Kun työ tulee kotiin, miten käy ajankäytön? Dosentti Timo Anttila, Jyväskylän yliopisto

22.5.2025 Ajan jäljet – elämänrytmit koronakriisissä ja 2020-luvulla -tutkimuskirjan julkaisuwebinaari , Tilastokeskus

1. KUN TYÖ TULEE KOTIIN –
MITEN KÄY AJANKÄYTÖN?
Timo Anttila & Tomi Oinas

2. Timo Anttila,
yliopistonlehtori,
yhteiskuntapolitiikka
Jyväskylän yliopisto
[email protected]

3. Tutkimuksen tavoite
Kysymme tässä artikkelissa, miten koteihin siirtynyt työ vaikuttaa
ajankäyttöön ja erityisesti palkallisen ja palkattoman työn jakoon
kotitalouksissa?
Oletuksena on, että miehet ja naiset sovittavat hybridiä työtä
perhe-elämän tarpeisiin eri tavoin
Tämä voi tarkoittaa epätasaisen kotityön ja hoivan jakautumisen
ohella sukupuolittunutta työajan pituutta ja ajoitusta sekä eroja
aikapaineiden kokemisessa.

4. Työtä ja kotityötä
Hybridityö yhdistää julkisen (palkkatyön) ja yksityisen (kodin)
sfäärit, jotka perinteinen teollinen työn muoto erotti.
Palkkatyön jakautumisen ohella kotitalouksissa tapahtuva
palkattoman työn jakautuminen on keskeinen sukupuolten tasa-
arvoa määrittävä tekijä.
Monet koronapandemian aikaiset tutkimukset osoittavat, että
pandemian alussa miehet lisäsivät kotitöihin ja lastenhoitoon
käytettyä aikaa, mutta samoin naiset lisäsivät kodin askareisiin
käytettyä aikaa.

5. Aiempia huomioita kotiansiotyöstä
Koteihin siirtyvän ansiotyön tutkimus on tuottanut ristiriitaisia
tuloksia.
Joustavuusargumentti:
–Perheiden tasolla työn yksilöllinen joustavuus nähdään usein
tutkimuksissa positiivisena tekijänä, joka mahdollistaa eri
elämänalueiden yhtäaikaisen huomioimisen (Wight& Raley
2009)
Toisaalta korostuvat työn ja perheen ristiriidat:
–Työaikojen venyminen (Ojala ym. 2014; Nätti ym. 2011) sekä
–Työn ja perheen väliset konfliktit, kun työn ja kodin
temporaaliset ja spatiaaliset rajat hämärtyvät (Tremblay&
Thomsin2012; Gold & Mustafa 2013).

6. Tutkimusasetelma
Sovellamme tässä tutkimuksessa Powellin ja Craigin
(2015) esittelemää tutkimusasetelmaa, jossa kotona
tehdyn ansiotyöntyön määrä on keskeinen selittäjä
ajankäytön muutoksille.
Suoritimme analyysit
–sukupuolittain
–ja jaottelimme kotiansiotyön kolmeen ryhmään sen
mukaan,
•onko kotiansiotyö jatkuvaa,
•satunnaistavai
•eikö vastaaja ollenkaantee ansiotyötä
kotonaan.

7. Muuttuvat arjen aikarakenteet
(havaintoja australialaistutkimuksesta: Powell & Craig 2015)
Palkattomaan kotityöhön ja lastenhoitoon
käytetty aika kasvoi naisilla merkittävästi
sen mukaan, mitä säännöllisempää
kotiansiotyö oli.
Miehillä kotityöhön ja lasten hoitoon
käytettyyn aika vaihteli vain vähän
kotiansiotyön määrän mukaan
Kotiansiotyön määrän vaikutukset
henkilökohtaiseen aikaan (uneen) ja
vapaa-aikaan olivat vähäisempiä

8. Etätyön tekijät ovat toimihenkilöitä

9. Etätyön kasautuminen
kotitalouksissa

10. Kotona työskentely ja ajankäyttö

11. Työn ajoitus etätyössä

12. Ajan luonne: Kiire

13. Keskeisiä huomioita
Kotiansiotyö keskittyy ylempien toimihenkilöiden
ryhmään ja samalla kotiansiotyö keskittyy
samoihin kotitalouksiin.
Kotona tehtävä ansiotyö ei suuresti eroa
työpaikalla tehtävästä työstä ajankäytön
suhteen.
Huomionarvoista on, että kotona työskentely oli
varsinkin miehillä yhteydessä lyhyempään
ansiotyöaikaan ja pitempään kotityöaikaan
Naiset, jotka tekevät säännöllisesti ansiotyötä
kotona kokevat usein jatkuvaa kiirettä (miehillä
kiireen kokemus vähenee kotona
työskenneltäessä)

14. KIITOS!
Lähteitä:
–Mustafa, Mona & Gold, Michael (2013). ‘Chained to my work’? Strategies to manage
temporal and physical boundaries among self‐employed teleworkers. Human Resource
Management Journal, 23:4, 413–429.
–Nätti, Jouko, Tammelin, Mia, Anttila, Timo & Ojala, Satu (2011) Workat home and time
usein Finland. New Technology, Workand Employment26:1, 68–77.
–Ojala, Satu, Nätti, Jouko & Anttila, Timo (2014). Informalovertimeat home insteadof
telework: Increasein negativework-familyinterface. International Journal of Sociology
and SocialPolicy34:1/2, 69–87.
–Powell, Abigail & Craig, Lynn (2015). Gender differences in working at home and time
use patterns: Evidence from Australia. Work, Employment and Society, 29(4), 571–589.
–Tremblay, Diane-Gabrielle & Thomsin, Laurence (2012). Telework and mobile working:
analysis of its benefits and drawbacks. International Journal of Work Innovation, 1:1,
100–113.
–Wight, Vanessa & Sara B. Raley, Sara (2009). When home becomes work: Work and
family time among workers at home. Social Indicators Research 93, 197–202.