Test Bank for Modern Systems Analysis and Design 6th Edition by Hoffer

palcesedina 20 views 52 slides Mar 12, 2025
Slide 1
Slide 1 of 52
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31
Slide 32
32
Slide 33
33
Slide 34
34
Slide 35
35
Slide 36
36
Slide 37
37
Slide 38
38
Slide 39
39
Slide 40
40
Slide 41
41
Slide 42
42
Slide 43
43
Slide 44
44
Slide 45
45
Slide 46
46
Slide 47
47
Slide 48
48
Slide 49
49
Slide 50
50
Slide 51
51
Slide 52
52

About This Presentation

Test Bank for Modern Systems Analysis and Design 6th Edition by Hoffer
Test Bank for Modern Systems Analysis and Design 6th Edition by Hoffer
Test Bank for Modern Systems Analysis and Design 6th Edition by Hoffer


Slide Content

Download the full version and explore a variety of test banks
or solution manuals at https://testbankmall.com
Test Bank for Modern Systems Analysis and Design
6th Edition by Hoffer
_____ Follow the link below to get your download now _____
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-modern-
systems-analysis-and-design-6th-edition-by-hoffer/
Access testbankmall.com now to download high-quality
test banks or solution manuals

We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankmall.com
for more options!.
Solution Manual for Modern Systems Analysis and Design,
7/E 7th Edition Jeffrey A. Hoffer, Joey George, Joe
Valacich
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-modern-systems-
analysis-and-design-7-e-7th-edition-jeffrey-a-hoffer-joey-george-joe-
valacich/
Systems Analysis and Design 6th Edition Dennis Solutions
Manual
https://testbankmall.com/product/systems-analysis-and-design-6th-
edition-dennis-solutions-manual/
Test Bank for Systems Analysis and Design 11th Edition by
Tilley
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-systems-analysis-and-
design-11th-edition-by-tilley/
Solution Manual for Clinical Laboratory Hematology, 3rd
Edition, Shirlyn B. McKenzie, Lynne Williams
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-clinical-
laboratory-hematology-3rd-edition-shirlyn-b-mckenzie-lynne-williams/

Test Bank for Contemporary Marketing 18th by Boone
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-contemporary-
marketing-18th-by-boone/
Solution Manual for Starting Out with C++: Early Objects,
8/E 8th Edition : 013336092X
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-starting-out-
with-c-early-objects-8-e-8th-edition-013336092x/
Test Bank for Enterprise Systems for Management, 2e
(Motiwalla/Thompson)
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-enterprise-systems-for-
management-2e-motiwalla-thompson/
Advanced Accounting Fischer 11th Edition Test Bank
https://testbankmall.com/product/advanced-accounting-fischer-11th-
edition-test-bank/
Solution Manual for Multinational Business Finance 15th by
Eiteman
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-multinational-
business-finance-15th-by-eiteman/

Finite Element Method Basic Concepts and Applications with
MATLAB MAPLE and COMSOL 3rd Pepper Solution Manual
https://testbankmall.com/product/finite-element-method-basic-concepts-
and-applications-with-matlab-maple-and-comsol-3rd-pepper-solution-
manual/

2
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
Diff: 2 Page Ref: 6

9) The systems development environment in the late 1990s focused on systems integration.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 6

10) In many cases, organizations do not run applications in-house, choosing instead to use an
application on a per-use basis by accessing through an application service provider.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 7
11) A systems development methodology is a standard process followed in an organization to
conduct all the steps necessary to analyze, design, implement, and maintain information systems.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 7

12) The systems development life cycle is the traditional methodology used to develop, maintain,
and replace information systems.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 7

13) The systems development life cycle is a sequentially ordered set of phases.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 7

14) In the systems development life cycle, it is possible to complete some activities in one phase
in parallel with some activities of another phase.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 7

15) Sometimes the systems development life cycle is iterative.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 8

16) The skills required of a systems analyst apply to only some of the life-cycle models.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 8

17) Every medium to large corporation and every custom software producer will have its own
specific life cycle or systems development methodology in place.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 8

18) The first phase in the systems development life cycle (SDLC) is planning.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 9

3
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
19) During the analysis phase, someone identifies the need for a new or enhanced system.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 10

20) During the design phase, analysts convert the description of the recommended alternative
solution into logical and physical system specifications.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 10

4
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
21) The second subphase in systems analysis is to investigate the system and determine the
proposed system's scope.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 10
22) Design is the second phase of the SDLC in which the current system is studied and
alternative replacement systems are proposed.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 10

23) Often the choices of language, database, and platform are already decided by the
organization or by the client, and these information technologies must be taken into account in
the physical design of the system.
Answer: FALSE
Diff: 3 Page Ref: 10

24) Logical design is tied to a specific hardware and software platform.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 10

25) During physical design, the logical specifications of the system from the logical design are
transformed into technology-specific details from which all programming and system
construction can be accomplished.
Answer: TRUE
Diff: 3 Page Ref: 10

26) Implementation is the fourth phase of the SDLC in which the information system is coded,
tested, installed, and supported in the organization.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 10-11

27) Documentation is not considered to be part of the implementation phase.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 11

28) During installation, the new system becomes part of the daily activities of the organization.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 11

29) Documentation and training programs are finalized during the physical design phase.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 11

30) The maintenance phase often resembles the life cycle itself.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 12

5
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
31) The amount of time and effort devoted to maintenance depends a great deal on the
performance of the previous phases of the life cycle.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 12
32) A description of the current system identifying where problems or opportunities are with a
general recommendation on how to fix, enhance, or replace the current system is a product of the
design phase.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 12

33) Maintenance is the final phase of the SDLC in which an information system is systematically
repaired and improved.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 12

34) Microsoft's Security Development Lifecycle is an example of a specialized SDLC.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 13

35) Current practice keeps all phases of the SDLC as discrete activities.
Answer: FALSE
Diff: 3 Page Ref: 14

36) Extreme Programming is an example of Rapid Application Development (RAD).
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 14

37) The traditional waterfall SDLC narrowly defines the end user or customer's role.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 16

38) One of the criticisms of the traditional SDLC is that it focuses on milestone deadlines,
leading to too little focus on doing good analysis and design.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 16

39) A criticism of the traditional SDLC is that the role of system users or customers is too
broadly defined.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 16

40) Suitcase tools provide automated support for some portions of the SDLC.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 16

6
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
41) CASE refers to software tools that provide automated support for some portion of the
systems development process.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 16

42) CASE tools are built around a central repository for system descriptions and specifications.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 17
43) CASE Analysis tools help to prototype how systems will look and feel.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 17

44) CASE helps programmers and analysts do their jobs more efficiently and effectively.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 17

45) The ready availability of increasingly powerful software tools created to support RAD
decreased interest in this approach.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 18

46) RAD is becoming less and less a legitimate way to develop information systems.
Answer: FALSE
Diff: 1 Page Ref: 18

47) Joint Application Development is a systems development methodology created to radically
decrease the time needed to design and implement information systems.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 18

48) RAD follows the traditional SDLC phases, but the phases are shortened and combined with
each other to produce a more streamlined development technique.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 18

49) Involving the end user in analysis and design is a key advantage to the prototyping
technique.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 19

50) Planning for cutover must begin early because the RAD approach is so fast.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 19

7
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
51) One of the primary disadvantages of RAD is longer development time.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 19

52) The three key principles of Agile Methodologies include a focus on adaptive rather than
predictive methodologies, a focus on people rather than roles, and a focus on self-adaptive
processes.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 20

53) Proponents of the Agile Methodology state that techniques that work well for stable projects,
such as building a bridge, work well for software projects.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 20
54) Iterative development focuses on the frequent production of working versions of a system
that have a subset of the total number of required features.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 21

55) The Agile Methodologies promote a self-reflective software development process.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 21

56) Agile Methodologies work well for projects with unpredictable or dynamic requirements.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 21

57) eXtreme Programming is not one of the Agile Methodologies.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 21

58) eXtreme Programming is distinguished by its short cycles, incremental planning approach,
focus on automated tests and a reliance on an evolutionary approach to development.
Answer: TRUE
Diff: 2 Page Ref: 21

59) eXtreme Programming always involves developers working by themselves.
Answer: FALSE
Diff: 1 Page Ref: 21

60) Object-oriented analysis and design (OOAD) is becoming less popular.
Answer: FALSE
Diff: 1 Page Ref: 22

8
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
61) The object-oriented approach combines data and processes into single entities called objects.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 23

62) In OOAD, objects are organized into object courses.
Answer: FALSE
Diff: 1 Page Ref: 23

63) The goal of OOAD is to make system elements more reusable.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 23

64) The Rational Unified Process (RUP) is an object-oriented methodology that establishes four
phases of development.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 23

65) Destruction is the third phase of RUP.
Answer: FALSE
Diff: 1 Page Ref: 23
66) During the inception phase of RUP, the scope and feasibility of the project is determined.
Answer: TRUE
Diff: 1 Page Ref: 23

67) The transition phase of RUP involves only coding of the project.
Answer: FALSE
Diff: 2 Page Ref: 23

68) The complex organizational process through which computer-based information systems are
developed and maintained best defines:
A) information systems analysis and design
B) joint application design
C) prototyping
D) none of the above
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 4

69) Software designed to support the payroll function would best be classified as:
A) application software
B) system software
C) design software
D) analysis software
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 4

9
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
70) Computer software designed to support organizational functions or processes best defines:
A) system software
B) application software
C) design software
D) analysis software
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 4

71) Comprehensive, multiple-step approaches to systems development that will guide your work
and influence the quality of your final product defines:
A) techniques
B) tools
C) methodologies
D) data flows
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 4

72) The particular processes that an analyst will follow to help ensure that his work is complete,
well-done, and understood by project team members best defines:
A) techniques
B) tools
C) methodologies
D) data flows
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 5
73) The person in an organization who has the primary responsibility for systems analysis and
design is the:
A) systems analyst
B) end user
C) internal auditor
D) business manager
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 5

74) Large, complex systems that consist of a series of independent system modules best
describes:
A) transaction processing systems
B) customer relationship management systems
C) supply chain management systems
D) enterprisewide systems
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 6

10
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
75) Which of the following are true statements regarding today's analysis and design of
information systems?
A) More and more systems implementation involves a three-tier design.
B) There is a movement to wireless system components.
C) There is a continued focus on developing systems for the Internet and for firms' intranets and
extranets.
D) All of the above.
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 6-7

76) The traditional methodology used to develop, maintain, and replace information systems best
defines:
A) SDLC
B) RAD
C) OOAD
D) prototyping
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 7

77) Which of the following is a true statement regarding the SDLC phases?
A) The life cycle is a sequentially ordered set of phases.
B) It is not possible to complete some activities in one phase in parallel with those of another
phase.
C) The SDLC is not iterative.
D) The life cycle can be thought of as a circular process in which the end of the useful life of one
system leads to the beginning of another project to develop a new version of or replace an
existing system.
Answer: D
Diff: 3 Page Ref: 7
78) During the SDLC planning phase, which of the following activities is undertaken?
A) New system requirements are identified.
B) A formal, preliminary investigation is undertaken.
C) A presentation of why the system should or should not be developed by the organization is
given.
D) Both B and C.
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 9

79) The second phase of the SDLC in which system requirements are studied and structured best
defines:
A) planning
B) analysis
C) design
D) implementation
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 10

11
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.

80) The output for the analysis phase is the:
A) description of the alternative solution
B) physical system specifications
C) work plan for the project
D) priorities for systems and projects proposal
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 10

81) Analysts convert the description of the recommended alternative solution into logical and
then physical system specifications during:
A) planning
B) implementation
C) analysis
D) design
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 10

82) The part of the design phase of the SDLC in which the logical specifications of the system
from logical design are transformed into technology-specific details from which all programming
and system construction can be accomplished best describes:
A) implementation
B) object modeling
C) physical design
D) logical design
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 10
83) Which of the following is a true statement regarding logical design?
A) Logical design is tied to a specific hardware and software platform.
B) Logical design does not concentrate on the business aspects of the system.
C) Technical specifications are developed.
D) All functional features of the system chosen for development in analysis are described
independently of any computer platform.
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 10

84) Turning system specifications into a working system that is tested and then put into use
describes:
A) implementation
B) physical design
C) maintenance
D) analysis
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 10

12
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
85) The phase of the SDLC in which an information system is systematically repaired and
improved is referred to as:
A) analysis
B) implementation
C) maintenance
D) physical repair
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 12

86) Which of the following are deliverables for the planning phase?
A) functional, detailed specifications of all system elements
B) priorities for systems and projects; an architecture for data, networks, and selection hardware,
and IS management are the result of associated systems
C) description of current system and where problems and opportunities are with a general
recommendation on how to fix, enhance, or replace current system
D) code, documentation, training procedures, and support capabilities
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 12

87) Which of the following are deliverables for the analysis phase?
A) functional, detailed specifications of all system elements
B) priorities for systems and projects; an architecture for data, networks, and selection hardware,
and IS management are the result of associated systems
C) description of current system and where problems and opportunities are with a general
recommendation on how to fix, enhance, or replace current system
D) code, documentation, training procedures, and support capabilities
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 12
88) Which of the following are deliverables for the implementation phase?
A) functional, detailed specifications of all system elements
B) priorities for systems and projects; an architecture for data, networks, and selection hardware,
and IS management are the result of associated systems
C) description of current system and where problems and opportunities are with a general
recommendation on how to fix, enhance, or replace current system
D) code, documentation, training procedures, and support capabilities
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 12

89) All of the following are true about the SDLC EXCEPT:
A) the different phases are clearly defined
B) it is a rapid method to prototype and develop an application
C) the relationships between phases are well specified
D) the sequencing of phases has a compelling logic
Answer: B
Diff: 3 Page Ref: 12

13
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
90) One criticism of the traditional waterfall SDLC approach is that:
A) it is too short of a process
B) the process is too chaotic
C) users are locked into requirements
D) there are no criticisms
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 14

91) A specialized systems development life cycle is useful for :
A) all organizations
B) an organization that does not need all phases of the systems development life cycle or needs
to modify phases
C) an organization that needs only one phase of the SDLC
D) none of the above
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 13

92) All of the following are criticisms of the traditional waterfall SDLC EXCEPT:
A) users are locked into requirements
B) prototypes do not work properly
C) the role of customers is narrowly defined
D) intangible processes are given hard and fast dates
Answer: B
Diff: 3 Page Ref: 15-16

93) An integrated and standard database used in CASE to provide product and tool integration is
called a:
A) Transaction Processing System
B) Data Mart
C) Repository
D) Armory
Answer: C
Diff: 1 Page Ref: 17
94) All of the following are types of CASE tools EXCEPT:
A) Diagramming Tools
B) Display and Report Generators
C) Debuggers
D) Analysis Tools
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 17

14
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
95) Which type of CASE tool is used for the analysis phase of the SDLC?
A) Documentation generators
B) Form generators
C) Report generators
D) Diagramming
Answer: D
Diff: 1 Page Ref: 17

96) Which of the following is a true statement about RAD?
A) The focus of RAD is on system integration.
B) The bulk of the work in RAD takes place in the requirements planning phase.
C) RAD requires moderate user involvement.
D) The emphasis in RAD is generally less on the sequence and structure of processes in the life
cycle and more on doing different tasks in parallel with each other and on using prototyping
extensively.
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 18

97) Which of the following grew out of the convergence of the increased speed and turbulence of
doing business in the late 1980s and early 1990s and the ready availability of high-powered,
computer-based tools to support systems development and easy maintenance?
A) JAD
B) RAD
C) Object-oriented programming
D) CASE
Answer: B
Diff: 3 Page Ref: 18

98) Which of the following is a systems development methodology created to radically decrease
the time needed to design and implement information systems?
A) eXtreme Programming
B) OOAD
C) RAD
D) JAD
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 18
99) The three key principles shared by the Agile Methodologies include:
A) a focus on predictive methodologies
B) a focus on roles
C) a focus on self-adaptive processes
D) all of the above
Answer: C
Diff: 3 Page Ref: 20

15
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
100) Principles identified in the Agile Manifesto include:
A) our highest priority is to satisfy the customer through early and continuous delivery of
valuable software
B) welcome changing requirements, even late in development. Agile processes harness change
for the customer's competitive advantage
C) deliver working software frequently, from a couple of weeks to a couple of months, with a
preference to the shorter timescale
D) all of the above
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 20

101) Fowler recommends using an agile process when your project involves:
A) unpredictable or dynamic requirements
B) responsible and motivated developers
C) customers who understand the process and will get involved
D) all of the above
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 20

102) Critical factors that distinguish Agile and traditional approaches to the systems
development life cycle include:
A) size
B) dynamism
C) personnel
D) all of the above
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 22

103) Which of the following is a true statement about eXtreme Programming?
A) eXtreme Programming's overall philosophy is that code will be integrated into the system it is
being developed for and tested within a few hours after it has been written.
B) eXtreme Programming minimizes customer involvement during each of its phases.
C) eXtreme Programming distinguishes and separates the planning, analysis, design, and
construction phases.
D) eXtreme Programming uses an approach similar to the traditional SDLC for capturing and
presenting system requirements and design specifications.
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 22
104) All of the following are advantages of eXtreme Programming EXCEPT:
A) more communication among the developers
B) higher levels of productivity
C) reinforcement of the code-and-test discipline
D) lower quality code
Answer: D
Diff: 1 Page Ref: 22

16
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
105) Systems development methodologies and techniques based on objects rather than data or
processes best defines:
A) objects
B) participatory design
C) object-oriented analysis and design
D) entity analysis and design
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 22

106) Which of the following is a structure that encapsulates attributes and methods that operate
on those attributes?
A) module
B) object
C) container
D) case
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 23

107) A logical grouping of objects that have the same attributes and behaviors best defines:
A) attribute
B) module
C) object class
D) object
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 23

108) The property that occurs when entity types or object classes are arranged in a hierarchy and
each entity type or object class assumes the attributes and methods of its ancestors best defines:
A) inheritance
B) polymorphism
C) aggregation
D) generalization
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 23

109) Which of the following is based on an iterative, incremental approach to systems
development and has inception, elaboration, construction, and transition phases?
A) JAD
B) RAD
C) RUP
D) eXtreme Programming
Answer: C
Diff: 2 Page Ref: 23

17
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
110) Which of the following programming languages could be used for OOAD?
A) Java
B) C++
C) FORTRAN
D) both A and B
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 23

111) During which of the following RUP phases will analysts define the scope, determine the
feasibility of the project, understand user requirements, and prepare a software development
plan?
A) transition
B) construction
C) elaboration
D) inception
Answer: D
Diff: 2 Page Ref: 23

112) Which of the following RUP phases provides an architecture for the project at the end of its
phase?
A) elaboration
B) transition
C) inception
D) construction
Answer: A
Diff: 2 Page Ref: 24

113) Which of the following RUP phases involves correcting problems, beta testing, user
training, and conversion of the project?
A) elaboration
B) transition
C) inception
D) construction
Answer: B
Diff: 2 Page Ref: 24

114) ________ is the complex organizational process whereby computer-based information
systems are developed and maintained.
Answer: Information systems analysis and design
Diff: 1 Page Ref: 4

115) ________ is computer software designed to support organizational functions or processes.
Answer: Application software
Diff: 2 Page Ref: 4

18
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
116) ________ is the organizational role most responsible for the analysis and design of
information systems.
Answer: Systems analyst
Diff: 2 Page Ref: 5
117) A ________ is a standard process followed in an organization to conduct all the steps
necessary to analyze, design, implement, and maintain information systems.
Answer: systems development methodology
Diff: 1 Page Ref: 7

118) The ________ is the traditional methodology used to develop, maintain, and replace
information systems.
Answer: systems development life cycle
Diff: 1 Page Ref: 7

119) ________ is the first phase of the SDLC in which an organization's total information system
needs are identified, analyzed, prioritized, and arranged.
Answer: Planning
Diff: 2 Page Ref: 9

120) ________ is the second phase of the SDLC in which system requirements are studied and
structured.
Answer: Analysis
Diff: 2 Page Ref: 10

121) ________ is the third phase of the SDLC in which the description of the recommended
solution is converted into logical and then physical system specifications.
Answer: Design
Diff: 2 Page Ref: 10

122) ________ is the part of the design phase of the SDLC in which all functional features of the
system chosen for development in analysis are described independently of any computer
platform.
Answer: Logical design
Diff: 2 Page Ref: 10

123) ________ is the part of the design phase of the SDLC in which the logical specifications of
the system from logical design are transformed into technology-specific details from which all
programming and system construction can be accomplished.
Answer: Physical design
Diff: 2 Page Ref: 10

124) ________ is the fourth phase of the SDLC in which the information system is coded, tested,
installed, and supported in the organization.
Answer: Implementation
Diff: 1 Page Ref: 10

19
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
125) ________ is the final phase of the SDLC in which an information system is systematically
repaired and improved.
Answer: Maintenance
Diff: 1 Page Ref: 12

126) Applying the SDLC to very specific aspects of the process is called a ________.
Answer: Specialized Systems Development Life Cycle
Diff: 2 Page Ref: 13
127) The traditional waterfall life cycle locked users into ________ that had been previously
determined.
Answer: requirements
Diff: 2 Page Ref: 16

128) One criticism of the traditional waterfall SDLC is that the role of ________ was narrowly
defined.
Answer: customers
Diff: 2 Page Ref: 16

129) ________ are software tools that provide automated support for some portion of the
systems development process.
Answer: Computer-aided software engineering tools
Diff: 1 Page Ref: 16

130) ________ tools enable system process, data and control structures to be represented
graphically.
Answer: Diagramming
Diff: 1 Page Ref: 17

131) Computer display and report generators help prototype how systems ________ and
________.
Answer: look, feel
Diff: 2 Page Ref: 17

132) A central ________ enables the integrated storage of specifications, diagrams, reports and
project management information.
Answer: repository
Diff: 1 Page Ref: 17

133) ________ is an approach to develop information systems that promises better and cheaper
systems as well as rapid deployment.
Answer: Rapid Application Development
Diff: 2 Page Ref: 18

134) RAD depends on extensive ________ involvement.
Answer: user
Diff: 2 Page Ref: 18

20
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.

135) The Agile Methodologies focus on ________ rather than predictive methodologies.
Answer: adaptive
Diff: 3 Page Ref: 20

136) The Agile Methodologies focus on people rather than ________.
Answer: roles
Diff: 2 Page Ref: 20

137) Agile Methodologies are recommended for a project if it has responsible and motivated
________.
Answer: developers
Diff: 2 Page Ref: 21
138) eXtreme Programming involves programmers working in ________.
Answer: pairs
Diff: 1 Page Ref: 22

139) One of the advantages of eXtreme programming is higher levels of ________.
Answer: productivity
Diff: 1 Page Ref: 22

140) ________ refers to systems development methodologies and techniques based on objects
rather than data or processes.
Answer: Object-oriented analysis and design
Diff: 2 Page Ref: 23

141) An ________ is a structure that encapsulates attributes and methods that operate on those
attributes.
Answer: object
Diff: 2 Page Ref: 23

142) ________ is the property that occurs when entity types or object classes are arranged in a
hierarchy and each entity type or object class assumes the attributes and methods of its ancestors.
Answer: Inheritance
Diff: 2 Page Ref: 23

143) An ________ is a logical grouping of objects that have the same (or similar) attributes and
behaviors (methods).
Answer: object class
Diff: 2 Page Ref: 23

144) The ________ is an object-oriented systems development methodology; it establishes four
phases of development.
Answer: Rational Unified Process
Diff: 2 Page Ref: 23

21
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
145) During the ________ of RUP, analysts define the scope, determine the feasibility of the
project, understand user requirements, and prepare a software development plan.
Answer: inception phase
Diff: 2 Page Ref: 23

146) During the ________ phase of RUP, the software is actually coded, tested, and documented.
Answer: construction
Diff: 2 Page Ref: 23

147) During the ________ phase of RUP, analysts detail user requirements and develop a
baseline architecture.
Answer: elaboration
Diff: 2 Page Ref: 23-24

148) The four phases of RUP include ________, ________, ________, and ________.
Answer: inception, elaboration, construction, transition.
Diff: 2 Page Ref: 23-24
149) List and define the five major SDLC phases.
Answer: The major SDLC phases include planning, analysis, design, implementation, and
maintenance. Planning is the first phase of the SDLC in which an organization's total information
system needs are identified, analyzed, prioritized, and arranged. Analysis is the second phase of
the SDLC in which system requirements are studied and structured. During the third phase, the
design phase, a description of the recommended solution is converted into logical and then
physical system specifications. Implementation is the fourth phase of the SDLC in which the
information system is coded, tested, installed, and supported in the organization. Maintenance is
the fifth and final phase of the SDLC in which an information system is systematically repaired
and improved.
Diff: 3 Page Ref: 9-12

150) What are methodologies, techniques, and tools?
Answer: Methodologies are comprehensive, multiple-step approaches to systems development.
Techniques are particular processes that you follow to help ensure that your work is complete,
well done, and understood by others. Tools are typically computer programs that make it easier
to use and benefit from techniques and to follow faithfully the guidelines of the overall
development methodology. The techniques and tools should support the chosen methodology.
Methodologies, techniques, and tools work together to form an organizational approach to
systems analysis and design.
Diff: 3 Page Ref: 4-5

22
Copyright © 2014 Pearson Education, Inc.
151) Identify the products of the SDLC phases.
Answer: Products for the planning phase include priorities for systems and projects; an
architecture for data, networks, and selection hardware, and IS management are the result of
associated systems; detailed steps, or work plan, for the project; specification of system scope
and high-level system requirements or features; assignment of team members and other
resources; and the system justification or business case. The products for the analysis phase
include a description of the current system and where problems or opportunities are with a
general recommendation on how to fix, enhance, or replace the current system; and an
explanation of alternative systems and justification. The design phase provides functional
detailed specifications of all system elements and technical, detailed specifications of all systems
elements; and an acquisition plan for new technology. Implementation provides code,
documentation, training procedures, and support capabilities. Maintenance products include new
versions or releases of software with associated updates to documentation, training, and support.
Diff: 3 Page Ref: 12

152) What is RAD? Compare and contrast RAD to the traditional SDLC.
Answer: Rapid application development is a systems development methodology created to
radically decrease the time needed to design and implement information systems. RAD phases
are shortened, more streamlined, and carried out in parallel. The planning and design phases
focus on system function and user interface requirements. RAD tends to examine the system in
isolation from other systems and limits iteration to the design and development phases.
Diff: 3 Page Ref: 18-19
153) What is meant by Agile Methodologies? Identify the three key principles that the Agile
Methodologies share.
Answer: The Agile Methodologies are a response to the problems associated with the traditional
SDLC methodology. The three key principles are a focus on adaptive rather than predictive
methodologies, a focus on people rather than roles, and a focus on a self-adaptive process.
Diff: 3 Page Ref: 19-21

154) What is object-oriented analysis and design?
Answer: Object-oriented analysis and design refers to systems development methodologies and
techniques based on objects rather than data or processes. The goal of OOAD is to make systems
elements reusable.
Diff: 3 Page Ref: 22-23

155) Identify and briefly describe the four RUP phases.
Answer: Inception, elaboration, construction, and transition are the four RUP phases. During the
inception phase, analysts define the scope, determine the feasibility of the project, understand
user requirements, and prepare a software development plan. During the elaboration phase,
analysts detail user requirements and develop a baseline architecture. During the construction
phase, the software is coded, tested, and documented. During the transition phase, the system is
deployed and the users are trained and supported.
Diff: 3 Page Ref: 23-24

Other documents randomly have
different content

"Mitäh?" kysäsi Jasper Krey ja katsahti vierustoveriinsa pitkään ja
moittivasti. "Tottahan sitä joskus järkiinsä myöskin tullaan!"
"Hjaah, moni kyllä", virkkoi Jörn, "mutta eivät läheskään kaikki."
Hän katsahti raskaissa ajatuksissa Uhlia kohden, joka näkyi toisella
puolen tietä saarniensa ja poppeliensa varjossa.
Niin juttelivat he monta iltaa. Ikäänkuin epäkokoinen koirapari,
joka yhdessä käy kentän yli. Jasper Krey aina edellä, nokka joka
taholle, koira iloisesti haukkuen, Jörn Uhl takana, muristen, väliä
hänkin hiukan haukahtaen, mutta aina varovana, epäluuloisesti
tarkkaavana ja tähystelevänä, toinen kun oli semmoinen varomaton
ärhäniska. Varovaksi ja arvelevaksi on Jörn Uhl jäänytkin koko
elämäkseen.
Sitte hämärtäessä tuli isäntärenki molempien tyttöjen kanssa tietä.
Isäntärengillä — hän oli sama Harke Siem, josta sittemmin tuli
radanvartija, ja joka esti junaonnettomuuden Hampurin lähellä sillä
että juoksi palavassa takissa junaa vastaan ja sai sen siten
seisahtumaan särkyneen radan kohdan eteen — tällä Harke Siemillä
oli harmoniikka kainalossa, ja sai hänkin sijaa penkillä, vaikkei siinä
enää ollutkaan tilaa vapaasti liikuttaa käsiään. Tytöt istuivat tien
vierelle viheriään ruohostoon. Harke Siem soitti ja liikutti siinä silmät
puoliummessa soiton mukaan niin raskaasti päätään, ja näytti niin
saamattomalta, ettei hänestä olisi uskonut mihinkään ripeään
tekoon.
Sitte rupesivat he puhelemaan naapurin vainioista ja naapurin
tyttärestä. Senjälkeen koulunopettajasta ja kirkkoherrasta, sitte
Hampurista ja kuninkaasta, lopuksi kuolemasta.

Kuu näkyi poppelin latvojen ylitse ja lumikko juosta livisti tien
poikki.
* * * * *
Samana iltahetkenä istui Hampurissa, muutaman
korkearakennuksisen kadun varrella, aivan Pietarinkirkon vierellä,
eräs nuorukainen eräässä kirjakaupassa ja odotteli vanhimpana
oppilaana, tavallisen myyntiajan jälkeen, ilmestyisikö vielä joku
myöhästynyt ostaja. Hän oli papin poika Lüneburgin kankaan
rajamailta, oli saanut kasvaa vapaasti ja oli aikaisin joutunut riitaan
latinan kanssa. Mutta saksankielisistä kirjoista hän piti, ja sitä
enemmän, mitä kirjavampia ne olivat. Isänsä oli silloin toimittanut
hänet kirjamyymälään Pietarinkirkon luona, joka oli kirjoja täynnä
lattiasta lakeen saakka. Hän oli mielellään mennyt sinne, mutta
pianpa selveni, ett'ei tämäkään vielä ollut hänen oikea
elämänihanteensa. Kirjoja löytyi yllinkyllä, ja hän sai kyllin selailla
niitä, saipa hän iltaisin toisinaan ottaa jonkun niistä, joka miellytti
häntä, mukaansakin, ja lukea sitä, mutta kaikki muu puuttui, puuttui
ikäänkuin oikea side niiltä kirjoilta: avara kangas ja harmaat
heinäladot ja leikkikenttä santanummella. Silloinpa tuli nuorukaiselle
ankara koti-ikävä.
Niinpä istui hän tänäkin iltana myymälän perällä kulmauksessa,
jonka portaat muodostivat, ja luki muuatta kirjaa, jonka nimi oli:
"Varpuskadun historia" ja jonka eräs Wilhelm Raabe oli kirjoittanut,
hän luki ja luki, eikä enää ollut Hampurissa, oli kaukana
Pietarinkirkosta ja leikki olkikattoisen pappilan luona, kiipesi koivuun,
joka kasvoi vallin Vierellä ja katseli kauas yli maiden lähimpää
kirkontornia. Silloin aukeni myymälän ovi ja nuori, hänen ikäisensä
työmies, voimakas lyhytkasvuinen nuorukainen, joka oli pukeunut

harmaaseen työpukuun, ja jolla oli pyöreät verevät kasvot, virkeät
uskaliaat silmät ja punerva tukka, ilmestyi tiskin ääreen ja katsahti
häneen. Kun lüneburgilainen hitaasti nousi ylös, latoi ostaja
melkoisen kasan hopeakolikkoja pöydälle ja sanoi: "ottaisin tämän
edestä kirjoja."
"Kirjoja?"
"Niin juuri, kirjoja! Kirjoja! Tiedättekö, onko joku Theodor Storm
kirjoittanut mitään kirjaa?"
"Storm? On kyllä. Se on kirjoittanut novelleja."
"Novelleja? En tietä, mitä ne ovat, mutta pelkään ett'eivät ne ole
niitä kuin tarkoitan. Tahdon puhua suoraan. Olen juoksupoikana
täällä eräässä liikkeessä, täällä Heikinkadulla ja olen odottanut, että
kerran saisin tavata teitä kahdenkesken. Asia on näin: meillä on
siellä kotona eräs vanha tyttö, oikeastaan on hänen nimensä 'Penn',
mutta hän tietää niin uskomattoman paljon että on ruvettu
kutsumaan häntä Älypää Wieteniksi. Tämä sama Älypää Wieten nyt
on aina väittänyt että muuan Storm ja Müllenhoff yhdessä olisivat
aikoneet kirjoittaa jonkun kirjan. Itse hän ei kyllä paljoakaan
odotellut niistä, mutta jos he kumminkin olisivat sattuneet saamaan
toimeen jotain, niin sen kirjan tahtoisin ostaa. Tässä on rahat. Niitä
on kuus' preussilaista."
Kirjakauppa-oppilas Pietarin kirkon viereltä vaipui istumaan
konttoorituolille ja jäi suurin silmin tuijottamaan tuohon merkilliseen
ostajaan. "Storm ja Müllenhoff? Mutta mistä siinä kirjassa oikeastaan
pitäisi puhuttaman?"

"Noh… sanoakseni lyhyesti sen… kuinka tullaan viisaaksi ja
rikkaaksi. Siitä juuri."
Silloin nousi lüneburgilainen seisaallen ja sanoi kovalla äänellä:
"Semmoista ei ole. Ei! Kaikkea muuta! Tulla jostakin kirjasta
viisaaksi? Tuhmaksi voitte tulla, sen sanon teille, monesta kirjasta. Ja
mielettömäksi toisista. Ja toisista surumieliseksi, toiset taas saavat
nauramaan. Voi muutamista löytää neuvoja yhteen ja toiseen
asiaankin, se on totta. Mutta kuinka tulla viisaaksi ja rikkaaksi? Ei,
semmoisia kirjoja ei löydy… Mitäkö Storm on kirjoittanut? Odottakaas
hiukan… katsokaas täss' on yksi. Tämän kirjan hän on kirjoittanut.
Siinä kerrotaan hyvistä ja syvämielisistä ja uneksuvista ihmisistä.
Hän on yksi meidän suurimpia runoilijoitamme."
Ostaja puisteli päätään ja purasi hampaansa yhteen ja tuijotti
pöydän pintaan. "Ehkä Wieten sitten??… on ollut oikeassa hänestä
siinä, ettei hänestä ole mitään kunnollista tullut."
Lüneburgilainen sysäsi kirjat, jotka olivat edessään, puoleen.
"Minun ajatukseni", alkoi hän, "on tämä: Katsokaas, tuoss' on kirjoja
ylhäältä alas asti, rivi rivin päällä, ne voitte te lukea kaikki, ja jälkeen
olla yhtä tuhma, joll'ei tuhmempi kuin ennen. Kirjoista ei viisaaksi
tulla, viisaaksi tullaan siitä, minkä itse kokee. Oletteko Lüneburgin
kankaalta?"
"En, olen Dithmarschista."
"Yhdentekevää. Jos saisin minä neuvoa teitä: Tehän tahdotte
rikkaaksi ja viisaaksi? Silloin lähtekää sinne, jossa ei kirjoja löydy…
Kirjoja? Tiedättekö: Joll'ei minulla olisi isääni, ja ell'ei äitini itkisi
silmiänsä hoki, niin lähtisin Ameriikkaan, totisesti, sen minä tekisin.
Ja onnetonta sitä joka silloin kurottelisi kirjojaan minulle."

"Niinkö!" sanoi Fiete Krey. "Niinkö! Vai se on teidän ajatuksenne.
No niinkin!" Hän nyökäytti päättävästi päätään, kokosi rahansa ja
pani taskuun uhkaisin. "Isä ja äiti eivät minun perääni kysele.
Rikkaaksi tahdon, yhdentekevää kuinka. Amerikasta olen kuullut
sekä hyvää että pahaa. En ikinä mitään siinä välillä. Luulenpa että
teen sen."
"Tehkää, tehkää, onnen veikko! Ja jos teille sattuu aikaa ja halua,
ja jos asianne menestyvät, niin kirjoittakaahan huvin vuoksi kerran
vanhimmalle oppilaalle Heroldin kirjakaupassakin. Mikä on nimenne."
"Minä olen Fiete Krey Wentorffista."

KAHDEKSAS LUKU.
Eräänä kesäpäivänä, oli elonaika lähellä jo ja lehmusten lehvistöissä
riippuivat tertut kellervinä — asteli Jörn Uhl koulutalon ohitse
olallaan aurankärki, jota hän aikoi käyttää sepällä. Silloin kimmahti
hänelle puutarhasta karviaismarja lakkiin, ja kun hän katsahti, ilmeni
Lisbethin valkea pää lehdiköstä; samassa kun hän jotakuinkin
hämmentyneenä jäi paikalleen ja tuijotti sinne kohden, oli Lisbeth jo
pujahtanut pensaikosta ja kiivennyt aidalle ja huusi sieltä matalalla
äänellä: "Kuules Jörn tuleppa tänne."
Jörn katsahti ympärilleen, olisiko kukaan näkemässä. Mutta oli
par'aikaa päivällisaika ja kyläntie ja talot kuin nukuksissa. Silloin otti
hän lakin päästään ja astui lähemmä. Hän oli viime aikoina
ainoastaan harvoin kohdannut Lisbethin, ja silloinkin vaan pikaisesti
tervehtien rientänyt ohitse. Hän oli ollut ankarassa työssä, Lisbeth
taas oli käynyt kaupungissa koulua. Hän oli ahertanut yksinäisillä
vainioilla, oli astellut auran jäljissä pehmeässä mullassa, Lisbeth taas
oli käydä sipsutellut kaupungin kapeita, siroja ja sileöitä käytäviä.
Hän asteli selkä kumarassa, oli muuttunut jäykäksi ja kankeaksi;
Lisbeth taas oli tullut hienommaksi puvussaan ja käytöksessään. Siitä
hänellä olikin ollut hämärä tunto, ja sentähden hän olikin pysytellyt
etäämpänä.

Lisäksi tuli, että luonto oli heidän kanssaan leikkinyt vanhaa
iänikuista leikkiään. Oli irroittanut näiden kahden lapsen, jotka ennen
koulupihalla ja Ringelshörnillä olivat olleet niin hyviä
leikkikumppaneita keskenään, kädet ja vienyt kummankin omaan
vieraaseen maailmaansa, kauas toisistaan, vienyt kummankin omiin
kirjaviin uniinsa, oli hymyillyt vaan viisasta ystävällistä hymyään ja
eroittanut liittyneet kädet. Niin se tekee aina. Sitte, vuosien jälkeen,
kun se hiljaisessa yksinäisyydessä on kypsyttänyt kummankin
valmiiksi, vie se lapsensa yhteen taas, mutta silloin ne eivät enää
kohtaa toisiaan leikkitoveruksina, kohtaavat sukupuolensa
edustajina… Jörn Uhl tulee tänään yhteen Lisbetin kanssa. Mutta se
kohtaus ei ole oleva mikään hyvä ja onnellinen kohtaus, sillä
kumpikin ovat he valmistumattomat vielä, eivät ole lapsia enää,
mutta eivät täysi-ikäisiäkään vielä, asustavat kumpikin omaa vierasta
maailmaansa.
Lisbeth nojasi aitaukseen, ja kertoili toimitteliaasti että nyt hänellä
oli pitkä loma-aika, kaupungin koulu lakkautettaisiin nyt, ja
ennenkuin uutta ennätettäisiin perustaa, menisi pitkä aika. Joko hän
oli kuullut, että hän aikoi opettajattareksi.
Ei. Ei hän ollut kuullut. Ei hän ollut ikinä kuullut että löytyikään
mitään opettajattaria. Hän kysyi arasti, tulisiko hän piakkoin Elsbeä
tervehtimään.
"Ah", vastasi Lisbeth ja heitätti päätään. "Elsbe on vuotta
vanhempi kuin minä. Ja ne ovat aina niin toisellaisia. Ei minulla ole
ketään, jonka kanssa minä voisin seurustella. On niin hirveän
ikävää."
Jörn arveli että hänen sentään pitäisi tulla, Elsbe tulisi varmasti
niin iloiseksi. "Niinkö luulet?" kysäsi Lisbet epäilevänä. "Ja minä kun

jo luulin, ett'ei Elsbe enää ollenkaan voi sietääkkään minua. Hän oli
tuonnoin, yhtenä iltana ikkunani alla, ajatteles, kun jo oli pimeä ihan,
ja sanoi, etten minä ymmärrä vielä yhtään mitään, että minä olen
ihan vallan lapsi vielä… Oletko meidän kanssamme, kun minä tulen
teille?"
"En", vastasi Jörn, "minun täytyy aina olla työssä. Etkä sinä illalla
saa tulla, silloin lähtisi Elsbe sinua saattamaan, eikä se olisi hyvä."
Tyttö antoi päänsä painua ja mietti. "Mutta sinähän voit sitte tulla
meille joskus."
Jörn säikähti semmoista ajatustakin. "Ei", vastasi hän, "se ei käy
päinsä."
"Niin, mutta eihän sinun tarvitse tulla sisään. Tulet puutarhaan.
Tulet tuolta takaa ympäritse. Isoisä ja iso-äiti istuvat silloin aina
tuvassa ja lukevat."
Jörn heitti nopean katseen tyttöön. Hän näytti hänestä
erinomainen suurelliselta ja ylhäiseltä, oli vallan ihme että ollenkaan
olikaan maan päällä jotain niin siroa ja somaa. Mutta ei hän voinut
kuvitella, että olisi mitenkään hupaista olla puheissa hänen
kanssaan. Yhdeltä puolen se kyllä olisi hirveästi miellyttänyt, mutta
toisaalta arvasi hän, että asia kävisi varsin hankalaksi. Tyttö pysyi
sentään asiassaan: hänen piti tulla vaan. Hän otti asian niin
luonnolliseksi, ja nyökäytti niin päättävästi päätään siihen, että
hänen piti kuin pitikin luvata.
Koko iltapäivän ajatteli hän sitä, kuinkahan tämä ilta oikein oli
päättyvä. Kuvaili hän semmoistakin mahdollisuutta, että tyttö muitta
mutkitta lähettäisi hänet suoraa päätä pois, hän kun olisi niin ylen
ikävä Tämmöinen mahdollisuus tuntui hänestä melkein

hupaisimmaltakin. Mutta tuntuipa hänestä toisinaan mahdolliselta
sekin, että hänen onnistuisi huvittaakin häntä, ja saada arvoa hänen
silmissään. Juolahtipa mieleensä ruveta miettimään, mistä asioista
hän oikein ottaisi puheiksi hänen kanssaan, ja keksikin hän yhtä ja
toista. Hän päätti, että noin hieno tyttö etupäässä vaatisi
oppineisuutta. Hän muisti muutamia keskusteluja opettaja Petersin
ja papin välillä, joita hän oli kuunnellut kirjainsa äärestä. Hänen
tietopiirinsä ei kyllä ollut ylen laaja, mutta sai hän sentään muutamia
asioita kokoon, jotka näyttivät sopivilta. Aluksi päätti hän ruveta
puhumaan uudesta höyrylaivareitistä Tanskaan, sitte ottaisi hän
puheeksi maanviljelyskoulut, joita siihen aikaan juuri oli ruvettu
perustamaan, senjälkeen haudontakoneet kananmunia varten, ja
lopuksi, joll'ei tässä riittäisi, rupeisi hän vielä puhumaan indialaisten
tavasta polttaa leskensä, josta hän äskeisin oli lukenut muutamassa
lehdessä, joka käärepaperina oli sattunut hänen käsiinsä
kaupungista. Hän suunnitteli, että hän ikäänkuin sattumalta johtuisi
näihin asioihin, alkaisi esimerkiksi näinikään: joko hän oli lukenut
siitä, että… tai näinikään: mitä tuumi hän siitä että… tai näin: oliko
hän kuullut että… ja latelisi sitte kaikki viisautensa esiin.
Hän lähti liikkeelle jo tuntia aikaisemmin, asteli ojien partaita ja
tähysteli niiden pohjaan, ikäänkuin olisi hän jotain kadoksiin
mennyttä karitsaa hakemassa, ja saapui siten puutarhan taakse.
Siinä juoksi pieni kirkasvesinen puro, jonka ylitse oli viistoon heitetty
lyhyt lepänrunko, lepän tukeva juurakko vesoi lyhyitä suoria oksia,
jotka olivat torrollaan kuin pörröinen tukka, Lisbeth istui
lepänrungolla melkein piilossa oksien takana ja heijutteli jalkojaan
veden ylitse. Hän oli erinomaisen vakavannäköinen, ja nyökäytti
surumielisesti päätään, kun hän kohteliaasti tervehti. Jörnin sydäntä
löi niin, että hän, sensijaan että olisi reippaalla hyppäyksellä tullut

toiselle puolelle puroa, kuten aikoi, astui sen ylitse pitkällä
kömpelöllä askelella ja melkein jäi sotkeuksiin vetelään liejuun.
Hän vilkaisi pikaisesti tyttöön, ja tuntuipa hänestä kuin olisi tämän
silmissä piillyt hymy, mutta samassa olivat kasvonsa jo taas niin
suruisat ja vakavat, että Jörn ihan itsestään johtui indialaisiin leskiin,
ja sattuipa hän onnistumaan aineenvalinnassaan. Tyttö kertoi, että
hän juuri oli lukenut niin vakavista asioista. Poika kysäsi epävarmasti,
olikohan tuo sitte niin välttämätöntä, lukisi ennemmin jotain
hauskaa.
"Oi ei", vastasi tyttö, "täytyyhän oppia tuntemaan elämän
surullisetkin puolet."
Sitte tiedusteli hän tarkalleen rovion muotoa ja pukeutuivatko
naiset, kuolemaan mennessään, koristeihinsa. Hän piti, että se kaikki
oli erinomaisen liikuttavaa, ja sanoi olevansa aivan valmis
polttamaan itsensä, jos vaan hänen miehensä kuolisi, hän menisi
nimittäin ainoastaan rakkaudesta naimisiin. Sitte johtui hän taas
puhumaan niistä koristeista ja kävipä ilmi, että hänellä sattumalta oli
rintaneula ja kellonvitjat taskussa. Jouluksi oli hänelle luvattu kello.
Tähän asti oli kaikki luistanut odottamattoman hyvästi, mutta nyt
rupesi puhelu takertuskelemaan. He katselivat juoksevaan veteen, ja
olivat vaiti. Tyttö ajatteli uhkamielissään ja epäystävällisenä: hän on
sittenkin oikea moukka; Jörn taas toivoi olevansa tuhansia
penikulmia paikalta. Hän koetti ja koetti kaivaa itsestään jotakin,
jonka voisi lausua, mutta mikään ei näyttänyt sopivalta. Tyttö oli
hänestä niin outo kuin olisi hän puhunut jotain vallan toista vierasta
kieltä, ja ollut tuiki toisellaatuinen olento kuin hän. Viimein rupesi
hän alakuloisena juttelemaan kahdesta varsasta, jotka joku päivä
sitten olivat syntyneet Mutta semmoista ei tyttö halunnut kuulla.

"Mitä se minulle kuuluu?" kysyi hän ja nauroi. Ja nyt hänellä oli
yht'äkkiä hupaisimmat luonnollisimmat lapsenkasvot. Hän näytti
kaikki hampaansa, ja hiukset riippuivat korvan vierellä, yht'äkkiä
tunsi hän entisen tyllityttinsä…
"No niin ja", virkkoi hän, "mistä sitten puhuisimme."
Silloin kertoi tyttö hänelle, mistä hänen koulutoverinsa juttelevat.
"Ensin puhuvat he opettajista, sitte niistä tovereista, jotka juuri eivät
satu olemaan läsnä, usein puhumme pojistakin, en minä sentään.
Minusta se on aivan sopimatonta… Mutta kuule", huudahti hän,
"sinunhan riippuu jalkasi vedessä."
Hän veti jalkansa ikäänkuin valkeasta. Mutta tyttö huomasi kohta,
että nyt hän istui vallan onnettomana siinä. "Kuule", sanoi hän,
"noustaan ja lähtään kävelemään. Niin ne kaupungissakin. Muutamat
käyvät yläluokkalaistenkin kanssa." Jörn nousi tottelevasti ja katseli
hänen monimutkaisuuttaan siinä lähtöhommissa. Ensin antoi tyttö
hänelle kultakorunsa, sitte kirjan, sen jälkeen järjesti hän pukuaan,
vaikk'ei se ollenkaan olisi ollut tarpeen; sitte kysyi hän: "Juoksenko
minä nyt sinua vastaan?"
Jörn vastasi: "Niin teit silloinkin, kun me pyydystimme kettua", ja
asettui seisomaan kädet levitettyinä ja jalat tanassa, ikäänkuin olisi
hänen pysäytettävä hevonen.
Tyttö nauroi vallattomasti hänelle: "Enpäs teekkään", sanoi hän,
"rutistaisit minut kuoliaaksi pian." Sitte lähti hän sopivasti alas,
huolellisesti suojellen hameenpalteitaan.
Nyt käyskelivät he matalain omenapuiden varjossa kapeita
käytäviä edes ja takaisin, ja tyttö alkoi: "Sinähän et silloin muinoin

tahtonut minun kanssani lastenjuhlalle, muistatko vielä?"
"Jos isoisäsi olisi sanonut: 'lähde sinä Lisbethin kanssa', niin olisin
mielelläni lähtenyt kanssasi. Mutta en uskaltanut itse sanoa sinulle
sitä." Hän veti henkeään syvästi, kun hän oli saanut sanotuksi
tämän, ja katsahti sitte odottavasti häneen. "Kuule, sanohan, jos nyt
olisivat tanssit, tanssisitko sitte minun kanssani?"
"Paikalla. Alusta alkaen loppuun asti." Hän katsahti tyttöön. Hänen
silmissään loisti koko hänen vilpitön ihastuksensa.
"Niin vai!" tuumi tyttö. "Mutta sanonko minäkin jotain sinulle?…
Nyt en minä taas tanssisi sinun kanssasi."
Jörn antoi päänsä painua ja tuli hiljaiseksi. Hänestä tuntui niin
luonnolliselta, ettei hän tahtonut tanssia hänen kanssaan.
Silloin muuttui tyttö taas kuin huhtikuun-ilma, puhkesi nauramaan
ja sanoi miellytteliäästi: "Enhän minä sitä niin vakavasti tarkoita,
kuules sinä. Luulenpa, että sittenkin tanssisin kanssasi. Mutta sinun
täytyisi ottaa minusta niin, kuin ne kaupungissakin, ymmärrätkö,
siten kohteliaasti ja keveästi… Mutta nyt sinun pitää lähteä takaisin
jo. Minä tulen saattaman sinua raitaan asti, siellä sanomme hyvästit.
Mutta tule sunnuntaina taaskin, istun tässä puulla ja odotan sinua."
Kun Jörn saapui raidan luokse, jättivät he hyvästit ja erosivat.
Niin kohtasi Jörn pienen leikkitoverinsa taas. Hänen ystävällisellä
avullaan näytti Jörn Uhlissa kehitys lapsesta nuorukaiseksi
tapahtuvan luonnollisimmin ja armaimmin. Näytti kuin tulisi
elämänsä, ainakin rakkauteen nähden, kulkemaan suoraa latua.

Elleipä vaan olisi kahdeksaa päivää myöhemmin sattunut se
sannanajo!
Ellei sitä sannanajoa olisi sattunut, olisi Jörn Uhl päiviensä
päätteessä saattanut kysyä: "Nuoruuden synti? Mitä semmoinen on?
Olen nuoruudessani oppinut tuntemaan työtä ja vaivaa, en syntiä."
Ei olisi hänen koskaan, kuten Jasper Kreyn ja kaikkien muittenkin,
tarvinnut rutistaa otsaansa ryppyyn, kun muisteli sattunutta
nuoruuden hairahdusta. Mutta, ikäänkuin täytyisi ihan aina käydä
niin ja ikäänkuin täytyisi kaikkien, parhaimpienkin saada lokaa
saappaihinsa ja tahroja takkiinsa, niinpä sattui tämäkin sannanajo, ja
koko tuo eheä virheettömyys sai pahan repeämän.
Pahaa aavistamatta ajoi hän hiekkavankkureineen noin iltapäivissä
Ringelshörnin sivua; puhalsi raikas merituuli ja taivaalla ajeli pilviä,
se näkyi siellä yllä harmaana ja vaaleana ja sinisenä, yltäkirjavana.
Oli ilma semmoinen, joka saa ihmisen vetämään henkeään syvään ja
vahvasti ja iloitsemaan siitä, että niin vielä osaa tehdä. Sen teki Jörn
Uhlkin. Hän istui vankkuriensa laidalla, antoi jalkojensa heilua
ilmassa ja myhähteli ja kyhähteli siinä tyytyväisenä tuulta vastaan ja
katseli hiljaisessa mietiskelyssä tasaisen vaikenevan lakeuden ylitse;
oli täydellisin kuva rauhaisasta mietiskeliäästä talonpoikaispojasta.
Kukaan ei olisi osannut aavistaa että tuo pitkäkoipinen,
kapeakasvoinen nuorukainen tänä iltana vielä, joka jäsen
vavahtelevana, oli saava nähdä luontoa itseänsä sen ihaniin ja
peloittaviin, pohjattoman syviin ja tummiin silmiin.
Mutta kun hän oli sivuuttanut Ringelshörnin, näki hän Telse
Dierk'in, jota paikkakunnalla kutsuttiin Hiekkatytöksi, talonsa lähellä
hiekkahautansa ääressä seisomassa. Tämä katseli muutamaa
täysinkuormattua vankkuria, joka juuri taitti tielle, ja nojausi kepeästi

lapioon, jolla oli auttanut kuormaa tehdessä. Kun hän kuuli Jörnin
vankkurien räminän ja rätinän, käännähti hän ympäri ja huusi
vastaan hänelle: "Sinäkö sieltä vielä tulet, Jörn Uhl? Tänne nyt vaan!
Tulet aivan parahiksi minulle: en vielä olisi tahtonutkaan ruveta
pyhää viettämään." Tyttö seisoi kellervän valkoisen hiekkaseinän
edessä, joka oli korkeampi kuin hän itse, ja älykkäät silmänsä
välkkyivät. Hän oli paljain jaloin ja näytti reippaalta, ikäänkuin olisi
vastikään herännyt virkistävästä unesta. Samallainen oli hän jo ollut
kymmenkunta vuotta, yhtä hoikka ja norja vartaloltaan ja
korkearintainen, ja yhtä kirkassilmäinen, aina oli hänellä olennossaan
ja käynnissään sama ripeä väsymätön norjuus.
Kymmenen vuotta sitten, kun hän vielä oli ihan nuori, oli hänen
parhaana ystävättärenään erään naapurin ainoa tytär, jonka isällä oli
pieni talonsa ylempänä, kun ensin meni ylös laaksoa, jossa Kultahete
oli, ja siitä autiota ylänkölakeutta jalkapolkua myöten palasen
kangasta. Eräänä päivänä meni tämä ystävätär sitte kihloihin
muutaman ylämaantalonpojan kanssa. Molemmat nuoret olivat,
kuten useinkin tapahtuu varsinkin ylämaassa, joutuneet yhteen
puhemiestietä, siten nimittäin, että kummankin vanhemmat ja joku
täti, jolla sattui olemaan taipumuksia naimiskauppojen säälimiseen,
oli saanut molemmat vakuutetuiksi siitä, että heistä piti tulla pari,
heidän omaisuussuhteensa ja muu asemansa kun sopivat yhtä
hyvästi yhteen kuin heidän luonteenlaatunsakin.
Nuori mies suostui tähän, hän oli vielä nuori, ja sydämensä oli
tähän asti pysynyt mykkänä ja väliäpitämättömänä; eikä tyttökään,
jonka hän markkinoilla joskus oli ohimennen kohdannut ollut hänelle
vastenmielinen. Enimmän vaikutti häneen kuitenkin se, että veljensä,
josta hän paljon piti, nyt voi yksin ottaa haltuunsa kototalon, joka
olisi pitänyt jakaa, jos hän olisi mennyt naimisiin jonkun varattoman

kanssa. Se taas ei olisi hyvästi käynyt päinsä, talo kun oli pieni ja
mailtaan huono.
Oh kohtalon arvoituksenomainen hämärä tahto, ettei Telse Dierk,
joka asui alempana marskilla hiekkahautansa vierellä, sattunut
ennen häitä ollenkaan näkemään ystävättärensä sydämen valittua.
Morsian pistäysi sentään aina tuontuostakin Kultahetteen kautta
ystävättärensä luona alhaalla ja kertoili monellaista rakastettunsa
ulkonäöstä ja tavoista: millaiset hänen silmänsä olivat, ja hiuksensa
ja käyntinsä, mikä mielipide hänellä oli siitä ja mikä tästä asiasta,
joista hän hyväksyi jonkun, mutta toista moitti. Telse Dierk kuunteli
hartaasti sitä, ja virkkoi joskus leikillään: "Vahinko, etten enemmin
ole häntä tuntenut, luulen, että hän juuri olisi sopinut minulle."
"Kuule", sanoi ystävätär siihen, "kuinka omituista! Juuri sitä olen
minäkin ajatellut. Hän on koko olennoltaan niin ihmeesti sinun
kaltaisesi, ja monasti on hänellä asioista aivan yhtä omituiset
mielipiteet kuin sinulla. Tiedätkö: hän tahtoo ymmärtää kaiken yhtä
tarkasti kuin sinäkin, hän puhuu yhtä vakaasti ja kauan
kananmunasta, kuin pyhästä kasteesta."
Oli sallimuksen tahto myöskin että tuo terve voimakas tyttö, joka
muulloin milloinkaan ei sairastanut, juuri häiksi kylmensi itsensä ja
sairastui niin pahasti, että hänen täytyi jäädä häistä kotiin; vasta
yhdeksäntenä hääpäivänä lähti hän pahaa-aavistamatta ylös
nähdäkseen ystävättärensä uutta onnea. Silloin kohtasivat he
toisensa ensikerran. Molemmat olivat kookkaita, kuten useastikin
paikkakunnalla, mies tummanverevä mustassa kiharassa tukassa,
tyttö vaalea kellervin hiuksin. He katsahtivat toisiinsa ja säikähtivät,
ikäänkuin olisivat nähneet aaveen. Ystävätär puheli yhtämittaa,
kuvaili yhtäjaksoa koko häät; molemmat toiset olivat vaiti.

Kun alkoi hämärtää ja ilma muuttui pilviseksi ja sateiseksi, vaati
ystävätär, joka oli ylpeä siitä että hänellä oli semmoinen
elämänkumppani ja palvelija käskettävänään, että hän menisi
saattamaan Telseä alas. Mies otti sanattomana lakkinsa ja lähti
astumaan hänen takanaan. Kun he sitte kävivät vieremässä ja sade
roiskui alas ja tyttö kapealla polulla asteli miehen edellä kellervässä
liejussa, sattui tyttö aivan lähellä Kultahetettä horjahtamaan ja oli
kaatua selälleen: silloin tarttui mies häneen ja pidätti hänen
pystyssä. Kun kumpikin luuli, että pimeä salaisi sen, katsoi kumpikin
vapaasti ja paljaasti toisen armaisiin kasvoihin. Mutta silloin syntyi
aukkoja entäviin pilviin, ja niiden lomitse pilkistivät kuu ja tähdet, ne
heittivät loisteensa silmältä silmälle, niin että kumpikin näki toisen
avoimeen sieluun. Sinä hetkenä tiesivät ne, että heidän täytyi
rakastaa toisiansa, ja etteivät he päiviensä loppuun asti voisi enää
maailmassa ketään toista rakastaa. Silloin pelästyivät he ja
pakenivat.
Vuodet kuluivat. Olivat suurta tuskaa.
Tyttö teki työtä kaiket päivät talon hommissa ja auttoi
vapaaehtoisesti monta santakuormaa tehtäessä tullakseen väsyksiin
ja saadakseen levon, illat istui hän ikkunassaan geraniumiensa ja
neilikkojensa takana ja katseli ulos marskeille, silloin hän ei voinut
nähdä Ringelshörnille. Hän oli antanut rukkaset eräälle kosijalle ja
kohteli niin epäystävällisesti ja kylmästi nuoria miehiä, jotka yrittivät
hänen puheilleen, että ne pian jättivät rauhaan hänet.
Mieskin kärsi niinkuin hän. Hänen vaimoansa olivat
ymmärtämättömät vanhemmat kasvattaneet niinkuin ainoaa lasta
ainakin, jonka joka sanaa oli ihmetelty ja ihailtu. Niin oli hän
henkisiltä lahjoiltaan mitättömänä sentään tullut hyvin suulaaksi.

Hän itse oli älykäs mietiskelevä mies, lyhyt- ja järkeväpuheinen.
Sentähden kiusasikin häntä sanomattomasti, kun vaimonsa aina oli
niin valmis rupattamaan kaikista maailman ihmisistä ja asioista.
Vaimonsa oli avioliiton ensivuosina tuskalla ja vaivalla saanut lapsen,
sen jälkeen oli hän ruumiillisesti kokonaan murtunut ja sairasteli,
lapsikin kuoli, ja avioliitto jäi lapsettomaksi.
Vuodet kuluivat. Kumpikin oli itsekseen päättänyt koettaa olla
kohtaamatta toista, ja jos jompikumpi sattui näkemään toisen, oli
hänen ensimmäinen ajatuksensa aina kohta kääntyä. Mutta kun
semmoinen tilaisuus sattui, heräsi heissä sentään aina ajatus,
etteihän kukaan toki saata kieltää heiltä sitä vaivaista iloa, että
saavat joskus katsoa toistansa nopealla säikähtyneellä silmäyksellä.
Mutta kummassakin kyti toki kätketty toivo, että he sentään vielä
joskus saisivat kuulua toisilleen. Sitä ei sentään aavistanut
kumpikaan toisestaan, tuskin itsestänsäkään. Tämä toivo teki heidän
rakkautensa hiukan maltillisemmaksi.
Telse Dierkin isä oli kaatunut sotaretkellä. Nyt kuoli äitinsäkin.
Tämä oli ollut voimakas kunnon nainen, mutta oli, jäätyään hän
äkillisesti leskeksi sittemmin ajottain hyvin levoton. Tämä
levottomuus muuttui pahemmaksi vaan, kun hän ennätti kauas
neljännellekymmenelle. Hän käveli levottomana huonetta, oli
ihastuksissaan, jos puhalsi vahva tuuli, ja lähti, kun päänsärkynsä
kävi vallan sietämättömäksi, ylös Ringelshörnille ja seisoi siellä
ylhäällä ja antoi kylmän kovan tuulen lievittää päätänsä.
Muutama viikko äidin kuoleman jälkeen tuli hän kerran aikaiseen
aamupäivällä tytön luokse, ensin sentään ylhäältä katsottuaan, ettei
ollut ketään sannannoutajaa paikalla. Tyttö tuli hänelle vastaan
rakennuksen ovella, ja kysyi tylysti, mitä hänellä oli asiaa. Oli

raikastuulinen syyspäivä. Silloin kysyi hän tytöltä, mitä heistä
kummastakin oli tuleva. Tämä pysyi verrattain levollisena ja sanoi:
kaiken täytyisi jäädä silleen, kuin oli, ei siinä voisi mitään muuttaa; ei
hän voisi tallata Jumalan käskyjä jalkainsa alle, ikäänkuin ei niitä
olisikaan, ja toivoi hän, ettei hänelläkään ole siihen voimaa.
Hän otti pyykkikorin ja astui synkkänä häntä kohden, niin että
hänen täytyi väistää ovesta ulos pihalle. Silloin sanoi hän: Ei hän
luullut, että Jumalan aikomus olisi käskyillään surmata kaikki hyvä
hänessä ja lisäksi koko hänen elämänhalunsa. Hän oli pyytänyt
vaimoansa, että he myisivät talon ja muuttaisivat paikkakunnalta,
mutta hän oli arvatenkin aavistanut syyn tähän ja nauranut vaan ja
pilkannut häntä.
Tyttö tuijotti synkkänä häneen, ikäänkuin olisi hänelle
vastenmielistä kaikki, mitä hän siinä hiljakseen puheli. Saamatta
sanaakaan häneltä, täytyi hänen lähteä.
Muutama aika jälkeenpäin puhutteli hän tyttöä taas, kun tämä
puutarhassa veti hernekeppejä maasta ja sitoi kimppuihin, ja pyysi:
hän ei voisi enää kestää tätä, sanoi hän; kun hän ei voi muuttaa
pois, pitäisi tytön tehdä se. Silloin puhkesi tyttö katkeraan itkuun. Ja
helpommin sai hän nyt toimeen, että he päättivät joka päivä
myöhään illalla kohdata toisensa Kultahetteellä. Heillä oli silloin aina
kummallakin sangot käsissä, katselivat toisiaan suurin totisin silmin,
puhuivat jonkun sanan, välistä ihan tavallista, välistä jonkun aran
kuuman rakkaussanan, eivät koskeneetkaan toisiinsa ja erosivat.
Mies luulotteli saavansa tyydytyksen näistä iltaisista kohtauksista,
samalla kun hän muuten vyötti tahtonsa kuin rautaisella vanteella,
mutta tytölle selveni päivä päivältä selkeämmäksi, että mies
jokaisella liikunnollaan, jokaisella katseellaan veti häntä lähemmäksi

ja lähemmäksi itseään. Oli ihan kuin olisi häntä joku vetänyt häntä
kohden, hän tunsi, kuinka hänen vastustusvoimansa väsyi ja väsyi.
Niin tuhansin viekottavin äänin kuiski luonto hänelle. Hän oli
äärettömässä tuskassa, ikäänkuin ihminen, jota vastustamattomasti
ja nautinnonsekaisesti vetää pohjattomaan syvyyteen, hän pelkäsi
niin, että hän välistä vapisi ikäänkuin kuumeessa. Hänen entinen
ainoa pelastuksensa, raskas työ, joka tuo väsymyksen ja unen, sekin
petti nyt. Suuressa hädässään juolahti hänelle mieleen yhtä
kummallinen kuin vaarallinen ajatus: hän päätti koettaa eikö hän
voisi pettää sydäntänsä ja aistejansa ja antautua jollekin toiselle
miehelle, jolle hän voi tehdä sen synnittä.
Jo monta vuotta sitten oli hän pysytellyt ihmisistä erillään.
Naimaikäiset nuorukaiset karttivat häntä huolimatta hänen terveestä
kauneudestaan. Oli nimittäin ympäristössä jo kauan sitte huhuiltu,
että hänellä oli suhde ystävättärensä mieheen. Samaan aikaan kuin
hän harvinaisella lujuudella taisteli rakkauttaan vastaan, joka
sentään olisi ollut niin puolustettavissa, olivat ihmiset jo aikoja sitte
havainneet hänet syylliseksi ja langettaneet hänestä lyhyen ja
ankaran tuomionsa. Näihin aikoihin sattui Jörn Uhl neljä viisi kertaa
iltapuhteella käymään santaa noutamassa, ja kun tyttöä miellytti
hänen vakaa ja hiljainen olentonsa ja hänen katseensa, joka oli kuin
olisi se puhunut: sinäkin olet yhtä yksinäinen ja huolten painama
kuin minäkin, ja kun hän siinä Jörnin tullen ja mennen, päivin ja öin,
sai totutetuksi itsensä ajatukseen, rupesi hän viimein kuvittelemaan,
että hän todella olikin rakastunut tuohon nuoreen verevään
nuorukaiseen. Hän riemuitsi, kun hänen onnistui joskus saada
itsensä ihastumaan häneen, ja iltaisin nauroi hän ääneen ja puheli
iloisesti itsekseen: "nyt olet vapaa siitä entisestä, ja nyt on sinullakin
oma aarre, aivan nuori ja erinomainen." Ja kun Jörn joskus aralla
epävarmalla tavallaan vilkastui hieman ja katseli iloisemmin tyttöä, ja

uskalsi esiin jollain leikinlaskullakin, nauroi tyttö itsekseen ja ajatteli:
"siitä tulee ihan mukava morsius, ihan vaaraton, ja kuitenkin
hauska."
Kun Jörn neljäntenä iltana palasi, ja molemmat yhdessä olivat
saaneet vankkurit täyteen, kutsui tyttö iloissaan hänen vielä
tupaankin istumaan ja hiukan juttelemaan. Hän itse istui pöydän
ääreen vastapäätä häntä puvussa, joka oli auennut kaulalta, ja
ylöskiverretyn hihoin, ja nojausi pöydän yli ja katseli häntä naurussa
suin, kysellen yhtä ja toista, ja tähysteli hilpeän uteliaana,
uskaltaisiko Jörn mitään enempää. Kun ei Jörn vastannut mitään,
ahdisti hän häntä pahemmin vielä ja sanoi välkäyttäen iloisesti
harmaita silmiään: "Sinä olet kaunis poika, Jörn, sinulla on
semmoiset älykkäät silmät, ikäänkuin aina hakisit jotain, joka on
kokonaan kätkössä, ja sitte on sinulla semmoiset itsepäisen näköiset
kasvot, ikäänkuin tahtoisit sinä aina vaan tehdä oman tahtosi
mukaan. Semmoisesta tytöt pitävät. Kun pääset tästä kolme vuotta
eteenpäin vielä, niin saatpa valita, kenen tahdot, et rukkasia saa."
Jörn ei osannut siihen vastata mitään, katseli vaan tyttöön.
Tyttö yritti vielä kerran ja kysyi: "Miltähän sen oikein pitää näyttää,
josta sinä osaat pitää?"
Silloin nousi Jörn ylös, ja tyttökin kohosi. Ja kun hän arveli, että
Jörn oli närkästynyt — hänen omaakin turhamaisuuttaan oli hiukan
koskenut — astui hän lähemmä Jörniä, ja sanoi tyyneesti ja
hymyillen: "Minusta et sinä kai suuriakaan piittaa, et edes
puhumisen arvoisena pidä? Niinkö lähdet? Et edes yhtä suuteloa ota
mukaasi minulta?"

Silloin säikähti Jörn niin, että jalkansa ja hengityiksensä seisahtui.
Samassa tempasi hän hänet syliinsä niin kuohuvassa ja niin
mielettömässä intohimossa, että tyttö säikähdyksissään tuskin sai
itsensä irti hänestä Hän oli aikonut herättää lempeän ystävällisen
liekin, ja olikin sytyttänyt hillittömän tulen. Hän työnsi hänet tylysti
luotaan ja käski hänen lähtemään pois.
Seuraavana iltana, puoliyöstä, seisoi Jörn hänen ikkunansa takana
ja kolkutti ja pyysi päästä sisään. Tyttö tekeytyi kuitenkin ikäänkuin
hän ei kuulisi mitään. Hän makasi hiljaa, kädet pääntakana, kyynelet
viljavina poskillaan, ja piti itseään onnettomimpana ihmisenä
maailmassa. Jörn kävi kolme neljä yötä ikkunan takana.

YHDEKSÄS LUKU.
Niiksi ajoiksi olivat talonpoikaispojat sattuneet asettamaan
niinsanotut nuortenmiesten tanssiaiset ja Jörnkin oli saanut
tavanmukaiset kutsut niihin. Olisi tämä kutsu tullut hänelle
neljäätoista päivää aikaisemmin, olisi hän kummissaan tuijoittanut
siihen ja sitte kylmänä laskenut syrjään. Hän tanssiaisiin? Hän olisi
pitänyt itseään naurettavana. Mutta viimeisten kahdeksan päivän
tapaukset olivat kokonaan repineet uudeksi hänen sielunsa. Nämä
kahdeksan päivää olivat niin muljanneet hänen nuoressa veressään,
että oli ikäänkuin puutarhassa, jossa illalla vielä kaikki oli hiljaisessa
levossa — yksikään lehti ei ollut liikahtanut puussa, kaikki oksat
olivat olleet tiheässä lehvässä, ja kaikki käytävät puhtaina, — mutta
jossa sydänyöllä oli puhjennut myrsky ja riehunut aamuun asti.
Silloin oli aamulla kaikki revittynä, siivottomana ja hävitettynä. Lepo
ja rauha oli muuttunut hädäksi ja tuskaisaksi levottomuudeksi.
Veljet nauroivat ja pilkkailivat, kun kuulivat, että hänkin aikoi
tanssiaisiin. Mutta Elsbe oli iloissaan. "On niin hauskaa", sanoi hän,
"että sinäkin viimein reipastut. Oletkin ollut oikein ikävä. Sinullahan
on hyvä uusi puku. Tanssit ensin minun kanssani, että saat
rohkeutta. Sitte pitää sinun tanssia Lisbethinkin kanssa." Hän
nyökäytti päätä Jörnille, ja tanssi hiukan näytteeksi pöydän ympäri,

tanssi niin kauan että lankesi ovea vastaan ja putosi polvilleen ja
nauroi. Jörn katseli häntä ja ajatteli: "Hän on niin armas pieni olento,
paljasta elämää; aina suora ja vilpitön ja ystävällinen." Hän lähti
yksikseen sinne, arkailevana ikäänkuin kulkisi pahoilla teillä.
Hän meni nurkkaan penkin ääreen ja seisoi siellä tuntimääriä.
Muutamat eivät tunteneetkaan häntä, hän kun ei koskaan ollut
käynyt ravintoloissa. Ne kävivät pöyhkeiksikin ja kysyivät, mitä hän
oli miehiään. Kun he kuulivat että hän oli Klaus Uhlin nuorin poika,
kummastelivat he, ja sanoivat: "Mutta senhän pitäisi olla semmoisen
uneksijan." Muutamat tytöistä päättivät päästä tanssimaan hänen
kanssaan. He tuumivat näinikään: "Mutta tuopas on korea poika, ja
millaiset totiset silmät sillä on! Niiden täytyy näyttää mukavilta, kun
ne hymyilevät."
Siellä seisoi hän ja johtui ajatuksesta toiseen. Milloin oli hän
tuskautunut ja tarkasteli ohimeneviä, nähdäkseen jos ne
kummeksivat häntä. Jos joku sattui silmäämäänkin häneen, katsahti
hän kohta alas itseään ja piti että hän näytti vallan pitkäkoipiselta ja
avuttomalta siinä, tai oli hän lukevinaan ohitsemeneväin
kasvojenilmeestä, että hänen suhteensa hiekkatyttöön oli kaikkien
tiedossa jo. Sitte taas katsahti hän kopeasti eteensä ja ajatteli:
"Jospa tietäisitte, että tuo kaunis, komea tyttö on suudellut minua."
Hän oli kuullut veljiensä ja Elsben lausuvan monellaisia arvosteluja
tytöistä, mutta ei ollut välittänyt kuunnella niitä. Sitte kahdeksan
päivän oli kaikki muuttunut muuttunut. Hän muisti nyt kaikki heidän
puheensa ja tarkasteli ohitsetanssivia tyttöjä ja piti mitä rumana,
mitä kauniina.
Siinä kun hän seisoi, eikä tapahtunut mitään erityistä, näki hän
mielikuvituksissaan kammariinsa, semmoisena kuin se näkyi, kun

katseli vuoteelta käsin. Hän kuvitteli makaavansa vuoteessaan
samassa mielialassa, jossa hän usein oli: että hän vielä oli niin nuori,
ja että hänellä kuitenkin oli huolta niin paljon, ja että hän oli niin
ymmärtävä. Mutta sitte näki hän taas noiden kukoistavain neitojen
tanssivan ohitsensa, näki heidän kauniit liikuntonsa ja nuorteat
kasvonsa. Nyt haki hän Lisbethiä silmineen ja päätti koettaa voittaa
hänen suosionsa.
Siihen ajatukseen jäi hän. Hän kuvaili, kuinka hän saattaisi häntä
kotiin. Sitte, lehmusten hiljaisessa varjossa ottaisi hän hänet syliinsä
samalla tavalla kuin hän oli ottanut hiekkatytönkin. Nyt ei hän
pääsisikään hänestä niin helpolla kuin tuonnoin puutarhassa.
Silloin näki hän Lisbethin tulevan viistoon poikki salin, hän meni
istumaan Elsben viereen, joka oli juossut hänelle vastaan. Jörn
katseli yhtäpäätä häntä. Tuntui hänestä, kuin ei olisi hän vielä
koskaan nähnyt häntä, niin oli hänen luontonsa näinä muutamana
päivänä muuttunut. Hän seurasi silmillään hänen sinisiä nauhojaan,
jotka hänellä oli valkeassa puvussaan vasemmalla olallaan, siinä kun
hän tanssi salin läpi. Jörn kumartui ihan eteenpäin, nähdäkseen
paremmin hänen koko vartalonsa; ja yhä tulisempana heräsi hänessä
halu tänä iltana vielä likistää hänet vastaansa. Mutta häntä pidätti
jokin, jokin tunto, ettei hän tohtisi lähetä häntä niin, eikä hän
rohjennut mennä pyytämään häntä tanssiin edes.
Hänen ohitsensa meni jo muutama pari etuhuoneihin juomaan
viiniä. Ne tervehtivät, laskivat leikkiä keskenään ja neuvottelivat
minne huoneeseen menisivät, ottivat toisiaan käsistä ja astuivat
ohitse.
Tuli Elsbekin ohitse siitä, hellitti erään nuoren talonpojan kädestä
ja tuli hänen luokseen. Hänen nuoret kasvonsa loistivat ilosta, hänen

raskaat tummat hiuksensa olivat irtauneet solmusta, ja täyteläinen
pieni vartalonsa notkui ja huojui tanssissa. "Kuule sinä, Harro
Heinsen ei olekkaan täällä; hän ei ole saanut lomaa! Minä olen Hans
Jarrenin kanssa, hän on melkein ihan poika vielä, mutta ei se mitään
tee. Nyt me menemme juomaan viiniä. Käy sinä noutamassa Lisbeth
mukaan ja tule kanssamme."
Jörn tekeytyi pöyhkeäksi ja sanoi: "En minä tanssia viitsi."
"Et uskalla vaan, mun herraseni, juo pari lasia punssia, niin tulet
rohkeammaksi."
Pois oli pujahtanut Elsbe jo. Hän pyysikin lasin punssia, pyysi
toisen ja kolmannenkin, ja vasta kun oli ottanut neljä lasia sitä
voimakasta juomaa, tohti hän lähteä Lisbethiä hakemaan.
Lisbeth ei ollut vielä paljoa tanssinut. Hänellä kun oli semmoinen
miellyttävä siro käytös, ja hänen tapansa kun oli puhua niin hiukan
ja levollisesti korkealla hienolla äänellään, samalla kun hän katseli
sitä, jonka kanssa puheli, ihmeellisillä kummastuneilla silmillä, niin
pysyttelivät useimmat etäällä hänestä, eivät myös oikein tienneet,
mistä puhua hänen kanssaan. Hänen hiuksensa olivat hyvin vaaleat
ja lepäsivät sileinä ja kirkkaina kuin valmistamaton silkki hänen
sirolla päälaellaan. Hänen puvussaankin oli jotain niin tuoreen
raikasta ja hienoa, kuin valkeissa kukkasissa, ja näytti sillä olevan
samallaista kukoistuksen suloa kuin hänen kasvoillaankin. Hän näytti
niin koskemattomalta, niin hienolta ja raikkaalta, kuin aurinkoinen
hiljainen sunnuntaiaamu, jolloin ei ihmisellä ole mitään huolia.
Jörn ei nyt enää sopinut hänelle. Kahdeksan päivää sitten sopi hän
vielä, huolimatta kömpelyydestään. Mutta nyt hän ei enää kuulunut
hänen rinnalleen.

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankmall.com