress Catalog Card Number: 2001133083  
ISBN: 0­275­96140­0  
First published in 2002  
Praeger Publishers, 88 Post Road West, Westport, CT 06881  
An imprint of Greenwood Publishing Group, Inc.  
www.praeger.com  
Printed in the United States of America  
 
The paper used in this book complies with the  
Permanent Paper Standard issued by the National  
Information Standards Organization (Z39.48–1984).  
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1  

11. Page v 
To My Son, Cyrus  

12. Page vi 
This page intentionally left blank. 

13. Page vii 
Contents  
 
 
Preface to the Second Edition 
 
ix
 
 
Preface to the First Edition 
 
xiii
 
 
Introduction: The Multifaceted Nature of Modern Organizations 
Ali Farazmand 
 
xv
I. 
Society and Modern Organizations 
 
1
1.
 
Public, Nonprofit, and Private Organizations: Similarities and Differences 
Nicholas Henry 
 
3
2.
 
Organization Theory: From Pre­Classical to Contemporary and Critical Theories—An Overview and Appraisal 
Ali Farazmand 
 
19
3.
 
Emergent Theories of Organization: An Overview and Analysis 
Ali Farazmand 
 
63
4.
 
Elite Theory of Organization: Building a Normative Foundation 
Ali Farazmand 
 
97
II. 
Public Organization Design and Reorganization of Administration 
 
133

14. Page viii 
5.
 
The Public Service Configuration Problem: Designing Public Organizations in a Pluralistic Public Service 
Charles R. Wise 
 
135
6.
 
Government Reorganization: Theory and Practice 
Guy Peters 
 
159
III. 
Organizations, Individuals, and Administration: Issues and Perspectives 
 
181
7.
 
Diversity in Public Organizations: Moving toward a Multicultural Model 
Sally Coleman Selden and A. Frank Selden 
 
183
8.
 
Organizational Socialization 
Michael Klausner and Mary Ann Groves 
 
207
9.
 
Is Organizational Membership Bad for Your Health? Phases of Burnout as Covariants of Mental and Physical Well­Being 
Robert T. Golembiewski 
 
231
10.
 
God, Science, and Administrative Theory: An Unfinished Revolution 
Frederick C. Thayer 
 
251
 
 
For Further Reading 
 
267
 
 
Index 
 
273
 
 
About the Editor and Contributors 
 
283

15. Page ix 
Preface to the Second Edition  
Publication of the first edition of Modern Organizations was an over­whelming success, as the book was well received by scholars, students, and instructors around 
the world. The book was reprinted twice, and it was adopted widely as the primary textbook in graduate and undergraduate courses in organization theory and 
administrative behavior. Actually, the book became a classic, as many scholars commented in recent years. I am honored to have had the cooperation of the 
contributing authors to the first edition.  
The second edition of the book is significantly revised and updated. Several chapters have been deleted and an equal number of chapters added to update the 
materials reflecting the latest perspectives on organization theory and behavior. The subtitle of the book is also changed to emphasize theory and practice of modern 
organizations. The themes of the book remain the same, reflecting the integrity and aims of the materials covered. The book is devoted to presenting materials that 
balance the interests of management or organization on the one hand, and those of the individuals and citizens on the other. As noted in the Introduction and in the 
Preface to the first edition, it is this balance of interests that has been neglected in most of the literature on modern organization theory and behavior, from classical to 
contemporary. Today most of the knowledge on modern organizations has been developed with a managerial bias and in favor of organizational interests, subordinating 
or neglecting the interests of individual members working in organizations as well as of citizens outside organizations in interaction with them. This imbalance has 
created, over a long time, a huge gulf between what organizations try to achieve and what the human side  

16. Page x 
of organizations—organizational members and citizens outside—expect to receive or accomplish.  
The changes in the second edition are as follows: The Introduction is slightly expanded to include the latest changes and developments in modern organizations, 
including the phenomenon of globalization and its implications for organization theory at global levels. Significant revision and expansion have been incorporated in the 
theoretical part of the first few chapters. First, there is a new chapter on public, private, and nonprofit organizations and their differences and similarities. Second, the 
original long and exhaustive chapter on organization theory with an assessment has been broken into two separate chapters, with significant expansion on some theories. 
For example, in Chapter 2, the section on agency theory has been elaborated extensively while a new major section, devoted to the analysis of transaction­cost theory, 
has been added, bringing market theory up to date.  
Chapter 3 now has a focus on critical and emergent theories of organization. Here institutional theory has been significantly elaborated and expanded, and an entirely 
new theory of organization, chaos and transformation theories has been presented and analyzed extensively with implications for world systems theory, organization 
theory, and public management. Chapter 4 is also an entirely new and long chapter with the sole focus on the new, normative organizational elite theory. Together, these 
three theoretical chapters present, with assessment and analysis, the latest knowledge and perspectives on organization theory. Some of these theories, such as chaos 
and transformation theories and elite theory, are original contributions of the editor, while other chapters also provide significant, up­to­date information on various 
issues and themes of modern organizations.  
The deleted chapters include the chapter on Talcott Parsons by Harry Johnson, who is no longer with us in this world, the two chapters on the administrative state, 
and the chapter on public policy. An entirely rewritten chapter with theoretical analysis on government reorganization, reform, and change, and a new chapter in the 
latter part of the book on diversity and public organizations, are presented. Finally, the rest of the chapters on organizational socialization, burnout, and the debate on 
God, science, and administrative theory have been revised significantly. These changes, revisions, and alterations have made the second edition a much more lively, up­
to­date, and reliable book that is intended as a primary textbook in organization theory and behavior at graduate and undergraduate levels. While the presentation of 
sophisticated analysis of the latest research in the theoretical chapters meets the highly demanding needs of doctoral and Ph.D. courses, the systematic discussions and 
easy reading of all chapters is intended to suit the graduate MPA, MBA, and other masters level, as well as undergraduate, courses in organization theory and behavior.  

17. Page xi 
We live in an organizational society, a society that is being increasingly globalized by corporate organizations of advance capitalism and the dominant governments 
that support them. These globalizing organizations are expanding worldwide and centralizing through mergers and megamergers, concentrating an ever greater amount 
of power in the hands of the few corporate organizational elites who can dictate public policy and administration and use supranational organizations to enforce their 
dictates to nation­states and peoples worldwide. This phenomenon has had significant negative implications for the democratic theory of self­determination, as well as 
caused major gaps in distribution of resources, wealth, and opportunities around the globe.  
In this world environment of globalization, almost all governments and their public organizations have been pressured to privatize public spheres and public­service 
organizational functions. Privatization has become a central ideological, as well as economic, strategy of promoting globalization. Consequently, with the drastic 
shrinkage of public­sector and governmental functions, public organizations have become transformed with a multitude of characteristics featuring corporate­oriented 
institutions that enhance the managerial interests of the elites, often at the expense of the interests of individuals and citizens. This book reflects, in part, much of this 
process, a phenomenon that is transforming the world at the turn of the new century.  
This book attempts to shed light on the growing complexity of modern organizations with implications for public, private, and nonprofit sectors and for individuals 
and society around the world. Both macro and micro levels of analysis are used in presenting perspectives on organizations, with implications for individuals, groups, 
government, administration, and society. The view used in the book raises the concepts of organization and administration to the highest level of macro analysis: the 
organization of a particular society, say a nation­state, or even of a global society, into sectors; institutional frameworks; and the administration of society or globe. 
Therefore, the concepts of organization and administration used here broaden the scope and perspectives of our understanding and explain how societies are organized 
and administered. These broad concepts embody even the subset concepts of policy, management, legislation, and judicial process for conflict resolution. The micro 
and meso levels of analysis are also employed to explain how organizations operate—what theoretical and conceptual approaches are most suitable under what 
conditions—for management and individuals.  
The purpose of the book, therefore, is to present original chapters on the nature, structure, process, and values of organizations in modern society with implications 
for both management and individuals. It is hoped that students, instructors, and scholars will find the book another original contribution to the field. The book is 
primarily suggested for students of public  

18. Page xii 
administration, nonprofit organization management, political science, and business management. But since the relationship between individuals and society is discussed in 
connection with organizations, students of sociology and social psychology will also find the book useful.  
This book could not have been completed without the cooperation of its contributors. I am particularly grateful to all of them, who despite their heavy research and 
teaching agenda, always responded promptly to my inquiries and demands. I am sure they all are pleased to see the book published. The publisher has been very 
patient and cooperative in extending the deadlines to allow the acquisition and updating of new manuscripts. I am particularly thankful to the senior editor, Dr. James 
Sabin, for his patience, cooperation, and editorial support. This book was overdue, but I am pleased to see it finally out. I also appreciate the valuable work of people 
in the production department at Greenwood and Rainsford Type, especially John Donohue.  

19. Page xiii 
Preface to the First Edition  
Modern organizations—public, private, and nonprofit—perform many functions in societies. We live in an organizational society in which almost every aspect of life is 
affected by organizations. It is almost impossible to escape them. Organizations may be studied from different perspectives and with different levels of analysis. While 
studies on private­sector organizations are monumental, studies about public organizations are still in the developmental stage with significant contributions being made 
to the field. Research on nonprofit organizations has just begun, but good progress is being made.  
It is ironic that much of the literature produced on the so­called generic organization theory is indeed biased toward business management with little or no reflection 
of realities about the distinct nature of public and nonprofit organizations. This business management bias of organizational studies has been deeply rooted in the 
instrumental rationality of the early days and still tends to dominate the field of organization theory. However, new studies from public and nonprofit sector perspectives 
appear to be changing this imbalance and are producing a realistic picture of modern organizations.  
This book is an attempt to shed light on the complex nature of modern organizations with implications for public, private, and nonprofit sectors and for individuals 
and society. The approaches used in this book include micro, macro, and meso or micro­macro levels of analysis. Individuals, groups, government and administration, 
and society in general are treated in connection with modern organizations. The purpose of the book is to present original chapters on the nature, structure, functions, 
and processes of organizations in modern society with implications for both management  

20. Page xiv 
and individuals. It is hoped that students of organization theory will find this book another original contribution to the field. The work is primarily suggested for students 
of public administration, political science, nonprofit­organization management, and business management. But the book also addresses fundamental issues that concern 
individuals and society in relation to organizations. Therefore, students of sociology and social psychology may also find the book useful. It presents a balanced view of 
organizational and individual perspectives in contemporary society.  
This book could not have been completed without the cooperation of the contributors. I am particularly grateful to all of them, who despite their heavy research and 
teaching agenda, always responded promptly to my inquiries and demands. I am sure they all are pleased to see that the book is finally out. Regrettably, however, one 
of our contributors, Harry Johnson, could not see the outcome of his labor; he passed away while the book was in print. Professors Dwight Waldo of Syracuse 
University, Robert Denhardt of the University of Central Florida, and Fred Thayer of the University of Pittsburgh read the original draft of my manuscript of Chapter 1 
and made encouraging comments, remarks, and suggestions. I am most grateful to them. I would also like to acknowledge the assistance of my former graduate 
assistant Mike Marshall, at Northern Kentucky University, who was instrumental in getting this project completed. The publisher has been very cooperative in 
extending the deadlines for submitting the manuscript, which enabled me to complete the book without rushing. I am particularly thankful to the editors, Jim Dunton and 
Lynne Goetz, for their cooperation and editorial suggestions.  

21. Page xv 
Introduction: The Multifaceted Nature of Modern Organizations  
Ali Farazmand  
Modern organizations play a pervasive role in societies. Indeed, we live in an organized society in which almost everything is accomplished in an organizational context. 
From birth to death we deal with organizations, small or large, public or private. Organizations are formed by human beings, but the former often act independent from 
the latter; organizations even control us, dominate society, stifle development or progress, promote growth and change, alter our environmental conditions, and at the 
same time fulfill our human and societal needs. Their role is multidimensional and dual in nature: they can make possible the progress and fulfillment of human needs, but 
at the same time they can be a major obstacle to our achieving those same goals. They are a powerful instrument in governance and the promotion of democratic 
values, therefore enhancing human values. But, ironically, they may serve at the same time as a formidable instrument of repression.  
Organizations are indispensable to human and civilizational progress and in meeting societal needs, but they can also be a force of destruction. Organization and 
civilization are interdependent twins; one could not develop without the other. From their birth, organizations were simple in structure and management, but as they 
grew larger they became sophisticated and complex in structure and function, requiring managerial skills and techniques beyond the comprehension of many people. 
Today, in modern societies, organizations shape values, set structural roles and norms in civilizational directions, change and determine human destinies, and perform a 
wide range of functions from integration and human fulfillment to disintegration and individual alienation. In a sense, there are few things in modern society that either are 
accomplished without organizations or,  

22. Page xvi 
to say the least, are not affected by organizations, public, private or non­profit.  
Is organization or bureaucracy an exclusively human phenomenon? Absolutely not. A host of other species, small and large, organize and live through organizations. 
Perhaps the only major advantage we human creatures have over other species is our intelligent ability to advance in technology and strategies to both develop and 
destroy.  
By instinct and by learning, animals have for millions of years lived in an organized manner. Their organizations pursue purposes and have specialized roles and a 
hierarchy of authority, and one of their purposes is self­protection. Many find safety in numbers while others ‘‘divide guard duties and authority among specific 
individuals” (Steinberg, 1975:10). One of the most highly developed organizations with specialized role playing is found in the ant colony. In an intricate bureaucracy, 
each ant in a colony performs functions that set its rank from the queen ant at the top, which bears young to the thousands of soldiers, foragers, and nurses. The system 
has existed for some “40 million years, suggesting that ant organizations are more successful than man’s” (Steinberg, 1975:10).  
Similar observations can be made of bulls, disciplined to serve as guards in migratory bands of hundreds of thousands seeking better grazing, or of large bands of 
zebras moving in concentrated herds deliberately strengthening their defense against such predators as lions that can only succeed when the prey is isolated from the 
herd. Other creatures like penguins congregate in organized groups not only for safety but for warmth, or the fasciolar fish that finds safety from attack by swimming in a 
school that moves with precision but is leaderless (Steinberg, 1975:10–11). Other examples include beavers that show their organization through teamwork in 
engineering and skill precision in building and repairing dams in order to maintain and improve their living environment.  
Human civilization from the earliest time was also formed around organizations arranged in different forms and for different purposes. These organizations grew in 
size as a form of collective action from serving limited group interests—namely hunting and food gathering of the primitive commune system—to large organizations of 
governance. The best example of the latter is ancient empires performing massive public works projects through huge organizations made up of various functionaries 
and slaves. Egyptians, Assyrians, Chinese, Persians, Romans, and Greeks all undertook gigantic public works that were accomplished by large organizations 
bureaucratically set up with functional specializations, role specifications, and chain­of­command systems with a clear line of authority from top to bottom.  
These ancient empires—along with India, the city state of Sumer, Babylonia, and Elam in modern Iran—established and advanced the ancient civilization that has 
served as the foundation of modern world civilization.  

23. Page xvii 
It is beyond the scope of this study to elaborate on the significance of these ancient civilizations, their achievements, and their legacies for the modern world. Suffice it to 
emphasize here that modern organizations have evolved from these ancient civilizations with an impressive record of organization/ institution building, forming the 
foundations of empire states with enormous socio­economic, cultural, political, and administrative achievements. Their legacies and contributions to modern 
organization, administration, and civilization are too many to cite here. (For some of these legacies and contributions, see Farazmand, 1998.)  
What is the extent of our conceptual knowledge about modern organizations and the real world in which they operate? What functions do organizations perform in 
society, and what behavioral characteristics can we discern about organizations? And what is the role of public organizations in modern governance? While volumes of 
books may be needed to answer each of these questions, for the literature on organization theory and behavior is monumental, the following attempts to touch on some 
of the basic elements of modern organizations. An overview of some of the major theories of organization is given in Chapters 2 and 3, but what follows is a resumé of 
some of the major functions of modern organizations. This includes a short discussion of the modern administrative state and bureaucracy and the role they play in 
governance and administration. Finally, a plan of the book is given with a brief introduction of the chapters presented in this volume.  
ORGANIZATIONAL FUNCTIONS   
Modern organizations perform a variety of functions, from maintaining law and order to providing services to taking care of the dead. A list of the major functions of 
organizations requires an exhaustive analysis. The following is a brief outline of what the various types and sizes of organizations do in modern society.  
Organizations as Human Facilitators  
From the dawn of civilization to the present day, human beings have engaged in various organizing activities to get things done and to serve their social, political, 
economic, and cultural needs. Organizations have been used to facilitate human activities and to make achievement of individual and community goals possible. 
Collective organizational arrangements have proven superior to individual actions for different reasons: speed, accuracy, collegiality, gratification of social needs, public 
works, community interests, and so on. Today, many nonprofit organizations and a host of other organizations strictly serve that purpose. But like the giant 
corporations, the administrative state of contemporary societies has been  

24. Page xviii 
transformed from a facilitating state in providing harmony and making life easier for citizens to a more dominating, coercive corporate state. Citizens and societies have 
become captives of this dominating state and are affected by numerous organizational actions about which they have little say (Scott and Hart, 1989).  
Organizations as Society  
The concept of organizational society has been established as a fact of life (Presthus, 1962). In modern times, we live in an organizational society in which almost every 
aspect of life is organized and almost everything is done in an organizational setting, whether small or large, private or public or nonprofit in nature. There is no escape 
from organizations. From small communities to large nations to the global community, the reality of organizational pervasiveness is present; even in remote areas of deep 
forest or uninhabitable parts, earth organizations enforce their identity. And, of course, even outer space is invaded by human organization.  
Organizations as Spiritual Institutions  
Spiritual organization is one of the oldest kinds of organizations. Human beings have always found ways to institutionalize and externalize their ways of serving their 
spirituality or healing spiritual wounds. There are as many types of spiritual organizations as there are religions and beliefs. Temples, houses of God, churches, mosques, 
and so on perform this function. What is significant about organizations as spiritual institutions is that they regulate the lives of their members, provide them with comfort, 
calm them in stressful stages of life, and mediate between them and God or their supreme being, often providing hope of life beyond this world. Spiritual organizations 
come in a variety of forms, structures, missions, norms of operation, role specifications, and cultural indoctrinations. Some promote a passive and peaceful existence 
while others promote an active life of aggressive pursuit of material and spiritual needs, all in the name of serving God or one’s spiritual needs. But these organizations 
have also separated people from each other, caused wars as well as peace, hatred as well as love.  
Spiritual institutions or organizations are present everywhere in the world, in each neighborhood or community. But these organizations also play other significant 
roles in politics, economics, social welfare, and cultural development. The multifaceted nature of spiritual organizations encompasses all spheres of life and society. 
Since ancient times, temples were the centers of economic and social activities; modern spiritual organizations are also involved in heavy business enterprises, many 
operating with their  

25. Page xix 
own sophisticated telecommunications systems around the globe and with their own shares in stock markets.  
Organizations as Political Institutions  
All organizations—public, private, and nonprofit—are involved in politics and political processes and activities. Indeed, all organizations may be considered political 
institutions, for they all perform political functions in one way or another. Internal politics, group politics, interorganizational politics, bureaucratic politics, interest group 
politics, policy politics, personal politics, and partisan politics are common to most organizations. Contrary to the view of the traditional, purely rational theories of 
organizations (Taylor, 1911, 1947; Weber, 1947; Gulick and Urwick, 1937; Simon, 1976; and others), organizations of modern society are not apolitical, and their 
political nature is explained by many activities that directly or indirectly relate to the political processes, domestically or internationally. Among the public, governmental 
organizations, variations may be found from military­security and foreign­relations organizations to the presidential offices and the legislature to social services and 
similar organizations; all are political institutions. Similarly, private­sector organizations, particularly giant corporations, are involved in various forms of local, national, 
and international politics. Local politics is heavily influenced and shaped by the business community. Similar, but perhaps a stronger, influence is exercised by large 
organizations at the national and international level. The same may also be said about the for­profit business and nonprofit organizations. Barry Bozeman (1987) argues 
that “all organizations are public” because they all perform public functions and use public funds. Robert Miles (1980:157) argues that organizational politics and power 
compose one of the two major realities of the “dual organizational life.” As he put it, “purely rational conditions rarely obtain’’ (157).  
Indeed, all organizations are involved in one way or another in political socialization, in ideological promotion of the political system in which they operate, in political 
mobilization for governmental actions, and in the promotion of political symbols serving system maintenance. In cases of hostility with another nation, they play a 
mobilization role. Organizations also collect individual taxes for the government, gather intelligence and information about individual members, and report undesirable 
citizens to authorities. Multinational and transnational organizations also play a formidable role in foreign relations and in international politics; they become virtual 
extensions of their own governments, and, when faced with a challenge from the indigenous forces of a country in which they operate, they play a formidable role in 
suppressing or eliminating those forces. Chile under Salvador Allende in the 1970s and Iran under the Premier Mosaddegh in the 1950s—both legitimate and 
democratically elected govern­  

26. Other documents randomly have
different content

30. The Project Gutenberg eBook of Hajamietteitä
kapinaviikoilta 2/3

31. This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Hajamietteitä kapinaviikoilta 2/3
Author: Juhani Aho
Release date: May 3, 2018 [eBook #57084]
Language: Finnish
Credits: Produced by Juha Kiuru
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK HAJAMIETTEITÄ
KAPINAVIIKOILTA 2/3 ***

32. Produced by Juha Kiuru
HAJAMIETTEITÄ
KAPINAVIIKOILTA II
Kolmas ja neljäs viikko
Kirj.
JUHANI AHO

33. Porvoossa, Werner Söderström Oy, 1918.

34. SISÄLLYSLUETTELO:
Maanantaina 11 p:nä helmikuuta.
  Sovinnollisella mielellä.
  Kaunokirjailijat haaveilevat.
  Vaikutelma Siltasaarelta.
  Rauha solmittu.
  "Haapalainen on porvari".
  Mitä se kaikki kuuluu meihin?
  Uusia "neuvostoja".
  "Kuulumatonta raakuutta" — kenen?
  Tyypillinen yllytyskirjoitus.
  Kansanvaltuuskunta — Washingtonin kabinetti.
  Ruvetaan jo syömään rukiin siementä.
  Kaarti ottaa omansa, mistä saa.
  Rahalla ja valheella.
Tiistaina 12 p:nä helmikuuta.
  He ja me.
  Entinen "vapauden aika" ja nykyinen.
  Tahrivat, tuhrivat.
  Ryöstösotaa tämä on.
  Pääasia.

35.   Pakopirtillä.
  Tanssitaan — veri vuotaa.
  Verikoston vaistot.
  Omantuntoni ovea kolkutetaan.
  Ylösalaisin.
Keskiviikkona 13 p:nä helmikuuta.
  Millaisen punakaartilaisen pitäisi olla.
  Virastoveli rintamaveljelle.
  Vielä hirmutekojen rankaisemisesta.
  Puolueettomat venäläiset.
  Korpilaki.
  Ei pidä vaivata valtiota.
  "Eteenpäin!"
  He toivovat.
  Ihmiskalastusta.
  Raitiovaunut ja vallankumous.
Torstaina 14 p:nä helmikuuta.
  Kun voitamme, kuinka sitten?
  Maaseudulla.
  Hyvä mies ammuttu.
  Viranhakijoita.
  Vanhaa kaunaa.
  Heidän vaikeutensa.
  Virkamiesten vastarinta.
Perjantaina 15 p:nä helmikuuta.
  Aivan niinkuin ainakin.
  Suurista miehistä.
  Senaattori runoilee.

36.   Kiristystä tulossa.
  "Mitä varten?"
  Tuhatvuotinen valtakunta.
Lauantaina 16 p:nä helmikuuta.
  Muuan päivä.
  Sotarunoudesta.
  Muuan seikkailu.
  "Naputtaa vain!"
  Punainen idylli.
  Pikkueläjät.
  Seynin tapaan.
  Trotski onnittelee.
  Ei tule apua.
  Punakaartin raportteja.
  En kernaasti uskoisi.
Sunnuntaina 17 p:nä helmikuuta.
  Kaivopuistossa.
  Tuppurainen ja tappurainen.
  Vankien toivo.
  Juttuja esimerkin miehistä.
Maanantaina 18 p:nä helmikuuta.
  Antonius Caesarin ruumiin ääressä.
  Venäläisten lähtö.
  Punainen lippu on verilippu.
  Onnellisia miehiä.
  Veljeytymisestä ja sisartumisesta.
Tiistaina 19 p:nä helmikuuta.
  Tyynnyttelyä.

37.   Lohduttava tieto.
  Punakaartilaisen palkka.
  Valtiopäivämies voidaan panna viralta.
  Tokoi on yhä enemmän helisemässä.
  Yliopiston vuoro.
  Koko hyvin.
  Senaattori taas runoilee.
  Iivo Härkönen senaatissa.
  Kahnauksia.
  Vielä autolla ajajista.
Keskiviikkona 20 p:nä helmikuuta.
  Kiukuttelua.
  Manner evästelee.
  Mikä meitä mahdollisesti odottaa.
  Ohjeita "tuomareille".
  Punaisen armeijan muonitus- ja vaatetushuolet.
  Orjatsalo ennustaa.
  Matala moraalimme.
Torstaina 21 p:nä helmikuuta.
  Kätilö Manner.
  Siviilijutut saavat levätä.
  Venäläisten irtaimisto.
  Aito meikäläistä.
Perjantaina 22 p:nä helmikuuta.
  Diplomaattinen kirjeenvaihto.
  Vihdoinkin.
  Tokoin toimia ja toiveita.
  Suuria lapsia.

38.   Lauantaina 23 p:nä helmikuuta.
  Uutispörssi.
  Pohjalaista sisua.
  Sota kuin sota.
Sunnuntaina 24 p:nä helmikuuta.
  Ruvetaanko ottamaan panttivankeja?
  Hämärtää.
  Mitä olisi tehtävä tämän kansan valistamiseksi?
Maanantaina 25 p:nä helmikuuta.
  Tämän päivän tietosato.
  Rovasti Kössi Ahmala.
  Saksa auttaa meitä varmasti.
  Valtiosääntö.
Keskiviikkona 27 p:nä helmikuuta.
  Kaikki hyvin.
  Inhimillisiäkin tunteita.
  Tervehdys valkoisesta Suomesta.
Torstaina 28 p:nä helmikuuta.
  Ei ole päässyt.
  Kuinka ryssät Ilmajoella riisuttiin aseista.
Perjantaina 1 p:nä maaliskuuta.
  Ruotsalaisten oikea käsi ja vasen.
  Setelisota.
  Olevinaan oikein sukkelaa.
  Helsingin kaupungin rakennusmailla.

39. Lauantaina 2 p:nä maaliskuuta.
  Toteutui pikemminkin.
  Pakko-otto alkaa.
Sunnuntaina 3 p:nä maaliskuuta.
  Kokous senaatintorilla.
Maanantaina 4 p:nä maaliskuuta.
  Suomi luovutettu Venäjälle.
Tiistaina 5 p:nä maaliskuuta.
  Terrori täydessä käynnissä.
  Ruotsalaiset sovintoa hieromassa.
  Tarkastuksia kahviloissa.
  Ojankaivuun talvella.
  Nurmijärven Punikit ja punikit.
  Narsissit ja tulpaanit.
  Muistutus sopimattomasta käytöksestä.
Keskiviikkona 6 p:nä maaliskuuta.
  Välivaltioaatteesta.
  Onko Suomi ostanut vapautensa halvalla?
  Olemmeko marionetteja?
  Ei vielä "kyyhkysiä".
Torstaina 7 p:nä maaliskuuta.
  Työmiehet, tehkää rauha!
  Meitäkin pelätään
Perjantaina 8 p:nä maaliskuuta.
  Meitä rohkaistaan.
  Päät pystyyn!

40. Lauantaina 9 p:nä maaliskuuta.
  Jotain on tekeillä.
  Punaisten puhelinpuheluja.
  Vapauttaja saapuu.
Maanantaina 11 p:nä helmikuuta.
Sovinnollisella mielellä.
Kaunis, talvinen päivä. Olisipa ajat niinkuin oli ennen, menisin
hiihtämään. Nyt se ei ole sallittua. Saisit kuulan kylkeen. Eivät edes
lapsetkaan, pikkutytötkään, saa hiihdellä Kaivopuistossa. Porvarien
täytyy tuntea köyhälistön valtaa. Raitioliike on vihdoinkin alkanut.
Suurella vaivalla ne ovat saaneet sen käyntiin. En ole ikinä nähnyt
laiskempaa tahtia työssä, kuin heidän sytiessään lunta raiteilta.
Menen Rautatietorin kautta Eläintarhaan. Ihana ilmako
vaikuttanee, että saan sovinnollisuuden puuskan. Koetan uskotella
itselleni, että tästä sittenkin tulee jotain hyvää. En tiedä, mitä se
olisi. Jos ne sittenkin voisivat pitää pyörät käynnissä ja rattaat
voiteessa, jos ne voisivat saada uutta verta virtaamaan vanhan
yhteiskunnan suoniin, epäkohtia korjatuksi, maailman parannetuksi.
Sieltä alhaalta päin se sittenkin kansojen elämänneste pursuaa. Tosi
homma ja halu ja harrastus niillä on; tarkoitan: heissä on paljon
niitä, joilla sitä on. Ne näkevät vain päämaalin, johon ne pyrkivät,
niillä ei ole ehkä käsitystä keinojensa tuomittavaisuudesta. Ne kai
kyllä, ainakin jotkut valistuneemmat ja herkemmät, valittavat, että
ikävä kyllä täytyy tehdä sellaista, mikä ei ole aivan oikein, mutta ne
puolustautuvat sillä, että muu ei auttanut. Suuri, pyhä aate ja asia

41. vaatii ja oikeuttaa tavallisen tien syrjäyttämiseen. Ne eivät näe
muuta kuin sen. Ne ovat siinä samanlaisia kuin kaikki muut
fanaatikot tässä maailmassa. Suurimmalla osalla ei ole ehkä
aavistustakaan siitä, että oikeuden ja laillisuuden ja isänmaan asian
ja sen semmoisen loukkaamista on tapahtunut. Mistä heillä olisi se
tieto? Onko heitä siihen kasvatettu? Ja kun heillä ei sitä ole, niin
ovathan he oikeastaan syyntakeettomia eikä heitä voi tuomita, vielä
vähemmän rangaista.
Aseman edustalla seisoi rivi punakaartilaisia, nähtävästi lähdössä
jollekin rintamalle. Joukossa oli kyllä huligaanityyppejä ja raakoja
naamoja, roikaleita ja retkuja, joilla näytti olevan jostain vallattuja
vieraita pukuja. Mutta oli siellä myös kovin rehellisiä, kunnon
työmiehiä, vanhempia perheenisiä, jotka olivat siisteissä, omissa
pyhävaatteissaan. Olivat kuin vaimojensa matkalle, työansiolle,
varustamia. On juotu lähtökahvit, on istutettu lapsia polvella, heitetty
hellät hyvästit, sytytetty savuke ja kivääri olalla remmissä niinkuin
mikäkin työase lähdetty astumaan. Tyttö huutaa jälkeen: "Isä,
saanko tulla tuomaan kahvipullon?" Pitkänsillan kautta ja läpi
Kaisaniemen huurteisen puiston astelee isä taisteluun "asian",
köyhälistön, kaikkien maiden köyhälistöjen ja samalla Suomen, oman
Suomen, työväen tasavallan puolesta. Se on liikuttavaa, se on
semmoisenaan kaunista. Minunko täytyy pitää heitä vihamiehinä,
kaiken sen vihamiehinä, joka minullekin on kallista ja joka kallis on
minulle samaa kallista kuin heillekin, eikä ole eroa oikeastaan muuta
kuin että keinot, tapa ovat toisella toiset. Ikävä kyllä kovin toiset,
perinjuurin, sovittamattomasti. Soisin heidän tähtensä, että heidän
tapansa olisi oikea ja minun väärä. Kärsin jo edeltäpäin siitä
pettymyksestä, minkä tämä hullun yritys heille, tuolle tuollaiselle
miehelle, on tuottava. Hän ei ehkä koskaan palaa retkeltään eikä saa
nähdä kaiken loppua. Vaimo ja lapset odottavat isää kotiin,

42. tuomisinaan vapaus ja oikeus ja leipä. Ja sieltä ei tullutkaan muuta
kuin isän kylmentynyt ruumis, otsassa kiväärin kuula, ja puute ja
nälkä ja entistä kovempi kurjuus.
*
Kaunokirjailijat haaveilevat.
Menin erään kirjailijan luo, jossa tapasin myös erään toisen. Paljon
keskustelua asian aatteellisesta puolesta, erittäinkin siitä, onko
kapinallisia rangaistava vai armahdettava ja missä määrin, onko
pahan poistamiseksi organismista leikkaus parempi kuin hoitaminen,
paranteleminen. Se on kansanpsykolooginen kysymys, johon ei ole
helppo vastata. Se on oleva loppuselvityksen vaikeimpia ratkaistavia.
Mutta kuinka meneteltäneekin, siitä olimme selvillä, että meidän,
kirjailijain, on asetuttava yhteiskunnan säilyttäjäin ensi riviin. Meidän
on jätettävä — tämä on vain minun tunnelmani tällä hetkellä —
_kauno_kirjallisuus ja omistettava voimamme kansan syvimpien
rivien valistamiseen, alkeellisimpien totuuksien heille selvittämiseen.
Ei nyt ole aika runoilla tunteista ja rakkaudesta ja pienestä
persoonallisesta itsestämme. Miksei siitäkin, kun se henki tulee,
mutta minä en luule, että se henki enää tuleekaan, vaan että meidät
valtaa aivan toinen henki, että maalimme on oleva toinen, että
inspiratio vie meitä uusille aloille, ulkopuolelle itseämme, että meissä
on syntyvä uusi herätys ja uusien aiheiden ja aatteiden velvoitus ja
pakotus. Me olemme kirjallis- ja kielellisteknillisesti jo sangen
korkealla, meillä on mitä suurimmat edellytykset tulla kuulluiksi, jos
meillä on jotain sanomista. Me emme voi pysyä syrjässä elämästä,
meidän täytyy antautua sen palvelukseen, elää mukana, tuntea
mukana, tulkita, opettaa, sanalla sanoen: ottaa itsellemme kanta
isänmaan asiassa, mikä tahansa, kunhan ei vain syrjästäkatsojan ja

43. itseämme analysoivan. Aika tarvitsee meitä. Meidän täytyy löytää
rintamamme. Ja minä luulen, että ei kestä kauan, ennenkuin meillä
on oleva kirjallisuudessamme aivan toinen henki kuin tätä nykyä. Me
vanhemmat emme ehkä enää tule uutta luomaan, mutta joll'emme
me, niin tekevät sen varmaan nuoret. Vaikka lähteehän uudistus
vanhoista yhtä usein kuin nuorista.
On muuten luultavaa, että syntyy useita keskenään aatteellisesti
taistelevia kaunokirjailijakouluja. Minä tulen kai pysymään
säilyttävänä, mutta se suuri tuleva kansalliskirjailija on mahdollisesti
sosialismin ja uudistavan kumouksen mies.
Minulla ei puolestani tuntuisi tällä haavaa pitävän olla tehtävää sen
suurempaa kuin valheellisuuden paljastaminen, missä sen
tavannenkin. Se on nyt suuri intohimoni ja se luultavasti tulee
määräämään kirjallisen toimintani suuntaviivat loppuiäkseni. Minulle
ei tule enää olemaan kauneuden intohimoa, vaan totuuden. Jos
voisin, niin ajaisin valhetta ja vääryyttä ja vääristelyä takaa, missä
ikinä sen tapaan, iskisin siihen haukkana ilmassa, vainoisin
mäyräkoirana kettujen luolissa maan alla — mikäli siivet kantaa ja
hampaat kestää.
Eiköhän valheellisuus, vilpillisyys, epäritarillisuus, julmuus ole yksi
Suomen kansan kaikkein pimeimpiä puolia?
Innostuimme näistä keskustellessamme niin pitkälle, että olisi
saatava painolakiin pykälä rangaistuksista tahallisen valheen
levittämisestä, vaikkei olisikaan asianosaista kantajaa. Ainoastaan
sillä lailla voisi ehkäistä sitä tietoisesti valheellista yllytystä, joka
myrkkyvirtana valuu varsinkin sosialistisista lehdistä. Sillä
mahdollisesti voitaisiin säästyä lakkautuksista ja ennakkosensuurista
ja se olisi voimakas ase valistuneen hallituksen käsissä. Hätäkeino

44. tosin, väliaikainen. Jos mieli saada perinpohjaisempaa muutosta,
täytyisi olla äänenkannattaja, joka säälimättä, uupumatta paljastaisi
valheita ja oikaisisi niitä. Sellainen lehti pitäisi olla halpahintainen ja
sen pitäisi saada avustusta yleisistä varoista ja koota palvelukseensa
parhaat kynät. Totuus olisi mobilisoitava. Mitenkään muuten ei ole
mahdollista kasvattaa kansaa itseänsä hallitsemaan ja joutumasta
yksipuolisen määrätietoisen kiihoituksen uhriksi. Sellaisen
laiminlyönnin seuraukset ovat nyt näyttäytyneet kaikessa
kauheudessaan.
Tämä on tietysti osalta haavetta, jota on ylen vaikea toteuttaa.
Sillä mikä on totuus ja mikä on valhe? Missä ovat ne, jotka voivat
asettua kaikessa niin yläpuolelle, etteivät sieltä itse horjahda milloin
hyvänsä? Tuntuu kuitenkin kuin pitäisi voida semmoisia löytää,
ainakin etsiä. Tuntui kuin sellainen arvostelun ja tuomionteon suunta
pitäisi kehittyä itsestään, olojen pakosta sellaisessa yhteiskunnassa,
jossa ei ole muuta kuin puolueita, puoluemieltä, puolueoikeutta. En
lue yhtään kirjoitusta, en kuule lausuttavan ainoatakaan ajatusta,
jossa en huomaisi kieroutta, väärään kasvamista, siveellistä
värisokeutta ja jota en huomaisi siinä tai siinä kohdassa pitäväni
oikaista.
*
Vaikutelma Siltasaarelta,
Palasimme kirjailijatoverin kanssa Siltasaaren kautta. Lujien
miesten astuntaa, uhmailevia hartioita, pullistuvia pohkeita —
tavattomasti alkuperäistä voimaa, joka ei näytä olevan kotonaan
täällä, vaan jonka pitäisi olla jossain auran kuressa, lapion varressa,
tukkimetsässä kirvestä heiluttamassa. Täällä se vaikuttaa tyhmältä
uhmalta, hyödyttömältä, hävittävältä voimalta, siellä maalla se on

45. tuottavaa voimaa ja siellä on sen oikea paikka. Siellähän siitä suurin
osa nytkin on, mutta mitä se siellä nyt tekee? Tuhoo itseään,
hävittää sitä maata, jota se luulee rakentavansa.
*
Rauha solmittu.
Tuli tieto, että rauha on solmittu Venäjän ja Saksan välillä. Miten
tämä vaikuttaa meidän asiaamme? Saako Venäjä nyt vapaat kädet
menetellä meidän kanssamme, niinkuin tahtoo?
*
"Haapalainen on porvari."
Punaisen Ristin ambulanssi saa Haapalaiselta passin ja menee
Kouvolaan tarjoamaan apuansa. Se pysäytetään ja hajoitetaan.
Vedotaan
Haapalaisen, ylipäällikön, antamaan passiin. Vastataan: "Haapalainen
on
porvari."
*
Mitä se kaikki kuuluu meihin?
Eilisessä "Työmiehessä" oli pääkirjoituksena "Maailman
vallankumouksen aamukoitossa" — sunnuntailukemista aito
Työmiesmäiseen henkeen. Sen on kirjoittanut tavallista parempi
kynä, nimimerkki Y—ö. Hän on nähtävästi vilpitön mies, aatteellinen
sosialisti, joka uskoo siihen, mitä sanoo. Hän perustelee aatteellisesti
kapinan välttämättömyyttä. Täällä toteutetaan nyt zimmerwaldilaista

46. ohjelmaa. Internatsionale teki sodan ajaksi välirauhan, "linnarauhan"
porvarillisten kanssa. Siitä on nyt tehtävä loppu. Kunkin maan
proletariaatin oli julistettava sota maansa riistävälle porvaristolle,
mutta rauha juoksuhautojen takana näiden maiden porvaristojen
uhrikaritsoina oleville työläisille, veljille. On ryhdyttävä taisteluun
rauhan puolesta, ilman aluevaltauksia ja jälkikorvauksia. Ei saa liittää
maita väkivaltaisesti toisiinsa, ei solmita pakon avulla taloudellisia
liittoja j.n.e.
Tämä uuden internatsionalen ohjelma on — niin väittää kirjoittaja
— noussut maailmansodan kauhujen keskellä taas pelottavaksi
peikoksi imperialistisille vallanpitäjille. Se aate on kasvanut ja
levittänyt siipiään yli savuavien raunioiden kaikkiin maihin. Sen
tunnussanat ovat otetut Venäjän rauhanohjelmaksi. Kirjoittaja on
tietävinään, että nämä aatteet ovat saamassa jalansijaa muuallakin.
"Hetkinen vain ja me olemme maailmansodan pyörteistä siirtyneet
maailman vallankumouksen aallokkoon. Historian Nemesis on
kostava niille, jotka ovat syypäitä kansain miljoona-murhiin." Kansat
ovat pyyhkäisevät pois vallasta sellaiset vallat ja hallitukset, jotka
ovat syypäitä suurimpaan vereen, viattomaan verenvuodatukseen,
minkä ihmiskunnan historia tuntee.
Se on tietysti kaikki oikein ja totta, vaikka kai lieneekin aikaista
ennustaa, tulevatko "suuret lakot ja joukkojen liikehtimiset, jotka
kävivät Venäjän vallankumouksen edellä, saamaan
yleiseurooppalaisen luonteen" ja tulevatko "kansat pyyhkäisemään
pois vallasta nuo luokat ja hallitukset". Mutta käyköön kernaasti,
ainakin minun puolestani, kuinka ohraisesti tahansa kaikille niille
kansoille ja kansanluokille, jotka ovat syypäät tähän
maailmansotaan, jos sen syntipukkeja nyt yleensä on mahdollinen

47. löytää. Uskon kuitenkin, että kärsineet aikanaan tulevat jakamaan
oikeutta kärsimystensä aiheuttajille.
Mutta mitä se kaikki kuuluu meihin? Minkätähden sotaporvariston
kurituksen täytyi alkaa meistä, kohdistua meihin ennen kuin oikeihin
syyllisiin? Miksi meihin ollenkaan? Emmehän me ole alottaneet
emmekä käyneet mitään sotaa, kaikkein vähimmin maailmansotaa.
Miksi siis alkaa sen hallituksen ja sen yhteiskunnan kukistamisella,
joka on kaikista viattomin siinä suhteessa? Jos kapitaali yleensä käy
sotaa, ei sitä ainakaan käy meidän kapitaalimme. Kyllä meidän
rahamiehemme kernaasti sijoittaisivat säästönsä muuanne kuin
pommitehtaihin ja ottaisivat voittonsa muualta kuin aseurakoista. Ja
miksi ruveta kukistamaan kapitaalia maassa, jossa sitä on niin
mitättömän vähän kuin meillä? Jos maailman vallankumouksen
aamunkoitto alkaa näin täältä päin, ei ole suuria edellytyksiä siihen,
että sen oikeudenmukainen päivä koskaan valkeaa. Maailman
vallankumoushan nousee täältä päin noustessaan väärinpäin
vuoteestaan, perä edellä, ja se on sille huono enne.
Kirjoittaja uskoo toisin. Hän on varma siitäkin, että
"sosialidemokraatisen tietoisuuden läpitunkemat joukot" pystyvät
menestyksellisesti "kaikkiluovalla työllään rakentamaan uusia arvoja,
luomaan uutta yhteiskuntaa, kansojen veljesliittoa, jossa
velvollisuudet ja oikeudet ovat suorassa suhteessa." Tietysti meilläkin
— se on nähtävästi hänen vilpitön uskonsa, hänen polemisoidessaan
sitä porvarillista kirjailijan väitettä vastaan, että "joukot eivät voi
muuta kuin hävittää." Jään jännityksellä odottamaan suomalaisia
tuloksia suomalaisesta zimmerwaldilais-sodasta maailman rauhan
puolesta.
*

48. Uusia "neuvostoja".
On asetettu "Kouluneuvosto" entisen kouluylihallituksen tilalle.
Siinä on kaksi jaostoa, toinen kansakouluasioita, toinen oppikoulujen
asioita varten. Edellistä johtamaan on jo olemassa miehet ja naiset
(J. Pärssinen, Hulda Salmi, R. Penttinen ja Y. K. Laine — ketä sitten
lienevätkään). Jälkimäiseen kykeneviä ei nähtävästi vielä ole
löydetty. af Ursin on kutsuttu kouluneuvoston puheenjohtajaksi,
mutta ei ole ottanut tointa vastaan, heikentyneen terveytensä
vuoksi; hän "toivoo" kuitenkin pian paranevansa.
Ne aikovat asettaa myöskin erityisen "Taideasiain neuvoston".
Kuka
sitä tullee johtamaan? Mahdollisesti joku "Kurikan" piirustajista?
Kirjallisuuden etuja edustamaan ovat tietysti itsemäärätyt hra Irmari
Rantamala ja rouva (neiti?) Maiju Lassila.
*
"Kuulumatonta raakuutta" — kenen?
Eilisessä "Työmiehessä" on seuraava kuvaus otsakkeella
"Kuulumatonta raakuutta", joka, ellei se ole kokonaan keksitty, voi
olla kuvaus jostain teosta, jonka punaiset itse joko ovat tehneet tai
jonkalaista tulevat tekemään.
Olemme jo aikaisemmin kertoneet siitä rääkkäyksestä,
jonka uhriksi joutui Lylyn työväenyhdistyksen puheenjohtaja.
Kun lahtarit olivat mainitun miehen vanginneet, niin
lähdettiin häntä suuren lahtarijoukon ympäröimänä
kuljettamaan jäälle. Siellä häntä eräässä avannossa virutettiin

49. useampaan kertaan. Tämän jälkeen olivat lahtarit vaatineet
mieheltä tunnustusta, mitä, on tietymätöntä. Mutta sitä he
eivät nähtävästi saaneet, koska he sen jälkeen leikkasivat
häneltä sormen poikki. Petomaisuus jatkui kuitenkin edelleen
ja olivat lahtarit nyt tulella kärventäneet miehen takaraivoa.
Lopuksi olivat miesparan tuskat lopettaneet, ampuen hänet.
Tämä kuulumaton petomaisuus ei loppunut vielä tähän.
Hurtat olivat ottaneet miehen jäsenkirjan ja naulanneet sen
kolmituumaisella naulalla hänen rintaansa ja lähteneet sen
jälkeen raahaamaan ruumista kelkassa pitkin kylää.
Yllä oleva epäilyni siitä, että tässä nähtävästi voi olla kysymys
jonkun punaisen teon peittämisestä, ei ole suinkaan aiheeton, sillä
tuossa samassa n:ossa myönnetään, että punaiset Porissa ovat
ampuneet — 11 vankia. Tätä tekoa vastaan panevat Porin
sotilaspiirin sotilaat kyllä vastalauseensa ja vaativat teon johdosta
tutkintoa ja rangaistustoimenpiteitä, joita jään odottamaan ja jotka
olen oikeutettu katsomaan olemattomiksi, kunnes saan lukea
oikeuden tuomiosta ja sen — täytäntöön panosta.
*
Tyypillinen yllytyskirjoitus.
Liimaan tähän tyypillisen yllytyskirjoituksen eilisestä
"Työmiehestä". Sen on kirjoittanut joku "Kaisu L—ki". On syytä silloin
tällöin vastaisten vertailujen varalle merkitä muistoon tällaisia
purkauksia, joista niin voimakkaasti tuulahtelee se ilmapiiri, jossa he
elävät ja jota hengittävät.
Vallankumouksen hetki on Suomen köyhälistölle lyönyt.
Taistelun — unohtumattomain uhrauksien hetki. Suomen

50. nälässä, vilussa, näännyttävässä puutteessa ja kurjuudessa
viruvalle köyhälistölle on koittanut ratkaiseva hetki — kaikki
voittaa tai kaikki menettää. Kuinka on se suoriutuva tässä
taistelussa? Voittajana vai voitettuna? Joskin tuhansien
katsetta tällä hetkellä kirkastaa toivon kirkas välke, niin
tuhansien katseet ovat yksin surujen ja kadonneen toivon
verhoon peitetty, epäilykset jäytää niiden monien sielua, joille
sosialismin uutta yhteiskuntaa ja elämää luova evankeliumi ei
vielä ole kirkastunut. — Mutta sittenkin, keskellä näiden
synkkien epäilyksien ja surujen, voimakkaana rakentaa uutta
uskoa turtuneisiin rintoihin, kärsimysten uuvuttamiin sieluihin,
köyhälistön vallankumouksen punaviiri, sen heräävän taistelun
voitokas merkki. Suomen porvaristolle on koittanut tilinteon
päivä — ratkaiseva tuomion hetki sille anastajaluokalle, joka
kansan kamppaillessa nälkäkuolemahautojen partaalla tuotti
kansalle leivän asemasta kiväärejä ja murha-aseita,
tähdätäkseen ne maansa köyhälistöläissankarien rintoihin
työn karkeuttamain kätten kurottuessa anomaan leipäpalaa
nääntyville omaisilleen — rakkaimmilleen. Suomen riistoon ja
rosvoukseen humaltunut porvaristo ilkkui oman kansansa
työväenluokan kärsimyksille ja osti kansanvaroilla vieraasta
maasta rautakuulia ja murha-koneita kansan nälkää
tyydyttämään. Suomen murhaajaporvaristoa ei liikuttanut
nääntyvien vanhuksien toivottomat huokaukset, ei pienoisten
lapsosten rukoilevat vaikerrukset, ei koko Suomen köyhälistön
sielusta henkivä tuskanhuuto — antakaa meille leipää!
antakaa elämää! Ei! Suomen porvariston sydän oli jäätynyt
kylläisten patojen ääressä, se oli jähmettynyt hautaakin
kylmemmäksi, sillä se vastasi kansan tuskanhuutoihin
ivanauruin ja murhaavin nuolin. Niin, se vastasi — ja niitti

51. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com