Concepts of Biology 3rd Edition Mader Test Bank

Concepts of Biology 3rd Edition Mader Test Bank
Concepts of Biology 3rd Edition Mader Test Bank
Concepts of Biology 3rd Edition Mader Test Bank

1. Concepts of Biology 3rd Edition Mader Test Bank
download pdf
https://testbankdeal.com/product/concepts-of-biology-3rd-edition-mader-
test-bank/
Visit testbankdeal.com today to download the complete set of
test banks or solution manuals!

2. We believe these products will be a great fit for you. Click
the link to download now, or visit testbankdeal.com
to discover even more!
Concepts of Biology 3rd Edition Mader Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/concepts-of-biology-3rd-edition-
mader-solutions-manual/
Essentials of Biology 3rd Edition Mader Test Bank
https://testbankdeal.com/product/essentials-of-biology-3rd-edition-
mader-test-bank/
Essentials of Biology 4th Edition Mader Test Bank
https://testbankdeal.com/product/essentials-of-biology-4th-edition-
mader-test-bank/
Introduction to Management Science A Modeling and Case
Studies Approach with Spreadsheets 5th Edition Hillier
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/introduction-to-management-science-a-
modeling-and-case-studies-approach-with-spreadsheets-5th-edition-
hillier-solutions-manual/

3. Traffic and Highway Engineering SI Edition 5th Edition
Garber Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/traffic-and-highway-engineering-si-
edition-5th-edition-garber-solutions-manual/
Marketing International 17th Edition Hult Test Bank
https://testbankdeal.com/product/marketing-international-17th-edition-
hult-test-bank/
What is Life A Guide to Biology 3rd Edition Phelan Test
Bank
https://testbankdeal.com/product/what-is-life-a-guide-to-biology-3rd-
edition-phelan-test-bank/
THINK Sociology 2nd Edition Carl Test Bank
https://testbankdeal.com/product/think-sociology-2nd-edition-carl-
test-bank/
Fundamentals of Thermal Fluid Sciences 5th Edition Cengel
Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/fundamentals-of-thermal-fluid-
sciences-5th-edition-cengel-solutions-manual/

4. Computer Organization and Design RISC-V 1st Edition
Patterson Solutions Manual
https://testbankdeal.com/product/computer-organization-and-design-
risc-v-1st-edition-patterson-solutions-manual/

5. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-1
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
Chapter 07
Pathways of Cellular Respiration



Multiple Choice Questions

1. Which of the following are the end products for cellular respiration?
A. glucose and carbon dioxide
B. glucose and water
C. glucose and oxygen
D. oxygen and carbon dioxide
E. carbon dioxide and water
At the end of cellular respiration, glucose has been oxidize to carbon dioxide, and water has been produced as a result of
chemiosmosis.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.01 Recognize that the overall breakdown of glucose is a redox equation.
Section: 07.01
Topic: Cellular Respiration

2. What are the reactants involved in cellular respiration?
A. glucose and water
B. carbon dioxide and water
C. oxygen and glucose
D. carbon dioxide and glucose
E. water and oxygen
In cellular respiration, the reactants are oxygen and glucose.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.01 Recognize that the overall breakdown of glucose is a redox equation.
Section: 07.01
Topic: Cellular Respiration

6. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-2
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
3. Which of the following are coenzymes which assist in cellular respiration?
A. FAD and RuBP
B. NAD
+
and FAD
C. NAD
+
and RuBP
D. NAD
+
and ATP synthase
E. FAD and ATP synthase
The two coenzymes most crucial for cellular respiration are NAD
+
and FAD. These coenzymes are reduced as glucose as
oxidized, and they carry energy to the electron transport chain for ATP production.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.02 Explain the function of NAD and FAD during cellular respiration.
Section: 07.01
Topic: Cellular Respiration

4. The order of the major pathways and reactions of cellular respiration is
A. glycolysis-preparatory reaction-Krebs cycle electron transport chain.
B. electron transport chain-glycolysis-preparatory reaction-Krebs cycle.
C. glycolysis-electron transport chain-preparatory reaction-Krebs cycle.
D. Krebs cycle-glycolysis-preparatory reaction-electron transport chain.
E. glycolysis-preparatory reaction-Krebs cycle-electron transport chain.
Cellular respiration begins with glycolysis. The end product of glycolysis is then prepared for the Krebs cycle. The final
pathway, which produces the most ATP, is the electron transport chain.


Blooms Level: 4. Analyze
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.03 Identify the four phases of cellular respiration and the location of each within the cell.
Section: 07.01
Topic: Cellular Respiration

7. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-3
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
5. Which of the following phases takes place entirely outside the mitochondria and is
considered to be anaerobic?
A. electron transport chain
B. preparatory reaction
C. glycolysis
D. Krebs cycle
E. chemiosmosis
Glycolysis occurs entirely in the cytoplasm and does not require the presence of oxygen.


Blooms Level: 2. Understand
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.03 Identify the four phases of cellular respiration and the location of each within the cell.
Section: 07.01
Topic: Cellular Respiration

6. The conversion of pyruvate into a 2-carbon acetyl group is carried out during which of the
following phases?
A. electron transport chain
B. preparatory reaction
C. glycolysis
D. Krebs cycle
E. chemiosmosis
The conversion of pyruvate into a 2-carbon acetyl group is known as the preparatory reaction because it prepares the end
product of glycolysis for entry into the Krebs cycle.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.03 Identify the four phases of cellular respiration and the location of each within the cell.
Learning Outcome: 07.02.01 List the inputs and outputs of glycolysis.
Section: 07.01
Section: 07.02
Topic: Cellular Respiration

8. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-4
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
7. As a result of glycolysis, one molecule of glucose is broken into two molecules of
A. pyruvate.
B. NADH.
C. acetyl CoA.
D. FADH2.
E. ATP.
In glycolysis, the six-carbon sugar glucose is broken into two three-carbon pyruvate molecules.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.02.01 List the inputs and outputs of glycolysis.
Section: 07.02
Topic: Cellular Respiration

8. Which of the following is an input for glycolysis?
A. 2 pyruvate
B. 2 NADH
C. 2 FADH2
D. 2 ATP
E. 2 acetyl CoA
The input of two ATP molecules is necessary in order for the breakdown of glucose in glycolysis to begin. During glycolysis,
NADH and more ATP molecules are produced. The end product of glycolysis of one glucose molecule is two pyruvate
molecules.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.02.01 List the inputs and outputs of glycolysis.
Section: 07.02
Topic: Cellular Respiration

9. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-5
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
9. The molecule NAD
+
is said to have an oxidative role in glycolysis because it accepts
A. phosphate atoms.
B. oxygen atoms.
C. carbon dioxide molecules.
D. electrons and hydrogen ions.
E. pyruvate molecules.
The role of NAD
+
in glycolysis is to accept electrons and hydrogen ions as glucose as oxidized. Because oxidation and
reduction always occur together, glucose oxidation could not occur in the absence of NAD
+
.


Blooms Level: 2. Understand
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.02 Explain the function of NAD and FAD during cellular respiration.
Learning Outcome: 07.02.03 Distinguish between the energy-investment steps and the energy-harvesting steps of glycolysis.
Section: 07.01
Section: 07.02
Topic: Cellular Respiration

10. When an enzyme is used to convert ADP into ATP it is referred to as
A. enzyme ATP synthesis.
B. active site ATP synthesis.
C. substrate-level ATP synthesis.
D. enzyme ADP synthesis.
E. substrate-level ADP synthesis.
By definition, the binding of inorganic phosphate to ADP is called substrate-level ATP synthesis. This is an enzyme-
catalyzed process.


Blooms Level: 2. Understand
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.02.02 Explain substrate-level ATP synthesis.
Section: 07.02
Topic: Cellular Respiration

10. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-6
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
11. Pyruvate is converted to a two-carbon acetyl group attached to coenzyme A (CoA), and
carbon dioxide is given off during which phase of cellular respiration?
A. chemiosmosis
B. preparatory reaction
C. electron transport chain
D. anaerobic respiration
E. glycolysis
This reaction is called the preparatory reaction because it prepares the end product of glycolysis for entry to the Krebs cycle.


Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.03.02 Determine the end products of the preparatory reaction and state which one enters the Krebs cycle.
Section: 07.03
Topic: Cellular Respiration

12. Which of these is an inaccurate description of the preparatory reaction?
A. It connects glycolysis to the Krebs cycle.
B. Carbon dioxide is given off.
C. Pyruvate is converted to a two-carbon acetyl group.
D. NAD
+
is converted to NADH.
E. The reaction occurs once per glucose molecule.
The preparatory reaction must occur twice per glucose molecule; one for each of the two pyruvate molecules that come out of
glycolysis.


Blooms Level: 4. Analyze
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.03.02 Determine the end products of the preparatory reaction and state which one enters the Krebs cycle.
Section: 07.03
Topic: Cellular Respiration

11. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-7
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.


13. This figure shows the structure of the mitochondrion. What does "b" represent?
A. outer membrane
B. inner membrane
C. intermembrane space
D. matrix
E. cristae
The matrix is the semifluid substance enclosed within the inner membrane of the mitochondrion.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.03 Identify the four phases of cellular respiration and the location of each within the cell.
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.01
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration

12. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-8
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
14. This figure shows the structure of the mitochondrion. What does "a" represent?
A. outer membrane
B. inner membrane
C. cristae
D. matrix
E. intermembrane space
The mitochondrion has two membranes, an inner membrane and an outer membrane. The outer membrane is smooth, but the
inner membrane has deep folds called cristae, like the one indicated by "a."


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.03 Identify the four phases of cellular respiration and the location of each within the cell.
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.01
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration

15. What material(s) are put into the Krebs Cycle?
A. acetyl groups
B. carbon dioxide
C. NADH
D. FADH2
E. ATP
The most important inputs for the Krebs cycle are the two acetyl groups, attached to coenzyme A, that are produced as each
glucose molecule passes through glycolysis and the preparatory reaction. All the other answer choices listed here are outputs
of the Krebs cycle.


Blooms Level: 2. Understand
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.03.02 Determine the end products of the preparatory reaction and state which one enters the Krebs cycle.
Section: 07.03
Topic: Cellular Respiration

13. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-9
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
16. What role do NADH and FADH2 play in the process of cellular respiration?
A. They help break down glucose.
B. They carry electrons to the electron transport chain.
C. They oxidize pyruvate.
D. They produce ATP.
E. They assist in making acetyl groups.
During glycolysis, the preparatory reaction, and the Krebs cycle, the coenzymes NAD
+
and FAD are converted to their
reduced forms, NADH and FADH2, which carry electrons to the electron transport chain.


Blooms Level: 2. Understand
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.04.01 List and explain the outputs of the Krebs cycle.
Section: 07.04
Topic: Cellular Respiration

17. Which part of cellular respiration produces the greatest amount of ATP?
A. glycolysis
B. fermentation
C. Krebs cycle
D. electron transport chain
E. preparatory reaction
Although small numbers of ATP are produced by glycolysis and the Krebs cycle, most ATP molecules are produced due to
the workings of the electron transport chain. The preparatory reaction yields no ATP. Fermentation is a process separate from
cellular respiration, and generally yields no ATP beyond those produced by glycolysis.


Blooms Level: 4. Analyze
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.06.01 Calculate the total energy (ATP) yield per glucose molecule breakdown.
Learning Outcome: 07.07.01 Compare and contrast fermentation to glycolysis.
Section: 07.06
Section: 07.07
Topic: Cellular Respiration

14. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-10
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
18. What is the significance of the cristae in the mitochondria?
A. increase surface area, therefore increasing glycolysis
B. increase surface area, therefore increasing the Krebs cycle
C. increase surface area, therefore increasing the preparatory reaction
D. increase surface area, therefore increasing fermentation
E. increase surface area, therefore increasing the electron transport chain
Since the cristae increase the surface area of the inner membrane, they increase the space available for electron transport
chain carriers.


Blooms Level: 4. Analyze
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration

19. Which of the following would be involved in a study of carriers in the electron transport
chain?
A. pyruvate molecules
B. acetyl groups
C. cytochrome molecules
D. NADH molecules
E. FADH2 molecules
Cytochromes are carriers of the electron transport chain. They are capable of being quickly and repeatedly reduced and
oxidized.


Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.02.01 List the inputs and outputs of glycolysis.
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration

15. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-11
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
20. What role does oxygen play in cellular respiration?
A. It acts as the final electron acceptor in the electron transport chain.
B. It acts as a coenzyme in the electron transport chain.
C. It acts as an input for the Krebs cycle.
D. It acts as an input for glycolysis.
E. It acts as an intermediate between glycolysis and the Krebs cycle.
The role of oxygen in cellular respiration is to serve as the ultimate electron acceptor at the end of the electron transport
chain.


Blooms Level: 3. Apply
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.04.01 List and explain the outputs of the Krebs cycle.
Section: 07.04
Topic: Cellular Respiration

21. Which of the following is a product of a part of metabolism other than the electron
transport chain in cellular respiration?
A. NAD
+

B. oxygen
C. ATP
D. FAD
E. water
Oxygen is not a product of the electron transport chain; rather, it is a reactant in the formation of the chain's final product:
water.


Blooms Level: 4. Analyze
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration

16. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-12
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
22. Once NADH and FADH2 have delivered their electrons and hydrogen ions to the electron
transport chain, they
A. pick up water molecules.
B. are shipped out of the mitochondria to be used by other organelles.
C. pick up carbon dioxide molecules.
D. pick up more hydrogen ions.
E. pick up oxygen molecules.
NADH and FADH2 become oxidized when they drop off their electrons and hydrogen ions at the electron transport chain.
They are then ready to be reduced again in earlier stages of cellular respiration.


Blooms Level: 2. Understand
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.01.02 Explain the function of NAD and FAD during cellular respiration.
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.01
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration



True / False Questions

23. During the electron transport chain ATP is made through the process of chemiosmosis.
TRUE
This ATP-producing process is called chemiosmosis because it is powered by the flow of hydrogen ions moving down their
concentration gradient through the ATP synthase complexes located in the mitochondrial cristae.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration



Multiple Choice Questions

17. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-13
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
24. In the electron transport chain, electrons are passed from one carrier to another, providing
energy to accomplish which of the following?
A. convert NAD
+
to NADH
B. convert FAD to FADH2
C. convert ADP to ATP
D. pump hydrogen ions into the matrix
E. pump hydrogen ions out of the matrix
The energy from the electrons passing through the electron transport chain is used to pump hydrogen ions out of the matrix
and into the intermembrane space of the mitochondrion.


Blooms Level: 2. Understand
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration

25. The ATP which is made during the electron transport chain is made at which site?
A. ATP reductase
B. ATP cytochrome complex
C. ATP cytochrome oxidase
D. ATP synthase complex
E. ATP coenzyme
As hydrogen ions flow down their concentration gradient through the ATP synthase complex, ADP is joined to inorganic
phosphate to produce ATP.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration

18. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-14
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
26. What would be the immediate result if the hydrogen ion concentration in the
intermembrane space and the matrix reached equilibrium?
A. The conversion of NAD
+
to NADH would stop.
B. Most ATP production would stop.
C. The conversion of FAD to FADH2 would stop.
D. Glycolysis and the Krebs cycle would stop.
E. Most ATP production would increase.
The flow of hydrogen ions down their concentration gradient through ATP synthase is what accomplishes most ATP
production in the cell. Without a concentration gradient, most ATP production would cease.


Blooms Level: 4. Analyze
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration

27. What is the net yield of ATP from glycolysis of one glucose molecule?
A. 0 ATP
B. 4 ATP
C. 2 ATP
D. 6 ATP
E. 10 ATP
In glycolysis, 2 ATP are invested and 4 are harvested; thus, the net yield is 2 ATP.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.02.01 List the inputs and outputs of glycolysis.
Section: 07.02
Topic: Cellular Respiration

19. Chapter 07 - Pathways of Cellular Respiration
7-15
Copyright © 2014 McGraw-Hill Education. All rights reserved. No reproduction or distribution without the prior written consent of
McGraw-Hill Education.
28. In which of the following events of cellular respiration is no ATP produced?
A. electron transport chain
B. glycolysis
C. Krebs cycle
D. preparatory reaction
E. chemiosmosis
The preparatory reaction yields no ATP. Its only role is to link glycolysis with the Krebs cycle.


Blooms Level: 4. Analyze
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.05.01 Describe the organization of mitochondrial cristae and how mitochondria produce ATP with water as a side
product.
Section: 07.05
Topic: Cellular Respiration

29. During the process of cellular respiration, what is the total number of ATP produced per
glucose molecule?
A. 36 or 38
B. 32 or 34
C. 28 or 30
D. 24 or 26
E. 20 or 24
The total number of ATP molecules produced by cellular respiration is 36 or 38.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.06.01 Calculate the total energy (ATP) yield per glucose molecule breakdown.
Section: 07.06
Topic: Cellular Respiration

30. What would be the result if oxygen became unavailable to the cell?
A. Glycolysis would stop.
B. The Krebs cycle would stop.
C. The electron transport chain would stop.
D. The preparatory reaction would stop.
E. Substrate-level ATP synthesis would stop.
The electron transport chain would stop because it depends on oxygen to serve as the final electron acceptor.


Blooms Level: 1. Remember
Gradable: automatic
Learning Outcome: 07.07.01 Compare and contrast fermentation to glycolysis.
Section: 07.07
Topic: Cellular Respiration

20. Random documents with unrelated
content Scribd suggests to you:

21. Alussa tätä talvea kulki Trakialaisten kuningas Odrysalainen
Sitalkes, Teereyn poika, Makedonian kuningasta, Aleksandroksen
poikaa Perdikkasta, ja Trakian rannikolla asuvia Kalkidilaisia vastaan
kahden lupauksen tähden, joista hän tahtoi vaatia toisen täyttämistä,
ja itse täyttää toisen. Perdikkas oli nimittäin, kun Ateenalaiset
ahdistivat häntä, jo sodan alussa tehnyt hänelle lupauksen, jos
sovittaisi hänet Ateenalaisten kanssa eikä avustaisi hänen
vihamielistä veljeänsä, Filipposta, tämän pyrkiessä kuninkaaksi, jota
lupausta Perdikkas ei kuitenkaan ollut täyttänyt. Ateenalaisille oli
Sitalkes itse luvannut, kun hän teki liiton heidän kanssansa, tehdä
lopun Kalkidilaisesta sodasta Trakian rajalla. Näitten molempien
lupausten takia teki hän nyt tämän retken, kuljettaen mukanaan
Filippoksen pojan, Amyntaan, korottaaksensa tämän Makedonian
valtaistuimelle, ja Ateenalaisten hänen luonansa sattumaltaan olevat
lähettiläät sekä Hagnoon päällikön. Ateenalaisten tuli nimittäin
laivoilla ja mitä suurimmalla sotajoukolla olla avullisina Kalkidilaisia
vastaan käytävässä sodassa.
Lähtien Odrysain maasta kutsui Sitalkes aseisiin ensin Haimoksen
ja Rodopeen väliset Trakialaiset, joita hän hallitsi aina Pontos
Eykseinokseen ja Hellespontokseen saakka, sittemmin Getat toiselta
puolelta Haimosta ja kaikki kansat tällä puolella Istros-jokea aina
Pontos Eykseinokseen saakka. Getat ja sikäläiset kansat ovat Skytain
naapureita, käyttävät samanlaisia aseita ja ovat kaikki
ratsujousimiehiä. Sitalkes kutsui niinikään aseisiin suuren osan
itsenäisistä miekankantajista Vuoristo-Trakialaisista, joita kutsutaan
Dioi nimellä ja jotka suurimmaksi osaksi asuvat Rodopeevuoristossa.
Näistä seurasi osa palkkaa vastaan, osa vapaaehtoisina. Hän kutsui
myöskin Agriaanit ja Laiaiit sekä kaikki muut Paionilais-kansat, jotka
olivat hänen alamaisiansa. Nämät ovat äärimmäiset hänen
valtakunnassansa aina Paionialaisiin Laiaieihin ja Stryymooniin

22. saakka. Tämä joki lähtee Skomios-vuorelta, virtaa Agriaanein ja
Laiaiein maitten läpi ja muodostaa Odrysain vallan rajan itsenäisiä
Paionialaisia vastaan. Triballeja vastaan, jotka niinikään ovat
itsenäisiä, muodostavat Treerit ja Tilataiit rajan. Nämät asuvat
pohjoispuolella Skomios-vuorta ja ulottuvat länteenpäin aina Oskios-
virralle saakka. Tämä joki lähtee samasta vuoresta kuin Nestos ja
Hebros. Mainittu vuoristo on suuri ja autio ja ulottuu Rodopee-
vuoreen saakka.
Odrysain valta ulottui pitkin Pontos Eykseinosta Abdeera
kaupungista Istros-joen suulle saakka. Myötätuulella voi kuormalaiva
suorinta tietä purjehtia tämän matkan neljässä vuorokaudessa.
Abdeerasta Istrokselle kävelee keveästi puettu mies suorinta tietä 11
päivässä. Näin laaja oli tämä valta pitkin rannikkoa. Mannermaalle
päin taas Bysantionista Laiaiein maahan ja Stryymoon-virralle, sillä
siellä se ulettui merestä kauimmas sisämaahan, kävelee keveästi
puettu mies 13 päivässä.
Tulot barbari-alueesta ja Helleeniläisistä kaupungeista nousivat
Seuteen hallitessa, joka seurasi Sitalkesta, ja jolloin ne olivat
korkeimmillaan, 400 hopeatalenttiin, osaksi kullassa, osaksi
hopeassa. Yhtä suuriarvoiset olivat hänelle hopeassa ja kullassa
annetut lahjat, paitse vielä neulotuita ja sileitä kankaita sekä muita
huonekaluja, eikä ainoastaan hänelle, vaan myöskin muille
mahtaville ja korkeasäätyisille. Täällä vallitsee päinvastainen tapa
kuin persialaisten valtakunnassa ja toisten Trakialaisten luona,
nimittäin että mieluummin otetaan, kuin annetaan, ja pidetään
häpeällisempänä olla antamatta pyytäjälle, kuin olla saamatta, kun
pyytää, ja tätä tapaa käyttää jokainen edukseen sitä enemmän, jota
korkeammassa asemassa hän on; sillä ilman lahjoja ei täällä saa
mitään aikaan. Tästä ovatkin kuninkaat vallan kovasti rikastuneet.

23. Kaikista Euroopan kansoista Ioonianlahden ja Pontos Eykseinoksen
välillä ei löydy yhtäkään, jonka tulot ja rikkaus olisivat suuremmat.
Sotavoimain ja soturien lukuun katsoen voittavat heidät kyllä Skytat;
mutta ei löydykään Euroopassa eikä liioin Aasiassakaan kansaa, joka
yksinään voittaisi Skytat, jos he kaikki olisivat yksimielisiä.
Viisaudessa ja vallitsevien olosuhteitten ymmärtämisessä he taasen
eivät vedä muille vertoja.
Näin suuren valtakunnan hallitsijana valmisti Sitalkes nyt
sotaretkeä. Kun kaikki oli valmista, lähti hän matkalle Makedoniaan
ensin oman maan halki, sitten Kerkine nimisen aution vuoriston läpi,
joka erottaa Sintit Paionialaisista. Hän kulki tämän yli tietä myöten,
jonka hän jo ennen oli teettänyt hakkaamalla pois metsän, kun hän
kävi sotaa Paionialaisia vastaan. Heidän kulkiessaan tämän vuoren yli
Odrysain maasta, olivat Paionialaiset heidän oikealla, Sintit ja Maidit
vasemmalla puolella. Kuljettuansa vuoren yli, saapuivat he Paionian
Dobeerokseen. Tällä matkalla häneltä ei hukkunut ainoatakaan
soturia muuten kuin taudin tappamana, vaan hänen joukkonsa
päinvastoin eneni. Sillä useat itsenäiset Trakialaiset seurasivat
kutsumatta voitonhimosta, niin että koko sotajoukon sanotaan
nousseen aina 150,000 mieheen. Suurin osa näistä oli jalkaväkeä ja
korkeintaan kolmas osa ratsumiehiä. Useimmat ratsumiehet olivat
Odrysia ja lähinnä näitä Getoja. Jalkaväestä olivat Rodopeen lyhyillä
miekoilla varustetut itsenäiset asukkaat sotaisimmat; muu joukko
seurasi järjestyksettä ja oli pelottavin paljoutensa kautta.
He kokoontuivat Dobeerokseen ja varustautuivat hyökätäksensä
salaa Ala-Makedoniaan, jota Perdikkas hallitsi. Sillä Makedonialaisiin
kuuluvat myöskin Lynkeestat ja Elimioolaiset ja muut ylempänä
asuvat kansakunnat, jotka olivat näitten joko liittolaisia tahi
alamaisia, mutta joilla kumminkin oli omat hallitsijansa. Nykyisen,

24. rannikolla sijaitsevan Makedonian olivat Perdikkaan isä, Aleksandros,
ja hänen esi-isänsä, Teemenoksen jälkeläiset valloittaneet. Nämät
olivat alkuaan kotoisin Argoksesta ja hallitsivat siellä, voitettuansa ja
Pierianmaasta karkotettuansa Pierialaiset, jotka sittemmin asuivat
Pangaion-vuoren alapuolella toisella puolen Stryymoonin virtaa
Fagreessa ja muilla paikkakunnilla. Vielä nytkin kutsutaan
Pangaionvuoren alapuolella merelle päin sijaitsevaa seutua
Pierianlaaksoksi. He karkottivat niinikään niin kutsutusta Bottiasta
Bottialaiset, jotka nyt asuvat Kalkidilaisten naapureina. He valloittivat
myöskin Paioniassa pitkin Aksiosvirtaa soukan kaistaleen, joka ulettui
ylimaista aina Peilaan ja mereen saakka. Karkotettuansa Edoonit
ottivat he myöskin haltuunsa niin kutsutun Mygdonian toisella
puolella Aksios-virtaa Stryymoon-jokeen saakka. He karkottivat myös
nykyisin Eordiaksi kutsutusta maasta Eordialaiset, joista suurin osa
surmattiin, mutta jotkut asettuivat asumaan Eyskan läheisyyteen, ja
Almoopiasta Almoopialaiset. Samaten valloittivat nämät
Makedonialaiset muilta kansakunnilta maita, jotka vieläkin ovat
heidän hallussaan, kuten Antemuusin, Grestoonian, Bisaltian ja
suurimman osan Makedonialaisten omaa maata. Kaikkea tätä
kutsutaan nyt Makedoniaksi, ja Aleksandroksen poika Perdikkas
hallitsi siellä, kun Sitalkes teki hyökkäyksensä.
Koska nämät Makedonialaiset eivät voineet puolustautua niin
suurta sotajoukkoa vastaan, vetäytyivät he omaisuutensa kanssa
linnoituksiin ja muurien taakse. Näitä ei löytynyt monta. Vasta
myöhemmin rakensi Perdikkan poika, Arkelaos, tultuaan kuninkaaksi
maan nykyiset linnat, raivasi suoria teitä ja järjesti myöskin valtion
asiat, varsinkin sotajoukon, hankkien enemmän hevosia, aseita ja
muita sotatarpeita, kuin kaikki kahdeksan ennen häntä hallinnutta
kuningasta yhteensä.

25. Trakialaiset hyökkäsivät Dobeeroksesta ensin Filippoksen entiseen
valtakuntaan ja valloittivat väkirynnäköllä Eidomeneen, mutta
sopimuksen kautta Gortynian, Atalanteen ja moniaita muita
paikkakuntia, jotka antautuivat ystävyydestä Trakialaisten seurassa
olevaa Filippoksen poikaa, Amyntasta, kohtaan. He piirittivät
niinikään Eurooposta, kuitenkin voimatta sitä valloittaa. Sitten he
tunkeutuivat siihen osaan Makedoniaa, joka sijaitsee Pellan ja
Kyrroksen vasemmalla puolella. Tälle puolelle näitä paikkakuntia,
Bottiaiaan ja Pieriaan, he eivät tulleet, vaan hävittivät Mygdoniaa,
Grestooniaa ja Antemuusia. Makedonialaiset eivät yrittäneetkään
jalkaväellä puolustautumaan, vaan lähettivät noutamaan ratsuväkeä
ylängöillä asuvilta liittolaisilta, ja nämät ahdistivat Trakialaisia, missä
vaan oli sopiva tilaisuus, vaikka kohtakin vastustajat olivat heitä
lukuisammat. Ei kukaan voinut kestää näitten haarniskaan puettujen
ratsumiesten hyökkäystä. Mutta kun nämät joutuivat tuon
suurilukuisen joukon keskelle, olivat he suuressa vaarassa,
jonkatähden he vihdoin seisahtuivat, koska he eivät luulleet voivansa
pitää puoliaan heitä lukuisampaa sotajoukkoa vastaan.
Sitalkes rupesi nyt keskusteluihin Perdikkaan kanssa niistä asioista,
joitten tähden hän oli retken tehnyt, ja koska Ateenalaiset eivät
saapuneet laivoillansa, vaan ainoastaan olivat lähettäneet lahjoja ja
sanansaattajia epäillen, ettei hän tulisi, lähetti hän osan
sotajoukostansa Kalkidilaisia ja Bottialaisia vastaan, ja hävitti heidän
maatansa, piirittäen heitä. Hänen viipyessänsä näillä seuduilla,
pelkäsivät etelässäpäin asuvat Tessalialaiset ja Magneesialaiset sekä
Tessalialaisten muut alamaiset ja Termopylaihin asti asuvat Helleenit,
että tämä sotajoukko hyökkäisi heitäkin vastaan ja varustautuivat
sitä varten. Niinikään olivat peloissansa tasangolla asuvat Trakialaiset
pohjoispuolella Stryymoonvirtaa, Panaiit, Odomantit, Drooit ja
Dersaiit, jotka kaikki ovat itsenäisiä kansakuntia. Syntyipä se ajatus

26. itse Ateenalaisille vihollisissa Helleeneissäkin, että Trakialaiset
Ateenalaisien kehotuksesta kulkisivat heitäkin vastaan sopimuksen
mukaan. Sitalkes puolestaan vallotti ja hävitti Kalkidikeen, Bottikeen
ja Makedonian. Koska hänelle ei onnistunut mikään niistä tuumista,
minkä tähden oli tullut ja kun sotilailta puuttui muonaa ja he kärsivät
talven vaivoista, niin seurasi hän veljensä Sparadokoksen pojan
Seyteen neuvoa ja vetäytyi mitä nopeimmin pois näistä maista.
Seyteen, joka Sitalkeen jälestä oli mahtavin mies, sai Perdikkas
puolellensa, luvaten hänelle sisarensa vaimoksi ja sitäpaitse lahjoja.
Sitalkes palasi siis joutuisasti sotajoukkoineen kotiansa, viivyttyänsä
kaikkiaan 30 päivää, ja näistä kahdeksan Kalkidikeessa. Perdikkas
antoi myöhemmin sisarensa Stratonikeen Seyteelle vaimoksi, kuten
oli luvannut. Tämänkaltainen oli Sitalkeen sotaretki.
Kun Peloponneesolaisten laivasto oli hajonnut, purjehtivat
Naupaktoksessa olevat Ateenalaiset Formioonin johdolla samana
talvena pitkin rannikkoa Astakokseen. Astuttuansa maihin, marssivat
he 400 Ateenalaisella raskasaseisella laivoista ja 400
Messeenialaisella Akarnaanian sisämaahan ja ajoivat Stratoksesta,
Korontasta ja muista paikkakunnista ne miehet, jotka heistä eivät
näyttäneet varmoilta. Vietyänsä Korontaan takaisin Teolytoksen
pojan, Kyneksen, palasivat he takaisin laivoihin. Sillä talven
kestäessä he eivät luulleet voivansa hyökätä Oiniadeja vastaan, jotka
yksin Arkadilaisista aina olivat olleet Ateenalaisia vastaan
vihamielisiä.
Lähtien Pindos-vuorelta, juoksee Akeloos joki Dolopian sekä
Agraiein ja Amfilokialaisten maan läpi ja Akarnaanialaisen tasangon
yli, sivu Stratoksen, laskee mereen Oiniadein kaupungin lähellä, ja
tekee, muodostaen järven sen ympäri, mahdottomaksi hyökätä sitä
vastaan talvisaikana veden tähden. Useimmat Ekiinadein saarista

27. sijaitsevat vastapäätä Oiniadein kaupunkia, lähellä Akelooksen suuta.
Tämä suuri joki täyttää aina salmet mudalla yhdistäen siten
muutamia saaria toisiinsa. Luultavaa on, että ne kaikki aikaa voittaen
kasvavat yhteen. Sillä joki on suuri, virtainen ja mutainen, ja saaret
ovat toisiaan hyvin lähellä, joten ne ovat siteenä toisillensa, niin ettei
muta hajoa, eivätkä sitäpaitsi ole suorassa jonossa, jonkatakia vesi ei
pääse mutkitta mereen. Nämät saaret ovat autioita eivätkä suuria.
Sanotaan Amfiareuksen pojan, Alkmeoonin, kulkiessansa
maanpakolaisuudessa, murhattuansa äitinsä, Apolloonilta saaneen
viittauksen asettumaan tänne asumaan. Hänelle oli ilmoitettu, ettei
hän pääsisi häntä ahdistavista hirmunäöistä, ennenkuin hän löytäisi
seudun, johon aurinko ei loistanut, kun hän tappoi äitinsä, eikä vielä
silloin ollut maana, koska kaikki muu maa oli saastutettu hänen
tekonsa kautta. Neuvottomana samoten maita, oli hän vihdoin,
kuten sanotaan, keksinyt tämän Akelooksen muodostaman maan
sekä pitänyt sitä riittävänä elatuksekseen, ja sen muodostuneen
hänen maita kulkiessansa äitinsä murhan jälkeen. Tänne Oiniadein
seutuihin hän siis oli asettunut asumaan, hallinnut siellä ja antanut
sille poikansa Akarnaanin nimen. Täten kerrotaan Alkmeoonista.
Formioonin johtamat Ateenalaiset lähtivät Akarnaaniasta,
saapuivat Naupaktokseen ja purjehtivat alusta kevättä Ateenaan,
mukanaan meritaistelussa otetut vapaasyntyiset vangit, jotka
myöhemmin mies miestä kohti vaihdettiin, ja myös valloitetut
alukset.
Täten loppui talvi ja kolmas vuosi tätä sotaa, jonka vaiheet
Thukydides on kertonut.

28. KOLMAS KIRJA.
Seuraavana kesänä hyökkäsivät Peloponneesolaiset liittolaisineen
viljan hedelmöidessä Lakedaimonilaisen kuninkaan Tseyksidamoksen
pojan Arkidamoksen johdolla Attikaan, jonka aluetta he
leiriydyttyänsä hävittivät. Tapansa mukaan ryntäsivät Ateenalaisten
ratsumiehet tuon tuostakin ulos kaupungista, mikäli vaan oli
tilaisuutta, ja estivät kevytaseisten suuren joukon hyökkäämästä ulos
leiristä ja tuottamasta tuhoa kaupungin lähiseuduille. Viivyttyänsä
Attikassa niin kauan, kuin muonaa riitti, vetäytyivät
Peloponneesolaiset pois ja hajosivat kukin kotikaupunkiinsa.
Heti Peloponneesolaisten hyökkäyksen jälkeen luopui Lesbos paitsi
Meetymneetä Ateenalaisista. Tämän olivat Lesbolaiset jo ennen
sotaa aikoneet tehdä, mutta Lakedaimonilaiset eivät olleet ottaneet
heitä liittoonsa. Nyt he olivat pakotetut luopumaan, ennenkuin
heidän tarkoituksensa olikaan ollut. He olisivat nimittäin tahtoneet
odottaa, kunnes olisivat saaneet sulun satamiensa eteen, muurinsa
valmiiksi ja laivansa rakennetuiksi, sekä kunnes jousimiehet ja
muona sekä kaikki muu, jota he odottivat Pontoksesta, olisi ehtinyt
saapua. Mutta nyt olivat heidän vihollisensa, Tenedolaiset ja
Metymneeläiset sekä yksityisesti muutamat miehet
Mytileeneeläisistakin, ollen Ateenalaisten kestivieraita, Ateenalaisille

29. tehneet ilmoituksen kapinasta, väittäen, että Lesboksen asukkaat
pakotettiin muuttamaan Mytileeneeseen, ja että kapinan valmistuksia
tehtiin Lakedaimonilaisten ja heidän heimolaistensa, Boiootialaisten,
kanssa. Elleivät Ateenalaiset pian ryhtyisi ehkäisemiskeinoihin,
sanoivat nämät, niin menettäisivät he Lesboksen.
Mutta Ateenalaiset, joita sekä rutto että juuri silloin ankarimmillaan
oleva sota kovasti rasittivat, katsoivat vaaralliseksi tehdä Lesboksen
vihollisekseen, koska sillä oli suuri laivasto ja kun se oli täysissä
voimissa. Sentähden he eivät ensin ottaneet uskoaksensa syytöksiä,
koska mieluummin toivoivat, ettei niissä olisi perää. Mutta kun he
lähettiläittensä kautta eivät saaneet Mytileeneeläisiä lakkaamaan
saaren väestön muuttamisesta kaupunkiinsa eivätkä luopumaan
kapinanhankkeistaan, päättivät he pelästyneinä koettaa estää heitä
yrityksestään. He lähettivät äkkiarvaamatta Deiniaan pojan
Kleippideen ja kahden toisen päällikön johdolla sinne 40 laivaa, jotka
olivat valmiina purjehtimaan pitkin Peloponneesoksen rantoja.
Ateenalaisille oli nimittäen ilmoitettu, että ulkopuolella kaupunkia
vietettäisiin Maloeis Apolloonin juhla, johon kaikki Mytileeneeläiset
yhteisesti ottaisivat osaa, jonka takia he arvelivat, että he ehkä
äkkiarvaamattomalla hyökkäyksellä voisivat yllättää heidät. Jos tämä
ei heiltä onnistuisi, olisi hyvä, että Mytileeneeläisiä pakotettaisiin
luopumaan laivoistaan ja repimään muuriaan; elleivät he tottelisi,
ilmoitettaisiin, että ryhdyttäisiin sotaan. Laivat purjehtivat siis.
Ateenalaiset pidättivät kymmenen Mytileeneeläistä laivaa, jotka
sattuivat olemaan heidän satamassaan, ja pitivät näiden miehistöt
valvonnan alla. Mytileeneeläisille kertoi kuitenkin laivaston tulosta
mies, joka karattuansa Ateenasta kulki Euboiaan ja jalkaisin käveli
Geraistokseen. Siellä tapasi hän kuormalaivan valmiina purjehtimaan,
ja tällä hän kolmantena päivänä Ateenasta pakenemisensa jälkeen
saapui Mytileeneeseen. Mytileeneeläiset eivät menneetkään juhliin

30. Maloeisin pyhäkköön, vaan kiiruhtivat panemaan muurit ja sataman
kuntoon puolustusta varten.
Kun Ateenalaiset, jotka saapuivat vähää myöhemmin, näkivät
tämän, ilmoittivat heidän päällikkönsä, mitä heille oli käsketty; mutta
kun eivät Mytileeneeläiset siitä huolineet, ryhtyivät he sotatoimiin.
Pakotettuina näin äkkiä varustamattomina taistelemaan, purjehtivat
Mytileeneeläiset hiukan ulos satamasta ikäänkuin meritaisteluun. Kun
Ateenalaiset laivat ajoivat heitä takaa, ryhtyivät he keskusteluihin
niitten päällikköiden kanssa, koettaen jos mahdollista kohtuullisilla
ehdoilla saada viholliset laivat viipymättä poistumaan. Tähän
päälliköt suostuivat, koska pelkäsivät, etteivät he olisi kyllin
voimakkaita sotimaan koko Lesbosta vastaan. Saatuansa aselevon,
lähettivät Mytileeneeläiset Ateenaan muitten seurassa yhden
panettelijoista, joka katui tekoansa, pyytämään heitä palauttamaan
laivansa heidän satamastansa, koska Mytileeneeläiset eivät
puolestaan ryhtyisi mihinkään vehkeisiin. Samalla lähettivät he salaa
Ateenalaisilta laivoilta, jotka makasivat ankkurissa Maleassa
pohjoispuolella kaupunkia, sanansaattajia kolmisoutulaivalla myöskin
Lakedaimoniin, koskeivät luulleet lähettiläittensä saavan mitään
aikaan Ateenassa. Vaivaloisen matkan päästä saapuivat lähettiläät
meren yli Lakedaimoniin pyytämään heiltä apua.
Kun Ateenan lähettiläät ilman mitään tulosta palasivat kotiin,
ryhtyivät Mytileeneeläiset ja muu Lesbos paitsi Meetymneetä
sotavarustuksiin. Viimeksimainitut kuten myöskin Imbrolaiset ja
Lemnolaiset sekä muutamat muut harvat olivat Ateenalaisten
puolella. Mytileeneeläiset tekivät koko sotajoukollansa rynnäkön
Ateenalaisten leiriä vastaan, ja tässä syntyi tappelu, jossa
Mytileeneeläiset kyllä eivät joutuneet tappiolle, mutta vetäytyivät
takaisin, koskeivät luottaneet itseensä. Sitten he eivät ryhtyneet

31. taisteluun, vaan päättivät rauhassa odottaa apua
Peloponneesoksesta ja vasta apujoukon kanssa hyökätä taisteluun.
Sillä heidän luoksensa tulivat Lakoonikalainen Meleas ja Teebalainen
Hermaioondas, jotka olivat lähteneet jo ennen kapinaa, mutteivät
ennen Ateenalaisten tuloa saapuneet perille, vaan vasta taistelun
jälkeen. Nämät kehottivat lähettämään toisen laivan ja toisia
lähettiläitä heidän mukanaan, jonka he tekivätkin.
Rohkaistuina Mytileeneeläisten toimettomuudesta, kutsuivat
Ateenalaiset apuun liittolaisensa, jotka sitä nopeammin saapuivat,
kun näkivät, etteivät Lesbolaiset ryhtyneet mihinkään toimiin.
Ateenalaiset ankkuroivat eteläpuolelle kaupunkia ja rakensivat kaksi
leiriä, yhden kumpaisellekin puolelle sitä, sekä sulkivat kummankin
sataman, sulkien siten meren Mytileeneeläisiltä. Nämät taasen ja
muut Lesbolaiset, jotka olivat saapuneet apuun, pitivät hallussaan
maa-alueen paitsi sitä vähäistä osaa, jossa Ateenalaisten leirit
sijaitsivat. Malea oli oikeastaan vain piirittäjäin ankkuroimispaikka ja
kauppatori. Näin taisteltiin Mytileeneen ympäristössä.
Tänä kesänä lähettivät Ateenalaiset samaan aikaan Formioonin
pojan Asoopioksen johdolla 30 laivaa Peloponneesokseen
Akarnaanialaisten pyynnöstä, että heille lähetettäisiin päälliköksi joku
Fermioonin poika tahi sukulainen. Laivat lähtivät matkalle ja
hävittivät Lakoonikan rannikkoseutuja. Myöhemmin lähetti Asoopios
useimmat laivat kotia ja saapui 12 laivalla Naupaktokseen. Sittemmin
nosti hän kaikki Akarnaanialaiset kapinaan ja kulki heidän kanssansa
Oiniadain kaupunkia vastaan. Hän purjehti laivoillaan Akeloos-virtaa
myöten sisämaahan, jonka seutuja maaväki hävitti. Kun Oiniadit
eivät taipuneet, lähetti hän pois jalkaväen, mutta purjehti itse
Leukaaseen. Täällä astui hän maihin Neerikonissa. Mutta hänen
palatessansa täältä surmasivat hänet ja suuren osan hänen

32. sotajoukkoansa sikäläiset avuksi rientäneet asukkaat ja
harvalukuinen vartijaväki. Ennen lähtöänsä korjasivat Ateenalaiset
myöhemmin kaatuneensa Leukalaisten suostumuksella.
Koska Lakedaimonilaiset olivat kehoittaneet ensimmäisellä laivalla
saapuneita Mytileeneeläisten lähettiläitä esiintymään Olympiassa,
jotta myöskin toiset liittolaiset saisivat kuulla ja päättää heidän
asiansa, niin saapuivat he Olympiaan. Tämä Olympian juhla oli se,
jossa Rodolainen Doorieys toisen kerran pääsi voittajaksi. Kun
keskustelut juhlan jälkeen alkoivat, puhuivat lähettiläät seuraavasti:
"Lakedaimonilaiset ja liittolaiset! Me tunnemme kaikki Helleeneillä
vallitsevan tavan, että ne, jotka ottavat sodan aikana entisistä
liittolaisistansa luopuneita liittoonsa, kyllä ovat ystävällisiä heitä
kohtaan, niin kauan kuin heistä on hyötyä, mutta halveksivat heitä
entisten ystäviensä pettäjinä. Tämä arvostelu olisikin aivan
oikeudenmukainen, jos luopioilla ja niillä, joista luopuvat, olisi
toisiansa kohtaan yhtäläinen mielipide ja ystävällisyys, jos heillä olisi
yhtäläiset varustuskeinot ja valta, ja jos ylipäätään ei löytyisi mitään
pätevää luopumisen syytä. Mutta niin ei ole ensinkään Ateenalaisten
ja meidän laitamme. Älköön siis kukaan meitä halveksiko, jos me,
nautittuamme heidän suosiotansa rauhan kestäessä, vaaran tullessa
luovumme heistä."
"Puhukaamme siis ensin oikeudesta ja kunnosta, jotka ovat
liittoonne pääsemisemme ensimmäiset ehdot, koska hyvin
tiedämme, ettei synny pysyvää ystävyyttä yksityisten kesken eikä
liittoa kaupunkien välillä, ellei se perustu keskinäiseen
kunnioitukseen ja yksimielisyyteen. Sillä riitaisuudet syntyvät
erimielisyydestä."

33. "Meidän ja Ateenalaisten välillä syntyi liitto, kun te luovuitte
Meedialaisesta sodasta, mutta he jäivät ajamaan asioita loppuun. Me
emme kuitenkaan ruvenneet Ateenalaisten liittolaisiksi Helleenien
orjuuttamiseksi, vaan vapauttaaksemme Helleenejä Medialaisten
ikeestä. Niin kauan, kuin Ateenalaiset johtivat kohtuudella,
seurasimme me heitä mielellämme, mutta kun näimme heidän,
höltyen Meedialais-vihasta, tarkottavan liittolaisten orjuuttamista,
nousi meissä pelko."
"Koska liittolaiset äänestäjien lukuisuuden takia eivät voineet
päästä yksimielisyyteen, orjuutettiin he kaikki paitsi me ja Kiolaiset.
Nimeksi itsenäisinä ja vapaina, olemme me seuranneet heitä
sodassa. Nyt meillä ei enää tapahtuneitten seikkojen takia ole
luottamusta Ateenalaisiin johtajina. Sillä ei ole otaksuttavaa, etteivät
he, kun kerran ovat valtansa alle laskeneet meidän kanssamme
liittoon otetut kaupungit, myöskin samoten kaikkia toisiakin
orjuuttaisi, jos vain voivat."
"Jos me kaikki vielä olisimme itsenäisiä, olisimme me varmemmat,
ettei meitä vastaan minkäänlaisia juonia viritettäisi. Mutta kun jo
suurin osa liittolaisista on heidän ikeensä alla ja me ainoat itsenäisiä
heidän rinnallansa, on luonnollista, ettei heille ole mieluista tämä
meidän yhdenvertaisuutemme, kaikkien toisten alistuttua, semminkin
kun heidän voimansa on kasvanut sitä suuremmaksi, jota
yksinäisempiä me olemme. Jokaisen liiton ainoa tuki on keskinäinen
pelko: sillä liittolaisista se, joka pyrkii loukkaamaan sopimusta, jättää
aikeensa ainoastaan siitä syystä, että tietää liittolaisensa olevan yhtä
voimakkaan."
"Me olemme jätetyt vapaiksi ainoastaan syystä, että he luulivat
ennemmin kauniilla puheilla ja viisastelemisella pääsevänsä

34. tarkoituksiensa perille kuin väkivallalla. Myöskin käyttivät he meitä
sen todistuksena, etteivät he menetelleet väärin, koskemme me
muka pakotta vapaaehtoisesti auttaisi heitä sodassa, jollei heitä olisi
loukattu. Sitäpaitsi veivät he voimakkaammat ensin heikompia
vastaan, jotta heillä olisi sitä helpompi kukistaa viimeksi jääneitä,
kun kaikki muut heidän ympärillänsä olivat voitetut. Jos he
sitävastoin olisivat alkaneet meistä, kun kaikki vielä olivat täysissä
voimissaan ja olisivat voineet liittyä toisiinsa, niin ei heidän olisi ollut
niin helppo kukistaa meitä. Ehkäpä meidän laivastommekin heissä on
aiheuttanut jotakin pelkoa, että syntyisi vaara, jos se yhtyisi teidän
tahi jonkun muun kaupungin laivastoon."
"Pysyäksemme vapaina on meidän täytynyt alituisesti imarrella
heidän kansaansa ja päälliköitänsä. Kumminkaan emme olisi voineet
pelastua yhtä vähän kuin muutkaan, ellei tämä sota olisi syttynyt."
"Mikä todellinen ystävyys tahi vapaus tämä oli, kun me
vastahakoisesti pysyimme yhdessä? Kyllähän nuo meitä sodassa
pitivät hyvin, kuten mekin heitä rauhan kestäessä; mutta kun
ystävällisyys muissa lujittaa luottamuksen, niin sen meissä ylläpiti
pelko. Sillä ennemmin pelosta kuin ystävyydestä olimme me heidän
liittolaisensa. Sentähden olivatkin ne, joilla oli turva suuremmassa
vallassaan, ensimmäisinä valmiit rikkomaan sopimukset."
"Ei ole siis oikein moittia meitä siitä, että me muka olisimme
harjoittaneet vääryyttä, kun me olemme purkaneet liiton, aavistaen
heidän vaaralliset aikeensa meitä kohtaan, kuitenkaan tietämättä
varmaan, aikoivatko he panna ne toimeen. Jos meillä olisi ollut vapaa
päätösvalta, niin olisi meillä myöskin ollut valta lykätä toimeenpano
toistaiseksi; mutta kun heillä on aina ollut valta hyökätä, niin täytyy
meillä olla oikeus puolustautua."

35. "Tämmöiset ovat meidän luopumisemme syyt olleet. Ne osottavat
selvästi sille, joka tahtoo ottaa ne korviinsa, että me olemme tehneet
oikein, ja että meillä on ollut pätevät syyt pelkoon ja avunhakuun
turvaksemme. Mehän olemme jo ennenkin rauhan aikana
toimittaneet teille lähetystön luopumisestamme, mutta meitä esti
kieltonne ottaa meitä liittoonne. Nyt me mielellämme noudatamme
Boiootialaisten kehotusta, katsoen tekevämme kaksinkertaisen
luopumisen: Helleeneistä, jottemme yhteisesti Ateenalaisten kanssa
heitä vahingoittaisi, vaan vapauttaisimme heidät, ja toiseksi
Ateenalaisista, jottemme itse myöhemmin heidän kauttansa joutuisi
perikatoon, vaan estäisimme heitä heidän vehkeissänsä."
"Tämä meidän luopumisemme on tapahtunut, ennenkuin aioimme,
ja ollessamme varustamatta, jonka tähden teidän siis sitä ennemmin
tulee ottaa meidät liittoonne ja sitä nopeammin lähettää apua, jotta
te sekä osottaisitte auttavanne apua tarvitsevia ja samalla
vahingoittaisitte vihollisianne. Parempaa tilaisuutta ei voi löytyä. Sillä
Ateenalaisia rasittavat sekä rutto että suuret menot, jota paitsi
heidän laivansa purjehtivat osaksi teidän vesillänne ja osaksi meitä
vastaan, joten ei ole otaksuttavaa, että heillä juuri on sanottavasti
laivoja käytettävinä puolustukseksi, jos te tänä kesänä laivoilla ja
jalkaväellä toistamiseen hyökkäätte heidän maahansa. Silloin he joko
eivät voi kestää teidän hyökkäystänne tahi vetäytyvät pois
molempien, sekä teidän että meidän, maasta."
"Älkää luulko, että te vieraan maan hyödyksi antaudutte vaaraan.
Jos kohtakin Lesbos näkyy sijaitsevan kaukana teistä, niin se on
kuitenkin lähellä suureksi avuksi. Sillä ei sotaa tulla käymään
Attikassa, kuten ehkä joku luulee, vaan niissä maissa, joista
Ateenalla on tulonsa. Varansahan he saavat liittolaisiltaan, ja heillä
tulee olemaan vielä suuremmat tulot, jos he kukistavat meidätkin.

36. Eikä sitten enää kukaan nouse kapinaan, ja meidän tulomme
lankeevat siis heille. Me itse tulemme taas kärsimään enemmän, kuin
varemmin orjiksi tehdyt. Jos te sitävastoin pontevasti avustatte
meitä, saatte te puolellenne kaupungin, jolla on suuri laivasto, jonka
tarpeessa te suuresti olette, ja voitte helpommin kukistaa
Ateenalaiset, riistettyänne heiltä liittolaisensa. Silloin uskaltaa ken
vain haluaa liittoutua teihin, ja te itse pääsette syytöksestä, joka
teitä vastaan tehdään, ettette muka avusta Ateenalaisista luopuvia.
Jos te taas esiinnytte vapauttajina, tulette te olemaan varmemmat
voitosta."
"Kunnioittakaa niitä toiveita, jotka Helleenit panevat teihin, ja
puolustakaa Olympialaisen Zeyksen nimessä, jonka pyhäkössä me
apua rukoilevina seisomme, Mytileeneeläisiä, ottaen heidät
liittoonne, älkääkä hyljätkö meitä, jotka kyllä yksityisesti olemme
vaarassa, mutta jotka vaarasta päästyämme tuotamme yhteistä
hyötyä, mutta vielä yleisemmän vaurion, jos me teidän
hylkääminänne sorrumme. Olkaa miehiä semmoisia, joina Helleenit
teitä pitävät ja meidän hätämme vaatii."
Näin puhuivat Mytileeneeläiset. Kuultuansa hyväksyivät
Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa lähettiläitten puheen ja
ottivat Lesbolaiset liittoonsa. He päättivät tehdä hyökkäyksen
Attikaan ja käskivät läsnä-olevien liittolaisten mitä nopeimmin
toimittaa kaksi kolmatta osaa sotaväestään kannakselle. Itse he
saapuivat ensimmäisinä kannakselle ja alkoivat valmistaa siellä
koneita, hinataksensa laivat Korintoksesta Ateenaan johtavaan
lahteen, koska aikoivat hyökätä sekä laivoilla että jalkaväellä. He
toimivat suurella innolla, mutta liittolaiset kokoontuivat hitaasti,
koska olivat elonkorjuussa ja olivat kyllästyneet sotaan.

37. Saatuansa tiedon, että Lakedaimonilaiset heidän otaksutun
heikkoutensa tähden valmistautuivat hyökkäykseen, tahtoivat
Ateenalaiset näyttää, että nämät olivat väärässä, ja että he,
liikuttamatta Lesboksen vesillä purjehtivaa laivastoa, kykenivät
helposti torjumaan Peloponneesoksesta hyökkäävää laivastoa.
Sentähden miehittivät he 100 laivaa omilla kansalaisillansa ja
metoikeilla, ottamatta niihin kuitenkaan ritareita ja
pentakosiomedimneja. He purjehtivat pitkin kannaksen rannikkoa ja
astuivat maihin Peloponneesoksessa mielin määrin. Kun
Lakedaimonilaiset huomasivat suuresti erehtyneensä ja pitivät
Lesbolaisten ilmoitukset väärinä, joutuivat he epätoivoon, koskeivät
heidän liittolaisensakaan saapuneet, ja kun Ateenalaisten 30
laivallaan ilmoitettiin hävittävän heidän kotiseutujansa, jonkatähden
he palasivat kotiinsa. Myöhemmin varustivat he laivaston, jonka
aikoivat lähettää Lesboksen vesille, ja käskivät liittolais-kaupunkiensa
varustaa 40 laivaa, joitten päälliköksi he määräsivät Alkidaan.
Ateenalaisten 100 laivaa palasi takaisin, kun näkivät vihollistenkin
poistuvan.
Sodan alotettuansa Ateenalaisilla ei milloinkaan yhtaikaa ollut
meressä useampia tahi komeampia laivoja, kuin näitten laivojen
lähtiessä retkelleen. Sillä 100 laivaa vartioi Attikaa, Euboiaa ja
Salamista, ja toiset 100 laivaa purjehtivat pitkin Peloponneesoksen
rannikoita, lukuun ottamatta niitä, jotka olivat Poteidaian edustalla ja
muualla, niin että Ateenalaisilla sinä kesänä oli yhteensä 250 laivaa.
Tämä laivasto ja Poteidaian piiritys nielivät kaupungin tulot. Sillä
Poteidaiaa piirittävät raskasaseiset saivat kaksi drakmaa päivässä
mieheen, yhden itselleen ja yhden palvelijallensa. Heitä oli koko
piirityksen aikana 3,000 kerrallaan ja lisäksi 1,600 Formioonin
johdolla saapunutta. Saman palkan saivat merimiehetkin. Koska siis

38. laivasto oli suurempi kuin milloinkaan ennen, nieli se suurimman
osan kaupungin tuloista.
Sillä aikaa kuin Lakedaimonilaiset majailivat kannaksella, tekivät
Mytileeneeläiset palkkasoturineen sotaretken maitse
Meetymneeseen, toivoen petoksella saavansa sen haltuunsa. He
tekivät hyökkäyksen kaupunkia vastaan, mutta kun eivät onnistuneet
yrityksessään, vetäytyivät he Antissaan, Pyrraan ja Eresokseen.
Asetettuansa asiat näissä kaupungeissa varmemmalle kannalle ja
korjattuansa niitten muurit, palasivat he kiiruusti kotiin.
Meetymneeläiset tekivät myöskin hyökkäyksen Antissaa vastaan
viimeksimainittujen lähdettyä; mutta kun he joutuivat tappiolle
taistelussa Antissalaisia ja heidän palkkasotureitansa vastaan, jotka
olivat saaneet apua, ja kun suuri osa heistä oli kaatunut, palasivat
eloon jääneet kiiruumman kautta kotia.
Kun Ateenalaiset saivat kuulla, että maa oli Mytileeneeläisten
hallussa, ja että heidän sotajoukkonsa ei voinut ylläpitää piiritystä,
lähettivät he alkusyksystä Epikuuroksen pojan Pakeen johdolla 1,000
raskasaseista. Itse soutaen laivojaan, saapuivat he perille ja
ympäröivät kaupungin yksinkertaisella muurilla. Ylängöille he
myöskin rakensivat linnoituksia, ja täten oli Mytileenee siis talven
tullessa piiritetty sekä maan että meren puolelta.
Koska Ateenalaiset tarvitsivat rahaa piiritykseen, kannettiin ensi
kerta kansalaisilta veroa, tällä kertaa 200 talenttia. He lähettivät
niinikään Lysikleen ja neljän toisen päällikön johdolla 12 laivaa
perimään veroa liittolaisilta. Lysikles perikin veroa yltympäri, mutta
kun hän astui maihin Kaariassa ja Myuusin kaupungista
Maiandroksen kentän yli tunkeutui aina Sandios-kummulle saakka,

39. ryntäsivät Kaarialaiset ja Anaialaiset hänen kimppuunsa ja
surmasivat hänet ja suuren joukon hänen sotilaistansa.
Samana talvena päättivät Plataialaiset ja heidän
Peloponneesolaisten ja Boiootialaisten yhä piirittämään kaupunkiinsa
suljetut Ateenalaiset miehissä pyrkiä ulos siitä, koska muona oli
loppumaisillaan, eikä ollut mitään avun toivetta Ateenasta yhtävähän
kuin muualtakaan. Kiiveten vihollisten muurin yli, aikoivat he koettaa
tunkeutua heidän riviensä läpi. Tämän yrityksen olivat keksineet
Tolmideen poika ennustaja Teainetos ja Daimakoksen poika
Eupompidas, joka itse oli päällikkönä. Sittemmin peräytyivät puolet
näistä, pitäen vaaran liian suurena, niin etteivät useammat kuin noin
120 miestä pysyneet päätöksessään koettaa tällä lailla pyrkiä ulos.
He tekivät vihollisten muurin korkuiset tikapuut. Muurin korkeuden
mittasivat he laskemalla tiilikerrokset siinä, missä muuri heihin päin
oli savesta paljas. Useat henkilöt laskivat samat kerrokset. Jos joku
siis erehtyi laskuissaan, niin oli useitten yhteen sattunut lasku oikea,
varsinkin kun he laskivat moneen kertaan ja seisoivat lähellä muuria,
niin että voivat helposti nähdä muurin, mistä vain halusivat. Täten
laskivat he tikapuiden korkeuden tiilien paksuuden mukaan.
Peloponneesolaisten muuri oli rakennettu seuraavalla tavalla. Siinä
oli kaksi vallia, toinen Plataiaan päin, toinen Ateenasta mahdollisesti
saapuvia avustajia vastaan. Nämät vallit olivat toisistaan 16 jalan
päässä. Niiden väliin oli rakennettu asuntoja vartijoille niin lähelle
toisiaan, että kaikki näytti yhdeltä paksulta, kumpasellakin puolella
rintasuojilla varustetulta muurilta. Jokaisen kymmenen rintasuojan
paikalle oli rakennettu muurin levyiset suuret tornit, jotka ulottuivat
vallista valliin, niin ettei ollut mitään käytävää tornien sivutse, vaan
oli pakko kulkea tornin läpi. Kylminä, sateisina öinä jättivät sotilaat
rintasuojat ja vartioivat lähellä toisiansa olevissa katoilla

40. varustetuissa torneissa. Tämänkaltainen oli Plataiaa ympäröivä
piiritysmuuri.
Kun kaikki oli valmiina, odottivat nämät, kunnes tuli sateinen ja
tuulinen yö ilman kuunvaloa, ja läksivät ulos kaupungista niitten
johdolla, jotka olivat keinon keksineet. Ensin kulkivat he haudan yli,
joka heitä ympäröi; sitten lähestyivät he vihollisten muuria vartijain
huomaamatta, jotka pimeyden takia eivät nähneet heitä eivätkä
kuulleet heidän askeleitaan vastatuulessa. He kulkivat myöskin
suuresti erillänsä toisistansa, jotteivät heidän aseensa sattuisi
koskemaan toisiinsa ja siten herättäisi huomiota. Heillä oli keveä
puku ja kenkä ainoastaan vasemmassa jalassa, jotteivät luiskahtaisi
savessa. Kahden tornin välissä lähestyivät he rintasuojia, tietäen että
ne olivat tyhjiä, etunenässä tikapuitten kantajat, jotka nostivat ne
pystyyn. Sitten seurasi 12 miekalla ja rintahaarniskalla varustettua
miestä, joita johti Koroiboksen poika Ammeas, joka myös
ensimmäisenä nousi muurille. Hänen jälestänsä nousi kuusi miestä
kumpaiseenkin torniin. Näitä seurasi toiset keihäisillä
keveästivarustetut, joitten kilpiä toiset miehet heidän takanansa
kantoivat, jotta he helpommin kulkisivat, ja näitten piti ojentaa heille
kilvet vihollisia lähestyttäessä.
Kun jo suurin osa heistä oli päässyt muurille, huomasivat heidät
vartijat torneista. Kun nimittäin eräs Plataialainen tarttui
rintasuojaan, irtausi tiili, jonka pudotessa syntyi jyrinä. Heti nousi
tästä huuto, ja sotilaat kiiruhtivat muurille, tietämättä pimeän yön ja
myrskyn takia, mistä syystä melu oli syntynyt. Samalla hyökkäsivät
kaupungissa olevat Plataialaiset, jottei pakenevia huomattaisi,
Peloponneesolaisten muuria vastaan päinvastaisella suunnalla siitä,
missä toiset koettivat päästä yli muurin. Piirittäjät melusivat
liikkumatta paikaltaan, eikä kukaan uskaltanut jättää

41. vartiopaikkaansa, koskei voinut arvata, mitä oli tapahtumaisillaan. Ne
300 heistä, joitten piti kiiruhtaa apuun tarvittaessa, riensivät muurin
ulkopuolelle sinne, mistä huuto kuului. Tulimerkkejä vihollisuuksien
ilmottamiseksi sytytettiin Teebaihin päin. Mutta Plataialaiset sytyttivät
myöskin useampia, jo ennaltaan valmistettuja tulisoihtuja muureille,
joten viholliset epävarmoina tulisoihtujen merkityksestä, luullen
tapahtumia toisenlaisiksi kuin olivatkaan, eivät rientäneet apuun,
ennenkuin ulospyrkijät olivat päässeet pakoon ja pelastuneet.
Sillä välin olivat ulospyrkivät Plataialaiset, niin pian kuin
ensimmäiset pääsivät muurille, surmanneet vartijat ja valloittaneet
molemmat tornit. He vartioivat tornien läpikäytäviä, niin ettei kukaan
päässyt apuun. He pystyttivät tikapuita muurilta torneja vastaan ja
auttoivat täten useampia kansalaisistaan nousemaan muurille.
Pakolaiset heittelivät ylhäältä ja alhaalta vihollisia keihäillä, siten
estäen apuun rientäviä. Useimmat heistä nostivat pystyyn lukuisia
tikapuita, työnsivät alas rintasuojat ja nousivat tornien väliselle
muurille. Sitä myöten kuin joku pääsi muurin yli, asettui hän haudan
partaalle ja ahdisti sieltä nuolilla ja keihäillä niitä, jotka pyrkivät
apuun muurille estämään ylimenoa. Kun kaikki olivat päässeet yli,
tunkeutuivat torneissa olleet miehet vaivalla viimeisinä haudalle, ja
samalla saapuivat nuot 300 Peloponneesolaista heitä vastaan,
tulisoihdut kädessä. Haudan partaalla seisovat Plataialaiset
huomasivat heidät ensin, seisoessaan varjossa, ja ampuivat heitä
suojattomiin paikkoihin nuolilla ja keihäillä, jotavastoin he itse,
seisoen pimeässä, vähemmin olivat näkyvissä soihtujen lakia. Näin
pääsivät viimeisetkin Plataialaiset yli haudan, jos kohtakin suurella
vaivalla ja ponnistuksilla. Sillä jää, joka oli muodostunut, ei kantanut,
vaan oli vedensekainen, ja yöllä itätuulella satanut runsas vesi oli
täyttänyt haudan siihen määrin, että hädin tuskin pääsivät yli,

42. kahlaten kaulaa myöten. Pako onnistui siis suureksi osaksi
myrskyilman avulla.
Päästyänsä haudasta kulkivat Plataialaiset kokoontuneina
Teebaihin vievää tietä, pitäen Androkrateen pyhäkköä oikealla
puolella, ja kulkien Androkateen pyhäkön vasempaa puolta, arvellen
Peloponneesolaisten vähimmin luulevan heidän kääntyneen vihollisiin
päin. He näkivätkin näitten soihdut kädessä kiiruhtavan pitkin
Kitairoonin ja Dryoskefalain kautta Ateenaan johtavaa tietä.
Plataialaiset kulkivat kuusi, ehkä seitsemän stadiota Teebain tiellä,
kääntyivät sitten vuorelle päin vievää tietä Erytraihin ja Hysiaihin, ja
kun pääsivät vuoristoon, pakenivat he Ateenaan, luvultaan
supistuneina 212 mieheen. Sillä muutamat heistä olivat palanneet
kaupunkiin, ennenkuin päästiin yli haudan, ja yksi nuolenampujista
oli joutunut vihollisten käsiin ulkohaudan partaalla.
Peloponneesolaiset taukosivat ajamasta takaa ja palasivat takaisin
paikoillensa. Koska kaupunkiin jääneet Plataialaiset eivät tietäneet,
mitä oli tapahtunut, vaan takaisin palanneitten kertomuksen mukaan
luulivat, ettei yksikään ollut elossa ulospyrkijöistä, lähettivät he
airuen päivän tullessa sopimaan kaatuneitten korjaamisesta, mutta
kun he saivat kuulla asian oikean laidan, niin he peruuttivat tämän
tuumansa. Täten pelastuivat Plataian miehet kiipeämällä muurin yli.
Lopulla tätä talvea lähetettiin Lakedaimonilainen Salaitos laivalla
Mytileeneeseen. Purjehdittuansa Pyrraan, kulki hän sieltä jalkaisin
joen uraa myöten, ja pääsi salaa Mytileeneeseen, kiipeämällä muurin
yli. Hän ilmoitti kaupungin vallanpitäjille, että hyökkäys tehtäisiin
Attikaan, ja että samalla 40 laivaa lähetettäisiin heidän avuksensa,
niinkuin myöskin että hän edeltäkäsin oli lähetetty näitten seikkojen
tähden ja pitämään huolta myöskin muista asioista. Tästä
rohkaistuina, jättivät Mytileeneeläiset sikseen tuumansa sopia

43. Ateenalaisten kanssa. Tähän loppui tämä talvi ja samalla neljäs vuosi
sitä sotaa, jonka vaiheet Thukydides on kertonut.
Lähetettyänsä seuraavana kesänä Alkidaan johdolla 42 laivaa
Mytileeneeseen, hyökkäsivät Peloponneesolaiset liittolaisineen
Attikaan, jotta Ateenalaiset, kahdelta puolen ahdistettuina, eivät voisi
hätyyttää Mytileeneeseen purjehtivia laivoja. Tämän hyökkäyksen
johtajana oli vielä alaikäisen Pausanias kuninkaan, Pleistoanaksin
pojan, asemasta hänen setänsä, Kleomenes. Lakoonikalaiset
hävittivät ennen hävitettyjä paikkoja Attikassa, jos niihin oli jotakin
kasvanut, ja niitä, joita he olivat säästäneet edellisillä
hyökkäyksillään. Tämä hyökkäys oli toisen hyökkäyksen jälestä
vaikein Ateenalaisille. Sillä Peloponneesolaiset, alituisesti odottaen
saavansa kuulla jotakin Lesboksesta laivastonsa toimesta, jonka he
luulivat jo sinne saapuneen, hävittivät laajalti aluetta. Mutta kun ei
mitään tämmöisiä tietoja heille tullut, ja kun muona rupesi
puuttumaan, läksivät he paluumatkalle ja erosivat kukin omaan
kaupunkiinsa.
Kun laivat eivät saapuneet Peloponneesoksesta ja muonavarat
olivat vähissä, oli Mytileeneeläisten pakko ryhtyä keskusteluihin
Ateenalaisten kanssa. Tähän vaikutti myöskin seuraava tapaus.
Koska Salaitoskaan ei enää toivonut laivojen saapuvan, asesti hän
tähänasti aseettoman väestön, tehdäkseen hyökkäyksen Ateenalaisia
vastaan. Mutta kun väestö oli saanut aseet käsiinsä, niin se ei enää
totellut päälliköitä, vaan kokoontui ja vaati, että varakkaat toisivat
esille ruokavaransa ja jakaisivat ne kaikkien kesken; muuten
uhkasivat he itse antautua keskusteluihin Ateenalaisten kanssa
jättääksensä kaupungin heidän haltuunsa.

44. Kun kaupungin vallanpitäjät tajusivat, etteivät he voineet hillitä
kansaa, ja että he joutuisivat vaaraan, jos he suljettaisiin pois
sopimuksista, myöntyivät he sopimuksiin Pakeen ja hänen
sotaväkensä kanssa, joissa suostuttiin, että Ateenalaisten olisi oikeus
menetellä Mytileeneeläisten kanssa, miten halusivat, ja että
Mytileeneeläiset laskisivat Ateenalaista sotaväkeä kaupunkiinsa,
niinkuin myöskin että Mytileeneeläiset toimittaisivat lähetystön
Ateenaan asiaansa selittämään. Kunnes lähettiläät palaisivat, ei
Pakees saisi vangita eikä orjaksi tehdä eikä mestauttaa ketään
Mytileeneeläistä. Tämänkaltainen oli tämä sopimus. Ne
Mytileeneeläiset, jotka olivat Lakedaimonilaisten hartaimmat
puoluelaiset, pelästyivät suuresti, ja asettuivat, kun Ateenalaiset
tulivat kaupunkiin, sopimuksesta huolimatta, alttareille. Pakees sai
heidät kumminkin jättämään alttarit, luvaten olla kohtelematta heitä
mitenkään vihamielisesti, ja lähetti heidät Tenedokseen, kunnes
Ateenalaiset päättäisivät heidän kohtalostansa.
Ennenmainituilla 40 laivalla olevat Peloponneesolaiset, joitten
kiiruusti piti saapua Lesbokseen, kuluttivat paljon aikaa,
purjehtiessaan Peloponneesoksen ympäri, ja hidastelivat muutenkin
matkallaan. He pääsivät salaa Ateenan asukkailta aina Deelos-
saarelle, mutta saivat kuulla Mytileeneen antaumisesta vasta
saavuttuansa Ikaros- ja Mykonos-saarten läheisyyteen. Haluten
saada varmat tiedot tästä, purjehtivat he Erytraian Embatoniin,
johon he saapuivat seitsemän päivää Mytileeneen antautumisen
jälkeen. Saatuansa täällä varmat tiedot, neuvottelivat he silloisesta
asemasta. Tässä neuvottelussa puhui Eeliläinen Teutiaplos seuraavin
sanoin:
"Alkidas ja läsnäolevat Peloponneesolaiset päälliköt! Minusta
meidän on purjehdittava suoraa päätä Mytileeneeseen, ennenkuin

45. sinne ennättää tieto meidän tulostamme. Sillä todenmukaisesti
yllätämme me nuo miehet, jotka juuri ovat vallottaneet kaupungin,
hyvin vähän varuillansa, varsinkin merelle päin, josta he vähimmin
pelkäävät vihollisten hyökkäävän heidän kimppuunsa, ja joka juuri
muodostaa paraan voimamme. Luultavaa on niinikään, että heidän
maasotaväkensäkin on huolimattomasti hajoitettu taloihin, kuten
ainakin voittajien tapana on. Jos me siis äkkiarvaamatta
hyökkäämme yöllä, toivon minä, että me kaupungissa olevien
ystäviemme avulla saamme sen käsiimme. Älkäämme peräytykö
vaaran edestä: tässähän on kysymys yllätyksestä. Se päällikkö, joka,
itse varuillansa, rohkeasti hyökkää vihollista vastaan, voi olla varma
voitosta."
Näitä hänen neuvojansa Alkidas ei ottanut kuuleviinsa korviin.
Muutamat Joonialaiset pakolaiset ja laivastolla olevat Lesbolaiset
kehoittivat puolestansa häntä, koska tuo yritys hänen mielestänsä oli
liian vaarallinen, valloittamaan jonkun Joonian kaupungin tahi
Aioliksen Kymeen, jotta hän lähtien täältä voisi nostaa Joonian
kapinaan, joka hänelle varmaankin onnistuisi, koska hän kaikille
muka olisi tervetullut. Täten hän riistäisi Ateenalaisilta rikkaimman
tulolähteen, ja heille koituisi suuria kustannuksia, jos purjehtisivat
heitä vastaan. Kehottajat luulivat myöskin voivansa saada
Pissuutneen heihin liittoutumaan. Tätäkään ehdotusta ei Alkidas
hyväksynyt, vaan piti lujasti kiinni aikomuksestansa mitä nopeimmin
palata takaisin Peloponneesokseen, koska oli tullut liian myöhään
Mytileeneeseen.
Lähdettyänsä Embatonista, purjehti hän pitkin rantaa ja ankkuroi
Myonneesoksen edustalla Teeiolaisten maassa. Täällä surmautti hän
merellä otetut vangit suurimmaksi osaksi. Kun hän sitten saapui
Efesokseen, tuli hänen puheillensa Samolaisten lähettiläitä Anaiasta,

46. Welcome to our website – the perfect destination for book lovers and
knowledge seekers. We believe that every book holds a new world,
offering opportunities for learning, discovery, and personal growth.
That’s why we are dedicated to bringing you a diverse collection of
books, ranging from classic literature and specialized publications to
self-development guides and children's books.
More than just a book-buying platform, we strive to be a bridge
connecting you with timeless cultural and intellectual values. With an
elegant, user-friendly interface and a smart search system, you can
quickly find the books that best suit your interests. Additionally,
our special promotions and home delivery services help you save time
and fully enjoy the joy of reading.
Join us on a journey of knowledge exploration, passion nurturing, and
personal growth every day!
testbankdeal.com