Carpentry Canadian 3rd Edition Vogt Solutions Manual

Carpentry Canadian 3rd Edition Vogt Solutions Manual
Carpentry Canadian 3rd Edition Vogt Solutions Manual
Carpentry Canadian 3rd Edition Vogt Solutions Manual

1. Visit https://testbankdeal.com to download the full version and
explore more testbank or solutions manual
Carpentry Canadian 3rd Edition Vogt Solutions
Manual
_____ Click the link below to download _____
https://testbankdeal.com/product/carpentry-canadian-3rd-
edition-vogt-solutions-manual/
Explore and download more testbank or solutions manual at testbankdeal.com

2. Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Carpentry Canadian 3rd Edition Vogt Test Bank
https://testbankdeal.com/product/carpentry-canadian-3rd-edition-vogt-
test-bank/
Residential Construction Academy Carpentry 4th Edition
Vogt Test Bank
https://testbankdeal.com/product/residential-construction-academy-
carpentry-4th-edition-vogt-test-bank/
International Financial Management Canadian Canadian 3rd
Edition Brean Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/international-financial-management-
canadian-canadian-3rd-edition-brean-solutions-manual/
Essentials of Strategic Management The Quest for
Competitive Advantage 6th Edition Gamble Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/essentials-of-strategic-management-
the-quest-for-competitive-advantage-6th-edition-gamble-solutions-
manual/

3. Fundamentals of Corporate Finance Asia Global 2nd Edition
Ross Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-corporate-finance-
asia-global-2nd-edition-ross-solutions-manual/
Canadian Entrepreneurship and Small Business Management
Canadian 10th Edition Balderson Test Bank
https://testbankdeal.com/product/canadian-entrepreneurship-and-small-
business-management-canadian-10th-edition-balderson-test-bank/
Accounting Texts and Cases 13th Edition Anthony Solutions
Manual
https://testbankdeal.com/product/accounting-texts-and-cases-13th-
edition-anthony-solutions-manual/
Exploring Psychology in Modules 10th Edition Myers Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/exploring-psychology-in-modules-10th-
edition-myers-test-bank/
Visual Anatomy and Physiology 2nd Edition Martini
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/visual-anatomy-and-physiology-2nd-
edition-martini-solutions-manual/

4. Strategic Human Resource Management Canadian 2nd Edition
Noe Test Bank
https://testbankdeal.com/product/strategic-human-resource-management-
canadian-2nd-edition-noe-test-bank/

5. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Unit 8 Architectural Plans and Building Codes
Unit Objectives
After completing this unit, the student should be able to:
•Describe and explain the function of the various kinds of drawings contained in a set
of architectural plans.
•Demonstrate how specifications are used.
•Read and use an architect’s scale.
•Identify various types of lines and read dimensions.
•Identify and explain the meaning of symbols and abbreviations used on architectural
plans.
•Read and interpret plot, foundation, floor, and framing plans.
•Locate and explain information found in exterior and interior elevations.
•Identify and utilize information from sections and details.
•Use schedules to identify and determine location of windows, doors, and interior
finish.
•Define and explain the purpose of building codes and zoning laws.
•Explain the requirements for obtaining a building permit and the duties of a building
inspector.
Key Terms
Areaway—Below grade, walled area around basement windows.
Awning window—Atype of window in which the sash is hinged at the top and swings
outward.
Benchmark—A reference point for determining elevations during the construction of a
building.
Casement window—A type of window in which the sash is hinged at the edge and usually
swings outward.
Casing—Moulding used to trim around doors, windows, and other openings.
Contour line—Lines on a drawing representing a certain elevation of land.
Crawl space—Foundation type creating a space under the first floor that is not tall enough to
allow a full basement.
Detail—A drawing showing a close-up or zoomed-in view of part of another drawing.
UNIT 5

6. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Dormer—A structure that projects out from a sloping roof to form another roofed area to
provide a surface for the installation of windows.
Double-hung window—Windows in which two sashes slide vertically by each other.
Easement—Anarea of land that must remain an access to a structure or utilities; cannot
have buildings.
Elevation—Adrawing in which the height of the structure or object is shown; also the
height of a specific point in relation to another point.
Hearth—Anarea near a fireplace, usually paved and extending out into a room, around
which a wood floor installation must be framed.
Isometric—Adrawing in which three surfaces of an object are seen in one view, with the
base of each surface drawn at a 30-degree angle to the horizontal.
Louvre—Anopening for ventilation consisting of horizontal slats installed at an angle to
exclude rain, light, and vision, but to allow the passage of air.
Metes and bounds—Boundaries established by distances and compass directions.
Partition—Aninterior wall separating one portion of a building from another.
Plan view—Thepages of a set of prints that show a building from above looking down.
Pocket door—Adoor that slides sideways into the interior of a partition; when open, only
the lock edge of the door is visible.
Risers—Vertical members that enclose the space between treads.
Scuttle—Atticaccess or drain through a parapet wall.
Section view—Building plan that shows a cross-section of the building as if it were sliced to
reveal its skeleton.
Sidelight—A framework containing small lights of glass placed on one or both sides of the
entrance door.
Skylight—A fixed-sash window for the roof that provides light only, no ventilation.
Tread—Horizontal finish members in a staircase on which the feet of a person ascending
or descending the stairs are placed.
Truss—Anengineered assembly of wood or wood and metal members used to support
roofs or floors.

7. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Chapter 20 Understanding Architectural Plans
*Teaching
Tip
Drawings are a form of communication. Clear communication leads to
quality projects. To help students understand this chapter better, have
them review the set of drawings from Cardel Homes included. They
can practise identifying the various markings on the plans.
Slides 20-2 to
20-4
A. Architectural Plans
1.Blueprinting is an older method of creating drawings and
making copies.
2.It used a water wash to produce prints with white lines against a
dark blue background.
3.The word blueprint remains in use, however, to mean any copy
of the original drawing.
4.A more recent method of making prints uses the original black
line drawings of graphite or ink on translucent paper, cloth, or
polyester film.
5.Copies are usually made with a diazo printer.
6.Today, most architectural drawings are done using a CAD
(computer-aided drafting) program.
7.CAD drawings are produced more quickly and more easily than
drawings done by hand.
8.Changes to the plan can be made faster, allowing them to be
easily customized.
9.Prints are drawn using symbols and a standardized language.
10.To adequately read and interpret these prints, the builder must
be able to understand the language of architectural plans.
Slides 20-5 to
20-6
B. Types of Views
1.Pictorial views are usually three-dimensional (3D) perspective
or isometric views.
2.The lines in a perspective view diminish in size as they
converge toward vanishing points located on a line called the
horizon.
3.In an isometric drawing, the horizontal lines are drawn at 30-
degree angles.
4.All lines are drawn to actual scale. They do not diminish or
converge as in perspective drawings.
5.A presentation drawing is usually a perspective showing
buildings from a desirable vantage point to display its most
interesting features; sidewalks, streets, shrubs, trees, vehicles,
and even people may be drawn.
6.Presentation drawings are often coloured for greater eye appeal,
but provide little information for construction purposes.

8. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
7.They are usually used as a marketing tool to show the client
how the completed building will look.
Slide 20-7
C. Multiview Drawings
1.Different kinds of multiview drawings, also called
orthographic, are required for the construction of a building.
2.Multiview drawings are two dimensional and offer separate
views of the building.
3.These different views are called plan view, elevation, section
view, and details.
4.Plan views show the building from above, looking down.
5.Elevations show the building as seen from the street; they can
show front, back, right side, and left side.
6.Section views show a cross-section as if the building were
sliced open, revealing the skeleton of a building.
7.Details are blown up, with views of various items to show a
closer view.
Slides 20-8 to
20-13
D. Plan Views
1.The plot plan shows information about the lot, such as property
lines, directions, and measurements for the location of the
building, walks, and driveways.
2.It shows elevation heights and direction of the sloping ground.
3.It is made at a small scale because of the relatively large area it
represents.
4.This view helps the builder locate the building on the site and
helps local officials to estimate the impact of the project on the
lot.
5.The foundation plan shows a horizontal cut through the
foundation walls.
6.It shows the shape and dimensions of the foundation walls and
footings.
7.Windows, doors, and stairs located in this level are included.
8.First-floor framing material size, spacing, and direction are
included.
9.The floor plan is a view of the horizontal cut made about 4 to 5
feet (1.2 to 1.5 m) above the floor.
10.It shows the locations of walls and partitions, windows, and
doors and fixtures appropriate for each room.
11.Dimensions are included.
12.Framing plans are not always found in a set of architectural
drawings.
13.When used, they may be of the floor or roof framing.
14.They show the support beams and girders as well as the size,
direction, and spacing of the framing members.

9. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Slides 20-14 to
20-16
E. Elevations
1.A group of drawings that show the shape and finishes of all
sides of the exterior of a building.
2.Interior elevations are drawings of certain interior walls.
3.The most common are kitchen and bathroom wall elevations.
4.They show the design and size of cabinets built on the wall.
5.Other walls that have special features, such as a fireplace, may
require an elevation drawing.
6.Occasionally found in some sets are the framing elevations.
7.Similar to framing plans, they show the spacing, location, and
sizes of wall framing members.
8.No further description of framing drawings is required to be
able to interpret them.
Slides 20-17 to
20-18
F. Section Views
1.A set of architectural plans may have many section views.
2.Each is designed to reveal the structure or skeleton view of a
particular part of the building.
3.A section reference line is found on the plans or elevations to
identify the section being viewed.
*Teaching
Tip
With the Cardel plans, have the student identify detail sections and
indicate where they belong in the larger drawing.
Slide 20-19
G. Details
1.To make parts of the construction clearer, it is usually
necessary to draw details.
2.Small parts are drawn at a very large scale, even full size if
necessary.
3.Their existence is revealed on the plan and elevation views
using a symbol.
4.The location of the symbol shows the location of the vertical
cut through the building.
5.This symbol may have different shapes yet all have numbers or
letters that refer to the page where the detail is shown.
Slide 20-20
H. Other Drawings
1.Drawings relating to electrical work, plumbing, heating, and
ventilating may be on separate sheets in a set of architectural
prints.
2.For smaller projects, separate plans are not always needed.
3.All necessary information can usually be found on the floor
plan.
4.Besides drawings, printed instructions are included in a set of
drawings.

10. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Slide 20-21 to
20-22
I. Schedules
1.Window schedules and door schedules give information about
the location, size, and kind of windows and doors to be
installed in the building.
2.Each of the different units is given a number or letter.
3.A corresponding number or letter is found on the floor plan to
show the location of the unit.
4.Windows may be identified by letters and doors by numbers.
5.The letters and numbers may be framed with various geometric
figures, such as circles and triangles.
6.A finish schedule may also be included in a set of plans.
7.This schedule gives information on the kind of finish material
to be used on the floors, walls, and ceilings of the individual
rooms.
8.Window, door, and finish schedules are used for easy
understanding and to conserve space on floor plans.
Window Schedule
Sym Size Model Rough Open Quan.
A 1′ × 5′ Job Built Verify 2
B 8′ × 5′ W 4 N 5 CSM. 8′-0 ¾ × 5′-0 1
C 4′ × 5′ W 2 N 5 CSM. 4′-0 ¾ × 5′-0 2
D 4′ × 3
6
′ W 2 N 3 CSM. 4′-0 ¾ × 3′-6 ½ 2
E 3
6
× 3
6
2 N 3 CSM. 3′-6 ½ × 3′-6 ½ 2
F 6′ × 4′ G 64 Sldg. 6′-0 ½ × 4′-0 ½ 1
G 5′ × 3
6
G 536 Sldg. 5′-0 ½ × 3′-6 ½ 4
H 4′ × 3
6
G 436 Sldg. 4′-0 ½ × 3′-6 ½ 1
J 4′ × 2′ A 41 Awn. 4′-0 ½ × 2′-0 3
Door Schedule
Sym Size Type Quan.
1 3′ × 6
8
S.C. RP. Metal Insulated 1
2 3′ × 6
8
S.C. Flush Metal Insulated 2
3 2
8
× 6
8
S.C. Self Closing 2
4 2
8
× 6
8
Hollow Core 5
5 2
6
× 6
8
Hollow Core 5
6 2
6
× 6
8
Pocket Sldg. 2
Interior Finish Schedule
Room Floor Walls Ceil.
Vinyl Carpet Tile Hardwood Concrete Paint Paper Texture Spray Smooth Brocade Paint
Entry
●
Foyer ● ● ● ● ●
Kitchen ● ● ● ●
Dining ● ● ● ● ●
Family ● ● ● ● ●
Living ● ● ● ● ●
Mstr.
Bath
● ● ● ●

11. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Bath #2 ● ● ● ● ●
Mstr.
Bed
● ● ● ● ●
Bed #2 ● ● ● ● ●
Bed #3 ● ● ● ● ●
Utility ● ● ● ● ●
Slides 20-23 to
20-24
J. Specifications
1.Specifications, commonly called specs, are written to give
information that cannot be completely provided in the drawings
or schedules.
2.They supplement the working drawings with more complete
descriptions of the methods, materials, and quality of
construction.
3.If there is a conflict, the specifications take precedence over the
drawings.
4.Any conflict should be pointed out to the architect so that
corrections can be made.
5.The amount of detail contained in the specs will vary,
depending on the size of the project.
6.On small jobs, they may be written by the architect.
7.On larger jobs, a specifications writer, trained in the
construction process, may be required.
8.For complex commercial projects, a specifications guide, used
by spec writers, has been developed by the Construction
Specifications Institute (CSI).
9.The guide has 16 major divisions, each containing a number of
subdivisions.
•DIVISION 1—GENERAL REQUIREMENTS
•DIVISION 2—SITE WORK
•DIVISION 3—CONCRETE
•DIVISION 4—MASONRY
•DIVISION 5—METALS
•DIVISION 6—WOOD & PLASTICS
•DIVISION 7—THERMAL & MOISTURE PROTECTION
•DIVISION 8—DOOR & WINDOWS
•DIVISION 9—FINISHES
•DIVISION 10—SPECIALTIES
•DIVISION 11—EQUIPMENT
•DIVISION 12—FURNISHINGS
•DIVISION 13—SPECIAL CONSTRUCTION
•DIVISION 14—CONVEYING SYSTEMS
•DIVISION 15—MECHANICAL
•DIVISION 16—ELECTRICAL
10.For some light commercial and residential construction, many
sections of the spec guide would not apply; a shortened version
is then used.

12. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
11.On simpler plans, notations made on the same sheets as the
drawings may take the place of specifications.
12.The ability to read notations and specifications accurately is
essential in order to conform to the architect’s design.
*Teaching
Tip
Make sure students understand the concept of drawing something to
scale. Practise this by having them draw the classroom to a scale of 1
inch =1 foot. This is a great time to bring out framing squares and
have the students use the 12th scale.
Slide 20-25
K. Scales
1.It would be inconvenient and impractical to make full-sized
drawings of a building; therefore, they are drawn to scale.
2.Drawings of buildings are created to scale; each line in the
drawing is reduced proportionally to a size that clearly shows
the information and that can be handled.
3.Not all drawings in a set of plans, or even on the same page, are
drawn at the same scale.
4.The scale of a drawing is stated in the title block of the page or
listed directly below the drawing.
Slide 20-26
L. Architect’s Scale
1.The architect’s scale is commonly used to scale lines when
making drawings.
2.It has a triangular cross-section, giving space for two scales on
each face.
3.Six faces are produced, room for a potential of six scales.
4.The main scale is simply a ruler divided into 1-inch increments
and fractions in
1
/16-inch increments.
5.The other five scales actually show two scales in each.
6.Each scale is doubled up with another scale.
7.The desired scale used depends on which end of the scale is
read.
8.Each of the five scales is divided into fractional increments
depending on the number labelled at the end scale.
9.The ¼ scale is read from right to left. At the other end, the
1
/8
scale is read from left to right.
10.One scale is twice as big (or half as big, depending) as its
counterpart.
11.When drawing a line in ¼ scale, each foot of actual size is
drawn as ¼ inch.
12.Read the scale in one direction from the starting end, being
careful not to confuse it with the scale running in the opposite
direction.
13.On the end of each scale, a space representing one foot at that
scale is divided up.

13. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
14.This space is used when scaling off dimensions that include
fractions of a foot.
15.What these lines represent depends on the scale.
16.In some cases, it is divided into fractions of an inch; in others,
it is divided into whole inches.
17.The 1½ scale’s smallest line represents an actual ¼ inch. In the
3
/8 scale, the smallest line represents 1 actual inch.
The scales are paired as follows:
1½″ = 1′-0″ and 3″ = 1′-0″
1″ = 1′-0″ and ½″ = 1′-0″
3
/8″ = 1′-0″ and ¾″ = 1′-0″
1
/8″ = 1′-0″ and ¼″ = 1′-0″
3
/32″ = 1′-0″ and
3
/16″ = 1′-0″
M. Metric Engineering Scale
1.The Metric Engineering Scale is the standard in most of the
world.
2.Metric plot plans are often drafted in ratios of 1:100.
3.This scale is very close to the scale
1
/8″ = 1′-0″ (1:96).
4.Similarly, metric floor plans are drawn in a ratio of 1:50, close
to a scale of ¼″ = 1′-0″ (1:48).
5.Construction details are drawn to metric scales of 1:20, 1:10, or
1:5.
6.It should be noted that all dimensions in metric drawings are in
millimetres; therefore, it is not necessary to use the “mm”
symbol.
*Teaching
Tip
Have the students scale different parts of the drawings to practice.
Then compare the individual student’s findings. This is a great
exercise to show the class the wide interpretation of the scales and the
variations in the drawings produced.
Slide 20-26
N. Commonly Used Scales
1.The most commonly used scale found on architectural plans is
¼ inch equals 1 foot. This is indicated as ¼″ = 1′-0″ and
referred to as a “quarter-inch scale.”
2.This means that every ¼ inch on the drawing will equal one
foot in the building.
3.Floor plans and exterior elevations for most residential
buildings are drawn at this scale.
4.To show the location of a building on a lot and other details of
the site, the architect may use a scale of
1
/16″ = 1′-0″.
5.This reduces the size of the drawing to fit it on the paper.
6.Larger scales of 1½″ = 1′-0″ or 3″ = 1′-0″ are used to show
certain details more clearly.
7.Complicated details may be drawn full size or half size.

14. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
8.Section views showing the elevation of interior walls are often
drawn at ½″ = 1′-0″ or ¾″ = 1′-0.″
9.Often with CAD drawings, the designer scales to “fit the page”;
this means you can get almost any scale. On the one hand, you
have a larger drawing to interpret, but it’s an odd scale to
reference.
Slides 20-27 to
20-29
O. Types of Lines
1.Some lines in an architectural drawing look darker than others.
2.They are broader so that they stand out clearly from other lines.
3.This variation in width is called line contrast.
4.This technique, like all architectural drafting standards, is used
to make the drawing easier to read and understand.
5.Object lines outline the object being viewed, and are broad,
solid lines.
6.These lines represent the portion of the building visible in this
view.
7.Hidden lines indicate an important object not in view.
8.A hidden line consists of short, fine, uniform dashes.
9.Hidden lines are used only when necessary, otherwise the
drawing becomes confusing to read.
10.Centrelines are indicated by a fine, long dash, then a short dash,
then a long dash, and so on.
11.They show the centres of doors, windows, partitions, and
similar parts of the construction.
12.A section reference or cutting-plane line is, sometimes, a broad
line consisting of a long dash followed by two short dashes,
with arrows at its ends.
13.The arrows show the direction in which the cross-section is
viewed.
14.Letters identify the cross-sectional view of that specific part of
the building.
15.More elaborate methods of labelling section reference lines are
used in larger, more complicated sets of plans.
16.The sectional drawings may be on the same page as the
reference line or on other pages.
17.A break line is used in a drawing to terminate part of an object
that actually continues.
18.It can be used only when there is no change in the drawing at
the break.
19.Its purpose is to shorten the drawing to utilize space.
20.A dimension line is a fine, solid line used to indicate the
location, length, width, or thickness of an object.
21.It is terminated with arrowheads, dots, or slashes.
22.Extension lines are fine, solid lines projecting from an object to
show the extent of a dimension.

15. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
23.A leader line is a fine solid line that ends with an arrowhead
pointing to an object from a notation.
Slide 20-30
P. Dimensions
1.Generally drawn as continuous lines.
2.Dimension appears above and near the centre of the line.
3.All dimensions on vertical lines should appear above the line
when the print is rotated one-quarter-turn clockwise.
4.Extension lines are drawn from the object so that the end point
of the dimension is clearly defined.
5.When the space is too small to permit dimensions to be shown
clearly, they may be drawn beside with a leader line.
Slide 20-30
Q. Kinds of Dimensions
1.Dimension on architectural blueprints are given in feet and
inches, such as 3′-6″, 4′-8″, and 13′-7″.
2.A dash is always used to separate the foot measurement from
the inch measurement to prevent mistakes in reading
dimensions.
3.When the dimension is a whole number of feet with no inches,
the dimension is written with zero inches, as 14′-0″.
4.Dimensions of 1′ and under are given in inches, as 10″, 8″, and
so on.
5.Dimensions involving fractions of an inch are shown, for
example, as 1′-0½″, 2′-3¾″, or 6½″.
6.If there is a difference between a written dimension and a
scaled dimension of the same distance, the written dimension
should be followed.
Slide 20-31
R. Modular Measure
1.In recent years, modular measurement has been used
extensively.
2.The idea is to draw the plans to use material manufactured to fit
the grid spaces.
3.A grid with a unit of 4 inches (100 mm) is used in designing
buildings.
4.Drawing plans to a modular measure enable the builder to use
manufactured component parts with less waste, such as 4 × 8
sheet materials and manufactured wall, floor, and roof sections
that fit together with greater precision.
5.When framing members are spaced according to modular
measurement and window and door sizes adhere to it, costs are
reduced and materials are conserved.
S. Symbols
1.Used on drawings to represent objects in the building, such as
doors, windows, cabinets, plumbing, and electrical fixtures.

16. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Slide 20-32 2.Other symbols are used in regard to the construction, such as
for walls, stairs, fireplaces, and electrical circuits.
3.They may be used for identification purposes, such as those
used for section reference lines.
4.The symbols for various construction materials, such as lumber,
concrete, sand, and earth, are used when they make the drawing
easier to read.
Slides 20-33 to
20-34
T. Abbreviations
1.It is necessary to use abbreviations on drawings to conserve
space.
2.Only capital letters, such as DR for door, are used.
3.Abbreviations that make an actual word, such as FIN. for
finish, are followed by a period.
4.Several words may use the same abbreviation, such as W for
west, width, or with.
5.The location of these abbreviations is the key to their meaning.
6.A list of commonly used abbreviations is provided in Figure
20–26 of the textbook.
7.Symbols and abbreviations on the drawings are like the
designers’ accent. Once you understand their accent, reading
drawings from the same designer starts to feel familiar.
Slides 20-35 to
20-36
Summary
Architectural plans offer a number of different views of the building
site and the buildings to be built. These different views allow the
carpenter to see where windows, doors, fireplaces, walls, and other
parts of the building will go. These views include dimensions,
symbols, and abbreviations that indicate locations, materials, and
hidden objects. Understanding how to read architectural plans and
learning what the different types of lines, symbols, and abbreviations
mean is crucial to doing the job correctly.

17. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Chapter 21 Floor Plans
Slides 21-2 to
21-3
A. Floor Plans
1.Contain a substantial amount of information.
2.Floor plans are drawn first.
3.Generally drawn at a scale of ¼″ = 1′-0″ (1:50 mm).
4.A separate plan is made for each floor of buildings with more
than one storey.
5.Other plans are derived from the floor plan.
*Teaching
Tip
Have students identify placement of doors, windows, and other items
on a set of plans. Have the students identify what information is not
going to be found on a plan view drawing, and where they may need to
flip to find the missing pieces.
Slide 21-4
B. Floor Plan Symbols
1.To make the plan as uncluttered as possible, symbols are used.
2.Symbols used in elevation and section drawings are different
from plan symbols.
3.Recognition of commonly used symbols makes it easier to read
the floor plan as well as other plans that use the same symbols.
4.Symbols for exterior doors are drawn with a line representing
the outside edge of the sill.
5.Interior door symbols have no sill line.
6.Exterior sliding door symbols show the sill line.
7.Interior sliding doors, called bypass doors, show none.
8.The sections or panels of bifold doors are clearly seen in
symbols.
Slides 21-5 to
21-13
C. Door/Window Symbols
1.Symbols for exterior doors are drawn with a line representing
the outside edge of the sill.
2.Interior door symbols show no sill line.
3.The symbols identify the swing and show on which side of the
opening to hang the door.
4.Exterior sliding door symbols show the sill line, but the interior
sliding doors, called bypass doors, show none.
5.Pocket doors slide inside the wall.
6.Bifold doors open to almost the full width of a closet opening.
7.The inside and outside lines of window symbols represent the
edges of window sills; other lines are drawn for panes of glass.
8.A window with a fixed, single sash is indicated by one line and
the double-hung window has two sashes that slide vertically; its
symbol shows two lines.

18. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
9.The casement window swings outward and is depicted by a
symbol similar to that for a swinging door. These may be
shown having two or more units in each window.
10.An awning window is similar to a casement except that it
swings outward from the top. Its open position is indicated by
dashed lines.
11.The symbol for a sliding window is similar to that for a sliding
door except for a line indicating the inside edge of the sill.
12.Close to the window and door symbols are letters and numbers
that identify the units in the window and door schedules.
Slides 21-14 to
21-16
D. Structural Members
1.Openings without doors in interior walls are indicated by
dashed lines.
2.Notes indicate if the opening is to be cased (trimmed with
moulding) and if the top is to be arched or treated in any other
manner.
3.The location of garage door headers may be shown by a series
of dashes, and their size is usually indicated with a notation.
4.Window and other headers are shown in the same manner.
5.Ceiling beams above the cutting plane of the floor are
represented by a series of dashes.
6.Ceiling joists or trusses are identified in the floor plan with a
double-ended arrow showing the direction in which they run,
and their size and spacing are noted alongside the arrow.
Slide 21-17
E. Kitchen, Bath, and Utility Room
1.The locations of bathroom and kitchen fixtures, such as sinks,
tubs, refrigerators, stoves, washers, and dryers, are shown by
obvious symbols, abbreviations, and notations.
2.The extent of the base cabinets is indicated by a line indicating
the edge of the countertop.
3.Objects such as dishwashers, trash compactors, and lazy susans
are shown by a dashed line and notations or abbreviations.
4.Upper cabinets are symbolized by dashed lines.
Slides 21-18 to
21-24
F. Other Floor Plan Symbols
1.The floor plan shows the location of stairways with lines
indicating the outside edges of the treads, the direction of
travel, and the number of risers.
2.The location and style of chimneys, fireplaces, and hearths are
shown by the use of appropriate symbols.
3.The sizes of the chimney flue and the hearth are usually
indicated; the fireplace dimensions are generally not given.
4.The fireplace material may be shown by symbols or a notation.

19. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
5.An attic access, also called a scuttle, is usually located in a
closet, hall, or garage ceiling outlined with dashed lines or
identified by a notation.
6.The floor plan symbol for a floor drain is a small circle, square,
or circle with a square.
7.The slope of the floor is shown by straight lines from the
corners of the floor to the centre of the drain.
8.The location of outdoor water faucets, called hose bibs, is
shown by a symbol projecting from exterior walls and labelled.
9.Electrical outlets, switches, and lights may be shown by the use
of curved, dashed lines running to switches, outlets, and
fixtures.
10.The symbols for these electrical components are shown.
11.Complex buildings require separate electrical plans, as well as
prints for plumbing and for heating and ventilation.
Slides 21-25 to
21-28
G. Dimensions
1.Dimensions are placed and printed so that they are easy to read.
2.Overall dimensions are found on the outer dimension lines.
3.In a wood frame, the dimensions are to the outside face of the
frame.
4.Concrete block walls are dimensioned to their outside face.
5.Brick veneer walls are dimensioned to the outside face of the
wood frame, with an added dimension and notation for the
veneer.
6.Multiple dimension lines are sometimes needed; when this
happens they are stacked.
7.The dimension lines closest to the exterior walls are used to
show the location of windows and doors.
8.In a wood frame, they are dimensioned to their centreline.
9.In concrete block walls, the dimensions are to the edges of the
openings and also show the opening width.
10.The second dimension line from the exterior wall shows the
centreline of interior partitions, intersecting the exterior wall.
11.Interior dimensions are given from the outside of a wood frame
or from the inside of concrete block walls, to the centrelines or
edges of partitions.
12.Interior doors and other openings are dimensioned to their
centerline, similar to exterior walls.
13.Not all interior dimensions are required; some may be assumed.
Slide 21-29
Summary
Floor plans include lines and symbols indicating locations and
dimensions of doors, windows, partitions, and various fixtures, among
other things. Floor or ceiling framing, spacing, and direction for above
will be on the plan below.

20. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Chapter 22 Sections and Elevations
Slide 22-2
A. Sections
1.Section views give a great deal of information, offering
guidance to the builder.
2.The section view may be referenced for information during all
phases of construction.
3.Floor plans are views of a horizontal cut.
4.Sections show vertical cuts called for on the floor, framing, and
foundation plans.
5.Sections provide information not shown on other drawings. The
number and type of section drawings in prints depend on what
is required for a complete understanding of the construction.
They are usually drawn at a scale of
3
/8″ = 1′-0″ or 1:25.
Slides 22-3 to
22-4
B. Kinds of Sections
1.Full sections are cut across the width or through the length of
the entire building.
2.For a small residence, only one full section may be required.
3.Commercial structures may require several full and many
partial sections.
4.A partial section shows the vertical relationship of the parts of a
small portion of the building.
5.Partial sections through exterior walls are often used to give
information about materials from foundation to roof.
6.They are drawn at a larger scale.
7.The information given in one wall section does not necessarily
apply for all walls or for all parts of the same wall. It applies to
that part of the construction located by section reference lines.
8.Construction changes throughout a building; many section
views are needed to provide information.
9.An enlargement of part of a section is required when enough
information cannot be given in a smaller scale drawing.
11.Large-scale drawings are called details.
Slide 22-5
C. Reading Sections
1.Section views and details are densely packed with information
and offer much guidance to the builder.
2.Measurements for the height, thickness, and spacing of the
building components.
3.Indicates the material types and specifications.
4.Fastening instructions for normal and special situations.
5.The section view may be referenced for information during all
phases of construction.
6.The requirements for the footings and foundation, floor and
walls, ceiling and roofing are all drawn.

21. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
7.Also includes finish materials and special installation
instructions.
8.Shows the location and size of all building materials such as
steel, wood, masonry, and any other material used in the
building.
Slides 22-6 to
22-10
C. Elevations
1.Elevations are orthographic drawings.
2.Usually drawn at the same scale as the floor plan.
3.They show the building from the outside at a distance of about
100 feet (30 m).
4.Four elevations, labelled Front, Rear, Left Side, and Right Side,
are included in the drawings.
5.They may also be titled according to the compass direction they
face—that is, North, South, East, and West.
6.The general shape and design of the building can be determined
from the exterior elevations.
7.The type of roofing material, the roof slope, and the cornice
style may also be determined from the exterior elevations.
Slides 22-11 to
22-14
D. Elevation Symbols
1.Elevation symbols are different than floor plan symbols for the
same object.
2.In elevation drawings, the symbols represent, as closely as
possible, what would appear to the eye.
3.The symbols are usually identified with a notation.
4.Foundation footings and walls below the grade level may be
shown with hidden lines.
5.The kind and size of exterior siding, railings, entrances, and
special treatment around doors and windows are shown.
6.Their styles and sizes are identified by appropriate symbols and
notations.
Slide 22-15
E. Elevation Dimensions
1.Elevations have few dimensions.
2.Some elevation dimensions usually given are floor-to-floor
heights, distance from grade level to finished floor, height of
window openings from the finished floor, and distance from the
ridge to the top of the chimney.
Slide 22-16
Summary
Section views give detailed information about a section of the building
or site. Section views allow the carpenter to see the planned structure
from various viewpoints. Section views can be a full section or a
partial section. Additionally, a detail view can be studied for the
planned location of various objects.

22. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Chapter 23 Plot and Foundation Plans
Slide 23-2
A. Plot Plans
1.A plot plan is a map of a section of land used to show the
proposed construction.
2.The scale of plot plans may vary from 1′′ = 10′ to 1′′ = 200′ or
1:100 to 1:250.
3.A plot plan is a required drawing when applying for a permit to
build in practically every community. The plot plan should be
the first actual drawing in the package.
4.The plan must show compliance with zoning and health
regulations.
Slides 23-3 to
23-5
B. Property Lines
1.The property line measurements and bearings, known as metes
and bounds,show the shape and size of the parcel.
2.They are standard in every plot plan.
3.In the United States, the foot is the most commonly used
measurement; other countries, including Canada, use metres.
4.Boundary lines are measured in feet, yards, rods, chains, or
metres:
•3 feet equals one yard.
•16½ feet or 5½ yards equal one rod.
•66 feet or 22 yards or 4 rods equal one chain.
5.Parts of measurement units are expressed as decimals; a
boundary line dimension is expressed as 100.50 feet, not 100
feet, 6 inches.
6.The measurement is shown centred on, close to, and inside the
line.
7.The north compass direction is clearly marked on every plot
plan.
8.The bearing of the boundary line is shown, as well as the
length.
9.The bearing is a compass direction given in relation to a
quadrant of a circle.
10.There are 360 degrees in a circle and 90 degrees in each
quadrant:
•Degrees are divided into minutes and seconds.
•One degree equals 60 minutes (60′).
•One minute equal 60 seconds (60″).
11.The boundary line bearing is expressed as a certain number of
degrees clockwise or counterclockwise from either north or
south.
12.A bearing may be shown as N 30°W, N 45°E, S 60°E, S 30°W.
13.No bearings begin with east or west as a direction.

23. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
14.The bearing is shown centred close to and outside the boundary
line opposite its length.
Slides 23-6 to
23-7
C. Topography
1.The topography is the detailed description of the land surface;
it includes any outstanding physical features and differences in
elevation of the building site.
2.Elevation is the height of a surface above sea level; it is
expressed in decimal feet and
1
/100 of a foot or in metres and
decimals.
3.Contour lines are irregular, curved lines connecting points of
the same elevation of the land.
4.The vertical distance between contour lines is called the
contour interval.
5.When contour lines are close together, the slope is steep.
Widely spaced contour lines indicate a gradual slope.
6.At intervals, the contour lines are broken and the elevation of
the line inserted.
7.On some plans, dashed contour lines indicate the existing grade
and solid lines depict the new grade.
8.The slope of the finished grade may be shown by arrows
instead of contour lines.
Slides 23-8 to
23-11
D. Elevations
1.The point of beginning will be an object that is unlikely to be
moved easily, such as a large rock, tree, or iron rod driven into
the ground.
2.One corner of the lot may be marked with the abbreviation
POB. It is from this point that the lot is laid out and drawn.
3.The height of several parts of the site and the construction are
indicated on the plot plan.
4.Before construction begins, a reference point, called a
benchmark, is established on or close to the site, using some
permanent object.
5.It may be the actual elevation in relation to sea level.
6.It may also be given an arbitrary elevation of 100.00 feet (30
m).
7.The location of the benchmark is clearly shown on the plot plan
with the abbreviation BM.
8.The elevation of the finished floor or the top of the foundation
levels may be shown and noted on the plot plan.
9.This elevation helps the contractor to determine the bottom of
the excavation.
F. Converting Decimals to Fractions
1.Carpenters are often required to convert decimals of a foot to
feet, inches, and sixteenths of an inch.

24. Instructor’s Guide to Accompany Carpentry, Third Canadian Edition
Copyright © 2017 Nelson Education Ltd. Unit 8
Slide 23-12 2.Multiply a decimal of a foot by 12 to get inches.
3.Multiply any remainder decimal of an inch by 16, rounding off
any remainder to the nearest sixteenth of an inch.
4.Combine whole feet, whole inches, and sixteenths of an inch to
make the conversion.
5.Subtract the building component heights from the finished floor
height given.
6.To solve, add up the components:
- 10″ + 8′-0″ + 1′-2¾″ = 10′-0¾″
- Convert ¾″ to decimal feet ¾ ÷ 12 = 0.0625
- Add 0.0625 to 10 feet 0.0625 + 10 = 10.0625
- Next, subtract 104.50′ – 10.06′ = 94.44′
- The bottom of excavation elevation is 94.44 feet.
*Teaching
Tip
Spend some time making sure students know how to convert decimals
to fractions. Have students do some sample problems to check for
understanding. There is never too much practice here.
G. Other Elevations
1.The elevation of each corner of the property is noted on the plot
plan.
2.Existing and proposed roads adjacent to the property are
shown.
3.Easements are right-of-way strips running through the property
that are granted for various purposes, such as access to other
property, storm drains, or utilities.
4.Elevations of a street at a driveway and at its centreline are
usually required.
H. The Structure
1.The shape and location of the buildings are shown on the plot
plan.
2.Distances, called setbacks, are dimensioned from the boundary
lines to the building.
3.Utilities are shown by noted lines from the structure to the
appropriate boundary line.
Slide 23-13
I. Utilities
1.The water supply and public sewer connections are shown by
noted lines from the structure to the appropriate boundary line.
2.Private sewer disposal systems are shown on the plot plan.
3.Although there are many kinds of sewer disposal systems, those
most commonly used consist of a septic tank and leach or drain
field, which are usually subject to strict regulations with regard
to location and construction.
4.The location of gas lines is shown, if applicable.

25. Another Random Scribd Document
with Unrelated Content

26. — Entä minne sen isäntä on joutunut?
— Se nukkuu vielä; kovin oli väsynyt kiivaasta ajosta.
— Minkälaisesta ajosta?
— Niin, se tapahtui kolme päivää sitten. Eikö Santeri setä ole sitä
vielä kuullut? Polgárin lautalla hullaantuivat lehmät, jotka se Mährin
herra oli ostanut; kaiketi näkivät jonkun aaveen, pelästyivät ja
hyppäsivät jok'ikinen veteen lautalta ja karkasivat suoraa päätä kotia
Zámin majalle; paimen ei kyennyt niitä enää palauttamaan, vaan tuli
itsekin niiden kanssa takaisin.
— Frans Lacza on siis nyt kotona?
— Mutta vähällä oli, ettei isäntäpaimen lyönyt häntä kuoliaaksi. En
ole vielä ikinä kuullut isännän niin koreasti kiroilevan kuin silloin
karjalauman illan suussa majalle saapuessa, perässä Franssi setä.
Vaahto vain valui hänen hevosestansa. Ja sonnin sieraimista tuli veri.
Siinäkös saatiin kuulla hirtehisistä ja lurjuksista! Kolmasti isäntä jo
kohotti keppiäkin, mutta ilmassa se vain suhahti, ei sentään
ruvennut sillä lyömään.
— Entä mitä Franssi siihen sanoi?
— Ei muuta kuin että hän ei voinut sille mitään, että elukat
hullaantuivat. — "Olit varmaan tehnyt jotain velhonvehkeitä, senkin
hirtehinen!" — sanoi isäntä. "Mitä varten minä sellaisia olisin
tehnyt?" — "Sitä varten, kun ensin itse hullaannuit; kaiketi on tuo
keltaruusu antanut sinullekin jotain taikajuomaa kuten Santeri
Decsillekin!" — Sitten he rupesivat puhumaan teistä, Santeri setä,
mutta sitä en minä saanut kuulla, sillä minä sain korvapuustin ja

27. minut ajettiin pois kuuntelemasta. Sanottiin, ettei ne puheet olleet
minua varten.
— Vai puhuttiin minustakin? Ja keltaruususta?
— En minä tiedä, mikä kapine tuo keltaruusu on. Sen vain tiedän,
että kun viime perjantaina piti lähteä viemään noita lehmiä, niin
Franssi setä eväspussia majalta noutaessaan otti viittansa hihasta
esille kirjavan huivin, jossa oli säilyssä keltainen ruusu; sitä hän
kauan haisteli ja painoipa sitä suullensakin, luulin hänen jo aikovan
sen syödä. Sitten hän veti ulos hattunsa vuorin ja kätki sen
keltaruusun sinne sekä pani hatun taas päähänsä. Taisi olla jokin
taikakapine.
Hevospaimen sivalsi kepillään edessään olevaa tulikukkaa, niin että
se katkenneena lennähti kauas arolle.
— Mitä pahaa tuo kukka on teille tehnyt?
— Ei se isku sitä tarkoittanut…
— Mitenkäs sen asian nyt käy? — kysäisi hevospaimen sitten
poikaselta.
— Mähriläiset miehet saapuivat eilen jalkapatikassa. Isännän
kanssa sitten asia selvitettiin. Nyt on aikomus viedä lehmät Tisza-
Fürediin päin, tällä kertaa mukana vasikatkin. Sillalta ne eivät
ainakaan rupea alas hyppimään. Sanotaan niiden karanneen kotia
vasikoittensa tähden. Mutta Laczan Franssi vain naurelee partaansa.
— Ja lähteekö Laczan Franssi vieläkin niiden mukaan?

28. — Kaiketi, koska isäntä siihen häntä yhtäpäätä kehottaa. Mutta
paimenelle ei tahdo lähdöstä mitään syntyä. Väittelee, että karjan
pitää saada joku päivä levätä ankaran juoksun perästä; itsekin hän
makaa kaiket päivät kuin puupölkky. Ei olekkaan leikintekoa
ratsastaa yhtämittaa sellaista kyytiä Polgárin lauttauspaikalta Zámin
paimenmajalle. Kaksi päivää antoi isäntä hänelle lepoaikaa.
— Kaksi? Vai kaksi? Se on liian paljon!
— En minä tiedä.
— Mutta minä tiedän. Siitä voi hänelle tulla pitempikin lepoaika.
— Voi, minun täytyy rientää, jotta laukki on kotona siksi, kun hän
nousee. Kun näet isäntä haukkuu paimenta, niin tämä vuorostaan
sättii minua. Mutta annappas, kun kerran itse pääsen paimeneksi,
niin osaan minäkin kärripojalle antaa selkään. Hyvästi, Santeri setä.
— Hyvästi on jo.
Poikanen hyppäsi laukin selkään, tarttui liekanuoraan ja alkoi
paljailla kantapäillään potkia hevosen kylkiin. — Mutta laukki ei olisi
millään ehdolla vielä tahtonut täältä lähteä, useat kerrat se pyörähti
takaisin, pyrkien aina vain toisten hevosten luo. Vihdoin tuli paimen
pojalle avuksi, otti pitkän piiskansa, sivalsi sillä kerran hyvästi reisille
ja läimäytti vielä perään pari kolme kertaa. Silloin hevonen, pää
rintaan painuneena, lähti laukkaaman pustalle suoraa päätä
eteenpäin; pojalla oli täysi työ pysyä selässä pitämällä lujasti
harjasta kiinni.
Hevospaimen oli nyt selvillä tehtävästänsä.

29. — Ja vie myöskin Frans Laczalle terveisiä Santeri Decsiltä, — huusi
hän pois kiitävälle pojalle, mutta tuskinpa tämä enää kuuli koko
asiaa.

30. XI.
Seuraavana päivänä meni hevospaimen majalle ja sanoi isännälle:
— Minulla olisi vähän asioita, setä: pyytäisin täksi iltapuoleksi
vapautta. Illalla palajan takaisin.
— Saat mennä, mutta sillä ehdolla, ettet mene Hortobágyin
krouviin. —
Kai ymmärrät mitä tarkoitan?
— Kautta kunniani vakuutan, etten jalallani astu Hortobágyin
krouviin.
— Tiedän, että sanassasi pysyt.
Paimen jätti sanomatta sen mahdollisuuden, että voisi joutua sinne
"lakanassa".
Oli paahtavan kuuma iltapäivä, kun hän läksi matkaan; taivas oli
juustonheran karvainen, ilma täynnä auerta. Kangastus oli erittäin
leikkisällä tuulella. Pikkulinnut olivat laskeutuneet maahan, ei
yksikään viserrellyt ilmassa. Sitä vilkkaampia olivat paarmat,
kärpäset ja muut herhiläiset. Hevonen asteli sangen haluttomasti,

31. tavantakaa kun piti joko takajaloilla taikka päällä heristellä luotansa
noita kiukkuisia hiiden lintuja. Kuitenkaan se ei eksynyt suunnalta,
vaikka ohjat olivatkin aivan höllällä miehen kädessä. Ihminenkin
tunsi myrskyn olevan tulossa.
Jo saavuttiin Hortobágyin sillalle, tuolle maanmainiolle
rakennukselle.
— Ohoo! — havahti hevospaimen. — Siitä ei mennä, heponi.
Tiedäthän, että olen tähtitaivaan kautta luvannut olla menemättä
Hortobágyin sillan yli.
Mutta hän ei ollut luvannut olla menemättä yli Hortobágyin joen.
Hän ohjasi sentähden hevosensa myllyn alapuolelle, missä vesi oli
matalampi, ja rupesi kahlaamaan ylitse. Vähän piti ratsun uidakin,
mutta mitäs siitä; pian liinaiset roimahousut kuivuvat paahtavassa
auringonpaisteessa.
Hän antoi hevosensa juosta Hortobágyin majataloa kohden.
Jopa ratsukin läksi nopeampaan juoksuun iloisesti hirnahtaen.
Majatalon pihalta kuului vastaukseksi samanlainen hirnahdus.
Siellä jo seisoi akaasiapuuhun sidottuna toveri — laukki näet.
Oikeastaan ei pihaa voi ottaa lukuun Hortobágyin krouvista
puhuessa, sillä kedolla, joka on majatalon, tallin ja vaunuvajan
edustalla, ei ole minkäänlaista aitausta, vaikka sitä muuten pidetään
pihamaana ja siellä on puiden alla pöytä, sivulla pitkä penkki;
sielläkin on vieraiden tapana istuskella kurkkua kastelemassa.

32. Hevospaimen hyppäsi alas ratsunsa selästä ja sitoi sen
akaasiapuuhun — ei sentään samaan kuin mihin laukki oli sidottuna.
Pari muutakin luppakorvaa ratsua seisoi syvissä mietteissä tuolla
puutarhan aitauksen varjossa, yritellen haukata aidan takana
kasvavasta pensaasta, johon eivät kuitenkaan ulottuneet. Miehet
istuivat tuolla akaasiapuun alla juomapöydässä, nytkin tässä
paahtavassa helteessä yllä nurin käännetyt turkit. Näin ne vain
auringon säteiltä varjostavat. He maistelivat halpaa hapanviiniä
vihreistä laseista ja loilottelivat jotain pitkäveteistä paimenlaulua,
jossa ei ollut äärtä eikä päätä. Lampureita olivat kumpainenkin. Aasi
heillä oli ratsuna.
Santeri istui penkin alapäähän laskien visaisen keppinsä pöydälle
ja katseli, miten nuo kirkkaat pilvet taivaalla paisuivat ja maa taasen
muuttui niiden kohdalta melkein tummansiniseksi. Eräässä kohden
kohosi keltainen patsas, se oli itse tuulispää. Lampurit laulelivat
yhtämittaa:
"Kun ryypiskelee lampuri, aasinsa harmaa sureepi; jo heitä,
aasi, surus tuo, pian mennään jälleen lauman luo."
Hevospaimen kyllästyi jo tuohon jokellukseen ja ärähti:
— Kyllä nyt, Tahvo, olisi paras jo heittää tuo jerusalem-betlehem-
nuotti ja nousta aasin selkään sekä lähteä lönkkäämään lauman luo,
muuten voivat turkkisi kastua pahoin.
— Kas, kuinka Santeri Decsi on tänään kierolla tuulella.
— Voinpa kiertää vielä nahkaasikin, jos siinä kauemmin mukiset!
— tiuskaisi hevospaimen kiertäen paidanhihansa ylös. — Nyt saa

33. pian kuka hyvänsä, joka vain tielle sattuu.
Lampurit kuiskailivat jotain keskenään. He tiesivät pustan
säännön, että hevospaimenen istuessa pöytään sai lampuri vain
lupaa pyydettyään jäädä istua kyyräilemään, mutta kun sanottiin:
"saat mennä", niin oli paras poistua matkoihinsa.
Toinen heistä koputti pullon pohjalla pöytään.
— Maksetaan pois! Tulee paha sää.
Majatalosta riensi koputuksen kuultuaan ulos krouvarin tyttö.
Ei ollut hevospaimenta ensin näkevinänsäkään, hääräili vain
lampurien kanssa, teki laskun viineistä, antoi "koirankielistä" takaisin
muutamia kuparirahoja sekä pyyhki vielä pöydältä paimenten
kaatamat viinin tähteet.
Miehet astuivat aasiensa selkään ja alkoivat taasen, kun pääsivät
niin kauas, ettei enää ollut mitään vaaraa, laulaa äskeistä nuottia
uhkamielin loilotellen:
"Kuus koiraa suden jäljissä, kaks paimentani vieressä, mä
itse astun keskellä ja aasi harmaa perässä."
Vasta noiden lampurien mentyä puhutteli tyttö hevospaimenta.
— Ethän edes sano, että on pilvessä, kultaseni!
— Santeri Decsi minun on nimeni, — murahti äreästi paimen.
— Hyvä on, armollinen herra. Pyydän anteeksi, jos loukkasin!
Ettekö suvaitse astua sisään vierashuoneeseen?

34. — Kiitoksia. Kelpaa täällä ulkonakin istua.
— Sisällähän olisi arvollenne sopivaa seuraakin.
— Tiedän. Näen sen hevosesta. Kyllä hän tulee pian tänne minun
puheilleni.
— Entä mitä suvaitsette käskeä? Tuonko viiniä? Punaista vai
valkoista?
— En juo viiniä. Tuokaa tänne pullo-olutta.
Pulloihin pantua olutta ei käy niinkään helposti myrkyttäminen,
sillä se kuohahtaa ulos, jos äkisti vetää suulta korkin.
Tyttö ymmärsikin sen moitteeksi, mutta nieli katkeran mielensä. Ei
aikaakaan, niin hän palasi tuoden pullon olutta; sen hän asetti
vieraan eteen.
Paimen tähän ärjäisi kopeasti:
— Olenko minä mikään räätälinsälli, että minulle tuot olutpulloja
yksitellen?
— No, älkäähän nyt! Älkää vain suuttuko, kunnianarvoisa herra.
Kyllä minä lisää tuon.
Ja hän toikin koko taakan pulloja, asetti miehen eteen kuusi
yhteen riviin.
— Hyvä on nyt!
— Vedänkö korkit?

35. — Kiitos, osaan tehdä sen itsekin.
Näin sanoen hän otti käteensä ensimmäisen pullon, löi sen kaulan
pöydän syrjää vastaan poikki sekä kaatoi kuohuvaa olutta suureen
juomalasiin.
Olut tulee tosin täten kalliimmaksi, kun pitää maksaa myöskin
pullon hinta, mutta "herra se on herra helvetissäkin".
Kaula kenossa poistui tyttö, kengät keikailevasti ja korskasti
narisivat. Kultarenkaat korvissa heilahtelivat. Hiukset olivat taasen
irrallaan, kampaa ei näkynyt, palmikko niskassa heilui pitkine
nauhoineen. "Niin minä, koska sinäkin."
Hevospaimen särpi olutta hiljalleen, yksikseen. Tyttö lauleli
portailta: "Jos mun tietoin tietäisit: kultani jos tuntisit, sinäkin jo
itkisit…" Neljäs säe joutui jo oven taa.
Kun tyttö tuli ulos toisen kerran, oli pöydällä jo kolme tyhjää
pulloa, kaula katkaistuna. Hän kokosi ne ynnä lasinsirpaleet
esiliinaansa.
Ja juotuansa nuo kolme pulloa oli mies jo toisella tuulella. Kun
tyttö siinä hääräili hänen ympärillään, niin hän kietaisi käsivartensa
hänen vyötäisilleen.
Tyttö ei tuosta turhia kainostellut.
— No? Jokohan uskaltaa sinutella? — kysäisi hän mieheltä.
— Niin nyt kuin ennenkin. Mitäs siis aiot sanoa?
— Kysyitkö jotain?

36. — Miksi olet itkenein silmin?
— Se on pelkästä ilosta. Olen saanut kosijan.
— Kenen?
— Se on Vervölgyin vanha krouvari. Leskimies. Paljon sillä on
rahaa.
— Ja hänelle menet?
— Miksen menisi, kun kerran kelpaan? Päästä minut!
— Valehtelet, kotia karkaat; äidin syliin pyydät ja hänellekin
valehtelet.
Sitten hän päästi tytön menemään.
— Juotko vielä olutta?
— Juon kai.
— Tulet humalaan paljosta oluesta.
— Sitä minun juuri nyt onkin tarvis. Se sisäistä tultani heikentää.
Anna tuolle toiselle väkevää viiniä, jotta lämpiäisi. Siten tullaan
yhdenmukaisiksi.
Tuolle toiselle ei tyttö varmaankaan ollut sanonut, että toinen on
täällä ulkona.
Hevospaimen tuli hänelle avuksi. Alkoi laulella sitä pilkkalaulua,
jolla karjapaimenia suututetaan.

37. Hänellä oli kaunis ja vahva ääni; sen tunsi koko Hortobágyin
seutu.
"Karjaa hoidan, haukkuu siksi toiset sorkkakapteeniksi;
rengit siellä rapatiellä, minä sängyn herra vielä."
Hyvin osattu! Ei vielä nuotin päähän ehtinyt, niin tuo toinen astui
ulos juomatuvasta ihan kuin käskettynä. Karjapaimenella oli toisessa
kädessä pullo punaista viiniä, lasi ylösalaisin sen kaulalla, ja toisessa
kädessä visainen palikkakeppinsä. Pullon hän asetti pöydän toiseen
päähän hevospaimenta vastapäätä, kepin toisen kepin viereen, ja
itse hän istui pöytään vastapäätä kumppaniansa.
Kumpikaan ei puhunut luotua sanaa, ei siinä liioin tervehditty,
nyökättiin vain päätä; kumpikin ymmärsi asian.
— Vai olet jo palannut matkaltasi, toveri? — kysäisi hevospaimen.
— Pian sitä taas jatkankin, jos haluttaa.
— Lähdet siis Mähriin?
— Lähden, jos en tule toiselle päälle.
Nyt otettiin siemaus.
Hetken perästä kysyi taasen hevospaimen:
— Tällä kertaa kai viet vaimonkin sinne mukanasi?
— Mistä minä sen nyt ottaisin?
— Ota oma äitisi.

38. — Ei se heittäisi kaupusteluansa, vaikka saisi koko Mährin.
Taas otettiin kulaus.
— Joko siis olet äidillesi sanonut jäähyväiset?
— Jo olen.
— Joko olet isäntäsi kanssa kaikki välit suorittanut?
— Olen niinkin.
— Etkö ole kellekään enää velkaa?
— Kaikkia kummia sinä kyseletkin. En ole velkaa papillekaan! Mitä
sinun siihen tulee!
Hevospaimen ravisti päätä ja katkaisi sitten taas yhdeltä
olutpullolta kaulan. Aikoi kaataa siitä kumppanillekin. Tämä laski
kieltävästi kätensä lasin suulle.
— Olueni ei siis kelpaa sinulle?
— Pidän kiinni vanhasta säännöstä: "Oluesta viinihin — kelpaa
ainakin; viinist' oluehen vaan — sit' ei milloinkaan."
Hevospaimen tyhjensi itse pullonsa, jonka jälkeen hän rupesi
viisastelemaan; siihen oluenjuonti näet aina johtaa.
— Kuules, kumppani, ei mikään maailmassa ole niin rumaa kuin
valehteleminen. Kerran olen eläissäni valehdellut, enkä sitäkään
tehnyt omaksi edukseni. Ja vielä nytkin se painaa tunnollani. —
Lampurit valehdelkoot, mutta ei se sovi hevosmiehille. Lampurien
esi-isäkin kulki valheen kengillä. Patriarkka Jaakob petti omaa

39. appeansa kirjavilla vasikoilla, valehteli siis hänelle, petti oman isänsä
Esaun kintailla, valehteli siis hänellekin. Ei ihmekään, jos kaikki
hänen jälkeläisensä, jotka vain lampaita paimentavat, harjoittavat
valhetta. Lampurille se sopii, mutta ei karjapaimenelle.
Kumppani remahti kaikuvaan nauruun.
— Kas vaan, sinustapa olisi tullut hyvä saarnamies! Osaat saarnata
kuin paavin legaatti Balmaz-Ujvárosissa helluntaina.
— Hm, veikko! Ei olisi sinulle hätää tehnyt, vaikka minusta olisikin
tullut saarnamies, mutta paljoa pahempi seikka olisi sinulle, jos
minusta olisi tullut kelpo viskaalikin. Sanoit äsken, ettet ole kellekään
enää velkaa edes kreutserin arvoa.
— En niin kellekään.
— Onko se täyttä totta?
— On, täyttä totta.
— Entä mitä tämä olisi? Katso tätä pitkää paperia! Tunnetko sitä?
Näin sanoen hän veti esiin taskustansa tuonnoin saamansa
vekselin ja ojensi sen kumppaninsa eteen.
Karjapaimenen kasvot lensivät äkkiä punaisiksi kiukusta ja
häpeästä.
— Kuinka se on sinun käsiisi tullut? — ärähti hän vihaisesti,
hypäten ylös sijaltansa.
— Aivan rehellisiä teitä. Istu vain rauhassa, veikko. Älä siinä
hyppele. — En minä rupea tutkimaan, saarnaan vain. — Se kunnon

40. mies, jolle olet antanut maksuksi tämän vekselin, kävi tuonnoin
ostamassa hevosia meidän laumasta ja maksoi niiden hinnan
vekselillä. Minä silloin kysäisin: mikä se vekseli on? Hän sen selitti,
sanoi minulle, kuten tiedät mitä vekselillä tehdään, ja näytti silloin
minulle tätä sinun kirjoittamaasi, valittaen siitä jotain puuttuvan:
siinä näet ei ollut mainittuna missä se oli maksettava tarkemmin kuin
vain Hortobágyissa, ja se on laaja pusta. Sentähden minä nyt asetan
tämän vekselin sinun eteesi, jotta korjaisit tuon puutteellisuuden.
Hevossaksa ei saa sanoa, että Hortobágyissa ovat hevosmiehet
häntä pettäneet! Kirjoita tuohon entisten sanojen: "maksettava
Hortobágyissa" lisäksi: "Majatalon pihalla"!
Toveri puhui toiselle niin lempeästi, että tämä joutui ihan ymmälle.
Luuli jo, ettei olekkaan tässä muusta puhe kuin hevos- ja
karjapaimenten hyvästä luotosta.
— Hyvä! Sen kyllä voin tehdä, koska niin tahdot.
Koputettiin pöytään, Klaara tuli ulos. Kurkisti ensin oven suusta.
Suuri oli hänen hämmästyksensä, kun näki miesten verisen tappelun
sijasta rauhallisesti keskustelevan. "Tuokaa, hyvä Klaara, meille
mustetta ja kynä."
Kaupunginkomisarjuksen huoneesta hän toi heille kirjoitusneuvot.
Tyttö jäi katsomaan. — Mitä ne miehet niillä tekevät?
Hevospaimen osoitti sormellansa, mihin kohtaan kumppanin piti
kirjoittaa.
— "Maksettava Hortobágyissa." — Tähän asti on oikein.
"Majatalon pihalla." Se pitää olla perään.

41. — Minkä tähden juuri pihalla?
— Sentähden, ettei se voi olla toisin.
Sillä aikaa lähestyi rajuilma lähestymistään. Kiivaat tuulispäät
kävivät edellä peittäen maan ja taivaan paksuihin tomupilviin.
Kalatiirat lentelivät levottomina Hortobágyin joen kohdalla, pääskyset
ja varpusparvet riensivät katosten suojaan. Pustalta kuului kovaa
kohinaa.
— Ettekö astu sisään? — kehotteli tyttö paimenia.
— Ei pääse. Meillä on täällä asioita, — vastasi hevospaimen.
Kun kumppani oli saanut kirjoituksensa valmiiksi, otti Santeri
kynän hänen kädestään, käänsi vekselin toisin puolin ja kirjoitti sen
selkään oman nimensä somilla säännöllisillä kirjaimilla.
— Mitä varten sinä sinne oman nimesi piirsit?— kysäisi
karjapaimen uteliaana.
— Se on sitä varten, että kun tämän vekselin maksuaika tulee, niin
minä suoritan nuo kymmenen floriinia, etkä sinä.
— Ja minkätähden sinä menisit ne maksamaan minun puolestani.
— Sen tähden, että se on minun velkani!— vastasi hevospaimen
nousten seisoalle ja sysäten hatun takaraivolle. Silloin hänen
silmänsä iskivät tulta.
Nyt karjapaimen kävi kalpeaksi. Nyt vasta hän tiesi mitä oli
tulossa.

42. Tyttö ei ymmärtänyt mitään koko kirjoittamisista eikä myöskään
tästä sananvaihdosta.
Hän pudisti päätänsä. Kummia nuo miehet! — Hänen korvissaan
kilisivät kullatut korvarenkaat perineen. — "Niistä on puhe,
Keltaruusu! Sinusta juuri on puhe!"
Hevospaimen taittoi kauniisti laskokselle vekselin ja antoi sen
tytölle sanoen vakavasti ja ystävällisesti:
— Pyydän, olkaa Klaara hyvä ja pankaa tämä vekseli talteenne.
Kun hevoskauppias Pelikán palajaa Onodin markkinoilta ja luultavasti
poikkeaa tänne syömään, niin antakaa se hänelle. Sanokaa, että me
molemmat sen lähetämme. Vanhat leipätoverit Frans Lacza ja
Santeri Decsi. Sanokaa hänelle puolestamme suuret kiitokset. Toinen
meistä on aikanansa maksava. Kumpi maksaa, se saadaan pian
nähdä.
Tyttö kohautti olkapäätä. Kummia otuksia nuo! Eivät edes käy
toistensa tukkaan kiinni. Yhdessä vain kirjoittelevat nimiänsä.
Hän otti kirjoituskapineet ja vei ne takaisin sinne, mistä oli ne
ottanutkin.
Miehet jäivät pihalle kahdenkesken.

43. XII.
Levollisena hevospaimen kaatoi viimeisen oluen lasiinsa. Samaten
karjapaimen tyhjensi viinipullonsa lasiin.
Miehet kilistelivät.
"Maljasi!" — Juotiin pois yhdellä siemauksella.
Nyt alkoi hevospaimen puhua kyynäspäät pöydän varassa.
— Eiköhän tämä Hortobágyin pusta sentään ole sangen suuri, vai
mitä mietit, veikko?
— On se todellakin suuri pusta.
— Luulen, ettei se pusta, jolla Mooses antoi juutalaisten kierrellä
neljäkymmentä vuotta, taitanut olla tätä suurempi.
— Sinä sen parhaiten tiedät. Sinähän niitä raamatun kertomuksia
tutkit.
— Mutta vaikka tämä Hortobágyin pusta onkin näin suuri, niin ei
se sentään ole niin avara, että me molemmat siihen hyvin
mahtuisimme!

44. — Sitä sanon minäkin.
— No, laajennetaan sitä hieman!
Nyt ottivat miehet pöydältä keppinsä. — Molemmat hyvää nuorta
tammea, tyvipäässä aimo lyijyinen nuppi.
Kumpikin poistui hevosensa luo.
Ratsumiehet eivät tappele jalkaisin.
Kun tyttö palasi takaisin talosta, niin molemmat miehet jo istuivat
satulassa.
Ei kumpikaan nyt puhunut hänelle luotua sanaa, ääneti vain
käänsivät selkänsä toinen toiselleen ja poistuivat eri suuntaan aivan
kuin tulossa olevaa rajuilmaa pakoon.
Mutta heidän poistuttuaan noin kaksisataa askelta toisistaan
katsahti kumpikin taaksensa ja pyöräytti yhtähaavaa hevosensa
takaisin.
Nyt palikka toisesta päästä käteen ja molemmat miehet
kannustamaan ratsujansa, niin että nämä laukaten syöksyivät
toisiaan vastaan. — Tämä oli kaksintaistelua pustalla.
Se ei ole niinkään helppoa kuin päältä katsoen luulisi! Taitoa pitää
olla tappeluun hevosen selästä miekallakin, joka myöskin hyvin
osuessaan jakelee aimo haavoja; mutta kun on aseena lyijypäinen
palikka, niin pitää iskeä sangen taitavasti istuessaan vihamiestä
vastaan kiitävän hevosen selässä. Ei siinä väistellä eikä syrjään päätä
käännetä iskun edestä. Isku sinne, toinen tänne. Mies se, ken
paremmin osaa.

45. Paimenet joutuessaan kepin kantamiin iskivät yhtäkkiä palikallaan
toinen toistansa päähän, ja samalla syöksyivät hevoset toistensa
ohitse.
Santeri horjahti satulassa saamastansa iskusta, päätä huimasi;
mutta pian hän taas oli pystyssä päin ja asetti hattua entiselleen.
Varmaankaan ei palikan nuppi ollut oikein osunut takaraivoon, vaan
oli sivahtanut ohitse.
Mutta hänen iskunsa oli osunut sitä paremmin. Palikan lyijypää oli
sattunut vastustajan pääkallon kylkeen; sivu edellä kaatui hän
satulasta pitkälleen maahan.
Nyt käänsi voittaja hevosensa takaisin ja alkoi piestä kaatunutta
vastustajaansa minkä jaksoi. Näin oli maan tapa.
Koska se on hyvitystä, niin annetaanpa sitten hyvin.
Entä jos hienot herrasmiehet ottaisivat tuon kaksintaistelumuodon
tavakseen, niin kylläpä ne heidän ottelunsa hieman harvenisivat!
Tämän tehtyään Santeri keppinsä nenällä nosti kaatuneen
kilpailijansa hatun maasta, tempasi irti vuorin ja löysi sieltä
lakastuneen keltaisen ruusun, jonka viskasi ilmaan ja löi sitten sitä
kepillään, niin että lehdet hajalle lentelivät kuten perhoset tuulen
mukana.
Krouvin ovelta katseli tyttö kaiken aikaa kaksintaistelua.
Salama jo löi maahan tuolla myllyn luona. Rajuilma teki tuloa!
Taivas jyrähteli ja myrsky vonkui.

46. — Enkö minä sitä sanonut? — huudahti hevospaimen ratsunsa
selästä tytölle, voittamaansa vastustajaan viitaten. — Nyt saat viedä
hänet sisään ja hoitaa häntä! Nyt hän jäi sinulle!
— Huomaa, — vastasi tyttö, — jos hän olisi voittanut sinut, niin
minä olisin asettunut päällesi ja estänyt häntä lyömästä sinua. Olisit
tullut havaitsemaan, että minä rakastan todellisesti vain sinua.
Hevospaimen kannusti vain ratsuansa ja lähti ajamaan vasten
lähenevää myrskyä. Tuli raju sadekuuro, rakeita seassa, salamat
leimahtivat tavantakaa. Tyttö katseli ratsastajaa, kunnes tämä katosi
myrskyn pimeyteen. Jokunen kerta, kun salaman leimaus
rankkasadetta valaisi, häämötti vielä hänen haamunsa, mutta vihdoin
sekin ihan katosi näkyvistä.
Ehkä olikin tämä viimeinen kerta, kun hän sai sitä miestä nähdä.

47. *** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KELTARUUSU:
KERTOMUS UNKARIN TASANGOLTA ***
Updated editions will replace the previous one—the old editions will
be renamed.
Creating the works from print editions not protected by U.S.
copyright law means that no one owns a United States copyright in
these works, so the Foundation (and you!) can copy and distribute it
in the United States without permission and without paying
copyright royalties. Special rules, set forth in the General Terms of
Use part of this license, apply to copying and distributing Project
Gutenberg™ electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG™
concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
and may not be used if you charge for an eBook, except by following
the terms of the trademark license, including paying royalties for use
of the Project Gutenberg trademark. If you do not charge anything
for copies of this eBook, complying with the trademark license is
very easy. You may use this eBook for nearly any purpose such as
creation of derivative works, reports, performances and research.
Project Gutenberg eBooks may be modified and printed and given
away—you may do practically ANYTHING in the United States with
eBooks not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject
to the trademark license, especially commercial redistribution.
START: FULL LICENSE

48. THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

49. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
testbankdeal.com