Abnormal Psychology Perspectives DSM-5 Update 7th Edition Whitbourne Test Bank

srecummels 5 views 48 slides Apr 11, 2025
Slide 1
Slide 1 of 48
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31
Slide 32
32
Slide 33
33
Slide 34
34
Slide 35
35
Slide 36
36
Slide 37
37
Slide 38
38
Slide 39
39
Slide 40
40
Slide 41
41
Slide 42
42
Slide 43
43
Slide 44
44
Slide 45
45
Slide 46
46
Slide 47
47
Slide 48
48

About This Presentation

Abnormal Psychology Perspectives DSM-5 Update 7th Edition Whitbourne Test Bank
Abnormal Psychology Perspectives DSM-5 Update 7th Edition Whitbourne Test Bank
Abnormal Psychology Perspectives DSM-5 Update 7th Edition Whitbourne Test Bank


Slide Content

Abnormal Psychology Perspectives DSM-5 Update
7th Edition Whitbourne Test Bank download
https://testbankdeal.com/product/abnormal-psychology-
perspectives-dsm-5-update-7th-edition-whitbourne-test-bank/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankdeal.com

We have selected some products that you may be interested in
Click the link to download now or visit testbankdeal.com
for more options!.
Psychology DSM 5 Update Canadian 4th Edition Wade
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/psychology-dsm-5-update-canadian-4th-
edition-wade-solutions-manual/
Abnormal Psychology Perspectives Update Edition 5th
Edition Dozois Test Bank
https://testbankdeal.com/product/abnormal-psychology-perspectives-
update-edition-5th-edition-dozois-test-bank/
Psychology in Modules with Updates on DSM 5 10th Edition
Myers Test Bank
https://testbankdeal.com/product/psychology-in-modules-with-updates-
on-dsm-5-10th-edition-myers-test-bank/
How Humans Evolved 7th Edition Boyd Test Bank
https://testbankdeal.com/product/how-humans-evolved-7th-edition-boyd-
test-bank/

Economics of Social Issues 21st Edition Register Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/economics-of-social-issues-21st-
edition-register-solutions-manual/
Canadian Politics Critical Approaches 8th Edition Dyck
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/canadian-politics-critical-
approaches-8th-edition-dyck-test-bank/
Managing Human Resources 8th Edition Gomez-Mejia Test Bank
https://testbankdeal.com/product/managing-human-resources-8th-edition-
gomez-mejia-test-bank/
THINK Interpersonal Communication Canadian 1st Edition
Engleberg Test Bank
https://testbankdeal.com/product/think-interpersonal-communication-
canadian-1st-edition-engleberg-test-bank/
Analytical Mechanics 7th Edition Fowles Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/analytical-mechanics-7th-edition-
fowles-solutions-manual/

Introduct Programmi C++ International 3rd Edition Liang
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/introduct-programmi-c-
international-3rd-edition-liang-test-bank/

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
1
CHAPTER 7
Psychophysiological Disorders

Multiple choice:

1) The idea that psychological processes can affect bodily states
A) has not yet taken hold in western culture but has in other cultures.
B) is relatively new to western culture but is starting to take hold.
C) is new unique to western culture but accepted elsewhere.
D) has a long history in western culture but is unique to western culture.
E) has a long history in western culture and may be even more deeply embedded in other
cultures.

Answer: E
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 147
Skill: Factual

2) “Voodoo Death” is a phenomenon in which
A) sublimated drives result in heart failure.
B) death is directly caused by voodoo.
C) ritualistic suicide occurs in Caribbean culture.
D) people die as a result of a nervous breakdown.
E) the individual dies after learning that he has been cursed.

Answer: E
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 147
Skill: Factual

3) Somatoform disorders involve psychological processes that give rise to apparently
physical symptoms without medical basis; psychophysiological disorders, in contrast
A) involve psychological processes that give rise to identifiable disturbances in bodily
structures and functions.
B) involve purely emotional processes that give rise to apparent physical symptoms.
C) are the result of physical processes that have psychological consequences.
D) involve physical symptoms with physiological causes.
E) involve purely cognitive processes that result in physical symptoms, without
intermediary physiological processes.

Answer: A
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 147
Skill: Factual

4) The early years of research concerning the role of psychological processes on physical
health were known as
A) psychosomatic medicine.
B) cognitive physiology.

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
2
C) dualistic behaviourism.
D) neuropsychophysiology.
E) behavioural medicine.

Answer: A
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 147
Skill: Factual

5) Helen Flanders Dunbar (1935) suggested that
A) psychosomatic disorders are caused by true medical conditions.
B) the roots of classic psychosomatic disorders lay in interpersonal conflict.
C) intrapsychic forces could lead to abnormal brain states and consequently ulcers.
D) people with a chronic sense of rage suffered from high blood pressure.
E) specific disorders were the natural consequence of emotions and personality traits.

Answer: E
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 147
Skill: Factual

6) The psychoanalyst Franz Alexander (1950) argued that the roots of psychosomatic
disorders
A) lay in an imbalance of bodily humours.
B) stemmed from an overassertive super-ego.
C) were found in interpersonal stressors.
D) were unrelated to intrapsychic forces.
E) stemmed from characteristic intrapersonal conflict.

Answer: E
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 147
Skill: Factual

7) The theorist __________ argued that the biomedical model of disease should be
expanded to a biopsychosocial model.
A) Franz Alexander
B) Helen Flanders Dunbar
C) George Engel
D) Walter Cannon
E) Hans Selye

Answer: C
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 147
Skill: Factual

8) Which of the following would most likely be considered a treatable problem in
behavioural medicine?
A) gallstones

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
3
B) a stroke
C) essential hypertension
D) cancer
E) cardiac arrythmias due to genetic illness

Answer: C
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 148
Skill: Conceptual

9) __________ is defined as the application of psychological methods and theories to
understand origins of disease, individual responses to disease and the dimensions and
determinants of good health.
A) Health Psychology
B) Behavioural medicine
C) Health Physiology
D) Biomedicine
E) Psychosomatic medicine

Answer: A
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 148
Skill: Factual

10) A medical condition may be noted on which axis of the DSM-IV-TR?
A) III
B) V
C) II
D) I
E) IV

Answer: A
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 148
Skill: Factual

11) A specific code meaning “a psychological factor affecting medical condition” may be
found on Axis I under
A) “Health and psychological factors and illness.”
B) “Psychosomatic disturbances.”
C) “Psychophysiological and neurological challenges.”
D) “Psychogenic medical disorders.”
E) “Other conditions that may be a focus of clinical attention.”

Answer: E
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 148
Skill: Factual

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
4
9) If the clinician believes that a psychological factor is affecting a medical condition,
s/he indicates this by
A) listing the factor on Axis 3.
B) listing the condition on Axis 3.
C) placing a specific code on Axis 1.
D) placing a specific code on Axis 3.
E) placing the factor and the condition on Axis 1.

Answer: C
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 148
Skill: Factual

12) A mechanism is
A) something which regulates a physical system.
B) the means by which unconscious conflict produces psychological disturbances.
C) a process, activity of a living system that mediates the influence of an antecedent
factor on disease.
D) the effect neurotic behaviour has on the family or social environment.
E) an axis of internal regulation that involves pulmonary and immunological functioning.

Answer: C
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 148
Skill: Factual

13) The difference between a sign and a symptom is
A) one refers to a lesion and the other a level of functioning.
B) one is a mainly objective and the other a mainly subjective indication of illness.
C) one refers to a psychological condition and one a medical condition.
D) one is an antecedent and one is a consequence of illness.
E) neither are directly observable.

Answer: B
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 148
Skill: Conceptual

14) When a sign involves the specific disruption of bodily tissue or normal function of a
bodily system, these disruptions are called
A) lesions.
B) ulcers.
C) mechanisms.
D) symptoms.
E) challenges.

Answer: A
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 148
Skill: Factual

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
5

15) The DSM-5 workgroup is considering
A) eliminating Axis 3.
B) listing all “medical” and psychological disorders on one axis.
C) eliminating Axis 2.
D) listing diagnoses in a manner similar to ICD-10 does.
E) All of the above are correct.

Answer: E
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 149
Skill: Factual

16) Illness is defined by _________ which are____________ whereas disease is defined
by ____________ that are _________________.
A) signs; subjective reports of internal states; symptoms; objective indications of a
specific process
B) symptoms; subjective reports of internal states; symptoms; objective indications of a
process
C) signs; subjective reports of internal states; signs; objective indications of a process
D) signs; subjective reports of internal states; symptoms; objective indication of a process
E) symptoms; subjective reports of internal states; signs; objective indications of a
specific process

Answer: E
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 149
Skill: Factual

17) The three body systems that are responsive to psychosocial variables are:
A) endocrine system; immune system; cardiovascular system
B) autonomic nervous system; endocrine system; cardiovascular system
C) autonomic nervous system; central nervous system; immune system
D) autonomic nervous system; endocrine system; immune system
E) somatic nervous system; endocrine system; cardiovascular system

Answer: D
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 150
Skill: Factual

18) The body system responsive to psychosocial variables involved in the production of
hormones is the
A) immune system.
B) endocrine system.
C) autonomic nervous system.
D) central nervous system.
E) somatic nervous system.

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
6
Answer: B
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 151
Skill: Factual

19) Perhaps the best known endocrine hormone system known to be highly responsive to
psychosocial variables involves the
A) ovaries.
B) pancreas.
C) pineal gland.
D) HPA axis.
E) testes.

Answer: D
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 151
Skill: Factual

20) The brain structure that makes up part of the HPA axis is the
A) thalamus.
B) hypothalamus.
C) medulla.
D) hippocampus.
E) amygdala.

Answer: B
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 151
Skill: Factual

21) Adrenocorticotrophic hormone
A) informs cells in the liver to convert glycogen to usable sugars.
B) prompts cells in the adrenal glands to secrete cortisol.
C) is released by the pineal gland.
D) is a monoamine oxidase inhibitor.
E) is a glucocorticoid.

Answer: B
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 151
Skill: Factual

22) Glucocorticoids
A) cause inflammation.
B) have not been indicated in the development of neuronal damage in the brain.
C) prevent the development of atherosclerosis.
D) are only beneficial when released for long periods of time.
E) have been indicated in the suppression of immune system function.

Answer: E

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
7
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 151
Skill: Factual

23) It is increasingly recognized that __________released during stress plays an
important role in the development of abdominal obesity
A) ACTH
B) androgens
C) adrenal emissions
D) cortisol
E) catecholamines

Answer: D
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 151
Skill: Factual

24) Most organs that are innervated by the sympathetic system
A) are primarily involved in digestion.
B) are typically accompanied by an awareness of their function.
C) are also innervated by the parasympathetic branch.
D) are not innervated by the parasympathetic branch of the nervous system.
E) are under the control of the parasympathetic branch of the nervous system.

Answer: C
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 151
Skill: Factual

25) Sympathetic is to parasympathetic system as
A) accelerator is to brakes.
B) brakes are to car.
C) deceleration is to acceleration.
D) flour and sugar are to baking a cake.
E) horse is to buggy.

Answer: A
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 151
Skill: Conceptual

26) Immune cells are produced and stored in all of the following except the
A) thymus gland.
B) large intestines.
C) lymph nodes.
D) bone marrow.
E) small intestines.

Answer: B
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 152

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
8
Skill: Factual

27) The process of engulfing and digesting invading organisms is called
A) suppression.
B) cellular inhibition.
C) phagocytosis.
D) nonspecific immune response.
E) lymphocytosis.

Answer: C
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 153
Skill: Factual

28) Cells that remain permanently altered after an immune episode are called
A) B-cells.
B) Suppressor T-cells.
C) Memory T-cells.
D) Helper T-cells.
E) Natural Killer.

Answer: C
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 153
Skill: Factual

29) In the alarm phase of Hans Selye's (1956) General Adaptation Syndrome, the body
A) waits for the brain to make a “decision” about the threat.
B) mobilizes its defences.
C) suffers tissue damage.
D) is exhausted due to depletion of energy stores.
E) actively fights or copes with the challenge to the system.

Answer: B
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 154
Skill: Factual

30) The final phase of Hans Selye's General Adaptation Syndrome is the __________
phase.
A) adaptation
B) resistance
C) exhaustion
D) alarm
E) resolution

Answer: C
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 154
Skill: Factual

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
9

31) Kanner, Coyne, Schaefer and Lazarus (1981) suggest that the most common sources
of stress in people's lives are
A) inner conflicts.
B) medical problems.
C) hassles.
D) drastic life changes.
E) financial.

Answer: C
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 155
Skill: Factual

32) Primary appraisal involves
A) deciding whether or not an event is threatening.
B) addressing our memory to determine how to deal with a threatening event.
C) choosing an appropriate course of action for dealing with the threat.
D) inducing a different feeling state as a way to deal with a problem.
E) seeking advice from a clinical psychologist about a problem.

Answer: A
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 155
Skill: Factual

33) Secondary appraisal is analogous to asking the question
A) “is there anything I can do about this?”
B) “how can I make myself feel better?”
C) “can anyone observe how I handle this event?”
D) “why is this happening?”
E) “is this event threatening?”

Answer: A
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 155
Skill: Factual

34) Which of the following behaviours may NOT be considered emotion-focused
coping?
A) watching television
B) taking drugs
C) thinking about something unrelated to the problem
D) drinking
E) identifying and rectifying the source of the threat

Answer: E
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 156
Skill: Factual

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
10

35) Therapists might find it difficult to steer clients towards ____________ methods of
dealing with threats because ___________ methods are negatively reinforced (i.e., they
provide a rapid escape from unpleasant thoughts / feelings associated with the problem).
A) problem-focused coping; emotion-focused coping
B) reality-based action; self-medicating action
C) reality-based mood adjustment; self-medicating mood adjustment
D) practical; intellectualizing-based
E) practical; denial

Answer: A
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 155
Skill: Conceptual / application

36) Clients with limited capacity to delay gratification will find it difficult, particularly in
the beginning, to adopt ____________ because ___________ methods provide a faster
and easier escape from the unpleasant feelings associated with threats
A) courageous; self-soothing
B) reality-based action; self-medicating
C) reality-based mood adjustment; self-medicating
D) fact-based; intellectualizing-based
E) problem-focused coping; emotion-focused coping

Answer: E
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 155
Skill: Conceptual / application

37) In a study conducted by Lazarus and colleagues, the researchers found that by
__________ the scenes in films depicting rites of passage, arousal was decreased.
A) re-watching
B) identifying with
C) mentally modifying
D) intellectualizing or denying
E) ignoring

Answer: D
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 156
Skill: Factual

38) Which of the following was NOT a characteristic of dominant male baboons in
Sapolsky's (1995) studies of how social status may affect stress?
A) higher levels of circulating lymphocytes
B) reduced concentrations of cortisol
C) lower levels of high-density lipoprotein cholesterol
D) a greater ability to recover from provocation
E) lower blood pressure

Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
11

Answer: C
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 157
Skill: Conceptual

39) __________ control over stressful events is sufficient to reduce their harmful effects.
A) Perceived
B) Direct
C) Physical
D) Internal
E) Emotional

Answer: A
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 157
Skill: Factual

40) Individuals with an internal locus of control typically believe themselves
A) to be masters of their own destiny.
B) to be more stressed by events than other people.
C) to have little control over social situations.
D) to be buffeted by the random events in the world.
E) to be less healthy than those with an external locus of control.

Answer: A
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 157
Skill: Factual

41) An example of a job rated as high in decision control and low in psychological
demand is
A) forester.
B) waiter/waitress.
C) janitor.
D) truck driver.
E) secretary.

Answer: A
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 158
Skill: Factual

42) In a study conducted employing cold viruses, Cohen, Tyrrell, and Smith (1993)
discovered that subjects with higher perceived stress and negative affect were
A) more likely to have died after a five-year follow-up study.
B) more likely to show “hard” immune system changes.
C) less likely to recover within a 5-day period.
D) more likely to develop another more debilitating illness.
E) less likely to show clinical evidence of a cold.

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
12

Answer: B
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 160
Skill: Factual

44) According to Alexander (1950) the role psychological factors might play in the
development of ulcers is
A) unconscious conflict creates neuronal death in the hypothalamus.
B) certain personality types are prone to overeating causing medical problems.
C) lowered immune function as a result of stress allows for bacterial infection.
D) an unsatisfied desire for love results in an overactivity in the digestive system.
E) stress decreases the effectiveness of the mucosal stomach lining.

Answer: D
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 160
Skill: Factual

45) A study on predictability conducted by Weiss (1970) discovered a relationship
between
A) rats shocked after being provided with a warning tone showed the same ulceration as
rats that did not receive a warning stimulus.
B) rats shocked after being provided with a warning tone showed ulceration much higher
than shocked rats without a warning and unshocked rats.
C) rats shocked after being provided with a warning tone showed ulceration only slightly
higher than shocked rats.
D) shocked rats did not show a great deal of ulceration.
E) rats shocked and provided with a warning tone showed greater ulceration than
unshocked rats.

Answer: C
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 163
Skill: Factual

46) A study on controllability by Weiss (1971) discovered that
A) rats who could control the stressor suffered the same level of ulceration as rats who
could not control the stressor.
B) rats who could not exercise control over the stressor did not show any levels of
ulceration.
C) shocked rats did not show a great deal of ulceration.
D) rats who could exercise control over the stressor suffered milder ulceration than rats
who could not control the stressor.
E) rats who could control the stressor had higher levels of ulceration than those who
could not control the stressor.

Answer: D
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 163

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
13
Skill: Factual

47) Which of the following is NOT evidence collected indicating that Helicobacter pylori
plays a primary role in the genesis of ulcers?
A) Antibodies to the bacterium have been found in the serum of healthy controls.
B) This bacterium is present in the stomachs of a large proportion of individuals with
ulcer disease.
C) Twenty percent of people who test positive for the bacterium show evidence of ulcer.
D) Animals injected with H. pylori suffered from ulcer disease.
E) The condition of patients treated with drugs to kill H. Pylori improves.

Answer: D
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 163-164
Skill: Factual

48) Since the 1950s deaths due to heart attack and stroke have declined by almost
A) 25%.
B) 10%.
C) 70%.
D) 50%.
E) 90%.

Answer: D
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 164
Skill: Factual

49) Consistent with the water pump analogy of the cardiovascular system, the peak of the
wave of blood flow corresponds with
A) the point in the cardiac cycle called the systole.
B) the peripheral resistance found in the right ventricle.
C) cardiac output.
D) the point in the cardiac cycle called the diastole.
E) the contraction of the right ventricle.

Answer: A
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 165
Skill: Factual

50) Which of the following are most closely tied into the regulation of the cardiovascular
system?
A) serotonergic agonists
B) glucocorticoids
C) monamine oxidase inhibitors
D) dopaminergic antagonists
E) catecholamines

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
14
Answer: E
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 165
Skill: Factual

51) Consistent with the plumbing analogy of the cardiovascular system, which of the
following best describes atherosclerosis?
A) The tubing expands reducing pressure.
B) The tubing develops calcium deposits from the water.
C) The pump begins to operate sporadically.
D) The tubing branch points dry out and become brittle.
E) The pump begins to leak water.

Answer: B
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 165
Skill: Conceptual

52) In terms of cardiovascular functioning, which of the following is a controllable risk
factor?
A) jogging
B) high blood cholesterol
C) exercise
D) marriage
E) high demand occupations

Answer: B
Diff: 3 Type: MC Page Ref: 165
Skill: Factual

53) Under precisely defined conditions in a doctor's office, hypertension is defined by
A) blood pressure reading of more than 140/80.
B) blood pressure reading of more than 120/70.
C) decreased tension in blood vessel walls.
D) blood pressure reading of more than 160/100.
E) cardiac distress under high demand exercise.

Answer: A
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 166
Skill: Factual

54) The stress reactivity paradigm is used
A) to determine the risk of cardiovascular disease as a function of cardiovascular
reactivity.
B) to show how cardiovascular disease causes stress.
C) to measure the effects of risk factors such as smoking on cardiovascular disease.
D) to determine the cause of “essential” hypertension.

Abnormal Psychology: Perspectives, 5e
Dozois

Copyright © 2012 Pearson Canada Inc.
15
E) to show how the cardiovascular system can be altered by stressful psychosocial stimuli
or events.

Answer: E
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 166
Skill: Factual

55) Cardiovascular reactivity refers to
A) the relationship between cardiovascular function and arherosclerosis.
B) that relationship between psychosocial stressors and cardiovascular disease.
C) the relationship between hypertension and psychosocial stressors.
D) how much a person’s cardiovascular function changes in response to a
psychologically significant stimulus.
E) how much hypertension is caused by a psychosocial stressor.

Answer: D
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 166
Skill: Conceptual

56) Type A people in general show more of the following except
A) neurotic behaviour.
B) hyperalertness.
C) competitiveness.
D) sense of time urgency.
E) hostility.

Answer: A
Diff: 2 Type: MC Page Ref: 167
Skill: Factual

57) A number of studies using the __________ have found an association between
hostility and increased risk of heart disease.
A) The Anger Interview
B) Cook-Medley Hostility Scale
C) Turner Interruption Test
D) Stroop Colour-Word Conflict Test
E) Structured Interview

Answer: B
Diff: 1 Type: MC Page Ref: 167
Skill: Factual

58) The psychosocial vulnerability model suggests that hostile people
A) are innately predisposed to illness.
B) experience a more demanding interpersonal life than others.

Other documents randomly have
different content

mitä ulkona tapahtui.
— On, on, toiset vastasivat, — hän se on, meidän rehtorimme
professori Thibaut.
Rehtori oli todellakin liikkeellä muiden yliopistollisten
arvohenkilöiden seurassa ja kulki juuri torin poikki matkalla
lähettiläitä vastaan. Ikkunaan kerääntyneet ylioppilaat ottivat heidät
vastaan pilapuheilla ja ivallisilla hyvähuudoilla. Rehtori, joka ratsasti
seurueensa etunenässä, sai osalleen ensimmäisen kuuron.
— Hyvää päivää, herra rehtori! Hohoi! päivää!
— Ihme ja kumma! Kuinka tuo vanha peluri on voinut jättää
noppansa?
— Kas, kuinka hän ratsastaa aasillaan! Senkään korvat eivät ole
niin pitkät kuin hänen.
— Hohoi! Hyvää päivää, herra rehtori Thibaut! Tybalde aleator!
Vanha aasi! Sinä vanha peluri!
— Herra sinua varjelkoon! Oletko saanut montakin voittoa viime
yönä?
— Oh, miten kurjan, harmaan, kalpean ja unisen näköinen hän on,
ja pelkästään rakkaudesta kortteihin ja noppiin!
— Minne sinä aiot, Tybalde ad dados, kun noin käännät selkäsi
Yliopistolle ja suuntaat kulkusi Kaupunkiin?
— Hän aikoo etsiä asuntoa Thibautodé-kadun [dé merkitsee
pelinoppaa, samoin lat. dadus] varrelta, huusi Jehan Frollo.

Koko joukko toisti sanaleikin kauhean naurunrähäkän ja villien
kättentaputusten säestämänä.
— Menetkö etsimään yösijaa Thibautodé-kadun varrelta, vai
kuinka, herra rehtori, pirun pelitoveri?
Sitten tuli muiden arvohenkilöiden vuoro.
— Alas pedellit, alas sauvankantajat!
— Kuules, Robin Poussepain, sanopas kuka se tuo on.
— Se on Gilbert de Suilly, Gilbertus de Soliaco, Autunin kolleegion
kansleri.
— Hei, tässä minun kenkäni: sinulla on parempi paikka kuin
minulla; paiskaa sillä häntä vasten kuonoa!
— Saturnalitias mittimus ecce nuces.
— Alas nuo kuusi teologia valkoisissa kasukoissaan!
— Onko nuo teologeja? Minä luulin niitä kuudeksi valkoiseksi
hanheksi, jotka Pyhä Genoveva antaa kaupungille verona Roognyn
läänistä!
— Alas lääkärit!
— Alas kaikki tärkeät ja selvittelevät väittelyt!
— Sinä saat minun lakkini, sinä Pyhän Genovevan kansleri! Sinä
olet tehnyt minulle vääryyttä. — Toden totta! hän on antanut minun
paikkani Normandian osakunnassa pikku Ascanio Falzaspadalle, joka
kuuluu Bourges'in provinssiin, koska hän on italialainen.

— Se on vääryyttä! huusivat kaikki ylioppilaat. — Alas Pyhän
Genovevan kansleri!
— Hohoi! mestari Joachim de Ladehors! Hohoi! Louis Dahuille!
Hohoi!
Lambert Hoctement!
— Kuristakoon piru saksalaisen osakunnan prokuraattorin! — Ja
Sainte-Chapellen kappalaiset harmaine viittoineen; cum tunicis grisis!
— Seu de pellibus grisis fourratis! [Tai harmaine
turkiskaapuineen.]
— Hohoi! siinä ovat filosofian tohtorit! Ohoh, kuinka koreita mustia
ja punaisia lakkeja!
— Totta tosiaan, rehtorilla on kaunis häntä!
— Aivan kuin Venetsian doogilla, joka on menossa viettämään
kihlaustaan meren kanssa.
— Katsopa, Jehan! Pyhän Genovevan kaniikit!
— Hiiteen kaniikit!
— Apotti Claude Choart! tohtori Claude Choart! Etsittekö Giffarden
Maijaa?
— Hän asuu Glatigny-kadun varrella.
— Hän pöyhii vuodetta irstailijain kuninkaalle.
— Hän on kyllä neljän denaarin arvoinen; quatuor denarios. — Aut
unum bombum.

— Tahdotteko, että hän antaa teille koirannuuskaa?
— Toverit! mestari Simon Sanguin, Pikardian elektori, jolla on
vaimo takanansa aasin selässä.
— Post equitem sedet atra cura. [Ratsastajan takana istuu musta
murhe.]
— Rohkeutta, mestari Simon!
— Hyvää päivää, herra elektori!
— Hyvää yötä, elektorin rouva!
— Ovatpa ne onnellisia, kun saavat nähdä kaiken tuon, huokasi
Joannes de Molendino yhä istuen ylhäällä pylvään lehtikuviossa.
Tällä välin oli Yliopiston valantehnyt kirjakauppias, mestari Andry
Musnier, lähestynyt kuninkaallista hoviturkkuria Gilles Lecornutä ja
kuiskannut hänen korvaansa:
— Herra, sanon teille, että viimeiset ajat ovat tulossa. Ei
milloinkaan ennen ole nähty ylioppilaitten laskettelevan noin
ruokottomia. Nuo kirotut uudet keksinnöt ne saattavat kaiken
turmioon. Tykistö, tuliluikut, pommitykit ja ennen kaikkea
kirjapainotaito, tuo uusi saksalainen rutto. Ei enää käsikirjoituksia, ei
enää kirjoja! Kirjapaino tappaa kirjakaupan. Viimeiset ajat lähenevät.
— Minäkin huomaan sen vallan hyvin siitä suosiosta, minkä
sametti on saanut osakseen, sanoi hoviturkkuri.
Tällä hetkellä löi kello kaksitoista.

— Oh! — pääsi koko joukolta kuin yhdestä suusta. Ylioppilaat
vaikenivat. Alkoi yleinen jalkojen ja päiden liikutteleminen, yleinen
yskintä ja niistäminen. Jokainen kohentautui, otti paremman
asennon, ojentautui ja sijoittui. Sitten syntyi syvä hiljaisuus. Kaikki
kurkottivat päitään suut avoimina ja katseet suunnattuina
marmoripöytää kohden. Mutta mitään ei näkynyt. Palatsivoudin neljä
nihtiä seisoi yhä siellä jäykkänä ja liikkumattomana kuin neljä
maalattua kuvapatsasta. Kaikkien katseet kääntyivät nyt
alankomaisia lähettiläitä varten varatulle parvekkeelle. Mutta ovi
pysyi kiinni ja parveke tyhjänä. Tämä ihmisjoukko oli
aamuvarhaisesta asti odottanut kolmea seikkaa: keskipäivää,
flaamilaisia lähettiläitä ja mysteeriä. Ainoastaan keskipäivä oli tullut
määrälleen.
Nyt oli mitta täynnä.
Odotettiin minuutti, kaksi, kolme, viisi minuuttia, odotettiin
neljännestunti. Parveke pysyi tyhjänä, teatteri mykkänä. Tällä välin
oli kärsimättömyyttä seurannut suuttumus. Katkeruus ilmeni
kuitenkin vielä vain hiljaisina sanoina: Mysteeri! Mysteeri! mumistiin
ympäri salia. Mielet olivat käymistilassa. Ukkospilvi, josta vasta kuului
hiljaista jyrinää, liikehti tämän pääpaljouden yllä. Jehan de
Molendino sai siitä singahtamaan ensimmäisen salaman.
— Mysteeri, ja hiiteen alankomaalaiset! — hän huusi minkä
keuhkonsa kestivät, kiertyen kuin käärme pylväänsä ympäri.
Joukko taputti käsiään.
— Mysteeri! toisteltiin joka taholta, — ja hiiteen koko Flanderi!

— Mysteeri, ja heti paikalla, — jatkoi ylioppilas, muuten neuvon,
että hirtämme palatsivoudin, jotta saamme nähdä sekä komedian
että moraliteetin samalla kertaa.
— Hyvin puhuttu, huusi joukko, ja aloitetaan hirttäminen hänen
nihdeistään.
Seurasi myrskyisä hyväksymishuuto. Nuo neljä miesparkaa alkoivat
kalveta ja vilkuilla toisiinsa. Joukko läheni heitä, ja he näkivät jo
kauhukseen heikon aitauksen, joka erotti heidät joukosta, alkavan
murtua sen paineesta.
Hetki oli vakava.
— Hirteen! hirteen! huudettiin joka taholta.
Samassa työnnettiin edellä kuvatun pukukomeron verhoa syrjään
ja esille astui henkilö, jonka pelkkä esiintyminen heti pysäytti joukon
ja aivan kuin taikaiskulla muutti sen suuttumuksen uteliaisuudeksi.
— Hiljaa! hiljaa!
Mainittu henkilö, joka ei tästä huudosta itse paljoakaan
rauhoittunut, astui vapisten yleisön eteen joka askeleella syvään
kumartaen, mikä hänen marmoripöydän reunaa lähetessään
muistutti yhä enemmän polvien notkahtelua.
Sali oli tällä välin vähitellen hiljentynyt. Kuului vain tuota hiljaista
kohinaa, mikä aina seuraa väkijoukon vaikenemista.
— Herrat porvarit ja arvoisat naiset, hän sanoi, meillä on kunnia
lausua ja esittää hänen korkea-arvoisuudelleen kardinaalille erittäin
kaunis moraliteetti nimeltä: Neitsyt Marian hyvä tuomio. Minä esitän

Jupiteria. Hänen korkea-arvoisuutensa on tällä hetkellä hänen
korkeutensa Itävallan herttuan korkeasti kunnioitettavien
lähettiläiden seurassa, jotka parhaillaan Baudets-portilla kuuntelevat
yliopiston rehtorin puhetta. Me aloitamme heti, kun hänen korkea-
arvoisuutensa kardinaali saapuu.
Tarvittiin siis vallan Jupiterin väliintulo palatsivoudin neljän
nihtiraukan pelastamiseksi. Jos meillä olisi ollut onni keksiä tämä
sangen todenmukainen juttu ja me siis olisimme vastuussa siitä
rouva Arvostelulle, ei meitä suinkaan tällä hetkellä voitaisi muistuttaa
tuosta klassillisesta säännöstä: Nec deus intersit. [Älköön jumala
astuko avuksi.] Herra Jupiterin puku oli sitä paitsi sangen kaunis,
eikä sen vaikutus yleisön rauhoittumiseen suinkaan ollut vähäinen,
se kun kiinnitti puoleensa kaikkien huomion. Jupiterilla oli yllään
mustalla sametilla verhottu ja kullatuilla soljilla varustettu rautapaita
ja päässä kullatuilla napeilla runsaasti koristettu piippolakki. Ellei
hänen kasvojaan olisi puoleksi peittänyt punamaali, puoleksi tuuhea
parta, ellei hänellä olisi ollut kädessään sikin sokin törröttävin
kultapaperihetuloin koristettua kullattua pahviputkea, jonka
harjaantunut silmä pian älysi ukkosenvaajaksi, ja elleivät hänen
paljaat säärensä olisi olleet kreikkalaiseen tapaan pauloitetut, olisi
häntä ulkoasunsa puolesta huoletta voinut verrata herra de Berryn
osaston bretagnelaisiin jousimiehiin.
II. Pierre Gringoire
Miehen puhuessa hänen pukunsa herättämä yleinen tyytyväisyys
ja ihailu haihtui kuitenkin vähitellen, ja kun hän oli päässyt noihin

onnettomiin sanoihin: "Me aloitamme heti, kun hänen korkea-
arvoisuutensa kardinaali saapuu", hukkui hänen äänensä huikeisiin
vihellyksiin.
— Aloittakaa heti! Mysteeri! Mysteeri heti paikalla! väkijoukko
huusi. Ja yli kaikkien muiden kaikui Joannes de Molendinon ääni,
joka halkoi melua kimakkana kuin vihellyspillin piipitys
kissannaukujaisissa — Aloittakaa heti paikalla! hän kiljui.
— Alas Jupiter ja Bourbonin kardinaali! huusivat Robin Poussepain
ja muut ikkunalaudalle kiivenneet lakimiehenalut.
— Moraliteetti heti paikalla, kohahti nyt väkijoukostakin. — Heti!
Vikkelästi! Hirteen näyttelijät ja kardinaali!
Pelon kangistamana ja punamaalinsa suojassa kalveten Jupiter
raukka pudotti ukkosen vaajansa, otti lakin käteensä ja sammalsi
kumarrellen ja vapisten: "Hänen korkea-arvoisuutensa… lähettiläät…
hänen korkeutensa Margareta Flanderilainen…" Hän ei tiennyt mitä
sanoa. Hän pelkäsi suorastaan, että hänet hirtettäisiin.
Jos hän odottaisi, kansanjoukko hirttäisi hänet, jos aloittaisi,
hirttäisi kardinaali hänet. Kummaltakin taholta ammotti kauhea kuilu,
toisin sanoen, hirsipuu.
Onneksi joku ilmestyi pelastamaan hänet tästä uhkaavasta
vaarasta ja ottamaan vastuun itselleen.
Muuan mieshenkilö, joka oli seisoskellut aitauksen takana
marmoripöydän edustalla olevalla tyhjällä alueella ja jota ei kukaan
tähän asti ollut huomannut sen tähden, että hänet oli yleisön
katseilta kokonaan kätkenyt pylväs, johon hän näyttämön puolella

nojasi, astui nyt esiin pöydän luokse. Tämä vaaleaverinen, kalpea,
pitkä ja laiha nuori mies, jonka poskissa ja otsassa jo näkyi kurttuja,
mutta jonka katse säteili kirkkaana ja huulilla väreili hymy, ja jonka
yllä oli vanha, kulunut, alkuaan musta, mutta haalistunut taftitakki,
viittasi Jupiter raukalle, joka pelosta tolkuttomana ei nähnyt eikä
kuullut mitään.
Mies astui askeleen lähemmäksi: — Jupiter! hän sanoi, hyvä
Jupiter!
Toinen ei kuullut.
Viimein tuo kookas vaaleaverinen huusi Jupiterille miltei korvan
juuresta:
— Michel Giborne!
— Kuka minua huutaa? kysyi Jupiter kuin unesta heräten.
— Minä, vastasi mustapukuinen.
— Ah! pääsi Jupiterilta.
— Aloittakaa heti paikalla, toinen jatkoi. Tehkää joukon mieliksi.
Minä otan lepyttääkseni palatsivoudin, joka puolestaan saa lepyttää
kardinaalin.
Jupiter hengähti helpotuksesta.
— Herrat kansalaiset, hän huusi keuhkojensa koko voimalla
kansanjoukolle, joka yhä jatkoi viheltämistään, — me aloitamme
heti.

— Evoë, Juppiter! Plaudite, cives! [Terve, Jupiter! Taputtakaa
käsiänne, kansalaiset!] ylioppilaat huusivat.
— Hyvä! hyvä! kansanjoukko huusi.
Tuntematon, joka käden käänteessä oli "tyynnyttänyt myrskyn",
kuten sanoo vanha, rakas Corneillemme, oli tällä välin vetäytynyt
vaatimattomasti takaisin pylvään suojaan ja olisi epäilemättä jäänyt
yhtä näkymättömäksi, liikkumattomaksi ja äänettömäksi kuin
tähänkin asti, jollei kaksi nuorta, aivan aitauksen viereen asettunutta
naista, jotka olivat huomanneet hänen keskustelunsa Michel
Giborne-Jupiterin kanssa, olisi saanut häntä sieltä esille.
— Mestari, toinen heistä sanoi ja viittasi häntä lähestymään…
— Hiljaa toki, hyvä Liénarde, virkkoi hänen toverinsa, sievä,
verevä tyttö, joka tunsi itsensä sangen rohkeaksi pyhäpukimissaan.
— Eihän hän ole hengellinen, vaan maallikko; ei häntä pidä nimittää
mestariksi, vaan herraksi.
— Hyvä herra, sanoi Liénarde. Tuntematon läheni aitausta.
— Mitä neidit haluavat? hän kysyi innokkaana.
— Oh! ei mitään, sanoi Liénarde aivan hämmentyneenä, —
naapurini
Gisquette la Gencienne haluaa puhutella teitä.
— Enhän, vastasi Gisquette punastuen. — Liénarde sanoi teille:
Mestari, ja minä sanoin hänelle, että on sanottava: Herra.
Molemmat neitoset katsoivat maahan. Tuntematon, joka hartaasti
toivoi päästä puheisiin, katseli heitä hymyillen:

— Teillä ei siis ole mitään minulle sanottavaa, neitiseni?
— Ei mitään, vastasi Gisquette.
— Ei, sanoi Liénarde.
Pitkä vaaleaverinen nuori mies astui askeleen vetäytyäkseen
syrjään, mutta uteliaat tytöt eivät halunneet häntä laskea.
— Herra, Gisquette virkkoi vilkkaasti avautuvan sulun tai
päätöksensä tehneen naisen koko hillitsemättömyydellä. — Te
tunnette siis tuon sotilaan, joka esittää Neitsyt Marian osaa
mysteerissä?
— Tarkoitatte kai Jupiterin osaa? tuntematon sanoi.
— Niin, tietysti, virkkoi Liénarde, — onpa hän tyhmä! Te tunnette
siis Jupiterin?
— Michel Gibornen? tuntematon vastasi, — kyllä, neiti.
— Hänellä on komea parta! Liénarde sanoi.
— Onko se kaunista, mitä he aikovat puhua tuolta ylhäältä?
Gisquette kysyi arasti.
— Sangen kaunista, neiti, vastasi tuntematon hetkeäkään
epäröimättä.
— Mitä se on? Liénarde kysyi.
— Neitsyt Marian hyvä tuomio, moraliteetti, jos suvaitsette,
neitiseni.

— Ah! sehän on aivan toista, Liénarde virkkoi. Syntyi lyhyt vaitiolo,
jonka tuntematon katkaisi:
— Se on aivan uusi moraliteetti, jota ei vielä ennen ole esitetty. —
Se ei siis ole sama, sanoi Gisquette, — joka esitettiin kaksi vuotta
sitten herra legaatin saapuessa ja jossa kolme kaunista tyttöä esitti
joitakin osia…
— Seireeneitä, Liénarde täydensi.
— Ja aivan alastomina, lisäsi tuntematon. Liénarde loi katseensa
maahan. Gisquette katsahti häneen ja teki samoin. Tuntematon
jatkoi hymyillen:
— Se oli todellakin sangen kaunista katsella. Mutta se näytelmä,
joka tänään esitetään, on moraliteetti, joka on kirjoitettu varta
vasten hänen korkeuttaan Margareta Flanderilaista varten.
— Laulavatko ne paimenlauluja? Gisquette kysyi.
— Hyh! paimenlauluja moraliteetissa! huudahti tuntematon. — Ei
pidä sekoittaa runoudenlajeja. Jos se olisi ilveily, niin silloin kyllä.
— Sepä vahinko, Gisquette virkkoi. — Silloin nähtiin Ponceaun
suihkukaivolla villejä miehiä ja naisia, jotka tappelivat ja tekivät
kaikenlaisia liikkeitä laulaen motetteja ja paimenlauluja.
— Se, mikä sopii legaatille, ei sovi prinsessalle, tuntematon
huomautti kuivasti.
— Ja heidän vieressään, Liénarde virkkoi, — soitettiin kaikenlaisilla
soittokoneilla komeita säveleitä.

— Ja ohikulkijain virkistykseksi suihkukaivo vuodatti kolmesta
putkesta viiniä, maitoa ja mausteviiniä, joita sai juoda ken halusi.
— Ja vähän matkan päässä Ponceausta La Trinité-kirkon luona,
virkkoi
Liénarde, — näyteltiin kärsimystarinaa ilman puhetta.
— Niin, sitä en milloinkaan unohda! Gisquette huudahti. — Jumala
ristillä ja ryövärit kummallakin puolella häntä.
Nyt alkoivat nuo nuoret lavertelijat, jotka joutuivat aivan
haltioihinsa muistellessaan herra legaatin saapumista, puhua
yhtaikaa.
— Ja kauempana Maalarienportin luona oli muita koreasti puettuja
esiintyjiä.
— Ja muistatko, Gisquette, Saint-Innocent-suihkukaivon luona sitä
metsästäjää, joka huikean koiranhaukunnan ja torventoitotusten
kaikuessa ajoi naarashirveä!
— Ja Pariisin teurastamon luona oli lavoja, jotka esittivät Dieppen
vallituksia!
— Ja kun legaatti kulki ohi, muistathan, Gisquette, hyökättiin niille
ja kaikki englantilaiset surmattiin.
— Ja Châtelet-portinkin luona oli sangen kauniita esiintyjiä!
— Ja Rahanvaihto-sillalla, joka oli kokonaan veralla verhottu!
— Ja kun legaatti kulki ohi, laskettiin sillalta lentoon enemmän
kuin kaksisataa tusinaa kaikenlaisia lintuja; se oli oikein kaunista,

Liénarde.
— Tänään esitetään vielä kauniimpaa, sai vaaleaverinen, joka
näytti kärsimättömästi kuuntelevan heidän puhettaan, viimein
sanotuksi.
— Arveletteko siis, että tämä mysteeri on kaunis? Gisquette sanoi.
— Varmasti, tuntematon vastasi; sitten hän lisäsi hiukan
painottaen sanojaan: — Hyvät neidit, minä olen sen tekijä.
— Todellako? tytöt kysyivät hämmästyneinä.
— Toden totta! runoilija vastasi hiukan suoristautuen. — Meitä on
oikeastaan kaksi: Jehan Marchand, joka on sahannut laudat,
pystyttänyt teatterin ja tehnyt puusepäntyöt, ja minä, joka olen
kirjoittanut näytelmän. — Nimeni on Pierre Gringoire.
Cidin tekijä ei olisi voinut ylpeämmin sanoa: Pierre Corneille.
Lukijamme ovat luonnollisestikin huomanneet, että on täytynyt
kulua joltinenkin aika siitä hetkestä, jolloin Jupiter katosi verhojen
taa, siihen, kun uuden moraliteetin kirjoittaja niin odottamatta antoi
itsensä alttiiksi Gisquetten ja Liénarden naiiville ihailulle. Ihmeellistä
todellakin! Koko tuo joukko, joka hetkistä varhemmin oli ollut niin
kuohuksissaan, odotti nyt näyttelijän sanoihin luottaen tyynesti ja
kärsivällisesti, mikä seikka muuten vahvistaa tuota vanhaa,
teattereissamme alati havaittua totuutta, että paras tapa, millä
yleisön saa kärsivällisesti odottamaan, on selittää sille, että
aloitetaan heti.
Joannes de Molendino ei ollut kuitenkaan torkahtanut.

— Hohoi! hän huusi äkkiä kesken hiljaisuutta, joka oli seurannut
myrskyä. — Jupiter, rouva Neitsyt, helvetin ilveilijät, aiotteko
petkuttaa meitä? Näytelmä heti! Aloittakaa, tai me aloitamme
uudelleen!
Muuta ei tarvittu.
Telineiden sisältä alkoi kuulua soittoa, verhoa kohotettiin, ja esille
tuli neljä maalattua ja kirjavasti pukeutunutta henkilöä, jotka
kiipesivät jyrkkiä tikkaita näyttämölle ja asettuivat siellä riviin yleisöä
kohden, jota he tervehtivät syvillä kumarruksilla. Soitto vaikeni, ja
mysteerin esitys alkoi.
Kun noita neljää henkilöä oli kylliksi palkittu kättentaputuksilla
heidän kumarruksistaan, he aloittivat juhlallisen hiljaisuuden
vallitessa prologin, jolta me kernaasti säästämme lukijan. Muuten
kiinnitti yleisön huomiota, kuten vielä meidänkin päivinämme,
enemmän näyttelijäin puvut kuin heidän esittämänsä osat; eikä
ihmekään. He olivat kaikki neljä pukeutuneet puoliksi valkoisiin,
puoliksi keltaisiin pukuihin, jotka erosivat toisistaan ainoastaan
kankaanlaadun puolesta; ensimmäisellä oli kulta- ja
hopeakirjokangasta, toisella silkkiä, kolmannella verkaa ja neljännellä
karkeata palttinaa. Ensimmäinen näistä esiintyvistä henkilöistä kantoi
oikeassa kädessään miekkaa, toinen kahta kultaista avainta, kolmas
vaakaa, neljäs kuokkaa; ja niiden hitaitten älyjen vaivan
huojentamiseksi, jotka eivät kyenneet tajuamaan näiden esineitten
merkitystä, oli suurilla mustilla kirjaimilla luettavana kultakirjomekon
liepeessä: Minä olen Aateli, silkkimekon liepeessä: Minä olen Papisto,
verkamekon liepeessä: Minä olen Kauppa, ja palttinamekon
liepeessä: Minä olen Maanviljelys. Kahden miespuolisen
vertauskuvallisen henkilön sukupuolta osoitti myös selvästi se, että

heillä oli lyhyempi mekko ja päässä hattu, kun taas naispuolisilla oli
pitempi vaippa ja päässään hilkka.
Olisi muuten osoittanut perin huonoa tahtoa, ellei prologin
runoudesta olisi käsittänyt, että Maanviljelys oli naimisissa Kaupan ja
Papisto Aatelin kanssa, ja että nuo molemmat onnelliset parit
yhdessä omistivat komean kultadelfiinin [dauphin merkitsee sekä
delfiiniä että Ranskan kruununperillistä], jonka he sanoivat
antavansa puolisoksi ainoastaan kauneimmalle. Siksi he kulkivat
ympäri maailmaa etsien tätä kaunotarta. Hylättyään järjestään
kaikki, Golkondan kuningattaren, Trebizonden prinsessan, tatarilaisen
suurkaanin tyttären ym., ym. olivat Maanviljelys ja Papisto, Aateli ja
Kauppa tulleet hetkiseksi levähtämään Oikeuspalatsin
marmoripöydälle ja tarjoamaan samalla arvoisalle yleisölle koko sen
varaston moraalisia mietelmiä ja kaunopuheisia perusohjeita, joita
siihen aikaan voitiin ladella filosofisen tiedekunnan edessä
tutkinnoissa, väittelyissä, akateemisissa puheissa ja promotioissa,
joissa maisterit saivat lisensiaatinhattunsa.
Tämä kaikki oli todellakin sangen kaunista.
Koko tuossa kuulijajoukossa, jonka ylle nuo neljä vertauskuvallista
henkilöä vuodattivat kuvakielivirtojaan, ei kuitenkaan kellään ollut
niin tarkkaavaista korvaa, niin kiivaasti sykkivää sydäntä, niin
rauhatonta silmää, niin kurkottelevaa kaulaa kuin oli kirjailijan,
runoilijan, lyhyesti, kunnon Pierre Gringoiren silmä, korva, kaula ja
sydän, hänen, joka ei jokin hetki sitten ollut voinut olla ilmaisematta
nimeään parille kauniille tytölle. Hän oli palannut paikalleen pylvään
taa muutaman askeleen päähän heistä ja sieltä kuunteli, katseli ja
nautti täysin siemauksin. Ne myötätuntoiset hyvähuudot, joilla hänen
prologinsa alkua oli tervehditty, kaikuivat vielä hänen korvissaan, ja

hän oli täydelleen vaipunut tuohon hurmiotilaan, jonka vallassa
kirjailija näkee ajatustensa, toisen toisensa jälkeen valahtavan
näyttelijän suusta suureen, vaikenevaan kuulijajoukkoon. Pierre
Gringoire tunsi oman arvonsa!
Tämä ensimmäinen hurmio oli, ikävä kyllä, sangen lyhytaikainen.
Tuskin oli Gringoire nostanut tämän ilon ja riemun päihdyttävän
maljan huulilleen, kun siihen jo sekoittui katkera pisara.
Muuan repaleinen kerjäläinen, jonka tungos oli estänyt
kiertämästä ympäri väkijoukkoa kerjäämässä ja joka ei
nähtävästikään ollut saanut riittävää korvausta lähimmäistensä
taskuista, oli katsonut parhaaksi etsiä jonkin korkeamman paikan,
josta voisi vetää puoleensa katseet ja rovot. Hän oli senvuoksi
kiivennyt prologin ensimmäisten säkeiden aikana erästä vierasparven
kannatinpylvästä myöten ylös lavanreunalle ja istuutunut
kaidepuiden juurelle herättääkseen yleisön huomiota ja sääliä
risoillaan ja suurella haavalla, joka oli hänen oikeassa
käsivarressaan. Hän ei muuten sanonut sanaakaan.
Prologi saattoi senvuoksi häiriytymättä jatkua, eikä mitään
mainittavaa häiriötä olisi sattunutkaan, jollei kohtalo olisi säätänyt,
että Joannes, tuo pahan onnen lintu, pylväänsä päästä olisi äkännyt
kerjäläistä ja hänen mykkää peliään. Tuo nuori vekkuli remahti
huikeaan nauruun ja välittämättä siitä, että keskeytti näyttelijät ja
häiritsi yleistä tarkkaavaisuutta, huudahti iloisesti:
— Katsokaahan tuota veijaria, joka kerjää almuja!
Jokainen, joka on heittänyt kiven sammakkolampeen tai laukaissut
pyssyn lintuparveen, voi kuvitella, minkä vaikutuksen nämä törkeät
sanat saivat aikaan. Gringoire hätkähti kuin sähköiskun saanut.

Prologi keskeytyi, ja kaikki päät kääntyivät kerjäläistä kohden,
samalla kun syntyi melua ja puheensorinaa. Kerjäläinen ei siitä
vähääkään hämmentynyt, vaan näki päinvastoin tässä
välinäytöksessä hyvän tilaisuuden pieneen keräykseen. Mankuvalla
äänellä ja silmät puoliummessa hän huusi:
— Armahtakaa vaivaista!
— No, Herra paratkoon, sehän on Clopin Trouillefou! huusi
Joannes. — Hohoi, ukkoseni, haavasi oli kai vastuksena sääressäsi,
koska olet muuttanut sen käsivarteen?
Näitä sanoja seurasi pieni hopearaha, jonka Joannes apinan
tarkkuudella heitti likaiseen lakkiin, jota kerjäläinen piti ojennettuna
kipeässä kädessään. Hän otti värähtämättä vastaan almun ja
pistopuheen ja jatkoi mankumistaan:
— Armahtakaa vaivaista!
Tämä välinäytös oli tuntuvasti herpaissut mielenkiintoa, ja suuri
osa yleisöä taputti Robin Poussepainin ja muiden nuorten kirjurien
kanssa käsiään, nauraen tuolle omituiselle vuoropuhelulle, jonka
ylioppilas kaikuvalla äänellään ja kerjäläinen ainaisella
mankumisellaan olivat liittäneet keskelle prologia.
Gringoire oli kovin harmissaan. Toinnuttuaan ensi
hämmästyksestään, hän huuteli kerran toisensa jälkeen näyttelijöille:
"Jatkakaa! Jatkakaa hiidessä!" luomatta pelkästä halveksumisesta
edes katsetta keskeyttäjiin.
Samassa hän tunsi jonkun nykäisevän häntä takinliepeestä. Hän
kääntyi hiukan harmistuneena ja hänen oli vaikea hymyillä, mutta

hän yritti kuitenkin. Gisquette la Genciennen kaunis käsi siellä tällä
tavalla kaiteen läpi herätti hänen huomiotaan.
— Vieläkö ne jatkavat, herra? tyttö kysyi.
— Luonnollisesti, Gringoire vastasi loukkaantuneena
kysymyksestä.
— Tahtoisitteko sitten ystävällisesti selittää minulle…
— Mitä ne aikovat sanoa? ehätti Gringoire. — Sangen mielelläni!
Kuunnelkaahan.
— Ei, Gisquette sanoi, ei sitä, vaan mitä ne ovat sanoneet tähän
asti.
Gringoire hätkähti aivan kuin joku olisi häntä naskalilla pistänyt.
— Hitto vieköön tuon tyhmän kaakattavan kanan! hän mutisi
hampaittensa välitse.
Tästä hetkestä Gisquette oli vajonnut perin alhaalle hänen
silmissään.
Sillä välin näyttelijät olivat totelleet hänen kehoitustaan, ja kun
yleisö huomasi, että he alkoivat taas puhua, se ryhtyi jälleen
kuuntelemaan. Mutta äkillisen keskeytyksen vuoksi oli siltä mennyt
hukkaan melkoinen osa kappaleen kauneudesta, kuten Gringoire
harmikseen havaitsi. Rauha oli vähitellen palannut, ylioppilas oli
hiljaa, kerjäläinen laski hattuunsa kertyneitä lantteja, ja näytelmä oli
päässyt voitolle.

Se oli itse asiassa sangen kaunis teos, jota mielestämme vieläkin
voitaisiin hiukan korjattuna esittää. Tarina, joka oli hieman pitkä ja
sisällyksetön, toisin sanoen, sommiteltu taiteen sääntöjen mukaan,
oli yksinkertainen, eikä Gringoire voinut olla puolueettoman
arvostelunsa pyhyydessä rehellisesti ja vilpittömästi ihailematta sen
selvyyttä. Kuten helposti saattaa käsittää, olivat nuo neljä
vertauskuvaa hieman väsyneitä hedelmättömän matkansa jälkeen
kolmen maanosan halki, joista he olivat etsineet sopivaa henkilöä,
jonka haltuun voisivat uskoa kultadelfiininsä. Tuon ihmeellisen kalan
ylistyksiin oli sekoitettu tuhansia hienoja viittauksia prinsessa
Margaretan uudesta sulhasesta, joka sivumennen sanoen vietti
vangin ilotonta elämää Amboisen linnassa ja jolla ei ollut
aavistustakaan siitä, että Maanviljelys, Papisto, Aateli ja Kauppa
olivat sellaisessa puuhassa hänen tähtensä. Mainittu delfiini oli
näytelmän mukaan nuori, kaunis, väkevä ja ennen kaikkea —
kaikkien kuninkaallisten hyveiden ihana alkulähde! — Ranskan
leijonan poika. Tämä rohkea kuva on todella ihmeteltävä.
Kuninkaallisena nimi- tai hääpäivänä ei teatterinkaan
luonnonhistorian tarvitse lainkaan epäillen suhtautua delfiiniin, joka
on leijonan poika. Sellaiset pindarolaiset ja harvinaiset yhdistelmät
juuri todistavat runollista innoitusta. Mutta tehdäksemme
arvostelullekin oikeutta, voisimme huomauttaa, että runoilija olisi
voinut kehitellä tätä kaunista ajatusta vähemmässäkin kuin
kahdessasadassa säkeessä. Mutta mysteerin tuli palatsivoudin
määräyksen mukaan kestää kello kahdestatoista neljään, ja
jotainhan täytyi sanoa. Ja näytelmäähän kuunneltiin kärsivällisesti.
Yhtäkkiä kesken rouva Kaupan ja rouva Aatelin kiistaa ja juuri sinä
hetkenä, jona mestari Maanviljelys lausui seuraavaa ihmeellistä
säettä:

Eläintä uljaampaa ei metsät kätke,
avautui tuo tähän saakka niin onnettomana hetkenä suljettuna
Pysynyt ovi nyt selko selälleen, ja ovenvartija julisti kuuluvalla
äänellä: Hänen korkea-arvoisuutensa Bourbonin kardinaali.
III. Herra kardinaali
Gringoire parka! Kaikkien juhannusrakettien pauke,
kahdenkymmenen tuliluikun laukaiseminen, Billy-tornin kuuluisan
tykin pamahdus, jonka luoti Pariisin piirityksen aikana sunnuntaina
syyskuun 29:ntenä päivänä v. 1465 surmasi seitsemän
burgundilaista yhdellä kertaa, koko ruutivaraston räjähdys Temple-
portin luona ei olisi tänä juhlallisena ja dramaattisena hetkenä
pahemmin särkenyt hänen korviaan kuin nuo ovenvartijan lausumat
muutamat sanat: Hänen korkea-arvoisuutensa Bourbonin kardinaali.
Pierre Gringoire ei suinkaan pelännyt herra kardinaalia ja halveksi
häntä yhtä vähän. Hän ei ollut sellainen pelkuri eikä liioin niin julkea.
Todellisena eklektikkona [valikoitsija, tieteessä ja taiteessa se, joka ei
yhdy mihinkään määrättyyn oppisuuntaan, vaan valikoi
moninaisuudesta kaiken sen, mikä hänestä näyttää parhaalta], kuten
nykyään sanottaisiin, kuului Gringoire noihin yleviin ja lujiin,
maltillisiin ja tyyniin luonteisiin, jotka aina osaavat pysytellä
keskitiellä, stare in dimidio rerum, jotka ovat täynnä järkeä ja
vapaamielistä viisautta, samalla kuin he käyttävät kardinaaleja
hyväkseen, — tuohon oivalliseen, kuolemattomaan filosofisukuun,
joille viisaus, aivan kuin joku uusi Ariadne, näyttää antaneen
lankakerän, jota kehitellen he maailman alusta saakka ovat

vaeltaneet ihmiselämän sokkeloisessa labyrintissa. Heitä on
olemassa kaikkina aikoina, aina samanlaisina, toisin sanoen, eri
aikojen mukaisina. Ja lukuunottamatta meidän Pierre
Gringoireamme, joka, jos meidän onnistuu antaa hänelle hyvin
ansaittu kuuluisuus, kylläkin hyvin edustaa heitä viidennellätoista
vuosisadalla, elähdytti heidän henkensä varmaankin myös isä Du
Breuliä, kun hän kuudennellatoista vuosisadalla kirjoitti nuo naiivin
ylevät sanat, jotka ovat vuosisatain arvoiset: "Olen pariisilainen
kansakunnaltani ja parrhisilainen kieleltäni, koska kreikkalainen sana
parrhisia merkitsee rohkeapuheisuutta: sitä olen käyttänyt itseään
herroja kardinaaleja, prinssi de Contyn setää ja veljeä vastaan,
kuitenkin aina huomioonottaen heidän suuruutensa ja loukkaamatta
ketään heidän seurueistaan, mikä merkitseekin jo paljon."
Siihen epämieluisaan vaikutelmaan, jonka kardinaalin tulo herätti
Pierre Gringoiressa, ei näin ollen sekoittunut vihaa eikä
halveksumista. Päinvastoin oli runoilijallamme aivan tarpeeksi
tervettä järkeä ja kyllin kulunut takki ollakseen hyvillään siitä, että
sellainen ylhäinen korva saattaisi kuulla hänen prologinsa viittauksia
ja varsinkin delfiinin, Ranskan leijonan pojan, ylistyksiä. Mutta
itsekkyys ei ole hallitsevana piirteenä runoilijain ylevässä luonteessa.
Jos näet annamme luvun kymmenen merkitä runoilijan olemusta,
voisi kemisti, joka sitä ryhtyisi erittelemään, löytää siitä yhden osan
itsekkyyttä ja yhdeksän osaa itserakkautta. Mutta sinä hetkenä, jona
ovi avattiin kardinaalille, olivat nuo yhdeksän kymmenesosaa
itserakkautta menestyksen paisuttamina niin väkevässä nousutilassa,
että ne kokonaan tukahduttivat sen pienen huomaamattoman
itsekkyysmolekyylin, jonka me äsken huomautimme muodostavan
yhden osan runoilijain luonnetta; muuten erittäin tärkeä osa,
todellisuuden ja ruumiillisuuden painolasti, jota ilman he eivät voisi
lainkaan pysyä maan kamaralla. Gringoire nautti tämän suuren

kuulijakunnan näkemisestä, tuntemisesta ja niin sanoakseni sen
valtasuonen tunnustelemisesta. Mitäpä siitä, vaikkapa tämä
kuulijakunta olikin hänen mielestään suureksi osaksi sivistymätöntä
joukkoa. Hän näki sen hämmästyneenä, jäykistyneenä ja ikään kuin
tukahtuneena sen sanatulvan paljoudesta, joka lakkaamatta virtasi
hänen teoksensa joka kohdasta. Itse hän nautti täyttä päätä
mukana, ja päinvastoin kuin La Fontaine, joka huvinäytelmäänsä Le
Florentiniä esitettäessä kysyi: "Kukahan pöllö tämänkin roskan on
kirjoittanut?" olisi hän mielellään kysynyt naapuriltaan: "Kenen tämä
mestariteos on?" Voimme siis helposti kuvitella, minkä vaikutuksen
kardinaalin äkillinen ja sopimaton tulo teki häneen.
Hänen pelkonsa kävikin kukkuramitalla toteen. Hänen korkea-
arvoisuutensa tulo pani koko kuulijakunnan liikkeelle. Kaikki päät
kääntyivät parveketta kohden. Ei voinut enää kuulla mitään.
"Kardinaali! kardinaali!" kuului kaikkialta.
Kardinaali pysähtyi hetkeksi parvekkeen kynnykselle. Melu kasvoi
kaksinkertaiseksi hänen luodessaan välinpitämättömän silmäyksen
ympäri salia. Kaikki nousivat varpailleen nähdäkseen paremmin.
Kardinaali olikin itse asiassa henkilö, joka oli yhtä hyvin näkemisen
arvoinen kuin mikä tahansa muukin komedia. Bourbonin kardinaali
Kaarle, Lyonin arkkipiispa ja kreivi, Gallian pääpiispa, oli veljensä,
Beaujeun herttuan Pietarin kautta sukua Ludvig XI:lle, jonka
vanhimman tyttären hän oli nainut, ja äitinsä Burgundin Agneksen
kautta Kaarle Rohkealle. Hallitsevana piirteenä tässä Gallian
pääpiispassa oli hovimiehenhenki ja taipuminen vallanpitäjien
tahtoon. Voi näin ollen kuvitella, miten monta pulmaa tämä
kaksinkertainen sukulaisuussuhde oli hänelle tuottanut, ja miten
monen maallisen salakarin sivuitse hänen hengellinen purtensa oli

saanut luovia murskautumatta Ludvigiin toisella tai Kaarleen toisella
puolen, tähän Skyllaan ja Kharybdikseen, joka oli niellyt Nemours'in
herttuan ja Saint-Polin konnetaabelin. Taivaan avulla hän oli sangen
onnellisesti suoriutunut kaikista hankaluuksista ja ehtinyt seikkailuitta
Roomaan. Mutta vaikka hän oli satamassa, tai oikeammin sanoen,
koska hän oli satamassa, hän muisteli aina levottomuudella vaarojen
ja vastuksien täyttämän poliittisen uransa vaihtelevia tapahtumia.
Hänen oli tapana sanoa, että vuosi 1476 oli ollut hänelle musta ja
valkea, tarkottaen sillä, että hän sinä vuonna oli samalla kertaa
kadottanut äitinsä Bourbonnais'n herttuattaren ja serkkunsa
Burgundin herttuan, ja että toinen suru oli lohduttanut häntä
toisessa.
Hän oli muuten hyväsydäminen mies, vietti iloista kardinaalin
elämää ja mielellään maisteli oikeata kuninkaallista Challuaun
[Chaillot] viiniä, ei lainkaan vihannut Richarde la Garmoisea ja
Thomasse la Saillardea, antoi mieluummin almuja kauniille tytöille
kuin vanhoille vaimoille, ja oli kaikkien näiden ominaisuuksiensa
vuoksi pariisilaisten suosima. Kun hän näyttäytyi julkisesti, hänellä oli
aina seurana pieni hovi ylhäissukuisia piispoja ja pappeja, iloisia
lemminkäisiä, jotka eivät hyljeksineet rypäleen mehua, ja useammin
kuin kerran tapahtui, että hurskaat sisaret, jotka palasivat
iltamessusta Saint-Germain d'Auxerresta, kulkiessaan Bourbonin
palatsin kirkkaasti valaistujen ikkunain ohitse, kuulivat samojen
äänien, jotka päivällä olivat heille messunneet, lasien kilistessä
laulavan Benediktus XII:n juomalaulua Bibamus papaliter, saman
paavin, joka tiaaraan asetti kolmannen kruunun.
Tämä kansansuosio se epäilemättä pelasti kardinaalin huonosta
vastaanotosta joukon taholta, saman joukon, joka hetkistä
aikaisemmin oli ollut niin tyytymätön ja niin tuiki vähän kunnioittanut

häntä päivänä, jona hänen piti valita paavi. Mutta pariisilaiset eivät
ole pitkävihaisia, ja nuo kunnon porvarit tunsivat muuten vieneensä
voiton kardinaalista pakottaessaan näyttelijät aloittamaan, ja se
voitto riitti heille. Ja herra kardinaali Bourbon oli komea mies;
hänellä oli sangen kaunis punainen puku, joka sopi hänelle mainiosti;
toisin sanoen, naisväki oli hänen puolellaan, siis yleisön suurin osa.
Olisihan ollut kohtuutonta ja osoittanut huonoa makua, jos olisi
vihelletty kardinaalille siksi, että hän oli antanut odottaa itseään, kun
tämä kardinaali lisäksi oli kaunis mies ja esiintyi edukseen
punaisessa puvussaan.
Hän astui siis parvekkeelle tervehtien yleisöä tuolla suopealla
hymyllä, jolla mahtavat aina ovat suhtautuneet kansaan, ja suuntasi
askeleensa hitaasti punaisella sametilla päällystettyä nojatuoliaan
kohden näyttäen miettivän aivan muita asioita. Hänen seurueensa,
jota me nykyään nimittäisimme hänen piispa- ja
pappiesikunnakseen, astui aivan hänen kintereillään parvekkeelle
herättäen yleisössä yhä enemmän melua ja uteliaisuutta, Alettiin
yleisesti osoitella. Mainittiin naapureille saapujain nimiä; kukin halusi
tuntea ainakin yhden. Kuka osoitti Marseillen piispaa Alaudet'ta, jos
oikein muistan, kuka Saint-Denis'n prioria, kuka Saint-Germain-des-
Prés'n apottia Robert de Lespinassea, erään Ludvig XI:n
rakastajattaren seikkailevaa veljeä, mutta nämä meluisat
tiedonannot eivät suinkaan aina osuneet oikeaan. Ylioppilaat taas
vuorostaan noituivat. Nyt oli heidän päivänsä, heidän narrinjuhlansa,
heidän saturnaliansa, nuorten oikeuden kirjurien ja humanistien
vuotuiset orgiat. Pahimmatkin ruokottomuudet olivat sallittuja ja
pyhitettyjä tuona päivänä. Olihan väkijoukossa sellaisia riehakoita
naikkosia kuin Kaunis-Kaisa, Hutsu-Anni ja Kympin-Leena. Pitihän
vähintään kiroilla, minkä kieli kesti, ja hiukan noitua Jumalan nimeen
niin kauniina päivänä ja niin hyvässä kirkonmiesten ja ilotyttöjen

seurassa. Eivätkä he jättäneetkään tilaisuutta käyttämättä, ja yleisen
melun seasta kuului kaikkien noiden viikarien suista, joita muun osan
vuodesta piti kurissa Ludvig Pyhän hehkuvan raudan pelko, kauhea
sadatusten ja sutkausten tulva. Ludvig Pyhä raukka, miten he
kohtelivatkaan häntä hänen omassa Oikeuspalatsissaan! Jokainen
noista rasavilleistä oli maalitaulukseen valinnut tulijain joukosta
jonkun mustan, harmaan, valkoisen; tai sinipunaisen viitan. Mitä
Joannes Frollo de Molendinoon tulee, hän oli arkkidiakonin veljenä
rohkeasti valinnut punaisen, ja hän hoilasi täyttä kurkkua katse
hävyttömästi suunnattuna kardinaaliin: Cappa repleta mero! [Viitta
puhdasta viiniä täynnä.]
Kaikki nämä yksityiset äänet, jotka me nyt tässä olemme lukijalle
peittelemättä esittäneet, häipyivät siinä määrin yleiseen meluun,
etteivät ne kuuluneet parvekkeelle. Kardinaali ei muuten olisi niistä
erityisemmin pahastunutkaan, sillä niin totuttu oltiin tämän päivän
vapauksiin. Hänellä oli sitä paitsi, kuten hänen ilmeestäänkin näkyi,
eräs toinen huoli, joka seurasi hänen kintereillään ja miltei samaan
aikaan kuin hänkin astui parvekkeelle: flaamilaiset lähettiläät.
Hän ei tosin ollut mikään perusteellinen poliitikko, joka olisi
miettinyt hiuksensa harmaiksi serkkujensa Burgundin Margaretan ja
Wienin dauphinin Kaarlen avioliiton mahdollisia seurauksia tai sitä,
miten kauan tuo paikattu liitto Itävallan arkkiherttuan ja Ranskan
kuninkaan välillä kestäisi, ja miten Englannin kuningas suhtautuisi
tähän hänen tyttärensä syrjäyttämiseen. Tämä ei itse asiassa
suuriakaan häntä huolestuttanut, ja hän joi joka ilta kuninkaallista
Chaillot'tansa aavistamatta, että muutamat pullot tätä samaa viiniä,
jotka Ludvig XI lähetti ystävyydenlahjana Edvard IV:lle (hieman
lääkäri Coictier'n tarkastamana ja parantamana), eräänä kauniina
aamuna vapauttaisivat Ludvig XI:n Edvard IV:stä. Näitä huolia ei

Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com