Auditing And Assurance Services In Australia 6th Edition Louwers Solutions Manual

Auditing And Assurance Services In Australia 6th Edition Louwers Solutions Manual
Auditing And Assurance Services In Australia 6th Edition Louwers Solutions Manual
Auditing And Assurance Services In Australia 6th Edition Louwers Solutions Manual

1. Auditing And Assurance Services In Australia 6th
Edition Louwers Solutions Manual download
https://testbankdeal.com/product/auditing-and-assurance-services-
in-australia-6th-edition-louwers-solutions-manual/
Explore and download more test bank or solution manual
at testbankdeal.com

2. Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at testbankdeal.com
Auditing And Assurance Services In Australia 6th Edition
Gay Test Bank
https://testbankdeal.com/product/auditing-and-assurance-services-in-
australia-6th-edition-louwers-test-bank/
Auditing and Assurance Services 6th Edition Louwers
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/auditing-and-assurance-services-6th-
edition-louwers-solutions-manual/
Auditing and Assurance Services 6th Edition Louwers Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/auditing-and-assurance-services-6th-
edition-louwers-test-bank/
Computer Accounting with Quickbooks 2012 and Student 14th
Edition Kay Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/computer-accounting-with-
quickbooks-2012-and-student-14th-edition-kay-solutions-manual/

3. Strategize Experiential Exercises in Strategic Management
4th Edition Gopinath Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/strategize-experiential-exercises-in-
strategic-management-4th-edition-gopinath-solutions-manual/
Essential University Physics 3rd Edition Richard Wolfson
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/essential-university-physics-3rd-
edition-richard-wolfson-test-bank/
Linear Algebra and Its Applications 4th Edition Lay Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/linear-algebra-and-its-
applications-4th-edition-lay-test-bank/
Environmental Microbiology 3rd Edition Pepper Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/environmental-microbiology-3rd-
edition-pepper-solutions-manual/
Organisational Behaviour Australia 7th Edition Robbins
Test Bank
https://testbankdeal.com/product/organisational-behaviour-
australia-7th-edition-robbins-test-bank/

4. Macroeconomics Canadian 5th Edition Blanchard Test Bank
https://testbankdeal.com/product/macroeconomics-canadian-5th-edition-
blanchard-test-bank/

5. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 1

Chapter 7
Understanding and assessing internal control


Learning objectives
7.1 Explain the concept of internal control, its inherent limitations and how it links to the audit
strategy.
7.2 Describe the general objectives of internal control and how the auditor uses them to develop
specific control objectives.
7.3 Identify and define each of the components of internal control.
7.4 Identify the steps in a financial report audit by which the auditor obtains an understanding of
internal control and assesses control risk, and the methods and procedures used by the auditor in
each step.
7.5 Distinguish between user controls and information technology (IT) controls, between general
controls and application controls and between automated controls and manual controls and
identify the general controls and application controls that affect the auditor’s assessment of
control risk in a computerised system.
7.6 Explain the role of the internal audit function in internal control and how it may affect the audit.


Major chapter sections
Internal control and audit strategy
Internal control objectives
Components of internal control
Considering internal control in a financial report audit
Computerised systems
Considering the work of an internal auditor


Lecture plan
It is important to link control risk assessment back to the audit risk model so that students understand
the importance of assessing control risk. Many students get confused about the two stages related to
control risk. Stage 1 is to gain an understanding of internal control and undertake a preliminary
assessment of control risk. At the end of this stage the auditor will prepare an audit program for each
major account balance/class of transactions/disclosure that will outline the degrees of tests of controls
and substantive testing. In stage 2 the auditor will undertake tests of controls for any control risk
assessment less than high to provide evidence for the preliminary assessment of control risk. We are
concentrating on stage 1 in this chapter.

You should outline the learning objectives for this chapter, and walk the students through how this
chapter fits into the flowchart of the planning and risk assessment stage of a financial report audit.

[Use slides 7-1 to 7-3]

LO 7.1: Internal control and audit strategy
In this introduction we define internal control, outline the key requirements for the auditor and briefly
recap on the different auditing approaches, which have been introduced in earlier lectures.

We also cover briefly the responsibility for internal control and the concepts of reasonable assurance
and inherent limitations.

[Use slides 7-4 to 7-11]

6. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 2


LO 7.2: Internal control objectives
This section introduces students to the objectives and characteristics of a satisfactory system of
internal control and distinguishes between preventative and detective controls, and management and
transaction controls.

[Use slides 7-12 to 7-16]

LO 7.3: Components of internal control
This section takes students through the five components of internal control: control environment;
entity’s risk assessment procedures; information systems; control activities; and monitoring of
controls. How much needs to be covered here will depend on how much students have done on
internal control in other subjects. Although the importance of the control environment has been
advocated for over 10 years, some students still have difficulties with the concept, which is less
tangible to them compared with the other elements. Examples help to illustrate these elements.

[Use slides 7-17 to 7-25]

LO 7.4: Considering internal control in a financial report audit
It is important that students understand how the assessment of internal control impacts on the financial
report audit. These slides provide a flowchart of the steps in the auditor’s consideration of internal
control, how the auditor gains that understanding and the procedures by which the auditor documents
that understanding. We do not provide detailed slides on the methods of documentation (for example,
flowcharts), which we consider is best handled in supporting tutorials (depending on how much detail
the instructor wishes to go into). It is also important to discuss how the auditor assesses control risk.

[Use slides 7-26 to 7-43]

LO 7.5: Computerised systems
In these slides we outline the types of controls contained in an IT environment and categorisations of
these controls. In most other auditing texts these controls are taught in a separate chapter; however,
with students’ high level of computer knowledge these days, most instructors consider this to be
unnecessary. We have included the detail on IT controls in the control risk assessment chapter.

There are a large number of slides for this section, which is a result of the different categorisation
schemes of controls used for IT environments.

[Use slides 7-44 to 7-67]

LO 7.6: Considering the work of an internal auditor
Planning the use of experts and other auditors was considered in Chapter 4 on gathering audit
evidence. We have included a consideration of the work of the internal auditor at the internal control
assessment stage here because, for the financial report audit, even though the approach to financial
report auditing has changed, as has the work of the internal auditor, the internal audit function is still
viewed by the external auditor primarily as part of internal control.

[Use slides 7-68 to 7-72]

Summary
We provide a summary slide of the main learning takeaways in this chapter.

[Use slide 7-73]

7. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 3


SOLUTIONS
REVIEW QUESTIONS

7.1 Achieving satisfactory internal control is initially a management responsibility. To
maintain control over operations and accounting data, management needs to adopt,
maintain and supervise an appropriate internal control system.
However, the directors of a company are ultimately responsible for the overall control
of that company. Effective internal control is central to efficient risk management and
is therefore an important part of the corporate governance process.
While auditors are not responsible for internal control, the auditor still needs to obtain
an understanding of internal control relevant to the audit. The risk of material
misstatement at the financial report level is affected by the auditor’s understanding of
the control environment (ASA 315/ISA 315).
At the assertion level, the auditor needs to consider whether their assessment of the
risk of material misstatement takes account of the entity’s controls, that is, control
risk.
7.2 Where the auditor believes that controls are not likely to be reliable or that it would
not be cost effective to rely on such controls, the auditor may adopt a predominantly
substantive approach strategy and reach a conclusion on the accuracy and reliability
of underlying accounting data by testing the accounting data itself, to reduce detection
risk.
Alternatively, where the auditor believes that controls are good and it would be cost
effective to be able to rely on those controls, the auditor may adopt a lower assessed
level of control risk approach strategy. If control risk is assessed as being less than
high, tests of control could be undertaken to confirm this assessment. These controls
could then be relied upon, reducing the need for routine substantive checking of large
volumes of transactions. In addition, limited substantive testing would need to be
undertaken due to the inherent limitations of internal control.
7.3 Preventative controls are internal controls that are used to prevent undesirable events
or errors, such as a check to ensure that sales are not made to customers where it
would exceed their credit limit. Detective controls are internal controls that are used
to identify events or errors if they have occurred, to enable their correction, such as a
sequence check to identify missing invoices.
7.4 Segregation of duties means that employees’ duties should be arranged so that
employees do not perform incompatible functions. This means that different
individuals should be responsible for authorising a transaction; recording a
transaction; maintaining custody of the assets that result from a transaction; and
comparing assets with the related amounts recorded in the accounting records. As a
result, no single person is in a position to be able to perpetrate and conceal fraud in
the normal course of duties.
7.5 According to ASA 315.A76 (ISA 315.A76) the internal control environment includes
governance and management’s overall attitude, awareness and actions regarding

8. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 4

internal control and its importance in the entity. The internal control environment is
important because it sets the tone of an entity. It influences the control consciousness
of all personnel and is the foundation for the other components.
7.6 Management may monitor controls through ongoing activities such as supervisory
activities and/or separate evaluations. Internal audit may also contribute to the
monitoring process by making special inquiries at management’s direction or
generally reviewing operating practices. In addition, communications from external
parties, such as customer complaints and related follow-ups, may indicate problems
with internal control.
7.7 The auditor obtains an understanding of internal control to assess control risk and:
• identify the types of potential misstatements that could occur and the factors that
contribute to the risk that they will occur
• understand the accounting system sufficiently to identify the client documents and
so on that may be available and ascertain what data will be used in audit tests
• determine an efficient and effective approach to the audit.
7.8 Auditors confirm their assessment of internal control by conducting tests of controls,
if control risk has been assessed at less than high. Tests of controls provide evidence
that the controls exist and operate effectively throughout the period. An auditor
requires stronger evidence of the effectiveness of a procedure if the assessed level of
control risk is low than if it is medium, as the auditor will be placing greater reliance
on the control.
7.9 General controls in a computerised system are those controls that relate to all or many
computerised accounting applications to provide a reasonable level of assurance that
the overall objectives of internal control are achieved. Examples include segregation
of duties between operators and programmers, approval of changes to a program and
restricted access to the system.
Application controls apply to the processing of specific types of transactions related to
a computerised accounting application such as invoicing and payroll. Examples
include user controls such as control totals, input controls such as key verification,
and automated control activities such as check digits, limit checks and validity checks.
7.10 In an IT environment the auditor should commence by reviewing general controls. If
general controls are unreliable, the auditor will have little confidence in automated
application controls and confidence in manual application controls may be reduced. In
this situation, there is limited benefit in continuing to review, document and perform
tests of automated controls. The auditor must take a more substantive approach to the
audit.
If the general controls are reliable, the auditor may then make a preliminary review of
application controls and, if appropriate, a more detailed evaluation and testing of
application controls.
7.11 The work of internal audit may be used in an external audit where it is viewed as part
of an audit client’s internal control. ASA 610.15 (ISA 610.15) requires that when
determining whether the work of the internal audit is likely to be adequate for external
audit purposes, the external auditor must evaluate the internal audit’s:

9. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 5

• objectivity
• technical competence
• systematic and disciplined approach.
Further, in determining the effect of the internal audit’s work on the nature, timing
and extent of the external audit procedures, the external auditor also needs to
consider:
• the amount of judgment involved
• the assessed risks of material misstatement.
In addition, if the external auditor intends to use the work of the internal audit, the
external auditor needs to review the internal audit working papers and re-perform
some of the internal audit work. Further, the external auditor must discuss the planned
use of its work with internal audit so they can coordinate their activities, and read the
relevant reports of internal audit. In addition, external audit must communicate the
proposed use of internal audit to those charged with governance, as part of their
understanding of the proposed audit approach.
Direct assistance by internal audit to perform audit procedures under the direction,
supervision and review of external audit is prohibited by ASA 610.Aus 1.2 and ASA
610.Aus 25.1.

DISCUSSION PROBLEMS AND CASE STUDIES
7.12 a) As indicated by ASA 315.A53–55 (ISA 315.A53–55), internal control on its own
cannot assure a reliable financial report, because it has inherent limitations including:
• control breakdowns can occur as a result of the actions of careless, fatigued or
deviant staff
• the possibility of management override
• the existence of non-routine transactions for which internal controls were not
devised
• the concept of reasonable assurance, whereby management subjectively evaluates
the cost–benefit trade-off and adopts control methods and measures that are
prudent for the assets at risk.
Thus, the reliability of financial information is not assured, even if internal controls
are effective. Therefore, the auditor can never rely solely on internal control and must
undertake some substantive tests.
b) A more appropriate audit strategy would be for the auditor to adopt a lower
assessed level of control risk approach. AGL’s internal controls over sales appear to
be excellent and there is a large volume of routine sales transactions. Therefore,
control risk for sales may be assessed as low and tests of control undertaken to
confirm this assessment. If the tests of controls confirm this assessment, these controls
could be relied upon, reducing the need for routine checking of large volumes of sales
transactions, which would be a cost-effective strategy. In addition, limited substantive

10. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 6

testing of sales would need to be undertaken due to the inherent limitations of internal
control.
7.13 There is a lack of segregation of duties for:
• the accounts receivable clerk: the cheques received from debtors are forwarded to
the accounts receivable clerk, who also has a recording function and could
manipulate the accounts receivable balance to cover up a misappropriated cheque
• the accounts payable clerk: the accounts payable clerk has cash payments duties
and performs the bank reconciliation, so they may be able to misappropriate funds
without being discovered. The bank reconciliation should be performed by
someone independent of the payments and receipts functions to provide a cross-
check on these functions.
7.14 Internal control activities that the auditor might rely on include the following.
• Purchasing is centralised rather than left to each office.
• Levels of approval are implemented for asset purchases over $5000 and over
$20 000.
• When an asset is received, details are matched to the original purchase order.
• Payment is made on receipt of order and invoice—supporting documentation is
needed for payment.
• Segregation of duties: the divisional manager, the purchasing officer, the higher
levels of authorisation (if required), the receiving clerk in the warehouse and the
accounts payable staff are all separate.
• Assets are all bar coded as soon as they arrive and are entered into an asset
register.
7.15 Control activities include:
• Having pre-numbered internal documents. This enables the sequence to be
accounted for to help ensure completeness and occurrence and assists in matching
documents.
• Purchase requisitions require approval from an appropriate officer before a
purchase order is raised. This ensures that purchases are bona fide and for the
benefit of the entity.
• The receiving department checks goods received against the authorised purchase
order and supplier delivery dockets to ensure that all goods listed have been
delivered.
• The accounts payable clerk checks supplier invoices against the purchase order
and the receiving report before processing to ensure that only goods ordered and
received are paid for.
• Receiving reports and purchase orders are reviewed at month end and any items
received for which an invoice has not been received are accrued for to ensure that
all purchases for the period are recorded.
• The accounts payable clerk codes purchase invoices from a standard general
ledger code file and the coding is reviewed by the financial accountant prior to

11. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 7

processing the invoices to ensure that purchases are classified to the correct
general ledger account.
7.16
Impact on control risk Account
affected
Key assertion
(a) Increase in control risk, as simply
making a notation that the order was
received is not an adequate check on the
quantity and condition of goods
received. The receiving department
should count and inspect the goods
received. Failure to check the quantity
may result in failing to pick up short
deliveries.
Also, some goods received may be
damaged.
Inventory or
accounts
payable
Existence






Valuation and
allocation
(b) Increase in control risk, as an important
control over bank receipts and
payments—that is, monthly bank
reconciliations—does not exist.
Cash at bank Existence
(c) Increase in control risk, as there is no
control to ensure goods are actually
received before inventory and accounts
payable are recorded.
Inventory or
accounts
payable
Existence
(d) Increase in control risk, due to the
absence of the previous control,
increasing the risk of bad debts.
Accounts
receivable
Valuation and
allocation

7.17
(a) Internal control weakness (b) Internal control improvements
Other departments can raise
requisitions for goods and services
without proper authorisation.

Pre-numbered requisitions orders should
be raised and signed by authorised
personnel. Requisitioning authority should
be related to authority and function. A
signed requisition order should be required
before raising purchase orders.

12. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 8


Purchase orders are unnumbered
and unaccounted for.

Pre-numbered purchase orders should be
signed by an authorised purchasing
department staff member and a copy
forwarded to the requisitioner, goods
receiving and accounts departments. Pre-
numbered purchase orders should ensure
completeness.
Purchasing department obtains
goods and services as soon as the
requisition is received, without
checking for the best deal.
Orders should be placed with approved
suppliers on the best terms and quality.
Blank purchase orders are
accessible to all purchasing staff
and open to theft and
misappropriation.
Blank purchase orders should be kept in a
secure place to avoid misuse and should be
accounted for; that is, checked for
sequential continuity.

7.18 (a) Strengths
• Orders are subject to various edit checks on the terminal. Only those orders
satisfying all edit criteria except the credit limit test are accepted.
• Credit limits on orders are reviewed by the credit control clerk for approval. Data
failing any other edit criteria is not accepted by the system.
• Rejected orders are noted by the data entry clerk and passed to the department’s
supervisor for investigation.
• Segregation of duties in receiving, entering, checking and picking orders.
• The storeperson initials the picking slip prior to forwarding it together with the
goods to dispatch.
• The dispatch clerk agrees the picking slip to physical goods picked.
• The accounts receivable master file is updated daily.
(b) Weaknesses and consequences
• Sales orders via telephone are accepted without documentary evidence—
possibility of fictitious orders.
• The dispatch clerk agrees the picking slip with quantities noted to physical goods
picked—possibility of misappropriating any extra goods picked or ticking
quantities on the picking slip as correct without counting goods picked physically.
• The dispatch clerk makes adjustments for stock-outs without verifying the
details—possibility of theft by the stockperson or someone else.
• Lack of segregation of duties—the dispatch clerk prints the invoice, not someone
in the accounts payable department, after verifying approved sales order with
goods dispatched. Delivery docket (invoice) endorsed by the customer is given
back to the dispatch department. Goods may be sold to a related party of dispatch

13. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 9

supervisor/clerk, who may then destroy the picking slip and the returned delivery
docket (invoice).
(c) The control risk relating to Acid’s sales system will be assessed as medium, as
there are some controls that may be able to be relied upon, but also major weaknesses
around the dispatch clerk.

7.19 (a) Strengths
• Payments are received by cheques and not cash.
• Cash receipts report is printed daily.
• All cheques are agreed to the cash receipts report.
• Cheques are deposited daily.
• Accounts receivable master file is updated daily.
(b) Weaknesses and consequences
• Sales representatives may obtain cheques directly from customers. Sales
representatives may pocket the cheques.
• Whoever opens the mail does not prepare a list of cheques received—cheques
may be misappropriated.
• If inadequate details are provided, the credit control clerk allocates the receipts to
the oldest balance first—oldest balance may be disputed.
• Lack of segregation of duties—the credit control clerk performs several
incompatible tasks, such as approving/reviewing the customer credit; receiving
and crossing cheques; recording; printing cash receipts report; preparing bank
deposit slip; and banking the cheques—high possibility of misappropriation.
(c) The control risk relating to Cannon’s cash receipts system will be assessed as high,
due to the weaknesses in internal control.


7.20 a)
(i) Control activity (ii) Explanation (iii) Key
assertion
Segregation of duties in
recording and handling cash
receipts (one employee
compares the cheque with
the remittance advice and
forwards the cheque, a
different employee prepares
a list of cash receipts).
The segregation of duties
makes the theft of cash
difficult (unless there is
collusion). Comparing the
cheque received with the
remittance advice ensures that
payments are complete.
Completeness of
cash

Monthly bank
reconciliations by an
Prompt attention to
reconciliation of cash records
Completeness of

14. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 10

employee who is not
responsible for receiving
cash.
makes detection of errors or
frauds easier.
cash

Authorisation of sales
returns and allowances

All sales returns and
allowances must be
authorised by a person who
has an appropriate level of
authority (i.e. the financial
controller).
Occurrence of
sales

Authorisation of bad debt
write-off

Bad debts can be written off
only by the financial
controller after discussion
with the credit manager.
Valuation and
allocation of
accounts
receivable and
occurrence of bad
debt expense

b)
(i) Internal
control
weakness
(ii) Account
balance
at risk
(iii) Assertion
at risk
(iv) Justification
Sales orders
may be received
orally.

Sales

Accounts
receivable

Occurrence

Existence
There is no externally
generated
documentary evidence
of a customer order.
Hence fictitious sales
may be generated.
There is no
credit approval
required for
customers prior
to sales being
processed.
Accounts
receivable

Provision for
doubtful debts
Valuation and
allocation

Completeness
Sales staff can increase
sales by selling to
customers who may
not be able to pay their
debts.
Although sales
orders are pre-
numbered, there
is no sequence
check
completed.
Sales Completeness Accounting for a
sequence of sales
orders can ensure that
records are complete.
Without this control,
all sales may not be
recorded in the
accounts.

7.21 (a) 6 Check-digit verification
(b) 2 Validity code check

15. Visit https://testbankdead.com
now to explore a rich
collection of testbank,
solution manual and enjoy
exciting offers!

16. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 11

(c) 9 Hash total
(d) 1 Limit test
(e) 8 Financial total

7.22 (a) There are a number of application input controls that could prevent, or detect this
situation, including the following.
• Control totals: A batch total of the sum of customer payments could be used to
test the accuracy of data input.
• Key verification: Duplicate keying of data to detect errors of entry.
• Multiple data entry: The computer could require a number of data items to be
entered by the keypunch operator. For example, the keypunch operator could be
required to enter the customer code, the invoice code and the payment amount.
The computer would then check whether the invoice whose invoice code was
entered was made out to the customer whose customer code was entered, and
whether the invoice amount of the invoice whose invoice code was entered is
equal to the payment amount entered.
Note: Neither reasonableness tests, range tests, nor limit tests will prevent nor detect
this error, because customer payments could be of any amount.

(b) Controls that could prevent or detect this situation include the following.
• The staff hiring policy of the entity should be reviewed. Computer operators
should not have knowledge of computer programming.
• There should be electronic access controls, such as staff ID numbers, passwords
and dedicated terminals, which restrict access to the computer software and data
files. There should be different levels of access controls (authorisation tables),
which allow particular computer users to access only the software and data files
required to perform their job, and prevent access to other software and data files
that are not required.
• An activity log that records each access to every software program and data file
should be maintained. The activity log should be regularly reviewed in order to
identify any unauthorised access.

7.23
Control Type of
control
Explanation
(a) IT
application
control
The restriction on processing transactions is performed
automatically by the new accounting system. It
ensures the complete and accurate processing of data.
(b) IT
application
control
The restriction on changing any of the data fields
relates to specific accounting applications and is
performed automatically by the new accounting
system. It ensures the complete and accurate

17. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 12

processing of data.
(c) IT
application
control
The restriction on overriding the user name is
performed automatically by the accounting system. It
ensures the complete and accurate processing of data.
(d) Manual
application
control
The reconciliation of the sales report is designed to
ensure the complete and accurate processing of data,
making this control an application control. As the
control is performed manually by the head of
accounting, it is a manual application control.
(e) IT general
control
The backing up of data is not an intrinsic function of
the new accounting system and is not designed to
ensure the complete and accurate processing of data
(that is, inaccurate data can be backed up). Rather, the
back-up of data is a control around the environment in
which the accounting system operates.
(f) IT
application
control
The restriction on posting transactions is performed
automatically by the new accounting systems. It
ensures the complete and accurate processing of data.
(g) IT
application
control
The restriction on entering negative values is
performed automatically by the new accounting
system. It ensures the complete and accurate
processing of data.
(h) IT general
control
The training and helpdesk functions are not intrinsic
functions of the new accounting system and are not
specifically designed to ensure the complete and
accurate processing of data for any specific
application.
(i) IT general
control
The password access is not an intrinsic function of the
new accounting system and is not designed to ensure
the complete and accurate processing of data.
Password access protects the environment in which the
accounting system operates.
7.24
(a) (i) Audit risk (ii) Control activity
Functionality from the old system
may not be provided in the new
system (i.e. the new system does
not meet business requirements).
Users involved in the testing, or who have
signed off on test results, need to prove the
new system meets their requirements.

18. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 13


All IT systems are different and
staff have not been trained to use
the new system and so may make
errors.
Staff not provided login access until they
have completed appropriate training.
Data from the old system may not
have been transferred properly to
the new system (e.g. customer
codes, rates, and history).
Data migration reconciliation completed
and signed off by user (to show all data
from the old system was correctly migrated
to the new system).

b) Each time there is a version upgrade, the software changes of the previous
upgrades may be reversed, which means that the system will not operate correctly,
resulting in potential accounting (postings) errors and billing (customer accounts
receivable) errors.
7.25 (a)
Reasons why IT control risk assessment is
important
Business risk
Many of the systems that are not integrated.
IT control risk assessment is important to
determine the likelihood of data being
incorrectly recorded when transferred to
GLI—especially as they are relying on an
interface routine (e.g. general ledger).
Critical information may not be
available to the business in order to
make decisions about performance,
cash flow, etc.
There is a variety of home-grown systems
and databases. An IT control risk assessment
is important in determining whether all the
systems are properly maintained or
supported.
The operational requirements of the
business may not be met. This could
potentially lead to the loss of
customers and suppliers, with a
consequent impact on cash flow and
profit.
Smaller information transfers are done
manually, including payroll transactions. An
IT control risk assessment is important in
determining the potential for fraud and the
incorrect transcription of the relevant
information.
Individual fraud and the incorrect
transcription of information may lead
to a loss of profit and impact on
business performance as well as
reputational damage.
Responsibility for fixing errors in large-
volume transactions lies with the respective
business process owners rather than the IT
department. An IT control risk assessment is
important to determine the likelihood of
errors remaining in the system as well as the
likelihood of new errors being introduced.
Errors may remain in GLI or new
errors created, which may lead to the
operational requirements of the
business not being met. This could
potentially lead to the loss of
customers and suppliers, with a
consequent impact on cash flow and
profit.

19. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 14

Several sensitive applications such as
inventory, payroll and purchasing have
potential control weaknesses—they are used
by business users who may not adhere to the
IT general controls in place. As such, an IT
control risk assessment becomes important in
order to determine whether general controls
are being adhered to and to assess the impact
on the IT general controls.
Non-functioning general and IT
application controls may lead to
critical information not being
available to the business, individual
fraud and the incorrect transcription
of information, all of which may lead
to the loss of customers and
suppliers.
There is no formal process for periodically
testing the backup media in order to test the
recovery of information from backups. An IT
control risk assessment is important in
determining whether backup information is,
in fact, recoverable.
A non-functioning backup system
leads to the risk that business critical
files (i.e. customer records, etc.) will
be lost in the event of an IT system
problem.

(b)
Control that should be in place How the control functions
Password access to the IT area If the user does not have the correct password,
they will be unable to gain access to the IT area.
Password access to the software If the user does not have the correct password,
they will be unable to log onto the software.
Off-site storage of data/backup
tapes
Backup data is saved at an off-site location so
that power surges, data corruption etc. does not
permanently destroy information.
Firewall A firewall will prevent hacker access to IT
systems.
Anti-virus software Anti-virus software should prevent malicious
software from being installed on GLI and detect
and fix any viruses.
Segregation of duties between
business process owners and IT
staff (e.g. access to systems, data
etc.)
Independent review of work performed will
prevent fraudulent manipulation of the IT
system.
There is a quality assurance
process to ensure that software is
supported by those who are expert
in the workings of GLI.
Correct allocation of staff ensures that the IT
application controls of GLI work effectively.
There is a quality assurance
process to ensure that user-driven
sign-off procedures are in place.
User driven sign-off procedures ensure that
users can use the system in a manner that is
unlikely to lead to control breaches or
inadvertent errors.
There is a quality assurance Correctly trained users (with support) ensure

20. Instructor Resource Manual t/a Auditing and Assurance Services in Australia 6e by Gay & Simnett
© McGraw-Hill Education (Australia) 2015
Chapter 7 15

process to ensure that users of the
system have been correctly trained
and have access to support.
that inadvertent control breaches will not occur
and that the system is used correctly.
There is a quality assurance
process to ensure that software
development and production
versions are controlled and
correctly managed.
Employment of the correct software version
ensures that the IT application controls function
as intended and that there are no inadvertent
system errors.

7.26 The internal audit department is a part of internal control, as one of its key
responsibilities is to review the internal control policies and procedures to ensure they
are operating as intended. It is therefore part of the monitoring part of the internal
control system.
Where controls, such as an effective internal audit department, are in place and
working satisfactorily, the auditor can usually assess control risk as less than high, as
it is more likely that the client will have picked up and corrected any errors in the
accounting system before the financial report is prepared. This enables the auditor to
reduce the level of substantive testing and should result in a more cost-effective audit.
However, before the auditor can rely on internal audit, similar to any other control,
the auditor needs to evaluate it and test it.
7.27 Your review of internal audit should cover the following matters;
Objectivity
• IAD reports to the CEO, who is also the chairman, via a monthly report that is
presented to the board. It would have been preferable for objectivity if the report
to the board had been through an independent director or the audit committee if
they had one.
• Although the work program is based on internal requests, it appears that it is still
under Samantha’s control and the objectivity of IAD has not been affected.
• Although some resources were switched from the audit of Sydney office to a
suspected travel fraud in Perth, this seems reasonable under the circumstances.
Ninety per cent of the current year’s work program has been achieved and the
objectivity of IAD has not been affected.
• The CEO’s request of Samantha to set aside 20% of IAD time to carry out a
performance audit on administrative procedures to save costs, rather than focusing
on compliance matters, indicates that there is pressure for IAD to be cost-effective
and pay its way. While spending this amount of time on performance audits is not
unreasonable, any further reductions in time available for compliance matters may
hamper IAD in achieving its compliance goal objectively and effectively.
• The fact that the board has paid little attention to IAD in the past does not affect
the objectivity of IAD.

21. Other documents randomly have
different content

22. tautinsa, joka sattui aivan samaan aikaan kuin rakastettuni tauti,
omituinen surunvoittoinen yhteisymmärrys, jota olin ollut
huomaavinani heidän välillään, kaikki tuo teki minut levottomaksi ja
epävarmaksi. Tuskin kuukauttakaan sitten olisin pienemmästä
aiheesta saanut syytä mustasukkaisuuteen, mutta mistä saatoin nyt
Brigitteä epäillä? Hänhän oli luvannut lähteä kanssani, huolimatta
salaisuudesta, joka oli välillämme! Vaikkapa Smithkin olisi ollut
osallinen tuosta salaisuudesta, olisiko sillä sentakia suurempi
merkitys? Mitä moitittavaa saattoikaan olla heidän surussaan ja
heidän ystävyydessään? Brigitte oli tuntenut hänet lapsena; hän
tapasi nyt hänet pitkien vuosien jälkeen, ollen itse juuri aikeissa
lähteä Ranskasta; Brigitte oli vaikeassa asemassa, ja sattuma teki
että Smith oli tullut siitä osalliseksi, olipa tavallaan toiminut
onnettomuuden välikappaleena. Eikö ollut aivan luonnollista, että he
vaihtoivat joitakin surumielisiä katseita, että tämän nuoren miehen
tapaaminen oli herättänyt Brigittessä muistoja, iloisia ja surullisia,
menneiltä ajoilta? Saattoiko Smith puolestaan nähdä Brigitten
lähtevän matkaan tuntematta pelkoa hänen puolestaan,
ajattelematta pitkän matkan vaaroja ja epävarmuutta, mikä kuului
harhailevaan, melkein maanpakolaiseen elämään? Ilman epäilystä
olin oikeassa, ja tätä ajatellessani tunsin halua nousta paikoiltani,
astua heidän väliinsä ja vakuuttaa heille, että he saattoivat luottaa
minuun, sanoa toiselle, että käsivarteni oli tukeva häntä, niin kauan
kuin hän tahtoi siihen nojata, ja toiselle, että olin kiitollinen hänen
ystävyydestään ja niistä palveluksista, joita hän oli luvannut meille
tehdä. Tunsin, että minun olisi tullut niin tehdä, mutta en voinut.
Kuolettava kylmyys jääti sydäntäni ja minä jäin istumaan tuolilleni.
Kun Smith oli iltasin lähtenyt luotamme, istuimme ääneti tai
puhuimme hänestä. En tiedä mikä uteliaisuus sai minut päivä
päivältä Brigitteltä pyytämään uusia tietoja hänestä. Brigitte ei

23. kuitenkaan tiennyt enempää kuin mitä jo olen kertonut; hänen
elämänsä ei ollut koskaan ollut muuta kuin mitä se nytkin oli, köyhä,
huomaamaton ja kunniallinen. Se oli kerrottu muutamin sanoin,
mutta tahdoin kuulla, en tiedä miksi, siitä yhä uudelleen.
Tarkemmin tutkien oli sydämeni sisimmässä salainen suru, jota en
tahtonut itsellenikään tunnustaa. Jos tämä nuori mies olisi saapunut
onnemme päivinä, jos hän olisi tuonut Brigittelle merkityksettömän
kirjeen, puristanut hänen kättään hänen astuessaan vaunuun
valmiina lähtöön, olisinko kiinnittänyt vähintäkään huomiota siihen?
Mitä olisin välittänyt siitä, tunsiko hän minua vai oli tuntematta
Oopperassa tai hänen kyyneleistään, joiden syytä en tiennyt, jos
olisin ollut onnellinen? Mutta vaikka en voinutkaan arvata syytä
Brigitten suruun, näin kuitenkin hyvin, ettei entinen käytökseni,
hänen vastaväitteistään huolimatta, ollut vieras sille. Jos olisin ollut
sitä mitä minun olisi pitänyt olla sen kuuden kuukauden aikana,
jonka olimme eläneet yhdessä, ei mikään maailmassa, sen tiesin,
olisi voinut häiritä rakkauttamme. Smith oli tavallinen nuori mies,
mutta hän oli hyvä ja avulias, hänen yksinkertaiset
luonteenominaisuutensa muistuttivat suuria puhtaita viivoja, joita
silmä käsittää kohta ja ilman vaivaa. Neljännestunnin kuluttua tunsi
hänet jo; hän herätti luottamusta, joskaan ei ihailua. En voinut
karkottaa mielestäni ajatusta, että jos hän olisi ollut Brigitten
rakastaja, olisi tämä ilolla kohta lähtenyt matkaan hänen kanssaan.
Olin vapaasta tahdostani lykännyt lähtöpäivämme tuonnemmaksi,
mutta nyt kaduin jo sitä. Brigitte kiiruhti myöskin lähtöämme: "Mikä
pidättää meitä? Olen jo terve ja kaikki on kunnossa." Mikä minua
todella pidätti? En sitä itsekään tiennyt.

24. Istuen kamiinin edessä tarkastelin vuoroin Smithiä, vuoroin
rakastajatartani. Näin, että he olivat molemmat kalpeita, vakavia ja
vaiteliaita. En tiennyt syytä heidän alakuloiseen mielialaansa, mutta
tahtomattani sanoin yhä uudelleen itselleni, ettei sen takana ollut
kahta salaisuutta vaan yksi. Tässä eivät enää puhuneet entiset,
sairaalloiset epäluuloni, vaan vastustamattomat vaistot. Mitä
omituisia olentoja me olemmekaan! Tunsin iloa saadessani jättää
heidät kahden lieden ääreen ja itse lähteä samoilemaan ilman
päämäärää Seinen rannoille, missä nojautuneena kaiteeseen tuijotin
uneksien veteen samoin kuin muutkin kodittomat katujenkiertäjät.
Kun he puhuivat oleskelustaan N:ssa ja kun Brigitte käytti melkein
äidillistä äänensävyä muistuttaakseen toiselle siitä ajasta, jonka he
olivat viettäneet yhdessä, oli se minusta kiusallista, mutta samalla
tunsin omituista huvia. Tein heille kysymyksiä; puhuin Smithin
kanssa hänen äidistään, hänen sisarestaan ja hänen
suunnitelmistaan. Annoin hänelle tilaisuutta esiintyä edullisessa
valossa ja pakotin hänet vaatimattomuudestaan huolimatta,
paljastamaan arvonsa. "Tehän pidätte paljon sisarestanne?" kysyin
häneltä. "Milloin aiotte naittaa hänet?" Hän vastasi punastuen, että
talous maksoi paljon, että se voisi tapahtua ehkä kahden vuoden
kuluttua, ehkä ennenkin, jos hänen terveytensä salli hänen suorittaa
eräitä ylimääräisiä töitä, joista hän sai eri palkkion. Hänen
kotiseudullaan oli, kertoi hän, eräs verraten varakas perhe, jonka
vanhin poika oli hänen ystävänsä, ja että hän oli viimemainitun
kanssa jo melkein sopinut kaikesta, joten onni saattoi tulla minä
päivänä hyvänsä. Hän mainitsi niinikään, että hän oli luovuttanut
sisarelleen osuutensa siihen pieneen perintöön, jonka heidän isänsä
oli jättänyt; hänen äitinsä tosin sitä vastusti, mutta hän taivuttaisi
kyllä hänet, sillä nuoren miehen tuli elää kättensä töillä, kun sitä
vastoin nuoren tytön kohtalo ratkaistiin hänen hääpäivänään. Sillä

25. tavoin paljasti hän eteemme koko elämänsä ja koko sisimpänsä ja
näin, että Brigitte kuunteli häntä tarkkaavaisesti. Kun hän nousi
lähteäkseen, seurasin häntä ovelle ja jäin siihen seisomaan
ajatuksissani, liikkumatta, aina siksi kunnes hänen askeltensa kaiku
oli kuollut portaissa.
Kun palasin sisään, tapasin Brigitten riisuutumassa. Katseeni
kiintyivät ihaillen hänen suloiseen ruumiiseensa; näin hänen sukivan
pitkiä hiuksiaan, kiinnittävän nenäliinansa niiden ympärille ja
kääntävän vartaloaan hameen liukuessa hänen yltään — muistuttaen
Dianaa, joka nousee aalloista. Hän meni vuoteeseensa, minä
kiiruhdin omaani. Ei tullut mieleenikään, että Brigitte pettäisi minua
tai että Smith olisi häneen rakastunut; en aikonut pitää heitä silmällä
enkä koettaa yllättää heitä. En pitänyt lukua mistään. Sanoin
itselleni: "Brigitte on hyvin kaunis ja tuo Smith parka on kunnon
poika. He ovat molemmat hyvin surullisia ja minä myöskin." Tällaiset
ajatukset olivat pakahduttaa sydämeni samalla kertaa kun ne
tuottivat lohdutusta.
Aukaistessamme matka-arkkujamme, huomasimme, että meiltä
vielä puuttui joitakin pikkuesineitä. Smith otti tehtäväkseen hankkia
ne meille. Hän oli alituiseen toimessa ja hän väitti, että hänelle oli
suuri ilo suorittaa hänelle uskottuja tehtäviä. Eräänä päivänä
palatessani asuntoomme tapasin hänet lattialla polvillaan sulkemassa
erästä matkalaukkua. Brigitte istui pianon ääressä, jonka olimme
vuokranneet viikottain Parisissa oleskelumme ajaksi. Hän soitti erästä
noista vanhoista lauluista, joihin hän taisi panna niin paljon tunnetta
ja jotka olivat käyneet minulle niin rakkaiksi. Jäin eteiseen avoinna
olevan oven taakse. Jokainen sävel tunkeutui sydämeeni; en ollut
koskaan kuullut hänen laulavan niin surullisesti ja hartaasti.

26. Smith kuunteli ihastuksella; hän oli polvillaan lattialla, pitäen
kädessään matkalaukun hihnaa. Hän kierteli sitä sormillaan, päästi
sen sitten putoamaan ja tuijotti vaatteihin, jotka hän juuri oli itse
laskenut laukkuun, levitettyään valkean liinan niiden yli. Hän jäi
samaan asentoon vielä laulun vaiettua. Brigitte katsoi, kädet yhä
edelleen pianon koskettimilla, kaukaisuuteen. Näin nyt toisen kerran,
kuinka vedet putoilivat Smithin silmistä, olin itsekin
purskahtamaisillani itkuun, ja, tietämättä mitä tein, astuin
huoneeseen ja ojensin hänelle käteni.
"Olitko sinä saapuvilla?" kysyi Brigitte. Hän vavahti ja näytti
hämmästyneeltä.
"Kyllä", vastasin minä. "Laula vielä, rakkaani, minä pyydän. Salli
minun vielä kuulla ääntäsi."
Hän alotti, vastaamatta minulle, uudelleen saman laulun; se sisälsi
myöskin hänelle muistelman. Hän huomasi, kuinka liikutettuja minä
ja Smith olimme ja hänen äänensä värisi. Viimeiset tuskin kuuluvat
sävelet tuntuivat kaikkoavan äärettömyyteen; hän nousi ja suuteli
minua. Smith piti vielä kättäni kädessään; tunsin, kuinka hän puristi
sitä kovaan ja kuumeisesti. Hän oli kuoleman kalpea.
Eräänä toisena päivänä olin tuonut mukaani albumin
kivipainokuvia, jotka esittivät sveitsiläisiä maisemia. Katselimme sitä
kaikki kolme ja joka kerta kun Brigitte löysi jonkun maiseman, joka
häntä miellytti, syventyi hän sitä katsomaan. Etenkin eräs kuvista,
joka esitti maisemaa Vaudin kanttoonissa, läheltä Briques'in tietä,
tuntui häntä miellyttävän ennen muita. Kuvassa näkyi vihreä laakso,
missä karja käyskenteli omenapuiden varjossa: kaukaisuudessa
nähtiin pieni puinen taloryhmä sekä yksityisiä töllejä siellä täällä
laaksossa ja lähiseudun kukkuloilla. Etualalla, puun juurella, istui

27. nuori tyttö leveä olkihattu päässä, ja hänen edessään seisoi
maalaisrenki, joka tuntui raudoitetulla sauvallaan näyttävän hänelle,
mitä tietä oli tullut, sillä hän osotti koukertelevaa vuoriin häviävää
polkua. Heidän takanaan kohosivat alpit lumipeitteisine harjoineen,
joita laskeva aurinko kultasi. Ei voinut ajatella mitään samalla kertaa
kauniimpaa ja yksinkertaisempaa kuin tämä maisema. Laakso
muistutti vihreää järveä ja maiseman yksinkertaiset ääriviivat olivat
lepo silmälle.
"Lähdemmekö tuonne?" kysyin Brigitteltä. Otin esiin lyijykynän ja
piirustin muutamia viivoja kuvaan.
"Mitä sinä teet?" kysyi hän.
"Koetan", vastasin, "eikö olisi mahdollista saada muutamalla
vedolla tuota tyttöstä muistuttamaan sinua. Hänen kaunis
päähineensä sopisi sinulle mainiosti, luulen, ja uskonpa että voisin
ehkä saada tuon kunnon vuoristolaisenkin hiukkasen näköisekseni."
Leikkini näytti huvittavan häntä suuresti; ja hakien esiin veitsen
alkoi hän raappia pois kuvan henkilöiden kasvonpiirteet. Hän tahtoi
että minä tekisin hänen kuvansa, hän koettaisi puolestaan tehdä
minun. Kuviot olivat hyvin pienet, joten emme olleet ylen vaativaisia.
Sovimme, että piirustuksemme olivat siksi näköiset, että meidät
saattoi niistä tuntea. Nauroimme makeasti pilaamme, kun palvelija
pyysi minua hetkeksi huoneesta; jätin kirjan auki lähtiessäni.
Kun tulin takaisin oli Smith syventynyt niin täydellisesti
kivipiirroksen tarkasteluun, ettei hän nähnyt minun tuloani. Hän oli
niin ajatuksissaan, ettei hän huomannut läsnäoloani, ennenkuin olin,
istuttuani kamiinin ääreen, alkanut puhua Brigitten kanssa. Silloin
kohotti hän päätään. Hän katseli meitä kumpaakin hetken, sanoi

28. nopeat jäähyväiset, ja kun hän meni ruokasalin läpi, näin, kuinka
hän löi otsaansa.
Kun panin merkille tuon tuskaisen liikkeen, nousin ja sulkeuduin
huoneeseeni. "Mitä tämä on? Mitä tämä on?" toistelin itsekseni.
Sitten panin käteni ristiin rukoillakseni … ketä? En tiedä. Ehkä hyvää
enkeliäni, ehkä onnetonta kohtaloani.

29. IV
Sydämeni kehottamalla kehotti minua lähtemään, mutta kaikesta
huolimatta vitkastelin vielä. Omituinen, katkera mielihalu naulitsi
minut joka ilta paikoilleni. Kun Smithin oli määrä tulla luoksemme, en
löytänyt mitään lepoa, ennenkuin olin kuullut ovikellon soivan.
Kuinka on mahdollista, että meissä on todella jotain, joka rakastaa
onnettomuutta?
Joka päivä sai joku sana, joku yksityinen katse, kuin salamanisku,
minut vapisemaan, joka päivä horjutti joku toinen sana, joku toinen
katse epäluuloani. Mikä oli syynä, että aina näin heidät molemmat
niin surullisina? Mikä oli syynä siihen, että minä puolestani jäin
liikkumattomana heitä tuijottamaan, sensijaan että ennen
samanlaisessa tilaisuudessa olin joutunut suunniltani raivosta?
Minulla ei ollut voimaa liikahtaa paikaltani, minulla, joka olin ennen
osottanut raivoisaa itämaista mustasukkaisuutta. Kulutin päiväni
odottaen, mutta en olisi voinut sanoa, mitä odotin. Iltasin istuin
vuoteeni laidalle, sanoen itsekseni: "Ajatelkaamme, mitä on
tehtävä." Kätkin pään käsiini ja huudahdin: "Mahdotonta!" ja niin
kulutin taas seuraavan päivän.

30. Smithin läsnäollessa osotti Brigitte minua kohtaan enemmän
hellyyttä kuin meidän ollessamme kahden. Eräänä iltana, juuri kun
olimme vaihtaneet kovia sanoja keskenämme, kuuli Brigitte hänen
äänensä eteisestä; hän tuli kohta istumaan polvelleni. Smith
puolestaan, ollen aina rauhallinen ja alakuloinen, näytti alinomaan
tekevän itselleen väkivaltaa. Hänen pienimmätkin liikkeensä olivat
hillityt, hän puhui vähän ja hitaasti, ja sentähden pistivätkin
vaistomaiset väkivaltaiset mielenliikutukset hänessä sitä enemmän
silmiin.
Voinko siinä asemassa, jossa olin, kutsua sitä levottomuutta, joka
minua kalvoi, uteliaisuudeksi? Mitä olisin vastannut, jos joku olisi
minulle sanonut: "Mitä tämä kaikki sinuun kuuluu? Sinä olet vain
utelias." Ehkä ei levottomuuteni kuitenkaan ollut muuta.
Muistan, että näin kerran Pont Royalin alla miehen hukkuvan. Olin
muiden uimakoululaisten kanssa paraikaa vedessä ja kaksi uinnin
opettajaa seurasi meitä veneessä. Oli keski-kesä, meidän veneemme
oli tavannut toisen uimakoulukunnan, joten meitä oli enemmän kuin
kolmekymmentä sillan kaarien alla. Äkkiä sai eräs nuori mies
keskellämme halvauksen. Kuulin huudon ja käännyin. Näin kahden
käden haparoivan vedenpinnassa, sitten kaikki katosi. Sukelsimme
heti, mutta turhaan; vasta tunnin päästä saatiin vedestä ruumis, joka
oli takertunut puulauttaan.
En koskaan unohda, mitä tunsin sukeltaessani virtaan. Katsoin
ympärilleni joka suuntaan hämärässä, syvässä vedessä, joka
humisten aaltoili ympärilläni. Sukelsin niin syvälle kuin voin päästä
henkeäni pidättäen, sitten nousin taas pinnalle, vaihdoin joitakin
kysymyksiä uimatoverieni kanssa, jotka olivat yhtä hätääntyneitä
kuin minäkin, ja lähdin taas jatkamaan ihmis-kalastustani. Olin

31. täynnä kauhua ja toivoa. Ajatus että kaksi käsivartta tarttuisi
kiihkeästi kaulaani, tuotti minulle selittämätöntä iloa ja kauhua. Ja
vasta kun voimani olivat kokonaan lopussa, nousin venheeseen.
Jollei hurjistelu aivan tylsistytä ihmistä, on sen seurauksia muun
muassa omituinen uteliaisuus. Olen ennemmin kertonut, mitä tunsin
käydessäni ensi kertaa Desgenais'n luona. Tahdon selittää asian
lähemmin.
Totuus, joka on näön luuranko, tahtoo, että jokainen ihminen,
kuka hän lieneekin, kerran elämässään, kun hänen hetkensä on
tullut, koskettaa sen luita, jotka joku ohimenevä haava on
paljastanut. Sitä voi sanoa maailman tuntemiseksi ja se ostetaan
aina kokemusten hinnalla.
Nyt tapahtuu, että toiset peloissaan väistyvät tämän kokeen
edestä; toiset, heikkoina ja säikähtyneinä, liehuvat edes takaisin kuin
varjot. Muutamat, ehkä parhaat, kuolevat siitä kohta. Suurin osa
unohtaa, ja niin menevät kaikki kuolemaan.
Mutta on olemassa ihmisiä, onnettomia ihmisiä, jotka eivät väisty,
eivät horju, eivät kuole eivätkä unohda. Kun heidän vuoronsa tulee
koskettaa kärsimykseen, toisin sanoen totuuteen, lähestyvät he sitä
varmoin askelin, ojentavat kätensä ja mielistyvät, oi kauhua —
kuolleeseen ruumiiseen, jonka he ovat nähneet veden syvyydessä.
He tarttuvat siihen, puristavat sitä itseään vastaan, he palavat
halusta oppia sitä tuntemaan, he näkevät senjälkeen kaiken toisessa
valossa, he eivät tee enää muuta kuin epäilevät ja kokeilevat, he
kulkevat maailmassa kuin Jumalan lähettäminä vakoojina, heidän
ajatuksensa ovat terävät kuin nuolet ja heidän povessaan syntyy
hurja peto.

32. Elostelijoille on enemmän kuin muille ominainen tämä raivo, ja syy
siihen on varsin yksinkertainen: kun jokapäiväinen arkielämä on kuin
sileä läpikuultava vedenpinta, on se maailma, jossa elostelijat
liikkuvat, täynnä voimakkaita virtoja, jotka pakottavat heidät usein
koskettamaan pohjaa. Lähtiessään tanssiaisista menevät he
esimerkiksi huonomaineiseen paikkaan. Painettuaan valssin
pyörteissä viattoman tytön käsiä ja kenties saatuaan hänet
vavahtamaan, heittävät he viitat hartioilleen ja rientävät
juomapöytään. Viimeinen sana, jonka he ovat lausuneet jollekin
kauniille ja kunnialliselle naiselle, on vielä jälellä heidän huulillaan;
he toistelevat sen ääneen nauraen. Mitä minä sanon? He ostavat
parilla hopeakolikolla itselleen oikeuden nostaa vaatetuksen, joka on
naisellisen kainouden suojana, hameen, joka tuntuu itse
kunnioittavan sitä olentoa, jota se ympäröi, suojelemalla sitä siihen
koskematta. Minkä käsityksen saavat he maailmasta? He tuntevat
joka hetki olevansa kuin näyttelijöitä kulissien välissä. Kuka on
tottuneempi kuin he sukeltamaan kaiken pohjaan ja käsittelemään
kaikkea rohkeasti ja ilman kainostelua? Kuulkaa kuinka he puhuvat
kaikesta: aina käyttävät he raaimpia, loukkaavimpia sanoja. Ne
tuntuvat heistä vain tosilta, kaikki muu on heidän mielestään
korupuhetta ja ennakkoluuloa. Jos he kertovat jonkun kaskun, jos he
puhuvat kokemuksistaan, aina käyttävät he paljasta, rumaa sanaa.
He eivät sano: "Tuo nainen on minua rakastanut"; he sanovat: "Olen
omistanut tuon naisen"; he eivät sano: "Minä rakastan häntä"; he
sanovat: "Minä haluan hänet"; he eivät sano koskaan: "Jos Jumala
tahtoo", vaan aina: "Jos minä haluan". Toinen asia on, mitä he
ajattelevat itsestään ja sanovat itsekseen.
Kaikki tämä johtaa ehdottomasti laiskuuteen tai uteliaisuuteen.
Harjoitellessaan siten itseään näkemään kaikessa pahinta,
huomaavat he toisten yhä edelleen uskovan hyvään. Tällöin tulevat

33. he joko niin välinpitämättömiksi kaikesta, että he tukkivat korvansa,
taikka havahduttaa muun maailman melu heidät. Isä antaa poikansa
mennä sinne minne niin monet muutkin menevät, minne itse Cato
meni; hän sanoo, että nuoruuden ja hulluuden aika on pian ohi.
Mutta kun poika palaa kotiinsa, katsoo hän sisartansa, ja tunnin
kosketus raa'an todellisuuden kanssa riittää synnyttämään hänessä
ajatuksen: "Sisarellani ei ole mitään yhteistä sen alhaisen olennon
kanssa, jonka juuri jätin." Ja siitä päivästä lähtien on hän levoton.
Uteliaisuus syntiä kohtaan on häpeällinen tauti ja syntyy jokaisesta
epäpuhtaasta kosketuksesta. Se on verrattavaa maankulkijain
raakaan haluun nostaa hautakivet sijoiltaan. Se on sanomaton
kärsimys, millä Jumala rankaisee niitä, jotka ovat langenneet. He
tahtoisivat puolestaan uskoa, että kaikki voivat langeta samoin kuin
hekin, mutta jos se todella tapahtuisi, tuottaisikin se ehkä heille vain
epätoivoa. He etsivät ja hapuilevat; he panevat päänsä kallelleen
kuin rakennusmestari, joka kokeilee kulmamittaimellaan, ja koettavat
nähdä sen mitä he toivovat näkevänsä. Pahalle he hymyilevät, siinä
mikä on epäilyttävää, näkevät he pahaa, ja hyvälle kääntävät he
selkänsä. Ken tietää, ehkä lausuvat he suuren tunnussanan,
ensimäisen, joka tuli Saatanan huulilta, kun hän näki taivaan
sulkeutuvan takanaan. Ah, kuinka monta onnetonta on tuo sana
luonut, kuinka paljon kurjuutta ja kuolemaa! Kuinka paljon
toivorikasta laihoa on se niittänyt! Kuinka monta perhettä on
raunioina siellä, missä tätä tunnuslausetta on seurattu! Sinä
häpeällinen sana! Ennemmin kuin sinua seurata, ennemmin mennä
kuin lammas teuraspenkille. Se on parempaa kuin olla henkevä ja
lukea La Rochefoucauld'ia.
Mitä parempaa esimerkkiä voin antaa tästä kuin sen mitä nyt
kerron? Rakastajattareni halusi lähteä kanssani ja minun tarvitsi

34. sanoa vain sananen. Näin että hän oli surullinen, miksi siis
vitkastelin? Mitä olisi tapahtunut, jos olisimme lähteneet? Vain
hetken tuska, ja kolmessa päivässä olisi kaikki ollut unohtunut. Jos
olisin ollut yksin hänen kanssaan, ei hän olisi ajatellut muuta kuin
minua. Mitä syytä oli minun tutkailla salaisuutta, joka ei häirinnyt
onneani? Hän oli valmis lähtemään, ja sehän riitti. Yksi suudelma
olisi selvittänyt kaikki; mutta kuulkaa mitä sen sijaan tein.
Eräänä iltana, kun Smith oli syönyt kanssamme päivällistä, olin
vetäytynyt heidän seurastaan, jättäen heidät kahden. Juuri kun suljin
oveni, kuulin Brigitten pyytävän teetä. Kun seuraavana aamuna tulin
hänen huoneeseensa, satuin huomaamaan, että pöydällä teekannun
vieressä oli vain yksi kuppi. Kukaan ei ollut käynyt huoneessa ennen
minua eikä palvelija ollut kantanut mitään pois siitä mitä hän
edellisenä iltana oli tuonut. Katselin ympärilleni keksiäkseni toista
kuppia, mutta en löytänyt mitään.
"Oliko Smith myöhäiseen?" kysyin Brigitteltä.
"Hän oli puoliyöhön."
"Paneusitko omin neuvoin nukkumaan vai pyysitkö palvelijatarta
avuksesi riisuutumisessa?"
"Riisuuduin yksin; koko talo nukkui."
Etsin yhä edelleen vapisevin käsin. Onko olemassa ilveilyä hullusta
mustasukkaisesta miehestä, joka on kyllin typerä tutkaillakseen,
mihin teekuppi on joutunut? Mistä syystä olisivat Smith ja rouva
Pierson juoneet samasta kupista? Mikä jalo ajatus olikaan iskenyt
päähäni!

35. Pidin kuppia kädessäni kulkiessani edestakaisin huoneessa. En
voinut lopulta olla nauruun puhkeamatta. Löin kupin lattiaan. Se
meni tuhansiksi säpäleiksi, joita kantapäilläni vielä murskasin.
Brigitte katsoi minuun sanaakaan sanomatta. Seuraavan kahden
päivän aikana kohteli hän minua kylmyydellä, joka muistutti
ylenkatsetta, ja huomasin, että hän koetti esiintyä Smithiä kohtaan
vapaammin ja ystävällisemmin kuin tavallisesti. Hän kutsui häntä
hänen etunimeltään Henriksi ja hymyili hänelle tuttavallisesti.
"Haluaisin hengittää vähän raikasta ilmaa", sanoi hän päivällisen
jälkeen. "Tuletko kanssani Oopperaan, Octave? Lähden mieluimmin
jalan."
"En tule, jään kotia. Lähtekää ilman minua."
Hän tarttui Smithin käsivarteen ja lähti. Olin yksin koko illan.
Edessäni oli paperiarkkeja, joille olisin halunnut kirjoittaa,
selvittääkseni ajatuksiani, mutta en tuntenut kykeneväni siihen.
Niinkuin rakastaja, joka huomaa jääneensä yksin, vetää povestaan
rakastettunsa kirjeen ja syventyy unelmiinsa, niin tunsin minä
nautintoa voidessani syventyä syvään yksinäisyyteeni. Lukitsin itseni
huoneeseeni saadakseni rauhassa antautua epäilyksilleni. Edessäni
olivat tyhjät tuolit, joilla Smith ja Brigitte olivat istuneet; tarkastelin
niitä ahnein silmin, ikäänkuin olisin voinut saada niiltä jotain tietää.
Toistelin tuhansia kertoja mielessäni mitä olin nähnyt ja kuullut.
Silloin tällöin nousin ja menin oven luo katsomaan
matkalaukkujamme, jotka olivat asetetut seinää vasten ja olivat
odottaneet kuukauden ajan. Raotin niitä varovasti ja katselin
vaatteita ja kirjoja, joita hänen huolelliset pienet kätensä olivat
järjestäneet. Kuulin vaunujen ajavan ohi; niiden jyske sai sydämeni

36. lyömään kiivaammin. Levitin pöydälle Europan kartan, suloisten
suunnitelmiemme todistajan, ja tässä huoneessa, jossa toiveeni
olivat itäneet ja jossa ne olivat olleet toteutumaisillaan, antauduin
mitä synkimpien aavistusten valtaan.
Kuinka oli tämä mahdollista? En tuntenut vihaa enkä
mustasukkaisuutta, vain rajatonta surua. Minulla ei ollut epäluuloja,
mutta kuitenkin epäilin. Inhimillinen ymmärrys on siinä suhteessa
omituinen, että se tekee itselleen satoja surun aiheita siitä mitä se
näkee ja siitä huolimatta mitä se näkee. Aivot muistuttavat itse
asiassa inkvisitsionin vankikammiota, jonka seinillä riippuu niin paljon
kidutuskoneita, joiden tarkoitusta ja muotoa on mahdotonta
ymmärtää, vaan jotka saavat ihmetellen kysymään, ovatko ne
hohtimia vai leikkikaluja. Sano minulle, mikä ero on, jos sanoo
rakastajattarelleen: "Kaikki naiset pettävät" tai: "Sinä petät minua"?
Se mikä päässäni tapahtui, oli ehkä yhtä kekseliästä kuin sofistain
viisastelut; se oli eräänlaista kaksinpuhelua järkeni ja omantuntoni
kanssa. — Jospa menetän Brigitten! sanoi järki. — Hän lähtee kyllä
kanssasi, sanoi omatunto. — Jospa hän pettää minut? — Kuinka hän
pettäisi sinut, hän, joka testamentissaankin pyytää rukoilemaan
puolestasi! — Jospa Smith rakastaa häntä? — Mieletön, mitä se
sinua liikuttaa, kun tiedät, että hän rakastaa sinua? — Jos hän
rakastaa minua, miksi on hän sitten surullinen? — Se on hänen
salaisuutensa, kunnioita sitä sellaisena. — Jos otan hänet mukaani,
tuleeko hän onnelliseksi? — Rakasta häntä, niin hän on onnellinen.
— Miksi näyttää hän pelkäävän kohdata tuon miehen katsetta, kun
hän luo silmänsä häneen? — Koska hän on nainen ja toinen nuori
mies. — Miksi kalpenee Smith äkkiä, kun Brigitte katsoo häneen? —
Siksi että hän on mies ja toinen on kaunis nainen. — Miksi heittäytyi
hän itkien syliini, kun kävin häntä tapaamassa? miksi löi hän eräänä

37. päivänä otsaansa? — Älä kysy asioita, joita ei sinun tarvitse tietää. —
Miksi ei minun tarvitse niitä tietää? — Siksi että olet heikko ja
vaillinainen ja siksi että salaisuus on Jumalan. — Mutta minkätähden
kärsin? Miksi en voi ajatella tätä kaikkea vapisematta sisimmässäni?
— Ajattele isiäsi ja tee mikä on hyvää. — Mutta miksi en voi sitä
tehdä? Miksi vetää paha minua puoleensa? — Lankea polvillesi ja
tunnusta syntisi; jos uskot pahaan, olet sitä myös tehnyt. — Jos olen
tehnyt pahaa, onko se minun syyni? Miksi on hyve minut pettänyt?
— Onko sinulla syytä kieltää valoa, siksi että itse kuljet pimeydessä?
Miksi tahdot kuulua pettureihin? — Siksi että pelkään itse tulevani
petetyksi. — Miksi kulutat yösi valvoen? Tähän aikaan nukkuvat
lapset. Miksi olet nyt yksin? — Siksi että ajattelen, epäiIen ja
pelkään. — Milloin aiot rukoilla? — Kun taas uskon. Miksi on minulle
valehdeltu? — Miksi valehtelet itse, raukka, ja vieläpä tällä hetkellä?
Miksi et kuole, kun et voi kärsiä?
Näin puhui ja vaikeroi minussa kaksi riitelevää ääntä ja kolmas
huusi: "Ah, missä on viattomuuteni, missä ovat menneet ajat!"

38. V
Mikä pelottava mahti onkaan ihmisajatus, turvamme ja suojamme,
kaunein lahja, jonka Jumala on meille antanut! Se on meidän ja se
tottelee meitä; me voimme lingota sen avaruuteen, ja kun se kerran
on jättänyt heikot aivomme, tekee se ihmeitä.
Tällä tavoin lykätessäni päivästä päivään lähtöäni, menetin
voimani ja uneni, ja vähitellen, huomaamattani katosi kaikki
elämänhaluni. Istuessani pöytään, tunsin kuolettavaa kyllästystä, ja
yöllä unissani seurasivat minua Smithin ja Brigitten kalpeat kasvot,
joita päivällä lakkaamatta tarkastelin. Kun he iltasin lähtivät
teatteriin, kieltäydyin tulemasta mukaan, mutta kun he olivat
menneet, lähdin sinne yksin, kätkeydyin katsomoon ja tarkastelin
heitä sieltä. Toisinaan teeskentelin jotakin asiaa viereiseen
huoneeseen ja jäin sinne tuntikaudeksi kuuntelemaan heitä.
Toisinaan tunsin voimakasta halua saada aikaan riitaa Smithin
kanssa ja pakottaa hänet kaksintaisteluun. Käänsin hänelle selkäni,
kun hän puhui kanssani, kunnes hän hämmästyneenä tuli luokseni
ojennetuin käsin. Toisinaan ollessani yksin yöllä kaikkien nukkuessa
tunsin kiusausta mennä ja aukaista Brigitten kirjesäiliön ja lukea
hänen paperinsa. Kerran täytyi minun lähteä ulos voidakseni
vastustaa kiusausta. Mitä on minun vielä sanottava? Toisena päivänä

39. tunsin halua veitsi kädessä uhata tappaa heidät, jolleivät he sanoisi,
miksi he olivat niin surullisia, toisena päivänä tahdoin kääntää raivoni
itseäni kohtaan. Kuinka häpeän kirjoittaessani tätä! Ja jos joku olisi
minulta kysynyt, mikä pani minut menettelemään tällä tavoin, en
olisi voinut hänelle vastata.
Tutkin, epäilin, kiusasin itseäni, kulutin päivät teroitellen korviani ja
yöt kylpien kyynelissä, vakuutin itselleni, että kuolisin tuskasta ja
luulin, että minulla oli syytä siihen, tunsin yksinäisyyteni ja
heikkouteni tappavan kaiken toivon sydämessäni, kuvittelin, että
kuulin jotain epäiltävää enkä kuullut muuta kuin kuumeisen valtimoni
lyönnit yön pimeässä; toistelin lakkaamatta joutavia sananparsia,
sellaisia kuin: "Elämä on unta, mikään ei ole täällä pysyvää",
sadattelin Jumalaa omassa rinnassani — siinä nautintoni, tärkeä
askarteluni, jonka hyväksi uhrasin rakkauden, raikkaan ilman ja
vapauden.
Kautta Jumalan, oli hetkiä, jolloin vielä ajattelin vapauttani! Kaiken
hulluuteni, kaiken tyhmyyteni keskellä havahduin joskus näkemään
asemaani. Se saattoi tapahtua tuulenhenkäyksestä, joka löi
kasvojani vasten, tai jonkun kirjansivun vaikutuksesta, jota luin —
kun joskus sattui, että otin käteeni jonkun muunkin kirjan kuin
uudenaikaisen roskakirjailijan tuotteen, jotka yleisen terveyden
nimessä jo olisivat kiellettävät. Mainitessani näistä hyvistä hetkistäni
tahdon kertoa yhdestä, sillä ne olivat hyvin harvinaiset. Luin eräänä
iltana Constant'in "Muistelmia" ja löysin niistä seuraavat rivit:
"Salsdorfilta, eräällä saksilaisella välskärillä, joka oli prinssi
Christianin palveluksessa, murskasi Wagramin taistelussa kranaatti
toisen säären. Hän makasi kentällä melkein hengettömänä.
Viidentoista askeleen päästä hänestä kaatuu Amédée de Kerbourg,

40. joka oli jonkun, en enää muista kenen, adjutantti, rinta kuulan
lävistämänä ja oksentaa verta; Salsdorf näkee, että jollei tämä nuori
mies saa apua, kuolee hän halvaukseen. Hän kokoo viimeiset
voimansa, laahautuu hänen luokseen, iskee hänen suontaan ja
pelastaa hänen elämänsä. Salsdorf kuoli Wienissä neljä päivää sen
jälkeen kuin hänen jalkansa oli leikattu."
Kun olin lukenut nämä rivit, heitin kirjan luotani ja aloin itkeä. En
kadu niitä kyyneliä; ne lahjoittivat minulle onnellisen päivän. En
tehnyt muuta kuin puhuin Salsdorfista enkä välittänyt mistään. Sinä
päivänä ei mieleeni juolahtanut epäillä ketään. Uneksija parka, oliko
minun muistutettava itselleni siitä, että olin kerran ollut hyvä? Mitä
hyödytti minua ojentaa epätoivoisena käteni taivasta kohti, kysyä
itseltäni, miksi olin syntynyt maailmaan, katsoa ympärilleni, eikö joku
kranaatti vapauttaisi minua kaikesta? Ah, se oli vain salama, joka
silmänräpäykseksi halkoi yötäni.
Kierrettyään kauan itseänsä kuin eräät dervishit, jotka pyörivät
itsensä ympäri, kunnes he tulevat tajuttomiksi, väsyy ajatus vihdoin,
jättää hyödyttömän työn ja pysähtyy kauhistuneena. Siinä tilassa
tuntuu kuin ihminen olisi ontto ja kuin hän olisi kaivautunut itseensä
niin syvälle kuin mahdollista. Siellä, samoinkuin vuorten harjoilla ja
kaivosten syvyydessä puuttuu ilmaa. Itse Jumala kieltää pyrkimästä
etemmäs. Siellä, kuoleman kylmyyden jäätämänä, unhoitusta
janoten, pyrkii sydän ulos rinnasta syntyäkseen uudelleen. Se
koettaa ahnaasti hengittää ilmaa, se pyytää kaikelta, joka sitä
ympäröi, elämää, mutta se löytää ympäriltään vaan omia
harhakuvia, joihin se juuri itse on tyhjentänyt voimansa, ja jotka nyt
saartavat sitä kuin pahat henget.

41. Ei ollut mahdollista, että tätä kestäisi kauan. Väsyneenä
epätietoisuuteen, päätin tehdä kokeen saadakseni tietää totuuden.
Lähdin tilaamaan matkahevoset kello kymmeneksi illalla. Olimme
vuokranneet kaleesit matkaa varten ja annoin määräyksen, että
kaiken piti olla valmiina sovittuun aikaan. Kielsin samalla myöskin
mainitsemasta mitään rouva Piersonille. Smith tuli luoksemme
päivälliselle. Kun asetuimme pöytään, teeskentelin olevani tavallista
iloisempi ja, puhumatta aikeistani, vein keskustelun matkaamme.
Sanoin Brigittelle, että luopuisin siitä, jollei hänkään ollut siitä
huvitettu; sanoin, että viihdyin niin hyvin Parisissa, etten pyytänyt
parempaa kuin saada jäädä sinne niin kauan kuin hänkin siellä
viihtyi. Aloin ylistää kaikkia niitä huveja, joita tässä kaupungissa oli
tarjolla. Puhuin tanssiaisista, teattereista ja huvipaikoista, joita tapasi
joka askelelta. Lyhyesti, mainitsin, että kun kaikki olimme tyytyväisiä,
niin en nähnyt mitään syytä matkaan enkä aikonut siis lähteä ensi
hätään.
Odotin, että hän olisi vaatinut toteuttamaan
matkasuunnitelmamme Geneveen ja itse asiassa hän niin tekikin. Se
tapahtui kuitenkin verraten heikosti; mutta kohta kun hän oli
lausunut ensi sanansa, olin myöntyvinäni hänen haluunsa.
Senjälkeen johdin keskustelun muihin asioihin, ikäänkuin kaikki olisi
ollut sovittu.
"Ja miksi ei", lisäsin, "Smith tulisi mukaamme? Hänellä on tosin
toimensa, joka pidättää häntä, mutta hän voinee saada vapautta.
Sitäpaitsi on hänellä taipumuksia, jotka, vaikkei hän tahdokaan niistä
hyötyä, voivat missä hyvänsä hankkia hänelle toimeentulon vapaana
taiteilijana. Tulkoon hän muitta mutkitta; vaunut ovat suuret ja niissä
on kyllä sijaa hänellekin. Nuoren miehen täytyy katsoa ympärilleen

42. maailmassa, ei ole mitään surumielisempää kuin nuori mies, joka
sulkeutuu kammioonsa. Eikö totta, Brigitte? Kas niin, ystäväni, koeta
sinä saada hänet taipumaan siihen mitä hän ehkä kieltäisi minulta.
Koeta saada häntä uhraamaan meille kuusi viikkoa ajastaan.
Lähdemme yhdessä ja pieni matka Sveitsiin meidän kanssamme on
tekevä, että hän suuremmalla ilolla palaa toimistoonsa ja töihinsä."
Brigitte yhtyi minuun, vaikka hän hyvin tiesi että tämä pyyntöni oli
vain leikkiä. Smith sanoi, ettei hän voinut lähteä Parisista
menettämättä paikkaansa ja valitti, ettei hän siitä syystä voinut ottaa
vastaan kutsuamme. Olin antanut kantaa huoneeseen pullon hyvää
viiniä, ja koettaen edelleen, puoleksi nauraen, puoleksi vakavasti
taivuttaa häntä, vilkastuimme kaikki. Päivällisen jälkeen poistuin
hetkeksi katsomaan, että määräyksiäni oli noudatettu. Senjälkeen
tulin taas sisään iloisen näköisenä, istuuduin pianon ääreen ja
ehdotin, että laulaisimme hiukan. "Viettäkäämme iltaamme täällä",
sanoin. "Uskokaa minua täällä on hauskempi kuin teatterissa. En
osaa soittaa, mutta kuulen teitä. Pyytäkäämme Smithiä soittamaan
niin aika kuluu nopeammin."
Brigitte ei antanut pyytää itseään useammin, hän lauloi
sydämensä halusta ja Smith säesti häntä sellollaan. Palvelija oli
tuonut sisään kaikki mitä tarvittiin lämmintä boolia varten ja pian
ilahdutti loimuva liekki meitä kirkkaudellaan. Muutimme pianon luota
pöydän ääreen, palasimme taas pianon luo, tartuimme sitten
kortteihin. Kaikki meni kuten olin suunnitellut eikä kukaan ajatellut
muuta kuin hetken huvia.
Silmäni olivat erottamattomasti kiintyneet seinäkelloon ja odotin
kärsimättömästi, että se osottaisi kymmentä. Levottomuus kalvoi
mieltäni, mutta minulla oli kyllin voimia ollakseni näyttämättä sitä.

43. Hetki oli lopultakin lyönyt, kuulin ajurin piiskan viuhinan ja hevosten
kavioiden kapseen pihalta. Brigitte istui vieressäni; tartuin hänen
käteensä ja kysyin häneltä, oliko hän valmis lähtemään. Hän katsoi
minuun ihmeissään, luullen varmaankin, että lasken leikkiä. Sanoin
hänelle, että hän päivällisen aikaan oli mielestäni ollut niin
päättäväinen, etten ollut epäillyt lähettää hakemaan hevosia, ja että
siksi juuri olin käynyt ulkona. Samassa tuli hotellin palvelija
ilmoittamaan, että tavarat olivat vaunuissa ja että vain meitä
odotettiin.
"Tarkoitatko täyttä totta?" kysyi Brigitte. "Tahdot siis lähteä tänä
yönä?"
"Miksi en tahtoisi", vastasin. "Olemmehan jo sopineet, että
lähdemme
Parisista."
"Nytkö siis heti?"
"Niin, olemmehan olleet valmiit jo kuukauden päivät. Näithän,
ettei ole muuta puuttunut kuin sitoa matka-arkkumme vaunuihin.
Kun kerran olemme päättäneet, ettemme jää tänne, niin onhan
parasta lähteä niin pian kuin suinkin. Omasta puolestani olen sitä
mieltä, ettei ole syytä lykätä mitään huomiseen. Olit tänään halukas
matkaan ja päätin sentähden käyttää tilaisuutta hyväkseni. Miksi
yhäti odottaa ja vitkastella? En enää kestä tätä elämää. Tahdothan
sinäkin lähteä, eikö totta? Niinpä lähtekäämme siis, kaikki riippuu
sinusta."
Seurasi hetken kestävä syvä hiljaisuus. Brigitte meni ikkunan
ääreen ja näki, että hevoset todella olivat valjaissa. Minun
äänensävystäni ei ollut epäilemistä ja vaikka lähtö tuntui hiukan

44. äkkipikaiselta täytyi hänen myöntää itse antaneensa siihen aihetta.
Hän ei voinut kieltää omia sanojaan eikä keksiä mitään syytä matkan
lykkäämiseen. Hän tekikin kohta päätöksensä. Tehtyään ensin
joitakin kysymyksiä ja saatuaan selville että kaikki oli kunnossa, alkoi
hän etsiä jotain ympäri huonetta. Hän tarttui hattuunsa ja huiviinsa,
laski ne taas käsistään ja alkoi uudelleen etsiä. "Olen valmis", sanoi
hän hetken kuluttua, "lähtekäämme." Hän otti käteensä kynttilän,
tutki minun huonettani ja omaansa, avasi kaapit ja laatikot. Hän
kysyi kirjelaatikkonsa avainta, jonka hän sanoi kadottaneensa. Mihin
hän olisi sen kadottanut? — hänellä oli se tunti sitten kädessään.
"Lähtekäämme siis, olen valmis, Octave", puhui hän äärimmilleen
kiihottuneena. Tämän sanottuaan alkoi hän etsiskelynsä uudelleen ja
istuutui lopulta meidän viereemme.
Istuin sohvassa ja katselin Smithiä, joka seisoi edessäni. Hän ei
ollut vaihtanut ilmettä eikä osottanut hämmästystä enempää kuin
suruakaan. Mutta kaksi hikipisaraa kihosi hänen otsalleen ja minä
kuulin pelimarkan ratisevan hänen käsissään ja putoavan lattiaan.
Hän ojensi meille yht'aikaa molemmat kätensä. "Hauskaa matkaa,
ystäväni", sanoi hän.
Uusi hiljaisuus. Tarkastelin häntä yhä edelleen ja odotin, että hän
lisäisi jotain. "Jos tässä on jotain salaista, niin milloin olen sen
keksivä, jollen juuri tällä hetkellä?" ajattelin. "Heillä täytyy
kummallakin olla se huulillaan. Kun se astuu esiin hämärästä, tartun
siihen kiinni."
"Rakas Octave", sanoi Brigitte, "missä ajattelet, että pysähdymme?
Aiottehan kirjoittaa meille, Henri? Ettehän unohda sukulaisiani ja
teettehän mitä voitte hyväkseni?"

45. Smith vastasi liikutetulla äänellä, mutta näköjään tyynenä, että
hän tekisi kaikkensa palvellakseen häntä. "En voi vastata mistään",
lisäsi hän. "Ja päättäen niistä kirjeistä, joita olette saanut, ei ole
paljon toiveita. Mutta ei ole minun syyni, jollen, kaikesta huolimatta
voi pian lähettää teille joitakin hyviä uutisia. Luottakaa minuun."
Lausuttuaan meille vielä joitakin ystävällisiä sanoja, valmistautui
hän menemään. Nousin ja lähdin ennen häntä; tahdoin viimeistä
kertaa jättää heidät vielä hetkeksi kahden: ja kohta kun olin sulkenut
oven takanani, sovitin mustasukkaisuuden koko raivolla silmäni
avaimenreikään.
"Milloin saan taas nähdä teidät?" kysyi Smith.
"Ette koskaan", vastasi Brigitte. "Hyvästi Henri." Hän ojensi toiselle
kätensä. Smith kumarsi ja vei käden huulilleen ja minä ehdin töin
tuskin kadota pimeyteen. Smith meni ohi näkemättä minua.
Kun olin jäänyt kahden Brigitten kanssa, tunsin surun kouristavan
sydäntäni. Hän odotti minua, viitta käsivarrella, ja hänen
mielenliikutuksensa oli liian ilmeinen, jotta sitä olisi voinut ymmärtää
väärin. Hän oli löytänyt avaimen, jota hän äsken oli etsinyt, ja hänen
kirjelaatikkonsa oli avoinna. Menin istumaan paikalleni kamiinin
ääreen.
"Kuule minua", sanoin uskaltamatta häntä katsoa, "olen ollut sinua
kohtaan niin rikollinen, että minun täytyy odottaa ja kärsiä
välittämättä kaikesta. Muutos, joka sinussa on tapahtunut, on tehnyt
minut niin epätoivoiseksi, etten ole voinut kieltää itseäni kysymästä
syytä siihen. Tänään en enää kysy. Jos sinun on vaikea lähteä, niin
sano minulle. Olen alistuva."

46. "Lähtekäämme, lähtekäämme!" vastasi hän.
"Niinkuin tahdot, mutta ole vilpitön. Kuinka kova isku minua
kohdanneekin, olen siihen alistuva nurkumatta. Mutta jos minun
täytyy sinut menettää ikiajoiksi, niin älä anna minulle turhia toiveita,
sillä, kautta Jumalan, en voi niitä kestää."
Hän kääntyi äkkiä minua kohti. "Puhu rakkaudestasi äläkä
tuskastasi minulle."
"Ah, rakastan sinua enemmän kuin elämääni! Rakkauteni rinnalla
on tuskani vain unelma. Tule kanssani maailman ääriin, missä voin
elää ja kuolla sinun kauttasi!"
Näitä sanoja lausuessani astuin askelen häntä kohti. Hän kalpeni
ja peräytyi. Hän koetti turhaan pakottaa hymyilyn tuskasta
vääntyneille huulilleen. Nojautuen kirjelaatikkonsa yli, sanoi hän:
"Silmänräpäys! Minun täytyy vielä polttaa muutamia papereitani."
Hän näytti minulle kirjeet N:sta, repi ne rikki ja heitti tuleen. Sitten
otti hän käsiinsä toisia papereita, jotka hän levitti pöydälle. Ne olivat
kauppiaiden laskuja ja niiden joukossa oli muutamia, jotka eivät vielä
olleet maksettuja. Tarkastellessaan niitä alkoi hän puhua vilkkaasti,
posket punoittavina kuin kuumeessa. Hän pyysi minulta anteeksi
vaiteliaisuuttaan ja käyttäytymistään Parisiin tultuamme. Hän osotti
minua kohtaan enemmän hellyyttä ja luottamusta kuin koskaan
ennen. Hän hykerteli nauraen käsiään ja ennusti mitä hauskinta
matkaa. Hän oli pelkkää rakkautta tai oli ainakin olevinaan sitä. En
voi sanoa, kuinka kärsin tuosta teeskennellystä ilosta; tuossa
surussa, joka kielsi itsensä, oli syvempi tuska kuin mitä kyyneleet ja
moitteet voivat tulkita. Olisin mieluummin nähnyt hänen olevan
kylmän ja välinpitämättömän kuin tekevän tuolla tavoin väkivaltaa
itselleen. Kaikki oli kuin parodiaa onnellisista hetkistämme. Sanat

47. olivat samat, nainen oli sama ja hyväilyt olivat samat, mutta se mikä
kaksi viikkoa sitten olisi saanut minut rakkaudesta juopumaan, se
herätti tällä tavoin toistettuna vain kauhuani.
"Brigitte", sanoin äkkiä, "mikä on se salaisuus, jonka minulta
kätket? Jos rakastat minua, miksi näyttelet tuota hirveää
näytelmää?"
"Minä?" huudahti hän melkein loukkautuneena. "Mikä saa sinut
uskomaan, että minä näyttelisin?"
"Mikä minut saa sitä uskomaan? Tunnusta minulle, rakkaani, että
sinulla on kuolema sydämessäsi ja että kärsit hirvittäviä tuskia. Tässä
on sylini, paina pääsi rintaani vasten ja itke. Silloin otan sinut ehkä
mukaani, mutta en tuossa tilassa."
"Lähtekäämme, lähtekäämme!" toisteli hän vielä.
"Ei, kautta kuolemattoman sieluni, ei tällä hetkellä, ei niin kauan
kuin joku valhe on meidän välillämme. Pidän enemmän tuskasta kuin
tuollaisesta iloisuudesta."
Hän oli ääneti, hämillään siitä, etten antanut pettää itseäni kaikista
hänen ponnistuksistaan huolimatta.
"Miksi petämme toisiamme?" jatkoin. "Olen siis vajonnut niin
syvään sinun silmissäsi, että todella tahdot teeskennellä minulle?
Luuletko siis olevasi tuomittu tähän surulliseen ja onnettomaan
matkaan? Olenko siis tyranni, pyöveli, joka raastaa sinut
mestauslavalle? Ethän pelkää vihaani, kun voit valehdella minulle
tuolla tavoin?"
"Sinä erehdyt", sanoi hän, "minä pyydän; ei enää sanaakaan siitä."

48. "Miksi niin vähän suoruutta? Jollen olekaan uskottusi, niin ehkä
voin saada saman kohtelun kuin ystävä. Jollen voikaan saada tietää,
mistä kyyneleesi tulevat, niin enkö voi ainakin saada nähdä niiden
juoksevan? Etkö luota edes niin paljon minuun, että uskot minun
kunnioittavan suruasi? Mitä olen tehnyt ansaitakseni tämän? Onko
mahdotonta löytää mitään parannuskeinoa."
"Sinä erehdyt. Sinä saatat meidät molemmat onnettomuuteen, jos
vielä minua kiusaat. Eikö siinä ole kyllin, että nyt lähdemme?"
"Ja tahdotko, että voisin lähteä, kun minun tarvitsee vain silmätä
sinuun nähdäkseni, että tämä matka on sinulle epämieluinen ja että
vain vasten tahtoasi seuraat mukana. Hyvä Jumala, mitä on se, jota
minulta salaat! Miksi leikkiä sanoilla, kun ajatus on läpinäkyvä kuin
lasi? Enkö olisi kurja raukka, jos näin ottaisin vastaan, mitä näen
sinun vastoin haluasi minulle tarjoavan. Mutta kuinka on minun se
hyljättävä, kuinka on minun tehtävä, jollet sinä puhu?"
"Ei, en seuraa sinua vastoin haluani, sinä erehdyt. Rakastan sinua,
Octave. Älä kiusaa minua enää."
Hän pani niin paljon hellyyttä näihin sanoihinsa, että lankesin
polvilleni hänen eteensä. Kuka olisi voinut vastustaa hänen
katsettaan ja hänen äänensä sointua? "Jumalani!" huudahdin. "Sinä
rakastat minua, Brigitte? Rakkaani, sinä rakastat minua?"
"Kyllä, rakastan sinua, kuulun sinulle. Tee minulle mitä tahdot.
Seuraan sinua, lähtekäämme yhdessä, meitä jo odotetaan."
Hän puristi kättäni käsiensä välissä ja suuteli minua otsaan. "Niin,
minun täytyy", kuiskasi hän, "minä tahdon olla sinun viimeiseen
hengenvetooni saakka."

49. "Täytyy", ajattelin itsekseni. Nousin paikaltani. Pöydällä oli vain
yksi paperiarkki, jota Brigitte silmäili. Hän tarttui siihen, käänsi sitä ja
antoi sen lopulta pudota maahan.
"Siinäkö kaikki?" kysyin.
"Niin, kaikki."
Kun olin tilannut hevoset, en ollut ajatellut, että todella
lähtisimme. Olin vain tahtonut tehdä kokeen, mutta asiain pakosta
oli siitä tullut täysi tosi. Avasin oven. "Hänen täytyy, hänen täytyy",
kertailin ääneen. "Mitä merkitsee tuo sana, Brigitte? Mitä siinä on,
jota en ymmärrä? Selitä minulle, muuten jään tähän paikkaan. Miksi
sinun täytyy minua rakastaa?"
Hän heittäytyi sohvaan ja väänsi käsiään tuskasta. "Ah onneton,
onneton!" sanoi hän, "sinä et koskaan voi rakastaa!"
"Niin, ehkä, uskon, että niin on, mutta kautta Jumalan, minä voin
kärsiä. Sinun täytyy rakastaa minua, niinhän sanoit, hyvä, sinun
täytyy myöskin minulle vastata. Joskin minä menettäisin sinut
ainiaaksi, joskin nämä seinät kaatuisivat päälleni, en lähde täältä
ennen kuin olen saanut tietää, mikä se arvoitus on, joka on minua
kiusannut kuukauden ajan. Sinun täytyy puhua, muutoin lähden
luotasi. Olkoon että olen hullu, raivopää, että tahallani hukkaan
elämäni, että kysyn sinulta jotain, jota ei ehkä pitäisi tietää, että
selitys välillämme kenties särkee onnemme ja kohottaa
ylipääsemättömän muurin välillemme, olkoon että siten juuri teen
mahdottomaksi matkan, jota niin olen toivonut; olkoon että se
maksaa sekä sinulle että minulle, sinun on puhuttava tai minä luovun
kaikesta."

50. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com