Diseases of the Colon Gastroenterology and Hepatology 1st Edition Steven D. Wexner

Diseases of the Colon Gastroenterology and Hepatology 1st Edition Steven D. Wexner
Diseases of the Colon Gastroenterology and Hepatology 1st Edition Steven D. Wexner
Diseases of the Colon Gastroenterology and Hepatology 1st Edition Steven D. Wexner

1. Visit ebookfinal.com to download the full version and
explore more ebooks or textbooks
Diseases of the Colon Gastroenterology and
Hepatology 1st Edition Steven D. Wexner
_____ Click the link below to download _____
https://ebookfinal.com/download/diseases-of-the-colon-
gastroenterology-and-hepatology-1st-edition-steven-d-wexner/
Explore and download more ebooks or textbook at ebookfinal.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Evidenced Based Gastroenterology and Hepatology 2nd ed 2nd
Edition John W. D. Mcdonald
https://ebookfinal.com/download/evidenced-based-gastroenterology-and-
hepatology-2nd-ed-2nd-edition-john-w-d-mcdonald/
First Principles of Gastroenterology and Hepatology 1st
Edition A. B.R. Thomson
https://ebookfinal.com/download/first-principles-of-gastroenterology-
and-hepatology-1st-edition-a-b-r-thomson/
Oxford Handbook of Gastroenterology and Hepatology 2nd
Edition Edition Stuart Bloom
https://ebookfinal.com/download/oxford-handbook-of-gastroenterology-
and-hepatology-2nd-edition-edition-stuart-bloom/
Oxford American Handbook of Gastroenterology and
Hepatology 1st Edition Adam S. Cheifetz
https://ebookfinal.com/download/oxford-american-handbook-of-
gastroenterology-and-hepatology-1st-edition-adam-s-cheifetz/

3. Practical Gastroenterology and Hepatology Esophagus and
Stomach 1st Edition Nicholas J. Talley
https://ebookfinal.com/download/practical-gastroenterology-and-
hepatology-esophagus-and-stomach-1st-edition-nicholas-j-talley/
CURRENT Diagnosis Treatment Gastroenterology Hepatology
Endoscopy 1st Edition Norton Greenberger
https://ebookfinal.com/download/current-diagnosis-treatment-
gastroenterology-hepatology-endoscopy-1st-edition-norton-greenberger/
Practical Approach to Pediatric Gastroenterology
Hepatology and Nutrition 1st Edition Deirdre Kelly
https://ebookfinal.com/download/practical-approach-to-pediatric-
gastroenterology-hepatology-and-nutrition-1st-edition-deirdre-kelly/
Mayo Clinic Gastroenterology and Hepatology Board Review
6th Edition Stephen C. Hauser
https://ebookfinal.com/download/mayo-clinic-gastroenterology-and-
hepatology-board-review-6th-edition-stephen-c-hauser/
Gastroenterology Clinical Focus High Yield GI and
Hepatology Review for Boards and Practice 1st Edition Emad
Qayed
https://ebookfinal.com/download/gastroenterology-clinical-focus-high-
yield-gi-and-hepatology-review-for-boards-and-practice-1st-edition-
emad-qayed/

5. Diseases of the Colon Gastroenterology and Hepatology
1st Edition Steven D. Wexner Digital Instant Download
Author(s): Steven D. Wexner, Neil Stollman
ISBN(s): 9781420018578, 1420018574
Edition: 1
File Details: PDF, 16.33 MB
Year: 2006
Language: english

7. Diseases of
the Colon
DK5174_C000a.indd 1 08/08/2006 2:10:31 PM

8. Gastroenterology and Hepatology
Executive Editor
J. Thomas LaMont, M.D.
Chief, Division of Gastroenterology
Beth Israel Hospital
Boston, Massachusetts
and
Charlotte F. and Irving W. Rabb Professor of Medicine
Harvard Medical School
Boston, Massachusetts
1.Crohn’s Disease, edited by Cosimo Prantera and Burton I. Korelitz
2.Clinical Gastroenterology in the Elderly, edited by Alvin M. Gelb
3.Biliary and Pancreatic Ductal Epithelia: Pathobiology
and Patho-physiology, edited by Alphonse E. Sirica
and Daniel S. Longnecker
4.Viral Hepatitis: Diagnosis • Treatment • Prevention, edited by
Richard A. Willson
5.Gastrointestinal Infections: Diagnosis and Management, edited by
J. Thomas LaMont
6.Gastroesophageal Reflux Disease, edited by Roy C. Orlando
7.Gallbladder and Biliary Tract Diseases, edited by Nezam H. Afdhal
8.Management of Chronic Viral Hepatitis, edited by Stuart C. Gordon
9.Diseases of the Colon, edited by Steven D. Wexner and Neil Stollman
DK5174_C000a.indd 2 08/08/2006 2:10:34 PM

9. New York London
Diseases of
the Colon
edited by
Steven D. Wexner
Cleveland Clinic Florida
Weston, Florida, U.S.A.
Neil Stollman
University of California–San Francisco
San Francisco, California, U.S.A.
DK5174_C000a.indd 3 08/08/2006 2:10:34 PM

10. Informa Healthcare USA, Inc.
270 Madison Avenue
New York, NY 10016
© 2007 by Informa Healthcare USA, Inc.
Informa Healthcare is an Informa business
No claim to original U.S. Government works
Printed in the United States of America on acid‑free paper
10 9 8 7 6 5 4 3 2 1
International Standard Book Number‑10: 0‑8247‑2999‑4 (Hardcover)
International Standard Book Number‑13: 978‑0‑8247‑2999‑8 (Hardcover)
This book contains information obtained from authentic and highly regarded sources. Reprinted material is quoted
with permission, and sources are indicated. A wide variety of references are listed. Reasonable efforts have been made to
publish reliable data and information, but the author and the publisher cannot assume responsibility for the validity of
all materials or for the consequences of their use.
No part of this book may be reprinted, reproduced, transmitted, or utilized in any form by any electronic, mechanical, or
other means, now known or hereafter invented, including photocopying, microfilming, and recording, or in any informa‑
tion storage or retrieval system, without written permission from the publishers.
For permission to photocopy or use material electronically from this work, please access www.copyright.com (http://
www.copyright.com/) or contact the Copyright Clearance Center, Inc. (CCC) 222 Rosewood Drive, Danvers, MA 01923,
978‑750‑8400. CCC is a not‑for‑profit organization that provides licenses and registration for a variety of users. For orga‑
nizations that have been granted a photocopy license by the CCC, a separate system of payment has been arranged.
Trademark Notice: Product or corporate names may be trademarks or registered trademarks, and are used only for
identification and explanation without intent to infringe.
Library of Congress Cataloging‑in‑Publication Data
Diseases of the colon / edited by Steven D. Wexner, Neil Stollman.
p. ; cm. ‑‑ (Gastroenterology and hepatology ; 9)
Includes bibliographical references and index.
ISBN‑13: 978‑0‑8247‑2999‑8 (hardcover : alk. paper)
ISBN‑10: 0‑8247‑2999‑4 (hardcover : alk. paper)
1. Colon (Anatomy)‑‑Diseases. 2. Rectum‑‑Diseases. I. Wexner, Steven D. II. Stollman, Neil. III.
Series: Gastroenterology and hepatology (New York, N.Y.) ; 9.
[DNLM: 1. Colonic Diseases. WI 520 D6105 2006]
RC803.D57 2006
616.3’4‑‑dc22 2006046564
Visit the Informa Web site at
www.informa.com
and the Informa Healthcare Web site at
www.informahealthcare.com
DK5174_C000a.indd 4 08/08/2006 2:10:35 PM

11. This book is dedicated to two groups of people.
First, to my family: my loving wife, Nicolette, and my children, Wesley, Marisa, Trevor,
and Gabriella. Their love motivates me to succeed in projects such as this one. As
always, it is valuable time away from them that allows my academic activities to flourish.
I thank them and I love them very much for their support, understanding, and
encouragement.
Second, to two of Cleveland Clinic Florida’s major philanthropic supporters: Mr. Nick Caporella and
Dr. Daniel Dosoretz. Their vision, philanthropy, and altruism has allowed me to pursue my quest for
continued growth and development in my specialty. Many other friends, supporters, and grateful
patients have followed the lead of these two gentlemen and recognized the need for generous gifts to
Cleveland Clinic Florida to allow me to continue to research and to publish. The culmination of those
efforts is reflected in, in part, the production of this book.
Steven D. Wexner, M.D.
I am fortunate to have received guidance from many mentors throughout my career, for
which I am grateful, but none has been as kind, supportive, and ultimately formative than
Arvey Rogers, M.D., who has fostered my curiosity, my intellect, my skills, and, above all,
my compassion. I remain deeply appreciative and thankful. Equally, I wish to thank my
wonderful family, Lisa, Benjamin, and Natalie, who has indulged my efforts with support
and tolerated my absences with grace.
Neil Stollman, M.D.

13. Preface
Some specialties, such as psychiatry, are mainly solitary endeavors where a physician and a
patient may work together. Other specialties, such as primary care, function as a central hub,
surrounded by various specialists who can consult as needed. In contrast, diseases of the colon
require an in-depth collaboration between gastroenterologists and colorectal surgeons.
In considering this endeavor at its inception, we noted that there were numerous books
on general gastroenterology, usually authored, naturally, by gastroenterologists; likewise,
numerous texts on colonic surgery have been authored by surgeons. We sought to closely inte-
grate these two allied specialties. Granted, some gastroenterology textbooks include chapters
written by surgeons and vice versa. However, these books did not seem to be fusions between
the disciplines. Therefore, we designed a book that would require intimate cooperation in
writing each chapter, which certainly mirrors the interdisciplinary relationships practiced
every day by our two specialties. This methodology ensures that the reader will acquire a
significant fund of knowledge from the allied specialty. Surgeons will learn how gastroenter-
ologists approach a problem and vice versa. Their insights will be invaluable and will improve
the efficiency of their approach to these disorders.
To fulfill this goal, we have provided a current compendium of most major colonic dis-
orders, and in almost all cases, have required that the chapter be coauthored by at least one
surgeon and one gastroenterologist. In doing so, this unique mixture hopefully highlights
the often-differing emphasis that our two skill sets bring to the care of our patients. Our
aim was to provide a useful, definitive, and concise reference source for internists, gastroen-
terologists, and general and colorectal surgeons, as well as residents and fellows in these
disciplines. From this publication the reader will learn all facets of both the medical and
surgical management of the entire gamut of disorders of the colon.
We have been extremely fortunate in having many of the world’s experts in their respec-
tive areas agree to participate, and we are grateful to them. In fact, a number of our authors
have commented to us that being ‘‘forced’’ to approach their topic with a (often new) coauthor
from the sister discipline was quite enlightening, and brought them new insights into their
respective topics. We know our readers will share these insights and find that having both
viewpoints simultaneously presented will provide a well-balanced and ultimately useful
guide to the care of these patients. These presentations will allow the readers to appropriately
adjust their practice to the interdisciplinary levels discussed in these chapters.
In addition to the number of experts, the editors are very indebted to Ms. Elektra
McDermott, who has shepherded this project ably, tirelessly, and wisely from inception to
completion. Equally, we thank Sandra Beberman at Informa Healthcare, who saw the value
in this collaborative effort early on and has championed it throughout.
This work will be a useful tool for our fellow practitioners, who strive daily to provide
exceptional care to their patients with colonic disorders, and to the patients who we humbly
and gratefully serve.
Steven D. Wexner
Neil Stollman

15. Contents
Preface.... v
Contributors.... xv
Part I. COLONIC DEVELOPMENT
1.Colonic Development, Embryology, Structure, and Function1
J. Marcio N. Jorge
Introduction . . . . 1
Embryology . . . . 1
Colon . . . . 2
Rectum . . . . 4
References . . . . 18
Part II. DISORDERS OF FUNCTION
2.Colonic and Rectal Obstruction23
Jorge Marcet, H. Juergen Nord, and Orit Kaidar-Person
Introduction . . . . 23
Etiology . . . . 23
Pathophysiology . . . . 24
Clinical Presentation . . . . 24
Evaluation . . . . 25
Treatment . . . . 26
Treatment of Specific Causes of Colorectal Obstruction . . . . 30
References . . . . 34
3.Incontinence37
Lucia Oliveira and Julio Studart de Moraes
Introduction . . . . 37
Clinical Evaluation . . . . 37
Investigational Methods . . . . 41
Conservative Treatment . . . . 48
Surgical Treatment . . . . 54
Repeat Sphincter Repair . . . . 58
Surgical Procedures . . . . 59
Conclusion . . . . 71
References . . . . 71
4.Rectal Prolapse81
Kelli Bullard Dunn and Robert D. Madoff
History . . . . 81
Anatomy and Pathophysiology . . . . 81
Epidemiology . . . . 81
Presentation . . . . 82
Evaluation . . . . 82
Treatment . . . . 83
Abdominal Procedures . . . . 83
Perineal Procedures . . . . 86
Laparoscopic Procedures . . . . 86
Treatment of Incarcerated Rectal Prolapse . . . . 88
Rectal Prolapse in Children . . . . 89
Rectal Prolapse in Men . . . . 89

16. Treatment of Recurrent Prolapse . . . . 90
Functional Results . . . . 91
Internal Intussusception and SRUS . . . . 91
Conclusion . . . . 92
References . . . . 92
5.Constipation—Including Sigmoidocele
and Rectocele99
J. Marcio N. Jorge
Introduction . . . . 99
Definition . . . . 99
Prevalence and Risk Factors . . . . 100
History . . . . 100
Physical Examination . . . . 101
Differential Diagnosis . . . . 102
Medical Treatment: General Recommendations . . . . 104
Physiological Investigation . . . . 104
Treatment . . . . 114
Pelvic Floor Dysfunction . . . . 121
Biofeedback . . . . 122
Rectocele . . . . 124
Cul-de-Sac Hernias: Enterocele and Sigmoidocele . . . . 124
Intussusception . . . . 126
Perineal Descent Syndrome . . . . 127
Combined Colonic Inertia with Outlet Obstruction . . . . 127
Normal Evaluation . . . . 127
Summary . . . . 128
References . . . . 128
Part III. DIAGNOSTICS, IMAGING AND THERAPEUTIC TECHNIQUES FOR
COLONIC EVALUATION AND INTERVENTION
6.Colonoscopy137
John K. DiBaise and Jon S. Thompson
Introduction . . . . 137
Colon Embryology and Endoscopic Anatomy . . . . 137
Role of Sigmoidoscopy . . . . 140
Colonoscopy . . . . 141
Colonoscopy Procedure . . . . 144
Air-Contrast Barium Enema and Virtual Colonoscopy . . . . 157
Conclusion . . . . 157
References . . . . 157
7.Radiology of the Colon163
Ruedi F. Thoeni and Raymond Thornton
Introduction . . . . 163
Plain Films . . . . 163
Barium Enema . . . . 166
Defecography . . . . 176
Cross-Sectional Imaging . . . . 178
Positron Emission Tomography . . . . 198
Nuclear Studies for Bleeding . . . . 200
Angiography and Transcatheter Techniques
for GI Bleeding . . . . 202
Summary . . . . 203
References . . . . 203
8.Laparoscopic Surgery of the Colon211
Shmuel Avital, Dana R. Sands, and Raul Rosenthal
Introduction . . . . 211
Rectal Prolapse . . . . 212
Diverticular Disease . . . . 215
Laparoscopy and Inflammatory Bowel Disease . . . . 218
viii Contents

17. Laparoscopic Colectomy for Ulcerative
Colitis and FAP . . . . 219
Laparoscopic Resection for Colorectal Cancer . . . . 222
Complications and Conversions in Laparoscopic
Colonic Surgery . . . . 225
Conclusions . . . . 229
References . . . . 229
9.Anorectal Physiology Testing235
Richard E. Karulf and Jimmy S. Levine
Introduction . . . . 235
Pelvic Floor Laboratory . . . . 235
Vector Analysis of Bowel Continence . . . . 236
Current Uses for Anorectal Physiologic Testing . . . . 238
Measured Components of Normal Function . . . . 239
Unmeasured Components of Normal Function . . . . 241
Misconceptions and Limitations of Pelvic Function Testing . . . . 242
Summary . . . . 243
References . . . . 243
10.Endoanal and Endorectal Ultrasound247
Jorge Andres Larach and Juan J. Nogueras
Introduction . . . . 247
Normal Anal Canal Anatomy . . . . 247
Normal Rectal Wall Anatomy . . . . 247
Endoanal Ultrasonography . . . . 249
Endorectal Ultrasonography . . . . 251
Colonic Ultrasound . . . . 256
Summary . . . . 257
References . . . . 257
11.Biofeedback for Pelvic Floor Disorders261
Steve Heymen and Han Kuijpers
Introduction . . . . 261
Theory of Biofeedback Learning . . . . 261
Types of Biofeedback Training . . . . 261
Fecal Incontinence . . . . 262
Constipation . . . . 266
Rectal Pain . . . . 270
Psychological Considerations . . . . 271
Recommendations . . . . 273
References . . . . 273
Part IV. INFECTIOUS DISORDERS
12.Infectious Colitis279
Derek Patel and John P. Cello
Introduction . . . . 279
Bacterial Colitis . . . . 279
Parasitic Colitis . . . . 286
Fungal Colitis . . . . 288
Viral Colitis . . . . 289
General Considerations . . . . 290
Summary . . . . 291
References . . . . 292
13.Pseudomembranous Colitis299
Elizabeth Broussard, Christina M. Surawicz, and Eileen Bulger
Introduction . . . . 299
Historical Perspective . . . . 299
Pathophysiology . . . . 300
Epidemiology . . . . 302
Diagnostic Methods . . . . 303
Clinical Presentation and Course . . . . 306
Contents
ix

18. Other Therapies . . . . 311
Severe Pseudomembranous Colitis . . . . 311
RecurrentClostridium Difficile.... 312
Prevention . . . . 314
References . . . . 315
Part V. VASCULAR DISORDERS
14.Colon Ischemia323
Lawrence J. Brandt and Scott J. Boley
Introduction . . . . 323
Colonic Circulation . . . . 323
Demographics . . . . 324
Pathophysiology and Etiology . . . . 324
Pathology . . . . 327
Clinical Manifestations and Diagnosis . . . . 327
Management . . . . 332
References . . . . 338
15.Radiation Injury to the Colon: Colopathy and Proctopathy341
Joseph Ahn, Roger Hurst, and Eli D. Ehrenpreis
Introduction . . . . 341
General Radiation Physiology . . . . 341
Pathology . . . . 346
Clinical Manifestations . . . . 347
Diagnosis . . . . 348
Medical and Endoscopic Therapy . . . . 350
Proctopathy . . . . 351
Surgical Therapy . . . . 355
Conclusion . . . . 356
References . . . . 356
16.Acute Lower Gastrointestinal Tract Bleeding363
Lawrence R. Schiller and Warren Lichliter
Introduction . . . . 363
Clinical Classification and Differential Diagnosis . . . . 364
Specific Causes of Lower Gastrointestinal Tract Bleeding . . . . 365
Management of Acute Lower Gastrointestinal Tract Bleeding . . . . 367
Outcomes . . . . 372
References . . . . 373
17.Vascular Disorders of the Colon375
Omar S. Nehme and Jeffrey B. Raskin
Introduction . . . . 375
Vascular Ectasias (Arteriovenous Malformations) . . . . 375
Diagnosis . . . . 376
Management . . . . 377
Osler–Weber–Rendu Disease . . . . 378
Hemangioma . . . . 378
Dieulafoy Lesion . . . . 379
Rectal Varices and Portal Colopathy . . . . 380
Conclusion . . . . 380
References . . . . 381
Part VI. MOTOR DISORDERS
18.Irritable Bowel Syndrome383
Kevin W. Olden and Adriane Budavari
Introduction . . . . 383
Epidemiology . . . . 383
Pathophysiology . . . . 384
The Role of Stress . . . . 385
The Role of Psychiatric Disorders . . . . 385
The Role of Abuse . . . . 386
x Contents

19. Symptom-Based Diagnostic Criteria . . . . 387
Development of Standardized Diagnostic Criteria . . . . 387
The Role of Diagnostic Testing . . . . 389
Differential Diagnosis . . . . 391
Treatment . . . . 391
Summary . . . . 395
References . . . . 396
19.Diverticular Disease399
Jeffrey M. Fox, William Schecter, and Neil Stollman
Introduction . . . . 399
Historical Aspects . . . . 399
Epidemiology . . . . 399
Natural History . . . . 400
Pathologic Anatomy . . . . 401
Etiology and Pathogenesis . . . . 402
Uncomplicated Diverticulosis . . . . 404
Complicated Diverticular Disease . . . . 407
Hemorrhage . . . . 421
Summary . . . . 427
References . . . . 428
20.Megacolon435
He´lio Moreira, Jr. and Joffre Marcondes Rezende
Introduction . . . . 435
Chagasic Megacolon . . . . 435
Congenital Megacolon . . . . 440
Idiopathic Megarectum and Megacolon . . . . 443
References . . . . 446
21.Pseudo-Obstruction (Ogilvie’s), Cathartic
Colon–Laxative Abuse, and Melanosis449
Laura Gladstone, Mitchell Bernstein, Alex Teixeira,
and Arthur Harris
Acute Colonic Pseudo-Obstruction . . . . 449
Presentation and Etiology . . . . 449
Pathophysiology . . . . 450
Diagnosis . . . . 451
Treatment and Outcomes . . . . 453
Summary . . . . 457
Cathartic Colon—Laxative Abuse and Melanosis . . . . 458
References . . . . 461
22.Volvulus463
Johann Pfeifer and Heinz Hammer
Definition . . . . 463
Historical Background . . . . 463
Classification . . . . 463
Epidemiology . . . . 463
Sigmoid Volvulus . . . . 464
Cecal Volvulus . . . . 469
Transverse Volvulus . . . . 471
Splenic Flexure Volvulus . . . . 472
References . . . . 472
Part VII. NEOPLASTIC DISORDERS OF THE COLON
23.Adenoma/Adenocarcinoma (Excluding Adenomatous Polyposis) 477
David Weinberg, Nancy Lewis, Elin Sigurdson, and Michael Meyers
Introduction . . . . 477
Epidemiology . . . . 477
Specific Environmental Associations . . . . 478
Other Risk Factors . . . . 479
Pathogenesis of Colonic Neoplasia . . . . 479
Contents
xi

20. Screening for Colorectal Neoplasia . . . . 480
Chemoprevention . . . . 487
Clinical Presentation and Diagnosis . . . . 489
Adenomatous Polyps: The Role of Size and Histology . . . . 490
CRC Staging . . . . 490
Surgical Management of Colon Cancer . . . . 491
Surgical Resection . . . . 493
Chemotherapy for CRC . . . . 499
Postoperative Surveillance for CRC . . . . 506
References . . . . 506
24.Other Benign and Malignant Colonic Tumors517
David E. Milkes and Roy M. Soetikno
Lipoma . . . . 517
Colorectal Lymphoma . . . . 520
Leiomyomas . . . . 525
Carcinoids . . . . 528
References . . . . 536
25.Intestinal Polyposis Syndromes and
Hereditary Colorectal Cancer543
Jonathan P. Terdiman and Madhulika G. Varma
Introduction . . . . 543
Polyposis Syndromes . . . . 544
Summary . . . . 566
References . . . . 566
Part VIII. INFLAMMATORY (NONINFECTIOUS) BOWEL DISORDERS
26.Ulcerative Colitis577
Oded Zmora, Rami Eliakim, and Hagit Tulchinsky
Disease Overview . . . . 577
Medical Aspects of Ulcerative Colitis . . . . 579
Surgical Management . . . . 594
References . . . . 615
27.Crohn’s Disease of the Colon625
Uma Mahadevan and Tonia Young-Fadok
Introduction . . . . 625
Epidemiology . . . . 625
Etiology . . . . 626
Diagnosis and Evaluation . . . . 626
Differential Diagnosis . . . . 628
Medical Therapy . . . . 630
Neoplasia . . . . 633
Surgical Management . . . . 634
Surgical Options—By Distribution . . . . 636
Surgical Options—By Indication . . . . 637
Surgical Approach . . . . 638
Summary . . . . 639
References . . . . 639
28.Other Colitides: Microscopic Colitis, Eosinophilic Colitis,
and Neutropenic Enterocolitis647
Gregory D. Olds, Harry L. Reynolds, and Jeffry A. Katz
Microscopic Colitis . . . . 647
Eosinophilic Colitis . . . . 651
Neutropenic Enterocolitis . . . . 656
References . . . . 659
29.Diversion Colitis and Pouchitis667
Laurence R. Sands
Introduction . . . . 667
Diversion Colitis . . . . 667
xii Contents

21. Pouchitis . . . . 668
Conclusions . . . . 672
References . . . . 672
Part IX. ANORECTAL DISORDERS
30.Hemorrhoids675
Martin Luchtefeld
Introduction . . . . 675
Anatomy . . . . 675
Classification . . . . 676
Incidence . . . . 676
Clinical Presentation . . . . 676
Evaluation . . . . 677
Treatment . . . . 677
Selecting the Appropriate Procedure
for Individual Patients . . . . 685
Special Circumstances . . . . 686
References . . . . 687
31.Anal Fissures, Ulcers, and Stenosis691
Thomas E. Read, Peter J. Molloy, and Owais Rahim
Anal Fissure . . . . 691
Ulcers of the Anorectum . . . . 696
Anal Stenosis . . . . 701
References . . . . 702
32.Fistulas-in-Ano and Abscesses707
Samir M. Yebara, Mara R. Salum, and Rau´l Cutait
History and Epidemiology . . . . 707
Abscess . . . . 707
Anal Fistulas . . . . 710
References . . . . 719
33.Anorectal Neoplastic Disorders723
David E. Beck and Steven A. Guarisco
Introduction . . . . 723
Anatomy . . . . 723
Anal Canal Lesions . . . . 723
Epidermoid Carcinoma . . . . 723
Melanoma . . . . 727
Anal Margin Lesions . . . . 728
Summary . . . . 734
References . . . . 734
Part X. MISCELLANEOUS/OTHER COLONIC DISORDERS
34.Miscellaneous Colonic Disorders737
Roanne R. E. Selinger and Kamran Ayub
Introduction . . . . 737
Endometriosis . . . . 737
Pneumatosis Cystoides Intestinalis . . . . 740
Colitis Cystica Profunda . . . . 745
Malakoplakia . . . . 747
References . . . . 749
35.The Colon and Systemic Disease755
Anton Emmanuel
Introduction . . . . 755
Infiltrative Disorders . . . . 755
The Vasculitides and Rheumatological Diseases . . . . 759
References . . . . 765
Contents
xiii

22. 36.Medications, Toxins, and the Colon771
Chad J. Long and Eli D. Ehrenpreis
Introduction . . . . 771
Colitis . . . . 771
Ischemic Colitis . . . . 778
Drug-Induced Diarrhea . . . . 778
Laxatives . . . . 781
Drug-Induced Constipation . . . . 784
Other Drug Effects on the Colon . . . . 785
References . . . . 786
Index . . . . 791
xiv
Contents

23. Contributors
Joseph AhnDepartment of Medicine, Hepatology Division, Rush University Medical Center,
Chicago, Illinois, U.S.A.
Shmuel AvitalDepartment of Surgery, Tel-Aviv Sourasky Medical Center and the Sackler Faculty
of Medicine, Tel-Aviv University, Tel-Aviv, Israel
Kamran AyubDivision of Gastroenterology, Department of Internal Medicine, University of
Washington, Seattle, Washington, U.S.A.
David E. BeckDepartment of Colon and Rectal Surgery, Ochsner Clinic Foundation, New Orleans,
Louisiana, U.S.A.
Mitchell BernsteinDivision of Colon and Rectal Surgery, College of Physicians and Surgeons,
Columbia University, and Anorectal Physiology Laboratory and The Continence Center, St. Luke’s/
Roosevelt Hospital Center, New York, New York, U.S.A.
Scott J. BoleyDepartment of Surgery, Albert Einstein College of Medicine, Montefiore Medical
Center, Bronx, New York, U.S.A.
Lawrence J. BrandtDivision of Gastroenterology, Departments of Medicine and Surgery, Albert
Einstein College of Medicine, Montefiore Medical Center, Bronx, New York, U.S.A.
Elizabeth BroussardDepartment of Medicine, University of Washington School of Medicine,
Harborview Medical Center, Seattle, Washington, U.S.A.
Adriane BudavariDepartment of Medicine, Mayo Clinic Scottsdale, Scottsdale, Arizona, U.S.A.
Eileen BulgerDepartment of Surgery, University of Washington School of Medicine, Seattle,
Washington, U.S.A.
John P. CelloDepartment of Medicine and Surgery, University of California–San Francisco,
San Francisco, California, U.S.A.
Rau´l CutaitDepartment of Surgery, Syrian-Lebanese Hospital, Sa˜o Paulo, Brazil
Julio Studart de MoraesDepartment of Gastroenterology, Policlı´nica Geral do Rio de Janeiro, Rio
de Janeiro, Brazil
John K. DiBaiseDivision of Gastroenterology and Hepatology, Mayo Clinic Scottsdale, Scottsdale,
Arizona, U.S.A.
Kelli Bullard DunnDivision of Surgical Oncology, Roswell Park Cancer Institute, and the State
University of New York at Buffalo, Buffalo, New York, U.S.A.
Eli D. EhrenpreisSection of Gastroenterology, Department of Medicine, University of Chicago
Hospitals, University of Chicago Medical Center, Chicago, Illinois, U.S.A.
Rami EliakimDivision of Gastroenterology, Department of Medicine, Rappaport School of
Medicine, Rambam Medical Center and Technion–Israel Institute of Technology, Haifa, Israel
Anton EmmanuelDepartments of Gastroenterology and Neurogastroenterology, University
College Hospital, London, U.K.
Jeffrey M. FoxDepartment of Internal Medicine and Gastroenterology, The Pernaneate Medical
Group, Inc., San Rafael, California, U.S.A.
Laura GladstoneDivision of Colon and Rectal Surgery, Swedish Medical Center, Seattle,
Washington, U.S.A.

24. Steven A. GuariscoDepartment of Gastroenterology, Ochsner Clinic Foundation, New Orleans,
Louisiana, U.S.A.
Heinz HammerDepartment of Gastroenterology, University Clinic Medical School Graz,
Graz, Austria
Arthur HarrisDivision of Gastroenterology and Hepatology, Weill Medical College at Cornell
University, New York, New York, U.S.A.
Steve HeymenUNC Center for Functional GI and Motility Disorders, University of North Carolina
at Chapel Hill, Chapel Hill, North Carolina, U.S.A.
Roger HurstDepartment of Surgery, University of Chicago Medical Center, Chicago, Ilinois, U.S.A.
J. Marcio N. JorgeDivision of Colorectal Surgery, Department of Gastroenterology, University of
Sa~o Paulo, Sa~o Paulo, Brazil
Orit Kaidar-PersonDepartment of Colorectal Surgery, Cleveland Clinic Florida, Weston,
Florida, U.S.A.
Richard E. KarulfDivision of Colon and Rectal Surgery, Department of Surgery, University of
Minnesota, Minneapolis, Minnesota, U.S.A.
Jeffry A. KatzCase Western Reserve University School of Medicine, University Hospitals of
Cleveland, Cleveland, Ohio, U.S.A.
Han KuijpersDepartment of General Surgery, Ziekenhuis Gelderse Vallei Hospital, Ede,
The Netherlands
Jorge Andres LarachDepartment of Colorectal Surgery, Cleveland Clinic Florida, Weston,
Florida, U.S.A.
Jimmy S. LevineMinnesota Gastroenterology, Minneapolis, Minnesota, U.S.A.
Nancy LewisDivision of Medical Sciences, Fox Chase Cancer Center, Philadelphia,
Pennsylvania, U.S.A.
Warren LichliterDepartment of Colon and Rectal Surgery, Baylor University Medical Center,
Dallas, Texas, U.S.A.
Chad J. LongDepartment of Medicine, University of Chicago Hospitals, University of Chicago
Medical Center, Chicago, Illinois, U.S.A.
Martin LuchtefeldFerguson Clinic, MMPC, Grand Rapids, and Michigan State University,
East Lansing, Michigan, U.S.A.
Robert D. MadoffDivision of Colon and Rectal Surgery, Department of Surgery, University of
Minnesota, Minneapolis, Minnesota, U.S.A.
Uma MahadevanDepartment of Gastroenterology, University of California–San Francisco,
San Francisco, California, U.S.A.
Jorge MarcetDepartment of Surgery, University of South Florida, Tampa, Florida, U.S.A.
Michael MeyersDepartment of Surgery, University of North Carolina, Chapel Hill, North
Carolina, U.S.A.
David E. MilkesDepartment of Veterans Affairs, Palo Alto Health Care System, Stanford
University School of Medicine, Stanford, California, U.S.A.
Peter J. MolloyDivision of Gastroenterology, Department of Medicine, Western Pennsylvania
Hospital, Clinical Campus of Temple University School of Medicine, Pittsburgh,
Pennsylvania, U.S.A.
He´lio Moreira, Jr.Colorectal Service, Department of Surgery, Medical School of the Federal
University of Goia´s, Goiaˆnia, Goia´s, Brazil
Omar S. NehmeDivision of Gastroenterology, Indiana University School of Medicine,
Indianapolis, Indiana, U.S.A.
xvi Contributors

25. Juan J. NoguerasDepartment of Colorectal Surgery, Cleveland Clinic Florida, Weston,
Florida, U.S.A.
H. Juergen NordDepartment of Medicine, University of South Florida, Tampa, Florida, U.S.A.
Kevin W. OldenDivision of Gastroenterology, Mayo Clinic Scottsdale, Scottsdale, Arizona, U.S.A.
Gregory D. OldsHenry Ford Hospital, Detroit, Michigan, U.S.A.
Lucia OliveiraDepartment of Anorectal Physiology, Policlı´nica Geral do Rio de Janeiro, Rio de
Janeiro, Brazil
Derek PatelDivision of Gastroenterology, Department of Medicine, University of California–
San Diego, San Diego, California, U.S.A.
Johann PfeiferDepartment of General Surgery, University Clinic Medical School Graz, Graz,
Austria
Owais RahimDivision of Gastroenterology, Department of Medicine, Western Pennsylvania
Hospital, Clinical Campus of Temple University School of Medicine, Pittsburgh,
Pennsylvania, U.S.A.
Jeffrey B. RaskinDivision of Gastroenterology, Miami Miller School of Medicine, University of
Miami/Jackson Memorial Medical Center, Miami, Florida, U.S.A.
Thomas E. ReadDivision of Colon and Rectal Surgery, Department of Surgery, Western
Pennsylvania Hospital, Clinical Campus of Temple University School of Medicine, Pittsburgh,
Pennsylvania, U.S.A.
Harry L. ReynoldsCase Western Reserve University School of Medicine, University Hospitals of
Cleveland, Cleveland, Ohio, U.S.A.
Joffre Marcondes RezendeGastroenterology Service, Department of Internal Medicine, Medical
School of the Federal University of Goia´s, Goiaˆnia, Goia´s, Brazil
Raul RosenthalBariatric Institute, Cleveland Clinic Florida, Weston, Florida, U.S.A.
Mara R. SalumDepartment of Surgery, Syrian-Lebanese Hospital, Sa˜o Paulo, Brazil
Dana R. SandsDepartment of Colorectal Surgery, Cleveland Clinic Florida, Weston, Florida, U.S.A.
Laurence R. SandsDivision of Colon and Rectal Surgery, University of Miami School of Medicine,
Miami, Florida, U.S.A.
William SchecterDepartment of Clinical Surgery, University of California–San Francisco, and
Department of Surgery, San Francisco General Hospital, San Francisco, California, U.S.A.
Lawrence R. SchillerDepartment of Gastroenterology, Baylor University Medical Center, Dallas,
Texas, U.S.A.
Roanne R. E. SelingerDivision of Gastroenterology, Department of Internal Medicine, University
of Washington, Seattle, Washington, U.S.A.
Elin SigurdsonDivision of Medical Sciences, Fox Chase Cancer Center, Philadelphia,
Pennsylvania, U.S.A.
Roy M. SoetiknoDepartment of Veterans Affairs, Palo Alto Health Care System, Stanford
University School of Medicine, Stanford, California, U.S.A.
Neil StollmanDivision of Gastroenterology, University of California–San Francisco, San Francisco,
and East Bay Endosurgery, Oakland, California, U.S.A.
Christina M. SurawiczDepartment of Medicine, University of Washington School of Medicine,
Harborview Medical Center, Seattle, Washington, U.S.A.
Alex TeixeiraDepartment of Gastroenterology, Brockton Hospital, Brockton, Massachusetts, U.S.A.
Jonathan P. TerdimanDepartment of Medicine, University of California–San Francisco,
San Francisco, California, U.S.A.
Contributors xvii

26. Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents

27.  »Sire», kuiskasi Gilbert, »teillä ei ole enää mitään pelättävää.
 Sallikaa minun palata kuningattaren luo.»
»Menkää!» kehoitti kuningas ja puristi hänen kättänsä.
Gilbertin poistuessa huoneesta astuivat Isnard ja Vergniaud sisälle.
He olivat lähteneet kansalliskokouksesta ja tulivat nyt
suojelemaan kuningasta kansansuosiollaan ja tarpeen mukaan
myöskin ruumiillaan.
»Missä kuningas on?» kysyivät he.
 Gilbert viittasi kädellään, ja molemmat kansanedustajat kiiruhtivat
 kuninkaan luo.
 Päästäkseen kuningattaren luo Gilbertin täytyi kulkea monen
huoneen
 kautta ja muiden ohella myöskin kuninkaan makuusuojan läpi.
Kaikkialla oli tungokseen asti kansaa.
»Kas vain», sanoivat miehet koetellessaan kuninkaan vuoteen
pehmeyttä, »paksulla Vetolla on vuode, joka totisesti on parempi
kuin meikäläisten!»
Tämä meno ja puuha ei ollut enää huolestuttavaa. Ensimmäinen
kiihtymys oli häipynyt.
Gilbert jatkoi matkaansa rauhoittuneena.
 Astuessaan saliin, minne oli kuningattaren jättänyt, hän silmäili
 pikaisesti ympärilleen ja hengitti kevyemmin.

28.  Kuningatar oli entisellä paikallaan. Pikku kruununprinssin päässä
oli
 punainen myssy kuten hänen isällänsäkin.
 Viereisestä huoneesta kuului raskasta astuntaa ja Gilbert suuntasi
 katseensa ovelle.
Santerre oli tulossa. Tämä jättiläinen astui saliin.
»Täälläkö Itävallatar on tavattavissa?» kysyi hän.
Gilbert astui hänen luokseen salin poikki.
»Herra Santerre», sanoi hän.
Santerre pyörähti häneen päin.
»No mutta, tekö se olettekin, tohtori Gilbert!» huudahti hän
iloisesti.
»Joka ei ole unohtanut», virkkoi Gilbert, »että te olette niitä,
jotka avasitte hänelle Bastiljin portit… Sallikaa minun esitellä teidät
kuningattarelle, herra Santerre.»
»Kuningattarelle? Minutko kuningattarelle?» ihmetteli oluenpanija.
»Niin juuri, kuningattarelle. Kieltäydyttekö?»
»En maar kieltäydykään!» vastasi Santerre. »Aioin esittäytyä
omin päin, mutta koska te olette saapuvilla…»
»Minä tunnen herra Santerren», virkkoi kuningatar, »ja tiedän,
että nälkävuonna hän yksin ravitsi puolet Saint-Antoinen
esikaupungin asukkaista».

29. Santerre seisoi mykkänä. Sitten hänen hämmentynyt katseensa
osui kruununprinssiin, ja nähdessään, että suuret hikikarpalot
vierivät pitkin lapsi-rukan poskia, hän virkkoi miehilleen:
»Ottakaa pois punainen myssy lapsen päästä! Näettehän, että
hän on tukehtumaisillaan!»
Kuningatar kiitti häntä katseellaan.
 Silloin kunnon flaamilainen kumartui kuningattareen päin, nojaten
 pöydän reunaan, ja virkkoi puoliääneen:
 »Teillä on taitamattomia ystäviä, madame. Minä tunnen sellaisia,
jotka
 palvelisivat teitä paremmin!»
 Tunnin kuluttua väkijoukko oli poistunut, ja kuningas palasi
sisarensa
 kanssa huoneeseen, missä kuningatar ja lapset odottelivat.
 Kuningatar riensi häntä vastaan ja heittäytyi hänen jalkoihinsa.
 Molemmat lapset tarttuivat hänen käsiinsä. He syleilivät toisiaan
kuin
 haaksirikosta pelastuneet.
 Silloin vasta kuningas huomasi, että punainen myssy oli yhä
hänen
 päässään.
»Ah, olin unohtanut sen!» huudahti hän.
Hän riisti sen päästään ja viskasi kauas lattialle.

30. Muuan nuori tykistöupseeri, tuskin kahdenkolmattakaan ikäinen,
oli katsellut koko tätä kohtausta nojatessaan erääseen
rantapengermän puuhun. Ikkunasta hän oli nähnyt kuningasta
uhanneet vaarat ja hänen osakseen tulleet nöyryytykset. Kun sitten
lisäksi ilmestyi punainen myssy kuninkaan päähän, ei hän voinut
hillitä itseään, vaan mutisi:
»Ah, olisipa minulla edes tuhatkaksisataa miestä ja pari tykkiä,
niin vapauttaisin kuninkaan tuota pikaa koko tuosta roskaväestä!»
Mutta koska hänellä ei ollut tuhattakahtasataa miestä eikä paria
tykkiä ja kun hän ei voinut kauempaa katsella inhoittavaa
näytelmää, kääntyi hän poispäin.
Tämä nuori upseeri oli Napoleon Bonaparte.

31. XVII
Vastavaikutus
 Tuileriein tyhjennys oli käynyt yhtä alakuloisesti ja mykästi kuin
 rynnäkkö oli ollut meluava ja pelottava.
 Päivän vähäisiä tuloksia kummeksien joukko päättelikin: — Emme
ole
 saavuttaneet mitään. Sinne on mentävä uudelleen!
 Se oli tosiaankin liian paljon, ollakseen uhkaus, mutta liian vähän
 merkitäkseen tosihyökkäystä.
 Ne, jotka olivat tehneet tapahtumista johtopäätöksiä, olivat
 arvostelleet Ludvig XVI:tta sen mukaan, mitä huhu tiesi hänestä
 kertoa. He muistelivat, kuinka kuningas oli paennut Varennesiin
 lakeijaksi pukeutuneena, ja puhelivat:
»Kuullessaan ensimmäisen melun Ludvig piiloutuu johonkin
kaappiin, pöydän alle, verhon taakse. Tarvitsee vain sohaista
miekalla, ja hänestä selvitään, ja sitten voi sanoa kuin Hamlet, joka
luullen surmanneensa Tanskan tyrannin huudahti: 'Rotta!'»

32. Mutta nyt olikin käynyt ihan toisin. Milloinkaan kuningas ei ollut
esiintynyt näin tyynesti, tekisi mieli sanoa, näin suurpiirteisesti.
Solvaus oli ollut tavaton, mutta se ei ollut kohonnut hänen
alistumisensa tasalle. Hänen arkailevaa lujuuttaan, jos sellaisesta
voi tässä puhua, oli tarvinnut ärsyttää, ja tässä ärtymystilassa se oli
jäykistynyt kovaksi kuin teräs. Äärimmäisen pulan kannustamana
hän oli kalpenematta viisi tuntia katsellut kuinka kirveet välähtivät
hänen päänsä päällä, ja piikit, sapelit ja pistimet uhkasivat lävistää
hänen rintansa. Kymmenessä mitä verisimmässä taistelussa ei
ketään kenraalia voisi uhata sellainen vaara, jota kuningas uhitteli
tämän kapina-aallon vyöryessä hitaasti hänen editseen! Théroignet,
Saint-Huruget, Lazouskit, Fournierit, Verrierèt, kaikki nuo tottuneet
murhaajat olivat lähteneet liikkeelle vakain aikein surmata hänet, ja
silloin tämä odottamaton hengen ylevyys, joka oli kohonnut
myrskyn yläpuolelle, oli kirvoittanut puukon heidän kädestään.
Ludvig XVI oli kestänyt kilvoituksen. Kuninkaallinen Ecce homo oli
näyttänyt otsaa, jota punainen myssy peitti, kuten Jeesuksen otsaa
orjantappurakruunu. Ja kuten Jeesus kesken häväistystä ja
pahoinpitelyä oli sanonut: »Minä olen teidän vapahtajanne!»
samoin Ludvig XVI oli kesken solvauksia ja herjauksia lausunut
yhtenään: »Minä olen teidän kuninkaanne!»
Niin oli käynyt. Murtaessaan auki Tuileriein portit
vallankumouksen ajatus oli luullut tapaavansa kuninkuuden
voimattoman ja vapisevan varjon, ja suureksi kummakseen se
kohtasikin keskiaikaisen uskon, uhmaavana ja elävänä! Ja hetken
seisoi vastakkain kaksi maailmankatsomusta, toinen syrjään
painumaisillaan, toinen sijalle nousemassa; se oli jotakin hirveää,
ikäänkuin taivaalla nähtäisiin yhtaikaa kaksi aurinkoa, toinen
nousemassa ennenkuin toinen on ehtinyt laskea! Mutta molemmat

33. loistivat yhtä mahtavasti ja kirkkaasti, kansan vaatimuksessa oli
yhtä lujaa uskoa kuin kuninkuuden vastustuksessa.
Rojalistit olivat haltioissaan. Voittohan oli heidän.
Kuningas, jota yhä pakotettiin tottelemaan kansalliskokousta ja
joka oli ollut valmis vahvistamaan toisen kahdesta asetuksesta,
sovellutti kielto-oikeutensa molempiin, sillä hän tiesi, ettei vaara
olisi suurempi, vaikka hän kumoaisi molemmatkin.
Tänä kohtalokkaana kesäkuun 20 päivänä kuninkuus oli muuten
vaipunut niin syvälle, että se tuntui tavanneen jo kuilun pohjan ja
että sen täytyi siitä lähtien nousta.
Ja tilanne näytti tosiaankin kehittyvän siihen suuntaan.
Kesäkuun 21 päivänä kansalliskokous päätti, ettei
kansankokouksia enää sallittaisi tulliporttien sisäpuolella. Siten
paheksuttiin edellisen päivän mellakkaa, tai enemmänkin, se
tuomittiin.
 Kesäkuun 20 päivän iltana Pétion oli saapunut Tuilerieihin, kun
 mellakka oli päättymässä.
 »Sire», sanoi hän kuninkaalle, »nyt vasta olen saanut kuulla,
mihin
 tilanteeseen teidän majesteettinne on joutunut».
 »Sepä kummallista», vastasi kuningas. »Ja tätä on kumminkin
kestänyt
 jo melko kauan.»

34. Seuraavana päivänä perustuslailliset, rojalistit ja feuillantit
ehdottivat kansalliskokoukselle, että julistettaisiin sotalaki
pantavaksi voimaan.
Lukija muistaa, mihin edellinen sotalaki oli johtanut lähes vuotta
varemmin Mars-kentällä.
Pétion riensi kansalliskokoukseen.
Ehdotusta perusteltiin väitteillä, että uusia väenkokouksia kuului
olevan tekeillä. Pétion vakuutti, ettei uusista väenkokouksista ollut
puhettakaan. Hän vastasi Pariisin turvallisuudesta. Ehdotus
hylättiin.
Istunnosta Pétion lähti kahdeksan aikaan illalla Tuilerieihin
vakuuttamaan kuninkaalle pääkaupungin olevan rauhallisen. Hänen
mukanaan oli Sergent, vaskipiirrosten kaivertama, Marceaun vävy,
valtuustonjäsen ja poliisilaitoksen johtomiehiä. Heidän seuraansa oli
liittynyt pari kolme valtuustonjäsentä.
Carrousel-aukiolla jotkut Ludvig pyhän järjestön ritarit,
perustuslailliset kaartilaiset ja kansalliskaartilaiset herjasivat heitä.
Pétionia hätyytettiin, Sergentia lyötiin rintaan ja kasvoihin, vaikka
hänen yllänsä oli valtuuston vyöhyt, kaatoipa muuan isku hänet
katuun.
Perille päästyään Pétion huomasi, että häntä odotti taistelu.
Marie-Antoinette loi häneen silmäyksen, jommoisia vain Maria
Teresian tyttären silmät osasivat sinkauttaa: kaksi vihan ja
ylenkatseen leimahdusta, kaksi pelottavaa, säkenöivää salamaa.
Kuningas tiesi jo, mitä kansalliskokouksessa oli tapahtunut.

35.  »Vai niin, hyvä herra», sanoi hän, »tekö siis väitätte, että rauha
on
 palannut pääkaupunkiin?»
 »Niin, sire», vastasi Pétion, »kansa on esittäytynyt teille, se on
nyt
 tyyni ja tyytyväinen».
»Myöntäkää, herra», jatkoi kuningas hyökkäävästi, »myöntäkää,
että eilispäivä oli julkean häväistyksen päivä ja ettei valtuusto ole
tehnyt, mitä sen olisi pitänyt ja mitä se olisi voinut tehdä».
»Sire», vastasi Pétion, »valtuusto on tehnyt velvollisuutensa.
Yleinen mielipide arvostelkoon sen tekoja.»
»Sanokaa: kansa kokonaisuudessaan, herra.»
»Valtuusto ei pelkää kansankaan arvostelua.»
»Kuinka on Pariisin laita tällä hetkellä?»
»Se on rauhallinen, sire.»
»Se ei ole totta!»
»Sire…»
»Olkaa vaiti!»
»Kansan hallintomiehen ei tarvitse olla vaiti, sire, kun hän täyttää
velvollisuutensa ja lausuu totuuden.»
»Hyvä on, voitte poistua.»

36. Pétion kumarsi ja lähti.
Kuningas oli esiintynyt niin kiihkeästi, hänen piirteensä ilmaisivat
niin syvää kiukkua, että kuningatarkin, tuittupäinen nainen,
tulisieluinen amatsooni, kauhistui.
»Hyvä Jumala», sanoi hän Rödererille, kun Pétion oli kadonnut,
»eikö teidänkin mielestänne kuningas esiintynyt hyvin kiihkeästi ja
ettekö pelkää, että hänen tulisuutensa tuottaa hänelle haittaa
pariisilaisten taholta?»
»Madame», vastasi Röderer, »kukaan ei kummastele, että
kuningas käskee alamaisen vaieta, joka unohtaa esiintyä
kunnioittavasti».
Seuraavana päivänä kuningas kirjoitti kansalliskokoukselle
valittaen, mikä häväistys oli kohdannut linnaa, kuninkuutta ja
kuningasta. Sitten hän sepitti julistuksen kansalle.
Oli siis kaksi kansaa: kansa, joka oli järjestänyt kesäkuun 20
päivän, ja kansa, jolle kuningas esitti valittelunsa.
Kesäkuun 24 päivänä kuningas ja kuningatar olivat mukana
kansalliskaartin katselmuksessa, ja heitä tervehdittiin haltioitunein
suosionosoituksin.
Samana päivänä Pariisin direktorio erotti pormestarin. Mistä se
sai moisen rohkeuden? Kolmea päivää myöhemmin asia selvisi.
 Lafayette oli lähtenyt leiristään yhden ainoan upseerinsa kanssa,
 saapunut Pariisiin kesäkuun 27 päivänä ja mennyt ystävänsä de la
 Rochefaucauldin luo.

37. Yön kuluessa lähetettiin tieto perustuslaillisille, feuillanteille ja
rojalisteille ja huolehdittiin siitä, että parvekkeet olisivat täynnä
seuraavana päivänä.
Seuraavana päivänä kenraali tuli kansalliskokoukseen.
Kolminkertainen eläköönhuuto tervehti häntä, mutta jokainen niistä
hukkui girondelaisten murinaan. Kaikki tunsivat, että tulossa oli
tuima istunto.
Kenraali Lafayette oli kelpo mies sanan puhtaimmassa
merkityksessä, mutta se ei vielä merkitse rohkeutta. Harvoin on
todella kelpo mies samalla rohkea.
Lafayette vaistosi vaaran. Yksin kaikkia vastassa hän joutuisi
pelaamaan kansansuosionsa rippeillä. Jos hän menettäisi ne,
tuhoutuisi hän mukana; jos hän voittaisi, voisi hän pelastaa
kuninkaan.
Hänen yrityksensä oli sitäkin kauniimpi, kun hän tiesi, että
kuningas kaihtoi ja kuningatar vihasi häntä. Olihan Marie-Antoinette
sanonut: »Mieluummin tuhoudun Pétionin toimesta kuin pelastun
Lafayetten avulla!»
Ehkä hän tulikin suorittamaan vain aliluutnantin uhkamielisen
teon, vastaamaan haasteeseen.
Paria viikkoa aikaisemmin hän oli kirjoittanut yhtaikaa sekä
kuninkaalle että kansalliskokoukselle: kuninkaalle kehoittaen tätä
vastarintaan ja kansalliskokoukselle uhaten sitä, jos se jatkaisi
hyökkäilyjään.

38. »Hän uskaltaa uhitella armeijansa keskellä», oli muuan edustaja
sanonut. »Saammepa nähdä, puhuuko hän samalla lailla
joutuessaan seisomaan yksin meidän parissamme.»
 Nämä sanat oli kerrottu Lafayettelle, kun hän majaili leirissään
 Maubeugessa, ja kenties se oli syynä hänen Pariisin-matkaansa.
 Hän nousi puhujalavalle toisten osoittaessa suosiotaan, toisten
 uhkaavasti muristessa.
»Hyvät herrat», sanoi hän, »minua on soimattu, että sepitin
tämän kuun kuudentenatoista päivätyn kirjeeni leirissä.
Velvollisuuteni oli torjua syytös, että arkailen lähteä siitä
kunniakkaasta rintasuojuksesta, jonka joukkojen kiintymys on
luonut ympärilleni, ja tulla yksinäni teidän eteenne. Minua kutsui
lisäksi vieläkin voimakkaampi syy. Kesäkuun
kahdennenkymmenennen päivän ilkiteko on herättänyt kaikkien
kunnon kansalaisten närkästystä, etenkin armeijassa. Upseerit,
aliupseerit ja sotamiehet ovat kuin yksi mies. Olen saanut kaikilta
armeijaosastoilta kirjelmiä, joista huokuu rakkaus perustuslakiin ja
viha vehkeilijöitä vastaan. Olen lopettanut nämä mielenilmaukset.
Olen katsonut tehtäväkseni ilmaista yksin kaikkien tunteet. Nyt
puhun teille kansalaisena. On jo aika turvata perustuslaki ja taata
kansalliskokouksen vapaus ja kuninkuuden arvo. Rukoilen
kansalliskokousta päättämään, että kesäkuun
kahdennenkymmenennen päivän ilkiteko rangaistaisiin kuin
majesteettirikos ja että ryhdytään tehokkaihin keinoihin, jotta
kaikkia perustuslain säätämiä arvoasteita kunnioitetaan ja etenkin
teidän ja kuninkaan arvovaltaa. Armeijalle on taattava varmuus
siitä, ettei perustuslakia loukata rahdunkaan vertaa maan rajojen

39. sisällä, kun kelpo ranskalaiset vuodattavat vertansa puolustaakseen
sitä rajalla.»
Sitä mukaa kuin Lafayette lähestyi loppulausettaan Guadet oli
noussut hitaasti paikaltaan. Suosionosoitusten raikuessa tämä
terävä girondelaispuhuja kohotti kätensä merkiksi, että hän halusi
vastata kenraalin puheeseen. Kun girondelaispuolue tahtoi
sinkauttaa ivan vasaman, antoi se jousen Guadetille, ja Guadetin
tarvitsi vain umpimähkään siepata nuoli viinestään.
Tuskin olivat viimeiset suosionosoitukset vaienneet, kun hänen
värähtelevän äänensä kaiku jo täytti salin.
»Heti kun näin Lafayetten», huudahti hän, »heräsi minussa
muuan ylen lohdullinen ajatus. Meitä ei siis enää uhkaakaan
ulkonainen vihollinen, päättelin itsekseni. Herra Lafayette on tullut
ilmoittamaan meille voitostaan ja heidän tuhostaan! Se oli
lyhytaikainen harhaluulo. Vihollisemme ovat yhä elossa ja samat
kuin ennenkin. Ulkonaiset vaaramme eivät ole hälvenneet. Ja silti
on herra Lafayette Pariisissa. Hän esittäytyy kelpo miesten ja
armeijan puhetorveksi. Keitä ovat nämä kelpo miehet? Kuinka tämä
armeija on voinut keskustella? Mutta herra Lafayette näyttäköön
meille ensin lomalupansa.»
Nämä sanat vihjasivat girondelaisille, että tuuli alkoi puhaltaa
myötäisesti. Ja tuskin oli Guadet lopettanut, kun koko sali jymähti
suosionosoitusten ukkosesta.
Muuan edustaja huusi paikaltaan:
»Hyvät herrat, unohdatte, kenelle ja kenestä puhutaan!
Unohdatte, mikä mies Lafayette on! Lafayette on Ranskan

40. vapauden vanhin poika. Lafayette on uhrannut vallankumoukselle
omaisuutensa, aatelisarvonsa, elämänsä!»
»Mutta tehän pidätte hänen hautajaispuhettaan!» huusi muuan
ääni.
»Hyvät herrat», sanoi Ducos, »keskustelun vapautta on loukattu,
kun joukossamme esiintyy kansalliskokoukselle vieras kenraali».
»Siinä ei ole kaikki!» huudahti Vergniaud. »Tämä kenraali on
poistunut vartioasemaltaan vihollisen edestä. Hänelle eikä suinkaan
sille marsalkalle, jonka hän on jättänyt omalle tilalleen, on uskottu
se armeijaosasto, jonka hän on hylännyt. Tutkikaamme, onko hän
saanut laillisen loman. Jos hän on poistunut leiristään lomatta,
vangittakoon hänet ja tuomittakoon karkulaisena.»
 »Se oli minunkin kysymykseni ydin», huomautti Guadet, »ja minä
 kannatan Vergniaudin ehdotusta».
 »Kannatetaan, kannatetaan!» huusi koko Gironde. »Äänestys!»
sanoi
 Gensonné.
Äänestyksessä saivat Lafayetten ystävät kymmenen äänen
enemmistön.
Kuten rahvas kesäkuun 20 päivänä, hänkin oli uskaltanut joko
liian paljon tai liian vähän. Se oli sellainen voitto, josta Pyrrhos
vaikeroi, menetettyään puolet armeijastaan: »Vielä yksi sellainen
voitto, ja minä olen hukassa!»
Kuten Pétion, niin Lafayettekin lähti kansalliskokouksesta
kuninkaan luo.

41. Hänet otettiin vastaan leppeämmin, mutta ei yhtään suopeammin.
Lafayette oli uhrannut kuninkaalle ja kuningattarelle enemmän
kuin elämänsä: hän oli uhrannut kunniansa.
Jo kolmannen kerran hän teki tämän lahjoituksen,
kallisarvoisemman kuin yksikään niistä, joita kuninkaat voivat
tehdä. Ensimmäisen kerran Versaillesissa lokakuun 6 päivänä,
toisen kerran Mars-kentällä heinäkuun 17 päivänä ja kolmannen
kerran tänään.
Hän toivoi vielä. Siitä toivonkipinästä hän nyt tuli puhumaan
hallitsijalleen. Seuraavana päivänä hän pitäisi kuninkaan kanssa
kansalliskaartin katselmuksen. Ei olisi epäilystäkään, ettei
kuninkaan ja entisen ylipäällikön osanotto herättäisi yleistä
hurmiota. Lafayette käyttäisi hyväkseen tätä vaikutusvaltaa,
marssisi kansalliskokoukseen, pidättäisi girondelaisedustajat, ja
näin syntyvän hälinän aikana kuningas lähtisi Pariisista Maubeugen
leiriin ja olisi siten täysin turvassa.
Se olisi uhkarohkea kaappaus, mutta silloisissa oloissa se tuntui
miltei varmalta.
Ikävä vain, että kello kolmen aikaan aamulla Danton tuli Pétionin
luo ja paljasti salahankkeen. Päivän koitteessa Pétion peruutti
katselmuksen.
Kuka oli pettänyt kuninkaan ja Lafayetten? Kuningatar!
Eikö hän ollut sanonut, että hän mieluummin tuhoutuisi jonkun
toisen toimesta kuin pelastuisi Lafayetten avulla?

42. Hänellä olikin tarkka käsi: hän oli menossa tuhoon Dantonin
toimesta!
Hetkellä, jolloin katselmuksen olisi pitänyt alkaa, Lafayette lähti
Pariisista ja palasi leiriin. Eikä hän silti ollut kadottanut kaikkea
toivoaan kuninkaan pelastamisesta.

43. XVIII
Vergniaud valmistautuu puhumaan
Lafayetten voitolla, epäilyttävällä voitolla, joka johti
peräytymiseen, oli omituiset seuraukset.
Se oli lyönyt rojalistit. Girondelaiset sensijaan olivat näennäisestä
tappiosta vahvistuneet, sillä se oli innostanut heitä osoittamalla
kuilun, johon he olivat olleet suistumaisillaan.
Jos Marie-Antoinetten sydän olisi vihannut vähemmän, olisi
Gironde sillä hetkellä kai ollut lopussa.
Hoville ei saisi nyt suoda aikaa korjata erehdystä, jonka se oli
tehnyt. Jokainen haki ja itsekukin luuli löytäneensä sopivan keinon.
Kun keinot sitten esitettiin, havaittiin ne kaikki riittämättömiksi ja
hylättiin.
Rouva Roland, puolueen sielu, halusi panna kansalliskokouksen
järähtämään. Kuka voisi sitä järäyttää? Kuka pystyisi iskun
sivaltamaan? — Vergniaud!

44.  Mutta mitä teki tämä Akilles teltassaan tai oikeammin tämä
Reinhold
 Armidan puutarhoissa? — Hän lempi.
Kovin vaikeata on rakastaessaan vihata.
Hän rakasti kaunista rouva Simon Candeillea, näyttelijätärtä,
runoilijatarta, soittotaiteilijatarta. Ystävät hakivat häntä toisinaan
pari kolme päivää, löytämättä häntä kotoaan. Vihdoin he löysivät
hänet kauniin naisen jalkojen juuresta. Hänen toinen kätensä lepäsi
naisen polvilla, ja toinen näppäili haaveksivasti harpun kieliä.
Ja joka ilta hän meni teatterin orkesteriin paukuttamaan käsiään
sille, jota hän palvoi kaiket päivät.
Eräänä iltana kansalliskokouksesta lähti kaksi epätoivoista
edustajaa. Vergniaudin toimettomuus kauhistutti heitä Ranskan
takia. Nämä miehet olivat Grangeneuve ja Chabot.
Edellinen oli bordeauxilainen asianajaja, Vergniaudin ystävä ja
kilpailija ja, kuten hänkin, Gironden edustaja; jälkimäinen oli
entinen kapusiinimunkki, laatinut yksin tai muiden avulla
Sanskulottien katkismuksen, joka vuodatti kuninkuuden ja
uskonnon ylitse luostarikammiossa kertynyttä sappea.
Synkkänä ja mietteissään Grangeneuve asteli Chabotin rinnalla.
Tämä silmäili toveriaan ja oli näkevillään hänen otsallaan ajatusten
luoman varjon.
»Mitä ajattelet?» kysyi Chabot.
»Ajattelen», vastasi toinen, »että tämä hitaus heikentää
isänmaata ja surmaa vallankumouksen».

45. »Ah, niinkö arvelet?» naurahti Chabot ominaisella katkeralla
tavallaan.
»Ajattelen», pitkitti Grangeneuve, »että jos kansa suo
kuninkuudelle aikaa, kansa on tuhon oma!»
Chabot nauroi kimakasti.
»Ajattelen», jatkoi Grangeneuve, »että vallankumouksilla on vain
yksi otollinen hetki. Jotka lyövät sen laimin, eivät löydä sitä
toistamiseen, vaan saavat tehdä siitä tilin Jumalalle ja
jälkimaailmalle.»
»Ja sinä arvelet, että Jumala ja jälkimaailma vaativat meidät tilille
laiskuudestamme ja toimettomuudestamme?»
»Pahoin pelkään.»
Lyhyen vaitiolon jälkeen Grangeneuve jatkoi:
»Kuulehan, Chabot, olen varma, että kansa on väsynyt
viimeisestä tappiostaan. Se ei nouse enää ilman voimakasta
kannustusta, ilman veristä kiihoketta. Se tarvitsee raivon tai kauhun
kuohuntaa, mistä se ammentaa verestä tarmoa.»
 »Kuinka sille järjestetään se raivon tai kauhun tilaisuus?» kysyi
 Chabot.
 »Sitä juuri mietinkin», vastasi Grangeneuve, »ja luulen jo
 päässeenikin salaisuuden perille».
 Chabot siirtyi lähemmäksi. Toverin äänensävy ilmaisi, että hän
saisi

46.  kuulla jotakin hirveää.
 »Mutta», jatkoi Grangeneuve, »löydänkö miehen, joka olisi kyllin
 päättäväinen sellaiseen tekoon?»
»Puhu!» virkkoi Chabot äänellä, jonka tiukkuus oli omiaan
hälventämään hänen toverinsa epäilykset. »Minä olen valmis
kaikkeen, tuhotakseni sen, mitä vihaan, ja minä vihaan kuninkaita
ja pappeja!»
»No niin», sanoi Grangeneuve, muistellen menneisyyttä, »olen
nähnyt kaikkien vallankumousten kehdossa puhdasta verta,
Lukretiuksen ajoista Sidneyn päiviin asti. Valtiomiehille
vallankumoukset ovat teorioita, mutta kansoille ne ovat kostoa. Jos
siis tahdotaan työntää laumaa kostoon, on sille esitettävä uhri. Hovi
epää meiltä sellaisen uhrin; tehkäämme se siis omasta
keskuudestamme hyvän asiamme eduksi!»
»En ymmärrä», sanoi Chabot.
»Jonkun meistä — tunnetuimpien, kiihkeimpien,
moitteettomimpien joukkoon kuuluvan — tulee sortua aateliston
uhrina.»
»Jatka.»
»Tuon uhrin täytyy olla kansalliskokouksen jäsen, jotta
kansalliskokous tarttuisi kostonkalpaan. Lyhyesti sanoen minun
pitää ruveta siksi uhriksi!»
 »Mutta ylimykset eivät iske sinuun, Grangeneuve. He varovat sitä
 tekemästä!»

47.  »Tiedän sen. Siksipä sanoinkin, että olisi löydettävä joku
 päättäväinen mies…»
»Mitä varten?»
»Iskemään minua.»
 Chabot väistyi askeleen syrjään, mutta Grangeneuve tarttui hänen
 käsivarteensa.
 »Chabot», virkkoi hän, »sanoit äsken olevasi valmis tuhoamaan
kaikki,
 mitä vihaat. Oletko valmis surmaamaan minut?»
Munkki oli vaiti. Grangeneuve jatkoi:
»Puheeni on turhaa, elämäni tarpeeton vapaudelle, mutta
kuolemani hyödyttäisi sitä. Ruumiini kohoaisi kapinan lipuksi, ja
minä sanon sinulle…»
Grangeneuve viittasi uhkaavin elein kädellään Tuilereihin päin.
»Tuon linnan ja sen asukkien pitää tuhoutua siinä myrskyssä!»
Chabot silmäili Grangeneuviä puistattavan ihailun vallassa.
»No?» kärtti Grangeneuve.
»Ah, ylevä Diogenes», sanoi Chabot, »sammuta lyhtysi! Se mies
on löydetty!»
»Sopikaamme siis kaikesta jo tänä iltana. Ensi yönä kävelen
yksinäni täällä» (he olivat tällöin Louvren ristikkoportin kohdalla)
»autioimmassa ja pimeimmässä kolkassa… Jos pelkäät kätesi

48. hervahtavan, ota mukaasi pari isänmaanystävää. Teen tämän
liikkeen, jotta he tuntisivat minut.»
Grangeneuve kohotti molemmat kätensä.
»He surmaavat minut, ja lupaan kaatua ääntäkään päästämättä.»
Chabot pyyhki otsaansa nenäliinalla.
»Huomisaamuna», jatkoi Grangeneuve, »löydetään ruumiini.
Sinä syytät hovia. Kansan kostava käsi tekee loput.»
»Hyvä on», sanoi Chabot. »Ensi yönä siis!»
 Ja nämä eriskummaiset salaliittolaiset puristivat toistensa kättä ja
 erosivat.
 Grangeneuve meni asuntoonsa, teki testamenttinsa ja päiväsi sen
 ikäänkuin se olisi Bordeauxissa laadittu vuotta aikaisemmin.
 Chabot käväisi Palais-Royalissa aterioimassa, poikkesi sitten
 rautakauppaan ja osti puukon.
Sieltä lähdettyään hän näki sattumalta teatterien
ohjelmailmoituksia.
 Neiti Candeille esiintyi illalla. Munkki tiesi nyt mistä löytäisi
 Vergniaudin.
Hän meni Comédie Françaiseen, nousi kauniin näyttelijättären
aitioon ja tapasi siellä tavalliset ihailijat: Vergniaudin, Talman,
Chénierin ja Dugazonin.

49. Candeille esiintyi kahdessa näytelmässä, ja Chabot viipyi
teatterissa loppuun asti.
Kun näytäntö oli päättynyt, kaunis näyttelijätär pukeutunut ja
Vergniaud tarjoutunut saattamaan hänet Richelieu-kadulle, jonka
varrella hän asui, kapusi Chabot myös vaunuihin.
»Teillä on kai jotakin sanottavaa minulle, Chabot?» kysyi
Vergniaud, joka oivalsi, että kapusiinimunkilla oli hänelle asiaa.
»Niin on… mutta olkaa huoleti, se ei vie paljon aikaa.»
»Sanokaa se heti.»
Chabot otti esille kellonsa.
»Ei ole vielä aika tullut», virkkoi hän.
»Milloin siis?»
»Sydänyöllä.»
Kaunista Candeillea puistatti tämä salaperäinen keskustelu.
»Voi, hyvä herra!» mutisi hän.
»Rauhoittukaa», lohdutti Chabot, »Vergniaudilla ei ole mitään
pelättävää, mutta isänmaa tarvitsee häntä».
Ajoneuvot vierivät näyttelijättären asunnolle päin.
Candeille ja molemmat miehet pysyivät äänettöminä.
Näyttelijättären oven edessä Vergniaud kysyi:

50. »Tuletteko mukaan, Chabot?»
»En, te lähdette minun mukanani.»
»Mutta minne te viette hänet, hyvä Jumala?» vaikeroi Candeille.
 »Parinsadan askeleen päähän. Neljännestunnin perästä hän on
vapaa,
 lupaan sen.»
 Vergniaud puristi kauniin lemmittynsä kättä, viittasi häntä
 rauhoittumaan ja lähti Chabotin kanssa Traversière-kadulle.
He menivät Saint-Honoré-kadun poikki ja sitten Echelle-kadulle.
Tämän kadun kulmassa munkki laski kätensä Vergniaudin
olkapäälle ja osoitti toisella kädellä miestä, joka käveli Louvren
autioitten muurien kupeella.
»Näetkö?» kysyi hän.
»Mitä?»
»Tuon miehen?»
»Näen», vastasi girondelainen.
»Hän on ystävämme Grangeneuve.»
»Mitä hän tuolla tekee?»
»Odottaa.»
»Mitä hän odottaa?»

51. »Että hänet tapettaisiin.»
»Ettäkö hänet tapettaisiin?»
»Niin.»
»Kenen pitäisi surmata hänet?»
»Minun!»
Vergniaud silmäili Chabotia kuin mielenvikaista.
»Muista Spartaa, muista Roomaa», sanoi Chabot, »ja kuuntele».
Hän kertoi Vergniaudille koko jutun.
Munkin puhuessa Vergniaudin pää painui kumaraan. Hän tunsi,
kuinka kaukana hän, veltostunut kansanjohtaja, rakastunut leijona,
oli hirveästä tasavaltalaisesta, joka Deciuksen lailla etsi kuilua,
syöksyäkseen siihen, jotta hänen kuolemansa pelastaisi isänmaan.
»Hyvä on», sanoi hän, »pyydän aikaa kolme päivää puheeni
valmistukseen».
»Jo kolmen päivän perästä…?»
»Ole huoleti, kolmen päivän perästä murskaannun epäjumalan
edessä tai kaadan sen!»
»Annatko sanasi, Vergniaud?»
»Annan.»
»Miehen sanan?»

52. »Tasavaltalaisen sanan.»
»Nyt en tarvitse sinua. Mene rauhoittamaan lemmittyäsi.»
Vergniaud palasi Richelieu-kadulle, ja Chabot riensi
Grangeneuven luokse.
Nähdessään miehen lähestyvän Grangeneuve vetäytyi kaikkein
pimeimpään soppeen. Chabot seurasi häntä. Grangeneuve pysähtyi
muurin juurelle voimatta mennä pitemmälle. Chabot läheni yhä.
Silloin Grangeneuve teki sovitun liikkeen, kohottaen molemmat
kätensä. Ja kun Chabot pysyi liikkumatta, sanoi hän:
»No, mikä sinua pidättää? Iske toki!»
»Se on tarpeetonta», vastasi Chabot. »Vergniaud aikoo puhua.»
»Olkoon niin!» huoahti Grangeneuve. »Mutta luulen silti tätä
keinoa tehokkaammaksi.»
Mitä arvelette kuninkuuden voivan tällaisia miehiä vastaan?

53. XIX
Vergniaud puhuu
 Jo oli aikakin Vergniaudin tehdä päätös. Vaara kasvoi sekä ulkona
että
 sisällä.
 Ulkona, Regensburgissa, lähettiläsneuvosto oli yksimielisesti
 kieltäytynyt ottamasta vastaan Ranskan ministeriä.
 Englanti, joka nimitti itseään Ranskan ystäväksi, varusteli
 suunnatonta armeijaa.
Keisarikunnan ruhtinaat, jotka kerskuivat äänekkäästi
puolueettomuudellaan, opastelivat salaisesti vihollista sopiviin
asemiin.
Badenin herttua oli päästänyt itävaltalaiset Kehliin, penikulman
päähän Strassburgista.
Flandriassa olivat asiat vieläkin hullummin. Luckner, iäkäs,
itsepäinen sotakarhu, vastusteli kaikkia Dumouriezin suunnitelmia,

54. ja tämä oli kuitenkin ainoa mies, joka Ranskalla oli panna vihollista
vastaan. Jollei hän ollutkaan nerokas, oli hän kuitenkin älykäs.
Lafayette oli hovin puolella, ja hänen viimeinen tekosensa oli
osoittanut selvästi, ettei kansalliskokouksen, toisin sanoin Ranskan,
sopinut luottaa häneen.
Biron, urhea ja vakaa mies, ensimmäisten vastoinkäymisten
lannistamana, ajatteli vain puolustussotaa.
Näin oli laita ulkona.
 Sisällä Elsassi pyysi äänekkäästi aseita, mutta sotaministeri, joka
 oli kokonaan hovin puolella, varoi niitä lähettämästä.
 Etelässä muuan prinssien kenraaliluutnantti, Languedocin ja
Cévennien
 kuvernööri, jätti valtuutensa ylimystön vahvistettaviksi.
Lännessä eräs yksinkertainen talonpoika, Allan Redeler, kuulutti
messun aikana, että kuninkaan ystävät kokoontuisivat asestettuina
naapurikappelin edustalle.
 Viisisataa talonpoikaa kertyi paikalle. Vendéessa ja Bretagnessa
oli
 lietsottu chouanilaisuutta: tarvitsi vain sysätä se liikkeelle.
 Ja miltei kaikkien departementtien johtoelimet lähettelivät
 vallankumousvastaisia julistuksia.
 Vaara oli suuri, uhkaava, hirveä, niin suuri, ettei se uhannut enää
 yksilöitä, vaan koko isänmaata.

55.  Sanat: »Isänmaa on vaarassa!» kulkivat kuiskauksena suusta
suuhun,
 vaikkei niitä vielä lausuttukaan ääneen.
Kansalliskokous odotti.
 Chabat ja Grangeneuve olivat sanoneet: »Kolmen päivän perästä
 Vergniaud puhuu.»
Laskettiin tunnit, jotka olivat kulumassa.
 Vergniaudia ei näkynyt kansalliskokouksessa ensimmäisenä eikä
toisena
 päivänä. Kolmantena kaikki saapuivat paikalle jännityksestä
väristen.
 Ainoakaan edustaja ei ollut jäänyt pois. Parvekkeet olivat
täpötäynnä.
 Viimeisenä astui sisälle Vergniaud.
 Tyytyväisyyttä ilmaiseva kohina täytti salin. Parvekkeet
paukuttivat
 käsiään kuin teatterin permanto, kun suosittu näyttelijä astuu esille.
Vergniaud kohotti päätänsä nähdäkseen, kenelle taputettiin. Kun
suosionosoitukset yltyivät, huomasi hän, että juuri hänelle
taputettiin.
Hän oli näihin aikoihin lähes kolmenneljättä vuoden ikäinen.
Luonteeltaan hän oli mietiskelevä ja laiska. Hänen uinaileva älynsä
rakasti huolettomuutta. Vain nautinnoissa hän osoitti tulisuutta.
Olisi voinut sanoa, että hänellä oli kiire poimia täysin käsin
nuoruuden kukkia, koska elämän kevät jäisi hänen osaltaan perin

56. lyhyeksi. Hän meni myöhään makuulle ja nousi vasta vähää ennen
puoltapäivää. Kun hänen piti puhua, valmisteli hän puhettaan
kolme neljä päivää, siloitteli, kiilloitti ja hioi sitä, kuten soturi
taistelun aattona aseitaan. Hän oli puhujana sentapainen kuin
miekkailukoulussa taitava aseen käyttelijä. Isku tuntui hänestä
onnistuneelta vain jos se oli sivallettu loistavasti ja sai osakseen
voimakkaan kättenpaukkeen. Hänen puheensa oli säästettävä
vaaran hetkiksi, äärimmäisen tilanteen turvaksi.
Hän ei ollut tavallisten hetkien mies, on sanonut muuan runoilija;
hän oli suurten päivien mies.
Vergniaud oli rakenteeltaan pikemminkin pieni kuin kookas,
mutta hän oli tanakka, eräänlainen voimailijatyyppi. Hänen
tukkansa oli pitkä ja aaltoileva. Puhuessaan hän ravisti sitä kuin
leijona harjaansa. Leveän otsan alla säihkyivät tuuheitten
kulmakarvojen suojassa mustat silmät, milloin lempeinä, milloin
palavina. Nenä oli lyhyt, hieman leveä, ja sen pielet ylpeästi
koholla. Huulet olivat turpeat, ja kuten lähteestä vesi pulppuaa
vuolaana ja solisten, samoin hänen suustansa sanat syöksyivät
valtavana ryöppynä, vaahtoisina pärskyten ja helisten. Hänen
rokonarpinen ihonsa näytti rosoiselta marmorilta, jota taiteilijan
taltta ei ole vielä sijoitellut, vaan jossa yhä näkyvät käsityöläisen
vasaran jäljet. Se hohti purppuranpunaisena tai valahti kalpeaksi,
kuinka kulloinkin veri ahtautui päähän tai pakeni sydämeen. Omissa
oloissaan tai väkijoukossa liikkuessaan hän näytti tavalliselta
kansalaiselta, johon teräväsilmäisinkään historioitsija ei olisi
kohdistanut huomiotaan, mutta kun intohimon lieska kiehutti hänen
vertansa, kun hänen kasvojensa lihakset nytkähtelivät, kun hänen
kohotettu kätensä vaati hiljaisuutta ja vangitsi kuulijakunnan, tuli

57. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookfinal.com