THINK Marketing 3rd Edition Tuckwell Solutions Manual

THINK Marketing 3rd Edition Tuckwell Solutions Manual
THINK Marketing 3rd Edition Tuckwell Solutions Manual
THINK Marketing 3rd Edition Tuckwell Solutions Manual

1. THINK Marketing 3rd Edition Tuckwell Solutions
Manual pdf download
https://testbankfan.com/product/think-marketing-3rd-edition-
tuckwell-solutions-manual/

2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankfan.com
to discover even more!
THINK Marketing 3rd Edition Tuckwell Test Bank
https://testbankfan.com/product/think-marketing-3rd-edition-
tuckwell-test-bank/
THINK Marketing Canadian 2nd Edition Tuckwell Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/think-marketing-canadian-2nd-
edition-tuckwell-solutions-manual/
THINK Marketing Canadian 2nd Edition Tuckwell Test Bank
https://testbankfan.com/product/think-marketing-canadian-2nd-
edition-tuckwell-test-bank/
Business Statistics for Contemporary Decision Making
Canadian 2nd Edition Black Test Bank
https://testbankfan.com/product/business-statistics-for-
contemporary-decision-making-canadian-2nd-edition-black-test-
bank/

3. Principles of Microeconomics Brief Edition 3rd Edition
Frank Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/principles-of-microeconomics-
brief-edition-3rd-edition-frank-solutions-manual/
Understanding Politics Ideas Institutions and Issues
11th Edition Magstadt Test Bank
https://testbankfan.com/product/understanding-politics-ideas-
institutions-and-issues-11th-edition-magstadt-test-bank/
Growing Artists Teaching the Arts to Young Children 6th
Edition Koster Test Bank
https://testbankfan.com/product/growing-artists-teaching-the-
arts-to-young-children-6th-edition-koster-test-bank/
Contemporary Advertising and Integrated Marketing
Communications 14th Edition Arens Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/contemporary-advertising-and-
integrated-marketing-communications-14th-edition-arens-solutions-
manual/
Understanding Management 8th Edition Daft Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/understanding-management-8th-
edition-daft-solutions-manual/

4. Medical Surgical Nursing 6th Edition Ignatavicius Test
Bank
https://testbankfan.com/product/medical-surgical-nursing-6th-
edition-ignatavicius-test-bank/

5. Think Marketing, 3e
Chapter 7: Market Segmentation and Target Marketing
Copyright © 2019 Pearson Canada Inc. 7-1
CHAPTER 7
MARKET SEGMENTATION AND
TARGET MARKETING


Learning Objectives


LO1: Explain market segmentation and differentiate among the different forms of market
segmentation.
LO2: Describe the process used and information needed to identify and select target markets.
LO3: Explain the concept of market positioning and its role in contemporary marketing
practice.

CHAPTER SUMMARY

LO1 Explain market segmentation and differentiate among the different forms of market
segmentation.
A market was defined as a group of people having a similar need for a product or service, the
resources to purchase the product or service, and the willingness and ability to buy it.
When an organization offers a product or service to a wide range of consumers it is practising
mass marketing. Market segmentation involves the division of a large market into smaller
segments (or targets) based on common need and/or similar lifestyles. The marketer concentrates
on segments of the population by marketing different products to segments with different
characteristics. Other market segmentation alternatives are niche marketing, where an
organization targets a very small or narrow segment of the market, and direct segmentation,
where the organization targets customers on an individual basis.
With marketing segmentation the goal is to reach customers effectively. Advancing
technologies have enhanced the marketer’s ability to do so. Marketers can target customers
individually and send messages to where they live, a practice referred to as geo-targeting.
Through smartphones and GPS technology a marketer can track an individual’s whereabouts and
send messages to them as they move around, a practice referred to as location- based targeting.
LO2 Describe the process used and information needed to identify and select target
markets.
Segmenting a market involves three steps: identifying market segments, selecting the most
attractive segments to pursue, and positioning the product to appeal to the target market. The
marketer will use his or her knowledge of demographic trends in the population when identifying

6. Think Marketing, 3e
Chapter 7: Market Segmentation and Target Marketing
Copyright © 2019 Pearson Canada Inc. 7-2
potential markets to pursue. The marketer will identify a profile of the target customer. The
profile is based on demographic, psychographic, geographic, and behaviour response
characteristics—whatever information is relevant to the situation.
Demographic characteristics include age, gender, income, education, occupation, marital
status, household formation, and ethnic background. Psychographic characteristics relate to the
lifestyle of the target and consider the target’s attitudes, interests, and opinions. Geographic
characteristics relate to where the target lives: urban, suburban, or rural locations. Behaviour
response segmentation considers the target’s occasion for using the product, the benefits they
require in the product, the frequency with which they use it, and their degree of brand loyalty.
The marketer develops a target market profile that considers relevant demographic,
psychographic, geographic, and behaviour response characteristics. The target market profile is a
key element of a marketing plan, since all marketing strategies are based on how well a marketer
understands the customer.
LO3 Explain the concept of market positioning and its role in contemporary marketing
practice.
Positioning involves designing a product or service to meet the needs of a target market and then
creating the appropriate marketing appeals so that the product stands out in the minds of
consumers. The goal is to plant a desirable image of the product in the customer’s mind.
Marketers describe how a brand is positioned in a positioning strategy statement, another key
element of a marketing plan. Many experts believe a sound positioning strategy is the foundation
of a marketing plan. Its importance is demonstrated by the fact that all marketing mix strategies
(product, price, distribution, and marketing communications) must fit with the positioning
strategy. Such integration is what creates the desirable image for the brand in the customer’s
mind.
Some common positioning strategies include head- on comparisons with competitors, brand
leadership, product differentiation, technical innovation, and lifestyle approaches. As a product
matures, such factors as competitive activity and changing consumer preferences will force the
re-evaluation of positioning strategies.

7. Think Marketing, 3e
Chapter 7: Market Segmentation and Target Marketing
Copyright © 2019 Pearson Canada Inc. 7-3

CLASSROOM MANAGEMENT STRATEGIES

Here are some ideas for generating class discussion and participation:

1. Viewing the consumer persona in the Think Marketing box on The Nissan Juke , have students
write a consumer persona about themselves. How many demographic, psychographic, and
geographic characteristics can they identify about themselves? Without breaching confidentiality
(family socioeconomic status, sexual orientation, etc.) have students tally how many different
traits they could list and encourage them to build a lengthy list to illustrate how detailed market
segmentation can be.

2. To clearly demonstrate w hat market segmentation is, the simplest example for students is the
automobile industry. Have them divide (segment) the market based on price and product lines.
They should quickly come up with segments such as luxury, sport utility, crossover, mid- size,
compact, sub- compact, and economy. Have them identify specific brands in each segment. Then
ask them for a basic description of the typical driver (target consumer) in each segment (age,
income, and gender is a suitable start).

3. Ask students if they have been involved (unknowingly at the time) in any marketing strategy
that involves behavio ural targeting and mass customization. Have they bought a personalized
product? Can they see the value in direct segmentation strategies?

4. Knowing basic demographic trends is one thing, but what are the implications of those trends ?
Ask students for specific examples of brands or companies that have reacted to each trend: the
aging population, gender equality, changing household formations, and ethnic mix.

5. To generate discussion about psychographic segmentation, ask students to compare and
contrast the strategies employed by Coors Light beer and Bud Light beer. Have them identify the
primary target demographically, then have them address how each brand appeals to their
respective target. A comparison of Coca-Cola Classic and Pepsi-Cola is another good option.
These brands have different primary targets, so the lifestyle associations are different.

6. Regarding geographic segmentation, ask students to identify what areas a company should
focus on if it wants to be successful. The purpose is to get students examining where people
actually live and to determine how important key urban areas are in the success and failure of a
company. A quick examination of population (on a percentage basis) quickly puts things into
perspective.

7. Most companies practice market differentiation (i.e., they cover several bases in a market).
How does a niche player survive? Ask the students to assess the marketing strategies and success
of a few key niche companies or brands. This exercise should be planned in advance by asking
the students to do some secondary research and bring their findings to the next class.

8. Most fast-food restaurants have added all kinds of menu items well beyond their established
core products—the practice of market integration. Seek the students’ opinions of such a strategy.

8. Think Marketing, 3e
Chapter 7: Market Segmentation and Target Marketing
Copyright © 2019 Pearson Canada Inc. 7-4
Doesn’t such a strategy just widen the choice consumers have each time they seek a restaurant
meal? Should these restaurants be trying a different marketing strategy? Ask for
recommendations.

9. Briefly explain the various types of positioning strategies, but then ask students for at least two
new examples of each type. Ask them to explain their examples based on what they have seen,
heard, and read about the brands or companies they mention.

ANSWERS TO EXPERIENCE MARKETING QUESTIONS

7-UP
Students shoul d have no difficulty developing a demographic, psychographic, and behavioural
profile of the tween market. Once a profile has been developed, students should choose a
positioning strategy for new 7Up flavours . Specific marketing strategy recommendations based
on product, price, marketing communications, and distribution can be made to effectively target
tweens. Students need to ensure that their chosen positioning strategy is implemented in all the
elements of the marketing strategy for a consistent approach.

ANSWERS TO END- OF-CHAPTER QUESTIONS

Review Questions

1. What is the difference between mass marketing and market segmentation? Briefly explain.
(LO1)

Mass marketing involves one basic strategy that appeals to a broad range of consumers. Market
segmentation divides a large market into smaller markets based on certain variables for the
purposes of developing more targeted marketing strategies.

2. What is niche marketing and what are the risks associated with this form of market
segmentation? (LO1)


Niche marketing takes market segmentation a step further. A subgroup within a segment is
identified and a marketing strategy is designed to target the subgroup. Niche marketing is risky
because consumers are fickle—w hat’s popular today may not be tomorrow. If they move away
from your product and that’s all you offer, you are out of business. In using a niche strategy an
organization must have the capability of acting fast—to get in and out of markets quickly if need
be. Lengthy decision-making processes, a situation that exists in many large organizations, can
hamper the pursuit of unique niche marketing opportunities.





3. What is direct segmentation? Briefly explain. (LO1)

9. Think Marketing, 3e
Chapter 7: Market Segmentation and Target Marketing
Copyright © 2019 Pearson Canada Inc. 7-5
Direct segmentation is a situation where unique marketing programs are devised for individual
customers (e.g., Dell customizes computers for each person placing an order). Technology is the
driving force behind direct segmentation. The Internet is the primary tool for communicating
with customers directly. As more companies adopt database management techniques, direct
segmentation will grow. Direct segmentation is efficient because n o money is wasted dealing
with customers that will never buy the product.

4. What is the relationship between behavioural targeting and the concept of mass
customization? Briefly explain. (LO1)

Behavioural targeting tracks people’s preferences in an online environment. Those preferences
should lead to unique products and offers from organizations that are tracking the preferences.
Simply keeping track of what a customer does while visiting a company website provides
information for developing unique marketing strategies—the concept of mass customization.

5. What is a target market profile? (LO2)

A target market profile is a description of an ideal customer. It embraces demographic,
psychographic, and geographic characteristics as well as behavioural responses of potential
customers.

6. What is the difference between demographic segmentation, psychographic segmentation, and
geographic segmentation? Briefly explain. (LO2)

Demographic segmentation is the division of a market according to age, sex, marital status,
income, education, and ethnic background (descriptive variables). Psychographic segmentation is
the division of a market by activities, interests, and opinions (a person's lifestyle). Geographic
segmentation divides a market by place of residence (a region, city, or area within a city).

7. Why it is important for marketing organizations to monitor demographic and social trends in
Canada? Briefly explain. (LO2)

Monitoring demographic trends is vital to the development of an effective marketing strategy.
Organizations must continuously monitor variables such as age distribution, income, household
formation, and the increasing importance of ethnic markets. The marketplace is volatile, so
changes in marketing strategy must be considered. How a product appeals to a target market
today may not work five or ten years from now. Any example of repositioning demonstrates this
principle.

8. What is geodemographic segmentation and how can it be applied in marketing practice? (LO2)


Geodemographic segmentation divides a market based on a combination of demographic
characteristics with geographic characteristics based on the assumption that people seek out
residential neighbourhoods that include their lifestyle peers. In practice, an upscale shop may
wish to target younger, higher-income households clustered in redeveloped downtown areas.

10. Think Marketing, 3e
Chapter 7: Market Segmentation and Target Marketing
Copyright © 2019 Pearson Canada Inc. 7-6
9. Briefly describe the four types of behaviour response segmentation, and provide an example of
each. (LO2)

The four types of behaviour response segmentation are

a) Occasion for Use: Showing how a product can be used for different occasions (e.g.,
orange juice is more than just a morning beverage)
b) Benefits Sought: Different consumers buy a product to satisfy different needs.
Therefore, if a product offers multiple benefits, they all should be communicated to the
consumer (e.g., breakfast cereals designed for “ sweet tooths” and “health nuts”).
c) Usage Rate: This form of segmentation deals with frequency of purchase. Marketers
identify the heavy user and then present their product in a way that will attract more users
with a similar profile (e.g., beer marketing is more focused on young males).
d) Loyalty Response: The organization determines the characteristics of the brand-loyal
user and then develops strategies to attract users with similar profiles and behaviour
tendencies (e.g., Nike targeting loyal followers as the majority of its buyers).

10. Explain the relevance of positioning and repositioning in marketing practice. (LO3)

Given the high degree of competition in the marketplace, positioning is a concept that must be
understood. Positioning is a means of presenting a product to consumers so that they have a
desirable image of it. It focuses on unique features of a product in an effort to clearly distinguish
one product from another in the minds of consumers. Marketing strategies evolve from a
product's positioning. Repositioning is a strategy that attempts to change the image of a product
in the consumer's mind. As the marketplace changes and as a product moves through its life
cycle, such a change is necessary if a product is to stay in tune with the needs of the customer.

Discussion and Application Questions

1. Can one branded product be successfully positioned to be attractive to several different target
markets (e.g., Generation Y and baby boomers) at the same time? Discuss and provide examples
to strengthen your position.

Answers to this question will vary. Encourage students to examine some local companies who
target specific segments of the market and then allocate all their resources to satisfying that
segment.

2. How important is it for an organization to devise specific marketing strategies for the Quebec
market? Should unique strategies be developed for other regions and other cultural groups that
exist in major urban areas? Discuss and offer an opinion on the issue.

Marketing to French Quebec with unique strategies is very important today. The target
characteristics and behaviours are easy to identify and use to advantage. The market is sizable
and therefore should be profitable for marketers who are serious about attracting their loyalty.
Other cultural groups can also be targeted with specific messaging and outreach, but launching

11. Think Marketing, 3e
Chapter 7: Market Segmentation and Target Marketing
Copyright © 2019 Pearson Canada Inc. 7-7
completely separate campaigns is not always realistic given limited resources. Marketers need to
be creative (i.e., offering multilingual workshops or events ).

3. Conduct some secondary research to update the status of location- based marketing in Canada.
Has this marketing tool benefited Canadian companies? Provide some examples to verify the
benefits of this form of marketing.

Canadians have used location -based marketing extensively. Students can research products that
are targeted regionally, such as magazines or products that are only available in urban versus
rural areas. A major benefit of location-based marketing is that when combined with
demographics a marketer can obtain a better description of the target market and develop a
marketing strategy that will meet the unique needs of that market. Another advantage is that the
market can be easily measured because membership based on location is not ambiguous. Also,
targeting may be easier because advertising and promotional activities can be limited to a
geographic border.

4. Provide a new example of a company or brand that employs a brand leadership positioning
strategy. With regard to the consumer they are trying to reach and their competition, how
effective is this strategy? Assess and offer an opinion.

Answers will vary depending on the brands chosen. Ensure students uncover examples that truly
display brand leadership positioning versus lifestyle or product differentiation and encourage
them to back up their views on whether the strategy is effective.

ADDITIONAL ASSIGNMENTS

1. Consider several of the basic demographic traits that can be used to segment an audience (e.g.,
gender, age, and ethnicity ). Have students list products, services, or companies that would only
market to an individual based on those specific traits. For deeper learning, have students research
all of the questions on Statistics Canada’s census form and consider how a company could
segment based on less common demographic traits and which types of products would be
interested in such demographic variables (relationship status, dating services; education level,
newspapers; household composition, daycares ; commuting hours, satellite radio; etc.).

2. From a predetermined list of market categories in your local market (e.g., sporting goods
stores, electronics stores, shoe stores, bars), have students identify and assess the positioning of
all competitors. Place each competitor on a perceptual map. Based on their analysis of the
competitive situation, have students identify the best opportunity for a new competitor. Where
should a new competitor position itself to offer something unique to potential customers? Why?

3. Have students conduct secondary research to develop a marketing strategy profile for a
product, service, or company that has been repositioned to appeal to an older target market. What
changes have been made in its marketing strategy?

4. Have students review the marketing strategy of a product or service that is truly unique to your
geographic region. If this product or service were to expand into another geographic area (select

12. Think Marketing, 3e
Chapter 7: Market Segmentation and Target Marketing
Copyright © 2019 Pearson Canada Inc. 7-8
a specific region) what changes would be necessary in marketing strategy? Such an assignment
will get students thinking about geographic segmentation and psychographic segmentation in
more detail.

5. Have students identify a company that uses a niche marketing strategy. The purpose of the
assignment is to assess potential opportunities and threats to that company to identify potential
changes in future marketing strategy. Areas the students might consider include the economy,
competition, technology, and changes in consumer preferences.

6. Select several markets and have students identify the positioning strategies of the leading
brands in each segment. Markets such as soft drinks, blue jeans, coffee, laundry detergents, and
shampoos are ideal for this type of exercise. What is the differential advantage of each major
brand?

7. Evaluate the marketing strategy of a prominent local retailer in your geographic area. The
evaluation should include the key concepts in the chapter: market segmentation, target market
identification, marketing strategy, and positioning.

13. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

14. "Rakastat minua liiaksi, silloin kun minun tähteni laiminlyöt
ihmisrakkauden ja armeliaisuuden vaatimat velvollisuudet."
"Kuten tänäkin iltana, tarkoitat", sanoi tohtori. "Olinko mielestäsi
noille ihmisille niin armoton siinä, että heille toimitin avuksi toisen
sinun asemestasi? En käsittänyt, että sinä olit heille niin tuiki
korvaamaton. Sinäkö määräät elämästä ja kuolemasta?"
Elisan posket karahtivat kuumiksi. Sanat olivat häneen kovasti
koskeneet, vaikkakin tohtori oli koettanut niitä lempeydellään
lievennellä.
"Olit julma, kun herätit Signe-paran."
"Kun et lähtenyt sieltä vähemmällä. Sitäpaitsi hän kyllä kohta
uudelleen nukahti."
"Sitä en usko. Ei hän luota Riittaan niinkuin minuun."
"No, siitä syyttäköön itseänsä! Riitta on hyvä kyllä, jos kohta
hiukan jäykkä käytökseltään."
"Marilla on hellä sydän, hän säälii sairaita. Hän olisi ollut siellä
paremmin paikallaan, mutta hänenhän piti jäämän kotiin minulle
mieliruokaa valmistamaan", sanoi Elisa hiljaa tietäen sanojensa
sattuvan kipeään kohtaan.
"Ja siitäkö minua soimaat!"
"Samalla kun sinua siitä kiitän", vastasi Elisa ja hänen katseensa
ikäänkuin anoi ymmärrystä äskeisille sanoilleen.
"Olet täynnä ristiriitaisuuksia tänään", sanoi tohtori.

15. "Sydämeni heltyi rakkauden osoituksistasi, mutta mieluummin
olisin kuitenkin suonut, että potilaasi parasta olisit ajatellut. Se olisi
ollut ensimmäinen velvollisuutesi, mutta sinä ajattelit vaan minua.
Olin esteenä sinulle. Sinä rakastat minua liiaksi toisinaan."
"Entä milloin rakastan sinua liiaksi vähän?"
"Kun en saa milloinkaan olla sinulle muuta kuin vaimo. Ihmisestä
minussa et mitään välitä."
"Mitä sitten ihmiselläsi tarkoitat?" kysyi tohtori, muistellen mitä
hän muutamia vuosia sitte oli anatomiasalissa nähnyt, ja mitä silloin
miettinyt. "Sitä, joka ei kuolemassa kuole. Tarkoitan Hengen
elämää."
Tohtori vaikeni, mutta ei Elisan sanojen vaikutuksesta, hänen
mieleensä vaan muistui se aika, jolloin hänkin oli pyrkinyt tuohon
Hengen elämään, josta Elisa nyt puhui. Miksi hän ei enää
kaivannutkaan sitä senjälkeen kun oli Elisan omakseen saanut. Ehkä
oli hän sitä vaan etsinytkin Elisalle kelvatakseen. Outo kaiho täytti
hänen mielensä, etsimisen kaiho.
Elisa ei voinut aavistaakaan, mitä Alfred tällä hetkellä mietti,
huomasi vaan, että hän oli käynyt hyvin alakuloiseksi. Elisa kysyi,
oliko hän liian suoraan puhunut.
"Sinun rakkaudessasi on liiaksi paljo omaatuntoa, Elisa. Sydän
yksin ei määrää sinun suhdettasi minuun, niinkuin se määrää minun
suhteeni sinuun. Siks'et minua oikein saata ymmärtääkään."
"Omatunto on rakkauden suola", vastasi Elisa.
"Älä vaan pane liiaksi suolaa", pyysi tohtori.

16. Elisa vaipui ajatuksiinsa. Ehkä olikin Alfred oikeassa. Ehkä asettui
hän liiaksi tuomitsevalle kannalle inhimillisiin nähden, peläten, ettei
jumalallinen muuten pääsisi oikeuksiinsa. Jos on velttoudella
vaaransa, niin on liiallisella ankaruudellakin vastakkaiset vaaransa.
Kultainen keskitie on hiuksenhienoinen. Elisa tunsi, ettei hän itse
omin voimin voinut sitä löytää. Hän muisti, mitä äsken oli Signelle
sanonut: Lähemmäksi Jumalaa! Niin, siinäpä se oli. Kaikki
vastoinkäymiset tarkoittavat meidän johtamistamme. Häntä
lähemmäksi. Anna Hänen tehdä, mitä Hän tahtoo. Jotenkin näin oli
hän Signelle sanonut ja nyt kohdisti hän nämä sanat omaan
itseensä. Tämä vaikea asema, mihin hän oli joutunut, pitäisi siis olla
omiansa häntä Jumalaan lähentelemään, eikä suinkaan Hänestä
vieroittamaan ja erottamaan. Eikä toivonut hän tätä ainoastaan
itsensä tähden, vaan myös miehensä tähden, sillä ainoastaan mikäli
hän Jumalan läheisyydessä vaelsi, sikäli voi hän puhtaalla
vaelluksellaan muitakin Jumalalle voittaa.
"Mitä ajattelet", kysyi Alfred.
"Ajattelen, miten tärkeätä on tulla Jumalaa lähemmäksi", vastasi
Elisa alakuloisesti, sillä hän tiesi, ettei hän näillä sanoillaan toisessa
minkäänlaista vastakaikua herättänyt. Mutta kenties oli Elisa itse
tähän syypää, ehkä hän juuri katseessaan ilmenevällä
heikkouskoisuudella ja äänensä toivottomuuteen vivahtavalla sävyllä
vastakaiun ehkäsi.
Seuraavana päivänä Elisa taas lähti Hanninkylän metsämökille.
Hieman häntä hävetti sinne mennä nyt, senjälkeen kun sieltä eilen
oli niin nolosti poistunut, mutta tuollaistahan tunnetta ei saanut
valloille päästää.

17. Nuori mökinvaimo oli siksi hienotunteinen, ett'ei sanallakaan
kosketellut eilisiin, kiitti vaan Riitan avusta ja sanoi ensi yönä jo
tulevansa yksin toimeen; hänen miehensä oli parempi tänään. Elisa
viipyi hetkisen siellä. Lähtiessään oli hänen mielensä vielä
entistäänkin alakuloisempi. Hän ei ollut käyntiinsä ensinkään
tyytyväinen; ei ollut hän mielestään sillä mitään toimittanut.
"Jumala häntä siunatkoon", sanoi sairas mies hänen lähdettyään.
"On kuin kaikki paha hänen tieltään pakenisi."
Kolmaskymmeneskahdeksas Luku.
Äidillisyys oli aina ollut Elisan luonteen huomattavimpia puolia.
Muitten hoitaminen ja muista huolehtiminen oli aina ollut hänen
ihanimpana ilonaan. Vaikkakin hänellä jo aikaisimmasta
nuoruudestaan asti oli ollut tilaisuutta näitä avuja harjoittaa ja
kehittää, katsoi hän kuitenkin vasta silloin päässeensä täysin
toiveittensa perille, kun hän omaa pientä lastaan käsivarrellaan
keinutteli.
Pienet haparoivat kädet, silmät, jotka eivät vielä olleet oppineet
katsettaan kiinnittämään, koko tuo pieni avuton olento, joka ei
tiennyt omista tarpeistaankaan vielä, osasi vain tuntea ne ja huutaen
jättää ne toisten arvattavaksi ja tyydytettäväksi, mitä saattoi Elisa
parempata pyytääkään. Äidillisyys oli hänen sydämessään muita
avuja voimakkaampi, hän antausi kokonaan sen johdettaviin
ajattelemattakaan, että siinäkin joskus saattaisi mennä yksipuoliseen
liiallisuuteen.

18. Mutta tohtori Hessel ei kilpailijaansa juuri suopein silmin katsellut,
niin oma poika kun tuo olikin. Mielessään syytti hän Elisaa, joka
täten oli hänet laiminlyönyt ja syrjään sysännyt, mutta
tyytymättömyyttään hän ei milloinkaan ilmoille lausunut, hankki vaan
itselleen muilta tahoilta vahingonkorvausta.
Kun hän tunsi itsensä yksinäiseksi ja hyljätyksi, läksi hän Bergsjön
patruunan kotiin, missä aina olikin turvapaikka hänelle varattuna.
Ajanviettona siellä oli kortinlyönti ja totin juonti. Patruuna itse
ymmärsi kyllä pysyä kohtuudessa, ellei nimittäin kohtuutta käsitetä
aivan ahtaimmassa merkityksessä, mutta seurueessa oli muutamia
tehtaanherroja, jotka juomisessa jo olivat menneet arveluttavan
pitkälle. Perustettiin peliseuruekin, ja niin pian kun tohtori Hessel
saapui Bergsjöhön, kokoonnuttiin kortteineen sivuhuoneeseen.
Toisinaan kesti yhdessäolo myöhäiseen yöhön. Silloin maljojakin
ahkerasti maisteltiin ja sattuipa toisinaan että tohtori Hessel yöpyikin
Bergsjöhön. Tämä vihdoinkin havahdutti Elisan. Hänen silmänsä
aukenivat näkemään, miten hänen miehensä vähitellen alkoi luisua
hänestä erilleen; tämä ei saisi jatkua, ei millään ehdolla.
Hän seurasi miestään Bergsjöhön, mutta sai siellä pian jäädä
rouva Hanssonin kanssa kahdenkesken salonkiin. Tapansa mukaan
vetäytyivät herrat sivuhuoneeseen.
"Lähtekäämme mekin sinne", ehdotti Elisa hetken kuluttua.
"Sitä he eivät mielellään suvaitse", vastasi rouva Hansson.
"Miks'eivät suvaitsisi?"
"Ymmärräthän, että he tahtovat olla rauhassa. Sitäpaitsi he eivät
meitä kerkeä paljon huomaamaankaan. Kun heillä on korttinsa, niin

19. eivät mistään muusta välitä."
"Koettakaamme sentään mennä", kehoitti Elisa.
Ja rouvat menivät. Huone oli sinisenään tupakansavua. Kortit
olivat ketterässä käynnissä, ja totikojeista sekä herrojen kasvoista
saattoi päättää, että vuorovaikutus heidän välillään oli ollut varsin
vilkas. Naisten astuessa huoneeseen herrat sekä hämmästyivät että
nolostuivat. Patruuna Hansson se ensin hämmennyksestään tointui,
hän kiitteli heitä heidän ystävällisyydestään, tarjoi heille mukavia
nojatuolia istuimiksi, tarjoipa sigarettejakin. Hänessä oli yhä vieläkin
jälellä hiukkanen entistä ihailuaan Elisaa kohtaan.
Elisalla oli vieläkin suuri vaikutusvalta miehiin, jos hän vaan tahtoi
sitä käyttää. Ja tänä iltana päätti hän käyttää kaiken mahtinsa totia
ja kortteja vastaan ja onnistuikin siinä. Hän otti patruunan tarjoman
sigaretin ja vetäsi siitä muutamia siemauksia, ei mielihalusta, sillä ei
hän tupakanpolttoa suosinut, vaan poistaakseen jäykkyyden
seurustelusta. Se onnistuikin hänelle ja ennen pitkää olivat herrat jo
varsin tyytyväisiä keskeytykseen. Elisa pani kaiken
rakastettavaisuutensa liikkeelle, hän saattoi olla vallan
vastustamaton, kun niin tahtoi.
"Mikähän sinun päähäsi pisti tänä iltana?" kysyi Alfred
kotimatkalla.
"Tahdoin kerran minäkin päästä hengittämään sitä ilmaa, missä
sinä tätä nykyä näyt niin erinomaisesti viihtyvän", vastasi Elisa.
"Mutta sehän oli kerrassaan tukehduttavaa. Kuinka saatat sellaisessa
tulla toimeen?"
"On se sittekin parempaa kuin lastenkammarin ilma."

20. "Onko mielestäsi?"
Elisan äänessä kuvastuva huolekas sävy ilmaisi äänetöntä
nuhdetta.
"Et saa vaatia, että minä olisin sinun kaltaisesi enempää kuin
minäkään vaadin sinua olemaan minun kaltaiseni", vastasi hän
hieman tylysti. "Ei minulle ole mieluista nähdä sikaria sinun suussasi,
eikä sinun paikkasi ole siellä, missä lasit kilahtavat ja korttia lyödään.
Minun ruhtinattareni ei vähääkään sopinut tuohon seurueeseen. Eikä
moinen kiemailu tehtaan konttooriherrojen edessä ensinkään sovellu
sinun arvollesi."
"Heitä en edes ajatellutkaan."
"Ketä sitte? Minuako?"
"Niin, sinua yksin?"
Tohtori nauroi epäillen.
"No, tuohan kuuluu varsin kauniilta", sanoi hän, "mutta parempi
olisi sentään, että välittäisit minusta hiukan enemmän täällä kotona,
kuin että kylässä näyttelet ystävällisyyttäsi minua kohtaan".
Elisa ei vastannut mitään, mutta tästä hetkestä lähtien muuttui
hänen käytöksensä. Hän pani parhaansa vetääkseen puolisoansa
taas itseään lähemmäksi, hän tutki häntä, teki huomioita ja asetti
aina menettelynsä näitten huomioittensa mukaan. Mutta kuitenkin
hänen aikeensa ainoastaan osiksi onnistuivat. Ehkä huomasi Alfred,
että nämä hellyydenosoitukset yhtä paljon johtuivat velvollisuuden
tunnosta kuin rakkaudesta, ja se häntä pahoitti. Toinen syy oli siinä,
että Alfredin vanhat halut entisiltä seikkailuajoilta olivat uudelleen

21. eloon heränneet ja pyrkivät nyt taistelemaan Elisan kanssa, uhaten
riistää häneltä hänen puolisonsa.
Taistelu tuli kova, mutta Elisa ei peräytynyt.
Omasta puolestaan ei hänellä kuitenkaan ollut valittamisen syytä,
sillä Alfred kohteli häntä varsin hienotunteisesti. Milloin vieraita oli
kutsuttu heidän kotiinsa, oli Elisa aina johtavana henkenä, eikä
tohtori koskaan häneltä mitään omantunnonvastaista vaatinut. Eikä
Elisan koskaan tarvinnut nähdä miestään, jos hän sattui ostamaan
lasin liikaa. Sellaisissa tilaisuuksissa pysyi hän aina loitolla, mutta
Elisa ymmärsi hyvin kyllä syyn, miksi hän toisinaan Bergsjöhön
yöpyi. Hirvenhovin vanhan herkästi taipuvan majurin seurassa ei
tohtori milloinkaan juonut eikä rahasta pelannut ja siitä oli Elisa
hänelle erittäin kiitollinen. Virkansa tehtävät hän suoritti tarkasti ja
tunnollisesti, kohdellen alhaisia samalla lailla kuin ylhäisiäkin. Elisa
huomasi hänessä monta rakastettavaa ja kunnioitettavaa puolta, ja
Alfredkin sydämen lämmöllä Elisaa rakasti, vaikk'ei Elisalla enää
ollutkaan entistä valtaansa hänen ylitseen. Mutta siitä, mikä oli Elisan
sydäntä lähinnä ja koko hänen elämänsä keskipisteenä, ei voinut hän
miehelleen sanaakaan puhua. Luontainen hienotunteisuus taas esti
häntä uskoutumasta muille kuin Alfredille. Jumalalle ainoastaan avasi
hän siis sydämensä. Näin hän tottumistaan tottui asettamaan
sisimmät tunteensa, pyhimmät aatoksensa ja hartaimmat toiveensa
yksin Jumalan eteen. Ja tämä ei suinkaan hänelle tappioksi ollut,
vaan päinvastoin suureksi voitoksi: hän yhä kasvoi hengen voimassa
ja syvyydessä, sulkeusi enemmän itseensä tulematta silti
umpimieliseksi.

22. Kolmaskymmenesyhdeksäs Luku.
Aika vierii, vuodet seuraavat vuosia. Nuoret kasvavat ja tottuvat
elämään, vanhuksetkin siihen yhä enemmän kiintyvät ja vaikka he
tietävätkin, että muuton hetki lähestyy, tuntuu se heistä sittenkin
olevan etäämpänä kuin lapsuuden aikana, jolloin mielikuvitus yhtä
kepeästi liiteli tulevassa maailmassa kuin nykyisessäkin.
Kun Hirvenhovin vanha majuri täytti 80 vuotta, oli hänellä itsellään
varsin vaikea käsittää, että todellakin oli näin pitkälle ennättänyt
astella elämän alamäkeä. Lapset ja lastenlapset olivat kukin
tahoiltaan saapuneet vanhuksen syntymäpäivää viettämään. Vaikea
oli heidänkin uskoa, että ukko todellakin jo niin iäkäs oli, sillä
vuosikseen oli hän vieläkin varsin suoraryhtinen ja kookas.
Vanhus iloitsi kuin lapsi nähdessään kaikki omaisensa ympärillään.
Ja kylläpä hän heistä ylpeilikin.
"Minun ansioni ei ainakaan ole, että lapseni näin hyviksi ovat
luontuneet, sen teki heidän rakkaan äitivainajansa siunaus", sanoi
hän heltyneenä pyyhkästen kyyneleen poskeltaan, mutta oli jo ensi
tuokiossa taas valmis leikkiä laskemaan entiseen suopeaan, iloiseen
tapaansa.
Ja iloa hän todellakin lapsistaan sai.
Entisestä laiskasta Kristianista oli sukeutunut uuttera maanviljelijä.
Ja tämän ihmeen olivat pienet lapset aikaansaaneet. Ne olivat
herättäneet hänen mielensä uinailevat voimat vireelle, ne olivat
loihtineet isällistä hellyyttä sydämeen, joka ei ennen liioin rakkautta
kenellekään tuhlannut. Yleensä oli Kristian suhteessaan ihmisiin

23. vieläkin välinpitämättömällä kannalla; vanhempiaan ja siskojaan oli
hän rakastanut n.s. toimettomalla rakkaudella, vaimoonsa oli hän
ensi aikoina ollut korviaan myöten rakastunut, nykyään taipui hän
vaan häntä tottelemaan tyytyen siihen, mutta lapsiaan hän jumaloi.
Lapsilleen hän eli. Tietoisuus siitä, että kerran saisi Hirvenhovin
omaksi hallittavakseen ei milloinkaan ollut häntä tosityöhön
kannustanut, vasta nyt, kun hän sen hengessä näki vanhimman
pikku poikansa perintötilana, pääsi koko hänen tarmonsa ja
työkykynsä liikkeelle. Ja työn siunaus huomattiin kaikkialla. Se
osoittaikse ulkonaisissa olosuhteissa, mutta sitä enemmän Kristianin
luonteessa ja olennossa. Paljon hän oli edukseen muuttunut.
Kustaa Aadolfin elintoiminnalle oli edelleenkin suotu runsasta
onnea tai, paremmin sanoen, suurta siunausta. Kaikki menestyi, mitä
hän teki. Hänen maineensa, jonka monet kateudesta olivat
ennustaneet pian laskeuvaksi, oli nyt jos mahdollista vielä
entistäänkin ylemmällä. Se pääkaupungin kirkko, missä hän saarnasi,
oli yhä vieläkin joka sunnuntai tungokseensa asti täynnä väkeä.
Hänen yksityinen sielunhoitonsakin ulottui laajalle, tuhansiin nousi jo
niiden joukko, jotka häneen olivat tottuneet rakkaudella luottamaan.
Ylpeydettä kesti hän yhtämittaisen menestyksensä, sillä hän
vastaanotti sen lahjana Jumalalta, eikä sitä milloinkaan oman
ansionsa tulokseksi kiitellyt. Jumalan kädestä otti hän ristinkin, mikä
hänelle oli elämäntiellä annettu. Hän oli onnellisissa naimisissa,
mutta sekä hänen vaimonsa että pikku tyttärensä olivat molemmat
hyvin kivulloiset. Perherakkaus oli Spitzenholdt'eille suvunomaista,
mutta varsinkin Kustaa Aadolfilla esiintyi tämä piirre erittäin selvästi.
Suurimmalla hellyydellä hän vaali vaimoansa ja pientä tytärtänsä;
heidän heikkoutensa oli omiansa lisäämään ja jalostamaan hänen
rakkauttaan heitä kohtaan. Aina oli hän iloinen, kun sai tulla

24. lapsuutensa kotiin, ja nyt sitäkin iloisempi, koska vaimo ja tytärkin
olivat siksi reippaita, että he olivat saattaneet häntä seurata.
Entinen haavemielinen Irenekin oli paljon muuttunut. Hänestä oli
tullut oikein kelpo jokapäiväinen perheenemäntä. Samalla
harrastuksella, millä hän ennen kiintyi lähetysaatteeseen, puhuu hän
nyt pikku Kristerin ensimmäisestä koululäksystä, tai siitä merkillisestä
hetkestä, jolloin pikku Allan koltusta siirtyi housuihin tahi siitä, kuinka
pienelle porolle kolmas hammas puhkesi. Ihmiskunnan
elinkysymykset häntä eivät paljoakaan painaneet. Tämä kuitenkaan
ei ole niin ymmärrettävä, ettei hänellä olisi harrastusta niihin, sillä
sitä hänellä kyllä oli, mutta ei hänen tarvinnut vaivautua
muodostamaan omintakeista mielipidettä, vaan esiintyi aina
miehensä ajatussuunnan jäljittelijänä. Jokapäiväisissä pikkuasioissa
hän sitävastoin valtuutti itsensä ylimmäksi määrääjäksi, pitäen
miestänsä avuttomana lapsena niiden ymmärtämisessä. Hän se oli,
joka määräsi mitä takkia tahi kaulustinta Helmerin kulloinkin tuli
käyttää. Päivällispöydässä hän tarkalleen valvoi ettei Helmer
hajamielisyydessään saanut servettirengastaan pyöritellä, veistään ja
kahveliaan näpliä, leikkiä lusikallaan tahi lautastaan kierrellä. Ja
ihmeen kärsivällisesti piti Helmer hyvänään kaikki pienet nuhteet ja
ojennukset. Ehkä hän niitä tarvitsikin; ehkä tuotti hänelle
pikkuasioista irtipääseminen samallaista huojennusta kuin Irenelle
vapautus suurten asiain ajattelemisesta. Monessa suhteessa oli
Helmerkin edistynyt, vaikka hänen mielipiteensä vielä olivatkin
epävakaisella kannalla, eikä hänen uskollaan ollut pysyväistä pohjaa.
Hän otti tehokkaasti osaa muutamien ihmisystävällisessä
tarkoituksessa työskentelevien yhdistyksien toimintaan ja harrasti
lämpimästi kaikkia, mikä tarkoitti ihmiskunnan edistystä ja valistusta.
Opettajavirkaansa hän yhä edelleenkin hoiti ja piti sen ohella
sivistyttäviä esitelmiä eri aineitten aloilta; hänen luennoillaan kävi

25. paljon väkeä, erittäinkin naisia. Sitäpaitsi oli hän jo kirjailijanakin
saanut suuren maineen ja hänen teoksillaan oli varsin laaja
lukijakunta.
Helmerillä ei suinkaan ollut helppo päästä irti monista toimistaan
Hirvenhoviin lähteäksensä, mutta Irene oli viekottelukykynsä koko
tarmolla vihdoinkin saanut hänet liikkeelle. Irene, kuten muutkin
siskonsa, rakasti hellästi lapsuutensa kotia, eikä hän suinkaan
halunnut yksin olla poissa isän syntymäpäiviltä. Ilman Helmeriä ei
hänen mieleensäkään olisi juolahtanut matkustaa, ja niin täytyi kuin
täytyikin Helmerin tulla mukaan.
Päähenkilönä Hirvenhovin perhejuhlassa oli tietystikin vanha
syntymäpäivälapsi heleänhopeisine hapsineen, ja häntä lähinnä
Torvald, joka jo kaksi vuotta oli ollut insinöörinä Venäjällä ja nyt oli
käymältä kotiin saapunut. Hän oli reipas ja hilpeä nuori mies; viiden
minuutin kuluttua olivat lapset jo yksimielisesti valinneet hänet
lempisedäkseen ja mielienokseen.
Syntymäpäivänä kokoontui suuri joukko ystäviä ja naapureita
Hirvenhovin vanhusta onnittelemaan. Useita puheita pidettiin, ja
kuka puhui suorasanaisesti, kuka runoiksi rupesi. Vanhus oli ylen
onnellinen; tuon tuostakin kihosi silmään ilon kyynel.
Paljon sai hän tänään rakkauden osoituksia sekä odotettuja että
ennen arvaamattomia. Mutta kun hän illalla meni omaan
huoneeseensa levolle laskeutuakseen, tapasi hän siellä vielä
tervehdyksen muita parhaimman. Korvapielukselle oli pantu pieni
kirje.
Majuri pyyhkäisi silmälasinsa kirkkaiksi, istui pöydän ääreen, siirsi
kynttilät likemmäksi, ja avasi kirjeen. Se oli suurilla pyöreillä

26. kirjaimilla kirjoitettu:
"Minä, minä tahdon teitä kantaa hamaan vanhuuteen, ja
siihen asti, kun te harmaiksi tulette. Minä sen teen, minä
nostan, kannan ja pelastan." Es. 46: 4.
Jumala siunatkoon rakasta Isoisää!
t
o
i
v
o
o
p
i
k
k
u
S
v
e
n
.
Enempää siinä ei ollut, mutta sittekin täytyi majurin vielä kerran
pyyhkäistä silmälasejaan ennenkuin sen loppuun luetuksi sai. Hän
luki sen moneen kertaan, sittekään kyllikseen saamatta, ja luettuaan
kätki hän kirjeen pieluksen alle, kuten koulupoikakin sinne panee
kirjansa, jotta luettu paremmin päähän pystyisi. Majuri tiesi
tunnossaan, ettei hän aina elämänsä kuluneina päivinä ollut antanut
Jumalan kantaa itseään ja ajatteli, että viattoman lapsen siunaus

27. sekä Jumalan pelastuksen lupaus saattaisivat olla hyvänä pieluksena,
johon turvallisesti voisi päänsä laskea.
Neljäskymmenes Luku.
Seuraava päivä oli sunnuntai ja Kustaa Aadolf toimitti
puolipäiväjumalanpalveluksen. Hän saarnasi aina mielellään
kotipitäjänsä kirkossa, ja mielellään kansakin häntä kuunteli.
Jumalanpalveluksen päätyttyä viipyi hän vielä hetken kirkkomäellä,
sillä moni halusi häntä puhutella ja hänen kättään puristaa. Siksi
olikin hän kehoittanut omaisiaan ajelemaan kotia, häntä ei tarvitsisi
odottaa, hän mieluummin tulisi kävellen.
Vihdoin vapaaksi päästyään alkoi hän astua tavallista vinhaa
vauhtiansa "ihan kuin tykistä lau'aistuna", kuten majurilla oli tapana
hänestä sanoa.
Mutta kalmiston veräjien takana odotti Elisa häntä toverikseen
kotimatkalle.
Kahdenkesken olo oli aina todellinen nautinto näille kahdelle.
Mutta harvoin oli heillä enää tilaisuutta tällaiseen seurusteluun.
Kustaa Aadolf kävi vaan silloin tällöin Hirvenhovissa, ja silloin oli aina
niin monta, jotka häntä halusivat tavata ja puhutella.
"Mitä tietä menemme?" kysyi Elisa.
"Oikotietä Hirvijärven sivu, että edes vilahdukselta näen kotisi",
vastasi Kustaa Aadolf.

28. Heillä oli paljon puhuttavaa. Tutunomainen luottamus heidän
välillään oli entisellään, vaikka ulkonaiset olosuhteet olivat heidät
toisistaan erottaneet.
Kustaa Aadolfin avomieliselle luonteelle ei sisällisten asiain
käsittely tuntunut ensinkään vaikealta; Elisa sitävastoin oli uusien
olosuhteitten vaikutuksesta käynyt entistään umpimielisemmäksi.
Paljon lievitystä tuotti hänelle kuitenkin keskustelu veljen kanssa,
sillä olihan Kustaa Aadolf ainoa ihminen, jolle hän halusi paljastaa
sisällisen tilansa.
He puhuivat rakkaasta Herrastansa ja ihmeellisestä salatusta
elämästä Hänessä; elämästä, jota ei kukaan voi käsittää sitä itse
elämättä. Molemmilla oli ollut jotenkin samallaisia kokemuksia,
molemmat olivat yhä enemmän oppineet kärsimään syntinsä
painosta, mutta tämä kärsimys oli heidät yhä lähemmin Kristukseen
yhdistänyt ja saattanut heidät kaikessa riippumaan yksinomaan
Hänestä. Kustaa Aadolfia tuo kielinkertomaton onni näytti kuitenkin
elähyttävän enemmän kuin Elisaa.
"Suurta on tosiaan, että me murtuneinakin, ja kaikesta
heikkoudestamme huolimatta, saamme olla varmat siitä, että
Jumalan omat olemme", puhui hän samalla raittiilla innostuksella
kuin ennen nuorena. "Ajattele, että minun tapaiseni syntinenkin saa
huoleti Jumalalle asiansa uskoa. Minun asiani on Hänen ja Hänen
asiansa minun. Jumala itse on pelastukseni taannut, jos siis seison
tai lankean, pysyn aina Hänessä kiinni, siinä on minulla turva vahva."
Elisakin sydämestään tähän yhtyi, mutta siitä huolimatta hänen
äänensä soinnahti surulliselta.

29. Kustaa Aadolf tarkkaili häntä terävästi. He olivat jo saapuneet
Hirvijärvelle ja pysähtyneet sille paikalle, jonne tohtorin virkatalo
vastaiselta rannalta näkyi. Sieltä vilahti rakennus esille puitten
välitse, joiden kellervät syyslehdet auringon valossa loistivat.
Kyyneleet nousivat Elisalle silmiin hänen sitä kohden katsellessaan.
"Mikä sinulla on?" kysyi Kustaa Aadolf lempeästi. Oliko elämä näin
hänen lujamielisen sisarensa masentanut? Ei hän muistanut ennen
nähneensä Elisaa alakuloisena.
"Omallatunnollani lepää synti, mitä raskain laatuaan."
Kustaa Aadolf kietoi käsivartensa hänen vyötärilleen siten
rohkaisten häntä alettua tunnustustaan jatkamaan. Silloin Elisa ei
enää voinut itseään hillitä, hän antoi päänsä vaipua Kustaa Aadolfin
rinnalle, ja alkoi hiljaa itkeä. Hänen surunsa ei enää ollut nuoruuden
rajua, pian haihtuvaa huolta, nämä kyyneleet uursivat tiensä hänen
olentonsa sisimmästä syvyydestä.
"Etkö luule", kysyi hän viimein päätään kohottamatta, "että meitä
tuomitaan ankarimmin siihen katsoen, miten olemme
elämäntehtävämme täällä suorittaneet?"
"Ankarimmin —", toisti Kustaa Aadolf viivytellen. "Sitä en tiedä,
mutta elämäntehtävämme suorittamisessa tulisi tietysti
uskollisuutemme ilmetä, se on sitä leiviskän hoitamista, josta
Vapahtaja vertauksessaan puhuu."
Elisa kohotti päänsä ja katsoi häntä silmiin.
"Olen hoitanut leiviskäni niin huonosti, ettei se mitään ole
tuottanut, päinvastoin olen siitä paljon menettänyt", sanoi hän. "En

30. ole vähääkään onnistunut siinä tehtävässä, jonka Jumala minulle on
antanut. Tai lieneekö Hän sitä minulle antanutkaan?" Elisa loi
katseensa maahan ja jatkoi: "Toisinaan pelkään, että olen sen
omavaltaisesti ottanut."
Viimeiset sanat hän lausui tuskin kuuluvasti. Kustaa Aadolf
ymmärsi, mitä hän ajatteli. Hän painoi häntä itseään lähemmä.
"Tiedäthän, ken tahtoo huolesi kantaa, mielesi levottomuuden
tyynnyttää, sekä sinulle kaikki erehdyksesi ja syntisi anteeksi antaa",
kysyi hän.
Elisa katsoi kotiansa kohden.
"Mutta kysymyksessä on tyhjään kulunut elämä…", kuiskasi hän.
"Vaikka olisikin. Onhan Jumalan armo suurempi kuin mikään
tyhjään kulunut elämä tahansa. Kaiken sen, minkä itsessäsi
tuomitset, antaa Jumala sinulle anteeksi."
"Niin, sen uskon", kuiskasi hän, "uskon, että Jesuksen Kristuksen
ansion tähden tulisin autuaaksi, vaikka heti kuolisin. Mutta mitä
vastaan Jumalalle, kun Hän minulta kysyy Alfredista?"
"Luulen tuskin, että Hän sinulta Alfredista kysyy. Pikemmin saat
sinä kysyä Häneltä Alfredista, sillä pelastus on Jumalan asia, ei se ole
sinun vallassasi."
"Mutta eiköhän minun asiani ole voittaa hänet Jumalan puolelle?
Niin olen minä sen ymmärtänyt, ja se onkin ollut elämäni
ensimmäisenä pyrintönä jo kohta kymmenen vuotisen
avioelämämme aikana."

31. "Rakkautesi kylvö on siunauksensa saapa; se tulee kerran kyllä
hedelmänsä kantamaan, kun Herran aika tulee."
"Mutta missään en näe vielä siunauksen merkkiäkään", sanoi Elisa
laskien alakuloisen mielensä täysin valloilleen, saadakseen nauttia
lohdutuksen suloisuudesta.
"Minusta näyttää päinvastoin, kuin olisi Alfred käynyt entistäänkin
välinpitämättömämmäksi Jumalasta", jatkoi hän.
"Siltä voi näyttää, mutta silti ei tarvitse niin olla", vastasi Kustaa
Aadolf. "Mutta jos niin olisikin, niin voi Jumala yhdellä ainoalla
sanalla temmasta hänet välinpitämättömyyden tilasta ja masentaa
hänen vastustamishalunsa."
"Mutta miks'ei Jumala sitten lausu sitä sanaa?"
"Hän näkee, ett'ei aika vielä ole tullut, ehk'ei Hän vielä ole
Alfredissa päättänyt valmistavaa työtään. Etkö itsekin monesti ole
huomannut, miten moni Jumalan sana, jonka satoja kertoja olet
lukenut ilman, että se sinuun olisi syvemmältä vaikuttanut, äkkiä
eloon leimahtaa ja uudistavalla voimallaan olentoosi tunkeutuu?"
"Kyllä, sen kokemuksen olen tehnyt", vastasi Elisa, ja salatun
elämän pyhät muistot, joita veli täten oli hänen mieleensä
herättänyt, hälvensivät hetkeksi murhepilvet hänen otsaltaan.
"Ja mikä oli syynä siihen, että sana näin äkkiä elon sai? Syynä oli
se, että mielessäsi oli noussut tarve, jano, joka juuri sitä sanaa
tavoitteli."
"Mutta Alfredilla ei ole mitään hengellisiä tarpeita", vastasi Elisa, ja
taas sumenivat hänen silmänsä, kun ajatus Alfrediin palasi. "Hän on

32. itseensä tyytyväinen, eikä pyydäkään mitään sellaista, mitä Jumalan
sana voisi antaa."
"Mutta Jumala voi hänessä sellaisia tarpeita herättää."
"Millä tavoin? Minusta tuntuu se vallan mahdottomalta."
"Jumalalle ei ole mitään mahdotonta. Siitä pidä kiinni!"
"Kustaa Aadolf, yksin sinulle saatan tällä tavoin miehestäni puhua,
senhän ymmärrät", sanoi Elisa ja lisäsi sitte matalalla äänellä: "Hän
on kova kuin kivi Jumalaa vastaan. Sellainen hän ei ennen
avioliittoamme milloinkaan ollut, eikä vielä sen ensivuosinakaan,
vaan on vähitellen siihen tullut. Olisinko minä
ymmärtämättömyydessäni jollakin tavoin siihen vaikuttanut?" Kustaa
Aadolf pysyi hetken ääneti. "Sitä en usko", vastasi hän viimein.
"Tietysti on sinullakin vikasi, mutta vaellat kuitenkin rehellisesti
Jumalan kasvojen edessä ja olet hänen omansa; eikö niin?"
"Niin olen", vastasi Elisa tuntien mielessään jotakin samantapaista,
jota Pietari tunsi, kun hän Jesukselle sanoi: "Herra, sinä tiedät kaikki,
sinä tiedät, että minä sinua rakastan".
"Katso, Elisa", jatkoi Kustaa Aadolf, "en usko, että sinussa syytä
on, vaan Alfredin käy, kuten välttämättömästi kaikkien, jotka ikänsä
elävät todellisen Jumalan lapsen rinnalla, mutta tahallaan
vastustavat hänen vaikutuksiaan: he tylsyvät sekä paatuvat. Mutta",
lisäsi hän lohduttaen, "voihan Jumala kallioitakin musertaa".
"Oi, mutta kovasti täytyy Hänen iskeä ennenkuin ne musertuvat",
sanoi Elisa ja vilunväristys puistatti häntä. Kustaa Aadolf, joka luuli,

33. ettei hän tarjennut paikallaan seistä, lähti kulkemaan edelleen, yhä
pitäen hänen kättään kainalossaan.
Hirvenhovissa oli tänäänkin päivälliset, mutta ainoastaan
sukulaisille ja pappilanväelle.
Perille päästyään lähti Elisa heti lapsiaan tapaamaan. Pikku Sven
syöksähti heti häntä vastaan silmät riemusta välkähtäen. Eihän Sven
ollutkaan äitiä koko aamupuoleen nähnyt; hänellä oli äidille niin
paljon kerrottavaa.
Neljäskymmenesensimmäinen Luku.
Tohtori Hessel, Kustaa Aadolf, Helmer Broo ja kirkkoherra
polttelivat iltapuolis-sikariaan ulkona pengerryksellä istuen.
Uusi kirkkoherra, joka hiljaittain oli astunut virkaan
rovastivanhuksen jälkeen, oli varsin miellyttävä mies. Hän ja Kustaa
Aadolf sopivat varsin hyvin yhteen. Molemmat olivat he vilpittömiä ja
suoria luonteita, mutta erosivat toisistaan siinä, että kirkkoherra,
joka oli mietiskelyyn taipuvainen, mielellään pohti uskontoa tieteen
avulla, jotavastoin Kustaa Aadolf halveksi oppisuutta ja katsoi järkeä
huonoksi ja varsin riittämättömäksi oppaaksi Jumalan valtakunnan
salaisuuksissa. Mielipiteitten erilaisuus aikaansai usein heidän
välillään innokkaita väittelyjä, joista kuitenkin oli seurauksena, että
väittelijät kiistan lopussa olivat yhtä hyvät, jopa paremmatkin ystävät
kuin sen alkaessa. Tänä iltapäivänä kääntyi puhe uudemman ajan
raamatun kritikaan. Helmer Broo puolusti sitä, kirkkoherrakin oli siinä
löytänyt yhtä ja toista hyvää, mutta Kustaa Aadolf tuomitsi sitä

34. vääräksi. Tohtori Hessel seurasi katseillaan hienoa sinervää
savukiemuraa, joka hänen sikaristaan nousi kohti suoraan ylös
tyveneesen syysilmaan. Hän seurasi keskustelua ylenkatseellisen
välinpitämättömästi ja alentui vaan silloin tällöin tekemään jonkun
huomautuksen.
"Mutta rakas Spitzenholdt", alkoi kirkkoherra, "täytyyhän sinun
sentään tunnustaa, ettei raamattu kaikinpuolin ole jumalallinen. Se
on ainakin ihmisten välityksellä syntynyt."
"On kyllä, mutta pyhät miehet ovat puhuneet Pyhän Hengen
vaikutuksesta."
"Tietysti, mutta siitäkin huolimatta on raamatussa paljon puhtaasti
inhimillistä, ja sen erottaminen puhtaasti jumalallisesta onkin juuri
arvostelun tehtävä."
"Ja sinä uskot, että arvostelu pystyy sellaisen tehtävän
suorittamaan. Ei ikipäivinä! Nyhtää irti, sitä se osaa, mutta se nyhtää
ohdakkeen mukana nisujakin."
"Myönnät siis itsekin, että raamatussa on ohdakkeita", huomautti
Helmer
Broo.
"Minä puolestani en ole niitä siinä löytänyt", vastasi Kustaa Aadolf.
"Se, että Jumala sanansa ikuistuttamisessa käytti ihmisiä apunaan, ei
minusta suinkaan kumoo raamatun jumalallisuutta, ja vaikkakin
kukin kirjoittaja on kirjaansa painanut oman leimansa, niin on
näitten kirjain välillä kuitenkin olemassa erinomainen sopusointu,
joka todistaa niitten lähteneeksi saman Hengen vaikutuksesta.
Sanottakoon raamatusta mitä ikänänsä sanottaneen, mitään muuta

35. keinoa meillä ei ole, jonka avulla löydämme tien Jumalan luokse ja
opimme Hänet tuntemaan. Raamattu on Jumalan suuri kirje
ihmisille. Maassa madellen pitäisi meidän sitä lähestyä eikä
arvostelun hengessä. Pyhä Henki on ainoa oikea raamatunselittäjä,
järki siihen ei riitä."
"Siis ei ole järjellä mitään tekemistä uskonnon kanssa, sillä
Jumalan sana sotii kaikkea järjellisyyttä vastaan. Niinkö arvelet?"
kysyi tohtori Hessel.
"Ei niin, vaan Jumalan sana käy kaiken järjen yli", vastasi Kustaa
Aadolf painolla.
Tohtori Hessel kohotti olkapäitään ja vaikeni.
"Kyllä uskonnon täytyy taipua järjelliseksi, jos se mielii valtansa
alle saada muita kuin haaveilijoita ja typeriä ihmisiä", sanoi Helmer
Broo.
"Jumalan valtakunnan salaisuudet ovat viisailta kätketyt ja
yksinkertaisille ilmoitetut", vastasi Kustaa Aadolf.
"Silloinpa ei viisasparoilla ole muuta neuvoa kuin keksiä itselleen
oma uskonto. Peskööt sitte syyttöminä kätensä", virkkoi tohtori
Hessel.
"Heillä on toinenkin neuvo käytettävänä", sanoi Kustaa Aadolf. "He
voivat kääntyä ja tulla kuin lapset."
"Minä puolestani uskon kuitenkin, että ymmärrykselläkin on oikeus
kajota uskontoon ja uskonnon tulee myös sen tarvetta täyttää",
sanoi Helmer Broo.

36. "Meidän tulee, olla lapset pahuudessa, mutta taidossa täydelliset",
virkkoi kirkkoherra.
"No, millä nyt kumoot nuo molemmat henkiheimolaisesi, K. A.",
kysyi tohtori, joka toisinaan lyhyyden vuoksi puhutteli Kustaa
Aadolfia hänen nimensä alkukirjaimilla.
"Tietysti on järjelläkin oikeus olla mukana uskonnossa, mutta
samoinkuin ihmisen muittenkin hengenlahjojen tulee sen alistua
uskon ja rakkauden kuuliaisuudelle", vastasi Kustaa Aadolf. "Sinun
pitää rakastaman Jumalaa kaikesta sielustasi, kaikesta mielestäsi,
kaikesta ymmärryksestäsi [ruotsalaisen Raamatunkäännöksen
mukaan] ja kaikesta voimastasi. Mutta huomatkaa, että tässä
sanotaan: sinun pitää rakastaman; ei sanota: sinun pitää
arvosteleman."
Kustaa Aadolf puhui elävästi, hehkuvin mielin. Mutta hänen
lämpönsä ei enää niin helposti tuleksi tukahtanut kuin ennen. Ehkä
oli ikä osaltaan hänen kiihkeän mielensä lauhduttanut, luultavampaa
on sentään, että monivuotinen läheinen seurustelu Hänen kanssaan,
joka sydämestään oli nöyrä ja lempeä, oli valanut lempeyttä Kustaa
Aadolfinkin hilpeään mieleen, niin että hänen intoaan nyt elähytti
rakkauden, eikä, kuten ennen, mieliharmin tuli.
"Mutta ken voikaan sen käskyn täyttää?" sanoi kirkkoherra
miettivän näköisenä.
"Se, joka vilpittömästä sydämestä voi antaa oikean vastauksen
siihen kysymykseen, jonka Jesus heti tämän, lain tärkeimmän
käskyn, jälkeen teki ihmisille."

37. Kustaa Aadolfin viimeinen lausunto saattoi tohtori Hesselin
havahtamaan ylpeästä välinpitämättömyydestään. Tuo
evankeelismielinen, joka alituiseen saarnasi, ett'ei ihminen itsestään
voinut muuta tehdä kuin syntiä, hän tahtoi nyt väittää, että joku
kuitenkin saattoi täyttää Jumalan lain. Tämä oli hämmästyttävää!
Tohtori Hessel vainusi tässä räikeätä epäjohdonmukaisuutta ja alkoi
jo innostua asiaan hänkin.
"Mikä kysymys se oli? En muista sitä.", sanoi hän.
"Se kuului: mitä teille näkyy Kristuksesta?"
"No, oletko sinä antanut oikean vastauksen?"
"Vastaus selveni minulle kerran, kun olin joutunut kadotuksen
partaalle ja Kristus ilmestyi eteeni, ojensi kätensä minulle
pelastukseksi ja asetti minulle tuon kysymyksen. Vapahtajani! vastasi
sydämeni Hänelle. Ja kun Hän sitte minut synnin tuomiosta ja
vallasta vapahti ja korotti minut Jumalan lasten ihanaan vapauteen,
niin silloin sain kokea, että vastaukseni oli ollut oikea."
"Ja nyt siis rakastat Jumalaa kaikesta sielustasi ja mielestäsi,
kaikesta ymmärryksestäsi ja voimastasi!" virkkoi tohtori Hessel yhä
enemmän ihmetellen.
Hetki kului ennenkuin Kustaa Aadolf mitään vastasi, sillä hän
pelkäsi sanomasta joko liiaksi vähän tai liiaksi paljon.
"Rakkauteni Jumalaan", alkoi hän, "on lajiaan täydellinen, sillä sen
on Kristuksen rakkaus sydämessäni sytyttänyt. Vielä se ei sentään
hallitse koko olentoani, mutta kehittyy siihen kerran. Siis en voi
rakastaa Jumalaa niinkuin tahtoisin, mutta Jesuksen Kristuksen