Global Business 2nd Edition Peng Solutions Manual

Global Business 2nd Edition Peng Solutions Manual
Global Business 2nd Edition Peng Solutions Manual
Global Business 2nd Edition Peng Solutions Manual

1. Global Business 2nd Edition Peng Solutions
Manual download
https://testbankfan.com/product/global-business-2nd-edition-peng-
solutions-manual/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankfan.com

2. We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankfan.com
for more options!.
GLOBAL 2nd Edition Mike Peng Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/global-2nd-edition-mike-peng-
solutions-manual/
GLOBAL Business 4th Edition peng Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/global-business-4th-edition-peng-
solutions-manual/
Global Business 4th Edition Mike Peng Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/global-business-4th-edition-mike-peng-
solutions-manual/
World of Psychology The 7th Edition Wood Test Bank
https://testbankfan.com/product/world-of-psychology-the-7th-edition-
wood-test-bank/

3. Looking Forward Through The Lifespan Developmental
Psychology 6th Edition Peterson Test Bank
https://testbankfan.com/product/looking-forward-through-the-lifespan-
developmental-psychology-6th-edition-peterson-test-bank/
Macroeconomics 12th Edition Gordon Test Bank
https://testbankfan.com/product/macroeconomics-12th-edition-gordon-
test-bank/
Managing Organizational Change A Multiple Perspectives
Approach 3rd Edition Palmer Test Bank
https://testbankfan.com/product/managing-organizational-change-a-
multiple-perspectives-approach-3rd-edition-palmer-test-bank/
Making of the West Peoples and Cultures 5th Edition Hunt
Test Bank
https://testbankfan.com/product/making-of-the-west-peoples-and-
cultures-5th-edition-hunt-test-bank/
Principles and Labs for Fitness and Wellness 12th Edition
Hoeger Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/principles-and-labs-for-fitness-and-
wellness-12th-edition-hoeger-solutions-manual/

4. Microeconomics Canadian 2nd Edition Hubbard Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/microeconomics-canadian-2nd-edition-
hubbard-solutions-manual/

5. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

101
Chapter 10
ENTERING FOREIGN MARKETS

Learning Objectives
After studying this chapter, you should be able to:
1. Identify ways in which institutions and resources affect liability of foreignness.
2. match the quest for location-specific advantages with strategic goals.
3. compare and contrast first-mover and late-mover advantages.
4. list the steps in the comprehensive model of foreign market entries.
5. participate in three leading debates on foreign market entries.
6. draw implications for action.

General Teaching Suggestions
As will be brought out in this chapter, answers to the When, Where, and How questions
are vital to successful entry into foreign markets. It may be useful for students to
recognize that they do not have to go overseas to see first hand how companies have
successfully entered foreign markets. After all, the U.S. is a foreign market to companies
based in Europe and Asia but some have been very successful in the U.S. Ask students to
identify such companies and have them relate chapter contents to those companies.

Opening Case Discussion Guide
Pearl Rives Goes Abroad: Exports, Green-fields, Acquisitions covers a piano producer
that has been successful in China but has been almost unknown outside the country. As a
result, it sought to expand into the US but was unable to attract customers by using a
famous brand. Instead, it focused on low price. In order to offer a product that would be
better known, it acquired a German piano company. Ask students what they would do if
they were in charge of the Pearl River organization. Make the German brand in China?
Merge the brand names so that the German name is beside the Pearl River name? Use the
German distribution network to promote the product from China?
_______________________________________________________________________
CHAPTER OUTLINE: KEY CONCEPTS AND TERMS
Sections I through VI of Chapter 10
_______________________________________________________________________
I. OVERCOMING LIABILITY OF FOREIGNNESS
1. Key Concept
When entering foreign markets, firms confront liability of foreignness. Both
institution- and resource-based views cover how to overcome such liability.

II. WHERE TO ENTER?
1. Key Concept
This depends on location-specific advantages and firms’ strategic goals, such as
seeking (1) natural resources, (2) market, (3) efficiency, and (4) innovation.
2. Key Terms

6. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

102
• Agglomeration: beyond geographic advantages, location-specific advantages
also arise from the clustering of economic activities in certain locations.
• Cultural distance: the difference between two cultures along some identifiable
dimensions.
• Efficiency seeking firms often single out the most efficient locations featuring a
combination of scale economies and low-cost factors.
• Innovation seeking firms target countries and regions renowned for generating
world-class innovations.
• Institutional distance: the extent of similarity or dissimilarity between the
regulatory, normative, and cognitive institutions of two countries.
• Location-specific advantages: favorable locations in certain countries may give
firms operating there an advantage.
• Market seeking firms go after countries that offer strong demand for their
products and services.
• Natural resource seeking: certain resources are tied to particular foreign
locations.
• Stage models: a school of thought that believes that firms will enter culturally
similar countries during their first stage of internationalization and that they may
gain more confidence to enter culturally distant countries in later stages.

III. WHEN TO ENTER?
1. Key Concepts
In regards to first- and late-mover advantages (when to enter), each has pros and
cons, and there is no conclusive evidence pointing in one direction.
2. Key Terms
• First-mover advantages: defined as the advantages that first movers obtain and
that later movers do not enjoy.
• Late-mover advantages include free ride on first mover investments, resolution
of technical and market uncertainty, and exploit first mover difficulties.

IV. HOW TO ENTER
1. Key Concept
How to enter depends on the scale of entry: large-scale versus small-scale entries.
A comprehensive model of foreign market entries first focuses on the equity
(ownership) issue. The second step focuses on making the actual selection, such
as exports, contractual agreements, JVs, or wholly owned subsidiaries.
2. Key Terms
• Acquisition: a wholly owned subsidiary is created through direct foreign
investment.
• Build-operate-transfer (BOT) agreement: a nonequity mode of entry used to
build a longer-term presence.
• Co-marketing: refers to efforts among a number of firms to jointly market their
products and services.

7. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

103
• Direct export: represents the most basic mode of entry, which capitalizes on
economies of scale in production concentrated in the home country and affording
better control over distribution.
• Equity mode: a mode of entry (JVs and wholly owned subsidiaries) that is
indicative of relatively larger, harder to reverse commitments.
• Green-field operation: a wholly owned subsidiary is created by building new
factories and offices from scratch.
• Indirect export: a strategy of exporting through domestically based export
intermediaries.
• Joint venture: a new corporate entity given birth and jointly owned by two or
more parent companies.
• Licensing/franchising: an agreement in which the licensor/franchisor sells the
rights to intellectual property such as patents and know-how to the
licensee/franchisee for a royalty fee.
• Modes of entry are the format of foreign market entries. Among numerous
modes of entry, managers are unlikely to consider all of them at the same time.
• Nonequity mode: a mode of entry (exports and contractual agreements) that
tends to reflect relatively smaller commitments to overseas markets.
• R&D contract: refers to outsourcing agreements in R&D between firms.
• Scale of entry involves the decision as to whether it should be large or small
scale.
• Turnkey project: refers to projects in which clients pay contractors to design
and construct new facilities and train personnel.
• Wholly owned subsidiaries (WOS): overseas business operations totally owned
and obtained by either starting from scratch or acquiring a local company.

V. DEBATES AND EXTENSIONS
1. Key Concepts
The three leading debates are (1) liability versus asset of foreignness, (2) global
versus regional geographic diversification, and (3) cyberspace versus
conventional entries.
2. Key Terms
Country-of-origin effect: The positive or negative perception of firms and
products from a certain country.

VI. MANAGEMENT SAVVY
1. Key Concepts
From an institution-based view, managers need to understand the rules of the
game, both formal and informal, governing competition in foreign markets. From
a resource-based view, managers need to develop overwhelming capabilities to
offset the liability of foreignness.

Managers must learn to match pre- and post-entry efforts with the firm’s strategic
goals.
_______________________________________________________________________

8. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

104
END-OF-CHAPTER GUIDE
*Review Question Answers
*Critical Discussion Question Answers
*Global Action
*Video Case
*Closing Case

REVIEW QUESTION ANSWERS
1. How might foreign firms suffer from liability of foreignness?
• First, there are numerous differences in formal and informal institutions
governing the rules of the game in different countries.
• Second, although customers in this age of globalization supposedly no longer
discriminate against foreign firms, the reality is that foreign firms are often still
discriminated against, sometimes formally and other times informally. In
government procurement, “buy national” is often required.

2. What does the institution-based view suggest about how a firm should deal with
the liability of foreignness? What does the resource-based view advise?
The institution-based view suggests that firms need to undertake actions deemed
legitimate and appropriate by the various formal and informal institutions
governing market entries. The resource-based view argues that foreign firms need
to deploy overwhelming resources and capabilities so that, after offsetting the
liability of foreignness, there is still some competitive advantage.

3. What are some of the location-specific advantages found in agglomeration?
Countries may give firms operating there some of the following advantages.
• Efficiency seeking firms often single out the most efficient locations featuring a
combination of scale economies and low-cost factors.
• Innovation seeking firms target countries and regions renowned for generating
world-class innovations.
• Market seeking firms go after countries that offer strong demand for their
products and services.
• Natural resource seeking: certain resources are tied to particular foreign
locations.

4. Describe how four strategic goals may affect the decision of where to enter.
Four strategic goals include natural resources, markets, efficiency, and
innovations. In discussing this question, it might be good to point out that the
specific industry will affect the amount of weight put on each of these goals. It is
possible that a given location may compare unfavorably on a specific goal but
that goal may be relatively unimportant compared to the other three and
perhaps the location excels on those three.

5. Summarize the advantages of being a first mover.
• First movers may gain advantage through proprietary technology.

9. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

105
• First movers may make preemptive investments.
• First movers may erect significant entry barriers for late entrants, such as
customer switching costs.
• Intense domestic competition may drive some nondominant firms to seek fortunes
abroad so as to avoid clashing with dominant firms head on in their home
market.
• First movers may build precious relationships with key stakeholders such as
customers and governments.

6. What are the possible benefits of being a late mover?
Late-mover advantages include free ride on first mover investments, resolution of
technical and market uncertainty, and exploit first mover difficulties.

7. How does a large-scale entry differ from a small-scale entry?
There are two primary strategies: (1) currency hedging and (2) strategic
hedging.
• Currency hedging: a transaction that protects traders and investors from
exposure to the fluctuations of the spot rate, it involves the transactions discussed
in question eight in which the intent is to transfer risk from the hedgers to
speculators.
• Strategic hedging: spreading out activities in a number of countries in different
currency zones to offset the currency losses in certain regions through gains in
other regions.

8. What are some of the hallmarks of each type of equity mode?
• Acquisition: a wholly owned subsidiary is created through direct foreign
investment.
• Joint venture: a new corporate entity given birth and jointly owned by two or
more parent companies.
• Wholly owned subsidiaries (WOS): overseas business operations totally owned
and obtained by either starting from scratch or acquiring a local company.

9. How might the country-of-origin effect change for a firm over time?
Over time, the country-of-origin effect may shift and affect the use of that
country’s name as part of the corporate name. Foreignness can either be a
liability or an asset and changes are possible.

10. Devise your own example of how a firm might use its capabilities to
overwhelmingly offset the liability of foreignness as it moves into a new foreign
market.
In regards to the examples, the important thing is not so much the answer as the
extent to which the student demonstrates thought in providing the answer.
Students should address such factors as where to enter, how to enter, and when to
enter, and attempt to explain how to use these factors to turn the liability into an
asset.

10. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

106
11. If you were a manager charged with choosing a new location for your firm’s
business, how would you go about matching the location options with your firm’s
strategic goals?
The important thing is not so much the answer as the extent to which the student
demonstrates thought in providing the answer. There may be instances in which
no location would be ideal and the strategic goals may thus need to be modified.

12. Compare Maps 3.1 and 3.4
a. To what extent are the richest countries also among the easiest to do business?
Are any of the richest countries among the most difficult in which to do business?
Indicate whether you think the relationship is coincidental or causal and why you
think that way.
The countries that are the richest are among those that are easiest to do business
but none of the richest are among those countries which are the most difficult to
do business. Since making it easier to be creative and to do things that will add to
employment and income creates growth, the relationship is most likely not
coincidental.
b. If you were thinking of expanding your firm’s operations, you would probably
wish to go where it is easier to do business and where income is higher.
Furthermore, at least some of the poorest countries might like to have our firm
expand into them to help lift income. If such is the case, why don’t they simply
make it easier to do business? What do you think?
Explanations may vary but the values prevailing within countries and cultures
may be a factor. Countries may forego economic growth by placing more
restraints on firms if the pursuit of wealth is viewed with disdain, free markets are
not trusted, and the potential negatives of business operations are of greater
concern than the positive outcomes.

CRITICAL DISCUSSION QUESTION ANSWERS
1. Pick an internationally active industry in your country. What are the top five most
favorite markets for firms in this industry? Why?
The specific choices will depend on the student’s home country. Even students
from the same country who have picked the same choices may disagree as to the
“why?” part of the question, but their answers should reflect their understanding
of location advantages.

2. From institution- and resource-based views, identify the obstacles confronting
MNEs from emerging economies interested in expanding overseas. How can such
firms overcome them?
This is a question in which the answer is not as important as the thought process
and the ability to clearly articulate. Responses may include the possibility that a
company in an emerging economy may not be given the same level of respect as a
comparable company in an advanced economy. One way such a company could
gain greater respect would be to acquire an existing company in an advanced
economy.

11. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

107
3. ON ETHICS: Entering foreign markets, by definition, means not investing in a
firm’s home country. For example, Nissan closed factories in Japan and added a
new factory in the United States. GM shut down factories in the United States but
kept them open in Europe. What are the ethical dilemmas here? What are your
recommendations?
You should first start out by asking students whether there is truly an ethical
dilemma. Within the United States firms will sometimes shut down an operation in
one part of the country and expand in another part of the country. Ask students
as to the reasons for the actions of Nissan. After discussing why such actions
might make sense, encourage them to explore for relocation actions that might be
unethical: examples might include using relocation as example of what a
company will do if it does not get its way regarding a labor contract or proposed
legislation.

GLOBAL ACTION
1. The most important element of your company’s success in its domestic market
thus far has been its electronic readiness and competitiveness. This has
allowed the organization to develop very stringent internal processes and
controls that are the envy of the industry. As such, entering a foreign market
requires a sufficient level of technological prowess among possible target
locations. An evaluation of the “e-readiness” of specific locations can provide
considerable insight for your company’s anticipated internationalization in
Asia. Gather information and provide an overview of the five most
technologically ready Asian locations.
Exercise 1 Answers
One resource which can be used is “EIU: E-readiness Rankings 2009”. This
website can be found by entering the search term “e-readiness” at the
globalEDGE™ Resource Desk search box located at
http://globaledge.msu.edu/resourceDesk/. Once at the website, follow the link to
download the briefing paper (found at the bottom). Then, scroll to page 5 of the
report where Singapore, Hong Kong, Taiwan, South Korea, and Japan are found
to have the highest e-readiness among Asian locations. On page 4 of the report, it
is discovered that consumer and business adoption is the most important element
of this ranking while legal environment is the category with the lowest
importance.
Search Term: “e-readiness”
Resource Name: EIU: E-readiness Rankings 2009
Website:
http://www.eiu.com/site_info.asp?info_name=ereadiness&page=noads&rf=0
globalEDGE™ Tag: Rankings

2. Global competition is determined in part by both efficiency and innovation.
To develop a foreign market entry strategy for your company, a colleague
informed you of a competitiveness report that is published periodically to
evaluate the standing of each specific economy worldwide. Locate this report
for assessment. Which countries rank highest on both measures of efficiency

12. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

108
and innovation? Which regions of the world appear to rank well for each
category?
What conclusions may be drawn from this information?
Exercise 2 Answers
One resource which can be used is “World Economic Forum: Global
Competitiveness Report”. This website can be found by entering the search term
“competitiveness report” at the globalEDGE™ Resource Desk search box located
at http://globaledge.msu.edu/resourceDesk/. Once at the World Economic Forum:
Global Competitiveness Report website, click on the “Download the Full Report”
link (located in the middle). After accessing the data available, the top 5 most
efficient countries are: the U.S., Singapore, Switzerland, Canada, and Hong Kong.
In addition, the top 5 most innovative countries are: the U.S., Japan, Switzerland,
Sweden, and Germany. For efficiency, a more equal global distribution appears to
be present (2 North American, 2 Asian, and 1 European entity) than with
innovation (3 European, 1 North American, and 1 Asian entity). While student
answers may vary, the notion of efficiency could be related to implementation
capabilities while innovation could be linked to creative capabilities in each
national entity.
Search Term: “competitiveness report”
Resource Name: World Economic Forum: Global Competitiveness Report
Website:
http://www.weforum.org/en/initiatives/gcp/Global%20Competitiveness%20Repor
t/index.htm
globalEDGE™ Tag: Country Level

VIDEO CASE
Watch “Researching and Understanding Markets” by Luke Johnson of Channel 4
Television. In the following questions, imagine that your company is seeking to
expand into another country through the use of an acquisition or at least a major
equity position in a local firm.
4. Which would be better, to gain control of a small firm that you then seek to
expand, or to acquire a company that is among the top five in its industry? Why?
According to Johnson, when expanding into an industry that is dominated by a
few players, it is better to acquire one of those big players who can crush the
smaller players than to be one of the smaller players who can be crushed.
2. What would be the benefit of expanding in an industry that is fragmented?
An industry that is fragmented is not dominated by any big firm capable of
crushing others thus such an industry may offer a better chance of survival and
even growth.
3. Johnson indicates that sometimes instead of investing in a given industry, it
may be best to expand into one that can benefit from that industry. How does
he use FedEx and UPS as an example of that concept? Evaluate the pros and
cons of that approach.
When online retailing first began to develop, some companies directly involved
commanded high prices for their stock so Johnson instead chose to invest in
companies that would benefit from the success of the online retailers – i.e. those

13. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

109
involved in delivering the goods bought online. One “pro” of that approach is
that it avoids buying the stock of companies directly involved in a growth industry
that may be selling at such a high price that they would have to enjoy a huge
amount of growth to ever justify that high price. On the other hand, the stock of a
company benefiting from the growth industry may have received less investor
attention and thus sell at a lower price - a price which will go up as the growth
industry expands.
4. Johnson points out the benefit of looking for a niche. Do you think there is
more or less risk in entering a niche overseas market through acquisitions?
Johnson points to the value of a niche but he also points out that a niche in itself
does not assure success – good management is still needed. He illustrates that
point with a personal story of how he hoped to benefit from delivery firms that
support online retailing in Europe but instead invested in a loser organization.
5. Pick a specific firm or industry and show how you would use Johnson’s
advice in entering a foreign market.
This is not a question with a right or wrong answer. However, students’ answers
should demonstrate that they have determined who the bigger players in their
chosen industry/market are, and should reflect a thoughtful analysis behind their
choices and plans.

CLOSING CASE
• Closing Case Discussion Guide
When considering entering a foreign market, there may be laws and customs that
would seem to eliminate any incentive to enter that market. The case provides an
excellent example in which a barrier continues to exist but the firm uses creativity
to avoid the barrier and achieve success.
• Closing Case Discussion Question Answers
1. What resources and capabilities does Naver have that Google does not?
Naver has gone beyond simply being a search engine and has been creative in
providing a variety of other services that its customers find to be useful.

2. Why are the top two search engine providers in Japan foreign entrants, while in
South Korea and China, it is a domestic incumbent that dominates the industry?
The foreign firms in Japan were pioneers and Japanese firms have found
themselves continually playing catch up.

3. Does Naver have what it takes to succeed in overseas markets, such as Japan and
the United States?
Naver has a very effective approach that may enable it to be successful in new
markets. The firm studies it markets and targets its services in a way that deals
with the unique elements of a given market.

14. GLOBAL BUSINESS 2e Chapter 10: Entering Foreign Markets

© 2011 Cengage Learning. All Rights Reserved. May not be scanned, copied or
duplicated, or posted to a publicly accessible website, in whole or in part.

110

15. Visit https://testbankbell.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

16. Other documents randomly have
different content

17. IV.
Laivurisen huomio kiintyi koko ajaksi naapuritalon kaivolta kuuluvaan
meteliin. Velan johdosta, joka hänellä oli Vaittiselle, tuon joukon
isännälle, oli hänen ja Vaittisen välillä olemassa erityinen suhde,
mikä saattoi hänet vielä tarkkaavaisemmin seuraamaan tapauksia
tiellä.
Tyttö, — Maija — oli Laivurisen entisiä oppilaita; hän oli pari
lukukautta käynyt kansakoulussa. Oli koulussa osoittautunut kelpo
tytöksi, eikä opettajalla ollut vieläkään mitään syytä epäillä häntä.
Tytön vanhemmatkin Laivurinen tunsi. He olivat siivoja, köyhiä
ihmisiä ja varmaan rakastivat tytärtänsä: olisivat varmaan itkeneet ja
harmaata päätänsä repineet, jos olisivat sattuneet tätä näkemään!
Tuo kaikki johtui omituisen lämpimästi Laivurisen mieleen. Rakkaiksi
tulevatkin vanhemmilleen ja opettajilleen kiltit tytöt. Eivät ne
koskaan mieltä murra, ovat aina oppivaisia ja palvelevaisia…
Laivurisen kiukku leimahti. — — —
Ottaessaan lainansa Vaittiselta oli hän juuri tullut virkaan. Silloinkin
hän järjesteli asioitaan, tukki saadulla summalla useita pikku velkoja.
Ja kun velkakirjassa oli kaksi vankkaa takausmiestä ja itsellä edessä

18. toivehikas tulevaisuus, niin ei hän katsonut velvollisuudeksensa
Vaittista millään erityisellä tavalla kohdella. Vaittinen olikin hänen
mielestään moukka, suuri jaarittelija, itsensä ja hevostensa kehuja.
Ensin kuitenkin tullessaan miehen tuntemaan Laivurinen melkein
hänestä piti. Sopivapa onkin olla tuollaisen veloissa, ajatteli,
kunnioittaa opettajaa kuin rovastia! Ja hän luuli todella siihen aikaan,
että Vaittinen kunnioittaa opettajaa kuin rovastia!
Mutta sitten alkoi hän saada Vaittisesta alinomaisen vieraan. Ajan
pitkään se rupesi kyllästyttämään, kun nuoruuden ajan hullutuksista,
akkain riidoista, velkomisjutuistaan ja sen semmoisista saattoi
jaksattaa väliin puolen päivää. Jaksoi sitä vielä sentään sietää, kun ei
pitänyt itseään millään tavalla orjuuttavassa asemassa Vaittisen
suhteen… Ainahan niitä tuollaisia täytyy viisaampain sietää,
lohdutteli hän itseään.
Väliin joku ystävä huomasi tämän tuttavuuden ja kysäisi syytä
siihen. "Velassa olen hänelle", vastasi Laivurinen, kun oikein iloisella
tuulella oli ja sai siitä hupaista leikinaihetta. Kun totisempana oli,
sanoi syyksi mitä milloinkin.
Mutta vuosien kuluessa muodostui asia omituiseksi ihan
huomaamatta. Kun aineelliset asiat rupesivat ajatteluttamaan ja kun
väliin tuli raskas olo juuri silloin, kun ne mieleen johtuivat ja tahtoi,
mitä pikemmin sitä parempi, saada ne pois mielestään kuvitellen sitä
pahaksi, aiheettomaksi luulotteluksi, — silloin alkoi huomata, että
hän jollain tavalla kaihosteli enemmän Vaittista kuin muita
samanlaisia tuttuja. Kun tämän kerran huomasi, oli se siitä lähtien
useamminkin mielessä, ei vain silloin kun Vaittista tapasi. Tuo ajatus,
kuvitelma tuli lopulta niin luopumattomaksi, että sitä saattoi pitää
suoranaisena orjuutena. Miksi pitääkin, hän silloin ajatteli, henkisen

19. työn tekijäin olla aineen omistajain orjina? Eikö juuri henkinen työ,
tiede, ole loihtinut esiin niitä välikappaleita, joilla aineellista
omaisuutta kootaan? Miksi … miksi ovat olot niin nurinkurisia, että
ainoastaan nämä paturit, jotka ovat tarpeeksi vähän ihmisiä
uhrataksensa mitään ajastaan ja omaisuudestaan itsensä
kehittämiseksi, Jumalan kuvan esiin loihtimiseksi itsestään, — että
ainoastaan sellaisilla olisi leipähuolista vapaa tilaisuus siihen! Eikö ole
totta, että ainoastaan halvat ihmiset voivat rikastua, koska he ovat
kyllin halpoja uhraamaan sielunsakin rikkauden…?
Niin hän silloin tuumaili. Mutta se tuotti iloa, pirullista iloa:
oikeanpa kuvan sain sellaisesta, saakelin sattuvan!
Kalvava (se oli tullut kalvavaksi) orjuudentunne ei kuitenkaan
poistunut. Aina ajattelutti: mikä sen tietää, milloin tulee ja vaatii
saatavansa pois? Hän tunsi jo miehen. Oli vakuutettu siitä, että heti
vaatisi, jos vähänkin suututettaisiin. Siitä saakka hän alituiseen
mietiskeli, miten saisi velan muutetuksi ja lainan jonkun toisen
huostaan. —
Ja nyt hän sai tilaisuuden salaa puitten varjosta tarkastella erästä
puolta saman miehen luonteessa.
Kun hän näki, miten Maija nostettiin isännän rattaille, astahti hän
jo kiivaasti aidan luo aikoen hypätä siitä yli, rientää ottamaan
kurkusta kiinni tuota miestä ja huutamaan hänelle täyttä kurkkua:
"Senkin saatana!"
Juuri niin hän ajatteli ärjäistä painavalla, musertavalla äänellä ja
nautti jo sen vaikutuksesta. Mutta juuri aitaan tarttuessaan peruutti

20. hän päätöksensä aivan ilman mitään erityistä syytä. Kuin
huumauksesta heräten hän jupisi:
"Mutta mitä se hyödyttää?"
Häntä hallitsi muutaman silmänräpäyksen jonkinlainen veltto
välinpitämättömyyden tunne. Mutta samassa, kun joukko lähti
ajamaan ja Vaittinen laski kätensä tytön vyötärölle, syntyi hänessä
uudestaan myrkyllinen viha ja hän kirosi. Kohta sen jälkeen hän
vihasta valittaen huokasi:
"Kun tuolla tavalla kehtaavat nuo raakalaiset häväistä ihmisten
lapsen!"
Hän tunsi niin sanomatonta sääliä Maijaa kohtaan, että jo taas
rupesi melkein katumaan, ettei sittenkin mennyt Vaittista kurkusta
puristelemaan.
"Noin tallaavat ne minun kylvämääni laihoa, nuo raa'at
mammonan palvelijat … nuo, jotka pitävät itseänsä pitäjän
etumaisina, oikein malli-ihmisinä! Mitä on hyötyä työstäni …
elämästäni?…"
Pikkutytön pää pistäysi ulos huoneen ikkunasta.
"Missä isä on?"
"Täällä on!"
"Äiti pyytää tulla syömään."
"Jahah."
"Odottakaa, isä, minä tulen noutamaan isää."

21. Tyttö katosi ikkunasta, ja samassa alkoi huoneesta kuulua
herttaista pikkujalkain kapittamista.
Jo tyttösen ensimmäinen huuto oli Laivuriseen vaikuttanut
omituisen hellästi. Onhan minulla omat herttaiset lapseni!… Pikku
Lyylini…
Lyyli tuli juosten isän luo, hyväillen ja leperrellen. Olikin herttainen
lapsi, nelivuotias, iloinen ja veikeä. Ja Laivurinen unohti siinä
hetkessä koko illan tuskat, kun sai lapsen syliinsä ja lähti astumaan
sisään. Lapsi tahtoi alas, itse juoksemaan, veräjää aukaisemaan.
Mutta juuri kun astui puutarhan veräjästä pihan puolelle, leimahti
kuin salama mieleen: jos nyt kuolisin, niin ihmiset sanoisivat:
kovinpa oli hänelläkin velkoja… Lapsi juoksi edellä huonetta kohti
iloisesti laulaa hyräillen.
"Minä maksan … maksan … maksan", jupisi Laivurinen
hämmingissä, ikäänkuin sanan voimalla painaakseen alas paraillaan
kehittyvää mielikuvaa. "Ja mikäs estää minua vieläkin
suurempipalkkaista paikkaa hakemasta? … koettamasta?"
"Lyyli hoi! Tule isän syliin."
Hän tempasi lapsen syliinsä äkillisessä ilon huumauksessa, jonka
seuraava ajatus tuotti.
"Isän rakas, pikku Lyyli… Isä pitää huolen lapsestaan … ei kukaan
muu."
Hänen äänensä värähteli oudosti ja hän puristi lasta rintaansa
vasten. Lyyli kietoi riemuiten kätensä isän kaulaan ja painoi päänsä
tämän leukaan.

22. Laivurinen tunsi suloista elämänmakua, ikäänkuin muinoisten
tuulentupien kuvat olisivat taas yhtäkkiä ilmestyneet viehättävinä,
tosiperäisinä ja tavoiteltavina.
Ja hänen oli sanomattoman hyvä olla: suudella tuota pikku
enkeliä, rakasta, kultaista isän tyttöä … pitää leukaa tuon kultaisen
pikku päälaen nojassa suloisesti haaveksien lapsen puhallellessa
lämpimiä henkäyksiä isän kaulalle.
Hän astui sisään huoneeseensa. Raollaan olevasta kyökin ovesta
kuului keskustelua ja hän suuntasi heti siihen huomionsa.
"— — Se on niin merkillistä, että — — täytyy sekautua joka
asiaan", kuuli hän vaimonsa sanovan kiivaasti, sekä jatkavan vielä
jotain hiljempaa tyytymättömällä äänellä. Sen jälkeen alkoi kuulua
muorin ääni, mutta siitä hän ei saanut selkoa juuri ollenkaan,
ainoastaan joitakuita sanoja. Ne hän kuvitteli tuon äänen mukaan
teräviksi, pistäviksi, kiusallisiksi.
Jonkunlainen kärsimätön kiukun leimaus välähti mielessä ja hän oli
vähällä rynnätä tuonne sisään huutamaan: "teidän täytyy lakata
torailemasta, taikka minä … minä!"
Mutta mitäs tämä muoriin vaikuttaa! muisti hän pian ja hymähti
katkerasti. Ei muori ota ymmärtääksensä, ja jos ymmärtääkin, niin
toiseksi kääntää ja itse alkaa omia kärsimyksiään valitella…
Hän ei muistanut enää ruokaa, istui vain lapsi sylissä soututuoliin.
Yksi jokapäiväisimpiä elämänhuolia painui nyt omituisen raskaana
hartioille. Miksi, miksi sekin rasitus vielä pitää meillä olla, että muori
ryöstää vaimoltani vapauden ja elämänonnea? Ja minulta samassa?
jatkoi hän ajatustaan. Ennen ei hän ollut tähän asiaan suurta

23. huomiota pannut, oli ajatellut sitä vain yhdeksi välttämättömistä
vastuksista. Nyt sekin alkoi näyttää liikanaiselta.
Kyökistä ei kuulunut enää mitään. Siellä vallitsee sanaton
vihanenkeli, ajatteli Laivurinen.
"Kunpa Liina edes jaksaisi kärsiä, eikä ottaisi sitä niin
sydämelleen", huokasi hän. Olisi tuntunut paljoa helpommalta. Ja
mitäpä Liinan tarvitsisi huolia muorin marinoista! Tukkisi korvansa,
pitäisi itse suunsa kiinni ja tulisi tänne kanssani nauramaan. Ne ovat
kaikki vanhat akat sellaisia, aina niissä on kärsimistä.
Lyyli oli nukahtanut syliin. Eipä isästä ollutkaan toveriksi, johtui
Laivurinen surumielin ajattelemaan.
"Lapsi kai tuntee turvallisuutta tuossa", virkahti hän jälleen, ja
mieli meni hyväksi.
"Mutta mikä turva minä enää olenkaan", hän kohta taas huomasi
katkerasti.
Liina tuli sisään. Tullessaan katsoi ovesta kurkistellen oliko sisällä
niitä, joita etsi. Suu meni iloiseen hymyyn, kun huomasi heidät.
Laivurisen kasvoilla kuvastui myöskin heti iloisempi ilme: hän ei ollut
luullut näkevänsä Liinaa iloisena tänään. Rouva tuli viereen, laski
kätensä Laivurisen päälaelle ja kumartui hyväilemään nukkuvaa
lasta.
"Pikku lintuseni." Sitten hän kehoitti illalliselle ja arveli ruoan jo
vähän jäähtyneenkin.
"Mutta miksi sinä niin sanatonna?" kysyi hän.

24. Laivurinen alkoi kierrellä. Hän ei olisi mielellään ilmaissut
luulojansa, jos ne olivat perättömiä, eikä olisi tahtonut ollenkaan
ottaa esille akkain riita-asiaa. Yhtä ja toista teki vain vakavuutensa
syyksi, oli väsynyt y.m. Mutta lopuksi ikäänkuin vahingossa kysyi:
"Oliko teillä riitaa äsken?"
"Kenellä?"
"Sinulla ja muorilla."
"E-e-i", veti rouva pitkään, "miksi niin?"
Laivurinen ilostui.
"Minä vain luulin", sanoi hän, "kun tulin ulkoa, niin olin kuulevinani
kyökistä jotain sellaista."
Tuli selville, että kyökissä oli puhuttu jostain emännästä, joka oli
sekautunut omituiseen parjausjuttuun, josta uhkasi tulla
oikeudenkäynti.
Laivurinen meni iloisena syömään leperrellen heränneen Lyylin
kanssa. Nuoremmat lapset Otto ja Lempi nukkuivat jo. Ennenkuin isä
rupesi syömään, kävi hän lasten vuoteen luona. Herättänytkin hän
olisi ne, mutta äiti pelkäsi, että he alkavat itkeä ja parkua. Täytyi
jättää se ja ainoastaan kuvitella mielessään, miten hän nyt
ryskyttäisi ja leikkisi heidän kanssaan, jos he olisivat valveilla.
Ruvettiin syömään.
Laivurinen kertoi pöydässä, että henkivakuutusyhtiöltä oli nyt tullut
kieltävä vastaus hänen vakuutushakemukseensa.

25. "Todellako?" huudahti rouva, ilmeisesti pelästyneenä.
"Todella, tietysti. Mutta en minä siitä nyt sentään niin suuria
välitäkään." Mutta rouvan näkyvä mielenliikutus sai Laivurisen
kärsimättömälle tuulelle.
"Mitähän niitä joutavia puuhaakaan", virkahti muori, ahkerasti
lipitellessään puuroa suuhunsa, "menoja on muutenkin."
"Sinun tautisi on sitten varmaankin jo hyvin arveluttavalla
kannalla", jatkoi rouva katsellen kiinteästi miestään.
"Hm, luultavasti", äänsi Laivurinen.
"Miksi ei mennä Rannaston Tiinan pariin, että se keittäisi lääkettä.
Kyllä tauti menisi. Mutta kun ollaan niin kovin, ettei", paneskeli
muori.
"Mitä ollaan?" kysyi Laivurinen hymyillen.
"Herrasia."
"Älkää, äiti, eihän tässä nyt tarvitse ruveta riitaa haastamaan",
pyysi
Laivurinen.
"Riitaa! — sys siunatkoon, vai riitaa! Kun koetan teille hyvää
opettaa ja neuvoa, niin se on riitaa", rupesi muori. Hän lopetti pian
syömisensä ja meni muristen pois. Rouva oli pysynyt koko ajan
sanakiistasta erossa; se teki Laivuriselle hyvää. Muorin mentyä he
kumpainenkin hymähtivät, ja Laivurinen otti iloisemman katseen.

26. "Mutta kyllä sinun, hyvä ystävä, täytyy taas ensi tilassa käydä
lääkärin luona ja antaa tutkia itsesi, onko se aina pahenemassa."
"Ei se pahentunut ole, enkä minä lääkärin luo mene, ennenkuin
olen edes ne lääkkeet käyttänyt, mitä minulla nyt on."
"Tunnetko sen sitten varmaan?"
Laivurista liikutti vaimon omituisen vieno ja hellä katse sekä ääni.
"Ei nyt vielä sentään tiedä sitä surra", virkahti hän.
"Mitä sitä?"
"Niin, kuolemaa pelätä."
Vaimo alkoi itkeä,
"Minua vaan peloittaa", hän sanoi, "että tautisi on jo pahalla
jälellä, kun ei henkivakuutustasikaan hyväksytty. Tauti kumminkin
lienee syynä ollut. Ja silloin kun tarkastettiin, et vielä itse
tietänytkään kivustasi paljon mitään."
"Toivotaan sentään; jos nyt jo itkemään ruvetaan, niin kuolemme
itkuun", päätti Laivurinen ja nousi pöydästä. Samassa herahti
nauramaan.
"Katso!" sanoi hän ja osoitti Lyyliä, joka oli nukahtanut tuoliin,
missä oli lautaseltaan puuroa syönyt.
Molemmat nauroivat. Lapsen pää oli suloisesti valahtanut rinnalle.
Äiti meni korjaamaan vuoteelle ja Laivurinen pistäysi omaan
huoneeseensa.

27. Hän oli juuri aikeissa istua, mutta samassa tuntui kuin jokin aate
olisi päässä kypsynyt varmaksi päätökseksi, ja hän virkahti:
"Jaa, niinpä teenkin ja heti. Kello on vasta 8… Sen minä totisesti
teen." Hän pisti päällysnutun yllensä ja huusi Liinalle, että aikoi
käydä Airaksisessa. Rouva tuli kummastelemaan, kun näin myöhään.
Mutta sitä ei Laivurinen ehtinyt paljon kuunnella.
"Ei Airaksinen sitä kiellä, on hän siksi ystäväni", jupisi hän ulkona
mennessään. "Hänen täytyy taata minulle sellainen laina… Sellainen
vain, että saan maksaa Vaittiselle… Minun täytyy päästä hänestä
erilleni ehdolla mil-lä hy-vän-sä!"
"Ja rauhaa perheeseeni, rauhaa minä tahdon! Ostan mökin tuolle
äitivanhalle ja elätän siellä. Maksoi mitä maksoi! Mutta rauhaa minä
tahdon, ennen kaikkea Liinalle."
"Ja sitäkin pelkään, että jos sellaista kauemmin kestää niin… Sillä
kyllä minä varmaankin rakastan vielä sitä muorirukkaa, niin
oikullinen kuin hän onkin.
"Ja leimaus sentään! Jospa kerran pääsisi vapaaksi siitä
ajatuksesta, että mulla on Vaittiselle velkaa."
Kuin tuulessa riensi hän kylän läpi. Airaksisen puoti oli vielä auki ja
kauppa käynnissä. Astuessa puotiin hervaisi häntä oudosti ja syntyi
yhtäkkiä ajatus kääntyä takaisin. Mutta hän astui kuitenkin sisään.
Heti osoitti puotimies kamariin menemään ja kehui, että kauppias on
siellä. Hän oli oudosti hämillään; vaivasi ajatus, että nuo ihmiset
jok'ikinen lukevat hänen ajatuksensa ja katselevat surkutellen. —

28. "Oo! Mutta mikä erinomainen miehen nyt sai matkaan? Painahan
puuta, velikulta." Sillä tavoin otti Airaksinen vastaan. Laivurinen
säpsähti. Ajatteleekohan se sitä viittä sataa markkaa, josta on
takuussa? leimahti Laivurisen mielessä heti kysymys. Vai on tämä
erinomaista, ajatteli hän kohta … Erinomaista… Vai näyttää tuloni
erinomaiselta ja harvinaiselta? Hm… Tärkeitä asioita, ajattelet.
Eipähän niinkään tärkeitä, et saa tietää vaikka…
"Mitä kummaa siinä sitten?" ehti hän vihdoin kysyä, joka hermo
valmiina tarkkaamaan, sanoisiko Airaksinen jotain, mistä kävisi
päättäminen, että hän aavistaa.
"No perhana, istuhan. Eihän sinua saa enää nähdä kuin rahan
edestä."
Laivurinen sävähti punaiseksi kuin veri ja teki turhan
nauramisyrityksen.
"Rahan edestä?" äänsi hän, enemmän matkien, kun ei ollut
muutakaan sanottavaa.
"No, no älähän suutu sentään. Kaikissa tapauksissa: alatko
virkistyä?"
"Enpähän tiedä. Mutta en minä joudakaan istua. Tahdoin ostaa
vain yhden kirjan paperia. Tuletko antamaan vai?"
"Mutta istuhan…"
"En. Tulen toiste, kun on aikaa."
"Tuota … no voi hiisi, kun miehellä on hätää", luki Airaksinen, kun
meni toisen perässä puotiin.

29. "Sinä se tienaat rahoja vain yöt päivät", virkahti Laivurinen
puodissa, ja suu oli naurussa.
"Valehteletpahan! Sinäpä niin teet. Sun palkkas juoksee
yhtämittaa kuin syntivelka." Airaksinen nauroi, ja muut puodissa
olijat yhtyivät. Laivurinen säpsähti, teki pari turhaa koetta
nauraaksensa. Sen perästä hän sanoi hyvästi ja meni.
"Syntivelka", matki hän, kun pääsi tielle.
"Ei, ei koskaan häntä… Häntä en pyydä", äänteli hän vapisten
mielenliikutuksesta ja jatkoi vitkaan kulkua kotoa kohti.

30. V.
Laivurinen makasi yönsä hyvin huonosti, erittäinkin iltayöstä. Jos
unonen joskus hiljaa lähenteli, hienosti leyhytellen huumaavia
siipiään, niin silloin, aivan aavistamatta kuin ryöväri, ryntäsi esiin
joku harmillinen ajatus. Ja kaikki vähäpätöisyydetkin ne nyt
kuvastuivat mielessä suurina ja kovin kiusallisina. Ne olivat ikäänkuin
liittoutuneet väkivallalla kukistamaan, saattamaan epätoivoon. Niitä
ilmestyi yhä uusia, yhä kamalammissa muodoissa.
Pahinta kaikesta oli se, että rinta tuntui hellältä ja hengitys kävi
raskaammaksi. Sellaiselta se ei ollut tuntunut moneen viikkoon,
vaikka kyllä aikaisemmin keväällä, jolloin hän kävi tohtorin luonakin
muutamia kertoja. Viime viikolla oli hän jo ollut siinä luulossa, että
tauti on helpottanut. Mutta ei! Nyt sekin kävi kimppuun kuin musta
painajainen, julmana, säälimätönnä, peloittavana. Vuoteella hän
ähki, toisinaan melkein valitus ja itku pyrki. Monta kertaa kysyi
vaimokin: "miksi et nuku? Mikä sinua vaivaa?" Täytyi ilmoittaa, ettei
häntä oikeastaan mikään kiusaa, ettei vain tahdo uni tulla, eikä
itsekään tiedä miksi ei. Kun saattoi tätä oikein vapaalla äänellä
valehdella ja huomasi, että vaimo uskoi ja nukkui uudelleen, niin
mieli meni paremmaksi. Vihdoin luonto voitti ja uni valloitti. Aika oli
silloin jo kulunut yli puolen yön.

31. Aamulla hän oli väsynyt ja pahoinvoipa, rinta arka ja kipeä.
Yleensä oli mieli rauhallisempi kuin eilen ja yöllä, sillä lepo oli sen
verran virkistänyt, että saattoi jotenkin tasamielisenä ajatella eilisiä
asioita.
Nyt oli sunnuntai-aamu. Ilma oli erinomaisen paisteinen ja kaunis.
Paksu yökaste, joka vielä kimalteli puitten lehdillä ja ruohikossa, teki
raitistavan vaikutuksen kuin vesilasi kuumalla säällä. Ihmisiä käveli
maantiellä hiljakseen kirkkoa kohti, mistä kuului aamukellon
juhlallinen kajahtelu.
Laivurinen nojaili avoimeen ikkunaan ja sulki huomioonsa kaikki
nämä seikat. Yhtäkkiä päätti hän lähteä kirkkoon. Hänellä ei ollut
tapana käydä siellä muuta kuin kerran vuodessa ripillä ja joskus
sattumalta muuten. Esteenä ei ollut matkan pituus, vaan se, ettei
sinne tullut mentyä. Mutta nyt tuli ikäänkuin ikävä sinne. Kellot
kutsuivat, ihmiset kulkivat juhlallisina, luonto ja kaikki oli juhlallista.
Sielussa heräsi omituinen osanoton halu, ikävä ja kaipuu. Hän
ilmoitti asian vaimollensa ja kehoitti tätäkin lähtemään. Molemmat
rupesivat valmistautumaan.
Pukeutuessaan kirkkoon ajatteli hän, mistähän oikeastaan oli nyt
tullut tämä päähänpisto? Hän kuvitteli, mitä ihmiset mahdollisesti
ajattelevat, kun hänet kirkossa näkevät. Vapaa-ajattelijaksi ja
jumalankieltäjäksi hän tiesi muutamain yksinkertaisten ihmisten
häntä sanovan. Siitä hän ei välittänyt oikeastaan mitään, sillä
otaksui, ettei kukaan järkevä ihminen sellaisia usko.
Tuon arvelun Laivurinen tiesi levinneen siitä, ettei hän käynyt
kirkossa ja että hän joskus, puheen tullessa tästä asiasta, oli
lasketellut hiukan vapaammin.

32. "No parempi olisi ollut pitää suu kiinni", hän sanoi itsekseen
pukeutuessaan, "eihän siitä mitään hyötyä lähde, että yksinkertaiset
ihmiset vääriä käsityksiä pitävät; pahaakin voisi siitä seurata. Mutta
mitä oikeastaan teen kirkossa?" hän ajatteli. "Tiedän minä itse
saman minkä pappikin. Hartauden harjoituksia varten en taas halua
sinne, kaikki ovat siellä niin olevinansa; se näyttää minusta
hävyttömältä totuuden ja Jumalan pilkalta.
"Kyllä on totta, että tämä on itsekkäästi tehty", hän jupisi, "on se".
Mutta mitä minä sille taidan, itselleni, luonnolleni, ajatuksilleni!
Enhän sille mitään voi, että näen, että ajattelen näkemieni johdosta
ja että johtopäätökseni tulevat sellaisiksi? Kunpa saattaisinkin pitää
suuni kiinni ja ajatella vain, ihan itsekseni. Ei minua kukaan soimaisi.
Kävisin kirkossa ja ajattelisin, saisin ajatella mitä hyvänsä, kun en
vain puhuisi sitä mitä ajattelisin. Minä olisin hyvä ihminen ja kristitty!
Ei minua epäiltäisikään. Hyvässä lykyssä vielä kiittäisin heitä,
kehuisin kirkossa kävijöitä ja sanoisin: 'kas noin, tuo on oikean
kristityn tapa!' Silloin varmaan sanoisivat uskovaiseksi. Mutta kun en
sitä tee, kun olen hullu, kun juttelen tuttavilleni mitä ajattelen, niin
siitä leviää tieto, että olen vapaa-ajattelija.
"Mutta mikä vapaa-ajattelija minä olen! En ainakaan enää ole.
Etsivä minä olen, totuutta etsivä, etsivä sielu."
He olivat vihdoin valmiit ja lähtivät.
Muori oli hyvin jumalinen. Hän tuli iloiseksi, kun näki Eeronkin
kirkkoon menevän. Ehkäpä Herra omansa löytää, ajatteli äiti, kunpa
löytäisi Eeronkin!
Kirkossa oli ollut paljon ihmisiä. Niitä, erittäinkin nuorisoa, tulvaili
ulos pääovesta kirjavissa, osittain loistavissa, koreilevissa

33. kesäpuvuissa. Joukkoja hajausi kirkkotarhaan huvittelemaan ja
syrjästä toisia katselemaan.
Lihava kirkonkuudennos Tolvanainen ja kauppias Airaksinen
tapasivat toisensa pääkäytävän rappusten edessä ja tervehtivät kättä
lyöden. He väistyivät sitten siitä ihmistungoksesta syrjään ja
painautuivat nojalleen erästä hauta-aitaa vasten, kumpainenkin
ahnaasti silmäillen kirkosta hälisten tulevaa ihmisjoukkoa.
"Kovin lämmin ilma; tahtoo oikein raukaisemaan ruveta", sanoi
Tolvanainen väsyneesti haukotellen. Toinen vain hymyili
vastaukseksi.
"Mikä huvi-iltama siellä koululla taas on?" kysyi Tolvanainen
rypistäen silmäkulmiaan.
"Onpahan vain sellainen, tavallinen", sanoi toinen yhä tarkastellen
ihmistulvaa.
"Niitä kaikkia semmoisia pidetään sunnuntaipäivinä ja vielä
kansakoululla."
"Mitä pahaa siinä on?" kysyi Airaksinen ja kiinnitti tarkemmin
huomiotaan.
"Mitä pahaa! Onko mielestäsi kristillistä pitää sellaisia reijuja
sunnuntaipäivinä? Onko se oikeata sabatinpäivän viettämistä?"
Tolvanainen räpytteli silmiään ja jäi odottelemaan vastausta.
"Kukapas sitä nyt sitten niin oikealla tavalla … tuskinpa kukaan.
Mutta parempi on kuitenkin, että nuoriso käy näissä siveellisissä ja
sivistyttävissä iltamissa kuin että juostaan yökuluissa ja
raittitansseissa."

34. "Ei ollenkaan parempi! Niistä tulee vain tekopyhiä ja
jumalankieltäjiä niinkuin heidän mestarinsakin on."
"Mikä mestarinsa?" kysyi Airaksinen, joka otti asian leikilliseltä
kannalta.
"Heidän mestarinsa. Kukas on heidän mestarinsa?"
"Ettehän te vain pirua tarkoita?"
"Pirua", matki Tolvanainen moittien. "No niin, pirukin kyllä on
heidän mestarinsa; sepä se juuri onkin päämestari. Mutta minä
tarkoitin nyt oikeastaan alapäälliköitä."
"Mitähän te oikeastaan tarkoitatte?"
"No, eikö niiden iltamain mestarina ole opettaja?"
"On kyllä, Laivurinen. Mutta, ettäkö hän olisi pirun alapäälliköitä…
Ei helkkarissa…"
"En minäkään sitä nyt niin räystäältään tahdo sanoa ja sinä vielä
vähemmän. Mutta jumalankieltäjä hän on, eikö ole?" Tolvanainen
katsoi terävästi Airaksisen kasvoihin. Toinen joutui ymmälle.
"Tuota", hän sanoi, "en minä tiedä, onko hän nyt sentään juuri
jumalankieltäjä. Eikä hän olekaan."
"Onpa hän!" huudahti toinen kiihkeästi. "On hän, mutta sinä et
tahdo sitä sanoa. Koko pitäjä sen jo tietää. Eikä sellainen mies ole
sopiva nuorisoa johtamaan."
"Älkää sentään niin pitkälle menkö. Kukas olisi sopivampi
edistyspyrinnöitä johtamaan täällä kuin Laivurinen? Ja hänen

35. uskonnolliset mielipiteensä, olivatpa ne mitkä hyvään, ei hän niitä
kellekään tyrkytä."
"Vaikkapa. Mutta ei hän käy kirkossakaan."
"Ei, se on totta, kirkossa ei hän käy, mutta sehän on sivuasia."
"Ei hän käy. Eikä se sellainen elämä ole muuta kuin pakanuutta.
Vai on se sivuasia."
"Hm, noo…" nauroi toinen.
"Naura sinä, mitä naurat, mutta ei se juuri ole naurun asia
Laivuriselle."
"Eihän itkunkaan asia?"
"Kun ei vain. Kyllä vanhalla kristillisyydelläkin on vielä ystäviä."
"Kyllä te olette kuitenkin väärässä Laivurisen suhteen", väitti
Airaksinen, nyt jo vakavammin. "Hän ei tosiaankaan ole
kristillisyyden vihollinen, mutta puutuneita kirkollisia oloja, niitä hän
saattaa arvostella vähän noin, näin, vapaamielisesti."
"Lahkolaiset ja jumalankieltäjät ne menevätkin yhtä tietä.
Molemmat vihaavat oikeata autuaaksi tekevää kirkonoppia. Kyllähän
ne tunnetaan."
"Eihän nyt aivan yhtä, sillä… Mutta katsokaa nyt! Laivurinen tulee
tuossa kirkosta." Tolvanainen kääntyi kuin säikähtyneenä. Laivurinen
huomasi samassa molemmat ja tuli luokse. Vaimo seurasi mukana.
Tervehdittiin ystävällisesti, sillä he olivat kaikki hyviä tuttavia.

36. "Onpa opettajakin tänäpäivänä kirkolla", alkoi Tolvanainen
ystävällisesti sanoa.
"Tuli lähdettyä", sanoi Laivurinen, "mutta unettamaan tahtoi
ruveta."
"Eikö Herran sana ole tarpeeksi voimakas pitämään hereillä?"
kysäsi
Tolvanainen.
Laivurinen ei käsittänyt siinä olevan tavallista syvällisempää
tarkoitusta. Siksipä hän vastasikin leikillään:
"Nukkuihan Tolvanainen itsekin! Minä sentään en nukkunut, vaikka
kyllä sain luonnollisilla keinoilla sitä vastaan taistella." Kaikki
nauroivat, mutta Tolvanainen oli hämillään. Rouva Laivurinen
huomasi sen ja rupesi nuhtelemaan ukkoansa:
"Sinä olet… Onko se nyt kumma, jos vanhaa miestä unettaa
pahemmin kuin sinua."
"Eikä, mutta minä vain sanon."
Mutta Tolvanainen alkoi suuttua.
"Katso ensin, ettei ole malka omassa silmässäs, ennenkuin rupeat
etsimään raiskaa toisen silmästä", hän sanoi äreästi ja lähti
kävelemään pois.
"No mutta … tuota, enhän minä mitään loukkausta tarkoittanut.
Ihan vain suotta leikilläni", koetti Laivurinen parannella. Mutta
Tolvanainen meni.

37. Laivurinen vielä vaimolleen ja Airaksiselle selitti, kuinka tuiki
viattomassa tarkoituksessa hän sen sanoi. Rouva nuhteli ja oli
harmissaan.
"Niiden kanssa pitäisi olla hyvin arka, noiden tuommoisten
vanhain, rikasten kanssa", sanoi Airaksinen.
"Siitä minä viisi!" huudahti Laivurinen, "oli rikas tai köyhä! Ja kun
se oli vielä ihan totta. Mutta olkoon", hän sanoi hoivaisten
välinpitämättömästi kädellään, "joka syyttä suuttuu, se lahjoitta
leppyy."
He lähtivät kolmisin astumaan kotiin päin keskustellen Tolvanaisen
omituisesta menettelystä. Airaksinen kertoi, mitä Tolvanainen oli
hänelle jutellut. Laivurinen otti sen hupaiselta kannalta eikä pannut
siihen sen suurempaa merkitystä. Hän näki siinä vain
ymmärtämättömäin vanhoillisten voimatonta potkimista
edistysrientoja vastaan.

38. VI.
Iltama koululla oli päättynyt ja yleisö mennyt pois. Ainoastaan
muutamia miehiä oli vielä jäänyt; he istuivat nyt Laivurisen
puutarhassa tarinoiden ja nauttien kauniin illan viileydestä. Siinä oli
nimismies Bendell, kauppias Airaksinen, Suutari Entonen, opettaja
Laivurinen itse sekä vielä muutamia talonpoikaisia nuoria miehiä.
Kaikki olivat hauskalla tuulella, Laivurinenkin melkein vallaton. Hän
oli juuri kertonut toisille käyneensä tänään kirkossa sekä mitä
Tolvanainen oli hänestä sanonut Airaksiselle, miten se mies oli
suuttunut j.n.e.
"Pakana sinä oletkin tietysti, et sinä mikään kristitty ole", sanoi
nauraen Bendell.
"No, entäs sinä?" Laivurinen kysyi myöskin nauraen.
"Samoin tietysti … ainakin yleisön mielestä."
"Niin, mutta sinä olet omasta mielestäsikin, mutta en minä."
"Kas niin! Kas sillä tavalla sopii sanoa, kun tulee syytteen
alaiseksi!"

39. "Siitä minä viisi… Mutta koska sinä tahi joku teistä on kuullut
minun kieltävän Jumalan?" Laivurinen kääntyi kaikkien puoleen vielä
hymyillen, mutta kuitenkin sen näköisenä, että hän käsitteli asiaa jo
vakavammalta kannalta. Kukaan ei suoraan tunnustanut kuulleensa;
vastaukset olivat hiukan kierteleviä, osalta leikillisiä.
Airaksinen nauroi kaikkein eniten ja kiusasi:
"Monta kertaahan sinä sitä olet sanonut!"
Laivurisen kasvoille nousi kärsimätön ilme.
"Ei", hän sanoi, "te teette leikiksi koko asian, mutta minä en
katsele sitä niinkään leikilliseltä kannalta."
"Katsele totiselta tai leikilliseltä kannalta, mutta nyt sinä kuulet
meiltä suoran totuuden. Pakana sinä olet, et käy edes kirkossa",
virkkoi Bendell. Erittäinkin Airaksinen nauroi aivan hulluuteen asti.
Laivurinen loi vihaisen katseen häneen, ei puhunut kuitenkaan
mitään eikä ryhtynyt riitelemään, vaan alkoi selvittää. Mitäpäs tuossa
noiden pilkkakirveiden kanssa voisikaan!
"Tosiaankin", alkoi hän ikäänkuin jutun alusta, asettuen itsekin
uudestaan leikillisemmälle kannalle, "en ole tiennyt ennenkuin vasta
viime aikoina, että ihmisillä on sellainen käsitys minusta. Itseni
suhteen en siitä mitään välittäisi, mutta toimeni tähden on sellainen
harhaluulo vähän ikävä…"
"Niin, niin, Tolvanainen ottaa sulta viran", keskeytti Bendell, ja
toiset alkoivat nauraa.
"No niin, vaikkapa niinkin. Mutta minun teki mieleni vain sanoa
teille, että tänäpäivänä, kun olin kirkossa, minä ajattelin ja kuvittelin

40. olevani oikein reformeerattu kristitty. Sillä, uskokaa tai ei, mutta
minun sydämeeni oikein koski tuo ihmisten ulkokultaisuus,
tekopyhyys, maneeri, jonka muka tulisi merkitä uskonnollista
elämää."
"Hm."
Toiset asettuivat tarkkaavaisina kuulemaan.
"Esimerkiksi kirkkoyleisö", jatkoi Laivurinen, "minkälaista se on! Ja
minä olen kuitenkin vakuutettu, että he meidän, minun ja sinun
rinnallasi (hän sanoi Bendellille) pitävät itseänsä jumalisina ihmisinä
ja ehkäpä pappikin pitää. Kirkossa tuli sattumalta mieleeni ajatus,
että mitähän Kristus ja apostolit ja Lutheruskin sanoisivat, jos he nyt
ilmestyisivät tämän seurakunnan keskelle? Sitten vertailin entis-ajan
pappeja ja pappien asettamistapaa nykyisiin. Silloin oli opettajina
ainoastaan sellaisia henkilöitä, jotka olivat käyneet Pyhän Hengen
koulua. Nyt on Pyhän Hengen koulu vain sivuseikka. Pänttää vain
päähäsi 'puhdasoppinen' järjestelmä, niin ei mikään estä papiksi
pääsemästä."
"Uskotko sinä sitten Pyhän Hengen koulua?" kysäisi Bendell.
"Uskonko minä vai olen uskomatta, se on tässä sivuasia, mutta
kristillisessä kirkossa se on pääasia."
"Ei sitä, Pyhän Hengen koulua, ole kirkossa syrjään heitetty",
virkkoi Airaksinen, "sillä tunnettu asia on, ettei julkisissa synneissä
elävää ihmistä vihitä papiksi."
"Ole vaiti!" huusi Laivurinen, "kyllähän ne saattavat paperilla olla
olemassa sellaiset säännöt, mutta ei käytännössä. Sitä paitsi on se

41. paljas siveellisyyskysymys, joka on aivan eri asia. Mutta siitä luulen
olevani jotenkin varma, että monet 'lukevat' itsensä papiksi
kysymättä itseltään, onko heillä Pyhän Hengen kutsumus."
"Kuule, mutta kuka nykyaikana voi sydämiä tutkia niinkuin Kristus
teki?" kysyi Airaksinen.
"Seurakunta tietenkin", ehätti Bendell.
"Seurakunta, niin", sanoi Laivurinen. "Mutta seurakunnille ei tähän
aikaan anneta ensinkään tilaisuutta siihen. Pitäähän pappi ottaa
yhden ainoan vaalisaarnan jälkeen. Ja niin oppineet miehet kuin
papit saattavat kyllä valmistaa saarnan! Mutta siitäkö seurakunta
tuntee hänet? Eipä tunnekaan." Sitten Laivurinen ryhtyi selittämään,
miten olisi meneteltävä. Papin pitäisi olla seurakunnan tutkittavana
pitemmän aikaa; kokeneitten kristittyjen pitäisi saada tehdä
muistutuksia saarnain johdosta y.m.
"Taitavat olla harvassa ne miehet, jotka uskaltaisivat tutkia
pappien uskonnollista kokemusta ja tehdä muistutuksia", arveli
Airaksinen.
"Niin, niin luultavasti nyt olisikin, sillä papisto on kasvanut
erityiseksi korkeaksi ylimysluokaksi. Harvoin pappi enää köyhän
kristityn veljeksi sopii. Pappien maalliset edut ovat niin suuret, niin
hyvin valvotut, että tarvittaisiin enempää kuin heikkoa ihmisvoimaa,
jotta ne voisi aina uhrata siinä, missä Kristuksen rakkaus niin vaatii.
Pappi on herra meidän aikanamme. Eikä sellainen sovi köyhän
työmiehen veljeksi hengellisessäkään suhteessa."
"Sinä unhotat yhden tärkeän seikan", huomautti Airaksinen,
"nimittäin kehityksen, joka yhteiskunnassa on tapahtunut sen jälkeen

42. kun kristillinen seurakunta perustettiin. Silloin eivät oppineet
uskoneet Kristusta, vaan oppimattomat. Kehityksen mukana kehittyi
kristinoppi tieteeksi. Onhan siis ymmärrettävä asia, miksi niille, jotka
rupesivat tällä alalla tiedemiehiksi, teologeiksi, annettiin
johtajaoikeus."
"Niin, niinhän se olisi pitänyt olla, mutta niin ei ole", väitti
Laivurinen.
"Sinä tiedät kyllä, etten minä kehitystä vastusta. Mutta sitä minä
vastustan, että joinakuina aikoina hyväksyttyjen ohjelmain
oppiminen pidetään etusijassa, jota vastoin kielletään hengen
vapaus ja tämän nojalla saavutettava vapaa kehitys. Esimerkiksi, jos
syntyy lahkolaisliikkeitä, jotka tavallansa ovat vapaamman ajatuksen
ja tutkimishalun tuotteita, niin helvettiin ne tuomitaan. Tänäänkin
kirkkoherra juuri saarnasi lahkolaisista ja sanoi, että ainoastaan
kirkonoppi vie oikeaan, mutta kaikki lahkolaisopit väärään. Minä juuri
ajattelin, että millähän oikeudella hän tuomitsee, kun ei itse tiedä
enempää kuin muutkaan suruttomat ihmiset."
"Eiköhän?" keskeytti Airaksinen.
"Ei!" huusi Laivurinen kiihkeästi, "suruton ihminen hän on, niinhän
jumalisetkin sanovat hänestä. Ja onko sitten oikein ottaa kansalta
raamattu pois ja panna omia muodosteluja sijaan?"
"Ei hän omia muodostelujaan…" väitti Airaksinen, "Uskontunnustus
on vanhempi kun koko suomalainen kirkko, ja sitä hän…"
"Niin on, kirkolliskokouksissa on äänestämällä päätetty, mitä
uskotaan, mitä ei", huomautti Laivurinen ivallisesti.

43. "Se oli välttämätöntä, sillä suuret uskonnolliset riidat pakottivat
muodostamaan uskontunnustuksia, joissa suuremman joukon käsitys
uskonnosta oli pienemmälle tilalle yhteen sovitettu", jatkoi
Airaksinen.
"Siinäpä se juuri on!" sanoi Laivurinen hermostuneesti,
"muodostelemisissa se onkin erehdys! Muodostelmat ne vaikuttavat
veltostuttavasti ja eksyttävästi sellaiseen, joka on ruvennut etsimään
elämää uskosta."
"Luonnollinen ihminen puhuu asiasta niin kuin sinä puhut", sanoi
Airaksinen.
"Ja sinäkö tässä puhut uskovaisena?" huudahti Laivurinen.
"En puhukaan. Mutta minä uskon yksinkertaisesti, että kirkonoppi
on oikea ja autuaaksi tekevä, kun vaan sen mukaan uskoo ja elää."
"Et sinä usko, ei sinulla ole mitään uskoa!" väitti Laivurinen
melkein halveksien. "Se on kauppamiehen puhetta", jatkoi hän vielä.
Siinä oli puoli leikkiä, puoli totta. Se vaikutti seuraan hiukan
masentavasti, ja keskustelu katkesi vähäksi aikaa. Mutta sitten otti
Entonen puhuaksensa lahkolaisista, joita oli kuutta eri joukkoa
pitäjässä ja jotka osalta oikein myrkyllisesti vihasivat toisiansa ja
hyökkäsivät vastakkain sopivissa ja sopimattomissa tilaisuuksissa,
erittäinkin seuroissaan; nämä olivatkin muodostuneet
kevytmielisemmille ihmisille huvi- ja naurupaikoiksi. Kirkkoherra ei
vaatimallakaan sekaannu asettelemaan näitä riitoja. Kirkossa sen
sijaan hänen äänensä jylisee ukkosena tuomiten kaikki lahkolaiset
alimmaiseen helvettiin…

44. Tämä kertomus poisti ne hankaukset, jotka äskeinen
persoonallisuuksiin menevä väittely oli saanut aikaan.
"Pappi tietysti koettaa pysyä puolueitten ulkopuolella, mutta
samallapa hän asettaa itsensä niiden tuomariksi. Puolueettomalta
näyttävää persoonallista sekautumattomuutta voi selittää kahdella
tavalla: joko ei hän uskalla antautua taisteluun, taikka hän on liian
ylpeä ja ylhäinen ollaksensa väestöön nähden muuna kuin
arvostelijana tahi tuomarina", virkkoi Laivurinen Entosen lopetettua.
"Niin", jatkoi Entonen, "mutta tässä on vielä sekin huomattavaa,
että kirkon aseet eivät ollenkaan ole nykyään tähdättyinä julkisia
syntejä vastaan, vaan raatelemaan toisiaan sisällisen eripuraisuuden
surkeassa humussa. Julkiset synnit saavat ainoastaan vanhan tavan
mukaan syrjäletkauksia, milloin sisällisiltä riidoilta sattuu olemaan
väliaikaa. Järjestettyä sotaa syntiä vastaan ei nykyään käydä,
ainakaan näillä tienoin."
Airaksinen oli jo vähän aikaa levottomilla liikkeillä osoittanut, että
hänellä olisi jotain sanottavaa, hänelläkin.
"Mutta milloin kavaltaja tulee laumaan ja saarnaa antikristuksen
väärää oppia, silloin tietysti täytyy ensinnä tähdätä voimansa
kavaltajaa vastaan ja sitten, kun se on karkoitettu, ryhtyä vasta
uusiin valloituksiin!"
"Kuka tässä on sitten kavaltaja?" kysäisi Laivurinen.
"Jonkun tietysti täytyy olla kavaltaja, kun kerta niin monta oppia
on. On ainoastaan yksi lammashuone ja yksi paimen, luultavasti
täytyy olla yksi tiekin."

45. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankfan.com