Principles of Managerial Finance Brief 8th Edition Zutter Test Bank

Principles of Managerial Finance Brief 8th Edition Zutter Test Bank
Principles of Managerial Finance Brief 8th Edition Zutter Test Bank
Principles of Managerial Finance Brief 8th Edition Zutter Test Bank

1. Principles of Managerial Finance Brief 8th
Edition Zutter Test Bank install download
https://testbankmall.com/product/principles-of-managerial-
finance-brief-8th-edition-zutter-test-bank/
Download more testbank from https://testbankmall.com

2. Instant digital products (PDF, ePub, MOBI) available
Download now and explore formats that suit you...
Solution Manual for Principles of Managerial Finance,
Brief 8th Edition Zutter
https://testbankmall.com/product/solution-manual-for-principles-of-
managerial-finance-brief-8th-edition-zutter/
testbankmall.com
Principles of Managerial Finance 15th Edition Zutter
Solutions Manual
https://testbankmall.com/product/principles-of-managerial-
finance-15th-edition-zutter-solutions-manual/
testbankmall.com
Principles of Managerial Finance Brief Gitman 7th Edition
Test Bank
https://testbankmall.com/product/principles-of-managerial-finance-
brief-gitman-7th-edition-test-bank/
testbankmall.com
Test Bank for Cost Management 3rd Canadian Edition by
Eldenburg
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-cost-management-3rd-
canadian-edition-by-eldenburg/
testbankmall.com

3. Test Bank for Understanding Research Methods 10th Edition,
by Mildred L. Patten Michelle Newhart
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-understanding-research-
methods-10th-edition-by-mildred-l-patten-michelle-newhart/
testbankmall.com
Test bank for Customer Service 6th edition 013274239x
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-customer-service-6th-
edition-013274239x/
testbankmall.com
Test Bank for Fundamentals of Advanced Accounting 7th
Edition By Hoyle
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-fundamentals-of-
advanced-accounting-7th-edition-by-hoyle/
testbankmall.com
Solutions Manual to accompany Managing Business Process
Flows 3rd edition 9780136036371
https://testbankmall.com/product/solutions-manual-to-accompany-
managing-business-process-flows-3rd-edition-9780136036371/
testbankmall.com
Sensors and Actuators Engineering System Instrumentation
2nd Silva Solution Manual
https://testbankmall.com/product/sensors-and-actuators-engineering-
system-instrumentation-2nd-silva-solution-manual/
testbankmall.com

4. Test bank for College Algebra 12th Edition by Gustafson
https://testbankmall.com/product/test-bank-for-college-algebra-12th-
edition-by-gustafson/
testbankmall.com

5. 1. Principles of Managerial Finance Brief
2. Principles of Managerial Finance Brief
3. About the Authors
4. Preface
5. New to This Edition
6. Solving Teaching and Learning Challenges
7. MyLab Finance
8. Developing Employability Skills
9. Instructor Teaching Resources
10. To Our Colleagues, Friends, and Family
11. Part One Introduction to Managerial Finance
12. Chapter 1 The Role of Managerial Finance
13. Learning Goals
14. Why this Chapter Matters to You
15. In Your Professional Life
16. Accounting
17. Information Systems
18. Management
19. Marketing
20. Operations
21. In Your Personal Life
22. 1.1 Finance and the Firm
23. What is Finance?
24. What is a Firm?
25. What is the Goal of the Firm?
26. Maximize Shareholder Wealth
27. Maximize Profit?
28. Timing
29. Cash Flows
30. Risk
31. Maximize Stakeholders’ Welfare?
32. The Role of Business Ethics
33. Ethical Guidelines
34. Ethics and Share Price
35. Review Questions MyLab Finance Solutions
36. 1.2 Managing the Firm
37. The Managerial Finance Function
38. Financial Managers’ Key Decisions
39. Principles That Guide Managers’ Decisions
40. The Time Value of Money
41. The Tradeoff between Return and Risk
42. Cash Is King
43. Competitive Financial Markets
44. Incentives Are Important
45. Organization of the Finance Function
46. Relationship to Economics

6. 47. Relationship to Accounting
48. Emphasis on Cash Flows
49. Decision Making
50. Review Questions MyLab Finance Solutions
51. 1.3 Organizational Forms, Taxation, and the Principal–Agent Relationship
52. Legal Forms of Business Organization
53. Sole Proprietorships
54. Partnerships
55. Corporations
56. Business Organizational Forms and Taxation
57. Other Limited Liability Organizations
58. Agency Problems and Agency Costs
59. Corporate Governance
60. Internal Corporate Governance Mechanisms
61. External Corporate Governance Mechanisms
62. Individual versus Institutional Investors
63. The Threat of Takeover
64. Government Regulation
65. Review Questions MyLab Finance Solutions
66. 1.4 Developing Skills for Your Career
67. Critical Thinking
68. Communication and Collaboration
69. Financial Computing Skills
70. Summary
71. Focus on Value
72. Review of Learning Goals
73. Self-Test Problem (Solution in Appendix)
74. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance
75. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates problems
in Excel format available in MyLab Finance.
76. Personal Finance Problem
77. Spreadsheet Exercise
78. To Do
79. Chapter 2 The Financial Market Environment
80. Learning Goals
81. Why this Chapter Matters to You
82. In Your Professional Life
83. Accounting
84. Information Systems
85. Management
86. Marketing
87. Operations
88. In Your Personal Life
89. 2.1 Financial Institutions
90. Commercial Banks, Investment Banks, and the Shadow Banking System
91. Commercial Banks

7. 92. Investment Banks
93. Shadow Banking System
94. Review Questions MyLab Finance Solutions
95. 2.2 Financial Markets
96. The Relationship between Institutions and Markets
97. The Money Market
98. The Capital Market
99. Key Securities Traded: Bonds and Stocks
100. Broker Markets and Dealer Markets
101. Broker Markets
102. Dealer Markets
103. International Capital Markets
104. The Role of Capital Markets
105. The Efficient-Market Hypothesis
106. Review Questions MyLab Finance Solutions
107. 2.3 Regulation of Financial Markets and Institutions
108. Regulations Governing Financial Institutions
109. Regulations Governing Financial Markets
110. Review Questions MyLab Finance Solutions
111. 2.4 The Securities Issuing Process
112. Issuing Common Stock
113. Private Equity
114. Organization and Investment Stages
115. Deal Structure and Pricing
116. Going Public
117. The Investment Bank’s Role
118. Review Questions MyLab Finance Solutions
119. 2.5 Financial Markets in Crisis
120. Financial Institutions and Real Estate Finance
121. Falling Home Prices and Delinquent Mortgages
122. Crisis of Confidence in Banks
123. Spillover Effects and Recovery from the Great Recession
124. Review Questions MyLab Finance Solutions
125. Summary
126. The Role of Financial Institutions and Markets
127. Review of Learning Goals
128. Self-Test Problem (Solution in Appendix)
129. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance
130. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
131. Spreadsheet Exercise
132. To Do
133. Part Two Financial Tools
134. Chapter 3 Financial Statements and Ratio Analysis
135. Learning Goals
136. Why this Chapter Matters to You

8. 137. In Your Professional Life
138. Accounting
139. Information Systems
140. Management
141. Marketing
142. Operations
143. In Your Personal Life
144. 3.1 The Stockholders’ Report
145. The Letter to Stockholders
146. The Four Key Financial Statements
147. Income Statement
148. Balance Sheet
149. Statement of Retained Earnings
150. Statement of Cash Flows
151. Notes to the Financial Statements
152. Consolidating International Financial Statements
153. Review Questions MyLab Finance Solutions
154. 3.2 Using Financial Ratios
155. Interested Parties
156. Types of Ratio Comparisons
157. Cross-Sectional Analysis
158. Time-Series Analysis
159. Combined Analysis
160. Cautions About Using Ratio Analysis
161. Review Questions MyLab Finance Solutions
162. 3.3 Liquidity Ratios
163. Current Ratio
164. Quick (Acid-Test) Ratio
165. Review Questions MyLab Finance Solutions
166. 3.4 Activity Ratios
167. Inventory Turnover
168. Average Collection Period
169. Average Payment Period
170. Total Asset Turnover
171. Review Question MyLab Finance Solutions
172. 3.5 Debt Ratios
173. Debt Ratio
174. Debt-to-Equity Ratio
175. Times Interest Earned Ratio
176. Fixed-Payment Coverage Ratio
177. Review Questions MyLab Finance Solutions
178. 3.6 Profitability Ratios
179. Common-Size Income Statements
180. Gross Profit Margin
181. Operating Profit Margin
182. Net Profit Margin

9. 183. Earnings Per Share (EPS)
184. Return on Total Assets (ROA)
185. Return on Equity (ROE)
186. Review Questions MyLab Finance Solutions
187. 3.7 Market Ratios
188. Price/Earnings (P/E) Ratio
189. Market/Book (M/B) Ratio
190. Review Questions MyLab Finance Solutions
191. 3.8 A Complete Ratio Analysis
192. Summary of Whole Foods’ Financial Condition
193. Liquidity
194. Activity
195. Debt
196. Profitability
197. Market
198. DuPont System of Analysis
199. DuPont Formula
200. Modified DuPont Formula
201. Applying the DuPont System
202. Review Questions MyLab Finance Solutions
203. Summary
204. Focus on Value
205. Review of Learning Goals
206. Self-Test Problems (Solutions in Appendix)
207. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance
208. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
209. Personal Finance Problem
210. Personal Finance Problem
211. Spreadsheet Exercise
212. To Do
213. Chapter 4 Long- and Short-Term Financial Planning
214. Learning Goals
215. Why this Chapter Matters to You
216. In Your Professional Life
217. Accounting
218. Information Systems
219. Management
220. Marketing
221. Operations
222. In Your Personal Life
223. 4.1 The Financial Planning Process
224. Long-Term (Strategic) Financial Plans
225. Short-Term (Operating) Financial Plans
226. Review Questions MyLab Finance Solutions
227. 4.2 Measuring the Firm’s Cash Flow

10. 228. Depreciation
229. Depreciable Value of an Asset
230. Depreciable Life of an Asset
231. Depreciation Methods
232. Developing the Statement of Cash Flows
233. Classifying Inflows and Outflows of Cash
234. Preparing the Statement of Cash Flows
235. Interpreting the Statement
236. Operating Cash Flow
237. Free Cash Flow
238. Review Questions MyLab Finance Solutions
239. 4.3 Cash Planning: Cash Budgets
240. The Sales Forecast
241. Preparing the Cash Budget
242. Total Cash Receipts
243. Total Cash Disbursements
244. Net Cash Flow, Ending Cash, Financing, and Excess Cash
245. Evaluating the Cash Budget
246. Coping With Uncertainty in the Cash Budget
247. Cash Flow Within the Month
248. Review Questions MyLab Finance Solutions
249. 4.4 Profit Planning: Pro Forma Statements
250. Preceding Year’s Financial Statements
251. Sales Forecast
252. Review Question MyLab Finance Solutions
253. 4.5 Preparing the Pro Forma Income Statement
254. Considering Types of Costs and Expenses
255. Review Questions MyLab Finance Solutions
256. 4.6 Preparing the Pro Forma Balance Sheet
257. Review Questions MyLab Finance Solutions
258. 4.7 Evaluation of Pro Forma Statements
259. Review Questions MyLab Finance Solutions
260. Summary
261. Focus on Value
262. Review of Learning Goals
263. Self-Test Problems (Solutions in Appendix)
264. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance
265. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
266. Personal Finance Problem
267. Spreadsheet Exercise
268. To Do
269. Chapter 5 Time Value of Money
270. Learning Goals
271. Why this Chapter Matters to You
272. In Your Professional Life

11. 273. Accounting
274. Information Systems
275. Management
276. Marketing
277. Operations
278. In Your Personal Life
279. 5.1 The Role of Time Value in Finance
280. Future Value Versus Present Value
281. Computational Tools
282. Financial Calculators
283. Electronic Spreadsheets
284. Cash Flow Signs
285. Basic Patterns of Cash Flow
286. Review Questions MyLab Finance Solutions
287. 5.2 Single Amounts
288. Future Value of A Single Amount
289. The Concept of Future Value
290. The Equation for Future Value
291. A Graphical View of Future Value
292. Compound Interest versus Simple Interest
293. Present Value of A Single Amount
294. The Concept of Present Value
295. The Equation for Present Value
296. A Graphical View of Present Value
297. Review Questions MyLab Finance Solutions
298. Excel Review Questions MyLab Finance Solutions
299. 5.3 Annuities
300. Types of Annuities
301. Finding the Future Value of An Ordinary Annuity
302. Finding the Present Value of An Ordinary Annuity
303. Finding the Future Value of An Annuity Due
304. Comparison of An Annuity Due with an Ordinary Annuity Future Value
305. Finding the Present Value of An Annuity Due
306. Comparison of an Annuity Due with an Ordinary Annuity Present Value
307. Finding The Present Value of A Perpetuity
308. Excel Review Questions MyLab Finance Solutions
309. Excel Review Questions MyLab Finance Solutions
310. 5.4 Mixed Streams
311. Future Value of a Mixed Stream
312. Present Value of a Mixed Stream
313. Review Question MyLab Finance Solutions
314. Excel Review Question MyLab Finance Solutions
315. 5.5 Compounding Interest More Frequently Than Annually
316. Semiannual Compounding
317. Quarterly Compounding
318. A General Equation for Compounding

12. 319. Using Computational Tools for Compounding
320. Continuous Compounding
321. Nominal and Effective Annual Rates of Interest
322. Review Questions MyLab Finance Solutions
323. Excel Review Questions MyLab Finance Solutions
324. 5.6 Special Applications of Time Value
325. Determining Deposits Needed to Accumulate A Future Sum
326. Loan Amortization
327. Finding Interest or Growth Rates
328. Finding An Unknown Number of Periods
329. Review Questions MyLab Finance Solutions
330. Excel Review Questions MyLab Finance Solutions
331. Summary
332. Focus on Value
333. Review of Learning Goals
334. Self-Test Problems (Solutions in Appendix)
335. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance.
336. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
337. Personal Finance Problem
338. Personal Finance Problem
339. Personal Finance Problem
340. Personal Finance Problem
341. Personal Finance Problem
342. Personal Finance Problem
343. Personal Finance Problem
344. Personal Finance Problem
345. Personal Finance Problem
346. Personal Finance Problem
347. Personal Finance Problem
348. Personal Finance Problem
349. Personal Finance Problem
350. Personal Finance Problem
351. Personal Finance Problem
352. Personal Finance Problem
353. Personal Finance Problem
354. Personal Finance Problem
355. Personal Finance Problem
356. Personal Finance Problem
357. Personal Finance Problem
358. Personal Finance Problem
359. Personal Finance Problem
360. Personal Finance Problem
361. Personal Finance Problem
362. Personal Finance Problem
363. Personal Finance Problem

13. 364. Personal Finance Problem
365. Personal Finance Problem
366. Personal Finance Problem
367. Spreadsheet Exercise
368. To Do
369. Part Three Valuation of Securities,
370. Chapter 6 Interest Rates and Bond Valuation
371. Learning Goals
372. Why this Chapter Matters to You
373. In Your Professional Life
374. Accounting
375. Information Systems
376. Management
377. Marketing
378. Operations
379. In Your Personal Life
380. 6.1 Interest Rates and Required Returns
381. Interest Rate Fundamentals
382. Negative Interest Rates
383. Nominal and Real Interest Rates
384. Nominal Interest Rates, Inflation, and Risk
385. Term Structure of Interest Rates
386. Yield Curves
387. Theories of the Term Structure
388. Expectations Theory
389. Liquidity Preference Theory
390. Market Segmentation Theory
391. Risk Premiums: Issuer and Issue Characteristics
392. Review Questions MyLab Finance Solutions
393. 6.2 Government and Corporate Bonds
394. Legal Aspects of Corporate Bonds
395. Bond Indenture
396. Standard Provisions
397. Restrictive Provisions
398. Sinking-Fund Requirements
399. Security or Collateral
400. Trustee
401. Cost of Bonds to the Issuer
402. Impact of Bond Maturity
403. Impact of Offering Size
404. Impact of Issuer’s Risk
405. Impact of the Cost of Money
406. General Features of a Bond Issue
407. Bond Yields
408. Bond Prices
409. Bond Ratings

14. 410. Common Types of Bonds
411. International Bond Issues
412. Review Questions MyLab Finance Solutions
413. 6.3 Valuation Fundamentals
414. Key Inputs
415. Cash Flows
416. Timing
417. Risk and Required Return
418. Basic Valuation Model
419. Review Questions MyLab Finance Solutions
420. 6.4 Bond Valuation
421. Bond Fundamentals
422. Bond Valuation
423. Semiannual Interest Rates and Bond Values
424. Changes In Bond Values
425. Required Returns and Bond Values
426. Time to Maturity and Bond Values
427. Constant Required Returns
428. Changing Required Returns
429. Yield to Maturity (YTM)
430. Review Questions MyLab Finance Solutions
431. Excel Review Questions MyLab Finance Solutions
432. Summary
433. Focus on Value
434. Review of Learning Goals
435. Self-Test Problems (Solutions in Appendix)
436. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance.
437. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
438. Personal Finance Problem
439. Personal Finance Problem
440. Personal Finance Problem
441. Personal Finance Problem
442. Personal Finance Problem
443. Spreadsheet Exercise
444. To Do
445. Chapter 7 Stock Valuation
446. Learning Goals
447. Why this Chapter Matters to You
448. In Your Professional Life
449. Accounting
450. Information Systems
451. Management
452. Marketing
453. Operations
454. In Your Personal Life

15. 455. 7.1 Differences Between Debt and Equity
456. Voice in Management
457. Claims on Income and Assets
458. Maturity
459. Tax Treatment
460. Review Question MyLab Finance Solution
461. 7.2 Common and Preferred Stock
462. Common Stock
463. Ownership
464. Par Value
465. Preemptive Rights
466. Authorized, Outstanding, and Issued Shares
467. Voting Rights
468. Dividends
469. International Stock Issues
470. Preferred Stock
471. Basic Rights of Preferred Stockholders
472. Features of Preferred Stock
473. Restrictive Covenants
474. Cumulation
475. Other Features
476. Review Questions MyLab Finance Solutions
477. 7.3 Common Stock Valuation
478. Market Efficiency and Stock Valuation
479. The Behavioral Finance Challenge
480. Common Stock Dividend Valuation Model
481. Zero-Growth Dividend Model
482. Preferred Stock Valuation
483. Constant-Growth Dividend Model
484. Variable-Growth Dividend Model
485. Free Cash Flow Stock Valuation Model
486. Other Approaches to Common Stock Valuation
487. Book Value
488. Liquidation Value
489. Price/Earnings (P/E) Multiples
490. Review Questions MyLab Finance Solutions
491. 7.4 Decision Making and Common Stock Value
492. Changes in Expected Dividends
493. Changes in Risk
494. Combined Effect
495. Review Questions MyLab Finance Solutions
496. Summary
497. Focus on Value
498. Review of Learning Goals
499. Self-Test Problems (Solutions in Appendix)
500. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance.

16. 501. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
502. Personal Finance Problem
503. Personal Finance Problem
504. Personal Finance Problem
505. Personal Finance Problem
506. Personal Finance Problem
507. Spreadsheet Exercise
508. To Do
509. Part Four Risk and the Required Rate of Return
510. Chapter 8 Risk and Return
511. Learning Goals
512. Why this Chapter Matters to You
513. In Your Professional Life
514. Accounting
515. Information Systems
516. Management
517. Operations
518. In Your Personal Life
519. 8.1 Risk and Return Fundamentals
520. What is Risk?
521. What is Return?
522. Risk Preferences
523. Review Questions MyLab Finance Solutions
524. 8.2 Risk of a Single Asset
525. Risk Assessment
526. Scenario Analysis
527. Probability Distributions
528. Risk Measurement
529. Standard Deviation
530. Historical Returns and Risk
531. Normal Distribution
532. Coefficient of Variation: Trading Off Risk and Return
533. Review Questions MyLab Finance Solutions
534. 8.3 Risk of a Portfolio
535. Portfolio Return and Standard Deviation
536. Correlation
537. Diversification
538. Correlation, Diversification, Risk, and Return
539. International Diversification
540. Returns from International Diversification
541. Risks of International Diversification
542. Review Questions MyLab Finance Solutions
543. 8.4 Risk and Return: The Capital Asset Pricing Model (CAPM)
544. Types of Risk
545. The Model: CAPM

17. 546. Beta Coefficient
547. Deriving Beta from Return Data
548. Interpreting Betas
549. Portfolio Betas
550. The Equation
551. Historical Risk Premiums
552. The Graph: The Security Market Line (SML)
553. Shifts in the Security Market Line
554. Changes in Inflationary Expectations
555. Changes in Risk Aversion
556. Some Comments on the CAPM
557. Review Questions MyLab Finance Solutions
558. Summary
559. Focus on Value
560. Review of Learning Goals
561. Self-Test Problems (Solutions in Appendix)
562. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance.
563. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
564. Personal Finance Problem
565. Personal Finance Problem
566. Personal Finance Problem
567. Personal Finance Problem
568. Personal Finance Problem
569. Personal Finance Problem
570. Personal Finance Problem
571. Spreadsheet Exercise
572. To Do
573. Chapter 9 The Cost of Capital
574. Learning Goals
575. Why this Chapter Matters to You
576. In Your Professional Life
577. Accounting
578. Information Systems
579. Management
580. Marketing
581. Operations
582. In Your Personal Life
583. 9.1 Overview of the Cost of Capital
584. The Basic Concept
585. Sources of Long-Term Capital
586. Review Questions MyLab Finance Solutions
587. 9.2 Cost of Long-Term Debt
588. Net Proceeds
589. Before-Tax Cost of Debt
590. Using Market Quotations

18. 591. Calculating the Cost
592. Approximating the Cost
593. After-Tax Cost of Debt
594. Review Questions MyLab Finance Solutions
595. Excel Review Question MyLab Finance Solutions
596. 9.3 Cost of Preferred Stock
597. Preferred Stock Dividends
598. Calculating the Cost of Preferred Stock
599. Review Question MyLab Finance Solution
600. 9.4 Cost of Common Stock
601. Finding the Cost of Common Stock Equity
602. Using the Constant-Growth Valuation (Gordon Growth) Model
603. Using the Capital Asset Pricing Model (CAPM)
604. Comparing Constant-Growth and CAPM Techniques
605. Flotation Costs and the Cost of Common Equity
606. Cost of Retained Earnings
607. Review Questions MyLab Finance Solutions
608. 9.5 Weighted Average Cost of Capital
609. Calculating the Weighted Average Cost of Capital (WACC)
610. Capital Structure Weights
611. Review Questions MyLab Finance Solutions
612. Summary
613. Focus on Value
614. Review of Learning Goals
615. Self-Test Problem (Solutions in Appendix)
616. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance
617. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
618. Personal Finance Problem
619. Personal Finance Problem
620. Personal Finance Problem
621. Spreadsheet Exercise
622. To Do
623. Part Five Long-Term Investment Decisions
624. Chapter 10 Capital Budgeting Techniques
625. Learning Goals
626. Why this Chapter Matters to You
627. In Your Professional Life
628. Accounting
629. Information Systems
630. Management
631. Marketing
632. Operations
633. In Your Personal Life
634. 10.1 Overview of Capital Budgeting
635. Motives for Capital Expenditure

19. 636. Steps in the Process
637. Basic Terminology
638. Independent versus Mutually Exclusive Projects
639. Unlimited Funds versus Capital Rationing
640. Accept–Reject versus Ranking Approaches
641. Capital Budgeting Techniques
642. Bennett Company’s Relevant Cash Flows
643. Review Question MyLab Finance Solution
644. 10.2 Payback Period
645. Decision Criteria
646. Pros and Cons of Payback Analysis
647. Review Questions MyLab Finance Solutions
648. 10.3 Net Present Value (NPV)
649. Decision Criteria
650. NPV and the Profitability Index
651. NPV and Economic Value Added
652. Review Questions MyLab Finance Solutions
653. Excel Review Question MyLab Finance Solutions
654. 10.4 Internal Rate of Return (IRR)
655. Decision Criteria
656. Calculating the IRR
657. Review Questions MyLab Finance Solutions
658. Excel Review Question MyLab Finance Solutions
659. 10.5 Comparing NPV and IRR Techniques
660. Net Present Value Profiles
661. Conflicting Rankings
662. Reinvestment Assumption
663. Timing of the Cash Flow
664. Magnitude of the Initial Investment
665. Which Approach is Better?
666. Theoretical View
667. Practical View
668. Review Questions MyLab Finance Solutions
669. Summary
670. Focus on Value
671. Review of Learning Goals
672. Self-Test Problem (Solutions in Appendix)
673. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance
674. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
675. Personal Finance Problem
676. Personal Finance Problem
677. Personal Finance Problem
678. Spreadsheet Exercise
679. To Do
680. Chapter 11 Capital Budgeting Cash Flows and Risk Refinements

20. 681. Learning Goals
682. Why this Chapter Matters to You
683. In Your Professional Life
684. Accounting
685. Information Systems
686. Management
687. Marketing
688. Operations
689. In Your Personal Life
690. 11.1 Project Cash Flows
691. Major Cash Flow Types
692. Replacement Versus Expansion Decisions
693. Sunk Costs and Opportunity Costs
694. Review Question MyLab Finance Solutions
695. 11.2 Finding the Initial Investment
696. Installed Cost of the New Asset
697. After-Tax Proceeds from the Sale of the Old Asset
698. Book Value
699. Change in Net Working Capital
700. Calculating the Initial Investment
701. Review Questions MyLab Finance Solutions
702. 11.3 Finding the Operating Cash Flows
703. Interpreting the Term Cash Flows
704. Interpreting the Term After-Tax
705. Interpreting the Term Incremental
706. Review Questions MyLab Finance Solutions
707. 11.4 Finding the Terminal Cash Flow
708. After-Tax Proceeds from the Sale of New and Old Assets
709. Change in Net Working Capital
710. Review Question MyLab Finance Solution
711. 11.5 Risk in Capital Budgeting (Behavioral Approaches)
712. Breakeven Analysis
713. Scenario Analysis
714. Simulation
715. Review Questions MyLab Finance Solutions
716. Excel Review Question MyLab Finance Solution
717. 11.6 Risk-Adjusted Discount Rates
718. Determining Risk-Adjusted Discount Rates (RADRs)
719. Review of CAPM
720. Using CAPM to Find RADRs
721. Applying RADRs
722. Portfolio Effects
723. RADRs in Practice
724. Review Questions MyLab Finance Solutions
725. 11.7 Capital Budgeting Refinements
726. Comparing Projects with Unequal Lives

21. 727. The Problem
728. Annualized Net Present Value (ANPV) Approach
729. Recognizing Real Options
730. Capital Rationing
731. Internal Rate of Return Approach
732. Net Present Value Approach
733. Review Questions MyLab Finance Solutions
734. Excel Review Question MyLab Finance Solution
735. Summary
736. Focus on Value
737. Review of Learning Goals
738. Self-Test Problems (Solutions in Appendix)
739. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance.
740. Problems All problems are available in MyLab Finance.
741. Personal Finance Problem
742. Personal Finance Problem
743. Personal Finance Problem
744. Personal Finance Problem
745. Personal Finance Problem
746. Spreadsheet Exercise
747. To Do
748. Part Six Long-Term Financial Decisions
749. Chapter 12 Leverage and Capital Structure
750. Learning Goals
751. Why this Chapter Matters to You
752. In Your Professional Life
753. Accounting
754. Information Systems
755. Management
756. Marketing
757. Operations
758. In Your Personal Life
759. 12.1 Leverage
760. Breakeven Analysis
761. Algebraic Approach
762. Graphical Approach
763. Changing Costs and the Operating Breakeven Point
764. Operating Leverage
765. Measuring the Degree of Operating Leverage (DOL)
766. Fixed Costs and Operating Leverage
767. Financial Leverage
768. Measuring the Degree of Financial Leverage (DFL)
769. Total Leverage
770. Measuring the Degree of Total Leverage (DTL)
771. Relationship of Operating, Financial, and Total Leverage
772. Review Questions MyLab Finance Solutions

22. 773. 12.2 The Firm’s Capital Structure
774. Types of Capital
775. External Assessment of Capital Structure
776. Capital Structure of Non–U.S. Firms
777. Capital Structure Theory
778. Tax Benefits
779. Bankruptcy Costs and the Probability of Bankruptcy
780. Business Risk
781. Financial Risk
782. Total Risk
783. Agency Costs Imposed by Lenders
784. Asymmetric Information
785. Pecking Order Theory
786. Signaling Theory
787. Optimal Capital Structure
788. Cost Functions
789. Graphical View of Optimal Structure
790. Review Questions MyLab Finance Solutions
791. 12.3 EBIT–EPS Approach to Capital Structure
792. Presenting a Financing Plan Graphically
793. Data Required
794. Plotting the Data
795. Comparing Alternative Capital Structures
796. Considering Risk in Ebit–EPS Analysis
797. Basic Shortcoming of Ebit–EPS Analysis
798. Review Question MyLab Finance Solutions
799. 12.4 Choosing the Optimal Capital Structure
800. Linkage
801. Estimating Value
802. Maximizing Value Versus Maximizing EPS
803. Some Other Important Considerations
804. Review Questions MyLab Finance Solutions
805. Summary
806. Focus on Value
807. Review of Learning Goals
808. Self-Test Problems (Solutions in Appendix)
809. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance
810. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
811. Personal Finance Problem
812. Personal Finance Problem
813. Personal Finance Problem
814. Spreadsheet Exercise
815. To Do
816. Chapter 13 Payout Policy
817. Learning Goals

23. 818. Why this Chapter Matters to You
819. In Your Professional Life
820. Accounting
821. Information Systems
822. Management
823. Marketing
824. Operations
825. In Your Personal Life
826. 13.1 The Basics of Payout Policy
827. Elements of Payout Policy
828. Trends in Earnings and Dividends
829. Trends in Dividends and Share Repurchases
830. Review Questions MyLab Finance Solutions
831. 13.2 The Mechanics of Payout Policy
832. Cash Dividend Payment Procedures
833. Share Repurchase Procedures
834. Tax Treatment of Dividends and Repurchases
835. Dividend Reinvestment Plans
836. Stock Price Reactions to Corporate Payouts
837. Review Questions MyLab Finance Solutions
838. 13.3 Relevance of Payout Policy
839. Residual Theory of Dividends
840. The Dividend Irrelevance Theory
841. Arguments for Dividend Relevance
842. Review Questions MyLab Finance Solutions
843. 13.4 Factors Affecting Dividend Policy
844. Legal Constraints
845. Contractual Constraints
846. Growth Prospects
847. Owner Considerations
848. Market Considerations
849. Review Question MyLab Finance Solution
850. 13.5 Types of Dividend Policies
851. Constant-Payout-Ratio Dividend Policy
852. Regular Dividend Policy
853. Low-Regular-And-Extra Dividend Policy
854. Review Question MyLab Finance Solution
855. 13.6 Other Forms of Dividends
856. Stock Dividends
857. Accounting Aspects
858. Shareholder’s Viewpoint
859. The Company’s Viewpoint
860. Stock Splits
861. Review Questions MyLab Finance Solutions
862. Summary
863. Focus on Value

24. 864. Review of Learning Goals
865. Self-Test Problem (Solutions in Appendix)
866. Warm-Up Exercises All problems are available in MyLab Finance
867. Problems All problems are available in MyLab Finance. The icon indicates
problems in Excel format available in MyLab Finance.
868. Personal Finance Problem
869. Personal Finance Problem
870. Personal Finance Problem
871. Personal Finance Problem
872. Spreadsheet Exercise
873. To Do
874. Part Seven Short-Term Financial Decisions
875. Chapter 14 Working Capital and Current Assets Management
876. Learning Goals
877. Why this Chapter Matters to You
878. In Your Professional Life
879. Accounting
880. Information Systems
881. Management
882. Marketing
883. Operations
884. In Your Personal Life
885. 14.1 Net Working Capital Fundamentals
886. Working Capital Management
887. Net Working Capital
888. Tradeoff between Profitability and Risk
889. Changes in Current Assets
890. Changes in Current Liabilities
891. Review Questions MyLab Finance Solutions
892. 14.2 Cash Conversion Cycle
893. Calculating the Cash Conversion Cycle
894. Funding Requirements of the Cash Conversion Cycle
895. Permanent versus Seasonal Funding Needs
896. Aggressive versus Conservative Seasonal Funding Strategies
897. Strategies for Managing the Cash Conversion Cycle
898. Review Questions MyLab Finance Solutions
899. 14.3 Inventory Management
900. Differing Viewpoints about Inventory Level
901. Common Techniques for Managing Inventory
902. ABC System
903. Economic Order Quantity (EOQ) Model
904. Mathematical Development of EOQ
905. Reorder Point
906. Just-in-Time (JIT) System
907. Computerized Systems for Resource Control
908. International Inventory Management

25. Other documents randomly have
different content

26. Hetken päästä seisoi Magnhild virastohuoneen oven sisäpuolella,
oudoksuen mitä kummaa häneltä tahdottaisiin. Kirkkoherra alkoi:
"Onko todella totta, että sinä, Magnhild, olet suostunut rupeamaan
tuon satulaseppäroivion vaimoksi?" Kirkkoherra käytti usein
tuommoista yhteisnimitystä "roivio" oikean nimen asemesta.
Magnhild lensi niin punaiseksi kuin hän ei kai koskaan vielä ollut
ollut. Tämän käsittivät molemmat myöntämiseksi. "Miksi sinä et tule
meidän puheille sellaisista asioista?" kysyi pappi pahoillaan. "Tämä
on niin kummallista sinulta, Magnhild", sanoi rouva ja itki. Magnhild
suorastaan säikähtyi.
"Tahdotko todella saada hänet?" kysyi kirkkoherra ja seisahtui
ratkaisevasti tytön eteen. Eihän nyt Magnhild milloinkaan ollut
tottunut tuttavallisuuteen. Näin siis tutkittuna hän ei nyt myöskään
rohjennut ruveta suoraan kertomaan, miten asia alusta pitäen oli
ollut leikintekoa; että hän sitten tosin oli aavistanut täyttä tottakin
leikin takana, mutta että siihen aina uudestaan oli sekoitettu niin
paljon pilanpitoa, ettei hän enää ollut pitemmältä piitannut sanoa
vastaan. Kuinka voisi hän kirkkoherran seistessä hänen yläpuolellaan
ruveta semmoista pitkää selitystä latelemaan? Ja näin hän sensijaan
alkoi itkeä.
No, — eihän kirkkoherra tahtonut kiduttaa häntä. Tehty kuin tehty.
— Hänen kävi vain Magnhildia sääliksi, ja niinpä hän sydämensä
hyvyydessä tahtoi auttaa häntä laskemaan perusteita hänen
valintansa pohjaksi. Olihan Skarlie, lausui hän, sangen varakas mies,
ja hän, Magnhild ainoastaan köyhä tyttö, joka ei ainakaan siltä
puolen nähden voinut odottaa parempaa avio-onnea. Vanha mies
tosin oli, mutta oli itse sanonut katsovansa asiaa pikemmin
adoptionin kuin naimakaupan kannalta; hän tahtoi tytön onnea.

27. Mutta kaikkea tätä Magnhild ei sietänyt kuullakaan, ja näin hän
juoksi ulos ovesta. Ulkona porstuassa hän tyrskähti itkemään
ikäänkuin sydämestään murtuakseen; hänen täytyi itkuansa
hillitäkseen rientää ylös ullakolle. Ja siellä ylhäällä hänen surunsa
vähitellen selkeni jonkunlaiseen itsetajuntaan. Ei hän surrut sitä että
satulaseppä tahtoi häntä omakseen, vaan sitä etteivät kirkkoherra ja
rouva tahtoneet häntä omakseen.
Niin oli hän asian käsittänyt.
Kun opettajatar sai tiedon asiasta, joutui hän suorastaan riitaan
rouvan kanssa, joka ei osannut ymmärtää Magnhildia; sillä siihen
opettajatar pystyi niin oivallisesti. Olihan tuo sukkela mies, oikein
älykäs. Hän oli rikas, hauska, tosin hiukan ruma, — mutta eihän sen
seikan laita ollut niin arka ainakaan tuolla alhaalla Örenissä. (Hänen
nimenomaiset sanansa.) Ja samaan sävyyn puheli hän myös
Magnhildille, kun hän vihdoin onnistui saamaan tämän satuttaviinsa.
Magnhild oli jo pilalle itkeytynyt ja hyrskähti uudelleen itkuun, mutta
ei muuten virkkanut sanaakaan.
Kirkkoherra lausui jokseenkin lyhyesti satulasepälle, että kun nyt
kerran asian laita oli näin, olisi hänen parasta lähteä tiehensä.
Satulaseppä itse halusi tätä; hän olikin nyt saanut, työnsä valmiiksi.
Kuinka paljon hän koettikin päästä Magnhildin puheille, ei hän saanut
edes nähdä tätä. Hänen täytyi siis matkustaa ilman häntä.
Magnhild ei seuraavina päivinä näyttäytynyt arkisalissa eikä
pöydässä. Ei kukaan etsinyt häntä puhutellakseen häntä. Opettajatar
katsoi aivan luonnolliseksi, että hän kuitenkin niin vakavan asian
takia tahtoi olla yksinään ja itsekseen.

28. Eräänä päivänä heidät yllätettiin sillä, että posti toi kirjeen ja ison
paketin Magnhildille. Kirje kuului:
'Saattaakseni hauskan pilanpitomme perille, rakas
Magnhild, olen matkustanut tänne alas. Taloni maalattiin
kesällä ulkoa sekä sisältä, pilanteko joka nyt näyttää miltei
todelta, — eikös totta?
Sänkyjä, huonekaluja, sänkyvaatteita j.n.e. pidän kaupan,
niin että nyt voin ostaa niitä itseltäni. Kun ajattelen
tarkoitusperää, syntyy siitä hupaisin kauppa mitä milloinkaan
olen tehnyt.
Voitko muistaa, miten me nauroimme, silloin kun minä otin
mittaa sinusta oikein kerrankin todistaakseni, miten aivan liian
lyhyt sinun hameesi oli miehustasta, aivan liian väljä
olkapäistä ja liian kapea helmoista? Sattumalta kirjoitin
muistiin sinun mittasi, ja niiden mukaan neulotan nyt sinulle:
1 mustan silkkihameen (Lyonin taftia),
1 ruskean (Kashemiria),
1 sinisen (ohutta villa-kangasta).
    Kuten aina olen sinulle sanonut, luulen sinisen pukevan sinua
    parhaiten.
    Nämä tavarat eivät heti ilman muuta ole valmiit; ne saapuvat
    sentähden vasta sopivan tilaisuuden tultua.
Mutta, mitä kenties haluat, tilasin sähkösanomalla
Bergenistä, heti tänne alas saavuttuani; siellä on kaikki

29. semmoinen valmisna saatavissa. Odotettavasti saat ne
samalla postissa, jossa tämän kirjeen saat.
Kuten näet (ja vastedes saat nähdä) seuraa kaikenlaista
pilanpitoa naimisiin joutumisen mukana. Niinpä minä myös
tänään olen tehnyt testamenttini ja siinä määrännyt sinut
perillisekseni.
Kunnioittavasti tervehtien kirkkoherraa ja hänen arvoisaa
perhettään, merkitsen nimekseni alamainen pilanpitäjäsi
T. Skarlie.'
Magnhild oli paennut turvaan ullakolle mukanaan sekä kirje että
iso paketti. Hän oli karannut käsiksi kirjeeseen ja lakkasi sitä
lukemasta hämmentyneenä ja peloissaan, hän repäisi auki paketin ja
löysi siitä useampia kertoja kaikkea sellaista mikä muodostaa naisen
alusvaatetuksen. Hän nakkeli niitä joka puolelle, hehkuvan
punastuneena, suutuksissaan ja hämillään. Hän istahti ja itki
ääneensä.
Nyt hän tunsi uskaltavansa puhua. Hän juoksi alas rouvan luo,
heittäytyi tämän kaulaan, kuiski: "anteeksi!" pisti kirjeen hänelle
käteen ja katosi. Rouva ei ymmärtänyt hänen sanaansa "anteeksi!",
mutta kyllä sen että hän itki ja oli suuressa mielenliikutuksessa, otti
kirjeen ja luki. Se näytti olevaa kummallinen muodoltaan; mutta
sisällys tuntui hänestä sitä selvemmältä, sillä olihan se vanhemman,
järkevän miehen huolenpitoa ja kaikin puolin kunnioitettavaa. Se
miellytti vanhaa perheen äitiä ja hän meni sitä miehelleen
näyttämään. Tämä havaitsi samaa; hän alkoi uskoa että tämän
omituisen miehen kanssa täytyi Magnhildin tulla onnelliseksi. Rouva
haki kaikkialta Magnhildia sanoakseen tälle, että he molemmin, sekä

30. kirkkoherra että hän, huomasivat kirjeen lupaavan hyvää. Kerrottiin
Magnhildin olevan ullakolla, jonka takia rouva otti vaatetta yllensä,
koska oli kylmä, ja nousi sinne ylös. Hän tapasi opettajattaren, jonka
hän otti mukaansa. He eivät nähneet Magnhildia, vaan tavarat, jotka
romustivat heitettyinä pitkin permantoa, laatikoita ja kapsäkkejä. He
kokoilivat ne yhteen, laskivat ne, tarkastivat niitä ja näkivät ne
oivallisiksi. He ymmärsivät että sellainen lahja voi saattaa nuoren
neidon hämilleen, mutta olihan antaja jo vanhempi mies, jolla oli
lupa ottaa asia isällisesti. Tämän he sanoivat Magnhildille, kun
vihdoin löysivät hänet. Ja hän — ei uskaltanut enää olla
tuttavallinen. Tämä johtui siitä, että rouva opettajattaren
avustamana puhui, kuten he itse sanoivat, järkeä hänelle. Hänen ei
tulisi olla ylpeä, vaan muistaa olevansa köyhä tyttö, jolla ei ollut
sukulaisia eikä tulevaisuutta.
Seuraavina päivinä kävi hän itsekseen salaista taistelua. Mutta
häneltä puuttui siihen jäntevyyttä. Ja mistäpä hän olisikaan sitä
saanut? Mihin hän turvautuisi, kun kirkkoherran herrasväki niin
ilmeisesti oli väsynyt häneen?
Vähän jälkeenpäin tuli laatikko sisältäen hänen pukujansa y.m.
Magnhild antoi sen seista, mutta opettajatar, joka niin hyvin ymmärsi
tämän kainouden, piti huolta siitä että se avattiin. Hän ja rouva
ottivat ulos vaatekappaleen toisensa perästä, eikä aikaakaan, kun
Magnhild jo seisoi verhottuna toiseen pukuun toisensa perästä ison
kuvastimen ääressä salin etusuojamassa. Ovet olivat suljetut, rouva
ja opettajatar kovin innoissaan. Vihdoin tuli musta silkkipuku, eikä
Magnhild enää jäänyt väliäpitämättömäksi. Hän tunsi punastuvan
mielihyvän nähdessään peilissä oman kuvansa hienon puvun
puitteissa. Hän keksi ilmi oman itsensä pala palalta. Jos ne olivat
kasvot, niin ei hän ennen kuin vasta tänään oikein ollut pannut

31. merkille, että niiden kasvot, jotka hän nyt näki vieressään, valuivat
yhteen, kun taas hänen kasvonsa — — Hän näki sen sillä
itsetunnolla, minkä kaunis, hyvin istuva puku heti paikalla herättää.
Tämä hänen oman itsensä kuva seisoi päiväkausin elävänä hänen
edessään. Hän varoi hämmentämästä sitä katselemalla enään
itseään peilissä. Taaskin keräysivät nuo vanhat unelmat, jotka
pyrkivät meren taa jotakin vierasta ja suurta etsimään.
Entäs naimaliitto? Sen työnsi hän tämmöisten tunnelmain
vallitessa luotansa niinkuin laskuportaat, jotka vedetään maihin
sittekun niitä on käytetty. Miten saattoi hän näin tehdä? — Niin,
kuinka monasti hän niinä vuosina, jotka seurasivat, seisahtuikaan
ajattelemaan tätä asiaa? Mutta se jäi hänelle aina yhtä
käsittämättömäksi.
Häntä ei saatu taivutetuksi pukemaan yllensä yhtäkään noita uusia
pukuja, sinä päivänä jolloin Skarlie oli tulossa, eikä myöskään
lähtemään ulos häntä kohtaamaan; päinvastoin hän piiloutui
näkyvistä. Myöhemmin ja ikäänkuin sattumoisin hän tuli näkyviin,
johdonmukaisesti kohteli hän sekä naimiskauppaa että sulhasta
jonakin, joka ei koskenut häntä.
Skarlie oli pirteänä; sekä rouva että kirkkoherra koettivat näet
korvata Magnhildin puuttuvaa kohteliaisuutta, ja hän myöstyi heidän
ponnistuksiinsa oikein voittavalla tavalla. Opettajattaren mielestä hän
oli suorastaan rakastettava.
Magnhild istui toisena iltana ruokasalissa järjestellen muutamia
kapineita, jotka kuuluivat käsityökouluun ja nyt piti toimitettaman
tilaajille. Hän oli yksinään ja Skarlie tuli vaiti ja hymyillen, lukitsi
vitkaan oven jälkeensä ja istuutui hänen viereensä. Tyttö tunsi

32. satulasepän hajun, mutta ei katsahtanut ylös. Skarlie haasteli kauan
yhdentekevistä asioista, niin että tyttö jälleen alkoi hengitellä
tyynesti, uskalsipa vihdoin katsahtaakin häneen, joka istui siinä
etukumarassa savutellen. Hän näki satulasepän kaljun pään, tuuheat
kulmakarvat ja tylppänenän nykermän, sitten hänen suuret kouransa
ja niiden niin omituiset kynnet, ne kun näet somanmuotoisina piilivät
syvällä lihassa, joka taas kaikkialta, siis myös edestäpäin ympäröi ne
vahvalla, pyöreällä kehyksellä. Etuisimmasta päästään ne olivat
likaiset — seikka, josta opettajatar, jolla itsellään oli kauniit kädet, oli
varoittanut oppilaitaan ikäänkuin kuoleman synnistä. Magnhild
katseli niitä punertavia, yksitellen törröttäviä ihokarvoja, jotka
kauttaaltaan peittivät noita kouria. Mies oli hetken aikaa ollut ääneti,
mutta ikäänkuin tuntien olevansa tarkastuksen alaisena, oikaisi hän
itseään ja ojentaen hymysuin toisen karvanyrkkinsä neitoa kohti ja
sanoen: "Niin vain, Magnhild!" laski hän sen kumppalinsa molempain
käsien peitoksi. Neitoa tärisytti kauttaaltaan, ja heti jälestä istui hän
ikäänkuin hervottomana. Hän ei kyennyt liikahtamaan, ei osannut
ajatella muuta kuin että suuri merirapu oli tarttunut häneen. Miehen
pää tuli lähemmäs, silmätkin olivat kuin hummerin, ne pistivät. Sitä
Magnhild ei vielä koskaan ollut niissä nähnyt, hän karkasi pystyyn.
Skarlie jäi istumaan. Magnhild ei katsonut taaksensa, vaan alkoi
askaroida, siinä missä seisoi, järjestellen loppuosaa
käsityötekeleitään. Ei hän siis jättänyt huonetta missään
tapauksessa, hetkisen perästä mies sen jätti.
Opettajatar puki Magnhildin seuraavana päivänä; rouvakin oli
mukana, hän sanoi sen häntä ilahuttavan. Magnhild antoi kaiken
tapahtua liikkumatta, äännähtämättä, kyyneltä itkemättä.
Samoin vierassuojassa. Hän istui liikahtamatta. Häneen oli tullut
lisää jotakin uhman näköistä. Muutamia neitsyeitä ja torppareita istui

33. ja seisoi keittiön ovella, ja tässä, joka oli raollaan, hän näki
lastenpäitä.
Lukkari pani virren soimaan, heti kun kirkkoherra tuli alas.
Magnhild ei silmännyt sulhoansa. Pappi kosketti helliä soittimen
kieliä, rouva itki, opettajatar samoin, mutta Magnhildin kylmyys
vaikutti viluttavasti sekä edelliseen että molempiin jälkimäisiin. Puhe
supistui lyhyeksi ja liikkui aivan yleisissä ajatuksissa. Jälestä tuli
kuivia onnitteluja ja kiusallinen äänettömyys. Jopa satulaseppäkin oli
hukannut hymynsä. Tuli kuin vapauttavana tieto, että päivällinen oli
valmis.
Päivällispöydässä tahtoi kirkkoherra esittää maljan ja aloitti:
"Rakas Magnhild, minä toivon, ettei sinulla ole mitään meitä vastaan
— —", pitemmälle hän ei päässyt, sillä tässä tyrskähti Magnhild niin
rajuun itkuun, että se vähitellen tempasi mukaansa rouvan,
opettajattaren, vieläpä kirkkoherrankin ja tuokioksi seisahtui kaikki.
Kirkkoherra yksin kykeni vasta vihdoin lisäämään lauseen: "Muista
meitä!" Mutta siinä syntyi taas sama sydäntä särkevä itku, niin ettei
mitään maljaa tullut juotua. Mitä tuo nyt oikeastaan oli, se ei
selvennyt kellekkään heistä, paitsi ehkä sulhaselle, joka jäi olemaan
vaiti.
Jälkiruoan aikana tuli yksi neitsyeistä sisään ja kuiskasi muutaman
sanan morsiamelle. Siellä oli Rönnaug, joka tahtoi jättää hänet
hyvästi. Hän oli odottanut siitä asti kuin he menivät pöytään, eikä
nyt voinut kauempaa odottaa. Magnhild lähti ulos. Rönnaug seisoi
ulkona porstuan portailla, perin viluisena, hän ei sanonut tahtovansa
olla sisällä tiellä. Hän katseli morsiamen pukua ja huomasi sen
ylenmäärin hienoksi, hän veti lapasen toisesta kädestään ja pyyhkäisi
siihen kätensä takapuolta. "Niin kyllä hän on rikas", sanoi Rönnaug,

34. "mutta vaikka olisivat antaneet minulle hopeaisen hameen, en
sittekään tahtoisi", ja hän lisäsi jotakin, jota ei sovi tässä kertoa,
josta Magnhild hehkuvin poskin antoi hänelle kunnollisen
korvatillikan. Kaulahuivi tosin lievensi sitä jonkun määrin, mutta kyllä
se oli erittäin hyvin tarkoitettu.
Magnhild tuli jälleen sisään ja istahti, mutta ei paikalleen yljän
viereen, vaan lavitsalle akkunan ääreen. Hän ei sanonut tahtovansa
syödä enää. Ei auttanut, että häntä pyydettiin ainakin olemaan
mukana kunnes muut olisivat valmiit. Hän ei sanonut jaksavansa.
Lähtö seurasi pian kahvin jälkeen. Sattui väliin eräs tapahtuma,
joka hillitsi liikutuksen millaiseksi tahansa tämä saattoikin sukeutua.
Se oli se että ylkä — ensi kiireessä hän näytti karvaiselta pedolta —
tuli kantaen sisään turkiskappaa, karvoilla sisustettuja patinoita,
karvatakkia ja lakkia, karvanahkakäsineitä ja puuhkaa. Koko
kantamuksensa hän laski Magnhildin jalkain juureen ja sanoi kuivan
vakavasti: "Lasken tämän sinun jalkojesi juureen!" Räjähdettiin
nauruun, johon Magnhildinkin täytyi yhtyä. Kaikki kokoontuivat
tavarain ympärille, jotka makasivat hujan hajan matolla, ja kaikki
joutuivat ihmetyksiin. Oli selvä, ettei Magnhildillekään ollut
vastenmielistä nähdä eteensä hajotettavan semmoista lahjaa juuri
talvimatkan edellä, jota varten hän oli saanut luvan lainata koko
joukon kapineita.
Hiukan jälestäpäin seisoi hän verhottuna siniseen pukuunsa, ja sen
verran lapsi tai nainen hän oli, että se hänestä tuntui hupaiselta.
Välittömästi perään puettiin hänen yllensä uudet päällysvaatteet,
verho verholta, yleisen mielenkiinnon vallitessa, joka nousi
ylimmilleen silloin kun Magnhild talutettiin peilin ääreen katselemaan
itseänsä. Hevonen oli ajettu porraspäihin, ja Skarlie saapui juuri,

35. hänkin matkapuvussa, yllään koirannahkaturkit, päällyssaappaat ja
säärystimet poronnahkaiset sekä litteä turkislakki päässään. Hän oli
melkein yhtä paksu kuin pitkä, ja nostaakseen vireille hilpeyttä ontua
nilkutti hän peilin puoleen, asettuen kuivan lystikkäästi Magnhildin
kanssa vierekkäin. Kaikki nauroivat, jopa morsian itsekin —
vaietakseen kuitenkin kohta tuppisuuksi. Sama tuppisuisuus painoi
vielä valtaansa hyvästijätön. Vasta heidän pappilan jätettyään
pyrskähti nuorikko jälleen itkuun.
Hän katseli lumipeittoista sorakumpua kotinsa kohdalla, mutta
väsyneenä, ikäänkuin hänkin sisältä olisi ollut soran ja lumen
peitossa.
Sää oli kylmä. Laakso kapeni yhä ahtaammaksi, tie puikkelehti
tiheän metsän lävitse. Yksinäinen tähti kimalsi.
Skarlie oli piirtänyt kuvia lumeen ruoskallaan, nyt osotti hän sillä
tähteä ja alkoi hyräillä, sitten laulella jotakin skottilaista laulua. Se
seurasi niinkuin raskasmielinen lintu myötä toiselta lumen alla
painuksissa huokaavalta hongalta toisen luo. Magnhild kysyi sen
sisällystä, ja se soveltui hyvin rekiretkelle syvällä metsässä. Skarlie
kertoili enemmän Skotlannista, sen historiasta, oleskelustaan siellä.
Kerran aljettuaan jatkoi hän ja jutteli vähin erin niin rattoisia
kaskuja, että Magnhildin, heidän astuessaan ulos reestä
levähtämään, täytyi ihmetellä sitä että hän oli jaksanut nauraa ja
että he olivat ajaneet melkein kaksi peninkulmaa.
Skarlie auttoi Magnhildia ulos reestä ja sisälle majatalon suojiin,
mutta lähti itse heti ulos antamaan apetta hevoselle.

36. Sisällä istui ylhäinen nuori nainen avoimen tulisijan ääressä ja
lämmittelihe. Ylt'ympäri raheilla viruivat hänen päällysvaatteensa
ollen osittain niin hienoista kankaista ja turkiksista tehdyt, että
Magnhildin uteliaana täytyi tunnustella niitä. Myöskin matkapuku,
jota nainen piti yllään, teki, mitä kankaaseen ja kuosiin tulee, saman
vaikutuksen kuin luonnonhistoriassa aivan toisesta maailman osasta
ilmestynyt eläin. Hänen kasvoissaan kuvastui nuoruus ja
surunsekainen leppeys. Hän oli valkeaverinen, silmät olivat hänellä
hieman raukeat, nenä hienon kaareva. Hiuksetkin olivat omituiseen
tapaan asetetut. Lattialla käveli nuori laihahko mies edes ja takaisin.
Hänen päällyssaappaansa seisoivat tulisijan luona, itse asteli hän
ympärillä keveissä sahvianikengissä, jotka oli sisustettu valkoisella
nahalla. Sirosti ja keveästi hän sipsutteli.
"Oletko sinä Skarlien nuori vaimo?" kysyi majatalon emäntä, eräs
hieman vanhempi nainen, joka asetti tuolin takan ääreen
Magnhildille. Ennenkuin Magnhild ennätti vastata, tuli Skarlie tuoden
muutamia kapineita reestä. Hänen paljas päänsä, joka puoleksi nousi
näkyviin kaiken pörröisen karvaympärystänsä sisältä,
poronnahkakengät suurten laajain juurten lailla jatkuen lattialle
vetivät herrasnaisen kummastelevat silmät puoleensa. — "Onko tuo
vaimosi?" toisti emäntä, kääntyen Skarlien puoleen. "Kyllä, se on
vaimoni", sanoi toinen hilpeästi ja ontui edelleen. Nuori mies katseli
Magnhildia, joka tunsi punastuvansa tuliseksi hänen katseensa
alaisena. Tämä oli jotakin aivan uutta hänelle. Oliko se ilkkumista?
Nyt jo herrasnainenkin katseli Magnhildia, emäntä pyysi tätä
istumaan valkean loistoon, mutta hän jäi hämärään tuonnemmas
rahille.
Kello oli kai jo kymmenen, kun he saapuivat Öreniin; mutta kaikki
kynttilät olivat sammutetut, jopa siitäkin talosta, jonka edustalle he

37. seisahtuivat. Heränneenä kulkusten kalinasta tuli vanha eukko portin
edustalle, avasi ja kurkisti ulos, meni sitten takaisin ja sytytti. Hän
kohtasi Magnhildin porstuassa, valaisi hänelle ja sanoi viimein: "Ollos
sinä tervetullut!" Inhakka satulasepän haju täytti eteisen, sillä
työpaja ja myymälä olivat vasemmalla. Äikeä haju esti Magnhildia
vastaamasta. He poikkesivat oikealle. Magnhild riisui kiireesti
päällysvaatteet yltänsä, sillä hän tunsi itseään oksettavan. Tuskin oli
hän riisuutunut valmiiksi, ennenkun hän luomatta katsetta
ympärilleen tai sanomatta mitään akalle, joka seisoi katsellen häntä
kynttilän liekin takaa, meni ja avasi erään oven, jonka hän kohta
sisään astuessaan oli pannut huomioonsa. Hän valaisi ensin sisään ja
astui heti perästä sinne. Hän sulki oven lukkoon peräänsä. Eukko
kuuli että siellä sisällä alkoivat huonekalut kolista, ja meni ovelle.
Siinä kuuli hän, että yhtä sängyistä alettiin vetää pitkälle. Heti tuli
Magnhild jälleen ulos, kynttilä kädessään. Hänen kasvonsa
punersivat valonloisteessa. Hän näytti lujalta. Eukolle hän sanoi, ettei
hän tahtonut häneltä mitään. Satulaseppä tuli vasta kauan aikaa
perästäpäin, sillä hän hoiteli hevosta, jonka hän oli matkaa varten
lainannut. Kynttilä seisoi salin pöydällä. Ei ollut ketään ylhäällä.

38. IV.
Tuosta illasta oli kulunut kaksi vuotta ja kolmattakin kelpo kappale.
Magnhild oli yhtä pitkältä perehtynyt uuteen totunnais-elämäänsä
kuin vanhaan.
Kirkkoherra oli käynyt häntä katsomassa kolme neljä kertaa
vuodessa, maaten yötä työpajan yläpuolella olevassa suojassa, missä
Skarlie muuten vietti yönsä, kotosalla ollessaan. Päivisin hän oleskeli
kapteenin tai tullivirkailijan tai nimismiehen luona. Sitä nimitettiin
papinajoksi, kun ne päivät tulivat.
Silloin pelattiin shakkia päivisin ja korttia iltasin. Rouva ja
neidit olivat myös pari kertaa käyneet alakerrassa tervehtimässä.
Itse lastauspaikalla ei ollut sanottavasti ketään, jonka kanssa
Magnhild seurusteli.
Bergeniin olivat Skarlie ja hän tehneet matkan. Mitä sillä lienee
tapahtunut tai jäänyt tapahtumatta — vähät siitä, mutta sen perästä
he eivät matkustaneet Bergeniin enempää kuin mihinkään
muuallekaan.

39. Skarlie oli enemmän matkoilla kuin kotona, hän harjoitteli
rahakeinottelua. Käsityönsä hän melkein oli jättänyt sikseen, vaikka
vielä pitikin myymälää. Magnhild itse oli jonkun aikaa seudulle
tulonsa jälkeen, arvatenkin Skarlien välityksellä, saanut
koulutoimikunnalta toimekseen ruveta erään käsityökoulun johtoon.
Nyt hänellä oli joka päivä tunti tai kaksi isossa kansakoulussa, sitä
paitsi antoi hän yksityisopetusta täysikasvuisille tytöille. Aika kului
muuten käveltäissä, lauleltaissa ja hieman ommeltaissa, mutta lukua
hän ei melkein ollenkaan harjoitellut. Se ikävystytti häntä.
Rönnaug oli heti hänen jälkeensä saapunut Öreniin. Hän oli
ottanut palveluspaikan likimmällä kyytiasemalla ansaitakseen
nopeasti rahoja Amerikan piljettiä varten. Hän ei sanonut tahtovansa
virua täällä enää minään hylkiönä.
Magnhild otti huostaansa Rönnaugin rahat ja pelästyi siitä että ne
niin nopeasti karttuivat. Sillä hänellä oli omat ajatuksensa siitä
asiasta. Nyt oli piljetti ostettu, Magnhild jäisi tänne olemaan ypö
yksinään.
Nostihan se vireille monet ajatukset, että matka valtameren poikki
tuota outoa ja ehkä suurtakin päämäärää kohti menestyisi toiselta
niin helposti eikä toiselta ollenkaan.
Aamulla tämän läpivalvotun yön jälkeen astui hän tavallisen
kiertokävelynsä laivalaiturille nähdäkseen höyrylaivan tulevan. Hän
näki tavallisen määrän kauppamatkailijoita astuvan maihin, tavallisen
joukon kohvertteja kannettavan heidän peräänsä, mutta tänä
päivänä näki hän sitä paitsi kalpean, pitkä- ja pehmeä-tukkaisen
sekä suurisilmäisen miehen kulkevan ison laatikon ympärillä, jonka
hän vihdoin vaivalla sai tavaravaunun päälle hinatuksi. "Varovasti!
varovasti!" hoki hän yhtenään. Se oli varmaankin piano.

40. Kurkistettuaan pikimmältään kouluun näki Magnhild saman
kalpean miehen ja ison laatikon hänen takanaan seisovan talonsa
oven edustalla. Yksi majatalon isännistä oli mukana. Skarliella oli
salin ja makuusuojan yläpuolella olevat huoneet varattuina
vuokrattaviksi matkustajille, kun majatalot sattuivat olemaan täysinä.
Tämä matkustaja oli kivulloinen ja tahtoi mieluimmin asua yksin.
Magnhild ei ollut ajatellut huonetta pitemmälti vuokrattavaksi ja
siten ottaa liikaa huolta vastuulleen. Hän kävi epäröiväksi. Mies tuli
nyt lähemmäs. Sellaisia silmiä ei Magnhild ollut vielä milloinkaan
nähnyt, ei milloinkaan niin hienoja, niin sielukkaita kasvoja.
Kerrassaan lumoovina nuo silmät kiehtoivat häntä. Oli ikäänkuin
yht'aikaa kaksi ilmettä tuossa katseessa, sisätysten toinen toisensa
takana. Hän ei kyennyt itse tarkemmin tutkimaan seikkaa, mutta se
valtasi hänet siinä määrin, että hän pisti etusormen suuhunsa ja
unohti vastata.
Nyt vieraan kasvot vaihtoivat ilmettä, hän kävi tähystävän
näköiseksi. Magnhild tunsi sen, havahti, punastui, vastasi ja lähti.
Mitä hän vastasi? Myönsikö vai kielsikö? Isäntä meni perästä.
Vastaus oli siis myöntävä. Magnhildin täytyi ensin astua ylös
katsomaan oliko kaikki kunnossa, sillä hän ei luottanut enää omaan
säntillisyyteensä.
Syntyi kauhea puuha, kun piano oli hommattava paikalleen ylös;
aikaa otti myöskin sängyn ja sohvan siirrot j.n.e. Mutta kerran kaikki
puuha kuitenkin loppui, kaikki hiljeni. Kalpea mies oli varmaankin
väsynyt. Eikä aikaakaan, niin Magnhild ei enää kuullut yhtään
askelta, yhtään kolinaa päänsä päältä.
On erotusta sen hiljaisuuden välillä, joka on täynnä, ja sen, joka
on tyhjä.

41. Ei Magnhildkaan uskaltanut liikahtaa. Hän odotti ja kuunteli.
Tulisiko piano soimaan? Olihan vieras säveltäjä, niin oli isäntä
sanonut. Olipa hänkin mielestään lukenut tuon nimen sanomista.
Millaiseltahan tuollaisen soitto kuuluisi? Täytyisihän siinä ikäänkuin
ihmeitä tapahtua! Täytyihän kumminkin siitä helähtää jotakin hänen
köyhään elämäänsä, joka siitä kajahtaisi. Hän tarvitsi mielestään
jonkin mahtavan hengen ilmestystä itselleen. Hänen katseensa luisui
kukkasten yli, jotka koristivat hänen ikkunoitaan ja joilla auringon
säteet vilkkuivat. Silmät tähdättyinä "Kauppamatkueeseen
erämaassa", joka riippui kehyksissä lasin alla oven pielessä ja joka
nyt kerrassaan näytti hänestä niin eloisalta, niin somasti järjestetyltä
ryhmiin ja henkilöihin nähden — korvat herkkinä tajuamaan lintujen
viserrystä naapurin puutarhassa ja harakkain säkätystä edempänä
vainiolla, hän istui iloiten ja odotti. Halki ilon viilsi kysymys:
"Tyytyyköhän Skarlie nyt siihen, mitä olet tehnyt? Uusi sohva voi
saada vahinkoa, uusi sänky samoin pilaantua?… Mies on kivulloinen,
ei kukaan saata tietää…" Magnhild nousi istualle, otti esiin kynän,
mustetta, paperia ja kirjoitti Skarlielle ensi kerran eläessään. Toista
tuntia hän ponnisteli ennenkuin kirje valmistui. Se kuului näin:
'Olen vuokrannut salin ja makuukamarin yläpuolella olevat
huoneet eräälle kivulloiselle herralle, joka soittaa pianoa.
Hintojen määrääminen jääköön sinun tehtäväksesi.
Olen antanut kantaa yhden uusista sohvista (jouhilla
täytöstetyn) sekä yhden joustavapohjaisista sängyistä sinne
ylös. Vuokralaisemme tahtoo asustaa pehmeästi. Ehkei se
ollut minulta oikein tehty.
Magnhild.'

42. Hän oli pyyhkäissyt pois sanat: "Nyt saan kuulla soittoa."
Päällekirjoitus oli tuottanut tukaluutta; hän jätti mitään käyttämättä.
"Vaimosi" oli hän ensin kirjoittanut alle, mutta sitten pyyhkäissyt sen.
— Tämän muotoisena kirje kyhättiin puhtaaksi ja pantiin menemään;
se helpotti hänen mieltänsä. Hän istui taas tyynnä alas odottamaan.
Hän kuuli herran saavan päivällistä, hän söi silloin itsekin hiukan ja
uinahti uneen. Eipä hän ollutkaan nukkunut juuri ollenkaan
edellisenä yönä.
Hän heräsi, — vieras ei vielä soittanut; Magnhild nukkui jälleen ja
näki unta, että jossain oli silta pingotettu tunturilta tunturille. Hän
sanoi itsekseen että se oli Kölnin viereinen silta, josta suuri
kivipainos-kuva riippui seinällä sänkykamarin kohdalla. Mutta nyt se
kumminkin ulottui toisen korkean tunturin harjulta poikki syvän
laakson toiselle, kohoten korkeana ristikkorakenteena ylös maasta.
Kuta kauemmin hän sitä katseli, sitä vienommaksi ja värikkäämmäksi
se sukeutui, sillä katso! se oli kutoutunut sateenkaaren säikeistä ja
se seisoi säkenöiden ja läpikuultavana kuin kohtisuoraan
tunturiselänteeltä selänteelle vedetty viiva. Mutta tämän poikki
pingotettiin ristikkäin toinen silta, siitäpä molemmat heilumaan
vitkallista, kaksijakoista tahtia, ja pian oli siitä laakso sädemerenä,
missä kaikki värit välkkyivät ja heiluivat ristin rastin, siltoja vain ei
enää näkynyt. Eipä tuntureitakaan enää ollut, vaan riutuvat värit
yksinään täyttivät kaikki ajateltavissa olevat näköalat. Kuinka avarat
ne olivat! kuinka kauas hän nyt pystyi näkemään? Hän hätääntyi
äärettömyydessä ja heräsi… Hän kuuli soitettavan päänsä
yläpuolella. Talon ulkopuolella seistiin paikka täynnä väkeä, joka
hiljaa silmäili ylöspäin.
Magnhild ei liikahtanut. Sävel virtasi täyteläänä, valoisa kauneus
loisti hänen soitostaan. Magnhild istui kuunnellen, kunnes tunsi

43. soiton virtana valavan päätänsä, käsiänsä, helmaansa. Tästä valui
siunausta hänen pikkukodilleen, sen sisäinen kyynelmaailma loisti
ikihelmien valossa. Hän työnsi tuolinsa syvemmälle nurkkaan. Mutta
sielläkin, missä hän istui, tunsi hän olevansa kaikkihyvän Salliman
nähtävissä, joka oli hänen kohtalonsa salannut. Taiteilija soitteli
säveliään kuuluviin tiedosta, jota Magnhildilla ei ollut, mutta
intohimoksi, joka samassa heräsi hänessä. Hän ojensi ulos kätensä,
vetäisi ne kohta takaisin puoleensa ja hyrskähti itkuun.
Kauan tämän ohi mentyä — kun kansa jo oli hajonnut ja taiteilija
vaiennut — istui Magnhild vielä paikallaan. Elämällä oli tarkoitus,
myös hänkin saisi astua sinne sisään rikasta ihanuutta nauttimaan.
Niinkuin nyt lauloi hänessä, olisi kerran laulava hänen ympärillään!
Riisuessaan yltänsä käytti hän siihen sekä salia että makuusuojaa
jopa puolta tuntia tavallista runsaammin. Hän laskeutui makuulle,
ensikerran tuntien omaavansa jotakin, jota varten kannatti nousta.
Hän kuuli yläpuolellaan taiteilijan askeleet, jotka olivat köykäisemmät
kuin muiden. Myöskin kosketteli hän huonekaluja vienon varovasti;
hänen silmistään loisti hyväntahtoisuus, tämä loisto sekä sen
takainen syvä, puoleensa vetävä ilme oli se, mitä Magnhild
viimeiseksi selvään huomasi.
Seurasi päiviä, joita on mahdoton kuvata. Magnhild kävi
opetustunneillaan, mutta riensi niiltä kotia, jossa musiikki otti häntä
vastaan, ja talon ympärillä kihisi kuuntelijoita. Hän tuskin ollenkaan
enää jätti kotiansa. Joko oli taiteilija kotona ja Magnhild odotti hänen
soittoansa, tai lähti edellinen kävelylle ja jälkimäinen odotti häntä
kotiin palaavaksi. Magnhild punastui, kun hän käväisi tervehtimässä
ja vetäytyi peremmäksi. Jos taiteilija tuli saliin pyytämään jotakin,
tärähti Magnhild läpitsensä, kun edellisen jalat kuuluivat lähestyvän.
Hän seisoi hämmentyneenä ja tuskin tajusi, mitä mies pyysi siinä

44. seistessään. He olivat tuskin puhuneet keskenään kymmentä sanaa
kymmeneen päivään, mutta nainen tiesi jo miehen pienimmätkin
totunnaistavat, pienimmät erikoisseikat hänen puvussaan. Hän näki
milloin tuo ruskea pehmyt tukka asui korvan takana tai oli
vierähtänyt eteen päin, milloin hänen harmaa hattunsa ajelehti
niskassa tai kohosi otsalle, milloin hän käytti käsineitä tai milloin oli
käyttämättä, milloin hänellä oli hartiot käärittyinä villaroitiin, milloin
ei. Entäs nainen itse? Kaksi uutta kesäpukua oli hän teettänyt
itselleen, ja kävi vain puettuna toiseen. Uuden hatun oli hän ostanut.
Hän luuli syntyneensä soitantoa varten — mutta ei tuntenut
ollenkaan halua minkään alun tekoon. Häntä tyydytti kyllin tuon
toisen soitto ja läheisyys.
Hän kehkeytyi päivä päivältä yhä runsaammin versovaan ajatusten
silmikkoelämään. Se oli alkuaan valmistaunut hänen uneilu-
elämästään, mutta musiikin ilmaa tunsi hän nyt kaipaavansa
elääkseen. Hän ei älynnyt, että tuon miehen vieno olento, jota
sairaus oli vielä enemmän henkevöittänyt, oli hänen elämässään
jotakin uutta, kallista, ajatuksia elvyttävää. Siitä mielihyvästä, jota
taiteilija vaikutti ja josta Magnhild punastui, siitä tämä kiitti ja
kunnioitti yksin soiton säveliä.
Koulussa sai hän yksityishenkilöä kohtaan mielenkiinnon,
jommoista hän ei koskaan ennen ollut tuntenut, vieläpä merimiehen
vaimonkin kanssa, joka siivosi hänen asuntoaan, antausi hän
haasteluun. Hänen sielustaan revähti joka päivä rikki joku peittävä
esiverho. Hän pehmeni niinkuin siirto-iässä oleva nainen, jota ikää
hän ei koskaan ollut kokenut. Kirjoja, joita hän oli pappilassa lukenut
tai kuullut luettavan, nousi jälleen uusina eloon hänelle. Nousi ilmi
henkilöitä, joita hän ei silloin ollut nähnyt; ne saivat verta, väriä,

45. eloa. Olipa tapauksia elämästä tai kirjoista, jotka aikoinaan olivat
liukuneet ohi sumuna; nyt vasta sumu niistä haihtui ja hälveni ja
äkkiä astui ilmi elokuvia. Magnhild heräsi, kuten itämainen impi,
seraljiin suljettuna, jonakin päivänä herää lauluun akkunansa alta ja
turbaanin väläykseen.

46. V.
Kun Magnhild eräänä aamuna hilpeänä ja hiljakseen hyräillen astui
saliin mennäkseen avaamaan akkunaa kadulle päin, seisoi
herrasnainen vastapäätä avoimessa akkunassa toisella puolen katua.
Talo sitä ympäröivässä puutarhassa oli sangen matala, sen omisti
eräs paikalta muuttanut virkamies; lehvästöä oli kutoutunut
palmikoiksi akkunain ympärille riippuen nyt osittain näiden päällitse
alas. Herrasnainen järjesteli par'aikaa lehtipalmikoita, jotka roikkuivat
tiellä. Hänen oli päänsä ympäröity kutreilla, pikemmin mustilla kuin
ruskeilla. Silmät loistivat, otsa oli matala, mutta leveä, kulmakarvat
olivat sangen suorat, nenä samoin, mutta voimakas ja pyöreä, suu
uhkea, kaula kohosi niin komeasti olkapäiden välistä, että
Magnhildinkin täytyi se huomata. Avoimet puvunhihat olivat
luisuneet takaisin ylös lehväpalmikoiden kanssa otellessa ja
paljastivat käsivarret. Magnhild ei saanut silmiänsä hänestä
irroitetuiksi. Kun nainen keksi Magnhildin, nyökkäsi hän ylitse tälle ja
hymähti.
Magnhild hämmentyi ja vetäysi takaperin.

47. Samassa tuli eräs lapsi herrasnaisen luo, joka kallistui sen puoleen
ja suuteli sitä. Lapsenkin päätä peittivät kutrit, vaikka vaaleat, kasvot
eivät olleet äidin ja olivat kuitenkin äidin moiset. Väri se oli
harhaanviepä, sillä lapsi oli vaaleanverinen. Lapsi kiipesi tuolille ja
katsahti ulos. Äiti kävi taas käsiksi palmikoihin, mutta silmäili
Magnhildiin päin. Kummallinen silmäys! Magnhild asetti päähänsä
hatun, hänen oli mentävä kouluun, mutta tuo silmäys teki, että hän
lähti ulos takatietä ja palasi samaa tietä tuntia myöhemmin.
Herra soitteli. Magnhild seisoi hetkisen somassa puutarhassaan
kuunnellen, mutta hänen täytyi mennä sisään nähdäkseen mitä tämä
soittelu vaikutti kauniiseen rouvaan. Hän meni keittiöön ja sieltä
saliin, mutta pysyi piilossa. Ei! ei mitään vierasta herrasnaista
ollutkaan ikkunassa toisella puolen. Magnhild tunsi olonsa
keventyneeksi ja astui esiin. Hänen piti siirrellä muutamia
kukkaruukkuja auringon mukaan — hänen tavallista työtänsä. Hän
oli vähällä pudottaa kukkaruukun kadulle, sillä siinäpä vieras nainen
pistikin päänsä sisään avoimesta ikkunasta. "Älä pelästy!" hymyili
hän niin suostuttavalla anteeksipyynnön anomuksella, että se voitti
kaiken ystävällisyyden tai rukouksen minkä Magnhild ennestään
tunsi. "Saanhan minä tulla sisään teille vai kuinka?" Ja ennenkuin
Magnhild ajatteli vastausta, oli hän jo tulossa. Toisessa tuokiossa hän
seisoi korkeana ja kauniina Magnhildin edessä. Outo tuoksu leijaili
hänen ympärillään, hänen astellessaan siellä sisällä jutellen milloin
kivipainoskuvista seinillä, milloin laaksosta, tunturista tai kansasta.
Äänen sointu, tuoksu, käyskely, silmät, jopa puvun kangas ja
aistikkuus ja semminkin rohkea värien yhtymys tenhosi mielet. Siitä
silmänräpäyksestä alkaen, jolloin hän huoneeseen astui, oli se hänen
omansa, jos hän haisteli kukkaa ja sanoi siitä jotakin, tuli siitä kaksin
verroin kukka — se, mitä nämä silmät katselivat, sai juuri sen verran
arvoa, minkä hän sille antoi.

48. Yläkerrasta kuului askelia. Herrasnainen seisahtui, Magnhild
punastui. Edellinen hymyili, Magnhild kiirehti sanomaan: "Se on eräs
majakas… joka…" "Minä tiedän sen, hän otti minut eilen vastaan
laiturilla." Magnhildin silmät lensivät suuriksi. Rouva tuli likemmäs:
"Minun mieheni ja hän ovat oikein ystävykset keskenään." Rouva
kääntyi hyräillen ja katseli makuukamarin seinän ja ikkunan välisessä
nurkassa olevaa lyömäkelloa. "Onko kello täällä jo niin paljon?" Hän
katsahti omaa kelloansa. "Meidän piti lähteä ulos k:lo yksitoista tänä
päivänä. Te tulette kai mukaan, eikös niin? Näyttäkää meille
kauniimmat kohdat metsässä kirkon takana ja siitä ylös vuoren
kupeita pitkin!" Magnhild vastasi oitis myöntäen.
"Kuulkaas tiedättekö mitä? Minä juoksen ylös hänen luokseen ja
sanon, että te tulette mukaan, ja niin lähdemme heti paikalla!" Hän
pusersi lievästi Magnhildin kättä, avasi oven ja juoksi portaita ylös
herran luo. Magnhild jäi seisomaan paikalle — aivan kelmeänä.
Päätä pyörrytti, korvissa humisi, Magnhild kellahti. Eipä sentään
romahtaen, ei vaan, kohta perästä oli niin tyhjää ja hiljaista. Pari
narisevaa askelta ylhäältä eikä sen perästä mitään.
Hän seisoi varmasti kauan niin. Tartuttiin oveen ja hän karkasi
molemmin käsin kiinni sydämeensä. Siitä hän tahtoi paeta. Mutta tuo
pienoinen valkokutrinen lapsenpää pistäysi ovesta sisään, sen silmät
olivat niin raukeat ja vakavat. "Onko äiti täällä?" kysyi hän niin
varovasti. "Hän on siellä ylhäällä", vastasi Magnhild, ja oman
äänensä soidessa ja sanain sisällyksen kuullessaan tunsi hän itkun ja
hänen täytyi kääntyä toisaalle. Lapsi oli vetänyt päänsä takaisin,
sulkenut oven.
Magnhild ei ehtinyt heti selventää itselleen, mitä oli tapahtunut,
sillä lapsi tuli takaisin alas hänen luokseen: "Äiti tulee; minun piti

49. käydä sinun luonasi. — — Miks sinä itket?" — Mutta Magnhild ei
itkenyt. Hän ei vastannut lapselle. "Nyt äiti tulee." Ja Magnhild
kuulikin rouvan tulon portaista. Silloin hän meni sisään
makuukamariin. Hän kuuli muutamia sanoja vaihdettavan salissa
lapsen ja äidin välillä sekä sitten kauhukseen käytävän kiinni
makuukamarin lukkoon. Rouva tuli sisään. Hänen silmissään ei
näkynyt syyllisyyden vilaustakaan, vaan ne levittivät läpi huoneen
onnea, lämpöä, avomielisyyttä. Mutta kohdatessaan Magnhildin
silmiä, niissä vaihtui ilme, niin että toinen hämmentyi ja loi katseensa
maahan.
Rouva tuli aivan perille asti. Hän kietaisi kätensä Magnhildin
vyötäisille, laski toisen hänen olkapäälleen. Magnhildin täytyi
katsahtaa jälleen ylös ja hän kohtasi silloin tuskallisen hymyn. Se oli
samalla niin hyvä, niin luja ja siksi niin houkutteleva, että hän salli
tuon painaltaa itseään poveansa vastaan ja pian häntä suudeltiin —
ensin hiljaa, ikäänkuin hänen päällensä olisi vain hengitetty, samalla
kuin tuo tuntematon, aina myötäseuraava tuoksu ympäröi heitä ja
silkkipuku kahisi kuiskauksen tavoin — sitten kiivaasti — povi aaltoili
häntä vastaan ja hengitystä vedettiin syvästi ikäänkuin
hengenhädässä.
Taaskin ääneti, ja sitten kuiskien: "Tule nyt!" Nainen kävi edellä,
taluttaen Magnhildia kädestä. Olihan Magnhild vain lapsi
kokemuksessa. Ristiriitaisin tuntein seisoi hän siinä somassa
matalassa majassa, jossa vieras rouva asui, edessään avonaiset
kohvertit ja vaatteita levitettyinä kahteen suojaan.
Rouva haeskeli eräästä kohvertista ja tuli tuoden esiin valkoisen
pitsihuivin. "Tämä sopii teille paremmin kuin se mikä teillä on
yllänne, sillä se ei sovi teille ollenkaan", sanoi hän päästäen auki sen

50. huivin ja sitoen päälle toisen ruususolmuun, ja Magnhild tunsi itse
tämän sopivan hyvin punaista pukuverhoa vastaan. "Vaan kuinka te
pidätte tukkaanne? Teidänhän kasvonne ovat soikeat — ja sitten
tuommoinen tukanasento? Ei —" ja ennenkuin Magnhild ehti tehdä
vastarintaa, oli hänet painettu alas tuolille. "Nyt minä koetan —!"
Rouva alkoi päästää hajalle. Magnhild yritti sanoa jotakin vastaan
tulipunaisena ja säikähtyneenä, mutta kohtasi lujan: "Ei suinkaan!"
Tuntui ikäänkuin tahtoa säteilevän komean rouvan sanoista,
käsivarsista, sormien päistä. Magnhildin tukkalaite hajotettiin,
laskettiin irralle, järjestettiin, sidottiin sitten solmuksi niskaan, josta
se muuten jäi valtoimena riippumaan. "Katsos nyt!" ja edessä
pidettiin peiliä. Kaikesta tästä nuoren naisen hämmennys eneni siinä
määrin, että hän tuskin enää tiesi ketä itse katseli peiliä hänen
edessään pidettäessä. Komea rouva hänen edessään, tuoksu hänen
ympärillään ja hänen polvensa vieressä lapsi, joka vakavin silmin
katsellen sanoi: "Nyt sa olet kaunis!" — ja herra ikkunassa, joka
myös silmäili alaspäin ja hymyili — Magnhild nousi seisaalle ja tahtoi
paeta, mutta ainoastaan joutuakseen rouvan syleiltäväksi sekä
peremmälle huoneeseen vedetyksi. "Älä ujostele! Me pidämme vielä
hauskaa yhdessä", ja hänen ystävyytensä uhkui taas samaa
sydämen hellyyttä, jonka vertaa Magnhild ei vielä koskaan ollut
kokenut. "Juoskaa nyt toiselta puolen noutamaan hattuanne, niin
saamme sitten mennä!"
Magnhild meni. Hän oli tuskin vielä yksin, kun ahdistus, suru
kuristi hänen sydäntään, ja vieras rouva seisoi hänen silmissään
inhottavana, päälletunkevana, jopa hänen hyvyytensäkin
vääntyneenä — suhtamäärän puutteeksi — Magnhild ei löytänyt
sanaa oikein ilmaisemaan sitä mikä häntä vaivasi.

51. "No, ettekö jo tule?" lausui rouva sädehtien ikkunasta sisään
päässään hattu, jonka röytä oli kääritty ylöspäin ja josta heilui
väikkyvä sulkatöyhtö. Heittäen taakseen hiuskutrinsa hän pujotti
käsineet sormiinsa. "Ei tuo hattu sentään hullummin vaateta teitä.
Tulkaa nyt!" — Ja Magnhild tuli. Pienokainen suikelti heti hänen
turviinsa. "Minä menen sinun mukanasi!" hän sanoi. Magnhild ei
kuullut tätä, sillä hän kuuli vain portaissa asteltavan; Tanden,
säveltäjän piti myös tuleman mukaan. "Sinun kätesi vapisee!" sanoi
pikku tyttö. Pikainen katse rouvalta, josta Magnhild tunsi punan
polttavan kaulaansa, poskiansa, ohimoitaan, — vielä yksi katse
Tandelta, joka nyt seisoi katuportailla ja ollen hieman hämillään
tervehti. "Menemmekö ylös metsään?" kysyi pienokainen, joka piti
häntä kiinni kädestä. "Kyllä", vastasi rouva; "eikös tästä käy oikotie
poikki maiden, talon taitse?" — "Kyllä." — "No mennään sitte sitä."
He astuivat jälleen huoneeseen ja ulos takatietä läpi puutarhan ja
poikki niittyjen. Metsää kasvoi ylhäällä vasemmalla puolen kirkkoa
peittäen alinta tunturinrinnettä. Magnhild ja lapsi astuivat edellä,
rouva ja Tande tulivat perässä. "Mikä on nimesi?" kysyi pikku tyttö.
— "Magnhild." — "Sepä on mukavaa, sillä minun nimeni on Magda,
ja se on melkein samaa kuin Magnhild." Kohta jälestä hän kysyi:
"Oletko nähnyt isääni virkapuvussa?" Ei, sitä Magnhild ei ollut
nähnyt. "Hän tulee pian tänne hänkin, ja silloin minä pyydän häntä
pukeutumaan univormuun." Hän jäi juttelemaan isästään, jota hän
tuntui rakastavan yli kaiken muun maailmassa. Toisia sanoja
Magnhild kuuli, toisia ei kuullut. Takanatulijat haastelivat niin hiljaa,
ettei hän voinut sanaakaan erottaa, vaikka he tulivatkin kohta
kintereillä. Kerran vain hän äkkiä katsahtaessaan taakseen huomasi
rouvan mielenilmeen huolestuneeksi, Tanden vakavaksi.

52. He olivat metsässä. "Kah, tässähän meillä onkin heti mitä
viehättävin paikka!" puhkesi rouva puhumaan, ja nyt hän sädehti
uudelleen, ikäänkuin hänen mielentilansa ei koskaan olisi ollutkaan
muuta kuin mitä riemastuneinta. "Tähän me majaudumme!" ja
samassa istahti hän heikosti huudahtaen ja naurahtaen. Tande
istausi vitkalleen ja vähän syrjemmäs, Magnhild ja pikku tyttö toisella
puolella. Pienokainen juoksahti kohta taas ylös, sillä hänen äitinsä
halusi kukkasia, sammalia, ruohoja ja heinänkorsia. Hän ryhtyi
sitelemään kukkasvihkoja, eikä pienokainen lie nyt ensikertaa hänelle
vihon aineksia poiminut, sillä hän tiesi kaikkien eri kukkasten nimet
ja tuli aina ihastuksesta ilakoiden tavattuansa jotakin, mitä äiti ei
ollut nähnyt, mutta minkä tyttö tiesi olevan tälle mieluisaa.
Ajatuksia lausuttiin. Muutamia, ei kaikkia sieppasi kuuluviinsa
Tande, joka oikoi ruohossa ja näytti tahtovan levähtää. Mutta siitä
tuokiosta alkaen, jolloin he osuivat juttelemaan eräästä asiasta, joka
oli sattunut juuri niinä päivinä, nim. että eräs miehensä hyljännyt
vaimo sittemmin joutui rakastajansa hylkäämäksi, otti Tande
vilkkaasti osaa keskusteluun soimaten ankarasti rakastajaa, jota taas
rouva Bang puolusti: ei ollut muka hyvä toimia rakkauden perustalla,
jota ei enää ollut olemassa. Mutta ainakin velvollisuuden perustalla,
arveli Tande. Ah, velvollisuudenhan he jo olivat heittäneet hyvästi,
vastasi rouva ja pisti kukkia koristeeksi Magdan hattuun. Keskustelun
jatkuessa ilmeni aina tilapäisesti, että rouva seurusteli maan
parhaissa piireissä, että hän oli laajalti matkustellut ja että hänellä
varmaan oli varoja elää missä ja miten vain itse halusi. Ja kuitenkin
istui hän vain täällä hiljakseen huolehtien Magnhildin, Tanden ja
lapsensa parasta. Kaikille näistä mainituista oli hänellä lempeä sana
varalla; jokaisen pikku lauseen hän otti talteen ja sai siitä kohta
suetuksi jotakin, samoin kuin niistä ruohonkorsista, joita hän nyt

53. pujotti yksitellen kukkakimppuunsa, jopa niin ettei ne sinne
hukkuneet, vaan pääsivät näkyviin.
Tanden kaidat, kalpeat kasvot ihmeen hienoine hymyineen ja
pehmeine hiuksineen, jotka ikäänkuin hyväillen kietoivat kasvot
kehiinsä, vilkastuivat vähitellen.
Olihan tuo värikäs, lämmin nainen, jonka luona hän nyt istui, osa
siitä maailmasta, jossa hän runoili ja eleli.
Se paikka, missä he istuivat, oli koivujen ja haapojen ympäröimä.
Mänty ei ollut vielä päässyt näitä kukistamaan, vaikka sen vesat jo
törröttivät esiin. Niin kauan saivat myös kukat ja ruoho elää — vaan
ei kauemmin.

54. VI.
Magnhild heräsi toisena aamuna — ei suloisiin muistelmiin, kuten
joka päivä lähinnä ennen kuluneina viikkoina. Siinä mihin hänen oli
noustava, oli jotakin, jota hän pelkäsi, paitsi että se vielä aiheutti
tuskaa. Ja kuitenkin kaikitenkin se häntä viehätti — mitä hän
olisikaan tänään kokeva?
Hän oli nukkunut kauan. Tultuaan saliin, näki hän rouva Bangin
avoimessa akkunassa ja sai heti tervehdyksen ja päännyökkäyksen.
Jotakin hattua kohotettiin näkyviin ja väikyteltiin. Vähän jälkeenpäin
oli Magnhild niin kokonaan hänen herttaisen hyvyytensä,
kauneutensa, elävyytensä lumeissa, että hän oli vähällä unohtaa
mennä opetustunnilleen.
Sopuisa suostumushuuto kohtasi häntä koulussa, kun hän tuli
tukka uudessa asennossa, uusi hattu päässä ja valkoinen
pitsikaulahinen punaisen puvun päällä! Magnhild oli itse pukunsa
vuoksi hämmentynyt ja hämmentyi yhä lisää. Mutta se vilpitön
hyväksyntä, joka moniäänisenä seurasi, lohdutti häntä pian ja hän
lähti koulusta samalla tunteella kuin virkamies, joka on ylennyt
asteen verran arvossa.

55. Tänäkin päivänä oli kaunis ilma. Sentähden päätettiin tehdä
huviretki jälkeen puolisten. Edellä puolenpäivää soitteli Tande.
Akkunat olivat selkiselällään joka puolella, ja rouva Bang istui
omassa ikkunassaan itkien. Kansaa kuleksi ohitse ja tuijotti, mutta
rouva ei piitannut siitä.
Tanden tänpäiväisessä soitossa oli jotakin niin intohimoisen
hyrskyisää ja toisinaan niin tuskankirkuvaa, jommoista Magnhild ei
vielä milloinkaan ollut kuullut. Ehkä soittaja itsekin tunsi siinä
tahattomasti hairahtuneensa, sillä hän hillitsi itsensä äkkiä ja viritti
eleille koko virrallisen valoisia, sätehikkäitä kuvia juoksemaan
keskelle päivänpaistetta ja hyönteisten surinaa. Kastepisaroista
kostea takasuvipäivä tarjosi näköalan, joka täydeltään tulvi hauskoja
havaintoja. Kadunpöly, joka oli kuivamaisillaan, kimalteli tuhansin
helmin, nurmella välkkyivät värit vihreinä, pelloilla keltaisen ja
ruskean sävyyn. Metsässä värien loiste vivahteli yhtenään vaihdellen
keltaiseen, punaiseen, ruskeaan ja vihreään. Mahtavan tunturin
ylimmän huipun ilma ei vielä koskaan liene kyllemmälti ollut
mehustettuna sinisellä. Tämä esiintyi väkevästi merenlahden
ympäriltä kohoavain, kiiltäviksi kuluneiden kalliovuorten välkkyvän
harmaan rinnalla. Soitto keskittyi, siinä värähti vielä tuskan tunne,
mutta vain kaikuna tai särkyneenä pisaroiksi, jotka silloin tällöin
solisivat uuden tunnelman aurinkovoimaan. Rouva Bang oli pannut
päänsä käsivarren nojaan. Magnhild katseli hartioiden liikkeitä, itse
hän vetäysi takaisinpäin. Häntä ei miellyttänyt moinen
näytteillepano.
Jälkeenpuolenpäivän kävelyllä täytyi Magnhildin taas astua edellä
lapsen kanssa, molemmat muut tulivat perästä kuiskaten. He
kokoontuivat nyt toiselle paikalle, vähän matkaa ylemmäs tunturille.