Excellence in Business Communication 12th Edition Thill Solutions Manual download pdf

Visit https://testbankfan.com to download the full version and
explore more testbank or solution manual
Excellence in Business Communication 12th
Edition Thill Solutions Manual
_____ Click the link below to download _____
https://testbankfan.com/product/excellence-in-business-
communication-12th-edition-thill-solutions-manual/
Explore and download more testbank at testbankfan.com

Here are some suggested products you might be interested in.
Click the link to download
Excellence in Business Communication 12th Edition Thill
Test Bank
https://testbankfan.com/product/excellence-in-business-
communication-12th-edition-thill-test-bank/
Excellence in Business Communication 11th Edition Thill
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/excellence-in-business-
communication-11th-edition-thill-solutions-manual/
Excellence in Business Communication Canadian 5th Edition
Thill Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/excellence-in-business-communication-
canadian-5th-edition-thill-solutions-manual/
Personal Finance 11th Edition Garman Test Bank
https://testbankfan.com/product/personal-finance-11th-edition-garman-
test-bank/

Contemporary Project Management 2nd Edition Kloppenborg
Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/contemporary-project-management-2nd-
edition-kloppenborg-solutions-manual/
Management A Focus on Leaders 2nd Edition McKee Test Bank
https://testbankfan.com/product/management-a-focus-on-leaders-2nd-
edition-mckee-test-bank/
Calculus for Engineers 4th Edition Trim Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/calculus-for-engineers-4th-edition-
trim-solutions-manual/
Clinical Manifestations Assessment of Respiratory Disease
6th Edition Jardins Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/clinical-manifestations-assessment-of-
respiratory-disease-6th-edition-jardins-solutions-manual/
Early Childhood Experiences in Language Arts Early
Literacy 11th Edition Machado Test Bank
https://testbankfan.com/product/early-childhood-experiences-in-
language-arts-early-literacy-11th-edition-machado-test-bank/

Juvenile Delinquency 9th Edition Bartollas Test Bank
https://testbankfan.com/product/juvenile-delinquency-9th-edition-
bartollas-test-bank/

6: Completing Business Messages 1
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Chapter(6:(Completing(Business(Messages(
This chapter wraps up the section on the three-step writing process by covering the tasks involved in
completing a message: revising, producing, proofreading, and distributing messages. It includes advice on
evaluating, editing, and revising the work of other writers and on designing messages for mobile devices.
CHAPTER OUTLINE
Revising Your Message: Evaluating the First Draft
Evaluating Your Content, Organization, Style, and Tone
Evaluating, Editing, and Revising the Work of Others
Revising to Improve Readability
Varying Your Sentence Length
Keeping Your Paragraphs Short
Using Lists to Clarify and Emphasize
Adding Headings and Subheadings
Editing for Clarity and Conciseness
Editing for Clarity
Editing for Conciseness
Producing Your Message
Designing for Readability
White Space
Margins and Justification
Typefaces
Type Styles
Formatting Formal Letters and Memos
Designing Messages for Mobile Devices
Proofreading Your Message
Distributing Your Message

Learning Catalytics is a “bring your own device” student engagement, assessment, and classroom
intelligence system. It allows instructors to engage students in class with real-time diagnostics. Students
can use any modern, web-enabled device (smartphone, tablet, or laptop) to access it. For more
information on using Learning Catalytics in your course, contact your Pearson Representative.

6: Completing Business Messages 2
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
LECTURE NOTES
Section 1: Revising Your Message: Evaluating the First Draft
Learning Objective 1: Discuss the value of careful revision, and describe the tasks involved in evaluating
your first drafts and the work of other writers.
Since the first draft is rarely good enough, recognize that you’ll need to revise the document.
Careful revision can mean the difference between a rambling, unfocused message and a lively, direct
message that gets results.
The third step of the three-step writing process involves four key tasks:
• Revising your message to achieve optimum quality
• Producing your message
• Proofreading your message
• Distributing your message
The nature of revision will vary according to the medium you’re using and the nature of each message.
Keep in mind that audiences are likely to equate the quality of your writing with the quality of your
thinking.
For informal messages to internal audiences, particularly when using instant messaging, text messaging,
email, or blogging, the revision process is often as simple as quickly looking over your message to correct
any mistakes before sending or posting it.
With more complex messages, try to put your draft aside for a day or two before you begin the revision
process so that you can approach the material with a fresh eye.
After letting the document sit for a day or so, start with the “big picture,” making sure that the document
accomplishes your overall goals before moving to finer points, such as readability, clarity, and
conciseness.
Evaluating Your Content, Organization, Style, and Tone
To evaluate content, ask:
• Is the information accurate?
• Is the information relevant to the audience?
• Is there enough information to satisfy the readers’ needs?
• Is there a good balance between general information and specific information?

6: Completing Business Messages 3
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
To review organization, ask:
• Are all your points covered in the most logical order?
• Do the most important ideas receive the most space, and are they placed in the most
prominent positions?
• Would the message be more convincing if it were arranged in another sequence?
• Are any points repeated unnecessarily?
• Are details grouped together logically, or are some still scattered throughout the document?
Ask whether you have achieved the right style and tone for your audience by answering these
questions:
• Is your writing formal enough to meet the audience’s expectations, without being too formal
or academic?
• Is it too casual for a serious subject or formal situation?
• Does your message emphasize the audience’s needs over your own?
Spend a few extra moments on the beginning and end of your message.
• Be sure that the opening is relevant, interesting, and geared to the reader’s probable reaction.
• Make sure your conclusion summarizes the main idea and (if possible) leaves the audience
with a positive impression, even if the message itself is negative.
Evaluating, Editing, and Revising the Work of Others
Before you dive into someone else’s work, recognize the dual responsibility that doing so entails:
• Unless you’ve been specifically asked to rewrite something in your own style or change the
emphasis of the message, remember that your job is to help the other writer succeed at his or
her task, not to impose your writing style or pursue your own agenda.
• Make sure you understand the writer’s intent before you begin suggesting or making changes.
Answer the following questions as you evaluate someone else’s writing:
• What is the purpose of this document or message?
• Who is the target audience?
• What information does the audience need?
• Does the document provide this information in a well-organized way?
• Does the writing demonstrate the “you” attitude toward the audience?
• Is the tone of the writing appropriate for the audience?
• Can the readability be improved?
• Is the writing clear? If not, how can it be improved?
• Is the writing as concise as it could be?
• Does the design support the intended message?

6: Completing Business Messages 4
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Section 2: Revising to Improve Readability
Learning Objective 2: List four techniques you can use to improve the readability of your messages.
After confirming the content, organization, style, and tone of your message, make a second pass to
improve readability.
During your second pass, focus on readability:
• Readers will save time and understand your messages better.
• Your reputation for well-crafted documents will garner more attention for your work.
Readability formulas offer a useful reference point but are limited by what they are able to measure:
• They can measure word length, number of syllables, sentence length, and paragraph length.
• They cannot measure document design, the “you” attitude, clear sentence structure, smooth
transitions, and proper word usage.
Help readers skim your message by:
• Varying the sentence length
• Using shorter paragraphs
• Using lists and bullets instead of narrative
• Adding effective headings and subheadings
Varying Your Sentence Length
By varying sentence length, you can create a rhythm that:
• Emphasizes important points
• Enlivens your writing style
• Makes your information appealing to your reader
Each sentence length has its advantages:
• Short sentences can be processed quickly and are easier for nonnative speakers to interpret.
• Medium-length sentences are useful for showing the relationship among ideas.
• Long sentences are often the best way to convey complex ideas, list multiple related points,
or summarize or preview information.
Each sentence length also has disadvantages:
• Too many short sentences in a row can make your writing choppy.
• Medium sentences lack the punch of short sentences and the informative power of longer ones.
• Long sentences are usually harder to skim and harder to understand than short sentences
because they are packed with information that must all be absorbed at once.

6: Completing Business Messages 5
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Keeping Your Paragraphs Short
Try to keep paragraph length short to medium:
• Short paragraphs of 100 words or fewer are easier to read than long ones.
• They make your writing look inviting by offer the eye more visual breaks.
• You can emphasize an idea by isolating it in a short, forceful paragraph.
Don’t go overboard with short paragraphs, though. Use one-sentence paragraphs only occasionally
and generally only for emphasis.
Using Lists to Clarify and Emphasize
By using bulleted or numbered lists, you can:
• Show the sequence of your ideas
• Heighten the impact of list items
• Increase the likelihood the reader will find key points
Listed items can be separated by numbers, letters, or bullets, and they are easier to find if the entire
numbered or bulleted section is set off by a blank line before and after it.
Introduce lists clearly so that people know what they’re about to read:
• Make the list a part of the introductory sentence.
• Precede the list with a complete introductory sentence, followed by a colon.
Items in lists should be phrased in parallel form to facilitate reading and understanding.
Adding Headings and Subheadings
Headings (brief titles that tell readers about the content of the section that follows) serve several
important functions:
• Organization—showing readers at a glance how the document is organized
• Attention—grabbing the reader’s attention, making the text easier to read, and helping
readers find the parts they need
• Connection—helping readers see the relationships between subordinate and main ideas
Headings may be:
• Descriptive—merely identify the topic
• Informative— are self-contained and guide readers to think in a certain way
Headings should be brief and parallel throughout the entire document.

6: Completing Business Messages 6
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Section 3: Editing for Clarity and Conciseness
Learning Objective 3: Describe eight steps you can take to improve the clarity of your writing, and give
four tips on making your writing more concise.
After you’ve reviewed and revised your message for readability, your next step is to make sure your
message is as clear and as concise as possible.
Editing for Clarity
Ask yourself whether your message is as clear and as concise as possible by focusing on your:
• Paragraph organization
• Sentence structure
• Word choices
When editing for clarity, be sure to:
• Break up overly-long sentences
• Rewrite hedging sentences
• Impose parallelism
• Correct dangling modifiers
• Reword long noun sequences
• Replace camouflaged verbs
• Clarify sentence structure
• Clarify awkward references
Class discussion question: Describe an instance when you were frustrated by something you were trying
to read because the writing simply wasn’t clear to you. What effect did this have on your understanding of
the material and your attitude toward the individual or organization that produced it?
Editing for Conciseness
When editing for conciseness, remember to:
• Delete unnecessary words and phrases
• Shorten long words and phrases
• Eliminate redundancies
• Recast “It is/There are” starters if shorter alternatives are available
• Remove every adverb that adds nothing to the meaning already carried in the verb
As you rewrite, concentrate on:
• How each word contributes to an effective sentence
• How each sentence develops a coherent paragraph

6: Completing Business Messages 7
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Section 4: Producing Your Message
Learning Objective 4: List four principles of effective design, and explain the role of major design
elements in document readability.
Production quality of your message—the total effect of page or screen design, graphical elements,
typography:
• Plays an important role in the effectiveness of your message
• Makes your material easier to read but also conveys a sense of professionalism and
importance
Designing for Readability
Document presentation can help or hurt readability in two ways:
• Carefully designed elements can improve the effectiveness of your message (and thus poorly
designed elements can act as barriers, blocking your communication).
• The design itself sends a nonverbal message to the audience, influencing their perceptions of
the communication before they read a single word.
Effective design helps you:
• Establish the tone of your document
• Guide your readers through your message
Make your design elements effective by paying careful attention to the following design elements:
• Consistency
• Balance
• Restraint
• Detail
Class discussion question: Have you ever prejudged or rejected the message contained in a document or
website because of poor or inappropriate visual presentation? For example, if a website’s design looked
dated or clumsy, did you find yourself dismissing its content because something so poorly presented
couldn’t possibly be useful, authoritative, or current? What effect does visual design have on the
credibility of a message?
White space:
• Is space of any color that is free of text and artwork
• Provides contrast
• Offers readers a visual resting point

6: Completing Business Messages 8
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
White space includes:
• The open area surrounding headings
• The space in margins
• The space in paragraph indents
• The space around images
• The vertical space between columns
• The horizontal space between paragraphs or lines of text
Lines of type can be set:
• Justified (flush on both the left and right margins)
• Flush left with a ragged-right margin
• Flush right with a ragged-left margin
• Centered with ragged-left and ragged-right margins
Justified type:
• Creates a denser look because the uniform line lengths decrease the amount of white space
along the right margin
• Produces a more formal and less personalized look
• Is more difficult to read because it can produce large gaps between words and excessive
hyphenation at the ends of lines
Flush-left–ragged-right type:
• Produces a less formal and more contemporary look
• Gives a document an informal, contemporary feeling of openness
• Is easier to read (because the spacing between words is the same)
• Reduces hyphenation (because only long words are hyphenated at the end of lines)
Centered type is:
• Rarely used for text paragraphs
• Commonly used for headings and subheadings
Flush-right–ragged-left type is rarely used in business documents.
The term typeface refers to the physical design of letters, numbers, and other characters.
Font and typeface are often used interchangeably, although strictly speaking, a font is a set of
characters in a given typeface.
Each typeface influences the tone of your message.

6: Completing Business Messages 9
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Serif typefaces such as Times Roman:
• Have small crosslines (serifs) at the ends of each letter stroke
• Are commonly used for regular paragraph text
• Can look busy and cluttered when set in large sizes for headings and other display type
Sans serif typefaces such as Helvetica and Arial:
• Have no serifs
• Are ideal for larger-sized font
• Can be difficult to read in long blocks of text unless set with generous leading
• Look best when surrounded by plenty of white space
The classic style of document design uses a sans serif typeface for headings and a serif typeface for
regular paragraph text; however, many contemporary documents now use all sans serif.
Avoid using more than two typefaces in most documents.
Type style is any modification that lends contrast or emphasis to type, such as:
• Boldface
• Italics
• Underlining
• Color
• Other highlighting and decorative styles
Use boldface type for subheads, but avoid using too much boldface within the text.
Use italic type for emphasis as well as for highlighting quotations and indicating foreign words,
irony, humor, book and movie titles, and unconventional usage.
Underlining, all upper case, and shadowed or outlined type can hinder legibility and slow your
readers’ progress.
When completing your business message, choose your type size to match the importance of your
message and the space allotted:
• Use a size of 10 to 12 points for regular text and 12 to 18 points for headings and
subheadings.
• Small type is hard to read.
• Extra-large type looks unprofessional in most applications.
Formatting Formal Letters and Memos
Formal business letters usually follow certain design conventions.

6: Completing Business Messages 10
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Most are printed on letterhead stationery, which includes the company’s name, address, and other
contact information.
Typical business letter elements, in the following order, are:
• Date
• Inside address (identifies the person receiving the letter)
• Salutation, usually in the form of Dear Mr./Ms. Last Name.
• The message
• Complimentary close, usually Sincerely or Cordially
Paper memos have largely been replaced by digital media in many companies.
When used, memos usually contain the following:
• A title such as Memo, Memorandum, or Interoffice Correspondence
• Four headings: Date, To, From, and Subject (Re:, short for Regarding, is sometimes used
instead of Subject)
Memos usually don’t use a salutation, complimentary close, or signature, although signing your
initials next to your name on the From line is standard practice in most companies.
They are often distributed without sealed envelopes, so they are less private than most other message
formats.
Designing Messages for Mobile Devices
In addition to making your content mobile-friendly using the writing tips in Chapter 4, follow these
steps to format content for mobile devices:
• Think in small chunks. Try to divide your message into independent, screen-sized, easy-to-
consume bites.
• Make generous use of white space. Keep your paragraphs short (4–6 lines), and separate them
with blank lines so the reader’s eyes can easily jump from one point to the next.
• Format simply. Avoid anything that is likely to get in the way of fast, easy reading.
• Consider horizontal and vertical layouts. Most phones and tablets can automatically rotate
their screen content from horizontal to vertical as the user rotates the device.
Section 5: Proofreading Your Message
Learning Objective 5: Explain the importance of proofreading, and give eight tips for successful
proofreading.
Proofreading is the quality inspection stage for your documents: your last chance to make sure that your
document is ready to carry your message—and your reputation—to the intended audience.

6: Completing Business Messages 11
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Review your document for:
• Undetected mistakes from the writing, design, and layout stages
• Mistakes that crept in during production
Several techniques can help you proofread more effectively:
• Make multiple passes.
• Use perceptual tricks (such as reading each page backward).
• Double-check high-priority items.
• Give yourself some distance.
• Be vigilant.
• Stay focused.
• Consider reviewing complex electronic documents on paper if possible.
• Take your time.
The amount of time you need to spend on proofreading depends on:
• Document length
• Document complexity
• The situation
Section 6: Distributing Your Message
Learning Objective 6: Discuss the most important issues to consider when distributing your messages.
When planning your distribution, consider:
• Cost
• Convenience
• Time
• Security and privacy
HIGHLIGHT BOX: DIGITAL + SOCIAL + MOBILE: TODAY’S COMMUNICATION
ENVIRONMENT
Help! I’m Drowning in Social Media!
1. A social media source is worth paying attention to if it is useful and relevant. Note that these
criteria do not include entertaining, amusing, distracting, relaxing, and several other adjectives
that could be used to describe much of the content available via social media. Business
professionals need to exercise extreme restraint to avoid having their time consumed by
interesting but not necessarily helpful content.
2. Although this is an individual choice, many professionals elect not to be alerted each time a new
message is available. Instead, some reserve a specific time each day to review these types of

6: Completing Business Messages 12
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
messages so that their workflow is not interrupted during the day. Constant interruptions lower
productivity and can even temporarily reduce cognitive ability.
ON THE JOB: SOLVING COMMUNICATION DILEMMAS AT JEFFERSON RABB
WEB DESIGN
1. You received some draft copy for an author’s website that contains the following rather long
sentence:
Alexander McCall Smith was born in what is now Zimbabwe and was educated there and in
Scotland before becoming a law professor in Scotland and later returning to Africa to help set up
a new law school at the University of Botswana.
Which of these four alternatives does the best job of revising the material to improve its readability
without losing any of the original information or introducing any new information?
a. No. This version is similar to (d), but the first sentence in (d) is smoother and more direct.
b. No. This version fails to state where McCall Smith was born.
c. No. This version overemphasizes his return to Africa, a single event in a long career. It also
doesn’t state clearly that McCall Smith was a law professor, which is a key aspect of his
professional biography.
d. Yes. This version breaks the lengthy original into two clear and direct sentences, preserving all
the original information without adding additional material.
2. Like many popular authors, Anita Shreve offers guides that help reading groups or book groups
explore and discuss her novels. A typical reading guide might contain a dozen or so questions that
relate to events or themes from a novel. Groups can use these questions to structure their discussions
of a novel. Which of the following navigational link titles would be the most effective to use on
Shreve’s website?
a. Yes. This is the only version that indicates both that guides are available and that they are
specifically for book groups.
b. No. This version indicates that guides are available, but doesn’t indicate that the guides are for
book groups specifically.
c. No. “Discuss” is too vague and suggests there might be an online discussion forum or some other
venue waiting after the link.
d. No. This version is also too vague.
3. The following sentence appears on the website for Tom Vanderbilt’s Traffic, a study of the technical
and social evolution of traffic and the never-ending attempts to making driving less dangerous and
more efficient:
Based on exhaustive research and interviews with driving experts and traffic officials around the
globe, Traffic gets under the hood of the everyday activity of driving to uncover the surprisingly
complex web of physical, psychological, and technical factors that explain how traffic works,
why we drive the way we do, and what our driving says about us. [57 words]

6: Completing Business Messages 13
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Which of the following does the best job of reducing the length and complexity of this sentence
without significantly altering its meaning?
a. No. This version loses the essential information about the extensive research behind the book.
b. Yes. This version retains all the essential information while cutting 20 words.
c. No. This version isn’t bad, but the simplified phrase “how traffic works” loses the key words of
“the physical, psychological, and technical factors that explain how traffic works.”
d. No. All this version does is lose the first sentence, which emphasizes the extensive research on
which the book is based.
4. A number of authors reach out to their reader bases by offering to participate in book group
discussions via Skype. If you wanted to get the word out that a new author was available to talk with
book groups via Skype, which of the following distribution methods would you choose? (For this
exercise, assume that you can choose only one of these.)
a. No. Many readers will access the book through online bookstores or libraries, so a message in
brick-and-mortar bookstores will fail to reach these target audience members.
b. Yes. People who are in possession of the book, having either purchased it or borrowed it, are the
most likely to want to discuss it, and printing the message on the book itself ensures that the
message reaches these interested audience members. (Note that this response may need to be
adapted to address e-book sales, as printed books and e-books often have different front cover
artwork. To reach all readers, the message printed on the physical editions needs to be included in
the e-book editions as well.)
c. No. A Twitter update is a great way to reach those people who follow the author on Twitter, but it
will not reach the broadest spectrum of readers.
d. No. Like (c), this is a good way to reach a limited portion of the audience, but not to reach the
broadest possible audience.
Note: In today’s fragmented media environment, the most effective strategy would be to take all four
of these steps as part of an integrated promotional campaign, rather than selecting just one of these
options. However, the exercise was designed to have students evaluate the options individually.
APPLY YOUR KNOWLEDGE
6.1. Visit MyBCommLab for suggested answers. [LO-1] AACSB: Analytical thinking
6.2. Limiting the number of typefaces and type styles in most business documents is good practice for
both perceptual and functional reasons: using too many typefaces and styles tends to look
amateurish, which lowers the writer’s credibility. And the more typefaces and styles, the more
decoding readers are forced to do in order to assign meaning to each style choice (or to determine
that a style choice doesn’t have any meaning, which takes just as much work).![LO-4] AACSB:
Written and oral communication
6.3. White space is particularly critical when designing documents for mobile devices because smaller
screens make reading—including identifying transitions between paragraphs and other
“signposts”—more difficult and therefore more prone to communication breakdowns. White

6: Completing Business Messages 14
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
space helps readers process information in discrete chunks.![LO-4] AACSB: Information
technology
6.4. Visit MyBCommLab for suggested answers. [LO-6] AACSB: Reflective thinking
PRACTICE YOUR SKILLS
Message for Analysis 6.A: Revising to Improve Readability
Here is one possible revision: [LO-2]
The North American Personal Motorsports Marketing Association (NAPMMA) is committed to
helping our members achieve their business objectives. We assist dealers of motorcycles, all-
terrain vehicles, snowmobiles, and personal watercraft by communicating with government
agencies about important issues. We also educate the public on the safe and enjoyable operation
of personal motorsports vehicles.
Message for Analysis 6.B: Designing for Readability
The document should be reformatted with attention to the following details: [LO-4]
• Consistent use of typefaces/fonts
• Fewer typefaces/fonts
• Consistent paragraph formatting, including left alignment
• Better balance on the page
• Optionally, a subtler, more professional logo
Messages for Analysis 6.C: Evaluating the Work of Another Writer
Here is one possible revision: [LO-1]
Gross Domestic Product
The most commonly used measure of a country’s economic output is gross domestic product
(GDP). GDP measures a country’s output—the production, distribution, and use of goods and
services. The products may be produced by either domestic or foreign companies as long as the
production takes place within a nation’s boundaries. Sales from a Honda assembly plant in
California, for instance, would be included in the U.S. GDP, even though Honda is a Japanese
company.
GDP has largely replaced an earlier measure called the gross national product (GNP), which
excludes the value of production from foreign-owned businesses within a nation’s boundaries and
includes receipts from the overseas operations of domestic companies. GNP considers who is
responsible for the production; GDP considers where the production occurs.

6: Completing Business Messages 15
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
Exercises
6.5. Evaluating the Work of Other Writers
Student evaluations will vary based on the blog posts they choose to analyze, but they should take
particular care to assess (or at least make intelligent guesses at) the first two questions from the
list in the chapter, regarding purpose and target audience. These two factors influence the other
eight. [LO-1]
6.6. Revising for Readability (Sentence and Paragraph Length)
Here’s one example of how students might revise the paragraph for improved readability by
removing wordiness, shortening some sentences for clarity and others to vary tempo, and
eliminating extraneous information to shorten the paragraph overall: [LO-2]
Although major league baseball remains popular, more people are attending minor league
games. They can save on admission, snacks, and parking, and still enjoy the excitement of
America’s pastime. Connecticut, for example, has three AA minor league teams. They play in
relatively small stadiums, so fans get a close-up experience of everything from the swing of the
bat connecting with the ball to the thud of the ball landing in an outfielder’s glove. Best of all, it
costs less to take the whole family. They can watch baseball’s rising stars for just a fraction of
what they’d pay to attend a major league game.
6.7. Revising for Readability (Sentence Length)
Here are shortened versions of the originals: [LO-2]
a. Next time you write a 100-word passage, check your average sentence length. If your
sentences average more than 16 to 20 words, try to break up some of them.
b. Don’t do what the village blacksmith did. He instructed his apprentice as follows: “When I
take the shoe out of the fire, I’ll lay it on the anvil. When I nod my head, hit it with the
hammer.” The apprentice did as he was told. Now he’s the village blacksmith.
c. Unfortunately, no gadget will produce excellent writing. However, using a yardstick like the
Fog Index gives us some guidelines to follow for making writing easier to read. Its two
factors remind us to use short sentences and simple words.
d. Know the flexibility of the written word and its power to convey an idea. Know how to make
your words behave so that your readers will understand.
e. Words mean different things to different people. A word such as block may mean city block,
butcher block, engine block, auction block, or several other things.

6: Completing Business Messages 16
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
6.8. Editing for Conciseness (Unnecessary Words)
Deleting all unnecessary words leaves the following: [LO-3]
a. consensus
b. innovations
c. long time
d. at $50
e. remains
6.9. Editing for Conciseness (Long Words)
Here are possible revisions: [LO-3]
a. The old calculator isn’t good for solving hard problems.
b. The pay increases must be stopped before an unusually large debt mounts.
c. The executives all agreed that Ms. Jackson’s strange ways were cause for a required meeting
with the company’s personnel director.
d. The upcoming sale of the company’s assets delighted the company’s competitors.
e. The facts indicated that the company’s finances were in good shape, so the president became
more convinced there would be a stock dividend.
6.10. Editing for Conciseness (Lengthy Phrases)
These infinitive substitutes shorten the sentences: [LO-3]
a. I need money to live.
b. They saw no reason to believe in the future.
c. To destroy a dream is tragic.
6.11. Editing for Conciseness (Lengthy Phrases)
Here are one-word replacements: [LO-3]
a. soon (or a specific date)
b. if

6: Completing Business Messages 17
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
c. so
d. for
e. about
f. perhaps
g. seldom
h. about
i. now
j. doubtless (or undoubtedly or no doubt)
6.12. Editing for Conciseness (Lengthy Phrases)
Here are pared-down versions: [LO-3]
a. Writing is important.
b. Prices are likely to increase.
c. We’ll decide that soon.
d. I will summarize this experiment when it’s over.
e. After she satisfactorily completed a three-week trial period, we offered her a full-time job.
6.13. Editing for Conciseness (Unnecessary Modifiers)
With the unnecessary modifiers removed, the sentences read as follows: [LO-3]
a. Large pay increases were given to the skilled and conscientious employees.
b. The union’s proposals were inflationary, demanding, and bold.
6.14. Editing for Clarity (Hedging)
The following versions contain no hedging: [LO-3]
a. Someone has entered illegally.
b. Things will get better soon.
c. Your report shows we are losing money.

6: Completing Business Messages 18
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
d. Nancy has more influence over employees in the e-marketing department.
e. I see by your letter that you’re leaving us.
6.15. Editing for Clarity (Indefinite Starters)
With the indefinite starters removed, the sentences might read as follows: [LO-3]
a. Several examples here show that Elaine can’t hold a position very long.
b. A generous contribution to Mildred Cook’s retirement party would be appreciated.
c. Generally reliable sources in Washington report today that the White House will soon make
an important announcement.
d. According to the rule, we cannot work overtime without permission.
e. Your working late the next three Saturdays would be great.
6.16. Editing for Clarity (Parallelism)
Rewritten with parallel construction, the sentences might read as follows: [LO-3]
a. Mr. Hill is expected to lecture three days a week, counsel two days a week, and write for
publication in his spare time.
b. She not only knows accounting but also reads Latin.
c. Both applicants had families, were college graduates, were in their thirties, and had
considerable experience; but they lacked social connections.
d. This book was exciting, well written, and interesting.
e. Don works hard and knows bookkeeping.
6.17. Editing for Clarity (Awkward References)
Here are the variations with the awkward pointers removed: [LO-3]
a. The vice president in charge of sales is responsible for the key to 34A; the production
manager is responsible for the key to 35A.
b. The key to 34A belongs to the vice president in charge of sales, and the key to 35A belongs
to the production manager.
c. The gold-embossed keys to 34A and 35A have been given to the production manager.
d. John received his laser printer, and Megan got her inkjet printer.

6: Completing Business Messages 19
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
e. The walnut desk cost $300 more than the oak desk.
6.18. Editing for Clarity (Dangling Modifiers)
These versions have the modifiers in the right places: [LO-3]
a. We left Dallas on an airplane that was full of trash and ripped-up newspapers.
b. Ruby saw the operations manual lying on the shelf.
c. Judging by the plumbing and wiring, I don’t think we should buy the property.
d. Sandy took the whole afternoon to clean up her desk, which was cluttered and filthy.
e. The letter was ready to be signed after every word had been proofread.
6.19. Editing for Clarity (Noun Sequences)
The long strings of nouns may be broken up as follows: [LO-3]
a. The focus of the meeting was a discussion of deregulation of bank interest rates.
b. Following the recommendations of the government task force, we are revising our evaluation
procedures for job applicants.
c. The components of the production department’s program for quality assurance include
employee training, supplier cooperation, and computerized detection equipment.
d. The plan for reducing inventory in the supermarket warehouse will be implemented next
month.
e. The graduate placement program of State University’s business school is one of the best in
the country.
6.20. Editing for Clarity (Sentence Structure)
Here, the subjects are closer to the verbs: [LO-3]
a. Trudy ran when she saw the bull pawing the ground.
b. According to Ted, who is probably the worst gossip in the office (Tom excepted), it was Terri
who mailed the wrong order.
c. In his book Investment Capital Reconsidered, William Oberstreet writes of the mistakes made
by bankers through the decades.
d. After passing up several sensible investment opportunities, Judy Schimmel invested her
inheritance in a jojoba plantation, despite the warnings of her friends and family.

6: Completing Business Messages 20
Copyright © 2017 Bovée and Thill LLC
e. After the warehouse fire, the worst tragedy in company history, the president of U-Stor-It
prepared an announcement for the press: The company was on the brink of bankruptcy.
6.21. Editing for Clarity (Camouflaged Verbs)
The following versions no longer have camouflaged verbs: [LO-3]
a. The employees adapted easily to the new rules.
b. The assessor will determine the tax due.
c. The employees’ identity must be verified daily.
d. The board of directors recommended that Mr. Ronson be assigned to a new division.
6.22. The vice president audited the books. (Note: Although this exercise is numbered separately as
6.22, it should be included with the four other exercises under 6.21.)
6.23. Students should comment on the use of typefaces, white space, headings, and other design elements
on the Bloomberg and MarketWatch websites. They may offer various suggestions for improving
readability, including larger type size, more white space, and other ideas. [LO-4]
6.24. Even though your company does not sell products in the local area, you still have an ethical
obligation to add the information to the website. The construction delays alone could compromise
your company’s relationship with the community, and withholding information about the delays
would almost certainly tarnish the organization’s image. Doing all you can to minimize any
negative effects of the construction will also aid employees who live in the local area, since they are
likely to receive questions and comments about the project from their neighbors. Finally, posting
information about the construction may help to reduce the amount of traffic (and, ideally, the
number of accidents) in the area around the plant. [LO-3] AACSB: Ethical understanding and
reasoning
6.25. Proofreading
Here is a corrected version of the email: [LO-5]
Our final company orientation of the year will be held on December 20. In preparation for this
session, please order 20 copies each of the policy handbook, the confidentiality agreement, and
the employee benefits manual. Please let me know if you anticipate any delays in obtaining these
materials.
ASSISTED GRADING QUESTIONS (accessed in MyBCommLab)
6.36. Visit MyBCommLab for suggested answers. [LO-1]
6.37. Visit MyBCommLab for suggested answers. [LO-4]

Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents

Mutta Keira nauroi Svakkon uhkauksille, porontaljoilla hän täytti
kodan nurkat, tukki ja tivisti kaikki seinänraot, mutta lumotussa
lemmenleikissään ei hän kuitenkaan huomannut pientä luuneulan
silmän kokoista reikää räppänän alla; sillä silloin kaarsi yö kuin suuri,
musta lepakon siipi yli laajan Lapinmaan. Mutta Anaran ja Keiran
sydämmissä paistoi kultainen kevätpäivä.
Kerran kevätpuolella Anara ja Keira raukeina rinnatusten lepäsivät
tulisijan riutuvassa valossa. Anara heräsi ja tunsi ikäänkuin pimeys
olisi aaltoillut, ja sydän itki kuin noidannuolen satuttamana. Hän
hypähti kiljahtaen pystyyn. Svakko seisoi kynnyksellä ja nosti
karvaisille käsivarsilleen helohempeän Anaran. Ja kun Keira heräsi,
oli Anara poissa, ja auringon hopeainen säde hiipi hyväillen hänen
kasvoillensa.
Yötä päivää huuteli Keira metsässä, valkoisella porollaan hän kulki
satojen sinisten vaarojen taakse, etsi suot, katsoi kankaat, kyseli
kuulta, pyyteli puilta, vaan ei saanut vastausta ja surullisin sydämmin
hän valitti: "Missä on minun valkea pyhä petrani, kultapilvien
kuningattareni, kirkas päivän tyttäreni!" Tunturikulkijat ravistivat
päätään ja osottivat sormella otsaansa. Hän on noiduttu, arvelivat
he. Mutta hiljaisina suviöinä kuuli Keira järveltä kummallisen kauniin
joutsenlaulun ikäänkuin Anara olisi itkenyt ja ikävöinyt. Mutta kun
Keira kuutollaan souti ääntä kohden, huomasi; hän rannalla
valkoisen kiven tai vaahdon, minkä hän oli joutseneksi luullut.
"Mitä sinä täältä etsit, Anara, sorea sorsasi on suohon sortunut,
sumuihin sukeltanut!" ilkkui Svakko.
"Niin, Anara on alimpana suoportaana, kuollut on kaunikkini!" Ja
Keira souti taas suru silmissä raukealle rannallensa.

Mutta kun pimeä talvi taas oli taittunut, ja päivänsäde pilkisti
hänen kotaansa, muisti hän Svakkon uhkauksen, ja hänen
ajatuksensa välähti. Hän tempasi kodan seinältä suksensa, sauhuvan
sompansa hän työnsi erämaiden pohjattomaan kohtuun ja kiiti
heimonsa kuulun tietäjän luo. Ja kun hän sieltä palasi, oli jo kesä
kerinnyt hänen kotinsa kynnykselle, ja lämmin huuru höyryili kodan
katolla. Ja pienessä paksussa pussissa oli hänellä taikakipenä,
taivaantaaton tulukset, räiskyvän revontulen säihkyvä säkene. Sillä
hän tuhoisi Svakkon, murtaisi mustan majan, jota yön henget
vartioivat. Hän hioi kirveensä Hiiden tulta kirkkaammaksi ja hiipi yöllä
Svakkon kodalle, päästi kipenän pussista ja hiveli sillä kirveensä
terää. Taivaalle valahti yli vetelän vesaikon kamala kajastus, kun
Keira kirveellään iski oven luiseen kamaraan. Hän tunkeutui
sauhuvaan, löyhkäävään kotaan ja nosti taika-unessa, likaisella
karvavuoteella nukkuvan Anaran ja syöksyi veteen. Sormin souteli
hän valossa välkkyvälle järvelle. Mutta takaapäin kuului hirveä
järisyttävä murina, kivet paukkuivat ja vanha tunturi vapisi. Rannalla
raivoili Svakko liehuva pitkä parta tulessa, ja hänen musta varjonsa
kuvastui kamalana palavaa kotaa vasten. Mutta Keira ja Anara
kietoivat vapisevat käsivartensa suureen, viimeiseen syleilyyn, ja
sammuvat katseet etsivät raukean iloisina toisiaan. Ilmassa kuului
vasaman terävä, vinkuva suhahdus; noidan nuoli singahti läpi
sydämmien. Svakko heitti jousensa tuleen, syöksyi karjuen palavaan
kotaansa, hiiltyi pitkäksi laihaksi kekäleeksi.
Mutta siitä, mihin Anara ja Keira aaltoihin vaipuivat, nousi suvinen,
lempeästi suhiseva, lehtoinen saari, ja siinä, missä musta Svakko
hiiltyi, törröttää hämärästä suuri, musta, hirviön näköinen kallio, jota
kaikki tunturikulkijat pelolla pakenevat.

Se oli tarina Anarasta, Keiran valkeasta, pyhästä peurasta,
kirkkaasta päivän tyttärestä.

UUDEN VUODEN UNI.
Ylhäällä pimeässä ilmassa kumahti kellojen vaskikita, ja alhaalta
valkean, pyöreän temppelin tulet tuikkivat, ja urkujen humina helisi
huurteisessa kirkkopuistossa. Ilmassa oli odotuksen ja kaipauksen
kohina. Tähtitarha kimmelteli kuin äänetön, ääretön jalokiviloimi, ja
tummien talojen yli risteili kuurassa tuhansia teräslankoja.
Mitä siellä maailmassa tapahtui? Siellä tykit paukkuivat punaisilta
vuorilta, kylät paloivat ja ihmisiä kaatui kuin heinää; tulta ja verta,
verta ja tulta! Siellä rosvokansat kulkivat kuin jättiläiset elämän
punertavassa metsässä ja polkivat jaloillaan muurahaiskansojen
pieniä pesiä. Ja alhaalla oli hirveä ahdistus ja ylhäällä ilkkuva
voitonhymy. Ne pienet kansat olivat taas saaneet oppia ryömimään,
sillä he olivat heikkoja, väkevä oli vain intohimo ja verikosto. Väkevä
on myös taivaan tuuli, joka ei tietänsä kysy, se tulee kuin varas yöllä.
Mutta maassa oli hätä ja ahdistus, ja matelevat madot kysyivät
toisiltaan, mutta eivät saaneet mitään vastausta, ja aika seisoi kuin
musta seinä, jonka sala-ovia ei kukaan tunne. —
Ulkoa kuului jalkojen kopinaa ja äänien himmeätä helinää. Kello oli
lyönyt 12 totuuden kertaa, ja se vuosisadan raihnas vainaja oli
kunnialla haudattu kuten tämän maailman kaunis tapa on. Oli

hiljaista ja itse tyhjyys soi, yli huoneen kynnyksen tuli kylmä viima.
Tähtitarhasta lensi yksinäinen tähti, ehkä sen oli ikävä ja etsi
itselleen uusia maailmoja. Siintäen ja vihertäen se katosi huurteiseen
usvaan, ja minä vaivuin unien heleille kentille ja kuulin aaltojen
liplatusta. Ajan aaltojen!
Mikseivät vuoret siirtyneet ja meri vuotanut uusiin
jättiläiskattiloihin, miksei meri maaksi muuttunut, maa mereksi?! Niin
ne laskivat ja nousivat uusissa ajan hyökylaineissa ainoastaan
himmeissä unimaailmoissani. Minä näin suuren, viekkaan ja villin
meren. Ja suurilla honkalautoilla itkuiset ja oikuttelevat ihmiset
ajelehtivat syntiensä sylissä. Kohosi merestä kallio, kullassa ja
jalokivissä se välkehti uuden aamun veripunaisessa valossa. Ja
kalliolla istui lapsi, uuden ajan lapsi. Se katsoi eteensä hämärää,
harmaansinistä taivaanrantaa kohden, jossa kirkas valoviiva liekehti.
Siellä oli se uusi maa, ihmiskunnan unelmien maa. Keltaiset
pasuunat ilmassa julistivat uuden taivaan tahtoa, ja kirkuvat
merikotkat liitelivät kiiluvin silmin mustia vesiä.
Ja lapsi kalliolla puhui: "kuole sinä vanha vuosisata, joka
syntyessäsi niin paljon lupasit! Sinä olit vapauden ihmelapsi, ja sinua
tervehti maailma ilolla ja ihanalla odotuksen pelolla. Sinä olit
helleenien heimoa, sinä toit taas rohkeuden ja luonnollisuuden
maailman turhuuden turulle, mutta sinä olitkin vain kaukaista kaikua.
Ruma ja synkkä ristin runous sinut taas sokaisi, ja ne pistivät puhki
sinun kirkkaat silmäsi ja sysäsivät sinut kalliolta soutamaan
rannatonta ja toivotonta ulappaa. Kiero hurskaus loisti
valenaamarissaan, ja yksi nousi yli monen ja monta oli, jotka itkivät
sinun kuolematasi, sinun henkesi kuolemata, sillä ajallinen ruumiisi
eli, ja sinä ajelehdit vesiolentona elämän meressä ja, ja sinun
sydämmesi oli kylmä kuin kalan sydän. Ja raivottaret, ne ikuiset

rumat henget pääsivät taas piilopaikoistaan ja ne huusivat hurjina yli
maan ja niiden kynsissä kiilsi ihmisverta. Ja taaksepäin vieri maailma
ja kovettui pintapuolisiin kaavoihin, sinä olit onnettomuudelle kuuro,
etkä voinut syytöntä auttaa, et sorrettua nostaa. Sinun sydämmesi
muuttui kovaksi, kuultavaksi vedeksi, ja sinussa oli vesitauti eikä
iloinen puhdas, suuri, suora, uhmaava elämä sinussa virrannut, niin
sait sinä kuolla. Sinä kuolit kuin sairas lintu, jota shakaalit repivät. Ja
ne suuret tietäjät jotka kummeina kehtosi ääressä seisoivat, liitelivät
levottomina henkinä hautasi ääressä, joka on ajan meri. Ja tietäjät
kääntyivät taas surullisina hautakammioihinsa, sillä vuorilla seisoivat
tyrannijättiläiset ja heittivät kallionlohkareita laakson rauhallisiin
majoihin. — Mutta ajan meri liikkuu aina, ei sen loppua näe eikä sen
lähteitä tunne. Siitä merestä minäkin olen tullut, olen arvoituksen
lapsi enkä vielä itseäni ilmaise!"
Niin puhui lapsi kalliolla ja katseli ajan aaltoja. Ja katso! Päivä
nousi kuin veripallo merestä ja valaisi kaukaisia mantereita, sinisiä
saloja ja kullan vihertäviä rantalehtoja. Ja tasaisilla tanterilla hääri
mustana ihmisiä, jotka juoksivat ja huusivat. Kevätukkonen vieritti
jylisten jyräänsä taivaalla. Ja siellä näkyi sotajoukkoja,
sotavankkureita, keihäänpäitä, tulta oksentavia rautaputkia, ja tykit
kulkivat yli kuninkaiden. — Maa tärähti ja kalliot halkesivat. Ja
valtaistuimet vapisivat, kansat tunkeutuivat palatseihin ja heillä oli
vihreä seppele päässä, tulinen sainio kädessä. Viinitynnyrit isolla
turulla vuotivat ja kansa joi, joi uuden ajan ja helpoituksen maljan,
heleästi paistoi päivä, ja ilma oli iloa täynnä. Ja kansat pyysivät
anteeksi toisiltaan ja he syleilivät ja itkivät ilosta, sillä kaikki olivat
taas saman elämän lapsia ja oman onnensa luojia. Niillä kultaisilla
kentillä tehtiin toukoja, palatsien ikkunoista raikui lentävä laulu:

Oi, katsokaa, näin kulkee vapaus, sen silmä säihkyy sekä
loistaa, se tuskan turjomia seppelöi ja niskoilta sen ikeen
poistaa.
    Se astuu alas vankityrmähän
    ja kahleet kukkavöinä vierii,
    se repii valheen vanhan naamarin,
    sen eessä sortomiehet kierii.
    Se tukkii herjaajien suuret suut
    ja kytkee pahain voimain eljet,
    se nostaa orjan olan loasta
    ja tasa-arvoon kaikki veljet.
Oi, kuulkaa kansan ilohuutoja, vapaus laakereitaan tuhlaa,
kun kulkee vapaus kuin kuningas, siell' lauletaan ja siell' on
juhlaa!!
1901.

PAHOLAISEN SOITTO
Oli hämärä, uninen sunnuntai-aamu. Unilukkari avasi juuri
kirkonovet, pyyhki tomut pyhimyksien poskilta, lakaisi luudalla lattian
ja ristikäytävän, puhdisti penkit ja kopahutti lopuksi ovensuussa
seisovan, puisen Simsonin sääriä ja heitti luudan käytävän nurkkaan.
Hän kulkea koikkelehti pitkin ristikäytävää, heitti unisen katseen
numerotaulun alla riippuvaan rahahaaviin ja haukoitteli vasten
ristiinnaulitun kuvaa alttarilla. Eikä unilukkari huomannut, että
urkuri-lukkari öiseltä, viikkoiselta retkeltään hoiperteli natisevia
portaita pitkin urkulehterille, paneutui pitkälleen penkille ja nukahti
siinä samassa. Unilukkari kulki sakastiin, otti kaapista kultaristisen,
kullon kimmeltävän messukasukan, ja juuri silloin hiipi paholainen
kirkkoon.
Paholainen oli maantienkulkijan näköinen, punainen villahuivi pisti
esille mustan näverinmuotoisen, pienen piikkiparran alta, kulunut,
viheriälle vivahtava huopahattu oli hänellä päässään, ja hän linkutti
vasemmalla jalallaan. Hänen suunsa oli irvistyksessä katsellessaan
katossa leijailevia kerubiimien kuvia, hän loikki pitkin kirkkoa ja jätti
mustat jäljet kaikkialle. Hän seisahtui pappilanpenkin eteen, jonka
yläpuolella oli helvettiä kuvaava taulu. Punaisten lieskojen keskellä
seisoi itse sarvipää ja ruoski pitkällä haarukalla onnettomia tulessa

palavia, alastomia naisia. Paholainen seisahtui sen taulun eteen,
hymyili hetken ja mutisi itsekseen: "Mikähän kyläntaituri tuonkin on
tekaissut! Enhän minä toki noin tuhman näköinen ole, se osoittaa,
että taiteilijalla ei ole vähääkään neron kipenää. On kuvannut minut
piiskuriksi, hahhaa, minut, joka olin mahtava maailman majesteetti.
Mutta olen minä vieläkin sama taika- ja tanssimestari vaikka olenkin
joutunut hiukan rappiolle, sillä usko paholaiseen niinkuin
Jumalaankin on nykyisin hiukan muuttunut. Valepuvussa kulkurina
minä nyt kuljen enkä aina yösijaakaan tahdo saada, papit ja taulujen
tuhertajat minua pilkkaavat, mutta lauluhilpeät lukkarit minua vielä
ilopöytiensä ääressä muistelevat ja maljojani juovat. Minä olen
heidän ystävänsä, mutta papit minua hermostuttavat, tämänkin
kirkon paimen maalaa minut vielä tulikivellä ja kimröökillä. Piru vie,
hahhaa, sanonpa sen itse, tänään minä sekoitan koko saarnan ja
teen sellaiset kelpo kepposet, hahhahhaa, että aikakirjat tietävät siitä
pitkät ajat kertoa."
Paholainen nauroi ja kääntyi samassa ympäri, sillä tapulista kuului
papinkellojen kumea ääni. Yhdellä loikkauksella seisoi paholainen
pilarin varjossa urkulehterin alla eikä häntä kukaan huomannut.
Kansaa alkoi lappautua kirkkoon, leveästä kaariovesta seinällä
riippuvien vaakunakilpien ohi astuivat paikkakunnan aateliset, tuli
vanha majori ja jahtimestari, leskiruustinna ja Aunolan armo, upeat
rustitilallisten emännät kahisevissa silkeissään, pitkä koulumestari ja
kaksileukainen kirkkomaalari, vanha krenatööri mitali rinnalla. Ylpeät
suurtilalliset istuivat kukin penkkeihinsä, mutta kirkon alipäähän
jäivät loiset ja mäkitupalaiset sileäksi ajettuine leukoineen ja
paksuine hiuksineen, jotka olivat takaa kuin kirveellä tasoitetut;
lopuksi mieronrannan kulkijat, kerjäläiset ja teinit. Siinä koko pitäjän
komeus ja kurjuus, ja paholainen katseli tätä kaikkea suu ivan
mareessa ja kuunteli lukkarin kuorsausta urkulehteriltä. Hän kuuli

miten ontuva, punatukkainen urunpolkija ravisteli lukkaria, sillä
seurakunta odotteli jo kärsimättömänä alkuvirttä. Mutta lukkari ei
herännyt, sillä koko yön oli hän juonut viiniä kirkkoväärtin kanssa.
Unissaan soperteli hän paholaista avukseen.
Paholainen kuuli lukkarin heikon avunhuudon, häntä säälitti mies,
virkansa menettäisi, mieron tielle joutuisi pappien paha omatunto ja
hiushieno ivaaja. Paholainen seisoi yhdellä hyppäyksellä
urkulehterillä, nyökkäsi päällään urunpolkijalle: "mene sinä
polkemaan, kyllä minä urkuja hoidan!"
Piru asettui soittamaan alkusoittoa. Urkujen isot hopeoidut putket
nousivat korkeaan, kupuilevaan kattoon. Hän alkoi pitkällä surullisella
soinnulla, ja kuulijat vaipuivat hartautensa uneliaihin maailmoihin.
Urut humisivat juhlallisesti ikäänkuin olisi suhahtunut enkelinsiipien
kahina ja taivaan harppujen helinä, kymbaalien ja huilujen valitus
kaiken katoavaisuudesta, mutta tarkka korva olisi eroittanut pää-
aiheen alla rinnan kulkevan, hiljemmän, ilkkuvan äänen, joka värisi
täynnä tämän maailman hekumaa ja iloa. Kaikki tämä sekaantui
siihen äänien aallokkoon, jonka paholainen liukkailla juoksutuksillaan
loihti. Leveillä loppusoinnuilla päätti paholainen soittonsa.
Seurakunta oli kummastuksissaan, talonpojat töllistelivät suu auki,
naisten puolella kävi vilkas supatus, ja sukupenkistään kallistui vanha
rouva, Aunolan armo, majorin puoleen ja kuiskasi: "mon frère,
olenhan aina väittänyt, että pitäjämme lukkarilla on säveltäjälahjoja,
näin hyvin en ole hänen koskaan kuullut soittavan."
Surullisesti katseli piru ympärilleen, sillä pirukin saattaa olla
surullinen. Mutta kun hän näki nukkuvan lukkarin punahohtavat
kasvot, sai hän silmiinsä iloisemman ilmeen, hän selaili
tahraantuneita nuottilehtiä ja alkoi hiljaa soittaa alkuvirttä. Mutta

pirulla on levottomat sormet kuin mestarivarkaalla, pian alkoi virsi
vilkastua, niin että akkojen kimakat venytykset kulkivat ja
kompastuivat kaukana soiton jälessä, ja seinät viskasivat kaijun
kolminkertaisena vasten veisaajien kasvoja. Ukot katselivat
mielipahoissaan nenälasiensa yli lehterille, ja eukot kiskoivat ja
nielivät sanoja pysyäkseen soiton mukana, mutta lehterillä oli
hämärä, niin ettei saattanut nähdä pirun ilkkuvaa ilmettä. Olipas se
ihmeellinen soitto, virren lopussa kuului pitkä kiekahdus kuin
punaisen kukon huomenlaulu oksaiselta orreltansa. Toisinaan kuului
kuin aisakellon kalina, joka on kiinnitetty tielle pilastuneen varsan
jalkaan. Kellon ja kukon äänen kuullessaan hypähti seurakunta
tuuman verran paikoiltaan. Sillä pitäjässä kulki tarina, että kirkossa
olivat hurjat huovit sota-aikana syöttäneet ratsuillensa kauroja itse
pyhän alttarin edessä, ja neitsyt Marian kämmenellä oli hyppinyt
köyhältä leskeltä varastettu kukko.
Rahvas vilkuili toinen toisensa silmiin, joista he etsivät selvitystä
näille oudoille kummitusäänille. Majori tarttui armon kuulotorveen ja
sanoi: "Lapsikamarijuttuja, teidän armonne, taika-uskoa, taika-
uskoa, ma chère!" — Iloisella loppulirityksellä lopetti paholainen
alkuvirren ja kiekahti vielä kerran käheän, murrosäänessään olevan
kukonpojan äänellä, mutta samassa astui pappi alttarille.
Pitkässä kaapussa astui pappi alttarille, ja kultainen risti hänen
selässään loisti kuin kullattu, timanteille tuikkiva pyövelinpuu
häikäisten koko seurakunnan silmät. Luettuaan uskontunnustuksen
ryki ja selvitteli hän kurkkuansa mutta ei saanut messu-ääntä, kovin
hän oli levoton ja katseli tavantakaa urkulehterille. Piru seurasi papin
pulaa nuottikirjan yläpuolella olevasta peilistä ja nauroi, turhaan
odotti pappi tänään merkkiä lukkarilta. Vihdoin päästi hän epätoivon
vimmalla kummallisen mölinän, sanat sekaantuivat, hän korjaili

lipereitään ja puhkuili tulipunaisena, vihdoin hänen valtasi pyhä viha
ja hän kadotti mielenmalttinsa. Lukkariin ja koko laumaansa oli hän
suuttunut, sadat silmät seurasivat kuin vahingon ilolla hänen
hämminkiänsä, hän vihasi heitä kaikkia. Nyt alkoi kummallisin messu
mitä miesmuistiin oli kuultu. Pappi messusi: "Oi, sinä syntinen,
piskuinen lauma, voimaton kaikkeen hyvään Aadamin synnin kautta!
Oi, kuinka kauvan sinä kiusoittelet ja niskoittelet paimentasi vastaan,
huonoimmat jyvät, pienimmät kalat, laihimmat pyyt sinä hänen
pöytäänsä kannat, te salavuoteilijat ja rikkaat lesket, voi teitänne,
laihimmat lehmät te minun navettaani tuotte, ja teidän voinne ei ole
kuin hunaja vaan hapan ja kauhistus Herralle. Kellarini on oluesta ja
silavasta tyhjä, rahalaatikko on tyhjä, kun kollehtiani kootaan,
riihessäni hiiret puivat, ja madot niittävät minun niittyjäni. Ah, kallis
ompi aika, millä minä maksan velkani, minun kunniavelkani, minun
polveni ovat käyneet heikoiksi paastosta, minä olen köyhä ja
raadollinen mutta minä olen pappi ijankaikkisesti Melchisedeckin
säädyn jälkeen, mutta mitä oletten te, te löyhkäävät vuohet Herran
viinitarhassa. Selaa!"
Seurakunta ei kuullut kaikkia sanoja vaan veisasi: Herra armahda
meitä!
— Sitte kohdisti pappi vihansa lukkariin ja messusi:
"Ja sinä surkea virrenvetäjä, kussas olit viimekin yönä?"
Paholainen: "Kirkkoväärtin kanssa viiniä join, mutta kussas olit
itse?"
Pappi: "Jätin vuoteeni ja kävin lohduttamassa kristillistä sisartani,
naapurini emäntää."
Paholainen: "Ja tikapuut kaatuivat, niin ettäs vieläkin onnut."

Pappi: "Kotiin kuljin, kirkko-isiä tutkin ja näin sitte unta taivaan
tikapuista."
Paholainen: "Oi, valhe suuri asuu sinussa. Et pyhiä kirjoja tutkinut
vaan istuit siellä, missä pelaajat ja mässääjät istuvat. Majorilta sinä
viime yönä nipistit viekkaasti kymmenen kultarahaa. Korttipöydän
äärestä sinä saarnastuoliin nouset."
Pappi: "Aut', ett' pysyn pystyssä, hekumas on kuin liukas virran
juoksu, minä valitan sinusta piispalle."
Paholainen: "Sinä Baalin pappi, rippityttäriäsi sinä katselet kiivaan
sulhaisen silmillä, kerran sinä…"
Pappi: "Herran nimessä, hiljaa! Saat ankkurin saksalaista viiniä!"
Paholainen: "Anna sielusi, anna sielusi!"
Pappi sävähti outoa ääntä ja katsahti lehterille, josta paholainen
taas lauloi kiekuilevalla äänellä. Pappi näki peilissä irvistävät
hampaat ja näverinmuotoisen piikkiparran, hädässään kääntyi hän
seurakunnan puoleen ja messuili vapisevalla äänellä: "Herra olkoon
teidän kanssanne", ja kääntyi taas alttariin päin, kun lehteriltä kuului
pitkä piipattava ääni.
Nyt alkoivat kummalliset kujeet papin selän takana. Molemmin
käsin tarttui paholainen koskettimiin. Ensin kuului juhlallinen hymni,
se värjyi kuin valtava sävelmyrsky, kiiriskeli pitkin pilaria ja holvia ja
hiljeni vihdoin mietoon mutinaan kohti korkeata kattoa. Äkkiä meni
soitto mollista duuriin, kuului paimensoitto, kun rakkaudesta
morsioonsa juopunut paimen soittaa mättäällä kevätkiimassa
hyppeleville lampaille, ja seurakunta tunsi ikäänkuin se vasta olisi

herännyt, veri alkoi juosta hitaimmissakin jäsenissä, soitto sai yhä
keveämmän luonteen, säveleet juoksivat, kaatuivat päistikkaa,
nousivat taas ja ajoivat toisiansa takaa kuin hehkuvaan syleilyyn
tavoitellen, se soitto oli kuin läikkyvä laskiaiskarnevaali tai vallaton
häämelu ikäänkuin puupuhaltimet olisivat kilpailleet öitä kestävissä
kemuissa, joissa nuori nauru, hehkeä viini, notkuvat lanteet ja iloiset
intohimot soiluivat sopusointujen hekumassa. Se kutitti ja hiveli
jalkapohjia, se pani pään suloiseen keinuntaan, sydämmen ihanasti
väräjämään. Seurakunta oli kuin lumottu, mutta paholainen kiihoitti
itseänsä yhä tulisemmilla lirityksillä ja sävelhypyillä. — Kirkkorotat
tulivat uteliaina kaikista pesistään ja lokeroistaan, juoksivat pitkin
kattoparrua, ja hännät läiskyivät kivistä seinää vasten, ne nousivat
takajaloilleen ja alkoivat hassunkurisesti hyppiä piiparin pillin tahdin
mukaan. Yölepakot, jotka olivat riippuneet tornin pimeissä kätköissä
hämähäkinseitin takana salaisissa suojissaan, töytäsivät aukoista
kirkkaaseen ilmaan, ja valo häikäisi niiden pienet, mustat silmät.
Vanhat salaperäiset kirkkonaakat alkoivat kirkkomaan vaahterissa
supatella, purstojaan levitellen ne kiertelivät toisiansa tanssivilla
varvasliikkeillä ja ponnahtivat oksilta riemuisaan karkeloon ylös
siintävään korkeuteen.
Mutta kirkon etupenkeistä kuului hiljainen naurun hyssytys. Ja jo
nousi majori nokkelana ja teki hienoimman hovikumarruksensa
Aunolan vanhalle rouvalle, jonka harmaat puuterijauhoilla ripoitetut
hiukset olivat korvien kohdalta kierretyt putken muotoisiin
kiehkuroihin, vastuksista huolimatta talutti majori hänet lattialle,
heitä seurasivat jahtimestari, leskiruustinna, ritarit ja arvorouvat, ja
nyt alkoi vanha menuetti vanhan-aikuisine kulkueineen ja
kumarruksineen. Sillä huumaava ja vastustamaton oli uruista
kimpoileva tanssisävel. Kirkko muuttui heidän silmissään
hovitanssisaliksi, jossa lamput loistivat ja silkit suhisivat.

Keskikäytävällä kajahtivat penkkien ovet, ja vasikannahkaiset
virsikirjat putosivat kivilattialle. Siellä jo johti koulumestari vakavata
purpuria, pönäkät rusthollarit ja leveäliepeiset ehtoiset emännät
heiluvine korvarenkaineen piireilivät toisiansa vastaan. Mutta yksin
penkissä istui ilotonna kirkkomaalari ja katseli maalaamaansa
helvetin kuvaa, sen naurettavat peikot kiusasivat häntä
rumuudellaan, koskaan ei hän enään rauhallista unta saisi ennenkuin
oli repinyt alas koko taulun. Mutta millä hän köyhä taituri maksaisi
vahingon? Hän painoi kätensä ohimolleen ja hän huokasi syvästi.
Mutta soitto yhä paisui, sillä oli kummallinen tenho temmata
mukaansa, se sähköitti tulisuudellaan koko kirkkoväen, joka oli kuin
humalasta hullaantuneena. Kirkon alipäästä kuului hupainen jalkojen
töminä, siellä palvelijat, mäkitupalaiset polskan pyörteissä unohtivat
viikkoiset vaivat, verot, menot ja messut ikäänkuin olisivat tanssineet
luuvalla kuutamoisena kisayönä. Rammat kolkuttivat
kainalosauvoillaan, ja teinit tekivät markkinatemppuja. Ja näytti ihan
siltä kuin pyhimyksien kuvat parvekkeiden seinillä olisivat ottaneet
osaa tähän aamuiseen iloon, pyhä Pietari, pyhä Andreas ja pyhä
Henrikki hymyilivät kehyksistään, ja puinen Simson ikäänkuin kolkutti
jalallaan tahtia niin, että kirkon purjelaiva katon alla heilui pitkässä
kaaressa. Kun pappi kääntyi alttarilla, kohtasi häntä outo näky.
Hänen edessään aaltoili koko hänen paimenkuntansa tanssin
mieluisessa mylläkässä, ja hän jäi sanattomana seisomaan.
Nyrkillään osoitti hän lehterille, että soitto lakkaisi, mutta kun siitä ei
ollut apua, kohotti hän kätensä seurakunnan yli sitä hillitäkseen ja
huusi niin, että kaulasuonet pullistuivat. Äkkiä soitto hiljeni, kuului
pitkä, terävä kiekahdus, kaikki katselivat kummastuneina toisiinsa
ikäänkuin olisivat unesta heränneet ja kiiruhtivat penkkeihinsä. Pappi
astui alas alttarilta pitääkseen ankaran nuhdesaarnan. Silloin kuului
urkujen yliäänistä ikäänkuin kaulahelmien sälinä, kilkuttimien helinä,

pikarien kilinä ja pelimarkkojen kaiku, siitä sukeutui remuava
juomalaulu, papin mielilaulu hänen myrsky- ja teini-ajoiltaan. Hän
kuunteli pää kallella, ja yli pulleiden kasvojen levisi päivänpaisteinen,
kevytmielinen hymy. Korttipakka putosi hänen kasukkansa alta
lattialle, lehdet sinkoilivat piiriin hänen ympärillensä. Hän unohti
kasukkansa, saarnansa, kirkkonsa ja oman arvonsa. Hän nosti
kauhtanan polviensa yli ja otti tanssiaskeleen. Pian oli hän
huumaavassa tanssinkiihkossa, hänen vanhat, syntiset varpaansa
naksasivat, ja pohkeet ponnahtivat piirissä yli korttilehtien, ja
messuavalla kurkkuäänellä alkoi hän laulaa vanhaa hurjaa
pöytälaulua.
Paholainen löi urkulehterillä kätensä vasten polviansa ikäänkuin
hän olisi nauruun läkähtynyt, hän hyppi ja hähätti. Kuin moukareilla
alkoi hän nyt takoa urkuja, jotka ulisivat ja oihkivat ikäänkuin
palotorvet olisivat räikyneet, kuului hirveä ramina ja räminä kuin sata
härkää olisi ammunut, ja urut tärisyttävällä tykin pamauksella olisivat
haljenneet. Pitkällä loikkauksella hyppäsi piru nukkuvan urkurin yli ja
katosi punatukkaisen urunpolkijan ohi rappusten hämärään. Urkuri
heräsi ja hieroi silmiänsä. Oliko hän nähnyt unta vai kiertelikö
kirkkoviini vielä hänen päässänsä?
Samana aamuna näkivät myöhästyneet kirkkomiehet maantiellä
kummallisen olennon, jolla oli punainen kaulahuivi ja
näverinmuotoinen piikkiparta. Ja vähää sitä ennen oli näyttänyt ihan
siltä ikäänkuin kirkontorni olisi tanssinut katrillia tapulin kanssa, joka
oli näyttänyt jättiläismäiseltä noita-akalta. Mutta seurakunta eli
kauvan siinä uskossa, että hengellinen äkkiherätys oli saanut sen
ilosta hyppimään.

PYHÄSAAREN TARINA
Virski vihasilmä, mustamieli, mahtava Karjalan suur'pajari istui
hovissaan karhuntaljoilla pöyhityssä peräpenkissään. Karvainen,
suonikas käsi vasten pitkää leukaa istui Virski vihasilmä tuijotellen
eteensä lattialle, missä mustalaismutshot huumaavasti karkeloivat,
punaisissa nauhoissa heiluivat helyt niiden sinitummilla suortuvilla,
vaskenruskeat, paljaat rinnat hohtivat soihtujen valossa, ja nurkasta
kuului punaisten säkkipillien pehmeästi pelmuileva soitto. Ja Virskin
polvilla lepäsi sorea Sulami, veren viehkeä papitar, kauniina kuin
suloinen, syntinen syysyö, kun lemmenlehtojen varjot kutsuvat
hekumaan. Sorea Sulami, romaneshelkansan päämiehen tytär!
"Ruoskaa soittajille, ontuvat orjat! Enemmän valoa, iloa, verta
tuleen, tulta vereen!" huusi pajari ja heitti tinasarkkansa vasten
soittajien kasvoja.
"Katso kuninkaiseni, kuinka minä olen ihana, tule ruusukammiooni,
missä ruusuiset aavistukset, suloinen veren suhina ilmassa kiertävät.
Tule, hurmeen henki on päällesi tullut!" — Mutta pajari työnsi tylysti
lempinaisensa luotaan, ja Sulamin musta silmä välähti kuin terävä
tikari. — Äkkiä tuntui ikäänkuin savuavien Sainioiden valo olisi

himmentynyt, ja säkkipillit olisivat pihahtaneet särkyvin sävelin.
Ovipylvään varjoon ilmestyi mustaan kaapuun puettu mies.
"Veljeni, kustas tulet, kymmenyksiäkö kysyt?"
"En kysy kymmenyksiä, kysyn viljon veikkojani. Minne kadotit
kaunoiseni, luunsa lepohon veisin, luostarin yrttitarhaan alle hiljaisen
halavan."
"Erähän eksyivät, katosivat karhun kierroksessa!"
"Sen sanot sanoaksesi. Olisi edes hivus hangella, veren jälki
jäkälässä!"
"Kaarsin karhua, en veljiäni; syyni taivaalle sovitin, luovutin sun
luostarille."
"Pelkäsit pimeää ääntä, omaa lihaa onnetonta."
"Korea kuopus! Heitä huono lemmon leikki!"
"Valvattini, vanhin veljyeni! Viisi on veripilkkua silmässäsi."
"Viinistä veressä silmä!"
"Viisi on tahraa vaatteessasi."
"Makasin marjamättähällä."
"Sen varsin valehtelet, tapoit taattoni siemenen, surmasit sukuni
suuren."
"Teen tiliä itselleni en muille, en maitosuille!"

"Kuule siis kirkkoni kirous!"
"Heitän sen kohden kasvojasi, kerronpa surman sanomat, kerron
kaikki keihäälläni, siinä on vanha vastaukseni, kirkon korppi, musta
munkki, syöksen sen sydänalahan!"
Virski tempasi seinältä karhunkeihään.
"Oi, veljyeni, kivikova on sydän sinulla, kova kuin musta timantti!"
"Ei sitä valkaise taivaan tahko!" karjaisi Virski vihasilmä ja heitti
mustaan kaapuun. Musta veli näytti pilkkua seinässä, missä verinen
keihäänkärki vielä värisi.
"Viitenä kesänä viisi kertaa pitää sinun pyhään porttiin
kolkuttaman ennenkuin sen saranat narisevat. En rauhaa saa
rukouksissani, löydä en lepoa haudassani ennenkuin löydät sielusi,
ota soihtu, käy, etsi sielusi säveltä!" horjuen kohotti munkki kätensä.
Kiljaisten silloin Sulami juoksi hänen luoksensa ja levitti mustat
hiuksensa hänen ylitsensä. Säkkipillit päästivät kuin hätähuudon, ja
sainiot sammuivat, mustalaiset syöksyivät soittolavalta. Kun soihdut
taas roihuivat, oli Sulami poissa, poissa musta veli.
* * * * *
Virski vihasilmä kavahti yöllä kaukaiseen ääneen: "käy, etsi sielusi
säveltä, käy, etsi sielusi säveltä!" Ja hän oli näkevinänsä vuoteen
vieressä hahmon, joka suli läikkyvään pimeyteen. Vai oliko hän
herännyt omaan ääneensä? Hän hiveli käsillään vierusvuodetta,
jonka yläpuolella poimuili kultalangoista kudottu ryijytaivas keltaisine
tähtineen ja hän kuiskasi yöhön: "ah, ihanaiseni, missä olet, mun
sydämmeni ikävöi sinua, katso, vuoteessasi on vielä lämmin notko,

missä sinun povesi on levännyt, ja peili on himmeä sinun hengestäsi.
Minun sydämmeni on kuin peili, jonka sinä olet himmentänyt, tule
tulijoutsen, ilorinta, ja kirkasta sydämmeni, sillä siellä on pimeys!"
Hän sytytti sainion ja kulki vierastupaan ja istui korkeaan, eläinkuvilla
leikeltyyn tuoliinsa. Myrskyn villikissat naukuivat ikkunakomeroissa,
ja kaukaa mereltä kuului karhea murina. Virski katseli veritahraa
seinällä ja kuta kauvemmin hän sitä katseli, sitä punaisemmaksi se
muuttui, veripilkut tanssivat hänen silmissään, hän sulki silmänsä,
tahra seinällä loisti kuin punainen pallo. Sainio putosi lattialle ja
sammui. Ja Virskistä tuntui ikäänkuin hän istuisi korkealla Kaarnan
kalliolla ja katselisi punertavaa ilta-aurinkoa. Äkkijyrkästi kapeni vuori
kuin karjun selkä suin päin synkkään syvyyteen, vaarallinen oli
paikka metsästäjälle, lohkareet irtautuivat siinä jalan alta ja
viskasivat uhmaavan urhon kammottavaan kuiluun.
Virski nosti torven huulilleen ja päästi ilmoille iloisen, maanivan
toitotuksen. Satakertaisina kantoivat sen kaijun viekkaat tyttäret
pitkin jylhiä vuoren harjanteita, kaukaa metsästä kuului iloinen
vastaus, jo kuului hevosien sieramien pärskynä ja kavioiden kopse,
ja huumaavaa vauhtia kiiti ohitse ratsastaja ja katosi kuiluun.
Neljänä iltana istui Virski kalliolla ja kuihutteli torvellaan, ja joka
kerta kannusti sotisopainen ratsastaja ja suistui syvyyteen. Mutta
viidentenä iltana ratsasti varovasti vainuen viides ratsastaja välkkyvä
miekka kädessä. Hänen hevosensa karkasi pystyyn, etukaviot
korkealla ilmassa romahti se onkaloon, mutta ratsastaja hyppäsi
kalliolle.
"Katala Virski, velivainooja!"
"Niin, mustat korpit, minä vihaan ja vainoon teitä. Perintöni
poljitte, miehuuteni masensitte."

"Vastaa elämälläsi, epatto, veljeni olet surmannut!" huusi
ratsastaja.
"Korpit vastatkoon kuilusta. Siellä sinäkin kohta koikut. Minä olin
ruma ja rujo. Minun otsallani oli aina varjo, te myrkytitte minun
mieleni, te syöksitte minut saastaan, hevospaimeneksi kytkitte
sankarin siemenen!"
"Suden sydän sinulla oli, tapat vielä vienoisemme, korean
kuopuksen, joka vitmissä nukkuu, kuole kavala!"
Ratsastaja iski häntä säilällä. Mutta Virski väijyi, väistyi ja nauroi:
"hahhaa, katso taaksesi, paasi pakenee!" Veli katsoi taakseen ja
Virski työnsi hänet sauvallaan syvyyteen. Hahhaa! Onkalosta kuului
kirous. Hahhaa! Virski heräsi kylmässä linnasalissa. Hahhaa!
nauroivat kaikki holvit ja lokerot.
Raivoissaan kulki Virski läpi huoneiden ja herätti hurjat
jousimiehensä. Iso viinitynnöri kannettiin keskelle salia, ja hillitön
mässäys alkoi. Kolme päivää jatkoi hän juominkeja. Kolmantena
saapui sanansaattaja: "Mahtava pajari, suuri sota seisoo kynnyksellä,
vainolaiset polttavat talot, ryöstävät naiset!"
"Ah, tulta ja verta, verta ja tulta, ne ovat minussa, minä niissä!
Sulami sorea! Musta velikö sinut lumosi, kaikkosit kavala! Hiuksistasi
sinut ratsuni kavioon sidon ja tanssitutan tantereella. Kun maata
poljen, vapisee Viro ja Viena. Ylös linnakunta, tuhat tapparata, tuhat
kalvan kantajata!"
Linnan portista karahutti Virski vihasilmä ratsullansa, ja tieltä
kuului keihäiden ja kalpojen kalske.

* * * * *
Vuorelta vuorelle leimahtivat vainotulet, talosta taloon kulkivat
sotikapulat. Mustalaisjoukon mukana oli rajakyliin tullut outo, sairas
mies, hän lietsoi tulta nurkuviin mieliin, pyhään sotaan nosti hän
miehet miekalliset. Meren rannalle metsälukkoon havumajoihin
vietiin aarteet, ukot ja naiset. Veitset hampaiden välissä, tanassa
keihäät kapuilivat vuorelaiset merestä nousevia vuoria kuin
tunturisopulit kohti Virskin vinkuvia vasamoita. Salamana samosi
Karjalan karju, hurjahammas, rautasuomuisessa sotapaidassa
kullankarvaisella orhilla. Väkevä oli Virski vihasilmä, hän kynti
verivakoja miekallansa, mutta aina kun vuorelaiset väsähtyivät,
karahutti viidellä sysimustalla, kuutamo-otsaisella hevosella viisi
mustaa ratsastajaa. Viisi välkkyvää säilää säkenöi heidän käsissään,
haudan kylmyys lehahti heidän vaipoistansa, ja heidän silmänsä
kiilsivät kuin siunattu multa. "Aaveratsastajat, veljeni varjot, ettekö
näe niitä, lyökää päältä, lyökää alta, lyökää ristiin!" huusi hän
harvenneille huoveilleen, jotka pakenivat pimeään metsään. Mustat
miehet ajoivat hänet yhä kauvemmaksi, kuin näkymättömän käden
kautta suistui hän satulasta. Hän seisoi yksin vuorella ja sen juurella
nukkui yössä mahtava, mittaamaton meri tyynenä kuin lapsi oman
äitinsä rinnoilla. Kuun hopeaisen sillan kimmeltävän kaaren alla
välkkyi kultainen risti ilmassa, ja merestä nousi luostarin valkea
muuri kuin valkoinen merenneito kultainen kruunu päässä.
"Sinä meren mirhamituoksuinen portto! Sinä olet liittoutunut
minua vastaan, kirotut sinun viekkaan valkeat muurisi, kirotut pyhän
malmikidan lörpöttelevät kielikellot ja kirottu sinun musta mahtisi!"
mutisi Virski yössä. Hän katsoi maahan ja näki syvällä vuorenkattilan
allaan, ja sen pohjasta kuului outo laulun hyrinä kuin kaukainen
kaiku merentakaisilta itämailta, kumpuilevilta santa-aavikoilta jostain

kamelinnahkaisesta paimenteltasta, kun santa salaperäisesti helisee
yksinäisen palmun siimeksessä. Hän astui alas vuoripolkua ja
hämärässä tuli häntä vastaan nainen, joka kantoi vesiruukkua. Virski
siirsi hunnun hänen silmiltään, ja veri syöksähti kuin tuli hänen
silmiinsä.
"Ah, Sulami, sinä täällä ihanaiseni, ilosilmäiseni! Miksi karkasit
kyyhkyläinen, pelästyitkö keihästäni, kiihkoani? Tule minun kanssani,
sinä olet ottanut taas minun sydämmeni, yhdellä ainoalla katseella
sinä olet sen ottanut, katso, en minä ole vihainen. Mutta kenelle sinä
vettä kannat?
"Ah, unissani olen sinulle sylini avannut, mutta pimeys minut
piiritti, valveilla olen sinua kysynyt mutta sinä et suuta antanut.
Mutta kelle sinä vettä kannat? Sinä olet mykkä kuin yö. Ken on
havumajassa?"
"Kuninkaiseni, älä mene, kultaiseni, isäni on sairas, mene pois,
kuule, vasamat vinkuvat vesaikossa, väkesi voima vaipuu."
"Sulami, minä tahdon tietää, kenelle sinä vettä kannat!"
Virski syöksyi majaan. Kun hän sieltä palasi, oli hänen huotransa
hurmeessa. Kylmästi sanoi hän: "nyt minä tiedän, kenelle sinä vettä
kannat. Mustaa veljeä ei enää koskaan janota." Mutta Sulami oli
kadonnut, idän ihana loimu punoitti metsäharjan. Yli hiljaisten vesien
vieri luostarikellojen hiutuva ääni.
* * * * *
Virski vihasilmä kulki Kaarnan vuorelle, hänen tukkansa ei ollut
enään sysimusta, hirmuisen tuskan talvi oli siihen lumihiuteita

kylvänyt. Ja muistot tulivat, mustiin puettuina ne tulivat ja istuivat
hänen ympärillensä, ja tumma harso oli niiden silmillä. Ne katselivat
häntä niin tunkeilevasti ja nyökkäsivät hänelle päätään. — "Miksi te
katselette minua?"
"Me tulimme sinun luoksesi, kun olit yksin, ennen sinä työnsit
meidät aina luotasi, me luulimme, että sinä käskit meitä, herra."
"En minä ole käskenyt teitä, ratsastitteko vainoojieni selän
takana?"
"Me olimme täällä ennen kuin sinä, kun sodasta palasit."
"Menkää, minä en tarvitse teitä, minä tahdon katsella, kuinka
linnan raunion hehku taivaalle valuu!"
"Meidän on kylmä, me tahdomme lämmitellä raunion valossa",
nauroivat muistot, "kun aseet kalskuivat, nuoret naiset, väkevä viina
ja irstaat ilot, sadat veri-aatokset voimasi valtasivat, kaikkosimme
linnan ullakolle, missä suuret yöhämähäkit kehräsivät hämäriä
unelmia."
"Minä himoitsen rakkautta, ah, missä on Sulami, tuokaa hänet
luokseni!"
"Katso, hän istuu vierelläsi, vaipuu suloisena valtaasi!"
"Minä en näe armastani silmilläni, ilmaa huuleni hapuilee. Te
ilkutte minulle, kuoppasilmät. Nyt minä tiedän, veljeni on teidät
lähettänyt minua vaivaamaan."
"Sinun veljesi? Veljesikö, jota Sulami salaa suuteli ja yrteillä
haavoja voiteli?"

"Ihan niin! Ihana petos! Naaraskäärme! Mutta minä kostin, ah,
kuinka suuri kosto kohottaa, kohottaa kuin tunturikotka korkealle yli
pienien sikolampien, yli maanmyyrien pesien."
"Sinä vihasit kaikkia ja kaikki sinua."
"Mutta nyt minulla ei ole, ketä vihaisin. Ketä rakastaisin, en edes
itseäni?"
"Rakasta meitä, herramme, me palvelemme sinua."
"Hahhaa! Olettepa sukkelia! Minun ympärilläni on niin hiljaista,
että minä melkein sen kuulen, minun sisässäni on tyhjyys, pohjaton
kuin onkalo allani, jonka suulla viisi korppia lentää."
"Kuule, tyhjyydestä huutavat veljesi! Kutsummeko heitä?"
"Kutsukaa! Ihanaa! Vihan vaisto elää vielä minussa, vaikka vihan
salamat ovat sammuneet. Minä tahdon miekkailla veljeni varjojen
kanssa ja voittaa, sitte minä katoan kuin kupla elämän mereen niin,
ettei kukaan jälkiäni löydä. Menkää, minä en tarvitse teitä sitte
enään koskaan!"
Salaperäisesti kohisi metsä, ja kuuset kumartuivat ikäänkuin joku
olisi painanut niitä niskasta. Mutta murroksesta vuoren onkalosta ja
laakson pohjasta kuului rautaketjujen kalina yli kivien ja kantojen
ikäänkuin sadat moukarit olisivat takoneet vuoren korkeaan
alasimeen. Sadat, suuret tulisilmäiset koirat juoksivat
vuorenharjanteita, isot halaistut turvat maata nuuskien syöksyivät ne
villissä vauhdissa, ja niiden hurja haukunta vyöryi harjulta harjulle
täyttäen laakson pohjan helvetillisellä melulla, joka myllersi
päistikkaa pitkin laakson seiniä, etsien ulospääsöä, ulvoen sukelsi se

vuorenkattiloihin, kiipesi ylös jyrkkiä halkeamia, taasen alas ja katosi
ahdasta solaa pitkin. Kaukaa se kiersi ja läheni Kaarnan vuorta
ikäänkuin se olisi etsinyt onnetonta otusta, läheltä kuului jo
helvetinkoirien kamala läähätys vuoren paltaalle, missä Virski seisoi
miekka ojennettuna. Ja koirien jälestä ratsasti viisi varjoa, joiden
käsissä säkenöi säilä kuin auringonsäde.
Kuilun partaalla seisoi Virski ja otteli viiden varjon kanssa, hän iski
eteen, hän iski taakse, mutta aina varjot hänet ympäröivät, ja hän
läheni yhä reunaa. Myrsky vonkui mustalla pohjalla, ja salamoiden
loisteessa oli hän näkevinänsä mustilla harsoilla naamioittuja miehiä,
vai olivatko ne valehtelevia yön varjoja. Ne väistyivät ja olivat
samassa hänen kimpussaan, ne kävivät toisinaan pitkiksi kuin
vuorenhuiput, toisinaan vaipuivat ne kainaloitaan myöden onkaloon,
toisinaan kaviot iskivät tulta kalliosta. Hän oli haastelevinaan
varjojensa kanssa, mutta mykkinä ne taitavasti väistivät hänen
iskujansa. Vihdoin hän väsyi, näkymättömästä iskusta lensi silloin
hänen miekkansa korkealle ilmaan ja putosi kilahtaen onkalon
pohjaan. Hän vaipui maahan. Taasen rämisivät rautaketjut pitkin
vuoren kapeata selkää, ja koko helvetinkoirien liuta hyökkäsi hänen
ylitsensä ja katosi laaksoon. — Kun hän heräsi keskiyöllä, näki hän
viisi loistavaa tähteä taivaalla, niiden viereen puhkesi pienempi kirkas
tähti. Hän nousi ja hän tunsi, että hän oli kuin skorppiooneilla piesty.
Hän oli muuttunut tuntemattomaksi. Hän katseli aamutähtiä ja
muisti veljensä salaiset sanat: "ota soihtu, käy ja etsi sielusi säveltä!"
— "Minä otan soihdun. Hyvää yötä, vuoret!" mumisi hän ja kulki
kumarassa laaksoon. — Samaan aikaan haudattiin luostarin tarhaan
mustan veljen ruumis, jonka munkit olivat löytäneet meren rannalta.
Mutta kansan kesken kävi huhu, että Virski vihasilmä oli vaeltanut
pyhälle maalle.

* * * * *
"Maailmalla oli sieluni, siellä se harhailee koditonna", ajatteli Virski
vihasilmä, kulki maailman turhuuden turulle. Mutta siellä olivat kaikki
ilveilijöitä. Ne teeskentelivät sellaista, jota heillä ei ollut tai peittivät
valenaamarin alle sen, mikä oli heidän sisintä omaansa, hänen
mielestänsä oli heidän naurunsa tuskallinen kasvojenväänne, ja itku
muuttui iloiseksi irvistykseksi. Silloin kuuli hän joukon seasta naurua
ja melua. Edellä tanssivat narrit, ja niiden vihreissä pipolakeissa
kilisivät tiuvut, jälessä puolialastomat portot maalatuin poskin,
juopuneet huovit ja löysä kansa, joka uteliaana katseli miestä, jota
talutettiin nuorasta. Joukon mukana astui Virski pyövelinvuorelle.
Kansankiihottaja nousi mestauslavalle ja puhui: "Oi, teitänne,
hypyillä ja lainahelyillä te unohdatte uskon omaan itseenne. Hetkeksi
minä lietsoin teihin sielun, mutta se sammui kuin laiskurin nuotio,
minä nostin teidät valtoja vastaan, mutta te annoitte lihapatojen
sieramianne kutkutella. Te saatte ryömiä, te saatte tuta piiskan
polttavat iskut ja tulirautojen helvetilliset tuskat ennenkuin voitte
nousta. Oi, teitänne!" Virski astui hänen luoksensa, valaisi häntä
soihdullaan ja sanoi: "sinä, joka seisot kalman kasvojen edessä,
sano, aavistatko, missä pajarin sielu on?" "Pajarin? Olet ainoa, joka
sitä kysyt. En ole hänessä koskaan sielua tavannut. Hänen
käskynhaltijansa on minut tuominnut. Kirottu olkoon hänen
nimensä!" Löysä kansa vetäytyi kyyryyn, he katselivat pelokkaina
ympärilleen peläten urkkivia korvia. Muuan portto astui silloin pajarin
luo ja ilkkui: "sinä sielujen kamasaksa, osta minulta sieluni, jollei
itselläsi ole, viisi kultarahaa vaadin vaan!" "Mene pois portto, sinä et
ymmärrä minun janoani!" huusi pajari. "Sinä olet niin verenjanoisen
näköinen, ja silmissäsi kasvaa verikukkia!" huusi portto. Ja löysä
kansa hohotti: "hullu mies, joka etsii sielua", ja he karkoittivat hänet
kirsikansydämmillä ja pähkinänkuorilla. Lavalla välähti mestauskirves.

"Ei soinut sieluni sävel ilveilijän tiuvussa eikä vangin kahleissa, ei
ilon huumassa, ei voiman huudossa. Mistä minä etsin? Minä tunnen,
ettei minussa ole kateutta eikä toivoa, ei katumusta eikä ilon tulvaa,
minussa soi väritön, kaijuton tyhjyys. Minä tahdon käydä nukkujien
ja väsyneitten majoihin." Ja hän otti soihtunsa ja kulki
taittumattomia taipaleita kynnykseltä kynnykselle ja kyseli.
Valtakunnan kaikkien tupien ovet aukenivat hänelle, sillä niissä ei
ollut salpaa. Siellä ei enään pelätty kuolemaa eikä varkaita,
väsymyksen varjo lankesi jokaisen porttipielen yli. Hän nosti
soihtunsa nukkuvien kasvojen yli ja tarkasti niitä. Niin tuli hän
majaan, jossa kuollut lapsi makasi kukitetussa kehdossa, nuori äiti
istui sen vieressä ja lauloi kehtolaulua. "Sinun surusi on suuri, etkö
huomaa, että lapsesi on kuollut?" sanoi pajari. "Minä liekutan hänen
muistoansa!" sanoi äiti. "Sinä olet surulle antanut sielusi, minä
tahdon keventää sen painoa, anna minulle surusi!" "En anna, suruni
on minun ja se on suloinen." Hiljaa hiipi pajari yöhön ja sammutti
sainionsa.
Hän tuli alhaiseen asuntoon, jonka portailla makasi nuori tyttö
hiukset kasvojen yli hajotettuina. Tuvassa istui mykkänä vanha mies.
"Olet tyttäresi yölle vihkinyt!" sanoi pajari.
"Pajarin keihäsmies riisti hänen puhtautensa!"
"Olet antanut sydämmesi vihalle, anna vihasi minulle tai pajarille,
hän kostaa puolestasi!"
"En anna, vihani pidän itse, pajari tallasi hänen äitinsä kunnian,
pajarille en voi antaa omaa vihaani, eikä pajari voi kostaa itsellensä,
sillä hän kulkee maita mantereita eikä tiedä, onko hänellä sielua.

Hän tappoi kaikki veljensä, nuorimmankin, jota hän ennen rakasti,
niiden varjot seuraavat nyt häntä, hän vihaa salassa niitä varjoja."
"Katso minua! Tunnetko minun, minä olen Virski vihasilmä."
"Nyt sinun tunnen, nyt sammui minussa vihani, katso, minä en voi
antaa sinulle sielua. Sytytä soihtusi, päivä pakenee, ja varjot
pitenevät!"
* * * * *
"Ennen iloitsin minä suuresti siitä, että minua vihattiin, nyt on
sekin ilo sammunut", puhui pajari itsensä kanssa. "Viileä
välinpitämättömyys kohtaa minua poluillani. Kuhunka minä kuljen?
Sieluni säveltä en löytänyt surun kehtovirressä enkä epätoivon
mykässä mutinassa. Ei onnea, ei onnettomuutta! Kylmä ijäisyys!"
Virski vihasilmä kulki tietä pitkin, kaikkialla näki hän mustia
ristinmerkkiä talojen seinissä. Hoippuvia ihmisiä tuli häntä vastaan ja
kuolevia kulkureita makasi maantien ojissa. Hän valaisi heidän
kasvojansa, hän kuunteli heidän viimeistä hengitystään ja etsi heidän
silmistään viimeistä välkettä. Mutta kukaan ei välittänyt hänen
kerjäävästä katseestaan, kullakin oli oma säveleensä, minkä he
virittivät viimeisen kerran elämän kiitäville mielikuville.
"Minä tahdon kuolla, ehkä minä haudassa kuulen sieluni sävelen",
huokasi hän ja tarttui kuolevan käteen, minkä rutto jo oli
rumentanut. Hän vaelsi suurelle kentälle, missä hauturi kasaili
ruumiita. "Kuule sinä kuoleman palvelija, minussa on taudin siemen,
kaiva minulle hauta!"
"Ei ole minulla aikaa, eläthän vielä eikä sinulla taida olla ristiinkään
ropoa, millä vaivani palkitset. Ihania aikoja! Viime vuosina olin

nälkään kuolla, sillä ihmiset eivät muistaneet kuollakaan, ei silloin
kuollut kirkon rottakaan, ihmiset vaan naivat ja laittoivat toisia
ihmisiä maailmaan, jotka eivät niin äkisti kuole. Minun
kyhmyselkäinen tyttäreni onnistui saamaan suurpajarin pyövelin
yljäkseen, mutta kun minulla ei ollut myötäjäisiä antaa, niin se
karkasi tataarien maalle, jossa sulttaani antaa hänelle enemmän
työtä, nyt kun suurpajarikin on teillä tietämättömillä. Kunnon mies se
pajari, laittoi tänne sodallaan rajantakaisen, tuhatjalkaisen ruton, nyt
saan minä viisi päältä, kun hautaan, ja tyttärelleni hankin minä vielä
neuvosherran."
"Sinä olet ainoa, joka ylistät pajaria, tee nyt hänelle viimeinen
lepokammio!"
"Hiisi vie, mitäs sinä kujeilet, tee itse itsellesi hauta ja muista
kuolla myös", sanoi hauturi ja nakkeli sääriluita aidan yli.
Virski alkoi kaivaa hautaa, ja kun se oli valmis, laskeutui hän sen
pohjalle makaamaan. Kolme yötä kuunteli hän nakerrusta
sivukammioissa ja tuulen vonkunaa hautaristiröykkiöissä. Mutta suuri
Viikatemies ei istunut hänen hautansa partaalle asettaan hiomaan,
vaan kulki ohitse kuutamon kultaista tietä. Kolmannen päivän
aamulla tuli hauturi: "en minä kärsi valekuolleita valtakunnassani,
kävisit vielä minua herättämässä niinkuin teki eräs varas,
valevainaja, joka varasti samalla minun tyttäreni kihlasormuksen.
Nouse ja ota soihtusi", sanoi hupainen hauturi ja heitti pääkallon
hänen jälkeensä.
* * * * *
Virski vihasilmä kulki valtakunnan päähän ja kohtasi
rajamaakuopassa vanhan, viisaan tietäjän. Sanaseppo seuloi

Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
testbankfan.com

Excellence in Business Communication 12th Edition Thill Solutions Manual download pdf

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

Excellence in Business Communication 12th Edition Thill Solutions Manual download pdf

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 4

Slide 5

Slide 6

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 13

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 19

Slide 20

Slide 21

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Slide 56

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

DTI BPI Pivot Small Business - BUSINESS START UP PLAN

CATHOLIC EDUCATIONAL Corporate Responsibilities

Karin Schaupp – Evocation; lançamento: 2000

Pillars of Biblical Oneness in the Book of Acts

7-10. STP + Branding and Product &amp; Services Strategies.pptx

Business Legislation PPT - UNIT 1 jimllpkggg

7-10. STP + Branding and Product & Services Strategies.pptx