Auditing and Assurance Services 5th Edition Louwers Solutions Manual

kornetalemat 20 views 57 slides Feb 28, 2025
Slide 1
Slide 1 of 57
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31
Slide 32
32
Slide 33
33
Slide 34
34
Slide 35
35
Slide 36
36
Slide 37
37
Slide 38
38
Slide 39
39
Slide 40
40
Slide 41
41
Slide 42
42
Slide 43
43
Slide 44
44
Slide 45
45
Slide 46
46
Slide 47
47
Slide 48
48
Slide 49
49
Slide 50
50
Slide 51
51
Slide 52
52
Slide 53
53
Slide 54
54
Slide 55
55
Slide 56
56
Slide 57
57

About This Presentation

Auditing and Assurance Services 5th Edition Louwers Solutions Manual
Auditing and Assurance Services 5th Edition Louwers Solutions Manual
Auditing and Assurance Services 5th Edition Louwers Solutions Manual


Slide Content

Visit https://testbankdeal.com to download the full version and
explore more testbank or solutions manual
Auditing and Assurance Services 5th Edition
Louwers Solutions Manual
_____ Click the link below to download _____
https://testbankdeal.com/product/auditing-and-assurance-
services-5th-edition-louwers-solutions-manual/
Explore and download more testbank or solutions manual at testbankdeal.com

Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Auditing and Assurance Services 5th Edition Louwers Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/auditing-and-assurance-services-5th-
edition-louwers-test-bank/
Auditing And Assurance Services 4th Edition Louwers
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/auditing-and-assurance-services-4th-
edition-louwers-solutions-manual/
Auditing and Assurance Services 6th Edition Louwers
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/auditing-and-assurance-services-6th-
edition-louwers-solutions-manual/
LIFE 1st Edition Postlethwait Test Bank
https://testbankdeal.com/product/life-1st-edition-postlethwait-test-
bank/

Human Development A Cultural Approach 2nd Edition Arnett
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/human-development-a-cultural-
approach-2nd-edition-arnett-test-bank/
Business Ethics Now 4th Edition Andrew Ghillyer Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/business-ethics-now-4th-edition-
andrew-ghillyer-solutions-manual/
Selling Today Partnering to Create Value Global 13th
Edition Reece Test Bank
https://testbankdeal.com/product/selling-today-partnering-to-create-
value-global-13th-edition-reece-test-bank/
Entrepreneurial Finance 5th Edition Adelman Test Bank
https://testbankdeal.com/product/entrepreneurial-finance-5th-edition-
adelman-test-bank/
Our Social World 4th Edition Ballantine Test Bank
https://testbankdeal.com/product/our-social-world-4th-edition-
ballantine-test-bank/

Essentials of Organizational Behavior 12th Edition Robbins
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/essentials-of-organizational-
behavior-12th-edition-robbins-test-bank/

Chapter 09 - Production Cycle
9-1
CHAPTER 09

Production Cycle

LEARNING OBJECTIVES




Review
Checkpoints
Multiple Choice

Exercises, Problems,
and Simulations


1. Describe the production cycle, including
typical source documents and controls.


1, 2, 3, 4, 5

20, 21, 22, 38

42

2. Give examples of tests of controls over
conversion of materials and labor in a
production process.


6, 7, 8, 9

23, 24, 26, 30, 37,
39, 41

43, 44

3. Identify and describe considerations
involved in the observation of physical
inventory and tests of inventory pricing
and compilation.


10, 11, 12, 13,
14, 15, 16, 17

25, 27, 28, 29, 31,
32, 33, 34, 35, 36,
40

45, 46, 47, 48, 49,
50, 51, 52, 53, 57,
58, 59

4. Describe some common errors and
frauds in the accounting for production
costs, and related cost of goods sold and
design some audit and investigation
procedures for detecting these errors
and frauds.


18 ,19

53, , 55,56, 57




SOLUTIONS FOR REVIEW CHECKPOINTS

9.1 Production planning
Production
Cost accounting

9.2 GAAP recognizes specific identification, weighted average, FIFO, and LIFO methods of accounting for
inventory.

Chapter 09 - Production Cycle
9-2
9.3 The auditor performs a walkthrough by talking to employees about their duties, observing performance, and
examining documents produced and agreeing them to related documents.

A walkthrough of a production transaction will collect the following documents:

• Production order.
• Bill of materials.
• Materials requisitions.
• Inventory record (raw materials issue).
• Journal entry (moving raw materials to work in process).
• Labor report (time records).
• Journal entry (charging labor to work in process).
• Production cost analysis.
• Inventory record (finished goods addition).
• Journal entry (moving work in process to inventory).

Documents should be agreed to production orders based on the bill of materials. The requisitions should
also agree to the inventory record, which is agreed to the journal entry.

The labor report would be agreed to time records and the journal entry. The journal entries would be
summarized and agreed to the production cost.

The finished goods addition would be agreed to the production cost and the journal entry.

Controls: The auditor would look for the following:

• Approval signatures on requisitions, and time records.
• Approvals of journal entries.
• Tests of accuracy of calculations.
• Separation of
a. Custody of the inventory.
b. Record keeping.
c. Authorization of use of materials and incurring time.
d. Reconciliation of inventory records to physical counts.

9.4 Some work to obtain assurance about the reasonableness of the client’s sales forecast needs to be
performed. All the auditors need to accomplish is to learn about the assumptions built into the forecast for
the purpose of ascertaining their reasonableness. In addition, some work on the mechanical accuracy of the
forecast should be performed to avoid embarrassing reliance on faulty calculations.

9.5 If high levels of production were planned and carried out in anticipation of high sales that did not occur, the
inventory should show an increase. The potential problem is overvaluation (overstatement) of slow-moving
or obsolete inventory and understatement of cost of goods sold. Another potential problem is that overhead
would be allocated on inaccurate volume expectations.

9.6 Failure to record materials used should be prevented by matching documents. For example, dated raw
materials inventory issues not matched to materials in the production cost analysis indicate a possible
omission of material used in production. Use of prenumbered documents and reports to account for a
numerical sequence is also a primary means of preventing omission of transactions.

Chapter 09 - Production Cycle
9-3
9.7 Auditors are looking for the separation of duties in authorization of transactions, custody of assets,
recording of transactions, and periodic reconciliation. In the production cycle, these duties are separated as
follows:

a) Initial authorization is a production order prepared in production planning and control; authorizations
of labor hours and material to be used are given by the supervisor when job time tickets are given to
employees and material requisitions are sent to raw materials stores.

b) Cost accounting clerks analyze independent recording of labor and materials in production cost from
records after comparing two sources.

c) Raw materials stores maintain physical custody of raw materials, none of which are released without
authorization (requisition) and record of withdrawal. The supervisor maintains custody of
work-in-process inventory.


9.8 The production order record provides a control over the quantity of product manufactured by the
production department. Used in combination with the bill of materials, this record provides an approved
list of materials that should be used. This list can be compared to the actual materials used as recorded by
the cost accounting department.

9.9 This is a question about the direction of tests of controls.

a. To determine whether all authorized production was completed and placed in inventory or written off
as scrap, the auditors should select a sample of approved production orders from the production
planning department files and then trace them forward through cost accounting to inventory or
write-offs.

b. To determine whether finished goods inventory was actually produced and costs were properly
accumulated, the auditors should select a sample of production put in the Inventory account and then
vouch these production reports to approved production orders and cost calculations of material, labor,
and overhead.


9.10 The auditor considers these characteristics in a review of the client’s inventory-taking instructions:

a. Names of client personnel responsible for the count.

b. Dates and times of inventory taking.

c. Names of client personnel who will participate in the inventory taking.

d. Instructions for recording accurate descriptions of inventory items, for count and double-count,
and for measuring or translating physical quantities (such as counting by measures of gallons,
barrels, feet, dozens).

e. Instructions for making notes of obsolete or worn items.

f. Instructions for the use of tags, punched cards, count sheets, computers, or other media devices
and for their collection and control (a typical inventory count sheet is illustrated at Exhibit 9.7).

g. Plans for shutting down plant operations or for taking inventory after store closing hours and plans
for having goods in proper places (such as on store shelves instead of on the floor or of raw
materials in a warehouse rather than in transit to a job).

Chapter 09 - Production Cycle
9-4

h. Plans for counting or controlling movement of goods in receiving and shipping areas if those
operations are not shut down during the count.

i. Instructions for computer compilation of the count media (such as tags, count sheets) into final
inventory listings or summaries.

j. Instructions for review and approval of the inventory count; notations of obsolescence or other
matters by supervisory personnel.

k. Instructions for making changes and corrections to count tickets.

9.11 Dual-direction sampling in the context of inventory test counts proceeds as follows:

a. In one direction, a sample of inventory items can be chosen from the perpetual records or
inventory count tags for test count to ascertain that recorded inventory was counted (existence).

b. In the other direction, the auditor can count a sample of items in their locations, record them, and
later trace them to the perpetual records and inventory summary count sheets to ascertain whether
all inventory in place was recorded and counted (completeness).

9.12 Amounts on inventory count sheets and tickets become the amounts in the inventory, so a fictitious item on
the count sheet or ticket becomes a fictitious item in inventory. If the auditors do not obtain control
information, the client can easily add amounts to the inventory count without the auditors’ knowledge.

9.13 The auditor should document:
• Whether the client’s personnel were following the inventory instructions.
• Test counts taken, including description, and quantity.
• The ticket or count sheet numbers that were used as well as the numbers of voided and unused
tickets.
• The last receiving reports and shipping documents used and the number of the next unused item.
• The condition of the inventory.
• Any inventory on hand that is not owned by the client.
• Any unusual items noticed during the count.

9.14 The auditor must obtain shipping and receiving cutoff information during the physical inventory
observation to ensure that items recorded as receipts or shipments in the accounting records match
purchases included and sales excluded from inventory in the perpetual records. The perpetual records are
compared to the count to determine the book to physical inventory adjustment.

9.15 In this type of situation, the auditor will arrange to be present during one more of the test counts, and
importantly, he or she will evaluate the cycle or statistical plan for validity. During his or her observation of
the inventory taking, the auditor will employ the usual inventory audit procedures, perform test counts and
be responsible for a conclusion concerning the reasonable accuracy of perpetual quantity records.

9.16 The client’s managers may be making record of the auditors’ test counts so they can fraudulently change
the counts on items the auditors did not count.

9.17 Obsolete or slow-moving inventory is often indicated by:
• Inventory turnover ratios.
• Trend analysis of inventory levels.
• Days sales in inventory ratio.
• Sales trend analysis.

Note: All of these procedures are more powerful as you disaggregate the data.

Chapter 09 - Production Cycle
9-5

9.18 If a client is counting inventory at multiple locations, the auditor must visit a sample of the locations on a
surprise basis to observe the counts. The number of locations depends on the materiality of the inventory
and the quality of the client’s controls. The auditor should notify the client that she or he will be visiting
some locations so personnel will know to be cooperative but should not tell the client which locations will
be visited.

9.19 An inventory roll-forward is the client’s process for updating the inventory balance for shipments and
receipts from the time of the physical count to the end of the fiscal year. Auditors will normally be
concerned with reviewing the controls over the roll-forward and testing the entries to supporting
documents. The auditor can also use analytical procedures to determine the reasonableness of the ending
inventory.


SOLUTIONS FOR MULTIPLE -CHOICE QUESTIONS

9.20 a. Incorrect This is allowed by GAAP.
b. Incorrect This is allowed by GAAP.
c. Incorrect This is allowed by GAAP.
d. Correct Although standard costs are commonly used, they must not be materially
different than one of the allowed methods.

9.21 a. Incorrect Raw materials and supplies purchased are linked through the acquisition and
expenditure cycle.
b. Incorrect Labor and costs are linked through the payroll cycle.

c. Incorrect Cost of goods sold and reduction to finished goods inventory is linked through
the revenue and collection cycle.
d. Correct The finance and investment cycle is not directly linked to the production cycle,
although it is indirectly linked through investments in property, plant, and
equipment.

9.22 a. Incorrect This is what the company plans to sell, not produce. Some of the planned sales
may come from existing inventory, and some of the production may be sold in
future periods.
b. Incorrect These reports indicate what was actually produced.
c. Correct The production plan shows what is planned to be actually produced.
d. Incorrect The purchases journal shows what was actually purchased during the period.

9.23 c. Correct The job cost sheets indicate the cost used in determining the accuracy of
inventory produced.

9.24 a. Incorrect This is a common practice that enhances efficiency.
b. Incorrect See answer (a).
c. Correct This weakness is an improper combination of inventory custody and record-
keeping responsibilities.
d. Incorrect See answer (a).

9.25 a. Incorrect The most meaningful analytical procedures are performed at the most
disaggregated level, in this case, the product level.
b. Incorrect The most meaningful analytical procedures are performed at the most
disaggregated level, in this case, the product level.

Chapter 09 - Production Cycle
9-6
c. Correct This is the most disaggregated level of the choices given.
d. Incorrect The most meaningful analytical procedures are performed at the most
disaggregated level, in this case, the product level.

9.26 a. Incorrect This might detect the theft but wouldn’t prevent it.
b. Incorrect This wouldn’t necessarily detect the theft.
c. Correct The separate space facilitates security, and the frequent counts enable company
personnel to detect shortages in a timely manner.
d. Incorrect This would account for legitimately moved inventory, but those people stealing
inventory would not file proper forms.

9.27 a. Incorrect This step would not provide evidence of whether the items are owned.
b. Incorrect This step would not detect obsolescence.
c. Incorrect Ensuring physical presence would require tracing from the listing to inventory
tickets.
d. Correct If the sample is from the inventory in the physical location, the tracing has the
objective of auditing the completeness of the final inventory schedule.

9.28 a. Incorrect This would make the count lower than the perpetual records.
b. Correct Unrecorded credit memos means that the returned inventory is not in the
perpetual records; thus, the recorded amount will be smaller than the amount on
hand.
c. Incorrect This would make the perpetual records higher than the physical count
d. Incorrect This would make both the physical count and perpetual records too low.

9.29 a. Incorrect Controls must be strong for the roll-forward to be reliable.
b. Correct Auditors rely on accurate perpetual records to maintain an accurate inventory
balance during the intervening period between the physical count and the
balance sheet date.
c. Incorrect Slow-moving inventory is easier to roll-forward.
d. Incorrect This has nothing to do with when the count should be taken.

9.30 a. Incorrect This step helps ensure existence as well as completeness; however answer (c) is
better.
b. Incorrect This ensures that goods will not be stolen (existence assertion).
c. Correct Checking the numbering sequence on prenumbered receiving reports is a way to
detect omission of the recording of inventory received.
d. Incorrect These are not incompatible duties that must be separated.

9.31 a. Correct An auditor does not expect all inventories to which the auditee has title to be on
hand at the date of the count. Some purchased goods may still be in transit at
that time. Also, some inventory may be on consignment or in public warehouses
although properly included in the count.

9.32 a. Incorrect This may be done, but the persuasiveness is low because of the weak controls.
b. Incorrect No! Controls are tested when they are strong and can be relied on.
c. Correct If control risk is high, a timelier audit procedure may be necessary, and
extending the results of work done on an interim basis to year-end might be
inappropriate. Thus, observation of inventory at year-end would provide the best
evidence as to existence.
d. Incorrect This can be done only if controls can be relied on.

Chapter 09 - Production Cycle
9-7
9.33 a. Incorrect This procedure does not provide evidence about rights and obligations.
b. Correct Tracing the details of test counts to the final inventory schedule assures the
auditor that items in the observed physical inventory are included in the
inventory records. The auditor should compare the inventory tag sequence
numbers in the final inventory schedule to those in the records of his or her test
counts made during the client’s physical inventory.
c. Incorrect The auditor would go in the opposite direction to test existence and occurrence.
d. Incorrect This pertains to the presentation and disclosure assertion.

9.34 a. Incorrect Physical presence does not necessarily imply ownership. The goods may be
pledged or on consignment.
b. Correct The major audit objective of testing the assertion of rights and obligations for
inventories is to determine that the entity has legal title or similar rights of
ownership to the inventories. Typically, the auditor will examine paid vendors’
invoices, consignment agreements, and contracts.
c. Incorrect This is a test for cutoff.
d. Incorrect The wording of the question implies that this is a test for presentation and
disclosure. The procedure does, however, reveal obligations for purchase
commitments. Answer (b) is better because of the way the question is worded.

9.35 a. Incorrect Turnover has little to do with the existence assertion.
b. Incorrect Turnover has nothing to do with rights and obligations.
c. Incorrect See answer (b).
d. Correct Assertions about valuation or allocation concern whether asset, liability,
revenue, and expense components have been included in the financial statements
at appropriate amounts. An examination of inventory turnover pertains to the
audit objective of identifying slow-moving, excess, defective, and obsolete items
included in inventories. This audit objective relates to the valuation or allocation
assertion.

9.36 a. Incorrect See answer (d).
b. Incorrect See answer (d).
c. Incorrect See answer (d).
d. Correct The first inclination is to choose answer (a) because the auditor is vouching, and
vouching usually implies a test for existence. However, in this case, a vendor
invoice would provide evidence about only the amount that is being billed
(valuation) but would not provide information regarding the fact that the goods
were received and appropriately included in the inventory status report.
Vouching for existence and tracing for completeness are good guidelines, but
should not replace the students thought process on what evidence is being
gathered

9.37 a. Incorrect Inspecting documents for approvals is a typical test of controls.
b. Incorrect See answer (d).
c. Incorrect See answer (d).
d. Correct Policy and procedure manuals are least important because the most important
features are the actual workings of the controls as indicated by the other three
choices.

9.38 a. Incorrect This is the focus of substantive tests.
b. Incorrect See answer (a).
c. Incorrect Financial statements but not accounting systems per se should be produced in
accordance with GAAP.
d. Correct Auditors need to determine whether the cost accounting system assigns costs
properly to the inventories.

Chapter 09 - Production Cycle
9-8

9.39 a. Incorrect Cost ledgers are focused more on cost than on quantities.
b. Incorrect The perpetual inventory records are not original documents.
c. Incorrect Receiving reports usually reflect materials going into raw materials, not work-in
-process.
d. Correct Material requisitions are the authorization for the inventory custodian to release
raw materials and supplies to production personnel.

9.40 a. Incorrect This tests whether the reductions in inventory for shipments were accurate.
b. Incorrect This tests whether the additions to raw materials inventory for purchases were
accurate.
c. Incorrect This provides an overall test of the accuracy of the perpetual records.
d. Correct If the controls are excellent and the roll-forward is tested, a recount is not
necessary.

9.41 a. Incorrect If controls are weak and control risk is high, the auditor of a nonpublic company
would not test the controls.
b. Incorrect Tests of controls do not test inherent risk.
c. Correct The auditor tests the controls to reduce substantive tests.
d. Incorrect This is not a requirement of GAAS for nonpublic companies.



SOLUTIONS FOR EXERCISES, PROBLEMS, AND SIMULATIONS

9.42 Internal Control Questionnaire Items: Possible Error or Fraud Due to Weakness

Question Possible Error or Irregularity
1 Fraud or error in production, payroll, or reporting concealed in cost records.
2 Unauthorized production for personal products.
3 Materials withdrawn from inventory or hours worked for unauthorized projects.
4 Materials withdrawn for personal use.
5 Production may be started for uneconomic jobs or personal projects.
6 Materials and labor may be used for uneconomic jobs or personal projects.
7 Errors in material usage or theft by storeroom employees.
8 Errors in labor costs.
9 Foreperson incorrectly requests material or assigns job skills.
10 Not all material or labor accounted for correctly. The foreperson could also conceal
unauthorized material or labor in an authorized job.
11 Production orders lost and accounting incomplete.
12 Lost forms resulting in labor or material used but not recorded.
13 Labor or material used but not recorded.
14 Issue slips not compared to material used reports. Material withdrawn from inventory
not accounted for. Lost forms resulting in inventory not charged to Cost of Goods
Sold.

Chapter 09 - Production Cycle
9-9

15 Failure to disclose agreements in footnotes.
16 Inclusion of goods on consignment in inventory accounts.
17 Scrap reporting incorrect. Incorrect perpetual inventories.
18 Differences not investigated. Labor used not accounted for by assigning to a job.
19 Incorrect costs used; inventory improperly valued.
20 Comparison not made or difference not investigated. Production completed not put into
inventory.
21 Inventory transactions posted in wrong period. Cutoff errors.
22 Errors in summary entries not detected and corrected.
23 Accounting entries may get put in the wrong account.


9.43 Tests of Controls Related to Controls and Assertions

Procedure (a) Strength (b) Assertion
(1) Preparation of summary material and
labor entries.
Valid work-in-process inventory transactions are
recorded and none omitted (completeness).
(2) Production cost sheets prenumbered and
accounted for.
Valid finished goods inventory transactions are
recorded and none omitted (completeness).
(3) Independent check on materials and labor
used.
Recorded labor and material transactions are
valid (occurrence).
(4) Issue forms secure and used by authorized
personnel. Prenumbered and accounted
for.
All material issues are authorized (occurrence).
All issue forms are recorded (completeness).
(5) Use of control account. Production transactions are recorded properly
(classification).
(6a) Recording of materials used. Material used is recorded in proper period
(accuracy).
(6b) Standard control number. Job accounting is complete (completeness).
(6c) Material received custody. Material used is authorized (occurrence).
(6d) Proper material received. Job cost accounting accurate (accuracy).
(6e) Proper release of correct materials. Material release recorded accurately (accuracy).
(6f) Material release authorized and timely. Authorized issue of material and in proper period
(occurrence, accuracy).
(7) Timely recording. Inventory recorded in proper period
(completeness, cutoff).

Chapter 09 - Production Cycle
9-10

9.44 Cost Accounting Test of Controls


Procedure

Evidence

Sample of Cost Accounting Payroll Analyses

Reconcile periodic totals with payroll register record of
payments.



Incomplete costing deviation.

Vouch costs to time records.

Invalid time analyzed deviation.


Trace cost accounting labor distributions to management
reports and postings in general ledger and subsidiary
account(s).

Inaccurate reporting deviation.
Incomplete accounting deviation.
Wrong classification deviation.

Sample of Recorded Labor Cost Items

Vouch labor cost entries and management reports to
supporting labor cost analyses.



Invalid entries deviation.


9.45 Inventory Count Observation: Planning and Substantive Procedures

a. Sammy should find in the audit working papers a planning memo describing the client’s
inventory-taking plan and notes about the auditors’ firsthand observation of the instructions being
given to counters, along with a memo about the auditors’ observation of the counting. This memo
should tell about supervision of the audit staff, and the working papers (test counts) should show
the review signatures of the supervising auditors.

b. Working papers should document performance of these substantive procedures for the existence
and completeness assertions:

(1) Conduct an observation of the company’s physical inventory count.

(2) Scan the inventory compilation for items added from sources other than the physical
inventory count.

(3) At year-end, obtain the number of the last shipping and receiving documents. Use these
to scan the sales, inventory/cost of sales, and accounts payable entries for proper cutoff.

(4) Confirm or inspect inventories held in public warehouses.

(5) Select sample of used tags and trace them to the items on the floor.

9.46 Sales/Inventory Cutoff

In view of the information given, the following adjusting entries would be necessary:

For the first item:

Inventory Control 28,400
Inventory Variation (CGS) 28,400

Chapter 09 - Production Cycle
9-11

For the third item:

Sales 21,300
Accounts Receivable 21,300

Inventory Control 18,900
Cost of Sales 18,900

Because the goods in the first item were shipped prior to the taking of the physical inventory, the Inventory
Control account was reduced by the cost of these goods in the adjustment that arose from the physical
inventory. Because the client credited Inventory Control for the cost of these goods on December 16, one of
these two credits must be removed. The above entry reverses the one made on December 15 with respect to
these goods and leaves Cost of Sales properly charged with the $28,400 as a result of the December 16
entry. The sales entry was made properly and requires no adjustment.

In the second item, the client has reduced the control account at the shipment date prior to taking the
physical inventory. The control was in agreement with the physical count on December 15 so far as these
goods were concerned, and the December 15 adjustment did not relate to these goods. Because the accounts
involved are in agreement with the facts at both December 15 and December 31, no adjustment is
necessary.

The third item is a sale recorded too early, and both the revenue and cost recognition need to be revised.

9.47 Purchasing Cutoff
a. Correcting entry under periodic system

Inventory (RR#1183, 1184) 29,335.13
Accounts Payable (RR# 1183) 11,482.57
Purchases 17,852.56

b. Correcting entry under perpetual system

Inventory (RR#1183, 1184) 29,335.13
Accounts Payable (RR# 1183) 11,482.57
Cost of Goods Sold 17,852.56


9.48 Statistical Sampling Used to Estimate Inventory

a. The following procedures are based upon, but not copied from, Appendix 9B:

(1) Review and be satisfied with the client’s physical inventory-taking procedures.
(2) Observe the physical count.
(3) Make test counts where appropriate.
(4) Trace selected count data to the inventory compilation.
(5) Select items from the compilation and vouch them to original count data.
(6) Select items from the warehouse at random and trace these items to the perpetual
inventory record.
(7) Verify footings.
(8) Compare inventory compilation amounts to the subsidiary ledger control accounts and
investigate significant differences.
(9) Ascertain that there was a proper purchases and sales cutoff.
(10) Review the treatment of merchandise in transit and consigned merchandise.

Chapter 09 - Production Cycle
9-12
(11) Confirm merchandise in public warehouses.
(12) Perform an overall analytical review of inventories.
(13) Account for all client inventory count sheets.
(14) Be sure that inventory items are properly classified, in good condition, and of proper
quality.

b. When a client uses statistical sampling to estimate inventories, the auditor should perform
procedures similar to the following:

(1) Review the client’s procedures and methods for determining inventories to ascertain that
they are sufficiently reliable to produce results substantially the same as those that would
be obtained by a 100 percent inventory count.
(2) Be satisfied that the statistical sampling plan to be used by the client has statistical
validity and will be properly applied and that planned tolerable misstatement and
sampling risk as defined statistically will be reasonable.

(3) Ascertain that proper steps have been taken to ensure that all parts and supplies in the
warehouse are included in the perpetual inventory record. This would normally be
checked before the physical count.

(4) Be present when the sample is drawn to make sure that the requirements for random
selection are properly observed and that all items in the inventory have an equal or
determinable probability of selection.

(5) Be present to observe counts and be satisfied with the client’s counting procedures. The
inventory observation can be made either during or after the year-end of the period under
audit if well-kept perpetual records are maintained and the client makes periodic
comparisons of physical counts with such records.

(6) Review the statistical evaluation and be satisfied that the estimated value of the tolerable
misstatement at a given level of sampling risk meets the materiality requirements set for
the audit.


9.49 Inventory Procedures Using Computer-Assisted Audit Techniques (CAATs)

Basic Inventory Audit Procedures How Audit Software and Inventory Data Files Can
Help

a. Observe the physical count, making
and recording test counts where
applicable.

Determine which items are to be test counted by making
a random sample of items from the inventory file as of
the date of the physical count.

b. Test the mathematical accuracy of the
inventory compilation (summary).

Mathematically compute the dollar value of each
inventory item counted by multiplying the quantity on
hand by the cost per unit and verify the addition of the
extended dollar values.

c. Compare the auditors’ test counts to
the inventory records.

Arrange test counts in a format identical to the inventory
file and matching the files.

d. Compare physical count data to
inventory records.

Compare the total extended values of all inventory items
counted and the extended values of each inventory item
counted to the inventory records.

Chapter 09 - Production Cycle
9-13


e. Test the pricing of the inventory by
obtaining a list of costs per item from
buyers, vendors, or other sources.

Prepare a file of costs and match to the inventory file.

f. Examine purchase and sale cutoff.

List a sample of items on the inventory file for which the
date of last purchase and date of the last sale are on or
immediately prior to the date of the physical count.

g. Ascertain the propriety of items of
inventory located in public
warehouses.

List items located in public warehouses.

h. Analyze inventory for evidence of
possible obsolescence.

List items on the inventory file for which the date of the
last sale indicted a lack of recent transactions.

i. Analyze inventory for evidence of
overstocking or slow-moving items.


List items for which the quantity on hand is excessive in
relation to the quantity sold during the year.
j.. Perform overall test for accuracy of
inventory master file.
List items, if any, with negative quantities or costs.


9.50 CAATs Application: Inventory

a. The purpose of a computer audit software package is to provide computer programs that can
process a variety of file media and record formats to perform a number of functions. A package
can be used to perform or verify mathematical calculations; to include, exclude, or summarize
items having specified characteristics to provide subtotals and final totals; to compute, select, and
evaluate statistical samples for audit tests; to print results in a form specified by the auditor; to
arrange detailed items in a format or sequence that will facilitate an audit step; to compare, merge,
or match the contents of two or more files; and to produce machine-readable files in a format
specified by the auditor.

b. Ways in which a general-purpose computer audit software package can be used to assist in the
audit of inventory of Boos & Becker, Inc., include the following:

(1) Compare data on the inventory count sheets to data on the computer inventory master file
and list all differences. This will ensure that the set of count cards furnished to the CPA is
complete.

(2) Determine which items and parts are to be test counted by making a random selection of
a sample from the audit deck of count cards or the disk inventory master file. Exclude
from the population items with a high unit cost or total value that have already been
selected for test counting.

(3) Read the client’s disk inventory master file and list all items or parts for which the date of
last sale or usage indicates a lack of recent transactions. This list provides basic data for
determining possible obsolescence.

(4) Read the client’s disk inventory master file and list all items or parts of which the
quantity on hand seems excessive in relation to quantity used or sold during the year.
This list provides basic data for determining overstocked or slow-moving items or parts.

Chapter 09 - Production Cycle
9-14

(5) Read the client’s disk inventory master file and list all items or parts of which the
quantity on hand seems excessive in relation to economic order quantity. This list should
be reviewed for possible slow-moving or obsolete items.

(6) Enter the audit test count quantities into the computer. Match these counts against the
client’s adjusted disk inventory file comparing the quantities on the cards to the quantities
on the disk file and list any differences. This will indicate whether the client’s year-end
inventory counts and the master file are substantially in agreement.

(7) Use the adjusted disk inventory master file and independently extend and total the
year-end inventory and print the grand total on an output report. When compared to the
balance determined by the client, this will verify the calculations performed by the client.

(8) Use the client’s disk inventory master file and list all items with a significant cost per
unit. The list should show cost per unit and both major and secondary vendor codes. This
list can be used to verify the cost per unit.

(9) Use the costs per unit on the client’s disk inventory master file and extend and total the
dollar value of the counts on the audit test count cards. When compared to the total dollar
value of the inventory, this will permit evaluation of audit coverage.

9.51 Inventory Evidence and Long-Term Purchase Contracts

a. Gathering evidence about the contract would involve reading it, discussing the terms with
management, asking if any attempt would be made to renegotiate the price, and confirming the
terms of the contract with All Purpose’s.

b. Facts cited that the auditor would have to discover consist of the current market price information
and the informed expectations about the duration of the price level. A general awareness of
economic conditions, newspaper reports, aluminum industry trade sources, and consultation with
metals commodity experts are sources and means of confirming these “facts.”

c. By all indications, there should be a write-down of inventory to market and a current recognition
of loss on the firm purchase commitment.

Current inventory write-down:
Inventory per books $ 240,000
Inventory at market 400 tons@
$.20/lb

160,000
Write-down to market $ 80,000

Loss on purchase contracts:
Contract purchases
500 tons $300,000
700 tons 420,000
1,000 tons 500,000 $1,220,000
2,200 tons @ $400/ton market 880,000
Loss on purchase contract $ 340,000

Chapter 09 - Production Cycle
9-15

9.52 Tracing the Inventory Count

a. Inventory plan steps for tracing inventory count information.

(1) Obtain client’s listing of final inventory count.

(a) Use CAATs to foot listing and check for numeric sequence of inventory tags.
(b) Agree total to final inventory in general ledger.
(c) Agree test counts obtained during the count to the listing for quantity and
description.

(2) Follow up on any unusual items noted during the count.

b. Possible causes of items noted.

(1) It may be that the client did discover additional items. However, the client may be
attempting to fraudulently inflate inventory.

(2) These may be honest errors, or, again, this may indicate possible fraud.

(3) These items are clearly obsolete. Even if the goods aren’t broken, they aren’t being sold.

c. Follow-up procedures

1. Request to see the items and the documentation of when they were received. Inquire of
count personnel about why they were missed and how they were found.

2. Select a large sample of additional tickets and agree them to the listing. Consider having
client re-input all the tickets. Determine whether there is a pattern to the errors (all
inventory increasing, all in one area, all by one employee).

3. Determine client’s plans for selling. Include these items in the lower of cost or market
testing, incorporating any planned discounts or other costs of disposing. Ask about any
other slow-moving items.

9.53 FIFO Inventory Pricing

a. The cost of the jump suits should be:

600 @ $782= $469,200
663 @ $777= $515,151
$984,351

The adjusting entry should be:

Cost of Goods Sold 3,315
Inventory 3,315

b. Yes, market value is replacement cost. Thus, the replacement cost is $750. Assuming this is
between the net realizable value (ceiling) and the net realizable value less a normal margin (floor),
the jumpsuits should be valued at (1263 @ $750) $947,250. The adjusting entry should be:

Chapter 09 - Production Cycle
9-16

Cost of Goods Sold 40,416
Inventory 40,416.


9.54 Toying around with the Numbers

Audit Approach

Objective: 1) Obtain evidence relevant to the accuracy of the inventory including inventory obsolescence.
2) Obtain evidence of proper classification of tooling costs and the amortization of such costs.

Control: The sales forecast should be based on realistic assumptions and expectations. The company should
have documentation or plausible explanations for the assumptions underlying the forecast. Detail records of
tooling cost balances by toy line should carry forward from the end of the prior year to the beginning of the
current year in the same amount and for the same toy lines just like the cost of fixed assets.

Tests of controls: Nothing about reviewing a sales forecast for reasonableness is routine. The company’s
documentation, if any, should be studied. Persons responsible for its preparation should be interviewed.
One typical procedure is to track the record of management’s past sales forecasts with subsequent actual
sales experience. Responses to inquiries should be analyzed for reasonableness on whatever bases are
available (excluding wild optimism).

Audit of balances: Much of the balance-audit work on inventory obsolescence flows directly from the
control testing. In this case, the reliability of the forecast was the crucial step because inventory was not
even flagged for the LCM calculation unless it exceeded the forecast. (Not much could be determined from
the physical observation because toys don’t show signs of mold or rust. When oversupplied, they are sold at
close-out prices. However, a few parts and raw materials might be “observed” as questionably obsolete.)

Review the forecast for curious discrepancies. In this case, zero differences between inventory quantity on
hand and forecast sales of toys and usage of parts should bring suspicion that the forecast was “plugged.”
Further inquiry into the forecast process is warranted.

Beginning balances of unamortized tooling costs should be traced to prior-year working papers or the
client’s prior-year records. This should have showed the movement of prior-year amounts to different toy
lines. Amortization rates should be tested against the forecasts, and the forecast experience should be
reviewed.

Discovery Summary (Adapted; ASR 292)

Find obsolete or unsalable inventory, determine inventory valuation, and identify appropriate classification
of costs.

Inventory and deferred cost overstatement: The auditors did not notice anything curious about inventory
quantities and forecast quantities being equal in 19 of 128 lines sampled for detailed audit. They did not
notice the interchangeable part numbers’ reference to the part itself instead of to a new toy. In one of the
years, they did not compare prior forecast to subsequent actual sales experience; in the other year, the
auditors made the comparison but accepted management’s explanation of how sales would increase.

Chapter 09 - Production Cycle
9-17

The auditors apparently did not trace the beginning tooling balances to prior year-end balances and failed to
notice the movement of the amounts to other toy lines. However, they did notice the poor forecast
experience for tooling amortization and recommended an additional $2 million amortization of the prepaid
expense. After discussion with management, an adjustment to amortize another $1.4 million tooling cost
was recorded. That still left the balance overstated because the auditors recommended an adjustment only
for the sample of items they tested but did not project the misstatement to the entire deferred cost
population.

9.55 No Defense for These Charges

Audit Approach

Objective: Obtain evidence of the reliability of labor costs deferred as tooling and the amount claimed as
cost overrun reimbursement on defense contracts. Obtain evidence of the “existence” of the labor cost
reimbursement claim in terms of its being supported by sufficient documentation to justify carrying as an
asset.

Control: The major control lies in the procedures for documenting the reliability of labor cost assignments
identifying the time and cost specifically to the categories claimed. For the reimbursement claim, the
circumstances also need to meet the terms of the contract respecting cost overrun reimbursement.


Tests of controls: The test of control activity is to select a sample of journal entries that created the assets
deferred tooling cost and cost reimbursement claim. Vouch them to supporting documentation. The
transactions can be audited for control over occurrence and accuracy. However, these procedures will also
satisfy the dual purpose of auditing the asset balances that arise directly from the transactions.

Audit of balances: The account balances created by the deferral journal entries are audited (“dual-purpose
procedure”) by auditing the supporting documentation. These balances were created entirely by the journal
entries and their “existence” as legitimate assets (cost deferral and reimbursement claim) depends on the
believability of the supporting explanations. In connection with the defense contract claim, auditors can
review it with knowledge of the contract and the extent of documentation required by government contract
auditors.

Discovery Summary

By performing the procedures outlined in the Audit Approach section, the manager, audit senior, and staff
accountants on the engagement discovered all the questionable and improper accounting.

Inventory and deferred cost overstatement: They noticed that the tooling cost deferral labor cost was
“supported” by work orders of recent date and numerical sequence, but the labor charge tickets were
created several months before. This finding tipped them off that the later journal entry establishing the
deferred charge was invented for income manipulation purposes later in the fiscal year.
The government contract cost overrun claim had similar deficient documentation. The labor cost had
no associated work orders connected with the government contracts in progress. Collectability was very
doubtful. The account was adjusted to “write off” the claim.

Chapter 09 - Production Cycle
9-18

9.56 Chips Ahoy

Audit Approach

Objective: Obtain evidence of the reliability about the value of inventory and the movement of inventory
shipments. Obtain evidence concerning the value of specific computer chips in the marketplace to
determine the lower of cost or market in inventory valuation.

Control: The major control lies in the procedures for documenting the value of inventory including the
ability to sell inventory and the determination of the market value of computer chips manufactured by ECI.
What are the inventory value principles in use (e.g., LIFO) and what are the controls over the inventory
calculation (e.g., competence of personnel, review of calculations). Review proper documentation for
receiving and removing inventory.


Tests of controls: Review documentation for receiving inventory and review controls over inventory from
receiving to receipt in inventory, Review documentation for the sale of inventory and review controls over
inventory from removal from inventory to shipping, Review all inventory documents for proper approval.
Review duties of inventory personnel and ensure adequate separation of duties.


Audit of balances: Perform analytical procedures on inventory including inventory turnover and days sales
in inventory. Review sales reports for slow-moving items or unusual sales patterns such as few but very
large sales. The test of control activity is to select a sample inventory items and vouch to vendor invoices
for pricing.

Vouch inventory to vendor invoice to verify purchase amounts and review market information on current
purchase price for inventory. Review current sales orders for sales value and for sales.


The physical inventory should be observed with the auditor:
• Inspect the inventory looking for slow-moving or obsolete items.
• Inspect inventory counting to ensure that all items are included in the account balances.
• Inquire of personnel regarding the salability of inventory items.
• Test count selected inventory items.
• Vouch items from the count sheet to the actual inventory item.
In addition, the auditor should trace sales to payments made on accounts receivable (the real measure of the
value of inventory is what someone will pay you for it).

Discovery Summary

Inventory and deferred cost overstatement: By performing the procedures outlined in the Audit Approach
section, the auditor may notice inventory gathering dust (indicating slow-moving items); test counts that are
inaccurate or whether items on the count sheet do not exist. In addition, a review of payments on accounts
receivable may indicate fictitious sales. Fictitious sales may involve no inventory or obsolete or unsalable
merchandise.

Chapter 09 - Production Cycle
9-19

9.57 Detecting Errors and Fraud

Effect on Financial Statements

Auditing Procedures That Might Have Detected the
Misstatement

a. Total assets overstated; net
income overstated.

As part of the roll-forward procedure, auditors would examine the
entries to reduce inventory for the cost of sales.
b. Total assets overstated; net
income overstated.

Locations should be visited for an inventory count on a surprise
basis.
c. Total assets overstated; net
income overstated.
Examination of purchase records should reveal that the
automobiles were not purchased. Inquiry of the client about
consignments should also alert auditors to the presence of
consigned goods.

d. Total assets overstated; net
income overstated.
Examination of purchase invoices should indicate that the pricing
is by thousand feet. Also, comparison to prior periods should
show the large increase in the value of wiring.

e. Total assets overstated; net
income overstated.
During the observation of the physical inventory, auditors should
request that some boxes be opened. Also, purchase records should
indicate that each box has only six baseballs.

Another Random Scribd Document
with Unrelated Content

Vihdoin sain hänet taivutetuksi tekemään niinkuin halusin, vaikka
hän vieläkin, ajatellessaan mikä hänellä oli edessään, alkoi väristä ja
monta kertaa tuon iltapäivän kuluessa hypähti ylös ja käveli
edestakaisin lieden ja ikkunan väliä, kasvot kiihtyneinä ja kädet
nyrkissä kuin kuumeisella. Ensin otaksuin tämän johtuvan pelkästä
pelkuruudesta ja arvelin sen merkitsevän huonoa yritykselleni; mutta
huomatessani sitten, ettei hän ollenkaan yrittänyt peräytyä, ja että
vaikka hiki oli hänen otsallaan, hän ryhtyi kuitenkin sellaisiin
valmisteluihin kuin asia vaati — ja muistaessani myös, kuinka kauan
ja hellästi hän oli palvellut äitiäni ilman minkäänlaista palkkaa tai
korvausta, aloin oivaltaa, että tässä oli jotakin tavatonta, että tässä
oli kummallinen ja tavallisuudesta poikkeava nuori mies, josta oli
mahdoton ennakolta varmuudella tietää, mitä hän tekisi, jos hän
joutuisi koetteelle.
Itse puolestani vietin iltapäivän melkein tylsässä
tunteettomuudessa. Pidin velvollisuutenani tehdä tämän yrityksen
neidin pelastamiseksi, ja tehdä sen heti, koska oli mahdoton tietää,
mitä vahinkoa viivyttelystä saattoi seurata, jos hän oli Fresnoyn
tapaisen miehen käsissä; kuitenkin oli minulla niin vähän toivoa
menestyksestä, että pidin yritystä epätoivoisena. Mutta äitini
kadottamisen varmuus, ulkonaisen asemani tukaluus ja alati
läsnäoleva kovanonnen tunne tekivät minut välinpitämättömäksi
vaaroille. Ja vielä matkatessamme Simonille tuttuja syrjäteitä Arcyn
kujan kauimmaiseen päähän, punertavan ja kylmän ilta-auringon
paistaessa kasvoihimme ja hetkeksi kullatessa yläpuolellamme olevat
tummat räystäät ja harmaat linnantornit, olin yhtä apealla mielellä.
Miten kävisikin, ei maailmassa ollut kuin yksi olento, jota minä
kaipaisin ja joka kaipaisi minua; ja hänkin häilyi ikuisuuden partaalla.

Näin ollen saatoin antaa Simon Fleix'lle viimeiset ohjeet yhtä
kylmäverisenä kuin konsanaan. Sijotin hänet kolmen hevosen kanssa
lähelle kujan päätä — mikä näytti yhtä hiljaiselta ja vähäliikkeiseltä
kuin aamullakin — noin sadan askeleen päähän tai hiukan
kauemmaksi talosta.
"Käännä niitten päät ulkomuuriin päin", sanoin minä, kääntäen ne
samalla itse ympäri. "Siten ne ovat valmiit lähtemään. Ne ovat kyllä
kaikki tarpeeksi siivoja. Cidin voit jättää irralleen. Ja kuule nyt mitä
sanon, Simon", jatkoin sitten. "Odota tässä kunnes näet minun
palaavan, tai kunnes huomaat, että aiotaan hyökätä kimppuusi.
Edellisessä tapauksessa sinä odotat tietysti minua, jälkimäisessä
tapauksessa pakene miten parhaaksi näet. Lopuksi, jollei
kumpaakaan tapahdu ennen puolta kuutta — tuon luostarin kellon
kuulet lyövän puolet tunnit — niin lähde matkaasi ja ota hevoset
mukaasi; ne ovat silloin sinun. Ja vielä yksi sana", lisäsin kiireisesti.
"Jos voit paetessasi viedä vain yhden hevosen, niin ota Cid. Se on
enemmän arvoinen kuin useimmat miehet, eikä jätä sinua
avuttomaksi pinteeseen joutuessasi."
Pois kääntyessäni katsahdin häneen vielä nähdäkseni, oliko hän
ymmärtänyt. Tuo katse saattoi minut tahtomattanikin epäröimään
lähtiessäni. Pojan kasvot olivat punottavat, hän hengitti kiivaasti ja
silmät olivat pullistumaisillaan ulos päästä. Hän istui hevosensa
selässä joka jäsen vapisten ja oli kaikin puolin kuin
halvauskohtauksen saanut. Odotin että hän huutaisi minua takaisin.
Mutta sitä hän ei tehnyt, ja arvellen, että minun oli luotettava
häneen tai jätettävä yritys sikseen, astelin ylös kujaa miekka
kainalossani ja levätti löysänä hartioillani. Vastaani tuli mies ajaen
risukimpuilla lastattua aasia. Ketään muuta en nähnyt. Muurien
välissä oli jo hämärää, vaikka avoimilla paikoilla oli vielä valoisaa.

Mutta se oli minulle eduksi, ja minä valitin vain sitä, että kaupungin
portit suljettiin vähän jälkeen puolikuuden, joten en voinut siirtää
yritystäni vielä myöhempään hetkeen.
Pysähtyen tuokioksi talon varjoon painoin mieleeni tarkoin sen
ikkunan aseman, jossa nauhasolmu oli. Sitten astuin nopeasti
kadulle, joka oli vielä täynnä liikettä, ja tuntien itseni suojatuksi
ilmitulolta tässä tungoksessa pysähdyin pariksi sekunniksi talon
eteen ja katselin sitä. Ovi oli sulettu. Tämä seikka oli minulle
pettymys, sillä olin odottanut tapaavani sen vielä avoimena.
Tunsin kuitenkin, etten voinut jäädä odottamaan, vaikka aika
voisikin tarjota parempia tilaisuuksia, ja se kannusti minua
eteenpäin. Mitä voin tehdä, se oli tehtävä nyt heti. Kun tämä oli
selvänä mielessäni, en nähnyt muuta keinoa kuin kolkuttaa ovelle ja
päästä sisään viekkaudella, jos mahdollista, ja jollei se käynyt
päinsä, niin väkivallalla. Astuin siis rohkeasti katuojan poikki ja
lähestyin sisäänkäytävää.
Mutta kun olin kahden askeleen päässä portaista, tempasi joku
äkkiä oven auki ja astui ulos. Mies ei huomannut minua, ja minä
astuin nopeasti syrjään, toivoen onnellisen sattuman tulleen
avukseni viime hetkellä. Kaksi miestä, jotka nähtävästi olivat
saattaneet ensimäistä henkilöä alas portaita, seisoi kunnioittavasti
hänen takanaan kynttilät käsissään. Hän pysähtyi hetkiseksi portaille
kiinnittääkseen levättiänsä, ja suuresti hämmästyen tunsin hänet
aamulliseksi vastaantulijakseni, herra de Bruhliksi.
Ehdin tuskin tulla siitä vakuutetuksi, ennenkuin hän astui alas
portailta keppiään heiluttaen, sivuutti huolettomana minut ja poistui.
Ovella seisovat miehet katsoivat hetkisen hänen jälkeensä suojaten
kynttilöitään tuulelta, ja toinen nauroi raa'asti jollekin mitä toinen

sanoi. Sitten he heittivät oven kiinni ja menivät, kuten valon
suunnasta saatoin huomata, eteishallin vasemmalla puolella olevaan
huoneeseen.
Nyt oli minun aikani. En olisi voinut toivoa, rukoilla enkä odottaa
tämän parempaa onnea. Ovi oli kiinni paiskattaessa ponnahtanut
hiukan takaisin ja oli noin tuuman verran raollaan. Hetkeäkään
arvelematta työnsin sen hiljaa auki, pujahdin eteishalliin ja suljin sen
jälkeeni.
Vasemmalla olevan huoneen ovi oli sepi-selällään, ja sieltä
heijastuva valo — muuten oli halli pimeä — sekä näkemieni miesten
äänet varottivat minua menettelemästä varomattomasti. Seisoin
ympärilleni katsellen, uskaltaen tuskin hengittää. Lattialla ei ollut
mattoja eikä liedessä tulta. Halli tuntui kylmältä, kostealta ja
asumattomalta. Valtaportaat kohosivat edessäni, haarautuen ja
muodostaen siten kuin lehterin hallin ympärille. Katsoin ylös ja
korkealla toisen kerroksen hämäryydessä huomasin heikkoa valoa —
ehkä kynttilän heijastusta.
Vasemmalla olevasta huoneesta kuuluva liikehtiminen huomautti
minulle, ettei minulla ollut aikaa hukattavana, jos aioin toimia. Milloin
tahansa saattoi toinen miehistä tulla ulos ja nähdä minut.
Suurimmalla varovaisuudella alotin matkani. Hallin kivilattian yli
pääsin hiipimään kylläkin helposti ja äänettömästi, mutta portaille
saapuessani huomasin todellisen vaikeuden alkavan. Ne olivat
puusta ja natisivat ja parahtelivat allani niin äänekkäästi, että joka
askeleella pelkäsin miesten tulevan hälytetyiksi. Onneksi meni kaikki
hyvin, kunnes olin sivuuttanut ensimäisen käänteen — valitsin
tietysti portaiden vasemmanpuoleisen haaran — mutta silloin rasahti
lankku allani sellaisella paukauksella, että sen kajahdus autiossa

hallissa kuului kiihottuneisiin korviini pistoolinlaukaukselta. Olin
kahden vaiheilla, olisiko minun muutettava etenemistapani paikalla
äkkihyökkäykseksi, mutta onneksi seisoin hiljaa. Toinen miehistä tuli
ulos ja kuunteli, ja kuulin toisen kiroten kysyvän, mikä se oli. Minä
nojasin seinään ja pidätin hengitystäni.
"Tyttö siellä vain taas oikuttelee!" vastasi ulos tullut mies, käyttäen
hänestä nimitystä, jota en tahdo tässä mainita, mutta jonka panin
hänen tilillensä pian tapahtuvan kohtaamisemme varalle. "Nyt hän
on hiljaa. Takokoon ja jyskyttäköön hän minkä jaksaa, mutta…"
Lopusta en saanut selvää, sillä hän meni sisään ovesta ja asettui
paikalleen tulen ääreen. Mutta yhdellä tavalla oli hänen sanoistaan
minulle etua. Päätin nimittäin, ettei minun tarvinnut olla nyt niin
varovainen, koska he lukivat kuulemansa äänet samasta aiheesta
johtuviksi: ja riensin sentakia nopeammin eteenpäin. Olin juuri
saapunut toisen kerroksen porrassiltamalle, kun alhaalta tuleva melu
saattoi minut hetkeksi pysähtymään. Kuulin katuoven avautuvan ja
raskaitten askelten kajahtelevan hallin lattialla. Kurkistin varovasti
rintasuojuksen yli ja näin kaksi miestä menevän vasemmalla olevaan
huoneeseen. Toinen heistä puhui sisään astuessaan, toruen
luullakseni toisia miehiä siitä, että he olivat jättäneet oven
salpaamatta. Ja ääni, vaikka sanoja en erottanutkaan, kosketti
portaita ylös kajahtaessaan tuttua kieltä muistissani. Se oli Fresnoyn
ääni!
X. Taistelu porraskäytävässä.

Tämän äänen tuottama varmuus siitä, että olin oikeassa talossa ja
että siellä oli myöskin se konna, joka oli syynä kaikkiin
vastoinkäymisiini — sillä keneltä muulta kuin Fresnoylta oli voitu
saada se taitettu raha, joka oli erehdyttänyt neidin — teki minuun
omituisen vaikutuksen. Tunsin, kuinka jokainen lihas ruumiissani tuli
sinä hetkenä kovaksi kuin teräs, silmäni terävämmiksi, korvani
herkemmiksi — kaikki aistini valppaammiksi ja vilkkaammiksi. Hiivin
kuin kissa rintasuojuksen luota, jonka yli olin kurkistanut, ja aloin
hetkeäkään viivyttelemättä etsiä neidin huonetta, ajatellen, että
vaikka vartioväki lukumäärältään nyt nousikin neljään, ei minulla
ollut syytä toivottomuuteen. Jos voisin vapauttaa vangit ilman melua
— mikä olisi helppoa, jos avain olisi ovessa — saatoin toivoa
voivamme päästä hallin läpi jollakin keinolla, vaikka
väkirynnäkölläkin. Ja kun kirkonkello samassa löi viittä, muistuttaen,
että meillä oli vain puoli tuntia aikaa, jonka kuluessa kaikki oli
suoritettava ja ehdittävä hevosten luo, olin valmis antautumaan
vaaranalaiseenkin uhkayritykseen.
Valo, jonka olin nähnyt alhaalta, tuli tasapohjaisesta lyhdystä, joka
riippui juuri porrasten yläpään edessä talon takaosaan johtavan
käytävän suulla. Käytäviä oli kaksi, mutta toinen oli valaisematon.
Otaksuen, että de Bruhlilla oli ollut asiaa neidille, arvasin että valo oli
asetettu siihen hänen mukavuudekseen. Tämän seikan ynnä ikkunan
aseman oppaakseni ottaen kiinnitin huomioni erääseen oveen, joka
oli tämän käytävän oikealla puolella ja tuskin neljä askelta porrasten
yläpäästä. Ennenkuin kuitenkaan ryhdyin antamaan merkkiä
läsnäolostani, polvistuin alas ja näin että huoneessa oli valoa sekä
että avain ei ollut lukossa.
Siitä selville päästyäni raaputin ovea kynsilläni, ensin hiljaa, sitten
kovennuin, ja kuulin pian että joku huoneessa nousi seisomaan.

Ollen varma, että tuo henkilö, kuka se sitten lienee ollutkin, oli
huomannut raaputuksen ja noussut kuuntelemaan, vein huuleni
avaimen reiälle ja kuiskasin neidin nimen.
Kuulin nopeitten askelien tulevan lattian poikki, ja sitten kuiskailua
ihan oven takaa. Luulin erottavani kaksi ääntä. Mutta minä olin
malttamaton, ja kun en saanut vastausta, kuiskasin samoin kuin
äsken: "Neiti de la Vire, oletteko siellä?"
Ei vieläkään vastausta. Kuiskailukin oli lakannut ja kaikki oli hiljaa
— niin huoneessa kuin koko äänettömässä talossakin. Koetin
uudestaan. "Täällä olen minä, Gaston de Marsac", sanoin minä.
"Kuuletteko? Olen tullut teitä vapauttamaan." Puhuin niin kovaa kuin
uskalsin, mutta enin osa äänestä tuntui kääntyvän takaisin ja
kulkevan epäilyttävänä muminana alas portaita.
Tällä kertaa kuitenkin palkitsi vaivani hämmästyksen huudahdus,
ja ääni, jonka heti tunsin neidin ääneksi, vastasi hillitysti:
"Mitä se on? Kuka siellä on?"
"Gaston de Marsac", vastasin minä. "Tarvitsetteko apuani?"
Hänen vastauksensa lyhyys, sitä seurannut ilon nyyhkytys, jonka
erotin ovenkin läpi, hänen seuralaisensa hurja kiitoshuudahdus, —
kaikki nämä vakuuttivat minulle heti, että olin tervetullut —
tervetulleempi kuin konsanaan ennen — ja tämä vakuutus terästi
voimani käymään lannistumatta eteenpäin, mitä hyvänsä
tapahtuisikin.
"Voitteko avata ovea?" kuiskasin minä. Olin koko ajan polvillani,
huomioni kiintyneenä tarkkaamaan samalla huoneen sisäpuolelta

erottuvia kuiskauksia ja alhaalta hallista silloin tällöin kuuluvia
hajanaisia ääniä. "Onko teillä avain?"
"Ei! meidät on lukittu sisään", vastasi neiti.
Sitä olin odottanutkin. "Jos ovi on teljetty sisäpuolelta", kuiskasin
taas, "niin olkaa hyvä ja poistakaa salvat."
He vastasivat, ettei se ollut salvattu. Pyysin heitä silloin astumaan
kauemmaksi oven luota, nousin jaloilleni ja asetin hartiani ovea
vastaan. Toivoin voivani murtaa oven yhdellä ainoalla rysäyksellä,
mikä yksi ääni sinänsä ei ehkä hälyttäisi alhaalla olevia miehiä. Mutta
painoni ei saanut lukkoa heltiämään, ja kun vastapäätä oleva seinä
oli liian kaukana voidakseni saada siitä tukea jalalleni, luovuin
yrityksestä. Ovi oli siksi tiiviisti pihtipielissään, että näin yhtä turhaksi
yrittää avata sitä vääntämälläkään. Ja hetken aikaa seisoin
neuvottomana tuijottaen lujiin ovilankkuihin, jotka uhkasivat
lopultakin tehdä tyhjäksi aikeeni.
Asema oli todellakin hyvin vaikea, enkä nytkään voi ajatella siihen
muuta taikka parempaa neuvoa kuin se, johon silloin turvauduin.
Ylös tullessani olin huomannut seinän vieressä lähellä portaitten
yläpäätä puisen jakkaran. Pujahdin noutamaan sen, ja asettaen sen
vastapäistä seinää vasten koetin saada riittävää tukea jaloilleni.
Lukko kesti vieläkin. Mutta kun heittäydyin koko painollani ovea
vastaan, murtui se ovilauta, johon nojasin, ja rysähti sisään
synnyttäen kovan äänen, joka kajahti kautta koko tyhjän talon ja
olisi melkein voinut kuulua kadullekin.
Ainakin se saapui alhaalla istuvien miesten korviin, sillä minä
kuulin heidän tulla rymistävän ulos ja seisahtuvan halliin, vuoroin
kovalla äänellä puhellen, vuoroin kuunnellen. Seurasi minuutti

henkeäpidättävää hiljaisuutta — se tuntui pitkältä minuutilta. Sitten
he helpotuksekseni tömistelivät takaisin huoneeseensa, ja minä olin
vapaa jatkamaan tehtävääni. Toinen, hiukan alemmaksi suunnattu
sysäys riitti toivoakseni täydentämään työn. Mutta tehdäkseni tämän
mahdollisimman varmaksi laskeuduin polvilleni ja asetin jakkaran
tanakasti seinää vasten. Kun nousin ylös saatuani sen paikalleen,
niin nousi samalla jotain muutakin, ilman edelläkäyvää ääntä tai
varotusta, täydellisenä yllätyksenä minulle — portaitten päästä
kohosi näkyviin miehen pää. Meidän katseemme kohtasivat toisensa,
ja minä tiesin nyt tulleeni ilmi.
Hän kääntyi ja juoksi takaisin portaita alas säikähtynein kasvoin,
kiitäen niin nopeasti, etten olisi voinut saavuttaa häntä jos olisin
tahtonutkin ja jos olisin älynnyt yrittää. Hiljaisuudesta ei nyt enää
tarvinnut piitata. Muutaman sekunnin perästä olisi miehet hälytetty
paikalle. Minulla ei ollut paljon aikaa ajatella. Asettuen ovea vasten
otin vauhtia ja työnsin koko voimallani. Mutta joko olin kiireissäni
huomaamaton taikka oli siinä jokin muu syy, lukko ei vain antanut
perään. Sen sijaan luiskahti jakkara, ja minä lensin pitkälleni lattialle
juuri samalla hetkellä kun hälytystieto saapui alhaalla oleville
miehille.
Muistan, kuinka onnettoman kaatumiseni synnyttämä romahdus
tuntui päästävän valloilleen kaikki talon kahlehditut äänet.
Huoneesta kuuluva heikko kirkaisu oli vain alkusoitto, joka hukkui
seuraavassa tuokiossa hämmästyksen mylvinään, aseitten kalinaan,
kirouksiin, huutoihin ja karjuntaan, jotka alhaalta vyöryen kaikuivat
kumeina korvissani, kun säikähtyneet miehet syöksähtivät aseittensa
luo ja alkoivat rientää kivilattian poikki ja ylös portaita. Yhteen
epätoivoiseen yritykseen oli minulla vielä aikaa. Ponnahtaen ylös
tartuin jakkaraan kahdesta jalasta ja iskin sillä kahdesti ovea, jotta

ennen murtamani lauta painui kokonaan sisään. Mutta siinä olikin
kaikki. Lukko piti, ja kolmanteen iskuun ei minulla ollut enää aikaa.
Miehet olivat jo puolitiessä portaita. Viskasin pois hyödyttömän
jakkaran ja sieppasin miekkani, joka paljastettuna oli vieressäni.
Siihen saakka oli asiain kulku ollut meille vastainen, mutta nyt oli
tullut aika vaihtaa aseita, eikä loppu ollut vielä käsissä. Syöksähdin
portaitten yläpäähän ja seisoin siinä käsi sivullani ja miekkani kärki
lattiaan koskettaen, valmiina puolustautumaan,
Kuten on helppo arvatakin, en ollut ollut talossa koko tätä aikaa
suunnittelematta, mitä olisi tehtävä, jos minut yllätettäisiin, ja missä
paikassa minun olisi edullisinta puolustautua. Käytävän suulla
riippuvan lyhdyn leveä tasapohja heitti syvän varjon juuri
alapuolellensa, samalla kuin edessä oleville portaille lankesi kirkas
valo. Varjossa seisoen yletyin miekkani kärjellä portaitten ylimäiselle
astuimelle ja saatoin heiluttaa sitä vapaasti tarvitsematta pelätä
suojakaidetta. Ja siihen asetuin seisomaan jonkinlaista hurjaa
tyydytystä tuntien, kun Fresnoy kolmen toverinsa seuraamana
harppasi ylös viimeistä porrasjaksoa.
Heitä oli neljä yhtä vastaan, mutta minua nauratti nähdessäni
kuinka he seisahtuivat porrasjakson puoliväliin, eivät jyrkästi, vaan
arasti ja vitkastellen, ja katselivat minua arvioiden porrasaskeleita ja
sitä etua, minkä heidän silmiinsä hohtava valo antoi minulle.
Fresnoyn rumia kasvoja rumensi vielä suuri laastarikaistale sillä
paikalla, mihin miekkani kahva oli häntä iskenyt viimeisessä
ottelussamme Chizéssä; ja tämä ynnä hänen kiukkunsa antoivat
hänen kasvoilleen erinomaisen häijyn ilmeen. Lähinnä häntä seurasi
kuuro Matteus, jonka hurja tylsyys oli matkallamme useammin kuin
kerran ärsyttänyt minut suuttumaan; viimeisinä tulivat molemmat
oudot miehet, jotka olin nähnyt hallissa. Nämä jälkimäiset näyttivät

olevan enimmän halukkaita käymään kimppuuni, ja jollei Fresnoy
olisi kädellään sulkenut tietä, olisimme me ryhtyneet miekkasille
ilman esipuheita.
"Seis, sinä siinä!" huusi hän kiroten, sysätessään toisen heistä
takaisin. Ja sitten hän puhutteli minua, sanoen: "Vai niin,
ystäväiseni! Tekös siinä olette, vai mitä?"
Katsoin häneen äänettömänä rajattoman halveksivasti,
kunnioittamatta häntä edes sen vertaa, että olisin miekkaani
kohottanut, vaikka tähtäsin häneen valppaasti.
"Mitä tekemistä teillä on täällä?" jatkoi hän, koettaen puhua
röyhkeästi.
En vieläkään vastannut hänelle enkä liikahtanut, vaan katsoin
häneen rävähtämättä. Tämä alkoi häntä kiukustuttaa, sillä
parhaimmissakin tiloissa hän oli ärtyisä ja kärsimätön luonteeltaan.
Luullakseni oli hänellä sitäpaitsi jälellä sen verran kunniantuntoa,
että hän kykeni ymmärtämään halveksumiseni ja loukkautumaan
siitä. Hän astui askeleen ylöspäin, kasvot synkkinä vimmasta.
"Te pellonpelättimen kerjäläis-sikiö!" ärjäisi hän äkkiä, lisäten
joukon karkeita kirouksia. "Ettekö tahdo puhua, vai aiotteko odottaa,
kunnes seivästämme teidät paikallenne? Jos me kerran alamme,
kääpiökukko, niin emme pysähdy ennenkuin olemme tehneet selvää
jälkeä teistä! Jos teillä on jotakin sanottavaa, niin sanokaa ja…"
Lopun hänen sanoistaan jätän pois, sillä ne menivät
säädyttömyydessä yli rajojen.
Mutta vieläkään en liikahtanut enkä puhunut, vaan katsoin häneen
värähtämättä, vaikka minua suretti ajatellessani, että naiset kuulivat.

Fresnoy teki viimeisen yrityksen. "Kuulkaahan, vanha veikko", sanoi
hän niellen jälleen kiukkunsa, tai ollen niin tekevinään, ja puhuen
karkealla hyväntahtoisuudella, jonka tiesin petolliseksi, "jos
rupeamme miekkasille, niin me emme teitä säästä. Mutta yhden
tilaisuuden te saatte entisten Condé'n aikojen kunniaksi. Poistukaa!
Käyttäkää tilaisuutta ja poistukaa! Me annamme teidän mennä, ja
olkoon tuo särjetty ovi ainoa merkki tästä seikkailusta. Tämä on
enemmän", lisäsi hän kiroten, "kuin mitä tekisin kenellekään muulle
paitsi teille, herra de Marsac."
Äkillinen liikahdus ja matala huudahdus takanani osottivat että
hänen sanansa olivat kuuluneet sinne; ja sitä seurasi heti ikäänkuin
puun repimisestä syntyneitä ääniä, joihin sekaantui jonkun ankarasti
ponnistelevan ihmisen kiivas hengitys, mistä päätin, että naiset
raastoivat ovea — arvattavasti koettaen suurentaa aukkoa. En
uskaltanut katsoa taakseni nähdäkseni miten se heille onnistui, enkä
myöskään vastannut Fresnoylle muuten kuin samalla äänettömällä
halveksumisella, vaan seisoin hievahtamatta katsellen edessäni
olevia miehiä valppain silmin kuin otteluun ryhtyvä miekkailija.
Olin oikeassa siten tehdessäni, sillä ilman merkinantoa tai
varotusta portailla oleva ryhmä liikehti hetkisen ikäänkuin peräytyen
ja syöksähti samassa minua kohti. Onneksi ei vastaani sopinut
yhtaikaa useampia kuin kaksi, ja huomasin ettei Fresnoy ollut
kumpikaan niistä, jotka juoksivat ylös portaita. Toinen oudoista
miehistä tunkeutui etunenään ja kävi rivakasti minua ahdistamaan,
Matteuksen seisoessa näennäisesti hänen varamiehenään, vaikka
hän itse asiassa vartoi tilaisuutta hyökätäkseen esiin ja
keihästääkseen minut käsikähmässä, mikä temppu ei hetkeksikään
jäänyt minulta huomaamatta.

Tämä ensimmäinen ottelu kesti ainoastaan puoli minuuttia. Hurja,
riemukas ilo kävi läpi koko olemukseni, kun teräs kalskui terästä
vastaan, ja minä huomasin etten ollut erehtynyt käteni enkä asemani
voimakkuudesta. Miehet olivat minun vallassani. He olivat portailla
toinen toisensa tiellä, heidän täytyi taistella yhdellä paikalla, he eivät
kyenneet liikkumaan eteen eikä taakse, eivät voineet hyökätä
vapaasti eivätkä peräytyä vaarattomasti. Matteusta pelkäsin
enemmän kuin varsinaista vastustajaani, ja senpä takia, ottaen
tilaisuudesta vaarin, tein voimakkaalla väistöllä viimemainitun
aseettomaksi, ja sivaltaen Matteuksen miekan syrjään samalla
liikkeellä, löin häntä otsaan; astuen sitten askeleen taaksepäin
annoin ensimäiselle vastustajalleni kärkipiston. Hän lysähti maahan
yhteen kasaan melkein hengettömänä, Matteus pudotti miekkansa
maahan ja horjui takaperin alaspäin, vaipuen Fresnoyn syliin.
"Hyvä usko! Ranska ja Hyvä usko!" Minusta tuntui, etten ollut
puhunut, että olin kalskutellut terästä kiukkuisimmassa
äänettömyydessä; kuitenkin raikui ja kajahteli huuto vielä katossa,
kun annoin säiläni painua ja katsoin julmasti alempana oleviin
miehiin. Fresnoyn kasvot olivat vääristyneet raivosta ja harmista.
Heitä oli nyt vain kaksi minua vastassa, sillä vaikka Matteuksen
haava oli lievä, ei hän kyennyt mihinkään, kun siitä vuotava veri
sokaisi hänen silmänsä. "Ranska ja Hyvä usko!"
"Hyvä usko ja hyvä miekka!" huusi ääni takanani. Ja katsahtaen
nopeasti taakseni näin neidin pistäneen kasvonsa ovessa olevasta
aukosta. Hänen silmänsä säkenöivät, hänen huulensa olivat
punottavammat kuin tavallisesti, ja hänen tukkansa, joka oli
irtautunut hänen ponnistellessaan, levisi tuuheina aaltoina hänen
vaaleiden poskiensa ympärille, tehden hänet sotavelhon näköiseksi,

jollaisista kerrotaan kotiseudullani Bretagnessa. "Hyvä miekka!"
huusi hän jälleen ja taputti käsiään.
"Mutta parempi kenttä!" vastasin minä iloisesti. Kuten useimmat
koti-maakuntani miehet olen mieleltäni enimmäkseen synkkä ja
vakava, mutta minulla on tapana tulla sukkelaksi sellaisina hetkinä
kuin tämä. "No, Fresnoy", sanoin minä, "odotan että suvaitsisitte
astua esiin. Täytyykö minun ottaa levätti hartioilleni pysyäkseni
lämpimänä?"
Hän kirosi vastaukseksi ja katsoi minuun kahden vaiheilla. "Jos te
tulette alas", sanoi hän.
"Lähetä kumppanisi pois, niin tulen", vastasin rohkeasti.
"Porrastasanteella on tarpeeksi tilaa ja kohtalaisesti valoa. Mutta
minun täytyy joutua. Neidin ja minun on mentävä muualle, ja aika
on jo myöhäinen."
Mutta hän epäröi vielä. Hän katsoi jalkaansa juuressa makaavaa
miestä — joka minuutti sitten oli oikaissut jäsenensä ja rauhallisesti
heittänyt henkensä — ja seisoi epävarmana, surkuteltavampana
pelkuruuden ja häijyyden esikuvana, mitä milloinkaan olen nähnyt —
vaikka hän tavallisesti oli urhea mies. Kutsuin häntä jänishousuksi ja
Arkalan mieheksi ja arvelin jo mielessäni, eikö minun ehkä sittenkin
olisi mentävä häntä vastaan, sillä aikamme oli täperällä ja Simon
poistuisi pian odotuspaikalta, kun takaani kuuluva huuto sai minut
kääntymään ja minä näin, että neiti ei ollut enää katsomassa oven
reiästä.
Tulin levottomaksi hänen takiaan, arvellen että huoneessa saattoi
olla useampia ovia ja miehillä ehkä useampia tovereita talossa, ja
hypähdin ovelle katsomaan. Mutta en ehtinyt kuin kerran vilkaista

huoneeseen ja nähdä, että naiset olivat siellä vielä, ennenkuin
Fresnoy poiskääntymistäni hyväkseen käyttäen syöksähti ylös
portaita toverinsa kintereillään ja onnistui sulkemaan minut kapeaan
käytävään, jossa seisoin.
Enkä ehtinyt kuin nipin-napin kääntyä ja asettua varoasentoon,
ennenkuin hän hyökkäsi. Eikä siinä ollut kaikki. Aseman edullisuus ei
ollut enää puolellani. Taistelin nyt kapeassa käytävässä lähellä oven
aukkoa, mistä valo lankesi sivuttain silmiini hämmentäen ja
sekottaen minulta vastustajani liikkeet. Fresnoy huomasi pian, mikä
apu hänelle oli tästä, ja ahdisti minua rajusti; noin minuutin ajan
taistelimme siten ahtaalla alalla, hyökäten ja väistäen, eikä
kummallakaan ollut tilaa iskeä eikä aikaa kiroukseen eikä
siunaukseen.
Tässä taidossa olimme niin tasaväkiset, että jonkun aikaa oli
vaikea tietää minne päin voitto kallistui. Pian tuli kuitenkin muutos.
Vastustajani hillitön elämäntapa sopi huonosti pitkälliseen otteluun,
ja kun hän väsyi ja hengästyi ja alkoi peräytyä, huomasin, että
minun oli vain uuvuttaminen hänet saadakseni hänet armoilleni. Hän
tunsi tämän itsekin, ja tuossa heikossa valossakin nain suurten
hikikarpaloitten pusertuvan hänen otsalleen ja kauhun ilmestyvän
hänen katseeseensa. Pidin häntä jo menneenä miehenä ja voittoani
varmana, kun jotakin välähti hänen miekkansa takana ja hänen
toverinsa tikari suhahti hänen olkapäänsä sivuitse ja iski minua
suoraan leukaan, saattaen minut horjahtamaan ja syöksähtämään
takaperin säikähtyneenä ja tyrmistyneenä, epätietoisena, mitä
minulle oikein oli tapahtunut.
Jos se olisi sattunut tuumaa alemmaksi, olisi sen tehtävä ollut
täytetty ja minun tehtäviini lopussa. Nytkin se sai aikaan sen, että

taaksepäin horjahtaessani käteni kohosi ylös tehden kylkeni hetkeksi
suojattomaksi, ja Fresnoy ei vitkastellut käyttämästä tilaisuutta
hyväkseen. Hän syöksähti eteenpäin, teki rajun hyökkäyksen ja olisi
lopettanut asian lyhyeen lävistämällä minut siihen paikkaan, jollei
hänen jalkansa olisi hänen syöksähtäessään takertunut jakkaraan,
joka yhä virui seinän vieressä. Hän kompastui, hänen miekkansa
kärki välähti ihan lanteeni vieritse, hän itse kaatui pitkin pituuttaan
lattialle ja hänen teränsä meni poikki kahvan juuresta.
Hänen ainoa jälelläoleva varamiehensä seisoi silmänräpäyksen
ajan katsoen häneen, ja siinä kaikki. Sitten hän syöksyi pakoon, ja
minä ajoin häntä takaa portaitten yläpäähän asti; siinä minä jätin
hänet, sillä se nopeus ja notkeus, mitä hän osotti kiitäessään alas
yhden porrasjakson toisensa perästä, vakuuttivat minulle, ettei
minulla ollut mitään pelättävää hänestä. Fresnoy makasi nähtävästi
pökerryksissä, ollen kokonaan minun armoillani. Seisoin hetken
häneen katsoen, ollen kahden vaiheilla, lävistääkö hänet vai ei.
Mutta muisto entisistä päivistä, jolloin hän oli näytellyt osaansa
kunniakkaammalla tavalla ja käyttäytynyt kuin kunnon toveri, pidätti
kättäni. Ja sinkauttaen hänelle kirouksen, käännyin levottomana
ovea kohti, joka oli koko tämän verenvuodatuksen ja mellakan
keskus. Valo hohti yhä murretun ovilaudan aukosta, mutta
muutamiin minuutteihin — sen jälkeen kuin Fresnoy oli hyökännyt
ylös portaita — en ollut kuullut sieltä mitään ääntä. Jatkuvan
hiljaisuuden herättämin pelokkain aavistuksin kurkistin aukosta ja
näin mikä siihen oli syynä. Huone oli tyhjä!
Sellainen pettymys juuri voiton hetkellä oli vaikea kestää. Juuri kun
olin luullut kaiken saavuttaneeni, näinkin tulleeni jälleen yllätetyksi,
voitetuksi, ehkä nenästä vedetyksi. Raivokkaana sieppasin vierestäni
jakkaran, ja iskien sillä kaksi kertaa oveen sain vihdoinkin lukon

heltiämään. Ovi lennähti auki ja minä syöksyin huoneeseen. Heitin
pikaisen katseen ympärilleni ja näin että se oli likainen,
matalakattoinen ja kalustamaton, pelkkä vankila. Sitten astuin
nopeasti lattian poikki huoneen perällä olevalle ovelle, jonka heti
alussa olin huomannut. Lepattava ja valuva kynttilä seisoi jakkaralla,
ja ohimennessäni otin sen käteeni.
Ovi antoi työntäessäni perään, mikä hiukan kummastutti minua.
Levottoman kiireisenä — sillä saattoihan naisille tapahtua vaikka
mitä, sillä aikaa kuin minä hapuilin ovissa ja harhailin käytävissä —
lennätin sen auki ja astuin ulos; minä huomasin edessäni alaspäin
johtavat kapeat portaat, jotka arvattavasti veivät palvelijain
huoneustoon. Tämän huomatessani, ja kun ei mitään estettä ollut
näkyvissä, alkoi rohkeuteni elpyä; arvelin, että neiti ehkä oli päässyt
pakenemaan talosta tätä tietä. Vaikka nyt oli jo liian myöhäistä
lähteä kaupungista, voisin vielä saavuttaa hänet ja kaikki ehkä
päättyisi hyvin. Riensin siis alas portaita, varjostaen kynttilän liekkiä
vastaani puhaltavalta kylmältä ilmanvedolta, kunnes vihdoinkin alas
saavuttuani huomasin äkkiä edessäni avonaisen oven ja vanhan,
laihan, kurttuisen eukon.
Minut nähdessään eukko kirkaisi ja kyyristyi lattialle; ja
epäilemättä minä näytinkin kaamealta ja hurjalta paljastettuine
miekkoineni, vertatippuvine leukoineni ja verentahraamine
nuttuineni. Mutta ei ollut aikaa tunteellisuuksiin — minulla oli
maltiton kiihko päästä eteenpäin — ja minä kysyin häneltä ankarasti,
missä he olivat. Hän näytti kadottaneen puhekykynsä — ehkä
pelosta — ja vastauksen asemesta ainoastaan tuijotti minuun
älyttömästi. Mutta kun käsittelin asettani hiukan kiukkuisena, tuli hän
senverran järkiinsä, että päästi kaksi kovaa parahdusta peräkkäin ja
viittasi vieressäni olevaa ovea. Epäilin häntä, mutta ajattelin

kuitenkin, että hän säikähdyksissään varmaankin puhui totta,
varsinkin kun muuta ovea ei ollut näkyvissä. Joka tapauksessa oli
minun uskaltauduttava tuosta ovesta, ja niin asetin kynttiläni
porrasaskelmalle eukon viereen ja menin ulos.
Jonkun aikaa oli pimeys niin läpitunkematon, että tunnustelin
tietäni miekka ojolla, tietämättä vähääkään, missä olin tai mihin
astuisin jalkani ensi askeleella. Jos joku sattui olemaan minua
väijymässä, olin täydellisesti hänen vallassaan; ja minua värisytti,
kun kylmä, kostea tuuli lehahti kasvoilleni ja leyhytti tukkaani. Mutta
muutamia askeleita otettuani silmäni vähitellen tottuivat pimeyteen,
ja minä erotin alastomia puitten oksia taivasta vasten ja arvasin
olevani puutarhassa. Vasemman käteni koskettaessa pensaasen
varmistuin tässä uskossani, ja pian sen jälkeen huomasin maassa
edessäni jotain polun tapaista. Seuraten sitä nopeasti — niin
nopeasti kuin uskalsin — tulin johonkin rakennuksen kulmaukseen,
kuten minusta näytti, kiersin sen umpimähkään ja pysähdyin äkkiä,
tuijottaen kiinteään, sysimustaan pimeyteen, joka esiripun tavoin
sulki tieni, yhtyen yläpuolellani tummiin puitten hahmoihin. Mutta
lyhyen epäröimisen jälkeen huomasin tämänkin seinäksi tai muuriksi.
Lähestyen sitä kurotetuin kasin tunsin siinä puisen oven, ja
hapuiltuani sitä tapasin nuoransilmukan. Vedin siitä, ovi aukeni ja
minä astuin ulos.
Huomasin olevani kapealla, pimeällä kujalla, ja katsellen ylös ja
alas näin, kuten jo edeltäpäin olisin voinut arvata, että se oli Arcyn
kuja. Mutta neiti? Ja Fanchette? Ja Simon? Missä he olivat? Ei ketään
näkynyt. Epäilysten valtaamana korotin ääneni ja kutsuin heitä
vuorotellen, ensin neitiä, sitten Simon Fleix'tä. Turhaan; en saanut
mitään vastausta. Astuen hiukan taammaksi näin valoja liikkuvan
ylhäällä talossa, josta olin tullut, ja mieleni täytti epäilys, että

vihamieheni sittenkin olivat nolanneet minut. Jollakin tavoin olivat he
houkutelleet neidin talon toiseen osaan, ja sitten oli tuo vanha eukko
johtanut minut harhaan!
Käännyin raivoisana ovelle, jonka olin jättänyt raolleen, päättäen
palata samaa tietä kuin olin tullutkin ja ottaa selvän asiasta.
Hämmästyksekseni — sillä en ollut poistunut ovesta kuutta askelta
kauemmaksi enkä kuullut minkäänlaista ääntä — huomasin, että se
oli sulettu, eikä ainoastaan sulettu, vaan teljettykin — teljetty sekä
ylhäältä että alhaalta, kuten koettaessani huomasin.
Aloin silloin potkia sitä hurjasti, epätoivoisesti, osaksi raivon ja
vihan puuskassa, osaksi toivoen voivani säikyttää vanhan eukon, jos
hän oli sen sulkenut, avaamaan sen jälleen. Tietysti turhaan; ja pian
sen oivalsinkin ja luovuin siitä, ja hätäännyksen ja kiihkon vallassa
aloin juosta sille paikalle, mihin olin jättänyt Simon Fleix'n ynnä
hevoset. Arvioni mukaan oli kello jo kuusi; mutta sittenkin kyti
mielessäni heikko toivo, että mahdollisesti löytäisin hänet sieltä
neidin ja seuranaisen kanssa. Saavuin kujan päähän, juoksin ihan
ulkomuurin juurelle, katselin oikealle ja vasemmalle. Turhaan. Paikka
oli pimeä, äänetön, autio.
Huusin: "Simon! Simon! Simon Fleix!" mutta ainoana
vastauksenani oli tuulen suhina räystäissä ja pitkäveteinen
kumahtelu, kun luostarin tornikello löi kuusi.
XI. Ovella näyttäytyvä mies.

On asioita, jotka itsessään eivät ole häpeällisiä, mutta joita
hävettää muistella, ja sellaisia ovat mielestäni minun hätääntymiseni
ja hämminkini tuona iltana, tulokseton, toivoton, umpimähkäinen
etsintäni, johon tunteitteni kiihko minut ajoi, ja se itsepintainen
hellittämättömyys, millä syöksyin mielettömänä paikasta toiseen
kauan senkin jälkeen kun selvä järki olisi vaatinut minua luopumaan.
Kun nyt jälestäpäin sitä muistelen, tuntuu minusta ettei koko
Blois'ssa ollut yhtään katua tai käytävää, kujaa tai pihaa, jota en
mielettömässä harhailussani olisi samonnut yhä uudelleen ja
uudelleen, ei ainoatakaan ulkona laahustavaa kerjäläistä, jota en olisi
ajanut takaa ja ahdistanut kysymyksilläni, eikä ainoatakaan
porttikäytävässä tai porrasholvissa nukkuvaa viheliäistä naista, jota
en olisi nähnyt ja käynyt tarkastamassa. Palasin äitini asuntoon yhä
uudelleen ja uudelleen, ja aina turhaan. Syöksyin talliin ja syöksyin
sieltä takaisin, taikka seisoin ja kuuntelin pimeissä, tyhjissä parsissa,
ihmetellen mielessäni mitä oli tapahtunut ja kiduttaen itseäni kaikilla
mahdollisilla otaksumisilla. Ja kaikkialla, ei ainoastaan pohjoisportilla,
missä kyselin vartioilta ja sain tietää ettei mitään etsimäni seurueen
tapaista matkuetta ollut siitä kulkenut, vaan tuomiokirkon
esipihallakin, minne oli asetettu vartio, ja kaduilla, missä tunkeuduin
milloin mihinkin ihmisryhmään kysellen ja tiedustellen, olin vaarassa
joutua epäluulon alaisena pidätetyksi, tullen kärsimään kaikki mitä
siitä saattoi seurata.
Oli todellakin kummallista, ettei minua pidätetty. Leuassani
olevasta haavasta juoksi vieläkin verta tuon tuostakin, tahraten
nuttuni, ja kun olin ilman levättiäni, joka oli jäänyt Valois-kadun
varrella olevaan taloon, en voinut millään peittää siivotonta asuani.
Olin hillittömän, tuskaisen levottomuuden vallassa. Yksinäiset
kulkijat, jotka tulivat vastaani soihdun hohteessa tai näkivät minun
rientävän katujen risteyksissä palavien suurten nuotioitten sivuitse,

katsoivat minuun vihaisesti ja väistyivät minusta kadun puolelle, kun
taas jonkinlaista virka-arvoa omaavat henkilöt huusivat minua
pysähtymään ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Juoksin jokaisen
luota yhtä hurjana ja kiihtyneenä, välittämättä mistään kuumeisessa
levottomuudessani, joka ajoi minua eteenpäin ja johti minut
lukemattomiin ajattelemattomuuksiin, jollaisiin minun ikäiseni
miehen ei olisi luullut selväjärkisenä antautuvan. Suuri osa tätä
tunnetta aiheutui epäilemättä siitä vaikutuksesta, minkä neiti ja
hänen tuliset sanansa olivat tehneet minuun; mutta suurimmalta
osalta luulen siihen olleen syynä sen suuttumuksen ja harmin, joka
syntyi siitä, että menestyksen pikari noin oli isketty käsistäni
maahan, juuri kun olin sitä huulilleni kohottamassa.
Neljä tuntia samoilin katuja pitkin, milloin joku tarkotus
innokkaana mielessäni, milloin sokeasti etsiskellen. Kello oli
kymmenen, kun vihdoin luovuin etsinnästä ja nääntyneenä sekä
ruumiiltani että mielelläni nousin ylös äitini asunnon portaita ja
astuin huoneeseen. Vanha vaimo istui tulen ääressä, hyristen hiljaa
itsekseen ja hämmentäen jotakin keitosta mustassa padassa. Äitini
makasi samassa raskaassa, syvässä unessa kuin lähtiessäni. Istahdin
vastapäätä hoitajaa (jolta pääsi huudahdus minun ilmestyessäni
hänen eteensä) ja pyysin häneltä raukeasti jotain syötävää. Kun olin
syönyt — minkä suoritin jonkunlaisessa tylsyyden tilassa, joka johtui
osaksi ponnistusteni tuottamasta uupumuksesta, osaksi ympärilläni
vallitsevasta hiljaisuudesta — pyysin vaimoa kutsumaan minua, jos
jotakin muutosta tapahtuisi, ja menin sitten raskain askelin entiseen
Simonin huoneeseen, laskeuduin hänen makuulavalleen ja vaivuin
sikeään, raskaaseen uneen.
Seuraavan päivän ja yön vietin äitini vuoteen vieressä, katsellen
elonliekin nopeata heikkonemista ja miettien vakavan murheellisena

hänen menneisyyttään ja omaa tulevaisuuttani. Minulle oli
äärettömän tuskallista nähdä hänen kuolevan tällä tavoin, kurjassa
ullakkohuoneessa ilman oikeata hoitoa ja tarpeellisia mukavuuksia,
— nähdä ennen niin kirkkaan ja onnekkaan olemassaolon päättyvän
puutteessa ja synkkyydessä, jollaista äitini rakkaus ja toivo ja
uhrautuvaisuus eivät suinkaan olleet ansainneet. Hänen tilansa
murehdutti minua itsetähtenikin, kun en ollut solminut sellaisia
perhesuhteita, jollaisia minun ikäiseni miehet tavallisesti ovat
muodostaneet ja jotka ovat heille lohtuna tällaisissa tiloissa; sillä olin
huomannut luonnon järjestyksen olevan sellaisen, että ihmiset
katsovat eteenpäin mieluummin kuin taaksepäin ja tulevaisuutta
varten solmitut liitot suovat heille täyden korvauksen niistä rakkaista
rannoista, joista heidän on erottava. Olin yksinäni, köyhyyteen
sortuneena ja jo keski-ikään ehtineenä, enkä nähnyt edessäni
mitään muuta kuin vaaroja ja koettelemuksia, joita lievittämässä ei
ollut toivon eikä lemmen hohdetta. Tämä viimeinen seikkailunikin oli
kaikista ponnistuksistani huolimatta upottanut minut yhä syvemmälle
liejuun, lisäämällä vihamiesteni lukua ja vierottamalla minut eräistä,
joitten puoleen olisin voinut kääntyä pahimmassa ahdingossa.
Toisellakin tavalla oli se lisännyt vaikeuksiani, eikä suinkaan
vähäisesti; sillä hetkinä, jolloin vähimmin sitä halusin, loi
mielikuvitukseni eteeni kuvan neidistä yksinään ja suojatonna kadulla
harhailevana tahi minua turhaan avukseen kutsuvana, ja tämä kuva
pyrki usein himmentämään äitini kärsivälliset kasvotkin silmistäni.
Istuin äitini luona toisen päivän iltana vähän jälkeen
auringonlaskun, hoitaja vaimon ollessa ulkona jollakin asialla, kun
huomasin että lamppu, joka oli äsken sytytetty ja seisoi jakkaralla
keskellä huonetta, paloi himmeästi ja tarvitsi niistämistä. Menin
hiljaa sen luokse, ja ollessani kumarruksissa koettaen kirkastaa
liekkiä, kuulin portailta hitaita, raskaita askelia. Talossa vallitsi

äänettömyys, ja huomioni kiintyi tarkkaavana ylöspäin kohoaviin
askeliin. Suoristauduin ja seisoin kuunnellen, toivoen tulijan olevan
tohtorin, joka ei ollut käynyt sinä päivänä.
Askeleet sivuuttivat alemman porrastasanteen, mutta seuraavan
porrasjakson ensi pykälällä tulija kompastui ja sai aikaan melkoista
melua. Samalla hetkellä, tai ehkä vähän myöhemmin, askelten
noustessa yhä ylemmäksi, kuulin äkkiä kahinaa takaani, ja
käännähtäen nopeasti ympäri näin äitini istuvassa asennossa
vuoteellaan. Hänen silmänsä olivat auki ja hän näytti olevan
täydessä tajussaan, mitä ei ollut tapahtunut useampaan päivään,
niin, ei kertaakaan viimeksi kertomani keskustelun jälkeen. Mutta
samalla kun hänen kasvoillaan oli järjen valo, olivat ne hätääntyneet
ja kalpeat ja kuvastivat niin hirveätä kauhua, että luulin hänen
tekevän kuolemaa ja syöksyin hänen luokseen, kykenemättä muulla
tavalla selittämään hänen tuijottavan katseensa hätääntynyttä
ilmettä.
"Äiti", sanoin minä, kiertäen käsivarteni hänen ympärilleen ja
puhuen niin rohkaisevalla äänellä kuin taisin, "ole levollinen. Minä
olen täällä. Poikasi."
"Vaiti!" kuiskasi hän vastaukseksi, pannen heikon kätensä
ranteelleni ja tuijottaen yhä, ei minuun, vaan oveen. "Kuuntele,
Gaston! Etkö kuule? Siellä se tulee taaskin. Taaskin!"
Arvelin tuokion, että hän houraili, ja minua puistatti, sillä sellaisen
kuuleminen ei minusta ollut suinkaan miellyttävää. Sitten näin, että
hän kuunteli jännittyneenä samaa, joka minunkin huomiotani oli
kiinnittänyt. Askeleet olivat silloin saapuneet portaitten yläpäähän.
Tulija, kuka se sitten lie ollutkin, seisahtui siihen hetkeksi, koska oli
pimeä ja hän ehkä ei oikein tiennyt millä suunnalla ovi oli. Mutta pian

kuulin hänen jälleen etenevän, ja äitini, jota minä yhä pitelin
sylissäni, vavahti joka askeleella, minkä hän otti, ikäänkuin hänen
painonsa olisi tärähyttänyt taloa. Hän koputti ovelle.
Kuunnellessani ja ihmetellessäni johtui mieleeni useampikin
henkilö, joksi tulijan olisi voinut otaksua: tohtori, Simon Fleix, rouva
de Bruhl, vieläpä Fresnoykin. Mutta kun koputus kuului ja minä
tunsin äitini värisevän sylissäni, valkeni asia minulle samassa, enkä
minä aprikoinut enempää. Tiesin yhtä varmasti kuin jos äitini olisi
puhunut ja sanonut sen minulle. Saattoi olla olemassa vain yksi
ihminen, jonka läsnäolo kykeni herättämään hänessä sellaista
kauhua, jonka pelkkä askelen äänikin kykeni tunkemaan
tiedottomuuden verhon läpi ja raastamaan hänet takaisin tajuntaan
ja pelkoon! Ja se oli se mies, joka oli tehnyt hänestä
keppikerjäläisen, joka oli niin kauan käyttänyt hyödykseen hänen
pelkoaan.
Liikahdin vähän, aikoen mennä hiljaa lattian poikki, jotta hän
avattuaan oven tulisi kanssani silmä silmää vasten. Mutta äitini
huomasi liikahduksen, ja voimalla, jonka rakkaus hänelle antoi,
tarttui hän ranteeseeni niin kiihkeästi, ettei minulla ollut sydäntä
riistäytyä hänestä irti, tietäessäni kuinka heikko oli se side, joka
häntä enää kiinnitti elämään, ja kuinka lähellä haudan parrasta hän
hoippui. Pakotin itseni pysymään hiljaa, vaikka jokainen lihakseni
jännittyi kuin viritetty jousi ja hurja raivon tunne kuristi kurkkuani
odottaessani miestä astuvaksi huoneeseen.
Palanut puu romahti kasaan liedellä, hätkähdyttäen huoneen
syvää äänettömyyttä. Mies koputti uudelleen, ja kun ei saanut
mitään vastausta, sillä ei kumpikaan meistä puhunut, työnsi oven
hiljaa auki, lausuen ennenkuin tuli näkyviin: "Jumalan siunaus

kanssanne!" niin matalalla ja pehmeällä äänellä että sen sointu
värisytti minua. Seuraavassa silmänräpäyksessä hän astui sisään ja
näki minut ja säpsähtäen pysähtyi tuijottamaan, pää hiukan
eteenpäin kurotettuna, hartiat kumarassa, käsi yhä oven salvassa,
hämmästyksen ja suuttumuksen vuorotellessa hänen laihoilla
kasvoillaan. Hän oli odottanut tapaavansa heikon, suojattoman
naisen, jota hän saattoi kiduttaa ja ryöstää mielin määrin; sen sijaan
hän näkikin edessään voimakkaan, asestetun miehen, jonka
oikeutettu vihastus oli niin ilmeinen, että hän olisi ollut sokea, jollei
hän olisi lukenut sitä kasvoiltani.
Mutta mikä oli merkillisintä kaikesta, me olimme tavanneet
toisemme ennenkin! Tunsin hänet heti — ja hän tunsi minut. Hän oli
sama jakobiini munkki, jonka olin nähnyt Clainen majatalossa ja joka
oli kertonut minulle uutisen Guisen kuolemasta! Huudahdin
hämmästyksestä huomatessani tämän, ja äitini tuntui äkkiä
vapautuvan siitä kauhun lumouksesta, joka oli antanut hänelle
yliluonnolliset voimat, ja vaipui takaisin vuoteelle. Hänen otteensa
ranteestani höltyi ja hänen hengityksensä kulki korahdellen, niin että
irrotin katseeni munkista ja kumarruin hänen ylitseen levottomana ja
huolestuneena. Katseemme kohtasivat toisensa. Hän koetti puhua ja
sai viimein änkyttäen kuiskatuksi: "Ei nyt, Gaston! Anna hänen …
anna hänen…"
Hänen huulensa liikkuivat lausuakseen sanan "mennä", mutta hän
ei saanut ääntä. Ymmärsin kuitenkin hänen tarkotuksensa ja
voimattomassa vihassa huiskautin kädelläni munkille, jotta hän
poistuisi. Kun katsahdin ylös, oli hän jo seurannut kehotustani. Hän
oli käyttänyt ensimäistä tilaisuutta paetakseen ulottuviltani. Ovi oli
sulettu, lamppu paloi tasaisesti, me olimme yksin.

Annoin äidilleni vähän armagnac-viiniä, jota oli vuoteen vieressä
sellaisen tapauksen varalta, ja hän virkosikin pian ja avasi silmänsä.
Mutta huomasin hänessä suuren muutoksen. Kauhun ilme oli
kokonaan hävinnyt hänen kasvoiltaan, niissä kuvastui nyt ainoastaan
surua ja samalla tyydytystä. Hän laski kätensä minun käteeni ja
katsoi minuun, ollen nähtävästi liian heikko puhuakseen. Mutta
hetken perästä, kun väkevä juoma oli tehnyt tehtävänsä, hän viittasi
minua kallistamaan korvani lähelle hänen suutaan.
"Oletko varma, Gaston", kuiskasi hän, "että Navarran kuningas —
pitää sinut yhä — palveluksessaan?"
Hänen rukoilevat silmänsä katsoivat niin läheltä minun silmiini,
etten tuntenut lainkaan sellaisia epäilyksiä, joita joku toinen olisi
voinut tuntea nähdessään hänet niin lähellä kuolemaa, vaan vastasin
lujasti ja iloisesti: "Olen varma siitä, äiti. Ei ole koko Europassa
ainoatakaan valtiasta, joka olisi niin uskollinen ja hyvä
palvelijoilleen."
Hän huokasi sanomattoman tyytyväisenä ja siunasi minua heikosti
kuiskaten. "Ja jos elät", jatkoi hän sitten, "niin rakennat uudelleen
vanhan linnan. Sen seinät ovat vielä ehyet. Ja hallin tammisisustus
jäi palamatta. Gil'illä on arkku liinavaatteita ja lipas, jossa on isäsi
kultanauhukset — mutta se onkin pantattu", lisäsi hän uneksivana.
"Minä unohdin."
"Äiti", vastasin juhlallisesti, "minä olen sen tekevä — olen tekevä
niinkuin haluat, mikäli se on minun vallassani."
Hän makasi sitten jonkun ajan mutisten rukouksia, nojaten
päätään olkapäähäni. Odotin malttamattomana hoitajaa palaavaksi,
jotta voisin lähettää hänet hakemaan lääkäriä; ei sillä, että olisin

toivonut hänen saavan mitään aikaan, vaan omaksi
huojennuksekseni ja voidakseni jälkeenpäin ajatella, ettei äitini
jäänyt kuollessaan ilman asianmukaista hoitoa. Mutta talo pysyi
äänettömänä, ollen täynnä mieleen vaikuttavaa juhlallisuutta, joka
rauhoittaa sydäntä sellaisella hetkellä, enkä voinut täyttää tuota
toivettani. Noin kello kuuden aikaan äitini avasi jälleen silmänsä.
"Tämä ei ole Marsac", kuiskasi hän katkonaisesti, katseensa
harhaillessa katosta vuoteen jalkapäätä vastassa olevaan seinään.
"Ei, äiti", vastasin minä kumartuen hänen ylitseen, "sinä olet
Blois'ssa. Mutta minä olen täällä — Gaston, sinun poikasi."
Hän katsoi minuun, ja hänen riutuneille kasvoilleen hiipi heikko
mielihyvän hymy. "Kaksitoistatuhatta livreä vuodessa", kuiskasi hän
pikemmin itsekseen kuin minulle, "ja talous tosin hiukan supistettu,
mutta sentään arvokas, sangen arvokas." Hetkisen näytti siltä kuin
olisi hän jo kuollut syliini, mutta hän avasi jälleen äkkiä silmänsä ja
katsoi minuun. "Gastonko?" sanoi hän jyrkästi, vieraalla sävyllä.
"Kuka mainitsi Gastonia? Hän on kuninkaan mukana — minä olen
siunannut hänet, ja hän tulee kauan elämään maan päällä!" Sitten
hän vielä viimeisellä voimainponnistuksella kohosi pystyyn
käsivarsieni tukemana ja huusi kovalla äänellä: "Tietä! Tietä
pojalleni, Marsacin herralle!"
Nämä olivat hänen viimeiset sanansa. Kun hetkeä myöhemmin
laskin hänet jälleen vuoteelle, hän oli kuollut, ja minä olin yksin.
Äitini oli kuollessaan seitsemänkymmenen vuoden iässä; hän oli
elänyt kahdeksantoista vuotta isäni jälkeen. Hänen oma nimensä oli
Marie de Loche de Loheac, ja hän polveutui isoäitinsä kautta
Rohan'in herttuallisesta suvusta, minkä sukulaisuuden Rohanin
herttua Henrik myöhemmin, suuresti muuttuneissa olosuhteissa,

alentui tunnustamaan, kunnioittaen minua ystävyydellään monissa
tilaisuuksissa. Äitini kuolema, josta tässä olen kertonut, tapahtui
tammikuun neljäntenä päivänä, ja seuraavana päivänä vähän jälkeen
puolenpäivän kuoli Ranskan leskikuningatar, Katariina di Medici.
Kuten kaikissa muissakin kaupungeissa, itse Pariisissakin, oli
hugenoteilla Blois'ssa siihen aikaan elinvoimainen järjestö, ja
ennenmainitsemani lääkärin avulla, joka osotti minulle suurta
huomaavaisuutta murheessani ja pani liikkeelle minun hyväkseni
kaiken vaikutusvaltansa, joka hänellä kunnioitettavana ja
ammatissaan taitavana miehenä oli, kykenin hautauttamaan äitini
yksityiseen hautausmaahan noin peninkulman päähän kaupungista
lähelle Chavernyn kylää. Hänen kuollessaan oli minulla rahaa vain
kolmekymmentä kruunua, sillä Simon Fleix, jonka kohtalosta en ollut
saanut mitään tietoa, oli kadotessaan vienyt sekä hevoset että
kolmekymmentäviisi kruunua, mitkä olivat hänen hallussaan. Mutta
kaikki varat mitä minulla oli, lukuunottamatta runsasta lahjaa
hoitajalle ja ulkoasuni parantamiseen käyttämääni vähäistä erää,
kulutin hautaustoimitukseen, sillä halusin ettei mitään halventavaa
jäisi tahraamaan äitini syntyperää ja omaa rakkauttani häntä
kohtaan. Näinollen, vaikka olikin välttämätöntä toimittaa
hautausmenot salaisesti ja surusaattoon ei ottanut osaa monta
henkeä, ei luullakseni kuitenkaan puuttunut mitään siitä
arvokkuudesta, mistä äitini piti ja mikä oli hänestä, kuten usein olin
kuullut hänen sanovan, mieluisempaa kuin se kaikkien nähtäväksi
asetettu ulkonainen komeus, joka on yhtähyvin ylimyksen kuin
vuokraviljelijän saatavissa.
Aina siksi kunnes hänet oli laskettu hiljaiseen leposijaansa, olin
alituisessa pelossa, että asiain rauhallista kulkua keskeyttämään
ilmestyisi joko Bruhl, jonka yhteyttä Fresnoyn kanssa ja osallisuutta

neiti de la Viren poiskulettamiseen en epäillytkään, tahi sitten
jakobiinimunkki. Mutta kumpaakaan ei kuulunut. Ja kun ei mitään
neiti de la Viren kohtaloa valaisevaa ilmestynyt, näin velvollisuuteni
selvänä edessäni. Möin äitini asunnosta huonekalut ja kaiken mitä
saatoin myödä, ja sain sillä tavalla tarpeeksi rahaa ostaakseni uuden
levätin, jota ilman en voinut matkustaa talvisessa säässä, sekä
vuokratakseni hevosen. Vaikka elukka ei ollut kehuttava, vaati
vuokraaja kuitenkin vakuuksia, ja sellaisia ei minulla ollut. Vasta
viime hetkessä muistin neidin jättämän kultaketjun kappaleen, jonka,
samoinkuin äitini sormuksen, olin erottanut myynnistä itselleni. Tämä
minun nyt täytyi jättää hänelle pantiksi. Hankittuani näin, vaikka
hiukan vaivalloisilla ja jotensakin nöyryyttävillä keinoilla, tarpeelliset
matkustusvälineet, en lykännyt lähtöäni tunniksikaan. Tammikuun
kahdeksantena päivänä aloin taivaltaa Rosny'hin viemään tietoa
epäonnistumisestani ja neidin asemasta sinne, minne viikkoa
aikaisemmin olin aikonut saattaa hänet itsensä.
XII. Maximillan de Bethune, Rosnyn parooni.
Arvelin tekeväni matkan Rosny'hin kahdessa päivässä. Mutta
teitten huonous ja ratsuni kehno tila viivyttivät minua niin paljon,
että ehdin toiseksi yöksi vasta Dreux'hön, ja saadessani kuulla teitten
olevan vielä kurjempia siitä eteenpäin, aloin ajatella, että saisin
kiittää onneani jos ehtisin Rosny'hin seuraavana päivänä
puolenpäivän aikaan. Asukkaat tuntuivat näillä seuduilla olevan
innokkaita liigan puoluelaisia, sitä innokkaampia mitä lähemmäksi
Seineä saavuin. Kaikkialla kuulin vain soimattavan Ranskan

kuningasta ja ylisteltävän Guisejä, ja minun täytyi hillitä kieltäni ja
käyttäytyä varoen, välttääkseni häiriöitä ja kyselyitä.
Lähestyessäni Rosnyta kolmannen päivän aamupuolella,
ratsastaen rämeisen metsäseudun läpi, missä vilisi kaikennäköisiä
riistaeläimiä, aloin kuvitella mielessäni sen vastaanoton laatua, joka
matkani perillä tulisi osakseni ja jonka otaksuin kaikkea muuta kuin
suosiolliseksi. Parooni de Rosnyn urhous ja tarmokkuus ja hänen
yleisesti tunnettu tuttavallinen suhteensa Navarran kuninkaaseen
antoivat minulle vähän syytä toivoa että hän kuuntelisi
suvaitsevaisesti sellaista kertomusta kuin minulla oli esitettävänä.
Mitä enemmän kertomukseni esittämisen hetki läheni, sitä
epätodennäköisemmiltä tuntuivat siinä eräät kohdat ja sitä
räikeämmältä oma huolettomuuteni, kun olin hukannut
tunnusmerkin ja päästänyt neidin silmistäni sellaisessa paikassa kuin
Blois'ssa. Tämän kaiken näin nyt niin selvästi, etten luule juuri
milloinkaan ajatelleeni mitään suuremmalla pelolla kuin tätä
selvitystä, tuntien samalla velvollisuudekseni olla lykkäämättä sitä
hetkeäkään tuonnemmaksi. Muistan, että aamu oli lämmin, pilvinen,
mutta sentään valoisa; ilma oli miltei kyllästetty kosteudella ja hyvin
kirkas; jonkun matkan päässä kohosi utukehä, täyttäen sinertävällä
auterella etäisemmät metsän aukeamat. Tie oli upottava ja
epätasainen, ja kun minun täytyi useinkin kaartaa syrjään
välttääkseni pahimpia paikkoja, aloin jonkun ajan perästä pelätä
eksyneeni väärälle polulle. Kuljin jonkun matkaa epätietoisena olisiko
minun pidettävä sama suunta vai käännyttävä takaisin, kun ilokseni
näin edessäni useitten metsäpolkujen yhtymäkohdassa pienen talon.
Oven päällä riippuvasta töyhdöstä ja oven vieressä seisovasta
vesialtaasta päätin sen majataloksi, ja arvellen tarpeelliseksi syöttää
hevostani ennenkuin pitkitin taivaltani, ratsastin ovelle ja koputin sitä
ratsastusraipallani. Talo oli niin syrjäisellä paikalla että minua

kummastutti, kun kolme tai neljä päätä heti pisti näkyviin eräästä
ikkunasta. Ajattelin jo että olisi ehkä ollut parempi mennä ohi, mutta
kun isäntä tuli ulos hyvin kohteliaana ja näytti tietä talon sivulla
olevaan hevossuojaan, arvelin ettei minulla ollut paljon
menetettävänä ja seurasin häntä. Suojassa oli, kuten olin
odottanutkin, neljä hevosta kiinni sidottuna, suitset kaulalla riippuen
ja satulavyöt avattuna. Ja kummastustani lisäsi vielä kuudes
ratsastaja, joka minun sitoessani hevostani kiinni saapui talolle ja
nähdessään meidät vajassa ratsasti luoksemme ja tervehti minua
laskeutuessaan hevosen selästä.
Hän oli kookas, roteva mies parhaassa iässään, yllään
yksinkertainen, miltei halpa-arvoinen tummanharmaa nahkapuku
eikä muuta asetta kuin metsästyspuukko, joka riippui tupessa hänen
vyöllään. Hän ratsasti voimakkaalla hopeakimolla ja hänen
korkeavartiset, parkitsemattomat saappaansa olivat suuta myöten
loan tahraamat, kuin olisi hän tullut kaikkein pahimpia teitä.
Hän katsahti vilkkaasti isäntään taluttaessaan hevostaan suojaan;
ja hänen ahavoituneista kasvoistaan ja vilkkaista silmistään minä
päätin, että hän oli liikkunut paljon ulkona niin sateessa kuin
paisteessakin.
Hän katseli minua hiukan uteliaana sekottaessani apetta
hevoselleni, ja kun menin sisään ja istahdin ensimäiseen
huoneeseen, mihin tulin, syödäkseni vähän leipää ja juustoa, jota
minulla oli laukussani, tuli hänkin sinne melkein heti. Vaatimaton
evääni ei nähtävästi häntä miellyttänyt, koska hän, katseltuaan
minua jonkun aikaa äänettömänä ratsupiiskallaan saapastaan
vitsoen, kutsui isäntää ja kysyi häneltä käskevällä äänellä, mitä

tuoretta lihaa hänellä oli, ja varsinkin oliko hänellä hiilipaistia tai
lintua.
Mies vastasi ettei ollut mitään. Hänen kunnianarvoisuutensa voisi
saada
Lisieux'n juustoa, lisäsi hän, tahi haudottua virnaa.
"Hänen kunnianarvoisuutensa ei halua juustoa eikä virnakeittoa",
vastasi vieras harmistuneena. "Mutta mikäs haju minun nenääni
tulee?" jatkoi hän alkaen nuuskia innokkaasti. "Niin totta kuin elän,
se on keiton hajua."
"Se on pässinreisi, joka on kiehumassa neljää lakiherraa varten,
ynnä pari palaa hiilipaistia lisäksi", selitti isäntä, pyytäen samalla
nöyrästi anteeksi omasta puolestaan, sillä nämä herrat olivat
ehdottomasti pidättäneet nämä omaksi syötäväkseen.
"Mitä? Kokonainen reisi! Ynnä pari palaa hiilipaistia lisäksi!"
huudahti vieras huuliaan maiskutellen. "Keitä ne ovat?"
"Kaksi lakimiestä kirjureineen Pariisin parlamentista. He ovat olleet
tarkastamassa jotakin rajaa täällä lähistöllä ja lähtevät paluumatkalle
iltapäivällä", vastasi isäntä.
"Se ei kuitenkaan oikeuta heitä aiheuttamaan nälänhätää!"
huudahti vieras pontevasti. "Menkää heidän luokseen ja sanokaa,
että eräs herra, joka on tullut kaukaa ja paastonnut seitsemästä asti
aamulla, pyytää lupaa istua heidän pöytäänsä. Kokonainen reisi ja
kaksi hiilipaistia neljälle miehelle!" jatkoi hän syvällä innolla. "Se on
sietämätöntä! Ja lakiherroille! Sen mukaanhan pitäisi Ranskan
kuninkaan syödä kokonainen pässi, tulematta siitäkään vielä

Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
testbankdeal.com