Principles of Organizational Behavior Realities and Challenges International Edition 8th Edition Quick Solutions Manual

Principles of Organizational Behavior Realities and Challenges International Edition 8th Edition Quick Solutions Manual
Principles of Organizational Behavior Realities and Challenges International Edition 8th Edition Quick Solutions Manual
Principles of Organizational Behavior Realities and Challenges International Edition 8th Edition Quick Solutions Manual

1. Principles of Organizational Behavior Realities
and Challenges International Edition 8th Edition
Quick Solutions Manual download
https://testbankfan.com/product/principles-of-organizational-
behavior-realities-and-challenges-international-edition-8th-
edition-quick-solutions-manual/
Find test banks or solution manuals at testbankfan.com today!

2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankfan.com
to discover even more!
Principles of Organizational Behavior Realities and
Challenges International Edition 8th Edition Quick Test
Bank
https://testbankfan.com/product/principles-of-organizational-behavior-
realities-and-challenges-international-edition-8th-edition-quick-test-
bank/
Principles of Organizational Behavior Realities and
Challenges 6th Edition Quick Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/principles-of-organizational-behavior-
realities-and-challenges-6th-edition-quick-solutions-manual/
Principles of Organizational Behavior Realities and
Challenges 6th Edition Quick Test Bank
https://testbankfan.com/product/principles-of-organizational-behavior-
realities-and-challenges-6th-edition-quick-test-bank/
Astronomy A Beginner s Guide to the Universe 8th Edition
Chaisson Test Bank
https://testbankfan.com/product/astronomy-a-beginner-s-guide-to-the-
universe-8th-edition-chaisson-test-bank/

3. Operations Management Creating Value Along 7th Edition
Russel Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/operations-management-creating-value-
along-7th-edition-russel-solutions-manual/
Accounting Principles 12th Edition Weygandt Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/accounting-principles-12th-edition-
weygandt-solutions-manual/
Early Childhood Development A Multicultural Perspective
7th Edition smith Test Bank
https://testbankfan.com/product/early-childhood-development-a-
multicultural-perspective-7th-edition-smith-test-bank/
Macroeconomics Principles and Practice Australian 2nd
Edition Littleboy Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/macroeconomics-principles-and-
practice-australian-2nd-edition-littleboy-solutions-manual/
Computerized Engine Controls 10th Edition Hatch Test Bank
https://testbankfan.com/product/computerized-engine-controls-10th-
edition-hatch-test-bank/

4. Experience Psychology 3rd Edition King Test Bank
https://testbankfan.com/product/experience-psychology-3rd-edition-
king-test-bank/

5. © 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
181
8 COMMUNICATION









CHAPTER SCAN

This chapter deals with the interpersonal and technological dimensions of communication in
organizations. Communication is a skill that can be improved through reflective listening. In
five keys to effective supervisory communication are presented, along with five barriers to
communication. Finally, the chapter discusses defensive and nondefensive communication,
nonverbal communication, and the latest technologies for information management in
organizations.




LEARNING OBJECTIVES PPT Slides 2, 3

After reading this chapter, you should be able to do the following:

1. Understand the roles of the communicator, the receiver, perceptual screens, and the
message in interpersonal communication.
2. Practice good reflective listening skills.
3. Describe the five communication skills of effective supervisors.
4. Explain five communication barriers and gateways through them.
5. Distinguish between civility and incivility, defensive and nondefensive communication.
6. Explain positive, healthy communication.
7. Describe Information Communication Technology (ICT) used by managers.

6. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
182
KEY TERMS

Chapter 8 introduces the following key terms:

barriers to communication kinesics
civility language
communication message
communicative disease nondefensive communication
communicator nonverbal communication
data one-way communication
defensive communication perceptual screen
feedback proxemics
gateways to communication receiver
incivility reflective listening
information richness
Information Communication Technology (ICT) two-way communication
interpersonal communication



THE CHAPTER SUMMARIZ ED


I. THINKING AHEAD: Oracle Corporation – Civility and Incivility, Commitment and
Competition


II. INTERPERSONAL COMMUNICATION PPT Slide 4

Communication is the elicitation of a shared meaning in another person, and interpersonal
communication is the communication between two or more people in an organization.
Interpersonal communication may be verbal or nonverbal in nature, and includes a variety of
forms of communication, such as reading, listening, managing and interpreting information, and
serving clients. It is the key to social support for stress management and is central to health and
well-being.

A. An Interpersonal Communication Model Figure 8.1; Table 8.1; PPT Slides 5-7

The key elements in interpersonal communication are the communicator, the receiver, the
perceptual screens, and the message. The communicator is the person originating the
message. The receiver is the person receiving the message. Perceptual screens are
windows through which we interact with people that influence the quality, accuracy, and
clarity of the communication. The message contains the thoughts and feelings that the
communicator intends to evoke in the receiver. Feedback occurs when the receiver
provides the communicator with a response to the message. Our frustration with

7. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
183
individuals who give us no visible sign of acceptance or rejection of our thoughts and ideas
illustrates the importance of feedback. The language of a message becomes increasingly
important as organizations become more multi-national in their makeup and practices.

PPT Slide 8
Data and information are related, in that information is data that are organized and have
meaning. Data are simply uninterpreted, unanalyzed facts. Some of the more interesting
and thought-provoking research has been done with the valuing of information and the
richness of the information media. For example, face-to-face discussions rank the highest
in terms of information richness, and take up the least portion of data capacity. However,
along with the need for a variety of forms of information, there is a corresponding data
capacity that is often inverse to its richness. Walter Wriston, former CEO of Citicorp, said
it is not difficult to get reports and printouts. The difficulty is getting summarized
information that you can use.

The Real World 8.1: Blogging at Kodak

Many people would be surprised to learn that Kodak is among the most active corporate social
media players. During the 2000s when Kodak was in the midst of a transformation to a digital
company, customers were not getting the company’s story quite right. Tom Hoehm, a 21-year
Kodak employee, started a blog in 2006 to tell the story right. The launch was successful using a
distributive authorship model and Kodak became the Cal Ripken of bloggers, not having missed
a day without a post in five years. With the success of its first blog, Kodak launched a second
technology blog that partnered a product manager and a research scientist. The company was
becoming a thought leader through social media and adding value to customer conversations,
sharing innovations, and taking the Kodak brand into new places in the world.

B. Reflective Listening PPT Slide 9

Reflective listening is a skill that helps the receiver and communicator clearly and fully
understand the message sent. It can be characterized as personal, feeling oriented, and
responsive. Reflective listening techniques cannot be used in electronic mail because
nonverbal cues are absent and written affirmation is delayed. The following techniques can
be used to increase reflective listening skills:

1. Affirming Contact PPT Slides 10, 11

An affirmative response is a verbal recognition by the receiver that the receiver is
following the topic. Students may understand this technique by thinking about giving
presentations and recalling an individual they focused on who was smiling, or
nodding his or her head for reassurance.

8. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
184
2. Paraphrasing the Expressed

When an individual paraphrases what s/he has heard, it helps clarify the information
for the receiver as well as clarifying for the presenter what was not expressed well.
One of the techniques of learning is to paraphrase information to another person. Ask
students if they have tried this when studying for exams.

3. Clarifying the Implicit

Clarifying the implicit involves verifying unexpressed thoughts and feelings that the
receiver notes within the interaction.

4. Reflecting "Core" Feelings

Reflecting core feelings is an intuitive attempt at understanding the deepest and most
important feelings being experienced by the speaker from the speaker’s perspective.
Receivers should exercise care in using this technique to avoid embarrassing the
speaker.

5. Silence PPT Slide 12

Different cultures use silence in a number of ways. Silence is an approach to increase
the ability for reflective listening. Students may grasp the essence of this technique
by thinking of sayings, such as, "One reason dogs are so lovable is that they wag their
tails instead of their tongues,” or "Silence is golden.”

6. Eye Contact

Eye contact is a strong nonverbal communication device that requires delicate
balance. Too little eye contact suggests lack of attention; too much eye contact
conveys intimidation. It is important to stress to students that this varies sharply from
culture to culture.

7. One-way Versus Two-way Communication PPT Slide 13

Two-way communication is more desirable in organizations because it allows for
reflective listening. Problem solving and decision making are often examples of two-
way communication. One-way communication sends a message to another person
with no direct opportunity for questions, feedback, or interaction. In contrast, two-
way communication allows the communicator and receiver to interact.

9. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
185
III. FIVE KEYS TO EFFECTIVE SUPERVISORY COMMUNICATION PPT Slide 14

Communication skills are critical for managers. Managers who score high on communication
have also been found to be higher performing managers. There are five keys to effective
supervisory communication.

A. Expressive Speakers

Better supervisors tend to be more comfortable expressing their thoughts and feelings than
are other managers.

B. Empathetic Listeners

Empathetic listeners are able to determine the feelings and emotional dimensions of others,
as well as their content regarding the ideas and issues. This communication skill depends
heavily on reflective listening.

C. Persuasive Leaders (and Some Exceptions)

In most instances, it is effective and necessary to be a persuasive leader. Persuasive leaders
encourage others to achieve results rather than telling them what to do. There are
exceptions, for example, when immediate decisions must be made that may be life-
threatening if delayed. Most issues, if managed well, require appropriate time to gather
ideas.

D. Sensitivity to Feelings

This communication skill is often confusing to students because it is similar to empathetic
listening. However, being sensitive to feelings relates more to taking care not to place
employees in awkward or embarrassing situations, thus showing concern for their self-
esteem even when providing negative feedback.

E. Informative Managers

This communication skill refers to the amount of pertinent information that supervisors
share with employees. Providing information is part of Mintzberg’s disseminator role.
Total quality programs emphasize sharing information with employees; to be empowered,
individuals must know what is at stake in decision making.


IV. BARRIERS AND GATEWAYS TO COMMUNICATION PPT Slides 15, 16

Barriers to communication block or seriously distort successful communication and include
physical separation, status differences, gender differences, cultural diversity, and language.
Separately, any of these barriers could be used positively for communication; they become

10. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
186
barriers when they are misused. Gateways to communication are pathways through these
barriers that serve as antidotes to the problems caused by the barriers.

A. Physical Separation

Physical separation in the workplace makes it difficult, and often awkward, for employees
to interact. Although telephones and other technology help bridge the gap, difficulty in
interacting is one of the primary arguments against telecommuting. Many organizations
use regularly scheduled meetings and after work gatherings as gateways through the barrier
of physical separation.

B. Status Differences

Employees must feel that they can honestly relate thoughts and ideas upward in the
organization. If they are conscious of status differences and fearful that those differences
will be used against them, they are more likely to limit or distort upward communication.
Effective communication skills make supervisors more approachable and can diminish the
negative effects of status differences, acting as a gateway through this barrier. New
information technologies also act as a gateway by encouraging nonhierarchical working
relationships.

C. Gender Differences

Research indicates that men and women employ different conversation styles when
communicating, and these different styles may result in serious communication problems.
Understanding gender-specific differences in conversational style and actively seeking
clarification of a person’s meaning can be useful gateways through this barrier.

D. Cultural Diversity

Differences in values and behavior patterns may cause confusion and misinterpretation in
employee interactions with other employees or with supervisors. Increasing awareness and
sensitivity regarding other cultures’ values and behavior patterns offers a particularly
effective gateway through the barrier of cultural diversity.

E. Language

Increasing cultural diversity also brings with it problems related to differences in language,
a central element in communication. Distinctions in dialects within the same language,
while often subtle, can increase the difficulty of communicating accurately. Further
problems result from using acronyms and technical language, or jargon, with which readers
or listeners are not familiar. The gateway through this barrier involves using simple, direct,
declarative language, avoiding acronyms and jargon, and being sensitive to the language of
the reader/listener.

11. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
187

V. CIVILITY AND INCIVILITY PPT Slide 17

A. Incivility

Incivility is discourteous communication and rude behavior that are disrespectful, hurtful,
or injurious. Most incivility is verbal, although some is physical. It is becoming an
increasingly common organizational phenomenon in the United States, Europe, and around
the world. Incivility is often an inappropriate form of defensive communication, but it can
also be acceptable under the right circumstances and in the right context.

B. Civility

Civility is communication and behavior that respects the integrity and dignity of the
individual. The blessings of civility are found in its gracious and positive nature.
However, civility should not be confused with the avoidance of difficult or complicated
workplace issues. Civility is a form of nondefensive communication.

C. Defensive and Nondefensive Communication PPT Slide 18

Defensive communication can be aggressive, attacking and angry, or passive and
withdrawing. On the other hand, nondefensive communication is assertive, direct, and
powerful. Two basic patterns of defensiveness are subordinate defensiveness and dominant
defensiveness.

D. Defensive Communication at Work PPT Slide 19

1. Subordinate Defensiveness

Some people with low self-esteem and those at lower levels of the organization may
be prone to subordinate defensiveness in communication. Subordinate defensiveness
is characterized by passive, submissive, withdrawing behavior and a psychological
attitude illustrated by the statement, “You are right, and I am wrong.”

2. Dominant Defensiveness

Others with low self-esteem and those at higher levels of the organization may exhibit
dominant defensiveness in communication. Dominant defensiveness is characterized
by active, aggressive, attacking behavior and a psychological attitude illustrated by
the statement, “I am right, and you are wrong.”

12. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
188
E. Defensive Tactics Table 8.2; PPT Slide 20

Table 8.2 on defensive tactics provides a categorical way to label and analyze defensive
tactics. Understanding these tactics (power plays, put-downs, labeling, raising doubts,
misleading information, scapegoating, hostile jokes, and deception) helps supervisors and
employees respond more effectively to defensive communication. You 8.2 is particularly
useful for helping students understand their own defensive communication.

F. Nondefensive Communication

It is useful to remind students that nondefensive communication is very powerful and
direct. Some students assume that this is not an assertive position. On the contrary, it is
the healthy, constructive alternative to defensive communication.


VI. NONVERBAL COMMUNICATION PPT Slides 21, 22

Most of the meaning in a message (as much as 65-90 percent) is conveyed through nonverbal
communication. Nonverbal communication includes all elements of communication that do
not involve language. It is important to note that nonverbal behavior varies dramatically from
one culture to the next.

A. Proxemics Figure 8.2; PPT Slide 23

Proxemics, or the perception and use of space, varies among individuals, and especially
from culture to culture. Students may understand the zones of territorial space better by
asking them at what distance they would be comfortable in various situations. For
example, what is the zone of distance for riding in an elevator with only one other person?
Seating dynamics is another aspect of proxemics involving seating people in certain
positions according to their purpose in communicating.

B. Kinesics Figure 8.3; PPT Slide 24

Kinesics is the study of body movements, including posture, and differs among cultures
like proxemics does. We read individuals through their movements. For example, students
presenting in class often use excessive hand gestures, indicating their nervousness in being
in front of others.

C. Facial and Eye Behavior

The face is perhaps the richest source of nonverbal information, because it can provide
unintended clues to emotions the sender is trying to hide. Eye contact can enhance
reflective listening, but must be understood in a cultural context because the
appropriateness of eye contact varies from one culture to another. A good way to help
students understand facial and eye behavior is to ask them to watch people on lunch hour.

13. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
189
In eating establishments that business workers frequent, one can often tell whether they are
eating with peers, supervisors, or subordinates by watching their facial and eye behavior.

The Real World 8.2: Customer Service Calls at Aflac

Anticipating a five percent increase in customer service calls during 2010 with three percent
fewer call center employees, Aflac aimed to leverage technology in meeting the demand.
Recognizing that tone of voice can make a difference, the company changed its automated
customer service line in July 2010 with the intention of delivering a nicer and more competent
sounding message. Customer surveys following the change found a seven percent increase in
customer satisfaction. The change cost a modest capital investment of $8,000. Aflac’s brand is
warm and conversational, even empathetic, and the new voice on the automated service line
needed to align with that brand.

D. Paralanguage

Paralanguage includes variations in pitch, loudness, tempo, tone, duration, laughing, and
crying. Ask students if they believe we stereotype based on paralanguage more than other
characteristics.

E. How Accurately Do We Decode Nonverbal Cues? Table 8.3; PPT Slide 25

People tend to believe they are better at decoding nonverbal cues than they actually are.
Incorrectly interpreting nonverbal cues leads to inaccuracy in communication.


VII. POSITIVE, HEALTHY COMMUNICATION PPT Slide 26

The absence of heartfelt communication in human relationships can lead to communicative
disease, a condition of loneliness and social isolation that adversely affects the heart and
cardiovascular system and can ultimately lead to premature death. Positive, healthy
communication involves emotional competence and cooperative work behaviors based on trust
and truthfulness.


VIII. NEW COMMUNICATION TECHNOLOGIES AND SOCIAL MEDIA

A. Written Communication

Many individuals avoid written communication because they do not believe they are skilled
in expressing their thoughts in writing. It is also considered less personal in many
situations. Written communication has the advantage of high to moderate data capacity,
but may also have the disadvantage of moderate to low information richness.

14. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
190
B. Communication Technologies

New communication technologies include e-mail, voice mail, fax machines, and cell
phones. While these technologies greatly enhance the speed of communication, they
cannot convey the nonverbal cues that make up a significant portion of the message.

Science: The Finer Points of Lying Online

This research explored deception and self-justification when communicating via email versus via
pen and paper. The researchers conducted three studies involving 104 graduate students and 177
full-time managers, and results showed that participants deceived more via email than via pen
and paper. The challenge for managers is how to insure the accuracy of reliability of online
communications within the workplace. The challenge for employees is how to gauge the
accuracy and reliability of incoming online communications. The findings of this research also
suggest that people need to carefully select the appropriate mode of communication for a
particular task.

C. How Do Communication Technologies Affect Behavior?
Table 8.4; PPT Slides 27, 28

Information Communication Technology (ICT) provides faster, more immediate access
to information than was previously available. Unfortunately, these new technologies are
also more impersonal, often resulting in diminished tact and graciousness because the
sender interacts with a machine rather than a person. ICT can also change group
interactions by equalizing participation because individuals’ shyness, dominance, and
status are all reduced. New technologies provide the opportunity for increased multi-
tasking, which may have drawbacks when there is a need to focus closely on one problem
at a time. The strong potential for information overload will increase the need to be more
conscious of filtering information. Finally, it is more difficult than ever for individuals to
“get away from the office” due to the increase in accessibility afforded by advances in
telecommunications.


IX. MANAGERIAL IMPLICATIONS: Communicate with Strength and Clarity


X. LOOKING BACK: Oracle Corporation – Schoolyard Bully or Brilliant Businessman?

15. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
191
YOU

8.1 Are You An Active Listener?

Reflective listening is a skill people can practice and learn. This exercise offers ten tips to help
students become better listeners. After students think of situations in which they have had
difficult communications with others at work or school and evaluated themselves against the ten
items, it might be very useful to have them gather in small groups to see what commonalities
exist among them, if any, and which items the largest number of students have difficulty with.
Another option is to have group members suggest ways in which the students might have
handled their own communications in the situations better.

8.2 Test Your Verbal Incivilities

Common everyday incivilities are those behaviors that are thought of as rude or inconsiderate.
This exercise asks students to think about the range of interpersonal communications in which
they participate on a weekly basis and indicate how often they have experienced the behaviors
presented in the table. Then, students should indicate how often they have engaged in those
same behaviors.


DIVERSITY DIALOGUE: Contemporary Media Coverage—Spinning Out of
Control?

1. Do you believe media outlets should receive increased scrutiny when they report stories that
involve race? Explain your position.

Students who believe media outlets should receive increased scrutiny on stories involving race
may argue that the issue of race relations is so sensitive that any stories with the potential to
inflame racial tensions should be given every possible scrutiny before airing. Conversely,
students who do not believe media outlets should receive increased scrutiny may argue that
giving such stories increased scrutiny constitutes a racist approach in itself and that these stories
should be treated in the same way any other news story is treated.

2. How do you reconcile the public’s need to know with the time it often takes to ensure news
stories are properly vetted before they are aired?

The question is misleading as there is nothing to reconcile. The public’s need to know isn’t
being denied by properly vetting stories, only delayed. Moreover, the public has no need to
know untrue or inaccurate information, so thoroughly vetting news stories is the only way to
ensure that the public’s need to know is upheld. Alternatively, one might argue that the public
doesn’t have a need to know, per se. The public may have a desire to know and even a right to
know, but the public would be just fine without knowing – especially if stories are inaccurate or
false – thus, they do not have a need to know.

16. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
192

CHAPTER SUMMARY

 The perceptual screens of communicators and listeners either help clarify or distort a
message that is sent and received. Age, gender, and culture influence the sent and received
messages.
 Reflective listening involves affirming contact, paraphrasing what is expressed, clarifying
the implicit, reflecting “core” feelings, and using appropriate nonverbal behavior to
enhance communication.
 The best supervisors talk easily with diverse groups of people, listen empathetically, are
generally persuasive and not directive, are sensitive to a person’s self-esteem, and are
communication minded.
 Physical separation, status differences, gender differences, cultural diversity, and language
are potential communication barriers that can be overcome.
 Incivility is a form of defensive communication that destroys interpersonal relationships,
whereas civility is a form of nondefensive communication that is assertive and leads to
clarity.
 Nonverbal communication includes the use of territorial space, seating arrangements, facial
gestures, eye contact, and paralanguage. Nonverbal communication varies by nation and
culture around the world.
 Communicative disease is the absence of heartfelt communication in human relationship
and can lead to loneliness and social isolation.
 Information communication technology (ICT) includes e-mail, voice mail, cell phones, and
social media such as Facebook, Twitter, YouTube, and LinkedIn. High-tech innovations
require high-touch responses.


REVIEW QUESTIONS: SU GGESTED ANSWERS

1. What different components of a person's perceptual screens may distort communication?

Perceptual screens are composed of the personal factors each person brings to interpersonal
communication, such as age, gender, values, beliefs, past experiences, cultural influences, and
individual needs.

2. What are the three defining features of reflective listening?

Reflecting listening can be characterized as personal, feeling-oriented, and responsive.

3. What are the four levels of verbal response in reflective listening?

They include affirming contact, paraphrasing expressed thoughts and feelings, clarifying implicit
thoughts and feelings, and reflecting “core” feelings not fully expressed.

17. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
193
4. Compare one-way communication and two-way communication.

With one-way communication, a message is sent to the receiver, soliciting no feedback,
questions or interaction. Two-way communication is more time consuming, and requests
interaction from the recipient of the message. In general, we prefer two-way communication
because it allows for feedback and verification of intent.

5. What are the five communication skills of effective supervisors and managers?

The skills include expressive speaking, empathetic listening, persuasive leading, sensitivity to
feelings, and informative managing.

6. Describe incivility in terms of defensive communication. Describe civility in terms of
nondefensive communication.

Incivility is a form of defensive communication that destroys interpersonal relationships.
Dominant defensive communication is characterized by active, aggressive, attacking behavior,
and expresses the psychological attitude, “I am right, and you are wrong." Subordinate defensive
communication is characterized by passive, submissive, withdrawing behavior. The
psychological attitude is "you are right, and I am wrong."

Civility is a form of nondefensive communication that is assertive and leads to clarity.
Nondefensive communication is centered, assertive, and honest. It demonstrates self-control
without rejecting the listener.

7. What four kinds of nonverbal communication are important in interpersonal relationships?

Proxemics, which is the perception and use of space, is a major indicator for comfort in
communication. In addition, kinesics refers to the meaningfulness of gestures. Facial
expressions, eye behavior, and paralanguage are also part of nonverbal communication.

8. What are helpful nonverbal behaviors in the communication process? Unhelpful behaviors?

Gestures, facial expressions, and body postures have different meanings in different cultures.
Helpful behaviors include eye contact, nodding, and other affirmative behaviors. Unhelpful
behaviors include looking away when talking, failing to acknowledge greetings, glares, rolling of
the eyes, sighing, crossing arms and leaning way, peering over glasses, and continuing to read
while someone is speaking.

9. What is communicative disease?

Communicative disease is the absence of heartfelt communication in human relationship. It can
lead to loneliness and social isolation, and ultimately to death. Positive, healthy communication
involves emotional competence and cooperative work behaviors based on trust and truthfulness,
and it is the antidote to communicative disease.

18. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
194

10. Describe at least five new communication technologies in terms of data richness.

Informational databases provide very high data capacity, but low information richness. E-mail
provides moderate information richness with moderate data capacity. Voice mail offers
moderate-to-high information richness, but low data capacity. Similarly, cell phones offer high
information richness, but low data capacity. Videophones offer the highest information richness
other than face-to-face communication, but coupled with the low data capacity of face-to-face
communication and telephones.


DISCUSSION AND COMMU NICATION QUESTIONS: SUGGESTED ANSWERS

1. Who is the best communicator you know? Why do you consider that person to be so?

Many students will name a prominent figure because they can more readily express why they
think the person is a good communicator. Others will identify individuals they actually know.
The difficult aspect of this question is to get them to analyze why those individuals are good
communicators.

2. Who is the best listener you have ever known? Describe what that person does that makes
him or her so good at listening.

Most often this will be a family member, and the most typical response is someone who is skilled
at reflective listening, especially as an empathetic listener. Be sure to point out to students that
two-way communication is an important element of this question.

3. What methods have you found most helpful in overcoming barriers to communication that
are physical? Status based? Cultural? Linguistic?

This question provides an excellent opportunity for international students to contribute to class
discussions.

4. Who makes you the most defensive when you talk with that person? What does the person do
that makes you so defensive or uncomfortable?

Ask students to characterize the individual, rather than naming the individual. Some students
might be bold enough to mention professors. Encourage students to focus on specific behaviors
rather than personalities.

5. With whom are you the most comfortable and nondefensive in conversation? What does the
person do that makes you so comfortable or nondefensive?

19. Chapter 8: Communication
© 2013 Cengage Learning. All Rights Reserved. This edition is intended for use outside of the U.S. only, with content that may be different from
the U.S. Edition. May not be scanned, copied, duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.
195
Typical answers are friends and partners. Mentors should have these characteristics as well. As
in the previous question, encourage students to focus on specific behaviors rather than
personalities.

6. Have you ever been the object of incivility? Describe how it made you feel and how you
reacted.

Personal descriptions of how it feels to be the object of incivility may help students who exhibit
incivility to understand how their incivility impacts others. Consider having students share their
answers to this question with the rest of the class.

7. What nonverbal behaviors do you find most helpful in others when you are attempting to talk
with them? When you try to listen to them?

You could have students tell you what nonverbal clues you send while lecturing. Are there
annoying habits that get in the way of your information (i.e., twisting a paper clip, the inflection
in your voice, etc.)?

8. Identify a person at work or at school who is difficult to talk to and arrange an interview in
which you practice good reflective listening skills. Ask the person questions about a topic
you think may interest her or him. Pay particular attention to being patient, calm, and
nonreactive. After the interview, summarize what you learned.

Have the students share what they learned from this interview in class. Following are some
questions that will help stimulate class discussion. What were the difficulties they encountered
using reflective listening skills? How did this conversation compare with previous conversations
the student had with this person? What reflective listening skills were most difficult to use and
why?

9. Go to the library and read about communication problems and barriers. Write a memo
categorizing the problems and barriers you find in the current literature (last five years).
What changes do organizations or people need to make to solve these problems?

In addition to enhancing students’ skills at memo writing, this activity highlights for students the
most current communication problems. In identifying solutions to these problems, encourage
students to move beyond the suggestions in the textbook and to think creatively about their
solutions.

10. Develop a role-playing activity for class that demonstrates defensive (dominant or
subordinate) and nondefensive communication. Write brief role descriptions that classmates
can act out.

Not only does this activity enhance understanding of defensive and non-defensive
communication, but it also can be a lot of fun and a good way to get to know class members.

20. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

24. The Project Gutenberg eBook of Klaus Hinrich
Baas: Romaani

25. This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Klaus Hinrich Baas: Romaani
Author: Gustav Frenssen
Translator: Joel Lehtonen
Release date: March 24, 2021 [eBook #64918]
Most recently updated: October 18, 2024
Language: Finnish
Credits: Tuula Temonen and Tapio Riikonen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KLAUS HINRICH
BAAS: ROMAANI ***

26. KLAUS HINRICH BAAS
Romaani
Kirj.
GUSTAV FRENSSEN
Suomentanut
Joel Lehtonen
Helsingissä, Kustannusosakeyhtiö Otava, 1910.

27. I.
Heisterberg, korkealla rinteellä nummen laidassa, oli jo muinais-
holsteinilaisten asuinpaikkoja. Kun auringonpaisteisina lokakuun
päivinä kylän länsipuolisilla kaltevilla vainioilla korjataan kuivia,
rapisevia papunippuja työvankkureihin, on ilma niin kuulas, että
kuorman päällä seisova poika, jonka polvet ajaessa tutisevat, voi
joskus kehaista näkevänsä tuolta kaukaa Hampurin tornit ja Elben
sillat sekä toiselta puolelta Cuxhavenin[1] punaiset talot, jotka
ikäänkuin kahlaavat nilkkaa myöten vedessä.
Aivan kylän vieressä, sen länsipuolella, on vähäinen karu ja aukea
harju. Sieltä on valtava näköala. Hautausmaaksi se olisi hyvä paikka.
Siellä voisivat vainajat, sekä ammoin sitten että äsken kuolleet,
istuskella kivillä ja hiekkapenkereillä, illasta aamuun, ja ajan rattoa
olisi tarpeeksi: ääretön taivaslaki, jolla tähdet loimuavat, kaartuen
aina meren syvyyksistä tänne rinteelle ja tuonne syrjemmälle
metsään saakka, hiljaiset usvayöt tahi karjuvat myrskyt ja majoista
tuikkivat tulet. Vielä parempi patterin paikka. Sillä vaikka harju on
kaita, on se pitkä suikale: kuusikymmentä tykkiä voisi siinä seista
rinnan, ammottavat kidat vinosti Elbeä kohti uhaten. Taikka
historioitsijan tähystysmäki: mitä kaikkea onkaan näet tuolla

28. ympäristössä alangolla jo tapahtunut ja mitä tehdäänkään siellä vielä
vasta? Tuo maisema on koko seudun portti.
Mutta eipä olekaan aukeamalla tai sen reunamilla nyt muuta kuin
yksinäinen, olkikattoinen pirtti-pahainen, — harmaat seinät ovat
matalat, akkunat pienet, katolla vähäinen ullakkokoppi, joka
luukustaan päästää valoa ylisille.
Tuossa talossa, jonka kattoa ja seiniä, vuoronperään kumpaakin,
on korjattu joka kolmaskymmenes vuosi, joten hökötys ei ole
päässyt lyhistymään tai kaatumaan eikä myös sen kummemmaksi
vanhenemaan, siellä ovat olleet isäntinä ammoiset ajat, kai jo
vuosisatoja, Baasit. Nimi merkitsee herraa, mestaria, isäntää. Mutta
Elben suun seutulaisethan sutkauttelevat mielellään pilaa, kun hyvin
sattuu. Ja siksipä ei tiedäkään mennä varmuudella päättämään, oliko
ensimäinen, tuhannen vuotta sitten elänyt Baas kelpo mies ja herra,
— ehkäpä jonkin anglo-saksilaisen meripurren päällikkö; sana on
vielä merenkulkijain kielessä käytännössä, — vai päinvastoinko narri!
[2] Kyllähän Baasien pystypäissä useimmiten on jonkinlainen pyrkivä
leima, heidän vapaissa, reiluissa liikkeissään vivahdus vankkaa
meripurtta, kuohukeulaa. Jotakin: Kas täss' olen vaan! Mutta luonne
ei vastaa oikein tätä ulkonäköä. He tekevät tiellään kaikellaisia
syrjähyppyjä, jotka johtuvat ylevästä aistillisesta hehkusta ja
hyväntahtoisesta hassuudesta ja jotka näyttävät todistavan sitä, että
veressä piilee vanha rotu ja tukahdutettu vanha tuli. Mutta heillä ei
ole kestävyyttä, sitkeää kiinnipureumista eikä hiljaista hammasten
kiristystä. Muutamat suvun vesat ovat joutuneet suorastaan
rappiollekin; ruumiillisesti he tosin vielä ovat siedettävän ryhdikkäitä,
mutta tulta heissä vaan ei ole ja nenän nipukka on terävä. Kun heitä
näkee, muistaa kohta maksamatonta suutarinlaskuaan. Heillä onkin
erikoinen taipumus juuri suutarin ammattiin tai vähäpätöisiin valtion

29. virkoihin. Kyllähän heillekin vielä sattuu kaikellaisia
päähänpälähdyksiä ja syrjäloikkauksia; mutta ne johtuvat ahnaasta,
kateellisesta luonteesta ja laskevasta, pienipiirteisestä hengestä.
Niinpä pysyi kauan epätietoisena, annettiinko muinoin, tuhannen
vuotta sitten tuo sukunimi tosissaan vai pilkalla, merkitsikö se
suurmiestä vai suurentelijaa. — Kunnes kerran eräs Baaseista otti
vaimon, joka kovuudellaan ja vihaisuudellaan löi kuin pii suvusta ilmi
vanhan kätkeyneen, jalon liekin! Silloinpa pani melkein uskomaan,
että tuo esi-isä aikoinaan oli kuin olikin ollut suurmies! Ja taas näytti
pätevyytensä se vanha totuus, että ken tahtoo saada heikonneen
sukunsa kelpo reilaan, sen on otettava voimakas, kunnokas vaimo.
Monta vuotta sitten kävellä kepsutteli eräänä tuulisena
syyspäivänä Baas-suvun nuori vesa, hilpeä pojan hippana, kotoansa
olkikattoisesta talosta, korkean harjun aukeamalta alas kouluun, —
oltuaan koko kesäloman eräällä tilallisella renkipoikana. Hän oli kyllä
sangen hyvä miehen alku ja Baasien kuosiin riuska ja pystypää;
mutta kuitenkin tuntui hänestä olo tällä hetkellä ilkeältä. Sillä hän oli
kesälomalla peltotöissä ja papunippujen kimpussa unohtanut koko
lailla kouluviisautta ja koulumestari oli tiukka mies. Mutta vielä
enemmän kuin opettajaa hän kammoksui sielustaan muuatta tyttöä,
jonka opettaja oli valinnut apupaimenekseen ajamaan ja
pökyyttämään kesällä häntäpäähän jääneitä oppilaita takaisin
yhteiskatraasen. Tyttö ei ollut tosin häntä paljoa vanhempi eikä
isompi yhtään, mutta hyvin selvä-älyinen. Hänen kotinsa oli kaukana
yksinäisellä lakealla nummella: kurja töllirähjä. Vanhemmat olivat
yrmeitä, ja hän itsekin totinen ja umpimielisen vakava. Se tyttö oli
kiusannut poikaa jo viime vuonna, erikoisesti juuri häntä. Ja poikaa
kauhistutti, että nyt se rääkki alkaa taas.

30. Oli virsi veisattu ja rukous luettu, — silloin se jo tulikin hänen
selkänsä taakse ja alkoi nuuskia ja kurkkailla hänen kirjoitustaan.
Eikä hän ollut ehtinyt piirtää riviäkään lyhyillä sormillaan, jotka
luonnollisesti olivat vielä ohjaksien ja taikon pitelystä aivan kankeat,
kun se jo lyödä läjäytti häntä näpille ohuella viivottimella, jota se
liuvari piti piilossa kupeellaan.
Baas oli vasta pieni pojan nalli, noin yksitoista-vuotias, eikä hän
uskaltanut mennä kaipaamaan opettajalle pahoinpitelystä. Sillä
isäntä tietysti piti sen puolta, jonka kerran oli valinnut
paimenkoirakseen. Ja niinpä poika palasi kallotellen kotikartanolle ja
kaipasi äidilleen. Tämä julmistui kauheasti, kun hänen pikku poju-
kullalleen sellaista uskallettiin. Mutta hänkin pelkäsi opettajaa; ja
siksipä hän vaani tyttöä. Ja kun tyttö seuraavana päivänä kulki
heidän kautta yksinäiselle nummelle, niin äiti huusi: "Teetkös vasta
pahaa meidän pienelle pojalle, senkin rääkkääjä!" Tyttö vilkaisi
viisailla, tarkoilla silmillään vihaiseen muoriin ja poikaan, joka piti
kiinni hänen helmoistaan, teki karttavan kaaren ja huippasi ohitse.
Hän oli aika kaunis heilakka, vankkarakenteinen ja komea
astunnalta.
Hän tyrkki ja mukitti pientä poikaa sitten kaiken talvea minkä
ennätti ja osoitti joka tavalla hänelle, ettei hän Baaseja siedä. Ja
seuraavanakin lukuvuonna, jolloin poika, kuin tavallista, varttui
ruumiiltaan tyttöä lujemmaksi, tyttö kuitenkin halusi häntä äkäisenä
lähennellä, vainosi häntä silmän leimauksilla ja teki pilkkaa ja
jankutteli etenkin sitä kummaa, että Baas oli silloin pidellyt kiinni
äitinsä helmoista.
Sitten poika joutui palvelukseen milloin mihinkin taloon ja varttui
mieheksi eikä nähnyt tyttöä moniin vuosiin.

31. Kahdenkymmenen vanhana, tuskin jouduttuansa sotaväkeen,
hänen täytyi lähteä Tanskaan sotaan.[3] Sattuipa siellä sitten rivin
kolmantena miehenä olemaan nuori papinkokelas, älykäs mies,
mutta kätten töissä niin epäkäytännöllinen, ettei osannut pitää
kivääriään, sinelliään ja saappaitaan kunnossa, ja siitä hän oli aina
koko kiusassa. Kun hän eräänäkin päivänä, parailleen jotakin
varustusta piiritettäessä, taas sai haukkuja likaisen pyssynsä tähden,
ja oli hyvin nolo ja pudisteli päätänsä saamattomuudelleen,
tuskissaan ja neuvottomana, niin sukkela, pystyvä ja auttavainen Jan
Baas tempaisi hänen tuliluikkunsa ja puhdisti sen. Papinkokelas oli
köyhä poloinen, katseli huolissaan hommaa ja sanoi: "Ei ole minulla
sinulle maksaa." Mutta Jan Baas vaan lohdutteli jalomielisesti: "No,
kunhan tulet sitten papiksi, niin ristit pojan minulle ilmaiseksi."
Kokelas lupasi ja ala-upseerit nauroivat. Jan Baas tuli takaisin
sodasta ja kertoi sitten usein mielellään tätä juttua, istuessaan
toisten joutilasten veikkoin kanssa ravintolassa olutsarkan ääressä:
ja kerrottuaan hän katseli niin pulskana ja riuskana toisia kuin kelpo
Baas ainakin ja kehaisi: "Siinä kohdin minä ainakin olen teitä
parempi: minulla on toki ristiäiset maksettu!"
Vuosi rauhanteon jälkeen kuoli hänen isänsä ja jätti kahdelle
pojalle perinnöksi kolme kammetta: ikälopun, ränstyneen,
olkikattoisen pirtin hietaharjulla, — pirtin seinät täytyisi taas uusia,
senkin viidennen kymmenennen kerran, — noin sata lammasta, joita
ukko-vainaa oli kuleksinut paimentamassa marskimaan[4] laitumilla,
ja kivulloisen äidin. Jan Baasin veli oli kateellinen mies ja alkoi
uikutella, että hän on niin huono ruumiiltaan ja että eikö liene
sisusvikaakin; ja raskasluontoinenkin hän oli, jotta oli jo kolme kertaa
seisoskellut pihakaivon suulla ja aikonut hypätä kaivoon, mutta
kolminkertainen "Armahda, herra Jeesus Kristus" oli toki vielä
pelastanut hänen kurjan sielunsa. Ja mitä kaikkea hän nyt

32. kujertikaan: tarkoitus oli se, että veljen olisi annettava hänelle koko
lammaskarja ja sallittava hänen vaeltaa sen jälestä kylästä kylään
pohjoiseen aina Syltin[5] salmelle, hänen, yksinäisen, poloisen
paimenen, kodittoman vaeltajan, ja pidettävä itse osanaan kotitölli
ynnä äidin rakkaus, joita saamaan veli ei katsonut itseään
ansiolliseksi, niin kalliit kuin ne kumpikin hänestä olivatkin. Jan Baas
tähysti pitkin kaunista, reilun rehellistä nenäänsä; sillä hän ei ilennyt
katsoa lurjusta kasvoihin, ja myöntyi ehdotukseen. Silloin lähti veli
lammaskatraineen matkaansa, möi lampaat, nai nummen puolella
kuivan, vanhanlaisen talontyttö-kääperön, jolla oli rahaa, — eikä
sittemmin näyttänyt naamaansa.
Jan Baas jäi harjun rinteelle kotiin, kävi tilallisten luona
maantöissä, korjaili iltaisin talon seiniä, pisti viikkopalkkansa
kivulloisen äidin kouraan ja sieppasi pyhäilloin, kun onni potkaisi,
tytön käsikynkkäänsä. Jos laskettiin pilaa joko noista tulevista
maksuttomista ristiäisistä tai veliparin pesänjaosta, niin hän katsoi
iloisesti virnakoiden pilkkaajain piiriin ja nauroi niin mehevästi sekä
itselleen että toisten pilalle, jotta ihmiset sanoivat: mehevintä koko
Heisterbergin kylässä on Jan Baasin nauru.
Kun hän oli noin puolivälissä kolmatta kymmentä, kuoli hänen
äitinsä, ja Jan Baas arveli, että pitäisi tässä jo ottaa eukko. Mutta
hän ei tiennyt, kenen ottaa; sillä kaikki, joita hän oli pitänyt
kainalossaan, miellyttivät häntä kyllä: vaan vaimoksi heistä ei ollut
ainoastakaan. Hän ajatteli näet: pitäisi tässä nyt vielä tulla jotain
aivan erikoista. Ratkaisematonta pulmaa, suurta, hiljaista
arvonantoa, alinomaista ihmettelyä!
Mutta näin hakuteillä harhatessaan hän eräissä tansseissa tapasi
sitten tytön, joka ennen muinoin oli navahuttanut häntä viivottimella

33. kynsille. Neito oli nyt lähemmäs kolmenkymmenen ikäinen, kypsynyt,
uhkea kaunotar, kohtuullisen solakka, silmät entiset terävät. Hän oli
ompelijatar ja oli jäänyt naimattomaksi sentähden, että oli äkäinen
kuin ampiainen: etenkin silloin kun nuoret miehet häntä tohtivat
lähennellä. Nyt Jan Baas tanssitti häntä koko yön; mutta kelvon
sanaakaan he eivät vaihtaneet: sillä kun poika aikoi avata suunsa,
niin tiuskahti tyttö, ettei hän puhele tanssiessaan. Ja kun Jan Baas
yritti loma-ajalla uudestaan, niin tyttö sanoi, että täällä on
kelvottoman tomuista: hän ei viitsi pölyä nieleskellä. Viimein
kotimatkalla pojan toki täytyi virkkaa pari sanaa. Mutta silloin
julmistutti hän neidon kauheasti. Ikäänkuin olisi tulipunaiset pihdit
pistänyt vesipyttyyn, niin tyttö räiskähti: jätti Jan Baasin seista
töllöttämään ja meni matkaansa. Niin kävi kolme neljä kertaa.
Mutta sitten tapasi Jan Baas hänet taas ja sanoi että täytyi tässä
nyt viimein puhua niistä häistä. Tyttö kääntyi selin, ikäänkuin toinen
olisi häntä kauheasti loukannut, ja vastata tokaisi tylysti:
"Yhdentekevä minusta; ehkä parasta ettei ollenkaan."
Jan Baas kysyi varovasti: "Milloin siis, — minä päivänä?"
Tyttö ei vastannut vähään aikaan sanaakaan ja häntä kiukutti se,
että Jan Baas viheltää huilotteli itsekseen. Mutta mitäpä hän
muutakaan olisi tehnyt; hänen puheistaan toinen aina ihan raivostui.
Sitten vastasi tyttö: "Sinun tupa-rähjäsi menee kohta nurin."
Jan Baas pudisti päätänsä ja mutisi varovasti, että olipa hän jo
korjannut joka seinän, — ja jatkoi huilotustaan enempää
selittelemättä.
Silloin tyttö vihan vimmassa kimmahutti: "Ilmoissa ikänä en mene
millekään Baasille. Baasit ovat pillipiipareja ja huilottelijoita." Ja hän

34. laputti matkaansa.
Jan Baas oli tämän keskustelun tuloksiin vallan tyytyväinen ja meni
pyytämään pastorilta vihkimistä ja asettui seuraavana pyhänä
tavalliselle paikalleen urkulehterin alle ja katsoa seivästi koko ajan
suoraan eteensä, ettei vain morsiameen vilkaisemalla karkoittaisi
häntä pois kirkosta. Kun jumalanpalvelus loppui, Jan Baas asteli
penkiltään alttarin eteen, katsomatta ympärilleen. Jonkun aikaa hän
sai seista siinä yksinään, mutta sitten morsian tuli kuin tulikin jälestä
ja asettui hänen rinnalleen, kumminkin hyvän välimatkan päähän;
sekä hokaisi papin päätettyä puheensa kyllästyneenä "otan",
ikäänkuin lykäten loitommalle vasikkaa, joka tunkeusi turpineen
hänen kättään nuuskimaan. Vihkimisestä päästyä he astelivat kaitaa
polkua pitkin miehen kotiin — oli sateinen syyspäivä — Jan Baas
edeltä, vaimo perästä. Mutta kun tultiin lähelle, niin keikahti vaimo
erään naapuritalon polulle ja murahti: "Tuolta piika karkasi; minä
lupasin auttaa lypsyllä." Silloin meni Jan Baas pieneen puutarhaan,
joka oli hänen talonsa edessä, ja alkoi siellä kaivella lapiolla. Ja hän
pöyhi ja vihelteli ja lauleskeli itsekseen, noin ihmettelyn ja
kunnioituksen ja surun vaiheella — aivan kuin oli jo aavistanutkin.
Vaikkei heillä ollut leivän pulaa — vaimon sakset ja neula auttoivat
paljon — ja vaikka heille syntyi kaksi tervettä lasta ja Jan Baas oli
aina hyvä ja raitis ja uuttera, niin vaimo oli kuitenkin enimmäkseen
tuitukko. Hänen kylmää luontoaan kiusasi se, että Jan Baas oli hyvä
ja että hän saattoi olla iloinen; ja hänen ylpeyttään ärsytti vielä, että
hänen voimakas naisellisuutensa aina ja yhä vain janosi miehen
rakkautta. Yksin Janin kaunis, hilpeä ulkomuotokin, joka oli kuitenkin
vaimon salainen autuus, yllytti häntä kiukuttelemaan. Niinpä
lennätettiin monasti tuimia sanoja matalan olkikaton alla; se rapisi
monasti rakeista ja jytisi myrskystä.

35. Varsinkin kävi olo hullunmoiseksi kun kolmas lapsi oli syntynyt ja
kastettu.
Koska synnyttäjän tila näytti vaaralliselta ja syksyiset tiet
kuohuivat likaa, kepsahti riuska ja reipas Jan Baas satuloimattoman
hevosen selkään, jonka oli lainannut työnantajaltaan, naapurin
isännältä, ja lasketteli minkä ratsu kavioista pääsi läpi raivoisan
myrsky-yön kaupunkiin ja astui kätilön asuntoon. Mutta siellä
sanottiin, että hänet oli haettu eräälle toiselle kadulle toimeensa. Jan
Baas kompuroi nyt pikkukaupungin öisiä, pimeitä kujia hevostaan
jälestä kiskoen ja ajatteli, että neljä vuotta sitten hän vielä oli ollut
huoleton ja iloinen poikamies tätä samaa katua viheltäen
keikkuessaan, ja nyt hän oli kahden lapsen isä, ja tuskassa vaimonsa
ja kolmannen lapsen hengen tähden! Sellaisessa surussa hän meni
päin mäntyyn ja jyristi ensin kolmen vanhan mamsellin ovea, jotka
valvoivat vielä kipeää kanarianlintustaan vaalien: "Onko kätilö
täällä?" Nuokos suuttuivat moisesta mahdollisuudesta ja paiskasivat
oven kiinni hänen nenänsä edessä. Hän laputti toiseen taloon, josta
myös näkyi valoa, ja koputti oveen. Mutta siellä oli jo edistytty
pitemmälle kuin hän ja hänen vaimo parkansa: juotiin jo varpaisia ja
riemuitseva seura pakotti yökulkurin ja hätäsanoman tuojan
kulauttamaan ovenpielessä kupin norria kurkkuunsa. Mutta sitten
kävi nuoren kummitädin sääliksi ja hän lykkäsi pellolle erään
vieraista, joka nyt lähti opastamaan Jan Baasia jonkin suutarin
taloon.
Jan Baas köytti hevosensa latvaleikkoon lehmukseen, joka seisoi
kuin paalu akkunan alla, ja meni eteiseen ja sieltä tuikkivaa tulta
kohti suutarin verstaasen, sekä näki kätilön, pienen, hintelön
ikäpuolen naisihmisen, seisovan sängyn vieressä — ja vuoteessa
suutarin emännän. Mutta mestari käytti viisaasti hyväkseen pakollista

36. yövalvontaa: hän teki työtä. Hän istui pöntöllään selin tupaan, kasvot
akkunaan päin, kalju, paksu päälaki kiiltävänä paistaen, ja hakkasi
tilkkiä niin vimmatusti! Suutari kai oli huonokuuloinen ja siksi kaikille
joutaville loruille vastahakoinen, eikä kääntänyt päätänsäkään, ei
ollut vieraasta tietävinäänkään. Oppipojat, joiden makuusija oli juuri
tuo leveä sänky, missä nyt emäntä voihkaili, istua nököttivät
paikkansa menettäneinä rapatun ja siniseksi tuhritun seinän
vierustalla rahilla ja onkivat särkiä unenpöpperöissään.
Sivuskamarista kuului nukkuvien lasten hengitystä. Jan Baas istahti
tuvan ainoalle tuolille ovenpieleen ja kulutteli aikaansa
raaputtelemalla linkkuveitsellään savea pois pitkävartisista
saappaistansa; näin kootun saven hän sitten likisteli siististi
kakkaroiksi ja asetti ne viereensä permannolle. Kaksi tuntia hän
odotti, kunnes lapsi syntyi ja sekä lapsi että äiti olivat saaneet
tarpeellisen hoidon.
Mutta kun hän kätilöeukon kanssa meni ulos pimeälle kadulle, niin
eukkopas ihmettelemään, ettei nähnytkään lehmuksen juurella
rattaita, vaan ison, vanhan, romuluisen ruskean konkarin. Kuitenkin
hän nosti riuskasti päällyshameensa helmat korville ja alkoi huipata
lyhyillä alushameisillaan reippaasti hakijan rinnalla. Jan Baasilla oli
toisessa kainalossa laukku, toisella hän talutti hevosta. Myrskysi yhä
ja sataa tihutti ja oli pilkkoisen pimeä ja tie likaa kuohuva. Kun
joskus kuu pilkahti pimeän pilven reiästä esiin, silmäsi Jan Baas
oudoksuen vierustoveriaan, joka siinä talsi ohuilla koivillaan, ravassa
polvia myöten. Ja hän ajatteli: Kaksi tuntia tällä tavalla menee! Ei
auta, hevosen selkään meidän vaan täytyy, ja yhtenä. Hän oli aika
hulivili ja iloinen mies, joka riemuitsi kaikesta kauniista, hohti se
sitten taivaslaelta tai pavun kukasta taikka naisen silmistä. Ja kävipä
hänelle nyt tämä kalkki todellakin karvaaksi. — Se on ruma kuin

37. ryökäle, hän ajatteli, ja peloissaan se painautuu minun kainalooni.
Mutta kärsiihän sitä vaimonsa ja lapsensa puolesta vaikka mitä!
Hän alkoi siis houkutella eukkoa nousemaan hevosen selkään:
vaikkei nyt kiiruummin jouduttaisikaan, niin pääsisi matami edes
rapakkoa alustamasta; ja jos hän ottaisi laukkunsa, niin Jan Baas
voisi ravakammin taluttaa hevosta. Mutta eukkopa ei sanonut
eläessään istuneensa hevosen selässä: ja nyt hänellä oli erään
sattuman tähden suorastaan mahdoton vastenmielisyys hevosia
kohtaan. Mutta Jan Baas talutti pitkäkoipisen ruunikon kuitenkin
aidan viereen ja maanitteli eukkoa; sai hänet onnellisesti nostetuksi
selkään ja antoi hänelle laukunkin. Heti kepsahti hän sitten itse
hänen taakseen. Ja nyt — hui! helmat hulmusi, hoikat kädet
hosuivat, laukku remputti, eukko kirkui kamalasti ja rapa räiskyi. Niin
joutui kätilö runsaassa puolessa tunnissa perille ja auttoi lapsen
maailmaan.
Aamuhämärissä läksi eukko riuskana ja tuikeana, helmat korkealle
käärittyinä, takaisin kaupunkiin. Hän tiukkasi Jan Baasilta lupauksen,
ettei siitä ratsuretkestä saisi kellekään puhua. Mutta Jan Baas puhui
kuin puhuikin. Ei tosin vaimolleen. Mutta vaimo sai sen sitten kuulla
muilta, ja hänkös nyt motkottamaan halveksivasti: "Siitä sen nyt taas
näkee, miten vähän on Baaseissa ihmistä! Ei edes oman lapsen
syntymä ole niistä totinen asia. Niin —, ne ovat sellaisia lörpäkköjä ja
hahattajia, ettei sisu anna edes omain lasten säilyä juoruilta ja
pilkalta!"
Ja tottapa se osaltaan olikin. Sillä kun Klaus Hinrich Baas
kuusikolmatta vuotta sen jälkeen tanssi Bürgin markkinoilla nuoren
rouvansa kanssa huvipaikassa, jossa kovan tungoksen vuoksi täytyi
töniä toisia ja jossa tanssitaan aina kyynäspäät pystyssä, ja silloin

38. törmäsi erästä tanssivaa neitoa vastaan, niin rouva nyrpisti
halveksivasti nokkaansa ja katsahti häneen vihaisesti eteenpäin yhä
tuupittaessa ja sanoi: "Ihmekös jos sinä joka paikkaan törmäät!
Sinuahan ei tullutkaan kätilö auttamaan, vaan paholais-akka mustalla
oriilla!"
Kun vanhemmat kuukauden päästä suunnittelivat ristiäisiä, niin
taas ilmausi vaikeuksia.
Ensiksikään he eivät olleet saada kummeja. Pyydettiin kahta
serkkua, mutta he kieltäysivät; he olivat itaraa väkeä: piti säästää
pyhävaatteita, ja sitä paitsi he pelkäsivät kaikellaista uutta rasitusta
serkkulaisten puolelta, joiden perhe niin nopeasti lisääntyi. Silloin
pyysi Antje Baas vanhaa isäänsä. Hän oli tosin luonnostaan hiukan
sietämätön ihminen, siitäkin syystä, että oli ikänsä asunut nummen
perukassa, mutta eipä nyt muu eteen tullut. Lisäksi pyydettiin
läkkiseppä Libbertiä, joka oli luonnostaan niin häveliäs, että käänsi
kasvonsa syrjään ja katseli muualle aina kun hänelle puhuttiin.
Rovasti oli lähtenyt matkalle; mutta lukkari sanoi, että sunnuntaina
tulee uusi pappi sijaiseksi, sehän se tempun tekaisee.
Ja niinpä he sitten pimeän hämäränä marraskuun päivänä
kekottivat pienessä, tummassa pirtissä odotellen pappia, — Antje
Baas mustissaan, Jan Baas kuin isäntä ainakin paitahihaisillaan,
kummit mustissa, lyhyissä jakuissa, lapset siisteissä pyhämekoissa.
Ja pappi tuli kuin tuli. Ja Jan Baas tunsi jo ensi silmäyksellä hänet
samaksi papinkokelaaksi, jonka pyssyn hän siellä sotaretkellä oli
puhdistanut. Jan Baasin suu meni heti tuppeen! Hän vetäysi
tuolineen nurkkaan, niin ettei hänen kasvojaan nyt pimeällä ilmalla
näkisi, ja haasteli vääristetyllä äänellä. Emäntänsä uhkaavista silmän
leimauksista hän ei välittänyt tuon taivaallista. Antje Baas koetti

39. saada isäänsä pakinoimaan; mutta isä oli julmalla tuulella, sillä tytär
oli turhanpäiten juuri tupannut hänen eteensä sen pienen, kukallisen
kahvikupin, jota ukko ei kärsinyt, senhän tytär tiesi. Läkkiseppä
Libbertillekin sattui juuri kaikkein häveliäin hetkensä ja hän piti koko
ajan, minkä pappi oli vieraana, kasvojaan poispäin käännettyinä,
tähysti akkunasta pihalle, jossa kana nokitti punajuurikasta.
Antje Baas vaihtoi hämillänsä milloin minkin pikku lapsista syliinsä,
vuoroin paksun Petterin, vuoroin pikku Loten, ja hieroskeli tapansa
mukaan peukalonsa ja tuomentottinsa välissä heidän
nenänykeröjensä selkää, paineli alaspäin muka, vieroittaakseen niistä
koppavan, huikentelevaisen Baasien nenän luontoa, joka oli hänelle
kerrassa kauhistus, — ja jutteli pastorin kanssa. Pastori joi kupin
kahvia ja tupakoi ja joi toisen kupin, ja pakinoi Antje Baasin ja lasten
kanssa, jotka eivät enää olleet kaikkein pahimmillaan, vaan jo hiukan
haastelivat.
Kun hän sitten teki lähtöä, ei Jan Baasin auttanut muu kuin tule
pois piilosta vaan! Hän kaarsi sisäseinän viertä pitkin aina
eteiskopukkaan ja kysyi siellä tekoäänellään: mitäs se maksaa?
Pastori vastasi hämmästyneenä: "Mutta, — siitähän on jo sovittu,
tämä kaste tulee ilmaiseksi." Jan Baas ehti vain pari kertaa siunailla:
"Älkäähän nyt ottako pahaksi, älkää nyt ottako pahaksi, herra
pastori", — pappi meni.
Mutta kun Jan Baas tuli takaisin pirttiin, seisoi hänen vaimonsa
oven suussa ja tiuski heille kolmelle, että he olivat järettömiä joka
kallo, ja räiski kuin räty, — niin että läkkiseppä Libbertin häveliäät
katseet nyt vilistivät kuin kärpät pitkin pirtin seiniä, ylös ja alas, ja
turhaan ne hakivat monta päivää sen jälkeenkin tukikohtaa; ja
appiukko tuli pelkästä kiukusta tytärtään kohtaan ja häntä yhä

40. ärsyttääkseen melkeinpä hyvälle tuulelle; ja Jan Baas kohotti vaan
kättänsä ja huitaisi äkäisesti ikäänkuin toivoen tuon papin ja tämän
pahan päivän niin pitkälle kuin pippuri kasvaa.
Ja kun kummit menivät matkaansa, silmäili Antje Baas miestänsä
halveksivasti ja sanoi: "Muistatkos, miten sinä sillä kokastelit! Senkin
seitsemänkymmentä kertaa kerroit, kuinka sinä muka silloin papille
vastasit, ja nyt: kas se on mies, papukaija! Sanasankari! Sellainen
Baas! Päältä uhkea; mutta sisältä!? Ja sinä olet pahin kielipalku
kaikista."
Jan Baas nauroi sekä hauskusissaan että nolona ja meni ulos,
lehmää ruokkimaan.
Miehen lähdettyä Antje Baas otti kätkyestä pikku poikansa, joka
siinä äsken oli ristitty Klaus Hinrich Baasiksi, käänsi sen kasvoja
valoa kohti ja näki, että olihan se sievä lapsi, mutta että sillekin
uhkasi kasvaa tuo sama epäilyttävä, pulska, kokasteleva Baasien
nenä. Ja heti hän nyt alkoi hivellä sitä etusormellaan ja peukalollaan,
ja istui siinä mietteissään, ankarin, jäykin kasvoin; ja päätti pitää tätä
lasta erikoisen tiukasti silmällä, jotta hänestäkin tulisi edes
joltinenkin ihminen.

41. II.
Antje Baas oli tuonut vanhempainsa kodista syrjäiseltä, aukealta
nummelta mukaansa kätkyen, jota suku oli käyttänyt jo yli sata
vuotta. Sen jalat olivat aikain vieriessä kuluneet kaksikulmaisiksi niin
että se joka heilahduksella kolahti ja kimposi koholle. Naapurin
vanha emäntä, Griesbachin mummo, neuvoi häntä laitattamaan
lullaan uudet jalat, sillä hänen mielestään Antje Baasin suvussa
huomattava melkoinen äkäpäisyys varmaankin johtui juuri
tuollaisesta alituisesta ylös ja alas rynkyttämisestä. Hän väitti, ettei
ukko Baasin, Antjen isän kanssa, voinut elää ihmisiksi; "ja helppo ei
ole aina tulla sinunkaan kanssasi toimeen", hän sanoi. Antje Baas oli
kahden vaiheella, korjauttaako kätkytjalat vai ei. Mutta silloin sattui
heille tulemaan Wulffin vanha emäntä, jolla oli sinappia kaupan ja
jota pidettiin älynaisena, ja tämä sanoi: "Anna sinä sen kätkyen vaan
olla rauhassa, Antje; mene ja tiedä, vaikka se vielä karistelisi
lapsesta taudit ja kelvottomat tavat! Muista sinä vaan, että miehesi
on Baaseja!" Ja kun uudet kätkytjalat maksoivat rahaa ja Antje oli
ehdottomasti vakuutettu Baasien kelvottomuudesta, niin sai kätkyt
jäädä honkon-lonkottajaksi kuin ennenkin. Ja lapsikin tottui siihen.
Ja pian poika jo käydä venkkuroi pienestä, ruskean tummasta
pirtistä eteisen poikki keittiöön; kunnes hän alkoi lopultakin

42. huomata, että äiti oli yhtä tuittu vihassaan kuin nopsa käden
käänteessänsä. Silloin se kepsutteli mieluummin eteisestä pihalle ja
pienelle säleportille, jota se ei saanut auki, ja odotti siinä Petteriä ja
Lottea koulusta. Ja kun nämä sitten tulivat, niin he kyykähtivät portin
pieleen seljapensaan taakse ja Lotte supatti: "Mikähän tuolla maassa
rapisee? Onkohan se koiran pentu vai… olisikohan rotta?" Ja yhtäkkiä
hän löysi odottajan, avasi portin, polvistui hänen viereensä ja sanoi:
"Ka, pieni miehen köllikkähän se onkin!" Ja sitten hän talutti
veikkonsa pikku pirttiin.
Siellä he ryhtyivät kohta lukemaan läksyjään. Klaus Hinrich istui
heidän välissään ja katsoi päältä. Ja Lotte kysyi häneltä: "Hyvä herra
oliko se oikein?" Ja kun pikku veikko silloin nyökkäsi päätänsä,
pudisti Lotte häntä kädestä ja kiitti häntä kiltistä avusta. Veli Petter
istui toisella puolla pöytää ja kirjoitteli ja luki ja piti lukiessaan
kämmeniä korvillansa ja sanoi ettei hänen päähänsä pysty mikään ja
änisi: "Ai kuin se on vaikeata! Voi minua vaivaista matoa!" Ja
monasti hän pillahti itkuun ja tuhersi sormillaan, jotka olivat rihvelin
porossa, silmäinsä ympärykset ja posket ihan nokisiksi ja kollotteli:
"Minulla on niin kova pää, voi kuin minulla on kova pää!" Silloin
supatti Lotte: "Se on sen honkon-lonkottajan syy!" Ja sitten hän
neuvoi ja opetti Petteriä, Vaikka olikin pienempi ja nuorempi kuin
hän.
Joskus heidän paraillaan lukiessa ja kirjoittaessa ja Petterin
pyyhkiessä silmiään tuli isä kotiin työstä: hän oli kuin jättiläinen,
parta kellervä, silmät kirkkaat ja siniset. Hän pisti lapionsa nurkkaan
ja kopisteli mullat suurista saappaistaan oven suussa ja nykäisi pikku
pojun heti kainaloista polvellensa. Ja nytkös sitä hyssättiin ja
hypiteltiin! Ja poju tarrasi partaan eikä hellittänyt sormiaan. Ja isä
väänsi naamansa väärään ja rukoili että päästä, päästä! Ja viimein

43. poika päästi ja avasi kätensä ja katseli ylpeästi partakarvoja, jotka oli
voittosaaliina irti riuhtaissut! Muta silloinkos tuli äiti tupaan, kädessä
suuri musta rautapannu, jossa paistetut pavut jo rätisivät, ja hän
kovisti isää: "No ei sinulle vaan älyä tule!" Ja äiti tempaisi pojan isän
polvelta ja lennätti hänet honkon-lonkottajan luo, jossa jo potkahteli
vielä pienempi veikko, ja tokaisi: "Tuutimaan!"
Ja sitten tuli ankara talvi. Hän kävi jo koulua; mutta pääsi koulusta
aikaisemmin kuin suuret sisarukset ja pinkaisi minkä ketarat kesti
lämpöiseen pirttiin. Ja hän juoksi ikkunasta toiseen ja sai yhtä päätä
jäähän hengittämällä kuuraan pienen pyöreän aukon ja pilkisti siitä
ulos kylän raitille. Ja kaivoi tähystysreiän toiseenkin akkunaan ja näki
siitä marskimaalle ja aina sen toiselle puolelle Elben rannoille. Ja hän
näki tuiskun huitelevan pitkin kylän raittia ja rakentavan kinosvuoria
aitavierille ja seiniä vasten. Ja kun herkesi tuiskuamasta ja ilma
selkeni, juoksi poika toisen akkunan luo ja luki savupatsaita, jotka
kohosivat marskimaan tupain tötöistä, sekä laivan mastoja, jotka
näkyivät Elbeltä rantavallituksen[6] yli. Ja sitten alkoi taas sataa
lunta. Pian oli joka paikka valkeaa: tiet ja aukeat rinteet, olkikatot ja
koulun punaiset kattotiilet ja kirkko. Ainoastaan korkeat poppelit
kirkon puistikossa pysyivät mustina, sillä tuuli niitä häilytteli. Yhä
vain uutta hän näki, ja aina kun hän keksi uutta, hän kääntyi
pieneen tummaiseen pirttiin päin ja luetteli ihmeitään isälle, joka
istui pankkopenkillä sanomia tai kirjaa tutkien ja kiikutteli jalallaan
honkon-lonkottajaa. Mutta paraillaan, kun oli niin mukavaa ja
hauskaa lämpöisessä tummassa pirtissä, tuli äiti sisään ja alkoi
motkottaa ja torua isää. Hän sanoi joko: "Vai siinä sinä taas laiskana
könötät" tai: "Miten kauan sinä oikeastaan sitä lehteä nuuskit"
taikka: "Älä siinä nyt aina laulaa vinguttele; pojalle vielä kaikkea
opetat!" Sillä tavalla se aina tuli sanomaan ja meni hetkeksi pois ja
tuli taas. Ensin isä vain hymyili tällaisille törmäyksille ja tokaisi

44. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankfan.com