Contemporary Strategy Analysis 10th Edition Grant Solutions Manual

vailsroath9a 23 views 31 slides Feb 23, 2025
Slide 1
Slide 1 of 31
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31

About This Presentation

Contemporary Strategy Analysis 10th Edition Grant Solutions Manual
Contemporary Strategy Analysis 10th Edition Grant Solutions Manual
Contemporary Strategy Analysis 10th Edition Grant Solutions Manual


Slide Content

Visit https://testbankfan.com to download the full version and
explore more testbank or solution manual
Contemporary Strategy Analysis 10th Edition
Grant Solutions Manual
_____ Click the link below to download _____
https://testbankfan.com/product/contemporary-strategy-
analysis-10th-edition-grant-solutions-manual/
Explore and download more testbank at testbankfan.com

Here are some suggested products you might be interested in.
Click the link to download
Contemporary Strategy Analysis 10th Edition Grant Test
Bank
https://testbankfan.com/product/contemporary-strategy-analysis-10th-
edition-grant-test-bank/
Contemporary Strategy Analysis Text and Cases 8th Edition
Grant Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/contemporary-strategy-analysis-text-
and-cases-8th-edition-grant-solutions-manual/
Contemporary Strategy Analysis Text and Cases 9th Edition
Grant Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/contemporary-strategy-analysis-text-
and-cases-9th-edition-grant-solutions-manual/
Calculus Early Transcendental Functions 5th Edition Larson
Test Bank
https://testbankfan.com/product/calculus-early-transcendental-
functions-5th-edition-larson-test-bank/

CFIN 6th Edition Besley Test Bank
https://testbankfan.com/product/cfin-6th-edition-besley-test-bank/
International Business The Challenges of Globalization 8th
Edition Wild Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/international-business-the-challenges-
of-globalization-8th-edition-wild-solutions-manual/
BUSN 7 7th Edition Kelly Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/busn-7-7th-edition-kelly-solutions-
manual/
MATLAB Programming with Applications for Engineers 1st
Edition Chapman Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/matlab-programming-with-applications-
for-engineers-1st-edition-chapman-solutions-manual/
Introduction to Corporate Finance 4th Edition Booth
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/introduction-to-corporate-finance-4th-
edition-booth-solutions-manual/

Listen 8th Edition Kerman Test Bank
https://testbankfan.com/product/listen-8th-edition-kerman-test-bank/

Copyright © 2019 John Wiley & Sons, Inc. 1
Contemporary Strategy Analysis (10
th
edition)
SUGGESTED ANSWERS TO SELF-STUDY QUESTIONS
Chapter 6
Organization Structure and Management Systems:
The Fundamentals of Strategy Implementation

1. Jack Dorsey, the CEO of Twitter, Inc., has asked for your help in designing a strategic
planning system for the company. Would you recommend a formal strategic planning
system with an annual cycle such as that outlined in “The Strategic Planning System:
Linking Strategy to Action” and Figure 6.1? (Note: Twitter’s strategy is summarized in
Strategy Capsule 1.5 in Chapter 1.)
Twitter is a public platform for sharing messages and other content. At the end of 2017, Twitter
was a company with $2.5 billion in annual revenues, but had yet to make a profit. Moreover,
revenue growth had stagnated during 2015-17.
The speed at which Twitter’s competitive environment changes—including technological
changes and the strategic initiatives of competitors—is not conducive to an annual strategic
planning process. Twitter’s top management team would need to meet far more frequently to
assess Twitter’s strategy in the light of changing circumstances and emerging threats and
opportunities.
Moreover, for a strategic planning system to be effective requires that accesses knowledge that
is relevant to these changing circumstances and emerging threats and opportunities. The
implication is that Twitter’s strategy making should also permit the involvement and
participation of organizational members outside the top management team in strategic decision
making in order to make use of their specialist expertise, access to information, and
perspectives.
To the extent that all large companies require hierarchical structure for their strategic planning
(and Twitter employs about 3,300 people), the standard division between “business units” and
“corporate” is probably not appropriate to Twitter. Any modularization of Twitter’s strategy
making should be based upon problem areas and the types of knowledge relevant to these
areas—e.g. technology, advertising and revenue generation, and external relations (including
privacy issues).
Given Twitter’s international scope and the different competitive and regulatory conditions in
different national markets, country-based strategic plans are also desirable.
For the purposes of strategy formulation therefore, Twitter needs a strategy process that is
more frequent and less formal than that outlined in Chapter 6. However, as the text explains, a
key role of a strategic planning process is not just to formulate strategy but also to implement it.
This implies a close linkage between strategic, financial and operational planning. To this end,
Twitter is likely to require an integrated process of strategic and financial planning that is linked
to both its external calendar of financial reporting (quarterly)and its internal calendar of
financial monitoring and control (probably monthly and quarterly).

Copyright © 2019 John Wiley & Sons, Inc. 2
2. Select a persistently successful team in a professional sport with which you are familiar.
To what extent can the superior capabilities of this team be attributed to the role of
processes, motivation, and structure (as discussed in the section “Developing
Organizational Capability”)?
A major theme in Contemporary Strategy Analysis is that sustained competitive advantage is
typically the result of superior organizational capabilities deployed through an appropriate
strategy. An organizational capability typically requires the coordination of the activities of a
number of individuals—such coordination is achieved through processes. Hence, an
organization can be viewed as a system of processes.
Such processes are apparent in sports organizations. In all sports there are processes for
identifying, attracting and selecting talented individuals; for training these individuals; for
selecting and configuring teams; for supporting these teams medically, psychological and
nutritionally; and for generating the revenues needed to fund these activities.
For these processes to operate effectively and for different processes to complement one
another, then these processes need to be housed within organizational units and these
organizational units need t have leadership that is appropriate to their activities.
Finally, for these processes to generate superior capability, it is vital to have adequate
motivation both for individuals and for the groups of individuals engaged processes
In professional soccer, the role of processes, the placing of these processes within an
organizational structure and the motivating of individuals and teams can be seen in the
workings of any club that achieves sustained success. For example, these elements are apparent
at Manchester United under the leadership of Alex Ferguson, 1986 to 2013 (see my 2013 case
“Manchester United: Preparing for Life without Ferguson”).
The same factors were at play in the rise to prominence of British cycling between 1994 and
2016. British cyclists became world leaders as a result of a systematic program involving
processes for funding new facilities, developing participation in cycling at the grass roots level,
selecting high potential individuals, training these individuals, and supporting elite cycling
teams. Motivation was generated at multiple levels: at the political level for greater sporting
success to build national prestige, among participating cyclists, and among the public through
outreach and media relations
3. Within your own organization (whether a university, company, or not-for-profit
organization), which departments or activities are organized mechanistically and which
organically? To what extent does the mode of organization fit the different
environmental contexts and technologies of the different departments or activities?
In most universities I am familiar with there is a clear distinction between administrative units
(e.g. finance, student records, admissions) and academic departments (which are responsible
for undertaking teaching and research). They exemplify the two organizational types shown in
Table 6.1: mechanistic and organic.
Administrative units tend to be highly bureaucratized (“mechanistic”). Tasks are precisely
defined, specialized, and controlled through rules. Communication is primarily vertical, and
employees’ primary loyalty is to their immediate superior.
Academic departments are highly organic. Tasks are flexible and loosely-defined. There is a lack
of hierarchical control and faculty members coordinate through mutual adjustment.
Communication is mainly horizontal, and commitment is to the organization and to professional
standards rather than to the department head.

Copyright © 2019 John Wiley & Sons, Inc. 3
These differences reflect the characteristics of the tasks (“technology”) and the environments
where they are performed. Most administrative tasks are repetitive and require little variation.
The environment they are performed within is stable. Their key performance requirements are
consistency and efficiency. Research and teaching activities are unstandardized. They require
innovation, creativity, and constant adaptation to changing circumstances. The high degree of
variation in the knowledge and personalities of individual professors require high levels of
individual freedom to adapt modes of working.
There are also some administrative tasks that fall somewhere in between these extremes. Fund
raising, marketing and external relations are all administrative tasks that are relatively
unstandardized and require flexible adaptation to changing circumstances. For these reasons,
university administrators whose careers have been spent in admissions, student records, and
finance tend not to make good VPs of fund raising, marketing, or communication. Similarly, with
IT support: these units tend to combine fixed rules for acquiring and maintaining software and
hardware and logging problems with the flexibility needed to respond to the myriad of user
problems.
4. In 2008, Citigroup announced that its Consumer business would be split into Consumer
Banking, which would continue to operate through individual national banks, and Global
Cards, which would form a single global business (similar to Citi’s Global Wealth
Management division). On the basis of the arguments relating to the “Defining
Organizational Units” (p. 144), why should credit cards be organized as a global unit and
all other consumer banking services as national units?
Consumer banking involves a number of products and services: credit cards, deposit taking and
account management, transaction processing, personal loans, mortgage banking, and
investment and wealth management. Why break out credit cards as a single global business
while organize all the rest by national subsidiaries?
The logic, presumably, is that the important coordination needs of people working in credit
cards is with other individuals working in credit cards whether or not they are in the same
country. However, for employees working in deposit taking and account management, it is
more important for them to coordinate with employees working on personal loans and
investment products within the same country than with employees working in deposit taking
and account management in other countries.
Why might this be so?
The credit card business is a highly standardized, IT intensive business, supported by a global
payments system. Individuals’ choice of a credit card issuer tends to be fairly independent of
their choices over other financial products. The credit card business is most efficiently managed
by an integrated global unit.
Other personal banking products tend to be less globally standardized. They are nationally
differentiated by culture and government regulations. Moreover, individuals are more prone to
“bundle” these products: gaining personal loans is easier from a bank where one has an
account. Sharing information about individual customers is important for selling and credit
appraisal. For these reasons, the key interdependencies are likely to be between employees in
the same geographical areas but working on different banking services.
.
5. The examples of Apple Computer and General Motors (see “Functional Structure”
section above) point to the evolution of organizational structures over the industry life-
cycle. During the growth phase, many companies adopt multidivisional structures;

Copyright © 2019 John Wiley & Sons, Inc. 4
during maturity and decline, many companies revert to functional structures. Why might
this be? (Note: you may wish to refer to Chapter 8, which outlines the main features of
the life-cycle model).
Firms that supply very different products (GE, Samsung, 3M) will always need to organize
around product divisions (see discussion of Du Pont under Q.2 above). Firms that supply more
homogeneous ranges of products (e.g. GM and Apple) can be organized either by product
division or functional department, the critical issue is this: Between which organizational
members is coordination more important: employees working in the same function (but in
different products) or employees within the same product across different functions? It
depends, in part, on the characteristics of the environment, which in turn depend on the stage
of the product life cycle. Thus, in the growth phase of the cycle, the emphasis on strategy is,
naturally, on growth. The emphasis of strategy is on developing new products, differentiating
them to appeal to groups of customers, and launching them. These activities require close
coordination between functions, coordination between products is less important. As products
mature, price competition becomes stronger, differentiation opportunities become fewer, and
the emphasis of strategy is on cost efficiency. Cross-functional capabilities such as product
development become less important, effectiveness and efficiency in functional capabilities such
as manufacturing, sales, marketing and finance become more important. At the same time,
differentiation between products becomes less evident. The implication is that functional
organizations are more closely aligned with industry key success factors. For example, once
excess capacity emerges in production and sales, then functional structures allow for the better
management of excess capacity and better allocation of capacity across products.
6. Draw an organizational chart for a business school that you are familiar with. Does the
school operate with a matrix structure (for instance, are there functional/discipline-
based departments together with units managing individual programs)? Which
dimension of the matrix is more powerful, and how effectively do the two dimensions
coordinate? How would you reorganize the structure to make the school more efficient
and effective?
An organizational chart may be drawn showing organizational units, or the job titles of the
individuals who hold positions in the organizational structure. To the extent that each
organizational unit is headed by an individual manager/coordinator, the result should be the
same.
Most business schools have some form of matrix organization. For example, the structure of
Georgetown University’s McDonough School of Business is shown below. There are two primary
dimensions of the organization: the program structure (represented by three Associate Deans
for programs; then there is the discipline or functional structure (represented by the different
academic areas, each headed by a coordinator). Faculty members are recruited into different
disciplinary areas, then assigned to teach within the different programs.
In terms of decision-making power, the discipline-based part of the structure is primary. This
reflects status (within universities professors have more status than administrators), job
security (most senior professors have tenure), and actual decision-making power. Most
strategic decisions concerning programs are taken by committees—notably the Graduate
Curriculum Committee, the Undergraduate Curriculum Committee, and the MBA Admissions
Committee—these committees are dominated by faculty and chaired by a faculty member.
Coordination between programs and the academic areas occurs in three principal ways:
• Hierarchically through the Dean.

Copyright © 2019 John Wiley & Sons, Inc. 5
• Through the different committee referred to above—including the Executive Council
whose members are all School employees.
• Informally through personal linkages. The most important links in this respect are
between the area coordinators and the program deans.
One criticism of this type of structure is that the program directors tend to be weak as
compared to department heads with the result that the dominance of departmental divisions
acts as a barrier to coordination and integration across departments. In MBA programs, for
example, efforts to take cross-functional, multidisciplinary approaches to business problems
tend are rendered ineffective because of departmental separation and identity.

Dean
Dean’s Office:
CFO, Communications, Special
Projects
Coordinator,
Finance &
Accounting Area
Deputy Dean
Associate Dean
U’grad. Programs
Associate Dean
Graduate Programs
Associate Dean
Executive Programs
Coordinator,
Operations &
Decision
Sciences Area
Coordinator,
Strategy
Area
Coordinator,
Management
Area
Coordinator,
Marketing
Area
MBA Student
Services
MBA Career
Management
MBA
Admissions

Executive Council
U’grad
Curriculum
Committee

Graduate
Curriculum
Committee

Technology
Committee

Peer Review
Committee

Rank & Tenure
Committee

Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents

»Vahinko, että Phil on Graniiltiylängöllä. Unohdin sanoa teille, että
hän tietää Manningien oleskelupaikan aivan yhtä hyvin kuin
minäkin.»
Nämä sanat eivät nähtävästi miellyttäneet Kittyä. Sitten hän
vastasi vakavasti: »Kenties minun pitäisi sanoa teille, Patches —
mehän olemmeolleet niin hyviä ystäviä, te ja minä — Phil —»
»Niin?»
»Phil ei merkitse minulle mitään, Patches. Tarkoitan —»
»Te tarkoitatte sillä tavoin kuin hän tahtoisi?» auttoi Patches
huomattavan innokkaasti.
»Niin.»
»Ja te olette sanonut sen hänelle, Kitty?» Patches kysyi kiihkeästi.
»Niin — olen sanonut sen hänelle.»
Patches oli hetken vaiti. »Phil raukka», hän sanoi hiljaa. »Nyt
käsitän. Ajattelinkin, että jotakin sellaista oli tapahtunut. Hän on
miesten parhaita, Kitty.»
»Tiedän — tiedän», vastasi Kitty kuin haluten lopettaa tämän
puheenaiheen. »Mutta siitä ei yksinkertaisesti saattanut tulla
mitään.»
Patches katsoi häneen kiihkeästi, tummissa silmissään ilme, jota
Kitty ei milloinkaan ennen ollut niissä nähnyt. Patchesin mieli oli
kuohumistilassa. Heidän jutellessaan ja nauraessaan oli ajatus, joka
yllättävänä oli välähtänyt hänen mieleensä hänen tuntiessaan Kittyn

hilpeän ja toverillisen olemukseen tuovan hänen tuskalleen lievitystä
ja lohtua, yhä lujittunut ja vahvistunut. Siitä lähtien, kun hevuosi
takaperin ensi kerran näkivät toisensa, oli heidän välillään vallinnut
vilpitön toveruus, joka vähitellen oli syventynyt läheiseksi
ystävyydeksi. Miksi saattoikaan tämä ystävyys vielä muuttua!
Patches ajatteli tytön palavaa kaipuuta siihen elämään, jonka hän
hyvin tunsi, ja tiesi voivansa tyydyttää hänen sydämensä
pienimmänkin toiveen jakuitenkin suojella häntä maailman vaaroilta
ja salaisilta ansoilta. Jatähän tunteeseen yhtyi tietoisuus hänen
oman elämänsä yksinäisyydestäja autiudesta.
Kittyn sanat hänen ja Philin välisen suhteen loppumisesta poistivat
esteen, joka oli häntä pidättänyt ilmaisemasta tätä ajatustaan, ja
hänen tavallinen tapansa — toimia harkitsematta — osoittautui
nytkin hänen seuraavissa sanoissaan: »Kauhistuisitteko, Kitty, jos
sanoisin teille olevani iloinen? Iloitsevani siitä, että te sanoitte ei
Philille, vaikka olenkin pahoillani hänen puolestaan?»
»Te iloitsette?» virkkoi tyttö ihmetellen. »Ja miksi?»
»Siksi, että nyt minulla on oikeus sanoa teille jotakin, jota äsken en
olisi voinut sanoa. Pyydän teitä vaimokseni, Kitty. Tahtoisin täyttää
teidän elämänne kauneudella ja onnella ja tyydytyksellä. Tahtoisin
teidän tulevan kanssani maailmaan katsomaan sen ihmeitä.
Tahtoisin ympäröidä teidät kirjallisuuden ja taiteen ihanuuksilla,
kaikella sillä, mitä sydämenne ikävöi. Tahtoisin teidän tutustuvan
ihmisiin, joiden ystävyys olisi ilo teille. Tulkaa minun kanssani, tyttö
— tulkaa vaimokseni, ja yhdessä me olemme löytävä rikkaan ja
hyödyllisen jaonnellisen elämän. Tahdotteko, Kitty? Tahdotteko
seurata minua?»

Tytön kuunnellessa syvenivät hänen harmaat silmänsä
ihmetyksestä jamielihyvästä. Oli kuin olisi joku hyvä haltia äkkiä
avannut hänelle oven luvattuun maahan. Sitten riemu häipyi hänen
kasvoiltaan ja hänvirkkoi empien: »T eette pilaa minusta, Patches.»
Kittyn lausuessa hänen nimensä nauroi mies ääneen. »Unohdin,
että teette edes tunne minua — tarkoitan, että ette edes tiedä
nimeäni.»
»Oletteko siis joku valepukuinen prinssi, herra Patches?»
»En prinssi, Kitty — vain tavallinen mies, siinä kaikki. Mutta mies,
joka voi tarjota teille huolettoman elämän ja kunnioitetun nimen ja
kaiken, mistä olen puhunut teille. Mutta minun täytyy kertoa seteille
— minä olen aina tiennyt kerran kertovani sen teille, mutta en
aavistanut sen tapahtuvan juuri tänään. Nimeni on Lawrence Knight.
Kotini on Clevelandissa Ohiossa. Mitä perheeseeni ja
henkilökohtaiseen asemaani ja elämääni tulee, voi isänne antaa
teille haluamanne tiedot. Riittää, kun vakuutan; että kykenen
tarjoamaan teille kaiken, mitä olenluvannut.»
Hänen mainitessaan nimensä suurenivat Kittyn silmät jälleen.
Ystävänsä ja koulutoverinsa Helen Manningin kautta hän tiesi
Lawrence Knightistäenemmän kuin tämä aavistikaan.
»Mutta sanokaahan minulle», virkkoi Kitty, »mistä syystä herra
Lawrence
Knight huvitteleiksen esittämällä Honourable Patchesia?»
Mies vastasi vakavasti: »Tiedän, että se teidän mielestänne
mahtaa kuulua hyvin omituiselta, mutta yksinkertainen totuus on,
että väsyin itseeni ja hyödyttömään elämääni. Päätin koettaa,

voisinko itse ansaita itselleni paikan miesten joukossa. Tahdoin
merkitä jotakin oman miehuuteni» — hän epäröi hiukan, mutta jatkoi
sitten rohkeasti — »enkärahojani ja yhteiskunnallisen asemani takia.
Tahdoin olla riippumaton —elää kuten toiset miehet, omasta
voimastani ja tarmostani ja työstäni. Jos olisin ilmoittanut oikean
nimeni pyrkiessäni Risti-Kolmioon, olisivat tuttavani varsin pian
keksineet olinpaikkani ja pieni kokeeni olisi täydellisesti
epäonnistunut.»
Hänen puhuessaan olivat tuhannet ajatukset risteilleet Kittyn
mielessä. Hän uskoi vilpittömästi tyttövuosiensa rakkauden Philiin
olevan lopussa. Tämä mies oli Patchesina saavuttanut hänen
kunnioituksensa ja kiintymyksensä, ja hänen ilmeinen sivistyksensä
herätti hänen ihailuaan. Hän tunsi, että hän oli kaikkea, mitä Phil, ja
vielä enemmän. Kuunnellessaan hänen kosintaansa Kitty ei ollut
tuntenut pienintäkään häivettä siitä vastenmielisyydestä ja kauhusta,
joka hänet oli vallannut vastaanottaessaan professori Parkhillin
tarjouksen. Hänen äskeinen kokemuksensa estetiikan jalon
esitaistelijan kanssa oliherättänyt eloon kaikki hänen naiselliset
vaistonsa, ja ne vetiväthäntä tämän voimakkaan, ryhdikkään miehen
puoleen, jonka kosinnasta kuka nainen hyvänsä olisi saattanut
ylpeillä. Ja lisäksi oli elämä, jonka hän tiesi tämän miehen saattavan
hänelle tarjota ja jonka hän nyt saattaisi saavuttaa ilman
vanhempiensa suurta uhria — kotikartanon myymisiä — tärkeä tekijä
Lawrence Knightin tarjouksessa.
»Se olisi ihanaa», sanoi hän verkalleen. »Minä olen paljon
haaveillutkaikesta siitä.»
»Te seuraatte minua, eikö niin? Annatte minun täyttää kaikki
toiveenne — tulette kanssani siihen elämään, jota niin hartaasti

kaipaatte?»
»Tahdotteko minut todellakin, Patches?» kysyi Kitty arasti,
ikäänkuinhänen mielessään vielä olisi ollut epäilyksen varjo.
»Kernaammin kuin mitään muuta maailmassa», väitti mies.
»Sanokaa, että tahdotte, Kitty. Sanokaa, että tahdotte tulla
vaimokseni.»
Vastaus tuli hitaasti ja vielä kuin kysyvänä: »Tahdon.»
Kitty ei huomannut, että Patches ei ollut lausunut sanaakaan
rakkaudesta. Oli niin paljon muuta, joka kiinnitti hänen huomionsa.
Mies ei liioin huomannut, että Kittykään ei ollut lausunut tätä sanaa,
joka oikeassa merkityksessään sisältää elämän täydellisimmän
onnen, pyrkimykset ja saavutukset, menestykset ja voitot, uhraukset
ja murheet— sanan syvimmässä mielessä koko elämän.

XV LUKU.
Setririnteellä.
Kittyn ystävät ilostuivat suuresti hänen saapuessaan
Graniittiylängölle. Järkyttävä tapahtuma, joka oli ollut niinvähällä
muuttua murhenäytelmäksi, oli jollakin tavoin himmentänyt
Graniittiylängön viehätystä, ja Kittyn saapuminen auttoi hajoittamaan
pilven, joka viime päivinä oli synkentänyt heidän elämäänsä.
Ei ollut vaikeata taivuttaa Kittyä jäämään kauemmaksi kuin hän
alkuaan oli ajatellut ja lähtemään yhdessä heidän kanssaan
Prescottiin. Sieltä Stanfordin täytyi lähteä työhön kaivoksilleen ja
Helen aikoi seurata Kittyä Risti-Kolmioon, kuten oli luvannut. Risti-
Kolmion miehetveisivät kotiin lähtiessään Kittyn hevosen mukanaan,
ilmoittaisivat hänen vanhemmilleen viipymisestä ja pitäisivät huolla
siitä, ettäReidin auto sovittuna päivänä lähtisi Prescottiin noutamaan
nuorianaisia.
Kitty ei saattanut edes Helenille kertoa kihlauksestaan Lawrence
Knightin kanssa — taikka Patchesin, kuten hän aikoi sanoa tätä
siihen saakka, kunnes paimen itse arvelisi ajan tulleen ilmoittaa
oikean nimensä. Kaikki oli tapahtunut niin äkkiä — tulevaisuus näytti

loistavalta, niin paljon Kittyn rohkeimpiakin unelmia suuremmalta,
että hän tuskin saattoi uskoa sitä todeksi. Sitä paitsi hän ehtisi
kotona kartanossa kertoa kaikesta Helenille. Ja hän vaati myöskin
Patchesilta, ettei tämä puhuisi hänen isänsä kanssa, ennen kuin hän
itse oli tullutkotiin.
Phil poikineen saapui Risti-Kolmioon päivää aikaisemmin kuin
Kittyn jaHelenin oli määrä palata Prescottista. Heti kotiin tullessaan
he saivat kuulla uutisia: Professori Parkhill oli lähtenyt Williamson
Valleysta -ja Pata-Koukku-S kartano oli myyty. Reidin odottama
ostaja olisaapunut samana päivänä kuin Kitty lähti Graniittiylängölle
ja kauppa oli tehty siekailematta. Mutta Reid ei aikonut luovuttaa
kartanoauudelle omistajalle, ennen kuin karjankierroksen jälkeen.
Miesten istuessa illalla Rovastin kanssa pähkinäpuiden alla
keskustellen laakson tapahtumista ja varsinkin naapurikartanon
uudesta omistajasta, vetäytyi Phil pikku Billyn kanssa hiukan syrjään
ottaen osaa keskusteluun vain silloin tällöin, kun hänen oli pakko
sanalla taiparilla vastata johonkin hänelle tehtyyn kysymykseen.
Kun rouva Baldwin lähetti pikku Billyn vuoteeseen, livahti Phil
yksinään hämärään eivätkä miehet nähneet häntä, ennen kuin
seuraavana aamuna. Kun aamiainen olisyöty, antoi hän lyhyesti
tarpeelliset ohjeet miehilleen ja ratsastipois.
Ymmärtäen Philin mielialan antoi Rovasti hänen lähteä
virkkamatta sanaakaan. Rouva Baldwinille hän sanoi: »Anna hänen
olla yksinään, Stella. Ei poikaa vaivaa mikään. Mutta hänen täytyy
päästä laitumelletaistellakseen taistelunsa. Luulen hänen lähtevän
katsomaan villihevosia Tooheyssa. Sinne hän tavallisesti menee
ollessaan apeallamielellä.»

Patches, joka oli käynyt asialla Fair Oaksissa, oli varhain
iltapäivällä matkalla kotiinpäin ja oli saapunut sen lähteen
läheisyyteen, jossa ensi kertaa teki tuttavuutta Nick Cambertin
kanssa, kun äkkiä kuuli vasikan huutavan läheisessä metsikössä.
Tuntien jotarkoin karjakartanoelämään kuuluvat äänet hän tiesi, että
vasikka olihädässä.
Patches käänsi hevosensa syrjään ja ratsasti ääntä kohden.
Samassa hän huomasi ohuen savun tunkeutuvan puiden lomitse.
Hän pysähdytti hetihevosensa, laskeutui satulasta, sitoi hevosensa
puuhun ja jatkoi matkaa jalan, hiljaa ja varovaisesti. Pian hän taas
kuuli ääniä. Vasikka huusi tuskasta ja pelosta ja tuuli toi palaneiden
karvojen tuoksun hänen nenäänsä. Joku oli parhaillaan
merkitsemässä vasikkaa.
Kenties oli kaikki niin kuin olla piti — kenties ei. Patches oli
aseeton, mutta hänelle ominaisella huolettomuudella hän ryömi
hiljaa eteenpäin pensaikon läpi siihen suuntaan, mistä savu ja äänet
tulivat.
Hän ei ollut vielä päässyt kokonaan pensaikon läpi, kun kuuli
jonkun, nopeasti ratsastavan poispäin. Taivuttaen oksia erilleen hän
yritti nähdä vilahduksen ratsastajasta, mutta liian myöhään — tämä
oli johävinnyt puiden taa. Mutta pienellä aukeamalla keskellä
metsikköä hännäki Yavapai Joen seisovan vasikan vieressä, jolla oli
vastapoltettu Neljä-Viiva-M:n merkki kyljessään ja Tailholtin merkit
korvissaan.
Patches tiesi heti, aivan kuin olisi nähnyt koko toimituksen, mitä oli
tapahtunut. Muiden kartanoiden paimenet kävivät harvoin näillä
seuduin, ja Tailholt Mountainin miehet, tietäen Risti-Kolmion miesten
olevan työssä Graniittiylängöllä, olivat käyttäneet tilaisuutta

hyväkseen. Mies, joka niin kiireisesti oli ratsastanut pois, ajoi
epäilemättä parhaillaan lehmää niin pitkän välimatkan päähän, ettei
se enääsaattaisi palata vasikan luokse.
Mutta niin varma kuin Patches olikin siitä, mitä äsken oli
tapahtunut, tuli hän kuitenkin liian myöhään, sillä hänellä ei ollut
todisteita siitä, että vastamerkitty vasikka ei ollut Nick Cambertin
laillistaomaisuutta.
Patchesin astuessa esiin pensaikosta töllötti Yavapai Joe häneen
hetkisen ällistyneenä ja syyllisen näköisenä. Sitten hän otti pari
askelta hevostaan kohden.
»Odottakaahan hetkinen, Joe», huusi Patches. »Mitä hyötyä teillä
olisikarkaamisesta? Minä en aio tehdä teille pahaa.»
Joe pysähtyi ja seisoi epäröiden katsoen tulijaa syrjäsilmäyksin.
»Tulkaahan tänne, Joe, puhutaan hiukan asiasta», jatkoi Risti-
Kolmion mies päättävällä äänellä istuutuen matalalle kivelle lähellä
pientä nuotiota. »Tehän tiedätte, ettette pääse karkaamaan, vaikka
tahtoisittekin.»
»Minä en aio kertoa kenellekään mitään», sanoi Joe yrmeästi
tullessaan
Patchesia kohden.
»Ettekö?»
»En, sitä en tee», vakuutti Joe. »Tuo vasikka on Neljä-Viiva-M:n
omaisuutta, se on aivan varma.»

»Näen sen olevan», vastasi Patches rauhallisesti. »Mutta odotan
siksi, kun Nick palaa, ja kysyn häneltä, kenen se oli, ennen kuin hän
muuttisen polttomerkin.»
Hermostuneena ja kiihdyksissään lankesi Joe hänen virittämäänsä
ansaan.
»Teidän olisi nyt parasta lähteä eikä ruveta tekemään Nickille
typeriä kysymyksiä. Jos hän tapaa meidät juttelemassa, hän halkeaa
kiukusta. Minä ja te olemme ystäviä, ja sitä varten sanon teille, että
teidänolisi parasta korjata luunne hyvissä ajoin.»
»Kiitos, Joe, mutta minulla ei ole kiirettä. Kestää ainakin tunnin,
ennen kuin Nick palaa, jos hän ajaa lehmän tarpeeksi kauas.»
Jälleen Joe-raukka sanoi enemmän kuin hänen olisi pitänyt.
»Teidän eitarvitse pitää huolta Nickistä. Kyllä hän ajaa sen tarpeeksi
kauas.Nick ei jätä mitään sattuman varaan.»
Saatuaan täten vahvistuksen epäilyksilleen liikkui Patches
varmalla pohjalla. Hän oli menetellyt varsin uhkarohkeasti
sanoessaan, että vasikan polttomerkki oli muutettu. Sillä oli aivan
yhtä mahdollista, että vasikka olisi ollut merkitsemätön Nickin
ottaessa sen kiinni. Mutta Joen esiintyminen ja varsinkin hänen
viimeinen vastauksensa ilmaisivat Patchesin osuneen oikeaan. Se
tosiseikka, että vasikan polttomerkki todellakin oli muutettu, todisti
ilman muuta, että sekuului Risti-Kolmiolle, sillä sen merkki oli ainoa,
jonka saattoimuuttaa Neljä-V iiva-M:ksi.
Patches vaihtoi nyt äänensävyä ja virkkoi mennen suoraan asiaan:
»Kuulkaahan, Joe, me saatamme yhtä hyvin puhua asiasta
peittelemättä. Te tiedätte minun olevan ystävänne, enkä minä tahdo

tuottaa teille harmia, mutta sitä ei voi auttaa, että te nyt olette
aikamoisessa pinteessä. Minä piilottelin tuolla pensaikossa
päästäkseni selville asiasta ja tiedän varsin hyvin, että tämä on Risti-
Kolmion vasikka ja että te ja Nick muutitte sen polttomerkin. Te
tiedätte, ettäse merkitsee vankeutta sekä teille että Nickille, jolleivät
pojat mahdollisesti jo sitä ennen pieksä teitä pahanpäiväiseksi ilman
senenempiä muodollisuuksia.»
Patches vaikeni antaakseen sanoilleen enemmän pontta.
Joe oli valahtanut valkeaksi kuin palttina. Hän vapisi pelosta ja
pälyili hevoseensa.
Patches lisäsi terävästi: »Teidän on turha yrittää karata. Voin
surmata teidät, ennen kuin olette ehtinyt edes puolitiehen hevosenne
luo.»
Ansassa ja avuttomana Joe katsahti rukoilevasti käskijäänsä.
»Ettehän anna minun joutua vankilaan, ettehän, Patches?» uikutti
hän. »Te jaminä olemme hyviä ystäviä, eikö niin? Sitäpaitsi ei hän
antaisi minun joutua vankilaan, eivätkä pojat uskaltaisi tehdä minulle
mitään, jos hevain tietäisivät.»
»Kenestä puhutte?» kysyi Patches. »Nickistäkö? Älkää olko
typerä, Joe.
Nick joutuisi vankilaan yhdessä teidän kanssanne.»
»Minä en tarkoita Nickiä, tarkoitan häntä Risti-Kolmiossa —
professori
Parkhillia. Sanon teille, ettei hän anna teidän tehdä minulle mitään.»

»Älkää uskoko sitä, Joe», vastasi Patches hetkeäkään
epäröimättä. »Tiedätte aivan yhtä hyvin kuin minäkin, ettei professori
Parkhill enemmän kuin kukaan muukaan voisi pidättää poikia, jos he
saisivatkuulla tästä. Sitä paitsi ei professori enää ole kartanossa.»
Joe-raukan pelästys oli surkea nähdä. »Tarkoitatteko, että hän —
ettähän on lähtenyt?» sopersi hän.
»Kuulkaahan, Joe», sanoi Patches nopeasti. »Minä voin tehdä
enemmän teidän puolestanne kuin hän, vaikka hän olisikin täällä. Te
tiedätte, että minä olen ystävänne ja etten tahtoisi toimittaa
teidänlaistanne kunnon miestä viideksitoista tai
kahdeksikymmeneksi vuodeksi vankilaan tai vaikkapa hirteen. Mutta
on vain yksi keino, millä voin auttaa teitä. Teidän täytyy tulla minun
kanssani Risti-Kolmioon ja kertoa herra Baldwinille kaikki, kuinka te
olette Nickin työssä ja kuinka hänpakotti teidät auttamaan itseään ja
kaiken minkä tiedätte. Jos senteette, voimme pelastaa teidät.»
»Luulen — luulen teidän olevan oikeassa, Patches», keskeytti
pelästynyt miesparka. »Nick onkin kohdellut minua kuin koiraa.
Ettehän anna Nickintehdä minulle pahaa, ettehän?»
»Ei kukaan voi tehdä teille pahaa, Joe, jos nyt lähdette minun
kanssani. Lupaan pitää huolta teistä ja auttaa teitä tulemaan
mieheksi. Tulkaahan nyt, mutta minä päästän ensin tuon vasikan
irti.»
Hänen kumartuessaan vasikan yli kuului pensaikosta ääni, joka
sai hänetponnahtamaan pystyyn.
Joe uikutti kauhusta.

Patches sanoi matalalla äänellä, mutta käskevästi. »Olkaa vaiti ja
seuratkaa minua. Olkaa mies, niin minä autan teitä.»
»Nick tappaa meidät varmasti», vaikeroi Joe.
»Sitä hän ei tee, jos minä vain pääsen ensiksi käsiksi häneen»,
vastasi
Patches.
Mutta hän huokasi helpotuksesta nähdessään Phil Actonin
ratsastavanheitä kohden setrien lomasta.
Mutta ennen kuin Patches ennätti sanoa sanaakaan, ojentautui
Philinpistooli häntä kohden ja päällysmiehen ääni kaikui käskevänä:
»Kädet ylös!»
Joe nosti kätensä. Patches empi.
»Nopeasti!» virkkoi Phil.
Nähdessään ilmeen Philin silmissä Patches totteli. Mutta
kohottaessaan kätensä valahti hänen kasvoilleen tumma puna, ja
hänen harmaat silmänsä leimahtivat. Hänen salaperäinen
esiintymisensä hänen tullessaan Risti-Kolmioon pyytämään työtä,
hänen ystävyytensä Yavapai-Joen kanssa, joka oli herättänyt
karjanhoitajien epäluuloa, hänen kohtauksensa Joen kanssa, josta
professori oli kertonut Philille, hänen paluunsa kartanoon, kun kaikki
luulivat hänen olevan Prescottissa — kaikki tämä ja monet muut
asianhaarat olivat nyt kärjistyneet huippuunsa Philin löytäessä
Patchesin Joen seurasta ja vastamerkityn vasikan nuotion vierestä.
Patches oli tosin aseeton, mutta Phil ei saattanut olla siitä varma,
koska yleinen tapa oli pitää pistoolia nahkasäärykseenpistettynä.

Mutta vaikka Patches hyvin ymmärsikin kaiken tämän, ei hän
kuitenkaanvoinut olla tuntematta raivoa, kun mies, jonka kanssa hän
oli elänyt niin likeisessä ystävyyssuhteessa viimeisien kolmen
kuukauden aikana, saattoi uskoa hänet syylliseksi sellaiseen
rikokseen ja ilman muuta kohdella häntä tavallisena karjavarkaana.
Hänen oikeuden- jakunniantuntoaan oli loukattu, ja hän päätti
puolustaa itseään tätäsyytöstä vastaan ja opettaa Phil Actonille, että
oli raja, jonka ylihän ei sallinut tämän ystävyyden nimessä menevän.
Hänen ainoa toivonsa oli voittaa päällysmiehensä sanoin, kuten hän
oli Joenkin kahlinnut. Sanasodassa Phil Acton oli vasta-alkaja.
Hilliten vihansa Patches sanoi kylmästi ja purevan ivallisesti, katsoen
paimenta pilkallisesti hymyillen: »Sinä näytit olevan varsin
varovainen vangitessasiaseettoman miehen?»
Patches näki Philin kasvoille leviävästä punasta, että sanat olivat
tehonneet.
»Ei kannata olla varomaton sinunlaistesi miesten kanssa», vastasi
Philkiivaasti.
»Ei kai», pilkkasi Patches, »mutta suuren Villihevos-Philin
kannattaa varmaan hyvin ansaita itselleen raukan nimi, sillä hän
pelkää tulla aseettoman miehen lähelle, jollei hänellä itsellään ole
pistooliakädessään.»
Kylmät, ivalliset sanat saattoivat Philin raivoihinsa. Hurjasti
naurahtaen hän pisti pistoolinsa koteloon ja hypähti satulasta.
Samassa hetkessä Patches ja Joe laskivat kätensä alas, ja Joe,
kummankaan sitähuomaamatta, otti muutaman askelen hevostaan
kohden.

Phil seisoi nyt rauhallisena kädet ristissä rinnalla katsoen
Patchesiin.
»Mitä ilveilyä tämä oikeastaan on, senkin kirottu karjavaras?»
sanoihän kylmästi. »No, ota nyt pistoolisi ja tee mitä aiot.»
Niin vihainen kuin olikin, ei Patches voinut olla ihailematta
ystäväänsä, joka oli vastannut hänen purevaan loukkaukseensa näin
pelottomasti. Mutta hän ei voinut poiketa suunnitelmastaan saada
Philheittämään pois aseensa.
»Ilveilijä sinä olet itse ja kerskailija lisäksi», ivasi hän. »Sinä tiedät
hyvin, ettei minulla ole asetta. Sinun eleesi on hyvin komea. Paha
vain, ettei se vähääkään vaikuta minuun.»
Kiroten Phil tempaisi pistoolinsa kotelosta ja heitti sen maahan.
»Niinkuin tahdot», huudahti hän syöksähtäen Patchesia kohden.
Mutta silloin tapahtui Patchesissa omituinen muutos. Niin vihainen
kuinhän olikin, sai muuan ajatus hänen vihansa talttumaan.
»Seis!» huudahti hän äkkiä ja niin käskevästi, että Phil
tahtomattaan pysähtyi. »Minä en voi tapella kanssasi tällä tavoin,
Phil», sanoi hän, ja Phil näki jälleen tuon omituisen itsehalveksunnan
hymyn hänen kasvoillaan. »Sinä tiedät yhtä hyvin kuin minäkin, että
joudutalakynteen tapellessasi paljain käsin minun kanssani. Nyt sinä
oletauttamattomasti minun vallassani, niin kuin minä olin hetki sitten
sinun vallassasi. Nyt minä olen aseistettu ja sinä aseeton. Minä en
voinäin tapella kanssasi, Phil.»
Vastoin Philin tahtoa Patchesin sanat tekivät häneen syvän
vaikutuksen. Hän käsitti, että epätasainen taistelu ei tyydyttäisi

kumpaakaan, olipaylivoima kummalla hyvänsä.
»No niin», sanoi hän purevasti, »mitä siis aiot tehdä?»
»Ensinnäkin», vastasi Patches tyynesti, »aion kertoa sinulle, mistä
syystä minä osuin olemaan täällä Yavapai Joen seurassa.»
»Minä en kaipaa sinun selityksiäsi. Kai se kuitenkin taas kuuluu
sinunyksityisasioihisi», vastasi Phil kuivasti.
Patchesin onnistui hillitä itsensä. »Sinä saat yhtäkaikki kuulla
selityksen», hän vastasi. »Saat uskoa sitä tai et, aivan mielesi
mukaan.»
»Ja entä sitten?» kysyi Phil.
»Sitten minä noudan itselleni pistoolin, jotta saamme selvittää
asiamme mies miestä vastaan milloin vain tahdot», vastasi Patches
päättävästi.
Mutta kertoessaan Philille, kuinka hän oli tullut paikalle liian
myöhään ottaakseen kiinni karjavarkaan ja kuinka hän juuri Philin
saapuessa oli saanut Joen taivutetuksi lähtemään Risti-Kolmioon
antamaan tarpeelliset todisteet Nickiä vastaan, unohti Patches,
minkä vaikutuksen hänen sanansa mahdollisesti tekisivät Joeen.
Molemmat Risti-Kolmion miehet olivat niin syventyneet omien
väliensä selvittämiseen, etteivät kiinnittäneet huomiotaan Tailholt
Mountainin miesraukkaan. Käyttäen tilaisuutta hyväkseen Joe oli
vähitellen siirtynyt yhä lähemmäksi hevostaan. Kun hän kuuli
Patchesin kertovan, ettei hänellä ollut mitään eittämättömiä
todisteita, että vasikka eiollut Nick Cambertin laillista omaisuutta,
synkkenivät hänen kasvonsa kiukusta. Häntä harmitti, että Patches

oli saanut hänet paljastamaansekä itsensä että isäntänsä, ja hän
keksi mielestään hyvän keinon oman nahkansa pelastamiseksi ja
isäntänsä lepyttämiseksi. Hän hyppäsi nopeasti hevosensa selkään
ja ennen kuin toiset saattoivat pidättää häntä, hän oli jo kaukana
metsikössä.
»Siinä se nyt oli», huudahti Patches harmissaan. »Unohdin
kokonaan
Joen.»
»Enpä luule hänen paljoakaan vaikuttavan asiaan», murahti Phil.
Puhuessaan Phil käänsi selkänsä Patchesille ja otti pari askelta
pistooliaan kohden. Hän oli ehtinyt miltei sen luo, kun pensaikosta
Patchesin takaa kuului laukaus.
Patches näki Philin horjuvan eteenpäin, ojentautuvan kuin
ponnistaen viimeiset voimansa ja kääntyvän katsomaan taakseen.
Philin kaatuessa syöksyi aseeton paimen Philin asetta kohden, joka
yhä oli maassa. Samalla hän kuuli toisen laukauksen, ja kuula viuhui
hänen kasvojensa ohitse. Philin pistooli kädessään hän ryntäsi
setripuun taakse vastapäätä pensaikkoa, mistä laukaukset oli
ammuttu, ja hänenjuostessaan viuhui toinen kuula hänen ohitseen.
Patchesin tapaan liikkuvaan mieheen ei ole helppo osua. Mutta
vielä vaikeampi on osua, kun mies on aseistettu ja puun suojassa.
Silmänräpäys sen jälkeen, kun oli päässyt turvapaikkaansa, Patches
kuuli kavioiden kapsetta ja tiesi, että näkymätön murhamies oli
katsonut parhaaksi tyytyä siihen, mitä oli saanut aikaan, ja paeta
ennen kuin Patches kenties ryhtyisi hänen kanssaan ilmitappeluun.
Kavioiden kapseen vaimetessa Patches syöksyi Philin luo.

Nopeasti tarkastaessaan Philin tilaa hän huomasi kuulan
tunkeutuneen oikean hartian alapuolelle ja miehen olevan hengissä,
vaikkakintajutonna ja epäilemättä pahasti haavoittuneena.
Patches repi nopeasti paitansa sileiksi, tukahdutti verenvuodon ja
sitoi haavan parhaan kykynsä mukaan. Sitten hän empi hetkisen.
Kartanoon oli kolmen tai neljän mailin matka. Hän saattoi ratsastaa
taipaleen edestakaisin muutamassa minuutissa. Jonkun täytyi lähteä
noutamaan lääkäriä menettämättä hetkeäkään. Oli parempi jättää
Phil yksinään muutamaksi minuutiksi kuin lähteä kuljettamaan häntä
kotiin tässä tilassa. Seuraavassa hetkessä Patches istui Philin
satulassa jakarautti kotiin hurjempaa vauhtia kuin milloinkaan oli
ratsastanut.
Jim Reid oli matkalla kotiin Prescottista Kittyn ja Helenin kanssa,
aivan kuten Kitty oli suunnitellut. He olivat noin kymmenen mailin
päässä kotoa, kun Reid, joka ohjasi autoa, näki ratsastajan
lähenevän. Hetkisen hän silmäili miestä ja sanoi sitten tytöille:
»Katsokaahan, miten tuo mies ratsastaa. Nyt ei kaikki ole niin kuin
olla pitää.»Puhuessaan hän käänsi auton syrjään tieltä.
Hetkistä myöhemmin hän lisäsi: »Se on Curly Elson Risti-
Kolmiosta. Laaksossa on tapahtunut jotakin.» Hän pysähdytti
koneen ja hyppäsitielle, jolta Curly saattaisi nähdä ja tuntea hänet.
Curly ei tiukentanut suitsia, ennen kuin oli aivan Reidin vieressä.
Sitten hän pysähdytti hevosensa niin äkkiä, että tämä oli lysähtää
maahan.
Curly sanoi nopeasti; »Phil Actonia on ammuttu. Tarvitsemme pian
lääkärin.»

Sanaakaan sanomatta Jim Reid hyppäsi autoon. Vaunu ajoi
hiukan takaperin kääntyäkseen. Sen pysähtyessä silmänräpäyksen
verranlähteäkseen eteenpäin laski Kitty kätensä isänsä olalle.
»Odota!» huudahti hän. »Minä menen Philin luo. Curly, antakaa
minullehevosenne, — te voitte lähteä isän kanssa.»
Kitty oli tuskin lopettanut lausettaan, kun paimen jo oli maassa. Ja
ennen kuin auto oli päässyt lähtemään, ratsasti Kitty takaisin samaa
tietä, jota Curly oli tullut.
Kitty oli tuskin tietoinen siitä, mitä oli sanonut. Paimenen
ensimmäiset sanat olivat tuottaneet hänelle miltei ruumiillisiatuskaa,
niin että hän oli tuntenut itsensä heikoksi ja avuttomaksi. Hänestä
tuntui kuin raskas paino olisi painanut häntä maahan, ja hänen
silmänsä sumenivat. »Phil Acton on ammuttu! Phil Acton on
ammuttu!» Hän oli mielessään yhä uudelleen toistanut Curlyn
sanoja. Sitten hänen voimansa palasivat. Hänen täytyi päästä Philin
luo, — hänen täytyi rientää, rientää! Miksi hevonen juoksi niin
hitaasti! Olisipa hänellä ollut oma Midnightinsa! Hän ei voinut ajatella
ratsastaessaan. Hän ei ihmetellyt, ei tutkinut, ei harkinnut tunteitaan.
Hän vain tunsi. Phil oli haavoittunut — Phil, poika, jonka kanssa hän
pikku tyttönä oli leikkinyt, jonka kanssa oli käynyt koulua, joka oli
herättänyt hänen nuoren sydämensä ensimmäisen rakkauden. Phil,
hänen Philinsä oli haavoittunut, ja hänen täytyi kiiruhtaa hänen
luokseen nopeasti —nopeasti!
Kittystä tuntui, että hän oli ratsastanut monta tuntia, ennen kuin
saapui laitumen reunaan. Onneksi Curly oli jättänyt veräjän auki.
Ratsastaessaan tuttua, vanhan Actonien kartanon ja Risti-Kolmion
välistä tietä hän näki miehet. He kantoivat Philiä kotiinpäin, jajälleen
sumenivat Kittyn silmät ja hänen täytyi tarttua satulannuppiin, jottei

putoaisi. Mutta tuokion kuluttua hän jälleen oli entisellään javalmis
tekemään kaiken, mitä rouva Baldwin määräsi.
Phil oli tullut tajuihinsa, kun miehet tarttuivat häneen, mutta oli
verenvuodosta hyvin heikko. Vaikka Bob ajoikin mahdollisimman
varovasti, oli matka miltei liian rasittava. Mutta hänen päästyään
omaan vuoteeseensa ja saatuaan hiukan rauhoittavia lääkkeitä
näytti hänen loistava ruumiillinen kuntonsa ja terveytensä voittavan
vaaranainakin toistaiseksi.
Rouva Baldwinin ja Kittyn puuhaillessa hetkisen toisessa
huoneessa kumartui Rovasti Philin vuoteen yli ja kuunteli Philin
katkonaista kertomusta siitä, mitä metsässä oli tapahtunut siihen
saakka, kun hän menetti tajuntansa. Kun hän oli tarkoin painanut
mieleensä kaikki tapahtuman yksityiskohdat, katsoi hän suoraan
Philin vakaviin jaavomielisiin silmiin ja kysyi: »Phil, tekikö Patches
tämän?»
Ja nuori mies vastasi: »Will-setä, minä en tiedä.»
Sen jälkeen hän sulki uupuneena silmänsä kuin nukkuakseen.
Nähdessään Kittyn oviaukossa Rovasti kutsui hänet istumaan
vuoteen viereen. Itsehän hiipi hiljaa huoneesta.
Kuin unessa oli Phil nähnyt Kittyn ratsastavan pihalle. Ja hän oli
tiennyt Kittyn olevan läsnä huoneessa, jossa nyt makasi. Mutta hän
ei ollut pienimmälläkään eleellä osoittanut tietävänsä hänen
läsnäolostaan. Kittyn istuutuessa vuoteen viereen avasi paimen
hetkiseksi silmänsä ja katsoi tyttöön. Sitten väsyneet luomet
sulkeutuivat jälleen eikä Phil millään tavoin osoittanut, että oli
tuntenut hänet. Hänen kalpeat huulensa sulkeutuivat tiukasti aivan
kuinuusi tuska olisi raadellut häntä.

Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
testbankfan.com