Small Business Management 17th Edition Longenecker Solutions Manual

Small Business Management 17th Edition Longenecker Solutions Manual
Small Business Management 17th Edition Longenecker Solutions Manual
Small Business Management 17th Edition Longenecker Solutions Manual

1. Visit https://testbankdeal.com to download the full version and
browse more test banks or solution manuals
Small Business Management 17th Edition Longenecker
Solutions Manual
_____ Press the link below to begin your download _____
https://testbankdeal.com/product/small-business-
management-17th-edition-longenecker-solutions-manual/
Access testbankdeal.com now to download high-quality
test banks or solution manuals

2. Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankdeal.com
Small Business Management Launching and Growing
Entrepreneurial Ventures 17th Edition Longenecker Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/small-business-management-launching-
and-growing-entrepreneurial-ventures-17th-edition-longenecker-test-
bank/
Small Business Management 15th Edition Longenecker Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/small-business-management-15th-
edition-longenecker-test-bank/
Small Business Management Launching and Growing Canadian
6th Edition Longenecker Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/small-business-management-launching-
and-growing-canadian-6th-edition-longenecker-solutions-manual/
Comprehensive Health Insurance Billing Coding And
Reimbursement 2nd Edition Vines Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/comprehensive-health-insurance-
billing-coding-and-reimbursement-2nd-edition-vines-solutions-manual/

3. International Economics 16th Edition Carbaugh Test Bank
https://testbankdeal.com/product/international-economics-16th-edition-
carbaugh-test-bank/
Social Psychology 11th Edition David Myers Test Bank
https://testbankdeal.com/product/social-psychology-11th-edition-david-
myers-test-bank/
Chemistry An Atoms First Approach 2nd Edition Zumdahl Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/chemistry-an-atoms-first-
approach-2nd-edition-zumdahl-test-bank/
Intermediate Accounting Volume 1 Canadian 10th Edition
Kieso Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/intermediate-accounting-
volume-1-canadian-10th-edition-kieso-solutions-manual/
I Never Knew I Had a Choice 11th Edition Corey Test Bank
https://testbankdeal.com/product/i-never-knew-i-had-a-choice-11th-
edition-corey-test-bank/

4. Psychology Themes and Variations 10th Edition Weiten Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/psychology-themes-and-
variations-10th-edition-weiten-test-bank/

5. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-1


CHAPTER 6: THE BUSINESS PLAN: VISUALIZING THE DREAM

CHAPTER OUTLINE

Spotlight: Maternova
(http://www.maternova.net)

1) An Overview of the Business Plan
LO1: Explain the purpose and objectives of business plans.
a) The Purpose of a Business Plan
i) Business Plan – a document that outlines the basic concept underlying a business
and describes how that concept will be realized. Consider personal aspirations
before beginning
ii) Three key elements that should be in every business plan
(1) A logical statement of a problem and its solution
(2) A significant amount of cold, hard, evidence
(3) Candor about the risks, gaps, and other assumptions that might be proved
wrong.
iii) A business plan, if done well, is a tool to be used by company insiders for
direction and to aid in the development of relationship with outsiders who could
help the company achieve its goals.
2) Will Writing a Plan Make a Difference?
LO2: Give the rationale for writing (or not writing) a business plan.
i) Business plan is NOT the business
ii) Entrepreneur must find the right balance between planning and becoming
operational
iii) Business plans offer no guarantee of success
iv) Business plans are models that help focus on important issues and activities for
the new venture and prepare for the future
v) Business plans matter to outsiders, especially important in getting financing
vi) Enhances the venture’s credibility, effective selling tool with prospective
customers and suppliers as well as investors
b) What Form Will the Business Plan Take?
i) The Short Plan – A short form of a business plan that presents only the most
important issues and projections for the business
ii) The Comprehensive Plan – A full business plan that provides an in-depth analysis
of the critical factors that will determine a firm’s success or failure, along with all
the underlying assumptions
3) Preparing a Business Plan: The Content and Format
LO3: Describe the preferred content and format for a business plan.
i) You may have knowledge of a business that could be used as an example in this
section or you could choose a business plan available online to use as you work
through this section. The business plan example in Appendix A could also be used
for this purpose.

6. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-2

ii) The business plan should give thorough consideration to the following basic
factors (see Exhibit 6-2)
(1) The opportunity
(2) The critical resources
(3) The entrepreneurial team
(4) The financing structure
(5) The context (or external factors)
b) Cover Page
i) The cover page should contain the following information:
(1) Company name, address, phone number, fax number and website
(2) Tagline and company logo
(3) Name of contact person (preferable the president) with mailing address, phone
number, fax number, and e-mail address
(4) Date on which the business plan was prepared
(5) If the plan is being given to investors, a disclaimer that the plan is being
provided on a confidential basis to qualified investors only and it not to be
reproduced without permission
(6) Number of the copy (to help keep track of how many copies have been given
out).
ii) Table of Contents
iii) Executive Summary (a section of the business plan that conveys a clear and
concise overall picture of the proposed venture)
iv) Synopsis (may be used rather than an Executive Summary)
v) Narrative (may be used rather than an Executive Summary)
vi) Company description
vii) Industry, Target Customer, and Competitor Analysis
viii) Product/Service Plan (A section of the business plan that describes the
product to be provided and explains its merits)
ix) Marketing Plan (A section of the business plan that describes the user benefits of
the product or service and the type of market that exists)
x) Operations and Development Plan (A section of the business plan that offers
information on how a product will be produced or a service provided, including
descriptions of the new firm’s facilities labor, raw materials, and processing
requirements)
xi) Management Team (A section of the business plan that describes a new firm’s
organizational structure and the backgrounds of its key payers)
xii) Critical Risks (A section of the business plan that identifies the potential risks that
may be encountered by an investor)
xiii) Offering (A section of the business plan that indicates to an investor how
much money is needed and when, and how the money will be used)
xiv) Exit Strategy (a section of the business plan that focuses on options for
cashing out of the investment)
(1) Financial Plan(A section of the business plan that projects the company’s
financial position based on well-substantiated assumptions and explains how
the figures have been determined Pro forma statements are projections of a

7. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-3

company’s financial statements for up to five years, including balance sheets,
income statements, and statements of cash flows, as well as cash budgets.
xv) Appendix of Supporting Documents
(1) Could include assumptions underlying the project
(2) Résumés of the management team
4) Advice for Writing a Business Plan -Offers practical advice on writing a business plan.
LO4:Offer practical advice on writing a business plan.
a) Analyze the Market Thoroughly
i) Nowhere in the business plan is it more important to provide hard evidence to
support your claims than when presenting your analysis of the market.
b) Provide Solid Evidence for Any Claims
i) Think of your assumptions and original beliefs not as facts, but as hypotheses to
be tested.
c) Think Like an Investor
i) It is essential for the entrepreneur to appreciate investors’ concerns about target
customers’ responses to a new product or service and to reach out to prospective
customers.
d) Don't Hide Weaknesses-Identify Potential Fatal Flaws
i) Integrity matters
e) Maintain Confidentiality
i) be cautious about divulging certain information
f) Remember That the Little Things Are the Big Things
i) use good grammar.
ii) limit the presentation to a reasonable length.
iii) go for an attractive, professional appearance.
iv) describe your product or service in lay terms.

5) Understanding the Business Model
LO5: Explain the concept and process for developing a firm’s business model.
i) Four key elements makeup the business model:
(1) Revenue sources
(2) The cost and expense structures
(3) The required size of investment in the business
(4) The sources of risk
b) Revenue Model
i) Single stream. A firm’s revenues come from a single product or service.
ii) Multiple streams. A business realizes revenues from a combination of multiple
products and services
iii) Interdependent streams. A company’s revenues come from selling one or more
products and/or services as a way to generate revenues from other products and/or
services.
iv) Loss leader. One or several revenue streams are sold at a loss in order to create
sales in a profitable revenue stream.
(1) The more common types of revenue models include:
(a) Volume or unit-based revenue model
(b) Subscription/membership revenue model

8. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-4

(c) Advertising-based revenue model
(d) Licensing revenue model
c) Cost Structures
i) Fixed costs
ii) Variable costs
iii) Semi-variable costs
d) Maximum Investment
e) Managing Business Model Risk
6) Resources for Business Plan Preparation
LO6: Identify available sources of assistance in preparing a business.
a) Computer-Aided Business Planning
b) Professional Assistance in Business Planning
i) If you choose to hire a consultant, the following suggestion may help you avoid
some costly mistakes:
(1) Get referrals
(2) Look for a fit
(3) Check references
(4) Get it in writing
7) Keeping the Right Perspective
LO7: Maintain the proper perspective when writing a business plan.
i) Writing a business plan is primarily an ongoing process and only secondarily the
means to an outcome. The process is just as important as—if not more so than—
the finished product

ANSWERS TO END -OF-CHAPTER DISCUSSION QUESTIONS
1. What do entrepreneurs usually mean when they talk about a business plan?
There is no one correct definition of a business plan. After all, there is no one plan
that works in all situations. But in general, a business plan is a written document that
outlines the basic idea underlying a business and related startup considerations. A
business plan is an entrepreneur’s game plan; it crystallizes the dreams and hopes that
motivates an entrepreneur to take the startup plunge. The business plan should lay
out your basic idea for the venture, describe where you are now, indicate where you
want to go, and outline how you hope to get there. It can also be defined as a
document that convincingly demonstrates that your business can sell enough of its
product or service to make a satisfactory profit and to be attractive to potential
backers.

2. When should you write a business plan? When might it not be necessary or even
advisable to write a plan?
A written plan helps to ensure systematic coverage of the important factors to be
considered in starting a new business. By identifying the variables that can affect the
success or failure of the business, the business plan becomes a model that helps the
entrepreneur and any employees focus on important issues and activities for the new
venture. Finally, a business plan is essential when additional capital from outside
investors will be needed at some time in the foreseeable future.

9. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-5


In some startup situations, the environment is just too turbulent, experiencing too
much change, for extensive planning to be beneficial. In new fields there may not be
enough information to be able to plan. In these situations, adaptability may be more
important than a careful plan for the future. The last thing you want to do is decrease
your willingness to adapt when necessary because it does not fit the plan—and this
does happen occasionally, especially when investors become so focused on the “plan”
that they insist that the entrepreneur not vary from the plan. Planning may also pose a
problem when the timing of the opportunity is a critical factor. Becoming operational
as quickly as possible may have to take priority over in-depth planning; but you should
be careful not to use timing as an easy excuse not to plan.

3. What are the two types of business plan? In what situation(s) would you use
each type of plan?
The two types of business plans are the summary plan and the comprehensive plan.
The summary plan is a short form of a business plan that only presents the most
important issues and plans for the business. It should focus heavily on market issues,
such as pricing, competition, and distribution channels. It provides little in the way of
supporting information. A summary plan is adequate if you are not seeking
significant amounts of outside financing, except for the possibility of bank financing.
Furthermore, you may use a summary plan when you are trying to gauge investor
interest to see if a full-length plan is worth the time and effort.

When entrepreneurs and investors speak of a business plan, they usually refer to a
comprehensive or full business plan that provides an in-depth analysis of the critical
factors that will determine a firm’s success or failure, along with all the underlying
assumptions. Such a plan is beneficial when (1) describing new opportunities
(startups), (2) when facing significant change in the business or the external
environment (changing demographics, new legislation, or developing industry
trends), or (3) when explaining complex business situations.
4. Why is the executive summary so important?
The executive summary provides the reader a first impression of the opportunity, and
it is here where you either catch the readers’ attention or you don’t. If you don’t,
most likely the reader will not continue reading. This is the entrepreneur’s
opportunity to convey a clear and concise picture of the proposed venture and, at the
same time, create a sense of excitement regarding its prospects. This means that it
must be written—and, if necessary, rewritten—to achieve clarity and create interest.
Even though the executive summary comes at the beginning of the business plan, it
provides an overview of the whole plan and should be written last.

5. How might an entrepreneur’s perspective differ from an investor’s in terms of
the business plan?
The entrepreneur and the investor have very different interests. The entrepreneur is
willing to accept risk in an effort to establish an enterprise because of its potential for
success. Given his/her personal involvement with the venture, it is easy for the
entrepreneur to view the business plan with optimism. In contrast, the investor is

10. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-6

more sensitive to the potential for failure of an enterprise, and thus is more careful
when evaluating a business plan. It is important for the entrepreneur to anticipate this
difference in perspectives so that the business plan can be written with the investor’s
likely reactions in mind. If the investor’s perspective is factored into the business
plan, it is more likely to attract outside capital.
6. Describe the major sections to be included in a business plan?
The major sections in the business plan are set forth in Exhibit 6-3, which is provided
below:

7. If the income statement of a financial plan shows that the business will be
profitable, why is there a need for a statement of cash flows?
This question draws attention to the difference between the two financial statements.
A potentially profitable business may run into difficulties because of irregularities in
cash flow. Growth in inventories or accounts receivable, for example, may soak up all

11. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-7

the profits and require more funds. And there may be a delay in collecting accounts
receivable, leading to delay in realizing profits in the form of cash.

8. What are some common mistakes that entrepreneurs make in writing a business
plan.

1) No clear plan for progress. Too often, entrepreneurs make broad,
unsubstantiated statements without good, solid data to support them. Investors
want you to support every statement and every number in your projections.
Vague ideas and circuitous statements just don’t work.
2) Failing to describe the product in layman’s terms. There is a temptation to use
too much industry jargon. Present your product or service in simple,
understandable terms.
3) Lack of market and competitor research. Everyone has competitors, and to say
that “We have no competition” is almost a sure predictor of failure. You must
show where you fit in your market and know the details of your competitors’
strengths and weaknesses. If possible, include estimates of their market shares
and profit levels.
4) Financial statements that are too little or too much. Entrepreneurs tend to err
either by providing incomplete financial statements or by including page after
page of monotonous financial data. Either extreme is unacceptable. Provide all
of the following: pro forma income statements, balance sheets, and cash flows
statements, with a complete list of assumptions that underlie the financials. Most
importantly, make sure that the numbers make sense.
5) Hiding Weaknesses. One difficult aspect of writing a business plan is
effectively dealing with problems or weaknesses--and every business has them.
While an entrepreneur wants to make a good impression, ignoring or glossing
over a negative issue can prove damaging and even fatal when trying to raise
capital. If there are weaknesses in the plan, the investors will find them. At that
point, an investor’s question is "what else haven't you told me?" The best way of
properly handling problems and weaknesses is to be open and straightforward and
to have an action plan that effectively addresses the problem. Put another way,
integrity matters.
6) Missing the Fatal Flaw. With most opportunities, there are potential fatal flaws.
It is tempting for the entrepreneur to become so infatuated with the opportunity,
that he or she cannot see such flaws. For instance, one might need to ask, “What
is the possible impact of new technology, e-commerce, or changes in consumer
demand that could significantly impact the proposed venture?”
7) Bad Grammar. Nothing turns off a prospective investor faster than a poorly
written business plan. Obtain a good editor, and review, review, review.
8) The overall plan is too long. The goal is not to write a long business plan, but a
good business plan. People who read business plans appreciate brevity and view
it as an indication of your ability to identify and describe in an organized way the
important factors that will determine the success of your business.

12. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-8

9. Investors are said to be more market-oriented than product-oriented. What does
this mean? What is the logic behind this orientation?
This means that their biggest concern is market acceptance and demand. A new
product may be clever and even patentable but not useful or attractive to
customers. Investors are interested in products and services that will sell.
10. What is a business model, and why is it important?
A business model explains in a systematic and clear way how a business will
generate profits and cash flows, given its revenue sources, its costs structures, and
the required size of investment. Understanding the business model is especially
important in a startup, where there is so much uncertainty.

SUGGESTED ANSWERS TO YOU MAKE THE CALL EXERCISES
Situation 1
1. Why is your research thus far inadequate for what you need to know?
You need much more than a few statistics from Google. You haven’t indicated
that you have thought through the marketing strategy, identified your target
customers much less how to attract those customers. You need to do much more
research to answer everything that you need to know before writing the business
plan.
2. Do you think it will be difficult to find all the information you need?
Without additional information that is missing from the case statements the
answer is probably yes. It appears that there is much missing information that
must be discovered and/or filled in before this business could be started.
3. What else might you do to find the information you need?
You could work with a financial advisor, the SBA, SCORE, an investment banker
or financial intermediary, University incubators, and get referrals. You can also
do original research and discover at least some of the information that you need.

Situation 2

1. What would you need to know in order to answer her question?
No, a business plan is not necessary but what is critical is the implementation
plan. The ability to execute your vision. The business plan is merely a model that
will help the entrepreneur focus on important issues and activities for the new
venture and prepare them for the future. A written plan based on good research
helps to ensure the necessary systematic and complete coverage of factors
important in starting a new business.
2. If she decides to write a business plan, what advice would you give her?
She should start with a mini-plan. A short form of a business plan that presents
only the most important issues and projections for the business. Here she should
focus heavily on market issues, such as pricing, competition, and distribution

13. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-9

channels. In the event she decides to pursue financing, this plan will serve as a
platform for conveying her idea to investors/ bankers.

Situation 3
1. What problems might have contributed to the firm’s poor performance?
The company failed to use the business plan to manage the business. A business
plan is more than a device for raising funds--it is the basis for operating a
business. If they do not follow their own business plan, entrepreneurs cannot
uncover weaknesses or be alerted to sources of danger before crises arise.
2. Although several problems were encountered in implementing the business
plan, the primary reason for low profits turned out to be embezzlement. Martin
was diverting company resources for personal use, even using some of the
construction material purchased by the company to build his own house. What
could Rose have done to avoid this situation? What are his options after the
fact?
He could have improved the systems for control of the company’s resources. He
could also have established segregation of duties and authorization, which would
have increased the accountability of each employee. The damage or loss of an
asset could have been charged to the employee who had responsibility for that
asset.
One option would be for Jones to pay for the business resources that he used
for personal purposes or return them to the company. Firing him from the
company will affect the company because Jones is experienced in this business;
the current company situation requires a good management team to manage the
business.

SUGGESTED SOLUTION TO CASE 6: HYPERWEAR
1. Is HyperWear’s executive summary more of a synopsis or a narrative?
It’s as bit of a blend. It does tell the story, but also summarizes major sections of
the complete business plan.

2. If you were an investor, would the executive summary spark your interest in the
opportunity? In other words, would you continue reading the business plan for
more details?
Students may have varying answers for this question and should establish why or
why not to continue reading.

14. Chapter 6 : The Business Plan: Visualizing the Dream
© 2014 Cengage Learning. All rights reserved. May not be copied, scanned, or duplicated, in whole or in part, except for use as permitted in a
license distributed with a certain product or service or otherwise on a password-protected website for classroom use. 6-10

3. What do you like about this executive summary? What do you dislike?
Students may have varying answers for these questions. Possible answer could
include that the executive summary is written in a reader friendly style and flows
easily from one point to the next.

4. Would you suggest that Jivasantikarn make any changes or additions to the
executive summary? If so, what do you suggest?
Students may have varying answers for these questions. A possible addition
would be the market research upon which to base this business.

15. Other documents randomly have
different content

16. yöllä poskeensa sen vähän mitä löytyi. Kaivosta herui vettä 1,57
metrin syvältä, mutta se oli kitkerän suolaista, niin etteivät
eläimetkään juoneet sitä.
Ahmed oli aivan levollinen, hän näet oli tehnyt saman havainnon
kuin minä, että jokien lähellä kaivovesi aina on suolapitoista. Minä
olin kaikissa tapauksissa saanut sopivan nimipäivälahjan, sillä nyt
tiesimme Tarimin varmasti olevan lähellä. Illalla täytimme kuitenkin
muutamia astioita vedellä ja sulatimme aamulla sen jäätä, jolloin
melkoinen määrä suolapitoisuutta hävisi. Mutta vaivoin vain
saatoimme niellä muutamia siemauksia sitä teeksi keitettynä.
Repo oli tehnyt meille vain yhden päivän "jutkosen". Hiekkasärkät
alenivat jo aamupäivällä 5:n ja 2:n metrin korkuisiksi. Niitä oli yhä
harvemmassa, vain paikka paikoin tasaisella kovalla maalla.
Tamariskeja ja poppeleja kasvoi taas harvassa ja viimein näimme
etäältä Tarimin mustan metsäviivan.
Mikä ihana näky! Ei vaaroja mitään enää! Nyt alkoi näkyä tavallisia
selviä merkkejä: kaisloja, metsäsian jälkiä, ratsastajan jälkiä,
arvatenkin jonkun metsästäjän, joka vastikään oli ajanut tiemme
poikki, sekä paljasjalkaisen miehen, luultavasti jonkun paimenen
askeleita. Merkillisimmät jälet, mitä näimme, olivat kuitenkin villin
kameelin. Ehkäpä, kun asiata tarkemmin miettii, nämä eläimet
elävätkin Tarimin itäpuolella olevassa kaistaleessa, pitkin koko sen
alista juoksua? En sitä tiedä.
Maa kävi tasaisemmaksi, avonaisemmaksi, kasvullisuus yhä
lisääntyi, ja hiekkasärkkiä oli yhä harvemmassa. Menimme sitten
kuivan, itään päin kulkevan joen uoman yli; se oli luultavasti joku
tulvahaara Tarimista. Sen pohjalla oli vielä jäätynyt lammikko, jolle
johti äsken polettu polku. Meidän olisi ollut pysähdyttävä tähän,

17. mutta jatkoimme, kun pidimme varmana, että pääjoelle oli vain
jonkun tunnin matka.
Metsä tiheni, mutta siellä täällä oli aukeamia. Meitä ihmetytti, että
kaikki lampaanpolut menivät itään ja länteen, samoin kuin muuan
suurempikin tie, jolla oli arban pyörien merkkejä. Tuntikausia
kulimme pohjoiseen. Kaikki oli äänetöntä, ei mitään elämää näkynyt.
Hämärä oli käsissä, mutta me kulimme vain suoraan eteenpäin. Tuli
pimeä, mutta turhaan etsimme jokea, kunnes iltamyöhällä ihan
takerruimme läpipääsemättömään metsätiheikköön.
Väsyneinä leiriydyimme hylätyn lammastarhan luo, jonka aidan
käytimme polttoaineiksi. Mutta nyt olimme jo toista iltaa vedettä ja
jano vaivasi meitä. Miehet tutkivat tiheikköä joka taholta, mutta
menestyksettä, ja lopulta päätimme lykätä etsimisen seuraavaan
aamuun päivänkoittoon.
Tarim näytti meitä pakenevan. Koko päivänä emme tavanneet
vettä, mutta näimme kyllä joka suuntaan lukemattomia ihmisten ja
hevosten jälkiä. Joskus mentiin synkkien aarniometsien halki, missä
minun täytyi sauvan avulla taivutella syrjään oksia, jotka uhkasivat
repiä kasvojani, toisinaan taas hyötysäin kamishiarojen, tai taas
kuivien erämaiden läpi, joissa oli harvassa mättäitä ja
aavikkokasveja.
Silloin kuului Islam Baj, joka oli kulkenut edellä, äänekkäästi
huutavan: "su, su!" Syvässä, suikertavassa uomassa oli todellakin
sangen suuri lammikko, paksun jään peitossa. Nyt kovennettiin
marssia ja päästyämme paikalle miehet riensivät kirveet ja lapiot
kädessä jäälle ja hakkasivat parissa minuutissa avannon, jonka
reunalle kaikki asettuivat pitkälleen juomaan.

18. Laitoimme heti leirimme vanhoja, komeita poppeleja kasvavaan
lehtoon. Miehet kiskoivat yhdessä kasaan polttopuita ja tekivät niistä
kaksi suurta nuotiota.
Hyväpä oli taas ollaksemme, mutta yhä parempi vielä, kun
kuulimme etäällä koiran haukuntaa. Ahmed ja Kasim riensivät
sinnepäin ja tulivat kotvasen perästä takaisin kolmen miehen kera,
joilta urkittiin tiedot juurta jaksain. Muun muassa he ilmoittivat, että
ensimäisen joen uoman, jonka sivu olimme eilen kulkeneet, nimi oli
Atjik-darja (Suolainen joki) ja että metsäseutua, jossa nyt olimme,
nimitettiin Kara-dashiksi (Mustaksi lammeksi). Paimenia on täällä
useammissa paikoissa ja on niillä paimennettavana neljä tuhatta
lammasta, jotka kuuluvat Shah-jarin baille.
Seuraavana päivänä kulimme oppaan kera edelleen kaakkoon
mennen Teressin kohdalla Jarkent-darjan (Tarimin) yli, joka täällä oli
156 m leveä. Jää oli jotenkin lujaa, mutta notkui ja natisi kameelien
painosta. Niitä talutettiin sen vuoksi yksitellen, ja itsekin ne
pelkäsivät kylmää kylpyä. Jakaakseen painon suuremmalle alalle ne
levittivät vaistomaisesti koipensa niin loitos kuin mahdollista ja pitivät
päänsä aivan jään lähellä, jotteivät loukkaisi itseään, jos jää murtuisi.
Tjimenin kylässä olimme taas katon alla kehnossa hökkelissä.
Ahmed ja Kasim saivat suurista palveluksistaan riittävän hyvityksen
ja aikoivat Khotan-darjan uoman kautta palata täältä kotiinsa Tavek-
keliin. Olin niin kiintynyt näihin kunnon metsämiehiin, että aivanpa
haikealta tuntui erota heistä.
Paitsi Kiinan hopeaa lahjoitin heille myöskin molemmat aasit ja
ruokavaroja koko matkaksi Tavek-keliin. He saivat viedäkseen
Khotaniin villin kameelin nahkan ja tämänkin tehtävän he suorittivat
kuin rehelliset miehet konsanaan. Tarvitsimmehan nyt kaikissa

19. tapauksissa uusia oppaita, jotka tunsivat Tarimin metsät ja joen
uomien sekaiset suunnat.
Marssiessamme helmikuun 23 p. Shah-jariin olimme 41 päivässä
samonneet Takla-makanin aavikon poikki ja suorittaneet matkan,
joka oli johtanut moniin odottamattomiin löytöihin. Jos ensimäinen
matka Takla-makanin poikki oli ollut onneton, oli tämä yhtenäistä
menestystä. Jos siellä turhaan olimme etsineet muinaismuistoja,
olimme täällä sitä vastoin tulleet vakuutetuiksi, ettei noita
lukemattomia tarinoita haudatuista aarteista ja maan nielemistä
kaupungeista ollut halveksittava.
17.
KUINKA MINÄ HANKIN ISLAMILLE HYVITYSTÄ.
Shah-Jarissa pälkähti päähäni suuri tuuma: mennäänkin suoraan
Lop-noriin, sen sijaan että palaisimme Khotan-darjan kautta, jonka
jo tunsimme, ja siten suoritetaan yhdellä tiellä tämä matka Lop-
noriin, joka oli yksi matkan päämääriä.
Monia vaikeuksia oli kyllä tuuman toteuttamista ehkäisemässä.
Khotanissa en ollut tullut ajatelleeksikaan tämän suunnattoman, 200
ruotsin peninkulmaa pitkän mutkan tekemistä, jonka vuoksi olimme
varustautuneet vain viidenkymmenen päivän marssille. Pahinta oli,
etten ollut ottanut mukaani ainoatakaan Lop-norin karttaa ja että iso
Kiinan passini virui Khotanissa.

20. Sen ambani oli kuitenkin onneksi antanut minulle pienen
paikallispassin, joka oli voimassa Khotanin maakunnassa; tätä
paperia olin silloin pitänyt arvottomana, aijoimmehan näet kulkea
vain aavikon poikki, mutta sittenkin se osoittautui verrattomaksi.
Näihin puutteihin verraten oli vain pikku seikkoja se, että meillä oli
mukanamme vain talvivaatteita ja huovikkaita ja että piirustus- ja
kirjoituskirjani, teräskynäni, tee ja tupakka alkoivat olla lopussa.
Mutta hätä keinon keksii. Suuren venäläisen matkustelijan
Prshevalskijn Lop-norin kartan minä osasin ulkoa. Välttäisin
joutumista tekemisiin kiinalaisten mandariinien kanssa, joille saattaisi
juohtua mieleen kysyä multa passia. Keveitä kesäpukuja voimme itse
ommella Koriassa, mistä saisimme nahkasaappaitakin basaarista.
Shah-jarissa oli saatavana vain huonoa paperia, mutta olivathan
siihenkin tehdyt muistiinpanot ja luonnokset siitä huolimatta yhtä
tärkeät.
"Kok-tjajta" eli viheriätä teetä oli myös saatavissa, ja kiinalaista
tupakkaa, joka on tuhrittu öljyllä ja muutamalla Kiinan vuorelta
tuodulla savella, joka muka antaa sille erikoisen maun, saattoi
hätätilassa nauttia kiinalaisesta vesipiipusta. Vehnäjauhoja, riisiä,
leipää, munia ja sokeria hankki Islam, kameelien kuormasatulat
korjattiin, ja pari päivää levättyämme Shah-jarissa tunsimme
kykenevämme uudelle matkalle.
26 p. läksimme Shah-jarista kolmella kameelilla; miehiä oli neljä.
Kaupungin tiluksilta tullaan laajoille aroille, missä karjoja ja paimenia
on suuret joukot. Aluksi menimme kaakkoon päin ja lähestyimme
sitten Tarimia, jota täällä nimitetään Ugen-darjaksi; mutta sitten kävi
matkamme useita päiviä melkein suoraan itään.

21. Aina Atjik-darjasta lähtien olimme joka päivä nähneet villihanhia
suuret joukot, mutta helmikuun 28 p:nä niitä oli leirimme, Tuppe-
teshdin aukealla aholla olevan hylätyn satman luona enemmän kuin
tavallisesti. Joka kolmas tai neljäs minuutti lentää huristi ohitsemme
suoraan itää kohti parvi, jossa niitä oli kolmekymmentä tai
viisikymmentä kappaletta, luultavasti Lop-nor matkan määränä.
Ne ovat ihailtavia nuo villihanhet, jotka tuntevat maan maantiedon
yhtä hyvin kuin niillä olisi oivallisimmat kartat ja kompassit
käytettävänä. Ne lensivät aina rivissä ja noudattivat samaa linjaa,
huristivat samojen poppelien ohi ja samaan suuntaan. Kuullessaan
loitolta niiden kirkunan tiesi tarkoilleen, minkä puun haaran kohdalta
jonon johtaja tulisi näkyviin.
Niiden paikan tunto on kerrassaan hämmästyttävä. Niillä on
varmaankin pitkin matkaa matkan merkkejä. Kauan ennen maahan
laskeutumistaan ne jo painuvat alemmaksi, ne kun älyävät, ettei
leiripaikka ole kaukana. Kerran vuoteen ne tekevät matkan Intiasta
Siperiaan edes takaisin, matkan, johon ihmiseltä kuluisi vuosi ja
hänelle maksaisi paljon vaivaa.
Kovin hauskaa olisi tutkia villihanhen ja muiden muuttolintujen
suuria valtateitä, ja näitä teitä osoittava kartta olisi erinomaisen
mieltäkiinnittävä.
Yhteisellä nimellä nimitetään koko sitä seutua, jonka läpi nyt
matkasimme, Ugeniksi. Mutta kullakin "satmalla" ympärillä olevine
metsineen ja laitumineen on erikoinen nimensä.
Yleensä talot on tehty savesta ja niissä on tasainen lautakatto.
Mutta muutoin on asukkailla myös keveitä, ilmavia katoksia, joissa
on ulkoneva katto pylväiden päällä, ja niissä he asuvat kesällä.

22. Retkeillessään metsissä ja aroilla nämä paimenet elävät samaa
paimentolaiselämää kuin heidän vertaisensa Khotan- ja Kerija-darjan
varrella. Eivät he kuitenkaan ole yhtä rauhallisia ja hyväluontoisia
kuin nämä, katselivatpa meitä usein suuresti epäillen. Taloja vartioi
puoli tusinaa hurjia ja vihaisia koiria.
Ei ole helppoa päästä näiden sankkojen metsien ja kenttien läpi,
missä kasvoi kolmen metrin korkuista ruokoa. Mutta onneksi oli
meillä shah-jarilainen Islam Akhun luotettavana oppaana.
Maaliskuun 10 p. ratsastimme Koriaan. Kolme kameeliamme, jotka
olivat tottuneet erämaan hiljaiseen rauhaan, kammoivat häärinää ja
melua ahtailla kaduilla, missä joukko pojanviikareja nauraen ja
hoilaten seurasi meitä aivan kintuilla, pitäen ilonaan minua, joka
epäilemättä näytin hieman lystikkäältä istuessani ylhäällä korkean
kameelini selässä.
Basaareissa oli muutamia Venäjän turkestanilaisia kauppiaita, ja
heidän aksakalinsa, Kul Muhammed Margelanista, otti minut vastaan
erinomaisen kohteliaasti ja antoi käytettäväkseni kaksi isoa huonetta,
missä minulla vain oli seurana lukemattomat rotat, joita yöllä juoksi
ja hipsutteli lattialla vuoteeni ympärillä.
Koria on Pekingin ja länsimaiden välillä käyvän suuren karavaani-
ja kauppatien varrella, ja sen ohi ratsastaa sen vuoksi usein ylhäisiä
ja rikkaita kiinalaisia. Erikseen minua siellä viehätti se, että se on
erään joen, Kontje- eli Korla-darjan varrella, joka tulee sisimmän
Aasian suurimmasta järvestä, Bagrash-köllistä, johon verraten Lop-
nor on vain ummehtunut lampi.
Tutkiakseni tuon suuren järven lisävesiä tahdoin tehdä Koriasta
retken siellä kaakon puolella sijaitsevaan Kara-sharin kaupunkiin,

23. eikä se seikka että siellä hallitsi mahtava ambani ja ettei minulla ollut
passia saanut minua säikähtämään.
Maaliskuun 12 p. ratsastin sinne ainoastaan Kul Muhammedin kera
Islam Bajn ja Kerim Djanin jäädessä Koriaan pitämään huolta
kameeleista ja tavaroista. Suoritimme nuo 6 peninkulmaa lujaa ravia
ajaen yhtä monessa tunnissa.
Kara-shar, "Musta kaupunki", ansaitsee nimensä, sillä sille on
ominaista suurempi määrä likaa kuin muissa sisimmän Aasian
kaupungeissa. Sen asema sileällä, hedelmättömällä arolla joen
vasemmalla rannalla on aivan jokapäiväinen. Mutta suuri kaupunki
se on, monta kertaa Koriaa suurempi. Muurit ympäröivät
lukemattomia viheliäisiä mökkejä ja taloja, basaareja ja mongolilaisia
telttoja. Se on sitä paitsi paikalliskaupan pääpaikka tässä osassa
maata. Asukkaat ovat suurimmaksi osaksi mongoleja ja kiinalaisia.
Katsoin kohteliaisuuden vaativan, että minun oli käytävä vieraisilla
Kara-sharin ambanin, Hven Darinin luona, ja astuin Khotanissa käypä
passi kädessä aivan tyynesti ja yksin hänen "jameniinsa". Hän oli
pieni, kuusikymmenvuotias, hymyilevän näköinen mies, otti minut
vastaan erittäin ystävällisesti ja kohteliaasti ja tarjosi tupakkaa,
leivoksia ja piipun. Kerroin hänelle tulkin avulla kuinka olin sinne
tullut, ja valittaessani ettei minulla ollut passia mukanani hän sanoi
yhtä rakastettavasti kuin ranskalainen: "Olettehan ystävämme ja
vieraamme; ette te mitään passia tarvitse; olette itse oma passinne."
Luultavasti minä en Hven Darinin mielestä näyttänyt erikoisesti
vaaralliselta maan rauhalle. Sitten hän valmistutti minulle
maakunnassa käyvän paikallispassin.
Vielä muutaman sattuman näissä seuduissa olostani tahdon
kertoa. Palattuamme maaliskuun 15 p. matkaamme tyytyväisinä

24. Koriaan kertoi Islam Baj pari päivää sitten istuneensa jonkun
basaarin kauppakojun vieressä ja puhelleensa erään länsi-
turkestanilaisen kauppiaan kanssa, kun ohi ratsasti viisi kiinalaista
sotilasta, joiden päällikkö tangon nenässä kantoi keisari Kuang Tsyn
vallan ja mahdin vertauskuvaa. Nyt on asianlaita semmoinen, että
kun tätä kapinetta kannetaan basaarin ohi tai missä hyvänsä, täytyy
kaikkien nousta ylös, kaikkien ratsastajien laskeutua maahan ja
tehdä kunniaa siten osoittaakseen alamaista kuuliaisuuttaan.
Mutta Venäjän alamaisena Islam arveli, ettei hänen pidä eikä
tarvitse nousta, jonka vuoksi jäi istumaan. Soturit pysähtyivät silloin,
laskeutuivat alas, tarttuivat häneen kiinni, vetivät hänellä pois
"tjanit" ja neljän pitäessä häntä kiinni viides suomi häntä ruoskalla
selkään kunnes veri virtasi.
Hankkiakseni uskotulle palvelijalleni hyvitystä minä kirjoitin heti
Koriaan saavuttuani seuraavan sisältöisen kirjeen soturien päällikölle,
Li Dalojlle.
"Poissa ollessani ovat soturinne antaneet selkään palvelijalleni,
joka on Venäjän alamainen. Jos voitte näyttää minulle Venäjän ja
Kiinan välisen sopimuksen, joka myöntää Kiinan sotureille
semmoisen oikeuden, annan asian raueta, enkä vaadi teitä
vangitsemaan väkivallantekijöitä eikä julkisella paikalla tässä
kaupungissa antamaan rangaista heitä. Jos tämänkin laiminlyötte,
sähkötän minä Kara-sharista tapahtumasta sekä Venäjän konsulille
Urumtjissa että myös Fu Tajlle (Itä-Turkestanin kenraalikuvernöörille,
joka asuu Urumtjissa)."
Vaikutus näkyi heti ja suurenmoisesti. Li Daloj tuli nöyränä ja itkua
tehden lupasi noudattaa vaatimuksiani. Sitten hän katosi, mutta
palasi kohta ilmoittaen, ettei syyllisten jälille päästy ja ettei kukaan

25. ollut tietääkseen koko jutusta. Islam sai silloin näyttää selkäänsä ja
kertoi, että sillä, joka ruoska kädessä oli liehunut, oli ollut syvä arpi
vasemmassa poskessa.
Minun vaatimuksestani komennettiin nyt koko "lansan" sen
karavaanimajalan pihalle, missä me asuimme. "Tässäpä hän on!"
huusi Islam arpiniekan miehen kulkiessa ohi, ja hän tarttui miestä
kaulukseen ja pyöräytti hänet Li Dalojn luo. Nyt esiintyi tämän
ihailtava pontevuus ja hän komensi kuin salama. Sitä kohtausta, joka
nyt suoritettiin, eivät korlalaiset hevin unohda. Heitä tuppausi piha
täpö täyteen, asettuivatpa läheisten talojen katoillekin.
Pahantekijä pantiin pitkälleen maahan, kaksi hänen toveriaan
tarttui häntä käsivarsiin, kaksi jalkoihin ja viides vapautti hänen
olemuksensa alaosan peitteestä, jonka perästä miestä rangaistiin
samalla tavoin kuin hän oli Islamia kohdellut. Tätä hetkisen
suoritettua minä selitin, että hän oli saanut tarpeeksi ja että
rangaistus täysin hyvitti rikoksen.
Eihän tämä mylläkkä tietenkään ollut miellyttävä. Minä rakastan
kuleksia rauhallisesti ja hiljaa matkoillani, mutta en saattanut
ummistaa silmiäni näkemästä, kun erästä miehistäni syyttömästi
pahoin pideltiin.
Mennessäni päivemmällä Li Dalojn luo kiittämään häntä
avustuksestaan minä olin jonkunlaisen huomion esineenä. Minulle
tehtiin tilaa kaduilla eivätkä pojan viikarit uskaltaneet enää minulle
nauraa.
18.

26. MUUAN KANOOTTIMATKA LOP-VESILLÄ.
Korlassa lisäsimme karavaania kahdella hevosella, täytimme taas
ruokavara-arkut ja tapasimme kaksi oivallista opasta, jotka veivät
meidät Tikkenlikiin, pieneen kylään sillä paikalla, missä Kontje-darja
laskee pieneen Maltakjärveen.
Hilpein mielin läksimme maaliskuun 31 p. Tikkenlikistä ja kulimme
suoraan itään. Seuralaisinani olivat Islam Baj, Kerim Djan ja kaksi
seutuun hyvin perehtynyttä miestä. Jo Tikkenlikissä olivat nämä
kertoneet loitolla idässä löytyvän kokonaisen ketjun järviä.
Olimme nyt täällä keskellä jokien ja järvien sekasotkua.
Huomattavimmat näistä joista olivat Tarim ja sen syrjäjoki Kontje
sekä Hek, Kontjen jatko etelään päin. Hek juoksee pohjoisesta
etelään läpi kokonaisen sarjan pieniä, pitkälle ulottuvia järviä.
Vanhempien kiinalaisten karttojen mukaan ne ovat Lop-norin
jäännöksiä, jonka vesi kerran peitti suuria maa-alueita, mitkä nyt
suurimmaksi osaksi ovat erämaana.
Kovin olin hyvilläni, kun huhtikuun 4 p. kolme päivää
noudateltuamme Hekin vasenta rantaa havaitsimme sen laskevan
pitkään järven suikaleesen, jonka itäistä rantaa noudattelimme vielä
kolme päivää.
Järvi on nyt melkein yltäänsä kamishikkona, mutta muutamia
vuosia takaperin olivat lopilaiset vielä kalastelleet siellä. Järven eri
osille he ovat antaneet eri nimet ja jakavat sen neljään selkään.
Todellisesti se on vain yhtä järveä, jota pitkät niemet muutamin
paikoin halkovat.

27. Tämä pitkähkö järvi on epäilemättä entisen Lop-norin jäännöksiä.
Sen etelä-osasta lähtee taas Hek tehden mitä hurjimpia mutkia ja
kiemuroita etelään päin. Sitten joki muodostaa taas ketjun
pienempiä järventapaisia. Shirge-tjapganin luona se yhtyy Tarimiin.
Vain yhdeksän vuotta sitten koko tämän järviketjun täyttivät vedellä
Tarimista tulevat haarajoet. Ennen se oli aavikkona. Mutta silloinkin
olivat olemassa kaikki nuo järven pohjat ja joen uomat, joiden
syvimmissä osissa oli suolalammikoita, mistä villit kameelit joivat.
Huhtikuun 4 p. keksimme sen osan vanhaa Lop-noria, jota erään
lopmiehen mukaan nimitetään Avullu-kölliksi, ja noudattelimme
sitten sen itärantaa kolme päivää. Maa-ala oli pitkin matkaa erittäin
vaikea: 10-15 metrin korkuiset hiekkasärkät kohosivat tavallisesti
suoraan veden rannasta.
Missä hiekka siellä täällä pysytteli vähän etäämpänä, kasvoi
rannalla poppelimetsää, ja missä taas hiekkasärkät olivat matalia,
siellä oli sijassa tamariskeja, kaikki komeillen valtavan kartion
huipulla, jonka kehän kasvin omat juuret muodostivat. Näitä
tamariskikartioita oli usein niin tiheässä, että me samosimme
todellisissa labyrinteissä ja tuon tuostakin pidimme parempana tehdä
pieniä mutkia hiekka-aavikolle.
Järvet kasvoivat niin korkeata ruovokkoa, että ainoastaan
korkeimmilta hiekkasärkiltä näki avoveden niiden keskestä.
Muutamia kertoja koetimme tunkeutua matalamman tai aivan
kuivaneen ruovokon läpi, vaikka se oli kaksi kertaa kameelin
korkuista ja yhtä tiivistä kuin alkuasukkaiden mökkien seinissä.
Yksi oppaistamme kulki silloin etumaisena ja tutki maata. Sitten
miehet taluttivat kameeleita, jotka suurilla, raskailla ruumiillaan
väänsivät ruokoja syrjään ja polkivat niitä jalkainsa alle, niin että

28. ruski ja paukkui. Tuntui kuin olisi kadottu pimeään käytävään ja oltiin
iloisia päästessämme ulos ja saadessamme vapaasti silmätä yli koko
alueen.
Marssiessaan tämän sankan kamishimetsän poikki kameelit
uupuivat niin, että meidän täytyi suoda niille lepopäivä, huhtikuun 6
p. Asetuimme leiriin kuten tavallisesti paljaan taivaan alle korkealle
hiekkasärkälle, missä joukko ijäkkäitä poppeleja, juuri helottaen
tuoreimmassa kevätpuvussaan, levitti varjoa hiekalle.
Enemmän kuin mikään muu vaivasivat meitä näinä tyyninä päivinä
hyttyset. Ratsastaessamme ajoi meitä takaa kokonainen pilvenpatsas
näitä vastenmielisiä hyönteisiä. Mutta asetuttuamme leiriin ja
auringon laskettua ne olivat pahemmat kuin koskaan. Niitä surisi
ympärillämme miljardittain laumassaan, yhtä ujostelematta kuin
olisimme tulleet varta vasten tarjoomaan heille illallista.
Kirjoittaminen on melkein mahdotonta, kun tuhat otusta tähtää
pistimiään käteeni ja toisen käden taukoomatta täytyy huiskuttaa
niitä vaaterievulla poikemmas. On kaikkea muuta kuin hauskaa
helteessä ympäröidä majapaikkaansa nuotioilla, joiden savu on aivan
tukehduttaa sisässäolijan.
Kara-köllissä keksimme kuitenkin keinon päästäksemme kokonaan
hyttysiltä rauhaan. Auringon laskiessa pistimme viimevuotisen kuivan
ruohon tuleen, tuli levisi kuin preeriapalo yli suuren osan järveä, ja
savu laskeutui keveäksi verhoksi leirimme ympärille. Minä viruin
valveilla puoleen yöhön nauttien komeiden liekkien raivosta ja
kostonhimoisesta ajatuksesta, että saipa nyt lukematon hyttysparvi
nokena lentää maailman ääreen.
Öisin täytyi minun muutoin suojellakseni poloista nahkaani käyttää
muuatta vähemmän mieluisaa puolustuskeinoa: voitelin käteni ja

29. kasvoni tupakkaöljyllä. Ja mitkä määrät minä poltinkaan tupakkaa
saadakseni tarpeellisen määrän öljyä! Khotanista tuomani ja
viideksikymmeneksi päiväksi laskettu varastoni oli jo aikoja sitten
haihtunut savuna ilmaan, ja Shah-jarista ostamani kiinalainen
tupakka oli vain hätätilassa nautittavaa. Edellistä korvatakseni olin
Koriasta ostanut kahdellatoista aasialaisella killingillä pienen
tynnyrillisen maan karvasta ja hapanta tupakkaa, johon verraten
Geflen vaappeni olisi tuoksunut aito havannalta.
Seitsemään päivään emme olleet nähneet ainoatakaan ihmistä,
kunnes viimein huhtikuun 9 p. asetuimme leiriin Kumtjekken luo,
missä kolme kalastajaperhettä asui Lop-norin jäänöksiltä lähteneen
Hekjoen rannalla. Syvää uomaa myöten virtaa täältä hopeankirkas,
tummansininen, järvien kamisheissa siivilöity vesi etelää kohti taas
yhtyäkseen Tarimiin kahden runsaan päivän matkan päässä tästä,
muodostettuaan vielä kerran ketjun pienempiä järviä.
Täältä lähetin Islam Bajn johtamaan karavaania etukäteen jokien
yhtymäkohtaan, vaan itse läksin kahden soutajan kanssa
kanoottimatkalle, joka kahdeksassa päivässä lepopäivää
lukuunottamatta vei minut n.s. Uuden Lopnorin äärimäiseen päähän.
Ihanaa se matka oli. Koskaan ei ole alus kiitollisempaa
matkustajaa kantanut. Kuinka suloisen rauhallista verrattuna
vaivaloisiin, raskaisiin ja kuumiin marsseihin ikuisella hiekalla.
Asukkaat sekä Vanhan että Uuden Lopnorin tienoilla nimittävät
itseään "loplikeiksi" ja kanoottejaan "kerneiksi", sana joka yleensä
merkitsee venhettä, lauttaa, alusta. Kanootteja on luonnollisesti
monta eri kokoa. Suurin minun näkemäni oli lähes 8 m pitkä ja 2 m
leveä. Se, jolla nyt teimme matkamme, oli tuskin 6 m pitkä eikä
paljoa enempää kuin 0,5 m leveä.

30. Tervesydämmisestä ja eheästä poppelin rungosta saattaa kolme
miestä viidessä päivässä kovertaa merikelpoisen kanootin, jos
osaavat tehdä hyvin työtä. Purjetta he eivät koskaan käytä, mutta
käsittelevät sitä vastoin voimakkaasti ja taitavasti airoa. Siinä on
ohut, leveä terä, jota nimitetään "gädjekiksi" (sama sana, joka
merkitsee muodoltaan melkein samanlaista viulua). Selvällä vedellä
soutaja istuu tavallisesti polvillaan, mutta sankassa ruohokossa hän
seisoo nähdäkseen paremmin, kääntää kasvonsa kokan puolelle ja
pitää airoa pystysuorasti vedessä. Kussakin kanootissa on tavallisesti
kaksi soutajaa, joista perässä oleva seisoo, koska etumainen
muutoin estäisi häntä näkemästä eteensä.
Tehtyämme muutamana levähdyspäivänä moniaita koematkoja
keskinopeutta nähdäksemme astuimme huhtikuun 10 p. alukseen.
Toinen soutumies asettui kokkaan, toinen perään ja minä keskelle,
missä minä yhtä mukavasti kuin jollain leposohvalla istuin kahden
huopapeitteen ja päänalasen päällä, matkansuuntakirja, kompassi ja
kynä kädessä. Työkojeet, solmuinen luojauslanka, mittanauhat ja
pariksi päiväksi varatut eväät oli ahdettu niihin kolkkiin ja nurkkiin,
joita ei muuhun tarvittu.
Mieluisana seurana oli minulla kiinalaiskoirani Jolldash III. Se oli
pieni punakeltainen penikka lähtiessämme Koriasta, ja kun se ei
jaksanut seurata karavaania tämän pitkillä marsseilla, sai se
ratsastaa kameelin selässä eri vasussa. Ensimäisenä päivänä se kävi
merisairaaksi, mutta pian se tottui ratsastukseen ja väsyttyään
juoksemaan se vain paneutui makuulle jonkun hiekkamättään
kupeesen ja odotti kunnes joku miehistä tuli sitä noutamaan ja
nostamaan taas koriin.

31. Tämä koira oli koko jälellä olevalla matkallani Aasian poikki paras
seurani eikä se minun luotani ollut milloinkaan poissa. Nytkin se oli
kanootissa ja havaitsi kohta mielihyvällä kuinka mukavata oli tällä
tavoin matkustaminen. Ja mukana se oli sitten pitkällä paluumatkalla
Khotaniin, matkoilla Tibetin, Tsajdamin, Kiinan Mongolian ja Siperian
halki. Suurimman osan näistä suunnattoman pitkistä matkoista
Jolldash suoritti juosten, ja mainioissa voimissa se oli vielä, kun
viimeinkin saavuimme Pietariin.
Valitettavasti on koirien tuonti Ruotsiin kielletty ja minun täytyi sen
vuoksi viime hetkessä hylätä uskollinen matkatoverini. Mutta vielä
tälläkin hetkellä on tuo paljon matkustellut Jolldash mitä parhaassa
voinnissa valtioneuvos Backlundin luona Pulkovassa, missä siltä
aasialaiset tavat heti otettiin ja missä se kärsimätönnä odottaa uutta
matkaa suuriin erämaihin.
Kun kaikki oli kunnossa, tarttuivat miehet airoihin ja kanootti lipui
nopeasti ja notkeasti kuin ankerias tumman sinistä, suikertavaa
jokea pitkin.
Mutta nyt oli ilman tasapaino lopussa. Juuri tänä yönä oli kova
"musta myrsky" noussut idästä, himmentänyt taivaankaaren ja
pannut vanhat majesteetilliset poppelit nöyrästi taivuttamaan
latvojaan. Niin kauvan kuin olimme joella, ei ollut hätää mitään, se
näet on uurtanut itselleen syvän, kapean uoman, jota vielä ympäröi
kamishitiheikkö ja metsä, jotka taltuttavat myrskyä.
Mutta tätä riitti vain pariksi tunniksi, ja sitten oli meillä aukeita
järviä melkein koko matka. Näitä soutumieheni pelkäsivät ja minulla
oli paljon vaivaa saadessani heidät vakuutetuksi, että pelko oli turha.
Osasimme muutoin kaikki uida, Jolldash myös. Minuun nähden
myrsky pikemmin lisäsi kuin vähensi tämän matkan viehkeyttä, sillä

32. lämpömäärä nousi klo 1 vain 20,7 asteesen ja buraani lauloi
poppeleissa hyvin tuttua, valittavaa lauluaan, joka ei kuitenkaan
koskaan väsytä ja aina herättää uusia unelmia.
Kuitenkin läksimme ensimäisille järville, missä kohisevat aallot
korkein vaahtoisin harjoin vyöryivät länttä kohti. Uskallettua oli
lähteä ulapalle haipperalla kanootilla, sillä järvet olivat hyvin matalia,
ja jos kanootti olisi törmännyt paljasta hiekkapohjaa vastaan, olisi se
ehdottomasti kaatunut myrskyn ja aaltojen puskiessa alahangasta.
Pysyttelimme sen vuoksi mikäli mahdollista itärannalla, missä olimme
korkeiden hiekkasärkkien suojassa.
Viho viimein pääsimme onnellisesti Sadak-köllin alkupäässä
olevaan nimettömään kylään, jossa oli useampia kamishimökkejä.
Asukkaat ottivat minut mitä ystävällisimmin vastaan, laittoivat
syötäväksi vasta saatua kalaa, sorsan munia, nuoria, pehmeitä
kamishin vesoja ja leipää. Nauttiessani tätä yksinkertaista, mutta
kovin hyvältä maistavaa illallista oli ympärilläni kokonainen parvi
iloisia ja puheliaita loplikeja, eri sukupuolta ja ikää. Nuoret naiset
eivät häikäilleet laisinkaan osoittaessaan minulle kukoistavia, mutta
tuskinpa kauniita kasvojaan.
Helposti sain selityksen siihen, minkä vuoksi he eivät minua
ollenkaan pelänneet eikä kainostelleet. He eivät olleet milloinkaan
nähneet eurooppalaista, mutta saaneet aivan toisen käsityksen
semmoisesta. He olivat nimittäin kuulleet puhuttavan "Tjong-
turasta", suuresta herrasta, Prshevalskijsta, joka oli tullut heidän
etelässä olleiden heimolaistensa luo kahdeksankymmenen kasakan
kera, aseissa hampaita myöten, mukana pitkät rivit kameeleja ja
ylellisyyttä kaikkialla.

33. Nähdessään nyt minut aivan yksinäni, ilman palvelijoita ja
karavaania, venhematkalla heidän kahden veljensä kera, puhuen
heidän kieltään, syöden heidän ruokaansa ja melkein yhtä köyhänä
kuin he, arvelivat he, ettei erotus loplikin ja eurooppalaisen välillä
itse asiassa olekkaan mikään suuri.
Huhtikuun 12 p. oli myrsky niin kova, ettemme voineet lähteä
matkaan. Mutta seuraavana päivänä se oli hieman asettunut, niin
että taas työnsimme kanoottimme vesille. Kun purtta ei käytetä,
vedetään se näet aina maalle, käännetään kumoon sekä huuhdellaan
silloin tällöin vedellä, jottei se halkeilisi. Kymmentä vuotta
kauvempaa kanootti harvoin kestää. Ennen auringon laskua olimme
taipaleella ja matka olikin meillä mitä ihanin osaksi paljaita osaksi
kamishia kasvavia järviä pitkin. Puolenpäivän aikaan myrsky riehahti
taas valloilleen yhtä tuimasti, ja loppuosa päivänmatkasta oli
kerrassaan vaarallinen. Usein meidän täytyi päästä suurten aukeiden
vesien ohi, joita yhdisti kaidat salmet. Tullakseen seuraavalle
salmelle ei ollut muuta neuvoa kuin soutaa suoraan aukeiden selkien
poikki.
Kuinka miehet osasivat ohjata purtensa oikeaan, oli minulle
arvoitus, sillä rantaviiva on äärettömän epäsäännöllinen
lukemattomien lahtien, niemien ja saarien vuoksi, jotka sitä
pyältävät, eikä salmen suita näkynyt ennenkuin oltiin aivan niiden
sisällä. Lisäksi vielä tuprusi itärannalla olevista hiekkasärkistä
lentohiekkapilviä levittäen keltaisen vaippansa järvien yli, joiden
rannat monesti kokonaan peittyivät sumuun.
Vesi myllersi kovasti. Aallot sähisivät kanootin ympärillä kastellen
meidät likomäriksi, ja vaahto ryöppysi huimasti jok'ikisen aallon
harjalla. Tarkasti siinä oli varansa pidettävä. Olimme riisuneet

34. yltämme useita vaatteita voidaksemme uida sitä helpommin, jos
niiksi tulisi. Meidän täytyi ruumiilla ja airoilla pitää venhettä
tasapainossa aalloilla ja tarkoin katsoa, ettei mikään petollinen
hiekkamatalikko ollut meitä väijymässä.
Kaikki kävi kuitenkin onnellisesti. Kulimme selän yli toisensa
perästä. Ainoastaan keskellä suurta Nias-kölliä täytyi meidän pitää
tunnin aika tuulta pienen hiekkaluodon suojassa. Mutta sitten järvet
kävivät yhä kapeammiksi ja muuttuivat lopulta Hek-joeksi. Sen tyyniä
vesiä pitkin soudimme Shirget-jappganin (lopliki Shirgen kanavan)
kylään, jossa asuu puoli tusinaa perheitä ja missä Islam Baj ja
karavaani levottomina meitä odottivat.
Pari päivää levättyä sai karavaani jatkaa matkaa maata myöten
Tjeggelik-ujhin Tarimin varrelle, kun minä taas sousin suurta jokea
pitkin sinne kanootissa.
Kun myrsky nyt riehui kahta kauheammin, olivat mieheni
varovaisuuden vuoksi sitoneet kaksi kanoottia yhteen. Ne pantiin
vieretysten jättäen jalan verran väliä, ja kaksi salkoa sidottiin
molempien laitoihin. Tähän niin sanottuun kaksoiskanoottiin astui
neljä soutajaa, joiden vastatuulessa täytyi ponnistaa lihaksiaan
viimeiseen saakka, kun taas länteen päin kääntyvissä mutkissa tuuli
kiidätti venhettä huimaavaa kyytiä rantojen ohi.
Nyt loppuu metsä vähitellen kokonaan ja asumattomia
aavikkoseutuja avautuu itään ja länteen.
Tjeggelik-uj on aito aasialainen kalastuspaikka. Rannalla kohoo rivi
keltaisia kamishimajoja, parikymmentä kanoottia on kumollaan
maalla, nuotat on ripustettu kuivamaan korkeihin tankoihin ja
vastaan tuoksahtaa äikeä kalan haju.

35. Kahdeksan perhettä asuu täällä ympäri vuotta, mutta talvella tulee
lisäksi viisitoista, jotka ovat kylvy- ja leikkuuajan Tjarkhlikissä, missä
he viljelevät maata, ja niin muodoin vain puoleksi ovat
paimentolaisia.
Karavaani sai kulkea yhä edelleen maitse Abdalliin, ja minä menin
vesitse Kara-buranin pieniä jäännöksiä pitkin, jotka kaksitoista vuotta
sitten vielä olivat olleet suurenmoisia.
Myrsky oli nyt asettunut vähäksi aikaa, mutta sen sijaan sataa
rapisutti koko päivän huhtikuun 18 p:nä. Pahimpien kuurojen aikana
täytyi meidän olla pari tuntia Tokkus-attamin, "Kymmenen isän"
kylässä, jota joka puolella ympäröi vesi.
Järvet olivat kaikkialla hyvin matalat, ne kun olivat täynnä lietettä
ja hiekkaa, pitkiä matkoja ne olivat tuskin desimetriä syvät, niin että
soutumiesten täytyi astua veteen ja vetää kanoottia nuorasta kuten
kelkkaa.
Oltuamme yötä Tjain kylässä soudimme seuraavana päivänä
kokonaista 60 km (suorimmiten vain 39,5 km), kauniita seutuja
hyvällä ilmalla Tarimia pitkin, joka nyt tekee jyrkän mutkan itään.
Saapuessamme illalla Abdalliin oli koko kylän väki rivissä rannalla,
ja kun minä osoittaen pientä ukkoa, jota en ennen ollut nähnyt,
huudahdin: "Tuossahan on Kuntjekkan Bek!" hämmästyivät he
aikalailla. Mutta hänen omituiset piirteensä minä helposti tunsin
Prshevalskijn neljännessä matkakertomuksessa olevan muotokuvan
mukaan. Hän ottikin minut vastaan vanhana ystävänä vieden minut
suuressa kamishimajassaan olevaan puhdistettuun "saliin".

36. Huhtikuun 21 p. poikkesimme jokea myöten aika suureen Kum-
tjappganin kylään, ja ukko Kuntjekkan Bek, "Nousevan auringon
päällikkö", liikutteli silloin toista airoa yhtä voimakkaasti ja varmasti
kuin hän arvattavasti oli tehnyt jo 65 vuotta sitten. Abdallissa oli
minulle kerrottu, ettei jokea myöten voitu kulkea Kum-tjappgania
kauemma, sillä siinä se jakautui ja hupeni järviin ja lampiin. Koko
vesitie Kara-koshuniin, jossa Prshevalskij oli käynyt, oli muka nyt
umpeen kasvanut, ja asukkaat olivat kymmenen vuotta sitten
muuttaneet sieltä.
Kum-tjappganissa oli kuitenkin kaksi miestä, jotka ottivat
soutaakseen minua kaksi päivänmatkaa kaakkoon päin tai siihen
kohti, mistä ei loitomma kanootilla päässyt. En tahtonut mistään
hinnasta laiminlyödä mahdollisimman täydellisen kartan tekemistä
näistä järvistä ja päätin sen vuoksi matkustaa. Mutta kun emme
olleet ottaneet ruokavaroja mukaan, täytyi meidän ensiksi palata
Abdalliin.
Huhtikuun 22 p. astuin kolmen soutumiehen kera kanoottiin, Islam
Baj keittiön ja kahden soutajan kanssa toiseen, kun taas kolmannen,
kolibrikanootin vanhan tottuneen Tusunin kera oli raivattava ja
näytettävä tietä kamishikon läpi.
Mitä ihanimmalla ilmalla riensimme Kum-tjappganin ohi, missä joki
jakautuu, ja sitten joen vasenta, mahtavinta haaraa pitkin, jonka
kuitenkin kohta peitti sankka ruohikko. Tämä ruohikko muodostaisi
aivan läpipääsemättömän sulun, jolleivät loplikit pitäisi kapeita
kanavia siinä avoinna. Mutta nämä niin sanotut "tjappganit"
kasvaisivat yhdessä vuodessa umpeen, jollei joka kevät juurineen
nyhdettäisi niiden pohjasta kohoovia kamishin vesoja.

37. Tjappgani on tavallisesti korkeintaan metrin levyinen, ja
molemmilla puolin seisoo kamishi kovana ja läpipääsemätönnä kuin
puuseinä sekä viidenkin metrin korkuisena. Usein on se kuitenkin
sidottu kupoihin tai lyöty sivulle, jottei kaatuisi alas ja tukkisi
kanavaa.
Tjappganin päätarkoituksena ei kuitenkaan ole suinkaan olla vain
vesitienä. Siihen lasketaan verkot, ja matkallamme me kiisimme
satojen verkkojen yli, missä me kirkkaassa vedessä selvästi kuin
lasisäiliöstä näimme lukemattomia kaloja, joista ohi mennessä
otimme muutamia saadaksemme tuoretta syötävää.
Kullakin perheellä on määrätyt tjappganinsa, mihin kellään muulla
ei ole oikeutta laskea verkkojaan. Nuo ahtaat käytävät kulkevat
ristikkäin joka suuntaan muodostaen sokkeloita, missä vieras olisi
hukassa.
Ei voi mitenkään käsittää kuinka miehet osaavat eksymättä liikkua
näissä sokkeloissa. Usein kanava laskee pieneen, pyöreään,
avoimeen allikkoon, jota joka taholta ympäröi kamishi, ja samaan
keskustaan yhtyy vielä puoli tusinaa muita tjappganeja joka puolelta.
Tullessa semmoiseen vesiaukeamaan, jonka vastakkaisella puolen
ruohikko näyttää seisovan yhtä läpipääsemätönnä kaikkialla, soutajat
ottavat mitä hurjimman vauhdin, kanootti suhisee toiselle puolelle
niin että vesi kokassa kuohuu ja tuossa tuokiossa luulee päänsä
murskaksi menevän kuin puuseinään. Ja kuitenkin, seinä väistyy
syrjään päästäen viheltävän äänen, kamishin varret taipuvat kuin
uutimet sivulle, ja niin kiidetään seuraavaan tjappganiin.
Niin sitä mennä viiletettiin koko päivä. Siellä täällä näkyi kuoleva
Tarim vielä selvästikin. Joskus menimme oikein isojen järvien yli.

38. Illan suussa porhalsimme suurimmalle järvelle. Siinä oli senkin
seitsemän vaivaa nähtävänä ennenkuin saimme purtemme kiskotuksi
pohjoisrannalle, missä viimeinkin tapasimme mannermaata, tässä
kohdassa kosteata liejua.
Seuraavana päivänä soudimme edelleen samaa isoa järveä. Kerran
syvyyttä mitatessamme loikkasi Jolldash, jonka mielestä venheessä
oli liian kuuma, sen laidalta veteen. Mutta havaittuaan rantaan
olevan pitkän matkan se tuli takaisin tehtyään pitkän kaarroksen ja
otettuaan virkistävän kylvyn. Ensimäisenä kulki pikku kanootti, sitten
ruokavarakanootti ja viimeisenä tulin minä, jotta muut ehtisivät
raivata väylää, jos niin tarvittiin. Nautin kanootissa istuen
yksinkertaisen aamiaiseni, leipää ja munia. Ruokatavaravenheestä
sain eväsvarani siten, että Islam pani ne puumaljaan, jonka jätti
tyynen veden pinnalle, ja lipuessamme ohi otettiin se siitä ylös.
Järven poikki kulkee leveä vyö tavattoman vahvaa kamishia, aina 8
m korkuista ja 6 cm ympärimitaten veden rajassa. Loplikit itse
harvoin tänne urkenevat, ja kaikki tjappganit olivat sen vuoksi
umpeen kasvaneet. Pieni kaita kanootti pääsi kuitenkin jotenkin
helposti läpi, mutta meidän suuria, raskaampia aluksiamme täytyi
tuuma tuumalta työntää eteenpäin. Soutajat panevat airot pois,
istuvat polvilleen ja tekevät oikeita uimaliikkeitä ponnistaen
ruohikkoa vastaan työntääkseen kanoottia eteenpäin.
Tuntee olevansa aivan sulettuna tuommoisessa väylässä. Vettä ei
näy pisaraakaan: sen peittää venhe ja ruohikko. Ei auringon
sädettäkään tunkeudu tähän tunneliin; ilma siinä on pimeätä,
lämmintä ja hiostavaa. Pääsee helpoituksen huokaus, kun tuo ahdas
solakko on takapuolella ja venhe kiitää viimeiselle aukealle järvelle,
missä kevyt tuulen leyhkä on alkanut veden pintaa liikkeelle ajella.

39. Puolenpäivän aikaan yllätimme aukeiden järvien äärimäisen pään,
missä kamishi on kerrassaan läpipääsemätöntä. Siihen ei voi raivata
tietä kanootilla eikä talvellakaan saata käydä jalkasin jäätä myöten.
Kamishit seisovat näet tiiviinä kuin puupaalutus, ja siellä täällä on
myrsky vanuttanut ne niin lujiin kimppuihin, että saatoimme kävellä
niiden päällitse huomaamatta, että allamme oli kolme metriä vettä.
Ennenkuin käännyimme takaisin tunkeuduimme vielä kerran
pohjoisrantaan, missä muutamia tamariskeja kasvoi korkeilla
hiekkakartioilla. Niiden huipulta oli mainio näköala joka haaralle.
Itään päin ei näkynyt neliömetrin vertaakaan avovettä: koko maa-ala
sinnepäin näytti hyötysältä kamishikentältä. Lännessä näkyi vain se
kapea vesiväylä, jota olimme noudatelleet, näyttäen siniseltä
nauhalta keltaisessa ruohikossa, josta vain siellä täällä pisti esiin
kevään vihreitä nuoria oraita. Niinpä käännyimme taas takaisin
Abdalliin samaa tietä, jota olimme tulleet.
19.
MUUAN TYLY HERRA.
Huhtikuun 25 p. läksimme kolmella kameelilla ja kahdella
hevosella
Abdallista heitettyämme sydämmelliset hyvästit vanhalle Kuntjekkan
Bekille.
Suloiselta tuntui olla matkalla länteen päin, sillä Khotaniin
saavuttua oli minulla jälellä vain viimeinen suuri kohta
matkaohjelmassani: tuntematon Pohjois-Tibetti. Ja Khotanissa — sen

40. tiesin pääkonsuli Petrovskijn Kara-shariin lähettämästä ilmoituksesta
— odotti minua paksu posti Ruotsista. Mitä kaikkea oli saattanutkaan
tapahtua kotona pitkänä poissaoloaikanani!
Nämä kirjeet vetivät minua kuin jättiläismagneetti länteen. Kun
kestävä itämyrsky siis riehahti taas puhaltamaan juuri Abdallista
lähtiessämme ajaen hiekka- ja tomupilviä edessään, tuntui minusta
kuin olisi itse taivas tahtonut auttaa meitä matkalla. Annoin sen
puskea ja mietin hiljakseen mielessäni: "Puhalla päälle vaan, tuulen
akka, kuta enemmän, sen parempi!" Huhtikuun 27 p:vän illalla
saapuessamme Tjarkhlikiin, pieneen "kaupunkiin", jossa oli
satakunta perhettä, tyyntyi ilma, mutta leirissä syntyi levottomuutta.
Ensinnäkin täytyi meidän täällä erota noista kolmesta kameelista,
jotka aina Khotanista lähdettyämme olivat tehneet meille niin suuria
palveluksia. Mutta me olimme liian paljon käyttäneet niiden voimia.
Nekin tarvitsivat nyt levätä ja niiden ottaminen Khotaniin saakka olisi
ollut raakalaisen tekoa, sillä kameeleita ei pidetä milloinkaan kesällä
työssä, vaan saavat ne silloin häiritsemättä käydä laitumella
vuoristossa.
Haikeinta oli ero ratsukameelistani, muhkeasta, kymmenvuotisesta
uroksesta. Niinkuin villistä kameelista puhuttaessa olen maininnut, ei
kameeli rakasta ihmistä eikä tule koskaan niin kesyksi kuin hevonen.
Mutta tämän kameelin kanssa minä olin mitä tuttavallisimmissa
väleissä. Kun palvelijani, jotka tavallisesti taluttivat sitä
turpanuorasta, lähestyivät sitä, mölisi se vihaisesti ja syleksi. Mutta
havaittuaan etten minä koskaan nuoraa liikuttanut, se kohteli minua
aivan toisella tavoin. Minä saatoin taputtaa sen turpaa ja silittää sen
otsaa sen osoittamatta pienintäkään vastenmielisyyttä. Joka aamu
minä annoin sille kaksi suurta maissileipäpalasta, ja se tottui lopulta
niin tähän "palasteluun", että määrätyllä kellonlyönnillä aina tuli

41. leirimattoni luo ja huomautti mistä oli kysymys. Välistä se herätti
minut nykäsemällä minua aika vankasti turvallaan.
Mutta nyt oli meidän erottava näistä kolmesta sotavanhuksesta,
jotka niin kauvan olivat olleet mukana joka ilmalla ja tuulella. Muuan
Iänsi-turkestanilainen kauppias osti ne lähes puolesta hinnasta,
minkä ne minulle olivat maksaneet, ja niiden sijaan me hankimme
vielä neljä hevosta. Tunsin itseni aivan yksinäiseksi, kun hän talutti
ne pois. Piha näytti tyhjältä ja kolkolta.
Onneksi oli minulla Jolldash, joka uskollisesti makasi vierelläni
samassa hökkelissä, missä minä asuin. Eräänä päivänä istuessani
huopamatolla kirjoittaen syöksyi koira ylös ja alkoi murista ja
haukkua, turpa maassa. Alussa en ollut siitä millänikään, mutta
sitten se tuli vähitellen luokseni ja näytti kovin levottomalta.
Aloin katsoa mikä oli hätänä ja näin äkkiä aivan läheltä jalkaani
paria tuumaa pitkän skorppioonin, keltaisen vihreän ja inhottavan,
päristellen myrkyllistä häntäänsä puolustautuakseen koiraa vastaan,
jonka vaisto varotti sitä elukkaa puremasta. Skorppiooni tapettiin heti
paikalla, mutta Jolldash sai suuren lihapalan ja ystävällisiä hyväilyjä,
joista se käsitti esiintyneensä kuin aika mies konsanaan.
Tjarkhlikissa hallitsi kiinalainen ambani, Li Darin. Kiinalaiset olivat
tänne sijoittaneet linnaväen, jossa oli 265 sotilasta, varustetut
vanhoilla hylätyillä englantilaiskivääreillä kuuskymmenluvulta. Kuten
tavallisesti ja kun kohteliaisuus niin vaati, lähetin heti saavuttuani
kiinalaisen käyntikorttini Li Darinille sekä Hven Darinin Kara-sharissa
minulle antaman pienen paikallispassin ja käskin kysyä, milloin
persoonallisesti saisin tulla tervehdykselle.

42. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com