Sisar Moggy oli myös naimaton, mutta on vaikea päätellä, oliko
tähän syynä se, että hänen kaikkea muuta kuin kauniit kierot
silmänsä pelottivat kosijoita, vai se että hän samoin kuin veljensäkin
inhosi avioliittoa. Herra Witherington oli kolme vuotta sisartansa
nuorempi; hänellä oli jo kolme vuotta ollut tekotukka, mutta syynä
siihen oli se, että hän piti tuollaista tukkaa erittäin mukavana.
Herra Witheringtonin luonteen voi lyhykäisesti määritellä kahdella
sanalla: haaveksiva ja hyväntahtoinen. Varsinkin ensin mainittu
ominaisuus oli hyvin voimakkaasti kehittynyt, kuten useimmilla
vanhoillapojilla. Ilman sitä siloitusta, jonka mies saa hienomman
sukupuolen seurassa, hän on ainoastaan karhea kivenmöhkäle:
mutta kummallista on, kuinka naiset osaavat tasoittaa ja silittää
miehestä särmät.
Herra Witherington heräsi syvistä unelmistaan ja tavoitteli
soittokellon nuoraa, joka hovimestarin aina oli kiinnitettävä isännän
tuolin käsinojaan ennen kuin lähti ruokasalista; sillä, kuten herra
Witherington aivan oikein muistutti, ei ollut ensinkään mukavaa, jos
täytyi nousta kun tahtoi soittaa; niin, useammin kuin kerran hän oli
miettinyt, miltä mahtaisi tuntua, jos olisi kahdeksanvuotias tytär, joka
osaisi soittaa kelloa, toimittaisi sanomalehdet ja leikkaisi auki uuden
romaanin.
Hän havaitsi kuitenkin, ettei tytär aina pysyisi
kahdeksanvuotiaana, ja päätyi siis mietteissään siihen, että tytär
voisi häiritä mukavuutta. Hän soitti uudestaan ja vaipui synkkiin
mietteisiin.
Hovimestari Jonathan ilmestyi heti huoneeseen, mutta
havaitessaan, että isännällä oli jotakin tekemistä, hän pysähtyi ovelle
liikkumattomana, vankkana ja suorana, niin surullisen näköisenä kuin