Aging And Society A Canadian Perspectives 7th Edition Novak Test Bank

Aging And Society A Canadian Perspectives 7th Edition Novak Test Bank
Aging And Society A Canadian Perspectives 7th Edition Novak Test Bank
Aging And Society A Canadian Perspectives 7th Edition Novak Test Bank

1. Visit https://testbankdeal.com to download the full version and
explore more testbank or solutions manual
Aging And Society A Canadian Perspectives 7th
Edition Novak Test Bank
_____ Click the link below to download _____
https://testbankdeal.com/product/aging-and-society-a-
canadian-perspectives-7th-edition-novak-test-bank/
Explore and download more testbank or solutions manual at testbankdeal.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Adult Development and Aging Biopsychosocial Perspectives
Canadian 1st Edition Whitbourne Test Bank
https://testbankdeal.com/product/adult-development-and-aging-
biopsychosocial-perspectives-canadian-1st-edition-whitbourne-test-
bank/
Aging the Individual and Society 10th Edition Hillier Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/aging-the-individual-and-
society-10th-edition-hillier-test-bank/
Adult Development and Aging Biopsychosocial Perspectives
5th Edition Whitbourne Test Bank
https://testbankdeal.com/product/adult-development-and-aging-
biopsychosocial-perspectives-5th-edition-whitbourne-test-bank/
Structural Analysis 3rd Edition Kassimali Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/structural-analysis-3rd-edition-
kassimali-solutions-manual/

3. Salvadoris Structure in Architecture The Building of
Buildings 4th Edition Salvadori Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/salvadoris-structure-in-architecture-
the-building-of-buildings-4th-edition-salvadori-solutions-manual/
Simulation with Arena 6th Edition Kelton Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/simulation-with-arena-6th-edition-
kelton-solutions-manual/
CISSP Guide to Security Essentials 2nd Edition Gregory
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/cissp-guide-to-security-
essentials-2nd-edition-gregory-solutions-manual/
Macroeconomics for Today 9th Edition Tucker Test Bank
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-for-today-9th-edition-
tucker-test-bank/
Employee Training and Development 7th Edition Noe Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/employee-training-and-
development-7th-edition-noe-test-bank/

4. Operations Management Managing Global Supply Chains 1st
Edition Venkataraman Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/operations-management-managing-
global-supply-chains-1st-edition-venkataraman-solutions-manual/

5. CHAPTER 7: HEALTHCARE

MULTIPLE CHOICE

1. According to Epp (1986), what is “the resource which gives people the ability to manage and even to
change their surroundings”?
a. health
b. power
c. social support
d. technology


ANS: A REF: 161 BLM: REM

2. Elliott is among the 90% of people aged 65 and over who claim that they can do which of the
following?
a. not worry about their finances in old age
b. drive a car for a long distance excursion
c. use two or fewer prescription drugs daily
d. live on their own in the community


ANS: D REF: 161 BLM: HO

3. Which of the following is an example of health promotion?
a. consuming more fruits and vegetables in the diet
b. exercising to the point of exhaustion every day
c. recycling cardboard and glass and plastic
d. watching less TV and reading more books


ANS: A REF: 161 BLM: HO


4. Surgery, rehabilitation through physical therapy, and drug therapy are the preferred methods of which
model?
a. the medical model
b. the health promotion model
c. the hospice model
d. the healthcare model


ANS: A REF: 161 BLM: HO

5. Which of the following best describes the current Canadian healthcare system?
a. It does not address issues related to symptom relief.
b. It emphasizes disease treatment, and minimally addresses health promotion and injury
prevention.
c. It is controlled by physicians who lack training in other forms of healthcare.
d. It has a negative cost–benefit therapeutic index.


ANS: C REF: 162 BLM: HO

6. Which of the following best describes medical care according to the social model of healthcare?
a. It has little or no place in a “true” healthcare system.
b. It should be used only in extreme cases.
c. It is only a piece of a complete healthcare system.
d. It plays a major role in healthcare, but must be supported by a healthcare team.

6. ANS: C REF: 162 BLM: HO

7. What does the social model of healthcare strive to do?
a. reduce the power differential between the elderly and healthcare professionals
b. empower people to take control of their health
c. optimize the benefit to elders through managing resources based on appropriate standards
of care
d. keep older people in their homes through a healthcare team


ANS: D REF: 162 BLM: HO

8. In the social model, what is the best way to deliver healthcare?
a. through the physician
b. through educating people about disease prevention
c. through counsellors and social workers
d. through the healthcare team


ANS: D REF: 162 BLM: HO


9. Which of the following is an example of long-term care?
a. a senior’s recreation facility
b. an acute hospital
c. a nursing home
d. an allergy clinic


ANS: C REF: 162 BLM: HO

10. What is the major goal of long-term homecare?
a. to prevent disease and promote self-care
b. to reduce healthcare costs associated with iatrogenic illnesses
c. to manage symptoms, and reduce complications, for chronic diseases
d. to provide services that will enable people to stay out of institutions


ANS: D REF: 162 BLM: HO

11.Béland and Shapiro (1994) project a future shift between which models of care?
a. medical model to social model
b. medical care model to health premium model
c. social model to medical model
d. health promotion model to social model


ANS: A REF: 162 BLM: REM

12. What does the health promotion model focus on?
a. prevention and self-care
b. medical diagnosis before illness becomes serious
c. community involvement in healthcare
d. the accessibility of medical treatment


ANS: A REF: 162 BLM: HO

13. Healthy behaviour and environmental improvement are methods used by which model to prevent
disease?
a. social model
b. medical model
c. community care model

7. d. health promotion model


ANS: D REF: 162 BLM: REM

14. Which of the following is an example of the health promotion model at work?
a. school safety regulations
b. pollution control for factories
c. subsidies to candy manufacturers
d. anti-abortion laws


ANS: B REF: 162 BLM: HO

15. The social model has gained acceptance as a possible alternative to which of the following?
a. the health promotion model
b. community care
c. institutionalization
d. healthcare


ANS: C REF: 162 BLM: HO

16. Seatbelt legislation is a component of which of the models of healthcare?
a. social model
b. behaviour model
c. health promotion model
d. medical model

ANS: C REF: 162 BLM: HO

17. Kathleen has researched healthcare funding in Canada and was shocked to discover that Canadians spend
such a large portion of healthcare dollars on one primary aspect of healthcare. Which of the following
is that aspect of care?
a. physiotherapy
b. drugs
c. long-term care
d. physicians

ANS: D REF: 162 BLM: HO

18. Which model dominates the Canadian healthcare system today?
a. the health promotion model
b. the medical model
c. the individual model
d. the social-economic model


ANS: B REF: 162 BLM: REM


19.The system of healthcare established by the Canadian government in the 1950s and 1960s is
characterized by which of the following?
a. an emphasis on health promotion
b. administration by private agencies
c. universal coverage
d. fee-for-service hospital care


ANS: C REF: 163 BLM: HO

8. 20.Which of the following is a principle of the Canadian healthcare system as described by the Canada
Health Act of 1984?
a. administration of the system by the municipal government
b. portability
c. affordability
d. limited services especially to immigrant Canadians


ANS: B REF: 163 BLM: REM

21. According to the Canadian Healthcare Association (2007), which of the following concerns was most
prevalent among respondents?
a. obesity rates
b. lack of physicians
c. increasing costs
d. wait times

ANS: D REF: 164 BLM: REM

22. Which famous Canadian was named the “father of Medicare?”
a. Pierre Elliott Trudeau
b. Lester B. Pearson
c. John Diefenbaker
d. Tommy Douglas

ANS: D REF: 164 BLM: REM

23. As compared with Americans, which of the following conditions is lower amongst Canadians?
a. obesity
b. arthritis
c. kidney disease
d. Crohn’s disease

ANS: A REF: 163 BLM: REM

24. What has the shift of care from institutions to the community led to?
a. an overall increase in the health status of the elderly as measured by life expectancy
b. no significant reduction in the cost of healthcare
c. decreased chronic illness but increased acute illnesses and injuries
d. an increased burden on women, families, and communities


ANS: D REF: 164 BLM: HO

25. According to the Canadian Healthcare Association (2007), what percentage of Canadians felt that they
received quality healthcare services?
a. 27%
b. 35%
c. 57%
d. 74%


ANS: C REF: 164 BLM: REM

26. What types of surgery in the province of Quebec allow for private coverage?
a. liver, knee, and stomach
b. cosmetic, cataract, and brain
c. gallbladder, heart, and knee

9. d. knee, hip, and cataract


ANS: D REF: 165 BLM: HO

27. Cameron is waiting for surgery, but his doctor informs him that there are long wait times for his
operation, and recent data shows few improvements in terms of wait times for it. Which of the
following types of surgery is Cameron likely scheduled to undergo?
a. knee replacement
b. hip replacement
c. cornea replacement
d. kidney replacement


ANS: A REF: 165 BLM: HO

28. Which of the following best describes the cost of Canada’s medical care system?
a. It has stabilized at 5.7% of the gross national product (GNP).
b. It grows each year.
c. It has dropped due to a growing use of the health promotion model.
d. It has dropped due to the aging of the population.


ANS: B REF: 166 BLM: HO

29. In part, why does Canada have such high healthcare costs?
a. because of the high costs of equipment
b. because of the large number of children being born
c. because of the relatively large older population
d. because of the high cost of qualified doctors


ANS: C REF: 166 BLM: HO


30. A look at the healthcare system shows that older people account for what portion of the past increases
in healthcare costs?
a. most
b. about two-thirds
c. about half
d. a small part


ANS: D REF: 166 BLM: REM

31. The aging of the Canadian population may result in which of the following?
a. reducing the cost of the medical care system because younger people more often require
surgery and trauma care, the most expensive interventions
b. raising the cost of the medical care system because older people use hospitals more and for
longer periods of time
c. reducing the cost of the medical care system because older people require alternate care
systems that are less expensive than acute care hospitals
d. raising the cost of the medical care system because older people use almost nine times as
much medication as younger people


ANS: B REF: 166 BLM: HO

32. Which of the following statements describes older peoples’ health problems when compared to
younger people?
a. Older people have more problems than younger people.
b. Older people have fewer problems than younger people.
c. Older people have more severe problems than younger people.

10. d. Older people have less chronic problems than younger people.


ANS: A REF: 166 BLM: HO

33. Studies show that people in which age group have a higher hospital separation rate than do younger
people?
a. 54–60
b. 59–65
c. 64–75
d. 85 and over


ANS: D REF: 167 BLM: REM

34. Which of the following best describes hospitalization rates for seniors?
a. They have decreased steadily since 1982.
b. They have increased the most among people aged 85+.
c. They have increased for women, while remaining stable for men.
d. They have decreased slowly, while usage by young adults has jumped 200%.


ANS: B REF: 167 BLM: HO

35. Which of the following best describes the theory that governments spend more money on health
services for older people nowadays?
a. The theory is probably correct, given the results of several large, well-designed research
studies.
b. The theory is probably incorrect, given the lack of large numbers of time contradictory
studies done.
c. The theory is probably correct, given that Canada has a large, aging population.
d. The theory is impossible to prove since system-wide changes are much more influential in
medical care usage patterns.


ANS: C REF: 167 BLM: HO

36. Why do older people tend to use the medical system more today than their counterparts of the past
years?
a. a psycho-social dependence on doctors fostered by the medical model
b. the way the system responds to older people’s needs
c. older people contracting more complicated diseases than in the past
d. the increasing size of the older population


ANS: B REF: 166-167 BLM: HO

37. According to Ramage and Morin (2009, 5), what percentage of Canadian seniors who live in
institutions take medications?
a. 67%
b. 79%
c. 86%
d. 97%


ANS: D REF: 168 BLM: REM

38. According to Ramage-Morin (2009), what percentage of Canadian seniors in institutions use five or
more medications?
a. 31%
b. 42%
c. 53%

11. d. 67%

ANS: C REF: 168 BLM: REM

39. According to the text, what is the reason cited as to why older people may use more than one
prescription drug?
a. They have multiple health conditions.
b. They have fewer family members to provide support.
c. Most drugs are relatively inexpensive for older adults.
d. Their doctors prescribe them.


ANS: B REF: 168 BLM: REM

40. Prescription drug use tends to increase for women as they age. What happens to prescription drug use
for men as they get older?
a. Drug use increases.
b. Drug use decreases.
c. Drug use remains stable.
d. Drug use slightly decreases, but after age 85, it increases again.


ANS: B REF: 168 BLM: REM

41. According to the text, which of the following factors is thought to be a major contributor to rising
healthcare costs in Canada?
a. population aging
b. increased use of medical technology
c. doctors’ and nurses’ growing salaries
d. increased costs of prescription drugs


ANS: A REF: 169 BLM: REM

42. Mackenzie and Rachlis (2010) report that physician payments control approximately what percentage of
healthcare costs?
a. 35%
b. 50%
c. 80%
d. 97%

ANS: B REF: 170 BLM: REM

43. According to Mackenzie and Rachlis (2010), other than doctors, half of all healthcare costs go to
which of the following?
a. nursing care
b. the government
c. hospitals
d. pharmaceutical manufacturers


ANS: D REF: 170 BLM: REM


44. According to Mackenzie and Rachlis (2010, 8–9), why do healthcare costs seem so high in Canada?
a. Because Canadians support higher levels of healthcare spending in comparison to other
countries
b. Because of government decisions to cut taxes and public spending in areas other than
healthcare
c. Because chronic diseases like heart disease cause healthcare costs to increase

12. d. Because economic factors drive healthcare costs up


ANS: B REF: 170 BLM: REM

45. According to Constant and colleagues (2011, 21), what factor explains the current increase in
healthcare expenditures?
a. new treatment methods
b. improvements in medical science
c. more experienced doctors
d. new prescription drugs


ANS: B REF: 170 BLM: REM

46. According to Dr. Jeff Turnbull of the Ottawa Hospital, how could many of the diseases of later life be
best treated and cared for?
a. by prescription drugs
b. by family support only
c. by care in the community
d. by long-term care institutions


ANS: C REF: 171 BLM: REM

47. What percentage of Canadian healthcare costs are covered by the public sector?
a. 40%
b. 50%
c. 60%
d. 70%


ANS: D REF: 171 BLM: REM

48. Uncle George wants to do his part in decreasing healthcare costs, and he opts for one of the current
so-called “shifts” in managing his own health, while cutting costs to the healthcare system. What
method of care has Uncle George chosen?
a. using acute care hospitalization
b. using homecare and community care services
c. letting nature take its course with his health conditions and challenges
d. moving into a long-term care facility


ANS: B REF: 171 BLM: HO

49. What percentage of Canada’s GDP was spent on healthcare in 2009?
a. 8.9%
b. 10.7%
c. 11.4%
d. 12.3%

ANS: C REF: 171 BLM: REM

50. According to the CIHI (2011 Highlights), what factor has contributed to the lower cost of hospital care?
a. fewer acute care hospitalizations
b. better prescription drugs
c. fewer incidences of chronic diseases
d. the great distances between older people and hospitals


ANS: A REF: 172 BLM: REM

13. 51. According to Finlayson and colleagues (2005), which of the following has led to a decrease in acute care
hospitalizations?
a. more physicians
b. a shortage of beds
c. more nursing homes
d. improvements in diagnostic tools

ANS: D REF: 172 BLM: REM

52. Most of the older people in Canada living in institutions live in which type of facility?
a. nursing homes
b. multi-level enriched housing
c. hospitals
d. elderhostels


ANS: A REF: 172 BLM: HO

53. Why are fewer older people now residing in nursing homes?
a. They live in hospitals.
b. They have access to better care.
c. They die before they are admitted.
d. They would rather live with their families.


ANS: B REF: 172 BLM: HO

54. What type of patients are typically “consumers” of alternate levels of care?
a. patients with mobility problems
b. patients with arthritis
c. patients with heart disease
d. patients with dementia




ANS: D REF: 173 BLM: HO

55.According to the CIHI (2011), what percentage of alternate level of care patients died while awaiting
transfer to a long-term care facility?
a. 7%
b. 9%
c. 12%
d. 15%


ANS: C REF: 173 BLM: REM

56. Mr. Jones resides at a nursing home where he requires assistance with eating, bathing, mobility, and
behaviour management. At what level of care would Mr. Jones be assessed?
a. five
b. four
c. three
d. two


ANS: B REF: 173 BLM: HO


57. How does the government allocate funds to long-term care institutions?
a. by the number of patients/residents who live there
b. by the number of staff required for the facility
c. by the number of services provided in the facility

14. d. by the level of care required by the patient


ANS: D REF: 173 BLM: HO

58. According to a Manitoba study, which of the following characteristics indicates that an individual had
more than a three-in-five chance of entering an institution?
a. being aged 75 or older
b. living with a frail spouse
c. having mental impairment
d. using six or more prescription drugs daily


ANS: C REF: 173 BLM: REM

59. Which of the following measures would help to de-institutionalize a nursing home?
a. having three residents to a room
b. allowing residents to decorate their rooms as they choose
c. serving a choice of two entrees for meals
d. allowing family members to visit at any time of day or night

ANS: B REF: 174-175 BLM: HO

60. Who founded “the Eden Alternative,” a philosophy to de-institutionalize nursing homes?
a. Roy Romanow
b. Dr. William Thomas
c. Tommy Douglas
d. the CIHI


ANS: B REF: 175 BLM: REM


61. Which of the following models do nursing homes fall under?
a. hospice model
b. healthcare model
c. medical model
d. health promotion model


ANS: C REF: 175 BLM: HO

62. The Romanow Report (2002) states that among the immediate healthcare reform priorities, the goal of
the Canadian government must be to strengthen which of the following?
a. the Canadian Geriatric Society
b. the Canadian Institute for Health Information
c. the legislative and institutional foundations of Medicare
d. the Commission on the Future of Healthcare in Canada


ANS: C REF: 175-176 BLM: REM

63. The Romanow Report (2002) proposed 47 recommendations to reform and renew the Canadian
healthcare system. Which of the following was included in these recommendations?
a. reduced funding for homecare services and prescription drugs
b. the exclusion of medically necessary homecare services coverage
c. a privately funded healthcare system
d. provisions for the direct support of informal home caregivers


ANS: D REF: 176 BLM: REM


64. Which of the following systems of care receives the least funding from the federal government?

15. a. acute care
b. transitional care awaiting long-term care placement
c. community care
d. institutional care


ANS: C REF: 176 BLM: REM

65. With reference to community care programs, what is the benefit of a single-point-of-entry system?
a. It has the potential to adapt to a person’s specific needs.
b. It increases client functional ability and perceived quality of life.
c. It eliminates the high costs related to duplication of services and administration expenses.
d. It allows access to all community social and healthcare services from one point in the
system.


ANS: D REF: 177 BLM: HO

66. Ontario’s use of Community Care Access Centres (CCACs) introduced what aspect to acquiring
community care services from providers?
a. competition for contracts
b. standards of care
c. fiscal accountability
d. community representation


ANS: A REF: 177 BLM: HO

67. Which of the following is an example of a type of therapy that is provided as a part of Ontario’s
Community Care Access Centres (CCAC)?
a. drug therapy
b. occupational therapy
c. Meals on Wheels
d. mental health services

ANS: B REF: 177 BLM: HO


68. What is the main focus of the social model?
a. to eliminate the psychological effects of illness on older people
b. to keep people out of institutions
c. to reduce Canada’s dependence on the economic model
d. to fill the gaps in the healthcare system left by the health promotion model


ANS: B REF: 177 BLM: HO

69. Which of the following is a part of community care programs?
a. libraries
b. seniors’ recreation clubs
c. adult daycare programs
d. elderhostels


ANS: C REF: 178 BLM: HO

70. Which of the following is an example of a homecare service offered in some provinces?
a. medication monitoring
b. nutrition counselling
c. pet therapy
d. friendly visitors

16. ANS: B REF: 178 BLM: HO

71. Your aunt has a non-professional worker come to her home on a daily basis to assist her with cleaning
and bathing. What is the name for this type of service that is provided for seniors?
a. homemaker services
b. adult daycare
c. nursing homecare
d. home nursing care

ANS: A REF: 178 BLM: HO

72. What is the purpose of geriatric day hospitals?
a. to plan rehabilitation and care programs for older people
b. to reduce healthcare costs by remaining open only during the day
c. to integrate medical and community care models
d. to provide outpatient surgeries so that patients can recuperate at home


ANS: A REF: 178 BLM: HO

73. Which of the following is a service of geriatric day hospitals?
a. providing hot meals and recreation programs
b. providing entertainment while family caregivers are working
c. watching older patients at risk in the community
d. running foot care clinics


ANS: C REF: 178 BLM: HO

74. What is the main difference between adult daycare and geriatric day hospitals?
a. Adult daycare treats the patient at home, rather than in a hospital.
b. Adult daycare looks after rehabilitation outside the hospital, while day hospitals are
concerned mainly with care and treatment inside the hospital.
c. Adult daycare responds to the total needs of the individual, whereas day hospitals focus on
medical care.
d. Adult daycare offers fewer medical services and more social and recreational services than
day hospitals.


ANS: C REF: 178-179 BLM: HO


75. Which of the following is an advantage of a geriatric day hospital?
a. Medication costs are lower.
b. It provides a seamless transition to a long-term care facility.
c. All medical services are provided under one roof.
d. Patients get time away from their families.


ANS: C REF: 178 BLM: HO

76. Although a wide range of older people use geriatric day hospitals to maintain themselves in the
community, which group sees the most improvement?
a. cognitively impaired elders
b. women 85 years of age and older
c. seniors recovering from acute hospitalizations
d. seniors with walking problems


ANS: A REF: 178 BLM: HO

17. 77. The objective of which of the following is to “provide support in the community for those people who
cannot stay in their homes without it”?
a. nursing homes
b. geriatric day hospitals
c. adult daycare programs
d. quick response teams


ANS: C REF: 179 BLM: REM


78. Research on adult daycare users has found that adult daycare results in which of the following?
a. significant reductions in the need for physician services and hospital use
b. increased use of outpatient physician services, but significant reductions in hospital use
c. no significant reduction in the use of other services
d. no reduction in use of physician services, but slight reductions in hospital use


ANS: C REF: 179 BLM: REM

79. Some research shows that adult daycare tends to increase which of the following?
a. the participant’s dependence on social aid
b. the well-being of its participants
c. healthcare costs but significantly reduce the use of other services
d. the use of other services


ANS: B REF: 179 BLM: REM


80. How does the Canada Health Act define homecare?
a. as an extended service
b. as an essential service
c. as an important service
d. as an insured service


ANS: A REF: 179 BLM: REM

81. According to Carrière (2006), what percentage of seniors aged 65 to 74 years used homecare?
A. 5%
B. 8%
C. 11%
D. 15%


ANS: B REF: 52 BLM: REM

82. According to the Canadian Healthcare Association, by what approximate percentage did the number of
individuals who received homecare grow between 1995 and 2006?
a. 25%
b. 50%
c. 75%
d. 100%


ANS: D REF: 180 BLM: REM

83. According to Chappell and Hollander (2011), which type of system will provide the most appropriate
care for the lowest cost?
a. harmonized
b. consolidated
c. coordinated and integrated

18. d. private


ANS: C REF: 181 BLM: REM

84. Which statement is true regarding the traditional healthcare system?
a. It offers the most hope for improved health.
b. It often causes more problems than it solves, and should be replaced by more holistic
systems, such as the health field.
c. It exists only to treat illness.
d. It is only one of the ways within the health field to improve health.


ANS: C REF: 181 BLM: HO

85. What term did Lalonde (1974) use to describe the collection of traditional medical services, efforts to
improve human biology, improvements in lifestyle, and improvements in the environment?
a. unity promotion
b. health field
c. holistic care system
d. unity care


ANS: B REF: 181 BLM: REM

86. Which of the following statements can be made regarding reaction to health programs, such as the
CHOICE program in Alberta?
a. the program reflects the values and lifestyles that seniors bring with them into old age
b. seniors have responded well to health promotion policies
c. older people are slow to change their habits, and respond better to programs directed
specifically to younger people
d. ethnic background is the most significant factor for health-promoting behaviour


ANS: B REF: 182 BLM: HO

87. Kim is 57 years old, and has rheumatoid arthritis. As a preventative health measure, she has learned a
Chinese form of a martial art that can help to reduce falls as she ages. What is the name of this martial
art?
a. tai chi
b. jiu-jitsu
c. kung fu
d. karate


ANS: A REF: 182 BLM: HO

88. When compared with their younger counterparts, what health promotion activity do seniors excel at?
a. eating five or more servings of fruit and vegetables daily
b. limiting alcohol intake
c. wearing seatbelts
d. exercising daily

ANS: A REF: 184 BLM: REM

89. For long-term care in provinces, what is the term for the difference between what care could/should be,
and what takes place?
a. the care gap
b. the universality discrepancy
c. a resource mismatch

19. d. a service discordance


ANS: A REF: 184 BLM: REM

90. According to the CIHI (2011), what percentage of seniors with one chronic health condition are able to
self-manage their medical treatments at home?
a. 76%
b. 82%
c. 89%
d. 97%


ANS: D REF: 184 BLM: REM

91. How can one determine if a service is available?
a. if it is offered in a community
b. if it is open at least 18 hours a day
c. if there is sufficient need demonstrated for its presence in a community
d. if an older person can get to it and make use of it


ANS: A REF: 185 BLM: HO

92. How can one determine if a program is accessible?
a. if it is present within the community
b. if it exists to serve only a particular group of people
c. if it is open 24 hours a day
d. if an older person can get to it and make use of it


ANS: D REF: 185 BLM: HO

93. With respect to healthcare programs, Denton and Kusch (2006) say that older ethnic people are more
likely to experience problems with which aspect of a program?
a. affordability
b. availability
c. accessibility
d. acceptability


ANS: C REF: 185 BLM: REM

94. Agloolik is an Inuit infant who has a rare heart condition. Her doctor follows her progress at yearly
checkups in Whitehorse, but when Agloolik’s mom has questions about her condition, she can
videoconference with Agloolik’s doctor from her home in northern Nunavut. What is the name for
Canada’s delivery of medical diagnoses and consultations via technology such as video conferencing?
a. videocare
b. health technology answers
c. telemedical care
d. telehealth


ANS: D REF: 185 BLM: HO

95. How will the growth of community care increase the need for better coordination and integration of
the healthcare system?
a. It will dramatically increase the number of people, especially volunteers, who are involved
in healthcare.
b. It will decentralize care by bringing workers from different agencies together.
c. It must be organized to function effectively.
d. It can cost more than traditional forms of healthcare if it is not properly managed.

20. ANS: B REF: 186 BLM: HO

96. Which model will provide the best coordination of services for the elderly?
a. continuum of care model
b. single-point-of-entry model
c. social model
d. health maintenance organization (HMO) model


ANS: B REF: 186 BLM: HO

97. What is the most notable characteristic of the single-entry model for coordinating services for older
people?
a. It brings many different agencies together and uses a team-based approach to providing
care.
b. No matter where a client enters the healthcare system, his/her case is reviewed by a
member of other programs to see if services are needed.
c. It provides a broad range of services to clients.
d. Staff from one agency assess a client’s needs and coordinate service delivery.


ANS: D REF: 186 BLM: HO

98. In what way might overlaps between services be avoided?
a. by defining the boundaries between the government ministries
b. by unifying all health and social services under a single government ministry
c. by coordinating and integrating services into one system
d. by creating government policies that define areas of responsibility


ANS: C REF: 187 BLM: HO

99. The SIPA program in Montreal uses long-term and nursing services to serve frail seniors around the
clock. This program reports a drop in long term care admission rates of what percentage?
a. 10%
b. 25%
c. 50%
d. 75%


ANS: C REF: 187 BLM: REM


100 . According to the text, what will comprehensive models of healthcare lead to?
a. better health for older people
b. better healthcare for older people, as well as better health
c. better health at all ages
d. less expensive healthcare for older people


ANS: B REF: 188 BLM: REM


SHORT-ANSWER QUESTIONS

1. What are the five basic principles of the Canadian healthcare system, as outlined in the Canada Health
Act of 1984?

ANS:
Student answers should contain the following:

21. The five basic principles of the Canadian healthcare system include the following:
1. Universal coverage
2. Access to services
3. Portability (people could get the benefits in their new location when they move)
4. Comprehensive services that include outpatient and hospital care
5. Administration of the system by a non-profit public agency

REF: 163

2. Why was Roy Romanow commissioned by Prime Minister Jean Chrétien? List the important
recommendations (as mentioned in the text) that were made in the Romanow Report in 2002.

ANS:
Student answers should contain the following:

In April 2001, Prime Minister Jean Chrétien commissioned a study of Canada’s healthcare system. He
appointed Roy Romanow, Queen’s Counsellor, to chair the Commission on the future of healthcare in
Canada. The prime minister charged the commission to study the current system and propose reforms
to meet Canada’s future healthcare needs. The commission met with citizens and groups across the
country, held televised forums, and received reports from researchers.

Romanow’s recommendations included the following:
Recommendation 1: A new Canadian health covenant should be established as a common declaration of
Canadians’ and their governments’ commitment to a universally accessible, publicly funded healthcare
system.

Recommendation 5: The Canada Health Act should be modernized and strengthened by:
• Confirming the principles of public administration, universality, and accessibility, updating the
principles of portability and comprehensiveness, and establishing a new principle of
accountability
• Expanding insured health services beyond hospital and physician services to immediately
include targeted homecare services followed by prescription drugs in the longer term
• Clarifying coverage in terms of diagnostic services
• Including an effective dispute resolution process
• Establishing a dedicated health transfer directly connected to the principles and conditions of
the Canada Health Act.

Recommendation 7: On a short-term basis, the federal government should provide targeted funding for the
next two years to establish:
• A new rural and remote access fund
• A new diagnostic services fund
• A primary healthcare transfer
• A homecare transfer
• A catastrophic drug transfer.

Recommendation 26: Provincial and territorial governments should take immediate action to manage
wait lists more effectively by implementing centralized approaches, setting standardized criteria, and
providing clear information to patients on how long they can expect to wait.

Recommendation 34: The proposed new homecare transfer should be used to support expansion of the
Canada Health Act to include medically necessary homecare services in the following areas:
• Home mental health case management and intervention services should immediately be
included in the scope of medically necessary services covered under the Canada Health Act.

22. • Homecare services for post-acute patients, including coverage for medication management and
rehabilitation services, should be included under the Canada Health Act.
• Palliative homecare services to support people in their last six months of life should also be
included under the Canada Health Act.

Recommendation 35: Human Resources Development Canada, in conjunction with Health Canada,
should be directed to develop proposals to provide direct support to informal caregivers to allow them
to spend time away from work to provide necessary homecare assistance at critical times.

The report concludes by stating that “the immediate priorities must be to strengthen Medicare’s
legislative and institutional foundations, to stabilize funding, and to address the critical concerns that
are eroding Canadians’ confidence in the system. The changes will take place over time, and the
implementation plan extends to 2020.

REF: 175-176

3. What challenges are currently being experienced by Canada’s telehealth programs?

ANS:
Student answers should contain the following:

Telehealth faces a number of challenges to its growth and adoption. Telehealth programs will at least
need:
1. A payment schedule to encourage physicians and institutions to use the systems
2. A training program for health professionals
3. Regular assessment of program outcomes
4. Government policy and funding support.

REF: 186


ESSAY QUESTIONS

1. Describe the shift that is occurring from the medical model of care to the social model in long-term
care that we, as Canadians, will begin to experience more as the population ages.

ANS:
Student answers should contain the following:

The social model sees medical care as only one part of a complete healthcare system. This model
sees personal and family counselling, homecare, and adult day-care programs as part of the healthcare
system. This model of healthcare tries to keep older people in their own homes. Care often takes
place in the community—in a person’s home, at a drop-in centre, or in a counsellor’s office. In this
model, the doctor works as part of a healthcare team that include nurses, physiotherapists, counsellors,
social workers, and other professionals. The social model has grown in importance as more older
people need continuing care or long-term care.

Long-term care serves people with chronic illnesses and functional disabilities. Long-term care is “a
combination of medical, nursing, custodial, social, and community services designed to help people
who have disabilities or chronic care needs, including dementia. Services may be provided in the
person’s home, in the community, in assisted living facilities or in nursing homes.” Long-term care
gives people as much autonomy as possible. Long-term care often attempts to keep people out of
institutions. Home care, for example, offers a range of services that allow people to stay in their

23. homes. Services include Meals on Wheels, homemaker visits, volunteer visits, and physiotherapy.

The Canadian healthcare system has begun to shift from the medical to the social model of care.

Note: Students can include the information provided in Exhibit 7.1 as an answer to this question.



REF: 163

2. Interview an older person who has experienced wait times for surgery. What type of surgery was it?
How long did he/she have to wait? How did the wait time affect his/her opinions about the healthcare
system?

ANS:
Student answers should include the following:

Students will likely make the comment that people are concerned about wait times for surgery in
Canada. Wait times for some services have increased, depending upon location and type of
surgery involved. This has led to some loss of confidence in the system. The loss of confidence also
threatens support for a single government-sponsored system, and some people, including some seniors,
can afford to pay for surgery out of country or to have that surgery at a private clinic.

REF: 164-165

3. Interview another individual who receives homecare services. What type of services does he/she
receive? Alternatively, research the homecare services that are provided in your community. What
services are provided, and in your opinion, how could these services be improved?
MEDICAL MODEL SOCIAL MODEL
Patient Resident, consumer
Acute patients Chronic clients
Physicians and hospitals Community settings and home
Patient fits organization Organization fits client, changes to fit client if
necessary
Rigid system boundaries Open system boundaries
Serves long-term care if it has excess capacity Serves long-term care first
Diagnosis/treatment/cure model Assessment of functional capacity, service needs
identified, services delivered
Organizationally inflexible Organizationally flexible and creative
Institutional care Community-based and homecare
Excludes people in the community Includes community members and may include
institution
Institution-centred Person-centred
Makes little use of informal network Includes informal support
Medical/physical assessment Multidimensional assessment (physical,
psychological, social needs)
Meets patients’ medical needs Helps clients meet their own needs
Patient accepts professional treatment Client plays role in development treatment plan
Professional has most power in relationship Client and professional share power
Hierarchical organization Flat organization, team approach
Expensive resources Lower-cost resources
Major share of healthcare budget Small share of healthcare budget

24. ANS:
Student answers should include the following:

Home care, as defined by the Canadian Home Care Association is “an array of services for people of all
ages, provided in the home and community setting, that encompasses health promotion and teaching,
curative intervention, end-of-life care, rehabilitation, support and maintenance, social adaptation and
integration and support for the informal (family) caregiver.”

Home care programs differ from province to province, but all the provinces and territories in Canada
have some public homecare and nursing services. Some provinces have extensive homecare
programs that include Meals on Wheels, home repair services, laundry and cleaning help, emergency
alert services, friendly visitors, nutrition counselling, and transportation services.

Home care services typically increase as a person ages. In addition, people with chronic conditions
and a need for activities of daily living support tend to use homecare services.

Home care services could be improved by further assessment and more funding into the social model
of healthcare. Research has proven that homecare can be a lower-cost alternative to residential
services such as hospitals and long-term care institutions. There needs to be a coordinated and
integrated system of care for the Canadian homecare and healthcare systems.

REF: 179-181

25. Another Random Scribd Document
with Unrelated Content

26. "Kavahda itseäsi, Marianne. Minusta tuntuu nyt melkein siltä kuin
olisi isä ollut oikeassa jättäessään sinut oven taakse viime talvena.
Saat nähdä, että sinua kohtaa rangaistus tästä. Sinä saat oppia
sietämään vihaamatta ja kärsimään kostamatta."
"Oi äiti, minä olen niin onneton."
Ja kohta tulikin käänne. He kuulivat eteisestä raskaan
kumahduksen, niinkuin jotakin olisi kaatunut.
He eivät saaneet koskaan tietää, oliko Melchior Sinclaire seisonut
eteisen portailla kuunnellen avonaisen salinoven kautta Mariannen
sanoja, vai oliko ainoastaan ruumiinponnistus syynä
halvauskohtaukseen. Kun he tulivat ulos, hän makasi eteisessä
pyörryksissä. Syytä he eivät rohjenneet koskaan kysyä häneltä. Itse
hän ei mitenkään antanut huomata kuulleensa mitään. Marianne ei
tohtinut täydellisesti ajatella, että oli tahtomattaan kostanut. Mutta
kun hän näki isänsä makaavan noilla samoilla portailla, joilla oli
oppinut vihaamaan häntä, hälveni kaikki katkeruus hänen
sydämestään.
Patruuna tuli pian tajuihinsa ja oltuaan pari päivää hiljakseen pääsi
entiselleen eikä kuitenkaan ollut enää entisellään.
Marianne näki vanhempiensa kävelevän yhdessä puutarhassa. Niin
he aina nykyisin kävelivät. Isä ei mennyt koskaan yksinään, hän ei
käynyt enää kylillä, hän nurisi vieraita ja kaikkea, mikä saattoi
erottaa hänet vaimonsa seurasta. Vanhuus oli yllättänyt hänet. Hän
ei saanut kirjoitetuksi kirjettä; hänen vaimonsa täytyi se tehdä. Hän
ei määrännyt missään asiassa ominpäin, vaan kysyi vaimoltaan
neuvoa kaikessa ja teki niinkuin tämä tahtoi. Ja hän oli aina lauhkea
ja ystävällinen. Hän huomasi itsekin muutoksensa ja sen, että hänen

27. vaimonsa oli onnellinen. "Hänen on nyt hyvä olla", hän sanoi eräänä
päivänä Mariannelle ja osoitti Gustava-rouvaa.
"Oi, rakas Melchior", huudahti rouva. "Tiedäthän, että toivoisin
mieluummin, että sinä vain tulisit terveeksi."
Ja sitä hän toivoikin. Hänen riemunsa oli kertoa millainen suuri
tehtaanpatruuna oli ollut voimainsa päivinä. Hän kertoi, miten hän
kesti humussa ja jyryssä yhtä hyvin kuin mikä Ekebyn kavaljeeri
tahansa, kuinka hän teki afäärejä ja voitti paljon rahaa, juuri silloin
kun hän, Gustava, pelkäsi hänen toimittavan heidät maantielle
hurjuudellaan. Mutta Marianne tiesi, että äiti oli onnellinen
valituksestaan huolimatta. Olla kaikki miehelle, se riitti hänelle. He
näyttivät molemmat vanhoilta, ennen aikojaan murtuneilta. Marianne
luuli tietävänsä jo, miten heidän elämänsä oli jatkuva. Isä tulee
vähitellen yhä heikommaksi, halvaus tapaa taas ja tekee hänet yhä
avuttomammaksi, ja äiti vaalii häntä kunnes kuolema heidät erottaa.
Mutta loppuhan voi olla vielä hyvin kaukana. Gustava-rouva saa pitää
rauhaista onneaan vielä jonkin aikaa. Niin se varmaan käy, ajatteli
Marianne. Elämä oli äidille velkaa.
Hänen oma olonsakin oli tullut paremmaksi. Ei pakottanut nyt
enää tuskastuttava epätoivo häntä menemään naimisin, vain että
hän saisi toisen isännän. Hänen haavoittunut sydämensä sai levon.
Viha oli hyrskynnyt siinä, niinkuin rakkauskin, mutta hän ei ajatellut
enää kärsimyksiä, joita se oli tuottanut hänelle. Hänen täytyi
tunnustaa olevansa nyt rikkaampi, korkeampi ihminen kuin ennen;
mitä hän siis olisi voinut toivoa siitä tekemättömäksi, mitä oli
tapahtunut? Oliko siis totta, että kaikki kärsiminen oli hyväksi? Voiko
kaikki kääntyä onneksi? Hän oli alkanut pitää kaikkea sellaista
hyvänä, joka auttaa häntä kehittymään korkeammalle ihmistasolle.

28. Vanhat laulut eivät olleet oikeassa. Suru ei ollut ainoa olennainen.
Hän oli nyt päättänyt matkustaa katselemaan itselleen jotakin
paikkaa, jossa häntä tarvittaisiin. Jos hänen isänsä olisi ollut
entisellään, hän ei ikinä olisi antanut hänen purkaa kihlaustaan. Nyt
oli Gustava-rouva välittänyt asian. Olipa Marianne saanut oikeuden
antaa paroni Adrianille raha-avunkin, jota tämä tarvitsi.
Adrianiakin voi Marianne nyt ajatella ilolla — hänhän pääsi nyt
Adrianista vapaaksi. Adrian oli reippaudessaan ja elämänhalussaan
aina ollut hänestä Göstan kaltainen. Nyt hän saisi nähdä Adrianin
jälleen iloisena. Hänestä tulisi taaskin tuo päivänpaisteen ritari, joka
oli loistossaan ratsastanut hänen isänsä taloon. Hän, Marianne,
hankkisi Adrianille maata, jota poika saisi kyntää ja kaivaa niin paljon
kuin sydän halaa, ja hän saa nähdä Adrianin vievän alttarille kauniin
morsiamen.
Sellaisin miettein hän istuu nyt ja kirjoittaa Adrianille erokirjettä.
Hän kirjoittaa pehmeitä, vakuuttavia sanoja, leikkiin kapaloitua
järkeä, ja kumminkin niin, että Adrian ymmärtää, miten vakavaa
totta hän tarkoittaa.
Siinä kirjoittaessaan hän kuulee kavioiden kopinaa tieltä.
"Rakas ritari Päivänpaisteeni", ajattelee hän, "tämä on viimeinen
kerta."
Vapaaherra Adrian tulee sitten kohta suoraan hänen
huoneeseensa.
"Voi, Adrian, tännekö sinä tulet?" ja Marianne silmää
kauhistuneena laukkuihin joutuvia kapineitaan.

29. Heti Adrian arastuu ja kainostuu ja pyytää anteeksi.
"Minä olin juuri kirjoittamassa sinulle", sanoo Marianne. "Kas
tässä, saat lukea sen heti."
Adrian ottaa kirjeen, ja Marianne tarkastaa häntä hänen
lukiessaan. Hän toivoo saavansa nähdä hänen kasvonsa ilosta
loistavina.
Mutta Adrian ei ole lukenut pitkälle, kun hän sävähtää
tulipunaiseksi, viskaa kirjeen lattialle, polkee sitä ja kiroaa, oikein
tärisevästi kiroaa.
Silloin kulkee hiljainen väristys pitkin Mariannen ruumista. Hän ei
ole mikään aloittelija rakkauden tutkinnassa, mutta silti hän ei ole
ennen ymmärtänyt tätä kokematonta poikaa, tätä suurta lasta.
"Adrian, rakas Adrian", hän sanoo. "Mitä ilvettä sinä olet pitänyt
kustannuksellani? Tule nyt ja sano totuus."
Hän tuli ja oli suoraan tukahduttaa hänet hyväilyihinsä. Poika-
parka, miten hän oli tuskitellut ja kaivannut.
Tuokion päästä Marianne katseli ulos. Siellä käveli Gustava-rouva
yhä puhellen suuren tehtaanpatruunan kanssa kukista ja linnuista, ja
täällä istui hän jokeltaen rakkautta. "Elämä on antanut meidän
kummankin tuntea ankaraa vakavuuttaan", hän ajatteli ja hymyili
surumielisesti. "Se tahtoo nyt meitä lohduttaa, me olemme saaneet
kumpikin suuren lapsemme, jonka kanssa saamme leikitellä."
Oli kumminkin hyvä, että häntä voitiin vielä rakastaa. Oli suloista
kuulla sulhon kuiskaavan siitä taikavoimasta, joka Mariannesta
säteili, ja miten Adrian oli hävennyt sitä, mitä oli sanonut ensi kerran

30. keskustellessaan Mariannen kanssa. Adrian ei silloin ollut tiennyt,
mikä voima Mariannella oli. Oi, kukaan mies ei voinut tulla hänen
läheisyyteensä rakastumatta häneen, mutta hän oli pelästyttänyt
Adrianin, hän oli tuntenut olevansa niin kummallisesti masennettu.
Tämä ei ollut onnea eikä onnettomuutta, mutta Marianne päätti
koettaa elää sellaisen miehen kanssa.
Hän alkoi ymmärtää itseänsä ja ajatteli vanhain laulujen sanoja
tunturikyyhkysestä, tuosta kaipuun linnusta. Koskaan ei se juo
raikasta vettä, vaan ensin se sekoittaa sen jalallaan, niin että se
paremmin soveltuu sen surulliselle mielelle. Niinpä ei hänkään ollut
kulkeva elämän lähteelle suoraan eikä juova kirkasta,
sekoittamatonta onnea. Kaihon samentamana miellytti elämä häntä
parhaiten.
Viidestoista luku
KUOLEMA VAPAUTTAJA
Kalpea ystäväni, kuolema vapauttaja, tuli elokuussa, jolloin yöt
olivat kuutamonkalvaat, kapteeni Ugglan taloon. Mutta hän ei
tohtinut mennä suoraan sisälle tuohon vieraanvaraiseen kotiin, sillä
harvat ovat ne, jotka häntä rakastavat.
Kalpealla ystävälläni, kuolema vapauttajalla, on rohkea sydän.
Hänen ilonsa on ratsastaa ilmojen halki hehkuvain kanuunankuulain
kantamana.

31. Hän ottaa räiskyvän kranaatin niskaansa ja nauraa, kun se halkee
ja sirut lentelevät. Hän keikkuu kummitustansseissa hautausmaalla
eikä kammo sairashuoneen ruttosalejakaan, mutta hän vapisee
hurskaan kynnyksellä ja hyvän ihmisen ovella. Sillä hän ei halua että
häntä tervehditään itkulla, häntä, joka vapauttaa henget kipujen
kahleista, häntä, joka vapauttaa sielut painavasta tomusta ja antaa
heidän kokea vapaata, ihanaa elämää avaruuksissa.
Vanhaan lehtoon päärakennuksen taakse, jossa tänäänkin vielä
solakat, valkokupeiset koivut kilpailevat saadakseen taivaan valoa
latvojensa tuuheille lehväkimpuille, sinne pujahti kuolema. Sinne,
joka silloin oli vilvoittavan nuori ja vehreä, kätkeytyi kalpea ystäväni
päivän ajaksi; mutta yöllä hän seisoi metsänreunassa, valkeana ja
kalvaana, viikate kuutamossa kimmeltäen.
Oi, Eros! Sinä olit se jumala, jolla se lehto oli tavallisesti
hallussaan. Vanhat tietävät kertoa, miten rakastavat parit etsivät
muinoin sen rauhaa. Ja vielä tänä päivänä, kun matkaan ohi Bergan
talon ja nurisen raskaita mäkiä ja tukahduttavaa tomua, riemuitsen
nähdessäni tuon lehdon, sen harvenneet valkorungot, jotka hohtavat
nuorten, kauniiden ihmisten rakkauden muistoja.
Mutta silloin seisoi siellä kuolema, ja öiset eläimet näkivät hänet.
Ilta illan jälkeen kuuli Bergan väki, miten kettu ulvoi ennustaen
hänen tuloaan. Tarhakäärme mateli hiekkakäytävää pitkin aina
kartanon portaille. Se ei voinut puhua, mutta he ymmärsivät hyvin,
että se tuli tuon mahtavan enteenä. Ja omenapuussa
kapteeninrouvan ikkunan edessä kajahutti huuhkaja huutonsa. Sillä
koko luonto tuntee kuoleman ja vapisee.
Tapahtui sitten, että Munkerudin laamannilaiset, jotka olivat
käyneet vieraisilla Bron suuressa pappilassa, palasivat Bergan ohi

32. noin kahden aikaan yöllä ja näkivät kynttilän palavan vierashuoneen
ikkunassa. Selvästi he näkivät keltaisen liekin ja valkean kynttilän ja
ihmetellen kertoivat tuosta kynttilästä, joka oli siellä kesäyönä
palanut.
Silloin nauroivat Bergan iloiset neidit ja sanoivat, että laamanni oli
nähnyt näkyjä, sillä talikynttilät olivat heiltä loppuneet ja poltetut jo
maaliskuussa; ja kapteeni vannoskeli, ettei vierashuoneessa ollut
ketään asunut moneen viikkoon; mutta kapteeninrouva vaikeni ja
kalpeni, sillä tuollainen valkea kynttilä ja sen kirkas liekki näkyi
tavallisesti aina silloin, kun joku hänen suvustaan oli vapautuva
kuolema vapauttajan avulla.
Kohta senjälkeen, eräänä säteilevänä elokuun päivänä, tuli
Ferdinand kotiin maanmittaustöistä pohjoisista metsistä. Hän tuli
kalpeana ja sairaana, parantumaton paha keuhkoissaan, ja heti kun
kapteeninrouva näki hänet, hän tiesi, että hänen poikansa oli
kuoleva.
Hänen täytyisi siis lähteä, tämän hyvän pojan, joka ei ollut
koskaan tuottanut vanhemmilleen surua. Nuoren miehen oli
jätettävä maailman ilot ja onni ja kaunis, rakastettu morsian, joka
odotti häntä, ja rikkaat kartanot, jyrisevät vasarat, jotka olisivat
olleet hänen.
Vihdoin, kun kalpea ystäväni oli kuunkierron viivytellyt, hän
rohkaisi luontonsa ja meni eräänä yönä kartanolle. Hän ajatteli, että
olihan siellä otettu vastaan niin iloisin kasvoin nälkä ja hätäkin, miksi
ei siis häntä riemulla tervehdittäisi?
Hän läheni hiljaa hiekkakäytävää pitkin, luoden tumman varjon
ruohistolle, jossa kastepisarat kimaltelivat kuun säteissä. Hän ei

33. tullut kuin iloinen elomies, kukkia hatussa ja käsi tyttönsä vyötäröllä.
Hän astui kumaraisena kuin riutunut sairas ja piti viikatettaan
piilossa viittansa poimuissa, huuhkaimien ja yökköjen liehuessa
hänen ympärillään.
Sinä yönä kuuli kapteeninrouva, joka valvoi vuoteellaan,
koputettavan ikkunanlautaansa, ja hän nousi istualleen vuoteessaan
ja kysyi:
"Kuka siellä koputtaa?"
Ja vanhat kertovat kuoleman hänelle vastanneen: "Kuolema
koputtaa, kuolema."
Silloin nousi kapteeninrouva vuoteesta, avasi ikkunansa ja näki
yökköjen ja pöllöjen leijailevan kuutamossa, mutta kuolemaa hän ei
nähnyt.
"Tule", sanoi hän puoliääneen, "tule, ystävä ja vapauttaja! Miksi
sinä viivyit näin kauan! Minä olen odottanut sinua, minä olen
kutsunut. Tule ja vapauta poikani!"
Silloin pujahti kuolema sisään, iloissaan kuin poloinen majesteetti,
joka on syösty valtaistuimeltaan, mutta saa nyt raihnaana
vanhuksena takaisin kruununsa; iloisena kuin lapsi, kun sitä
kutsutaan leikkimään.
Seuraavana päivänä asettui kapteeninrouva poikansa
sairasvuoteen ääreen ja puhui hänen kanssaan vapautettujen
henkien autuudesta ja heidän ihanasta elämästään.
"Ne tekevät työtä", sanoi hän, "ne vaikuttavat. Ne ovat sellaisia
taiteilijoita, poikani, suuria taiteilijoita! Kun sinä pääset heidän

34. pariinsa, niin miksi tahdot tulla? Kuvanveistäjäksi, jolla ei ole talttaa,
mutta joka luo ruusuja ja liljoja. Iltaruskojen mestariksi. Ja kun
aurinko menee kauneimmillaan mailleen, niin minä istun ja ajattelen:
tuo on Ferdinandin tekemää.
"Rakas poikani, ajattele, miten paljon näkemistä sinä saat, miten
paljon tekemistä! Ajattele siemeniä, jotka on keväällä herätettävä
elämään, myrskyjä, jotka on hallittava, unelmia, jotka on
lähetettävä. Ja ajattele pitkiä avaruuden matkojasi maailmasta
maailmaan.
"Muista minua, poikani, silloin kun saat nähdä niin paljon kaunista!
Sinun äiti raukkasi ei ole koskaan nähnyt muuta kuin Vermlannin, ei
ole.
"Mutta jonakin päivänä sinä astut Herramme eteen ja rukoilet, että
hän antaisi sinulle yhden niistä pienistä maailmoista, jotka kieppuvat
avaruudessa, ja hän antaa sen. Ja kun sinä sen saat, se on kylmä ja
pimeä, täynnä kuiluja ja kallioita, eikä siellä ole kukkia eikä
eläimiäkään. Mutta sinäpä teet työtä tähdellä, jonka Jumala on
sinulle antanut. Sinä viet sinne valoa, lämpöä ja ilmaa, hankit sinne
yrttejä ja satakieliä ja kirkassilmäisiä gaselleja, annat koskien syöstä
kuiluihin, kohotat vuoret ja kylvät kedot punaisimmilla ruusuilla. Ja
kun minä sitten kuolen, Ferdinand, kun minun sieluni vapisee pitkän
matkan tähden ja minä pelkään eroa tutuilta seuduilta, silloin istut
sinä ja odotat ikkunan takana vaunuinesi, joiden edessä on
paratiisilinnut, kimaltavissa kultavaunuissa, minun Ferdinandini.
"Ja minun köyhä, rauhaton sieluni otetaan sinun vaunuihisi ja saa
istua sinun vieressäsi kunnioitettuna kuin kuningatar. Sitten me
ajamme halki avaruuksien ja kimaltavain maailmoiden ohi, ja kun me
sitten tulemme lähelle taivaan pihoja ja ne tulevat yhä ihanimmiksi,

35. niin minä kysyn, kun en muutakaan ymmärrä: Emmekö me jo jää
tähän, tai tähän?
"Mutta sinä vain naurat hiljaa itseksesi ja hoputat lintuvaljakkoa…
Ja vihdoin me tulemme pienimpään maailmoista, mutta kaikkein
kauneimpaan mitä olen siellä nähnyt, ja siellä me pysähdymme
kultaisen linnan portille, ja sinä annat minun astua ikuiseen ilon
kotiin.
"Siellä ovat ruoka-aitat ja kirjakaapit täynnä. Kuusimetsä ei siellä
pimennä niinkuin täällä Bergassa näköalaa kauniiseen maailmaan,
vaan minä näen yli avarain merten ja päivänpaisteisten ketojen, ja
tuhat vuotta on niinkuin yksi päivä."
Siten kuoli Ferdinand, valoisain näkyjen lumoamana, hymyillen
tulevaisuuden ihanuudelle.
Kalpea ystäväni, kuolema vapauttaja, ei ollut koskaan nähnyt niin
suloista näkyä. Sillä vaikka oli kyliin niitä, jotka itkivät Ferdinand
Ugglan kuolinvuoteella, niin sairas itse vain hymyili viikatemiehelle,
kun tämä asettui sängynlaidalle, ja hänen äitinsä kuunteli
kuolinkorahduksia kuin suloisinta musiikkia. Hän vapisi pelosta, ettei
kuolema jaksaisi täyttää tehtäväänsä, ja kun kaikki oli lopussa,
puhkesivat kyyneleet hänen silmiinsä, mutta ne olivat ilon kyyneleitä,
nuo, jotka tippuivat hänen silmistään hänen poikansa kylmenneille
kasvoille.
Koskaan ei kalvasta ystävääni ollut pidetty niin hyvänä kuin
Ferdinand Ugglan hautajaisissa. Jos hän olisi tohtinut näyttäytyä,
hän olisi tullut sinne sulkakoristeinen baretti päässä ja kullalla
kirjailtu viitta hartioilla ja tanssinut ruumissaaton etunenässä
hautausmaan tiellä. Mutta nyt istui tuo yksinäinen vanhus kumarassa

36. kirkkomaan muurilla, vanha, musta viitta yllään, ja katseli sieltä, kun
ruumissaatto tuli.
Oi, se oli ihmeellinen ruumissaatto! Aurinko ja valoisat hattarat
tekivät päivän iloiseksi, pitkät kuhilasrivit kaunistivat peltoja,
astrakaaniomenat loistivat rovastin puutarhassa läpinäkyvinä ja
kirkkaina, ja lukkarin talon ruususarassa komeilivat daaliat ja
ylioppilasneilikat.
Olipa se ihmeellinen ruumissaatto, se joka nyt vieri lehmusten
välitse. Kukitetun arkun edeltä kulki kauniita lapsia sirotellen tielle
kukkia. Ei näkynyt surupukuja, ei suruharsoja, ei valkeita, leveitä
piippakauluksia, sillä hän, kapteeninrouva, oli tahtonut, ettei
Ferdinandia, joka kuoli niin iloisesti, hyvään leposijaansa saattaisi
synkkä ruumiskulkue, vaan loistava hääseurue.
Lähinnä arkkua kulki Anna Stjärnhök, vainajan kaunis, säteilevä
morsian. Hän oli pannut päähänsä morsiuskruunun, verhoutunut
morsiushuntuun ja pukeutunut laahaavaan, valkeaan
morsiuspukuun, välkehtivään silkkiin. Siten koristautuneena hän
meni haudalle vihittäväksi maatuvaan sulhoonsa.
Hänen perästään tulivat muut, pari parin jälkeen, ryhdikkäät naiset
ja muhkeat miehet. Komeat, loistavat rouvat tulivat säteilevin soljin
ja rintaneuloin, maidonvalkein helminauhoin ja kultaisin
rannerenkain. Silkki- ja pitsikeot kohottivat heidät turbaaniensa
korkeita töyhtöjä kanuunakiharain yläpuolelle, ja heidän olkapäillään
silkkipukuja verhoten häilyivät ohuet, silkkikutoiset saalit, jotka
muinoin oli saatu morsiuslahjaksi. Ja miehet tulivat kauneimmissa
pukimissaan, pöyhistelevissä röyhelöpaidoissaan ja
korkeakauluksisissa hännystakeissaan, joissa oli kullatut napit, ja

37. kankeat kultakirjoliivit hohtivat ja runsaasti tikatut samettiliivit
paistoivat. Se oli hääsaattue, kuten kapteeninrouva oli tahtonut.
Itse hän kulki lähinnä Anna Stjärnhökiä, miehensä käsipuolessa.
Jos hänellä olisi ollut kullalla kirjailtu hame, olisi se nyt ollut hänen
yllään, jos hänellä olisi ollut koruja ja loistava turbaani, hän olisi
pukeutunut niihinkin kunnioittaakseen poikaansa nyt hänen
juhlapäivänään. Mutta hänellä oli vain tuo musta taftisilkkipuku ja
kellastuneita pitsejä, jotka olivat nähneet niin monta juhlaa, ja ne
olivat hänellä näissäkin juhlissa.
Vaikka hautajaisvieraat saapuivat loistavan komeina, ei kuitenkaan
yksikään silmä ollut kuiva, kun he kellojen hiljaa soidessa matkasivat
haudalle. Miehet ja naiset itkivät, ei juuri niin paljon vainajaa kuin
itseään. Kas, tuolla kulki morsian, tuolla kannettiin sulhoa, tässä
kulkevat he itse, koristautuneena pitoihin, ja kumminkin — kuka
astuu maan vihreitä polkuja eikä tiedä olevansa luotu murheen
valtaan, suruun, onnettomuuteen, kuolemaan? He astuivat ja itkivät
ajatellessaan, ettei mikään maallinen mahti voinut heitä suojella.
Kapteeninrouva ei itkenyt, mutta hän olikin ainoa, jonka silmät
olivat kuivat.
Kun rukoukset oli luettu ja hauta luotu umpeen, palasivat kaikki
vaunuilleen. Ainoastaan kapteeninrouva ja Anna Stjärnhök viipyivät
haudalla jättääkseen vainajalle viimeiset jäähyväiset. Vanhus istahti
hautakummulle, ja Anna asettui hänen viereensä.
"Katso", sanoi kapteeninrouva, "minä sanoin Jumalalle: 'Anna
vapauttavan kuoleman tulla ja viedä poikani pois, anna hänen viedä
pois se, jota minä enimmän rakastan, viedä hiljaisten kartanoiden
lepoon, ja ainoastaan ilon kyyneleet nousevat silmiini, eivät muut;

38. häiden komeudella tahdon minä hänet hautaan saattaa, ja punaisen,
kukkaisuhkean ruusupensaani, joka on huoneeni ikkunan alla, minä
muutan hänen luokseen hautausmaalle.' — Ja nyt kävi niin, poikani
on kuollut. Minä tervehdin kuolemaa ystävänä, kutsuin häntä
suloisimmilla nimillä, itkin ilonkyyneliä poikani kylmenneille kasvoille,
ja syksyllä, kun lehdet ovat pudonneet, minä muutan tänne
ruusupensaani. Mutta tiedätkö sinä, joka istut tässä vieressäni, miksi
minä olen rukoillut Jumalalta sellaista?"
Hän katsoi Anna Stjärnhökiin kysyvästi, mutta tyttö istui ääneti ja
kalpeana hänen vieressään. Kenties hän taisteli tukahduttaakseen
sisäisiä ääniä, jotka alkoivat jo nyt vainajan haudalla kuiskata
hänelle, että hän oli vihdoinkin vapaa.
"Syy on sinun", sanoi kapteeninrouva.
Silloin hätkähti ja kyyristyi tyttö kuin nuijanlyönnistä. Hän ei
vastannut sanaakaan.
"Anna Stjärnhök, sinä olit kerran ylpeä ja itsepäinen: silloin sinä
leikittelit minun pojallani, otit hänet ja hylkäsit hänet. Mitäpä siitä!
Hän sai tyytyä, niinkuin kaikki muutkin. Kenties sekä hän että me
muut sitä paitsi rakastimme yhtä paljon sinun rahojasi kuin sinua
itseäsi. Mutta sinä tulit takaisin, sinä tulit ja toit siunauksen
kotiimme, olit lempeä ja kärsivällinen, vahva ja hyvä, silloin kun tulit.
Sinä hellit rakkaudella meitä, sinä teit meidät niin onnellisiksi, Anna
Stjärnhök, ja me köyhät poloiset makasimme sinun jaloissasi.
"Ja kumminkin minä olen toivonut, ettet sinä olisi tullut. Ei olisi
minun silloin tarvinnut rukoilla Jumalaa lyhentämään poikani ikää.
Viime jouluna hän vielä olisi jaksanut kadottaa sinut, mutta sitten

39. kun hän olisi oppinut tuntemaan sinut sellaisena kuin nyt olet, ei
hänellä olisi ollut siihen voimaa.
"Tiedä se, Anna Stjärnhök, sinä, joka tänään olet pukeutunut
morsiuspukuun seurataksesi poikaani, tiedä, että jos hän olisi elänyt,
et sinä koskaan olisi saanut seurata häntä siinä puvussa Bron
kirkkoon, sillä sinä et rakastanut häntä.
"Minä näin sen, sinä tulit ainoastaan lieventämään meidän kovaa
osaamme. Sinä et rakastanut häntä. Luuletko sinä, etten minä tunne
rakkautta, etten minä näe, missä sitä on ja mistä sitä puuttuu. Silloin
minä ajattelin: Korjatkoon Jumala poikani hengen ennen kuin hänen
silmänsä aukenevat.
"Oi, jospa olisit rakastanut häntä! Oi, ettet koskaan olisi tullut
luoksemme sulostuttamaan meidän elämäämme, kun et kerran
häntä rakastanut! Minä tiesin velvollisuuteni; jos hän ei olisi kuollut,
olisi minun täytynyt sanoa hänelle, ettet sinä häntä rakastanut, että
sinä tahdoit mennä naimisiin hänen kanssaan vain siksi, että sinä
olet itse sääliväisyys. Minun olisi täytynyt pakottaa hänet
päästämään sinut vapaaksi, ja silloin hänen elämänsä onni olisi ollut
hukassa. Katsos, sen vuoksi minä rukoilin Jumalaa, että hän saisi
kuolla, ettei minun tarvitsisi häiritä hänen sydämensä rauhaa. Ja
minä olen iloinnut hänen vajoavista poskistaan, riemuinnut hänen
korisevasta hengityksestään; vavissut, ettei kuolema voisi
tehtäväänsä täyttää."
Rouva vaikeni ja odotti vastausta, mutta Anna Stjärnhök ei vielä
voinut puhua, hän kuunteli vielä monia ääniä sielunsa syvyydestä.
Silloin huudahti kapteeninrouva epätoivoissaan:

40. "Oi, miten onnellisia ovat ne, jotka saavat surra kuolleitaan, ne,
jotka saavat vuodattaa kyynelvirtoja. Minun täytyy poikani haudalla
seisoa kuivin silmin, minun täytyy riemuita hänen kuolemastaan.
Miten onneton olenkaan."
Silloin painoi Anna Stjärnhök kätensä lujasti rintaansa vasten. Hän
muisti talviyön, jolloin oli vannonut nuoren rakkautensa kautta
rupeavansa näiden köyhien ihmisten tueksi ja lohdutukseksi, ja hän
vapisi kauhusta. Oliko siis kaikki ollut turhaa, eikö hänen uhrinsa
ollut sellainen, johon Jumala mielistyy? Pitikö kaiken kääntyä
kiroukseksi?
Mutta jos hän uhraisikin kaikki, eikö Jumala silloin voi siunata
hänen työtään ja antaa hänen tulla onnentuojaksi, turvaksi, ihmisten
avuksi?
"Mitä tarvitaan siihen, että voisit surra poikaasi?" kysyi hän.
"Vaaditaan, ettei minun tarvitsisi enää uskoa vanhain silmäini
todistuksia. Jos minä uskoisin, että sinä minun poikaani rakastit,
silloin minä surisin hänen kuolemaansa."
Silloin tyttö nousi, silmät hurmausta hohtaen. Hän tempasi
morsiushuntunsa ja levitti sen haudalle, hän tempasi seppeleensä ja
kruununsa ja laski ne hunnun viereen.
"Katso nyt, miten minä häntä rakastan", huudahti hän. "Minä
lahjoitan hänelle kruununi ja huntuni. Minä vihin itseni häneen.
Koskaan en tule toisen omaksi."
Silloin nousi kapteeninrouvakin. Hän seisoi hetkisen hiljaa, koko
hänen ruumiinsa vavahteli, ja hänen kasvonsa nytkähtelivät, mutta

41. vihdoin pääsivät kyyneleet valloilleen, surunkyynelet.
Mutta minun kalpea ystäväni, kuolema vapauttaja, kauhistui nämä
kyyneleet nähdessään; häntä ei siis täälläkään oltu tervehditty ilolla,
eivät täälläkään olleet sydämestään iloinneet hänestä.
Hän veti viittansa hupun syvään kasvoilleen, laskeutui hiljaa
hautausmaan muurilta ja katosi peltojen ruiskuhilaiden sekaan.
Kuudestoista luku
KUIVUUS
Jos kuolleet kappaleet voivat rakastaa, jos maa ja vesi voivat
erottaa ystävän vihollisesta, tahtoisin minä mielelläni omata niiden
rakkauden. Minä tahtoisin, ettei viheriä maa tuntisi askeleitani
raskaana kuormana. Tahtoisin, että se antaisi mielellään anteeksi,
kun sitä haavoitetaan minun tähteni auralla ja karhilla, että se avaisi
kernaasti povensa minun kuolleelle ruumiilleni. Ja minä tahtoisin,
että laineella, jonka kirkkaan peilin aironi lyö rikki, olisi sama
kärsivällisyys minua kohtaan kuin äidillä on raisua lasta kohtaan, kun
se kiipeää hänen polvelleen varomatta juhlapuvun sileätä silkkiä.
Kirkkaan ilman, joka väräjää sinivuorten yllä, ystävä tahtoisin olla, ja
paistavan auringon ja kaunoisten tähtien. Sillä minusta näyttää usein
siltä kuin kuolleet kappaleet tuntisivat ja kärsisivät elävien kanssa. Ei
ole ero heidän ja meidän välillämme niin suuri kuin ihmiset luulevat.
Mikä maantomun hiukkanen ei ole ollut mukana elämän
kiertokulussa? Eikö tien ajelehtivaa tomua ole hyväilty pehmeänä
tukkana, rakastettu hellinä, hyvää tekevinä käsinä? Eikö

42. rattaanraiteen vesi ole muinoin virrannut verenä sykkäilevissä
sydämissä?
Elämän henki asuu kuolleissa kappaleissa. Mitä hän kuulee
uinuessaan unelmattomassa unessa? Jumalan äänen hän kuulee —
huomaako hän ihmistenkin?
Oi myöhäisen ajan lapset, ettekö ole sitä nähneet? Kun vaino ja
viha täyttävät maan, täytyy myös elottomien paljon kärsiä. Silloin
tulee aalto rajuksi ja ryöstönhimoiseksi kuin ryöväri; silloin tulee
pelto kitsaaksi kuin saituri. Mutta voi sitä, jonka tähden metsä
huokaa ja vuori itkee!
Merkillinen oli se vuosi, jolloin kavaljeerit hallitsivat. Minusta
tuntuu kuin olisi ihmisten levottomuus silloin häirinnyt kuolleiden
kappalten rauhaa. Miten voisin kuvata sitä tartuntaa, joka silloin
levisi yli maan? Eikö ihminen joudu uskomaan, että kavaljeerit olivat
seudun jumalat ja heidän henkensä elähytti kaiken. Seikkailun,
suruttomuuden, hurjuuden henki.
Jos voisi kertoa kaikki, mitä sinä vuonna tapahtui Lövenin rannoilla
ihmisten keskuudessa, niin koko maailma hämmästyisi. Sillä silloin
heräsi vanha rakkaus, silloin syttyivät uudet. Silloin leimahti viha, ja
kauan säästetty kosto koppoi riistansa. Silloin pyrähtivät kaikki
kaipuut lentoon himoten elämän suloa: he tavoittelivat tanssia ja
leikkiä ja peliä ja juominkeja. Silloin tuli ilmi kaikki se, mikä on
kätkettynä ihmisten sisimpään sieluun.
Ekebystä se levottomuuden tartunta lähti; se levisi ensin tehtaihin
ja herraskartanoihin ja kiihotti ihmiset paheisiin ja syntiin. Niin
pitkälle olemme voineet sitä jossakin määrin seurata, sillä vanhat
ovat säilyttäneet muutamien suurten kartanoiden tapahtumat

43. muistissaan; mutta sitten: miten se levisi kansaan, siitä me
tiedämme vähän. Älköön kumminkaan kukaan epäilkö sitä, ettei ajan
levottomuus olisi mennyt myöskin töllistä toiseen, kylästä kylään.
Missä oli piilossa pahe, siellä se sai purkautua esiin, missä oli juopa
miehen ja vaimon välillä, se levisi rotkoksi, missä suuri hyve tai luja
tahto kätkihe, jo senkin täytyi päästä esille. Sillä kaikki mitä tapahtui
ei ollut pahaa; kumminkin oli aika sellainen, että hyvä oli yhtä usein
turmiollista kuin paha. Kävi kuin suurissa tuulenpuuskissa metsän
syvyyksissä: siellä kaatuu puu puun päälle, honka vetää hongan
mennessään, ja suistuvat jättiläiset vetävät kumoon alla olevankin
metsän.
Oi, älä epäile, etteikö hulluus olisi tarttunut talonpoikiin ja
palvelijoihinkin! Kaikkialla tulivat sydämet hurjiksi ja aivot
sekapäisiksi. Koskaan aikaisemmin ei tanssi ole pyörinyt
hupaisemmin tienristeyksissä, koskaan ei ole niin paljon viljaa
paiskattu viinapannuun, koskaan ei ole tyhjennetty oluttynnyrejä niin
nopeasti. Koskaan ei ole pidetty niin monta vieraspitoa, koskaan ei
ole tie ollut lyhyempi vihasanan ja puukonpiston välillä kuin silloin.
Mutta levottomuus ei pysähtynyt vain ihmisten joukkoon, se levisi
kaikkeen elävään. Koskaan eivät susi ja karhu olleet raadelleet
enemmän, koskaan eivät kettu ja huuhkaja olleet ulvoneet
kauheammin ja ryövänneet pelottomammin, koskaan eivät lampaat
eksyneet useammin metsään, eikä koskaan raivonnut kalliissa
karjassa niin paljon tauteja kuin silloin.
Se, joka tahtoo nähdä, miten teko niveltyy tekoon, menköön pois
kaupungeista ja asukoon yksinäisessä mökissä metsänrinnassa. Hän
vartioikoon hiilihautaa yöt umpeensa tai oleilkoon pitkillä järvillä yötä
päivää, valoisana kesäkuuna, tukkilautan kulkiessa hidasta kulkuaan

44. Venerniä kohti, niin hän oppii huomaamaan kaikki luonnon merkit ja
ymmärtämään, miten kuolleet kappaleet ovat elävien yhteydessä.
Hän saa nähdä, että kun levottomuus on maassa, niin kuolleiden
rauha häiriytyy. Kansa tietää sen. Sellaisina aikoina sammuttaa
metsänemäntä hiilihaudan, syöjätär paiskaa rikki venheen, näkki
lähettää tauteja, tonttu nälkiinnyttää lehmän. Ja sellaista oli sinä
vuonna. Koskaan ei ollut kevättulva raivonnut niin pahasti. Ekebyn
mylly ja paja eivät olleet sen ainoat uhrit. Pienet joet, jotka muinoin,
kun kevät antoi voimia, olivat jaksaneet viedä muassaan enintään
tyhjän ladon, ryntäsivät nyt kokonaisia kartanoita vastaan ja
huuhtoivat ne paikoiltaan. Koskaan ei kuultu ukkosen tehneen jo
ennen juhannusta niin paljon tuhoa — juhannuksen jälkeen ei sitä
enää kuultu: silloin tuli kuivuus.
Niin kauan kuin pitkiä päiviä kesti, ei saatu kertaakaan sadetta.
Aina kesäkuun puolivälistä syyskuun alkuun kylpi Löfsjön kihlakunta
alinomaisessa auringonpaisteessa.
Sade kieltäytyi putoamasta, maa ravitsemasta, tuulet
puhaltamasta. Päivänpaiste yksinään virtasi maan päälle. Oi, kaunis
päivänpaiste, tuo eloa antava päivänpaiste, kuinka saatankaan
kertoa sen tuhotöistä! Päivänpaiste on kuin rakkaus: kuka ei tunne
sen ilkitöitä ja antaa sille kuitenkin anteeksi? Päivänpaiste on kuin
Gösta Berling — se antaa jokaiselle iloa; sen vuoksi vaietaankin
pahasta, jonka se aiheutti.
Sellainen juhannuksen jälkeinen kuumuus ei kai muilla seuduilla
olisi niin tuhoava kuin Vermlannissa. Mutta siellä oli kevät tullut
myöhään. Ruoho ei ollut ehtinyt pitkäksi eikä voinut kasvaa täyteen
kokoonsa, ruis jäi ravinnotta juuri silloin kun sen oli saatava
tähkäänsä ruokaa; toukoviljoissa, joista enin leipä siihen aikaan

45. paistettiin, oli korttelin pituisten korsien nenissä vain pienet töyhdöt;
myöhään kylvetyt nauriit eivät voineet ollenkaan itää, eikä edes
peruna jaksanut imeä tästä kivettyneestä maasta ravintoa.
Sellaisina vuosina aletaan metsätölleissä hätäillä, ja vuorilta
laskeikse pelko alas tasangon tyynemmän väen keskuuteen.
"Ketä Jumalan käsi etsinee!" sanoo kansa.
Ja jokainen lyö rintaansa ja sanoo: "Minuako? Oi emo, oi luonto,
olenko se minä? Minuako sade kauhistuu ja pysytteleikse kaukana?
Vihastako minua kohtaan kuivettuu ja kovenee ankara maa? Ja tämä
ikuinen päivänpaiste, virtaako se kaikessa lempeydessään joka päivä
pilvettömältä taivaalta kootakseen tulisia hiiliä minun pääni päälle?
Tai jos se en ole minä, niin ketä Jumalan käsi sitten etsii?"
Kun rukiinjyvät kuihtuvat pikku tähkissään, kun peruna ei voi
koota ravintoa maasta, kun karja tungeksii punaisin silmin ja
helteessä läähättäen ehtyvien lähteiden ympärille, kun tulevaisuuden
huoli kouristaa sydäntä, silloin käy kumma kuiske maassa:
"Sellainen koettelemus ei tule syyttä", sanoo kansa. "Kuka on se,
jota
Jumalan käsi etsii?"
Oli elokuinen sunnuntai. Jumalanpalvelus oli päättynyt. Väki vaelsi
parvittain päivänpaahteisilla teillä. Ympärillään se näki kuivettuneita
metsiä ja tuhoutuneita kasvuja. Ruis oli leikattu kuhilaille, mutta se
oli harvaa ohuissa lyhteissään. Niillä, joilla oli ollut murtoja
poltettavanaan, oli ollut tänä vuonna mukava ja helppo työ, mutta
niinpä oli sattunutkin monta kertaa, että he olivat päästäneet tulen
kuivaan metsään. Ja minkä metsäpalo säästi, olivat tuhohyönteiset

46. ottaneet: mäntymetsä pudotti neulasensa ja oli paljas kuin
lehtimetsä syksyllä, koivujen lehdet riippuivat rikkirevittyinä, suonet
paljaina ja lavat turmeltuneina.
Raskasmielisiltä väkiryhmiltä ei puuttunut puheenaihetta. Monta oli
siellä, joka tiesi kertoa, kuinka vaikeata oli ollut hätävuosina 1808 ja
1809 ja kylmänä talvena 1812, jolloin varpuset olivat paleltuneet
kuoliaaksi. Nälänhätä ei ollut heille vieras; he olivat kyllä nähneet,
miten lehmät totutetaan syömään sammalta.
Oli siellä muun muassa nainen, joka oli kokeeksi tehnyt
uudenlaista leipää, puolukoista ja ohrajauhoista. Hänellä oli siitä
näytteitä matkassaan ja hän maistatti sitä väellä. Hän ylpeili
keksinnöstään.
Mutta heidän kaikkien yllä lekutteli sama kysymys, se tuijotti
kaikkien silmistä, sitä kuiskasivat kaikkien huulet.
"Ketä, oi Herra, ketä sinun kätesi etsii?"
"Sinä ankaruuden Jumala, kuka on kieltänyt sinulta rukousten ja
hyvien töiden uhrin, koska sinä otat meiltä niukan leipämme pois?"
Eräs mies synkeästä ryhmästä, joka oli kulkenut länteen yli Sundin
sillan ja kiipeillyt ylös Brobyn mäkiä, pysähtyi nyt hetkiseksi tien
haaraan, joka vei Brobyn ahnaan papin virkataloon. Hän otti kuivan
oksan maasta ja viskasi sen pappilan tielle.
"Kuivia kuin tuo tikku ne rukoukset ovat olleet, joita hän on
antanut
Herrallemme", sanoi mies.

47. Se, joka seurasi lähinnä, pysähtyi myöskin. Hän otti kuivan oksan
ja nakkasi sen siihen, mihin tikkukin oli pudonnut.
"Tässä on sopiva uhri sellaiselle papille", sanoi hän.
Kolmas joukosta seurasi esimerkkiä: "Kuten itse kuivuus hän on
ollut: vain tikut ja korret hän meille jätti."
Neljäs sanoi: "Annetaan hänelle takaisin, mitä hän on meille
antanut."
Ja viides: "Ikuiseksi häpeäksi heitän hänelle tämän. Kuivukoon ja
kuihtukoon hän kuin tuo oksa!"
"Kuivaa rehua kuivalle papille", sanoi kuudes.
Väki, joka tulee jäljestä, näkee mitä he tekevät ja kuulee mitä he
sanovat. Ja he saavat nyt monta vastausta loputtomiin kyselyihinsä.
"Anna hänelle, mitä hänelle kuuluu! Hän tuotti kuivuuden
päällemme", sanotaan joukosta.
Ja itsekukin pysähtyy, itsekukin sanoo sanansa ja heittää oksan
kekoon ennen kuin jatkaa matkaansa.
Tienristeyksessä oli pian aika kasa tikkuja ja korsia: Brobyn papin
häpeäkasa.
Se oli koko kansan kosto. Kukaan ei nostanut kättään pappia
vastaan eikä sanonut hänelle pahaa sanaa. Epätoivoiset sydämet
purkivat vain hiukan taakkaansa heittämällä kuivan oksan kekoon.
He eivät kostaneet itse. He merkitsivät vain vikapään vanhurskauden
Jumalan edessä.

48. "Jos me emme palvelleet sinua oikein, niin se on tuon miehen
vika. Ole, Herra, laupias, ja anna hänen yksinään kärsiä! Me
merkitsemme hänet häpeällä ja häväistyksellä. Me emme ole hänen
kanssaan yhtä."
Hyvin pian tuli tavaksi, että jokainen, joka kulki pappilan ohitse,
viskasi kuivan oksan häpeän kekoon. "Nähköön sen Jumala ja
ihmiset!" ajatteli kukin kulkija. "Minäkin halveksin häntä, joka on
vetänyt meidän päällemme Jumalan vihan."
Vanha saituri huomasi pian risukasan tienlaidassa. Hän antoi viedä
sen pois — jotkut tiesivät, että hän lämmitti sillä keittiönsä uunia.
Seuraavana päivänä oli samalle paikalle kertynyt uusi kasa, ja kun
hän taas antoi viedä sen pois, nousi tilalle uusi.
Kuivat oksat viruivat siinä ja hokivat: "Häpeää, häpeää Brobyn
papille!"
Oli kuumat, kuivat mätäkuun päivät. Savuisena ja raskaana ja
palonkäryn turmelemana lepäsi ilma jo seudun yllä, hengittäen kuin
painostava epätoivo. Ajatukset huimistuivat kuumenneissa aivoissa.
Brobyn papista oli tullut kuivuuden pahahenki. Talonpojista tuntui
kuin tuo vanha saituri olisi kököttänyt taivaan lähteitä tukkeamassa.
Pian ymmärsi Brobyn pappi kansan tarkoituksen. Hän ymmärsi,
että hänet merkittiin onnettomuuden aiheuttajaksi. Vihasta häneen
antoi Jumala maan nääntyä. Laivamiehistö, joka oli hädässä hirveällä
merellä, oli heittänyt arpaa. Hän oli mies, joka oli syöstävä mereen.
Hän koetti nauraa heille ja heidän oksilleen, mutta kun sitä jatkui
viikon, ei hän enää nauranut. Voi mokomaa lapsellisuutta! Miten nuo
kuivat tikut voivat häntä vahingoittaa? Hän tiesi, että vuosikausien

49. viha etsi tilaisuutta purkautua. Mitäpä siitä, hän ei ollut tottunut
rakkauteen!
Moisesta hän ei tullut lempeämmäksi. Hän oli kukaties halunnut
parantua silloin, kun se vanha neiti kävi siellä; nyt hän ei voinut. Hän
ei tahtonut ruveta väkisin parantumaan.
Mutta vähitellen tuli tuo kasa häntä mahtavammaksi. Hänen täytyi
aina sitä ajatella, ja tuo kaikkien hautoma ajatus alkoi juurtua
hänenkin mieleensä. Se oli kauhein todistus, tämä kuivien oksien
heittäminen. Hän tarkasti kekoa, luki oksat, joita joka päivä oli tullut
lisää. Keon ajatteleminen tunki tieltään kaikki muut ajatukset. Se
keko tuhosi hänet.
Päivä päivältä hänen täytyi yhä enemmän myöntää kansan olevan
oikeassa. Hän huononi ja tuli ikäkuluksi parissa viikossa. Hän sai
omantunnontuskia ja tauteja. Mutta tuntui kuin kaikki takertuisi vain
tuohon kasaan. Tuntui kuin omantunnonvaivat olisivat vaienneet ja
vanhuuden paino väistynyt hänestä, jos vain se kasa olisi lakannut
kasvamasta.
Viimein hän istui tiellä päivät pitkät vartioiden kulkijoita. Mutta
rahvas oli säälimätön, yöllä heitettiin yhä oksa ja toinenkin lisää.
* * * * *
Eräänä päivänä matkasi Gösta Berling pitkin sitä tietä. Brobyn
pappi istui tiepuolessa, vanhana ja rapistuneena. Hän istui ja noukki
kuivia tikkuja ja asetti niitä yhteen riviin ja kekoihin, leikkien niillä
kuin hän olisi tullut uudelleen lapseksi. Gösta tuli murheelliseksi
nähdessään hänen kurjuutensa.

50. "Mitä pastori tekee?" hän sanoo ja hyppää reippaasti ajoneuvoista.
"Oo, minä vain tässä istun ja noukin. En paljon mitään."
"Pastori menisi kotiin eikä istuisi tässä tien pölyssä."
"Parasta on, kun istun vain tässä."
Gösta istahtaa hänen viereensä.
"Ei ole kovin helppoa olla pappina", hän sanoo hetken kuluttua.
"Meneehän se mukiin täällä alamaassa, jossa on ihmisiä", vastaa
pappi.
"Pahempi on ylämaassa."
Gösta ymmärtää kyllä, mitä hän tarkoittaa. Hän tuntee nuo
Pohjois-Vermlannin seurakunnat, joissa ei ole joskus papilla
virkataloakaan, nuo suuret metsäpitäjät, joissa suomalaiset
savupirteissä asuvat, nuo köyhät seudut, pari ihmistä peninkulmalla,
pappi ainoana herrasmiehenä pitäjässä. Brobyn pappi oli ollut
moisessa seurakunnassa kolmattakymmentä vuotta.
"Sinnehän meidät nuorina lähetetään", sanoo Gösta. "Mahdotonta
on kestää sikäläistä elämää. Ja niin sitä tuhoaa koko tulevaisuutensa.
Monta on siellä sortunut."
"Onpa niin", sanoo Brobyn pappi. "Yksinäisyys tuhoaa ihmisen."
"Sinne tulee", sanoo Gösta, "innokkaana ja tulisena, puhuu ja
kehoittaa ja ajattelee, että kaikki kääntyy hyväksi, että kansa pian
kulkee parempia teitä."
"Niinpä juuri."

51. "Mutta huomaa pian, etteivät sanat auta. Köyhyys on tiellä.
Köyhyys estää kaiken parannuksen."
"Köyhyys", toistaa pappi. "Köyhyys on turmellut minun elämäni."
"Nuori pappi tulee sinne perukkaan", selittää Gösta, "köyhänä
kuten kaikki muutkin. Hän sanoo juopolle: 'Älä juo'!"
"Silloin vastaa juoppo", tarttuu Brobyn pappi puheeseen: 'Anna
sitten jotakin, joka on viinaa parempaa! Viina on minulle turkki
talvella, siimes kesällä. Viina on lämmin tupa ja pehmyt vuode. Anna
minulle ne, niin en ryyppää enää'."
"Ja sitten", jatkaa Gösta, "sanoo pappi varkaalle: ei sinun pidä
varastaman; ja ilkeälle: ei sinun pidä lyömän vaimoasi; ja
taikauskoiselle: sinun pitää uskoman Jumalaan eikä paholaiseen ja
peikkoihin. Mutta silloin vastaa varas: anna minulle leipää; ja ilkimys
sanoo: tee meidät rikkaiksi, niin ei riidellä; ja taikauskoinen: opeta
minulle parempaa. Mutta kuka voi heitä rahatta auttaa?"
"Se on totta, joka sana totta", huudahtaa Brobyn pappi. "Jumalaan
he uskoivat, vielä enemmän paholaiseen, enimmän kumminkin
vuoren hiiteen ja riihen tonttuun. Kaikki vilja viskattiin viinapannuun.
Ei kukaan aavistanut kurjuuden loppua. Useimmissa harmaissa
pirteissä vallitsi hätä. Kätketty suru teki naisten kielen katkeraksi.
Ikävä ajoi miehen juopotteluun. Peltoja ja karjaa eivät he osanneet
hoitaa. He pelkäsivät herrasmiestä ja pilkkasivat pappia. Mitä heille
oli tehtävä? Sitä, mitä minä puhuin heille saarnastuolista, eivät he
ymmärtäneet. He eivät uskoneet, mitä minä tahdoin heille opettaa.
Eikä ollut ketään, jonka kanssa olisin voinut neuvotella, ei ketään,
joka olisi auttanut pitämään yllä rohkeutta."

52. "Niitä on, jotka ovat sen kestäneet", sanoo Gösta. "Jumalan armo
on ollut muutamille niin suuri, etteivät he ole palanneet sellaisesta
elämästä murtuneina miehinä. Heidän voimansa on riittänyt; he ovat
sietäneet yksinäisyyden, köyhyyden, toivottomuuden. He ovat
tehneet hyvää sen vähän mitä voivat, eivätkä ole epäilleet. Sellaisia
miehiä on ollut aina ja on vieläkin. Minä tervehdän heitä sankareina.
Minä kunnioitan heitä niin kauan kuin elän. Minä en olisi voinut
kestää."
"Minä en voinut", lisää pappi.
"Pappi siellä perukassa", sanoo Gösta miettivästi, "ajattelee, että
hänestä pitää tulla rikas mies, mahdottoman rikas mies. Kukaan
köyhä ei voi kukistaa pahaa. Ja niin hän alkaa koota."
"Jollei hän kokoaisi, niin hän joisi", vastaa vanhus, "hän näkee niin
paljon kurjuutta."
"Tai tulisi tylsäksi ja laiskaksi ja kadottaisi kaiken voimansa. On
vaarallista sellaisen joutua sinne pohjoiseen, joka ei ole siellä
syntynyt."
"Hänen täytyy kootakseen omaisuutta tekeytyä kovaksi. Ensin hän
on olevinaan kova, sitten se tulee tavaksi."
"Hänen täytyy olla kova itseään ja muita kohtaan", jatkaa Gösta,
"kokoaminen on vaikeata. Hänen täytyy kärsiä vihaa ja
halveksumista, hänen täytyy kestää kylmää ja nälkää ja karaista
sydämensä: tuntuu melkein kuin hän unohtaisi, miksi alkoi säästää."
Brobyn pappi katsoi arasti häneen. Hän mietti, tekiköhän Gösta
hänestä pilaa. Mutta Gösta oli pelkkää harrastusta ja vakavuutta.

53. Näytti kuin hän olisi puhunut omaa asiaansa.
"Niin on käynyt minun", sanoo vanhus hiljaa.
"Mutta Jumala suojelee häntä", jatkaa Gösta. "Hän herättää
hänessä hänen nuoruutensa ajatukset, kun hän on saanut kokoon
tarpeeksi. Hän antaa hänelle merkin, milloin Jumalan kansa häntä
tarvitsee."
"Mutta jos pappi ei tottele merkkiä, Gösta Berling?"
"Hän ei voi sitä vastustaa", sanoo Gösta ja hymyilee iloisesti.
"Hänen mieltään houkuttelee niin suloisesti, kun hän ajattelee
lämpimiä majoja, joita rakentamaan hän auttaa köyhiä."
Pappi katsoo pieniä tupia, joita hän on rakennellut häpeäkasan
tikuista. Mitä kauemmin hän Göstan kanssa puhelee, sitä
vakuuttuneemmaksi hän tulee siitä, että Gösta on oikeassa. Hän oli
itsekin aina kuvitellut tekevänsä kerran hyvää, kun vain olisi saanut
kokoon tarpeeksi. Hän takertuu nyt siihen: tietysti hän oli juuri niin
ajatellut.
"Miksi hän ei sitten rakennakaan niitä majoja?" kysyy Brobyn pappi
arasti.
"Hän häpeää. Voisivat luulla, että hän tekee sen kansan pelosta,
vaikka hän on aina itse ajatellut niin tekevänsä."
"Hän ei voi sietää pakkoa, sitä se on."
"Hän voi kuitenkin auttaa salaisesti. Tänä vuonna tarvitaan paljon
apua. Hän voi hankkia jonkun, joka jakelee hänen lahjojaan. Minä
ymmärrän jo kaiken tarkoituksen", huudahtaa Gösta, ja hänen

54. silmänsä loistavat. "Tänä vuonna saavat tuhannet leipänsä siltä, jota
he herkeämättä kiroavat."
"Niin se onkin, Gösta."
Näitä kahta ihan huimasi, näitä, jotka olivat niin vähän voineet
täyttää valitsemaansa kutsumusta. Heidän nuoruutensa into palvella
Jumalaa ja ihmisiä valtasi heidät. He hekumoivat jo edeltäkäsin
hyvistä töistä, joita he aikoivat tehdä. Gösta tarjoutui rupeamaan
papin apulaiseksi.
"Nyt hankitaan ensin leipää", sanoo pappi.
"Me hankimme koulumestareja. Me hommaamme tänne
maanmittareita, jotka jakavat maat. Sitten saa kansa oppia
hoitamaan peltojaan ja vaalimaan karjaansa."
"Me rakennamme teitä ja avaamme uutta asutusta."
"Me teetämme sulut Bergin koskiin, niin että kulkutie aukeaa
Lövenin ja
Venernin välille."
"Kaikki rikkaus, joka on metsissä, tuottaa kaksinkertaisen
siunauksen, kun väylä on avattu suoraan mereen."
"Teidän päänne kukkuroidaan painavalla siunauksella", huudahtaa
Gösta.
Pappi katsoo häneen. He näkevät toistensa silmissä saman
leimuavan katseen.
Mutta samassa kääntyvät kummankin silmät häpeäkasaan.

55. "Gösta", sanoo vanhus, "kaikki tämä vaatisi nuoren miehen voimia,
mutta minä olen jo kuolemaisillani. Sinä näet, mikä minut
näännyttää."
"Raivataan se pois!"
"Miten, Gösta Berling?"
Gösta astuu aivan hänen eteensä ja katsoo häntä terävästi silmiin.
"Rukoilkaa Jumalalta sadetta", hän sanoo. "Tehän saarnaatte ensi
sunnuntaina. Rukoilkaa silloin Jumalalta sadetta!"
Vanha pappi vaipuu kauhusta kyyryyn.
"Jos tämä on totta, jos pastori ei ole se, joka on tuottanut
kuivuuden maalle, jos pastori on kovuudellaan tahtonut palvella
Korkeinta, niin rukoilkaa Jumalalta sadetta. Siitä me saamme merkin.
Siitä me saamme tietää, tahtooko Jumala sitä, mitä me nyt
tahdomme."
Kun Gösta matkasi alas Brobystä, ihmetteli hän itseään ja sitä
hurmiota, joka oli hänet vallannut. Mutta tästäpä voi laajeta kaunis
elämä. Niin, mutta ei hänelle. Siellä ylhäällä ei tahdottu kuulla hänen
ansioistaan.
* * * * *
Brobyn kirkossa oli saarna juuri päättynyt ja tavalliset rukoukset
luettu. Kappalainen oli juuri lähdössä saarnastuolin portaita. Mutta
hän empi. Vihdoin hän heittäysi polvilleen saarnastuolissa ja rukoili
sadetta.

56. Hän rukoili niinkuin epätoivoinen ihminen rukoilee, vähin sanoin,
ilman oikeaa yhtenäisyyttä.
"Jos minun syntini ovat saattaneet sinun vihasi meidän
päällemme, niin rankaise ainoastaan minua! Jos sinussa on
laupeutta, sinä armon Jumala, niin anna sataa! Ota häpeä päältäni!
Anna sataa minun rukoukseni tähden! Anna sateen langeta köyhän
pellolle! Anna kansallesi leipää!"
Päivä oli kuuma, sietämätön helle hautoi. Seurakunta oli istunut
kuin huumeessa; mutta tämän murtuneen äänen, tämän haikean
epätoivon kuullessaan jokainen heräsi.
"Jos on minulle enää yhtään parannuksen tietä, niin anna
sadetta…"
Hän vaikeni. Ovet olivat auki. Ja ankara tuulenpuuska tohahti. Se
kiiti pitkin maata, pyöri kirkkoa kohti ja nakkasi sisään tomupilven,
jossa tuprusi tikkuja ja korsia. Pappi ei voinut jatkaa; hän laskeutui
horjuen saarnastuolista.
Ihmisiä pöyristytti. Tämäkö oli vastaus? Mutta tuulenpuuska oli
vain ukonilman airut. Se kohosi tavattomalla nopeudella. Kun virsi oli
veisattu ja pappi seisoi alttarilla, sinkoilivat jo salamat, ja ukkonen
jyrähti vaientaen hänen äänensä kaiun. Kun urkuri soitti lähtövirttä,
rämähtivät jo ensimmäiset sadepisarat ruutuihin, ja ihmiset
hyökkäsivät ulos katsomaan sadetta. Mutta he eivät tyytyneet vain
katsomaan: jotkut itkivät, toiset nauroivat ja antoivat vuolaan
ukkossateen virrata niskaansa. Ah, miten heidän hätänsä oli ollut
suuri! Miten he olivat olleet onnettomia! Mutta Jumala on hyvä!
Jumala antaa langeta sateen. Sitä iloa, sitä riemua!

57. Brobyn pappi oli ainoa, joka ei tullut sateeseen. Hän oli polvillaan
alttarin edessä eikä siitä enää noussut. Ilo oli ollut hänelle liian
ankara. Hän kuoli riemusta.
Seitsemästoista luku
LAPSEN ÄITI
Lapsi syntyi talonpoikaispirtissä Klara-joen eteläpuolella. Lapsen
äiti oli tullut taloon ja pyytänyt kesäkuun alkupäivinä päästä
palvelukseen. Hänelle oli käynyt hullusti, hän sanoi isäntäväelle, ja
hänen äitinsä oli ollut niin kova, että hänen oli täytynyt paeta
kotoaan. Hän sanoi olevansa nimeltään Elisabet Kaarlontytär, mutta
hän ei tahtonut ilmoittaa mistä hän oli, sillä silloin ehkä vietäisiin
hänen vanhemmilleen sana, että hän oli siellä, ja jos he hänet
löytäisivät, rääkkäisivät he hänet kuoliaaksi, sen hän tiesi. Hän ei
pyytänyt mitään palkkaa, ainoastaan ruoan ja katon päänsä päälle.
Hän osasi tehdä työtä: kutoa ja kehrätä tai hoitaa karjaa — mitä he
vain halusivat. Jos he vaativat, niin hän pystyi edestään
maksamaankin.
Hän oli niin ovela, että oli tullut taloon jalkaisin, kengät kainalossa;
hänen kätensä olivat karkeat, hän puhui seudun murretta ja hänellä
oli talonpoikaiset vaatteet.
Häntä uskottiin.
Isännän mielestä nainen näytti kovin heikolta, eikä hän suuresti
luottanut hänen työkykyynsä. Mutta täytyihän sen raukan jossakin

58. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
testbankdeal.com