Fundamentals of Management Canadian 8th Edition Robbins Solutions Manual

Download the full version and explore a variety of test banks
or solution manuals at https://testbankdeal.com
Fundamentals of Management Canadian 8th Edition
Robbins Solutions Manual
_____ Tap the link below to start your download _____
https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-management-
canadian-8th-edition-robbins-solutions-manual/
Find test banks or solution manuals at testbankdeal.com today!

We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankdeal.com
to discover even more!
Fundamentals of Management 8th Edition Robbins Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-management-8th-
edition-robbins-solutions-manual/
Fundamentals of Management Canadian 8th Edition Robbins
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-management-
canadian-8th-edition-robbins-test-bank/
Fundamentals of Management 8th Edition Robbins Test Bank
https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-management-8th-
edition-robbins-test-bank/
BUSN 9th Edition Kelly Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/busn-9th-edition-kelly-solutions-
manual/

ECON Micro 2 2nd Edition McEachern Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/econ-micro-2-2nd-edition-mceachern-
solutions-manual/
Introduction to Operations and Supply Chain Management 5th
Edition Bozarth Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/introduction-to-operations-and-
supply-chain-management-5th-edition-bozarth-solutions-manual/
Principles of Microeconomics 2nd Edition Mateer Test Bank
https://testbankdeal.com/product/principles-of-microeconomics-2nd-
edition-mateer-test-bank/
Essential Cell Biology 3rd edition Bruce Alberts Test Bank
https://testbankdeal.com/product/essential-cell-biology-3rd-edition-
bruce-alberts-test-bank/
Human Genetics and Society 2nd Edition Yashon Test Bank
https://testbankdeal.com/product/human-genetics-and-society-2nd-
edition-yashon-test-bank/

Guide to Network Security Fundamentals 6th Edition Ciampa
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/guide-to-network-security-
fundamentals-6th-edition-ciampa-test-bank/

1
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

Chapter 6
Operations
Management

LECTURE OUTLINE
Learning Objective 1: Tell What is operations management and what is its role?
What is Operations Management
How Do Service and Manufacturing Firms Differ
How Do Businesses Improve Productivity
What Role Does Operations Management Play in a Company's Strategy

Learning Objective 2: Define What is the nature and purpose of value chain management?
Introduction
What is Value Chain Management
What are the Goals of Value Chain Management
How Does Value Chain Management Benefit Businesses

Learning Objective 3: Describe How is value chain management done?
Introduction
What are the Requirements for Successful Value Chain Management
-Coordination and collaboration
-Technology investment
-Organizational processes
-Leadership
-Employee/human resources
-Organizational culture and attitudes
What are the Obstacles of Value Chain Management
-Organizational barriers
-Cultural attitudes
-Required capabilities
-People

Learning Objective 4: Discuss What are some contemporary issues in managing operations?
Introduction
What Role Does Technology Play in Operations Management
How do Managers Control Quality
What Quality Goals Might Organizations Pursue
How Are Projects Managed

This chapter focuses on organizations’ processes of operations management as well the important role that
managers play in managing those operations.

2
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

Please note: This Instructor’s Manual (IM) includes guides and connections as follows:
 Suggested approaches and teaching strategies for the end of chapter exercises and cases (see this
information below).
 Connections and linkages to useful chapter related materials and activities in the text as well as the
MyManagementLab (MML) accompanying this text (see the table below) based upon different levels
of learning and application (Interpret, Analyze & Practise)
 Additional suggested activities designed to gradually elevate your student’s understanding of the
chapter material are also available for your use as classroom or take home assignments (see the
Supplemental Activities section at the end of this chapter summary). These activities are also
introduced in the text as possible instructor led exercises.
 Suggested solutions for the activities are available in both this Instructor’s Manual and the
MyManagementLab

MyManagementLab® Learning Resources
Resources
● Student PowerPoints
● Audio Summary of Chapter
● ROLLS (Robbins Online Learning System)
● MySearchLab

CHAP
CHAPTER OVERVIEW
TAPTER OVERVIEW ER OVERVIEW
Organizations need to have well-designed operating systems, organizational control systems, and quality
programs to survive in today’s increasingly competitive global environment.

Learning objective 1: Tell What is Operations Management and what is its role.
A. What is Operations Management
1. Operations management refers to the design, operation, and control of the
transformation process that converts such resources as labor and raw materials into
goods and services that are sold to customers. (See Exhibit 6-1.)
2. Why is operations management so important to organizations and managers
a) It encompasses processes in all organizations—services as well as manufacturing.
b) It’s important in effectively and efficiently managing productivity.

3
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

c) It plays a strategic role in an organization’s competitive success.

B. How Do Service and Manufacturing Firms Differ
1. Transformation process—an operations system that creates value by transforming inputs
into finished goods and service outputs.
a) Manufacturing organizations produce physical goods.
b) Service organizations produce nonphysical outputs in the form of services.
2. The economies of developed countries have gone from being dominated by the creation
and sales of manufactured goods to the creation and sales of services.
a) Most of the world’s industrialized nations are predominantly service economies.
b) In the United States, nearly 80 percent of all private sector jobs are now in service
industries. (See Exhibit 6-2) illustrates the difference between goods and services.

C. How Do Businesses Improve Productivity
1. Improving productivity has become a major goal in virtually every organization.
a) Productivity—the overall output of goods and services produced divided by the
inputs needed to generate that output.
b) For countries, high productivity can lead to economic growth and development.
c) For individual organizations, increased productivity lowers costs and allows firms to
offer more competitive prices.
2. Increasing productivity is key to global competitiveness.
3. Organizations that hope to succeed globally are looking for ways to improve
productivity.
4. Productivity is a composite of people and operations variables.
a) W. Edwards Deming believed that managers, not workers, were the primary source
of increased productivity.
(see Exhibit 6-3 for a visual representation of Deming’s
work
b) The truly effective organization will maximize productivity by successfully
integrating people into the overall operations system.
Exhibit 6-4 illustrates the four pillars
of its operations system

D. What Role Does Operations Management Play in a Company's Strategy
1. From the late 1940s through the mid-1970s, manufacturing activities in the United
States were taken for granted.
2. Meanwhile, managers in Japan, Germany, and other countries took the opportunity to
develop modern, computer-based, and technologically advanced facilities.
a) U.S. manufacturers discovered that foreign goods were being made not only less
expensively but also with better quality.
b) Today, successful manufacturers recognize the crucial role that operations
management plays as part of the overall organizational strategy to establish and
maintain global leadership.

From the Past to the Present
William Edwards Deming was an American statistician, professor, author, lecturer, and
consultant.12 He is widely credited with improving production in the United States during World
War II, although he’s probably best known for his work in Japan. From 1950 onward, he taught
Japanese top managers how to improve product design, product quality, testing, and sales,

4
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

primarily through applying statistical methods. His philosophy has been summarized as follows:
“Dr. W. Edwards Deming taught that by adopting appropriate principles of management,
organizations can increase quality and simultaneously reduce costs (by reducing waste, rework,
staff attrition and litigation while increasing customer loyalty). The key is to practice continual
improvement and think of manufacturing as a system, not as bits and pieces.”
Putting that philosophy into practice required following Deming’s 14 points for improving
management’s productivity.
Discuss This:
 Why are (1) continual improvement and (2) thinking of manufacturing as a system so
important to managing operations?
 Explain why these 14 principles are still appropriate today?

Teaching Tips:
Younger business students may have never heard of Edward Deming and do not understand the
contributions his 14 points made to manufacturing companies in the U.S and the rest of the
world. However, when they are asked to answer the questions above, they will probably see
these ideas are commonplace in organizations’ operation processes. It may be instructive to
show a short video clip of Deming going through some of his 14 points (there are several videos
of Deming available on YouTube).

Learning objective 2: Define What is the nature and purpose of value chain management.

A. Introduction
1. The concepts of value chain management are transforming operations management
strategies and turning organizations around the world into finely tuned models of efficiency and
effectiveness.

B. What is Value Chain Management.
1. Every organization needs customers if it’s going to survive and prosper.
2. Customers want some type of value from the goods and services they purchase, or use,
and these end users determine what has value.
3. Value is the performance characteristics, features and attributes, or any other aspects of
goods and services for which customers are willing to give up resources (usually money).
4. How is value provided to customers.
a). Through the transformation of raw materials and other resources into some
product or service that end users need or desire—in the form they want, when they
want it.
5. The value chain is the entire series of organizational work activities that add value at
each step, beginning with the processing of raw materials and ending with a finished
product in the hands of end users.
6. Value chain management—the process of managing the entire sequence of integrated
activities and information about product flows along the entire value chain.
a). Supply chain management is internally oriented and focuses on the efficient flow
of incoming materials to the organization.
b). Value chain management is externally oriented and focuses on both incoming
materials and outgoing products and services.

5
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

c). Supply chain management is efficiency oriented (its goal is to reduce costs and
make the organization more productive).
d).Value chain management is effectiveness oriented and aims to create the highest
value for customers.
7. Who has the power in the value chain.
a). Ultimately, customers are the ones with power.
b). They’re the ones who define what value is and how it’s created and provided.
8. Using value chain management, managers seek to find that unique combination in which
customers are offered solutions that truly meet their needs and at a price that can’t be
matched by competitors.

C. What are the Goals of Value Chain Management.
1. A good value chain is one in which a sequence of participants work together as a team,
each adding some component of value such as faster assembly, more accurate information,
or better customer response and service to the overall process.
a). When value is created for customers and their needs and desires are satisfied,
everyone along the chain benefits.
D. How Does Value Chain Management Benefit Businesses.
1. A survey of manufacturers noted four primary benefits of value chain management:
a). improved procurement
b). improved logistics
c). improved product development
d). enhanced customer order management

Learning Objective 3: Describe How is value chain management done?

A. Introduction
1. New solutions may be needed for the contemporary workplace in the form of a new
business model or a strategic design for how a company intends to profit from its broad
array of strategies, processes, and activities.
Exhibit 6-5 lists the key elements of
supply chain management and some of the typical issues faced in each element.
2. Example - IKEA
B.What are the Requirements for Successful Value Chain Management?
1. What does successful value chain management require?
a). There are six main requirements (See Exhibit 6-6.)

1. Coordination and collaboration.
a). Comprehensive and seamless integration among all members of the chain is
absolutely necessary.
b). All partners in the value chain must identify things that they may not value but
that customers do.
c). Sharing of information and analysis requires open communication among the
various value chain partners.

2. Technology investment.
a). Successful value chain management isn’t possible without a significant
investment in information technology.

6
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

b). What types of technology are important.
(1). The key tools include supporting enterprise resource planning software (ERP)
system that links all of an organization’s activities, sophisticated work planning
and scheduling software, customer relationship management systems, business
intelligence capabilities, and e-business connections with trading network
partners.
(2). Example, Dell Computer manages its supplier relationships almost
exclusively online.

3. Organizational processes.
a). Organizational processes—the way organizational work is done.
b). Core competencies—the organization’s unique skills, capabilities, and resources.
c). Non-value-adding activities should be eliminated.
(1). Where can internal knowledge be leveraged to improve flow of material and
information?
(2). How can we better configure our product to satisfy both customers and
suppliers?
(3). How can the flow of material and information be improved?
(4). How can we improve customer service?
d). Three important conclusions about how organizational processes must change.
(1). Better demand forecasting is necessary and possible because of closer ties
with customers and supplier.
(a). Example, Wal-Mart and Warner-Lambert’s Consumer Group (now a
division of Pfizer, Inc.) collaborated to improve product demand forecast
information. Their mutual efforts led to a $6.5 million increase in Wal-Mart’s
sales of Listerine.
(2). Selected functions may need to be done collaboratively with other partners in
the value chain.
(a). Example, Saint-Gobain Performance Plastics.
(3). New measures are needed for evaluating the performance of various activities
along the value chain.
(a). Managers need a better picture of how well value is being created and
delivered to customers.
(b). Example, Nestle USA—redesigned its measurement system to focus on
one consistent set of factors, including accuracy of demand forecasts and
production plans, on-time delivery, and customer service levels.

4. Leadership.
a). Successful value chain management isn’t possible without strong and committed
leadership.
(1). Managers must make a serious commitment to identifying what value is, how
that value can best be provided, and how successful those efforts have been.
b). It’s important that leaders outline expectations for what’s involved in the
organization’s pursuit of value chain management.
(1). This should start with a vision or mission statement that expresses the
organization’s commitment to identifying, capturing, and providing the highest
possible value to customers.
(2). Being clear about expectations also extends to partners.

7
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

5. Employee/human resources.
a).Three main human resources requirements for value chain management are
flexible approaches to job design, an effective hiring process, and ongoing training.
(1). Flexibility is the key description of job design in a value chain management
organization.
(a). Jobs need to be designed around work processes that link all functions
involved in creating and providing value to customers.
(b). Focus needs to be on how each activity performed by an employee can best
contribute to the creation and delivery of customer value.
(2). Flexible jobs require employees who are flexible.
(a). The organization’s hiring process must be designed to identify those
employees who have the ability to quickly learn and adapt.
(3). The need for flexibility also requires that there be a significant investment in
continual and ongoing employee training.
(a). Managers must see to it that employees have the knowledge and tools they
need to do their jobs.
(b). Example, Alenia Marconi System, based in Portsmouth, England.

6. Organizational culture and attitudes.
a). Having cultural attitudes that include sharing, collaborating, openness,
flexibility, mutual respect, and trust.
(1).These attitudes encompass not only the internal partners in the value chain
but external partners as well.
(2). Both approaches reflect each company’s commitment to developing long-
lasting, mutually beneficial, and trusting relationships that best meet
customers’ needs.

Right or Wrong?
In this ethical dilemma, suppose that you went to a popular shopping area where parking was
extremely limited and the store owner had instituted “customers only” parking and you were
lucky enough to find an open space. Then suppose that once you finished your business at that
store—having spent a fair amount of money— you had other shopping to do in the same vicinity
so you left your car in that same “customers only” parking space. You believed that what you did
was okay since you “paid” for that spot with your purchase. But your significant other disagreed
saying that since you had finished your business at that store, your car should be moved.
Discuss This:
 What is the “question of ethics” here? Why is it a “question of ethics?”
 What about the other stakeholders in this situation and how might this one seemingly simple
decision affect them?
Teaching Tips:
To encourage discussion, split the class into two halves and have each take one side of the
argument: to leave the car in customer parking, or to move the car. There is no right or wrong

8
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

answer. At the end of the exercise it may be beneficial to have a short discussion on individual
differences and dealing with different views in the workplace. And encourage students not to
park in faculty parking – that is always wrong!
C. Describe What are the Obstacles of Value Chain Management?
. Exhibit 6-7 highlights the obstacles of value chain management.
1. Organizational barriers.
a). Refusal or reluctance to share information, unwillingness to accept change, and
security issues.
b). Reluctance or refusal of employees to accept change can impede efforts toward
successful implementation of value chain management.
c). Because value chain management relies heavily on a substantial information
technology infrastructure, system security and Internet security breaches are
issues that need to be addressed.
2. Cultural attitudes.
a). Unsupportive cultural attitudes—especially trust and control—also can be
obstacles to value chain management.
b). There must be mutual respect for, and honesty about, each partner’s activities
all along the chain.
c). But too much trust can also be a problem.
(1). Many organizations are vulnerable to theft of intellectual property—
proprietary information that’s critical to a firm’s efficient and effective
operation.
d). Another cultural attitude that can be an obstacle to successful value chain
management is the belief that when an organization collaborates with external and
internal partners, it no longer controls its own destiny.
3. Required capabilities.
a). Capabilities that value chain partners must have include extreme coordination
and collaboration, the ability to configure products to satisfy customers and
suppliers, and the ability to educate internal and external partners.
b). These are essential to capturing and maximizing the value of the value chain,
but often are difficult to achieve.
4. People.
a). Without unwavering commitment and willingness of an organization’s
members to make it work, value chain management isn’t going to be successful.
b). Value chain management takes an incredible amount of time and energy on the
part of an organization’s employees.

9
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

Learning objective 4: Discuss What contemporary issues do managers face in managing operations

A. Introduction
1. Every aspect of the economy needs to be re-examined and many products must
be redesigned for greater efficiency.

B. What Role Does Technology Play in Operations Management?
1. Smart companies are looking at ways to harness technology to improve operations
management.
a). Example, McDonalds - boost accuracy by 11%.

2. Managers still need to realize that the organization’s production activities must be
more responsive.
a). Operations managers need systems that can reveal available capacity, status of
orders, and product quality while products are in the process of being
manufactured—not just after the fact.
b).Operations across the enterprise, including manufacturing, must be
synchronized.

3. Technology is allowing manufacturing plants to control costs particularly in the
areas of predictive maintenance, remote diagnostics, and utility cost savings.
a). If a piece of equipment breaks or reaches certain preset parameters that it’s
about to break, it can ask for help.
b). Technology can initiate an e-mail or signal a pager at a supplier, the
maintenance department, or contractor describing the specific problem and
requesting parts and service.

Technology and the Manager's Job - Welcome to the Factory of the Future
Summary
Experts at Georgia Tech’s Manufacturing Research Center say that three important trends are
driving what tomorrow’s factories will look like. One trend is globalization of the supply chain.
In the factories of the future, design and business processes will be performed where it’s most
efficient and effective to do so. The second trend is technology that simultaneously
dematerializes the product while vastly increasing complexity. The third trend is demographics
and the impact on demand patterns. Products will have shorter life cycles and more variety and
choices. “The challenge is for the future factory to be both adaptable over many different product
lifecycles and flexible with regard to the number of different products being produced in the
same time frame.”
Discuss This:
 How will technology contribute to the operations management process? What are the
downsides to using technology in the operations management process?
 In the factory of the future, what role does a manager play?
Teaching tips:
It’s amazing how the technology we dream of today can be reality tomorrow. When I was a kid, I
grew up on Star Trek. What is cool is that many of the gadgets used in the show are available
now. Captain Kirk had his communicator, now we have smart phones. Crew members used

10
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

phasers to stun aliens, we have tasers. To get students to think about the technology of tomorrow,
have them think about the science fiction shows we are watching now and let their imagination
be their guide.
C. How do Managers Control Quality.
1. Many experts believe that organizations unable to produce high-quality products
won’t be able to compete successfully in the global marketplace.
2. What is quality? (See Exhibit 6-8).
3. Quality initiatives are achieved through the four management functions—
planning, organizing and leading, and controlling.
a) When planning for quality, managers must have quality improvement goals
and strategies and plans to achieve those goals.
b) When organizing and leading for quality, it’s important for managers to look
to their employees.
(1). Organizations with extensive and successful quality improvement
programs tend to rely on two important people approaches: cross-functional
work teams and self-directed or empowered work teams.
c) When controlling for quality that quality improvement initiatives aren’t
possible without having some way to monitor and evaluate their progress.

D. What Quality Goals Might Organizations Pursue?
1. ISO 9000 is a series of international quality management standards established by
the International Organization for Standardization (www.iso.org), which sets uniform
guidelines for processes to ensure that products conform to customer requirements.
2. Six Sigma is a quality standard that establishes a goal of no more than 3.4 defects
per million units or procedures.
a). Sigma is the Greek letter that statisticians use to define a standard deviation
from a bell curve. The higher the sigma, the fewer the deviations from the norm,
and the fewer the defects.

E. How Are Projects Managed.
1. A project is a one-time-only set of activities with a definite beginning and ending
point.

2. Project management is the task of getting the activities done on time, within
budget, and according to specifications.

3. Project management has expanded into almost every type of business.
a). It fits well with a dynamic environment and the need for flexibility and rapid
response.
b). Organizations are increasingly undertaking projects that are somewhat unusual
or unique, have specific deadlines, contain complex interrelated tasks requiring
specialized skills, and are temporary in nature.

4. The Gantt chart is a planning tool developed around the turn of the century by
Henry Gantt.
a). It is essentially a bar graph, with time on the horizontal axis and the activities
to be scheduled on the vertical axis.

11
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

b). The bars show output, both planned and actual, over a period of time.
c). The Gantt chart visually shows when tasks are supposed to be done and
compares the assigned date with the actual progress on each.
d). A Gantt chart actually becomes a managerial control device—the manager
looks for deviations from the plan.
e). (See Exhibit 6-9).
f). A modified version of the Gantt chart is a load chart.
(1). Allows managers to plan and control for capacity utilization.
(2). Load charts schedule capacity by work stations.

5). What is a PERT Network Analysis?
a). What if a manager had to plan a large project—such as a complex
reorganization, the launching of a major cost-reduction campaign, or the
development of a new product—that required coordinating inputs from marketing,
production, and product design personnel?
b). See Exhibit 6-10
c). The program evaluation and review technique—usually just called PERT, or
the PERT network analysis—was originally developed in the late 1950s for
coordinating the more than 3,000 contractors and agencies working on the Polaris
submarine weapon system.
(1). This project was incredibly complicated, with hundreds of thousands of
activities that had to be coordinated.
(2). PERT is reported to have cut two years off the completion date for the
Polaris project.
d). PERT network is a flowchart-like diagram that depicts the sequence of activities
needed to complete a project and the time or costs associated with each activity.
e). With a PERT network, a project manager must think through what has to be done,
determine which events depend on one another, and identify potential trouble spots.
f). To understand how to construct a PERT network, you need to know three terms:
events, activities, and critical path.
(1). Events are end points that represent the completion of major activities.
(2). Activities are the actions that take place.
(3). The critical path is the longest or most time-consuming sequence of events
and activities required to complete the project in the shortest amount of time.
(4). Example, apply PERT to a construction manager’s task of building a 6,500-
square-foot custom home.
(a). Outline the major events in the construction project and your estimate of
the expected time required to complete each activity. (See Exhibit 6-11.)
(b). Based on the events, activities, and critical path, create PERT network.(See
Exhibit 6-12)
g). How does PERT operate?
(1). Your PERT network tells you that if everything goes as planned, it will take
just over 32 weeks to build the house.
(a). Trace the network’s critical path: A B C D E F G H I J K L M N P Q.
(b). Any delay in completing the events along this path will delay the
completion of the entire project.
(2). Slack time is the time difference between the critical path and all other paths.

12
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

(3).If the project manager notices some slippage on a critical activity, perhaps
slack time from a noncritical activity can be borrowed and temporarily assigned to
work on the critical one.
h). PERT is both a planning and a control tool.
(1). PERT helps to estimate the times associated with scheduling a project and
gives clues about where controls should be placed.
(2). Because any event on the critical path that is delayed will delay the overall
project, attention needs to be focused on the critical activities at all times.

F. How Does Lean Manufacturing Work?
The JIT approach was developed at Toyota to schedule production with low
levels of inventory. Lean manufacturing and just-in-time (JIT) production are
concerned with the timing of flow and parts through the operations system and
ensuring it is using very little “fat” (e.g., excess inventory, employees, or space).

G. How to Decide About Outsourcing
Managers have a decision whether to develop products and service in- house
(known also as insourcing) or by outsourcing them to another organization.
Outsourcing is commonly referred to as offshoring, which features relocation
of an operational process such as manufacturing to another country particularly
where the labour is not costly and easily available in abundance.

Discussion Questions

1. What is operations management, and what strategic role does it play.

Operations management refers to the design, operation, and control of the transformation process
that converts such resources as labor and raw materials into goods and services that are sold to
customers. Today, successful manufacturers recognize the crucial role that operations
management plays as part of the overall organizational strategy to establish and maintain global
leadership. In a manufacturing organization, this would mean fully integrating manufacturing
into strategic planning decisions. It could mean investing in improving manufacturing
technology, increasing the corporate authority and visibility of manufacturing executives, and
incorporating existing and future production requirements into the organization’s overall
strategic plan.

2. Do you think that manufacturing or service organizations have the greater need for operations
management? Explain.

13
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

Both manufacturing and service organizations have a great need for operations management.
Productivity is a key concern for both manufacturing and service organizations. Many of the
concepts and techniques that have proven to be successful in manufacturing industries are now
being implemented in service organizations. Because a service is often produced by a company
and received by its customer almost simultaneously, the effective and efficient management is a
particular challenge for service organizations.

3. What are supply and value chains? What is value chain management? What is the goal of
value chain Management.

The supply and value chain is the sequence of organizational work activities that add value at
each step from raw materials to finished product. Value chain management is the process of
managing the sequence of activities and information along the entire product chain. The goal of
value chain management is to create a value chain strategy that meets and exceeds customers’
needs and desires and allows for full and seamless integration among all members of the chain.
Value chain management provides four main benefits: improved procurement, improved
logistics, improved product development, and enhanced customer order management.

4. What types of organizational benefits does value chain management provide? What obstacles
stand in the way of successful value chain management.

The organizational benefits of value chain management include improved customer service, cost
savings and accelerated delivery times, improved quality, and inventory reductions. Additional
benefits of value chain management include improved logistics management, increased sales,
and increased market share. The obstacles to value chain management include organizational
barriers (refusal to share information, reluctance to shake up the status quo, or security issues),
unsupportive cultural attitudes, lack of required capabilities, and employees unwilling or unable
to do it.

5. Explain why managing productivity is important in operations management.
Managing productivity is important in operations management because high productivity can
lead to economic growth and development. Employees can receive higher wages and company
profits can increase without causing inflation. For individual organizations, increased
productivity lowers costs and allows firms to offer more competitive prices. Increasing
productivity is key to global competitiveness.

6. Select a company you are familiar with. Describe its value chain. Be as specific as possible in
your description. Evaluate how it “uses” the value chain to create value.
Students’ responses to this question will vary depending on the organization and the industry.
Students should pay particular attention to perception and how customers look for certain
qualities of the products and services they consume.

What Is My Negotiation Style?

14
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

This is a good individual exercise for students. Listed in Exhibit 6-13 are seven characteristics
related to a person’s negotiating style. Each characteristic demonstrates arrange of variation.
Indicate your own preference by selecting a point along the 1-to-5 continuum for each
characteristic.
Each result will be different than other because every student will have answered them
differently depending on their personality, nature and preference. Because some people begin
negotiation with direct confrontations where as others start off being emotional or even
compromising.

Developing Management Skills
Diversity Matters
Diversity is an important part of any successful organization. There are, however, challenges in
how to implement diversity to balance the workforce at the workplace. For example, in today’s
organizations, female participation is still not grown much as expected. Operations management
may be used through its policies, procedures, and processes to ensure gender diversity change
occurs. Employers could enact policies that would encourage women to grow into management
careers and provide them convenience and easy paths for them to pursue along with their family
commitments.

Indicators could be developed for the following:
• the proportion of women in the company’s levels of management and among new recruits
• pay levels and attrition rates between men and women working in similar functions
• the ratio of women promoted to women eligible for promotion

Hey, You’re the Boss Now!
Students can be more effective at negotiating if they use the following five recommended
behaviors.
 Begin with a positive overture.
 Address problems, not personalities.
 Pay little attention to initial offers.
 Emphasize win–win solutions.
 Create an open and trusting climate.

3BL: The Triple Bottom Line
Thinking Strategically About 3BL
Lean production is considered as a best practice that “achieves highly efficient operations
through a relentless drive to reduce waste of time and resources. Lean production aims at
eliminating waste to increase efficiency. And, waste is something that uses resources without
creating value. Organizations from a
Production company that sold highlighters and dry
erase markers to retailing to service companies like Canadian Tire are all using the lean
techniques to eliminate or reduce their production or recruitment steps, cost, time, energy and
input resources.

15
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

Your Essential Management Reading List
The Goal—Eliyahu Goldratt
• #pmot—Project Managers on Twitter
• #ftpm—The First Time Project Managers hashtag

Team Exercises
Be the Consultant
In this exercise, students are to put themselves in the role of a sales manager with a new idea to
bring in more business. Nick, the supervisor, is not convinced you can handle your present
responsibilities and start the new service. Students should form groups of two with one playing
the role of marketing director; the other will play the role of Nick Castro. Negotiate a solution
using the recommendations from the Skill Basics above. For the students who play Nick,
encourage them to be a little difficult and not give in too easy. How does a person’s conflict
management style relate to how they negotiate in this scenario? Do students find themselves
seeking to avoid conflict, accommodate, compete, compromise, or collaborate?

Skill Practice
15-21can be used as part of class if the instructor is willing to give away some points to get the
class involved, but rules and boundaries for the exercise should be established before it begins
(i.e. upper limit on the number of points given). It should be emphasized that this is a learning
exercise and not a way to get extra credit on an exam or assignment. Inform students that unless
they apply the concepts from this section, points will not be awarded.

Business Cases
Apple and the Supply Chain
1. Discuss the Flextronics case from a value chain management perspective. How did it
happen? Why did it happen?
A supply chain is the organizations

It happened because Flextronics,
wanted to lead and sustain its position as one of Apple’s top 10
value chain suppliers, by any means. They were involved in the production and delivery of
Apple’s products. It also includes facilities such as factories, warehouses, distribution outlets,
retail stores, and offices.

In order to do that, Flextronics had to put its own supply chain into overdrive, i.e., seeking more
manpower at their factories. They used an informal, unregulated network of thousands of
recruiters and subagents who targeted into the farm fields and impoverished cities to recruit and
charged illegal fees from workers that they had to take huge loans from the recruiters. The
companies would keep their passports to guarantee they paid up. This practice led many migrant
workers to be trapped abroad years because of seized passports, debts, and interest.
On the other

16
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

hand, assembly lines failures was growing. Apple was rejecting 7 out of every 10 cameras.
Because of the high failure rate at Flextronics, Apple removed it from its supply chain.

Production was shut down and the workers were terminated on “grounds of redundancy.”

2. What can managers learn about managing operations from this situation?
Managers need to be very strategic when their companies are engaged in international operations
and utilizing the cheap labour to benefit to its cost effectiveness. As in the case of Flextronics,
the employees recruited from a back channel were maltreated and were not given human and
professional rights at the company. This created problems that lead to an investigation into the
matter. Mangers must recognize that the better the collaboration among the various chain
participants, the better the customer solutions. When value is created for customers and their
needs and desires satisfied, everyone along the chain benefits because customers have the
ultimate power.

3. Although enforcement of worker safety in Kuala Lumpur is clearly lax, government officials
clearly do not want global businesses withdrawing from the country and driving it deeper into
poverty. Discuss.
Governments of developing countries would like to continue allowing the global businesses to
bring their projects in because they see huge benefits to its people and economy. This is one way
of dealing with major issues of the country such as inflation, unemployment rate and poverty.
Companies laying off workers are required to inform the ministry so that the Government can
control unemployment rate.
Although the developing countries carry the benefit of low cost labour that attracts the global
businesses, they are not quite well equipped with legal and ethical practices of corporate
processes such a worker safety, rights and responsibilities. As in this case, when Flextronics laid
off the workers, there was not substitute employment plan for those workers. When workers got
frustrated and broke windows of the building, Police arrived, but rather than arresting the men,
they ordered Flextronics to send food and expedite the process of returning the workers back to
their homes. This is primarily because the government wants Companies to take responsibility of
their employees and provide support at time of lay off.

Dreamliner Nightmare
1. What role does innovation play in managing an organization’s operations?

Innovation plays a large role. Being able to meet the customers’ ever-changing needs is
necessary to maintain market share. In this case, also having a plane that was lighter and burned
less fuel made them more economical and better for the environment.

2. Describe the operations management issues that the Dreamliner team faced. Could these
issues have been avoided? Why or why not?

Determining whether or not the problems could be avoided is hard to determine with the
information provided in the case but proper planning and testing of the airplanes was not done.
Also, the company underestimated time to completion which arguably could have been avoided

17
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

if a Gantt and a PERT techniques had been used with sufficient data to make good estimates
about how long it could take to make and ship parts to the assembly factory in Washington.

3. Is a global network of suppliers the future of operations management? Discuss.

The strategic role that operations management plays in successful organizational performance
can be seen clearly as more organizations move toward managing their operations from global
network of suppliers or value chain perspective. Successful organizations recognize the crucial
role that operations management plays as part of the overall organizational strategy to establish
and maintain global leadership. Organizations face many operational strategy issues: location,
capacity, and supply chain integration, choice of production process, quality management,
control process, workforce composition, and organizational structure. Each of these operational
variables must align with overall organizational strategy. Therefore, organizations have
recognized the role of global network of suppliers. Students’ rresponses from students should be
drawn from this perspective.

4. What other lessons about operations management can you see in this story?

Students’ will pick up on different things but one example might include a discussion about time.
In this case, time was not estimated properly and shipping delays costs the company more time
which probably led to managers taking short cuts to complete aircraft assembly as fast as
possible. This may have caused an oversight that led to the mechanical difficulties.

SUPPLEMENTAL ACTIVITIES

WestWood Travel Services
To: Ebben Crawford, Director of Operations
From: Anne Mendales, President
Subject: ISO 9001 Certification
Anne is thinking of implementing TQM principles at Westwood travel. Since business has
grown from one office to five offices with nearly 50 employees, Anne wants to ensure that the
company is doing everything it can to meet their clients’ needs, especially since they’ve lost
some clients to competitors.
Ebben’s job is to write a paper on how to apply the concepts of customer focus, continuous
process improvement, benchmarking, training teamwork, and empowerment to a travel business
to make us more competitive.

Teaching Tip: Quality is discussed in Chapter 15, pgs. 382-384. For more material on Total
Quality Management, encourage students to research articles in the library and to visit the
following websites:
http://asq.org/index.aspx
http://www.inc.com/encyclopedia/total-quality-management-tqm.html
http://www.mindtools.com/pages/article/newSTR_75.htm

18
Copyright © 2017 Pearson Canada Inc.

Other documents randomly have
different content

äänetönnä maahan katsoen…"
"Se on hänen luontoaan."
Muuan nuori lappalainen kertoo:
"Minä sen kerran näin Kiveliön kävijän kesäasunnon. Vaan en ole
hänestä kenellekään huolinut kertoa."
"No minkälainen oli?" kysyttiin monesta suusta.
"Oli se vähä kummahko, ja aivan sattumalta sille jouduin. Toissa
kesänä se oli. Menimme Torasjärvelle kalan pyyntiin, ja minun
juolahti mieleeni, että menen yli Karhujupukan laen, jotta jos sattuisi
kohtaamaan haukan pesiä… Karumallinen vaara se onkin, se
Karhujupukka… Onko teistä kukaan sen laella käynyt?"
Ei ollut kukaan käynyt. Karhujupukan seutuvilla eivät porotkaan
viihtyneet, se kun oli huono jäkälämaa, ja sen vuoksi oli vanhojakin
miehiä, jotka eivät olleet käyneet Karhujupukalla.
"En minä semmoista vaaran lakea ole ennen enkä jälkeen nähnyt.
Suuria paasia päällekkäin poikittain ja pitkittäin, ja semmoisia
pimeitä vinkaloita ja loukkoja, että oikein vistottaa, kun menee. Minä
yhtä solaa myöten kävelen ja luulen, että se toisessa päässä
aukenee, niin ei muuta kuin sola alkaa kaveta ja painua syvemmälle
ja pimenemistään pimetä… Vähän matkan päässä sola aukeni ja
siinä istui tulen ääressä Kiveliön kävijä kaloja paistellen…"
"No voi saakeli… ei olla kuultukaan…"
"Minäkin säpsähdin ja ajattelin, että mitä tuo vielä tekee, vaan ei
ollut milläänkään… Ei kysynyt, mihin olen menossa tai mikä minut

sinne johdatti… Arveli vain, että 'sinä taidat olla sen Jouvi-
lappalaisen poika'. Vastasin, että 'se minä olen ja lähdin tänne
kotkan pesiä hakemaan'…"
"No mitä hän siihen?"
"Ei muuta kuin sanoi, että Tievavaaroilla hän oli nähnyt keväällä
kotkia… Enkä minäkään sen enempää tiedustellut, vaan läksin samaa
tietä takaisin… Mutta en ole kenellekään kertonut. Ajatellut olen, että
jos pahana pitää, niin minkä vielä tekee…"
"Eipähän ollut meillekään milläänkään, kun kerran kohtasimme
sydäntalven aikana hänet Saivovaaran kupeelta kuusimajasta
nukkumasta. Antoi ryypyt, ei muuta."
"Siivohan se on mies."
"Niin näyttää, mutta on sillä semmoista villiä kiiltoa silmissään,
että enpä minä hänen vihollisensa tahtoisi olla…"
Niin miehet siinä kahvia juodessaan aamuvarhaisella juttelivat…
Oli Lassi Holsterin emäntäkin kuunnellut miesten puheita ja sekausi
kysymään:
"Sattuiko siellä kuulemaan uudesta metsänhoitajasta mitään, joka
tästä ennen joulun pyhiä meni?"
"On kuultu. On nähtykin", tiesi muuan nuori poromies, joka oli
talokkaan poika, mutta talvisin hiihteli poroissa.
"Ne tästä Eilan kanssa lähtivät. Sanoi, ettei hän koskaan ennen
ollut poron pulkassa istunut…"

"Mainio mies näyttää olevan. Jos sen tapaisena pysyy, niin ei
semmoista herraa ole Lapissa koskaan käynyt… Minäkin kun menin
luppokirjaa pyytämään kruununmetsään, niin sanoi, että ota sinä
vain ajoporoillesi luppoja mistä saat… ja antoi sikaarin vielä… Hauska
mies kerrassaan… Ja taitaa olla aika vekkulikin… Kovin se oli ollut
tuttavana Eilan kanssa… vaikka mitäpä se meihin kuuluu…"
"Eipä vain kuulukaan", myönsivät toiset, mutta Holsterin emäntä
arveli:
"Niin minustakin näytti silmistään se herra, että kyllä se mies
monen tytön pään pyörälle panee…"
"Komea on mies. Ja minulle kertoi, että hyvin hän täällä viihtyy
eikä kaipaa suureen maailmaan ollenkaan."
"Taitaa olla hyvin varakaskin", puhui Lassi Holsterin emäntä
kiitellen. "Kun Lassi hänelle lainasi poron, tässä kun Eilan kanssa
lähtivät, niin ei ollut mitään puhetta kyytipalkasta, mutta sitten kun
Säikkärä-Mikon matkassa lähetti poron takaisin, niin Lassille kivan
kyytipalkan oli Mikolle matkaan pannut ja minulle kaksi koreaa
päähuivia ja pojalle tuossa puserovaatteen… Ei ole tästä niin
hyväntahtoista herraa ennen Lappiin päin mennyt…"
"Mitä se hänen varoissaan tuntuu!"
"Karhu-Jaakko sanoi Eilallekin antaneen kulta-'minnen'. Sormessa
oli
Eilalla ollut."
Niin oltiin juttelemassa, kun kotaan samassa työntyi Kiveliön
kävijä, hiukset ja hartiat valkoisen huurteen peittäminä.

"Terve taloon!" sanoi hän jymisevällä äänellä ja alkoi vähentää
painoa hartioiltaan.
Vaikka Kiveliön kävijää ei ollut niillä seuduin nähty pitkään aikaan,
ei kukaan kysynyt mistä päin hän tuli. Lassin emäntä vain toimitti
vierasta tulen ääreen ja kahvia tarjotessaan sanoi:
"Näkee tuotakin miestä taas pitkästä ajasta."
"Eipä ole tällä lumella Kiveliön kävijää näissä maissa näkynyt",
uskalsivat muutkin jatkaa.
Kiveliön kävijä näytti tällä kertaa puheliaammalta kuin ennen ja
ikäänkuin vapautuneen juroudestaan, sillä saatuaan partansa
puhtaaksi kuurasta sanoi hän melkein iloisesti:
"Norjassahan näkyi aika niin hupaisesti kuluvan. Olin siellä
valaksen pyydyssä…"
Siihen hän kuitenkin pysähdytti kertomisensa, ja näytti kuin hän
olisi katunut avomielisyyttään. Kasvoille ja silmiin ilmautui entinen
jurous, eikä kukaan tahtonut sen enempää udella, sillä tiedettiin jo
vanhastaan, ettei hän mitään kyselemällä kertonut.
Nyt, kun hän oli riisunut peskinsä, tuli hänen tavattoman vankka
vartensa paremmin näkyviin. Rinta oli leveä ja kaareva, ja kylkiluut
pohottivat puseron alta kuin ammeen vanteet. Kämmenet olivat
leveät ja karvaiset kuin karhulla, ja käsien ranteet kuin tavallisen
miehen haukiset. Pitkässä mustassa parrassa näkyi joitakuita valkeita
jouhia, jotka kuitenkin vain kaunistivat kokonaisuutta. Hänen
ollessaan omiin ajatuksiinsa vaipuneena ei hänen katseessaan

näkynyt jälkeäkään metsissä elävän raa'an miehen villistä ilmeestä;
pikemmin niissä kuvastui mietiskelevän ja surullisen mielen ilme.
Mutta kun miehet olivat syöneet, alkoivat he varustella matkaan.
Talvinen aamukin alkoi vaisusti vaaleta, ja revontulien loimu oli
sammunut. Tähtien välke kävi valjummaksi, ja taivas tummeni.
Etelän taivaanrannalta vilahti kapea juova kirkasta aamuvinkkaa,
joka tiesi auringon siellä olevan, mutta vielä ei se näyttänyt
kultaansa tänne Lapin porstuaan.
"Onko Eila tänä talvena täällä käynyt?" kysyi Kiveliön kävijä, kun
vieraat olivat poistuneet.
"On pari kolme kertaa käynyt, ja sinua on kysellyt", vastasi
Holsterin emäntä.
Kiveliön kävijä ei enempää tiedustellut, vaan näytti omiin
mietteisiinsä vaipuneelta. Mutta kun emäntä kehoitti häntä lisää
kahvia juomaan ja poronjuustoa maistamaan, kysyi hän äkkiä:
"Yksinkö Eila kävi?"
"Yksin kävi", vastasi emäntä, kääntyen tuleen päin.
"Oliko koira matkassa?"
"Sitä en muista."
"Olihan Kairi matkassa… Ettekö muista, kuinka se metsäherra sitä
hyväili ja kehui kauniiksi", alkoi Lassin poika selitellä. "Se oli hyvä
herra, antoi minullekin paperosseja ja poron tiu'un."
"Ole nyt tuossa selittelemättä!" tiuskasi hänelle äiti.

Mutta poika ei ollut kuulevinaankaan kieltoa, kertoi kaikki tietonsa
ja lopuksi sanoi ikäänkuin vielä kehuakseen herran
hyväntahtoisuutta:
"Eilallekin kuuluu antaneen kultaminnen…"
"Mistä sinä sen tiedät?" tokaisi taas äiti.
Äänettömänä kuunteli Kiveliön kävijä pojan kertomusta. Emäntä
näki kerran hänen sieraimiensa nousevan levottomammin ja silmissä
välähtävän kirkkaan tulen, mutta ei kuullut mitään puhuvan.
Ja hetken kuluttua hän laskeusi kyljelleen nuotion viereen ja
nukkui siihen pian, tulen valaistessa hänen mustia, pitkiä hiuksiaan.

IV.
Korkeiden, kallioisten vaarain välissä on yksinäinen tunturijärvi; sen
saivovedessä kalat lyövät leikkiään ja pintaan ympäröivät tunturit
luovat varjojansa. Kummallinen järvi sydänmaan kiveliössä!
Se on kuin avonainen silmä, joka ei uskalla ummistua, vaan valvoo
ja varjelee erämaan rauhaa. Yksin unhottunut tänne keskelle
lyömätöntä kiveliötä. Suuret porolaumat ovat kohonneet tunturien
harjoille, kun alas laaksoon porottaa Lapin helteinen päivä
raukaisevasti. Rannoilla ja alimmilla vuorten rinteillä vihoittavat
koivut, mutta ylempänä paistaa kylmä kallion kylki köyhänä ja
alastomana. Joku vaivainen männyn köykkyrä on itsepäisesti
kasvanut kallioiden lomiin ja elää siinä kituliasta, kylmää, kolkkoa
elämäänsä, kallellaan keljottaen alas laaksoon päin.
Järven rannalla on lappalaisten kalakota, vaivaiskoivujen keskellä,
mutta kalanpyytäjiä siinä ei nyt näy. Vastakkaisen rannan polkua
pitkin, joka laskee jyrkkänä järveen ja tulee asutuilta mailta, kävelee
kaksi henkilöä, Waltteri ja Eila.
He pysähtyivät järven rantaan, jonka hiekkapohja välkkyy syvältä
saivoveden läpi. Rantahiekkaan loppuu polku, veden rajaan kadoten.

"Tämä se nyt on Kärmejärvi, josta sinulle olen puhunut. Tuolta
siintää kota toiselta rannalta; sinne sytytämme nuotion ja paistamme
kaloja", sanoo Eila, kun he ehtivät järven rantaan.
Waltteri ei oikeastaan kuule eikä näe mitään. Hän elää
hurmaantuneena Eilan suloudesta, elää kuin taivaassa, unhottaen
kaiken muun. Hän näkee Eilan solakan varren, jota ainoastaan keveä
puku peittää, loistavat kasvot ja viehkeät silmät, joiden loisto ja ilme
ikäänkuin imeytyy hänen sieluunsa, eikä hän tiedä itsekään, mikä
häntä vaivaa. On kuin lumouksissa, mistä ei tee mieli irtaantua.
"Vieläkin ihmettelen, että sinut löysin, Eilaseni, lintuseni,
rakastettuni", saa hän sanotuksi ja laskee kätensä Eilan kaulaan.
Eilan suuret, tummat silmät säkenöivät, hänen kasvoilleen ilmestyy
herttainen hymy, kun hän katsoo Waltteriin ja kertoo:
"Et sinä minua koskaan olisi löytänyt, et ikänäsi enää minua
nähnyt, ellen olisi itse sinua hakenut. Miksi sinua hain ja miksi sinua
ikävöin? Miksi ei lakannut äänesi koskaan korvissani soimasta?
Miksen unohtanut hahmoasi ja vartesi pituutta? Miksi jäi muhkea
muotosi mieleeni ja kuvasi kaunis sydämeeni? Sen vuoksi, että minä
rakastan sinua, enkä huoli mistään muusta. Pitkät yöt olit mielessäni,
lyhyet päivät… aina… aina… Et usko — mutta minun korvissani soi
lakkaamatta äänesi, ja öin päivin muistin silmiäsi ja hiuksiasi… Ja
minä toivoin talvea ja pakkasöitä, että saisin sinua hoivata ja
lämmittää…"
"Ja minä muistin sinua samalla tavalla, eikä ollut minullakaan
rauhaa yöllä eikä päivällä… Sinä hurmasit minut heti…"

He työnsivät vesille veneen, joka oli kulkijain varalta jätetty
järvelle. Eila istuutui soutamaan, Waltteri peräkeulaan.
Yö oli. Lapin yö, jona ei päivä laske. Tunturien huipuilla hyppelivät
nytkin päivän säteet, ja sen kiilto kirkasti järven pintaa…
Kummallisen raukea onnen tunne valtasi Waltterin, niin outo ja
omituinen, ettei hän koskaan semmoista ollut uskonut ihmisrinnassa
voivan syttyäkään. Soutaessa Eilan povi kohosi täyteläisen
kiihottavasti, ja pitkä, musta palmikko riippui rennosti yli rinnan
kukkulain… Korkea jalkapöytä sopi somasti näkymään, kun jalka
potkaisi veneenkaaren laitaan…
Sanatonna häntä Waltteri katseli… katseli… Yhä villimpi riemu
täytti hänen olemuksensa, ja yhä himmeämmiksi kävivät entiset
muistot… kaikki, koko entinen viheliäinen elämä, lempineen ja
lupauksineen. Mitä oli se kahlehdittu elämä siellä pääkaupungissa?
Valetta ja varjoa todellisen terveen elämän rinnalla! Mikä ääretön
ero! Siellä kauheaa kohteliaisuutta, valetta suussa ja sydämessä!
Täällä rennon vapaata ja luonnollista, ihaninta todellisuutta suuren
sydänmaan sydämessä.
"Mieleni on aina tehnyt tänne Lappiin, on tuntunut, että tänne
ikävöin, vaikken koskaan osannut aavistaa, että sinut täällä
kohtaisin", lausui Waltteri kuin itsekseen.
"Nyt me olemme täällä kahden. Ei ole ihmisiä kuin penikulmain
päässä. Sano minulle, kaunis mies, etelän valkoverinen poika, miksi
minua turvatonta ja orpoa rakastat?" virkkoi Eila hymyssä suin.
"Minä sanon sen kohta, selitän sinulle kaikki. En sinulta mitään
salaa, sillä minä tunnen, että koko olentoni on sinun vallassasi. Ja

vaikka maailma ja ihmiset mitä puhuisivat, ja vaikka minun pitäisi
leipäni leikata kuivasta kalliosta, en minä sinusta luovu…"
Eilan hellä mieli kuohahti, melkein tiedottomana heitti hän airot
käsistään, ratkesi itkuun ja nyyhki: "Niin… niin, sillä lailla minäkin
sinua rakastan…"
He nousivat maihin kodan luona, missä oli kuivaa hiekkarantaa
laajalti. Vetivät yksissä tuumin veneen vasituisille teloilleen, ja Eila
alkoi kerätä risuja nuotiota varten. Hän liikkui somasti ja sukkelaan
niinkuin toimii se, joka on kaiken ikänsä elänyt kiveliössä ja oppinut
hallitsemaan tulta ja vettä. Räiskien katkeilivat kuivat risut hänen
sievien käsiensä välissä, ja pian loimusi iloinen tuli rantahiekalla.
Waltteri laskeusi lähelle tulta pitkäkseen, valiten mukavan mättään
päänpohjakseen, ja mieli onnellisissa mietteissä hän katseli Eilan
hommia.
Sitten talven, kun hän saapui tänne Lapin porstuaan, oli hän
elänyt kummallista elämää. Silloin jo, kun he ensi kerran Eilan
kanssa poroilla ajoivat, oli hän Eilaan rakastunut. Ensin oli hän
koettanut vastustaa tunteitaan, muistellen kotiaan, vanhempiaan ja
— lupauksiaan. Mutta mitä loitommaksi he Eilan kanssa pääsivät
asutuilta seuduilta ja mitä purevammaksi pakkanen kävi, sitä
suuremmaksi kasvoi hänen tunteensa ja sitä ihmeellisemmäksi se
maailma, jonka hänen haaveksiva mielensä loi. Mikä estäisi häntä
rakastamasta Eilaa elämässä ja kuolemassa? Mikä estäisi häntä
asettumasta tänne pakkaseen ja unholaan viettämään elämäänsä
rakkaudessa hautaan asti?
Silloin oli hän sen jo Eilalle sanonut, mutta Eila oli vain hymyillyt…
hymyillyt tuota kummallista hymyä, jossa ilmeni iloa ja surua

sekaisin ja joka teki Waltterin mielen sekä pulpahtavan iloiseksi että
odottavan suruiseksi.
Mättäällä maatessaan hän nyt muisteli talvellisia kohtauksiaan
Eilan kanssa. Ei hän koskaan ollut osannut ajatella, ei edes
kaukaisena haaveena toivoa, että hän täältä kylmästä Lapista löytäisi
semmoisen tytön, jossa oli yhdistettynä kaikki ruumiilliset
viehkeydet, mitä rohkeinkaan mielikuvitus voi luoda, ja jonka sielu ja
sydän olivat niin hohtavan puhtaat, niin silkin hienot ja läpikuultavat
kuin nyt on tuo pyörryttävän korkea kesän taivas, ja revontulten
loimo tähdettömänä yönä…
Miksei hän saisi rakastaa Eilaa nuoren sydämensä koko lämmöllä?
Mitä tarvitsisi hänen huolia siitä, jos maailma ja ihmiset
leimaisivatkin hänet joutavaksi haaveksijaksi? Niinkö ne luulivat ne
kevytmieliset, irstaat toverit iloisessa pääkaupungissa, ettei
puhdasta, ihaninta lempeä voi syttyä sivistymätöntäkin neitoa
kohtaan? Ne suuresti erehtyivät, taikka heidän sielunsa ja
sydämensä oli niin likainen, etteivät he uskoneet puhdasta
olevankaan…
Taikka hän itse oli erilainen kuin muut ihmiset, hän mietiskeli.
Häntä eivät olleet koskaan miellyttäneet hurjat illatsut, ja silloinkin
kun hän niihin joutui, pieksi katumus mieltä, ja soimasi tunto
raskaasti…
Ehkäpä se olikin Eila, joka oli häntä tänne tahtonut! Mistä oli tullut
se kummallinen halu, se ihmeellinen ikävä, nähdä näitä raukkoja
rajoja ja Lapin taivasta. Oliko ollut sielun syvyydessä joku salainen
aavistus Eilasta, kaipuu ja ikävä, joka johti hänet tänne — tänne
karuun kiveliöön? Taivaan ja maan välillä sanotaan olevan voimia ja
kuiskeita, sielujen yhteyttä, joita ei ihmisjärki ole koskaan selittänyt…

Oli miten oli. Mutta sen hän nyt tunsi, että hän rakasti Eilaa koko
sydämensä lämmöllä, eikä hänen tunteissansa ollut ainoastaan
rakkautta, vaan myös jotakin selittämätöntä, surunsekaista sääliä
orpoa ja kuljeksivaa tyttöä kohtaan, hellää hyvyyttä, joka täytti
hänen sielunsa ihanilla unelmilla…
Hän oli varma siitä, että ne olivat parhaimpia tunteita, mitä
ihmisrinta milloinkaan kokee…
"Kuules, Eilaseni, nyt sinun pitää minulle kertoa isästäsi;
lupasithan tuolla taipaleella tullessamme", sanoi hän, nousten
istumaan tulen ääreen.
"Kyllä kerron, — mutta sanoppa minulle vielä yksi asia", vastasi
Eila, häärätessään vettä järvestä. "Sanoppa minulle, miksi sinä
minua rakastat, vaikka tiedät, että olen oppimaton ja lappalainen, ja
vaikka minulla ei ole kotia missään…"
"Siksi minä sinua rakastankin, että olet orpo ja koditon… siksi, että
sinä olet kuin lumonnut minut, ja siksi, etten koskaan ole nähnyt
semmoista tyttöä kuin sinä… en koskaan…"
"Oletko koskaan rakastanut muita tyttöjä kuin minua? Oletko ollut
niin likellä muita kuin minua?"
Eilan ääni värähti hänen sitä kysyessään, ja oli joku syy, jonka
vuoksi hän ei nyt voinut katsoa Waltteria silmiin. Odottamatta se tuli
Waltterillekin se kysymys, suoraan ja peittelemättä, eikä hänkään
uskaltanut nostaa katsettaan Eilaan päin.
Hetken oli Waltteri vaiti, mutta sitten hän sanoi kuin anteeksi
pyytäen:

"Olen minä ollutkin, mutta en sillä lailla kuin sinun kanssasi. —
Enkä ole koskaan ketään rakastanut sillä lailla kuin sinua. — Miksi
sitä tahdot tietää?"
Eila istahti hänen viereensä, käteen tarttui ja kiihkeästi puhui:
"Siksi, että aioin sinulle sanoa mitä olen ajatellut sinusta… Etkö
sinä ole ajatellut minusta? Etkö ole miettinyt, että olen ennenkin
nähnyt komeita miehiä… Kuule, ystäväni! Minä tunnen miehet
paremmin kuin luuletkaan. Minua on moni, moni omaksensa kosinut!
Minulla oli mennä talvenakin hyvä tarjous Airiselän lappalaiselta.
Mutta en välittänyt hänen kullastaan, sillä minä en häntä
rakastanut… Isä olisi tahtonut, mutta minä en… En sallinut hänen
koskeakaan itseeni… niin minun mielestäni oli tyly ja äitelä se
limosilmäinen lappalainen… hyi! Mutta sinä olet erilainen, olet
erilainen kuin kaikki muut herratkin. Sinun sydämesi on hellä ja
hyvä, ja sinä olet suora ja vilpitön… Minusta tuntuu, että sinä tunnet
niinkuin minäkin… Mutta voisitko sinä nyt minut hylätä ja jättää ja
unhottaa… nyt kun olen sinulle kaikki antanut mitä minulla on, kun
tiedät, etten koskaan ole ketään rakastanut…"
Eila oli puhuessaan laskenut kätensä Waltterin kaulaan ja katsoi
häntä tutkivasti silmiin. Hurmaantuneena Eilan puheesta, kasvojen
ilmeestä, koko olennosta, veti Waltteri Eilan syliinsä, suuteli huulia,
otsaa, silmiä, ja vakuutti uudelleen kaiken sen, minkä ennenkin oli
sanonut sekä itselleen että Eilalle.
"Minä muistan sinun sanasi aina ja iäti", vastasi Eila raukeana.
Tunturijärvi, jonka rannalla Eila ja Waltteri levähtivät, oli kahden
laajan pitäjän puolivälissä; sen kautta kulki polku toisesta pitäjästä
toiseen. He lähtivät levähdettyään kävelemään polkua, joka kodan

luota vei suoraan pohjoiseen. Se nousi järven rannasta tunturin
laelle, jolta oli avara näköala kaikille haaroille — laajaan leivättömään
Lappiin. Eila kulki edellä, tuohikontti hartioilla, Waltteri perässä
pyssyineen ja muine kapistuksineen. Ja heidän välissään
tuuheaturkkinen, äkeä ja viisas koira, Eilan Kairi.
"Minä en muusta tiedä", jatkoi Eila puhettaan, kun he juuri olivat
nousemassa tunturin huipulle. "Varhaisin muistoni on lappalaisen
pulkka, jossa istuin jonkun sylissä, ja kovaa vauhtia kuljettiin…"
"Eila raukkani…"
"Kiveliön kävijää opin myöhemmin sanomaan isäksi. Välisti olin
yhden, välisti toisen lappalaisen hoidettavana. Isäni kävi silloin tällöin
minua katsomassa, mutta joskus on kulunut vuosikin, etten häntä
nähnyt… En tiedä kuinka ollee, mutta minusta on alkanut nyt tuntua,
ettei hän ole oikea isäni. Lassi Holsterin emäntä kertoi, että hän on
minut pienenä lapsena löytänyt… ettei minua ole koskaan kastettu,
enkä ole ripillä käynyt…"
He istuivat tunturin laelle ison jäkäläisen kiven päälle, ja Eila
pillahti itkuun.
"Kerran siitä isälleni puhuin ja sanoin vähän muutakin, mutta hän
ei selittänyt mitään, — naurahti vain, että vielä loitommaksi olisi
pitänyt paeta. Karhu-Jaakon emäntä minut on opettanut lukemaan,
mutta nimeäni ei kuulu olevan missään kirjassa… Hyvä Jumala,
kuinka olen orpo…"
Waltteri pusersi itkevän, vapisevan tytön rinnalleen, lohdutti ja
sanoi:

"Elä itke, raukka ystäväni. Anna minun huolehtia siitä asiasta. Isäsi
kyllä kerran ilmoittaa salaisuutensa…"
"Mutta ellei hän sano, jos hän pakenee pois kokonaan näiltä
mailta… jos ei kukaan tiedä mistä olen… eikä minun nimeäni ole
missään… eikä kuulu olevan isänkään nimeä, niin…"
"… niin minä rakastan sinua sittenkin yhtä paljon. Ja vaikka koko
maailmasta ei löytyisi mitään todistusta, mistä olet, en minä siitä
välitä… Muutan tänne Lappiin asumaan iäksi päiväksi minäkin…
metsästelen ja kalastelen… onpa erämaata… onpa kiveliöitä…"
"Rupeat kiveliön kävijäksi sinäkin."
"Vaikka niinkin. Tunnen minä jo isommankin maailman…"
Eila kuivasi kyyneleensä, katsoi Waltteriin hellästi ja hyväillen
virkkoi: "Oletko sinä nähnyt isääni?"
"Olen monasti tavoitellut, mutta en ole saanut häntä nähdä."
"Mutta hän on sinut nähnyt. Hän on sen minulle sanonut, ja kun
erkanimme puhui hän: 'Sitä nuorta etelän herraa vältä, sillä on
kavalat silmät ja roiston mieli…' Ja minä pelkään kauheasti hänen
saavan tietää, että olen sinun kanssasi ollut… Välistä on hänen
katsantonsa niin synkkä ja tuima kuin pimein yö… että minua on
joskus peloittanut olla hänen kanssaan kiveliössä…"
"Ei hän meille mitään mahda. Ei ole olemassa maan päällä mitään
mahtia, joka meidät eroittaisi… Ja minä uskon, ettei isäsi niin kova
ole, kun sanon hänelle…"
"Sanotko, että meidän veremme juoksee yhdessä…?"

"Sanon minä senkin. Mitä minä sitä salaisin…! Onhan se meidän
yhteinen tahtomme…"
"On, on. Ja yhä rakkaammaksi sinä tulet minulle joka hetki.
Olenko minä sinulle yhtä rakas?"
"Olet nyt rakkaampikin. Minä en hentoisi sinusta nyt luopua enkä
sinua jättää, vaikka koko maailma minulle tarjottaisiin…"
Ja Waltteri kietoi kätensä Eilan solakan varren ympärille, rinnalleen
pusersi ja korvaan kuiskaili:
"Otan kaikista asioista selvän. Ensi talveksi muutamme
kirkonkylään… Haen tänne vakinaisen viran, ja täällä elämme
onnemme elämää, kaukana kavalasta maailmasta…"
"Niin minäkin olen ajatellut. Kesäisin kuljemme kalassa… Minä
valmistan sinulle vuoteesi, keitän keittosi ja pesen jalkasi…
Palvelen ja rakastan sinua niin… niin… Saatathan sinäkin rakastaa
Eilaasi… saatathan?"
"Saatan… saatan… Ja me laitamme oman pienen kotamme
talveksi kirkonkylään, mutta kesäksi tänne kiveliöön lohirikkaan
kosken reunalle…"
"Niin me teemme, niin me teemme."
Heidän istuessaan kivellä oli Kairi ollut loitompana, kallion nokassa
ympärilleen silmäten. Nyt se päästi pitkän, ulvovan haukunnan itään
päin…
"Se vaanii jotakin… ehkä ahmoja tai susia", arveli Waltteri.

"Ei se noin ulvomalla hauku ahmoja… kyllä se valmistelee ihmisiä",
sanoi Eila, joka tunsi koiransa paremmin. "Nyt lähtekäämme!"
He alkoivat laskeutua alas tunturia; polku kulki kierrellen kohti
laajaa laaksoa, josta alkoi hilloinen jänkkä.
"Isäni uskoo, että sinä petät minut", sanoi Eila yhtäkkiä, kun he
olivat ehtineet jänkän laitaan.
"Kun me vain kohtaisimme hänet… Mutta voithan sinä, Eila,
sanoa…"
"Olen hänelle jo päätökseni ilmoittanut enkä ole häntä sitten
nähnyt. Mutta tunnen veressäni, ettei hän ole kaukas ja vaikka missä
kulkisimme, löytää hän meidät…"
"Miksei hän sitten tule luoksemme, jotta saisin hänelle sanoa…"
Hetken he astelivat ääneti. Tuntui kuin molemmat olisivat
miettineet samaa asiaa. Eila sanoi:
"Minusta tuntuu, että hän vihaa sinua — minun tähteni…"
"Onko hän sinulle sitä sanonut?"
"Ei ole, mutta minä näin sen hänestä, vaikkei hän mitään
puhunut…"
"Mutta jos ei hän olekaan sinun isäsi…"
"Minä soisin, ettei hän olisi."
Taas he vaikenivat, kulkivat puhelematta pitkän matkaa. Ehtivät
keskelle jänkkää, jossa hillot keltaisina ja punertavina mättäiltään

loistivat. He viivähtivät hetkisen marjaisimmilla paikoilla ja poimivat
hilloja tuohiroppeisiin.
"Olipa miten oli, mutta minulta ei kukaan sinua enää ryöstä", sanoi
Waltteri kuin päätökseksi kaikkeen, mitä olivat puhelleet.
"Viet minut matkassasi, vaikka mihin menisit!"
"Vien, enkä koskaan sinusta eroa… kallis Lapin aarteeni!"
He ehtivät vaaran laelle, mistä näki alhaalla joen varrella olevan
kirkon ja kylän sen ympärillä somine pienine viljelyksineen. Siinä tuli
heidän erota muutamaksi viikoksi. Waltterin tie vei kirkonkylään,
mutta Eila läksi koirineen sitä ilmansuuntaa kohden, missä tiesi
Karhu-Jaakon asunnon olevan.

V.
On taas talvi, on purevien pakkasten ja vihaisten viimain aika.
Sydämetön ja kylmä Lapin talvi, kylmempi nyt kuin moneen vuoteen
on ollut.
Waltteri Ulfsköld on vasta saapunut Lassi Holsterin kodalle. Hän on
ollut joulua viettämässä Helsingissä. Uupuneena on hän palannut,
sillä hän on matkustanut yötä päivää ehtiäkseen Eilansa luo.
Emäntä on valmistanut parhaan vuoteen tulen ääreen, kestitsee
kahvilla väsynyttä matkamiestä ja puhelee. Mutta Waltterin ajatukset
pyörivät vielä kotona Helsingissä ja viipyvät niissä keskusteluissa,
joita hänellä siellä on ollut.
Siellä oli tullut kova kovaa vastaan, kun hän peittelemättä kertoi
suhteestaan Eilaan, kertoi Eilan salaperäisen syntymän ja kuvasi ne
hetket, joita hän oli Eilansa seurassa viettänyt. Isä, vanha
aatelismies, oli hänet suvun häpeänä kironnut, sisaret olivat itkeneet
ja loitonneet hänestä. Äiti oli ainoa, joka oli ymmärtänyt hänen
rakkautensa Eilaan. Kallis, rakas äiti raukka! Hän oli yöllä hiipinyt
Waltterin makuukamariin. Siinä oli puhunut pojalleen äidinrakkauden
sanoja. — Kun toiset kehoittivat häntä heittämään haaveensa ja

palaamaan uudelleen "oikeaan" elämään, kehoitti äiti tekemään vain
niinkuin hän itse tunsi. Kun hän oli Eilaan kiintynyt kaikella sielullaan
ja sydämellään, ei ollut mitään jalompaa kuin tehdä niinkuin sydän
neuvoi ja tunto käski.
"Kun tunnet itsesi onnelliseksi rakkaudessasi, kun tunnet, että voit
Eilaasi rakastaa kuolemaasi asti, niin olet onnellinen. Minä tiedän
sen, minä tunnen sen. Ja tiedän senkin, että sinä olet kaikkein
rakkain lapseni; mutta sinun onnesi vuoksi luovun sinusta,
rakkaimmastani koko maailmassa. Elänetpä etelässä tai siellä
rakastamassasi Pohjolassa, kun rakastat ja olet rakastettu, olet
onnellinen. Ole varma, että äitisi rakkaus aina seuraa sinua, ja aina
suljen rukouksiini rakkaimman lapseni. Jos voisin, seuraisin minäkin
sinua… Waltteri, poikani, sinä olet aivan kuin nuorena äitisi, jonka
rakkaimmat unelmat särjettiin… Ja siksi tiedän, mikä on oikea
rakkaus… Nuku, lapseni! Jumala auttaa sinua. Hänessä ainoassa on
turvamme…"
Niin oli äiti, vanha ja rakas, puhunut viimeisenä yönä, kun he
yhdessä olivat. Itkenyt oli äiti ja Waltterikin.
Kun hän nyt muisteli äidin viimeisiä sanoja, oli hän vieläkin
kuulevinaan äidin hellän äänen ja tuntevinaan hänen lempeän
kätensä silittelevän hänen hiuksiaan. Häntä seurasi äidin rakkaus,
pyhin ja kallein! Mitä huoli hän muusta maailmasta ja ihmisten
ivasta? Sillä oli sitä tullut ivaakin hänen osakseen. Ei siinä kyllä, että
hänen entinen morsiamensa, terhakka ja ylpeä, oli häntä purevasti
puhutellut, mutta lisäksi saivat vanhat toverit asiasta vihiä…
"Onnea, sinä suuri Lapissakävijä… johan me sinulle morsianta
ennustimmekin!"

Ei ollut hän pahaa pahalla kostanut, ei ollut välittänyt mistään, ja
kun toverit kutsuivat häntä Tapaninpäivän tanssiaisiin, sanoi hän,
että hän oli luopunut kaikista entisistä elämäntavoistaan…
"Pieni tuutinki kai…?"
"Ei sitäkään… Juokaa ja iloitkaa te täällä… Minulla on ystävä, joka
vartoo, ja sen ystävän rakkaus on suurempi kuin kaiken maailman
hyvyydet!"
Silloin he jättivät hänet rauhaan ja sanoivat ikuiset hyvästit…
Hyvästi oli hänkin jättänyt, ja hänestä oli tuntunut, kun hän
lähtiessään asemahuoneen rappusilta katsahti Kansallisteatteriin
päin, ettei hän enää sitä näe…
"No hyvin siellä muuten isossa maailmassa jaksetaan?" jatkaa
Holsterin emäntä. Ja vastausta saamatta hän pitkittää:
"Eipä sitä olisi uskonut, että te niin pitkälle Eilan kanssa, vaan
hyvä tyttö minustakin on Eila. Eikä se hänen syynsä ole, että isä
kiveliöitä kulkee ja metsiä makaa kuin karhu… Jo on viikon päivät
Eilan ajokas ollut täällä odottamassa…"
Kuullessaan Eilan nimeä mainittavan herää Waltterikin mietteistään
ja sanoo kuin itsekseen:
"Eila parka on minua jo varronnut. En ehtinyt niin pian kuin
lupasin…
Mutta kohta nyt olen Eilani luona… Missä Eilan ajokas on?"
"Tuossa ne ovat porot mäntytievalla, meidänkin ajokkaamme…
Vaan totta kai nyt yön levähdätte, kun tämmöinen tulipalopakkanen

on, jälkikin on aivan ummessa…"
"Eikö ole ollut sieltäpäin kulkijaa näinä päivinä?"
"Ei ole sitten kun Karhu-Jaakko tänne Eilan poron toi, ja pyrynnyt
on jälkeenpäin joka päivä… Elkää yön selkään lähtekö… Kyllä siellä
Eila hyvin jaksaa, niin kertoi Karhu-Jaakko. Eikä ole minkään
puutetta… on kaikkea yllin kyllin…"
"Kertoiko Jaakko…?"
"Kertoi. Vankka poika kuuluu olevan ja isänsä näköinen, valkoinen
kuin
Herran enkeli…"
"Rakas, kallis Eilani!"
Waltteri sanoi sen kuin suurta tuskaa kärsien, ja vaikka hän oli
kovin väsynyt mielenliikutuksesta, matkasta ja yön valvonnasta,
hyppäsi hän seisomaan ja aikoi heti lähteä.
Holsterin emäntä ja Lassi saivat hänet kuitenkin tyytymään,
kunnes joutuisi vahva poronpaistikeitto. Mutta yön selkään hän aikoi
lähteä.
"Eilan ajokas on virkku ja virma ja osaa kyllä tämän taipaleen,
vaikka ei ole jälkeäkään", sanoi hän.
"Kyllä kai se tien tietää, vaan raskasta se on kulku umpisella",
arveli siihen Lassi ja lisäsi sitten:
"Kuka olisi uskonut, että teistä semmoinen poromies ja kiveliön
kulkija tulee, kun tähän ensi kerran tulitte ettekä ollut silloin vielä

poron pulkassa istunutkaan…"
"En sitä itsekään silloin uskonut, mutta nyt uskon… Minä rakastan
tätä Lappia ja kaikkia ihmisiä täällä… Jään iäksi päiväksi tänne…
Saan täällä vakinaisen viran… En kaipaa täältä mihinkään…"
Lassin emäntä oli tähän asti ujostellut, ei ollut viitsinyt tiedustella
Eilan ja Waltterin asiasta mitään, uskoen Waltterin pahastuvan,
mutta nyt rohkaisi hän mielensä ja alkoi uteliaana kysellä:
"Oikeinko teillä on naimahomma sen Eilan kanssa, ja hänenkö
vuokseen teillä semmoinen tulinen kiire on?"
"Me olemme jo naimisissa, hyvä emäntä, olemme vannoneet
valamme… meillä on pieni poika… poika raukka, joka odottaa
isäänsä…"
Waltteri sanoi sen sillä äänellä ja lämmöllä, että Lassin emännältä
katosivat epäilykset. Mutta saadakseen uteliaisuutensa kaikin puolin
tyydytetyksi kysyi hän varmuuden vuoksi:
"Oikean rouvanko Eilasta meinaatte tehdä?"
"Oikean rouvan, kumppanin ja ystävän… Onko se niin kummaa?"
"Eivätpä ne ole muut herrat sitten huolineet, kun kerran niin on
käynyt kuin Eilallekin…"
"Mitä sinä sekaannut ihmisten asioihin", torui Lassi emäntäänsä.
Mutta vieläkin tuntui emäntä epäilevän ja virkkoi:
"Niin Eilakin uskoo. — Te olettekin erilainen herra kuin muut. Jo
minä sen silloin näin, kun ensi kerran tähän meidän kotaamme

tulitte… Onni se oli Eilalle, jolla ei ole kotia missään… ja liekö se
Kiveliön kävijä hänen isänsä…"
"Mitä tuossa nyt poriset!" muistutti Lassi taas eukkoaan.
Mutta Waltteri oli jälleen vaipunut omiin ajatuksiinsa. Vatsallaan
maaten tulen ääressä ja siihen tuijottaen askarteli hän aatoksissaan
Eilan luona. Hänen salainen toivonsa oli täyttynyt. Eila oli
synnyttänyt pojan… Hän tunsi sydäntään kummasti vihlovan
ajatellessaan, että hän oli nyt isä… Hänen pieni avuton
poikaparkansa, joka oli maailmaan tullut niin… Mutta nyt hän korjaa
pian kaikki. Eila on viikon päästä hänen laillinen vaimonsa Jumalan ja
ihmisten edessä. Eikä hänen pieni poikansa jää isättömäksi ja
äidittömäksi…
Mutta sitten äkkiä hänen mieleensä johtui Kiveliön kävijä… Mikä
mies hän mahtoi olla, joka ei koskaan tullut näkyville eikä puheisiin
antautunut…?
"Onko Eilan isää nyt näillä mailla näkynyt?" kysäisi hän kesken
mietteitään.
"Ei sitten kun menneenä talvena… eikä ole kuulunut, että olisi
muuallakaan nähty… Eivät sen miehen matkoista ja olopaikoista
muut ihmiset selvää saa", selitti Lassi ja alkoi sitten muistella:
"Tässä kesällä, kun kirkolla kävin, oli siellä muuan mies, joka tunsi
Kiveliön kävijän ja tiesi kertoa, että Eila kyllä on hänen lapsensa,
mutta äidistä ei ole tietoa; kirjoihin on Eila Norjan puolelle merkitty,
vaikka ei ole tietoa isästä eikä äidistä… Niin kertoi se mies, Norjan
puolelta sanoi olevan kotoisin…"

Pakkasyöhön lähtee Waltteri Ulfsköld ajamaan Lassi Holsterin
kodalta. Hän on syönyt poronliha-aterian ja valmisteleiksen matkaan.
Lassi on valjastanut Eilan ajokkaan, jonka tutun kellon äänen
Waltteri tuntee, kun se pakkasen käsissä menohalussaan päätänsä
ravistaa. Kun tie on umpinen, täytyy Waltterin jättää suurin osa
matkakapineitaan kodalle. Taival on kyllä jo tutumpi, sillä hän on pari
kertaa ennenkin sitä kulkenut yksin, ilman opasta. Ja sekä hän itse
että Holsterin väki luottavat siihen, että Eilan ajokas kyllä tien
noutaa, vaikka pyry on viimeiset jäljet umpeen puhaltanut…
"Onnessa mene!" huutaa Holsterin väki hyvästiksi.
Poro porhaltaa kinoksen yli sitä tien reikää kohti, joka lähtee
viemään Karhu-Jaakon asunnolle päin, mutta pulkka tekee syvän
jäljen vastasataneeseen pehmeään lumeen, ja polvesta asti kahlaa
poro… Tuima öinen tuuli tuntuu puhaltavan, pureva ja pistävä, ja
taivaan valkeat palavat… Waltteri laskee pään rinnalleen ja vaipuu
mietteisiinsä…
Niin monenlaiset, niin kummalliset ajatukset ja tunteet mellastavat
hänessä, ettei hän itsekään tiedä, mistä alkoi ja mihin lopetti. Yksi
ainoa suuri asia on selvänä hänellä. Se nimittäin, että hän rakastaa
Eilaa koko sydämestään, nyt vielä enemmän kuin ennen… Oli
mennyt luihin ja ytimiin ja uponnut sydämen syvyyteen se
kyyneleinen katse, jonka Eila oli häneen luonut silloin kun oli
kysynyt, voisiko hän hylätä ja jättää tyttönsä nyt, kun Eila oli hänelle
kaikki antanut…
Ei hän olisi sitä voinut tehdä, vaikka maailma mitä olisi puhunut.
Usein oli hän tullut tällä matkalla ajatelleeksi, eikö juuri lapsi tee
miehen ja vaimon suhdetta yhä likeisemmäksi, yhdistä ja sido
erottamattomasti.

Ja hänelle selvenee kuin taivaan kirkkaudesta, että ensi rakkaus
naiseen on puhtainta, ihaninta silloin kun se miehenkin puolelta on
ensimäinen… kun mies valaa koko sielunsa, parhaan, pyhimmän
ajatuksensa naiseen, jota rakastaa…
Olivat tuttavat Helsingissä säälitelleet: "Voi mies parkaa, kun
hukkaat nuoren elämäsi… kun menetät tulevaisuutesi lappalaistytön
vuoksi…"
Voi niitä raukkoja, joista ei yksikään — eivät muut kuin äiti, vanha
ja kokenut — osannut aavistaa, ettei hänen rakkautensa Eilaan ollut
likainen eikä himokas, vaan autuas unelma, josta ei koskaan… ei
koskaan luovu… He olivat ehkä uskoneet, että hänenkin rakkautensa
laimenee… Mutta nyt se oli tullut vielä suuremmaksi,
puhtaammaksi…
Se pieni poikaraukka!… Juuri se veti häntä jättiläisvoimalla Eilan
luokse…
Vilkkaassa mielessään kuvailee hän lastaan, tuntee rakkautensa
kasvavan pientä, avutonta olentoa kohtaan ja Eilaa, joka siellä itkien
häntä vartoo…
Taival kuluu hitaasti, sillä poro ei ponnistuksistaan huolimatta jaksa
nopeampaan kulkuun. Pakkanen kiihtyy, revontulet palavat. Väliin
näyttävät Waltterista ympäröivät seudut, vaarojen laet, joita öiset
valot kirkastavat, aivan oudoilta, ja jänkkäpilkut, jotka vaarojen
välissä vilahtavat, tuntuvat tavattoman pitkiltä…
Hän luottaa ajokkaansa tarkkaan vainuun, eikä pidä lukua, mitä
suuntaa poro kulkee. Omiin ajatuksiinsa vaipuneena hän usein
unohtaa kaiken ympäristönsäkin ja mihin on matkalla…

Tänne hän siis jää kylmään, leivättömään Lappiin… täällä viettää
onnensa elämää, rauhallista rakkauden elämää Eilansa ja lapsensa
hellimänä… Olihan kyllä viehättävä se maailma ja elämä siellä
etelässä, mutta siinä oli ontto sisus ja kylmä kuori… Ei siinä sielun
jano sammunut eikä sydän koskaan tuntunut tyydytetyltä… Voi, Eilan
syli oli niin kertomattoman lämmin ja hänen rakkautensa niin
avaruuden suuri… Tänne hän tahtoo ja täällä hän viihtyy… Kukaan
siellä kotona ei voinut aavistaa, minkälainen Eila oli… Ei rohkeinkaan
keikari voisi kuvitella semmoista naista… Mutta hän pitääkin Eilaansa
kuin suurta pyhää aarretta, hoitaa ja rakastaa, ja heidän elämänsä
pysyy päivänpaisteisena silloinkin, kun muilla on nälkä ja yö…
* * * * *
Synkän korven pimeässä istuu Kiveliön kävijä pakkasyössä
puoleksi kinokseen uponneena. Häntä ei hätyyttele vilu eikä nälkä,
eikä hän tuskaannu odotukseen, sillä hän on varma saaliistaan. Niin
varma, että hän jo edeltäpäin tietää, kuinka hänen tekonsa käy ja
miten hänen on meneteltävä.
Hänen suuret tummat silmänsä säkenöivät, ja näyttää kuin uppoisi
hänen teräksinen katseensa synkän kallion sisäänkin. Pitkä pyssy on
hänellä vierellään ja kädessä suopunki.
Ei yksikään ihminen ole häntä nähnyt sitten menneen talven,
vaikka hän on näillä mailla oleskellut, ei kukaan muu kuin Eila. Hän
on viisaasti välttänyt kaikkia ihmisasuntoja eikä ole uskaltanut
ampuakaan, peläten pamausten herättävän huomiota.
Tultuaan huomaamaan, miten Eilalle on käynyt, on hän vannonut
julman
koston, on päättänyt saattaa Waltteri Ulfsköldin hengiltä pois.

Kavalasti ja petomaisesti on hän tekonsa miettinyt ja vaaninut
Waltterin jälkiä kaiken talvea.
Nyt se onnistuu. Täällä erämaassa, asumattomalla taipaleella,
onnistuu se, eikä kukaan koskaan saa tietää sitä hänen työkseen.
Vaanien on hän seurannut Waltterin jälkiä, ja hän tietää nyt, että
Waltteri on lähdössä taipaleelle Eilan porolla. Hän on nähnyt Karhu-
Jaakon ajavan Eilan ajokkaalla Lassi Holsterin kodalle ja jättävän
poron sinne. Siitä on hän asian oivaltanut ja jo viikon päivät
saalistaan väijynyt.
Siinä on ollut hänellä aikaa mietiskellä omaakin elämäänsä, sitäkin
aikaa, jonka hän ainiaaksi oli aikonut painaa unholaan. Nuorena
miehenä oli hän tänne Lapin kiveliöön tullut. Ei kukaan saanut
koskaan tietää, mistä hän tänne saapui ja milloin ensi kerran
ilmestyi. Eilan hän toi sitten jälkeenpäin… Eikä kukaan saa koskaan
tietää hänen nuoruuttaan ja syitä, joiden vuoksi hänestä oli tullut
metsien villi asukas… ja hänen suurta rikostaan.
Mutta pakkasen raa'an ja villin elämän keskellä on häneen jäänyt
vielä älyä sen verran, että hän ymmärtää kaikki menetetyksi — ja
suuren kostonsa jäävän lopultakin tekemättä… sen suuren koston,
jonka vuoksi hän on elänytkin ja kiveliöitä kulkenut, ja josta eivät
muut enää tienneet kuin hän itse…
Hänen tarkka korvansa kuulee pienimmänkin risauksen ja äänen,
joka väliin katkaisee iankaikkisen pitkää ja pimeätä hiljaisuutta. Hän
kuulee, kuinka luppoinen kuusi hökertää, kun tuuli oksia liikuttelee,
hänen heristynyt korvansa tuntee räiskeen, joka kuuluu taivaalta
revontulten hulmutessa…

Jo kaukaa erottaa hän Eilan poron kellon kalkkaisevan… Silloin
hänelle juolahtaa mieleen, että Waltteri ei ehkä olekaan yksin
taipaleelle käynyt, vaan ottanut oppaan matkaansa…
"Silloin on heidän molempain vuoro tullut", höpisee hän itsekseen.
Yö on kylmimmillään. Revontulet palavat valjusti, heikosti valaisten
kuusikkokorpea, jossa Kiveliön kävijä istuu… Hän kuulee poron yhä
lähenevän… nousee seisomaan ja ottaa suopunkinsa oikeaan
käteensä…
Juuri kun Waltteri on kohdalla, sujahtaa taitavalla kädellä heitetty
suopunki hänen kaulaansa… Waltteri tuntee rajun tempauksen, ja
silmänräpäyksessä on hän suistunut pulkasta suulleen kinokseen…
Hän ei ehdi muuta tuntea eikä nähdä kuin että hänen kaulaansa
kuristaa, mutta kuristus heltiää heti. Hän pyrkii pois kinoksesta ja
pääsee seisomaan. Poro on kadonnut, eikä hän kuule kellonkaan
kalketta… Kauhistuksissaan hän koettaa päästä jäljelle, joka
pohottaa puiden välissä, mutta hän uppoaa joka yrityksellä
reidenjuureen asti.
Ensin hän ei käsitä, mitä on tapahtunut, mutta päästyään oikein
selville hän ymmärtää, että hänet on heitetty suopunkiin ja
temmattu pois pulkasta…
Asemaansa ja vaaraa, joka häntä uhkaa, ei hän heti tajua, sillä
hän toivoo poron seisahtuvan. Pannen kaikki voimansa liikkeelle ja
riisuen rukkansa hän koettaa kahlaamalla pyrkiä pulkan jälkeä poron
perässä. Mutta lumi pudottaa näin metsällä enemmän kuin aukealla,
ja vaivaloisesti hän pääsee eteenpäin. Sukset ovat olleet köytettyinä
pulkkaan, samoin kuin eväät ja muut pienemmät kapineet…

Hän yrittää konttaamalla pyrkiä eteenpäin; se onnistuukin
paremmin, ja kun hän oikein punnertaa, pääsee hän mielestään
pitkän matkaa. Vähäväliä hän nousee jaloilleen kuunnellakseen
poron tiukua, mutta hänen korvaansa ei satu tutun kellon helinää…
hän kuulee vain, kuinka kylmä, jäinen tunturituuli puhaltaa
puunlatvoissa ja metsä valittaa…
Kun taivaan valkeat roihuavat kirkkaammin, saa hänkin taas uusia
voimia ja ryömii eteenpäin, pulkan jälkeä noudattaen. Hän pääsee
vähäisen suon laitaan, missä tuuli puhaltaa kipakammin, ajaen
irtainta lunta edellään. Mutta juuri silloin kun hän ehtii puoliväliin
jänkkää, peittyy pulkan jälki niin, ettei enää ole pienintäkään viivaa
osoittamassa, mistä poro on mennyt…
Epätoivoisena kääntyy hän takaisin siihen paikkaan, johon on
rukkansa jättänyt…
* * * * *
Kaksi vuorokautta on Waltteri jo kahlannut kiveliössä, kontannut
sinne tänne, harhaillut eksyksissä.
Nähtyään turhaksi saavuttaa poronsa on hän toivonut, että hän
ponnistaen jaksaa takaisin Lassi Holsterin kodalle. Mutta öinen tuuli
tupruttaa jäljen umpeen, ja kun hän sitten hakee ja kiertelee, näkee
hän joutuneensa omiin jälkiinsä. Väsymys, pakkanen ja nälkä alkavat
ahdistella ja toivo päästä Holsterin kodalle raueta…
Uupuneena hän asettuu hankeen levähtääkseen ja miettiäkseen
asemaansa, joka nyt vasta alkaa toden teolla kauhistaa…
Pakkanenkaan ei tunnu lauhtuvan, ja viima on yhtä vihaista…

On yö. Tähdet valvovat, ja Waltteri tuijottaa kinoksestaan kohti
tummaa, ääretöntä taivasta. Hiestyneeseen ja väsyneeseen
ruumiiseen iskee kylmä tuimalla voimalla kuin peto saaliiseen…
Sormenpäitä kihelmöitsee, ja koko ruumiissa tuntuu niinkuin
jääpuikko viiltelisi ja rinnan kohdalle asettuisi. Hän hautautuu
syvemmälle ja oikaisee väsyneen niskansa hankea vasten. Hänestä
tuntuu hyvältä olo, ja hän päättää vähän levähtää, koettaakseen
sitten uudelleen…
Mutta yhtäkkiä tulee epämääräinen pelko, että hän ei ehkä enää
jaksakaan; häntä uuvuttaa niin kovin raukaisevasti, eivätkä hänen
ajatuksensakaan enää tunnu selviltä… Mutta jahka hän hetken on
levähtänyt…
Miten ne näyttävät niin punaisilta nuo taivaan tähdet? Punaiselta
ne paistavat. Aivan kuin veri. Taivaskin on leppoisamman näköinen…
ehkä ilma lauhtuu. Hänen ajatuksensa tekevät kummallisia retkiä.
Hän on kuin Helsingissä. Suuren kivimuurin korkeassa salissa kaikuu
soitto, sähkö valaisee ja pareja pyörii, hienoa Helsingin yleisöä.
Hänkin menee tanssimaan… katselee sievän solakan tytön ja
kumartaa… Tanssi lämmittää. Mutta äkkiä sammuu sähkö, ja
pakkasen viima puhaltaa sisään isoista, avoimista ikkunoista…
"Sulkekaa ikkunat!" kirkuvat naiset, ja syntyy yleinen sekamelska.
Waltteri hyppää ulos ikkunasta, sillä sisällä pimeässä on joku, joka
häntä ahdistaa. Mutta hän ehtii paeta ja pääsee lentoon ja lentää
kauas, kauas Pohjolaan. Siellä onkin kesä, lämmin ja valoisa. Järven
rannalla istuvat he Eilan kanssa. Eila paistaa kalaa rakovalkeassa, ja
hän makaa vieressä, pää mättäällä… Silloin näyttää kuin taivaasta
putoisi suuri, tulinen pallo suoraan hänen rintansa päälle; se
tukehduttaa…

Waltteri herää unelmistaan, hyppää kinoksestaan ja tuntee
suunnatonta nälkää ja vilua…
Hän koettaa painaa lakkia silmilleen ja kietoa rukkaa tiukemmalle,
ja nyt hänestä tuntuu, että hänen ajatuksensa ovat pirteät ja
selvät… Hän tuntee voimattomuutensa ja ymmärtää selvään, ettei
hän ikinä omin voimin pois pääse… että… että häntä vaanii
paleltuminen ja kuolema…
Hänelle on miettiessään, miten hän pulkasta pyörähti päälleen
hankeen, selvinnyt, että joku vihamies oli suopungin hänen
kaulaansa heittänyt. Kuka oli se vihamies? Ja kuinka oli poro niin
pian kadonnut ja kellon ääni lakannut kuulumasta?
Tunnossaan hän päättää sen Kiveliön kävijän työksi. Siksi ei hän
ollut koskaan tullut Waltterin näkösälle, siksi oli hän Eilaa hänestä
varoittanut. Sydämetön julmuri, joka ei tiennyt, ei aavistanut, että
hän rakasti Eilaa enemmän kuin omaa elämäänsä!
Tänne täytyi nyt kuolla, paleltua hankeen, asumattomaan
erämaahan! Kuolla tänne näkemättä lastaan ja saamatta pusertaa
Eilaansa sydämelleen?
Nuoressa iloisessa elämässään oli hän hyvin harvoin tullut
ajatelleeksi Jumalaansa, Häntä, joka täällä maailmassa johti jokaisen
ihmisen askeleita. Unhottanut oli hän Jumalansa ja muisti ainoastaan
silloin Häntä kiittäneensä, kun tunsi omistavansa Eilan kokonaan ja
yksinään… Oliko tämä Jumalan kosto hänen suruttoman elämänsä
vuoksi? Oliko hänen rikoksensa Jumalan silmäin edessä niin suuri,
että Jumala tällä tavoin tahtoi häntä muistuttaa? Mutta eihän ollut
hänellä piillyt petosta mielessä, ei pienintäkään vilppiä, josta tunto
soimailisi…

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com

Fundamentals of Management Canadian 8th Edition Robbins Solutions Manual

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

Fundamentals of Management Canadian 8th Edition Robbins Solutions Manual

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 4

Slide 5

Slide 6

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 13

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 19

Slide 20

Slide 21

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Slide 55

Slide 56

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

DTI BPI Pivot Small Business - BUSINESS START UP PLAN

CATHOLIC EDUCATIONAL Corporate Responsibilities

Karin Schaupp – Evocation; lançamento: 2000

Pillars of Biblical Oneness in the Book of Acts

7-10. STP + Branding and Product &amp; Services Strategies.pptx

Business Legislation PPT - UNIT 1 jimllpkggg

7-10. STP + Branding and Product & Services Strategies.pptx