Solution Manual for Intermediate Accounting 10th by Spiceland

Solution Manual for Intermediate Accounting 10th by Spiceland
Solution Manual for Intermediate Accounting 10th by Spiceland
Solution Manual for Intermediate Accounting 10th by Spiceland

1. Visit https://testbankbell.com to download the full version and
browse more test banks or solution manuals
Solution Manual for Intermediate Accounting 10th
by Spiceland
_____ Press the link below to begin your download _____
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-
intermediate-accounting-10th-by-spiceland/
Access testbankbell.com now to download high-quality
test banks or solution manuals

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankbell.com
for more options!.
Solution Manual for Intermediate Accounting, 10th Edition
David Spiceland
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-intermediate-
accounting-10th-edition-david-spiceland/
Test Bank for Intermediate Accounting, 10th Edition David
Spiceland
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-intermediate-
accounting-10th-edition-david-spiceland/
Intermediate Accounting Spiceland 7th Edition Solutions
Manual
http://testbankbell.com/product/intermediate-accounting-spiceland-7th-
edition-solutions-manual/
Test Bank for Quantitative Methods for Business, 13th
Edition
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-quantitative-methods-
for-business-13th-edition/

3. Solution Manual for Western Civilization A Brief History,
9th Edition
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-western-
civilization-a-brief-history-9th-edition/
Managerial Accounting An Introduction to Concepts, Methods
and Uses Maher 11th Edition Test Bank
http://testbankbell.com/product/managerial-accounting-an-introduction-
to-concepts-methods-and-uses-maher-11th-edition-test-bank/
Solution Manual for Applied Partial Differential Equations
with Fourier Series and Boundary Value Problems, 5/E
Richard Haberman
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-applied-partial-
differential-equations-with-fourier-series-and-boundary-value-
problems-5-e-richard-haberman/
Test Bank for Technology for Success and Illustrated
Series Microsoft Office 365 & Office 2019, 1st Edition,
David Beskeen
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-technology-for-success-
and-illustrated-series-microsoft-office-365-office-2019-1st-edition-
david-beskeen/
Accounting Tools for Business Decision Making 6th Edition
Kimmel Solutions Manual
http://testbankbell.com/product/accounting-tools-for-business-
decision-making-6th-edition-kimmel-solutions-manual/

4. Solution Manual for Global Marketing, 9/E – Warren J.
Keegan & Mark C. Green
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-global-
marketing-9-e-warren-j-keegan-mark-c-green/

5. Solutions Manual, Vol.1, Chapter 1 1–1
Copyright © 2020 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
SOLUTION MANUAL FOR INTERMEDIATE
ACCOUNTING 10TH BY S PICELAND

6. 1–2 Intermediate Accounting, 10e
Copyright © 2021 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Download full chapter at: https://testbankbell.com/product/solution-manual-for-intermediate-
accounting-10th-by-spiceland/

7. Solutions Manual, Vol.1, Chapter 1 1–3
Copyright © 2020 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.

Question 1–1
Financial accounting is concerned with providing relevant financial information
about various kinds of organizations to different types of external users. The primary
focus of financial accounting is on the financial information provided by profit-oriented
companies to their present and potential investors and creditors.
Question 1–2
Resources are efficiently allocated if they are given to enterprises that will use them
to provide goods and services desired by society and not to enterprises that will waste
them. The capital markets are the mechanism that fosters this efficient allocation of
resources.
Question 1–3
Two extremely important variables that must be considered in any investment
decision are the expected rate of return and the uncertainty or risk of that expected
return.
Question 1–4
In the long run, a company will be able to provide investors and creditors with a
rate of return only if it can generate a profit. That is, it must be able to use the resources
provided to it to generate cash receipts from selling a product or service that exceed the
cash disbursements necessary to provide that product or service.
Question 1–5
The primary objective of financial accounting is to provide investors and creditors
with information that will help them make investment and credit decisions.
Question 1–6
Net operating cash flows are the difference between cash receipts and cash
disbursements during a period of time from transactions related to providing goods and
services to customers. Net operating cash flows may not be a good indicator of future
cash flows because, by ignoring uncompleted transactions, they may not match the
accomplishments and sacrifices of the period.
Chapter 1 Environment and Theoretical Structure of
Financial Accounting

8. 1–4 Intermediate Accounting, 10e
Copyright © 2021 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Answers to Questions (continued)

Question 1–7
GAAP (generally accepted accounting principles) are a dynamic set of both broad
and specific guidelines that a company should follow in measuring and reporting the
information in their financial statements and related notes. It is important that all
companies follow GAAP so that investors can compare financial information across
companies to make their resource allocation decisions.
Question 1–8
In 1934, Congress created the SEC and gave it the job of setting accounting and
reporting standards for companies whose securities are publicly traded. The SEC has
retained the power, but has relied on private sector bodies to create the standards. The
current private sector body responsible for setting accounting standards is the FASB.
Question 1–9
Auditors are independent, professional accountants who examine financial
statements to express an opinion. The opinion reflects the auditors’ assessment of the
statements' fairness, which is determined by the extent to which they are prepared in
compliance with GAAP. The auditor adds credibility to the financial statements, which
increases the confidence of capital market participants relying on that information.

9. Solutions Manual, Vol.1, Chapter 1 1–5
Copyright © 2020 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Answers to Questions (continued)

Question 1–10
On July 30, 2002, President Bush signed into law the Sarbanes-Oxley Act of 2002.
The most dramatic change to federal securities laws since the 1930s, the Act radically
redesigns federal regulation of public company corporate governance and reporting
obligations. It also significantly tightens accountability standards for directors and
officers, auditors, securities analysts, and legal counsel. Student opinions as to the
relative importance of the key provisions of the act will vary. Key provisions in the
order of presentation in the text are:
 Creation of an Oversight Board
 Corporate executive accountability
 Nonaudit services
 Retention of work papers
 Auditor rotation
 Conflicts of interest
 Hiring of auditor
 Internal control
Question 1–11
New accounting standards, or changes in standards, can have significant
differential effects on companies, investors and creditors, and other interest groups by
causing redistribution of wealth. There also is the possibility that standards could harm
the economy as a whole by causing companies to change their behavior.
Question 1–12
The FASB undertakes a series of elaborate information gathering steps before
issuing an accounting standard to determine consensus as to the preferred method of
accounting, as well as to anticipate adverse economic consequences.
Question 1–13
The purpose of the conceptual framework is to guide the Board in developing
accounting standards by providing an underlying foundation and basic reasoning on
which to consider merits of alternatives. The framework does not prescribe GAAP.

10. 1–6 Intermediate Accounting, 10e
Copyright © 2021 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Answers to Questions (continued)

Question 1–14
Relevance and faithful representation are the primary qualitative characteristics
that make information decision-useful. Relevant information will possess predictive
and/or confirmatory value. Faithful representation is the extent to which there is
agreement between a measure or description and the phenomenon it purports to
represent.
Question 1–15
The components of relevant information are predictive value, confirmatory value
and materiality. The components of faithful representation are completeness, neutrality,
and freedom from error.
Question 1–16
The benefit from providing accounting information is increased decision
usefulness. If the information is relevant and possesses faithful representation, it will
improve the decisions made by investors and creditors. However, there are costs to
providing information that include costs to gather, process, and disseminate that
information. There also are costs to users in interpreting the information as well as
possible adverse economic consequences that could result from disclosing information.
Information should not be provided unless the benefits exceed the costs.
Question 1–17
Information is material if it is deemed to have an effect on a decision made by a
user. The threshold for materiality will depend principally on the relative dollar amount
of the transaction being considered. One consequence of materiality is that GAAP need
not be followed in measuring and reporting a transaction if that transaction is not
material. The threshold for materiality has been left to subjective judgment.

11. Solutions Manual, Vol.1, Chapter 1 1–7
Copyright © 2020 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Answers to Questions (continued)
Question 1–18
1. Assets are probable future economic benefits obtained or controlled by a particular
entity as a result of past transactions or events.
2. Liabilities are probable future sacrifices of economic benefits arising from present
obligations of a particular entity to transfer assets or provide services to other
entities in the future as a result of past transactions.
3. Equity is the residual interest in the assets of any entity that remains after deducting
its liabilities.
4. Investments by owners are increases in equity resulting from transfers of
resources, usually cash, to a company in exchange for ownership interest.
5. Distributions to owners are decreases in equity resulting from transfers to owners.
6. Revenues are inflows of assets or settlements of liabilities from delivering or
producing goods, rendering services, or other activities that constitute the entity’s
ongoing major or central operations.
7. Expenses are outflows or other using up of assets or incurrences of liabilities
during a period from delivering or producing goods, rendering services, or other
activities that constitute the entity’s ongoing major or central operations.
8. Gains are defined as increases in equity from peripheral or incidental transactions
of an entity.
9. Losses represent decreases in equity arising from peripheral or incidental
transactions of an entity.
10. Comprehensive income is defined as the change in equity of an entity during a
period from nonowner transactions.
Question 1–19
The four basic assumptions underlying GAAP are (1) the economic entity
assumption, (2) the going concern assumption, (3) the periodicity assumption, and (4)
the monetary unit assumption.
Question 1–20
The going concern assumption means that, in the absence of information to the
contrary, it is anticipated that a business entity will continue to operate indefinitely.
This assumption is important to many broad and specific accounting principles such as
the historical cost principle.

12. 1–8 Intermediate Accounting, 10e
Copyright © 2021 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Answers to Questions (continued)
Question 1–21
The periodicity assumption relates to needs of external users to receive timely
financial information. This assumption requires that the economic life of a company be
divided into artificial periods for financial reporting. Companies usually report to
external users at least once a year.

Question 1–22
Four accounting practices, often referred to as principles, that guide accounting
practice are (1) revenue recognition, (2) expense recognition, (3) mixed-attribute
measurement (including historical cost), and (4) full disclosure.

Question 1–23
Two advantages to basing valuation on historical cost are (1) historical cost
provides important cash flow information since it represents the cash or cash equivalent
paid for an asset or received in exchange for the assumption of a liability, and (2)
historical cost valuation is the result of an exchange transaction between two
independent parties and the agreed upon exchange value is, therefore, objective and
possesses a high degree of verifiability.

Question 1–24
Companies recognize revenue when goods or services are transferred to customers.
However, no revenue is recognized if it isn’t probable that the seller will collect the
amounts it’s entitled to receive. The amount of revenue recognized is the amount the
company expects to be entitled to receive in exchange for those goods or services.
Revenue is recognized at a point in time or over a period of time, depending on when
goods or services are transferred to customers. So, revenue for the sale of most goods
is recognized upon delivery, but revenue for services like renting apartments or lending
money is recognized over time as those services are provided.

13. Solutions Manual, Vol.1, Chapter 1 1–9
Copyright © 2020 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Answers to Questions (continued)
Question 1–25
The four different approaches to implementing expense recognition are:
1. Recognizing an expense based on an exact cause-and-effect relationship
between a revenue and expense event. Cost of goods sold is an example of an
expense recognized by this approach.
2. Recognizing an expense by identifying the expense with the revenues
recognized in a specific time period. Office salaries are an example of an
expense recognized by this approach.
3. Recognizing an expense by a systematic and rational allocation to specific time
periods. Depreciation is an example of an expense recognized by this approach.
4. Recognizing expenses in the period incurred, without regard to related
revenues. Advertising is an example of an expense recognized by this
approach.

Question 1–26
In addition to the financial statement elements arrayed in the basic financial
statements, information is disclosed by means of parenthetical or modifying comments,
notes, and supplemental schedules and tables.

Question 1–27
GAAP prioritizes the inputs companies should use when determining fair value.
The highest and most desirable inputs, Level 1, are quoted market prices in active
markets for identical assets or liabilities. Level 2 inputs are other than quoted prices
that are observable, including quoted prices for similar assets or liabilities in active or
inactive markets and inputs that are derived principally from observable related market
data. Level 3 inputs, the least desirable, are inputs that reflect the entity’s own
assumptions about the assumptions market participants would use in pricing the asset
or liability based on the best information available in the circumstances.
Question 1–28
Common measurement attributes are historical cost, net realizable value, current
cost, present value, and fair value.

14. 1–10 Intermediate Accounting, 10e
Copyright © 2021 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Answers to Questions (concluded)
Question 1–29
Under the revenue/expense approach, revenues and expenses are considered
primary, and assets, liabilities, and equities are secondary in the sense of being
recognized at the time and amount necessary to achieve proper revenue and expense
recognition. Under the asset/liability approach, assets and liabilities are considered
primary, and revenues and expenses are secondary in the sense of being recognized at
the time and amount necessary to allow recognition and measurement of assets and
liabilities as required by their definitions.

Question 1–30
Under IFRS, the conceptual framework provides guidance to accounting standard
setters but also provides GAAP when more specific accounting standards do not provide
guidance.
Question 1–31
The International Accounting Standards Board (IASB) is responsible for
determining IFRS. The IASB is funded by the IFRS Foundation. .
Question 1–32
The SEC staff’s Final Staff Report concludes that it is not feasible for the U.S. to
simply adopt IFRS, given (1) a need for the U.S. to have strong influence on the standard
setting process and insure that standards meet U.S. needs, (2) the high costs to
companies of converting to IFRS, and (3) the fact that many laws, regulations and
private contracts reference U.S. GAAP.

15. Solutions Manual, Vol.1, Chapter 1 1–11
Copyright © 2020 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
BRIEF EXERCISES

Brief Exercise 1–1
Revenues ($340,000 + 60,000) $400,000
Expenses:
Rent ($40,000  2) (20,000)
Salaries (120,000)
Utilities ($50,000 + 2,000) (52,000)
Net income $208,000

Brief Exercise 1–2
(1) Liabilities
(2) Assets
(3) Revenues
(4) Losses
Brief Exercise 1–3
1. The periodicity assumption
2. The economic entity assumption
3. Revenue recognition
4. Expense recognition
Brief Exercise 1–4
1. Expense recognition
2. The historical cost (original transaction value) principle
3. The economic entity assumption
Brief Exercise 1–5
1. Disagree — The full disclosure principle
2. Agree — The periodicity assumption
3. Disagree — Expense recognition
4. Agree — Revenue recognition

16. 1–12 Intermediate Accounting, 10e
Copyright © 2021 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Brief Exercise 1–6
1. Obtains funding for the IFRS standard setting process: IFRS Foundation
2. Determines IFRS: International Accounting Standards Board (IASB)
3. Oversees the IFRS Foundation: Monitoring Board
4. Provides input about the standard setting agenda: IFRS Advisory Council.
5. Provides implementation guidance about relatively narrow issues: IFRS
Interpretations Committee.

17. Solutions Manual, Vol.1, Chapter 1 1–13
Copyright © 2020 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Exercise 1–1
Requirement 1

Pete, Pete, and Roy
Operating Cash Flow

Year 1 Year 2
Cash collected $160,000 $190,000
Cash disbursements:
Salaries (90,000) (100,000)
Utilities (30,000) (40,000)
Purchase of insurance policy (60,000) - 0 -
Net operating cash flow $(20,000) $ 50,000

Requirement 2

Pete, Pete, and Roy
Income Statements

Year 1 Year 2
Revenues $170,000 $220,000
Expenses:
Salaries (90,000) (100,000)
Utilities (35,000) (35,000)
Insurance (20,000) (20,000)
Net Income $ 25,000 $ 65,000

Requirement 3
Year 1: Amount billed to clients $170,000
Less: Cash collected (160,000)
Ending accounts receivable $ 10,000

Year 2: Beginning accounts receivable $ 10,000
Plus: Amounts billed to clients 220,000
$230,000
Less: Cash collected (190,000)
Ending accounts receivable $ 40,000

EXERCISES

18. 1–14 Intermediate Accounting, 10e
Copyright © 2021 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Exercise 1–2
Requirement 1


Year 2 Year 3
Revenues $350,000 $450,000
Expenses:
Rent ($80,000  2) (40,000) (40,000)
Salaries (140,000) (160,000)
Utilities (30,000) (40,000)
Advertising (25,000) (20,000)*
Net Income $115,000 $190,000

Requirement 2
Amount owed at the end of year one $ 5,000
Advertising costs incurred in year two 25,000
30,000
Amount paid in year two (15,000)
Liability at the end of year two 15,000
Less cash paid in year three (35,000)
Advertising expense in year three $20,000*

19. Solutions Manual, Vol.1, Chapter 1 1–15
Copyright © 2020 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Exercise 1–3
Requirement 1
FASB ASC 820: “Fair Value Measurements and Disclosures”
Requirement 2
The specific citation that describes the information that companies must disclose
about the use of fair value to measure assets and liabilities for recurring measurements
is FASB ASC 820–10–50: “Fair Value Measurements and Disclosures-Overall-
Disclosures.”

20. Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

24. The Project Gutenberg eBook of Kaksi
mestaria: Kansannäytelmä 1:ssä näytöksessä

25. This ebook is for the use of anyone anywhere in the United States
and most other parts of the world at no cost and with almost no
restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
under the terms of the Project Gutenberg License included with this
ebook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
United States, you will have to check the laws of the country where
you are located before using this eBook.
Title: Kaksi mestaria: Kansannäytelmä 1:ssä näytöksessä
Author: Urho Wiljo Walakorpi
Release date: June 19, 2016 [eBook #52374]
Language: Finnish
Credits: Produced by Pseudonym: Urho Haapanen
*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KAKSI MESTARIA:
KANSANNÄYTELMÄ 1:SSÄ NÄYTÖKSESSÄ ***

26. Produced by Pseudonym: Urho Haapanen
KAKSI MESTARIA
Kansannäytelmä 1:ssä näytöksessä
Kirj.
URHO HAAPANEN [U. W. Walakorpi]
Hämeenlinnassa, Boman & Karlsson, 1905.
Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino.

27. HENKILÖT:
  Neulanen, suutari.
  Saksinen, räätäli.
  Maija, muuan 45 v. eukko.
  Aatami.
  Nuorisoa.
Näyttämö:
Metsäinen paikka. Taustana järvi saarineen.
(Aatami tulee pienessä hutikassa pullo kädessä; laulaa.)
Aatami:
Ja ei tämä poika se huolia tunne, kanna ei tuskia
rinnassaan. Mieli tän poian se aina on nuori, silmä se loistavi
riemusta vaan.
    Mieli tän poian se aina on nuori,
    kieli tän poian se liikkuva on.

28.     pullo tän poian se aina on täysi,
    neste se siinä on loppumaton.
    Tyhjäksi pulloni käypi jos joskus,
    Jällehen täytehen täytän mä sen,
    nautin ja juon sekä laulan ja maistan,
    maistan, maistan ja tanssielen.
Kenpä se viitsiskin itkeä täällä surra ja vaivoja vaikertaa,
armast' on astua elämän teitä miekkonen ken täällä käydä
saa!
Mutta ei! Tämä laulu ei oikein tällä hetkellä sovellu, minun mieleni
on pimeä kuin yö, ja tämä vaalea neste ei voi minun suruani
sammuttaa. Ah, minun viuluni, minun kallis viuluni, miksi
luovuinkaan minä sinusta, miksi möin minä sinut yhden viinapullon
hinnasta! Kuulkaat minua! Eikö ole minulla suruhun syytä: tänä
aamuna ei ollut minulla penniäkään taskussani. Tunsin kurkkuni
käheäksi. Menin viinakauppiaan luokse ja panttasin hänelle viuluni,
joka minua vuosia monia oli palvellut, jonka säveleet minun mieleni
kirkastivat ja sieluni kantoivat taivaitten tupihin. Mutta iloa ei antanut
minulle viina kuin hetkeksi. Viuluani, sen säveleitä minä kaipaan!
Vaan kukaan ei lainaa minulle rahaa saadakseni ostaa sen takaisin.
Mitä teen minä poloinen mies? (Ajattelee ja kävelee). Mutta
muistanpa jotakin. Minun takkini on jotensakin hyvä. Heh! Minäpä
menen ja annan sen viinakauppiaalle, niin ehkä saan takaisin viuluni.
Kummallista etten tätä seikkaa ennemmin huomannut. Se oli visusti
keksitty, ja sen päälle kannattaa ottaa ryypyt. (Juo ja laulaa).
Laulan, laulan, enkä itke, Surua mä tunne en; laulan sekä
välillä mä pullostani maistelen.

29.     Laulaisin mä kullalleni,
    kulta jos se mulla ois;
    laulun kun mä hälle soisin,
    tottahan se suukon sois.
    Suukon yhden taikka kaksi
    Simasilta huuliltaan.
    Voi, jos oiskin mulla tyttö
    hänt' en heittäis' ollenkaan.
Saksinen (Tulee): Kuulehan Aatami, heitä nyt laulusi hetkeksi ja
kuulo minua.
Aatami: Mitä sinulla on sanottavaa, minä olen hartaasti kuuleva.
Vanhan ystävyytemme vuoksi olen kuuleva sinua. Mutta kuulehan,
kraatari Saksinen, sinä teit minulle erään kerran sangen ahtaat
housut; ne eivät sopineet ensinkään minulle; mutta kuitenkin otit
sinä täyden maksun — mitä sanot siitä?
Saksinen: Tahdonpa korjata sen seikan tulevaisuudessa. Mutta nyt
pyytäisin sinua auttamaan minua eräässä asiassa, sangen tärkeässä
asiassa…
Aatami: Minä en ole mies, joka turhanaikaisia muistelee. Kerro
minulle asiasi. Housuista en puhu enää sanaakaan.
Saksinen: Lupaatko auttaa minua, Aatami?
Aatami: Parhaani mukaan.
Saksinen: Asia, josta aion puhua sinulle on tärkeä, kuten jo
sanoin. Ja koskee se minua ja Maijaa, tuota Alitalon Maijaa —
tunnethan sinä sen?

30. Aatami: Kyllä tunnen, kyllä tunnen. Sangen soma eukko. Muuten
aivan mukiinmenevä, mutta liian leveä lanteiltaan. Mutta mitäs siitä!
Annahan kuulla!
Saksinen: Se on nyt niin, että jo ensi näkemästä tuo Maija minua
suuresti miellytti; silmäni tarttuivat häneen; ja kun sitten sain kuulla,
että hänellä on rahaakin säästössä sievonen summa, kasvoi minun
mieltymiseni, kunnes lemmeksi leimahti.
Aatami: Mutta miksi et sitten ole jo nainut eukkoa?
Saksinen: Olenhan minä jo kauan aikaa tuumannut eukkoa kosia,
mutta eräs seikka on minua ollut estämässä. En oikein ymmärrä
tuota Maijaa; ei se juuri minua mielellään lähentele. Ja olenpa ollut
huomaavinani, että se vähän tavallista hellemmin katselee sitä
kirkonkylän puolihupsua suutaria…
Aatami: Vai suutaria, Jaa-a, ei se muija hullummin tekisi, vaikka
suutarin ottaisikin. Mies on hieman tuhma vaan, mutta kunniallinen,
peräti kunniallinen ja rehellinen mies. Mutta jos suutari sinua estää
aikeissasi, tekee hän väärin — niin, väärin hän tekee.
Saksinen: Aikeissani hän estää minua, se on varma, ja sentähden
täytyisi minun saada hänet väistymään tieltäni. En ole uskaltanut
kosia edes eukkoa; olen pelännyt saavani rukkaset, kun olen
huomannut hänen hellät välinsä suutarin kanssa. Ai, ai, minä
todellakin kiipelissä olen! Tuo Maija on rikas — minun asiani ovat
hieman huonolla kannalla. Ja paitsi sitä, rakastan minä Maijaa
täydestä sydämmestäni. Päivä päivältä minun rakkauteni kasvaa,
mutta toivoton on minun mieleni, sillä päivä päivältä teen myös sen
ikävän huomion, että tuon suutarin ja Maijan väli käy yhä
hellemmäksi. Ai, ai, Aatami, ei ole lystiä katsella se!

31. Aatami: Veljeni kraatari, sinä olet murheisella mielellä. Maista
pullostani!
Saksinen: Minä kiitän sinua.
(Juo).
Aatami (Maistaa hänkin): Ja nyt lausu minulle, veliseni, miksi
puhut näitä asioita minulle?
Saksinen: Miksikä puhun näitä asioita sinulle? Lupasithan sinä
auttaa minua?
Aatami: Tahtoisit siis, että minun tulisi toimia siihen suuntaan,
jotta suutarin ja Maijan suhde muuttuisi kylmäksi ja sinun ja Maijan
väli sitä mukaa lämpenisi? Sekö tahtosi?
Saksinen: Niin. Ja varmaan tiedän, että sinä voit asian onnellisesti
toimittaa, kunhan vaan tahdot. Ennenkin olet tällaisissa asioissa
onnistunut.
Aatami (Ajattelee): Tahdonpa asiaa ajatella. Vaikeata se tosin
lienee, mutta vanhan ystävyytemme vuoksi, kraatari Saksinen,
tahdon auttaa sinua. Parastani koetan ja luulenpa onnistuvani.
(Ajattelee). Mutta palkkioksi tulee sinun antaa minulle pari markkaa
rahaa…
Saksinen: Kernaasti annan sen.
Aatami: Minä nimittäin välttämättömästi tarvitsen tuon summan,
sillä katsohan, asia on tämä: aamulla panttasin minä viuluni
viinakauppiaalle yhdestä pullollisesta; ja viuluni täytyy minun saada

32. takaisin, muuten kuollutta on iloni. Anna siis minulle raha; hyvin
toimitan asiasi.
Saksinen (Antaa Aatamille rahaa): Tässä Aatami. Mielelläni annan
tämän ja enemmänkin jos onnistumme.
Aatami (Ottaa rahat, jotka pistää taskuunsa): Enempää en pyydä.
Ja nyt menen minä lunastamaan viuluni ja sitten alan toimittaa
asiaa. (Erikseen). Mikä onnen potkaus! Nyt ei tarvitse minun takkiani
pantata. Tämän asian päälle kannattaa ottaa ryypyt. (Juo.
Saksiselle.) Hyvästi nyt!
(Menee).
Saksinen: Jumalan haltuun! (Sangen hauskalla tuulella). Voisiko
Aatami todellakin toimittaa asian? Tämä kaikki tuntuu niin
kummalliselta. Tulisiko todellakin muijakseni tuo pullea eukko?
Hänkö minun paitani pesisi, minun vuoteeni valmistaisi? Armasta on
sitä ajatella. Tosin minä en nyt paljoakaan häntä sulasta rakkaudesta
muijakseni halua, vaikka Aatamille hieman valehtelin, saadakseni
asiani alkuun; tuo raha, jota säilyttää hän piirongin laatikossaan,
minua enemmän viehättää. Huonot ovat hieman omat asiani; Maija
voisi täydellisesti pelastaa minut taloudellisesta rappiotilastani. —
Mutta luulenpa, että tuo Aatamin antama neste meni päähäni. Pääni
on hemmetin huono — ja johtunee sen huonous siitä, että sangen
vähän olen väkeviä maistellut. Mutta se ei ole suinkaan minun syyni.
Parhaalla tahdollanikaan en voi ansaita niin paljoa, että siitä joku
summa viinaan riittäisi. (Huokaa). Kraatarin palkka on huono —
Jumala paratkoon! Mutta kun minä nyt tuon Maijan saisin ja sen
rahat niin… (Nauraa, säpsähtää). Kuka tulee?

33. Neulanen (Tulee sortuukiin ja valkeaan kaulahuiviin puettuna,
erikseen): Onkohan täällä näkynyt Maijaa?
Saksinen (Erikseen.) Suutari! Minun kilpakosijani!
Neulanen: Kuulehan, veli Saksinen, oletko täällä äskettäin nähnyt
Maijaa?
Saksinen (Erikseen): Se on hänellä aina mielessä. (Puhuu tylysti ja
ivallisesti). Vai Maijaa! En ole nähnyt.
Neulanen: Antanet anteeksi minulle, että vaivasin sinua
kysymykselläni, mutta kuulehan, veli Saksinen, minulla olisi vähän
sanomista tuolle Maijalle…
Saksinen: Vai niin.
Neulanen: Se on nyt niin, että minä jo kauan aikaa olen tuota
Maijaa pitänyt muita muijia parempana…
Saksinen: Kyllä olen sen huomannut.
Neulanen (Naurahtaa): Oletko huomannut sen?
Saksinen Ellen olisi huomannut, sitten olisin minä silmät ummessa
astunut.
Neulanen: Luuletko, että myös Maija on sen huomannut?
Saksinen: Aivan vannaan.
Neulanen (Hyvillään): Niin luulen minäkin, sillä viime aikoina on
hän minua sangen leppeästi katsellut. Kuulehan, veli Saksinen, minä
olen todellakin mieltynyt tuohon Maijaan…

34. Saksinen: Vai niin.
Neulanen: Ja minä olen päättänyt ottaa hänestä eukon itselleni.
Saksinen: Vai niin.
Neulanen: Olen jo kauan aikaa aikonut häntä kosia, mutta se on
vaikea tehtävä, se on vaikea tehtävä!
Saksinen: Niin se taitaa olla.
Neulanen: Se vie voimia. Mutta nyt olen minä vahvasti päättänyt
sen tehdä. Siksi juuri haen Maijaa.
Saksinen (Erikseen): Penteleen suutari! Hän ehkä voittaa minut.
Luotan sentään Aatamiin ja hänen toimiinsa.
Neulanen: Minä uskallankin nyt astua hänen eteensä
rohkeammalla mielellä, sillä tilaisuutta varten olen minä itseni
juhlavaatteisiin sonnustanut.
Saksinen: Aivan oikein.
Neulanen: Tämä sortuuki sopii minulle mainiosti vai kuinka?
Saksinen: No koko lailla.
Neulanen: Minä sain sen muuten sangen halvalla hinnalla. Satuin
onnekseni joutumaan muutaman herrasmiehen pakinoille, oikein
sinatöörimiehen, ja hän minulle sanoa tokasi, että kuulehan suutari
Neulanen, osta tuosta sortuuki itsellesi, kolmella markalla saat. Niin
sanoi ja kaupat me tietysti teimme. Tarjosi tuo sinatööri harjakaisiksi
puol'kuppistakin, mutta minä en juonut, sillä Maija vihaa sellaisia

35. miehiä, jotka maistelevat ja ennen kaikkea tahdon olla hänen
suosiossaan.
Saksinen: Parhainta se onkin.
Neulanen: Tämän kaulahuivin sitten ostin minä eräältä
kulkukauppiaalta… (Katsoo metsään). Mutta kas! Tuollahan kulkee
Maija puiden lomassa, tunnen hänet valkeasta esiliinastaan. Veli
Saksinen, anna nyt anteeksi! Minun täytyy mennä. Hyvästi nyt!
(Juoksee vasemmalle).
Saksinen: Tulisesti rakastunut mies! Mutta odota ja odota: voitto
on minun!
(Menee vastaiselle suunnalle).
Maija (Tulee hetkisen kuluttua): Missähän lienee Jussi? Minä olen
häntä kaikkialta hakenut, mutta en mistään löytänyt. Ei hän juuri
sunnuntaisin tuvassa istu, kyllä hän kulussa on, missä sitten
lieneekin. No, kai tänään vielä tavataan. Mielelläni minä hänet nyt
näkisinkin, minulla kun olisi hänelle pieni lahja annettavana. (Ottaa
esiliinansa alta valkean kaulahuivin). Ostin sen eräältä
kauppamieheltä, joka eilen illalla luokseni pistäysi. Jussi tulee
varmaan sangen iloiseksi tämän saatuaan. Hän onkin jo kauan aikaa
kärsinyt kaulahuivin puutetta. (Piilottaa sen taas esiliinansa alle). Voi
sentään, kun hän nyt pian tulisi!
Neulanen (Tulee, huomaa Maijan): Kah, täällähän Maija onkin. Ja
minä kun olen hakenut ja hakenut…
Maija: Sielläkö se Jussi tuleekin. Päivää!

36. Neulanen: Päivää!
Maija: Mutta oletpa sinä nyt hieno! Mistä ihmeestä olet tällaisen
sortuukin saanut? Sehän on juuri kuin rovastin takki. Ja sopii niin
mainiosti. Sinä näytät sangen somalta tuossa puvussa.
Neulanen (On kuunnellut tyytyväisenä niskatukkaansa raappien):
Sortuukin ostin minä, Mutta sopiiko se todellakin minulle?
Maija: No niin erinomaisesti! Ja entäs sitten sinun hattusi! Mistä
ihmeestä olet kaikki saanutkaan?
Neulanen: Hattu on isävainajani vanha kirkkohattu. Löysin sen
ullakosta romujen joukosta…
Maija (Siunaten): Homujen joukosta! Synti on pitää tuollaista
hattua romujen joukossa.
Neulanen: Niin arvelen minäkin. Kyllä tämä vielä hatun tehtävän
täyttää ja koska se kerran kelpasi isävainajalleni, niin kelvanneehan
se minullekin.
Maija: No miks'ei!
(Taustalle on viime puhelun aikana ilmestynyt Saksinen ja
Aatami, jolla on viulu kainalossa. He ovat olleet kiivaassa
keskustelussa. He poistuvat silloin tällöin ja tulevat taas
uudestaan näkyviin. Maija ja Neulanen eivät huomaa heitä.)
Neulanen: Mutta kuulehan, Maija, mitä sinä säilytät esiliinasi alla.
Maija: Koetahan arvata.

37. Neulanen: Minä olen sangen huono arvaamaan — en minä
todellakaan tiedä…
Maija: Koeta, koeta vaan.
Neulanen: Onko se — onko se — kaulahuivi?
Maija: Kas arvasithan! (Ottaa kaulahuivin esille). Mutta arvaahan
nyt kuka tämän saa.
Neulanen: Tuota — eihän Maija vain sitä minulle anna?
Maija: Sinulleko? Sinulle juuri. Kiitä nyt oikein koreasti. — Mutta
kas! Sinullahan on itselläsikin samanlainen. Voi, kun tuota en tiennyt!
Neulanen: Mitäpäs siitä, mitäpäs siitä! Ei lisä pahaa tee ja nyt
voinkin minä pitää omaa huiviani joka päivä, mutta sinun antamaasi
vain sunnuntaisin.
Maija: No niin, no niin. Mutta etkö edes kiitä lahjastani?
Neulanen: Paljon kiitoksia! Sinä olet aina niin hyvä minulle Maija.
Maija: Panehan nyt tämä huivi koreasti taskuusi.
Neulanen (Panee huivin taskuunsa): Aina olet niin hyvä minulle,
Maija.
Maija: Älähän nyt!
Neulanen: Lahjoja annat sinä minulle, mutta minä en vielä
koskaan ole sinulle mitään antanut.

38. Maija: Pienethän ne ovat olleet minun lahjani… mitäpä sinä
sellaisia muistelet!
Neulanen: Mutta kuulehan, Maija. Vaikka lahja onkin pieni, tuntuu
se kumminkin sangen suurelta, kun saa sen vastaan ottaa… kun saa
sen vastaanottaa sellaiselta, josta pitää paljon… jota rakastaa…
Maija (Lyö häntä hellästi): Mitä sinä nyt sellaisia puhut!
Neulanen: Minkätähden en sitten saisi puhua sellaisia? Kauan
aikaa olen jo aikonut sinulle sanoa tätä, mutta en ole saanut siihen
tilaisuutta. Mutta nyt…
Maija: Ole tuossa hupisematta!
Neulanen: Mutta nyt, Maija, nyt sanon sinulle sen. Jo ensi
näkemästä olen minä tykännyt sinusta. Miten onnellinen minä
olisinkaan, jos sinäkin…!
Maija: Äläkän nyt! — Mutta tässä seison minä ja sinun kerallasi
rupattelen. Aikaa sitten olisi minun pitänyt olla Eveliinan tykönä.
Hyvästi hetkeksi!
(Pois).
Neulanen (Katselee suu ammollaan hänen jälkeensä): Kuin tuhka
tuulehen menivät minun aikeeni. Pois kiisi eukko, ennenkuin edes
pääsin oikeaan alkuun. Vai Eveliinan tykö, ja juuri nyt! Mistä
penteleestä hänen päähänsä kaikki sellaiset pälkähtävätkään?
Rakastaakohan se minua ollenkaan, kun noin lähtee? Niin…
(Huokaa). Sellaista se on! Mutta toisella kerralla onnistun paremmin,
siihen luotan. Menenpä katsomaan menikö se Eveliinan luokse vai
minuako narrasi.

39. (Lähtee, mutta samassa tulee Aatami.)
Aatami (Tarttuu Neulaseen): Kuulehan! Minne olet menossa?
Neulanen: Noo — en juuri mihinkään. Mitä sitten?
Aatami: Sinä olet hieman murheisella mielellä.
Neulanen: Mistä tiedät sen?
Aatami: Sen näen naamastasi.
Neulanen: Aivan oikein. Minua hiukkasen surettaa.
Aatami: Mikä sinulla on suruna?
Neulanen: Tahdonpa kertoa sen sinulle. Äsken juuri, tällä samalla
paikalla, olin minä Maijan kanssa keskustelussa. Kosin häntä, mutta
juuri, kun olin tärkeimpään kohtaan pääsemäisilläni, jätti hän minut,
menojansa meni.
Aatami: Surkuttelen suuresti kohtaloasi kovaa. Mutta kuulehan,
maista täältä pullostani ja kohta on sammuva sun surusi.
(Itsekseen). Minä juotan miehen humalaan. Kyllä Maija hänet
heittää, kun näkee juovuksissa. Ja sitten voi kraatari ilman esteitä
koettaa onneansa. Tämä on viisas päähänpisto! (Neulaselle). Hei,
mies, mitä töllistelet?
Neulanen: Mitä sanoit sinä äsken?
Aatami: Sinä nukut! Maista pullostani ja kohta surusi sammuu.
Neulanen: En. Minä en juo.

40. Aatami: Mitä sanot? Minkätähden?
Neulanen: En ole koskaan ryypännyt.
Aatami: Mitä tekee se. Juo pois vaan.
Neulanen: Maija on kieltänyt minua.
Aatami: Maija. Mutta eihän hän sitä nyt saa tietää. Maista! Tämä
on makeaa.
Neulanen: Luuletko sitten aivan varmaan, että viina tekee mielen
iloiseksi?
Aatami: "Sanasta miestä", kraatari.
Neulanen: Siinä tapauksessa ei vahingoksi olisi, vaikka vähän
maistaisinkin.
Aatami: Ei se vahingoksi ole. Kas tässä!
(Tarjoaa.)
Neulanen: Taitaa tehdä viina kielenkin kevyemmäksi?
Aatami: Sen se tekee. Kun vähän maistaa, liikkuu kieli sukkelaan.
Neulanen: Asia on nimittäin se, että minä en oikein osannut puhua
puhuttavaani Maijalle; kieleni on kankea…
Aatami: Siis juo. Kielesi kankeus on katoava.
Neulanen: Onko se aivan varma? Ethän vain valehtele?
Aatami: Sinulleko minä valehtelisin! En koskaan. Parastasi katson.

41. Neulanen: Annahan sitten pullo tänne.
Aatami (Antaa pullon Neulaselle): Tässä.
Neulanen (Katselee ympärilleen): Ettei vain Maija näkisi…
Aatami: Eihän se täällä ole.
Neulanen (Vie pullon huulilleen, mutta vetää sen heti takaisin):
Kuulehan, onko tämä väkevää?
Aatami: Mitä vielä! Mietoa kuin sokurivesi.
Neulanen (Vie pullon huulilleen, mutta vetää heti takaisin):
Karvastaako tämä kurkkua?
Aatami: Sanoinhan jo, että se on mietoa kuin sokurivesi.
Neulanen (Vie taas huulilleen. Aikoo juoda): Älä vain sano Maijalle.
Aatami: En, en.
Neulanen (Juo): Nyt minä join.
Aatami: Miltä maistui?
Neulanen: No olihan se koko hyvää, täytyy sanoa.
Aatami: Maista toinenkin kerta,
Neulanen (Epäröiden): En minä oikein uskalla — mutta samahan
se. (Juo useita kertoja). No nyt tunnen minä edes viinan maun. Tuo
kraatari Saksinen minulle joskus on kerskaten lausunut, että siinä
mies, joka ei edes viinanmakua tunne. Mutta tunnenhan sen nyt?

42. Aatami: Aivan varmaan.
Neulanen: Tässä pullosi — tai annahan, minä vielä kerran… (Juo).
Hyvää on!
Aatami: Minun viinani on aina makeaa.
(Maistaa).
Neulanen (Tulee humalaan): Kuulehan, mikä vaikuttaa sen, että
mieleni muuttuu kepeäksi ja jalkani tuntuvat raskaiksi? Mikä
vaikuttaa sen, että äskeinen surumielisyys sammuu ja kaikki tuntuu
suloiselta?
Aatami: Tämä neste vaikuttaa sen. (Itsekseen). Kas niin, nyt on
toimeni toimitettu! Kyllä nyt Maija antaa sinulle matkapassit. Parasta,
että heti menen Saksiselle ilmoittamaan iloisen sanoman. Jää
rauhaan!
(Menee).
Neulanen (On ruvennut hoipertelemaan): Hei, Aatami, älä mene!
Pentele! menee se. Olenkohan minä nyt siis kerrankin humalassa?
Sitä se lienee. Ja ihanaa se on. Ah, luulenpa, että aukenee eteeni
uusi maailma! Ah, luulenpa, että korkealle kohoan! Hei, Aatami,
minne menit? Anna minulle vielä tilkkanen sitä ruusuista juomaa,
anna minun vielä sen tenhosta nauttia. Mutta hän ei kuule. Hei! Minä
en ole koskaan laulanut, mutta nyt tuntuu minulla olevan ääntä ja
suurta ääntä sittenkin. (Laulaa ja polkee jalkaa).
Ja mitä minä itken ja mitä minä itken ja mitä minä vaivoja
vaikerran, tyttö kun mulla on sievä ja sorja, impi kun käy
minun rinnallan'!

43. Tule, tule, tyttöni, tule, tule, impeni tulkosi, armas, sä
rinnalle mun Suukko sä lahjoita, pulmuni hellä,
purppurahuulilta lämpeiltä sun!
Tule, tule, Maijani, pullea Maijani, Maijani, muijista armahin
sä! Sitten me vannomme lemmet ja liitot pappilan
vihkimäpenkillä.
Hei vaan! Menee se kuin oppineelta. Tallella on ääni.
(Nuorisoa tulee).
1:nen poika: Suutarihan nyt on lystillä tuulella. Laulaakin kuin
paras lukkari.
Neulanen: Aivan oikein. Minulla on hyvä ääni. En ole huomannut
sitä ennen käyttää; en ole lahjoistani vaaria ottanut. Mutta nyt olen
sen tekevä; aion hakea tämän kylän lukkariksi. Ja hei vaan, miten
minä sapatin päivänä veisaan! Kajahtavat Herran temppelit, seinät,
koska ääneni soi. Ja ihmettelevä on minua maailma.
2:nen poika: Sen me uskomme aivan hyvin.
3:s poika: Mutta mestari taitaa olla hieman hutikassa?
Neulanen: Te olette oikeassa. Vähän olen ryypännyt. Mutta
kuulkaat! Varoitanpa teitä yhdestä seikasta: älkäät sanoko Maijalle,
että olen juonut. Sillä muuten suuttuu hän minulle, eikä koskaan
lepy.
1:nen poika: Emme sano. Olkaa huoletta!
2:nen poika: Tietäkääkö mestari, missä on Aatami?

44. Neulanen: Tässä oli hän äskettäin, minne lienee mennyt.
2:nen poika: Aiomme vaan tänä iltana vähän tanssia ja etsimme
soittajaa. Tuleehan mestarikin mukaan?
Neulanen: Tahdonpa harkita asiaa. — Mutta, ystäväiseni, onko se
Maija, joka tulee tuolla?
3:s poika: Maija se on.
Neulanen: Minua hieman pelottaa, vaan mitä siitä! Olenhan minä
mies ja housuja jalassani kannan. He, he, he!
Maija (Tulee; huomaa, että Neulanen on hutikassa; lyö käsiään
yhteen kummastuneena): Jussi, oletko se sinä?
Neulanen: Heh, minähän se olen!
Maija: Ja sinä olet juonut itsesi humalaan!
Neulanen: Maija, älä katso minua niin tuimasti! Mitä tekee se
vaikk' olen hieman maistanutkin? Mies se, ken maistaa uskaltaa.
Maija (Vääntelee käsiään): Sellainen olit siis sinäkin, samanlainen
kuin muutkin. Paremmaksi luulin minä sinua. Voi sentään!
Neulanen (Lähenee Maijaa): Mutta eihän tämä nyt mitään haittaa
tee. Älä sentähden sure, Maija, vaan iloitse, iloitse minun tähteni,
sillä minun on hyvä olla. Hei vaan! Sinä kohtelit minua vähän
nyrpeästi äsken, menemään lähdit ihan ilman syytä, mutta sitä en
tahdo muistella, minä annan anteeksi sinulle.
Maija: Kun pitäisit edes suusi kiinni, niin olisi se jotain!

45. Neulanen: Maija, miksi puhut minulle noin? Miksi katsot minua
kuin vihamiestäsi pahinta? Ja kuitenkin minä kaikesta sydämmestäni
rakastan sinua!
    (Rientää Maijan luo ja heittäytyy hänen kaulaansa;
    mutta saa Maijalta sellaisen sysäyksen, että kaatuu.)
Maija: Hyi sinua! Hyi, juopunut retkale! Anna heti pois minun
kaulahuivini, anna heti, täst'alkaen en enää tahdo nähdä sinua!
Neulanen (Nousee ylös): Pahoin teit minulle, Maija, sysätessäsi
minut luotasi. Toinen mies minun sijassani olisi silmittömästi
suuttunut, mutta yhä vieläkin rakastan minä sinua. Hei, Maija, ensi
pyhänä me papin pakinoille menemme ja sitten…
Maija (Tarttuu häneen): Tuki suusi! Anna heti pois minun
kaulahuivini!
Neulanen: Mutta, Maija kulta, sinähän annoit sen minulle?
Maija: Anna heti se pois! Paremmalle miehelle sen annan. Sinua
en tahdo enää nähdäkään.
Neulanen (Peräytyy askeleen): Huivi on minun! Sinä annoit sen
minulle ja siks' se on minun.
Maija: Minäkö antaisin huiveja kaikenlaisille hampuuseille. Vai et
meinaa antaa? Kyllä sen minäkin saan. (Tarttuu Neulaseen ja tempaa
hänen taskustaan kaulahuivin). Ja nyt hyvästi sinun kanssasi!
(Poistuu kiivaasti.)

46. Neulanen (Puoli itkussa): Voi, voi, voi, voi, kaulahuivin antoi,
takaisin otti! Maija, Maija, hoi, älä mene vielä! Pentele sentään, ei
taida se enää rakastaakaan minua!
(Nuoriso on nauraen katsellut kohtausta.)
1:nen poika: Mitä mestari nyt tällaista asiaa surra viitsii!
2:nen poika: Huoli pois! Ei suru auta maailmassa.
Neulanen: Te olette oikeassa. Mutta on se sentään ikävää, ellei tuo
Maija enää tykkää minusta. Suuttunut se oli niin penteleesti!
1:nen tyttö: Mutta onhan muuallakin tyttöjä… kyllä mestari saa
rakkaampiakin.
Neulanen: Aivan oikein. Maa on suuri ja lavea ja neitoja paljon.
Sanotaan, että joka vuosi syntyy naisia kaksi kertaa niin paljon kuin
miehiä. Onkohan siinä perää?
1:nen poika: Kyllä se on totta. Mestarilla ei näin ollen ole
hätäpäivää.
Neulanen: Mitäs minulla! Mutta luuletteko, että minä saan yhtä
hyvän muijan kuin tuo Maija, vaikka hän hylkäisikin minut?
2:nen tyttö: Ihan varmaan.
1:nen tyttö: Ja eihän tuo Maija niin erinomainen ole. Hulluhan se
on, joka heti suuttuu, jos mies vähän maistelee.
Neulanen: Se on totta, hulluhan se on. Palttua minä annan
sellaiselle, kuin tuo Maija on. Nyt olen päättänyt sen. — Mutta

47. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankbell.com