Biodental Engineering II 1st Edition R.M. Natal Jorge

Biodental Engineering II 1st Edition R.M. Natal Jorge
Biodental Engineering II 1st Edition R.M. Natal Jorge
Biodental Engineering II 1st Edition R.M. Natal Jorge

1. Download the full version and explore a variety of ebooks
or textbooks at https://ebookultra.com
Biodental Engineering II 1st Edition R.M. Natal
Jorge
_____ Follow the link below to get your download now _____
https://ebookultra.com/download/biodental-engineering-
ii-1st-edition-r-m-natal-jorge/
Access ebookultra.com now to download high-quality
ebooks or textbooks

2. Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at ebookultra.com
Engineering Physics II 3rd Edition K. Tamilarasan
https://ebookultra.com/download/engineering-physics-ii-3rd-edition-k-
tamilarasan/
Essays on the Moral Concepts R.M. Hare
https://ebookultra.com/download/essays-on-the-moral-concepts-r-m-hare/
Engineering Mathematics II M201 WBUT 2015 3rd Edition
Sourav Kar
https://ebookultra.com/download/engineering-mathematics-
ii-m201-wbut-2015-3rd-edition-sourav-kar/
Uniform Central Limit Theorems 2ed. Edition Dudley R.M.
https://ebookultra.com/download/uniform-central-limit-theorems-2ed-
edition-dudley-r-m/

3. Uniform Central Limit Theorems 2nd edition Dudley R.M.
https://ebookultra.com/download/uniform-central-limit-theorems-2nd-
edition-dudley-r-m/
Progress in Mine Safety Science and Engineering II Xueqiu
He
https://ebookultra.com/download/progress-in-mine-safety-science-and-
engineering-ii-xueqiu-he/
Biomedical Engineering Design Handbook Volumes I and II
2nd Edition Myer Kutz
https://ebookultra.com/download/biomedical-engineering-design-
handbook-volumes-i-and-ii-2nd-edition-myer-kutz/
Biodiesel Production Technologies 1st Edition Jorge Mario
Marchetti
https://ebookultra.com/download/biodiesel-production-technologies-1st-
edition-jorge-mario-marchetti/
Neural Tube Defects 1st Edition Jorge A. Lazareff
https://ebookultra.com/download/neural-tube-defects-1st-edition-jorge-
a-lazareff/

5. Biodental Engineering II 1st Edition R.M. Natal Jorge
Digital Instant Download
Author(s): R.M. Natal Jorge, J.C. Reis Campos, Joao Manuel R.S. Tavares,
Mario A.P. Vaz, Sónia M. Santos
ISBN(s): 9781315798264, 1315798263
Edition: 1
File Details: PDF, 54.57 MB
Year: 2013
Language: english

6. an informa business
BIODENTAL ENGINEERING II
Natal Jorge
Campos
Tavares
Vaz
Santos
EDITORS
Dentistry is a branch of medicine with its own peculiarities and very diverse
areas of action, which means that it can be considered as an interdisciplinary
field. BIODENTAL ENGINEERING II contains the full papers presented at the 2nd
International Conference on Biodental Engineering (BioDENTAL 2012, Porto,
Portugal, 7-8 December 2012). The contributions from 8 countries provide a
comprehensive, multi-disciplinary coverage of the state-of-the-art in biodental
engineering, and include the following subjects:

• Aesthetics
• Bioengineering
• Biomaterials
• Biomechanical disorders
• Biomedical devices
• Computational bio-imaging and visualization
• Computational methods
• Dental medicine
• Experimental mechanics
• Signal processing and analysis
• Implantology
• Minimally invasive devices and techniques
• Orthodontics
• Prosthesis and orthosis
• Simulation
• Software development
• Telemedicine
• Tissue engineering
• Virtual reality

BIODENTAL ENGINEERING II intends to cover recent advances in new techniques
and technologies, and will be of interest to academics and others interested in
biodental engineering.

Sponsors:
BIODENTAL
ENGINEERING
II
R.M. Natal Jorge
J.C. Reis Campos
João Manuel R.S. Tavares
Mário A.P. Vaz
Sónia M. Santos
EDITORS

7. BIODENTAL ENGINEERING II

8. This page intentionally left blank This page intentionally left blank

9. PROCEEDINGS OF THE 2ND INTERNATIONAL CONFERENCE ON BIODENTAL
ENGINEERING, BIODENTAL 2012, PORTO, PORTUGAL, 7–8 DECEMBER 2012
BiodentalEngineeringII
Editors
R.M. Natal Jorge, J.C. Reis Campos, João Manuel R.S. Tavares,
Mário A.P. Vaz & Sónia M. Santos
Universidade do Porto, Porto, Portugal

10. CRC Press/Balkema is an imprint of the Taylor & Francis Group, an informa business
© 2014 Taylor & Francis Group, London, UK
Typeset by MPS Limited, Chennai, India
Printed and bound in Great Britain by CPI Group (UK) Ltd, Croydon, CR0 4YY.
All rights reserved. No part of this publication or the information contained herein may be
reproduced, stored in a retrieval system, or transmitted in any form or by any means,
electronic, mechanical, by photocopying, recording or otherwise, without written prior
permission from the publishers.
Although all care is taken to ensure integrity and the quality of this publication and the
information herein, no responsibility is assumed by the publishers nor the author for any
damage to the property or persons as a result of operation or use of this publication
and/or the information contained herein.
Published by: CRC Press/Balkema
P.O. Box 11320, 2301 EH, Leiden, The Netherlands
e-mail: [email protected]
www.crcpress.com – www.taylorandfrancis.com
ISBN: 978-1-138-00131-2 (Hardback)
ISBN: 978-1-315-79826-4 (eBook PDF)

11. Biodental Engineering II – Natal Jorge et al (Eds)
© 2014 Taylor & Francis Group, London, ISBN 978-1-138-00131-2
Table of contents
Acknowledgements VII
Preface IX
Invited Lectures XI
Scientific Committee XIII
How do dental students perceive profession demands? 1
M.E. Pinho, M.A. Vaz, J.R. Campos & P.M. Arezes
Designing dental implant surfaces by Laser microtexturing 7
M. Oliveira, J. Machado & A. Reis
Three-dimensional visualization of teeth by magnetic resonance imaging during speech 13
S.R. Ventura, D.R. Freitas, I.M. Ramos & J.M.R.S. Tavares
Backscattered electron imaging for the interface analysis of dental biomaterials 19
S.A. Bote, J.M. Osorio, J.M. Arroyo, P.C. Lobato & M.C.M. Céspedes
Finite element analysis applied to a dental implant-supported structure 25
U. Garitaonaindia & J.L. Alcaraz
Design of orthodontic mini-implants contributing to implantation torque 29
V. Kati´c, S. Špalj, M. Opali´c & Z. Domitran
Effectiveness of passive ultrasonic irrigation time in the smear layer removal 35
F. Tadeu, R. Madureira, O. Oliveira & L. Forner
Impact of fluoride agents on mechanical properties of orthodontic wires 39
V. Kati´c, S. Špalj, J.L. Horina & D. Viki´c-Topi´c
Use of a clinical decision-support system in implant-supported rehabilitations 45
V. Correia, A. Correia & J. Rocha
Composite-reinforced glass fiber morphology 49
S.A. Bote, J.M. Arroyo, J.M. Osorio, P.C. Lobato & M.C.M. Céspedes
Biomaterials in critical-size bone defects: pointers for a standardized analysis 55
M.C. Manzanares, P. Carvalho, O. Torres, B. González, A. Fuertes, S. Arroyo & J.J. Echeverría
Fluorescenceversusconfocal microscopy for the assessment of bone remodelling 59
P. Carvalho, B. Gallardo, M. Bosch, S. Arroyo & M.C. Manzanares
Evaluation of the mechanical environment of the median palatine suture during rapid maxillary
expansion 63
L.C.T. Serpe, L.A. González-Torres, R.L. Utsch, A.C.M. Melo & E.B. de Las Casas
Numerical model of thermal necrosis due a dental drilling process 69
E.M.M. Fonseca, K. Magalhães, M.G. Fernandes, M.P. Barbosa & G. Sousa
The occlusion in total prosthesis 75
P. Fonseca, M.H. Figueiral & M. Vaz
Implant-abutment geometry and its role in bone level preservation 79
J. Ferreira, M. França, A. Correia & A. Reis
Risk factors for implant treatment failure: a case-control study 85
C. Sedarat, S. de Chalvron, B. Ella, M. Mesnard & A. Ramos
V

12. Biomodelling partial anodontia case for analysis and surgical implant rehabilitation 89
L. Queijo, J. Rocha & A. Ramos
In vitro pilot study on bone heating during surgical implant bed preparation 93
S. Fangaia, M. Almeida, L. Carvalho & P. Nicolau
In vivodental implant micro-movements measuring with 3D digital image correlation method 97
T. Rodrigues, F. Moreira, F. Guerra, P. Nicolau & A. Neto
Projection and construction of universal testing machine to simulate fatigue cycles during the
insertion/detachment of implant attachments 101
C. Aroso, S. Silva, J.M. Mendes, R. Ustrell, M.C. Manzanares, J.M. Ustrell & T. Escuin
3D evaluation of dental impaction using Computed Tomography 107
S.B. Goncalves, J.H. Correia & A.C. Costa
Nasal bone in prenatal ultrasound and genetic changes with orofacial manifestations 111
P. Vaz, M.J. Catita, M.J. Ponces, A.C. Braga, O. Iskenderva & F. Valente
Guided tissue regeneration and genetics 115
P. Vaz, B.M. Assunção, M. Henriques, C. Pintado, P. Mesquita & M.H. Figueiral
Different methods for composite removal after bracket debonding 123
F.M. Lourenço, S. Castro, M.J. Ponces, J.D. Lopes, P. Vaz & L. Rocha
Modified core design in an all-ceramic CAD-CAM crown – a numerical stress analysis 127
I. Lopes, A. Correia, J.C. Sampaio, Z. Kovacs, N.V. Ramos & M. Vaz
New method and software prototype for automatized measurement of crestal bone levels
around implants 131
A. Messias, R. Reis, S. Rocha, P. Nicolau, P. Cunha & M. Lopez
X-ray fluorescence technique to evaluate in vitro the de/remineralization in bovine enamel 135
F.S. Calazans, R.F. Moreira, M.S. Miranda, R.S. Santos, M.J. Anjos & J.T. Assis
Analysis of a bar-implant using a meshless method 139
H.M.S. Duarte, J. Belinha, L.M.J.S. Dinis & R.M. Natal Jorge
Analysis of dental implant using a meshless method 145
J.R. Andrade, J. Belinha, L.M.J.S. Dinis & R.M. Natal Jorge
Mandible bone tissue remodelling analysis using a new numerical approach 151
J. Belinha, L.M.J.S. Dinis & R.M. Natal Jorge
A meshless method analysis of maxillary central incisor 159
S.F. Moreira, J. Belinha, L.M.J.S. Dinis & R.M. Natal Jorge
Effects of Hydrogen Peroxide on the inorganic composition of bovine enamel 163
R.F. Moreira, F.S. Calazans, R.S. Santos, M.J. dos Anjos, J.T. de Assis & M.S. Miranda
Analysis of failure cobalt-chromiun alloy for partial removable dental prostheses 167
C.P.S. Porto, E.A. Monteiro, P.G.A. Borges, M.A.R. Nunes & S. Griza
Stress distribution in a zirconia one-piece dental implant 173
A. Correia, J.C.R. Campos, P.C. Viana, Z. Kovacs, N.V. Ramos & M. Vaz
Clinical records in removable prosthodontics: Paper vs computorized format 177
A. Cunha, A. Correia, J.C.R. Campos, M.H. Figueiral & J. Fonseca
Development of a thematic learning object for removable partial denture teaching 181
S. Alves, M.H. Figueiral, A. Correia & A.V. de Castro
Multimedia tools in the teaching of removable denture prosthesis 187
P. Rolino, A. Correia & A.V. de Castro
Author index 193
VI

13. Biodental Engineering II – Natal Jorge et al (Eds)
© 2014 Taylor & Francis Group, London, ISBN 978-1-138-00131-2
Acknowledgements
The editors and the Conference co-chairs acknowledge the support towards the publication of the Book of
Proceedings and the organization of the 2nd International Conference on Biodental Engineering BIODENTAL
2012 to the following organizations:
– Universidade do Porto (UP)
– Faculdade de Engenharia da Universidade do Porto (FEUP)
– Faculdade de Medicina Dentária da Universidade do Porto (FMDUP)
– Instituto de Engenharia Mecânica – Pólo FEUP (IDMEC-Polo FEUP)
– Instituto de Engenharia Mecânica e Gestão Industrial (INEGI)
– Laboratório de Biomecânica do Porto (LABIOMEP)
– Fundação para a Ciência e a Tecnologia (FCT)
– Associação Portuguesa de Mecânica Teórica Aplicada e Computacional (APMTAC)
VII

14. This page intentionally left blank This page intentionally left blank

15. Biodental Engineering II – Natal Jorge et al (Eds)
© 2014 Taylor & Francis Group, London, ISBN 978-1-138-00131-2
Preface
This book contains full papers presented at BIODENTAL 2012 – 2nd International Conference on Biodental
Engineering, which was held in Porto, Portugal, during the period 7–8 December 2012. The event had 2 invited
lectures, and 46 contributed presentations originated from 8 countries: Brazil, Croatia, France, Germany, Iran,
Poland, Portugal and Spain
The dentistry is a branch of medicine with its own peculiarities and very diverse areas of action which means
that it can be considered as interdisciplinary field. The use of new techniques and technologies is currently the
subject of great interest, and this conference was intended to be a privileged space for discussion among all
stakeholders.
The purpose of these BIODENTAL Conferences on Biodental Engineering, initiated in 2009, is to solidify
knowledge in the field of bioengineering applied to dentistry promoting a comprehensive forum for discussion
on the recent advances in the related fields in order to identify potential collaboration between researchers of
different sciences. Henceforth, BIODENTAL 2012 brought together researchers representing fields related to
Biomechanical disorders, Orthodontics, Implantology, Aesthetics, Dental, Medical device, Medical imaging.
The conference co-chairs would like to take this opportunity to express gratitude to all sponsors, to all members
of the Scientific Committee, to all Invited Lecturers, to all Session-Chairs and to all Authors for submitting and
sharing their knowledge.
R.M. Natal Jorge
J.C. Reis Campos
João Manuel R. S. Tavares
Mário A.P. Vaz
Sónia M. Santos
(Conference co-chairs)
IX

16. This page intentionally left blank This page intentionally left blank

17. Biodental Engineering II – Natal Jorge et al (Eds)
© 2014 Taylor & Francis Group, London, ISBN 978-1-138-00131-2
Invited Lectures
During BIODENTAL 2012, were presented Invited Lectures by 2 Expertises:
– Luís Pires Lopes, Faculdade de Medicina Dentária, Universidade de Lisboa, Portugal
– Christoph Bourauel – University of Bonn, Germany
XI

18. This page intentionally left blank This page intentionally left blank

19. Biodental Engineering II – Natal Jorge et al (Eds)
© 2014 Taylor & Francis Group, London, ISBN 978-1-138-00131-2
Scientific Committee
All works submitted to BIODENTAL 2012 were evaluated by an International Scientific Committee composed
by 44 expert researchers from recognized institutions:
•Afonso Pinhão Ferreira, University of Porto, Portugal
•André Correia, University of Porto, Portugal
•Begoña Calvo Calzada, University of Zaragoza, Spain
•Cláudia Barros Machado, CESPU, Portugal
•Cornelia Kober, Hamburg University of Applied Sciences, Germany
•Daniela Iacoviello, Sapienza University of Rome, Italy
•Edson Capello, UNESP, Brazil
•Eduardo Borges Pires, Technical University of Lisbon, Portugal
•Elza Maria Morais Fonseca, Polytechnical Institute of Bragança, Portugal
•Estefânia Peña Baquedano, University of Zaragoza, Spain
•Estevam Las Casas, Federal University of Minas Gerais, Brazil
•Fernanda Gentil, IDMEC – FEUP, Portugal
•Gerhard A. Holzapfel, Graz University of Technology, Austria
•Helena Figueiral Ioannis Misirlis, University of Patras, Greece
•Iracema Braga, Federal University of Minas Gerais, Brazil
•João Carlos Pinho, University of Porto, Portugal
•João Manuel Tavares, University of Porto, Portugal
•João Paulo Flores Fernandes, University of Minho, Portugal
•Joaquim Gabriel, Universidade do Porto, Portugal
•John Middleton, Cardiff University, UK
•Jorge Marinho, IPO, Portugal
•José Antonio de Oliveira Simões, University of Aveiro, Portugal
•José Mário Rocha, University of Porto, Portugal
•Kazem Alemzadeh, University of Bristol, UK
•Leopoldo Forner Navarro, University of València, Spain
•Lídia Carvalho, University of Aveiro, Portugal
•Luis Geraldo Vaz, UNESP, Brazil
•Luís Pires Lopes, Universidade de Lisboa, Portugal
•Marcos Pinotti Barbosa, Federal University of Minas Gerais, Brazil
•Maria Cristina Manzanares Céspedes, University of Barcelona, Spain
•Mário Vasconcelos, University of Porto, Portugal
•Mário Vaz, University of Porto, Portugal
•Miguel Pinto, University of Porto, Portugal
•Oliver Röhrle,University of Stuttgart, Germany
•Pablo Jesús Rodríguez Cervantes, Universitat Jaume I, Spain
•Paula Vaz, University of Porto, Portugal
•Paulo Alexandre Gonçalves Piloto, Polytechnical Institute of Bragança, Portugal
•Paulo Melo, University of Porto, Portugal
•Paulo Rui Fernandes, Technical University of Lisbon, Portugal
•Pedro Mesquita, University of Porto, Portugal
•Pedro Miguel Gomes Nicolau, University of Coimbra, Portugal
•Reis Campos, University of Porto, Portugal
•Renato Natal Jorge, University of Porto, Portugal
•Sampaio Fernandes, University of Porto, Portugal
XIII

20. This page intentionally left blank This page intentionally left blank

21. Exploring the Variety of Random
Documents with Different Content

22. lausuttiin muun muassa että, jos Mechelinin kehto olisi ollut jossakin
suuremmassa maassa kuin vähäisessä Suomessamme, olisi hän
kyvyllään voinut toimia paljon enemmän ja saada aikaan paljon
suurempia töitä, kuin mitä hän oli saanut toimeen niissä oloissa,
joissa oli elänyt. Mechelin vastasi että hän, jos oli voinut vähänkään
hyödyttää synnyinmaataan, piti sitä suurimpana onnenaan eikä
enempää toivonut. Syntymäpäivän johdosta kuvanveistäjä Walter
Runeberg teki päivän sankarin rintakuvan, joka pronssiin valettuna
on sijoitettuna Ateneumin eteiseen.
Ennen pitkää häntä kuitenkin uudestaan tarvittiin valtiollisessa
puolustustyössä. Lokakuun 7 p:nä 1909 oli eräässä julistuskirjassa
säädetty, että Suomi oli, kunnes sotilaskysymys lopullisesti
ratkaistaisiin, vapautettu suorittamasta asevelvollisuutta, mutta
velvollinen vuosittain Venäjän valtakunnanrahastoon maksamaan
julistuskirjassa määrätyn, vuosi vuodelta kohoavan rahasumman.
Eduskunta päätti kieltäytyä suostumasta laittomasti säädettyyn
apumaksuun ja vaatia sotilaskysymyksen ratkaisemista laillista tietä.
Seuraus oli että eduskunta hajoitettiin.
Marraskuussa 1909 antoi komitea edellä mainitun, venäläisellä
taholla laaditun ehdotuksen Suomea koskevain, yleisvaltakunnallista
laatua olevain lakien säätämisestä. Samaan aikaan erosi
kenraalikuvernööri Böckmann, joka valmistavan neuvottelukunnan
jäsenenä oli, Suomen erikoiseen lainsäädäntöön viitaten, liittänyt
ehdotukseen vastalauseen. Hänen seuraajakseen nimitettiin
kenraaliluutnantti Seyn. Senaatin kokoonpano muutettiin samalla
kertaa sellaiseksi, että talousosaston jäseniksi tuli Suomen
yhteiskunnallisiin oloihin tuiki perehtymättömiä ja katsomukseltaan
aivan venäläisvirkavaltaisia henkilöitä.

23. Alussa vuotta 1910 antoivat lukuisat englantilaiset, belgialaiset,
saksalaiset, ranskalaiset ja hollantilaiset oikeusoppineet paheksuvia
lausuntoja Suomea kohtaan noudatetusta
venäläistyttämispolitiikasta. Mechelin lienee ollut apuna lausuntojen
aikaansaamisessa ja sitä varten tehnyt matkan Lontooseen.
Häntä kehotettiin asettumaan ehdokkaaksi tulossa olevissa
eduskuntavaaleissa. Hän epäröi kauan ikänsä ja kivulloisuutensa
takia, mutta antoi viimein suostumuksensa. "Sisäinen ääni", hän
kirjoittaa, "sanoo minulle, etten menettelisi oikein, jos kieltäisin
antamasta apuani ensi eduskunnan suoritettavana oleviin tehtäviin".
Ruotsalaisen puolueen Uudenmaan läänin vaalipiirin ehdokkaaksi
asettamana hänet valittiin maaliskuun alussa 1910 kokoontuvaan
yksikamariin, tuli perustuslakivaliokuntaan, valittiin sen
puheenjohtajaksi ja laati taaskin enimmältä osalta sen mietinnöt.
Tällä ja seuraavilla istuntokausilla, joihin hän otti osaa, oli hän
eduskunnan vanhin jäsen ja sai ikäpuhemiehenä avata ensimäisen
istunnon. Syksyllä 1913 hän kieltäytyi uudesta vaalista.
Ehdotus Suomea koskevista yleisvaltakunnallista merkitystä
olevista laeista annettiin keväällä 1910 duuman käsiteltäväksi ja
hyväksyttiin siellä samoin kuin valtakunnanneuvostossakin,
vapaamielisten ainesten vastustuksesta huolimatta, minkä jälkeen se
korkeimmassa paikassa vahvistettiin kesäkuun 17/30 p:nä s.v.
Suomen eduskunta menetti siten useilla lainsäädännön aloilla
oikeutensa lainsäätämiseen, ja sai tehtäväkseen ainoastaan antaa
lausuntoja, vaikka lait säädetään oleviksi voimassa Suomessa.
Ainoastaan ne lait ja asetukset, jotka koskevat "yksinomaan"
Suomen sisäisiä oloja, säädetään ja julkaistaan Suomen
lainsäädäntöjärjestyksessä. Mutta mitkä asiat "yksinomaan" koskevat
maamme sisäisiä oloja, sen ratkaisevat Venäjän viranomaiset.

24. Sen johdosta että tekeillä olevasta valtakunnanlaista oli vaadittu
Suomen eduskunnan lausuntoa, oli tämä toukokuussa 1910 antanut
vastauksen, jossa kumottiin lain pohjana olleet teoriat. Tämä vastaus
on epäilemättä pääasiallisesti Mechelinin kynästä lähtenyt. Kun laki
siitä huolimatta vahvistettiin ja eduskunta sen säännösten mukaisesti
sai kehotuksen valita jäseniä valtakunnanneuvostoon ja
valtakunnanduumaan sekä antaa lausunnon parista
lakiehdotuksesta, lausui puhemies Svinhufvud täysi-istunnossa
syyskuun 26 p:nä, ettei hän voinut esittää näitä asioita, ne kun
perustuivat valtakunnanlainsäädäntöön, jolla ei ollut lainvoimaa
Suomessa. Eduskunta hyväksyi yksimielisesti puhemiehen
menettelyn, jolloin Mechelinkin käytti puheenvuoroa laajasti esittäen,
miksi tämä eduskunnan kanta, kieltäytyminen ensinkään
puuttumasta puheenalaisiin asioihin, oli ainoa oikea.
Sen ohessa eduskunta teki erityisen esityksen hallitsijalle anoen,
että hän pitäisi voimassa perustuslakien pyhyyden ja määräisi
peruutettaviksi erinäiset perustuslaista poikkeavat hallituksen
toimenpiteet. Eduskunta hajoitettiin tämän johdosta.
Mechelin ei kuitenkaan herennyt vastustamasta uutta
valtakunnanlakia, vaan julkaisi saman vuoden loppupuolella uuden,
lähes 10 painoarkin kokoisen Venäläinen laki kesäkuun 17(30) p:ltä
1910 nimisen lentokirjasen ruotsiksi, suomeksi ja venäjäksi.
Asiantuntevalla taholla on lausuttu, että "murhaavampi arvostelu on
tuskin koskaan tullut minkään lainsäädäntötuotteen osaksi" [R.A.
Wrede, Muistopuhe L. Mechelinistä s. 13]. Siinä todistellaan, että
valtakunnanlainsäädännön alaan on luettu lakiryhmiä, jotka
todellisuudessa eivät ensinkään koske Venäjän etuja. Sitä vastoin on
Suomelle säätävä lakeja kansaneduskunta, jolle on jokseenkin
yhdentekevää, ovatko lait hyödyksi vai vahingoksi niille, joiden on

25. niitä noudatettava. Niinikään osottaa Mechelin, että on väärin
vedottu Venäjän 1906 vuoden perustuslakiin, jonka 2 § nimenomaan
tunnustaa, että suuriruhtinaanmaata sisäisissä asioissaan hallitaan
erityisten laitosten avulla erikoisen lainsäädännön perusteella, lain
tekemättä eroa yksinomaan sisäisten ja muiden sisäisten asiain
välillä. Uusi laki asettaa vallan oikeuden edelle sekä saattaa Venäjän
ja Suomen väliset suhteet alituisten riitain esineeksi.
Alussa vuotta 1911 toimitetuissa uusissa vaaleissa, joiden
tuloksena oli kokoonpanoltaan miltei samanlainen eduskunta kuin
hajoitettu edeltäjänsä, suostui Mechelin uudestaan ottamaan
vastaan edustajantoimen. Vuosina 1911 ja 1912 hän oli
valtiovarainvaliokunnan sekä 1913 uudestaan perustuslaki- ja
adressivaliokunnan puheenjohtajana. Näilläkin valtiopäivillä hänellä
oli johtava asema maamme oikeuksien puolustustyössä. Vuonna
1911 eduskunnalle annettu valtion raha-asioita koskeva esitys oli
laadittu perustuslakiemme vastaisella tavalla sikäli, että hallitus oli
tehnyt eron valtiorahaston ja suostuntarahaston välillä sekä kieltänyt
eduskunnalta oikeuden lausua mieltänsä ensinmainitun rahaston
menoista. Hallitus tahtoi tällä keinoin muun muassa turvata
laittoman sotilasapumaksun suorittamisen. Mechelin kävi
vastustamaan tätä hallituksen laitonta toimenpidettä ja koetti saada
budjetin siten laadituksi, että eduskunta, hyväksymättä
sotilasapumaksua, voisi turvata sivistystarkoituksiin meneväin
määrärahain suorittamisen [R.A. Wrede, Muistopuhe L. Mechelinistä
s. 26]. Tammikuun 20 (helmikuun 2) p:nä 1912 annetun n.s.
"yhdenvertaisuuslain" johdosta, joka koski "muiden Venäjän
alamaisten saattamista oikeuksiinsa nähden Suomen kansalaisten
vertaisiksi" ja jota, perustuslainvastaisessa järjestyksessä
syntyneenä, ei voitu pitää lakina Suomessa, antoi eduskunta
adressin muodossa vastalauseen. Samoin se pani vastalauseen

26. saman vuoden helmikuussa annettua säännöstä vastaan, jolla
Suomen luotsilaitos kokonaan alistettiin Venäjän meriministeriön
alaiseksi ja lakkasi olemasta suomalainen laitos. Nämä lausunnot,
jotka eduskunta antoi, samalla ilmoittaen olevansa valmis
myötävaikuttamaan valtakunnan etuja tarkoittavain
lainsäädäntötoimenpiteiden aikaansaamiseksi, mikäli ne olivat
Suomen valtiosääntöön soveltuvia, olivat suurelta osalta Mechelinin
laatimia.
1911 vuoden eduskunnan käsiteltävänä oli myös kysymys
siviliavioliiton käytäntöön ottamisesta, jonka uudistuksen
aikaansaamiseksi lainsäädäntötietä Mechelin itse jälkimäisenä
senaattorikautenaan oli tehnyt alotteen ja josta asiasta v. 1911 oli
uudestaan tehty eduskunnassa anomus. Eri mieliä ilmeni, muutamat
kun tahtoivat siviliavioliiton säädettäväksi kaikille avioliittoon aikoville
pakolliseksi, toiset valinnaiseksi eli kirkolliseen vihkimiseen
vaihdettavaksi. Uskollisena vapaamieliselle katsantotavalleen, jonka
mukaan vapaus oli pakkoa parempi, kannatti Mechelin jälkimäistä
vaihtoehdotusta.
Vielä kansanedustajatoimensa loppuaikoinakin Mechelin
työskenteli Venäjän ja Suomen välisten suhteiden järjestämiseksi
kumpaistakin maata tyydyttävällä tavalla. Voipa sanoa hänen tällä
alalla tehneen uuden alotteenkin. Hän antoi nimittäin helmikuun 14
p:nä 1913 vapaaherra R.A. Wreden kera eduskunnalle anomuksen
Venäjän ja Suomen suhdetta koskevain asiain käsittelyä järjestelevän
"valtioperuskirjan" aikaansaamisesta. Tämän ehdotuksen mukaan,
johon liittyi tekijäinsä laatima ohjelma, tulisi eduskunnan anoa
venäläis-suomalaisen komitean asettamista ohjelmaa tarkastamaan
sekä asian lähettämistä Venäjän valtakunnanneuvoston ja
valtakunnanduuman ynnä Suomen eduskunnan hyväksyttäväksi.

27. Anomuksentekijät olivat, niinkuin he itse huomauttavat, koettaneet
objektiivisesti arvostella asiaa siltä kannalta, mitä keisarikunnan
oikeus ja etu todella vaati, samalla kun he olivat pitäneet kiinni siitä,
että lait, jotka on aiottu olemaan voimassa yksinomaan Suomessa,
on säädettävä Suomen lainsäädäntöjärjestyksessä, vaikka voivat
koskea keisarikunnankin etuja. Tätä ehdotusta, joka ennen
eduskunnalle antamista oli ollut porvarillisten puolueiden asettaman
valtuuskunnan tarkastettavana, ei eduskunta kuitenkaan ehtinyt
lopullisesti käsitellä. Tuskinpa anomuksentekijät itsekään uskoivat,
että ehdotus eduskunnan hyväksymänäkään olisi lähimmässä
tulevaisuudessa johtanut toivottuun tulokseen. Mutta he olivat siinä
kuitenkin esittäneet aatteen, joka kenties on molemminpuoliseksi
tyydytykseksi toteutuva tulevaisuudessa, kun kansalliset intohimot
ovat ehtineet asettua ja Venäjä on saanut todellisen oikeusvaltion
luonteen. Venäjän vapaamielisellä taholla on oltu sitä mieltä, että
tämä "valtioperuskirjan" ehdotus on viittonut oikean tien venäläis-
suomalaisen ristiriidan poistamiseen.
Mechelinin vaikutusvalta uudessa kansaneduskunnassa perustui
hänen suhtautumiseensa vallitseviin puoluevastakohtiin. Vaikka
valittuna ruotsalaisen puolueen ehdokaslistalla, pysyi hän edelleenkin
sillä kannalla, että valtiollisen toiminnan määräävänä tarkoitusperänä
maassamme ei tulisi olla toisen tahi toisen kielen harrastus, toisen
tahi toisen kansatieteellisen kansanryhmän suosiminen, vaan
kaikkien yhteisen isänmaan, Suomen valtion, etujen valvominen. Hän
tunnusti kansallisuusaatteen oikeaksi, sikäli kuin se tarkoitti "jokaisen
kansakunnan oikeudellista vaatimusta saada olla itsenäinen valtio
tahi muodostaa sen". [Om statsförbund och statsunioner, s. 7.]
Mutta kansakuntaa ei silloin ole käsitettävä vain kansatieteellisessä
mielessä, vaan sinä ykseytenä, joksi jonkin maan väestö, vaikka siinä
syntyperän ja kielen puolesta ilmeneekin erilaisuuksia, yhteisten

28. historiallisten vaiheiden, yhteisen yhteiskuntajärjestyksen ja
sivistyksen vaikutuksesta vähitellen on kehittynyt. Hänen
silmämääränään eduskunnassakin oli sen vuoksi yksimielisen
yhteistoiminnan aikaansaaminen valtiollisissa kysymyksissä. Ja
todella hänen onnistuikin melko suuressa määrin saada aikaan
sellaista yhteistoimintaa "porvarillisten" puolueiden kesken. Näiden
valitsemat valtuuskunnat kokoontuivat neuvottelemaan yhteisestä
menettelytavasta, ja useinkin Mechelin löysi sen päätösten muodon,
johon kaikki voivat yhtyä. Suurilukuisinta, sosialistien, puoluetta
hänen ei onnistunut haluamassaan määrässä saada lähennetyksi
toisiin puolueisiin, siksi oli erikoinen luokkaetu siinä liian
yksinomaisesti vallitsevana. Mutta ovatpa sosialistitkin toisinaan
kulkeneet käsi kädessä toisten puolueiden kanssa, joten on päästy
yksimielisyyteen eduskunnan menettelytapaan nähden ainakin
tärkeimmissä tapauksissa.
* * * * *
Ihmeteltävällä sitkeydellä Mechelin jatkoi työtään
elämäntehtäväinsä suorittamiseksi. Kansanedustajatoimensa ohessa
hän jatkoi kirjailijatoimintaansa. Suomen maantieteellisen seuran
julkaiseman suuren "Suomen kartasto 1910" nimisen teoksen
tekstiosastoon on hän laatinut laajahkon kirjoitelman: "Valtiollinen ja
hallinnollinen rakenne". Kotimaisissa sanomalehdissäkin hän edelleen
julkaisi kirjoituksia. Tiedeseuran kokouksessa, jonka seuran jäseneksi
hän oli tullut v. 1908, hän 1912 piti esitelmän "politiikasta". Mutta
hän oli myös uutterassa kirjeenvaihdossa eteväin ulkomaisten
valtiomiesten ja oikeusoppineiden kanssa, kirjoitteli edelleenkin
ulkomaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin sekä otti osaa lukuisiin
vieraissa maissa toimeenpantuihin kongresseihin.

29. Alussa vuotta 1910 hän kehotuksen saatuaan matkusti Parisiin,
missä hän Suomen kysymyksestä piti esitelmän, jota valmistaakseen
hänellä omain sanainsa mukaan oli ollut vain lyhyt aika, mutta joka
herätti vilkasta mieltymystä. Ystävälleen, vapaaherra R.A. Wredelle
kirjoittamassaan, joulukuun 26:ntena 1910 päivätyssä kirjeessä hän
sanoo olevansa uupunut paljosta valtiopäivätyöstä, kokouksiin
osaaottamisesta, kirjailijatyöstä y.m. ja sen vuoksi aikovansa lähteä
Grankullaan käyttääkseen kymmenisen päivää terveytensä
hoitamiseen. "Mutta", hän lisää, "sitä ennen on minun maksettava
lukuisia kirjevelkoja ulkomaalaisille ja valvottava lentokirjaseni"
(kesäkuun 17/30 p:nä 1910 annettua venäläistä lakia koskevan)
"levittämistä". Syystä käy sanominen, että Mechelin oli maamme
puhemiehenä Europan valistuneen mielipiteen edessä. Kaikkialla hän
saavutti sen etevimpäin edustajain personallisen kunnioituksen ja
ystävyyden ja osasi herättää myötätuntoa syrjäistä maatamme
kohtaan, osanottoa sen kohtaloon.
Myöhempinä elinvuosinaan Mechelin liittyi hartaalla mielenkiinnolla
sivistysmaissa alulle pantuun toimintaan pysyväisen rauhantilan
aikaansaamiseksi kansainvälisen oikeusjärjestyksen avulla. Keväällä
1900 oli etevä oikeusoppinut, Göttingenin professori von Bar, "der
Burenkrieg, die Russifizirung Finnlands und die Haager
Friedenskonferenz" nimisessä lentokirjasessa ehdottanut
kansainvälisen laitoksen perustamista, jonka jäseninä olisi
oikeusoppineita eri maista ja joka omasta alotteestaan ryhtyisi
puolueettomasti ja perusteellisesti selvittelemään kansainvälisiä
riitoja ja siten helpottamaan niiden ratkaisua rauhallisin keinoin.
Mecheliniä tämä aate suuresti miellytti, ja hän arveli, että laitoksen
oli otettava päätehtäväkseen kansainvälisen lakikirjan laatiminen,
jonka nojalla valtioiden politiikkaa kävi arvosteleminen.

30. Samana vuonna tehdessään matkan ulkomaille kävi hän siinä
mielessä tapaamassa von Baria, professori Westlakea Lontoossa sekä
useita muita Ranskan, Saksan, Belgian, Hollannin ja Tanskan
oikeusoppineita neuvotellakseen heidän kanssaan asiasta.
Toistamiseen neuvoteltuaan v. Barin kanssa hän päätti koettaa saada
Norjan Nobelkomitean johtomiehiä harrastamaan hanketta ja
matkusti sitä varten Kristianiaan, missä kävi komitean
puheenjohtajan, professori Getzin puheilla. Keväällä 1901 antoi sekä
v. Bar että Mechelin Nobelkomitean hallitukselle esityksen asiasta.
Getz laati näiden pohjalla ehdotuksen rauhanlaitoksen
perustamiseksi Kristianiaan Nobelin lahjoitusvaroilla pääasiallisesti
Mechelinin suunnitelman mukaisesti ja kävi saman vuoden
lokakuussa tapaamassa viimeksi mainittua Tukholmassa.
Valitettavasti Getz pian sen jälkeen kuoli, minkä tähden Kristianian
komitea lykkäsi laitoksen perustamisen epämääräiseen aikaan.
Myöhemmin on Mechelin ottanut osaa useihin rauhanasiaa
käsitteleviin kongresseihin, ja on hänellä niissä ollut sangen
huomattava osa. Niinpä otti hän osaa 18:nteen yleiseen,
Tukholmassa elokuussa 1910 pidettyyn rauhankongressiin, johon
hänet virallisesti kutsuttiin ja jossa hänet valittiin Suomen ryhmän
puheenjohtajaksi, minkä johdosta hän myös oli yleisten kokousten
varapuheenjohtajia, jota paitsi hänet valittiin kongressin
lakivaliokunnan jäseneksi. Hän alusti tässä rauhankokouksessa
kysymyksen sotien syistä ja ehdotti, että Bernin kansainvälistä
rauhantoimistoa kehotettaisiin asettamaan asiantuntijoista komitea
laatimaan selontekoa 1815 v:n jälkeen käytyjen sotien todellisista
syistä. Tuollainen täysin puolueeton ja objektiivisesti arvosteleva
selonteko todistaisi, niin hän arveli, että valtioiden keskinäiset riidat
olisi rauhallisella selvittelyllä voitu useissa tapauksissa sovittaa, jos
sovinto-oikeutta olisi käytetty. Samalla olisi selvitettävä, mitä

31. hallitusten sisäinen politiikka oli vaikuttanut niiden ulkopolitiikkaan.
Hallitukset, jotka haluavat omassa maassaan pitää voimassa
itsevaltiusjärjestelmää, voivat siitä saada sodan aiheen, esimerkiksi
maita vastaan, jotka ovat vapaamielisen hallitusjärjestelmän
esikuvana, tahi voitoilla ja valloituksilla pitääkseen valtaansa pystyssä
omassa maassaan. Niinikään hän huomautti, että ainoastaan se
rauha, joka on oikeuden vaatimusten mukainen, on todellinen rauha
ja jonkin verran takaa sen pysyväisyyden. Ehdotus saavutti
kongressin hyväksymisen. Toiseltakin taholta tehtiin
samansuuntainen ehdotus ja vuonna 1911 myönnettiin
Carnegierahastosta 120,000 dollaria palkinnoiksi mainittuja
kysymyksiä käsittelevistä teoksista. Tukholman kongressissa
käsiteltiin Suomenkin kysymystä, jolloin yksimielisesti tehtiin
päätöslauselma Suomen hyväksi. Mechelin ja hänen suomalaiset
toverinsa olivat tietenkin esteellisinä ottamatta osaa päätöslauselman
tekoon. Kongressin osanottajain kunniaksi Saltsjöbadenissa
toimeenpannussa juhlassa Mechelin piti ruotsalaisille isännille
puheen, joka sai osakseen myrskyistä suosiota.
19:s rauhankongressi oli määrä pitää Roomassa syyskuussa 1911.
Mechelin, joka oli kutsuttu sen kansainvälisen komitean jäseneksi,
jonka tuli johtaa kongressia, missä muun muassa oli aikomus
järjestää rauhanasiaa käsitteleväin teosten ja kirjoitusten näyttely,
lähetti sitä varten Roomaan valokuvan Helsingissä olevan
Aleksanterinpatsaan "Laki"-ryhmästä sekä lyhyen selonteon Suomen
kansan suhtautumisesta rauhanaatteeseen. Selonteossa mainitaan
suomalainen sananlasku: "Sota sortaa, rauha rakentaa", ja sanotaan
muun muassa: "Ulkonaisen rauhan siunaukset ovat tehottomia
kaikkialla, missä oikeuden ylivalta on toteuttamatta valtion sisäisessä
elämässä. — — Rauhanaate, vaikkakin suuntautuneena ensi sijassa
kansainvälisiin suhteisiin, on samalla kertaa terveellisesti ja yhä

32. vastustamattomammin vaikuttava jokaisen sellaisen valtion
sisäpolitiikkaankin, joka haluaa saada rauhansuojelijan kunniakkaan
nimen."
Suunniteltu rauhankongressi peruutettiin kuitenkin koleran
puhkeamisen johdosta, ja samoihin aikoihin alotti Italia sen Afrikan
sodan, jonka tarkoituksena oli Tripoliin valloitus. 19:ttä
rauhankongressia ei sen tähden pidetty Roomassa, vaan Genèvessä,
ja avattiin se vasta syyskuussa 1912. Mechelin oli sen osanottajia ja
samoissa toimissa kuin Tukholman kongressissakin. Hän alusti
uudestaan kysymyksen sotien syiden selvittelemisestä ja teki selkoa
siitä, mitä asiassa oli aikaansaatu. Tämän ohessa hän, yhtyen
ranskalaisen Emile Arnaudin tekemään ehdotukseen kansainvälisen
julkisen oikeuden kodifioimisesta, huomautti, että mainitun oikeuden
periaatteita on noudatettava jokaiseen valtioon ja kansaan nähden,
olivatpa ne suvereenisia tahi eivät. Niidenkin kansakuntain, jotka
eivät muodosta suvereenisia valtioita, vaan ovat muista
mahtavammista kansoista riippuvia, tulee voida vedota yleisiin
kansainvälisiin oikeusperiaatteisiin ja saada muilta kansoilta apua
sellaista sortoa vastaan, jonka tarkoituksena on heidän
menestyksensä ja itsenäisen sivistyksensä tuhoaminen. Kongressi
hyväksyi nämä näkökohdat ja julkilausui myötätuntonsa sorrettuja,
pieniä kansakuntia, niiden joukossa Suomenkin kansaa kohtaan.
Tunnustukseksi ansioistaan rauhanasian palveluksessa sai Mechelin
Genèvessä kongressin jäsenten puolelta juhlatilaisuuksissa osakseen
suosionosotuksia.
Genèvessä esittämiään mielipiteitä on Mechelin sitä ennen
tarkemmin selvitellyt muun muassa aikakauslehti "Valvojan"
marraskuun numerossa 1905. Kansainoikeutta, hän lausuu siinä, on
tavallisesti katsottu käyvän sovelluttaminen vain suvereenisten

33. valtioiden välisiin suhteisiin. Mutta kansainoikeusoppi on
epätäydellinen, niin kauan kuin se ei kykene osottamaan, että ja
miten sen periaatteet ovat sovellutettavissa sellaisiin valtioihin, jotka
edelleenkin ovat toisiinsa yhdistettyinä joko yhteisen hallitsijan
alaiseksi unioniksi tahi n.s. liittovaltioksi. Vieläpä enemmän —
niidenkin kansakuntain ja kansan osain, jotka historian kulun
johdosta eivät ole saavuttaneet itsenäisyyttä tahi joilla on vain
vaillinainen itsenäisyys, mutta jotka ovat jonkin suuremman kansan
muodostaman valtakunnan osana, tulee kansainoikeuden
perustuksella olla sorrolta turvattuina.
Mechelinin lausunnot rauhankongresseissa ovat epäilemättä
osaltaan saaneet aikaan, että nämä kongressit, jotka aikaisemmin
miltei yksinomaan käsittelivät suvereenisten valtioiden välisiä
suhteita sekä kysymystä, miten niiden välisiä sotia olisi ehkäistävä,
myöhemmin ovat alkaneet kääntää huomionsa siihenkin
kysymykseen, miten oikeuden vaatimukset on toteutettava, kun
toisella puolella on suvereniteettia vailla oleva tahi vain vaillinaisesti
suvereeninen kansa ja toisella kansa, josta edellinen on riippuvainen.
Hän on niinmuodoin osaltaan saanut aikaan, että käsitys
kansainoikeuden merkityksestä ja tehtävistä on tuntuvasti
laajentunut.
Venäläisen Mir nimisen rauhanyhdistyksen Moskovassa
toukokuussa 1913 toimeenpanemaan kokoukseen, jonne Mecheliniä
oli useat kerrat kutsuttu, hän saapui, vaikka sairaana ja vastikään
päättyneiden valtiopäiväin työstä väsyneenä, sekä piti siellä
esitelmän rauhanasiasta. Muun muassa hän esitti ajatuksen
europalaisen neuvoskunnan asettamisesta selvittelemään
siirtomaakysymyksiä ja poistamaan näiden kysymysten aiheuttamia
riitaisuuksia. Hän sai Moskovassa osakseen innokkaita suosion

34. osotuksia eräässä hänen kunniakseen toimeenpannussa juhlassa,
johon monta Venäjän vapaamielisten piirien huomattavaa edustajaa
otti osaa ja jossa heidän tunteitaan tulkitsi ruhtinas P.D. Dolgorukoff,
kiittäen onnelliseksi maata, joka oli synnyttänyt "sellaisia kansalaisia
ja isänmaanystäviä, sellaisia maansa menestyksen ja arvon
epäitsekkäitä esitaistelijoita".
Omassakin maassaan Mechelin koetti herättää rauhanaatteen
harrastusta ja ymmärtämystä. Finsk Tidskriftissä hän syksyllä 1910
julkaisi kirjoitelman selontekoineen vastikään pidetyn Tukholman
rauhankongressin keskusteluista. Samaan aikaan perustettiin hänen
alotteestaan Helsinkiin rauhanystäväin seura, jonka perustava
kokous pidettiin tammikuun 23 p:nä 1911, jossa tilaisuudessa
Mechelin piti alustavan esitelmän. Seuralle asetettiin johtokunta, joka
valitsi hänet puheenjohtajakseen. Saman vuoden lopussa hän
rauhanystäväin kokouksessa Helsingissä piti esitelmän kosketellen
muun muassa suunniteltua, mutta peruutettua Rooman
rauhankongressia.
Mechelinin rauhanasian harrastus oli täysin sopusointuinen koko
hänen vapaamielisen katsantokantansa kanssa. Ei ainoastaan
yksityisellä ihmisellä, vaan jokaisella kansalla, jokaisella
kansakunnalla tulee olla vapaus hallita itseään, valvoa omia etujaan,
mikäli kykenee ja mikäli tämä vapaus soveltuu muiden yhtäläiseen
vapauteen. Määrättyihin oikeussäännöksiin pukeutunut järjestys on
tarpeen ratkaistaessa, miten sellainen yhteensoveltuvaisuus on
toteutettava. Kansakuntain kesken tulee vallita oikeussuhde, jonka
mukaan niiden välillä syntyvät vastakohdat käy sovittaminen
väkivaltaa käyttämättä. Rauhan tulee vallita kansakuntain kesken.
Mutta tämä vaatimus ei tiedä sitä, että sodan poistaminen millä
keinoin ja millä ehdoin tahansa on ihmiskunnalle paras mahdollinen.

35. Puolustussota voi kansalle, jota toinen ahdistaa, käydä
välttämättömäksi ja olla sille itsepuolustusvelvollisuutena, samoin
kuin yksilö voi olla eetillisesti velvollinen puolustamaan itseään ja
omaisiaan laittomalta väkivallalta. Rauhanrakkaus ei ole samaa kuin
puolustusnihilismi. Mutta paitsi että sodat tuottavat äärettömän
paljon niin aineellista kuin siveellistäkin pahaa, on varsin epävarmaa,
jääkö se puoli sodassa voittajaksi, jolla on puolellaan parempi
oikeus. Ei ole varmaa, että eri kansojen vaatimukset saada vapaasti
valvoa etujaan tulevat sodan avulla toteutetuiksi kohtuuden ja
oikeuden mukaisella tavalla, toisin sanoen tavalla, joka ihmiskunnalle
yleensä olisi paras ja hyödyllisin. Jos todella mieli turvata oikeuden
voimassaolon kansain keskinäisissä suhteissa, ei tämä suhde saa olla
vain väkivaltaan nojautuvan fyysillisen voiman varassa, vaan on se,
ristiriitaisten vaatimusten esiintyessä, ratkaistava puolueettoman
kansainvälisen viranomaisen antamalla sovintotuomiolla. Eikä tämän
keskinäisen oikeussuhteen tule käsittää ainoastaan suvereenisia
valtioita, vaan suvereniteettia vaillakin olevat ja vain osittain
suvereeniset kansat. Näidenkin tulee saada nauttia luonnollisia
oikeuksiaan. Jos nämä oikeudet sen lisäksi on — niinkuin esimerkiksi
Suomen oikeuksien on laita — positiivisin oikeustoimin, sopimuksin
ja juhlallisesti annetuin sitoumuksin vahvistettu, tulee niiden
tietenkin olla sitä enemmän loukkaamattomat.
Epäilemättä Mechelin yhtä hyvin kuin kukaan muu tajusi, kuinka
vaikeaksi kävisi poliittisessa käytännössä toteuttaa tätä
kansainoikeuden aatetta. Miten taivuttaa vallanpitäjät, miten suuret
kansat sitä noudattamaan? Todellisuudessa näyttää tämä aate
olevan toteutettavissa vain inhimillisen kulttuurin kohotessa
sellaiselle kehitysasteelle, että kansojen yleinen mielipide tunnustaa
niiden keskinäisen suhteen olevan rakennettava oikeuden pohjalle ja
jyrkästi tuomitsee sitä loukkaavan menettelytavan. Oikeusperusteelle

36. rakentuva kansainvälinen järjestys on kaikille kansoille suurin piirtein
nähtynä ja ajan pitkään hyödyllisin, omansa parhaiten edistämään
ihmiskunnan menestystä. Kun sen vuoksi kansat inhimillisen älyn
kehittyessä paremmin oppivat käsittämään kaikkien yhteisen
menestyksen todelliset ehdot, on kansainoikeuden aate varmasti
voimistumistaan voimistuva. Silloin toivottavasti paremmin ja
paremmin onnistutaan sopivin keinoin, esimerkiksi käyttämällä
yleistä boikottausta muiden kansain puolelta, pakottamaan ne, jotka
haluavat loukata kansainvälistä oikeusjärjestystä, siitä luopumaan.
Tietenkin on, niinkuin Mechelinkin huomauttaa, kansain sisäisen
yhteiskuntajärjestyksen kehityksellä vapaamieliseen ja
kansanvaltaiseen suuntaan tässä kohden oleva suuri merkitys.
Hänen ei tarvinnut nähdä sitä maailmansotaa, jonka hävitykset
alkoivat vain muutama kuukausi hänen kuolemansa jälkeen. Mutta
todennäköistä on, että vaikka hän olisikin elänyt siihen asti, ei hänen
ajatuksensa rauhanaatteesta silti olisi muuttunut, sillä hän käsitti,
että järjen vaatimuksen, jonkin eetillisen aatteen oikeus ja arvo ei
ensinkään ole sen varassa, toimivatko ihmiset todellisuudessa sen
mukaisesti vai sitä rikkoen. Pikemmin hän juuri tästä sodasta olisi
saanut lisätukea käsitykselleen, että vanhan perinnäisen valtiotaidon,
joka ei myönnä kansainvälisellä politiikalla olevan muita vaikuttimia
kuin kansalliskiihkoiset intohimot ja omain, todellisten tahi
luuloteltujen etujen itsekkään vaalimisen, on väistyminen toisen,
korkeammalle tähtäävän, inhimillisen menestyksen ehtoja
laajanäköisemmin katselevan politiikan tieltä. Ja hän olisi kenties
toivonut, että juuri tämä sota sanomattomine kärsimyksineen on
osaltaan avaava kansain silmät näkemään oikeuteen perustuvan
rauhan välttämättömyyden sekä siten auttava tämän aatteen
voittoon pääsemistä.

37. * * * * *
Mechelinin terveys huononi huononemistaan ja tauti
(munuaistauti) tuotti hänelle kovia tuskia. Lääkärit varottivat häntä
viettämästä päiväänsä työpöydän ääressä ja kehottivat häntä
etsimään lepoa, mutta tätä neuvoa ei hän ehdottomasti tahtonut
noudattaa, sillä hän ei katsonut olevansa oikeutettu oman
terveytensä vuoksi keskeyttämään työtään sen hyväksi, minkä piti
terveyttään tärkeämpänä. Hän kirjoittaa eräälle ystävälleen elokuun
24 p:nä 1912, saatuaan kutsun Genèvessä pidettävään kongressiin:
"Omasta puolestani ponnistan viimeiset voimani matkustaakseni
rauhankongressiin. — — Olen oikeastaan jo liian vanha niin pitkiä
matkoja tekemään ja olemaan kongressien toimivana jäsenenä.
Ikäkulu olen — — mutta velvollisuus kutsuu".
Vahvistaakseen kuitenkin terveyttään, mikäli velvollisuuden
määräämä työ salli, oleskeli hän viime elinvuosinaan usein
ulkomaisissa parantoloissa, milloin Voksenkollenissa Norjassa, milloin
Gerardmerissä Vogesien vuoriseudussa, milloin Gasteinissa
Itävallassa, milloin Tukholman läheisessä Saltsjöbadenissa.
Kesäkuukausina kotimaassa ollessaan hänen oli tapana oleskella
tyttärensä Celyn Bromarvin pitäjässä omistamassa, luonnonihanalla
paikalla Hangon lähistössä merenrannikolla sijaitsevassa huvilassa.
Valtiopäiväin päätyttyä 1913 oleskeltuaan jonkin aikaa Gasteinissa
sairastui hän sieltä palatessaan ankarasti. Tauti hellitti kuitenkin
jonkin ajan kuluttua, niin että hän uudestaan voi ryhtyä työhönsä.
Syyskuun 18 p:nä vietettiin Helsingissä valtiopäiväin uudesti
elvyttämisen 50:ttä vuosipäivää, jolloin pidettiin Nikolainkirkossa
jumalanpalvelus ja ritarihuoneella juhlaesitelmiä, joista Mechelin piti
ruotsinkielisen. Se oli mielenkiintoinen ja vaikuttava, vaikka

38. läsnäolijoilta ei voinut jäädä huomaamatta, ettei puhuja enää ollut
täysissä voimissaan. Samana syksynä hän sai valmiiksi kirjoitelman,
joka on julkaistuna 1913 vuoden lopulla ilmestyneen "Murrosajoilta"
nimisen kokoomateoksen toisessa vihossa ja joka, nimikkeellä "Uusi
hallitusmuoto" varustettuna, kertoo siitä pitkällisestä työstä, jota oli
tehty uuden hallitusmuodon aikaansaamiseksi Suomelle ja johon
Mechelin itsekin oli uutterasti ottanut osaa.
Vielä viimeisenä elinaikanaan Mechelin kirjoitti arvostelun Venäjän
oikeusministeriön laatimasta ehdotuksesta Suomessa tehtyjen
valtiollisten rikosten jättämisestä Venäjän tuomioistuinten
ratkaistaviksi Venäjän lain mukaan. Erinäisiä muita kirjallisia töitä,
jotka hän oli aikonut julkaista ja joiden suunnitelman hän oli laatinut,
ei hän sitä vastoin ehtinyt suorittaa. Niin kävi suurisuuntaisen
teoksen, jonka oli määrä saada nimekseen: "Oikeus, vapaus ja
rauha", ja käsitellä rauhanasiaa. Sen luonnos on tallella. Toisesta
teoksesta, jolle hän oli aikonut nimeksi: "Kodin kirja" ja johonka
hänen laatimansa luonnos niinikään on tallella, oli määrä tulla
"kirjallinen kokoomateos", jota vuosittain ilmestyisi yksi tai pari 20-
25 arkkia käsittävää nidettä, ja joka sisältäisi historiallisia kirjoitelmia
(kansojen elämässä tapahtuneista tärkeistä käänteistä, niiden
sivistyshistorian huomattavista piirteistä), elämäkertoja, esityksiä
maantieteellisistä tutkimusmatkoista, siirtokuntain perustamisesta ja
kehityksestä sekä lähetystoimesta, kansataloudesta ja tilastosta,
taide- ja kirjallisuushistoriallisia kirjoitelmia, luonnontieteellisiä
havaintoja ja teknillisiä keksintöjä sekä opetustointa käsitteleviä
esityksiä, novelleja, kertomuksia, runoja, esityksen Suomen
tapahtumista viimeksi kuluneena vuonna (tilastotietoja sekä
muistosanoja vainajista). Tämän kumpaisellakin kotimaisella kielellä
julkaistavan teoksen aikaansaamiseen oli Mechelin aikonut pyytää
erinäisten kotimaisten kirjailijain avustusta.

39. Tauti uusiutui eikä hän enää jaksanut sitä voittaa. Tammikuun 26
p:n vastaisena yönä 1914 päättyi Helsingissä Leo Mechelinin
isänmaalleen merkityksellinen elämä. Kuolinvuoteellaan maaten hän
avasi sammuvan katseensa ja lausui vierellään istuvalle tyttärelleen:
"Näen niin valoisaa ja kaunista ympärilläni. Näen Suomen — näen
maani — näen hyviä ihmisiä, jotka tekevät työtä ja ahertavat.
Miksipä siis minä antaisin mieleni lannistua, kun näen niin monen
jalon miehen ja naisen taistelevan maani puolesta." Nämä olivat
hänen viimeiset sanansa.
Yleinen suru sai hautajaisissa niin suurenmoisen ilmauksen, että
sellaista tuskin on maassamme tullut kenenkään muun osaksi. Mitä
erilaatuisimpain laitosten ja yhdistysten sekä lukuisain maalais- ja
kaupunkikuntain edustajia oli saapuvilla juhlallisessa
ruumiinsiunauksessa, jonka Nikolainkirkossa toimitti professori G.G.
Rosenqvist. Venäjän perustuslaillisten demokraattien puolesta
puhuivat duuman jäsenet, professori Miljukoff ja Protopopoff,
Upsalan yliopiston filosofisen tiedekunnan puolesta laski seppeleen
Ruotsin täkäläinen pääkonsuli J. Lilliehöök ja Upsalan
ylioppilaskunnan puolesta tohtori Olof Palme. Lukemattomat
kansanjoukot olivat asettuneet kaupungin kaduille, katsellen ääneti
ja avopäin kirkosta hautuumaalle kulkevaa ruumissaattoa. Vaunusta
kantoivat ylioppilaskuntain kuraattorit ruumisarkun hautaan
työväenyhdistysten jäsenten muodostaessa soihtukujan ja Helsingin
torvisoittokunnan soittaessa surumarssia, jonka tilaisuutta varten oli
säveltänyt arkkitehti Hugo Lindberg, koko hautaustoimituksen
yliairut. Lasketut seppeleet, lähes 600, muodostivat haudalle
miehenkorkuisen kummun.
Koko kotimainen sanomalehdistö — sekin osa, jonka valtiollinen
kanta oli toinen kuin vainajan — antoi tunnustuksensa hänen

40. suurelle kyvylleen, hänen jalolle luonteelleen ja hänen hartaan
isänmaanrakkauden läpitunkemalle julkiselle toiminnalleen. Muista
maista saapui monilukuisia surunvalituskirjeitä ja Skandinavian
maiden, Venäjän, Saksan, Englannin, Ranskan ja Italian
sanomalehdistö sisälsi lukuisia lausuntoja, joista huokui syvää
kunnioitusta ja myötätuntoa vainajaa ja hänen elämäntyötään
kohtaan. Eritoten oli näin laita Ruotsin sanomalehdistössä ja Venäjän
vapaamielisissä lehdissä. Moskovan Mir-seurassa piti ruhtinas
Dolgorukoff muistopuheen Mechelinistä, huomauttaen hänen
ansioistaan rauhanasiassa. Venäjän taantumuksellisissa lehdissä
kävivät arvostelut tietenkin aivan toiseen suuntaan.
Kotimaisissa sanomalehdissä ehdotettiin perustettavaksi
Mechelinin muistoksi hänen mukaansa nimitetty rahasto, jolla
edistettäisiin hänen harrastamiaan tarkoituksia. Lahjoja kertyi, mutta
yritys ei ollut korkeiden viranomaisten mieleen. Keräys kiellettiin,
joten ajatusta ei vielä ole voitu toteuttaa.
Suomessa oli Mechelin myöhempänä elinaikanaan yhä enemmän
tunnustettu ei vain toisen tahi toisen puolueen, vaan koko kansan
mieheksi, pääjohtajaksi siinä taistelussa, jota valtiollisessa mielessä
yhtenäinen Suomen kansa kävi sille vakuutetun paikkansa
säilyttämiseksi "kansakuntain joukossa". Hän ei saanut nähdä sitä
päivää, jolloin Suomen valtiojärjestys taas oli turvattu. Hän ei
kuitenkaan lakannut toivomasta sen päivän koittamista, hän uskoi
käänteen tapahtuvan samalla kertaa kuin vapaampi aika koittaisi sille
suurelle maalle, johon Suomi on yhdistetty. Sitä todistavat nekin
sanat, joihin hänen viimeinen painatettu julkaisunsa "Uusi
hallitusmuoto" päättyy [Murrosajoilta, II s. 113]: "Etäällä ei voi olla
se aika, jolloin järjestelmän muutoksen täytyy tapahtua. Venäjä on
nyt murroskaudessa, jolloin yksinvallan aikuiset perinnäiset aatteet

41. koettavat estää uuteen valtiosääntöiseen valtiojärjestykseen
kuuluvien periaatteiden todellista sovellutusta. Voidaan havaita,
miten nämä vanhettuneet aatteet saavat entistä vähemmän
kannatusta yleisen ajatustavan taholta. Pyrkimyksen luoda
keisarikunnasta oikeusvaltio täytyy piankin voittaa. Silloin on aika
käsissä pysyväisesti järjestää niin hyvin Suomen eduskunnan kuin
valtakunnanneuvoston ja valtakunnanduuman harkitsemalla ja
hyväksymällä valtioperuskirjalla Venäjän ja Suomen väliset
oikeussuhteet kumpaakin puolta tyydyttävällä tavalla. Silloin on myös
oleva luonnollisin asia, että suuriruhtinaanmaa saa uuden
hallitusmuodon, joka rakentuu Suomen senaatin ja eduskunnan,
kummankin erikseen, jo v. 1907 oikeiksi ja tarkoitustaan vastaaviksi
harkitsemille perusteille".
Uudenvuodenaattona 1912 päivätyssä kirjeessä hän kirjoittaa:
"Monta ennustusta ja unelmaa on kytketty vuoteen 1913. Odotetaan
suuria tapahtumia, jotka meidänkin maalle tuottavat paremman
tulevaisuuden. Omasta puolestani en usko, että uudestaan saamme
oikeutemme takaisin äkillisten mullistusten johdosta. Luulen, että
meidän on lujina kestäminen koettelemukset, kunnes meidän
onnistuu omalla taitavalla toiminnallamme aikaansaada välinselvitys,
joka poistaa oikeuksiemme mielivaltaiset loukkaukset ja turvaa
asemamme. Tämä tulos ei tietenkään ole saavutettavissa Venäjällä
vallitsevan valtiollisen suunnan laadusta riippumatta. Mutta tämän
suunnan muuttuessa paremmaksi on meidän saavutettava voitto
omasta aatteestamme, omain hyvin harkittujen esitystemme ja
ehdotustemme avulla. — Aivoni työskentelevät joka päivä, milteipä
joka hetki, harkiten niin pääkysymysten kuin yksityiskohtainkin
vaihtopuolisia ehdotuksia."

42. Oliko Mechelin, uskoessaan onnellisempain aikojen koittavan
maallemme, liian optimistinen? Oliko hänen käsityksensä
inhimillisestä olemassaolosta ja sen edellytyksistä tässä ja muissa
kohdin kenties liian valoisa? On joskus väitetty, että niin oli laita.
Voipa olla mielenkiintoista kuulla, mitä hän itse tästä sanoo. Elokuun
1:senä 1913 päivätyssä kirjeessä hän kirjoittaa eräälle ystävälleen:
"Utelen välistä itseltäni, onko todellakin niin, että minä 'katselen
oloja niin valoisalta kannalta', kuin sinä viime kirjeessäsikin arvelet ja
moni aikaisemmin on väittänyt. Tämän itsetutkistelemuksen
tuloksena on aina ollut, että niin ei ole laita. En kuvittele asemaa
valoisammaksi kuin se todellisuudessa on. En suinkaan ole
käsittämättä idästäpäin uhkaavain vaarojen laajuutta enkä oman
yhteiskuntamme puutteellista valtiollista puolustuskykyä ja
toimintatarmoa. Olen niinikään suruissani nykyajan julkisessa
elämässä yltyleensä havaittavien rumien ilmiöiden johdosta.
Korkeampia päämääriä ja siveellisyyttä kokonaan vailla oleva
ulkopolitiikka, joka sotkee ja pahentaa kansainväliset suhteet.
Valtionhallinnon turmelus. Valtiomiesten kiistat vallasta,
pääasiallisesti oman personallisen kunnianhimonsa tyydyttämiseksi.
Hillitön nautinnonhimo ja rikkauksien tavoittelu, mistä köyhälistön
luokkaviha saa loppumatonta yllykettä. Saamattomuus niiden
uudistusten toteuttamisessa, jotka voisivat katkaista sosialismin
harhaopeilta kärjen. Välinpitämättömyys vapauden todellisista
periaatteista, joka ehkäisee yksilöjen kehittymistä todellisiksi valtion
kansalaisiksi. Rikosoikeuden ja vankeinhoitojärjestelmän
kehittymisen seisahdus, vaikka sellaisen kehityksen tarve räikeästi
ilmenee eräänlaisten rikosten lisääntymisessä ja uusien
esiintymisessä. Häikäilemätön tuhlaus sotavarusteluihin, minkä
johdosta varoja vain niukasti riittää kansansivistyksen
kohottamiseen. Huono henki useimmissa parlamenteissa, mikä

43. ilmenee ryhmien juonitteluissa, rikollisissa mellakoissa ja
heikkenevässä oikeuskehityksen vaatimusten harrastuksessa.
Sanomalehdistön vilpillisyys j.n.e."
"Sellainen nykyajan kuva ei herätä valoisia ajatuksia. On
käsitettävissä, että moni pessimisti huolestuneena utelee, eikö
Europaa uhkaa yhteiskunnallinen kumous, joka lakaisee pois
kulttuurin kootut aarteet."
"Mutta — nyt seuraa ajatusteni valopuoli. Olen monet ajat
punninnut vastakkain oman maan ja vieraiden maiden julkisen
elämän valo- ja varjopuolia sekä koettanut saada selville, mitkä
tekijät siinä on katsottava pysyviksi voimiksi, mitkä taas
satunnaisiksi, sellaista kantavuutta vailla oleviksi ilmiöiksi, joka
painaa leimansa tulevaisuuteenkin. Näistä mietteistä ja harkinnasta
olen saanut sen vakaumuksen, että hyvä ja oikea on päässyt
juurtumaan nykyajan elämään syvemmälle ja laajemmalle, kuin se
paha, josta yllä olen luetellut niin monta esimerkkiä. Niin
uskonnollisella ja eetillisellä kuin yhteiskuntakysymystenkin alalla on
useissa kansoissa havaittavana vakavaa pyrkimystä etsimään tietä
viittovaa totuutta ja pysyviä suuntia lähimmäisen rakkauden
periaatteiden mukaan. Yhä voimakkaampia varottavia ääniä kuuluu
imperialismin ja militarismin väärinkäytöksiä vastaan. Perustuslailliset
oikeusperiaatteet eivät ole kadottaneet voimaansa edistää järjestystä
ja sivistystä valtioissa. Rauhan aate, joka aikaisemmin osittain on
tavoitellut saavuttamattomia ihanteita, on nyt kohdistanut työnsä
runsaslupauksellisiin kansainoikeuskysymyksiin. J.n.e." — — —
* * * * *
Mechelin oli siis optimisti siinä mielessä, että hän uskoi niiden
voimain, jotka ovat inhimillisen kehityksen, korkeampaan

44. täydellisyyteen pyrkimisen edellytyksiä, lopultakin osottautuvan
vastustavia voimia vahvemmiksi. Ei niin, että ihmiset säästyisivät
kärsimyksiltä ja koettelemuksilta. Mutta itse kärsimyskin voi,
puhdistavana voimana, osaltaan edistää heidän kehittymistään
täydellisemmiksi. Tässä uskossa hän säilytti toivon, että valoisampi
päivä kerran oli koittava hänenkin isänmaalleen. Milloin ja miten se
tapahtuisi, sitä hän ei, enempää kuin kukaan muukaan, varmasti
voinut sanoa, mutta esimerkillään hän opetti meitä luottavaisina
kestämään koettelemukset. Hänen omasta elämäntyöstään saa
hänen kansansa oikeustaistelussaan kehotuksen ja kohottavan
esimerkin, joka sinänsä on voimanlähde tässä taistelussa.

45. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LEO MECHELININ
ELÄMÄ ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S.
copyright law means that no one owns a United States copyright in
these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it
in the United States without permission and without paying
copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of
Use part of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything
for copies of this eBook, complying with the trademark license is
very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as
creation of derivative works, reports, performances and research.
Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given
away—you may do practically ANYTHING in the United States with
eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject
to the trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE

46. THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

47. PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
To protect the Project Gutenberg™ mission of promoting the free
distribution of electronic works, by using or distributing this work (or
any other work associated in any way with the phrase “Project
Gutenberg”), you agree to comply with all the terms of the Full
Project Gutenberg™ License available with this file or online at
www.gutenberg.org/license.
Section 1. General Terms of Use and
Redistributing Project Gutenberg™
electronic works
1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg™
electronic work, you indicate that you have read, understand, agree
to and accept all the terms of this license and intellectual property
(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
the terms of this agreement, you must cease using and return or
destroy all copies of Project Gutenberg™ electronic works in your
possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
Project Gutenberg™ electronic work and you do not agree to be
bound by the terms of this agreement, you may obtain a refund
from the person or entity to whom you paid the fee as set forth in
paragraph 1.E.8.
1.B. “Project Gutenberg” is a registered trademark. It may only be
used on or associated in any way with an electronic work by people
who agree to be bound by the terms of this agreement. There are a
few things that you can do with most Project Gutenberg™ electronic
works even without complying with the full terms of this agreement.
See paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with
Project Gutenberg™ electronic works if you follow the terms of this
agreement and help preserve free future access to Project
Gutenberg™ electronic works. See paragraph 1.E below.

48. 1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation (“the
Foundation” or PGLAF), owns a compilation copyright in the
collection of Project Gutenberg™ electronic works. Nearly all the
individual works in the collection are in the public domain in the
United States. If an individual work is unprotected by copyright law
in the United States and you are located in the United States, we do
not claim a right to prevent you from copying, distributing,
performing, displaying or creating derivative works based on the
work as long as all references to Project Gutenberg are removed. Of
course, we hope that you will support the Project Gutenberg™
mission of promoting free access to electronic works by freely
sharing Project Gutenberg™ works in compliance with the terms of
this agreement for keeping the Project Gutenberg™ name associated
with the work. You can easily comply with the terms of this
agreement by keeping this work in the same format with its attached
full Project Gutenberg™ License when you share it without charge
with others.
1.D. The copyright laws of the place where you are located also
govern what you can do with this work. Copyright laws in most
countries are in a constant state of change. If you are outside the
United States, check the laws of your country in addition to the
terms of this agreement before downloading, copying, displaying,
performing, distributing or creating derivative works based on this
work or any other Project Gutenberg™ work. The Foundation makes
no representations concerning the copyright status of any work in
any country other than the United States.
1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
immediate access to, the full Project Gutenberg™ License must
appear prominently whenever any copy of a Project Gutenberg™
work (any work on which the phrase “Project Gutenberg” appears,
or with which the phrase “Project Gutenberg” is associated) is
accessed, displayed, performed, viewed, copied or distributed:

49. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com