Solution Manual for Logistics Engineering & Management, 6/E 6th Edition Benjamin S. Blanchard

Solution Manual for Logistics Engineering & Management, 6/E 6th Edition Benjamin S. Blanchard
Solution Manual for Logistics Engineering & Management, 6/E 6th Edition Benjamin S. Blanchard
Solution Manual for Logistics Engineering & Management, 6/E 6th Edition Benjamin S. Blanchard

1. Visit https://testbankbell.com to download the full version and
browse more test banks or solution manuals
Solution Manual for Logistics Engineering &
Management, 6/E 6th Edition Benjamin S. Blanchard
_____ Press the link below to begin your download _____
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-
logistics-engineering-management-6-e-6th-edition-benjamin-s-
blanchard/
Access testbankbell.com now to download high-quality
test banks or solution manuals

2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankbell.com
to discover even more!
Solution Manual for Systems Engineering and Analysis, 5/E
5th Edition Benjamin S. Blanchard, Wolter J. Fabrycky
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-systems-
engineering-and-analysis-5-e-5th-edition-benjamin-s-blanchard-wolter-
j-fabrycky/
Solution Manual for Macroeconomics 6/E 6th Edition Olivier
Blanchard, David W. Johnson
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-
macroeconomics-6-e-6th-edition-olivier-blanchard-david-w-johnson/
Solution Manual for Supply Chain Logistics Management 5th
by Bowersox
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-supply-chain-
logistics-management-5th-by-bowersox/
Conceptual Foundations The Bridge Professional Nursing 6th
Edition Friberg Creasia Test Bank
http://testbankbell.com/product/conceptual-foundations-the-bridge-
professional-nursing-6th-edition-friberg-creasia-test-bank/

3. General Chemistry 11th Edition Ebbing Solutions Manual
http://testbankbell.com/product/general-chemistry-11th-edition-ebbing-
solutions-manual/
Solution Manual for High-Acuity Nursing 7th Edition Wagner
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-high-acuity-
nursing-7th-edition-wagner/
Solution Manual for MATLAB: A Practical Introduction to
Programming and Problem Solving 5th Edition
http://testbankbell.com/product/solution-manual-for-matlab-a-
practical-introduction-to-programming-and-problem-solving-5th-edition/
Test Bank for Fundamentals of Multinational Finance, 3rd
Edition, Moffett, ISBN-10: 0321541642, ISBN-13:
9780321541642
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-fundamentals-of-
multinational-finance-3rd-edition-moffett-
isbn-10-0321541642-isbn-13-9780321541642/
Test Bank for Essentials of Modern Business Statistics
with Microsoft Excel, 6th Edition
http://testbankbell.com/product/test-bank-for-essentials-of-modern-
business-statistics-with-microsoft-excel-6th-edition/

4. Practical Econometrics Data collection Analysis and
Application 1st Edition Hilmer Solutions Manual
http://testbankbell.com/product/practical-econometrics-data-
collection-analysis-and-application-1st-edition-hilmer-solutions-
manual/

5. 1
Solution Manual for Logistics Engineering &
Management, 6/E 6th Edition Benjamin S. Blanchard
full chapter at: https://testbankbell.com/product/solution-manual-
for-logistics-engineering-management-6-e-6th-edition-
benjamin-s-blanchard/
CHAPTER 1
INTRODUCTION TO LOGISTICS
l. A system may be considered as a nucleus of elements sfructured in such a manner as
to accomplish a function (mission) to satisfy an identified need. A system constitutes
a complex combination of resources (e.g., hardware, software, people, facilities, real
estate, data, etc.); is contained within some form of hierarchy; may be broken down
into subsystems; and must have a purpose (i.e., must be "functional"). Systems may
be categorized as natural, human-made, physical, conceptual, static, dynamic, closed-
loop, and open-loop systems. However, the Wpe of systems identified throughout this
text are man-made, dynamic, and of the open-loop variety. Examples include a fleet
of aircraft, a single airplane with its associated infrastructure, a manufacturing
capability, a radar complex or a communications network, a data or information
handling process, and so on. A system may be made up of both products and processes.
It includes not only the prime mission-oriented equipment and operating personnel,
but the maintenance and support infrastructure as well. Reference: Preface,
Introduction to Logistics (pages 1-2).
2. The term "hierarchy" refers to a group of entities arranged in a graded top-down and
bottom-up order. For example, one may be dealing with a massive air system,
an airline (and its components) in North America and within the larger system, a group
of aircraft in a given geographical area and within the airline, a single airplane with its
associated supporting elements and within the larger group, and so on. In addressing a
particular "problem" (i.e., need), one needs to first define what is to constitute the
"system;" where does it fit in some form of a hierarchy; the maintenance and support
infrastructure for this system; and the upward/d0'wnward impacts on both the "larger"
entity (upward) and the smaller entity (downward). It could be that the requirements
for a specific system may be influenced by the requirements that have been specified
for the higher-level entity, sometimes in a noneffective (or beneficial) manner.
Reference: Infroduction to Logistics.
3. The system "life cycle" includes the phases of conceptual design, preliminary system
design, detail design and development, production and/or construction, system
utilization and support, and retirement and disposal. Refer to Figures I. 7, and 9.1.
While the specific names given to each of these phases may vary from one program
applicún to the next, the overall process leading from the initial identification of a
consumer "need" to system "refrement
tt
is basically the same! Given that a system has
been developed and in use, the life-cycle of that system may refer to the length of time
that the system will be in operational use. The trends today indicate that the "life cycle"
for many of these systems currently in use is being extended, primarily because the
costs of replacement are too high. On the other hand, the life-cycles for many of the

6. 2
needed "technologies" that must be inherent within the design configuration in order
for the system to perform as required are of limited duration (e.g., one to Fvvo years
at most). Thus, systems in the future must be designed with an open-architecture
approach in mind, allowing for the periodic inserüon of new technologies as required.
4. Broadly defined, logistics includes those activities dealing with the initial acquisition
of materials (purchasing, materials flow, inventory control), the distñution and
installation of systems and their components (packaging, transportation, warehousing,
installation of systems at customer sites, customer service), and the sustaining
maintenance and support of systems throughout their planned life cycles. More
specifically, logistics includes those activities shown in Figures 1.2 (page 5) and 1.3
(page 9). Logistics, in the context of the system life cycle, involves planning, analysis
and design, testing, production operations, and the sustaining maintenance and support
of the system throughout the utilization phase. The elements of logistics are shown in
Figure 1.5 and described in Section 1.3 (pages 11-15).
5. I view the "logistics and maintenance support infrastructure" (i.e., the combined
activities in Figures 1.2 and 1.3 as applicable, presented in the context of the flow in
Figure 1.4) as being a major element of the system. Assuming that the objective is to
develop a system to fulfill a need and accomplish a specific mission, there are logistics
requirements in the initial acquisition of that system (i.e., the activities in Figure 1.2).
Further, there is a continuing requirement associated with the support of that system
throughout its entire life cycle (i.e., the activities in Figure 1.3). These activities need
to be reliable and in-place when needed, as the absence of such will preclude the
system from fulfilling its objectives. In other words, a "system" must be addressed in
terms of ALL of its elements, and the various logistics elements must be included
within.
6. Logistics activities are an integral part of each and all phases of the system life cycle.
Refer to Section 1.4 (page 15) and the seven items on pages 17-18.
7. Referring to Section 1.2, page 4, logistics as practiced in the business-oriented
commercial sector includes those activities associated with the physical supply of
materials (purchasing and initial acquisition of component parts and raw materials),
the flow of materials in support of manufacturing and production operations in the
commercial factory, and the physical distribution of products from the factory to the
applicable customer's site(s) refer to Figure 1.2 (page 5). These activities have been
primarily oriented to the physical supply, materials flow, and distribution of relatively
small products and consumables (versus "systems"). Recently, these activities have
been expanded to include a more comprehensive approach involving those "business-
related" issues associated with those activities in Figure 1.2; i.e., finance, accounting,
information flow, and related areas now being addressed within the spectrum of supply
chain management).
Referring to page 7, logistics as practiced in the defense sector has included not only
those commercially-related activities identified in Figure 1.2, but the sustaining
system maintenance and support activities illustrated in Figure I .3. The emphasis
here has been primarily oriented to "systems" and the requirements associated with
such over the life cycle. Additionally, logistics is addressed in the system design and
development process through the design for supportability concept. In other words,
logistics in the defense sector is addressed from a total system "life-cycle"
perspective, which isn't the case in the commercial sector.

7. 3
Areas of commonality include those activities shown in Figure I .2, which are
applicable in both the commercial and defense sectors.
8. Refer to Section 1.2 (pages 6-7). Supply Chain (SC) refers to a network of entities
(organizations and/or individuals) directly involved in the upstream and downstream
flow of materials, products, services, finances, and/or information from a source of
supply to the customer. Supply Chain Management (SCM) pertains to the management
of the supply chain, or a group of supply chains. With the introduction of SC and SCM,
not only are the physical supply, movement, and physical distribution functions in
Figure 1.2 included, but the added emphasis deals with the integration of these various
SCS (networks) and the business issues that go along with such activities; i.e.,
marketing, financial management, information flow, etc.
With regard to SC and traditional logistics in the commercial sector, the activities
illustrated in Figure I .2 are considered to be within the spectrum of the supply chain.
On the other hand, in the defense sector many of the logistics activities are not in the
spectrum of SC; i.e., the system design activities, the sustaining maintenance and
support infrastructure.
9. Referring to Figure I .4, there is a "reverse flow" which includes those activities
pertaining to the phasing of items out of the inventory; i.e., the removal of items due
to obsolescence, the removal of items which are beyond economic repair; etc. This
reverse flow, and the resources required to accomplish such, is included within the
concept of reverse logistics, which is popularly known as such in the commercial
sector. Refer to pages 5 and 10.
10. System engineering, defined in a broad context, is "the effective application of
scientific and engineering efforts to transform an operational need into a defined
system configuration through the top-down process of requirements definition,
frinctional analysis and allocation, synthesis, design optimization, test, and evaluation.
" It involves the process of bringing a system into being, promoting an integrated life-
cycle approach. While there are several different definitions of system engineering, I
prefer the one on page 29, with the major areas of emphasis as stated.
The ,ystem engineering process is best illustrated through the steps shown in the
bottom part of Figure 4.1 (page 124) and in Figure 4.2 (page 126). It should be
emphasized that while a "top-down" approach is highlighted, there is also a very
essential "feedback loop" that makes it work. Logistics, particularly from an
engineering perspective (i.e., the design for supportability), is an integral activity
within this process. One must initially define the requirements for logistics, identifr
r
logistics ñmctions, allocate the top-level requirements to the appropriate elements of
the logistics and maintenance support infrastructure, perform the necessary trade-
offs in designing an optimum configuration, accomplish test and evaluation for the
purposes of validation, and provide the necessary feedback for corrective action.
Refer to Section 1.7. I (page 28) and Chapter 4 (page 123).
11. Performance-based logistics (PBL) refers to the definition and establishment of
quantitative "design-to" factors, included within the specification of top-down
requirements for the overall system, which reflect the "performance" capability desired
for the design of the logistics and maintenance support infrastructure. PBL, a concept
being emphasized within the defense sector, pertains to the definition of specific
design-to criteria for system logistics and support, and the requirements established

8. 4
for design must be based on specific "performance" objectives. Some examples are
noted on page 22 and application of these pertains to the logistics elements identified
in Figure 1.11 (page 23). Refer to Section 1.5 (page 21).
12. Logistics engineering includes those basic engineering design-related activities that
are inherent within the overall system design and development process. Such activities
are highlighted in the seven steps identified on pages 17 and 20, and illustrated in
Figure 1.9 (page 19). Accomplishing these activities is important if one is to ensure
that the ultimate system configuration is designed such that it can be effectively and
economically supported throughout its life cycle. Logistics engineering is inherent (as
an engineering discipline) within the system engineering process. Refer to Section 1.4
(page 15).
13. The term, supportability, pertains to those characteristics (or attributes) that should be
incorporated within the system design configuration in such a manner as to ensure that
the resultant product can be effectively and efficiently supported throughout its
programmed life cycle. Such characteristics may include features as good and direct
accessibility to components, effective diagnostics, modularizationfor rapid component
removal and replacement, the use ofhighly-reliable components, the incorporation
ofstandardization in design, and so on. The incorporation of these features is also an
objective of reliability and maintainability in design, and the terms are often used
interchangeably. In any event, the objective is to consider such design features from
the beginning along with some of the more popular performance-related features
dealing with size, weight, range, accuracy, throughput, etc. Reference: Preface (page
x), Section 1.1 (page 8). Also, refer to Figure 1.14 relative to the "consequences"
associated with NOT addressing supportability from the beginning.
14. The logistics and maintenance support infrastructure, as defined within the context of
the text, refers to the entire overall support structure (or network) for a given system -
- the elements of support (see Figure 1.5), their quantities and geographical location,
transportation and material flow routes, the maintenance and support environment, and
so on. It includes all of the activities associated with "business" logistics and the supply
chain in the commercial sector and integrated logistic support (ILS) in the defense
sector. Such as infrastructure is best illustrated through network shown in Figures 1.2
and 1.3 (also see Figures 4.12 and 4.15 in Chapter 4). The student should develop such
an illustrated structure for a system of his/her choice.
15. Referring to Figure 1.7, the top "life cycle" is intended to represent the process for
bringing a system into being and is primarily directed to the major mission-oriented
elements of a system. In order to realize the objectives illustrated in the top bar, there
is a requirement for the construction of a single entity and/or the production process
for a multiple quantity of items; i.e., the second "life cycle." This, in turn, requires
some design, leading to production operations. The third "life cycle" pertains to the
design, development, and implementation of a maintenance and support infrastructure
required to support both the prime elements of the system throughout the utilization
phase and the production/construction process during its utilization phase. Finally,
there is the fourth "life cycle" that includes the design, development, and
implementation of a capability to support system retirement and the recycling and/or
disposal of obsolete materials. The requirements (as an input) to each of these life

9. 5
cycles stems from the design and management decisions made during the early stages
of the top life cycle. The initial selection of an overall technical design approach for
the prime elements of the system, the selection of materials, the specification of
"technologies," etc., will have an impact on the requirements for manufacturing (the
second life cycle), the requirements for system maintenance and support (the third life
cycle), and the requirements for retirement and the disposal of materials (the fourth
life cycle). Additionally, activities leading to the implementation of the second life
cycle can have a feedback effect (either "positive" or "degrading") on systems
operations during the utilization phase (i.e., top life cycle). An unreliable support
capability can have a "degrading
n
impact on both the system during the utilization
phase and the production process. In essence, all four of these life cycles are
interrelated, each having an impact on the others, and all must be addressed an an entity
throughout system design and development. A change in any one area can have an
impact on the activities in the other areas.
16. (a) Reliability is a characteristic of design which basically determines the
frequency of system maintenance. Maintainability is a characteristic of design
which basically determines the degree of inherent supportability in the system
(i.e., the extent of maintenance and the supporting resources required). If the
reliability of an item is poor, maintainability becomes extremely important as
the frequence of maintenance is high and emphasis on supportability is
paramount. Thus, reliability can have a significant impact on maintainability.
Conversely, if equipment maintainability is poor (i.e., poor accessibility to
components, inadequate diagnostics, etc.), the accomplishment of
maintenance becomes difficult and failures can be readily induced by
maintenance personnel. Thus, the reliability of equipment can be degraded as
a result of poor maintainability.
(b) Human factors deals with the man-machine relationships in the
accomplishment of system operation and maintenance functions. The
objective is to design equipment such that the man-machine interface is
optimum. This objective, oriented to maintenance functions, directly ties in
with maintainability objectives. In fact, maintainability and human factors
criteria in design are extremely complementary, both having the common
goal of designing for optimum support. Maintainability tends to be
somewhat more oriented toward equipment design and logistic support
while human factors is oriented more to the "human" in the system.
Generally speaking, if maintainability is poor, then the human factors aspect
of the system is poor and vice versa.
(c) Reliability impacts logistic support from the standpoint of frequency of
maintenance. If the frequency of maintenance is high, then the logistic
support resources required are extensive (i.e., more test and support
equipment, more spare/repair parts, etc.). Conversely, if the right type of
support is not available, the system reliability can be degraded.
(d) Maintainability impacts logistic support from the standpoint of maintenance
times, maintenance labor hours, supportability characteristics in design (i.e.,

10. 6
accessibility, diagnostic provisions, etc.), and maintenance costs. If
equipment maintainability is poor, then the logistic support resources
required are extensive and the maintenance costs are high. Conversely, if the
right type of support is not available, system maintainability can be
degraded.
(e) Human factors impacts logistic support primarily from the standpoint of
personnel and training requirements and the content of technical data
procedures (i.e., operating and maintenance instructions). The object is to
reduce the personnel skills and training required and to simplify technical
procedures to the maximum extent possible. If the human factors in design is
poor, higher personnel skills and a greater amount of training are required.
Also, the procedures will have to be comprehensive. Conversely, if the
support capability does not include properly trained personnel or adequate
proce dures, then the operator and maintenance man in performing various
system functions are likely to induce faults into the system.
The numerous aspects of reliability, maintainability, human factors, and logistic
support are all very closely interrelated, and it's difficult within the scope of a few
words to adequately define the extent to which this relationship exists. If this
relationship is not thoroughly understood, a more in-depth review of both the
material in this chapter plus additional material covering reliability, maintainability,
and human factors is recommended. Actually, each area significantly impacts and
is impacted by the others.
17. Maintainability is the inherent ability of an equipment to be maintained versus
maintenance which constitutes a series of actions to be taken to restore or
retain an item in an effective operational state. Maintainability is a design
parameter and maintenance is the result of design. Refer to Section 1.7.7 (page
34).
18. The maintenance concept constitutes a "before-the-fact" series of statements
and/or illustrations defining criteria covering maintenance levels, maintenance
responsibilities, major functions accomplished at each level of maintenance,
basic support policies, effectiveness factors, and primary logistic support
requirements. The maintenance concept is defined at program inception and
is a prerequisite to system/product design and development.
The maintenance plan is a detailed plan specifying the methods, resources, and
procedures to be followed for system/product support throughout the life cycle
during the consumer use period. The plan defines specific requirements for all
elements of logistic support (e.g., spares and repair parts, test and support
equipment, etc.). The maintenance plan is basically the result of system design
and is developed from the supportability analysis (SA) data.
19. Total productive maintenance (TPM) is a Japanese developed concept involving an
integrated, top-down, life-cycle approach to maintenance as applied primarily to the
commercial manufacturing environment. The approach became popular in Japan in

11. 7
the earlyl 970s when it became evident that a good percentage of the total cost of
products was traceable back to the maintenance costs of the equipment in the
factory used in producing the product. An objective ofTPM is to improve productivity
in the factory through the reduction of maintenance requirements and the
improvement of the processes in accomplishing those maintenance tasks that are
required. The basis objectives and elements ofTPM are noted in Section 1.7.8 (item
5, page 36), and the measures (metrics) of TPM are described in Section 3.1.1 (pages
79-81).
20. Referring to Figure 1.16, the logistics activities within each of the blocks include: (a)
current deficiency/need and determine logistics and the "design for supportability"
requirements from operational requirements and the maintenance concept, identify
and prioritize technical performance measures for the maintenance and support
infrasü•ucture (top-left block); (b) identify maintenance functions from the defined
operational functions, allocate system-level supportability requirements and criteria
to the subsystem level and below as necessary, assist in the preparation of subsystem
specifications (B, C, D, and E specifications) to ensure adequate coverage of logistics
and supportability criteria (second block-left); (c) accomplish supportability analyses
(SA) on an iterative and continuing basis as part of the overall systems analysis effort,
develop the detailed maintenance plan and define specific resource requirements for
system maintenance and support -- i.e., spares, test equipment, personnel and
training, maintenance facilities, etc. (third block-left); (d) accomplish system
evaluation, provide assessment relative to the supportability characteristics in
design, and verify that all design requirements have been met (fourth block-left); (e)
determine facility requirements from a supportability perspective, assist in supplier
evaluation and selection of capital items, assist in the procurement and installation
of equipment/software (fifth block-left); (f) produce and/or procure the identified
elements of logistics for the maintenance and support of the system during user
operations in the field (bottom block-right); (g) install the appropriate support
infrasü•ucture/elements in the field in preparation for system operations (fourth
block down-right); (h) provide a sustaining maintenance and logistics support
capability for the system throughout its planned period of use, collect and analyze
data for the on-going assessment of the effectiveness of the maintenance and
support infrastructure, make recommendations for improvement where appropriate
(third block down-right); (i) evaluate and assess impact of proposed system
modifications in terms of supportability requirements, initiate changes as required to
the support infrasü•ucture for compatibility with system modifications (second block
down-right); and (j) determine supportability requirements for system retirement
and for the processing of materials for recycling and/or disposal, implement the
necessary steps required and assess the effectiveness and efficiency of this "phase-
out" capability (top block-right).
21. Refer to the response for Problem 7 (above). Also, refer to Section 1.2 (page 7).
22. Supportability analysis (SA) constitutes an iterative analytical process by which the
the supportability criteria and the logistic support for a new (or modified) system are
identified and evaluated. It initially aids in the determination of supportability
requirements; then is used to help evaluate the design from a supportability
perspecttive; aids in the determination of logistics resource requirements (spares, test
equipment, personnel, etc.); and aids in the evaluation and assessment of a given

12. 8
design configuration as it is used in the field. Inherent within the SA effort is the
conductance of numerous trade-off studies involving the use of such techniques as life-
cycle cost analyses (LCC), level-of-repair analyses (LORA), reliability and
maintainability analyses (predictions, FMECAÆTA/RCM), maintenance task analy-
ses (MTA), and so on. Supportability analysis (SA) is accomplished in each phase
and throughout the system life-cycle, but must be "tailored" to the specific need at
the time. The SA should be considered as an integral part of the overall system
analysis effort during the system design and development process. Reference:
Figure
1.9 (page 19), Section l . 7.3 (page 30), and Chapter 5 (page 191).
23. Agile logistics refers to a logistics and support capability (infrastructure) that
incorporates a high degree of flexibility and be readily adapted to meet a specific
support need in a rapidly-changing environment. Refer to page 2.
24. Concurrent engineering is a concept by the Deparfrnent of Defense (in 1988)
with the intent to emphasize the importance of communications and the establishment
of closely-knit teams to enhance the "design and development" of systems. Also, an
objective is to promote "concurrency" in the accomplishment of design activities
where applicable (versus assuming a serial approach in the conductance of design
activities). The subsequent application of IPPD/IPTs (Integrated Product and Process
Developmentnntegrated Product Teams see page 420) is intended to support
concurrent engineering objectives. Concurrent engineering should be an inherent
activity within the systems engineering process.
Reference: Section 1.7.4 (page 32).
25. The design for producibility objectives include designing the system and its
components such that they can be assembled/installed economically and with relative
ease. Inherent is the goal of ensuring complete functional and physical
interchangeability such that, in the event of maintenance, the appropriate items can be
removed and replaced rapidly and without affecting the other elements of the system.
If, on the other hand, producibility requirements are not addressed and it becomes
difficult to assemble/disassemble items, then the objectives of supportability are not
met. Reference: Section 1.7. Il (page 39).
26. The designfor disposability objectives include designing system components such that,
when obsolete, they can either be completely recycled or disposed of economically
and without causing any degradation to the environment. Referring to Figure 6.21 ,
Chapter 6, complete recycling for additional use is a preferred option. In
accomplishing such it is hoped that any necessary "reconfiguration" can be done
without requiring any supporting special equipment/software/facilities. If complete
recycling/reuse is not possible, the intent is to be able to dispose of the residue easily
and without requiring extensive logistic support resources (i.e., a new disintegration
facility). The lack of considering disposability in the design process can lead to the
necessity for extensive logistic support requirements during the system retirement
phase. Reference: Section 1.7, 12 (page 39) and Section 8.4 (page 368).
27. Total quality management (TQM) can be described as a total integrated management
approach that addresses system/product "quality" during ALL phases of the life cycle

13. 9
and at each level in the overall system hierarchy. It deals with QUALITY from a broad
perspective - initially design it in, measure it, and initiate changes on a "continuous
product/process improvement" basis (versus an after-the-fact emphasis on
"inspection"). Reference: Section 1.7.14 (page 40).
28. Configuration management (CM) is a management approach used to identify the
functional and physical characteristics of a system in the early phases of its life cycle,
confrol changes to those characteristics, and report change processing and
implementation status. It includes configuration identification, configuration control,
configuration status accounting, and configuration audits. It basically describes a
system design baseline upon which to evaluate and determine logistic support resource
requirements. Obviously, the implementation of good ILS is heavily dependent on the
implementation of CM principles and practices. Reference: Section 1.7.13 (page 39).
29. System effectiveness (SE) refers to the measure of a system in terms of its "technical"
capability. Referring to Figure I. 17 (page 41), it reflects and includes such factors as
system performance, availability, dependability, supportability, and related factors that
(when combined) are a measure-of-effectiveness (MOE) for the system when
considerating all of its technical parameters. Refer to Section 3.1. I (page 79) for an
illustration.
30. Life cycle cost (I-CC) includes all costs associated with the system life
cycle to include research and development (R&D) cost, production and
construction cost, operation and maintenance cost, and system
retirement and phase-out cost. Actually, life-cycle costs may be
categorized many different ways depending on the type of system and
the sensitivities desired in cost effectiveness measure-
ment. Refer to Section 1.7.16 (page 42), Section 3. I .2 (pages 81-87 for the LCC
process, and Appendix D (pages 465-495 for an illustration of the LCC process)
I-CC can be employed as a management tool in the evaluation of alternative
operational requirements and mission scenarios, alternative maintenance
concepts and support policies, alternative design configurations, alternative
production schemes, and alternative logistic support requirements and
maintenance plans. Life-cycle cost analyses are accomplished to varying degrees
throughout all phases of the system life cycle (from the early definition of system
requirements to the ultimate evaluation of a system being used by the consumer
in the field). I-CC analysis is an excellent tool for use in support of the
management decision-making process throughout the system life cycle and, in
particular, during the early phases of advanced planning and conceptual design
where the decisions made significantly impact logistic support requirements and
the ultimate life-cycle cost of a system.
31. The advent of electronic commerce (EC) methods has obviously had a great impact on
logistics and system support -- enabling faster, more comprehensive, and reliable
communications; enabling the rapid transfer and distribution of digital data to many
different locations worldwide and on a concurrent basis (through electronic data

14. 10
interchange); facilitating the procurement process and the rapid acquisition of items
from the various applicable suppliers; the rapid processing of information worldwide
(through information technoloo)•, and enabling the "tracking" of components and
materials in transit. The utilization of the latest bar coding techniques has enabled the
inclusion and transfer of a great deal of information about products and the rapid
processing of data describing these products. The utilization of radio-frequency
identification (RFID) tags has facilitating the identification and "tracking" of items in
transit. The utilization of global positioning systems (GPS) has facilitated the
transportation process and the identification of material/item location(s). These are just
a few of the relatively new technologoies that have had a great impact on the
implementation of logistics requirements. Refer to pages 3, 6, 14, and 15.

15. Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

16. IX.
Leppirannan Hakavainiota viljeltiin niin kuin muitakin vainioita.
Vuosikymmen toisensa perään oli siinä vuorotellut kesanto, ruis, ohra
— kesanto, ruis, ohra. Maata kynnettiin mahdollisimman varovasti
ettei vain "raakaa maata" nousisi pinnalle. Joka kolmas kesä sinne
ajaa kiikuteltiin lantaa sen verran kuin tunkiossa kulloinkin sattui
olemaan. Siellä täällä oli paksua heinää kasvavia mataloita vakoja.
Niitä sanottiin ojiksi.
Muheva, tummanharmaa ja voimakas ruokamulta oli nylkeentynyt
pois. Laiha, vaaleanharmaa savi vain oli jälellä. Sadeaikoina se litkui
ja letkui ja tarttui kenkiin. Pouta-aikoina se pakahteli tuumanlevyisiin
halkeamiin. Kesantovuosina oli paakkujen murskaaminen joka-
aikainen risti.
Ohra pääsi suurella vaivalla tupenmittaiseksi, ja rukiin olki kasvoi
pientä ja kovaa niinkuin vaskilanka. Missä ruokamultaa oli hiukan
paksummin, siellä isännöi ohdake ja tappoi kaiken muun.
Hakavainion kasvullisuus oli aina ollut melkein samallaista. Erilaiset
kesät vain hiukan erilaistuttivat sitäkin. Ennen ei se tehnyt Lauriin
mitään vaikutusta. Mutta luentokurssien jälkeisenä kesänä siinä

17. kasvava ohra kirveli hänen herännyttä maanviljelijävaistoaan kuin
elävänä haudatun tuskan huuto. Hänen vaistonsa sanoi, että siellä
syvemmällä on voimia, jotka vain odottavat sitä, joka puhkasee
päälle kasvaneen kuoren ja antaa niille ilmaa ja vapautta.
Tuli sitten syksy. Hakavainion vuoro oli taas olla kesantona ensi
kesänä. Kun kevätkylvömaat saatiin kynnetyiksi, alkoi isä puhua
riihirankain hakkuusta, vaikka maa oli vielä vallan sulaa. Silloin
hänen — Laurin — luonto kuohahti. Päättävästi sanoi hän isälle, että
menee huomenna Hakavainiota kyntämään, ottaa molemmat
hevoset ja ketoauran. Isä saa mennä riihirankoja hakkaamaan,
mutta hän ei mene niin kauan kuin vähänkin maahan pystyy. Isä ei
sanonut myötä eikä vastaan, eikä hänkään sen enempää siitä asiasta
puhunut. Seuraavana päivänä vain meni ja alotti Hakavainion
kynnön. Eikä hellittänyt ennenkuin kaikki oli kynnettynä.
Sulaa jatkui yhä, ja hän perkkasi Hakavainion ojatkin. Päivät olivat
tummat ja tihruiset, yöt pimeät ja vaatteet saviset. Mutta mieli oli
puhdas ja intoa hehkuva, jokaisena päivänä sujui työ aina paremmin
kuin edellisenä päivänä. Ja itseluottamus ja omanarvon tunto kasvoi.
Ennenkuin tuli talvi, olivat Hakavainiosta kadonneet paksua heinää
kasvavat syvänteet ja niiden sijalle oli ilmestynyt suorareunaiset,
sileälaitaiset ojat.
Eikä isäkään mennyt riihirankoja hakkaamaan, vaan kulki Niilon
kanssa Takanevalla metsän alle joutuneita ja syksyllä kyntämättä
jääneitä kedonpäitä perkaten. Isä kaateli puut juurakkoon, Niilo karsi
oksat pois ja poltti ne. Kaiket päivät nousi Takanevan rannalta paksu
vaalea savu sumuiseen syysilmaan.
Hakavainion kesantomuokkaukseen ei isä myöskään sekaantunut.
Jos Lauri häneltä jotain kysyi, ei hän mitään vastannut. Eikä Lauri

18. sen huomattuaan enää kysynytkään mitään. Teki vain niinkuin itse
parhaaksi ymmärsi. Sinä kesänä meni aatra Hakavainiossa
syvempään kuin se oli koskaan ennen mennyt Leppirannan pelloilla.
Syksyllä peitti Hakavainion tummanvihreä rukiin oras.
Talvella eräänä aamuna lähtiessään kauroja asemalle viemään
sanoi
Lauri isälleen:
— Eikös nyt saa tuoda heinänsiemeniä, että saadaan keväällä
kylvää
Hakavainio heinäksi?
Isä oli vähän aikaa vaiti.
— Noo — — koettaa heitä nyt tuoda, myöntyi sitte.
Lauri toi heinänsiemeniä ja keväällä lumen lähdettyä itse ne kylvi.
Se oli ensimäinen heinänkylvö Leppirannan pelloilla.
Kun kesä tuli ja ruis alkoi kasvaa, ei sen kasvaminen ollut niin
tuskallista kuin ennen. Se oli melkein huvia entiseen verrattuna. Olki
kasvoi vankkaa ja rytevää, tähkät pitkiä ja paksuja.
Tuli sitten se viikko, jolloin heinänteko on taas tälle vuodelle
lopussa ja ruis on siinä juuri tulemaisillaan valmiiksi.
Tiistaina iltapäivällä otti isä puheeksi Hakavainion rukiinleikkuun.
Arveli että sen voisi vielä siirtää paremmin loppuviikkoon, vaikka
lauantaiksi, ja nämä päivät kerätä lehdeksiä ja tehdä muuta sellaista.
— Ei se vielä liiaksi tuleentuisi siksi? arveli Lauri.

19. — Ei se vielä — Se oli jyvä vielä pyhänä niin pehmeä. Kuivaa kovin
pieneksi.
— Älkää vain sirppihallaa tehkö, varotti äiti.
Sovittiin niin, että lauantaiksi pyydetään leikkuuväkeä. Ja kun
Laurin piti seurahuoneelle, lupasi hän samalla toimittaa leikkuuväen
pyynnönkin. Se sopi hyvin. Lauri meni vaihtamaan vaatteita, ja isä
meni iltatöikseen korjaamaan laahaavaa saunanovea.
* * * * *
Lauri oli pyytänyt ja myöskin saanut lupaan päivämiehet.
Seurahuoneelle mennessään poikkesi hän Alaniemen kautta Miskaa
mukaanottamaan.
Alaniemessä oli kaikki väki tarhapihalla, Miska, Miskan äiti ja isä ja
kaikki seitsemän Miskan nuorempaa sisarta ja veljeä. Teurastaja
Mattikin näkyi olevan joukossa.
Lauri pani pyöränsä liiverin seinälle ja meni joukkoon. Vasta nyt
hän huomasi joukon keskellä makaavan lehmän, joka raukeasti
tuijotti eteensä.
Miska parhaillaan mittasi nuoralla lehmän pituutta ja paksuutta ja
siinä sivumennen nyökkäsi Laurille tervehdykseksi. Sitten rupesi
laskemaan paljonko lehmästä näiden mittain mukaan pitäisi lähteä
lihaa ja kuinka paljon siitä nykyisillä hinnoilla pitäisi saada rahaa.
Laski vielä nahan painon ja hinnan.
— Sata viisi markkaa, sanoi sitten.
Teurastaja Matti pudisti päätään.

20. — Koettakaa mitata ja laskea, niin näin se tulee!
— Ei se niin tule. Sinä mittaat tai lasket väärin.
— Koettakaas uudestaan mitata! Miska pisti nuoran Matin kouraan.
Matti rupesi mittaamaan. Lehmä viskoi päätään ja sätkytteli
jalkojaan.
— Kaa — mitäs siinä nyt! Miska potkasi lehmää kylkeen.
Lehmän pää painui jälleen alas, ja pitkä valittava yniseminen
kuului.
Matti mittasi ja laski.
— Rupesivat tuossa hulluttelemaan ja toisiaan puskemaan, kun ei
niin heti ehditty navettaan panemaan, ja tämä kompura joutui
tuonne hirsikasaan. Kaatui sinne ja katkasi jalkansa. Eikä sitä viitsi
vanhaa lehmää ruveta tohtoroimaan — tapetaan pois, kun lihakin on
niin hyvässä hinnassa, kertoi Miskan isä Laurille.
Lehmä huiskautti häntäänsä, liikautti päätään ja katseli valjusti
ympärillään olevia.
— Se mahtaa kärsiä kamalasti, sanoi Lauri.
— Miksei, myönsi isäntä.
— Yhdeksänkymmentä markkaa minä annan, enkä penniäkään
enempää, sanoi Matti laskun lopetettuaan.
Äsken oli hän tarjonnut kahdeksaakymmentä ja viittä markkaa.

21. — Ee — eih, sanoi Miska ja pudisti päätään. — Ennen teemme sen
itse lihaksi.
— Niin, mitäs me sitä nyt kovin halvalla rupeamme myömään,
yhtyi isäntä Miskaan.
Lehmä ynisi. Laurin mielestä se rukoili armoa.
— Yhdeksänkymmentä markkaa minä maksan, mutta en
penniäkään enempää.
Sekin on jo liikaa noin vanhasta ja laihankälpästä elukasta.
Matti käveli poispäin. Meni Laurin pyörää katselemaan.
— Mitäs tahdot tästä pyörästäsi? kysyi.
— Ostaisitteko?
Laurikin meni sinne päin.
— Miksenkäs minä osta. Vaikka mitä.
— Kun vain saatte voittoa.
— Piru tässä aina joutaa niin voitoistakaan huolimaan, kun vain
saa kaupat käymään. En suinkaan minä tuossa lehmäkaupassakaan
mitään hyötyisi, mutta ostaisin mä hänen sillä
yhdeksälläkymmenellä. — Ääntään alentaen Matti tämän sanoi,
samalla syrjäsilmin katsoen Miskaa joka taas mittoi lehmää.
— Joko tämä pyörä on sulla kauan ollut?
— Kolmatta kesää sillä nyt ajetaan.

22. — Mutta hyvänäpä se on pysynyt. Kyllähän sä tarkasti sitä pitelet?
— Mitäpä siitä hurjastelemisestakaan on apua.
— Niinpä kyllä.
Taas vilkasi Matti lehmään päin. Miska siellä taas silmäkulmat
pinnistettynä teki numeroita laudanpalaselle.
— No myötkö sinä tuon pyöräsi? kysyi Matti äkkiä Lauriin
kääntyen.
— Een tiedä — — Uusi kuitenkin pitäisi ostaa jälleen.
— Johan se niin on. — Tuleeko kauppaa? kysyi Matti lehmän
ympärillä olevilta.
— Tulee, jos sataviisi annatte, vastasi Miska.
— Ei näytä tulevan kauppaa. Paras lähteä kotiin. Minnekäs sinä
olet menossa?
— Seurahuoneelle.
— Onko teillä jotkut harjotukset siellä?
— On.
— Semmoinen taas näytöskappale, vai?
— Niin, "Iimäellä".
— Vai iitä mäellä te nyt harjottelette. — Ottakaa pois
yhdeksänkymmentä markkaa siitä lehmästä!

23. — Antakaa sataviisi markkaa, niin kauppa on valmis!
Matti pudisti vain päätään ja läksi pois.
Lauri meni lehmän ympärillä olevain luo. Lehmä näytti väsyneeltä
ja kohtaloonsa alistuneelta. Ei lihastakaan värähdyttänyt.
— En mä nyt jouda sinne harjotuksiin. Pitää tuo tuosta lopettaa,
sanoi Miska. — Menkää te, äiti, hakemaan astia, johon saadaan veri
ottaa, ja isä hakee kirveen. Tuokaa se amerikkalainen, sillä on hyvä
lyödä! Minä menen hiomaan puukkoa, ja te kakarat saatte mennä
tiehenne tästä! komensi Miska sitten.
Lauri sanoi hyvästi, otti pyöränsä liiverin seinältä ja kiirehti pois.
— Ajattelikohan tuo Miska mitään!
Hän tunsi jotain säälin ja halveksinnan sekaista Miskaa kohtaan.
Kun tuollaisia tekee! Hän ei tekisi, ei vaikka itkettäisiin — —.
* * * * *
Seurahuoneen seinällä näkyi jo olevan useampia pyöriä. Jaa —
mutta — siellähän on tänään soittoharjoituksetkin.
— Tule etsimään nelilehtisiä! huusi Niinilän Anni heti kun Lauri ajoi
seurahuoneen aitauksen sisään.
— Oletteko jo löytäneet?
— Ei kukaan ole löytänyt, mutta etsitty on kovasti.
— No en minäkään sitten löydä. En ole koskaan ennenkään
löytänyt.

24. — Eipä tiedä vaikka nyt löytäisit. Tule tästä etsimään!
Lauri kumartui Annia vastapäätä etsimään. Ja melkein heti löysi.
Annikin huudahti:
— Enkö minä sanonut! Ja noin suuri ja säännöllinen!
Lauri joutui melkein hämilleen. Ensimäinen hänen löytämänsä
neliapila, ja se löytyi kun he Annin kanssa yhteisesti etsivät — —
Etsittiin vielä hetkinen, mutta kun ei kukaan löytänyt eikä
puuttuvia näytelmän henkilöitä näyttänyt tulevan, mentiin sisään.
Soittokunnan pojista toiset jo ravintolassa töräyttelivät torvillaan,
toiset tulivat näyttelijäin kanssa sisään.
— Jätetään ovet auki, niin saadaan kuulla musiikkia samalla, sanoi
Lauri ja pukuhuoneesen mennessään työnsi kaikki välillä olevat ovet
auki.
— Jättäkää sekin ovi auki! huusi vielä ravintolahuoneeseen
meneville soittajille. Soittajat jättivät.
Laurilla oli Junnun osa ja Annilla Johannan. Lauri tuli
pukuhuoneesen ja heittäytyi siellä olevaan näyttämötarpeiksi
lahjotettuun kahden istuttavaan keinutuoliin. Heti hänen perässään
tuli Anni pukuhuoneeseen.
— Minä tulen isännän kanssa keinutuoliin.
— Tule. Emäntää ja isäntää vartenhan tämä onkin.
Ravintolahuoneesta kuuluva soitto samassa taukosi.

25. — Ne soittavat jo oikein hyvin, sanoi Anni.
— Niin minustakin, vaikka minä en paljon musiikkia ymmärräkään.
— Alkaisivat nyt taas jotain soittaa.
— Niin — että saataisiin tässä oikein musiikin mukaan keinua.
— Joo, naurahti Anni. Nyt ne alkavatkin.
Se oli Tuulantei. Anni rupesi laulamaan mukana, ja Lauri yhtyi
häneen, samalla pitäen huolen että tuoli keinui.
    Tula tuulan tuli tuli tei,
    Emme erkane konsana, ei.
    Mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun,
    Paras aarteeni oot sinä mun,
    Minä sun, —
    Mitä toivoisin minä muuta!
    Tula tuulan tuli tuli tei,
    Oma onni se yhtehen vei.
    Ja nyt tulkohon hallat ja harmit ja muut
    Ilo huoleton meillä on,
    Naurussa suut, —
    Ja kirkkaana päivä ja ilta.
Tula tuulan tuli tuli tei…
— Kas isäntää ja emäntää! huudahti Laikkolan Vihtori — kun
juoksujalassa meni pukuhuoneen läpi näyttämölle.
Anni ja Lauri vain nyökkäsivät päätään ja jatkoivat laulua:

26.     Emme erkane konsana ei,
    Mesimarjani, pulmuni, pääskyni mun,
    Paras aarteeni oot sinä mun,
    Minä sun, —
    Mitä toivoisin minä muuta.
Soittajat soittivat sävelen moneen kertaan, ja he lauloivat aina
mukana.
— Junnu ja Johanna! Kuinka monta kertaa pitää käskeä! kuului
äkäinen ääni näyttämöltä.
— Voi taivas! hätäili Anni.
* * * * *
Lauri oli saatellut Annin kotiin ja ajeli pyörällään hiljakseen
takaisin.
Ilta oli kaunis ja tyyni. Kuu alkoi nousta, ja täyteläiset viljavainiot
nuokkuivat sen vienossa hohteessa.
Elämä oli niin ihanaa.
Varmemmin kun koskaan ennen tunsi Lauri nyt, että Anni on
hänen — yksin hänen.
Hän oli jo ollut sanomaisillaan Annille kaikki, mutta sai kuitenkin
itsensä hillityksi.

27. X.
Leppirannan leikkuupäivä valkeni poutaisena ja lupaavana. Kaikki,
jotka olivat pyydetyt leikkuulle, myöskin tulivat. Päivä muodostui
rattoisaksi. Juteltiin ja laskettiin leikkiä, naureskeltiin, lauleltiin ja
veisailtiinkin, ja miehet pistelivät kaksihaaraisia tähkiä lakkeihinsa.
Vieno tuuli hiljalleen huojutteli laihoa, hiveli aidoille ja pientareille
jääneitä vaatteita ja vilvoitteli leikkaajain hikisiä ruumiita.
Kun ilta tuli, oli Hakavainio leikattuna. Kivistäviä ja väsyneitä
ruumiitaan oikoen, mielessään suoritetun työn tuottama rauhaisa
tyydytyksen tunne, läksivät toiset pois. Lauri vain jäi lyhteitten
kuhilaillepanoa lopettamaan.
Hänen mielialansa ei ollut keveimmillään.
Hän ei saanut mielestään pois sitä tapausta Alaniemen
tarhapihalla. Kuin raskas pilvi se asusteli siellä, uhaten peittää hänen
maanviljelijäihanteensa, sen, josta paulapieksut ja paikkahousutkin
olivat saaneet runollisen hohteen.
Tuskissaan kamppaileva lehmä ja siitä kauppaa tekevä ihmisjoukko
sen ympärillä — —

28. Kuuluuko se sellainenkin maanviljelykseen?
Vaikka hän olisi mitenpäin asiaa ajatellut, niin aina hän tuli samaan
tulokseen: eihän sellainen ole maataloudessa mitään tavatonta.
Mutta mitään kaunista se ei ole — eikä runollista — eikä ylevää.
Päinvastoin.
Kuta enemmän hän sitä ajatteli, sitä ilkeämmältä se tuntui.
Pidellä elävää aistimilla varustettua olentoa kuin elotonta
möhkälettä! Ja tehdä loppu sen elämästä silloin kun tahtoo — —
Onko ihmisellä edes oikeuttakaan sellaiseen —? Kun olisikin
sellainen luonto kuin Miskalla! Ettei arkailisi mitään. Rehaisi vain niin
että tullen mennen! Sellainen luontohan sitä maamiehellä oikeastaan
pitäisikin olla. Jolla ei sellaista luontoa ole, niin — —
Siitä haarautui ajatus taas monelle taholle, ja vihdoin hän joutui
epäilemään, että onkohan hänellä oikein todellisuudessa sellaisia
ominaisuuksia, että hänestä voisi tulla oikea maanviljelijä.
Talvellakaan, silloin kun hän riihirankoja ajoi ja tamman jalka
putkahti metsässä jonnekin kiven rakoon niin että tamma kaatui, ei
hän huomannut tammalle siinä mitään sen pahempaa tulleen
ennenkuin Häkkilän isäntä vastaan tullessaan kysyi että: mikä
tamman jalkaan on tullut, kun se onnahtelee? Vasta silloin hän
huomasi, että tamma todellakin ontui. Ja rupesikin ontumaan niin
pahasti, ettei pariin viikkoon sopinut kuorman eteen valjastaa. Ja
kun isä huomenisin toi rankakuormaa samasta paikasta, sanoi hän
että tamman jalasta oli juossut vertakin hangelle.

29. Sitäkään ei hän ollut huomannut. Niin hartaasti hän oli silloin
ajatellut ja suunnitellut sitä kuinka hänen isännäksi tultuaan metsää
ruvetaan hoitamaan ja hakkaamaan — —.
Ja silloin keväällä kun Pikkuviidan kydölle latoa tehtiin — —! Kun ei
hän mitenkään tahtonut saada nurkkaa kolotuksi hyvin. Milloin se
irvisti yhdeltä, milloin toiselta puolelta, ja kun hän aikansa sitä
korjaili, kului kolo niin syväksi että täytyi panna lastua väliin. Olkien
katolle levittäminen ei myöskään käynyt niin kuin isä olisi tahtonut.
Isä oli tyytymätön, mutta hän lohdutti itseään sillä että hänen
isännäksi tultuaan ei niittylatoja tehdäkään tällä tavalla. Ne tehdään
laudoista, katetaan päreillä ja maalataan punaisiksi — —
Kartanon oli hän — mielikuvituksessaan — moneen kertaan
repinyt alas, uudestaan rakentanut ja maalannut — —
Ja todellisuudessa hän ei ollut tehnyt mitään — — Haaveillut vain
— —
Alaniemen Miska oli keväällä nuoremman veljensä kanssa
uudistanut liiverirakennuksen pihalla, rakentanut kaksi niittylatoa —
ja hevoset hän kengittää yksin — ja teurastukset toimittaa ja
hommaa kaikin puolin niinkuin oikean talonjussin pitääkin. Miska ei
haaveile turhia. Elää vain ja hollastaa. Ja niinhän sitä pitäisikin — —!
Kun vain voisi — —.
Keskiviikosta alkaen olivat tällaiset ajatukset yötä päivää häntä
rääkänneet. Toisinaan häntä melkein itketti. Päätä kivisti ja mieli oli
painuneena. Kun nyt juuri, kun hän alkaisi olla Annista varma, piti
tämän sattua.

30. Mutta kai se on niin että ihmisellä pitää aina olla joku risti.
Jonkinlainen väsähtynyt alistuvaisuuden ja välinpitämättömyyden
tunne alkoi vallata, kun tähän saakka ehti. Ja tämän päivän vilkas
elämä oli häntä auttanut pysymään siinä mielialassa, vieläpä sitä
hiukan keventänytkin.
Mutta vilpittömään iloon saakka se kuitenkaan ei jaksanut nousta.
* * * * *
Syötyään meni Lauri Perähakaan hevosia juottamaan.
Taivas oli selkeä, aurinko oli putoamaisillaan metsän taakse ja
ilmassa oli uneksuva tyyneys.
Sunnuntairauha teki tuloaan maailmaan.
Kolunmäeltä päin kuului laulua.
    "Tuolla mun heilani asustelee
    Joen toisella puolen,
    Jos et sinä tule mua katsomahan
    Niin ikävähän kuolen.
    Jos et sinä tule mua katsomahan
    Niin ikävähän kuolen."
    "Tule tule tänne mun sydämmeni lohtu
    Ja anna mulle kättä.
    Vaikka koko maailma tarjolla ois
    Niin sinua en voi minä jättää.
    Vaikka koko maailma tarjolla ois
    Niin sinua en voi minä jättää."

31. Sitten oli hiljaista. Laurista tuntui siltä, että laulaja istuu jollain
kivellä käsi poskella.
    "Vie, vie järven sini-sinilaineet
    Toiveeni toiselle puolen!
    Sano, sano rakkaalle kullalleni
    Että ikävähän kuolen!
    Sano, sano rakkaalle kullalleni
    Että ikävähän kuolen",
kuului taas Kolunmäeltä päin surullisen tunteikas laulu.
Nyt tuntui Laurista siltä, että laulaja on puhjennut hiljaiseen itkuun
— —
Hänen teki mielensä tehdä samoin — —
Elämä tuntui niin suloiselta ja suruiselta. Se hymyili kyynelten
takaa — —
    "Elämäni onnella on yrtti katkera
    Keskellä nuorta eloain se aikoo puhjeta",
hyräili hän laulun herättämän mielialan vallassa.
Hän ajatteli sitä tiistai-iltaa ja Annia — ja samassa muisti sen
lehmän siellä Alaniemen tarhapihalla — —.
Kaikki sekaantui, sotkeentui ja särkyi.
Hänen teki mielensä istua pellon pientarelle ja ajatella vielä kerran
kaikki oikein perinpohjin.
Mutta paraneekos se sillä? Sauna vain jäähtyy.

32. Hän pani hevoset laitumelleen ja lähti kotiin.
Hänessä ikäänkuin taisteli kaksi valtaa. Toinen, viehkeä ja
suloinen, kuiski:
— Nyt on lauantai-ilta. Mene lemmittysi luo! Niin kaikki toisetkin
tekevät. Sulje hänet syliisi ja avaa hänelle sydämesi, niin sinä saat
rauhan.
Suloisesti väristen kuunteli Lauri tätä.
Mutta sitten nousi toinen ja sormi kohollaan varoitti:
— Älä mene! Nainen saa kyllä turvautua mieheen, mutta mies ei
saa turvautua naiseen. Miehellä pitää ensin itsellään olla varma
pohja jolla seisoo, ja vasta sitten on hän oikeutettu pyytämään
rakastettuaan kanssaan tälle varmalle pohjalle. Sinulla ei ole tällaista.
Sinulla ei ole minkäänlaista pohjaa.
Vaieten alistui Lauri tämän jälkimäisen tahtoon.
Hänellä todellakaan ei ollut minkäänlaista pohjaa. Hän häilyi vain
tyhjässä ilmassa.
Juuri tänäänkin on hän miettinyt, että millekähän toimialalle hän
oikeastaan kelpaisi? Eikä ollut saanut selvyyttä.
Ja kuitenkin juuri siitä täytyisi olla selvillä ennen kun — —.
Täytyy ensin löytää tukeva oksa tai suojaisa mättään kylki
ennenkuin voi pesää rakentaa — —
Saunalle mennessään hän näki poikia maantiellä polkupyörillä
ajelemassa, ja silloin hän teki kapinan.

33. — Ei noilla muillakaan sen parempaa pohjaa ole! Minkä tähden
minulla se pitäisi olla!
Yhteisvoimin sen suloisen ja viehkeän kanssa he löivät kumoon
sen järkevän ja totisen, joka sormi pystyssä varoitteli.
Lauri päätti mennä Annin luo.
Mutta kun hän saunasta tultuaan vielä lämpimänä ollen alkoi
pukea pyhäpukua päälleen, tunsi hän itsensä niin väsyneeksi ja
voimattomaksi, että kesken pukeutumista istahti pöydän luo ja käsi
poskella tuijotti pöytään. Ja vihdoin alkoi jälleen riisua.
— Kyllä se järkevä ja varoittava sittenkin on oikeassa. En ole vielä
kyllin ansiokas.
Raskaasti huoaten ja puolittain kyynel silmässä kömpi hän peiton
alle sänkyyn.
Yöllä näki hän unta:
Hän istui Perähaan aidan vieressä lähellä Kolunmäen polkua. Oli
pimeä syysyö. Satoi ilkeää tihusadetta, tuuli ja oli kylmä. Mutta
hänen ei ollut kylmä. Hänellä oli kädessään kirja, ja siitä säteili
häneen jotain kirkasta ja lämmintä. Se lämmitti häntä, valaisi hänen
ympäristöään ja kuivasi hänen vaatteensa. Hänen oli hyvä siinä olla.
Kun hän siitä heräsi, olivat hänen aivonsa ankarassa
pinnistyksessä. Hänen piti muistella jotain asiaa, ja se oli aina
tulemaisillaan hänen mieleensä.
Vihdoin se tulikin. Hän muisti ne vuodet, jolloin hän illoin ja
pyhäisin lueskeli romaaneja, runoja ja kertomuksia.

34. Ne muistuivat hyviltä ne vuodet. Ei mitään raatelevia ristiriitoja.
Jos joskus jotain karvasta sattuikin, niin se unhottui pian, kun vain
pääsi hyvän kirjan pariin.
Oli kuin olisi jotain alkanut hänessä herätä, ja oli kuin se herääjä
olisi vaatinut jotain. Ruumiillista nälkää muistuttava henkinen
tyhjyyden tunne alkoi vallata mieltä. Ja jonkinlaisena uutuutena
hänelle selvisi, että hän ei ollut sen luentokurssitalven jälkeen
lukenut juuri mitään muuta kun maatalouskirjallisuutta. Nytkin oli
hänellä pari sellaista kirjaa lainassa. Ja hän luki niitä jo toiseen
kertaan. Hän oli saanut itselleen sen uskon, että kaikki muu on
joutavaa ja tämä yksin on tarpeellista.
Mutta nyt se, mikä hänessä heräsi, ei luvannutkaan tyytyä näin
kuivaan ruokaan. Yhä voimakkaammin se tuntui vaativan jotain
mehukkaampaa ja maukkaampaa. Se aivan kuin uhkasi kuolla, ellei
sitä saa.
Sen kuolema tuntui kuitenkin aivan yhtä katkeralta kuin jos Anni
olisi kuollut.
Ja Lauri lupasi tyydyttää sen vaatimukset.
Hän oli kääntynyt lattialle päin ja katsoi kuuta, joka paistoi
suoraan hänen sänkyynsä. Oli niin ihmeellistä — —.
Aivan kuin hellästi rakastava isä olisi sieltä katsellut
lemmikkipoikaansa, josta hän toivoo paljon, ja jota hän tahtoo tukea
elämäntaisteluissa.
Hän katsoi ja katsoi, ja vihdoin alkoi tuntua siltä kuin hän. olisi
uppoamassa jonnekin, jossa hellät ja rakastavat kädet hänet

35. vastaanottavat.
* * * * *
Aamulla toisten vielä nukkuessa, juuri kun auringon ruso alkoi
näkyä, hän kirjoitti päiväkirjaansa:
"Olen elänyt raskaan ristiriitain viikon. Sieluani on revitty ja
raadeltu. Se on ollut kuin kahteen villiin hevoseen sidottuna, jotka
kumpikin ovat kiskoneet eri suuntiin.
"Viime yönä raatelu vasta alkoi helpottaa. Oli niin hurmaava,
hillitty elokuun kuutamo. Makasin. Kuu paistoi suoraan sänkyyni.
Katsoin sitä. Ja minusta tuntui kuin hellästi rakastava ja lastensa
kohtaloita osanotolla seuraava isä sieltä katselisi lemmikkipoikaansa,
josta hän toivoo paljon.
"Sydämeni täytti onni vallan huumaava. Sydämeni oli kukkuroilleen
täysi. Ja kuitenkin sieltä puuttui jotain. Kuta täydempi sydämeni on,
sitä syvemmin minä kaipaan. Kaipaan häntä. Häntä, jolle voisin
kaikkeni kertoa, avata pakahtuvan sydämeni, enkä tarvitsisi pelätä,
että hän nauraa — —
"Ja kuitenkaan minä en saa häntä nyt vielä omistaa. Minussa on
joku ääni, joka sanoo etten saa, että minusta täytyy ensin tulla oikea
mies. Ja minä tottelen tätä ääntä. Minä koetan ensin kasvattaa
itsestäni miehen. Ja kun sen olen tehnyt, niin sitten — —!
"Siihen mennessä koetan löytää tukea ja lohtua muualta. Mistä?
Sekin minulle viime yönä selvisi."

36. XI.
Lauri alkoi jälleen lukea muutakin kuin ammattikirjallisuutta. Hän
ahmi romaaneja, kertomuksia ja runoja, kirjan toisensa perään
niinkuin nälkäinen syö. Hän tunsi sekä kylläisen tyydytystä että
pitkällisestä sairaudesta toipuneen yhä uusiutuvaa nälkää.
Se mikä hänessä silloin teki kuolemaa virkosi jälleen.
Hän luki, tai oikeammin sanoen eli 'Panun'. Hän oli mukana
Kontojärven markkinoilla ja pappilassa. Hän harhaili metsässä Karin
kanssa, kun tämä suri Annikin hukuttautumista. Karin kanssa hän
kuunteli, kun Jorma soitti kannelta Annikin haudalla. Kari ja Annikki
— Lauri ja Anni — nimissä on yhtäläisyyttä. Tulleeko kohtaloissakin
samoin olemaan — —?
— Jos joku ryöstäisi häneltä Annin niinkuin Karilta ryöstettiin
Annikki, ja Anni kuolisi niinkuin kuoli Annikki — —
Lauri teki ystävyysliiton Karin kanssa. Ja kun kosto vihdoin tapasi
voudin, joka Annikin rekeensä raastoi, oli Lauri tyytyväinen samoin
kuin silloinkin kun Panu kirkon kellariin salpautui ja vihdoinkin joutui
kiikkiin.

37. Hän luki 'Lastuja' ja juopui.
Hän oli lukenut ne jo joskus ennenkin, ja olihan hän jo ennenkin
nähnyt metsiä ja metsäpolkuja, niittyjä ja niittylatoja, kirkkaita
kesäpäiviä, sateisia syyspäiviä ja talvisia tuiskuja, ihmisiä, elämää ja
elämänkohtaloita. Mutta sittenkin hänestä tuntui kuin ei hän olisi
mitään näistä koskaan ennen nähnyt.
Lapsena oli hän usein toivonut sitä, että voisi ymmärtää hevosten
ja lehmäin ja lammasten, kanojen, puiden, kukkien, lintujen ja
kaikkien puhetta. Ja nyt hän ymmärsi — kaikkien puhetta.
Talvipakkasella metsään mennessä tiaiset visertelivät puissa tien
vierellä.
— Kylmäkö pakkaa? kysyi Lauri.
Tiaiset vastasivat myöntävästi.
— Ehkäpä se siitä vielä lämpiääkin, lohdutti Lauri.
Siihen tiaisetkin luottivat, että ehkäpä se vielä lämpiääkin.
Lauma peltopyitä juoksi hangella kuin joukko tuulen eteenpäin
työntämiä palloja.
— Nälkä — nälkä, kuului niiden kirskahtelu Laurin korvissa ja löi
mielen sameaksi.
Kaikki sai hengen, metsä ja metsän puut, niitty ja niityn ruohot
Kolunmäen polku oli kuin vanha herttainen täti, joka tietää yhtä ja
toista, mutta ei juorua.

38. Maantie oli kuin rähisevä kulkukauppias, joka ei osaa mitään
salata eikä anna kellekään rauhaa.
Yhden niittyladon suu oli tuskasta vääristynyt, toinen näki
maantielle ja se irvisteli halveksien ja pilkaten. Kolmas
metsänreunassa katseli miettien eteensä, neljännessä, viime
kevännä rakennetussa oli nuoruuden itsetietoista ryhtiä ja uhmaa.
Jokaisella tuparakennuksella, jokaisella kallistuneella aitalla ja
vinoon vääntyneellä luhdilla on oma yksilöllinen, sielukas sävynsä.
Kaikki mitä hän näki, kuuli ja tunsi — koko elämä oli pelkkää
runojen, satujen ja lastujen aihetta.
* * * * *
Oli varhainen aamu heinäkuun lopulla. Ruohossa kimalteli paksu
aamukaste, ja sakea sumu alkoi jyhkeinä pilvinä vetäytyä syrjään ja
haihtua nousevan auringon edestä. Kaikki oli hiljaa. Ilmassa kalsea,
epämääräisiä syksyn aavistelmia herättävä maku ja haju.
Lauria melkein puistatti, kun hypähti niittokoneen istuimelta tielle
ja meni nostamaan Hakavainion saranatonta, tukiseipäitten varassa
seisovaa veräjää pois paikoiltaan. Ruuna katsoi Laurin puuhaa korvat
eteenpäin sojossa, kummasteleva ilme silmissään, ja ennen, kuin
Lauri ehti saada suitset selville, se jo kääntyi ja oli vähällä vetää
veräjänpielen kumoon. Lauri nosti veräjän paikoilleen ja asetti
tukiseipäät. Lupsauteltuaan sitten kaikki rattaat, linkut ja koukut niin
että kone oli valmis toimimaan, hän vielä suitset kädessä loi
uneksuvan ja rauhaisaa tyytyväisyyttä, jopa hienoa ylpeyttäkin
puhuvan katseen yli niityn.

39. Olihan se etupäässä hänen ansiotaan, että tässä nyt oli heinää ja
että Leppirantaa ei nyt uhkaa heinäin puute niinkuin useaa muuta
taloa uhkaa kuivan kesän takia.
Heinä tosin ei ollut mitään erinomaista. Oli harvahkoa ja
rikkaruohon sekaistakin. Kuhilaitten sijat olivat melkein kokonaan
savikkojen ja pillikkeiden vallassa. Mutta kyllä siitä sittenkin ainetta
karttuu. Ja sitäpaitsi — onhan tämä ensimäinen yritys tätä laatua,
ensimäinen kevätauringon sulattama pälvi Leppirannan talvessa.
— Niin, ruuna. Nyt me alamme niittää kylvöheinää. Ja me olemme
Alakylän Leppirannan talossa ensimäiset, jotka sitä teemme.
Heippäs, ruuna!
Lauri räpsäytti ohjasperillä ruunan kylkeen. Ruuna jännitti
raajansa, haukkasi vielä heinävihon suuhunsa — ja kone rähähti
rätisemään ja surisemaan. Heinäin tähkylät vavahtelivat kuin
sydänhaavan saaneet, horjahtelivat ja hiljaa kaatuivat toinen
toisensa viereen — kuolemaan — —.
Eivätkä tiedä mitä varten — mitä varten kesken kukkeinta
nuoruuden kukoistusta pitää kuolla — —
Tietääkös ihminen mitä varten hänen pitää kuolla — —?
Heinä on kylvetty sitä varten että se aikanaan niitetään ja
korjataan latoon. Entäpä jos ihminenkin on sitä varten kylvetty?
Entäpä jos on joku, joka viljelee ihmistä. Kylvää, hoitaa ja huolehtii.
Poimii milloin rikkaruohon, milloin kuivuneen korren, milloin kauniin
kukan taittaa rintapieleensä — —. Valtakunnat ovat hänen
viljelyspalstojaan. Kun joku palsta on valmis, lähettää hän sinne
sodan tai muun ja toimittaa niiton.

40. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankbell.com