Oromo - Poverty.pdf

The rich man's wealth is his strong city: the destruction of the poor is their poverty. PROVERBS 10:15

2. Saba koo keessaa nama siin hiyyeessa ta'eef qarshii yoo liqeessite,
akka nama ribaa isaaf hin ta'in, ribaa isa irrattis hin kaa'in. Ba’uu
22:25

Dhimma isaa irrattis hiyyeessa hin fudhatiin. Ba’uu 23:3

Murtii hiyyeessa keetii dhimma isaa irratti hin mormiin. Waggaa
torbaffaatti garuu boqottee ciifta; hiyyeeyyiin saba keetii akka
nyaatan, wanta isaan dhiisaniis bineensonni bosonaa ni nyaatu.
Akkasuma maasii wayinii kee fi maasii ejersaa kee ni ilaalta.
Ba’uu 23:6,11

Maasii wayinii kee hin sassaabdu, wayinii maasii wayinii keetii
hundumaas hin sassaabdu; hiyyeessaa fi ormaaf isaan dhiista, ani
Waaqayyo gooftaa kee ti. Firdii irratti jal'ina hin hojjetin, nama
hiyyeessaa hin kabajtu, nama jabaa hin kabajtu,
qajeelummaadhaan olla kee irratti murtii in kennita malee. Seera
Lewotaa 19:10,15

Midhaan lafa keessanii yommuu haammattan, yommuu
haammattan golee maasii keessanii hin balleessin, midhaan
keessan irraas hin sassaaban, hiyyeeyyii fi ormaaf ni dhiista: Ani
ani Waaqayyo gooftaan keessan. Lewwoota 23:22

Obboleessi kee hiyyeessa ta'ee, qabeenya isaa keessaa muraasa
yoo gurgure, firri isaa keessaa tokko furuuf yoo dhufe, isa
obboleessi isaa gurgure ni furu. Obboleessi kee yoo hiyyeessa
ta'ee, si wajjin manca'ee yoo kufe; achiis isa ni boqotta; si wajjin
akka jiraatuuf. Obboleessi kee inni si bira jiraatu hiyyeessa ta'ee
yoo siif gurgurame; garbicha ta'ee akka tajaajilu isa hin
dirqisiisiin: Inni akka hojjetaa qacaramee fi akka nama biyya
biraatti si wajjin ta'a, hamma waggaa Iyyoobeeliittis si tajaajila;
ijoollee isaa wajjin, gara maatii ofii isaatti ni deebi'a, gara
qabeenya abbootii isaattis ni deebi'a. Namni biyya biraa ykn ormi
tokko si bira yoo duroome, obboleessi kee inni bira jiraatu immoo
hiyyeessa ta'ee, orma ykn orma si bira jiruutti ykn horii maatii
orma sanaatti yoo of gurgure: Erga gurguramee booda ni furama
irra deebiin; obbolaan isaa tokko isa furuu ni danda’a: Adeerri
isaa yookaan ilmi adeera isaa isa furuu ni danda’a, yookaan
maatii isaa keessaa fira isaatti dhihoo ta’e kamiyyuu isa furuu ni
danda’a; yookiin yoo danda’e of furuu ni danda’a. Seera Lewotaa
25:25,35,39-41,47

Dhuma waggaa torba hundumaatti gadhiisi. Akkaataan
gadhiifamuus akkana: Namni liqeessaan ollaa isaatiif liqeessu
hundinuu ni gadhiisa; olla isaa irraas ta'e obboleessa isaa irraa hin
gaafatu; sababni isaas gadhiifamuu GOOFTAA jedhama. Nama
ormaa irraa deebitee gaafachuu dandeessa; Yeroo hiyyeessi isin
gidduu hin jirretti malee; biyya Waaqayyo gooftaan keessan
dhaala akka siif kennutti Waaqayyo baay'ee isin in eebbisa;
guyyaa. Waaqayyo gooftaan kee akkuma abdachiise siif in
eebbisa, saba baay'eedhaaf in liqeessita, garuu hin liqeessitu; ati
saboota baay'ee irratti in mootii, isaan garuu si irratti hin moo'an.
7Biyya kee isa Waaqayyo gooftaan kee siif kennu keessatti karra
kee keessaa namni tokko obboleessa kee keessaa hiyyeessi tokko
yoo jiraate, garaa kee hin jabeessitu, harka kees obboleessa kee
hiyyeessaa irraas hin cufatin; harka isaa bal'isi, wanta inni
barbaadu keessattis isa barbaachisu isaaf gahaa ta'e isaaf in
liqeessa. Yaadni garaa kee isa hamaa keessa, waggaa torbaffaan,
barri gadhiifamuu dhihaateera! iji kee obboleessa kee hiyyeessa
irratti hamaa ta'ee, homaa isaaf hin kennitu; inni immoo gara
Waaqayyootti sitti iyya, cubbuu siif ta'a. Dhuguma isaaf kennita,
garaan kees hin gadda yeroo ati isaaf kennitu, kanaaf Waaqayyo
gooftaan kee hojii kee hundumaa fi wanta ati harka kee itti
kaa'attu hundumaatti si in eebbisa. Hiyyeessi biyya keessaa
yoomiyyuu hin dhaabbatu, kanaaf ani obboleessa kee, hiyyeessa
kee fi hiyyeessa kee biyya kee keessa jiruuf harka kee bal'ifta
jedheen si ajaja. Keessa Deebii 15:1-11

Namichi hiyyeessa yoo ta'e immoo waadaa isaa wajjin hin rafiin,
yeroo aduun lixxu waadaa sana deebiftee isaaf kennita, akka inni
uffata ofii isaatii uffatee si eebbisuuf; Waaqayyo gooftaa kee
duratti si. Hojjetaa qacaramee hiyyeessaa fi rakkataa obboloota
kee keessaa yoo ta'e, orma kee warra karra kee keessaa biyya kee
keessa jiran keessaa hin cunqursiin: Guyyaa isaatti mindaa isaa
isaaf kennitaaf aduun hin lixxu isa; inni hiyyeessa waan ta'eef,
gara Waaqayyoottis akka sitti hin iyyin, cubbuu siif hin ta'u.
Keessa Deebii 24:12-15

Waaqayyo in hiyyeessa, in sooressa, in gad buusa, ol in kaasa.
Inni hiyyeeyyii biyyee keessaa kaasa, kadhataan immoo
bulchitoota gidduu akka isaan dhaabuuf, teessoo ulfinaa akka
dhaalchisuuf, utubaawwan lafaa kan Waaqayyoo waan ta'aniif,
inni kadhataas kan gooftaa keessaa ol kaasa addunyaa isaan irratti.
1 Saamu’eel 2:7-8

Akkuma guyyaa Yihudoonni diinota isaanii irraa itti boqotan, ji'i
gadda irraa gara gammachuutti, gadda irraas gara guyyaa gaariitti
jijjiirame, guyyaa ayyaanaa fi gammachuu, qooda waliif erguu
akka isaaniif godhaniif , akkasumas kennaa harka qalleeyyiif
kenna. Asteer 9:22

Inni garuu hiyyeeyyii billaa, afaan isaanii fi harka jajjaboo jalaa
ni oolcha. Akkasitti hiyyeessi abdii qabdi, jal'innis afaan ishee ni
dhorka. Kunoo, namni Waaqayyo sirreessuu gammadaa dha,
kanaaf adabbii isa hundumaa danda'u hin tuffatin, inni in
dhukkubsa, in hidha, in madaa'a, harki isaas in fayyisa. Iyoob
5:15-18

Hiyyeeyyii cunqursee waan dhiiseef; mana inni hin ijaarre
humnaan waan fudhateef; Dhuguma garaa isaa keessatti
tasgabbiin itti hin dhaga’amu, waan hawwe irraa hin fayyu. Iyoob
20:19-20

Yeroo gurri na dhaga'u, sana booda na eebbise; ijinis yommuu na
argu, hiyyeessa iyyu, abbaa abbaa hin qabne, nama isa gargaaru
hin qabne waanan oolcheef, dhugaa naaf kenne. Eebbi isa baduuf
qophaa'e natti dhufe, garaa dubartii abbaan manaa irraa du'e
gammachuudhaan akka faarfatu nan godhe. Qajeelummaa
uffadhee, innis na uffise, firdiin koo akka uffataa fi gonfoo in ta'e.
Namoota jaamotaaf ija, naafaaf immoo miilli ture. Ani
hiyyeeyyiif abbaa ture, sababa ani hin beekne immoo nan
sakatta'e. Anis qoochoo warra jal'ootaa cabsee, saamicha ilkaan
isaa keessaa nan buqqisa. Iyoob 29:11-17

Kunoo, Waaqayyo jabaa dha, nama tokkollee hin tuffatu, humnaa
fi ogummaadhaan jabaa dha. Inni lubbuu warra jal'ootaa hin eegu,
hiyyeeyyiif garuu mirga in kenna. Inni ija isaa warra qajeelota
irraa hin deebisu, isaan garuu mootota wajjin teessoo irra jiru;
eeyyee, inni bara baraan isaan jabeessa, ol kaafamanis.
Hidhaadhaan yoo hidhaman, funyoo dhiphinaattis yoo qabaman;
Achiis hojii isaanii, irra daddarbaa isaanii isa isaan caalu isaanitti
in argisiisa. Gurra isaaniis adabuuf in bana, jal'ina irraa akka
deebi'anis ni ajaja. Yoo isaaf ajajamanii fi tajaajilan, bara isaanii
badhaadhina, bara isaanii immoo gammachuudhaan dabarsu. Yoo
hin ajajamne garuu billaadhaan ni badu, osoo hin beekin ni du'u.
Fakkeessitoonni garuu garaa isaaniitti dheekkamsa ni tuulu,
yeroo inni isaan hidhu hin iyyan. Dargaggummaatti ni du’u,
jireenyi isaaniis warra xuraa’oo keessa jira. Hiyyeeyyii rakkina
isaa keessatti ni oolcha, cunqursaa irrattis gurra isaanii ni bana.
Iyoob 36:5-15

Rakkataan yeroo hundumaa hin dagatamu, hiyyeeyyiin abdiin
bara baraan hin badu. Faarfannaa 9:18

Yaa Waaqayyo, maaliif fagoo dhaabatta? maaliif yeroo rakkinaa
of dhoksita? Jal'oon of tuuluun hiyyeeyyii in ari'ata, mala isaan
yaadanitti haa qabaman. Inni jal'aan hawwii garaa isaatiin of jaja,
warra kajeelaas in eebbisa. isa Waaqayyo jibbu. Jal’oon, of

3. tuulummaa fuula isaatiin, Waaqayyoon hin barbaadu: Waaqayyo
yaada isaa hundumaa keessa hin jiru. Karaan isaa yeroo
hundumaa gaddisiisaa dha; murtoowwan kee ija isaa jalaa
ba'aniiru, diinota isaa hundumaas isaanitti in of jaja. Inni garaa
isaa keessatti, “Ani hin socho’u” jedheera. Afaan isaa abaarsaa fi
gowwoomsaa fi gowwoomsaan guutameera, arraba isaa jalatti
hammeenyaa fi waa malee jira. Inni iddoo dhokataa gandoota
keessa taa'a, iddoo dhokataa keessa nama qulqulluu ajjeesa, iji
isaa dhoksaadhaan hiyyeeyyii irratti in ilaala. Inni akka leenca
boolla isaa keessa jirutti dhoksaatti ni ciisa, hiyyeessa qabachuuf
ni ciisa, hiyyeessa yommuu kiyyoo isaatti harkisu ni qaba.
Hiyyeessi jajjaboo isaatiin akka kufuuf ni jilbeenfata, of gadi
qaba. Inni garaa isaa keessatti, "Waaqayyo ni dagate" jedheera;
yoomiyyuu hin argu. Yaa Waaqayyo ka'i; Yaa Waaqayyo harka
kee ol kaasi, warra gad of deebisanii hin dagatin! Jal'oon maaliif
Waaqayyoon tuffata? inni garaa isaa keessatti, “Ati hin gaafattu”
jedheera. Ati argiteetta; ati hammeenyaa fi jibbiinsaa harka
keetiin deebisuudhaaf argita; ati gargaartuu warra abbaa hin
qabne ti. Harka jal'aa fi nama hamaa cabsi, hamma hin argannetti
jal'ina isaa barbaadi. Waaqayyo bara bara baraan Mootii dha,
saboonni biyya isaa keessaa ni badu. Yaa gooftaa, ati fedhii warra
gad of deebisanii dhageesseetta, ati garaa isaanii ni qopheessita,
gurra kee ni dhageessifta; Faarfannaa 10

Cunqursaa hiyyeessaaf, afuufa warra rakkataatiif, amma nan ka'a,
jedha Waaqayyo; Nama isa irratti afuufu irraa nagaa isa nan
dhaaba. Faarfannaa 12:5

Gooftaan baqannaa isaa waan ta'eef, gorsa hiyyeeyyii
salphiftaniittu. Faarfannaa 14:6

Namichi hiyyeessi kun iyye, Waaqayyo isa dhaga'ee, rakkina isaa
hundumaa keessaa isa oolche. Faarfannaa 34:6

Lafeen koo hundinuu, “Yaa Gooftaa, hiyyeessa nama isa jabaa
ta’e irraa, hiyyeessaa fi rakkataa isa saamsu jalaa kan baasu
eenyu akka kee ta’a?” Faarfannaa 35:10

Warri jal'oonni billaa baafataniiru, xiyya isaaniis garagalchaniiru,
hiyyeeyyii fi rakkataa gadi darbachuuf, warra qajeeloo ta'an
ajjeesaniiru. Faarfannaa 37:14

Ani garuu hiyyeessaa fi rakkataa dha; ta'us Gooftaan natti yaada,
ati gargaartuu kootii fi na oolchituu kooti; hin turtiin yaa Waaqa
koo. Faarfannaa 40:17

Namni hiyyeessa ilaalu eebbifamaa, Waaqayyo yeroo rakkinaatti
isa in oolcha. Faarfannaa 41:1

Waldaan kee achi keessa jiraateera, yaa Waaqayyo, gaarummaa
kee keessaa hiyyeeyyiif qopheessiteetta. Faarfannaa 68:10

Ani garuu hiyyeessa, gaddas dha, yaa Waaqayyo, fayyinni kee ol
na haa kaa'i. Waaqayyo hiyyeessa in dhaga'a, booji'amtoota isaas
hin tuffatu. Faarfannaa 69:29,33

Ani garuu hiyyeessaa fi rakkataa dha, yaa Waaqayyo, ariifadhu
gara kootti naaf godhi, ati gargaartuu kootii, na oolchituu kooti;
Yaa Waaqayyo, hin tursiin! Faarfannaa 70:5

Inni saba kee qajeelummaadhaan, hiyyeeyyii kee irrattis
firdiidhaan in farada. Faarfannaa 72:2

Hiyyeeyyii sabaa in farada, ijoollee rakkataa in fayyisa,
cunqursaas in caccabsa. Inni yommuu iyyu warra rakkatan ni
oolcha; hiyyeessa, nama gargaaraa hin qabnees. Hiyyeeyyii fi
rakkatan ni oolcha, lubbuu warra rakkataas ni oolcha. Faarfannaa
72:4,12-13 Yaa lubbuu gugee kee baay'ina jal'ootaaf hin dabarsin,
waldaa hiyyeeyyii kee bara baraan hin dagatin. Yaa
cunqurfamtoonni qaana'anii hin deebi'in, hiyyeeyyii fi rakkatan
maqaa kee haa galateeffatan. Faarfannaa 74:19,21

Hiyyeeyyii fi abbaa hin qabne ittisaa, warra rakkataa fi warra
rakkataniif haqa raawwadhaa. Hiyyeeyyii fi rakkataa oolchi,
harka jal'oota jalaa isaan baasi. Faarfannaa 82:3-4

Yaa Waaqayyo, ani hiyyeessa, rakkataa waanan ta'eef, gurra kee
gadi qabadhu! Faarfannaa 86:1

Ta'us hiyyeeyyii rakkina irraa ol in kaa'a, akka hoolotaattis maatii
in godha. Faarfannaa 107:41

Ani hiyyeessa fi rakkataa waanan ta'eef, garaan koos na keessatti
madaa'eera. Ani akka gaaddidduu yeroo inni gadi bu'utti nan bade,
akka awwaannisaa oliif gadi nan darbadha. Jilbi koo
soomaadhaan dadhabeera; foon koos furdina irraa ni dadhaba.
Anis isaaniif arrabsoo ta'eera, isaan yommuu na ilaalan mataa
isaanii raasan. Yaa Waaqayyo gooftaa koo na gargaari, akka
araara keetiin na oolchi; ati gooftaa akka raawwatte. Isaan haa
abaaru, ati garuu haa eebbiftu, yeroo ka'an haa qaanfatan;
garbichi kee garuu haa gammadu. Mormitoonni koo salphina haa
uffatan, akka uffata uffannaa ofii isaaniitiin of haa haguugan! Ani
afaan kootiin Waaqayyoon baay'ee nan galateeffadha; eeyyee,
tuuta gidduutti isa nan galateeffadha. Warra lubbuu isaa
murteessan jalaa isa oolchuuf gara mirga hiyyeessaa in dhaabata.
Faarfannaa 109:22-31

Bittimsee, hiyyeeyyiif kenneera; qajeelummaan isaa bara baraan
in jiraata; gaanfi isaa ulfinaan ol in kaafama. Faarfannaa 112:9

Hiyyeessa biyyoo keessaa in kaasa, rakkataas boca keessaa in
kaasa; Faarfannaa 113:7

Nyaata ishee baay'ee nan eebbisa, hiyyeessa ishee buddeenaan
nan quubsa. Faarfannaa 132:15

Waaqayyo dhimma warra rakkataa, mirga hiyyeeyyii akka eegu
nan beeka. Faarfannaa 140:12

Yaa dadhaboo gara saree dhaqi; karaa ishii ilaalaa, ogeessa ta'aa;
Yaa dadhabaa hanga yoomitti rafta? yoom hirriba kee keessaa
kaata? Ta'us hirriba xiqqoo, hirriba xiqqoo, rafuudhaaf harka
xiqqoo dachaasuu: Akkasitti hiyyummaan kee akka nama
imalaatti, hanqinni kee akka nama hidhateetti in dhufa.
Fakkeenya 6:6-11

Inni harka laafaa wajjin hiyyeessa in ta'a, harki nama jabaate
garuu sooressa in godha. Qabeenyi sooressaa magaalaa isaa
jabduu dha: hiyyeessa balleessuun hiyyummaa isaaniiti.
Fakkeenya 10:4,15

Kan bittimsu, ammas kan baay'atu jira; kan ga’umsa caalu
dhowwus jira, garuu hiyyummaatti kan ce’u jira. Fakkeenya
11:24

Kan of sooressa ta'us homaa kan hin qabne jira, kan hiyyeessa of
godhu, garuu qabeenya guddaa kan qabu jira. Furii lubbuu namaa
qabeenya isaa ti, hiyyeessi garuu ceepha'uu hin dhaga'u. Nama
barsiisa dide hiyyummaa fi salphinni in ta'a, kan ceepha'u garuu
ni kabajama. Nyaanni baay'een qonna hiyyeeyyii keessa jira,
garuu murtoo dhabuu irraa kan ka'e kan balleessu jira. Fakkeenya
13:7-8,18,23

Hiyyeessi olla isaa irraa iyyuu ni jibbama, sooressi garuu
michoota baay'ee qaba. Namni ollaa isaa tuffatu cubbuu ni hojjeta,
hiyyeessa namaaf araaramu garuu gammachuu qaba. Namni
hiyyeessa cunqursu Uumaa isaa in arrabsa, namni isa kabaju
garuu hiyyeessaaf ni araara. Fakkeenya 14:20-21,31

4. Namni hiyyeessatti qoosu, Uumaa isaa in arrabsa; Fakkeenya
17:5

Hiyyeessi waliigaltee fayyadama; sooressi garuu gara jabinaan
deebii kenna. Fakkeenya 18:23

Nama funyaan isaa jal'aa fi gowwaa ta'e irra, hiyyeessa
qulqullummaa isaatiin deddeebi'u wayya. Qabeenyi michoota
hedduu hora; hiyyeessi garuu ollaa isaa irraa adda bahee jira.
Obboloonni hiyyeeyyii hundinuu isa jibbu, hiriyyoonni isaa
hammam isa irraa fagaatu? dubbiidhaan isaan ari’a, isaan garuu
isa dhabaa jiru. Namni hiyyeessa mararfate Waaqayyoof in
liqeessa; wanta inni kenne immoo deebisee isaaf ni kaffala.
Fedhiin namaa gaarummaa isaati, hiyyeessi sobduu caalaa in
caala. Fakkeenya 19:1,4,7,17,22

Hiyyummaatti akka hin dhufneef hirriba hin jaallatin; ija kee bani,
buddeenni ni quufta. Fakkeenya 20:13

Namni iyya hiyyeessaa dhaga'ee gurra isaa dhaabe, ofii isaatii in
iyye, garuu hin dhaga'amu. Namni gammachuu jaallatu hiyyeessa
in ta'a, inni wayinii fi zayita jaallatu hin sooressa. Fakkeenya
21:13,17

Sooressi fi hiyyeessi walitti dhufu, hundumaa isaanii kan uume
Waaqayyodha. Sooressi hiyyeessa irratti ni bulcha, kan liqeesse
immoo nama liqeesseef garbicha ta'a. Namni ija baay'ee qabu in
eebbifama; sababni isaas, inni buddeena isaa keessaa hiyyeeyyiif
ni kenna. Inni qabeenya isaa baay'isuuf hiyyeessa cunqursu, kan
dureeyyiif kennu immoo dhugumatti hir'ata. Hiyyeessa hiyyeessa
waan ta'eef hin saamin, rakkataas karra keessatti hin cunqursinaa:
Fakkeenya 22:2,7,9,16,22

Namoota wayinii dhugan gidduutti hin ta'inaa; warra foon
nyaatan warra jeequmsa kaasan gidduutti: Machaa'ee fi nama
nyaata nyaatu hiyyummaatti in dhufu; Fakkeenya 23:20-21

Maasii warra dadhaboo, maasii wayinii nama hubannaa hin qabne
bira nan deeme; Kunoo, hunduu qoreedhaan biqilee, qotiyyoon
fuula isaa haguugee, dallaan dhagaa isaas caccabee ture. Achiis
arge, akka gaariittis ilaale: ilaaleen qajeelfama argadhe. Ta'us
hirriba xiqqoo, hirriba xiqqoo, rafuudhaaf harka xiqqoo
dachaasuu; akkasumas akka nama hidhateetti hanqina kee.
Fakkeenya 24:30-34

Hiyyeessi hiyyeessa cunqursu akka bokkaa nyaata hin dhiifne ti.
Nama sooressa ta'us, karaa isaa jal'aa ta'e irra, hiyyeessa
qajeelummaa isaatiin deddeebi'u wayya. Namni ribaa fi bu'aa
haqa hin qabneen qabeenya isaa guddise, nama hiyyeessa
mararfeef ni sassaaba. Sooressi of tuulummaa isaatiin ogeessa;
hiyyeessi hubannaa qabu garuu isa in qorata. Akka leenca boo'u,
fi risaa fagoo jiruu; bulchaan hamaan ummata hiyyeessa irrattis
akkasuma. Namni lafa isaa qotu buddeena baay'ee in qabaata, kan
namoota waa'ee hin baafne duukaa bu'u garuu hiyyummaa ni ga'a.
Namni sooressa ta'uuf ariifatu ija hamaa qaba, hiyyummaan akka
isa mudatu hin ilaalu. Kan hiyyeessaaf kennu hin hir'atu, kan ija
isaa dhoksu garuu abaarsa baay'ee qaba. Fakkeenya
28:3,6,8,11,15,19,22,27

Qajeelaan dhimma hiyyeessaa in ilaala, jal'aan garuu kana beekuu
hin ilaalu. Hiyyeessi fi gowwoomsaan walitti dhufu, Waaqayyo
ija isaanii lamaan in ibsa. Mootiin hiyyeessatti
amanamummaadhaan murteessu, teessoo isaa bara baraan ni
jabaata. Fakkeenya 29:7,13-14

Waan lama sirraa barbaade; osoon hin du'in isaan na dhowwinaa:
Waanuma hin jirree fi soba na irraa fageessi, hiyyummaas
badhaadhummaas naaf hin kenninaa; nyaata naaf mijatu na
nyaachisi, akkan hin quufneef, si ganee, ‘Waaqayyo eenyu?
yookaan hiyyeessa ta'ee, hatuu, maqaa Waaqa koo akkasumaan
akkan hin fudhanneef. Dhaloonni jira, . ilkaan isaanii akka billaa,
ilkaan isaanii akka cirrachaa, hiyyeeyyii lafa irraa, warra rakkatan
immoo namoota keessaa nyaachuuf. Fakkeenya 30:7-9,14

Afaan kee bani, qajeelaan murteessi, dhimma hiyyeessaa fi
rakkataa irrattis falmi. Harka ishee hiyyeessatti diriirsiti; eeyyee,
harka ishee warra rakkatanitti diriirsiti. Fakkeenya 31:9,20

Mootii dulloomaa fi gowwaa, kan kana booda hin gorfamne
caalaa mucaa hiyyeessaa fi ogeessa wayya. Inni mana hidhaa
keessaa mootii ta'uuf dhufa; namni mootummaa isaa keessatti
dhalate garuu hiyyeessa ta'a. Lallaba 4:13-14

Godina tokko keessatti cunqursaa hiyyeeyyii, fi murtii fi haqa
jallisuu yoo argite, dhimmicha hin dinqisiifatin; isaan caalaas
ol’aanoon ni jiraatu. Lallaba 5:8

Beekaan gowwaa caalaa maal qaba? hiyyeessi, warra jiraatan
dura deemuu beeku maal qaba? Lallaba 6:8

Ogummaan kun aduu jalattis argeera, guddaa natti fakkaate:
Magaalaa xiqqoo, namoota muraasas keessa turte; mootiin
guddaan tokkos ishee irratti dhufee ishee marsee, dallaawwan
gurguddoos ishee irratti ijaare: Ammas namni ogeessi hiyyeessa
tokko ishee keessa argame, ogummaa isaatiinis magaalattii in
oolche; taʼus namni hiyyeessa sana hin yaadanne. Achiis ani,
“Ogummaan humna irra in caala, haa ta'u iyyuu malee
ogummaan hiyyeessaa ni tuffatama, dubbiin isaas hin dhaga'amu"
jedheen. Iyya nama gowwaa bulchu caalaa dubbiin ogeeyyii
callisee dhaga'ama. Ogummaan meeshaa waraanaa irra in caala,
cubbamaan tokko garuu gaarummaa baay'ee in balleessa. Lallaba
9:13-18

Isin maasii wayinii waan nyaataniif, Yihowaan warra durii saba
isaa fi bulchitoota isaa wajjin firdii in seena; saamichi hiyyeessaa
mana keessan keessa jira. Sabni koo rukuttee, fuula hiyyeeyyiis
ni caccabsitee maal jechuu barbaadde? jedha Waaqayyo Gooftaan
Raayyaa. Isaayaas 3:14-15

Warra murtoo jal'aa murteessan, warri gadda isaan ajajan
barreessan wayyoo; Warri abbaan manaa irraa du'e booji'amtoota
isaanii akka ta'aniif, warra abbaa hin qabnes akka saamaniif,
warra rakkatan firdii irraa garagalchuuf, hiyyeeyyii saba koo
irraas mirga fudhachuuf! Isaayaas 10:2

Inni garuu qajeelummaadhaan hiyyeeyyii irratti in farada, warra
garraamii lafaa irrattis qajeelummaadhaan in ceepha'a, ulee afaan
isaatiin lafa in rukuta, afuura funyaan isaatiinis jal'oota in ajjeesa.
Isaayaas 11:4

Angafni hiyyeessaa in soorata, rakkatanis nagaa ni ciisa, ani
hundee kee beelaan nan ajjeesa, inni immoo haftee kee in ajjeesa.
Egaa namni ergamtoota sabaa maal deebisa? Waaqayyo Tsiyoon
akka bu'uureffate, hiyyeeyyiin saba isaa keessas akka isheetti
amanan. Isaayaas 14:30,32

Yaa Waaqayyo, ati Waaqa kooti; Ani ol si nan jaja, maqaa kee
nan galateeffadha; waan dinqisiisaa hojjetteetta; gorsi kee durii
amanamummaa fi dhugaa dha. Magaalaa irraa tuullaa gooteetta;
magaalaa ittisa qabdu diigama: masaraa ormaa magaalaa akka hin
taane; yoomiyyuu hin ijaaramu. Kanaaf sabni jabaa siif ulfina,
magaalaan saboota sodaachisaa si sodaata. Ati hiyyeessaaf
humna, rakkataa dhiphina isaa keessatti humna, obomboleettii
irraa baqannaa, ho'a irraa gaaddidduu taatee, yeroo dhohinsi
warra sodaachisoo akka obomboleettii dallaa irratti ta'u. Isaayaas
25:1-4

Waaqayyo gooftaatti amanamaa, humni bara baraa Waaqayyo
gooftaa keessa jira; mandara ol aanaa, gadi in kaaʼa; lafatti gadi

5. in kaaʼa; biyyootti illee ni fida. Miilli ni tarkaanfata gadi, miila
hiyyeeyyii illee, tarkaanfii warra rakkataa. Isaayaas 26:4-6

Warri garraamoon Waaqayyootti gammaduu isaanii ni dabalu,
hiyyeeyyiin namoota keessaa immoo isa qulqulluu Israaʼelitti in
gammadu. Isaayaas 29:19

Meeshaaleen churl illee hamaa dha, inni hiyyeessa jechoota
sobaatiin balleessuuf mala hamaa ni qopheessa, yeroo rakkataan
sirrii dubbatullee. Isaayaas 32:7

Hiyyeessi fi rakkattoonni bishaan yeroo barbaadan, kan hin jirre,
arrabni isaaniis dheebuun yommuu dadhabu, ani Waaqayyo isaan
nan dhaga'a, ani Waaqayyo Israa'el isaan hin dhiisu. Isaayaas
41:17

Sooma ani filadhe kana mitii? hidhaa hammeenyaa hiikuuf, ba’aa
ulfaataa hiikuuf, cunqurfamoo bilisa baasuuf, waanjoo
hundumaas akka cabsitaniif? Buddeena kee warra beela'aniif
kennuu, hiyyeeyyii gataman gara mana keetti fiduu mitii? qullaa
yommuu argitu, akka isa haguugdu; foon kee jalaa akka hin
dhokanne? Yeroo sanatti ifni kee akka barii in ba'a, fayyaan kees
dafee in biqila; ulfina Waaqayyoo badhaasa kee in ta'a. Isaayaas
58:6-8

Wantoonni sun hundinuu harka kootu hojjeteera, wanti sun
hundinuus ta'eera, jedha Waaqayyo, ani nama hiyyeessaa fi
hafuura gadda qabu, dubbii kootiin raafame garuu nan ilaala.
Isaayaas 66:2

Akkasumas uffata kee keessatti dhiigni lubbuu hiyyeeyyii
qulqulluu ni argama: Ani kana hundumaa irratti malee
dhoksaadhaan barbaachaan hin arganne. Ermiyaas 2:34

Kanaaf ani, Dhuguma isaan kun hiyyeeyyii dha; isaan gowwoota
dha, karaa Waaqayyoo fi firdii Waaqa isaaniis hin beekan.
Ermiyaas 5:4

Waaqayyoof faarfadhaa, Waaqayyoon galateeffadhaa! Ermiyaas
20:13

Dhimma hiyyeessaa fi rakkataa irratti murteesse; achiis isaaf
gaarii ture: kun na beekuuf mitii? jedha Waaqayyo. Ermiyaas
22:16

Achiis Nebuzaradaan ajajaan eegdotaa namoota magaalattii
keessa hafanii fi warra isa irratti kufanii fi namoota hafan wajjin
boojiʼee gara Baabilonitti fudhate. Nabuzaradaan ajajaan
eegdotaa garuu hiyyeeyyii sabaa homaa hin qabne biyya Yihudaa
keessatti dhiisee yeroo tokkotti maasii wayinii fi maasii isaaniif
kenne. Ermiyaas 39:9-10

Kunoo, yakka obboleettii kee Sodoom ture, of tuuluun, buddeena
guutuu, hojii malee hojjechuun ishee fi ijoollee durbaa ishee
keessa ture, harka hiyyeessaa fi rakkataas hin jabeessine.
Hisqi’eel 16:49 irratti

Ilma saamtuu, dhiiga dhangalaasee fi wantoota kana keessaa isa
kamiifuu akkasuma godhu yoo dhalche, Gaara irrattis nyaatee
haadha manaa ollaa isaa xureessuu malee, hojii sana keessaa
tokkollee yoo hin raawwanne; Hiyyeessa fi rakkataa cunqursee,
jeequmsaan saamame, wabii hin deebisne, ija isaa gara tolfamoo
tolfamootti ol kaase, jibbisiisoo hojjete, Ribaa baase, firii in
argate, egaa in jiraataa? hin jiraatu, wanta jibbisiisoo kana
hundumaa hojjeteera; inni dhuguma ni duʼa; dhiigni isaa isa
irratti in ta'a. Amma kunoo, ilma yoo dhalche, cubbuu abbaa isaa
hojjete hundumaa argee, ilaalee, kan akkanaa hin hojjenne, kan
gaara irratti hin nyaannee, ija isaa gara waaqa tolfamaa mana
sanaattis hin kaafne kan Israa'el, haadha manaa ollaa isaa hin
xureessine, Nama hin cunqureessine, waadaa hin dhowwine,
jeequmsaan hin saamne; garuu buddeena isaa warra beela'aniif
kenne, qullaas uffataan haguugee, Hiyyeessa irraa harka isaa
fuudhe, inni ribaa fi daballii hin arganne, firdii koo raawwate,
seera kootti adeeme; yakka abbaa isaatiif hin du'u, in jiraata.
Hisqi’eel 18:10-17

Ummanni biyya sanaa cunqursaa itti fayyadamaniiru, saamicha
raawwataniiru, hiyyeeyyii fi rakkataas ni dhiphisaniiru, eeyyee,
orma dogoggoraan cunqurfamaniiru. Hisqi’eel 22:29

Kanaaf yaa mootii, gorsi koo si biratti fudhatama haa ta'u, cubbuu
kee qajeelummaadhaan, yakka kee immoo hiyyeeyyiif araara
argisiisuudhaan haa addaan kutu; yoo tasgabbii kee dheeressuu
ta’uu danda’e. Daani'eel 4:27

Waaqayyo akkana jedha; Irra daddarbaa Israa'el sadii, afuriif
immoo adabbii ishee hin deebisu; sababni isaas, nama qajeelaa
meetii, hiyyeessa immoo kophee tokkoon gurguraa turan; Mataa
hiyyeessaa irratti biyyoo lafaa duukaa bu'aa, karaa warra
garraamii garagalchuu, namni tokkoo fi abbaan isaas maqaa koo
qulqulluu xureessuuf gara intala tokkootti in seenu: Amos 2:6-7

Yaa re'oota Baashaan, warri gaara Samaariyaa keessa jirtan,
warra hiyyeeyyii cunqursan, warra rakkatan caccabsan, warra
gooftota isaaniitiin, 'Fidaa, haa dhugnu' jedhan, dubbii kana
dhaga'aa! Waaqayyo gooftaan qulqullummaa isaatiin kakateera,
kunoo guyyoonni inni qacceedhaan isin fudhatu, sanyiiwwan
keessan immoo qodaa qurxummiitiin isin fudhatu. Amos 4:1-2

Kanaaf, dhiitaan keessan hiyyeessa irratti waan ta'eef, ba'aa
qamadii irraa in fudhattu; maasii wayinii m i'aawaa
dhaabattaniittu, garuu wayinii irraa hin dhugdan. Irra daddarbaa
kee isa dachaa fi cubbuu kee isa guddaa nan beeka, isaan
qajeelota ni dhiphisu, malaammaltummaa ni fudhatu, hiyyeessa
karra keessa jirus mirga isaanii irraa garagalchu. Amos 5:11-12

Yaa warra rakkatan liqimsitan, hiyyeeyyii biyyaa akka dadhaban
gochuudhaaf, “Ji’i haaraan yoom ni bada, boqqolloo gurgurra”
jettanii kana dhaga’aa? Sanbata immoo, qamadii baasnee, eefaa
xiqqeessinee, sheqelii guddifnee, gowwoomsaadhaan madaala
sobsinee? Hiyyeessa meetiidhaan, rakkataa immoo kophee
tokkoon akka bitannu; eeyyee, balfa qamadii sanaas gurguruu?
Amos 8:4-6

Ati ulee isaatiin mataa gandoota isaa rukutte, isaan akka bubbee
na facaasuuf ba'an, gammachuun isaanii akka hiyyeessa dhoksaan
nyaachuutti in ta'e. Anbaaqom 3:14

Sabni rakkataa fi hiyyeeyyii si gidduutti nan dhiisa, isaanis
maqaa Waaqayyootti in amanatu. Sefaniyaas 3:12

Dubartii abbaan manaa irraa du'e, abbaa hin qabne, orma,
hiyyeessa hin cunqursina; isin keessaa tokko illee garaa keessan
keessatti hamaa obboleessa isaa irratti hin yaadne. Zakkaariyaas
7:10

Yaa hiyyeessa hoolota keessaa, ani hoolota qalamaa nan horsiisa.
Ulee lama immoo gara kootti fudhadhe; isa tokko Bareedina
jedheen, isa kaan immoo Baandii jedheen waama ture; hoolota
sanas nan nyaachise. Guyyaa sanatti immoo caccabee,
hiyyeeyyiin hoolota na eegaa turan dubbii Waaqayyoo ta'uu isaa
in beekan. Zakkaariyaas 11:7,11

Mootummaan waaqaa kan isaaniiti! Maatewos 5:3

Jaamonni ija isaanii ni argatu, naafaan ni deema, warri
nadaayiitiin ni qulqullaa’u, warri gurri isaanii hin dhageenyes ni
dhaga’u, warri du’an ni ka’u, hiyyeeyyiinis wangeelli isaanitti
lallabama. Maatewos 11:5 Yesuus immoo, “Ati guutuu ta'uu yoo

6. barbaadde, dhaqii waan qabdu gurguri, hiyyeeyyiif kenni, samii
irrattis qabeenya ni qabaatta; Maatewos 19:21

Yesus mana Simoon nama dhukkuba nadaayiitiin Bitaaniyaa
keessa yommuu jiruu, Dubartiin tokko saanduqa alabaastarii
dibata baay'ee gatii guddaa qabu qabattee gara isaa dhuftee, utuu
inni nyaata nyaatu taa'ee mataa isaa irratti naqxe. Duuka buutonni
isaa garuu kana yommuu argan, "Qaama'aan kun maaliifi? Dibata
kana baay'ee gurguramee hiyyeeyyiif kennamuu danda'a ture.
Yesuus kana yommuu hubatu, “Maaliif dubartii sana rakkiftu?
sababni isaas isheen hojii gaarii narratti hojjettee jirti.
Hiyyeeyyiin yeroo hundumaa isin bira waan jiraniif; ana garuu
yeroo hundumaa hin qabdan. Isheen dibata kana qaama kootti
naqxee awwaalcha kootiif goote. Dhuguma isiniin jedha, Bakka
wangeelli kun addunyaa guutuutti lallabamu hundumaatti, wanti
dubartiin kun goote kun yaadannoo isheetiif ni himama.
Maatewos 26:6-13

Yommus Yesus isa argee isa jaallatee, "Wanti tokko si hanqate:
deemi, waan qabdu hundumaa gurgurii hiyyeessaaf kenni, samii
irrattis qabeenya ni qabaatta; kottu fannoo fudhattee duukaa bu'i
ana. Maarqos 10:21

Dubartiin abbaan manaa irraa du'e hiyyeettiin tokko dhuftee,
isheen qarshii lama kan qarshii tokko ta'e itti darbatte. Innis
duuka buutota isaa waamee, "Dhugumaan isinitti hima,
dubartittiin abbaan manaa irraa du'e hiyyeettiin kun warra mana
kuusaatti gatan hundumaa caalaa akka galchite; isheen garuu
waan isheen qabdu hundumaa, jireenya ishee hundumaa in
galchite. Maarqos 12:42-44

Hafuurri Gooftaa hiyyeeyyiitti wangeela akkan lallabuuf waan na
dibeef ana irra jira; warra garaan isaanii cabe akkan fayyisu,
warra booji’amtootaaf bilisa ba’uu akkan lallabuuf, warra
jaamotaaf immoo ija isaanii deebi’ee akkan lallabuuf, warra
dhiita’an bilisa akka baasu na ergeera, Luqaas 4:18

Innis ija isaa duuka buutota isaa irratti ol kaasee, "Isin
hiyyeeyyiin eebbifamtu, mootummaan Waaqayyoo kan keessan
waan ta'eef" jedhe. Luqaas 6:20

Yesuus deebisee, "Dhaqaatii waan argitanii fi dhageessan
Yohaannisitti himaa; akkamitti jaamaa akka argu, naafaan akka
deemu, warri nadaayiitiin akka qulqullaa'an, warri gurri isaanii
hin dhageenye akkamitti akka dhaga'an, warri du'an akka
kaafaman, hiyyeeyyiif wangeelli akka lallabamu. Luqaas 7:22

Ayyaana yommuu qopheessitu garuu hiyyeeyyii, qaama
miidhamtoota, naafa, jaamaa waami; isaan gatii siif kennuu waan
hin dandeenyeef, yeroo warra qajeelota du'aa ka'anitti gatii ni
argatta. Hojjetaan sun dhufee waan kana gooftaa isaatti argisiise.
Achiis abbaan manaa aariidhaan garbicha isaatiin, “Dafii gara
daandii fi daandii magaalattii keessa ba’ii, hiyyeeyyii, qaama
hir’ina, warra dhaabbatan, warra jaamaa as fidi” jedheen. Luqaas
14:13,21

Yesuus immoo waan kana yommuu dhaga'u, "Hanga ammaatti
wanti sitti hanqate tokko, waan qabdu hundumaa gurgurii
hiyyeeyyiif qoodi, samii irratti qabeenya ni qabaatta, koottu na
duukaa bu'aa" jedheen. Luqaas 18:22

Zakeewos dhaabatee Gooftaan; Kunoo, yaa Gooftaa, walakkaa
qabeenya koo hiyyeessaaf nan kenna; himannaa sobaan nama
kamirraayyuu waan tokko yoon fudhadhes dachaa afur nan
deebisa. Luqaas 19:8

Dubartiin abbaan manaa irraa du'e hiyyeettii tokkos mi'a lama
achitti darbachuu arge. Innis, "Dhugumaan isinitti hima, dubartiin
abbaan manaa irraa du'e hiyyeettiin kun hunda isaanii caalaa
galchiteetti; kan isheen qabdu. Luqaas 21:2-4

Hiyyeeyyii yeroo hundumaa isin bira jiraattu; ana garuu yeroo
hundumaa hin qabdan. Yohaannis 12:8
Warri Maqedooniyaa fi Akaayaa qulqulloota hiyyeeyyii
Yerusaalem keessa jiraniif gumaacha tokko gochuun isaan
gammachiiseera. Roomaa 15:26

Qabeenya koo hundumaa hiyyeeyyii nyaachisuuf yoon kenne,
qaama koos akka gubamu yoon kenne, jaalala yoo qabaadhus,
homaa naaf hin fayyadu. 1 Qorontos 13:3

Akka nama gadda, garuu yeroo hundumaa gammadaa; akka
hiyyeessaatti, garuu namoota hedduu duroomsa; akka waan
homaa hin qabneetti, ammas waan hundumaa akka qabanitti. 2
Qorontos 6:10

Kana malees, obboloota koo, ayyaana Waaqayyoo waldoota
Maqedooniyaa irratti kenne isin in goona; Akkamitti qormaata
rakkina guddaa keessatti baay’inni gammachuu isaanii fi
hiyyummaan isaanii inni gadi fagoon badhaadhina arjummaa
isaaniitti baay’ate. Gooftaan keenya Iyyesuus Kiristoos sooressa
ta'us, hiyyummaa isaatiin akka dureeyyii ta'aniif, isiniif jedhee
hiyyeessa akka ta'e, ayyaana isaa ni beektu. 2 Qorontos 8:1-2,9

(Akkuma barreeffame, Inni faffaca’eera, hiyyeeyyiif kenne,
qajeelummaan isaa bara baraan in jiraata. 2 Qorontos 9:9

Hiyyeeyyii akka yaadannu isaan qofa; kanuma anis gochuuf
hawwii guddaan qaba ture. Galaatiyaa 2:10

Obboloota koo, amantii Gooftaa keenya Iyyasuus Kiristoos,
Gooftaa ulfinaa, namootaaf kabaja hin qabaatin. Namni uffata
warqee uffatee, uffata gaarii uffatee gara yaa'ii keessanitti yoo
dhufe, hiyyeessi uffata fokkisaa uffatees yoo seene; Nama uffata
saalqunnamtii saala walfakkaataa uffatee, "Ati bakka gaarii as
taa'i; hiyyeessanis, "Ati achi dhaabadhu, ykn as teessoo miila koo
jala taa'i" jedhi; Yaa obboloota koo jaallatamo dhaggeeffadhaa,
Waaqayyo hiyyeeyyii biyya lafaa kanaa amantiidhaan dureeyyii,
dhaaltota mootummaa warra isa jaallataniif abdachiise sanaa hin
filannee? Yaaqoob 2:2-5

Ergamaa waldaa warra Laodiqeeyaattis barreessi; Wantoota kana
jedha Ameen, dhugaa ba'aan amanamaa fi dhugaa, jalqaba
uumama Waaqayyoo; Hojii kee nan beeka, akka ati qabbanaa'aa
fi ho'aa akka hin taane; Egaa ati ho'aa waan taateef, qorras ta'e
ho'aa waan hin taaneef, ani afaan koo keessaa si nan dhangalaasa.
Sababni isaas, ani sooressaa dha, qabeenyaan baay'adheera,
homaas na hin barbaachifne waan jettuuf; akka ati gadhee,
gaddisiisaa, hiyyeessa, jaamaa fi qullaa akka taate hin beektu;
uffata adiis uffadhu, akka ati uffattuuf, salphinni qullaa kee akka
hin mul'anne; akka argituttis ija kee qoricha ijaatiin diba.
Hamman jaalladhu nan ceepha'a, nan adabsa, kanaaf hinaaffaa
qabaadhaa, qalbii jijjiirradhaa. Kunoo, ani balbala dura
dhaabadhee nan rurrukuta, namni sagalee koo dhaga'ee balbala
yoo bane, ani gara isaa nan seena, isa wajjinis in nyaadha, inni
immoo anaa wajjin nan nyaadha. Nama mo'eef akkuma ani mo'ee
abbaa koo wajjin teessoo isaa irra taa'e teessoo koo irra na wajjin
taa'a. Namni gurra qabu, waan hafuurri waldoota waldootaan
dubbatu haa dhaga'u. Mul’ata 3:14-22

Innis akkana jedhe, “Yaa namoota, wayiniin akkam cimaa dha!
namoota isa dhugan hundumaa dogoggorsa: Yaadni mootichaa fi
mucaa abbaa hin qabne hundumaa tokko akka taʼu godha; kan
garba fi kan bilisa, kan hiyyeessaa fi kan sooressaa: 1 Esdras
3:18-19

Dubartii abbaan manaa irraa du'e irratti sirrii hojjedhu, warra
abbaa hin qabneef murteessi, hiyyeessaaf kenni, yatiima ittisi,
qullaa uffadhu, Warra cabee fi dadhaboo fayyisii, nama naafa

7. tuffachiisuuf hin kolfinaa, warra qaama hir'uu ittisuu, fi haa
jaamaatu ifa kootti dhufa. 2 Esdraas 2:20-21

Nyaata baay'ee yommuun argu ilma kootiin, "Dhaqi hiyyeessa
obboloota keenya isa Gooftaa yaadatu keessaa argattu hundumaa
fidi; kunoo, siif nan tura. Tobit 2:2

Qabeenya kee irraa sadaqaa kenni; yeroo sadaqaa kennitu iji kee
hin hinaafin, hiyyeessa kamirraayyuu fuula kee hin garagalchin,
fuulli Waaqayyoos si irraa hin deebi'u. Tobit 4:7

Yaa ilma koo hiyyeeyyii ta'uu keenya hin sodaatin, Waaqayyoon
sodaatte, cubbuu hundumaa irraas fagaattee, wanta isa duratti tolu
yoo hojjette, qabeenya baay'ee qabda. Tobit 4:21 irratti

Yommuu hiyyeessa taate sodaa Gooftaa hin amaninaa, garaa
lamatti gara isaatti hin dhufin. Lallaba 1:28

Ilma koo, hiyyeessa jireenya isaa hin gowwoomsin, ija rakkataas
yeroo dheeraa akka eegu hin godhin. Kadhannaa warra
dhiphataniif hin fudhatinaa; hiyyeessa irraas fuula kee hin
deebisin. Hiyyeessa gurra kee gadi qabdee, garraamummaan
deebii michuu isaaf kennuun si hin gaddisiisin. Lallaba 4:1,4,8

Eebbi kee guutuu akka ta'uuf harka kee hiyyeeyyiitti diriirsi.
Lallaba 7:32

Sooressa, kabajamaa, hiyyeessa haa ta’u, ulfinni isaanii sodaa
Gooftaa ti. Nama hiyyeessa hubannaa qabu tuffachuun sirrii miti;
nama cubbamaa guddifachuunis hin mijatu. Lallaba 10:22-23

Hiyyeessi ogummaa isaatiin kabajama, sooressi immoo qabeenya
isaatiin kabajama. Hiyyummaa keessatti kan kabajamu,
badhaadhummaa keessatti hammam caala? kan
badhaadhummaadhaan ulfina hin qabne immoo hiyyummaa
keessatti hammam caala? Lallaba 10:30-31

Kan dhama'u, dhiphina fudhatu, ariifatu, baay'ee duubatti hafe
jira. Ammas kan biraan suuta jedhee, gargaarsa barbaadu,
dandeettii dhabee fi hiyyummaadhaan guutame jira; ta'us iji
Gooftaa gaarummaaf isa ilaalee, sadarkaa isaa isa gadi aanaa
irraa isa dhaabe, Mataa isaas gadadoo irraa ol kaase; kanaaf warri
kana argan hedduun isa dinqisiifatan. Badhaadhinni fi rakkinni,
jireenyi fi duuti, hiyyummaa fi badhaadhina, kan Gooftaa dhufa.
Ogummaan, beekumsi fi hubachuun seera, kan Gooftaati, jaalalli,
karaan hojii gaarii isa biraati. Hojii cubbamootaa hin
dinqisiifatinaa; garuu Gooftaatti amanadhu, dadhabbii keettis
jiraadhu; Lallaba 11:11-15,21

Sooressi badii hojjeteera, ta'us in doorsisa, hiyyeessi ni balleessa,
innis kadhachuu qaba. Haayinaa fi saree gidduutti waliigaltee
akkamiitu jira? akkasumas dureeyyii fi hiyyeessa gidduu
nageenyi akkamii? Akkuma harreen bosonaa lafa onaa keessatti
adamsituu leencaa ta'e, sooreyyinis hiyyeessa ni nyaatu. Akkuma
warri of tuuloonni gad of deebisuu jibban, sooreyyinis hiyyeessa
ni jibbu. Sooressi kufaatii jalqabu hiriyyoota isaatiin ol qabama,
hiyyeessi gadi ta'e garuu hiriyyoota isaatiin darbatama. Sooressi
tokko yommuu kufe gargaartota baay'ee qaba, waan hin
dubbatamne dubbata, ta'us namoonni qajeeloo isa baasu; inni
ogummaadhaan dubbate, iddoo qabaachuus hin dandeenye.
Sooressi tokko yommuu dubbatu, namni hundinuu arraba isaa
qabatee, kunoo, wanta dubbatu duumessatti ol guddisu, hiyyeessi
yoo dubbate garuu, “Kun maali? yoo gufates isa kuffisuuf ni
gargaaru. Qabeenyi nama cubbuu hin qabneef gaarii dha,
hiyyummaan immoo afaan warra Waaqayyoon hin sodaanne
keessatti hamaa dha. Lallaba 13:3,18-24

Gaafa gahaa argatte yeroo beela yaadadhu, yeroo sooressa taate
immoo hiyyummaa fi rakkina irratti yaadi. Lallaba 18:25
Kadhannaan afaan hiyyeessaa keessaa bahu gurra Waaqayyoo ni
ga'a, firdiin isaas dafee dhufa. Lallaba 21:5

Nama kee hiyyummaa isaatti amanamaa ta'i, badhaadhina isaatti
akka gammaddu, yeroo rakkina isaatti jabaadhu, dhaala isaa
wajjin dhaaltuu akka taattuuf, qabeenyi gadhee yeroo hundumaa
tuffatamuu hin qabu. sooressa dinqisiifannaa keessatti argamuun
gowwaa ta’es. Lallaba 22:23

Namoota gosa sadii lubbuun koo jibbiti, jireenya isaaniittis
baay'ee nan mufadha: hiyyeessa of tuultuu, sooressa sobduu fi
ejja dulloomaa hojjetu. Lallaba 25:2

Namni sooressa ta'us hiyyeessa yoo ta'e, garaa gaarii Gooftaaf
yoo qabaate, yeroo hundumaa fuula gammachiisaa ta'een ni
gammada. Wanti garaa koo gaddisiisu lamatu jira; inni sadaffaan
immoo na aarsa: Nama waraanaa hiyyummaan rakkatu;
akkasumas namoota hubannaa qaban kanneen hin kaa’amne;
qajeelummaa irraa gara cubbuutti kan deebi’us; Gooftaan nama
akkasii billaadhaaf qopheessa. Lallaba 26:4,28

Nama hiyyeessa ta'eef obsi, gara laafina isaaf argisiisuuttis hin
tursiisin. Abboommiif jettee hiyyeessa gargaari, hiyyummaa
isaatiinis isa hin deebisin. Jireenyi hiyyeessa mana nama gadhee
keessa jiruu wayya, mana nama biraa keessatti gatii micciiramaa
caalaa. Lallaba 29:8-9,22

Nama sooressa qaama isaatiin dhiphate caalaa hiyyeessa, heeraan
sirrii fi cimaa ta’e wayya. Lallaba 30:14

Hiyyeessi qabeenya hiyyeessa isaa keessatti ni dhama'a; yeroo
dhiisus amma iyyuu rakkateera. Lallaba 31:4

Namni qabeenya hiyyeessaa irraa aarsaa fide, akka nama ilma
abbaa isaa duratti ajjeesu godha. Lallaba 34:20

Nama hiyyeessa irratti hin fudhatu, kadhannaa cunqurfamaa ni
dhagaha malee. Lallaba 35:13

Rakkina keessattis gaddi in hafa, jireenyi hiyyeessaas abaarsa
garaa ti. Lallaba 38:19

Magaalonni Sodoom nyaata baay'ee waan qabaniif, tasgabbii
isaan gidduutti waan qabaniif, amma iyyuu hiyyeeyyii fi warra
rakkatan, bara sanatti immoo gocha isaanii isa hamaa fi cubbuun
Gooftaa duratti guddaa ta'e. Gooftaan ergamoota Sodoomii fi
magaalota ishee balleessuuf gara mana Abrahaam dhufan keessaa
lama waamuun erge. Yaasher 19:44-45 irratti

Yoseef immoo farda isaa irra taa'ee ija isaa gara samiitti ol qabee
iyye, "Inni hiyyeessa biyyoo keessaa in kaasa, Nama rakkate
boolla manca'aa irraa kaasa" jedhe. Yaa Gooftaa Raayyaa, namni
sitti amanatu gammachuu qaba. Yaasher 49:30 irratti

Dubroo Maariyaam eebbifamtuu fi yeroo hundumaa ulfina qabdu,
sanyii mootii fi maatii Daawit irraa kan dhalatte, magaalaa
Naazireet keessatti dhalattee, Yerusaalemitti, mana
qulqullummaa Gooftaa keessatti baratte. Maqaan abbaa ishee
Yoo'aakim, haati ishee immoo Aanaa jedhama. Maatiin abbaa
ishee Galiilaa fi magaalaa Naazireet ture. Maatiin haadha ishee
Beetaliheem turan. Jireenyi isaanii Gooftaa duratti ifaafi sirrii,
namoota duratti Waaqayyoon sodaatuu fi mudaa kan hin qabne
ture. Qabeenya isaanii hundumaa bakka sadiitti qoodaniiru: Isaan
keessaa tokko mana qulqullummaa fi hoggantoota mana
qulqullummaaf ni kennan; kan biraa immoo orma, fi namoota
haala gadhee keessa jiran gidduutti raabsu turan; isa sadaffaa
immoo ofii isaanii fi itti fayyadama maatii ofii isaaniitiif
kuufamaniiru. Wangeela Dhaloota Maariyaam 1:1-4 Garuu
Trifina maallaqa guddaa Phaawulosiif ergitee turte, akkasumas

8. uffata harka Theclatiin, hiyyeeyyii gargaaruuf. Hojii Ergamootaa
Phaawuloos fi Tekla 10:5

Namichi sooressi hiyyeeyyiif barbaachisu haa qoodu, hiyyeessi
immoo Waaqayyoon haa eebbisu, inni tokko waan isaaf kenneef,
isa hanqinni isaa ittiin guutamu. Ergaa Jalqabaa Kileemanti
Warra Qorontos 17:35

Qulqulluun Daawit akkas jedha, ani Waaqayyoon nan himadha,
re'ee gaanfaa fi qoochoo qabu caalaas isa in gammachiisa.
Hiyyeessi haa argee gammadu. Ergaa Jalqabaa Kileemanti warra
Qorontos 22:8

Nutti garuu kana irratti akkas jedha. Kun sooma ani filadhe mitii,
hidhaa jal'ina hiikuuf, ba'aa ulfaataa hiikuuf, cunqurfamanis bilisa
baasuuf; harqoota hundumaas akka cabsitan? Buddeena kee
warra beela'aniif kennuu, hiyyeeyyii gataman gara mana keetti
fiduu mitii? Yeroo qullaa akka isa haguugdu, akka ati foon kee
jalaa hin dhokanne yommuu argitu. Yeroo sanatti ifni kee akka
barii in ba'a, fayyaan kees dafee in biqila; qajeelummaan kees si
dura in deema, ulfinni Gooftaa mindaa kee in ta'a. Ergaa
Waliigalaa Barnaabaas 2:16-18

Cubbuun kee akka siif dhiifamuuf harka keetiin hiyyeessaaf
kennuudhaaf ni dhama'a. Kennuu fi dhiisuu kee hin yaadin, erga
kennitee boodas itti hin gungumin. Ergaa Waliigalaa Barnaabaas
14:20

Ammas, hiyyeeyyiin, warri qajeelummaaf jecha ari’ataman
eebbifamoo dha; Mootummaan Waaqayyoo kan isaanii waan
ta'eef. Ergaa Polycarp gara Filiphisiiyus 1:11

Jaarsoliin immoo hundumaaf gara laafina, gara laafina haa
qabaatan; dogoggora isaanii irraa isaan deebisuu; warra dadhaboo
barbaaduu; dubartoota abbaan manaa irraa du’e, warra abbaa hin
qabnee fi hiyyeeyyii hin dagatin; garuu yeroo hundumaa
Waaqayyoo fi nama duratti waan gaarii ta’e dhiyeessuudha.
Ergaa Poolikaarp warra Filiphisiiyus 2:15

Namni kamiyyuu yeroo dulloome sababa dadhabbii fi
hiyyummaa isaatiin abdii kutata, guyyaa dhumaa jireenya isaa
malee homaa hin eegu. Tiksee Hermaas 3:124

Jireenya namaa keessatti wanti kana caalu hin jiru; kan jireenya
isaanii keessatti wantoota kana eeganii fi raawwatan. Itti aansee
waan kana hordofu dhaga'aa. Dubartoota abbaan manaa irraa du’e
tajaajiluuf; abbaa hin qabnee fi hiyyeessa tuffachuu dhiisuu;
tajaajiltoota Waaqayyoo barbaachisummaa irraa furuuf;
keessummeessitoota ta’uu; (keessummeessituu keessatti yeroo
tokko tokko firii guddaan waan jiruuf) callisuu malee wal falmuu
miti. Kitaaba Hermaas Lammaffaa 8:9-10

Yeroon maasii keessa deemu, eelmii fi muka wayinii ilaalee, firii
isaaniis ofumaan yaade, ergamaan tokko natti mul'atee naan jedhe;
Maaltu akkasitti of keessaa yeroo dheeraaf yaaddu? Anis, “Yaa
yaa gooftaa, muka wayinii kanaa fi eelmii kana nan yaada, firiin
isaanii bareedaa waan taʼeef” jedheen. Innis naan jedhe;
Mukkeen lamaan kun tajaajiltoota Waaqayyootiif fakkeenya akka
ta’aniif kan kaa’aman dha. Anis, “Yaa gooftaa, fakkiin mukkeen
ati kaaftu kanaa maal akka ta’e nan beeka” jedheen.
Dhaggeeffadhaa jedha; muka wayinii kanaa fi eelmii kana ni
argitaa; Yaa gooftaa, ani isaan nan arga jedheen, Wayiniin kun,
jedha, ni firii qaba, garuu elm muka firii hin qabneedha. Kanas
ta’e sana, wayiniin kun yoo elm kanaan kaa’amee, fi ittiin
deggerame malee, firii baay’ee hin godhatu ture; garuu lafa irra
ciisee, firii hamaa malee, sababiin isaas inni elm irratti hin
fannifamne; yeroo taʼu, elm irratti deggeramee ofii isaatiifis taʼe
sanaaf firii godha. Kanaaf, akkamitti elm muka wayinii caalaa
xiqqaa osoo hin taane, firii baay’ee akka kennu ilaalaa. Akkamitti
yaa Gooftaa, jedheen, muka wayinii caalaa firii godha? Sababni
isaas, akka jedhetti, mukti wayinii elm irratti deggeramee firii
baay’ee fi gaarii ta’e kenna; yeroo taʼu, utuu lafa irra ciisee,
xinnoo malee ni baata, sun immoo baayʼee dhukkubsata. Kana
kanaaf wal fakkeenyi tajaajiltoota Waaqayyoof ni kaa’ama;
akkasumas sooressaa fi hiyyeessa bakka bu’a. Anis, gooftaa, kana
natti mul'isi jedheen deebiseef. Dhaga'aa jedhe; sooressi
qabeenya qaba; haa ta’u malee gara Gooftaatti hiyyeessa;
sababiin isaas inni 1 waa'ee qabeenya isaa ol fudhatamee,
Gooftaa xiqqoo malee kadhata; kadhannaan inni godhu immoo
dadhaboo fi humna kan hin qabne dha. Kanaaf, sooressi sun
wantoota barbaade sana hiyyeeyyiif harka isaa yeroo diriirsu,
hiyyeessi sun dureeyyiidhaaf Gooftaa kadhata; Hiyyeessi
kadhannaadhaan waan badhaadheef Waaqayyo nama sooressa
sanaaf waan gaarii hundumaa ni kenna; gaaffiin isaas Gooftaa
biratti humna guddaa qaba. Achiis sooressi sun Gooftaan akka
dhaga’amu waan hubateef, waan hundumaa hiyyeessa tajaajila,
caalaatti fedhiidhaan fi shakkii tokko malee waan barbaade isaaf
ni kenna, wanti tokkollee akka isa hin hanqanne ni eega.
Hiyyeessi immoo sooressaaf Gooftaa galateeffata; sababni isaas
hojii isaanii lamaan Gooftaa irraa waan hojjetaniif. Kanaaf
namoota biratti, elmiin firii tokkollee akka kennu hin yaadamu;
akkasumas, gareen isaa muka wayinii sanatti dabalamee, mukti
wayiniin sun ofii isaatiifis taʼe ilmiif dachaa lama akka dabalu
hin beekan. Akkasuma hiyyeeyyiin dureeyyiif Gooftaa kadhatan,
isa biratti ni dhaga’ama; qabeenya isaanii irraa hiyyeeyyii waan
tajaajilaniif, qabeenyi isaanii ni dabala. Kanaaf lamaan isaanii
iyyuu hojii gaarii walii irraa hirmaattoota taasifamu. Kanaaf,
namni wantoota kana raawwate, macaafa jireenyaa keessatti in
barreeffama malee, Gooftaan hin gatamu. Warri dureeyyii ta'anii
fi akka dabalaman of hubatan gammadoo dha, namni kana hubatu
hamma tokko warra kaan tajaajiluu ni danda'a. Kitaaba Hermaas
Sadaffaa 2

Kanaaf akkasitti godhaa. Wanta kanaan dura barreeffame erga
raawwattee booda, guyyaa soomtu sana buddeenaa fi bishaan
malee homaa hin dhandhamtu; akkasumas hamma nyaata
guyyoota kaan nyaachuu baratte shallagdee, baasii guyyaa sana
baasuu qabdu cinatti dhiistee, warra abbaan manaa irraa du’e,
warra abbaa hin qabnee fi hiyyeeyyiif kennita. Kitaaba Hermaas
Sadaffaa 5:30

Yaa gooftaa, jedheen, nan beeka, dhukkubbii akkamii kan namni
hundi keessa darbu? Dhaggeeffadhaa jedhe; Dhukkubbii fi
gidiraan hedduun kan dhiironni guyyaa guyyaan jireenya isaanii
ammaa keessatti keessa darbaniidha. Gariin isaanii kasaaraa ni
argatu; kaan hiyyummaa; kaan immoo dhukkuba bishaan keessa
cuuphamu. Gariin isaanii tasgabbii dhabaniiru; kaan immoo
kanneen hin malle irraa miidhaan irra ga’a; kaan immoo
qormaataa fi rakkina biroo hedduu jalatti kufu. Kitaaba Hermaas
Sadaffaa 6:22

Sana booda kanneen tajaajiloota gadi aanaa irratti kaa’aman;
hiyyeeyyii fi dubartoota abbaan manaa irraa du’es eeganiiru;
yeroo hundumaas haasawa qulqullaa'aa qabataniiru, kanaafis
isaanis Gooftaan ni eegamu. Kitaaba Sadaffaa Hermaas 9:231

Akka humna keetiin harka kee hiyyeessaaf diriirsi. Meetii kee
lafa keessa hin dhoksiin. Nama amanamaa rakkina keessatti
gargaari, yeroo rakkina keetiis rakkinni si hin argatu. Kitaaba
Iccitii Henok 51:1-3

Namni qullaa uffatee kan beela’e yommuu guutu, mindaa
Waaqayyo biraa ni argata. Garaan isaa yoo gunguman garuu,
badii dachaa raawwata: ofii isaatii fi wanta inni kennu balleessuu;
kanaafis sababa sanaaf mindaan hin argatu. Garaan isaa nyaata
isaatiin, foon isaas uffata isaatiin yoo guutame tuffii ni raawwata,
hiyyummaa obsuu isaa hundumaas ni dhaba, hojii gaarii hojjete
irraas mindaa hin argatu. Namni of tuultuu fi ulfina qabeessa ta’e
hundinuu Gooftaa jibbama, dubbii sobaa hundumaas, dhugaa hin
taane uffatee; billaa du'aatiin ni murama, ibiddatti ni darbatama,

9. bara hundumaas ni guba. Kitaaba Iccitii Henok 63 Yaa
Waaqayyo gooftaa, warra firdii kee isa qajeelaa beekan gidduutti,
gammachuudhaan maqaa kee nan galateeffadha. Ati gaarii fi gara
laafessa, baqannaa hiyyeeyyii waan taateef; Yeroon Sitti iyyu,
callistee na hin tuffatin. Eenyullee nama jabaa irraa saamicha hin
fudhatu; Egaa eenyutu a ati uumte keessaa tokko fudhachuu
danda'a, ati ofii keetii yoo kennite malee? Namaa fi qoodni isaa
madaallii keessa si dura waan jiruuf; Inni waan Si ajaje guddisuuf
itti dabaluu hin danda'u... Simbirroo fi qurxummii ni soorta,
Margi magariisaa akka biqilutti lafa margaatti rooba akka
kennitutti, Kanaaf lubbu qabeeyyii hundaaf dheedhii lafa margaa
keessatti qopheessita ; Yoo beela’an immoo fuula kee ol kaasu.
Moototaa fi bulchitootaa fi ummatoota ni soorta yaa Waaqayyo;
Gargaarsi hiyyeessaa fi rakkataa immoo eenyu yoo hin taane, yaa
Gooftaa? Ati immoo ni dhaggeeffatta--si malee eenyutu gaarii fi
lallaafaadha? Harka kee gara laafinaan banuudhaan lubbuu warra
gad of deebisanii gammachiisuu... Faarfannaa Solomoon 5

...Warri Waaqayyoon sodaatan immoo walga’ii ummataa
keessatti ni galateeffatu; Waaqayyo gammachuu Israa'el keessatti
hiyyeeyyiif in araara; Waaqayyo bara baraan gaarii fi gara
laafessa waan ta'eef, Walgahiin Israa'el maqaa Waaqayyoo in
ulfina... Faarfannaa Solomoon 10

Yeroon dhiphina keessa ture maqaa Gooftaa waama, gargaarsa
Waaqa Yaaqoob abdadheen fayye; Abdii fi baqannaa hiyyeeyyii
Ati, yaa Waaqayyo... Faarfannaa Solomoon 15

...Ati humna yoo hin kennine, Hiyyummaa wajjin adabbii kan
dandamatu eenyu? Namni tokko karaa manca’iinsa isaatiin yeroo
ceephamu, qorumsi ati isa irratti gootu foon isaa fi rakkina
hiyyummaa keessatti... Faarfannaa Solomoon 16

Gooftaa araarri kee bara baraan hojii harka keetii irra jira;
Gaarummaan kee kennaa badhaadhaa ta'een Israa'el irra jira. Ijji
kee isaan ilaala, isaan keessaa tokko illee akka hin dhabne; Gurri
kee kadhannaa abdii hiyyeeyyii dhaggeeffadhu... Faarfannaa
Solomoon 18

Yaa ilma koo! sooressi bofa yoo nyaate,--"Ogummaa isaatiin"
jedhu, hiyyeessi yoo nyaate immoo ummanni "Beela isaa irraa"
jedhu. Yaa ilma koo! ilma kee fi garbicha kee irratti qorama,
isaan akka isaan hin balleessineef, qabeenya kee isaaniif kennuu
kee dura; sababni isaas namni harka guutuu qabu gowwaa fi
wallaala ta'us ogeessa jedhama, kan harka duwwaa qabu immoo
bulchaa ogeeyyii ta'us hiyyeessa, wallaala jedhama. Yaa ilma koo!
Kooloosintii nyaadhee, aloes liqimseera, hiyyummaa fi hanqina
caalaa hadhaa'aan hin arganne. Yaa ilma koo! ilmi kee mana isaa
bulchuu keessatti akka gaariitti akka hojjetu qusannaa fi beela
barsiisi. Yaa mucaa koo! qoma saree harka kee keessa jiru
hantuuta qodaa ollaa kee keessa jiru caalaa ni caala; hoolaan sitti
dhihoo jirus reʼee fagoo jiru caalaa ni caala; saroonni harka kee
keessa jirus saroota kuma tokko balali'an irra ni caala; rizqii
baay’ee faca’uu caalaa hiyyummaan walitti qabamu ni caala;
sareen lubbuun jirus leenca du’e ni caala; akkasumas suufii kiiloo
tokko qabeenya kiiloo tokkoo ni caala, warqee fi meetii jechuu
kooti; sababiin isaas warqee fi meetiin lafa keessatti dhokatee,
haguugamee waan jiruuf, hin mul’atu; suufiin garuu gabaa keessa
hafee ni mul'ata, nama uffatees bareedina. Yaa ilma koo!
qabeenya faffaca’e caalaa qabeenyi xiqqaan ni caala. Yaa ilma
koo! sareen lubbuun jiru hiyyeessa du'e caala. Yaa ilma koo!
sooressa cubbuun du'e caalaa hiyyeessa qajeelaa hojjatu caala.
Yaa ilma koo! rakkina isaa keessatti hiyyeessa daawwadhu, fuula
Sulxaana duratti waa'ee isaa dubbadhu, afaan leencaa jalaa isa
oolchuuf cimina kee godhi. Mootiinis ta’e waraanni isaas
wantoota afur itti nagaa ta’uu hin dandeenye: cunqursaa vizier, fi
mootummaa hamaa, fi fedhii jallisuu, fi abbaa irree dhimma
irratti raawwachuu; wantoota dhokachuu hin dandeenye afuris: of
eeggannoo, gowwaa, sooressaa fi hiyyeessa. Seenaa Ahikar
2:17,39-41,49-52,57,67

Halaalummaan namoota baay'ee balleesseera; sababni isaas,
namni dulloome ykn kabajamaa, sooressa ykn hiyyeessa ta'us,
arrabsoo of irratti fida ilmaan namootaa wajjin, Beeliyaar wajjin
immoo qoosaa. Kakuu Ruuben 2:8

Ergamaan Waaqayyoos bara baraan dubartoonni mootii fi
kadhattoota irratti wal qixa akka bulchan natti agarsiise.
Mooticha irraas ulfina isaa, goota irraas humna isaa, kadhataa
irraas xiqqoo hiyyummaa isaaf ta'u sana ni fudhatu. Kakuu
Yihudaa 3:22-23

Warri gaddaan du'anis gammachuudhaan ni ka'u, warri Gooftaaf
jecha hiyyeeyyii turan ni duroomfamu, warri Gooftaaf jecha
ajjeefaman immoo jireenyatti in dammaqsu. Kakuu Yihudaa 4:31

Hiyyeeyyii fi cunqurfamoo hundumaaf waan gaarii biyya lafaa
tokkicha garaa kootiin kenneera. Kanaaf ijoollee koo seera
Waaqayyoo eegaa, qeenxee ta'aa, haxxummaa malee deemaa,
daldala ollaa keessaniitiin nama hojiin itti baay'atu taphachuu
osoo hin taane, Gooftaa fi ollaa keessan jaalladhaa, hiyyeeyyii fi
dadhabootti gara laafinaa. Kakuu Isaakaar 1:31,38

Namni kamiyyuu yoo rakkate ani afuufa koo kan isaa wajjin nan
dabala, Biddeena koos hiyyeeyyiif nan qooddadha. Kakuu
Isaakaar 2:11-12

Hiyyeessi, inaaffaa irraa bilisa yoo ta’e, waan hundumaan
Gooftaa gammachiise, dhiphina namoota waa’ee hin baafne waan
hin qabneef, nama hundumaa caalaa eebbifama. Kanaaf,
hinaaffaa lubbuu keessan irraa fagaadhaa, garaa qajeelaadhaan
wal jaalladhaa. Kakuu Gaad 2:15-16

Kan biraan immoo hata, haqa hin hojjenne, saama, gowwoomsa,
waliin hiyyeessa mararfata, kunis dachaa lama dhiqa, garuu
guutummaan isaa hamaadha. Namni ollaa isaa gowwomsu
Waaqayyoon ni aarsa, isa hundumaa ol ta'e irrattis sobaan kakata,
garuu hiyyeeyyii ni mararfata; Kakuu Asher 1:14-15

Gooftaan koo utuu mana irraa fagaatee, ani wayinii hin dhugne;
guyyaa sadiif nyaata koos hin fudhanne, hiyyeessaa fi
dhukkubsataaf nan kenne. Kakuu Yooseef 1:30

Namni ulfina yoo argate, isatti hin inaafu; namni tokko yoo
duroome, hin hinaafu; namni goota yoo ta'e isa galateeffata; nama
safuu qabu in faarsa; hiyyeessa irratti ni araara; warra dadhabaa
irratti ni mararfata; Waaqayyoof galata in faarfata. Kakuu
Biniyaam 1:26