Business Essentials Canadian 7th Edition Ebert Test Bank

nhenejeohn 14 views 56 slides Mar 29, 2025
Slide 1
Slide 1 of 56
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31
Slide 32
32
Slide 33
33
Slide 34
34
Slide 35
35
Slide 36
36
Slide 37
37
Slide 38
38
Slide 39
39
Slide 40
40
Slide 41
41
Slide 42
42
Slide 43
43
Slide 44
44
Slide 45
45
Slide 46
46
Slide 47
47
Slide 48
48
Slide 49
49
Slide 50
50
Slide 51
51
Slide 52
52
Slide 53
53
Slide 54
54
Slide 55
55
Slide 56
56

About This Presentation

Business Essentials Canadian 7th Edition Ebert Test Bank
Business Essentials Canadian 7th Edition Ebert Test Bank
Business Essentials Canadian 7th Edition Ebert Test Bank


Slide Content

Business Essentials Canadian 7th Edition Ebert
Test Bank pdf download
https://testbankfan.com/product/business-essentials-canadian-7th-
edition-ebert-test-bank/

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankfan.com
to discover even more!
Business Essentials Canadian 7th Edition Ebert
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/business-essentials-canadian-7th-
edition-ebert-solutions-manual/
Business Essentials Canadian 8th Edition Ebert Test
Bank
https://testbankfan.com/product/business-essentials-canadian-8th-
edition-ebert-test-bank/
Business Essentials Canadian 8th Edition Ebert
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/business-essentials-canadian-8th-
edition-ebert-solutions-manual/
Detecting Accounting Fraud Analysis and Ethics 1st
Edition Jackson Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/detecting-accounting-fraud-
analysis-and-ethics-1st-edition-jackson-solutions-manual/

Precalculus Concepts Through Functions A Unit Circle
Approach to Trigonometry 3rd Edition Sullivan Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/precalculus-concepts-through-
functions-a-unit-circle-approach-to-trigonometry-3rd-edition-
sullivan-solutions-manual/
HTML5 and CSS3 Illustrated Complete 2nd Edition Vodnik
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/html5-and-css3-illustrated-
complete-2nd-edition-vodnik-solutions-manual/
Introduction to Information Systems 2nd Edition
Patricia Wallace Test Bank
https://testbankfan.com/product/introduction-to-information-
systems-2nd-edition-patricia-wallace-test-bank/
Law for Business 12th Edition Barnes Test Bank
https://testbankfan.com/product/law-for-business-12th-edition-
barnes-test-bank/
Human Resource Management 11th Edition Rue Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/human-resource-management-11th-
edition-rue-solutions-manual/

General Chemistry The Essential Concepts 7th Edition
Chang Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/general-chemistry-the-essential-
concepts-7th-edition-chang-solutions-manual/

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
1
Chapter 08: Managing Human Resources and Labour Relations
Chapter 08 Multiple Choice Questions
1. ________ is the set of organizational activities directed at attracting, developing, and maintaining an effective
workforce.
Production management
Operations management
Developing a mission statement
Human resource management
Financial management
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-01
Page-Reference: 167
Skill: Knowledge
Objective: 8.1
Answer: Human resource management
2. Which of the following is considered the starting point of effective human resource management?
Advertising
Financing
Human resource planning
External staffing
Recruitment
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-02
Page-Reference: 167
Skill: Knowledge
Objective: 8.1
Answer: Human resource planning
3. Cindy Stevens is observing and interviewing several database administrators to determine the duties and
responsibilities associated with their job, as well as the knowledge, skills, and abilities that someone must have
to perform the job. Cindy is performing the HR function of
job analysis.
advertising.
promotion.
training.
staffing.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-03
Page-Reference: 167
Skill: Comprehension
Objective: 8.1
Answer: job analysis.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
2
4. Cindy Stevens has developed a document that identifies the duties and responsibilities of a database
administrator. This document is referred to as a
recruitment effort.
job quantification.
job description.
job advertisement.
job specification.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-04
Page-Reference: 167
Skill: Comprehension
Objective: 8.1
Answer: job description.
5. Cindy Stevens has identified the knowledge, skills, and abilities necessary for a database administrator in her
organization. She will record this information in a(n)
advertising budget.
employee analysis.
job specification.
staffing survey.
on-the-job training agreement.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-05
Page-Reference: 167
Skill: Comprehension
Objective: 8.1
Answer: job specification.
6. June has been given the responsibility of doing a job analysis, but she isn't sure what it means, so she asks
you. You say that it is
a written statement which outlines the duties, tasks, and relationship with other positions in the organization.
an attempt to generate large numbers of qualified applicants.
the specific method by which the firm will attempt to reach its objectives.
the detailed study of the specific duties required for a particular job and human qualities required to perform that job.
an analysis of the characteristics of individuals who currently hold jobs with the firm.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-06
Page-Reference: 167
Skill: Comprehension
Objective: 8.1
Answer: the detailed study of the specific duties required for a particular job and human qualities required to perform that
job.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
3
7. Joe manages 15 workers on a production line. He has asked each of them to create a checklist of all the duties
they perform. Joe is working on a
job analysis.
job specification.
job description.
person-job matching.
job relatedness.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-07
Page-Reference: 167
Skill: Comprehension
Objective: 8.1
Answer: job description.
8. John is reading a document which describes the conditions under which his job will be done, the ways in
which it relates to other positions, and the duties he needs to perform. John is probably looking at
a job specification.
a job description.
job relatedness.
person-job matching.
a job analysis.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-08
Page-Reference: 167
Skill: Comprehension
Objective: 8.1
Answer: a job description.
9. Cindy Stevens has developed a database that contains information on each employee's education, skills, work
experience, and career aspirations. She plans to use this database to identify employees to fill vacancies. This
data base is a
job specification.
skills inventory.
managerial grid.
job analysis.
replacement chart.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-09
Page-Reference: 168
Skill: Comprehension
Objective: 8.1
Answer: skills inventory.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
4
10. Mark, a manager in production, needs to determine the supply and demand of employees in order to develop
specific strategies. This is known as
job specification.
job description.
performance appraisal.
job analysis.
forecasting.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-10
Page-Reference: 168
Skill: Comprehension
Objective: 8.1
Answer: forecasting.
11. When forecasting demand,
industry comparisons are mandatory.
the company forecasts the number and type of people who will be available for hiring from the labour market at large.
employees are interviewed and asked how long they think they will remain with the company.
employees sign a contract stating the number of years they will stay.
a company must assess trends in past HR usage, future organizational plans, and general economic trends.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-11
Page-Reference: 168
Skill: Knowledge
Objective: 8.1
Answer: a company must assess trends in past HR usage, future organizational plans, and general economic trends.
12. Forecasting the supply of labour involves two tasks. The first task is to forecast
future organizational plans.
the number and type of employees who will be in the firm at some future date.
general economic trends.
trends in past HR usage.
demand for certain types of employees.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-12
Page-Reference: 168
Skill: Knowledge
Objective: 8.1
Answer: the number and type of employees who will be in the firm at some future date.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
5
13. Cindy has placed an advertisement for a job vacancy in the employment section of the newspaper. This is a
form of
profit sharing.
external recruitment.
job analysis.
vestibule training.
internal recruitment.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-13
Page-Reference: 168
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: external recruitment.
14. The process of attracting qualified persons to apply for the jobs that are open is called
searching.
soliciting.
interviewing.
recruiting.
selection.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-14
Page-Reference: 168
Skill: Knowledge
Objective: 8.2
Answer: recruiting.
15. What is the first step in obtaining applicants who are both interested in and qualified for available jobs?
Interviews
Selection
Recruiting
Enlistment
Resume differentiation
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-15
Page-Reference: 168
Skill: Knowledge
Objective: 8.2
Answer: Recruiting

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
6
16. The use of newspaper advertisements, visits to high schools, colleges, and university campuses, and use of
employment agencies are part of
performance appraisals.
external recruiting.
community involvement.
internal training programs.
compensation studies.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-16
Page-Reference: 168
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: external recruiting.
17. Evaluating each potential candidate for an existing job opening and deciding on whom to extend a job offer
to is called
recruiting.
screening.
interviewing.
decision-making.
selecting.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-17
Page-Reference: 170
Skill: Knowledge
Objective: 8.2
Answer: selecting.
18. The process of considering present employees as candidates for openings within the organization is referred
to as
profit sharing.
job analysis.
internal recruitment.
external recruitment.
vestibule training.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-18
Page-Reference: 168
Skill: Knowledge
Objective: 8.2
Answer: internal recruitment.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
7
19. Asking a prospective employee a question like "Tell me about a situation where you took the initiative" would
happen when the __________ approach is being used.
aptitude testing
behavior-based interviewing
curveball
testing
assessment centre
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-19
Page-Reference: 171
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: behavior-based interviewing
20. When Sara, the human resource manager, attempts to determine the predictive value of a selection
technique, she is doing
validation.
certification.
training.
internal recruitment.
external recruitment.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-20
Page-Reference: 169
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: validation.
21. Once the recruiting process has attracted a pool of applicants, the next step is to select someone to hire. The
intent of the selection process is to gather information from applicants that will predict their job success. The
organization can only gather information about factors that are predictive of future performance. This process is
called
psychological profiling.
screening.
job specification.
validation.
none of these.
Difficulty: 3
QuestionID: 08-1-21
Page-Reference: 169
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: validation.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
8
22. Louis, an information-technology manager, needs to select a new employee. Which of the following would
Louis not normally use as a part of the employee selection process?
Performance appraisals
Ability and aptitude tests
Applications and resumes
Medical examinations
Reference checks
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-22
Page-Reference: 170
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: Performance appraisals
23. Kim, a public relations manager, has just completed the process of checking the references of several job
candidates. What should she do next?
Conduct screening interviews
Conduct medical and drug tests
Conduct interviews with the candidates
Give ability/aptitude tests
Administer polygraph tests
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-23
Page-Reference: 170
Skill: Application
Objective: 8.2
Answer: Conduct interviews with the candidates
24. Jerry, a marketing manager, has just conducted screening interviews with several job candidates. What
should he do next?
Consider applications and resumes
Give a polygraph test
Give an ability/aptitude test
Give medical/drug/polygraph tests
Conduct an interview with the manager
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-24
Page-Reference: 170
Skill: Application
Objective: 8.2
Answer: Give an ability/aptitude test

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
9
25. All of the following are external recruiting methods except
advertising.
campus interviews.
a skills inventory system.
hiring "walk-ins."
union hiring halls.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-25
Page-Reference: 168
Skill: Knowledge
Objective: 8.2
Answer: a skills inventory system.
26. The first step in selection is
asking the candidate to fill out an application form.
doing reference checks.
doing a job analysis.
conducting an in-person interview.
posting the job.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-26
Page-Reference: 170
Skill: Knowledge
Objective: 8.2
Answer: asking the candidate to fill out an application form.
27. Which of the following is correct with regard to selecting human resources?
An application form is an inefficient method of gathering information about an applicant.
An assessment centre is a place where human resource professionals analyze an applicant's application form.
The interview is a popular selection tool because it is almost always a good predictor of future job success.
Interviewers can increase interview validity by asking "curveball" questions, i.e., questions that job applicants would never
be expecting to be asked.
All of these are correct.
Difficulty: 3
QuestionID: 08-1-27
Page-Reference: 171
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: Interviewers can increase interview validity by asking "curveball" questions, i.e., questions that job applicants
would never be expecting to be asked.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
10
28. Once the recruiting process has attracted a pool of applicants, the next step is to select someone to hire. The
intent of the selection process is to gather information from applicants that will predict their job success. The
organization can only gather information about factors that are predictive of future performance. This process is
called
psychological profiling.
screening.
job specification.
validation.
none of these.
Difficulty: 3
QuestionID: 08-1-28
Page-Reference: 169
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: validation.
29. Which of the following is correct with respect to behaviour-based interviewing?
It assesses how well an applicant is likely to get along with other workers if the applicant is hired.
A question like "Do you often take the initiative?" is a good example of the kind of question that would be asked in a
behaviour-based interview.
It focuses on finding out how an applicant has reacted to important or difficult job situations in the past and assumes that
these are a good indicator of how the person will react in the future.
The interviewer asks the applicant a highly structured series of questions.
All of these are correct.
Difficulty: 3
QuestionID: 08-1-29
Page-Reference: 171, 188-189
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: It focuses on finding out how an applicant has reacted to important or difficult job situations in the past and
assumes that these are a good indicator of how the person will react in the future.
30. Jim is an accounts-receivable manager who has received many applications for an accounts-receivable clerk
position. What would he most likely do next?
Interviews with his manager
Reference checks
Screening interviews
Polygraph tests
Give ability/aptitude tests
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-30
Page-Reference: 170
Skill: Application
Objective: 8.2
Answer: Screening interviews

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
11
31. After reference checks have been received, what is usually the next step in the selection process?
Screening interview
Interview with the manager
Give ability/aptitude tests
Polygraph tests
Reference checks
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-31
Page-Reference: 170
Skill: Knowledge
Objective: 8.2
Answer: Interview with the manager
32. Video assessment refers to
an expensive alternative to traditional hiring techniques.
videotaping employees on-the-job in order to evaluate their job performance.
having new hires watch videos that show a series of realistic work situations, and then asking them to choose a course of
action to deal with the situation.
videotaping new hires during an interview in order to evaluate their personality.
none of these.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-32
Page-Reference: 171
Skill: Knowledge
Objective: 8.2
Answer: having new hires watch videos that show a series of realistic work situations, and then asking them to choose a
course of action to deal with the situation.
33. In an assessment centre,
potential employees are assessed by a psychologist to determine if they are suitable for the job.
potential employees perform management tasks while being watched by an appraiser.
the emphasis is on giving potential employees paper-and-pencil tests to determine their suitability for the job.
potential job candidates do actual (paid) work for the organization.
all of these are correct.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-33
Page-Reference: 170
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: potential employees perform management tasks while being watched by an appraiser.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
12
34. Asking a prospective employee a question like "Tell me about a situation where you took the initiative" would
happen when the __________ approach is being used.
aptitude testing
behaviour-based interviewing
curveball
testing
assessment centre
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-34
Page-Reference: 171
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: behaviour-based interviewing
35. Which of the following is correct with respect to behaviour-based interviewing?
It assesses how well an applicant is likely to get along with other workers if the applicant is hired.
A question like "Do you often take the initiative?" is a good example of the kind of question that would be asked in a
behaviour-based interview.
It focuses on finding out how an applicant has reacted to important or difficult job situations in the past and assumes that
these are a good indicator of how the person will react in the future.
The interviewer asks the applicant a highly structured series of questions.
All of these are correct.
Difficulty: 3
QuestionID: 08-1-35
Page-Reference: 171
Skill: Comprehension
Objective: 8.2
Answer: It focuses on finding out how an applicant has reacted to important or difficult job situations in the past and
assumes that these are a good indicator of how the person will react in the future.
36. The process of introducing new employees to the organization so that they can more quickly become
effective contributors is known as
acquainting.
orientation.
educating.
training.
developing.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-36
Page-Reference: 171
Skill: Knowledge
Objective: 8.3
Answer: orientation.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
13
37. An Ipsos Reid survey of over 1000 workers revealed that about _____ of those surveyed felt that they didn't
always fit in well at work.
one-fifth
one-quarter
one-third
one-half
three-quarters
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-37
Page-Reference: 171
Skill: Knowledge
Objective: 8.3
Answer: one-half
38. Which of the following is not part of orientation?
Providing information about pay days
Reading manuals
Taking a polygraph test
Introduction to co-workers
Learning about parking priorities
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-38
Page-Reference: 171
Skill: Knowledge
Objective: 8.3
Answer: Taking a polygraph test
39. You are responsible for training in your company and have created a management training program to take
place at a local conference center. This is an example of
vestibule training.
off-the-job training.
a lecture program.
video conferencing.
mentoring.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-39
Page-Reference: 172
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: off-the-job training.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
14
40. Which of the following is correct with respect to training?
Most on-the-job training is formal.
Vestibule training has been shown to be superior to on-the-job training.
The Build for the Future program at TD Bank is an example of vestibule training.
Networking and mentoring are essentially informal training processes.
All of these are correct.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-40
Page-Reference: 172
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: Networking and mentoring are essentially informal training processes.
41. Suzy has been assigned to a veteran employee for the first week on a new job. She will follow him around
and learn the job by watching how he does it. This process is
vestibule training.
orientation.
performance appraisal.
off-the-job training.
on-the-job training.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-41
Page-Reference: 172
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: on-the-job training.
42. Elsie, a pilot, is using a simulator to learn how to fly a new jet without ever leaving the ground. In order to
learn this new skill set, Elsie is using
job expansion.
job shadowing.
vestibule training.
job rotation.
on-the-job training.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-42
Page-Reference: 172
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: vestibule training.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
15
43. Vestibule training is
a work simulation in which the job is performed under conditions closely simulating the actual work environment.
an instructional-based program in which a trainer presents material in a descriptive fashion to those attending a trainee
program.
a development program in which employees gain new skills at a location away from the normal work site.
training workers through the use of classroom-based programs.
a technique that ties training and development activities directly to task performance.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-43
Page-Reference: 172
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: a work simulation in which the job is performed under conditions closely simulating the actual work
environment.
44. The informal interactions among managers for the purpose of discussing mutual problems, solutions, and
opportunities is
mentoring.
off-the-job training.
on-the-job training.
group therapy.
networking.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-44
Page-Reference: 172
Skill: Knowledge
Objective: 8.3
Answer: networking.
45. When an older, more experienced manager sponsors and teaches a younger, less experienced manager, this
is known as
mentoring.
off-the-job training.
on-the-job training.
group therapy.
networking.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-45
Page-Reference: 172
Skill: Knowledge
Objective: 8.3
Answer: mentoring.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
16
46. John has been gathering information from a variety of sources, including a manager's subordinates, in order
to assess their performance. He is conducting
a traditional performance review.
positive reinforcement.
an internal appraisal.
360-degree feedback.
tailoring.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-46
Page-Reference: 172
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: 360-degree feedback.
47. The ranking method which consists of a statement or question about some aspect of an individual's job
performance is called
a graphic rating scale.
the critical incident method.
the forced distribution method.
a simple ranking system.
the degree of agreement method.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-47
Page-Reference: 173
Skill: Knowledge
Objective: 8.3
Answer: a graphic rating scale.
48. Adam, the manager of sewing production, has been asked to rank-order his team from top to bottom. This is
an example of what type of ranking method?
High-low feedback
Graphic rating
Top-down order ranking
Forced distribution
Simple ranking
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-48
Page-Reference: 173
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: Simple ranking

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
17
49. When an employee performance rater recalls examples of especially good or poor performance by an
employee, this is called
the process improvement method.
the inconsistency method.
the new work force method.
the high-visibility method.
the critical incident method.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-49
Page-Reference: 173
Skill: Knowledge
Objective: 8.3
Answer: the critical incident method.
50. Which of the following is correct regarding performance appraisals?
They are required by law.
The appraisal process begins when the manager defines performance standards for the employee.
The process is completed when the employee's performance improves.
Organizations typically focus on information provided by the subordinate's peers.
All of these are correct.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-50
Page-Reference: 172
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: The appraisal process begins when the manager defines performance standards for the employee.
51. Suppose a manager decides that 10 percent of the employees in her department will be categorized as
"outstanding." She is using which tool of performance appraisal?
Simple ranking method
Complex ranking method
Forced distribution
Graphic rating scale
All-or-nothing method
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-51
Page-Reference: 173
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: Forced distribution

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
18
52. When university and college teachers grade on the normal curve, they are essentially using which method
for appraising the performance of students?
Forced distribution method
Simple ranking method
Graphic rating scale
360-degree feedback
None of these
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-52
Page-Reference: 173
Skill: Comprehension
Objective: 8.3
Answer: Forced distribution method
53. Jake is reviewing his salary, the bonus plan, the profit-sharing plan, and the benefit program. Jake is looking
at the
wages system.
salary system.
compensation system.
pay-for-performance system.
merit salary system.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-53
Page-Reference: 174
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: compensation system.
54. Wages are paid for ________, while salary is paid for ________.
getting a job done; time worked
time worked; number of units produced
number of units produced; getting a job done
time worked or number of units produced; getting a job done
time worked; getting a job done
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-54
Page-Reference: 174
Skill: Knowledge
Objective: 8.4
Answer: time worked or number of units produced; getting a job done

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
19
55. Bill is looking at his pay cheque. He worked 38 hours last week and since he is paid $10.00 per hour, his
gross pay was $380.00. Bill's compensation is in the form of
variable pay.
workers' compensation.
salary.
wages.
bonus.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-55
Page-Reference: 174
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: wages.
56. _______ generally refer to hourly compensation paid to operating employees, while _______ generally refers
to a yearly amount that is to be paid to an employee.
Workers' compensation; salary
Salary; bonus
Bonus pay; salary
Salary; wages
Wages; salary
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-56
Page-Reference: 174
Skill: Knowledge
Objective: 8.4
Answer: Wages; salary
57. Which of the following is correct with regard to compensation?
The term "compensation" refers to a number of different elements, including base salary, incentives, bonuses, benefits,
and other rewards that employees receive.
There is a general consensus in society that top managers deserve the high compensation they receive because their
jobs are very complex and demanding.
The average hourly wage in manufacturing is lower than the average hourly wage in retailing.
Job evaluation is a method for determining whether a worker in a given job should be paid a wage or a salary.
All of these are correct.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-57
Page-Reference: 174
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: The term "compensation" refers to a number of different elements, including base salary, incentives, bonuses,
benefits, and other rewards that employees receive.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
20
58. When an employee is paid a certain amount of money for every unit produced, this is a
salary program.
piece-rate incentive program.
wage program.
pay-for-performance.
job evaluation.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-58
Page-Reference: 175
Skill: Knowledge
Objective: 8.4
Answer: piece-rate incentive program.
59. A survey by the Conference Board of Canada found that _____ percent of Canadian companies offer
incentive programs.
20
33
48
64
80
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-59
Page-Reference: 174
Skill: Knowledge
Objective: 8.4
Answer: 80
60. A survey by the Conference Board of Canada found that _____percent of the companies that have an
incentive programs don't measure the effectiveness of the programs.
23
36
44
51
69
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-60
Page-Reference: 174
Skill: Knowledge
Objective: 8.4
Answer: 69

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
21
61. Scott is looking at his pay cheque. He worked 48 hours last week but got paid the same as he did the
previous week when he worked only 36 hours. His compensation plan is based on
workers' compensation.
bonuses.
variable pay.
wages.
salary.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-61
Page-Reference: 174
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: salary.
62. What is the purpose of incentive pay plans?
They provide a mechanism for managers to constructively discipline troublesome employees
To motivate high performance
To reduce the amount of wages payable to employees
They permit accurate and honest performance appraisals
Compliance with federal law which requires incentives such as social insurance and workers' compensation
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-62
Page-Reference: 174
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: To motivate high performance
63. All of the following are considered incentive systems except
profit-sharing plans.
benefits.
individual incentive plans.
gainsharing.
sales commissions.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-63
Page-Reference: 174
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: benefits.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
22
64. Sammy is looking at his pay cheque. He received $900 for producing 75 units. This pay is called
merit pay.
a stock option.
knowledge-based pay.
piece-rate incentive plan.
skill-based pay.
Difficulty: 1
QuestionID: 08-1-64
Page-Reference: 175
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: piece-rate incentive plan.
65. The type of incentive program for major league baseball players that will pay them extra money for hitting
over .300 or making the All-Star team is called
gainsharing.
variable pay.
profit-sharing.
stock options.
a bonus.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-65
Page-Reference: 175
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: a bonus.
66. Under _________, profits earned above a certain level are distributed to employees, while under __________,
bonuses are distributed to employees when a company's costs are reduced through greater work efficiency.
protection plans; pay-for-knowledge plans
profit-sharing; gainsharing
gainsharing; profit-sharing
a piece-rate incentive plan; a salary plan
none of these
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-66
Page-Reference: 175
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: profit-sharing; gainsharing

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
23
67. At Palliser Furniture, any profit resulting from production that exceeds a certain level is split 50-50 between
the company and the employees. This is an example of
gainsharing.
skill-based pay.
pay-for-knowledge.
profit-sharing.
a bonus.
Difficulty: 3
QuestionID: 08-1-67
Page-Reference: 175
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: gainsharing.
68. What is the fundamental difference between profit-sharing and gainsharing?
Profit-sharing rewards employees based on the profit the company earns, while gainsharing rewards employees on the
basis of productivity improvements.
Profit-sharing has been shown to be more motivating for employees than gainsharing.
Profit-sharing allows more specific measurement of improvements than gainsharing.
Profit-sharing focuses on group rewards, while gainsharing focuses on individual rewards.
Profit-sharing is used mostly by large companies, while gainsharing is used mostly by small companies.
Difficulty: 3
QuestionID: 08-1-68
Page-Reference: 175
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: Profit-sharing rewards employees based on the profit the company earns, while gainsharing rewards employees
on the basis of productivity improvements.
69. After a very successful year when the firm exceeded targeted earnings levels by 10 percent, each employee
received extra pay equal to 10 percent of what they earned for the year. This plan is called
merit salary.
pay-for-knowledge.
profit-sharing.
gainsharing.
pay-for-performance.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-69
Page-Reference: 175
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: profit-sharing.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
24
70. ________ distribute bonuses to all employees in a company based upon reduced costs from working more
efficiently.
Profit-sharing plans
Gainsharing plans
Merit salary systems
Bona fide occupational requirement plans
Assessment centre plans
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-70
Page-Reference: 175
Skill: Knowledge
Objective: 8.4
Answer: Gainsharing plans
71. Shawn has been hurt while working on his job. The cost for him to have the injury repaired and to recuperate
is covered under
major medical insurance.
disability insurance.
health insurance.
workers' compensation.
hospitalization insurance.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-71
Page-Reference: 175
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: workers' compensation.
72. Rosalyn belongs to a company with a wellness program. The program may include
employment insurance.
better health insurance.
stress management programs.
life insurance.
workers' compensation.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-72
Page-Reference: 176
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: stress management programs.

Copyright © 2015 Pearson Canada Inc.
25
73. Joan is finding that her current benefit package does not meet her needs as it appears to be a "one size fits
all" approach. What would Joan likely recommend to her employer to improve her satisfaction with the benefit
package?
Impose a wage and salary freeze in order to expand the benefits offered
Use a cafeteria benefit plan and let the employee select the benefits within a set monetary limit
Lower commission rates for sales people in order to expand the benefits offered
Pay employees an additional amount in order to purchase their own external benefits plan
Offer only the benefits that are required by law
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-73
Page-Reference: 176
Skill: Application
Objective: 8.4
Answer: Use a cafeteria benefit plan and let the employee select the benefits within a set monetary limit
74. Besides financial compensation, an organization provides its employees with an array of other indirect
compensation called
workers' compensation.
training.
benefits.
360 degree feedback.
mentoring.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-74
Page-Reference: 175
Skill: Knowledge
Objective: 8.4
Answer: benefits.
75. With regard to employment insurance premiums, which is correct?
The employer must pay all the premiums.
The employee must pay all the premiums.
Both the employer and the employee pay premiums.
The employee pays more of the total premium than the employer.
The government pays all the premiums.
Difficulty: 2
QuestionID: 08-1-75
Page-Reference: 175
Skill: Comprehension
Objective: 8.4
Answer: Both the employer and the employee pay premiums.

Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

— — tahdon tietää, missä on lapseni, — — käsitättekö? Ei nyt auta
raha, eikä rukous, — — antakaa minulle lapseni osoite!…
— Neiti Miller, sanoi Goldscheider tehdyn tyynesti, — — tohtori
Kahane on asianajajani. Olen valmis maksamaan heti
kaksikolmasosaa
Dubben velasta. — — Antakaa hänen mennä!
— Mitä? Älkää livistäkö vanha konna! — Tahdon tietää lapseni
osoitteen ja sen hoitajan nimen… Se oli noin pieni, kun te sen
riistitte rinnoiltani…
Nyt rupesi Goldscheiderkin hätääntymään.
Hän oli aikonut livistää, jättää kaikki sikseen kajoomatta,
selvittelemättä ja lähteä pakoon, mutta vilaistuaan kerran Dubbeen,
joka oli kuin hyökkäysasennossa, seisahtui hän…
— Kovinpa myöhään tunne herääkin sinussa, sanoi Goldscheider
yrittäen puhua ylevän pistävästi… Mene synnytyslaitokseen! Siellä
tiedetään, missä lapsesi on.
— Olen ollut siellä kolme kertaa… Rakas Milada, Eikö se ole totta!
Sano se tuolle roistolle, tiedetäänkö laitoksella mitään! Missä on
lapseni? Minä saatan sinut hirteen, murhaaja, jos en saa lastani
takaisin!
Goldscheider oikasi selkänsä.
— Katsokaa! — Goldscheider kääntyi läsnäolevien puoleen,
portinvahdinrouvan, Miladan ja neiti Milleriin päin, joka seisoi siinä
silmät suurina ja vetäen henkeään. Oven takana näkyi muitakin
naamoja. — Katsokaa! Minä olen löytänyt tuon ihmisen

velkaantuneena kiireestä kantapäähän… rehellisesti sanoen hänellä
ei ollut rääsyä ruumiillaan, matkakirstun oli entinen vuokraajarouva
pitänyt, — Dubbe oli velkaa sairaalaankin, — olisi joutunut sieltä
kadulle. — Eikö se ole totta?
Goldscheider kohotti äänensä. — Säälistä otin hänet luokseni
lapsineen, joka oli taakka, onnettomuus onnettomuudessa. Sen minä
toimitin hoidettavaksi — — niin hoidettavaksi niinkuin — — huusi
hän kiihtyneenä, — — löytölapsia voidaan hoitaa; — sen äiti rukoili,
että hän saisi ruokansa porttolassa, sen isää ei tunnettu. Ehkä lapsi
kuoli kohta, ehkä kahdeksan päivän perästä. — Onko äiti kysynyt
sen perään? Välittikö hän synnyttäessään siitä? Siitä on nyt kolme
vuotta… Nyt, kun äiti on tuossa kylläisenä, vahvana, omistaen
pitovaatteita ja liinavaatteita, nyt hän vaatii vielä lapsensakin.
— Jesus Kristus, Maaria! — Dubbe horjahti… Hän ei enää
äännähtänyt, rikkirevityssä olennossa ei näkynyt enää
vastustushalua eikä raivon merkkiäkään. — Nyt totuus hänelle ilmeni
kaikessa alastomuudessaan… Ei Goldscheiderkaan enää tiedä
lapsesta, hän mutisi, — pienen lapsen on hän heittänyt maailman
jalkoihin, — — kuin leikkipallon! — Alastomana on hän sen repinyt
äidin rinnoilta! — Se ei voi olla totta… Te olette nyt suuttunut
minuun! — Jumalan armon nimessä… Se on niin kauheaa, ettei sille
voi muuta kuin nauraa… Eikö totta? Eihän ihmislapsi noin vaan voi
hävitä… kristittyjen maassa, jossa se on pantu kirjoihin? Eikö sen
nimi pidä löytyä kirkonkirjoista?
Dubbe astui pöydän ääreen.
— Teillä on tuossa paljon liuskoja, kaikki laatikot ovat täynnään
papereita… jossain pitää löytyä osoite… Kuulkaa… Dubbe väänsi
käsiään. — Jos olen puhunut pahasti, — antakaa anteeksi, — minä

olen kuin hullu, en saa öisin unta — minä — hän kääntyi toisten
puoleen. Te nauratte minulle kaikki — —, mutta se on totta — —
minun on niin ikävä lastani,… kuulen sen huudon yöt päivät
korvissani.
Portinvahdinrouva, jolla oli itsellään neljä lasta, astui Dubben
viereen, vaikka oli kovin korkealuontoinen.
— Neiti, me menemme poliisikamariin! — — Me löydämme
lapsenne. Täytyy etsiä kirjoista… Tehän tiedätte, milloin se on
syntynyt, mikä sen nimi oli.
Dubbe kääntyi ja laski vapisevat kätensä rouvan olalle. — En tiedä
edes, minkä näköinen oli lapseni. — En ole koskaan saanut nähdä
sen kasvoja. Sielua kylmää, kun sitä ajattelee… Kätilö ja
Goldscheider ovat kaiken hommanneet. He sanovat, että siitä
maksetaan rahaa joka kuukausi, aina kuuteen vuoteen. Sitten olen
täältä vapaa, tästä kurjuudesta, he sanoivat… Millainen olinkaan
lapsivuoteessa… melkein nälkähullu… surun ja kuljeksimisen
näännyttämä… He ovat minua kehoittaneet… anna lapsi pois…
Ventovieras sen otti, — minun pienen lapseni, — miten se lie
kärsinyt!… Nälkää, lyöntejä, vilua. — Nyt se on kuollut. En ole
koskaan saanut nähdä sen kasvoja…
Onneton nyyhkytti horjuen edes takaisin, kunnes kaatui Miladan
syliin, joka oli astunut häntä tukemaan.
— Hän on hullu, mutisi Goldseheider, tarttuen kuin kouristuksessa
laukkuunsa ja sateenvarjoonsa.
— Paras on sulkea hänet hulluinhuoneeseen, sanoi hän Millerille,
joka vaan osasi aukoa ja sulkea suutansa.

— Älkää minulle suuttuko, — äännähti tämä kauhuissaan.
— Sulkekaa ovi jälestäni, sihahti Goldseheider portinvahdinrouvalle
ja yhdellä iskulla oli hän hävinnyt hämmästyneen ihmisjoukon
keskeltä.
Sulkeutuneen oven pamahdus herätti Dubben houreista…
— Älkää laskeko häntä pois! Älkää, kirkui hän yrittäen juosta
jälestä…
Miladan vahva käsivarsi kiertyi hänen ympärilleen.
— Rauhoitu, Martta, rauhoitu! — Tule mukaani — kaikki selvenee
vielä, jos olet oikein luja ja järkevä.
Ja puhutellen hellin sanoin vei Milada kalpean mielipuolen tavoin
ympärilleen tuijottavan Dubben ulos.
— Kylläpä oli koko kanalja tuo Goldscheider, mutisi
portinvahdinrouva sylkäisten; sitten hän astui kadulle. Mutta
vanhasta rouvasta hän ei nähnyt vilahdustakaan. Ilman hattua oli
tämä livahtanut.
Konttorihuoneessa seisoi neiti Miller silmät selkoselällään. Niissä ei
näkynyt järjen kipunaa… Pikku pää pyöreine, muorimaisine
samettihattuineen vaipui rinnalle.
Hänen kätensä hypistelivät Goldscheiderin unohdettua kynsiviilaa.
Äkkiä hän viskasi sen pois villisti, hurjan pelästyneenä kuin olisi hän
leikkinyt käärmeellä.

— Kylläpä olen joutunut läpeen, sanoi hän vaikeroiden, tämä on
vasta kaunista, — alku ei ole juuri lupaava, sen täytyy myöntää…
Neljäs osa.
Millerin salonki.
Johdesana:
Meidän aikamme häpeän muistomerkki.
(Schiller.)
Uusi rouva, joka nyt ryhtyi Punataloa hallitsemaan, ei ollut sitä
sitkeää, tuulta ja vettä kestävää lajia, jota hänen edeltäjänsä oli
ollut. — Hän ei missään tapauksessa ollut tehtävänsä tasalla.
G——gin pappilassa oli hän ollut mainio taloudenhoitaja, oli ollut
hurskas ja altis kirkon ja herransa palvelija, — "uskollisin olento"
kuten arvoisa kirkkoherra ylistäen hänestä sanoi, iltaisin istuen
paikkakunnan herrakerman seurassa pelipöydän ääressä.
— Kyllä, hänelle vastattiin, — käytännöllinen ja säästäväinen on
neiti Josefiina — mutta Jumala varjelkoon joutumasta sellaisen pirun
kanssa tekemisiin! — ajatteli moni hengessään… Kukaan ei kestänyt
yhteistoiminnassaan hänen kanssaan. Kun viljankorjuuaikana neiti
Fiinan oli pakko ottaa palkkalaisia avuksi, niin nämät valittivat, että
kohtelu oli hävytöntä ja ruoka kehnoa. Kaksi vanhaa koturia,
kahdeksankymmenen vuoden vanha Kaisa ja pian satavuotias Ursula
moukuttivat hampaattomilla leuoillaan kiertäen tihrusilmänsä taivasta

kohden; se on, "Kiero-Kaisa" niin teki, — "Ursula viiro" sanoi neiti
Fiina, "oli siksi liian höpsö."
Neiti Fiina keitti kyllin laihaa soppaa, vaikka pitäjä oli kylläkin
lihaisa; hän säästi joka voigrammasta, vahtasi joka kanaa, ettei se
vaan laskisi toisen maalle; hän kitkutti joka pakollista menoa ja
maksua, hän teki kauppaa kuin juutalainen joka messusta,
vihkiäistapauksesta, kastetoimituksesta, laskien, kuinka monta sanaa
kirkkoherra sanoi kuolleen haudalla, melkein hän luki rahassa
arvoisan herra kirkkoherran äänen soinnut saarnatessaan ja ne
kädenpuristukset, jotka hän antoi synninvaivoissa oleville.
Kirkkoherra lihoi ylenmäärin potaatti- ja papuruuista, — sillä neiti
Fiina sanoi niitten olevan terveellisemmät kuin liharuuat, jotka
kiihoittivat ihmisen syntiä tekemään ja elämään epäkristillisesti.
Tämän sijasta ylläpiti neiti Fiina pappilassa veljentytärtään. Tämä oli
solakka, huokaava neitonen, joka oli ihmeellisesti täti Fiinan
näköinen. Erittäin heillä oli molemmilla hurskaan-alamainen katse ja
ohueet, täysin kauniit huulet, jotka kuvasivat vanhemmassa naisessa
kouristunutta pakollista hyväsydämisyyttä, mutta ilmaisivat, että
nuoremmassa oli hyvä joukko salaisia himoja ja sangen suuri
tahdonlujuus ajaessaan halujaan perille. Veljentyttären kalpea
epäpuhdas iho ja mitättömän mitätön pystynokka muistuttivat
"pappia", "joka oli kovin kiintynyt pienokaiseen lapsesta saakka."
Neiti Fiina vanhempi oli ympäristön kauhu. Joka yksinäinen nainen,
joka sai lapsen, sai kuulla neiti Fiinalta kunniansa. — Sääli on pyhää
kastevettä, jolla tuo äpärä kastetaan, oli hänellä tapana sanoa.
Neiti Fiina pesi pyykkiä, ompeli ja kehräsi, tehden kaikki askareet
itse ja jos joku puhui siitä, vastasi hän nöyränä ja vaatimattomana:
Koska hyvä herra kirkkoherra elättää meitä kahta vierasta ihmistä,
niin täytyy minun tällä lailla tienata.

Ja kyllä pappilassa tienattiinkin. Kahdessa pankkikirjassa oli kyllä
numeroita. Toinen niistä oli "veljentyttären" nimissä, toinen oli papin
omissa nimissä. Vaan kukaan ei tiennyt, kuinka paljo oli laatikoissa
arvopapereissa ja osakkaissa. —
Nuori neiti oleskeli talvet enimmäkseen Wienissä parooni von
Waldeckin palatsissa. Paroonilla oli suuret tilat G——gin pitäjässä ja
olikin siksi sen kirkkopatruuna. — Neidin siellä olo johtui siitä, että
paroonin taloudenhoitajatar, neiti Petronella, oli aivan "hassastunut"
pappilan Fiinaan.
Fiinan täytettyä kaksikymmentäkaksi vuotta, tapahtui pappilassa
sellaista, että sen koko ihanteellinen rakkaus ja sopu kerrallaan
katkesi.
Myrskyisen kohtauksen jälkeen tätinsä kanssa, jonka yksityisseikat
jäivät ikuiseksi maailmalta salatuiksi, laittoi veljentytär eräänä
aamuna matkalaukkunsa kuntoon ja matkusti hotelliomnibussilla
asemalle ilman, että kukaan pappilan asukkaista oli häntä
saattamassa. Täti kertoi myöhemmin vähän lauhduttuaan, että Fiina
oli lähtenyt Pariisiin onnistuen siellä mainiosti, sillä itse parooni
kustansi hänen kasvatuksensa; mutta sen tapauksen jälkeen hän
näytti vielä vanhemmalta, häijymmältä ja äreämmältä kuin ennen.
Kaksi vuotta myöhemmin kuolla kupsahti autuaallinen herra
kirkkoherra jättäen "uskollisimmalle sielulle" neiti Fiinalle molemmat
pankkikirjat sekä kaiken muun kiinteän ja irtaimen omaisuutensa.
Kun Fiina oli jättänyt ammattiseuraajalleen pappilan talon ja
tarhan, aitat ja kellarit raskaasti huoaten, niin vetäytyi hän pieneen
taloon, joka oli rakennettu vuoririnteelle, jossa hän aikoi viettää

aikaansa syvimmässä yksinäisyydessä tukkimetsien ja
lehmälaitumien keskellä. Taloa kutsuttiin "päiväkummun taloksi."
Mutta elellen toimetonna Kaisan ja vihreäharmaan Ursulan
seurassa, heräsi hänessä taas polttava huoli olemassa olostaan. Eikö
olisi paras heittäytyä pappilaelämän tyyneydestä elämäntaisteluun?!

Mitä piti hänen tehdä? — Pankkirahat sulaisivat syödessään… Piti
siis alkaa niillä keinotella… niin kuin hänen isänsä oli tehnyt —
ratsumestari. — Mutta isä oli tehnyt vararikon. Mitä piti hänen
tehdä? —
Toimetonna hän ei voinut elää.
Ja hylkiötytär eleli vaan Pariisissa.
Hänen ajatuksensa harhailivat menneisyydessä ja äkkiä hän muisti
miehen, joka oli ollut juopon ratsumestarin paras apu ja jolle
vähitellen koko Millerin perheen aarrevarasto oli liukunut, talot,
hevoset, hohtokivet ja taideteokset —, vaikka hän ei ollut mikään
"Juutalainen" — niinkuin hän selitti jokaiselle, joka ryhtyi hänen
kanssaan liikeasioihin. Se mies oli J. Kessler, asioitsija ja koronkiskuri.
Sama mies oli kaksikymmentäviisi vuotta sitten, kun Millerin perhe oli
ollut suurimmassa rahapulassa, hommannut ja saanut neiti Fiinalle
taloudenhoitajan paikan pappilaan.
Nytkin neiti kirjoitti eräänä kauniina päivänä Joachim Kesslerille,
millainen oli hänen taloudellinen asemansa ja mikä tulisi neuvoksi.
Heti mies vastasi. Nyt hänellä oli hienot liikepaperit, joiden otsikkoon
oli painettu: välittää kiinteimistöjä, kauppoja, myöntejä,

tavaranvaihtoja, ottaa ulos saatavia, järjestää vararikkoja, selvittää
epävarmoja saatavia j.n.e.
Kessler kirjoitti Millerille, että häntä riemastutti tieto siitä, että
hänen pieni huolenpitonsa oli saattanut neiti Millerin niin
varakkaaseen asemaan ja että hän tekisi kaikkensa, jotta tuo nätti
kapitaali tulisi sijoitetuksi tuottavaan yritykseen.
Jo oli kevät eikä Millerin ja Kesslerin välillä ollut vaihdettu kuin
joitakuita vähäpätöisiä kirjeitä, kunnes G——gilaisen
vuoristohiljaisuuden katkasi sähkösanoma… "Loistava tulevaisuus —
harvinainen tilaisuus — persoonallinen läsnäolo välttämätön —
tulkaa heti." — —
Suin päin pantiin tavaroita kuntoon, "päiväkummun talo"
vuokrattiin muualle talonpojalle, ja koleana maaliskuunaamuna seisoi
neiti Miller nenänpää mielenliikutuksesta punaisena suuressa,
vaaleassa pihanpuoleisessa huoneessa, jonka piti olla herra Kesslerin
yksityisvastaanottohuone. — Hän oli sama liikehtivä mies, naamassa
sama hyvänsuopeus teeskennellen epäitsekästä välittäjää, —
ainoastaan sillä eroituksella, että hänellä oli nyt kupuvatsa, jolla
heiluivat paksut, kultaiset kellonperät. Ja sekä kellonperät että vatsa
pullistuivat, kun herra Kessler sanoi entisyytensä tavan
vastakohtana: "vaikka olenkin juutalainen, — mainitaan ja tunnetaan
minut korkeimmissa piireissä… Ja minä olen ylpeä siitä, että en ole
uskoani kieltänyt kuin monet muut nykyään." Kessler ei puhunut
paljoa ehdotuksestaan. Hän asetti Goldscheiderin kirjat Millerin eteen
ja hänen paksu peukalonsa hyppi kuin kiihkeä kirjasaksa numerosta
toiseen. Ensin kuului kauhun, sitten pelon, lopuksi hämmennyksen
huuto, — sitten kaikki sulautui henkeäahdistavaan ahneuteen, jota

ensikertalainen tuntee asettuessaan onnenpelipöydän ääreen ja
nähdessään niitä suunnattomia rahakasoja, joita pelissä käsitellään.
— Herran haltuun siis — äännähti lopuksi Miller allekirjoittaen
kauppakirjan. Se kiinnitys, jonka Goldscheider vaati, ne prosentit,
jotka hän asetti, ja se seikka, että talo, liike ja tulot toki kuuluivat
hänelle, vaikka hän luovutti kaikki sangen pienestä rahasummasta, ei
juolahtanut Millerin mieleen. — Kessler antoi kunniasanansa, että
hän oli tehnyt paraimman kaupan niinä neljänäkymmenenä vuotena,
jotka oli kauppa-alalla ollut. Millerillä oli kyllä vastustuskykyä. Hän
jaksoi kestää, odottaa, olla sitkeä ja siten ajaa tahtonsa läpi…
Rukoillen, vinkuen, uhaten koetti hän voittaa ja jos se ei auttanut,
niin hän itki, sadatteli ja pani toimeen kohtauksia. Hän osasi
mainiosti yhtämittaisella lempeällä, imelällä, matoisella
vastustuksella murtaa toisen voimat ja tahdon, mutta hänellä ei ollut
se ahkera, selväpiirteinen toimintataito, se syvälle tunkeuva
tarkkuus, ja se ylenmääräinen tyyneys, jolla Goldscheider oli saanut
liikkeensä menestymään. Ja etupäässä häneltä puuttui se
ominaisuus, joka oli ollut Goldscheiderilla erittäin suuressa mitassa:
käsitys siitä, mikä miellytti näitä rappiolle joutuneita olentoja, mitä
ne toivoivat ja kaipasivat, se läheinen kosketus, joka oli ollut
olemassa Goldscheiderin ja joka yksilön välillä, jonka kanssa hän tuli
tekemisiin.
Niinkauan kuin Miller oli talossa, tunsivat tytöt jotain outoa, jotain
tuntematonta, — jotain, joka aina yritti heitä hallita. Ja sen he
tunsivat niin selvästi, että koko heidän olemuksensa oli ala-arvoinen,
jotta kaikki heidän röyhkeytensä ja sisäinen viileytensä, parhaassa
tapauksessa pilkantekohalunsa kuohahti — mutt'ei koskaan heidän
säälintunteensa. Goldscheiderin kanssa oli jokainen tuntenut
yhteistunnetta. Hänen viittauksensa käsitti, hänen käskynsä, hänen

kovuutensa, jopa oikkunsakin oli perusteltu. — "Hän on roisto, mutta
hän ymmärtää ammattinsa", sanoivat tytöt hänestä.
Niinpian kuin Miller otti liikkeen haltuunsa, muodostui kaksi
puoluetta, — toisen muodostivat tyytymättömät, nyljetyt orjattaret,
jotka toimivat vierasta vastustavalla mielellä. Heitä harmitti Millerin
pikkumaisuuteen asti menevä ahneus, hänen saituutensa, — hänen
epävarmuutensa ja matelemisensa kohdellessaan vieraita, lyhyt,
karkea tapansa komennellessaan tyttöjä, ja siksi heistä kehittyi
hänen panettelijoitaan. He ivasivat ja virnistelivät hänen räkättävää
esiintymistään salongissa, kun siellä tapahtui jotain "sopimatonta",
mutta joka tänlaisessa ympäristössä ja tunnelmassa oli luonnollista.
Kaikkein enimmin heitä harmitti Millerin suoraan mahdoton
uteliaisuus ja epäileminen, joka kohdistui kaikkeen ja kaikkiin.
Kaikkialla hän vainusi vihollisia ja vastustusta… Jokaista hän koetti
saada urkkijakseen ja ärsyttää toista vastaan.
Mutta tällainen järjestelmä ei kauan onnistu. — Kun hän oli
kissantapaisella makeudella saanut jonkun puolelleen, niin tämä
juoksi kertomaan muille niitä epäilyjä ja syytöksiä, jotka hän oli
kuullut ja täten oli talossa joka päivä riitaa, pahaa mieltä, valitteluja
ja illalla happamia, itkusta rumentuneita naamoja. Puhdasta
tuotannollista, koneellistaloudellista puolta tässä liikkeessä ei Miller
luonnollisesti tuntenut. Vaistomaisella saaliin halulla hän kyllä aavisti,
että tässä saattoi ansaita paljon ja nopeasti. — Mutta miten piti
alkaa? — Mistä piti kahmaista? — Miller ei osannut laskea, että
hetkelliset lisämenot saattoivat tulevaisuudessa tuottaa
monenkertaisesti, vaan hän tinki ja kihnasi maksusta kuin pahin
toriakka ollessaan joka päivä tekemisissä tyttökauppiaiden ja
hankkijoiden kanssa, jotka tottuneina Goldscheiderin verrattomaan

runsaskätisyyteen antoivat Millerille huonompaa tavaraa kalliimmasta
hinnasta. Hän taas oli onnellinen luullessaan täten säästäneensä pari
guldenia ja huudahti riemuissaan: Vuottakaa, luulette noin vaan
narraavanne Milleriä!
Goldscheiderilla oli ollut tiedonhankkijoita, ja jätti jälkeensä
juomarahoistaan hyvän huudon, — sairaaloihin, synnytyslaitoksiin,
poliisin ystäville, pienten salaisten hotelleiden ja matkustajakotien
vahtimestareille ja siksi hänellä oli ollut käytettävänään loppumaton
tyttövarasto, jolla hän oli keinotellut kaapaten siten varmimman ja
runsaimman saaliin. Miller pani kynsin hampain sellaista tapaa
vastaan. Ne olivat hänen mielestään paljaita "varkaita" ja "rosvoja",
jotka veivät hänen "hiellä kootut pennosensa." — Kaikki senkaltaiset
pyynnöt, hakuut ja kyselyt jätettiin empimättä huomioon ottamatta.
— Hän ei tarvinnut, hänellä oli kyllin, hän ei suosinut tyttöjen
uusimista ja muutoksia. — Tytöille annettiin halvempia pukuja,
mauttomia alusvaatteita, joista heidän tuli maksaa samat kalliit
hinnat kuin Goldscheiderin aikana. — Kun Miller ei tahtonut antaa
talon puolesta tytöille kynttilöitä, saippuaa, hajuvesiä ja
poskimaalitarpeita, nousi siitä sellainen myrsky, että hän peruutti
käskynsä, mutta supisti nämät kalliit tavara-annoksensa aina
mahdollisimman vähiin, ja kipristi naamaansa joka kerta, kun täytyi
niistä luopua. Myös salongissa tarjotut ruoka- ja juoma-annokset
vähennettiin tahi niitten hinnat korotettiin.
Tytöt ärsyttivät vakituiset vieraat suutuksiin näitten uudistusten
vuoksi. — Ei ollut harvinaista, että jokin herra kieltäytyi maksamasta
vaadittua hintaa ja muistutti, mikä oli ollut Goldscheiderin aikuinen
maksutaksa.

Tällaiset selkkaukset eivät tietysti lisänneet vieraitten hilpeyttä eikä
ylläpitänyt sitä kepeää kaikkia elämänhuolia karkoittavaa mielialaa,
jonka synnyttäminen on tämän ammatin salaisuus.
Pian sanottiin suljetuissa piireissä: "Punatalo ei ole enää entisessä
kunnossa, — oh, siellä on ikävä olla. — Ei siellä ole muita kuin
hautajaisnaamoja. — Rouva on ilettävä vanha muori."
Tahi sanottiin: "Ennen Goldscheiderin aikana oli siellä lustia
elämää!
Mutta nyt… on siellä pakanan veurua. — Aivan talo on deekiksellä."
— Ja niin edespäin.
Neljännesvuoden kuluttua huomasi Miller, joka ei käyttänyt niin
säännöllistä kirjanpitoa kuin Goldscheider, ainoastaan merkkasi
kiusottavan tarkkaan päivän tulot ja menot, että se summa, jonka
hän sai kokoon ei lähimainkaan vastannut sitä, jonka Goldscheider
kokoon haali.
— Tiesinhän minä, räjähti hän sanomaan, — minä en pysty
tänlaiseen yritykseen. — Olen siihen liian hyvä. — Leväperäinen
olen.
Sitten hän huusi portinvahtirouvalle, että tämä tulisi hänen
luokseen ja haukkui tämän ihan pahanpäiväiseksi liikkeen huonojen
tulojen vuoksi, niin että tämä jo ennen ärtynyt henkilö päätti
muuttaa toiseen kilpailevaan paikkaan.
— Luonnollisesti juonittelette jo heti, kun joku vieras astuu
jalallaan taloon. Ja luonnollisesti teette kaikki ylös ja kannatte
juorupussia rakkaalle rouva Zimmermannille — häh!

Kun haukkumisen esine poistui kohottaen olkapäitään, puhkesi
talossa hirmumyrsky. Miller haukkui, sadatteli ja metelöi niin, että
sitä ei olisi saattanut edellyttää henkilöltä, joka oli elänyt papillisissa
ja aatelisissa piireissä. — Kuin hullu, kasvot raivosta käppyrässä lensi
hän huoneesta toiseen, repi auki laatikot ja kaapit, penkoi kirstuja,
viskasi vuoteet huiskin haiskin voidakseen ottaa kiinni "varkaat
verekseltä", uhkasi lähettää kaikki poliisikamariin ja tiuski jokaiselle,
että hän oli syypää hänen onnettomuuteensa. Todellisuudessa hän
oli menettänyt viimeisen järjen kipinän. — Hän näki ottaneensa
vastaan tehtävän, — johon hän ei vähäisine henkisine voimineen
pystynyt, hän näki pelastuksetta heikkoutensa niitä hallitsemaan.
Kuin kaikki kurjat olennot, hän ei osannut ymmärtää, että piti
taistella voittaakseen…
Kaikkein raivostuttavinta tässä asiassa hänen matalan järkensä
mukaan oli se tosiasia, että hän eli kaikkein loistavimpien
ansiomahdollisuuksien keskellä eikä tarvinnut muuta kuin silmät,
millä saattoi nähdä kultakasat, joita oli ympärillä — ja kynnet, joilla
voisi repiä ne irki harmaasta kivestä, joissa ne hohtivat. — Siinä oli
kultaa, niin kultaa! — Goldscheider oli kasannut sitä rojosti. — —
Hän vaan ei ollut, Miller parka, niin viekas, niin häikäilemätön, niin
ovela kuin tuo toinen… Hän oli liian hienotunteinen. — Hän epäröi
liikaa.
Hän kirosi omaa hyväsydämisyyttään ja luottavaisuuttaan,
Kessleriä, joka oli saattanut hänet tällaiseen satimeen,
Goldscheideria, joka oli narrannut hänet ostamaan koko liikkeen ja
autuaallisesti kuollutta kirkkoherraa, jonka manallemeno oli tämän
kaiken alku. — Ja ne kirotut neidit! Saakelin naikkoset! Hän pui
nyrkkejään. Olivat täysi kapinassa, nuo naasakat! — Olivat tehneet
ohjelmallisen salaliiton.

Gisi tuli saliin milloin ja missä puvussa vaan suvaitsi. — Ei
aikaakaan niin tuo käytti herroja vastaanottaessaan
korkeakauluksista mustaa verkapukua! Sellaisessa asussa ei voinut
häntä laskea toimeen. — Hän — nainen, — joka pisti suuhunsa
Millerin leipää, lihaa ja torttuja, laiskaan suuhunsa, ei viitsinyt edes
paljastaa nahkaansa! — Mizzi oli kyllä elävä hänkin, mutta hän oli
kuitenkin ottanut osaa Millerin valituksiin ja kärsivällisenä kuunnellut
hänen tunnepurkauksiaan. — Hänessä oli vielä hituisen
inhimillisyyttä. — Mutta kas Dubbea! — Miller läähätti nousevalla
kiukulla. — Kolme kuukautta tuo on jo maannut sängyssä hoitaen
hermojaan kuin mikäkin kreivinna… "Maitoa" — komensi tohtori
juottamaan hänelle — ja "antamaan hänen olla rauhassa!" Ja
yleensä tuo tohtori! — "Hänen kaltaista ei voi viedä sairaalaan",
sanoi tuo. — Luonnollisesti, sillä juuri samana päivänä tuo kävi
salongissa, kuin Dubbe oli siellä hassuttelemassa.
— Tuon — pitääkö sellaisen panna sairaalaan makaamaan, — ha,
ha — nauroi vaan tohtori.
He olivat tietysti kaikki samassa juonessa! Kaikki ne söisivät hänet!
Tuossa se kana jo oli maannut puolen kuukautta eikä viitsinyt liikkua
paikaltaan. — "Mutta varroppas, kyllä minä saan sinut tanssimaan!"
Miller meni ensi kerrokseen kuunnellakseen oven takana. — —
Luonnollisesti istui siellä kaksi muuta kanaa kaakattamassa! — Hän
laski korvansa oveen kiinni. — Luonnollisesti oli siellä Milada! — —
Miladan suhteen Miller tunsi jonkinlaista kummaa
kunnioituksensekaista luottoa; hän antoi Hornerin käydä esteettä
hänen luonaan, aluksi luullen hänen hyvin maksavan, myöhemmin,
koska Horner ei yksinkertaisesti ollut tietävinään muorin epäsuorasta
ulosheittämisestä ja pistopuheista. — Kuin ennenkin Horner kulki

Miladan luona milloin häntä lystäsi, ainoastaan salissa oloansa hän
supisti mahdollisimman vähiin. — Sen järjestelmä oli hänestä
muuttunut liian oikoseksi.
Muuan neiti kulki Millerin ohi, pierren kovasti kulkiessaan ja
ennenkuin Miller ehti nostaa siitä metakan, — aukasi Milada oven…
Vai niin neiti, — sanoi Milada. —
— Niin, minä se olen. — Mitä tämä on!? Vieläkö tuo vaan loikoo
sängyssään? — Ylös paikalla! — Sen kuskaan pois. —
Miller veti vaaleanpunaset uutimet syrjään, niin että päivänvalo
valaisi räikeänä Dubben laihat kasvot, jotka Millerin räkätessä
vääntyivät ivalliseen virnistelyyn. Dubbe pusersi käärettä, joka haisi
väkeville rohdoille, otsaansa ja ohimoilleen.
— Ei, ei, en anna tuota enää tapahtua. — Olen jo puhunut
Sucherin kanssa… Te joudutte pois — Ymmärrättekö? —
Dubbe istahti vuoteessaan katsahtaen tiukkana uhkaavan neidin
ruhoon. — Pois, ilmapallollako vaiko ruununkyydillä? —
Yhdentekevää. Nyt olen onnellinen, sillä ei minulle voi sen pahempaa
tapahtua kuin tämä jo on. —
— Putkaan teidät toimitan, jos ette hyvällä lähde. Ulos talostani
pitää teidän joutua. — En kärsi enää tällaista menoa!
— Pitääkö minun pukeutua paikalla? — Tahi maalata poskeni,
nauraa — rakas rouva? — Dubbe sai vaivalla kätensä nostettua
puuskaan heiluttaen päätään.
— En jaksa pukeutua sinun eikä kenenkään mieleen, — hän ähkyi
pudoten patjalleen. Sitten hän kääntyi seinään päin eikä välittänyt

Milleristä, joka kutsui Jumalan kostajaksi tälle helvetin ansainneelle
syntiselle. Mutta Miller huomasi pian olevansa ihan voimaton tässä
sekamelskassa ja se tunne tuli hänessä niin voimakkaaksi, että hän
rupesi nyyhkimään kuin pikku lapsi, joka poraa, kun ei saa ajettua
tahtoansa läpi.
Milada seisoi vuoteen päänaluksen kohdalla ja hänen harmaat
silmänsä muuttuivat yhä pistävämmiksi ja halveksivammiksi, mitä
enemmän Miller pauhasi.
— Lähettäkää Dubbe sairaalaan, — sanoi hän kotvasen kuluttua.
— Sairaalaan! — toisti Miller. — Häntä ei oteta sinne; hän on
terve, sanoo tohtori Lamberg. — Ja terve hän onkin, — terveempi
kuin minä, kirkui taas Miller — hän vaan makailee, velmuu ja
juopottelee. — Miller hyppäsi vuoteen ääreen.
Tyyneesti Milada tarttui hänen käsivarteensa. — Te ette kajoo
häneen! sanoi hän jatkaen: "Meidän rouva Goldscheider ei olisi
pitänyt tällaista naista talossa makaamassa. — Jos kuuntelette
Lambergia, — se ei lähetä ketään sairaalaan. Se pistää mieluummin
kaksi guldenia itse taskuunsa joka käynnistä täällä." —
— Kaksi guldenia, — puhkui Miller vääntäen käsiään.
— Noh, senhän me saamme itse maksaa. Mutta neidin olisi pitänyt
vähän voidella Lambergia. Silloin hän tekee, mitä vaan haluatte. —
Sitten neidin pitää päästä hyviin väleihin Luisenkadun sairaalan
vahtimestarin kanssa. — Eikä saa unohtaa kanslian henkilökuntaa. —
Silloin otetaan vastaan vaikka miten ja milloin ilman tohtori
Lamberginkaan säädöksiä. Eikä koira perästä hauku. — Dubben olisi
pitänyt päästä kolme kuukautta sitten sairaalaan. — Hänen

hermostonsa ei ole ainoastaan epäkunnossa. Ei ole pitkääkään aikaa
siitä, kuin hän sai kouristuskohtauksen parittelun kestäissä.
— Siitä leviää huhuja. Ja se vahingoittaa liikettä. Ja sitten voitte
antaa Dubben kauniin huoneen Gisille; hän haluaa sitä. — Sen
saatuaan pysyy hän paremmassa mielentilassa. —
Miladan sanat osoittivat sellaista varmuutta, että Millerin koko
hermoärtymys ja epäröivä oikullisuus jäi sikseen kuin kärpänen
liisteriin.
Unohtaen arvonsa ja innostuneena sanoi hän:
— Hyvä, se käy laatuun. Mutta kannattaako tällainen
taloudenpito? Vai Gisillekö hienoin huone. Ihanan pitsiverhon hän
repi äskeisin kappaleiksi. Ja nyt hän oleskelee reekelin takana. —
Onko se kohteliasta minulle? Kaikkea saa tehdä minulle, mutta
hävyttömyyksiä en kärsi. — Ajatelkaa Mizziä! Aina hän metkuilee.
Teidänkin täytyy riidellä hänen kanssaan. Minä en jaksa enää sitä
kuunnella.
— Hyvä Jumala, Mizzin vertaisia on tusinoittain. Hänen
poistumisensa ei olisi korvaamaton vahinko.
Milada otti Dubben päästä kääreen uudistaakseen sen.
— Paras olisi, ettei suututtaisi Gisiä tuon verhojutun tähden. Se
olisi edullisinta liikkeelle.
— Loruja, verhon repiminen maksaa rahaa, ja hän voi milloin
tahansa taas ruveta pirstaamaan.

— Mutta jos te härnäätte häntä, niin vieraat vähenevät ja se
merkitsee myös rahan menoa, — vastasi Milada päättäväisesti. —
Schöller, joka ennen osti Gisin tähden aina noin viidensadan guldenin
edestä samppanjaa, — ja se tuotti enemmän kuin puolet voittoa, —
oli eilen niin pahalla tuulella, että hän ei ostanut edes paperosseja
vaan poltti omiaan. —
Kotvasen kuluttua sanoi Milada kuin itsekseen peittäen Dubben: —
Liikkeen tunnen kuin viisi sormeani. — Niin sivumennen kuin hän sen
lausui, ei se ollut vaikuttamatta Milleriin. Tämän naama siliintyi,
saaden terveemmän värin ja kissamaisen ystävällisen ilmeen.
— Nyt hän nukkuu, siksi lähden. — Milada aukasi oven laskien
Millerin kulkemaan edellään ja katsellen välinpitämättömänä
käytävää. — Mutta tämä oli vaan näennäistä. — Itse asiassa hän
tarkasti hyvin terävästi Millerin muka hillittyjä mutta sangen puhuvia
kasvonpiirteitä. Silmiinpistävästi riehui Millerissä taistelu, hän ojensi
kätensä kuin pidättääkseen Miladaa. — Vihdoin aukenivat hänen
kiinni puserretut huulensa: — Kuulkaa, Rezek! —
— Mitä?
— Oletteko jo ollut kauan täällä? —
— Kaksikymmentäkaksi vuotta, se on koko elämäni ijän.
Nyt Milada katsoi neitiä suoraan uhkaavana ja ylimielisenä
kasvoihin.
— Siten tämän ammatin jo on oppinut tuntemaan. Millerin
vihreässä villapuserossa raivosi kamppailu erilaisten tunteitten välillä,
jota hän hehkuvin poskin ja räpyttävin silmin ei voinut enää peittää.

Mutta vielä oli hänessä epäily vahvempi kuin avuttomuus. Puoleksi
aukinainen suu meni huoaten kiinni ja sanaa lausumatta hän käänsi
Miladalle selkänsä. Kulkien käytävää pitkin mennäkseen Gisin
huoneeseen huokasi hän yhä raskaammin:
— Jumalani, Jumalani! Kaksikymmentä vuotta tällaisessa
ammatissa, kyllä kai sen sitte jo tuntee! —
Pappilanelämän ihanuus kuvastui hänen silmiinsä kuin paha uni.
— Voiko täällä oppia mitään säädyllistä — ajatteli hän aukaisten
Gisin oven, joka onneksi oli auki.
Gisi makasi poikkipäin vuoteellaan puettuna vaan mustaan
silkkiseen paitaan ja polttaen lyhyitä Havannasikareita. Hänellä oli
konjakkipullo, jonka hän Millerin sisään astuessa piiloitti peitteen alle.
"Bertl" oli sen salaa kuljettanut taloon. —
Gisi makasi juuri aatteissaan, pitikö hänen "Bertlin" kehoituksesta
lähteä kesäksi Müncheniin maalarien malliksi vai eikö. Bertl oli
ennustanut etuja koituvan tästä matkasta, mutta Gisi ei pitänyt
melusta ja ponnistuksista. Hän oli siksi liian mukavuutta harrastava,
hän tiesi, että olisi täten pakoitettu kulkemaan halki koko
valtakunnan ja olla maalarien kylttinä, aivan kuin silloin sen
juutalaisen kauppamatkustajan kanssa, joka taulukokoelmineen
kuljetti häntä kaupungista kaupunkiin. Kylläpä siten ansaitsi
vaatteita, koristeita ja muuta romua, mutta jos Bertl kyllästyisi
häneen, niin hän saisi jäädä Münchenin kadulle "ihkasen yksin."
Näin pitkälle hän oli päässyt mietteissään, kun Miller astui ovesta
sisään.

— Hei, ajatteli Gisi, — nyt on lepo kaukana, kun tuo ruisrääkkä
rupeaa rääkkymään! —
Miller mennä sipatti sinne tänne, piteli revittyä verhoa, mörisi "he,
he" ja "hm, hm" eikä osannut sanalla ratkaista kysymystä.
— Juo vielä vierasta konjakkia, — ajatteli hän raivoissaan, — ja
nainen kehtaa polttaa sikareita ja tuhlata siihen enemmän kuin pari
guldenia. Eikä osta niitä minulta, että saisin voiton, — lopetti hän
mietteensä.
Gisi polttaa tuprutti häikäilemättä, vaikka hänkin toivoi, että asia
olisi ratkaistu suuremmitta kolinoitta, sillä ei hänenkään mielensä
tehnyt lähteä tästä lämpimästä sängystä Münchenin taiteilijaelämän
levottomuuteen.
Gisi nousi haukotellen vuoteeltaan sylkäisten hehkuvaan
sikarinpätkään ja heitti sen sitte pesuastiaan. Sitten hän istui
vuoteensa reunalle alkaen napittaa korkeavartisia kiiltävän mustia
kenkiään. Tätä tehdessään hän nosti jalkansa niin korkealle, että
Miller sinnepäin vilahtain aina näki valkoisen jäntevän säären ihka
haaroihin asti. — Se harmitti häntä kovin.
— Minun täytyy kai hankkia uusi verho, — puhkesi Miller vihdoin
sanomaan sillä nöyrryttävällä jälkitunteella, että oli alkanut ajaa
asiaansa väärällä tavalla.
Vastaus oli myös pikainen. — Olisin sen myös maksanut! — Mutta
Bertl kielsi sen ankarasti.
Kengännapittaja lensi samaan paikkaan kuin sikari. Ja Gisi nousi
sangen toprakkana seisomaan kauniilla kengissä välkkyvillä

jaloillaan. Hänen katsettaan ei voinut väärin tulkita.
Millerin selkäpiitä karmi. — Hän aavisti vaaraa. — Hänellä oli
lamauttava tietoisuus siitä, että hän ei voinut tälle asialle mitään eikä
voinut yleensä vaikuttaa rahtuakaan talon järjestyksen
muuttamiseen tahi siinä tapahtuvien epäsäännöllisyyksien
estämiseen, — hän ei voinut edes välttää sitä kohtaloa, joka häntä
itseään uhkasi, vaan oli pakoitettu näkemään, kuinka se päivä
päivältä tuli lähemmäksi. — Siksi hän nosti kaksi sormea ilmaan
huutaen äärimmäisyyteen asti kiihoittuneena:
— Jumalan käsi iskee ylpeihin ja saastaisiin! Voi teitä kaikkia! —
Sillä sai hän enemmän aikaan, kuin mitä hän saavutti
suunnitelluilla häijyyksillään ja petoksellisuudellaan.
Gisi jäi sanattomaksi. — Korvapuustin — Herra Jumala, sen hän
olisi käsittänyt. — Mutta tuollaista hän ei ollut ikinä kuullut. — Hän
veti helpotuksen huokauksen Millerin hävittyä, ihmeellinen
hyvinvointi täytti hänen ruumiinsa kiireestä kantapäähän saakka.
Hän heittäytyi pitkäkseen vuoteelleen miettien tuota äskeistä
tapahtumaa.
Täällä ilmeni ihmeellisiä seikkoja. — Hän päätti lopullisesti luopua
Bertlin ehdotuksesta.
Seuraavana päivänä lähetti Miller portinvahdinrouvan Miladan luo
vaatien hänen heti pukeutumaan toimittaakseen sen asian, — jonka
rouva — oli eilen alkuun pannut.
Koko sairaalan matkan ajan kulkivat molemmat naiset vaieten
vierekkäin. Miller katseli Miladaa sivultapäin epäilevän ja tutkivan

näköisenä. Mutta Miladan tummissa, vakavissa kasvoissa ei näkynyt
mielenliikutuksen värettä. —
Sairaalan vahtimestari tunsi hyvin Miladan. Miller oli sisimmässään
raivossaan siitä huolettomuudesta, jolla vahtimestari pisti taskuunsa
ne kaksi guldenia, mitkä Milada lykkäsi hänen kouraansa.
— Hänen puolestaan sai heti kuljettaa sairaan sinne, ja ylhäällä
olevien suhteen — tiesi neiti itse parhain…
Miller ja Milada menivät ensi kerrokseen.
— Olkaa hyvä ja antakaa rahaa, — sanoi Milada. — Huoaten
kourasi
Miller vihreätä laukkuaan. — Milada pudisti päätään.
— Liian vähän, — hän sanoi, — ei mikään virkamies tyydy
vähempään kuin viiteen guldeniin. — Ja kun Miller harhailevin
katsein empi, jatkoi Milada:
— Rouva Goldscheider antoi yhtä paljon. —
Se naula piti. Sitten Miller maksoi sairaspaarien vuokran ja
juomarahat. — Ja kun Miller oli suorittanut kaikki nämät maksut
kuuluvasti aina huokaillen, ei Dubben ottoa sairaalaan tarvinnut enää
epäillä…
— Kuka korvaa minulle nämät kustannukset? — vikisi Miller, kun
he pääsivät kadulle, — eikö tämä ole ihan kaivoon viskattua rahaa?
Eikö? Kenen puoleen minä saan kääntyä hädän hetkenä? Kuka antaa
minulle kreuzeriakaan?

— Uusi neiti — vastasi Milada lyhyesti. Miller töllötti häneen mitään
käsittämättä.
— Nyt neidin pitää muistaa, kuka voisi astua Dubben tilalle. —
Pitää hankkia halvalla jotain halpaa. —
— Sucher on suutuksissa, tunnusti Miller puoliääneen.
— Sucher on myös liian kallis herrasmies, — vastasi Milada
lyhyesti.
He vaikenivat hetkisen. — Milada kulki rivakasti edellä ja Miller
kapusi hänen jälestään. Miller oli kurjalla tuulella.
Yhä hän kurotteli kättään, yhä hän veti sen takaisin. Hän
suunnitteli sata asiaa, hän kuvitteli sata sanontatapaa, — mutta hän
hylkäsi jokaisen.
Pääkadun käänteessä hän sanoi vaikeroiden nyppien Miladan
hihasta:
— Pitäisi mennä sinne, — tuonne, — jossa saisi jotain sopivaa, —
jotain erityisen mukavaa, — ehkä ilmaiseen — hm — ehkä — —
— Ei ilmaiseen, — sanoi Milada, — mutta halvalla. Sitten hän
kääntyi palaten jo ennen kulkemaansa tietä takaisin Millerin
kulkiessa hänen jälessään melkein jäätävä raivontunne ja itsensä
halveksuminen mielessään.
— Tuolla rantakadulla sen saa, — sanoi Milada näyttäen paikan
sateenvarjollaan.

— Varmaankin joku asioitsija mokoma! — Kyllä niistä olen saanut
tarpeekseni, vastasi Miller tiukkana.
— Riippuu siitä, minkälaisia ne ovat, — sanoi Milada hylkien, —
kaikenlaisten luona emme aio käydä.
"Me" sana loukkasi Milleria. — Mutta siitä huolimatta hän kävi
lujasti asiaan käsiksi: — Noista hotellivahtimestareista ei ole
mihinkään. —
— Hän ei ole hotellivahtimestari — oikasi Milada.
Millerillä oli lyhyt hetki se rohkea tuuma, että sanoisi mahtisanan
ratkaisten siten selkkauksen, joka häntä yhä kovemmin kiusasi. —
Hänellä oli sittenkin valta. — Mutta hän tunsi itsensä taas
onnettomaksi ja avuttomaksi.
Paras olisi olla huomaamatta koko olentoa. Ei lausuisi sanaakaan!
Kohtelen häntä kuin palvelijaani. Vuottakaa, — annan hänelle
kruunun juomarahaksi… "Se on tien löytämisen palkkioksi", sanon,
siten pääsen koko jutusta.
Täynnään itsetyytyväisyyttä hän läksi päättävänä kulkemaan
koettaen seurata solakkaa tyttöä.
Kun he saapuivat rantakadulle, jäi Milada seisomaan epäröivän
näköisenä. Hän tarkasti ensin pitkää, hienoa taloriviä, joka kohosi
virran rannalla uutena kaupunginosana. Sitten hän pudisti päätään.
— Noh, nyt te ette kaiken lopuksi tiedä, mistä pitää hakea mies!
Miller heitti sanat myrkyllisellä äänellä. — Tämä on vasta kaunis
juttu. Olemme tulleet tällaisen matkan! Olisin yhtä hyvin voinut ottaa
mukaani Goldscheiderin osoiteluettelon!

Kuvaamattomalla katseella katsahti Milada alas häneen.
— Jos neiti luulee löytävänsä tuon nimen, — Milada osoitti
synkkää koloa, missä kivihiilivarastojen ja rakennuksen alaisina
olevien talojen keskellä oli pari vinoista hylätyn näköistä rakennusta,
— osoitekalenterista — hän laski häveliäänä silmänsä alas, — niin on
kai parasta, että menette huomenna yksin sinne. —
— Sellainen hävytön heiskale! — suorastaan sihahtaen aukasi
Miller suunsa kasatun vihansa purkausluukkuna. — Mitä te
oikeastaan rohkenette, todella, mitä luulette olevanne…? —
— Tyyntykää, neiti! — Milada kosketti Millerin käsivartta, jonka
tämä veti pois, kuin olisi käärme pistänyt häneen. — Asian laita on
niin, että minä epäröin vaan sitä, ottaisinko teidät ollenkaan tuonne
mukaani. Tuolla ylhäällä — Milada vaikeni, piirtäen
auringonvarjollaan hiekkaa — tuolla ylhäällä ei ole vieraitten aina
hyvä olla. Kyllä siellä saa ihmeellisiä "tavaroita." Ja jos "pörrö-Edi" —
siksi talon herraa kutsutaan — on hyvällä tuulella, niin — saa vaikka
ilmaiseen. Mutta joka kerta on siinä vähän pelon aihetta.
Zimmermannin eukko sai siellä kerran oikein aika selkäsaunan. Minut
Edi tuntee varsin hyvin, luulen, että hän ei minua kovinkaan pahoin
pitele, jos hän onnettomuudeksi olisi selvällä päällä; silloin nimittäin
hän on kovin kiukuissaan, ja silloin minä en voi mitään aikaansaada.

— Kuinka te kehtaisitte saattaa minut sellaisen ihmisen
tuttavuuteen? Tämä juttu tulee yhä kirjavammaksi. Minä voin tehdä
kauppaa kunnollisempienkin ihmisten kanssa, en tarvitse tappelijoita.
Tuollaisiin rosvonpesiin ette minua — Miller osoitti vinotaloja —
koskaan saa.