Water resources planning and management R Quentin Grafton

Water resources planning and management R Quentin Grafton
Water resources planning and management R Quentin Grafton
Water resources planning and management R Quentin Grafton

1. Visit ebookfinal.com to download the full version and
explore more ebooks or textbooks
Water resources planning and management R Quentin
Grafton
_____ Click the link below to download _____
https://ebookfinal.com/download/water-resources-planning-
and-management-r-quentin-grafton/
Explore and download more ebooks or textbook at ebookfinal.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Water Resources Planning 4th Edition Andrew A. Dzurik
https://ebookfinal.com/download/water-resources-planning-4th-edition-
andrew-a-dzurik/
Cost Benefit Analysis And Water Resources Management Roy
Brouwer
https://ebookfinal.com/download/cost-benefit-analysis-and-water-
resources-management-roy-brouwer/
Statistical methods in water resources Dennis R. Helsel
https://ebookfinal.com/download/statistical-methods-in-water-
resources-dennis-r-helsel/
Water Resources in the Built Environment Management Issues
and Solutions 1st Edition Booth
https://ebookfinal.com/download/water-resources-in-the-built-
environment-management-issues-and-solutions-1st-edition-booth/

3. Harry E Schwarz and the Development of Water Resources and
Environmental Planning Planning Methods in an Era of
Challenge and Change 1st Edition Army Corps Of Engineers
(U.S.) https://ebookfinal.com/download/harry-e-schwarz-and-the-development-
of-water-resources-and-environmental-planning-planning-methods-in-an-
era-of-challenge-and-change-1st-edition-army-corps-of-engineers-u-s/
Sustainable Agriculture Technology Planning and Management
Technology Planning and Management 1st Edition Augusto
Salazar
https://ebookfinal.com/download/sustainable-agriculture-technology-
planning-and-management-technology-planning-and-management-1st-
edition-augusto-salazar/
Water Resources Law 2nd edition. Edition Janice Gray
https://ebookfinal.com/download/water-resources-law-2nd-edition-
edition-janice-gray/
Water Resources Engineering 2nd Edition Larry W. Mays
https://ebookfinal.com/download/water-resources-engineering-2nd-
edition-larry-w-mays/
Water resources systems analysis 1st Edition Mohammad
Karamouz
https://ebookfinal.com/download/water-resources-systems-analysis-1st-
edition-mohammad-karamouz/

5. Water resources planning and management R Quentin
Grafton Digital Instant Download
Author(s): R Quentin Grafton; Karen Hussey (eds.)
ISBN(s): 9780511986482, 0511989253
Edition: draft
File Details: PDF, 15.28 MB
Year: 2011
Language: english

6. WATER RESOURCES PLANNING AND MANAGEMENT
Water is an increasingly critical issue at the forefront of global policy change, management
and planning. There are growing concerns about water as a renewable resource, its avail-
ability for a wide range of users, aquatic ecosystem health, and global issues relating to
climate change, water security, water trading and water ethics. There is an urgent need for
practitioners to have a sound understanding of the key issues and policy settings under-
pinning water management. However, there is a dearth of relevant, up-to-date texts that
adopt a comprehensive and interdisciplinary focus and which explore both the scientifi c
and hydrological aspects of water, together with the social, institutional, ethical and legal
dimensions of water management.
This book will address these needs. It provides the most comprehensive reference ever
published on water resource issues. It brings together multiple disciplines to understand
and help resolve problems of water quality and scarcity. Its many and varied case studies
offer local and global perspectivers on sustainable water management, and the ‘founda-
tion’ chapters will be greatly valued by students, researchers and professionals involved in
water resources, hydrology, governance and public policy, law, economics, geography and
environmental studies.
R. Quentin Grafton is Professor of Economics at the Crawford School of Economics
and Government at the Australian National University. He is holder of the UNESCO Chair
in Water Economics and Transboundary Water Governance, Director of the Centre for
Water Economics, Environment and Policy (CWEEP
Forum and Co-Chair of the ANU Water Initiative – a transdisciplinary research and educa-
tion initiative in water resource management. Professor Grafton has over 20 years experi-
ence in the fi elds of agriculture, the environment, natural resources and economics. He
is the author or editor of 10 books, more than 80 articles in some of the world’s leading
journals, and numerous chapters in books.
Karen Hussey is a Research Fellow at the Crawford School of Economics and
Government at the Australian National University, and the ANU Vice Chancellor’s
Representative in Europe (Brussels
ics and economics, water policy and management and global environment governance.
Dr Hussey is Chair of the COST-funded international research initiative ‘Accounting for,
and managing, the links between energy and water for a sustainable future’ and is Co-Chair
of the ANU Water Initiative.

8. WATER RESOURCES PLANNING
AND MANAGEMENT
R. QUENTIN GRAFTON
The Australian National University, Canberra
KAREN HUSSEY
The Australian National University, Canberra
Edited by

9. cambridge university press
Cambridge, New York, Melbourne, Madrid, Cape Town,
Singapore, São Paulo, Delhi, Tokyo, Mexico City
Cambridge University Press
The Edinburgh Building, Cambridge CB2 8RU, UK
Published in the United States of America by Cambridge University Press, New York
www.cambridge.org
Information on this title: www.cambridge.org/9780521762588
© R. Quentin Grafton and Karen Hussey 2011
This publication is in copyright. Subject to statutory exception
and to the provisions of relevant collective licensing agreements,
no reproduction of any part may take place without the written
permission of Cambridge University Press.
First published 2011
Printed in the United Kingdom at the University Press, Cambridge
A catalogue record for this publication is available from the British Library
Library of Congress Cataloguing in Publication data
Water Resources Planning and Management / [edited by] R. Quentin Grafton,
Karen Hussey.
p. cm.
Includes bibliographical references and index.
ISBN 978-0-521-76258-8
1. Water resources development. 2. Watershed management. 3. Water-supply. I. Grafton,
R. Quentin, 1962– editor of compilation. II. Hussey, Karen, editor of compilation.
TC409.W369155 2011
363.6′1–dc22 2010042730
ISBN 978-0-521-76258-8 Hardback
Cambridge University Press has no responsibility for the persistence or
accuracy of URLs for external or third-party internet websites referred to in
this publication, and does not guarantee that any content on such websites is,
or will remain, accurate or appropriate.

10. v
List of contributors ix
Foreword xv
Preface xvii
Acknowledgements xix
Introduction xx
Part I Understanding ‘water’ 1
1 Climate change and the global water cycle 3
Richard Lawford
2 Understanding global hydrology 23
Brian L. Finlayson, Murray C. Peel and Thomas A. McMahon
3 Groundwater and surface water connectivity 46
Rory Nathan and Richard Evans
4 Understanding the basics of water quality 68
Jenny Day and Helen Dallas
5 Inland water ecosystems 90
Jackie King and Cate Brown
6 Water, biodiversity and ecosystems: reducing our impact 117
Caroline A. Sullivan and Jay O’Keeffe
7 Global food production in a water-constrained world: exploring ‘green’
and ‘blue’ challenges and solutions 131
Johan Rockström, Louise Karlberg and Malin Falkenmark
Part II Water resources planning and management 153
8 Water law and the search for sustainability: a comparative analysis 155
William L. Andreen

Contents

11. Contentsvi
9 Tackling the global water crisis: unlocking international law as fundamental
to the peaceful management of the world’s shared transboundary waters –
introducing the H
2 O paradigm 175
Patricia Wouters and Dinara Ziganshina
10 Risk and uncertainty in water resources planning and management:
a basic introduction 230
Daniel P. Loucks
11 Collaboration and stakeholder engagement 251
Jeff Loux
12 Capacity building and knowledge sharing 274
Kees Leendertse and Paul Taylor
13 Adaptive and integrated management of water resources 292
Claudia Pahl-Wostl, Paul Jeffrey and Jan Sendzimir
14 Gender and integrated water resource management 311
FRANCES Cleaver and Rose Nyatsambo
15 Environmental fl ows: achieving ecological outcomes in variable
environments 331
Richard Norris and Susan Nichols
Part III Water resources planning and management: case studies 351
III.1 Water and waste water treatment 353
16 Overcoming water scarcity in Perth, Western Australia 355
Geoffrey J. Syme and Blair E. Nancarrow
17 Cities, agriculture and environment – sharing water in and around
Hyderabad, South India 367
Daniel van Rooijen, Alexandra Evans, Jean-Philippe
Venot and Pay Drechsel
18 Pricing urban water services: the case of France 380
Céline Nauges and Alban Thomas
19 Collaborative fl ood and drought risk management in the Upper Iskar
Basin, Bulgaria 395
Katherine A. Daniell, Irina S. Ribarova and Nils Ferrand
III.2 Agricultural water use 421
20 The role of research and development in drought adaptation on the
Colorado River Basin 423
Carly Jerla, Kiyomi Morino, Rosalind Bark and Terry Fulp

12. Contents vii
21 Climate change in the Murray–Darling Basin: implications for water
use and environmental consequences 439
William J. Young and Francis H. S. Chiew
III.3 Urban water supply and management 461
22 The urban water challenge in Australian cities 463
Patrick Troy
23 Water sensitive urban design 483
Tony H. F. Wong and Rebekah R. Brown
24 Water security for Adelaide, South Australia 505
Peter Dillon
III.4 Aquatic ecosystems 527
25 Groundwater contamination in Bangladesh 529
Kazi Matin Ahmed
III.5 Industrial and mining water use 561
26 Water issues in Canada’s tar sands 563
Kevin P. Timoney
27 Science, governance and environmental impacts of mines in developing
countries: lessons from Ok Tedi in Papua New Guinea 583
Ian C. Campbell
III.6 Rural and remote communities 599
28 Aboriginal access to water in Australia: opportunities and constraints 601
Sue Jackson
29 Providing for social equity in water markets: the case for an Indigenous
reserve in northern Australia 629
William Nikolakis
III.7 Water infrastructure design and operation 647
30 Flood hazard, fl oodplain policy and fl ood management 649
Howard S. Wheater
III.8 Managing water across borders 671
31 Decision-making in the Murray–Darling Basin 673
Daniel Connell
32 Challenges to water cooperation in the lower Jordan River Basin 686
Annika Kramer

13. Contentsviii
33 Adaptation and change in Yellow River management 705
Mark Giordano and David Pietz
34 Managing international river basins: successes and failures of the
Mekong River Commission 724
Ian C. Campbell
III.9 Market mechanisms in water management 741
35 Inter-sector water trading as a climate change adaptation strategy 743
Bonnie G. Colby and Rosalind H. Bark
Contributors 755
Index 767

14. ix
Professor R. Quentin Grafton
Crawford School of Economics and Government (Bldg #132
University, Canberra, ACT 0200, Australia
Dr Karen Hussey
Vice Chancellor’s Representative in Europe and Postdoctoral Fellow, The Australian
National University. Based at: Institut d’études européennes, Université Libre de
Bruxelles, Avenue F.D. Roosevelt, 39, Bruxelles 1050, Belgium
Professor Kazi Matin Ahmed
Department of Geology, University of Dhaka, Curzon Hall Campus, Dhaka 1000, Bangladesh
Professor William L. Andreen
Edgar L. Clarkson Professor of Law, University of Alabama School of Law, Box 870382,
Tuscaloosa, AL 35487, USA
Dr Rosalind Bark
AREC, Rm 319D, Chavez Building, University of Arizona. P.O. Box 210023, Tucson, AZ
85721–0023, USA
Dr Cate Brown
Freshwater Ecologist, Southern Waters Ecological Research and Consulting, PO Box
12414, Mill Street, Cape Town, 7705, South Africa
Associate Professor Rebekah Brown
Centre for Water Sensitive Cities and School of Geography and Environmental Science,
Monash University, Melbourne, VIC 3800, Australia
Dr Ian C. Campbell
Principal Scientist, River Health, GHD, 180 Lonsdale Street, Melbourne 3000, Australia
and Adjunct Research Associate, School of Biological Sciences, Monash University
Contributors

15. List of contributorsx
Dr Francis Chiew
CSIRO Land and Water, GPO Box 1666, Canberra, ACT 2601, Australia
Dr Frances Cleaver
Reader, Department of Development Studies, School of Social and International Studies,
University of Bradford BD7 IDP, UK
Professor Bonnie Colby
Departments of Resource Economics, Geography, and Hydrology and Water Resources,
University of Arizona. 1110 E. James Rogers Way, Chavez Bldg, Tucson Arizona,
85721, USA
Dr Daniel Connell
Crawford School of Economics and Government (Bldg #132
University, Canberra, ACT 0200, Australia
Dr Helen Dallas
Freshwater Research Unit, Zoology Dept, University of Cape Town, 7707 Rhodes Gift,
Cape Town, Western Province, South Africa
Dr Katherine A. Daniell
Centre for Policy Innovation, The Australian National University, Canberra ACT 0200,
Australia
Professor Jenny Day
Freshwater Research Unit, Zoology Dept, University of Cape Town, 7707 Rhodes Gift,
Cape Town, Western Province, South Africa
Dr Peter J Dillon
CSIRO Land and Water, Private Mail Bag 2, Glen Osmond, SA 5064, Australia
Dr Pay Drechsel
Theme Leader – Water Quality, Health and Enviroment International Water Management
Institute, 127, Sunil Mawatha, Pelawatte, Battaramulla, 10120, Colombo, Sri Lanka
Dr Richard Evans
Sinclair Knight Merz, PO Box 2500, Malvern, Victoria, Australia 3144
Alexandra Evans
Researcher, International Water Management Institute, IWMI, P.O. Box 2075, Colombo,
Sri Lanka

16. List of contributors xi
Professor Malin Falkenmark
Stockholm Resilience Centre, Kräftriket 2B, SE-106 91 Stockholm, Sweden or
Stockholm International Water Institute (SIWI
Stockholm, Sweden
Dr Nils Ferrand
Cemagref UMR G-EAU, 361 rue JF Breton, BP 5095, 34196 Montpellier Cedex 5, France
Dr Brian L. Finlayson
Department of Resource Management and Geography, the University of Melbourne,
Victoria 3010, Australia
Dr Terry Fulp
Bureau of Reclamation, P.O. Box 61470, Boulder city, Nevada 89006, USA
Dr Mark Giordano
Director of Water and Society Research, International Water Management Institute, 127,
Sunil Mawatha, Pelawatte, Battaramulla 10120, Sri Lanka
Dr Sue Jackson
Senior Research Scientist, CSIRO Sustainable Ecosystems, Tropical Ecosystems
Research Centre, PMB 44 Winnellie, NT, 0822, Australia
Professor Paul Jeffrey
Centre for Water Sciences, Cranfi eld University, Cranfi eld, Bedfordshire
MK43 0AL, UK
Dr Carly Jerla
CADSWES, University of Colorado at Boulder, 421 UCB, Boulder, CO 80309–0421, USA
Professor Louise Karlberg
Stockholm Environment Institute, Kräftriket 2B, SE-106 91 Stockholm, Sweden or
Stockholm Resilience Centre, Kräftriket 2B, SE-106 91 Stockholm, Sweden
Dr Jackie King
Research Associate, University of Cape Town, Southern Waters Ecological Research &
Consulting, PO Box 12414, Mill Street, Cape Town, 7705, South Africa
Annika Kramer
Senior Project Manager, Adelphi Research gGmbH; Caspar-Theyss-Str. 14a; 14193
Berlin, Germany

17. List of contributorsxii
Richard Lawford
University of Maryland, Baltimore County, Hydrological and Biospheric Sciences,
Building 33 NASA GSFC, Code 614.3, Greenbelt, MD 20771 USA
Kees Leendertse
(MA
Resources Management. Marumati Building, 491, 18th Avenue, Rietfontein, Pretoria
0084, South Africa
Professor Daniel P. Loucks
Hollister Hall, Cornell University, Ithaca, NY 14853, USA
Dr Jeff Loux
Director of Land Use and Natural Resources, U.C. Davis Extension, 1333 Research Park
Drive, Suite 267, Davis, California 95618, USA
Professor Thomas A. McMahon
Department of Civil and Environmental Engineering, The University of Melbourne,
Victoria 3010, Australia
Dr Kiyomi Morino
LTRR, West Stadium Bldg 58, Tucson, AZ 85721, USA
Dr William Nikolakis
Postdoctoral Fellow, Crawford School of Economics and Government, Australian
National University, Bldg #132, ANU, Canberra, ACT 0200, Australia
Dr Blair E. Nancarrow
CSIRO Land and Water, Private Bag 5, Wembley, WA 6913, Australia
Dr Rory Nathan
Sinclair Knight Merz, PO Box 2500, Malvern, Victoria, Australia 3144
Dr Céline Nauges
INRA-LERNA, Toulouse School of Economics, Manufacture des Tabacs, 21 Allée de
Brienne, 31000 Toulouse, France
Dr Susan Nichols
Research Fellow, Institute for Applied Ecology, University of Canberra, Canberra, ACT
2601, Australia
Professor Richard Norris
Institute for Applied Ecology, University of Canberra, Canberra, ACT 2601, Australia

18. List of contributors xiii
Rose Nyatsambo
Research Offi cer, Department of Development Studies, School of Oriental and African
Studies, University of London, Thornhaugh Street, Russell Square, London, WC1H 0XG,
United Kingdom
Professor Jay O’Keeffe
Professor of Wetland Ecosystems, UNESCO-IHE, PO Box 3015, 2601 DA Delft,
The Netherlands
Professor Claudia Pahl-Wostl
Institute of Environmental Systems Research, University of Osnabrück, Germany
Murray C. Peel
Department of Civil and Environmental Engineering, The University of Melbourne,
Victoria 3010, Australia
Professor David Pietz
Associate Professor of History, Wilson-Short Hall 320, Department of History, PO Box
644030, Washington State University, Pullman, WA 99164–4030, USA
Associate Professor Irina Ribarova
University of Architecture, Civil Engineering and Geodezy, 1 Chr. Smirnensky blvd, 1046
Sofi a, Bulgaria
Professor Johan Rockström
Stockholm Environment Institute, Kräftriket 2B, SE-106 91 Stockholm, Sweden or
Stockholm Resilience Centre, Kräftriket 2B, SE-106 91 Stockholm, Sweden
Dr Daniel J. van Rooijen
Department of Civil and Building Engineering, Loughborough University,
United Kingdom
Dr Jan Sendzimir
International Institute for Applied Systems Analysis, Schlossplatz 1A-2361 Laxenburg,
Austria
Dr Caroline A. Sullivan
Associate Professsor of Environmental Economics and Policy, School of Environmental
Science and Management, Southern Cross University, NSW 2480, Australia
Professor Geoffrey J. Syme
Centre for Planning, Faculty of Business and Law, Edith Cowan University, 270
Joondalup Dve, Joondalup, WA 6027, Australia

19. List of contributorsxiv
Dr Paul Taylor
Cap-Net/UNDP International Network for Capacity Building in Integrated Water
Resources Management. Marumati Building, 491, 18th Avenue, Rietfontein, Pretoria
0084, South Africa
Dr Alban Thomas
INRA-LERNA, Toulouse School of Economics, Manufacture des Tabacs, 21 Allée de
Brienne, 31000 Toulouse, France
Dr Kevin Timoney
Treeline Ecological Research, 21551 Twp Rd 520, Sherwood Park, Alberta T8E 1E3
Canada
Dr Patrick Troy AO
Emeritus Professor and Visiting Fellow, Fenner School of Environment and Society,
Building 43, WK Hancock Building, The Australian National University, ACT 0200
Australia
Dr Jean-Philippe Venot
Researcher, International Water Management Institute, IWMI Africa Offi ce, PMB CT
112, Cantonments, AcCRA, Ghana
Professor Howard S. Wheater
Canada Excellence Research Chain, University of Saskatchewan, National Hydrology
Research Centre, II Innovation Boulevard, Saskatoon SK S7N BHS, Canada
Professor Tony Wong
Director and Chief Executive, Centre for Water Sensitive Cities, Monash Sustainable
Institute, Building 74, Monash University, Melbourne, VIC 3800, Australia
Professor Patricia Wouters
Dundee UNESCO Centre for Water Law, Policy, Peters Building, University of Dundee,
DD1 4HN, UK
Dr William Young
CSIRO Land and Water, GPO Box 1666, Canberra, ACT 2601, Australia
Dinara Ziganshina
PhD Research Scholar, UNESCO Centre for Water Law, Policy, Peters Building,
University of Dundee, DD1 4HN, UK

20. xv
Water Resources Planning and Management provides a unique insight into the problems
our planet faces in terms of water quantity and quality, and what to do about it. It is the only
book that adopts both a comprehensive and interdisciplinary focus to combine scientifi c
and hydrological understanding with the social, institutional, ethical and legal dimensions
of water management. Its contributions from some of the world’s leading water experts,
across many disciplines and with varied case studies from 19 different countries, makes it
the ideal source of information for students, scholars and water practitioners.
Business as usual in terms of water management in many parts of the world cannot con-
tinue. This book provides an essential guide to change. It offers: (1
to understanding water (such as the water cycle, surface and groundwater interactions,
and water ecosystems); (2
managing water trade offs, adaptive management of water, and managing environmental
fl ows); and (3
as Tar Sands of Alberta and Indigenous access to water in Australia). Whether you are
concerned about groundwater contamination from arsenic in Bangladesh that has affected
millions of people, want to understand Hydrology 101, or how to cope with the challenges
of water scarcity in cities, this book has it all.
Simply put, Water Resources Planning and Management is a must read book for all who
wish to make a difference in how to plan and manage our scarce water resources.
Until, and unless, the insights from this book are widely adopted, we risk further degrad-
ation to the most precious of all our natural resources.
The Earl of Selborne KBE FRS
Chairman
The Foundation for Science and Technology


Foreword

22. xvii
The importance of water cannot be overstated: it is essential for all life on Earth. So while
the world is preoccupied by the threat of climate change, all those involved in the debate
understand that when we talk about climate change the subtext is, how will water be
managed? When we discuss the need to ‘adapt’ to climate change, we are, in one aspect,
addressing the need to deal with either more, or less, water. At the same time, anyone who
has been involved in water resource management will tell you that we have been ‘adapt-
ing’ to our climate ever since the Bronze Age, when humans decided to settle down and
establish organised agriculture. Some 4000 years and 7 billion people later, and with all our
clever water infrastructure and technology, we are still trying to get it right.
A simple but true fact illustrates the point: before the 1990s, water resources plan-
ning and management was the domain of engineers and hydrologists; after that time, the
emphasis shifted to ‘least cost’ solutions. And yet, at our home university (as elsewhere),
we now recognise that solutions which will deliver positive outcomes to society, the envir-
onment and the economy, must also engage a spectrum of hydrologists, engineers, and
economists; moreover, they must also engage sociologists, ecologists, lawyers, political
scientists, environmental historians, anthropologists, geographers and others.
Our ‘holistic’ epiphany coincided with the visit to Canberra by Lord (John
early 2008, both of us (RQG and KH
offi cial dinner, and we three lamented the lack of a truly interdisciplinary, contemporary
text for policy-makers, planners and researchers. We all were seeking a book that com-
bined the scientifi c and hydrological aspects of water as a resource, with the social, insti-
tutional, economic, ethical, and legal dimensions of water management. The idea for this
book was born. Together we formed an advisory committee, under John’s Chairmanship,
and in 2008–09 the book started to take shape.
Our goal was that this book would be the fi rst of its kind to bridge the many areas of
water management and planning; it would set out innovative ideas, detailed case studies,
and governance frameworks. We would have liked to have included more but, in the end,
time and the size of the book prevented us from covering everything from everywhere.
The book offers a global perspective on problems in water management; it gives an
extensive coverage of water quality and water quantity issues, institutional and governance
arrangements for management and planning, Indigenous water use, engineering solutions
Preface

23. Prefacexviii
and their feasibility, the geo-politics of water security, and the implications of embedded
water in the related areas of energy, health and biodiversity conservation and other issues.
We believe this volume, combining the insights and research of so many talented people,
provides an important step towards a global vision of integrated water resources, planning,
and management. The world will need this guidance today and in the years to come.
R. Quentin Grafton and Karen Hussey

24. xix
How can we manage our water resources more sustainably? In 2006, The Australian
National University (ANU
research project aimed at answering that key question. With the help of the talented and
energetic members of the ANU Water Initiative steering committee, and the fi nancial sup-
port of our university, the editors and the advisory committee for this book have tried to
bridge disciplinary divides in water management and to take a broader view and under-
standing of water.
We are especially grateful to the members of an advisory committee for this volume that
helped guide us, the editors, in terms of what to include in the book and how to make the
wider vision of water management a reality. Lord (John
and we could not have found a better group of individuals with diverse experiences to help
us – Colin Chartres, Jackie King, Asit Mazumder, and Tom McMahon. They all freely
gave us their time and insights, especially in the planning stage of the book. Without their
experience, expertise, and wisdom this book would not have achieved the breadth, depth,
and global outlook that we sought.
This book was only made possible by the willingness of many outstanding scholars and
practitioners to contribute. Our authors, from so many different disciplines, countries, and
professional backgrounds were a pleasure to work with. As an economist (RQG
itical scientist (KH
the chapters. To our authors, thank you for your time and for sharing your knowledge.
We also offer our gratitude to those people whose names do not appear in this book
but who nevertheless made an important contribution. We especially appreciate the tire-
less efforts of Noel Chan and gratefully acknowledge the highly professional copy edit-
ing of Andrew Bell. We also thank Matt Lloyd at Cambridge University Press (CUP
his strong support and belief that this book needed to be published, and the help of Chris
Hudson and Laura Clark at CUP during the editing process.
On a personal note, we are especially grateful for the support and forbearance of Carol-
Anne, Arian and Brecon (RQG
Our fi nal acknowledgement is to all the many people whose very lives depend on effect-
ive water planning and management. To them, we hope this book can make a difference.
Acknowledgements

25. xx

Introduction
There is a pressing global problem of increasing freshwater scarcity. Lack of water has led
to the threat of water rationing in one of the wealthiest regions in the world, California. In
one of the world’s poorest countries, Yemen, a rapidly growing population and overuse of
water for irrigation may mean that its capital, Sana’a, will literally run out of water in the
coming decade unless there is a change in how its water is managed.
The other side to the problem is diminishing water quality, and the quality of water that
is available to billions of people is dire. The Food and Agriculture Organization of the
United Nations estimates that about 3800 children die every day – almost exclusively in
poor countries – as a direct result of unsafe drinking water and lack of sanitation.
Without shift in how water is used and governed, scarcity and quality problems will be
made much worse with the twin challenges of a growing world population and climate
change; both these factors are expected to increase the frequency and severity of droughts
in mid latitudes.
As per capita water volumes decrease, water confl icts will be exacerbated. In response
to water scarcity, diversions of water from one area or catchment to another are likely
to increase. Unfortunately, there are few places left in the world where additional water
can be tapped without imposing substantial costs on existing users or on the environment.
Moreover, in agricultural terms, a growing world population will place a greater strain
on water resources to grow the food to sustain upwards of 2 billion more people. Since
agriculture uses some 70% of total freshwater withdrawals, this will place an even greater
challenge on food security.
Against this sobering background, Water Resources Planning and Management pro-
vides an ambitious guide to both understand and help overcome our water challenges. No
one discipline or single set of experiences can provide the insights necessary to solve the
world’s water problems, so this book brings together different perspectives on water from a
range of disciplines and with many detailed case studies. The message is that to truly tackle
the challenges we have to go beyond the proximate causes (overuse and misuse of water)
and understand the drivers and levers that can be brought to bear to effect change. We must
understand the immensity of the water cycle and the interconnectedness of ecosystems so

26. Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents

27. Niin, te saatte olla hyvä ja suoda anteeksi, ehkäpä minun ei olisi
pitänyt tuota lausua ruhtinaan sihteerin ja ystävän kuullen.
— Kyllä, kaikin mokomin — virkkoi Przyjemski vilkkaasti. —
Sanokaa vaan suoraan, mitä ajattelette. Minä olen ruhtinaan ystävä,
ja juuri siksi minun mieltäni mitä suurimmassa määrässä kiinnittää
kuulla, kuinkaruhtinasta täällä arvostellaan. Minä pyydän teitä
vieläpä olemaan hyvä ja selittämään, missä suhteessa arvelette
ruhtinaan olevan epäkohtiinsyyllinen.
Wygrycz siirtyi kiivaasti paikoiltaan kapealla sohvalla.
— Missäkö suhteessa? — huudahti hän. — Mutta paras herra
Przyjemski, onhan se itsestään selvää! Suurin osa ruhtinaan
maatiloista sijaitsee näillä seuduin. Itse kaupungissa hänellä on
linna, joka on hänen isänisänsä taikka isänisänisänsä rakentama.
Hän on rikas ja hänen nimellään on sellainen kaiku, että, jos hän
koettaisi perehtyä olosuhteisiin, niin hänen jok’ikinen sanansa tulisi
meille tueksi jaoppaaksi, joka toimensa hyväksi työksi. Pyydän
rohkeuteni vieläkin kerran anteeksi, mutta tehän itse kehotitte minua
puhumaan suunipuhtaaksi… Ruhtinas kiertelee maita mantereita…
Tähän Przyjemski hiljaa virkkoi: I
— Eihän siitä ole kuin viisi vuotta, kun hän täällä viimeksi oli.
Ennen hän oleskeli jotenkin pitkät ajat maatiloillaan tässä seudussa,
jalinnassakin hän asui…
— Ja tuntui siltä, kuin häntä ei silloinkaan olisi ollut olemassa —
huudahti Wygrycz. Hänen silmänsä säkenöivät, ja kapeille huulille oli
pujahtanut ivan piirre. Koko hänen olemuksensa hengitti kauan
haudottua katkeruutta. Ehkäpä se oli luokkavihaa, joka nyt ilmi

28. puhkesi, taipikemmin vielä syvemmällä piilevää harmin ja nurjuuden
tunnettavarakkaampia kohtaan.
Przyjemski istui puutuolilla, pää hiukan alaspäin ja hattu toisessa
veltosti riippuvassa kädessään. Hänen hieno vartalonsa ja profiilinsa
hopeine kulmakarvoineen ja ohuvine huulineen, joita verhosivat
kellertävät viikset, kuvastuivat siniselle seinälle. Hän alkoiverkalleen,
silmänsä alas luoden:
— Sallitteko minun hiukan puolustaa ruhtinasta. Minä totta tosiaan
itse kuulun niihin, jotka kaikista vähimmin uskovat inhimillistä
täydellisyyttä. Minä tahtoisin vaan huomauttaa, ettei ruhtinas olesiitä
mikään poikkeus. Jos hänellä on vikansa, jollei hän täytäjoitakuita
velvollisuuksiaan j.n.e…., niin ei hän ole mikään poikkeus. Kukapa ei
olisi heikko, itsekäs, vaihemielinen, nim. siinä merkityksessä, että
lentää toisesta hulluudesta toiseen, niinkuin perhonen kukasta
kukkaan.
Wygrycz väänteli itseään levottomana sohvallaan ja puhkesi sitte
puhumaan:
— Suokaa anteeksi, herra Przyjemski, ei sentään kaikki. Onhan
maailmassa kunniallisiakin ihmisiä, jotka eivät perhosen tavoin
lentele kukasta kukkaan. Jumala varjelkoon sellaisista perhosista.
On juuri heidän syynsä, että meillä täällä maailmassa on näin
huonosti asiat.Siltä, jolle paljo on annettu, myöskin paljo vaaditaan.
Ruhtinas on meidän herraltamme paljo saanut, ja siksi täytyy
myöskin meidän herramme ja ihmisten häneltä paljon vaatia. Pyydän
anteeksi että tuolla tavoin olen puhunut teidän isännästänne ja
ystävästä… Mutta se,joka aina käy kerjäämässä, ei lopulta voi olla
purkamatta ulos, mitä sydämensä liikkuu. Minä en suinkaan tahdo

29. puhua pahaa ruhtinaasta… ehkäpä hän on maailman paras ihminen,
minä vaan kysyn teiltä: mitä häntäällä maailmassa toimittaa?
Hän pingotti luisevat, hiukan vapisevat sormensa haralleen ja
säihkyvinsilmin jatkoi:
— Mitä tekee ruhtinas rikkaudellaan, älyllään, suurella vallallaan?
Kenen hyväksi, minkä hyväksi hän toimii?
Ja hän katsahti kysyvästi Przyjemskiin.
Tämä nosti silmänsä ja vastasi verkalleen: — Ei mitään. Ei yhtään
mitään.
Tämä tunnustus pani Wygryczin kuumuuden asettumaan. Hän
kohotti pitkän,keltaisen sormensa ylös.
Senkö tekin huomaatte! … Ja kumminkin on ruhtinas kristitty; siinä
ensimmäinen asia. Kumminkin hän on täällä syntynyt ja omistaa
täällämaatiloja, siinä toinen…
Klaara, joka koko keskustelun ajan oli istunut ikkunan ääressä,
ompelemassa pitsiä myssyn reunaan, nosti tämän kuullessaan
päätään japuuttui arasti puheeseen:
— Rakas isä, minun mielestäni meidän ei pitäisi noin ankarasti
arvostella ihmisiä, jotka sentään ovat aivan toisellaisia kuin me itse.
— Toisellaisia? Miksi toisellaisia? Missä suhteessa? Mitä sillä
tarkoitat? Jumala on kaikki luonut, ja samassa maassa me kaikki
elämme. Kaikki tekevät syntiä, kärsivät ja kuolevat, ja nuo
kohtalojemme yhtäpitäväisyydet tekevät kaikki erilaisuudet
mitättömiksi.

30. — Te olette oikeassa — vakuutti Przyjemski. — Te lausutte syvän
totuuden. Mutta minä olisin neiti Klaaralle hyvin kiitollinen, jos hän
jatkaisi ystäväni puolustamista.
Przyjemski katsoi häneen niin lämpimästi, että hänen kasvonsa
kirkastuivat. Paljoa varmemmalla äänellä Klaara jatkoi:
— Minusta tuntuu, että tuollaisten rikasten ja korkeasukuisten
ihmisten, jotka elävät aivan toisellaisissa oloissa kuin me, täytyy
saada aivan toisellaisia käsitteitä ja tapoja, niin että mikämeille on
hyvin tunnettua, on heille varsin vierasta; mikä meille on
velvollisuutta, tuntuu heistä tarpeettomalta ja mahdottomalta.
Ehkäpä ruhtinas on sangen hyvä ihminen, vaikkei hän järjestä
elämätään niin, kuin hänen meidän mielestämme tulisi… Ehkäpä
hän on saanut Vastenmielisyyttä ihmisiä kohtaan, jotka ovat
pilanneet hänet imartelemalla tahi teeskentelemällä olemattomia
tunteita.
Przyjemskin kasvot yhä enemmän kirkastuivat. Päätään
kääntämättä hänkatsoi nuoreen tyttöön, eikä silmät tahtoneet
hänestä erota. Wygrycz sitävastoin kuunteli levottomana ja ilmeisesti
tyytymättömänä tytön puheesta. Hän kohautti olkapäitään, kun
Klaara oli puheensa päättänyt.
— Naisten lorua! Naiset aina luulevat voivansa kaikki hyvin
selittää, asia muka johtuu siitä ja siitä. He ovat tottuneet
kiinnittämään huomionsa pikku-asioihin. Minun käsitykseni mukaan
on vaan kahdenlaista väkeä: rehellisiä ihmisiä ja konnia. Joko
noudattaa ihminen Jumalan käskyä, palvelee lähimmäistään ja tekee
työtä oikean asian puolesta,taikka hän ei sitä tee. Syntinen hän
tosin saattaa olla ensin mainitussakin tapauksessa, mutta aina on

31. hän kumminkin jonkun arvoinen; toisessa tapauksessa hän ei ole
edes mädänneen puolukan veroinen. Niinon sen asian laita!
Przyjemski vastasi verkalleen:
— Te tuomitsette ankarasti ja häikäilemättä, mutta neiti Klaara
seisoo kuin lempivä ja sovittava enkeli välillämme — ja hän on
enkeli.
Ja antamatta aikaa vastaamiseen, virkkoi hän heti Wygryczille:
— Onko teillä aina ollut sama toimi kuin nykyään, ettekö ole
aikaisemmin ollut muissa toimissa? Minusta tuntuu niin…
Wygrycz hymyili karvaasti.
— Koko elinaikani, herra Przyjemski, nim. 18:sta vuodesta lähtien
olen ollut saman viraston palveluksessa. Olen porvarin poika tästä
kaupungista, isälläni, joka oli käsityöläinen, oli täällä pieni talo. Hän
lähetti minut kouluun — suoritin kimnaasin 5 luokkaa ja sitte tehtiin
minut kirjuriksi. Mutta miksi tätä minulta kysytte?
Przyjemski istui hetkisen mietteissään, sitte hän vastasi
kumartaen:
— Minä tunnustan suoraan, että olen havainnut teidän
käsityksenne japuhetapanne ilmaisevan korkeampaa sivistystä…
— Kuin olitte odottanut, — puuttui Wygrycz puheeseen ivallisesti
nauraen. — Huomaa, ettei teillä ollessanne ruhtinaallisen suosijanne
talossa ole ollut paljo tekemistä köyhän väen kanssa. Köyhyys ei
välttämättömästi tarvitse merkitä samaa kuin typeryys, herra
Przyjemski… Ha ha ha!

32. Hän nauroi ilkeästi, mutta huomasi, että hän oli hyvin mielissään
vieraan lausunnosta.
— Mitä minuun tulee, — jatkoi hän, — olen kumminkin
erikoistapauksissa ollut hyvä-osainen. Minä sain vaimon, joka
ensinnäkin oli sivistynyt jatoiseksi oli maailman paras nainen. Hän
oli opettajatar, me rakastuimme ja menimme naimisiin, vaikka hän
olisi voinut taloudellisessa suhteessa tehdä paremmat naimiskaupat.
Mutta hän ei koskaan kauppojaan katunut. Me olimme onnellisia.
Sivistykseen nähden olin häntä heikompi, ja minulla oli kyllä kykyä
sitä käsittämään ja hyötymään hänen etevämmyydestään. Olinhan
minä aina muutamia tuntia päivässä vapaa työstäni, ja ne tunnit me
kulutimme lukemalla ääneen toisillemme, taikka soitti hän pianoa
minulle… hän soitti sangen hyvin… Oi,minulla on monta valoisata
muistoa, jotka voin viedä mukanani toiseen maailmaan! … Ja
toisessa maailmassa on minulla hän, jonka kanssa tahtoisin heti
yhdistyä, ellei lapsia olisi. Mutta hän on jättänyt minulle lapset jälelle,
ja lisäksi ihminen aina on riippuvainen tästä elämästä.
Kaksikymmentä kolme vuotta olimme yhdessä, ja ne menivät
menojaan kuin kaksikymmentä kolme päivää… Paljosta olen hänelle
kiitollisuuden velassa, ja hän myöskin kiitti minua ennen
kuolemaansa. Me erosimme rakkaudessa ja rauhassa, rakkaudessa
ja rauhassa me myöskin kerran tapaamme toisemme Jumalan
kasvoin edessä.
Hän pyyhki kosteita silmiään ja vaikeni.
Przyjemski, joka istui alla päin, oli myöskin kauan aikaa
äänetönnä.
Vihdoin hän lausui mietteissään:
— On siis tuollaisia siteitä ja tuollaisia muistoja maailmassa…

33. Wygrycz hymyili ivallisesti.
— Jollette ole oppinut tuntemaan ettekä edes aavistanut, että
sellaista on olemassa, silloin — anteeksi suoruuteni — olette varsin
köyhä.
Przyjemski nosti äkkiä päätään ja katseli kanslistia
kummastuksella,joka kumminkin pian katosi.
— Niin… niin… — sanoi hän, — köyhyyttä ja rikkautta voi käsittää
monella eri tavalla.
Hän kääntyi Klaaran puoleen, joka oli kumartunut työnsä yli.
— Kirjaa, minkä minulle lainasitte, en vielä jätä takaisin, ja lisäksi
pyydän Teidän lainaamaan minulle vielä toisen samansuuntaisen.
— Haluatteko runoutta? — kysyi Klaara, katsahtaen ylös.
— Kyllä, ja mieluummin samaa lajia. Minä tunnen kyllä vanhat
runoilijamme, mutta vain pintapuolisesti ja enimmäkseen toisessa
kädessä.
Wygrycz puuttui puheeseen:
— Vaimoni jätti jälkeensä pienen kirjakokoelman, joukossa on
myöskinrunoutta.
Ja hän lisäsi kohteliaasti:
— Klaara, näytä herra Przyjemskille pientä kirjastoamme, ehkäpä
häntahtoo valita jonkun teoksen.
Klaara nousi.

34. — Se on minun huoneessani.
Herranen aika! Saattoiko sitä kutsua huoneeksi, tuota pientä
häkkiä, missä oli yksi ikkuna, karkeatekoiset parrut katossa, sänky,
pöytä, kaksi tuolia ja punaseksi maalattu kaappi lasiovineen.
Millainen olihuone, sellainen myöskin kirjakokoelma. Pari hyllyä
vanhoine, kuluneine niteineen. Przyjemski seisoi aivan Klaaran
takana, joka osottaenkutakin kirjaa, mainitsi sen nimen ja tekijän.
»Sveitsissä»… Ehkäpä se? …
— No olkoon menneeksi! Olen usein käynyt tuossa maassa.
Runon kyllä tunnen, ainakin muistelen tuntevani, mutta ehken
sentään tunne.
Ottaessaan kirjan, jonka kuluneet, repaleiset kannet ilmaisivat,
että sitä oli ahkerasti luettu, piti hän hetkisen Klaaran kättä
omassaan jakuiskasi:
— Kiitos siitä, että minun ystävätäni puolustitte, kiitoksia, että
olette maailmassa!
He palasivat saliin. Przyjemski pysähtyi talon isännän edessä, joka
olinoussut sohvaltansa, nojasi kättänsä, jossa piti hattua, pöytää
vastaan ja näytti tahtovan sanoa jotakin, mutta epäröivän. Vihdoin
hän alkoi:
Minä tahtoisin kysyä Teiltä erästä asiata, pyytää Teiltä jotakin, ja
pyydän etukäteen anteeksi, jos minun kysymyksessäni tahi
hartaassapyynnössäni olisi jotakin epähienoa.
Wygrycz kumarsi.

35. — Ei millään muotoa, elkää kursailko! Olemmehan naapureita, ja
jos
Teitä jotenkin voin palvella…
Przyjemski keskeytti hänen puheensa:
— Minä päinvastoin tahtoisin kysyä Teiltä, ettekö sallisi minun
Teitäjollakin palvella…
Hän nojasi kättänsä vielä enemmän pöytää vastaan ja jatkoi mitä
pehmeimmällä äänellä:
— Minä arvelen näin: Te olette kivulias, Teillä on kaksi lasta, jotka
eivät vielä ole saaneet kasvatustaan, ja Teidän taloudellinen
asemanne ei ole varsin loistava. Toiselta puolen on minulla
jonkunmoinen, Vieläpä sangen suuri vaikutus ruhtinas Oskariin, joka
on hyvin rikas. Olen varma siitä, että, jos hänelle Teistä puhuisin,
pitäisi hän sitäonnena osoittaa Teille kaikkea palvelustaan. Ehkäpä
hän ottaisi tuota pientä herraa kasvattaakseen ja elättääkseen…
Ehkäpä hän voisi tarjota Teille maatiloillaan jonkun toimen, joka
tuottaisi vähemmäntyötä ja suuremmat tulot… Jos suvaitsette minun
puhua asiastaruhtinaan kanssa.
Hän vaikeni ja tuntui odottavan vastausta.
Wygrycz oli aluksi kuunnellut hyvin tarkkaavasti; sitte oli painanut
päänsä alas. Kun Przyjemski oli vaiennut, katsahti hän ylös, selvitti
kurkkunsa ja vastasi:
— Minä kiitän Teitä sydämellisesti hyvänsuopaisuudesta, mutta
ruhtinaan avuliaisuutta en tahtoisi käyttää hyväkseni, en mistään
hinnasta.

36. — Miksette? — kysyi Przyjemski.
— Siksi, että täytyy olla tottumatta käyttämään hyväkseen
ihmisten avuliaisuutta ja tuo tottumus minulta puuttuu. Olkoon, että
elinehtoni ovat olleet loistavat tahi ei, koko elinaikani olen kaikissa
tapauksissa vastannut puolestani.
Przyjemski nosti päätään, ja hänen siniset silmänsä säikkyivät
vihan säkeniä. Vielä harvempaan ja täsmällisemmin kuin tavallisesti
alkoi hän:
— Siinä sen nyt näette! … Te nuhtelette ruhtinasta siitä, ettei hän
tee hyvää, ja kun sitte tilaisuutta tarjoutuu, jolloin hän voi tehdä
hyvää, näyttäytyy, että hänen suosionosotuksiaan halveksitaan.
— Niin, paras herra Przyjemski — tokasi Wygrycz, hänkin
säkenöivin silmin — sillä jos minä tietäisin, että ruhtinas minua
auttaisi kuin veli veljeä kuin parempiosainen auttaa
huonompiosaista, mutta tasa-arvoista, silloin mielelläni ottaisin
vastaan hänen apunsa ja tuntisin itseni päällepäätteeksi kiitolliseksi.
Mutta ruhtinas heittäisi minulle apunsa, kuin heitetään luupalanen
koiralle, ja vaikkaolenkin köyhä, en luita nosta maasta.
Himmeä puna kohosi Przyjemskin poskille.
— Tuo on ennakkoluuloa, — sanoi hän — yltiöpäisyyttä, Ruhtinas
ei olesellainen kuin hänen luulette olevan.
Wygrycz teki taas vilkkaan liikkeen.
— Sitä en tiedä, herra Przyjemski, sitä en tiedä. Eikä sitä täällä
kukaan voi tietää.

37. — Ei mar, siinä päätti Przyjemski puheensa, ojentaessaan
kanslistillekapean, valkoisen kätensä.
— Toivottavasti suvaitsette minun uudistaa käyntini joskus toiste…
— Siitä minulle olisi suurta huvia, — vastasi Wygrycz kohteliaasti.
—
Aiotteko ruhtinas ja Te viipyä täällä vielä kauvan?
— Vain varsin lyhyen ajan. Sitte me matkustamme ulos ruhtinaan
maatilalle tänne läheisyyteen, mutta ei ole ollenkaan mahdotonta,
ettäme palaamme takaisin ja asetumme tänne koko talveksi.
Lausuessaan viimeiset sanat katsahti hän Klaaraan, joka
säteilevinsilmin tarkasteli ei häntä, vaan isäänsä.
Tuskin oli ovi sulkeutunut vieraan jälestä, kun Klaara heittäytyi
isänsä kaulaan.
— Pikku isä kulta, voi kuinka isä teki oikein!
Klaara suuteli hänen käsiänsä ja poskiansa. Wygrycz käänsi pois
päänsätuskistuneena.
— Kas niin, kas niin, jo riittää. Anna nyt minun yötakkini ja
tohvelini. Minä nukahdan hiukan. Tuo vierailu minua väsytti.
Klaara kiiruhti noutamaan pyydettyjä esineitä, ja ovessa hän kuuli
sisaren lausuvan terävällä äänellään:
— Tietääkös isä mitä! Tuo herra Przyjemski on varmasti Klaaraan
rakastunut. Kuulilleko, millä äänellä hän sanoi, että: »Neiti Klaara on
enkeli». Ja sitte hän katsoi häneen niin…

38. — Sinä olet aivan liian pieni voidaksesi arvostella tuollaisia asioita,
— keskeytti hänet isänsä ankarasti nuhtelevalla äänellä.
Frania loukkaantui.
— Minäpä en enää olekaan pieni, ja jos Klaaralla saa olla
ihailijoita,niin pitää minun ainakin saada tietää, onko hänellä niitä…
Vapisevin käsin ojensi Klaara yönutun isälleen. Wygrycz kääntyi
nuorimman tyttären puoleen.
Hillitse kielesi, ja rukoile sinä meidän herraamme, että tulet
sisaresi kaltaiseksi. Herra Przyjemski oli oikeassa, sanoessaan, että
hän onenkeli.
Näin sanoen meni hän huoneeseensa.
Frania heitti huivin päähänsä ja kiiruhti neulomoonsa. Klaara huusi
veljeänsä.
Tule tänne kirjoinesi, niin kuulustan laskento-läksyjäsi!
Stas, kaunis vilkassilmäinen, punaposkinen poika heitti
käsivartensa hänen ympärilleen ja puhkesi katkeroituneena
puhumaan:
— Hyi, kuin tuo Frania on ilkeä! Yhtä päätä hän sinua kiusaa ja
ärsyttää!
Klaara silitteli pienokaisen otsaa ja tukkaa.
— Elä niin sano, että Frania on ilkeä. Hänellä on hyvä sydän ja
pitää meistä kaikista. Hän on vaan hiukan ajattelematon, ja se on
hänelleanteeksi annettava.

39. Yhä kietoen käsivarsiansa hänen kaulansa ympäri ja katse hänen
kasvoihinsa kääntyneenä poika jatkoi:
— Sinä olet kaikista kiltin, sinä olet minun, Franian ja isän äiti…
Klaara nauroi, ja kumartuessaan painoi hän pari äänekästä
suudelmaapojan vereville huulille.

40. IV.
Päivä senjälkeen kuin Wygrycz oli mennyt ruokalevolle, Frania
palannut neulomosta ja Klaara avustanut veljeänsä läksyjen
lukemisessa, kolkutti joku ovelle. Stas hypähti tuoliltaan ja kiiruhti
avaamaan. Klaara nosti silmänsä vihkostansa, ja hänen kasvoihinsa
kohosi leimuva puna.
— Vaarassa näyttää tunkeilevalta — alkoi Przyjemski puhua jo
ovessa —tulen minä tekemään teille pienen ehdotuksen. Mutta
kaikkein ensiksi: hyvää päivää tahi oikeammin: hyvää ehtoota. Ja
sitte vielä kysymys: miksi ette ole tänään ollenkaan ollut
lehtimajassa, josta niin paljonpidätte?
— Minulla ei ole ollut aikaa. Olen ollut rouva Dutkiewiczin luona
noutamassa muutamia myssyjä reunustaakseni ne ja sitte
neuvottelemassahänen kanssaan taloustoimista.
— Oi, tuo rouva Dutkiewicz! Kylläpä ne vie Teiltä paljon aikaa ja
tekeeminulle paljon kiusaa!
— Kiusaa? Teille?

41. — Niin kyllä, nyt jo toisen kerran hänen tähtensä en ole tavannut
Teitälehtimajassa tavalliseen aikaan.
Nämä sanat he vaihtoivat katsoen toisiansa suoraan silmiin,
ikäänkuineivät olisi voineet erota.
— Ettekö halua istua?
— En, sitä en aio tehdä enkä antaa teidänkään tehdä.
Katsokaas…
Hän näytti Klaaralle kirjaa, jonka oli saanut lainaksi edellisenä
iltana.
— Minun ehdotukseni on tämä: menkäämme lehtimajaan ja
lukekaamme yhdessä tätä »Sveitsissä» nimistä kirjaa. Ettekö tahdo?
Ottakaa työnne mukaanne. Te ompelette ja minä luen Teille ääneen.
Ettekö tahdo? — Oi,kuinka se olisi hauskaa!
Klaara vilkasi veljeänsä.
— Mutta minun täytyy kuulustella Stasin läksyt.
Poika, joka mielenkiinnolla oli kuunnellut keskustelua, heitti
käsivartensa sisaren kaulan ympäri.
— Mene vaan, rakkaani, jos tahdot — pyysi hän. Kyllä minä luen
läksyni itse. Maantieto on kovin helppoa. Saat sitte kuulustella minua
illalla,ja silloin saat nähdä, että osaan läksyni kuin vettä.
— Onko Varmaa, Stas?
— Onpa tietenkin!

42. Silloin nousi Klaaran kasvoille ilonhohde, mutta jälleen hän rupesi
epäröimään.
— Entäs samovaari?
— Kyllä minä samovaarin sytytän. Eipä luulisi tuon kysyvän suurta
taitoa — huusi Stas kiihkeästi.
— Ja kun isä herää, huudatko minua silloin?
— Kyllä, sen lupaan. Ja jos Frania tulisi takaisin, niin huudan sinua
silloinkin, ettei hän näe sinua yhdessä herran kanssa, sillä silloin hän
rupeaa taas sinua härnäilemään.
Klaara suuteli veljeänsä, ja parin minuutin kuluttua oli hän
Przyjemskin seuraamana menossa lehtimajaan, neulomakori
käsivarrellaan.
— Teillä on harvinaisen kiltti pikku veli, — huomautti Przyjemski,
— olisin minäkin tahtonut suudella häntä, kun antoi Teille hetken
loman palveluksestanne. Tehän olette perheenne palvelija. Mutta
mitä hän sanoikaan, tuo pikku veitikka: että sisarenne rupeaisi Teitä
härnäilemään, jos näkisi meidät yhdessä.
Klaara tuli kovin hämilleen, mutta onneksi hän samassa huomasi
viereisessä puistossa valonsäteitä, niin kauniita, että hän
ihastuneenahuudahti:
— Katsokaas, kuinka ihastuttavasti auringon säteet murtautuvat
tiheitten lehvien läpi tuolla puiston kulmassa, on aivan kuin
kultalankaverkkoa.
Oletteko koskaan ollut tuossa puistossa?

43. — En koskaan, kuinka olisin voinut olla siellä?
— Johtuu mieleeni eräs asia. Kas kun en ole sitä ennen tullut
ajatelleeksi! Menkäämme ruhtinaallista puistoa yhdessä
katselemaan!
Klaara melkeinpä pelästyi tuosta ehdotuksesta.
— Eihän toki, huudahti hän, — ruhtinas on asiaankuulumattomilta
kieltänyt pääsyn.
Przyjemski nauroi oikein kovaäänisesti.
— Mutta jos minä Teitä saatan…
Niin, siinä Przyjemski oli oikeassa. Jos hän antoi suostumuksensa,
olise melkein samaa, kuin jos ruhtinas olisi sen tehnyt.
Kiusaus oli suuri, sillä kuinka usein olikaan Klaara uneksinut
saavansa edes kerta elämässään kävellä pitkin noita pitkiä käytäviä,
levähtää vihreässä meressä, missä valo ja varjo vaihtelivat kuin
aallot; Muttahän kuitenkin epäröi ja jäi seisomaan lehtimajan eteen.
— Mutta jos me kohtaamme…
— Kenenkä?
— Ruhtinaan.
Przyjemski purskahti taas kovaan, sydämelliseen nauruun. Klaara
eiollut koskaan ennen kuullut hänen noin nauravan.
— Hän ei ole kotona, hän meni ulos samalla kuin minäkin —
vakuutti

44. Przyjemski.
— Mutia ehkä sentään on parempi, että jäämme lehtimajaan.
— Oi ei — pyysi mies rukoilevalla äänellä, — Tehän olette jo
kauvan sitte toivonut saavanne nähdä puistoa, ja minulla olisi suuri
onni saada täyttää Teidän toivomuksenne. Te pyysitte lentävältä
tähdeltä, että saisitte päästä ulos metsään. Ehkäpä kävely tässä
puistossa voisi ainakin osaksi korvata metsäkävelyn. Olkaa niin
hyvä.
Klaara olisi kyllä voinut vastustaa kiusausta käydä paikassa, joka
melkein tenhovoimalla häneen vaikutti, mutta hänen rukoustaan hän
eivoinut vastustaa.
— Olkoon sitte menneeksi, kuten tahdotte.
— Bravo! — huudahti Przyjemski.
He olivat nyt irti päästettyjen lasten kaltaisia, jotka tahtovat
vapaasti mellastella.
Nopein askelin, melkeinpä juosten suorittivat he välimatkan, joka
erotti heidät veräjästä, ja he astuivat leveään lehtikujaan, missä
mahtavien, satavuotisten puiden tuuheat oksat muodostivat pari
läpipääsemätöntä seinää heidän molemmin puolin. Kaiken tuon
vihannan läpi tulvi auringon kultaiset sädevirrat, jotenka toiset lehdet
tulivat läpikuultaviksi kuin lasi, toiset taas saivat sitä enemmän
varjoa. Maassa puitten juuressa taas hohti verkko, jonka
hopeavalkoisetsilmukat värähtelivät, kun tuuli Vähänkin puhalteli.
Klaara vaikeni, hiljentäen askeleitaan, ja hymyily pakeni huulilta.
Przyjemski tarkasteli häntä mielenkiinnolla.

45. — Kylläpäs Teillä on tunteellinen sielu! — sanoi hän hiljakseen.
Klaara ei vastannut. Hän kulki ikäänkuin kirkossa, hiljakseen ja
varpaillaan.
Äänettöminä he vaelsivat läpi lehtikujan, joka oli samansuuntainen
kuin Wygryczin puutarha. Vasta sitte kun he poikkesivat toiseen,
yhtäkomeaan kujaan, näytti Klaara ikäänkuin heräävän.
— Nyt emme enää mene pitemmälle, — kuiskasi Klaara.
— Kyllä, kyllä, — vastasi Przyjemski hellittämättä. — Vaikkapa
tämä käytävä veisi maailman toiseen päähän, niin kumminkin ilolla
seuraisin Teitä.
— Mutta kun se nyt ei vie sinne, vaan palatsiin… — lausui Klaara,
koettaen leikkiä laskea.
— Ei, — väitti Przyjemski vastaan, — käytävän päästä palatsiin on
vielä pari sataa askelta, sitäpaitsi on muutamia kukkaistutuksia
välissä.Menkäämme niitä katselemaan!
Klaara pysähtyi. Hän ei olisi itse voinut selittää syytä tuntemaansa
tuskaan, mutta sen alaisena hän vastasi päättävästi:
— Tänne minä istuudun, tuolle nurmipenkille. Tässä on niin
viehättävää.
Nurmipenkki oli matala ja niin pieni, että ainoastaan kaksi henkeä
saattoi siihen mahtua. Se seisoi mahtavan, laajaoksaisen vanhan
puunalla, pehmeällä nurmikolla.

46. Paikka oli niin piilossa kuin mahdollista. Puiden tuuhea vihanta
kätki sekä palatsin, että viereisen puutarhan. Runkojen lomitse
pilkisti osia nurmikosta, jota auringon säteet vinosti valaisivat.
Käytävän päässä, jotenkin kaukana, näkyi puiden välitse kappale
kukkalavaa, jokavehreästä erottui kuin loistava kirjava liina.
Pikkulinnut visersivät puissa, joissa silloin tällöin keltainen tahi
punainen lehti vaipui äänetönnä maahan.
Äänettömyyden katkaisi Klaaran huudahdus. Hän oli huomannut
kukkalavan kulman, joka pilkisti puiden lomitse, ja hän alkoi
läiskyttää käsiään.
— Voi, kuinka paljon kukkia! huudahti hän.
— Ja kuinka kauniita kukkia!
Przyjemski otti ompelukorin hänen kädestään, asetti sen hänen
viereensäpenkille ja pyysi, äkillinen ilonhohde silmissään:
— Tahdotteko odottaa täällä hetkisen? Minä heti palaan. Mutta
älkääolko levoton, älkää paetko luotani. Minä palaan heti.
Ja nopein askelin poistui hän palatsia kohden.
Klaara katsoi hänen jälkeensä ja huomasi, kuinka eräs
kiiltonappinen poika, nähtävästi palvelija, tuli juosten hänen
luoksensa. Przyjemski virkkoi jotakin pojalle, ja liikkeistä saattoi
huomata, että hän antoi jonkun käskyn. Kun poika kiireesti poistui,
kääntyi Przyjemski vielä kerran hänen jälkeensä ja huusi selvästi
kuuluvalla äänellä:
— Mutta joudu, joudu!

47. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookfinal.com