Accounting Information Systems Understanding Business Processes 5th Edition Parkes Test Bank

Accounting Information Systems Understanding Business Processes 5th Edition Parkes Test Bank
Accounting Information Systems Understanding Business Processes 5th Edition Parkes Test Bank
Accounting Information Systems Understanding Business Processes 5th Edition Parkes Test Bank

1. Download the full version and explore a variety of test banks
or solution manuals at https://testbankdeal.com
Accounting Information Systems Understanding
Business Processes 5th Edition Parkes Test Bank
_____ Follow the link below to get your download now _____
https://testbankdeal.com/product/accounting-information-
systems-understanding-business-processes-5th-edition-parkes-
test-bank/
Access testbankdeal.com now to download high-quality
test banks or solution manuals

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankdeal.com
for more options!.
Accounting Information Systems Understanding Business
Processes 5th Edition Parkes Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/accounting-information-systems-
understanding-business-processes-5th-edition-parkes-solutions-manual/
Accounting Information Systems 5th Edition Parkes
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/accounting-information-systems-5th-
edition-parkes-solutions-manual/
Accounting Information Systems Understanding Business
Processes 4th Edition Considine Test Bank
https://testbankdeal.com/product/accounting-information-systems-
understanding-business-processes-4th-edition-considine-test-bank/
Introduction to Medical Surgical Nursing 5th Edition
Linton Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/introduction-to-medical-surgical-
nursing-5th-edition-linton-solutions-manual/

3. Principles of Macroeconomics 2nd Edition Coppock Test Bank
https://testbankdeal.com/product/principles-of-macroeconomics-2nd-
edition-coppock-test-bank/
Next Step Advanced Medical Coding and Auditing 2017 2018
Edition 1st Edition Buck Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/next-step-advanced-medical-coding-
and-auditing-2017-2018-edition-1st-edition-buck-solutions-manual/
Contemporary Business Mathematics Canadian 11th Edition
Hummelbrunner Test Bank
https://testbankdeal.com/product/contemporary-business-mathematics-
canadian-11th-edition-hummelbrunner-test-bank/
Equity Asset Valuation 2nd Edition Pinto Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/equity-asset-valuation-2nd-edition-
pinto-solutions-manual/
Horngrens Cost Accounting A Managerial Emphasis Canadian
8th Edition Datar Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/horngrens-cost-accounting-a-
managerial-emphasis-canadian-8th-edition-datar-solutions-manual/

4. Understanding Financial Accounting Canadian 1st Edition
Burnley Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/understanding-financial-accounting-
canadian-1st-edition-burnley-solutions-manual/

5. Testbank

to accompany

Accounting information
systems

5
th
edition

by

Parkes et al.







© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017

6. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.1
Chapter 7: Systems mapping and documentation

Multiple-choice questions

1. The ___________ is used to identify the system of interest.

*a. context diagram
b. process map
c. data flow diagram
d. none of the options are correct

Correct answer: a
Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.


2. The documentation type that best addresses the question of “where do the activities fit
within the rest of the organisation” is a:

a. system flowchart.
b. process map.
*c. data flow diagram.
d. none of the options are correct.

Correct answer: c
Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.


3. Which of the following is unlikely to be a question that needs answering during the
preparation of systems documentation?

a. Who is involved?
b. What activities occur?
c. Where do the activities occur?
*d. What are the costs of performing the activities?

Correct answer: d
Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.

7. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.2
4. Which type of documentation details the practical details of how the activities are
performed such as whether paper based reports are used or screen data?

*a. System flowchart.
b. Process map.
c. Data flow diagram.
d. None of the options are correct.

Correct answer: a
Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.


5. ________ are graphical representations of where data flows within a system?

a. system flowcharts
b. process flow diagrams
*c. data flow diagrams
d. none of the options are correct

Correct answer: c
Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.


6. A representation of the system of interest and the entities that provide inputs to, or
receive outputs from, the system of interest is referred to as a:

a. physical DFD.
b. logical DFD.
*c. context diagram.
d. systems flowchart.

Correct answer: c
Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.


7. ________ illustrate a system and its inputs processes in more detail than a process
map or _________.

*a. System flowcharts; data flow diagram
b. Program flowcharts: context diagram
c. Data flow diagrams; program flowcharts
d. None of the options are correct

Correct answer: a
Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.

8. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.3
8. Which of the following is NOT an element of a process map?

a. The activities in a business process.
b. The areas responsible for completing the activities in a business process.
*c. The internal controls involved in the activities in a business process.
d. Any decisions that need to be made as part of the process.

Correct answer: c
Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.


9. What are the reasons for accounting students to learn systems documentation?

(i) Accounting students may be required to design or oversee the use and the design of
a system in their future career.
(ii) Accounting students will be involved in a system at some stage of their future
career.
(iii) Legal reasons for preparing systems documentation.

*a. (i) (ii) (iii)
b. (i) (ii)
c. (i)
d. (ii)

Correct answer: a
Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.


10. When business process re-engineering needs to be done, which of the following
should be considered as an essential first step?

(i) How the existing process operates.
(ii) Identifying the activities that occur and the people involved.
(iii) The parts of the organisation that interact with the process.
(iv) Identify the trail of data that moves through the process.
(v) Model key competitors existing business process.

a. (i) (ii) (iii) (iv) (v)
*b. (i) (ii) (iii) (iv)
c. (i) (ii) (iv)
d. (i) (ii) (iii) (v)

Correct answer: b
Learning objective 7.2 – communicate how systems documentation can be used as a part of
business process redesign and re-engineering.

9. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.4
11. During business process re-engineering, if one wants to understand the movement of
data and documents between functional areas and personnel and to analyse what
occurs and who is involved, one should look at:

a. logical DFDs.
b. physical DFDs.
*c. flowcharts.
d. context diagrams.

Correct answer: c
Learning objective 7.2 – communicate how systems documentation can be used as a part of
business process redesign and re-engineering.


12. During business process re-engineering, if one wants to key process activities that
occur and the data that is needed and generated within each process, one should look
at:

*a. logical DFDs.
b. physical DFDs.
c. context diagrams.
d. any form of systems documentation.

Correct answer: a
Learning objective 7.2 – communicate how systems documentation can be used as a part of
business process redesign and re-engineering.


13. An analysis of process documentation as part of process redesign can NOT allow for
the identification of:

a. what activities can be eliminated.
b. where activities can run in parallel.
*c. how activities can incur less costs.
d. what and where activities can be added.

Correct answer: c
Learning objective 7.2 – communicate how systems documentation can be used as a part of
business process redesign and re-engineering.

10. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.5
14. An analysis of process documentation as part of process redesign can allow for the
identification of:

(i) where paper items can be eliminated.
(ii) where unnecessary data collection can be removed.
(iii) where the same activity is performed multiple times.

a. only (iii)
b. only (i) (ii)
c. only (i) (iii)
*d. (i) (ii) (iii)

Correct answer: d
Learning objective 7.2 – communicate how systems documentation can be used as a part of
business process redesign and re-engineering.


15. The procedure undertaken by an organisation looking to significantly restructure the
operation of a business process and improve the process’s performance is referred to
as:

*a. BPR.
b. TQM.
c. BPM.
d. JIT.

Correct answer: a
Learning objective 7.2 – communicate how systems documentation can be used as a part of
business process redesign and re-engineering.


16. With regards to ERP, which of the following is correct?

a. ERP comes before BPR.
b. BPR entails ERP.
c. ERP and BPR are irrelevant.
*d. ERP can have a part to play in BPR.

Correct answer: d
Learning objective 7.3 – reflect on how the accountant and auditor can be exposed to systems
documentation.

11. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.6
17. For the adoption of an ERP system to be successful, or for BPR to yield benefits, an
organisation must first:

a. establish a sense of urgency.
*b. understand its existing business processes.
c. gather enough intelligence about its key competitors’ business processes.
d. become technologically advanced.

Correct answer: b
Learning objective 7.3 – reflect on how the accountant and auditor can be exposed to systems
documentation.


18. According to __________the purpose of an audit is to__________.

*a. Australian Auditing Standard ASA 200; enhance the degree of confidence of
intended users in the financial report
b. Australian Auditing Standard ASA 315; guarantee the integrity of the financial
report
c. International Auditing Standard IAS 2; guarantee the integrity of the financial
report
d. Australian Auditing Standard ASA 315; enhance the degree of confidence of
intended users in the financial report

Correct answer: a
Learning objective 7.3 – reflect on how the accountant and auditor can be exposed to systems
documentation.


19. In gaining the understanding of a business process, the auditor will be concerned with:

(i) how data is handled.
(ii) the steps that are followed.
(iii) the internal controls that are built into the process.
(iv) the potential for errors to occur that could result in the financial statements being
materially misstated.

a. only (i) (ii)
b. only (ii) (iii)
c. only (i) (ii) (iv)
*d. (i) (ii) (iii) (iv)

Correct answer: d
Learning objective 7.3 – reflect on how the accountant and auditor can be exposed to systems
documentation.

12. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.7
20. One of the ways the auditor can understand a business process is through the
observation and inspection of documents within the organisation. These documents
include:

(i) organisation charts.
(ii) procedures manuals.
(iii) systems documentation.

a. (iii) only
b. (i) and (iii) only
c. (ii) and (iii) only
*d. (i) (ii) (iii)

Correct answer: d
Learning objective 7.3 – reflect on how the accountant and auditor can be exposed to systems
documentation.


21. Which of the following is facing legislative pressure to use systems documentation?

a. Accountants.
b. Business process managers.
*c. Auditors.
d. Business process designers.

Correct answer: c
Learning objective 7.4 – appraise how legislative reform has impacted systems
documentation.


22. ______________ requires that the auditor shall obtain an understanding of the
information system.

a. ASA 200 paragraph 8
*b. ASA 315 paragraph 18
c. ISA 315 paragraph 8
d. None of the above options are correct

Correct answer: b
Learning objective 7.3 – reflect on how the accountant and auditor can be exposed to systems
documentation.

13. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.8
23. The Sarbanes - Oxley Act __________.

a. is a piece of US legislation that only applies to US companies
b. is a piece of Australian legislation that applies to Australian and NZ
companies
*c. is a piece of US legislation that applies to US companies and to foreign
companies that are listed on US stock exchanges
d. none of the above options are correct

Correct answer: c
Learning objective 7.4 – appraise how legislative reform has impacted systems
documentation.


24. An entity is:

*a. any person or thing involved in the activities of a business process.
b. anything involved in the activities of a business process.
c. any business process that is mapped by a data flow diagram.
d. none of the above options are correct.

Correct answer: a
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


25. A process narrative is:

a. a written description of the processes to be followed when auditing the AIS.
b. a written description that accompanies a data flow diagram.
*c. a written description of how the process operates.
d. none of the above options are correct.

Correct answer: c
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


26. Which of the following should not be included in a context diagram?

a. External entities.
b. System inputs.
c. System outputs.
*d. Data store.

Correct answer: d
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.

14. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.9
27. A description for a flowchart is as follows:

“The sales order and invoice are manually matched by the sales assistant and entered
into the computer. The computer saves the data entered in the accounts receivable
file.”

The flowchart to best represent this would be:



*a. A
b. B
c. C
d. D

Correct answer: a
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.

15. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.10
28. The symbol for an electronic data store in a flowchart is:



*a. A
b. B
c. C
d. D

Correct answer: a
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


29. The symbol for a manually performed process in a flowchart is:



a. A
*b. B
c. C
d. D

Correct answer: b
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.















A B C D
A B C D

16. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.11
30. The symbol for data input by a person using a keyboard in a systems flowchart is:



a. A
b. B
c. C
*d. D

Correct answer: d
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


31. The symbol for an internal entity in a physical data flow diagram is:



a. A
*b. B
c. C
d. D

Correct answer: b
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.














A B C D
A B C D

17. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.12

32. Refer to the diagram below. How many copies of the purchase order are present in the
system?



*a. 1
b. 2
c. 3
d. 4

Correct answer: a
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


33. Refer to the diagram in question 32. Where does the purchase order originate?

a. The sales assistant.
b. The computer.
c. The accounts receivable clerk.
*d. The customer.

Correct answer: d
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.

18. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.13
34. Refer to the diagram in question 32. What order is used to file the invoice?

a. Alphabetical order.
b. Chronological order.
*c. Numerical order.
d. No order.

Correct answer: c
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


35. Refer to the diagram in question 32. How many manual processes are there in the
diagram?

*a. 0
b. 1
c. 2
d. 3

Correct answer: a
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.

19. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.14
36. Refer to the diagram in question 32. The best description for the flowchart would be:

*a. The customer sends a purchase order to the sales assistant who keys the data
into the computer, which captures the data in the sales file. This data is used to
prepare two invoices, one of which is sent to the customer. The computer also
updates the accounts receivable data. The second copy of the invoice is sent to
accounts receivable clerk, who files the document. The sales assistant
forwards the purchase order to the accounts receivable clerk, who files the
document away.
b. The sales assistant prepares a purchase order and keys the data into the
computer, which captures the data in the sales file. This data is used to prepare
two invoices, one of which is sent to the customer. After this the computer
updates the sales data. The second copy of the invoice is electronically sent to
accounts receivable clerk, who files the document. The sales assistant
forwards the purchase order to the accounts receivable clerk, who files the
document away.
c. The sales assistant prepares a purchase order and scans the data into the
computer, which captures the data in the sales file. This data is used to prepare
two invoices, one of which is sent to the customer. The computer updates the
accounts receivable data. The second copy of the invoice is electronically sent
to accounts receivable clerk, who files the document. The sales assistant
forwards the purchase order to the accounts receivable clerk, who files the
document away.
d. The sales assistant receives a purchase order and keys the data into the
computer, which captures the data in the sales file. This data is used to prepare
two invoices, one of which is sent to the customer. The second copy of the
invoice is sent to accounts receivable clerk, who files the document. The sales
assistant forwards the purchase order to the accounts receivable clerk, who
files the document away.

Correct answer: a
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.

20. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.15
37. Refer to the diagram below. Does the logical DFD balance with the physical DFD?



a. Yes, because they have the same external entities.
b. No, because the number of bubbles in each diagram is different.
c. Yes, because they have the same data stores.
*d. No, because they have different flows to and from the external entities.

Correct answer: d
Learning objective 7.6 – explain the concept of a balanced set of systems documentation.

21. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.16
38. Refer to the physical DFD in the previous question. How many data stores are
updated by the computer?

a. 5
b. 4
*c. 3
d. 2

Correct answer: c
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


39. Refer to the physical DFD in the previous question. How many data stores are
examined by the sales person?

*a. 0
b. 1
c. 2
d. 3

Correct answer: a
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


40. Refer to the diagrams in the previous question. The number of process is can be
determined by examining the ______ and the number is ______.

a. logical DFD; 12
b. physical DFD; 2
*c. logical DFD; 4
d. physical DFD; 12

Correct answer: c
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.

22. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.17
41. Which symbol represents a decision point in a process map?



a. A
b. B
c. C
*d. D

Correct answer: d
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


42. The process narrative table:

a. is a means of summarising the narrative for the Chief Information Officer.
*b. is a means of summarising the narrative in a systematic way to emphasise
what data and documents are moving through the process.
c. provides the basis for building the company’s database.
d. none of the above options are correct.

Correct answer: b
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


43. A process map is:

a. more complex than a DFD or systems flowchart.
b. much simpler than a DFD but more complex than a systems flowchart.
c. more complex than a DFD but more simple than a systems flowchart.
*d. a high level representation, so it is much simpler than a DFD or systems
flowchart.

Correct answer: d
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.






A B C D

23. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.18
44. The first step of preparing a process map is to:

*a. identify entities and divisions.
b. draw the lanes for each division.
c. indicate any sub-functions.
d. identify processes.

Correct answer: a
Learning objective 7.7 – generate different forms of systems documentation.


45. A typical process narrative table contains descriptions for:

*a. entities, inputs, processes and outputs.
b. entities, inputs, outputs and feedbacks.
c. internal entities, external entities, systems and feedbacks.
d. inputs, processes and outputs.

Correct answer: a
Learning objective 7.7 – generate different forms of systems documentation.


46. A process narrative table does not help in:

a. classifying entities into internal or external.
b. making it apparent which entity is only engaged in sending and receiving data.
c. making it apparent which entity is engaged in sending and receiving data as
well as performing information-processing activities.
*d. identifying missing or inefficient activities.

Correct answer: d
Learning objective 7.7 – generate different forms of systems documentation.


47. From a process narrative table, if an entity is identified as a mere receiver and sender
of data, then the entity can be classified as:

a. internal entity.
*b. external entity.
c. process.
d. data store.

Correct answer: b
Learning objective 7.7 – generate different forms of systems documentation.

24. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.19
48. Conceptually, a systems flowchart represents a combination of ________
and________.

a. the logical DFD; the program flowchart
b. the physical DFD; the program flowchart
*c. the logical DFD; the physical DFD
d. none of the options are correct

Correct answer: c
Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


49. Balanced data flow diagrams:

*a. are diagrams with the same external entities and flows to and from these
external entities.
b. are only theoretically possible.
c. are achieved when the physical DFD depicts the same information as the
logical DFD.
d. none of the options are correct.

Correct answer: a
Learning objective 7.6 – explain the concept of a balanced set of systems documentation.


50. Examples of typical activities performed by entities include:

a. preparing a document.
b. entering data.
c. sorting documents.
*d. all of the options are correct.

Correct answer: d
Learning objective 7.7 – generate different forms of systems documentation.

25. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.20
Short answer questions

1. Discuss how systems documentation can help business process redesign and re-
engineering.

Answer:
One way that business process redesign and re-engineering can be achieved is by
understanding and reviewing the systems documentation for the existing process. The
systems documentation provides an overview of the sequence of activities in the business
process; for example, the logical DFD will show the key process activities that occur and the
data that is needed and generated within each process; the physical DFD will provide a
perspective on who is involved in the process (i.e. the people and their respective functional
areas). Similarly, a flowchart will show the movement of data and documents between
functional areas and personnel and allow the analysis of what occurs and who is involved.
Such a perspective is a useful starting point for any re-engineering or systems redesign
project.

Existing studies have pointed out that an analysis of process documentation as part of process
redesign can allow for the identification of such aspects as where activities can run in
parallel, where paper items can be eliminated, where unnecessary data collection can be
removed and where the same activity is performed multiple times. Each of these represents
potential ways of ‘trimming the fat’ from a business process, but are possible only through a
thorough understanding of process operation, and thus a thorough understanding of the
associated systems documentation.

Learning objective 7.1 – justify why systems documentation is important to the organisation
and the accounting function.
Learning objective 7.2 – communicate how systems documentation can be used as a part of
business process redesign and re-engineering.

26. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.21
2. Discuss what an entity is in terms of systems documentation and what the distinction of
internal and external entity is dependent on.

Answer:
An entity is any person or thing involved in the activities of a business process. Entities can
be further classified as being either internal or external. The distinction between internal and
external is dependent on (a) the process that is being documented and (b) the functions and
tasks that are carried out by the entity. In the systems documentation context an entity is a
person or thing that is involved in the execution of a process. As a rule of thumb, any entity
that is not performing activities within the system scope can be considered an external entity
while the ones that are performing activities and are within the system scope are internal
entities. In summary, the key in determining whether an entity is internal or external is the
activities that the entity performs. If the entity’s sole activities involve sending or receiving
data, they are considered external. In contrast, if the entity performs data processing or
transformation, it is considered internal.

Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


3. Can an external entity become an internal entity?

Answer:
An external entity is any entity that provides inputs into a process or receives outputs from a
process. An external entity to the process does not use the data – it merely provides/sends or
receives data. This is where clarity about the process being documented is important; that is,
an entity may be an external entity for one process but an internal entity of a different
process. Especially, when the supposedly external entity falls into the system scope of
another system documentation exercise, the external entity can indeed become an internal
entity.

Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


4. Give at least three examples of data processing or transformation carried out by internal
entities.

Answer:
Accounting record reconciliation, data entering, produce and review reports, approval of
documents and update records.

Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.

27. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.22
5. Discuss the advantages and limitations of the process narrative technique.

Answer:
The advantage of the process narrative is that it is readily accessible to anyone who can read.
This can make it a popular form for documenting a process. However, for a deeper analysis
and a better understanding of the process, the process narrative can be subject to limitations.
One of the limitations inherent in the process narrative is that its preparation and readability
are contingent on the writer’s writing style. Some people may write in a wordy, verbose
manner, while others may be extremely brief in their preparation of the narrative.
Additionally, written work can be subject to different interpretations and may lead to two
people interpreting the process in different ways.

Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


6. Describe the rules of constructing and reading a structure narrative table.

Answer:
a. The table follows the chronological order of the process narrative, so entities are listed in
the order in which they are involved in the process. Their order in the process is indicated in
the first column, titled ‘No’.

b. An entity will appear more than once in the table if it performs more than one activity.
Examples here include the purchasing officer and the computer, which perform several
activities at different stages of the process.

c. The ‘Activity’ column contains a brief description of the specific action or task that is
being carried out. This column represents the ‘what is being done’ aspect of the process. It
tells us what the entity is doing.

d. The ‘Inputs required’ column refers to the data and documents required for the entity to be
able to carry out the activity. For example, the purchasing officer is not able to enter the
details of what is being purchased until they have the purchase requisition. The data written
on the paper document is the source of the data being input by the purchasing officer.

e. The ‘Outputs produced’ column refers to the outputs created during the activity, both
electronic and paper. For example, the computer prints three copies of the purchase order.
These documents are an output of an activity.

f. The rows of the process narrative table should be read in conjunction with each other.
Taking a row on its own may not make total sense, but when a specific activity is considered
in relation to the antecedent and subsequent activities, the rows provide a more meaningful
and clear perspective. For example, the outputs from the activity in part (e) (three printed
copies of the purchase order) are an input to the next activity (the purchasing supervisor signs
the purchase order), creating the output from this activity (three copies of the signed printed
purchase order).

Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.

28. Chapter 7: Systems mapping and documentation


© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.23
7. Describe the rules to construct and read a process map.

Answer:
a. The functional areas appear down the left-hand side of the diagram.

b. The functional areas are separated with a solid line.

c. The sub-functions are separated with a dashed line.

d. The standard symbol is a rectangle for a process or activity.

e. Process rectangles describe processes not documents.

f. The process map reads left to right and top to bottom.

Learning objective 7.5 – recognise and interpret different forms of systems documentation.


8. What are the differences between physical DFD and logical DFD?

Answer:
The logical DFD is concerned with the processes that make up a system – essentially the
question of WHAT is happening? In contrast, the physical DFD is focused on the entities that
perform these processes – essentially the question of WHO is involved? So the bubbles in the
logical DFD describe the processes and activities that occur within a system, while the
bubbles in the physical DFD detail the entities involved in the system. Another difference to
note between the logical and physical DFDs is the nature of the labels on the data flow
arrows. In the physical DFD, these labels all referred to documents or physical items that
flowed through the system. In the logical DFD, the flows tell us the type of information being
sent. Also observe that, as in the physical DFD, the bubbles in the logical DFD are numbered.
These numbers represent the order in which the processes occur, while the ones in the
physical DFD indicate the order in which they take part in the process.

Learning objective 7.8 – compare and contrast different forms of systems documentation.

29. Testbank to accompany: Accounting information systems 5e by Parkes et al.

© John Wiley & Sons Australia, Ltd 2017 7.24
9. Is there a specific order for drawing context diagram, logical DFD, and physical DFD?
Why or why not?

Answer:
No. One does not need to follow any specific order while drawing these diagrams. One way
to draw the diagrams is to draw the context diagram first, and “explode” the context diagram
to logical DFDs and physical DFDs. Doing so may have the risk of misidentifying the
external entities and the data flows that flow between external entities and the system, leading
to the revision of the context diagram when logical DFDs and physical DFDs are done. This
is likely the case when the understanding of the system changes as one proceeds with more
detailed modelling. The other way, which is equally valid, is to draw the logical DFDs and
physical DFD first and the context diagram last. Instead of “exploding” the context diagram,
this method “contracts” the logical and the physical DFDs to arrive at a balanced context
diagram.

Learning objective 7.8 – compare and contrast different forms of systems documentation.


10. Why do DFDs have less detail than process map and systems flowchart?

Answer:
Recall that the context diagram tells us nothing about what happens within the system of
interest. Rather, it merely shows the external entities that interact with the system. The
context diagram can be expanded into the physical and logical DFDs. The physical DFD
shows the entities involved in a process and the flows among the entities, but no details about
what the entities are actually doing. Compare this with the process map and systems
flowchart, which not only identify the entities but also give an insight into what activities
they are performing. Conversely, the logical DFD shows what processes are performed
within a system but not who performs the processes. That is similar to having a process map
without labelling the swim lanes.

Learning objective 7.8 – compare and contrast different forms of systems documentation.

30. Other documents randomly have
different content

31. Se olisi tappio, suuri tappio, sillä Turja ei pidä karkeasyisistä
miesmäisistä naisista. Älykkäistä, reippaista, kiinteistä, lujista ja
täyteläisistä hän pitää, mutta ei karkeista.
Urja pani toimeen Turjan aatteen: käänsi tuulivoima-asemien
rakenteen ja kehitti sitä edelleen sekä valmistutti niitä sitte useita.
Niihin olisi pääasiassa turvauduttava ensi talvena, sillä vanhoista
voima-asemista ei saatu paljoa energiaa varastoon.
Kaikki maan äärillä olevat asunnot hyljättiin ja kansa kokoontui
mahdollisimman mukavasti keskukseen. Rakennettiin lujia korkeita
aitoja pohjoisesta etelään — niiden länsipuolelle ajateltiin
itämyrskyjen aikana muodostuvan valtavia lumisolia, joita myöten
voitaisiin kulkea — aivan kuten aina oli muodostunut asumusten
länsipuolelle.
Yhä vielä nakutti energomittari Kapitolion katolla, yhä painui sen
piirtämä käyrä suurin piirtein alaspäin, yhä vielä vongahti radiosäde
sieltä iltasin tuhat mittaa korkealle. — — — Urja jäi usein, niinkuin
ennen Turja, tarkastamaan kiikarilla Avaruutta. Siellä ojenteli
lonkeroitaan ja pudisteli harjaansa Avaruuden Hirviö. Urja saattoi jo
selvästi havaita sitä kiertäviä aurinkoja, sen verhoon takertuneita
kiinteitä massoja. Hän havaitsi sen tomuvaipassa omituisia pyörteitä,
jotka kiitivät poispäin, kaikesta päättäen tavattomalla nopeudella.
Päivä päivältä näytti hirviö kasvavan — se johtui siitä, että
aurinkokunta kiiti sitä kohti nopeudella, joka oli monta kertaa
suurempi kuin sen tavallinen nopeus. Urja näki tässä massahirviössä
liikettä, vilskettä, valoa, tummia kohtia, purkauksia, protuberansseja,
pilviä, lonkeroita. Hän oli toisinaan kuulevinaan ikäänkuin
suunnatonta kaukaista jyminää ja pauhua. Hän tiesi sen
kuuloharhaksi — omat aivonsa hänelle jymisivät ja pauhasivat.

32. — Jokohan Turja nyt tuntee aurinkokuntamme ja tähtemme
kohtalon — —?
Alkoivat myrskyt.
Urja huomasi, että ne olivat osittain muuttaneet luonnetta.
Pyörremyrskyjen ohella liikkui valtavia vyörymyrskyjä, jotka velloivat
ilmakehää ylös ja alas. Tämä oli aivan uusi merkillinen piirre
jäätikköjen luonteessa. Se oudostutti Urjaa. Tuntui kuin olisi siinä
jotain vierasta, jotain salaperäistä, pelottavaa. Mikä mahtoi olla
tällaiseen ilmiöön syynä? — Hän mietti ja mietti sillä aikaa kuin
ensimmäiset vyörymyrskyt lakaisivat Borealiaa. Hänestä alkoi tuntua,
että Avaruuden Hirviön voimat vyöryivät näissä uudenlaatuisissa
myrskyissä. Oliko se kuvittelua, vai totta — sitä hän ei varmaan
pystynyt ratkaisemaan. Mutta hän alkoi uskoa olettamukseensa.
— Aurinkokunta vaeltaa jo Avaruuden Hirviön tiheimmissä
tomujoukoissa, sen uloimmassa ilmakehässä. Ilmakehien hankaus
synnyttää vyöryt maan ilmakehässä. Siinä hänen selityksensä. Ja kun
ei muuta ollut saatavana, uskoi hän siihen.
— Olemme siis kuoleman esikartanoissa, mietti Urja. Astummeko
sisään vai sivuutammeko sen viimeisen Suuren Portin? — — — Kuka
tietää, kuka tietää. Kiire on, kiire on. Kuolema vetää meitä syliinsä
tavattomalla nopeudella. — — — Mitä tekee Turja ja veljemme ja
sisaremme, jotka katosivat jäätikölle? Mitä teemme me, jotka
jäimme tänne? — Me emme voi tehdä yhtään mitään. Me otamme
vastaan mitä Avaruuden vallat säätävät.
Myrskyn raivo suorastaan huumasi. Se turrutti aistit, se jäykistytti
ja puudutti. Se sai aikaan väsymyksen ja ellottavan tunteen, se
kuvotutti.

33. Oli enää vain muutamia taistelijoita, jotka uhmasivat myrskyä,
useimmat piilottautuivat asuntoihinsa. Ei pelosta — sen tiesi Urja —
vaan puutumuksesta, väsymyksestä. Elimistö ei jaksanut enää toimia
ripeästi tällaisessa luonnossa kurjalla ravinnolla. Lihakset lahoivat,
hermot kuivettuivat ja iho kävi harmaaksi ja kurttuiseksi. Sellaisessa
ruumiissa ei enää asustanut reima taisteluhalu. Silmät tylsän
näköisinä, kuulematta, näkemättä istuivat monet asuntonsa nurkassa
— ja kuolivat sinne.
Urja oli vielä voimissaan ja lähti myrskyyn. Hän tahtoi tehdä
kierroksensa, niinkuin Turjakin.
Paljonko hänellä oli sitte kierrettävänä?
Muutama tuulivoima-asema — useimmat niistäkin olivat nimittäin
jo vyörymyrskyt särkeneet — ja sairaalat. Siinä kaikki!
Hän aikoi kuitenkin käydä muutamissa asunnoissakin.
Ne muutamat tuulivoima-asemat olivat käynnissä. Siellä aherteli
Tarja.
Siellä tapasi vielä muutamia reippaita miehiä.
— Vielä pyörii, huusi Urja eräälle nuorelle miehelle, joka
ystävällisesti muhoillen katseli häntä voima-aseman ovella.
— Terve uljas päällikkömme! Pyöriipä vain. Ja miksi ei pyörisi?
Onhan hyvä luiku. Se pyörii, mitä Urja tahtoo pyörittää, vaikka se
olisi sitte miehen pää. Ja nuori mies nauroi reippaasti ja
tuttavallisesti.
Ehti siihen toinen samaa maata:

34. — Totta puhuen. Me pidämme Urjastamme niin paljon, että kaiken
täytyy pyöriä, minkä hän tahtoo pyörimään. Täällä tuulee pikkasen.
Päällikkö käy sisään!
Siellä oli vielä entinen elämän ja energian tuntu ilmassa. Koneiden
jyrinä ja sihinä oli niin mieluista soittoa, että Urja melkein unohti
hetkeksi uhkaavan kuoleman.
Mutta hän ei ehtinyt kauan nauttia tästä tunteesta. Pyrkiessään
voima-asemilta sairaaloihin, näki hän tiepuolessa kaksi kuollutta,
miehen ja naisen. He olivat nyykähtäneet lumeen, väännelleet
kouristuksen kynsissä, antaneet ylön ja sitte nukkuneet. Ruumiit
eivät olleet vielä jäässä — se ei siis ollut pakkasen työtä. Urjaakin
huimasi ja ilkeä paino päässä ja ellottava tunne sisällä asteli hän
vaivaloisesti edelleen.
Lähellä sairaaloita juoksi nainen eräästä asunnosta ulos ja heti
toisia ihmisiä hänen jälessään. Nainen juoksi Urjaa vastaan. Hänellä
oli sylissään nähtävästi pieni lapsi. Kun hän huomasi Urjan, näytti
hän säikähtävän, pysähtyi ja tuijotti Urjaan suurin älyttömin silmin.
Samassa saavuttivat takaa-ajajat hänet. Kävi selville, että hän oli
mielipuoli ja lapsi hänen sylissään kuollut. Hän hyssytteli pienokaisen
ruumista hellästi, kuin peljäten sen heräämistä — — —.
Sairaaloissa oli paljon mielipuolia ja paljon kouristusten kanssa
kamppailevia. Ja käydessään muutamissa asunnoissa, näki Urja
kamalan näyn toisensa perästä. — Jokin merkillinen surma liikkui nyt
tämän kansan keskuudessa. Tämä kaikki ei nyt johdu yksistään
nälästä ja heikkoudesta ja myrskystä. Jokin tuntematon voima on
nyt tarttunut peliin. Mutta mikä se on? Avaruuden nimessä: mikä se
on?

35. Urja palasi kierrokseltansa uupuneena ja toivottomana. Hänestä
alkoi tuntua, että kansa ei kestä tämän myrskyn yli — — —.
Mutta se kesti kuitenkin. Suuren saaliin otti kuolema, mutta ei
sentään kaikkia. Myrsky loppui odottamattoman lyhyeen ja tuli
tasaisia tuulia ja tyyniä ilmoja. Eloon jääneet hengähtivät
helpotuksesta. Kaikki voima-asemat pantiin kuntoon ja siellä täällä
välähti silmistä kirkas toivon säde.
Nyt alkoi Urja odottaa viestejä Turjalta. Hän oli aivan varma, että
se saapuu myrskyjen lakattua. Ensin hän ajatteli päivästä päivään,
että eihän vielä ole aikakaan. Matkahan kestää kymmeniä päiviä
nopeastikin kulkien. Mutta kun alkoi olla kulunut kymmeniä päiviä,
kävi hänen odotuksensa rauhattomammaksi. Hän nousi
tuontuostakin kuutiomajaan tarkastelemaan kaukoputkella jäätiköitä
ja Borealian lahtea. Monta kertaa hän oli näkevinään viestintuojain
saapuvan ja silloin hän oli aina niin kiihtynyt, että hän ei voinut
pitkään aikaan tehdä mitään, hän käsitteli esineitä aivan älyttömästi.
Mutta aina laukesi hänen kiihtymyksensä pettymykseksi. Ei tullut
ketään. Joko oli se musta pilkku jäätiköllä tai lahden jäällä harhanäky
tai Borealian metsästäjäjoukko.
Mutta sitte hän keksi, että Turja tuleekin suuren retkikunnan kera
hakemaan heitä ja senvuoksi on kulku hidasta. Ja hän antoi
mielellään tälle retkikunnalle aikaa muutamia päiviä. Mutta kun se ei
sittekään saapunut perille, ei hän enää mitenkään jaksanut odottaa
kotona vaan lähti jäätikölle vastaan.
Hän oleili siellä miesten kanssa monta päivää, metsästeli ja nousi
nunatakeille tähdäten tuntikausia kaukoputkellaan etelänpuolisia
jäätiköitä. Ja joka ilta hän oli yhä vaiteliaampi ja synkempi.

36. Lopulta hänen kuitenkin täytyi kuin täytyikin kääntyä takaisin
Borealiaa kohti, näkemättä sitä mitä hänen kaukoputkensa haki
etelän jääkentiltä.
Joka askeleella hän eteni valoisista toiveistansa, uuden elämän
kuvitelmistansa — niitä jäi suuret määrät sinne etelän jäätikölle. Se
sarastus, jota hän oli eteläiseltä taivaanrannalta odottanut, jäi
auttamattomasti kauas, kauas. Ja matka piti taas siihen maahan,
jossa oli pimeätä ja synkkää kuoleman odotusta. Oli niin
sanomattoman raskasta raahata ajatuksensa sieltä etelästä, jossa se
oli pitkiä aikoja temmeltänyt, peruuttamattomasti tuonne pohjoiseen
varjojen maahan. Joka askel vei pois elämästä ja ilosta ja lähemmä
surua ja kuolemaa.
Kun hän tuli kotiin istuivat he Tarjan kanssa pienessä suojamassa
monta tuntia ääneti. Urja katseli Avaruuteen ja Tarja katseli häntä.
Vihdoin Urja nousi, otti Turjan kuvan, jonka hän oli itse piirtänyt
hänestä kauan sitte, katseli sitä, heittäytyi kasvoilleen pöydälle ja
itki. Tarja tuli hänen luoksensa, silitti ainoalla kädellänsä hänen
hiuksiaan ja puhui hiljaa ja lempeästi:
— Niin. Urja on vielä siinä ijässä. Niinpä niin. Se on raskasta —
minustakin se oli silloin raskasta, kun minä jäin yksin kuolemaa kohti
kulkemaan. Mutta Urja ystävä katsoo minua, minä olen sen jo
voittanut. Minä olen valmis astumaan Suuren Rauhan portista. Kyllä
sen voittaa, ihminen voi voittaa kaikki. Minä en tahdo lohduttaa Urja
ystävää valheella, sanomalla, että kyllä me vielä menemme etelään.
Minusta tuntuu, ettemme me tästä maasta lähde ennenkuin tomuna
Avaruuteen. Minä sanon tämän suoraan, sillä uskon, että se on
parempi. Mutta minä tahtoisin lohduttaa sillä, että ihminen voi
voittaa kaikki. Tahtoisin, että Urja ystävä löytää lohdun itsestään.

37. Mehän olemme taistelleet suuria taisteluja. Ja minä luulen, että me
pääsemme jo pian rauhaan.
Urja tarttui kiihkeästi Tarjan käteen. Tämä kurttuinen, raajarikko
kumarainen mies seisoi kuin valossa, seisoi kuin sankari ja — hymyili
kirkasta hymyä. Urja ei nähnyt tämän miehen käkkyräistä vartaloa,
ei hänen ryppyisiä kasvojaan, hän näki ja tunsi sen ihmeellisen
voiman, mikä hänestä säteili ja mies ja tämä voima ja valo sulivat
yhteen. — — —
Kun Urja sitte taas pääsi lopulta kiinni kovaan todellisuuteen,
päätti hän, Turjan sanat muistaen, että taistelua on jatkettava
viimeiseen saakka. Hän ei luopunut siitä ajatuksesta, että Turja tulisi
pian heitä hakemaan. Hän oli aivan varma siitä, että hän ensi talvena
tulisi.
Mutta kansa ei voi elää täällä enää ensi talvea.
Siispä on lähdettävä jäätikölle ja pyrittävä etelää kohti, jotta
tavataan Turjan retkikunta mahdollisimman pian! Ja tätä varten
alettiin nyt varustautua. Vähän oli toiveita kunnollisista varustuksista.
Ei ollut kelkkoja, ei ollut riittävästi kasematteja, ei akkumulaattoreja.
Puvuista oli kova puute, ruokavaroja saataisiin kokoon kovin niukasti.
Mutta kuitenkin: oli tehtävä kaikki, mitä tehdä voitiin, ja lähdettävä.
Ja niin kului se aika, jota ennen sanottiin lämpimäksi
vuodenajaksi, heikon kansan ahertaessa Urjan kiihottamana. Ihmisiä
horjui teillä, kaatui ja kuoli. Mutta toiset ponnistelivat edelleen,
tylsästi, puutuneesti — mutta kuitenkin.
Yhtäkkiä alkoivat vyörymyrskyt pyyhkiä Borealiaa. Ne tulivat
aikaisin, odottamatta — ja ne toivat tullessaan viikatemiehen, joka

38. teki puhdasta jälkeä.
— — — Eräänä päivänä laahustaa Urja ulkoa Kapitolioon. Hän ei
muista montako päivää myrskyä on kestänyt, hän ei muista onko yö
vai päivä. Kauhun kuvat tanssivat hänen silmiensä edessä: ihmisiä
juoksee ulos asunnoistaan, syövät lunta, piehtaroivat, ulisevat,
kuolevat ja jäätyvät. Tuolla kaksi mielipuolta kuristavat toisiaan,
korisevat ja heittävät henkensä. Täällä mies syleilee naista hangessa,
myrskyn ulvoessa — he käpristyvät yhteen ja heittävät henkensä
syleilyasennossa. Tuolla taasen kaksi naista paloittelevat lapsen
ruumista syödäkseen, riitaantuvat ja juoksevat myrskyn helmaan,
hautautuen sinne. — — — Ja niin edespäin — loputtomasti. — — —
Urja kulkee nelinkontin rappuja ylös. Hänen jäsenensä nytkähtelevät,
silmät verestävät ja kädet ovat nyrkissä. Kapitolio on autio ja tyhjä.
— Tarja, sähisee Urja. Missä on Tarja?
Myrsky vastaa jylinällä ja omegametalli valittaa.
— Tarja! Pian, pian, pian — — —!
Meteori vonkuu ja räiskähtää vastaukseksi.
Urja laahustaa seuraavaan kerrokseen, istuu rapuilla ja huutelee
Tarjaa. Vihdoin tulee hän pieneen suojamaan.
Siellä makasi Tarja permannolla. Hän oli nähtävästi retkahtanut
siihen tuolilta. Hänen ruumiinsa tempoi ja nytkähteli kuin
suonenvedossa. Urja ryömi hänen luoksensa, otti hänen päänsä
syliinsä ja soudatti häntä valittaen. Myrskyn tukehduttava ja ellottava
paine tunki tännekin. Kapitolio huojui ja rätisi ja omegametalli piti
helvetillistä melua. Meteori osui kattoon. Se puhkasi katon ja toisen

39. seinän sekä humahti lumeen. Valoputket irtaantuivat huoneissa ja
putoilivat paukkuen ja rätisten alas.
— Loppuu, loppuu, kaikki loppuu, hyrisi Urja ja keinutti lattialla
ruumistansa, sylissänsä Tarjan pää. — — — Kun tulisi pian kuolema,
kun tulisi, ja tämä loppuisi pian, hän lauloi. Tarja ystävä, kaikki ovat
kuolleet, kaikki, kaikki, kaikki — —. Huh, miten tukahduttaa! Tarja
ystävä, kuuletko minua enää? Nouse, lähtekäämme, täällä tukehtuu!
Tarja antoi ylen ja liikutteli jäseniään. Hän käänsi päätänsä ja
katsoi Urjaan, silmät älyttöminä, kasvot vääristyneinä. — — — Mutta
sitte oli kuin hän olisi tuntenut Urjan, silmiin ilmestyi syvyyttä —
niistä leimahti väläys, joka värisytti Urjaa. Hän kiljahti ja työnsi
Tarjan kauas. Tämä kitisi naurua, ryömi takaisin ja ryhtyi
tavoittamaan Urjalle väkivaltaa. Urja laahasi pakoon, Tarja ryömi
jäljessä. Ja näin jatkui kahden sammumistaan lepattavan elonliekin
järjetöntä vaellusta Kapitolion autioissa suojissa. — — — Joskus oli
Tarja saada Urjan kiinni. Hänen silmissään paloi mielipuolen himo ja
suusta kähisi nauruntapaista. Urja ponnisteli jälleen ja pääsi pakoon.
— — — Myrsky mylvi heidän ympärillänsä, lumi ja rakeet hakkasivat
Kapitoliota — ja siellä sisällä taisteli nainen mielettömän miehen
kanssa. — — — Vihdoin sattui Urjan käsiin pudonnut valoputki. Hän
odotti Tarjaa, päästi hänet luoksensa ja iski kaikin voimin häntä
päähän. Hän lyyhähti lattialle ja jäi siihen. Urja ei uskaltanut eikä
jaksanut ottaa selvää oliko hän kuollut.

40. — — — Urja istuu lattialla, istuu istumistaan. Myrsky ulvoo ja
omegametalli valittaa. Myrsky lakkaa ja yhä vain hän istuu. Hän on
painunut kasaan, kuin olisi pää liian raskas. Aivoissa vilisevät kuvat
sekaisin, sekaisin. Niitä tulee ja menee, syttyy ja sammuu. Ajatuksen
pätkä kutoutuu, mutta aivan äkkiä räiskähtää poikki, uusi kuva
ryntää esiin. Ei, hän ei jaksa saada niitä järjestykseen — — —.
Vihdoin nousee Urja ravakasti, kuin olisi häntä huimannut,
katselee ympärilleen, kuin vasta olisi elämään tullut. Päässä ei tunnu
olevan mitään elollista; se on täynnä kuollutta massaa. Kuvien vilinä
on tauonnut, silloin tällöin välähtää vain kaukaisen valoilmiön
tapainen aistimus ja siihen yhtyy himmeä tietoisuus siitä, että sen
mukana pitäisi tulla jonkun ennen saadun näkemyksen, mutta joku
ellottava tunne estää sen tulemasta, joten kaikki jää tuollaiseksi
valoilmiöiden tapaiseksi sävähtelyksi, joita joka kerta säikähtää.
Hän kuuntelee jotain, nauraa ja puhelee:
— Se itkee. Turja, se itkee. — — Lapsi parka. Siellä on kylmä,
siellä ylhäällä. Mennään. Älä itke, äiti tulee, äiti tulee. — — —
Hän alkaa nousta kuutiomajaan ja nauraa hiljaa itseksensä,
säpsähtää, katsoo kauhistuneena ympärilleen ja nauraa sitte taas
hiljaa itseksensä — — —.
Ellipsoidi valittaa autiossa maassa, jäätikköilvekset kiertelevät
asuntoja ja kiljuvat, ilmakehässä tanssivat meteorit ja tähdet
kiertävät Avaruutta, toisia syttyy ja toisia sammuu.
Viikatemies marssii jo kaukana jäätiköllä.

41. XIII luku. Ratkaisu.
Kun lämmin vuoden aika alkoi olla lopussa ja ensimmäisiä
myrskyjä saattoi odottaa milloin hyvänsä, tuli Sorja eräänä päivänä
Turjan luo ja lausui:
— En tiedä, millainen on hyökkäyssuuunitelmanne. Mutta olipa se
millainen tahansa — minä tarjoan siihen ratkaisevan lisän.
Turja tarkasteli kylmästi tuota naista, joka tuli utelemaan häneltä
hyökkäyssuunnitelmaa. Mutta Sorjan katse ja koko olemus oli selkeä
ja tyyni kuin kirkas vesipisara. Hän puhui asiansa aivan luonnollisella
vapaasti helisevällä äänellänsä. Ja rauhallisesti hän odotti vastausta,
pyöritellen hiljalleen uumiltansa riippuvaa koristetta.
Turja kääntyi katsomaan ulos ja ärähti uhkaavalla äänellä:
— Kuka on sanonut, että me aiomme hyökätä?
— Ei kukaan. Näenhän minä tuon.
— Mistä pirusta!
— Voi hyvänen aika! Kymmenestä, kahdestakymmenestä seikasta.
— Antakaa kuulua!
Sorja silmäili Turjaa vakavasti. Hän laski kätensä Turjan pöydän
kulmalle, naputteli pöytää ja sanat tulivat nyt hiukan
kimmoisempina.
— Ensiksikin: Turja Borealian päällikkö ei jätä taistelua, jolla kansa
pelastetaan kuolemasta — hän ei ole siitä aineesta — — —. Toiseksi:

42. Turja Borealian päällikkö on ollut rauhaton ja kärsimätön tässä
toimettomuudessa. Nyt hän on rauhallinen. — Siis on ratkaisu tehty.
Ja mitään muuta ratkaisua ei ole kuin hyökkäys. Kolmanneksi: Karma
vihaa minua entistä enemmän. Hän ei puhu kenellekään sanaakaan
minun läsnäollessani. Hän pelkää, että minä saan hänen sanoistaan
kokoon jotakin ja ilmaisen viholliselle. — Muuta ei sillä tavalla
peljätä, kuin hyökkäyssuunnitelmaa. Neljänneksi: Jorma on kovin
hyvällä tuulella. Hän on aina hyvällä tuulella, kun hän tietää
pääsevänsä hyökkäämään. Viidenneksi: Siirrettäviä akkumulaattoreja
ladataan. Kuudenneksi: Laivastoon liitetään kuljetusaluksia.
Seitsemänneksi —
— Riittää, riittää. Näen että kuljette täällä silmät auki — ehkä
liiankin auki.
Sorja kimmahti pystyyn:
— Sekö on Turjan vastaus minun tarjoukseeni?
— Istukaahan nyt. Teiskaroitte aina kovin tulisesti.
— Minä voin kärsiä sen, että joku Karma, Taitsa tai Jorma — tai
joku Sonja epäilee minua petturiksi. Mutta Turjalta en voi sietää
samaa kohtelua.
— Miksi ette?
— Miksikö — — —?
Hän hämmentyi hieman.
— Siksipä vain — että hän on Turja. No, ellette ymmärrä niin — —
—

43. — Istukaahan. Te tarjositte hyökkäyssuunnitelmaamme lisää —
oikeinpa ratkaisevaa.
— Niin tarjosin. Mutta se tarjous kestää vain tähän iltaan ja vain
siinä tapauksessa, että Turja ei epäile minua petturiksi.
— Haluaisin kuulla sen lisän.
— Ja minä haluaisin kuulla, suostutaanko ehtooni.
— Ehtoonne?
— Niin, että Turja ei epäile minua.
— Minun täytyy siis sanoa, etten epäile. Niinkö?
— Enemmän. Se ei riitä.
— Minun sanani ei siis riitä. Sepä kummallista.
— Ajatelkaa, että minä en olisi vaatinut mitään ehtoja, ellei minua
olisi loukattu. Mutta nyt minä vaadin hyvitystä, eikä vain sanoja.
Turja synkkeni taas:
— Puhukaa!
— Minä tahdon tietää, millainen on se suunnitelma, johon
lupaamani lisän annan. Se ei asian vuoksi olisi ollenkaan tarpeellista,
sillä minä tiedän, että minun suunnitelmani on parempi. Mutta minä
vaadin luottamusta.
Turja tarkasteli taas edessänsä seisovaa naista tuokion. Hän mietti
mitä hän vaarantaisi, jos panisi tuon naisen koetukselle. Avaruuden

44. nimessä, hän tutkii mitä tuo tyttö tietää. Sen hän tekee.
— No hyvä, pamautti Turja nousten kävelemään. Me heitämme
laivoilla joukkoja rannikolle vihollisen taakse pohjoiseen ja etelään ja
otamme rintaman sakarat pihteihin. Joko riittää?
— Ei. Siinä ei ole vielä kaikki.
— No hyvä. Kolmas joukko lähetetään kauas etelään ja kiertää
valtatielle ja sieltä keskustan taakse. Jollei tämä riitä, niin astukaa
ulos.
— Juuri tähän saakka tahdoin päästä, se riittää mainiosti. Minä
voisin vielä kysyä milloin suunnitelma toteutetaan, mutta minä en ole
ahne; jätetään se. Ja kun minä voin liittää omasta päästäni
alkurenkaan, Ekvatorian laivaston hävittämisen, jonka päällikkö
suvaitsi jättää pois, niin olkoon kauppamme kuitti.
— No. Ja entä sitte?
— Nyt minä kysyn: entäpä jos Ekvatoria vetää sakarat meren
rannalta pois, iskee keskustaan ja murtaa puolustuslinjan sillä aikaa
kuin joukot ovat aluksissa?
— Niin, tosiaan, hymyili Turja.
— Ja eikö sen etelään menevän joukon matka ole kovin pitkä?
— Pitkä. Mikäpä muu.
— Minä näen, että ette ole sanonut minulle kaikkea.
Turja kävi vakavaksi.

45. — Mutta minä alennan vaatimuksestani kaiken sen sanomattoman
pois, olipa se mitä hyvänsä. Ja esitän lisäni. Minusta on koko tuo
suunnitelma huono.
— Huono?
— Hirveän huono.
— Siinäkö Teidän "lisänne"?
— Ei. Minä sanon, että nyt on hyökättävä suoraan rintamapussin
pohjaan, puhkaistava se ja sitte käännyttävä oikealle ja vasemmalle
ja lyötävä siivet.
Turja mittasi askelin kiivaasti suojamaa ja vilkaisi kulmainsa alta
julmasti tuon tuostakin Sorjaan.
— Perhanan nainen, murisi hän itseksensä.
— Ahaa, nauroi Sorja, minä huomaan, että minä olenkin esittänyt
Teille oman suunnitelmanne! Mutta nyt minä annan siihen sen
ratkaisevan lisän: Minä takaan yönä, joka seuraa huomista päivää,
aivan vapaan pääsyn rintaman puhki pussin pohjasta. Ja minä
takaan, että ei synny mitään hälinää, ennenkuin Borealian joukot
ovat Ekvatorian sivustajoukkojen takana. Tämän minä takaan, jos
minun sallitaan huomenna puikahtaa vihollisen puolelle eikä siis
epäillä minua petturiksi.
Turja mietti ja ihmetteli tätä takausta — ja mietti taasen. Mutta
sitte hän teki päätöksen:
— Sanoitte, että tarjous kestää iltaan.

46. — Niin.
— Hyvä. Minä vastaan ennen iltaa.
Sorja poistui — ja hetken kuluttua tuli Sonja Turjan kutsusta.
— Neiti Sonja! Nyt haluaisivat aivoni hiukan keskustelun kylpyä.
— Vahinko, että minäkin tulen kohta yhtä vakavaksi kuin
jöröimmät kansastanne. Minä osasin ennen olla hauska, mutta nyt
minua vaivaavat — ajatukset. Olen käynyt sairaaloissanne, olen
opetellut kieltänne ja saanut uusia ajatuksia. Olen unohtanut kevyen
keskustelun taidon.
— Vakavat keskustelut ovatkin parempia.
— Ei, ei. Ihan varmaan Teidän aivonne kaipaisivat joskus taitavata
lempeätä tuudittelijaa, joka houkuttelisi ne joskus lepoon,
virkistävään ilmanoloon, joka puhkaisisi Teidän panssaripintanne
hyväntuulen ja välittömän keskustelun laukauksilla.
— Ehkä olette oikeassa. Mutta tällä kertaa tahtoisin keskustella
vakavasti.
— Se tekee taas erittäin hyvää minulle, vakavuus nimittäin.
Minun elämäni on ollut liian keveätä ja Teidän liian raskasta.
— Sanokaa minulle, Sonja hyvä, kuka on tämä Sorja?
Sonja hätkähti. Nähtävästi häneen koski kipeästi.
Tarja huomasi tämän.
— Kenties satutin arkaan kohtaan — — —.

47. — Ei mitään, ei se mitään.
— Mutta minulle olisi hyvin tärkeätä tuntea hänen entisyytensä.
Seikka on semmoinen — — — Turja mietti.
Sonja hengitti kiihkeästi ja odotti jatkoa.
— Seikka on semmoinen, että hän on antanut erään lupauksen ja
tahtoisin tietää onko hänellä edellytyksiä täyttää se.
Sonja ilostui. Se oli siis vain sellaista.
— Minä sanon kaikki mitä tiedän. Myönnän, että minulla voi olla
taipumusta puhumaan pahaa hänestä. Mutta en ole erittäin taitava
parjaamaan. — Hänen tarinansa on kummallinen. — — — Hän on
Ekvatorian ylhäisimpiä naisia. Hän on Ekvatorian päällikön tytär.
Hänellä oli tavaton suosio kansan keskuudessa, hän kun ei ollut
niinkuin me muut Ekvatorian naiset. Hän matkusti maan äärestä
toiseen, puhutteli orjia ja kaikkia kansoja, hän vaati muutosta
Ekvatorian oloihin. Hän on ollut nuoresta tytöstä alkaen hirvittävän
tarmokas ja myöskin häikäilemätön. Kansat suosivat häntä niin, että
me pelkäsimme häntä. Ellei hän olisi ollut päällikön tytär, olisi
teloittaja hänet perinyt, sillä häntä pidettiin kapinallisena.
Mutta sitte tapahtui selkkaus, jossa hänen vihansa kohdistui
minuun — — — ehkäpä syystä — — —.
— Jättäkäämme se. Mutta tiedättekö oliko hänellä suosijoita
myöskin sotajoukossa?
— Oli, siksipä juuri häntä niin kovin peljättiin. Hänen isäänsä
vaadittiin karkoittamaan hänet metsiin. Ja sitte hän hävisikin noiden
selkkausten jälkeen. Eikä hänestä sen perästä kuultu.

48. — Tämä riittääkin minulle. Olen kiitollinen Teille tästä "aivojen
kylvystä".
Illalla annettiin Sorjalle vastaus.
Ja koko yö ja seuraava päivä varustettiin joukkoja matkalle.
— — — Oli tuulinen yö. Ilmakehässä kiitivät synkät pilvet monessa
kerroksessa edestakaisin. Vain silloin tällöin vilahti näkyviin
korkeammissa ilmakehän osissa läimehtivät äänettömät salamat ja
joku yksinäinen tähti. Tuuli toi mukanaan taistelukentiltä silloin
tällöin tukehduttavan ja kuvottavan mätänevien ruumiiden hajun ja
sen lisäksi oli ilma muutenkin kuivia tomumassoja täynnä, niin että
tuntui kuin ei siinä olisi ollut ollenkaan happea.
Borealia oli pimeä. Ainoastaan sairassuojamissa oli siellä täällä
valoja ja jos joutui niitä lähelle, kuuli sieltä liikettä ja jonkun
valittavan äänen. Tässä tukehduttavassa pimeässä yössä liikkui
varjoja. Joukkoja kerääntyi teille ja veturit hyrisivät hiljaa, kuului
tyyntä tasaista puhelua, käskyjä, kysymyksiä ja vastauksia.
Kapitoliokin oli pimeä, ainoastaan ellipsoidi hohti katolla. Mutta jos
tarkkaan katsoi sen suojamiin jotain valoisampaa taivaan kohtaa
taustana käyttäen, niin näki sielläkin varjojen liikkuvan, näki
tarkattavan ulos, näki käytettävän koneistoja, näki soitettavan
koskettimia.
— — — Turja istui veturissa läntisessä metsässä. Lähellä liikahteli
silloin tällöin joku varjo ja kaukaa tieltä kuului, kun tuuli sen salli,
lukemattomien veturien hiljainen hurina ja askelten tahti. Kun metsä
taas yltyi kohisemaan ja puut kumarrellessaan kahisivat toisiinsa, ei
kuulunut muuta kuin tahdikas naukuva ja nariseva ääni, joka lähti

49. siitä, että kaksi toisiinsa takertunutta puuta hankasi yhteen tuulen
käsissä kumarrellessaan.
Turja koetti tähystellä pitkin tietä länteen päin ja alkoi käydä
kärsimättömäksi. Mutta pian tuikahti tiellä pieni punainen tuli. Turjan
lyhdystä tuikahti samanlainen vastaan. Hetken perästä vaihdettiin
siellä muutaman askeleen päässä pari sanaa ja samassa seisoikin
Turjan vierellä varjo, jonka piirteet hän tunsi pimeässäkin. Hän päästi
himmeätä valoa lyhdystänsä ja silmäsi tulijan kasvoihin. Ne hohtivat
ja säteilivät reippaan kulun jäljeltä terveyttä ja voimaa ja silmät
paloivat suurina ja hymyilevinä. Hänellä oli taas aivan sama
metsästäjän puku, kuin silloinkin, kun Turja hänet vangitsi lännessä
meren rannikolla.
— Myöhästyin pienen hetken, puheli Sorja. Se on tämän pimeyden
syy.
Minun täytyi kulkea varovasti, etten eksyisi oikeasta suunnasta.
— Me tulimme puolestamme hiukan liian aikaisin. Mutta meillä
olikin selvä tie kuljettavana. Kohta ovat etujoukot täällä. Onko tie
auki?
— On. Kaikki on niinkuin olla pitää. Koko tämä läntinen metsä on
tyhjä ihmisen suvusta. Ja voin ilmoittaa tarkalleen joukkojen
sijoituksen sivustoilla.
Ensimmäiset joukot saapuivat kohdalle ja eteneminen alkoi.
Edellä kulkevan tiedustelujoukon päällikkönä oli Karma ja hän oli
saanut ohjeen pitää silmät auki joka puolella. Ja hän saikin tietoja
alituisesti oikealta ja vasemmalta ja edestä — mutta hänen täytyi

50. tunnustaa aina jonkun ajan kuluttua Turjalle, että metsä oli tosiaan
tyhjä.
Sorja istui Turjan veturissa ja antoi tietoja ja ohjeita teistä, matkan
pituudesta, vihollisen joukkojen sijoituksesta j.m.s. Ja Turjan täytyi
tunnustaa, että hänen käyttäytymisensä oli kaunista, miellyttävää ja
mielenkiintoista. Ei ainoatakaan kerskailun tai kiitoksen etsinnän
piirrettä, ei merkkiäkään siitä, että hän haluaisi huomauttaa
ansioistaan tai edes liialla innostuksella tai paisuttelulla tyrkyttäisi
apuansa ja — itseänsä. Hän istui pimennossa näyttelemättä liikoja
sen enempää ruumistansa kuin tietojansakaan. Hän antoi
yksinkertaisesti juuri ne tiedot, mitä tarvittiin ja puheli sitte
kaikennäköisistä pikkuhavainnoista matkalla — tai oli vaiti.
Jo yön pimeydessä syttyivät ensimmäiset taistelut. Borealian
joukot käyttivät hyväkseen pimeässä kiiluvia tähtäimiään ja tuottivat
vihollisille suurta tuhoa.
Vasta seuraavana päivänä alkoivat päärynnistykset. Ekvatorialla oli
vielä suunnattomasti joukkoja niemimaalla, mutta vähitellen
huomattiin, että suuri osa niistä oli kapinallisia ja pysyi
toimettomana.
— — — Ja toisena päivänä hajosivat vihdoin rintaman sivustoilla
vielä toimivat vihollisjoukot hurjaan pakoon. Laumat vyöryivät
etelään sekasortoisina ja kurittomina. Ne eivät enää totelleet
päälliköltänsä, vaan alkoivat heitä surmata. Kaikesta päättäen oli nyt
tapahtunut lopullinen ratkaisu ja Borealia oli vapaa.
Osa Borealian joukoista palasi kotiin, osa jäi puhdistamaan
taistelutantereita ja kaiken varalta jatkamaan vielä vartiointia.

51. Siitä päivästä jona Borealian joukot palasivat kotiin, muodostui
valtava juhlapäivä. Työt seisautettiin. Tiet, asunnot, tehtaat, voima-
asemat koristettiin kukilla ja lehvillä. Talojen katoilla säihkyivät eri
väriset liekit ja radiosäteet. Ne lensivät eri suuntiin, muodostaen
viuhkoja ja kiehkuroita. Tämä oli ensimmäinen riemullinen kasvien,
lehvien, kukkien juhla sitte menneiden aikojen, jolloin Vanhassa
Borealiassa vielä tuuli humisi puissa ja hyväili kukkia. Se oli sen
vuoksi uuden maan ja uuden elämän juhla yhtä paljon kuin voiton ja
pelastuksen juhla. Kun suuri radiosäde vongahti ilmaan läntisistä
metsistä, tulvasi kotona oleva kansa teille ja katoille. Se kantoi
puvussansa kirkkaita värejä, sen silmät säteilivät ja hymy loisti
jokaisen kasvoilla. Meluamatta, hiljakseen parveili se teillä ja katoilla
ja katseli pelastettua maatansa ja odotteli eri suunnilta palaavia
taistelijoita. Kävi vieno tuuli. Meren lahti sädehti ja kimalteli auringon
valoa. Siellä seisoivat kaikki alukset kuvioissa ja suitsuttivat ilmaan
erivärisiä liekkejä.
Samalla aikaa lähenivät joukot lännestä, pohjoisesta ja etelästä.
Ne lauloivat taistelumarssia, yksinkertaista ja jykevää. Kaikki joukot
teillä ja katoilla yhtyivät siihen ja yhtäkkiä kajahtaa suuresta
ellipsoidista Kapitolion katolta pauhaavia sointuja, marssin sointuja
marssin tahdissa. Joka säkeistön lopussa jymähtää kymmenen
suurta rautaputkea eri puolilla Borealiaa.
Joukot vyöryvät Kapitoliota kohti. Ne liikkuvat tyynesti tahdissa ja
järjestyksessä. On kuin jokin yhteinen hermosto hallitsisi koko tätä
kansanpaljoutta — niin luontevasti ja järjestyksessä sen liikkeet
käyvät.
Kapitoliossa on Turja esikuntineen ja myöskin Sorja ja Sonja ovat
saaneet luvan tulla sinne.

52. Sonja katselee ja kuuntelee syvään hengittäen ja silmät loistaen
vakavan kansan syvää ja juhlallista iloa. Hän oli ollut sadoissa,
tuhansissa tilaisuuksissa, joissa olisi ollut tarkoitus olla iloinen. Mutta
kertaakaan ei ilo ollut temmannut häntä näin ehdottomasti
mukaansa. Tuo aaltoileva jymisevä tahti oli kuin sisäisen voiman
paisuilemista, niinkuin olisi meri aaltoillut ja soudatellut häntä
kirkkaissa hurmaavissa avaruuksissa. Marssin aallot löivät hänen
läpitsensä kiireestä kantapäähän ja värisyttivät häntä ja hänelle
nousivat kyyneleet silmiin. — Ah, iloa, iloa oli hän etsinyt. Mutta
koskaan hän ei ollut käsittänyt, mistä ilo syntyy. Nyt hän sen tietää,
voi, nyt hän sen tietää. Ilo on sisäisen voiman ihanaa maininkia
suuren työn jäleltä. Ei ole mitään iloa ilman ponnistusta. Lepäävä
energia ei koskaan joudu tällaiseen aaltoiluun.
Sorja ei näyttänyt kuulevan eikä näkevän iloa ja juhlaa. Hän käveli
eräässä suojamassa hiljaisin, pehmoisin liikkein edestakaisin, pyöritti
vyönsä koristetta ja mietti. Kerran hän aikoi puhutella Turjaa, mutta
muutti sitte mieltä, vetäytyi syrjään ja katosi pian.
Turja näki Sonjan avomielisen ja herkän ihastuksen ja haki
katseillaan Sorjaa, nähdäkseen, mitä hän piti juhlasta, mutta ei
keksinyt häntä enää missään. Sonjan ihastus miellytti Turjaa. He
tulivat lähemmäksi toisiaan seistessään tässä saman tunnelman
lumoissa. He vaihtoivat muutamia sanoja ja tunsivat niiden tulevan
molemmin puolin herkästä, ystävällisestä mielestä. Ne olivat kuin
lämmin luottava kädenlyönti.
Tuhansia ja taas tuhansia kokoontui Kapitolion edustalle suurelle
aukeamalle. Sotajoukkoja seisoi sivustoilla ja keskustassa. Kansa
kiitteli taistelijoita ja kukitti heitä.
Tultiin ilmoittamaan, että halutaan kiittää myöskin Turjaa.

53. — Jopa nyt jotain, ihmetteli Turja. Kansani alkaa hassutella.
Hän astui kuitenkin aukeaman puoleiselle maasta koholla olevalle
ulkonemalle. Muuan mies heitettiin aukeamalla olevan veturin
katolle.
Hän katsoi vihaisesti heittäjiinsä ja huusi sitte:
— Täällä nämä pojat vaativat, että on sanottava Turjalle: kiitos! ja
että me luotamme häneen kuin luonnonlakiin. Minä sanoin, että
tietäähän hän sen piru vie ilmankin. Mutta ne nakkasivat vain minut
tänne. — Toimittakaapa minut nyt sukkelaan alas täältä, virkkoi hän
sitte ympärillänsä seisoville.
— Meidän on kiitettävä kaikkia tai ei ketään, huusi Turja vastaan.
Vain kaikkien kansamme jäsenten yhteen kootulla voimalla me
voitimme.
Mutta joukossamme on ollut yksi henkilö, joka ei kuulu kansaamme,
ja
hän teki kuitenkin ratkaisevia tekoja hyväksemme. Monet hänet
tuntevat
— Sorjan. Häntä teidän on syytä kiittää.
— Missä on Sorja? huudettiin.
Turja haeskeli häntä taasen katseillaan, vaan ei löytänyt. Mutta
sitte kuului hänen äänensä erään sivurakennuksen ulkonemalta.
— Täällä minä olen. Mutta minä en tyydy kiitokseen. Pyydän
paljon enempää. Minä pyydän vastapalveluksia. Olin juuri astumassa
tuolle tielle, joka vie etelään, kun kuulin nimeäni huudettavan. Olin

54. lähdössä maastanne pois. Ja minä lähdenkin heti, kun olen tässä
sanottavani sanonut. Minä menen Ekvatoriaan.
Tiedättekö, mitä tapahtuu parhaillaan Ekvatoriassa? — Siellä
ryöstetään, murhataan, hävitetään. Siellä riehuu mielipuolia
joukkoja, raakalaisia, asumuksia palaa, kasvitarhoja hävitetään,
kaikki kiehuu ja kuohuu. Kas, siellä on lauennut vuosisatoja kestänyt
jännitys. Salama on iskenyt ja myrsky lentää yli koko maan, ympäri
maapallon. Nyt siellä tarvitaan jokainen järjellisen voiman pisara.
Pitäisi vangita myrsky ja salama ja päästää päivä paistamaan
onnettomille Ekvatorian kansoille. Mutta siitä maasta ei löydy niin
paljoa järkevää voimaa, että tämä tehtävä voitaisiin suorittaa. Minä
pyydän, että Borealian kansa ja ennenkaikkea sen suuri päällikkö
ottaisi tehtäväksensä Ekvatoriassa riehuvan myrskyn hillitsemisen ja
sen onnettomien kansojen elämän järjestämisen. Minä tiedän, että
päällikkö lähtee nyt pohjoiseen ja että häntä ei voi mahtavinkaan
voima enää tältä matkalta pidättää. Mutta minä lähden itse nyt heti
etelään. Minä voin tehdä jotain siellä, mutta en läheskään kaikkea.
Minä pyydän urheita miehiä tulemaan jälessäni — minä en voi enää
olla täällä hetkeäkään — minä pyydän Borealian päällikköä tulemaan
heti kun hän on palannut pohjoisesta. Taistelu on suloista, kun on
hiukankin menestymisen mahdollisuuksia. Hyvästi!
Ja hän katosi.
Kansan keskuudessa syntyi kohinaa ja liikettä.
Sonja istui kalpeana eräässä suojamassa, nousi kävelemään ja
istuutui taasen.
— Se on siis tapahtunut, se on nyt siis tullut! Pitihän minun se
arvata. Tällaisen tappion jälkeen!

55. Hän näki Taitsan ja viittasi hänet luokseen:
— No nyt olette saavuttanut päämääränne. Järjettömät eläimet
hävittävät Ekvatoriaa ja kaiketi koko minun kansani tuhotaan. Tästä
tulee oikein raakuuden riemukulku. Huh! Minä olen aina peljännyt ja
inhonnut orjien likaista laumaa ja odottanut siltä turmiota. Onko
tämä teistä nyt oikein?
— Tämä on se, minkä tuloa Teidän kansanne valmisti vuosisadat,
vastasi
Taitsa.
Ja he iskivät yhteen tuimilla sanoilla ja erosivat vihassa.
Kun he tapasivat uudestaan, laski Sonja sovittavaa leikkiä ja Taitsa
purki hänelle koko nuoruudenaikaisen aatemaailmansa. Vanhat
kuvat, vanhat käänteet ja vanha tuttu innostuskin palasi taas, kun
hän esitti Sonjalle; mitä äärimmäistä kurjuutta kansat kärsivät, mitä
irstaista elämää eli vallasluokka, mikä kuilu oli orjien ja valtiaiden
välillä ja millaisen jännityksen siinä täytyi syntyä.
Lisäksi oli nyt tullut vielä kaikki se, mitä viime aikoina oli
tapahtunut. Borealian kansan kohtelu ja se äärimmäisen
vastakohtainen kuva, mikä oli löydettävissä Borealian kansan
yhteiskunnasta.
Sonja kuunteli hämmästellen itseksensä sitä uutta näköalaa, mikä
hänelle täten avautui. Lopuksi hän tunnusti, ettei hän pysty näistä
asioista keskustelemaan, hän ei ole ikänänsä niille uhrannut
pienintäkään ajatuksen murua. Mutta nyt hän tahtoi toimia jotain! Ei
mitään sankarillista, ei mitään — näin! Ja hän matki Sorjan asentoja.
Mutta jotain joka soveltuisi hänen luonteelleen.

56. He sopivat lopulta, että Taitsa lähtee Sorjan mukaan seuraamaan
asiain kehitystä Ekvatoriassa ja Sonja toimii Borealiassa hankkien
apua heille Ekvatoriaan niin paljon kuin voi.
— — — Turja valmisti kuumeisella kiihkolla retkikuntaa pohjoiseen.
Parhaillaan riehuivat siellä myrskyt ja hän tahtoi saapua sinne heti
niiden lakattua. — Mutta valmistukset veivät kuin veivätkin useita
päiviä. Oli otettava mukaan kaikki varusteet kansan kuljettamiseksi
sieltä etelään. Tosin ei Turma ole lähettänyt sieltä mitään viestiä,
mutta Turja on vakuutettu, että kansan on nyt aika lähteä sieltä.
Näinä kuumeisina päivinä alkoi hänen luoksensa saapua
Ekvatoriasta viestejä toinen toistaan kummallisempia.
Eräänä päivänä löntysteli eteläistä tietä yksikseen puheleva
miehen kuvatus, joka pyysi puhutella Borealian päällikköä. Hän istui
Turjan suojamassa permannolla jalat ristissä allansa ja puhua papatti
ihmeellisestä opista, jonka mukaan Ekvatorian olot olisi järjestettävä.
Hän oli kuullut Borealian yksimielisestä yhteiskunnasta ja kansan
urhoollisuudesta ja hän oli tahtonut vaarojen uhallakin tulla sen
suuren päällikön puheille, jonka käsissä nyt on Ekvatorian kohtalo,
jotta he kaksi yhdessä voisivat tehdä Ekvatorian yhteiskunnasta yhtä
hyvän kuin on Borealian yhteiskunta. Hän oli vuosikymmenien
kuluessa suurella vaivalla ajatellut kokoon tämän järjestelmän ja tuli
nyt tarjoamaan sitä toteutettavaksi.
Turjaa huvitti tämä ilmiö ja hän kysyi:
— Kuinka tämä järjestelmänne voitaisiin sitte toteuttaa?
— Se on yksinkertaisesti ja helposti toteutettavissa. Jos annetaan
Ekvatorian kerjäläisille valta, niin he panevat sen toimeen. Heistä

57. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com