Download full ebook of Dot Dash to Dot Com Andrew Wheen instant download pdf
itzzfiveq
2 views
48 slides
Mar 11, 2025
Slide 1 of 48
1
2
3
4
5
6
7
8
9
10
11
12
13
14
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36
37
38
39
40
41
42
43
44
45
46
47
48
About This Presentation
Download full ebook of Dot Dash to Dot Com Andrew Wheen instant download pdf
Download full ebook of Dot Dash to Dot Com Andrew Wheen instant download pdf
Download full ebook of Dot Dash to Dot Com Andrew Wheen instant download pdf
Slide Content
Visit https://ebookultra.com to download the full version and
explore more ebooks or textbooks
Dot Dash to Dot Com Andrew Wheen
_____ Click the link below to download _____
https://ebookultra.com/download/dot-dash-to-dot-com-andrew-
wheen/
Explore and download more ebooks or textbooks at ebookultra.com
explore more ebooks or textbooks
Dot Dash to Dot Com Andrew Wheen
_____ Click the link below to download _____
https://ebookultra.com/download/dot-dash-to-dot-com-andrew-
wheen/
Explore and download more ebooks or textbooks at ebookultra.com
Here are some recommended products that we believe you will be
interested in. You can click the link to download.
Islam Dot Com Contemporary Islamic Discourses in
Cyberspace The Palgrave Macmillan Series in International
Political Communication 2009th Edition Mohammed El-Nawawy
https://ebookultra.com/download/islam-dot-com-contemporary-islamic-
discourses-in-cyberspace-the-palgrave-macmillan-series-in-
international-political-communication-2009th-edition-mohammed-el-
nawawy/
The godfather of Silicon Valley Ron Conway and the fall of
the dot coms 1st Edition Gary Rivlin
https://ebookultra.com/download/the-godfather-of-silicon-valley-ron-
conway-and-the-fall-of-the-dot-coms-1st-edition-gary-rivlin/
Newnes Practical Modern SCADA Protocols DNP3 60870 dot 5
and Related Systems Sep 2004 eBook DDU 1st Edition Gordon
Clarke Cp Eng Beng Mba
https://ebookultra.com/download/newnes-practical-modern-scada-
protocols-dnp3-60870-dot-5-and-related-systems-sep-2004-ebook-ddu-1st-
edition-gordon-clarke-cp-eng-beng-mba/
Culture and Customs of Haiti Dash
https://ebookultra.com/download/culture-and-customs-of-haiti-dash/
interested in. You can click the link to download.
Islam Dot Com Contemporary Islamic Discourses in
Cyberspace The Palgrave Macmillan Series in International
Political Communication 2009th Edition Mohammed El-Nawawy
https://ebookultra.com/download/islam-dot-com-contemporary-islamic-
discourses-in-cyberspace-the-palgrave-macmillan-series-in-
international-political-communication-2009th-edition-mohammed-el-
nawawy/
The godfather of Silicon Valley Ron Conway and the fall of
the dot coms 1st Edition Gary Rivlin
https://ebookultra.com/download/the-godfather-of-silicon-valley-ron-
conway-and-the-fall-of-the-dot-coms-1st-edition-gary-rivlin/
Newnes Practical Modern SCADA Protocols DNP3 60870 dot 5
and Related Systems Sep 2004 eBook DDU 1st Edition Gordon
Clarke Cp Eng Beng Mba
https://ebookultra.com/download/newnes-practical-modern-scada-
protocols-dnp3-60870-dot-5-and-related-systems-sep-2004-ebook-ddu-1st-
edition-gordon-clarke-cp-eng-beng-mba/
Culture and Customs of Haiti Dash
https://ebookultra.com/download/culture-and-customs-of-haiti-dash/
Rommel s Ghost Division Dash to the Channel 1940 1st
Edition David Mitchelhill-Green
https://ebookultra.com/download/rommel-s-ghost-division-dash-to-the-
channel-1940-1st-edition-david-mitchelhill-green/
The Dash Making a Difference with Your Life Linda Ellis
https://ebookultra.com/download/the-dash-making-a-difference-with-
your-life-linda-ellis/
Focus 1 Pap/Com Edition Sean Williams
https://ebookultra.com/download/focus-1-pap-com-edition-sean-williams/
Cooking com Bigode Second Edition Ankur Shah
https://ebookultra.com/download/cooking-com-bigode-second-edition-
ankur-shah/
Encyclopedia of Technology Terms 1st Edition Whatis?Com
https://ebookultra.com/download/encyclopedia-of-technology-terms-1st-
edition-whatiscom/
Edition David Mitchelhill-Green
https://ebookultra.com/download/rommel-s-ghost-division-dash-to-the-
channel-1940-1st-edition-david-mitchelhill-green/
The Dash Making a Difference with Your Life Linda Ellis
https://ebookultra.com/download/the-dash-making-a-difference-with-
your-life-linda-ellis/
Focus 1 Pap/Com Edition Sean Williams
https://ebookultra.com/download/focus-1-pap-com-edition-sean-williams/
Cooking com Bigode Second Edition Ankur Shah
https://ebookultra.com/download/cooking-com-bigode-second-edition-
ankur-shah/
Encyclopedia of Technology Terms 1st Edition Whatis?Com
https://ebookultra.com/download/encyclopedia-of-technology-terms-1st-
edition-whatiscom/
Dot Dash to Dot Com Andrew Wheen Digital Instant
Download
Author(s): Andrew Wheen
ISBN(s): 9781441967596, 1441967591
Edition: Kindle
File Details: PDF, 121.94 MB
Year: 2010
Language: english
Download
Author(s): Andrew Wheen
ISBN(s): 9781441967596, 1441967591
Edition: Kindle
File Details: PDF, 121.94 MB
Year: 2010
Language: english
Dot-Dash to Dot.Com
How Modern Telecommunications Evolved from the Telegraph
t
o the Internet
How Modern Telecommunications Evolved from the Telegraph
t
o the Internet
Andre
w Wheen
Dot-Dash to Dot.Com
How Modern Telecommunications Evolved from the
Telegraph to the Internet
Published in association with
£} Springer Praxis Publishing
Chichester, UK
w Wheen
Dot-Dash to Dot.Com
How Modern Telecommunications Evolved from the
Telegraph to the Internet
Published in association with
£} Springer Praxis Publishing
Chichester, UK
Dr. Andrew Wheen
Baldock
Herts
U
K
SPRINGER-PRAXIS BOOKS IN POPULAR SCIENCE
SUBJECT ADVISORY EDITOR: Stephen Webb, B.Sc, Ph.D.
ISBN 978-1-4419-6759-6 e-ISBN 978-1-4419-6760-2
DOI 10.1007/978-1-4419-6760-2
Springer New York Dordrecht Heidelberg London
Library of Congress
Control Number : 2010929000
©
Springer Science+Business Media, LLC 2011
All rights reserved. This work may not be translated or copied in whole or in part without
the
written permission of the publisher
(Springer Science+Business Media, LLC, 233 Spring Street,
New York, NY 10013, USA) except for brief excerpts in connection with reviews or scholarly
analysis. Use in connection with any form of information storage and retrieval, electronic
adaptation, computer software
, or by similar or dissimilar methodology now known or hereafter
developed is forbidden.
The
use in this publication of trade names, trademarks, service marks, and simila r terms, even if
they are not identifie
d as such, is not to be taken as an expression of opinion as t o whether or not
they are subject to proprietary rights.
Cover design: Jim Wilkie
Project copy editor
: Christine Cressy
Typesetting: BookEns, Royston, Herts., UK
Printed on acid-free paper
Springer is part of Springer Science+Business Media (www.springer.com
)
Baldock
Herts
U
K
SPRINGER-PRAXIS BOOKS IN POPULAR SCIENCE
SUBJECT ADVISORY EDITOR: Stephen Webb, B.Sc, Ph.D.
ISBN 978-1-4419-6759-6 e-ISBN 978-1-4419-6760-2
DOI 10.1007/978-1-4419-6760-2
Springer New York Dordrecht Heidelberg London
Library of Congress
Control Number : 2010929000
©
Springer Science+Business Media, LLC 2011
All rights reserved. This work may not be translated or copied in whole or in part without
the
written permission of the publisher
(Springer Science+Business Media, LLC, 233 Spring Street,
New York, NY 10013, USA) except for brief excerpts in connection with reviews or scholarly
analysis. Use in connection with any form of information storage and retrieval, electronic
adaptation, computer software
, or by similar or dissimilar methodology now known or hereafter
developed is forbidden.
The
use in this publication of trade names, trademarks, service marks, and simila r terms, even if
they are not identifie
d as such, is not to be taken as an expression of opinion as t o whether or not
they are subject to proprietary rights.
Cover design: Jim Wilkie
Project copy editor
: Christine Cressy
Typesetting: BookEns, Royston, Herts., UK
Printed on acid-free paper
Springer is part of Springer Science+Business Media (www.springer.com
)
Contents
Acknowledgments ix
List of figures x
i
List of pictures xiii
List of tables xv
About the
author xvii
Introduction 1
1 The birth of an industry 3
2 The telegraph goes global 19
3 A gatecrashe
r spoils the party 31
4 Early telephone
networks 49
5 Going
digital 67
6 A bit of
wet string 81
7 The last mile 10
3
8 Computers get chatty 113
9 The birt
h of the Internet 127
10 Life in
cyberspace 139
1
1 The mobile revolution 163
12 When failure is not an option 17
5
13 What comes next? 183
Appendices 203
A Duplex telegraph 203
B Baudot Code 205
C Microphone wars 208
D Digital signa
l processing 210
E DS
L technologies 218
F Leveling up the playing field
22 0
G Fixed wireles
s access networks 222
H Internet Service Provider network
s 225
Acknowledgments ix
List of figures x
i
List of pictures xiii
List of tables xv
About the
author xvii
Introduction 1
1 The birth of an industry 3
2 The telegraph goes global 19
3 A gatecrashe
r spoils the party 31
4 Early telephone
networks 49
5 Going
digital 67
6 A bit of
wet string 81
7 The last mile 10
3
8 Computers get chatty 113
9 The birt
h of the Internet 127
10 Life in
cyberspace 139
1
1 The mobile revolution 163
12 When failure is not an option 17
5
13 What comes next? 183
Appendices 203
A Duplex telegraph 203
B Baudot Code 205
C Microphone wars 208
D Digital signa
l processing 210
E DS
L technologies 218
F Leveling up the playing field
22 0
G Fixed wireles
s access networks 222
H Internet Service Provider network
s 225
vi Dot-Dash to
Dot.Com
I The Internet
address shortage 226
J
Virtual private networks 228
K Internet voice services 232
L I
P television 235
M GSM networks 239
N Wideband CDMA 242
O Network reliability 24
5
P Availability 248
Q Error detection and correction 250
Notes 25
3
Glossary 281
Bibliography 293
Inde
x 295
Dot.Com
I The Internet
address shortage 226
J
Virtual private networks 228
K Internet voice services 232
L I
P television 235
M GSM networks 239
N Wideband CDMA 242
O Network reliability 24
5
P Availability 248
Q Error detection and correction 250
Notes 25
3
Glossary 281
Bibliography 293
Inde
x 295
For
Carol, Laura and Alex
Carol, Laura and Alex
Acknowledgments
A
large number of people have contributed to this boo k in one wa y or another,
and I am gratefu
l to them all. However, particular thank s are du e to the
following:
Eric Benedict, who firs
t suggested that there might be a need fo r this book.
Clive Horwoo
d and the Praxis staff, for guiding me through the intricacies of
the publication process.
Stephe
n Webb, for reviewing the manuscript and for contributing many
helpful suggestions.
Robert Dudley, Francis Whee
n and Julia Jones, for th e benefit of their
extensive knowledge of the publishing industry.
David Brown, John Davies, Andy Doyle
, Bob Partridge, David Posner and Joe
Savage, for acting as referees.
John Jenkins, Sam Hallas, Professor Nigel Linge, Keith Schneider, Don
Johnson and Motorola Heritage Services, for permissio
n to use their
photographs.
Wikimedia Commons, for making a wonderful range of old photographs
available on th
e Internet.
Colleagues at Mott MacDonald and ex-colleagues at Mentor, for many
thought-provoking conversations.
And, finally, to my family and friends
, for their dependable support and
encouragement during the years that it has taken me to write this book.
A
large number of people have contributed to this boo k in one wa y or another,
and I am gratefu
l to them all. However, particular thank s are du e to the
following:
Eric Benedict, who firs
t suggested that there might be a need fo r this book.
Clive Horwoo
d and the Praxis staff, for guiding me through the intricacies of
the publication process.
Stephe
n Webb, for reviewing the manuscript and for contributing many
helpful suggestions.
Robert Dudley, Francis Whee
n and Julia Jones, for th e benefit of their
extensive knowledge of the publishing industry.
David Brown, John Davies, Andy Doyle
, Bob Partridge, David Posner and Joe
Savage, for acting as referees.
John Jenkins, Sam Hallas, Professor Nigel Linge, Keith Schneider, Don
Johnson and Motorola Heritage Services, for permissio
n to use their
photographs.
Wikimedia Commons, for making a wonderful range of old photographs
available on th
e Internet.
Colleagues at Mott MacDonald and ex-colleagues at Mentor, for many
thought-provoking conversations.
And, finally, to my family and friends
, for their dependable support and
encouragement during the years that it has taken me to write this book.
Figures
1 Basic telegraph 5
2 Pith ball
telegraph 8
3 Cooke and Wheatstone telegraph 11
4 Telegraph relay 13
5 Earth
return 21
6 Experimen
t with tuning forks 35
7 Experiment with tuned reed 36
8 Summing
undulatory currents 37
9 Simplified experimental
configuration 38
10
Telephone prototype design 39
11 Message routes between telegraph offices 51
12 Long-distance telephone call 53
13 Strowger selector 55
14
Two-motion selector 56
1
5 Shared uniselector 57
16 Trunk signaling 59
17 Telephone
call routes between exchanges 62
18 Network architecture 6
3
19 Signal regeneration 64
20
Simple analog waveform 68
21 Voltage measurements 6
9
22 Voltage measurements with wider spacing 69
23 Waveform sampled at twice its highest frequency 70
24
Fitting an alternative waveform to the same samples 70
2
5 Analog-to-digital conversion process 73
26 Digital-to-analo
g conversion process 74
27 Output from digital-to-analog conversion 74
28 Using modems to transmit dat
a over an analog network 79
29 Analog network with digital islands 79
30
Coaxial cable 84
31 Electromagnetic spectrum 94
32 Paths of light inside an optical fiber 99
33 Canceling induced currents in twisted pair cabl
e 104
34
BT access network 105
3
5 Comparison o f cable TV and traditional access network 10 6
36 Passive
optical network 107
37 Route across packet switching
network 114
38 Computers linked by coaxial cable 116
39 LAN segments linked b
y a switch 117
40 Voice and
data network topologies 118
1 Basic telegraph 5
2 Pith ball
telegraph 8
3 Cooke and Wheatstone telegraph 11
4 Telegraph relay 13
5 Earth
return 21
6 Experimen
t with tuning forks 35
7 Experiment with tuned reed 36
8 Summing
undulatory currents 37
9 Simplified experimental
configuration 38
10
Telephone prototype design 39
11 Message routes between telegraph offices 51
12 Long-distance telephone call 53
13 Strowger selector 55
14
Two-motion selector 56
1
5 Shared uniselector 57
16 Trunk signaling 59
17 Telephone
call routes between exchanges 62
18 Network architecture 6
3
19 Signal regeneration 64
20
Simple analog waveform 68
21 Voltage measurements 6
9
22 Voltage measurements with wider spacing 69
23 Waveform sampled at twice its highest frequency 70
24
Fitting an alternative waveform to the same samples 70
2
5 Analog-to-digital conversion process 73
26 Digital-to-analo
g conversion process 74
27 Output from digital-to-analog conversion 74
28 Using modems to transmit dat
a over an analog network 79
29 Analog network with digital islands 79
30
Coaxial cable 84
31 Electromagnetic spectrum 94
32 Paths of light inside an optical fiber 99
33 Canceling induced currents in twisted pair cabl
e 104
34
BT access network 105
3
5 Comparison o f cable TV and traditional access network 10 6
36 Passive
optical network 107
37 Route across packet switching
network 114
38 Computers linked by coaxial cable 116
39 LAN segments linked b
y a switch 117
40 Voice and
data network topologies 118
xii Dot-Dash to Dot.Com
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
A
D-1
D-2
D-
3
D-4
D-
5
D-6
D-7
E-1
E-2
F
C-1
G-2
1-1
1-2
1-3
1-4
1-5
K-1
K-2
L-1
L-2
L-3
L-4
M-1
M-2
N-1
N-2
0
P
ISO seven-layer model
Computers communicating across a network
Message in neste
d protocol wrappers
Switche
s and routers
Internet concept
Domain name structure
Peer-to-peer an
d client-server
S
t Louis mobile telephone system
Mobile network cells
Local exchang
e connections into core network
Dedicated Protection
Recovery after link failure
Traffic flowing across
a mesh network
Service restoration after link failure
Duplex telegraph
Comparison o
f analog and digita l signal processing
Prediction in ADPCM
Evenly spaced quantization levels
Unevenl
y spaced quantization levels
2-wire to 4-wire conversion
Echo suppressor
Echo cancellation
ADSL frequencie
s
Broadband service delivery using ADSL
Indirect access
Point-to-point and point-to-multipoint networks
Mesh radio network
Office network in Bristol
Linked office networks in Bristol and Bath
Link to home network
Virtual Private Network
Transmitting a packet from Bath to Bristol
Telephone call across the Internet
PSTN gateway
Video on Demand
Video cache
Multicastin
g for broadcast TV
Changing channel in a multicast network
GSM network
GSM network with GPRS
Decoding a CDMA signal
Correlation
Bathtub curve
Service availability
120
121
122
124
13
5
14
5
15
5
166
166
178
179
179
180
180
203
210
211
212
213
215
216
217
218
219
220
222
223
228
229
229
230
231
232
233
235
236
237
237
239
240
242
24
3
24
5
248
41
42
43
44
45
46
47
48
49
50
51
52
53
54
A
D-1
D-2
D-
3
D-4
D-
5
D-6
D-7
E-1
E-2
F
C-1
G-2
1-1
1-2
1-3
1-4
1-5
K-1
K-2
L-1
L-2
L-3
L-4
M-1
M-2
N-1
N-2
0
P
ISO seven-layer model
Computers communicating across a network
Message in neste
d protocol wrappers
Switche
s and routers
Internet concept
Domain name structure
Peer-to-peer an
d client-server
S
t Louis mobile telephone system
Mobile network cells
Local exchang
e connections into core network
Dedicated Protection
Recovery after link failure
Traffic flowing across
a mesh network
Service restoration after link failure
Duplex telegraph
Comparison o
f analog and digita l signal processing
Prediction in ADPCM
Evenly spaced quantization levels
Unevenl
y spaced quantization levels
2-wire to 4-wire conversion
Echo suppressor
Echo cancellation
ADSL frequencie
s
Broadband service delivery using ADSL
Indirect access
Point-to-point and point-to-multipoint networks
Mesh radio network
Office network in Bristol
Linked office networks in Bristol and Bath
Link to home network
Virtual Private Network
Transmitting a packet from Bath to Bristol
Telephone call across the Internet
PSTN gateway
Video on Demand
Video cache
Multicastin
g for broadcast TV
Changing channel in a multicast network
GSM network
GSM network with GPRS
Decoding a CDMA signal
Correlation
Bathtub curve
Service availability
120
121
122
124
13
5
14
5
15
5
166
166
178
179
179
180
180
203
210
211
212
213
215
216
217
218
219
220
222
223
228
229
229
230
231
232
233
235
236
237
237
239
240
242
24
3
24
5
248
Pictures
Samuel Morse - http://c0mm0ns.wikimedia.0rg/wiki/File:Samuel_M0rse.jpg 7
Wikimedia Commons,
public domain
The Cooke and
Wheatstone telegraph - http://commons.wikimedia.org/ 10
wiki/File:Cooke_and'_Wheatstone_electric_telegraph.jpg
Wikimedia Commons, GNU
Free Documentation License
Telegraph sounder and key - Jenkins, John: Where Discovery Sparks 14
Imagination, American Museum
of Radio and Electricity, 2009
Telegraph register - Jenkins, John: Where Discovery Sparks Imagination, 14
American Museu
m of Radio and Electricity, 2009
Baudot distributor - Sam Hallas 23
Baudot keyboard - Sam Hallas
24
Reproduction of Morse's original design - Jenkins, John: Where Discovery 25
Sparks Imagination, America
n Museum of Radio and Electricity, 2009
Reproduction of gallows telephone - 40
http://commons.wikimedia.Org/wiki/File:Bell_System_1877.jpg
Wikimedia Commons, GNU Free Documentation License
Extract from
Bell's laboratory notebook for March 10, 1876 - 4 1
http://commons.wikimedia.0rg/wiki/File:AGBell_Notebook.jpg
Wikimedia Commons, public domain
Alexander Graham Bell - 42
http://c0mm0ns.wikimedia.0rg/wiki/File:Alexander_Graham_Bell.jpeg
Wikimedia Commons, public domain
Antonio Meucci - 46
http://commons.wikimedia.0rg/wiki/File:Antonio_Meucci.jpg
Wikimedia Commons, public domain
Telephon
e exchange, 1892 - 54
http://commons.wikimedia.Org/wiki/File:Telephone_Exchange_1892.jpg
Wikimedia Commons, Creative Commons Attribution ShareAlike 3.0 license
Uniselector - Professor Nigel Linge, University of Salford 55
Rotary dial - Andrew Wheen 58
Samuel Morse - http://c0mm0ns.wikimedia.0rg/wiki/File:Samuel_M0rse.jpg 7
Wikimedia Commons,
public domain
The Cooke and
Wheatstone telegraph - http://commons.wikimedia.org/ 10
wiki/File:Cooke_and'_Wheatstone_electric_telegraph.jpg
Wikimedia Commons, GNU
Free Documentation License
Telegraph sounder and key - Jenkins, John: Where Discovery Sparks 14
Imagination, American Museum
of Radio and Electricity, 2009
Telegraph register - Jenkins, John: Where Discovery Sparks Imagination, 14
American Museu
m of Radio and Electricity, 2009
Baudot distributor - Sam Hallas 23
Baudot keyboard - Sam Hallas
24
Reproduction of Morse's original design - Jenkins, John: Where Discovery 25
Sparks Imagination, America
n Museum of Radio and Electricity, 2009
Reproduction of gallows telephone - 40
http://commons.wikimedia.Org/wiki/File:Bell_System_1877.jpg
Wikimedia Commons, GNU Free Documentation License
Extract from
Bell's laboratory notebook for March 10, 1876 - 4 1
http://commons.wikimedia.0rg/wiki/File:AGBell_Notebook.jpg
Wikimedia Commons, public domain
Alexander Graham Bell - 42
http://c0mm0ns.wikimedia.0rg/wiki/File:Alexander_Graham_Bell.jpeg
Wikimedia Commons, public domain
Antonio Meucci - 46
http://commons.wikimedia.0rg/wiki/File:Antonio_Meucci.jpg
Wikimedia Commons, public domain
Telephon
e exchange, 1892 - 54
http://commons.wikimedia.Org/wiki/File:Telephone_Exchange_1892.jpg
Wikimedia Commons, Creative Commons Attribution ShareAlike 3.0 license
Uniselector - Professor Nigel Linge, University of Salford 55
Rotary dial - Andrew Wheen 58
xiv Dot-Dash to Dot.Com
Cap'n Crunch
whistle - http://www.gasolinealleyantiques.com 60
Keith Schneider, Gasoline Alley Antiques
Speech spectrogram - http://cnx.Org/content/m0089/2.5/
72
Johnson, Don: "Analyzing the Spectrum o
f Speech", Connexions, August 4,
2004
James Clerk Maxwell - 85
http://commons.wikimedia.Org/wiki/File:James_clerk_maxwell.jpg
Wikimedia Commons, publi
c domain
Recreation of Hertz's classic experiment
- 86
Jenkins, John:
Where Discovery Sparks Imagination, American Museum of
Radio and Electricity, 200
9
Heinrich Hertz
- 87
http://c0mm0ns.wikimedia.0rg/wiki/File:Heinrich_Hertz.jpg
Wikimedia Commons, publi
c domain
Guglielmo Marconi - 93
http://commons.wikimedia.0rg/wiki/File:Guglielmo_Marconi.jpg
Wikimedia Commons, publi
c domain
Microwave tower - Andrew Wheen 95
lonic
a aerial - Andrew Wheen 108
Cerf and Kahn receiving the Presidential Medal of Freedom -
137
http://en.wikipedia.0rg/wiki/File:CerfKahnMedalOfFreedom.jpg
Wikimedia Commons, publi
c domain
RSS Logo
1 - Mozilla Foundation 153
RSS Logo
2 - Mozilla Foundation 153
Motorola DynaTAC 8000X - 163
Motorola, Inc., Heritage Services & Archives, Schaumburg, IL
Mobile base
station - Andrew Wheen 169
front
cover
Samuel Morse - Library of Congress, public domai
n
Alexander Graham Bell -
http://commons.wikimedia.Org/wiki/File:1876_Bell_Speaking_into_Telephone.jpg
Wikimedia Commons, public domain
Boy with Phone - www.shutterstock.com
Cap'n Crunch
whistle - http://www.gasolinealleyantiques.com 60
Keith Schneider, Gasoline Alley Antiques
Speech spectrogram - http://cnx.Org/content/m0089/2.5/
72
Johnson, Don: "Analyzing the Spectrum o
f Speech", Connexions, August 4,
2004
James Clerk Maxwell - 85
http://commons.wikimedia.Org/wiki/File:James_clerk_maxwell.jpg
Wikimedia Commons, publi
c domain
Recreation of Hertz's classic experiment
- 86
Jenkins, John:
Where Discovery Sparks Imagination, American Museum of
Radio and Electricity, 200
9
Heinrich Hertz
- 87
http://c0mm0ns.wikimedia.0rg/wiki/File:Heinrich_Hertz.jpg
Wikimedia Commons, publi
c domain
Guglielmo Marconi - 93
http://commons.wikimedia.0rg/wiki/File:Guglielmo_Marconi.jpg
Wikimedia Commons, publi
c domain
Microwave tower - Andrew Wheen 95
lonic
a aerial - Andrew Wheen 108
Cerf and Kahn receiving the Presidential Medal of Freedom -
137
http://en.wikipedia.0rg/wiki/File:CerfKahnMedalOfFreedom.jpg
Wikimedia Commons, publi
c domain
RSS Logo
1 - Mozilla Foundation 153
RSS Logo
2 - Mozilla Foundation 153
Motorola DynaTAC 8000X - 163
Motorola, Inc., Heritage Services & Archives, Schaumburg, IL
Mobile base
station - Andrew Wheen 169
front
cover
Samuel Morse - Library of Congress, public domai
n
Alexander Graham Bell -
http://commons.wikimedia.Org/wiki/File:1876_Bell_Speaking_into_Telephone.jpg
Wikimedia Commons, public domain
Boy with Phone - www.shutterstock.com
Tables
1
2
3
4
5
6
7
B-1
B-2
0
Q-1
Q-2
Morse Code
DTMF
signaling tones
Representing sample measurement with
a single digit
Representing sample measurement with
two digits
Advantage
s of fiber optics
Emoticons
Networ
k problems
Baudot
Code
Numerical representation of album cover
Networ
k problems
Parity check example
s
A very simple method of calculating a checksum
5
58
72
73
101
140
176
205
206
245
250
250
1
2
3
4
5
6
7
B-1
B-2
0
Q-1
Q-2
Morse Code
DTMF
signaling tones
Representing sample measurement with
a single digit
Representing sample measurement with
two digits
Advantage
s of fiber optics
Emoticons
Networ
k problems
Baudot
Code
Numerical representation of album cover
Networ
k problems
Parity check example
s
A very simple method of calculating a checksum
5
58
72
73
101
140
176
205
206
245
250
250
About the author
Andrew Wheen has worked in the telecommunications field since 1982. He has
held senior engineering and product management role
s with major suppliers of
telecommunications equipment and was one of the original architects of the
Energis network i
n the United Kingdom (now part of Cable & Wireless). More
recently, he has worked a
s a management consultant in the telecommunications
and broadcasting industries. Dr Wheen is a Fellow of the Institution
of
Engineering & Technology and i
s a Chartered Engineer. He is married with
tw
o children and lives near London .
Andrew Wheen has worked in the telecommunications field since 1982. He has
held senior engineering and product management role
s with major suppliers of
telecommunications equipment and was one of the original architects of the
Energis network i
n the United Kingdom (now part of Cable & Wireless). More
recently, he has worked a
s a management consultant in the telecommunications
and broadcasting industries. Dr Wheen is a Fellow of the Institution
of
Engineering & Technology and i
s a Chartered Engineer. He is married with
tw
o children and lives near London .
Introduction
Methods of communicating over long distances advanced surprisingly
little from
the days of the Roman Empire to the start of the nineteenth century. Of course,
beacons ha
d been lit to warn of the arrival of the Spanish Armada in the English
Channel in 15881 and semaphore flags had been used to pass messages between
ships at sea (such a
s Nelson's famous "England expects ..." signal before the
battle of Trafalgar). However, the speed at which information could be
transmitte
d was typically limited by the speed a t which a horse could gallop or
a
ship could sail. As a result, it took 2 months for news of Nelson's sensational
victory at the Battle of the Nile to reach Londo
n in 1798.
Th
e lack of fast and reliabl e communications could have devastatin g
consequences. In 1812, a message was sent by sea from England to inform the
United States that the British would no longer interfere with American shipping.
Unfortunately,
the Unites States declared war over the issue while the message
was still crossing the Atlantic. Fighting had already broken out b
y the time that
the message arrived and nearly 4,000 British and American soldiers wer
e killed
before hostilities ended. If better communications had been available, the war of
181
2 might never have happened.
Th
e lack of high-speed, long-distance communications wasn't jus t a problem
for government and the military—i
t was a major impediment in many different
areas of economic and social activity. At the start of the nineteenth century,
newspapers were publishing foreign news that could be months out of date
,
while businesses struggled to communicate with salesmen and customers locate
d
just a few hundred miles away. Communication with friends and family in
different part
s of the country was subject to the vagaries of a painfully slow and
unreliable postal system.
Agains
t this background, the appearance of the first practical telegrap h system
i
n the 1830s can be seen as a defining moment in the history of telecommunica
tions. Here, at last, was a method of communicating over long distances with
minimal time delay. The word "telecommunication" literally means "sharing
over long distances"2 and the telegraph would eventually expand to cove
r the
whol
e globe. It is the invention of the telegraph—and its dramatic con
sequences—that provides the starting point for this book.
Th
e telegraph pave d the way for telephon e networks. These, in turn, laid the
foundations for the Internet. In little more than 170 years
, simple arrangement s
o
f wire and mechanical switches evolved to become the largest and mos t
complex machine in th
e world. It is a machine that spans every continen t and
reaches down into some of the wildest
and most inhospitable places on Earth. It
A. Wheen, From Dot-Dash to Dot.com: How Modern Telecommunications
Evolved from the 1
Telegraph
to the Internet, Springer Praxi s Books, DOI 10.1007/978-1-4419-6760-21,
©
Springer Science+Business Media, LLC 2011
Methods of communicating over long distances advanced surprisingly
little from
the days of the Roman Empire to the start of the nineteenth century. Of course,
beacons ha
d been lit to warn of the arrival of the Spanish Armada in the English
Channel in 15881 and semaphore flags had been used to pass messages between
ships at sea (such a
s Nelson's famous "England expects ..." signal before the
battle of Trafalgar). However, the speed at which information could be
transmitte
d was typically limited by the speed a t which a horse could gallop or
a
ship could sail. As a result, it took 2 months for news of Nelson's sensational
victory at the Battle of the Nile to reach Londo
n in 1798.
Th
e lack of fast and reliabl e communications could have devastatin g
consequences. In 1812, a message was sent by sea from England to inform the
United States that the British would no longer interfere with American shipping.
Unfortunately,
the Unites States declared war over the issue while the message
was still crossing the Atlantic. Fighting had already broken out b
y the time that
the message arrived and nearly 4,000 British and American soldiers wer
e killed
before hostilities ended. If better communications had been available, the war of
181
2 might never have happened.
Th
e lack of high-speed, long-distance communications wasn't jus t a problem
for government and the military—i
t was a major impediment in many different
areas of economic and social activity. At the start of the nineteenth century,
newspapers were publishing foreign news that could be months out of date
,
while businesses struggled to communicate with salesmen and customers locate
d
just a few hundred miles away. Communication with friends and family in
different part
s of the country was subject to the vagaries of a painfully slow and
unreliable postal system.
Agains
t this background, the appearance of the first practical telegrap h system
i
n the 1830s can be seen as a defining moment in the history of telecommunica
tions. Here, at last, was a method of communicating over long distances with
minimal time delay. The word "telecommunication" literally means "sharing
over long distances"2 and the telegraph would eventually expand to cove
r the
whol
e globe. It is the invention of the telegraph—and its dramatic con
sequences—that provides the starting point for this book.
Th
e telegraph pave d the way for telephon e networks. These, in turn, laid the
foundations for the Internet. In little more than 170 years
, simple arrangement s
o
f wire and mechanical switches evolved to become the largest and mos t
complex machine in th
e world. It is a machine that spans every continen t and
reaches down into some of the wildest
and most inhospitable places on Earth. It
A. Wheen, From Dot-Dash to Dot.com: How Modern Telecommunications
Evolved from the 1
Telegraph
to the Internet, Springer Praxi s Books, DOI 10.1007/978-1-4419-6760-21,
©
Springer Science+Business Media, LLC 2011
Other documents randomly have
different content
different content
XXI.
Birger jaarlin ristireti Suomeen.
Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi: Hän saattaa kansain
ajatukset turhaksi. Ps. 33: 10.
Jos milloinkaan, tarjosi aika Tuomas piispan virastaan luopumisen
jälkeen tilaisuutta Suomen pakanallisille asukkaille ja heidän itäisille
liittolaisilleen tarttumaan aseisin maan lounaisessa osassa asuvia
kristityltä vastaan. Ristijoukon suuri tappio Nevajoen luona teki
katolisen kirkon ystävät toivottomiksi, lisäten samassa määrässä
heidän vihollistensa urhoollisuutta, eikä kuulunut enää Turun
piispanistuimelta Tuomaan urhoollisuuteen kehottava ääni. Poistunut
on näyttämöltä tuo jäntevä paimen, joka Aurajoen rannalta puhui
vakavia sanoja taisteluun vihitylle laumalleen, ja masentuneet ovat
hänen seurakuntansakin voimat. Mutta miten uhkaava vaara olikin,
ei sortunut Suomen seurakunta nytkään. Herra riensi sen avuksi,
"tehden pakanain neuvot tyhjiksi".
V. 1248 kävi paavin legaatti, Sabinan kardinaali-piispa Vilhelm
Ruotsissa, tarkastamassa maan kirkollisia asioita. Pitkälliset sisälliset
metelit olivat nim. Suuressa määrässä häirinneet kristinuskoa
Birger jaarlin ristireti Suomeen.
Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi: Hän saattaa kansain
ajatukset turhaksi. Ps. 33: 10.
Jos milloinkaan, tarjosi aika Tuomas piispan virastaan luopumisen
jälkeen tilaisuutta Suomen pakanallisille asukkaille ja heidän itäisille
liittolaisilleen tarttumaan aseisin maan lounaisessa osassa asuvia
kristityltä vastaan. Ristijoukon suuri tappio Nevajoen luona teki
katolisen kirkon ystävät toivottomiksi, lisäten samassa määrässä
heidän vihollistensa urhoollisuutta, eikä kuulunut enää Turun
piispanistuimelta Tuomaan urhoollisuuteen kehottava ääni. Poistunut
on näyttämöltä tuo jäntevä paimen, joka Aurajoen rannalta puhui
vakavia sanoja taisteluun vihitylle laumalleen, ja masentuneet ovat
hänen seurakuntansakin voimat. Mutta miten uhkaava vaara olikin,
ei sortunut Suomen seurakunta nytkään. Herra riensi sen avuksi,
"tehden pakanain neuvot tyhjiksi".
V. 1248 kävi paavin legaatti, Sabinan kardinaali-piispa Vilhelm
Ruotsissa, tarkastamassa maan kirkollisia asioita. Pitkälliset sisälliset
metelit olivat nim. Suuressa määrässä häirinneet kristinuskoa
läntisessä naapurimaassamme sekä estäneet sikäläisen kirkon
järjestämistä kristikunnan erämaissa käytännössä olevien
ohjesääntöjen mukaan. Vilhelm piti kirkolliskokouksen Skenningen
kaupungissa (1248), missä maan kirkolliset olot tarkemmin
määrättiin. Muun ohessa säädettiin tässä tilaisuudessa pappien
naimattomuus Ruotsissakin noudatettavaksi laiksi. Kun kokous oli
päättänyt työnsä, kävi kardinaali erittäin kuninkaan puheilla, ja
luultava on, että hän kehotti häntä ristiretkeen Hämäläisiä vastaan,
sillä näiden luopuminen kristinuskosta ja Suomen kirkon tukala
asema oli, kuten tiedämme, Roomassa hyvin tunnettu.
Ruotsin mahtavin mies oli siihen aikaan Bjälbon jaarli Birger
Maununpoika. Hän oli nainut kuninkaan sisaren, ja maan hallitus oli
kokonaan hänen käsissään. Vilhelm Sabinalainenkin mainitsee
eräässä Skenningen kokouksen jälkeen kirjoittamassaan kirjeessä,
että Birger melkein yksin hallitsi Ruotsia. Järjestettyään valtakunnan
sisällisiä oloja, päätti tämä mahtava ja jäntevä mies lähteä
ristiretkelle Suomeen. Siihen vaativat häntä tehokkaasti Ruotsin
valtiollinen etu ja uskonnollisiin urotöihin taipuva ajanhenki, jonka
lapsi hän oli.
Ruotsalainen kronika pukee kertomuksen tästä ristiretkestä, joka
tehtiin v. 1249, runon viehättävään muotoon. Se kertoo, miten
sankarit, suuren tehtävänsä innostuttamina, ottivat isien ruostuneet
miekat seinästä taistellaksensa Jumalan kunniaksi, jättäen vaimonsa
ja morsiamensa rannalle itkemään ja purjehtien iloisina vieraille
maille. Onnellisesti saapui Birgerin laivasto matkansa perille.
Paikasta, jossa maalle astuttiin, ei kronika anna mitään tietoja. Eräs
myöhempi kirjailija sanoo Birgerin saapuneen "Hämäläisten
satamaan", vaan missä tämä oli, sitä ei ole voitu varmuudella
päättää. Luultavinta on kuitenkin, että tuolla nimellä tarkoitetaan
järjestämistä kristikunnan erämaissa käytännössä olevien
ohjesääntöjen mukaan. Vilhelm piti kirkolliskokouksen Skenningen
kaupungissa (1248), missä maan kirkolliset olot tarkemmin
määrättiin. Muun ohessa säädettiin tässä tilaisuudessa pappien
naimattomuus Ruotsissakin noudatettavaksi laiksi. Kun kokous oli
päättänyt työnsä, kävi kardinaali erittäin kuninkaan puheilla, ja
luultava on, että hän kehotti häntä ristiretkeen Hämäläisiä vastaan,
sillä näiden luopuminen kristinuskosta ja Suomen kirkon tukala
asema oli, kuten tiedämme, Roomassa hyvin tunnettu.
Ruotsin mahtavin mies oli siihen aikaan Bjälbon jaarli Birger
Maununpoika. Hän oli nainut kuninkaan sisaren, ja maan hallitus oli
kokonaan hänen käsissään. Vilhelm Sabinalainenkin mainitsee
eräässä Skenningen kokouksen jälkeen kirjoittamassaan kirjeessä,
että Birger melkein yksin hallitsi Ruotsia. Järjestettyään valtakunnan
sisällisiä oloja, päätti tämä mahtava ja jäntevä mies lähteä
ristiretkelle Suomeen. Siihen vaativat häntä tehokkaasti Ruotsin
valtiollinen etu ja uskonnollisiin urotöihin taipuva ajanhenki, jonka
lapsi hän oli.
Ruotsalainen kronika pukee kertomuksen tästä ristiretkestä, joka
tehtiin v. 1249, runon viehättävään muotoon. Se kertoo, miten
sankarit, suuren tehtävänsä innostuttamina, ottivat isien ruostuneet
miekat seinästä taistellaksensa Jumalan kunniaksi, jättäen vaimonsa
ja morsiamensa rannalle itkemään ja purjehtien iloisina vieraille
maille. Onnellisesti saapui Birgerin laivasto matkansa perille.
Paikasta, jossa maalle astuttiin, ei kronika anna mitään tietoja. Eräs
myöhempi kirjailija sanoo Birgerin saapuneen "Hämäläisten
satamaan", vaan missä tämä oli, sitä ei ole voitu varmuudella
päättää. Luultavinta on kuitenkin, että tuolla nimellä tarkoitetaan
jotakin paikkaa Suomenlahden rannalla Hankoniemen itäpuolella.
Hämäläiset asettautuivat vastarintaan, mutta joutuivat taistelussa
tappiolle. Voitollisesti tunkeutui ristijoukko heidän sydänmaihinsa.
Joka suostui antamaan kastaa itsensä, sai pitää henkensä ja
tavaransa, joka yritti vastarintaa, sai surmansa ristiretkeläisten
miekasta. Väkivalta tuki saarnaa, ja vastahakoisesti taipuivat
Hämeen vapaat asukkaat vieraan vallan ja tuntemattoman uskonnon
kuuliaisuuteen. Kolkko ja sumuinen on kristinuskon aamu Suomen
synkissä saloissa, mutta päivä, jonka koittoa se ennustaa, on
poistava sumut, sillä se on Herran armonpäivä.
Saavuttuaan Vanajanreitin varrelle, alkoi Birger rakennuttaa linnaa
kristinuskon ja Ruotsin vallan tukeeksi Hämeessä. Vielä tänä päivänä
kertovat tämän linnan, Kruununlinnan eli Hämeenlinnan vankat
muurit kristityn Suomen asukkaille, miten sitkeä pakanuuden valta
isiemme maassa muinoin oli.
Tästä ajasta alkaen taipuivat Hämäläiset vähitellen kristinuskoon.
Ainakaan eivät aikakirjat enää kerro heidän yrittäneenkään mitään
yleisempää kapinaa Ruotsin valtaa vastaan. Jätettyään "kristittyjä
miehiä maahan", purjehti Birger jaarli seuraavana vuonna takaisin
Ruotsiin, jonka valtiolliset olot vaativat hänen läsnäoloaan.
Kirkollisessa suhteessa liitettiin Hämäläisten maa Suomen
hiippakuntaan, joka samassa tuli likeisempään yhteyteen Ruotsin
valtakuntaan. Birger omisti nim. Ruotsin kruunulle sen veron, jonka
Suomalaiset siihen asti olivat maksaneet piispallensa. Muuten on
tunnettu, että tämä merkillinen mies, jonka nimi on etevimpiä
Ruotsin historiassa keski-aikana, laati valtakunnalle monta aivan
tärkeää lakia, joiden suojassa kristinuskolle koitti turvallisempi
tulevaisuus. Hän näet sääti, että sisaren (naisilla ei sitä ennen ollut
mitään perimisoikeutta) piti periä puolet veljen osasta, sekä vahvisti
Hämäläiset asettautuivat vastarintaan, mutta joutuivat taistelussa
tappiolle. Voitollisesti tunkeutui ristijoukko heidän sydänmaihinsa.
Joka suostui antamaan kastaa itsensä, sai pitää henkensä ja
tavaransa, joka yritti vastarintaa, sai surmansa ristiretkeläisten
miekasta. Väkivalta tuki saarnaa, ja vastahakoisesti taipuivat
Hämeen vapaat asukkaat vieraan vallan ja tuntemattoman uskonnon
kuuliaisuuteen. Kolkko ja sumuinen on kristinuskon aamu Suomen
synkissä saloissa, mutta päivä, jonka koittoa se ennustaa, on
poistava sumut, sillä se on Herran armonpäivä.
Saavuttuaan Vanajanreitin varrelle, alkoi Birger rakennuttaa linnaa
kristinuskon ja Ruotsin vallan tukeeksi Hämeessä. Vielä tänä päivänä
kertovat tämän linnan, Kruununlinnan eli Hämeenlinnan vankat
muurit kristityn Suomen asukkaille, miten sitkeä pakanuuden valta
isiemme maassa muinoin oli.
Tästä ajasta alkaen taipuivat Hämäläiset vähitellen kristinuskoon.
Ainakaan eivät aikakirjat enää kerro heidän yrittäneenkään mitään
yleisempää kapinaa Ruotsin valtaa vastaan. Jätettyään "kristittyjä
miehiä maahan", purjehti Birger jaarli seuraavana vuonna takaisin
Ruotsiin, jonka valtiolliset olot vaativat hänen läsnäoloaan.
Kirkollisessa suhteessa liitettiin Hämäläisten maa Suomen
hiippakuntaan, joka samassa tuli likeisempään yhteyteen Ruotsin
valtakuntaan. Birger omisti nim. Ruotsin kruunulle sen veron, jonka
Suomalaiset siihen asti olivat maksaneet piispallensa. Muuten on
tunnettu, että tämä merkillinen mies, jonka nimi on etevimpiä
Ruotsin historiassa keski-aikana, laati valtakunnalle monta aivan
tärkeää lakia, joiden suojassa kristinuskolle koitti turvallisempi
tulevaisuus. Hän näet sääti, että sisaren (naisilla ei sitä ennen ollut
mitään perimisoikeutta) piti periä puolet veljen osasta, sekä vahvisti
"koti-, kirkko- ja nais-rauhan". Nämä lait, joita vähitellen aljettiin
noudattaa Suomessakin, tarjosivat kirkollemme vielä vankemman
tukeen, kuin Kruununlinnan kivimuurit, valmistaen samalla kansan
sydämmissä jaarlille muiston, joka on valloittajan mainetta suurempi.
noudattaa Suomessakin, tarjosivat kirkollemme vielä vankemman
tukeen, kuin Kruununlinnan kivimuurit, valmistaen samalla kansan
sydämmissä jaarlille muiston, joka on valloittajan mainetta suurempi.
XXII.
Kristikunnan viimmeiset ponnistukset pyhän maan omistamiseksi.
— — — miksi te elävätä kuolleitten seassa etsitte?
Ei hän ole täällä, mutta nousi ylös. Luuk. 24: 5-6.
Maallisen kunnian ja mahtavuuden kukkulalle oli paavikunta
kohonnut. Miltei koko kristikunta oli nöyrtynyt ehdottomaan
kuuliaisuuteen. Kukistunut oli Hohenstauffien suku, Saksassa vallitsi
ääretön sisällinen sekasorto, joka kauan oli uuvuttava sen voimia,
Englanti oli Rooman yliherruuden alaisena, voimatta sitä vastustaa,
puhumattakaan pienemmistä valtakunnista, joiden korkein laki
paavin käsky oli. Yksi ainoa valtakunta oli vielä kukistamatta, nim.
Franska. Mutta juuri tästä maasta oli paavikunta ennen pitkää saava
kovia iskuja, joita kostamaan sen voimat eivät riittäneet. Ennenkuin
tämä taistelu alkaa, vallitsee muutamia vuosikymmeniä näennäinen
rauha, jonka kestäessä "Pietarin jälkeiset" laativat lakeja maailmalle.
Mutta että paavikuntaa uhkaava käänne on tapahtumaisillaan
kristikunnan koko katsantotavassa, sen näemme vuosi vuodelta yhä
selvemmin. Ei voi paavikunta enää estää ajan virtaa etsimästä uutta
Kristikunnan viimmeiset ponnistukset pyhän maan omistamiseksi.
— — — miksi te elävätä kuolleitten seassa etsitte?
Ei hän ole täällä, mutta nousi ylös. Luuk. 24: 5-6.
Maallisen kunnian ja mahtavuuden kukkulalle oli paavikunta
kohonnut. Miltei koko kristikunta oli nöyrtynyt ehdottomaan
kuuliaisuuteen. Kukistunut oli Hohenstauffien suku, Saksassa vallitsi
ääretön sisällinen sekasorto, joka kauan oli uuvuttava sen voimia,
Englanti oli Rooman yliherruuden alaisena, voimatta sitä vastustaa,
puhumattakaan pienemmistä valtakunnista, joiden korkein laki
paavin käsky oli. Yksi ainoa valtakunta oli vielä kukistamatta, nim.
Franska. Mutta juuri tästä maasta oli paavikunta ennen pitkää saava
kovia iskuja, joita kostamaan sen voimat eivät riittäneet. Ennenkuin
tämä taistelu alkaa, vallitsee muutamia vuosikymmeniä näennäinen
rauha, jonka kestäessä "Pietarin jälkeiset" laativat lakeja maailmalle.
Mutta että paavikuntaa uhkaava käänne on tapahtumaisillaan
kristikunnan koko katsantotavassa, sen näemme vuosi vuodelta yhä
selvemmin. Ei voi paavikunta enää estää ajan virtaa etsimästä uutta
uraa. Vahvat ovat salvat, vaan nuo kohoavat aallot särkevät ne
vihdoinkin.
Kolmannentoista vuosisadan keskipaikoilla hallitsi Franskaa Ludvig
IV, joka historiassa on tunnettu liikanimeltä "Pyhä". Arvosteltuna
keski-ajan katsantotavan mukaan ansaitsee hän epäilemättä tämän
nimen. Lapsuudestaan oli hän oppinut rakastamaan Herraa ja
karttamaan syntiä, ja kuninkaaksi päästyään (1226), pyrki hän aina
ollaksensa kansallensa kristityn esikuvana. Hän oli lempeä ja
armelias kärsiviä ja köyhiä kohtaan, jumalattomille ankara. Ei
kirousta milloinkaan kuulunut hänen huuliltaan, vaan usein nähtiin
hänen rukoilevan ja ylistävän Jumalaa. Myötä- ja vastoinkäymiset piti
hän Herran armonosotteina, tyytyen kärsimisten päivinä Hänen
kuljetukseensa ja nöyrtyen menestyksen aikoina kiittämään kaikkien
hyvien lahjojen antajaa. Pyhän kirkon kuuliaisena poikana tunnusti
hän kerta viikossa rippi-isälleen syntinsä, paljastaen vapaaehtoisesti
usein selkänsä hänen ruoskittavakseen. Sanalla sanoen, Ludvig oli
keski-ajan kristityn ruhtinaan kaunis esikuva.
Tämmöinen mies oli omiaan jatkamaan kristikunnan vielä
ratkaisematonta taistelua uskottomia vastaan, hän kun sitä paitse oli
mahtavan valtakunnan hallitsija. Ludvig sairasti paraikaa kovaa
tautia, kun Euroopaan saapui se surusanoma, että Kovaresmialaiset,
eräs raaka ja sotaisa kansa, jonka Egyptin hallitsija oli ottanut
palvelukseensa, olivat valloittaneet Jerusalemin, surmanneet sen
asukkaat, hävittäneet pyhän haudan ja kaivaneet kuningasvainajain
luut haudoista (1244). Tämän kuultuansa, vaati hurskas kuningas
heti, että hän merkittäisiin ristinkuvalla, päättäen lähteä taisteluun
uskottomia vastaan. Tultuansa terveeksi, ryhtyi hän heti toimiin.
Mutta aika oli jo muuttunut. Vaikea oli hänen saada valtakuntansa
mahtavia yritystä kannattamaan. Jo alkoi kristikunta kyllästyä noihin
vihdoinkin.
Kolmannentoista vuosisadan keskipaikoilla hallitsi Franskaa Ludvig
IV, joka historiassa on tunnettu liikanimeltä "Pyhä". Arvosteltuna
keski-ajan katsantotavan mukaan ansaitsee hän epäilemättä tämän
nimen. Lapsuudestaan oli hän oppinut rakastamaan Herraa ja
karttamaan syntiä, ja kuninkaaksi päästyään (1226), pyrki hän aina
ollaksensa kansallensa kristityn esikuvana. Hän oli lempeä ja
armelias kärsiviä ja köyhiä kohtaan, jumalattomille ankara. Ei
kirousta milloinkaan kuulunut hänen huuliltaan, vaan usein nähtiin
hänen rukoilevan ja ylistävän Jumalaa. Myötä- ja vastoinkäymiset piti
hän Herran armonosotteina, tyytyen kärsimisten päivinä Hänen
kuljetukseensa ja nöyrtyen menestyksen aikoina kiittämään kaikkien
hyvien lahjojen antajaa. Pyhän kirkon kuuliaisena poikana tunnusti
hän kerta viikossa rippi-isälleen syntinsä, paljastaen vapaaehtoisesti
usein selkänsä hänen ruoskittavakseen. Sanalla sanoen, Ludvig oli
keski-ajan kristityn ruhtinaan kaunis esikuva.
Tämmöinen mies oli omiaan jatkamaan kristikunnan vielä
ratkaisematonta taistelua uskottomia vastaan, hän kun sitä paitse oli
mahtavan valtakunnan hallitsija. Ludvig sairasti paraikaa kovaa
tautia, kun Euroopaan saapui se surusanoma, että Kovaresmialaiset,
eräs raaka ja sotaisa kansa, jonka Egyptin hallitsija oli ottanut
palvelukseensa, olivat valloittaneet Jerusalemin, surmanneet sen
asukkaat, hävittäneet pyhän haudan ja kaivaneet kuningasvainajain
luut haudoista (1244). Tämän kuultuansa, vaati hurskas kuningas
heti, että hän merkittäisiin ristinkuvalla, päättäen lähteä taisteluun
uskottomia vastaan. Tultuansa terveeksi, ryhtyi hän heti toimiin.
Mutta aika oli jo muuttunut. Vaikea oli hänen saada valtakuntansa
mahtavia yritystä kannattamaan. Jo alkoi kristikunta kyllästyä noihin
turhiin taisteluihin Palestinan omistamista varten. Tuo rajaton
uskonnollinen innostus, joka ennen sai jos kuinka suuret ristijoukot
liikkeelle, on ollut unennäköä vain. Sen viehättävät kuvaelmat
alkavat haihtua, kun yö vähän valkenee. Ludvig sai kuitenkin vielä
kokoon melkoisen ristijoukon. Se lähti liikkeelle v. 1248. Uhaten
lähestyi se Egyptiä, joka oli kokonaan joutua sen käsiin. Mutta Kairon
luona kärsi Ludvigin armeija kovan tappion, ja hän itse joutui
tuhansien sotilasten kera vangiksi. Kun hän sitten, suuret lunnaat
maksettuaan, pääsi vapaaksi, jatkoi hän matkaa Palestinaan. Siellä
viipyi hän neljä vuotta, tuumien kristittyjen vallan vahvistamista
itämaissa, kunnes loppuneet varansa, pieneksi supistunut
sotajoukkonsa sekä sanoma äitinsä kuolemasta pakottivat hänen
palajamaan kotia (1254).
Mitä Ludvigin suhteesen paaviin tulee, sopisi olettaa hänen
nöyrästi mukaantuneen Rooman vallanhimoisten vaatimusten
mukaan. Niin ei kuitenkaan ollut laita. Päinvastoin vastusti hän
jyrkästi esim. Niitä veronmaksuja, joita paavi tapansa mukaan vaati
Franskastakin. Hänen jumalanpelkonsa oli syvällistä laatua, se vaati
häntä suojelemaan alamaisiaan Rooman saaliinhimolta. Tässäkin
huomaamme sen ajan enteitä, joka omantunnon vaatimana pyrkii
vapaaksi Rooman orjuudesta. Vastarinta ei koske kristinuskoa eikä
kirkkoa, sillä ken on ehdottomammin tahtonut olla niille kuuliaisena,
kuin tämä kuningas, vaan Roomaa, paavikuntaa. Se on merkillinen
ajan enne, että hurskas Ludvigkin asettuu tälle kannalle.
Mutta elämänsä viimmeiset päivät uhrasi Ludvig kuitenkin
kuolemaan tuomitun aatteen hyväksi. Haikein sydämmin muisteli
hän pyhää maata, joka nyt miltei kokonaan oli uskottomain käsissä.
Vaikka hänen ruumiinvoimansa jo olivat niihin määrin riutuneet, ettei
enää auttamatta päässyt hevosen selkään, päätti hän vielä lähteä
uskonnollinen innostus, joka ennen sai jos kuinka suuret ristijoukot
liikkeelle, on ollut unennäköä vain. Sen viehättävät kuvaelmat
alkavat haihtua, kun yö vähän valkenee. Ludvig sai kuitenkin vielä
kokoon melkoisen ristijoukon. Se lähti liikkeelle v. 1248. Uhaten
lähestyi se Egyptiä, joka oli kokonaan joutua sen käsiin. Mutta Kairon
luona kärsi Ludvigin armeija kovan tappion, ja hän itse joutui
tuhansien sotilasten kera vangiksi. Kun hän sitten, suuret lunnaat
maksettuaan, pääsi vapaaksi, jatkoi hän matkaa Palestinaan. Siellä
viipyi hän neljä vuotta, tuumien kristittyjen vallan vahvistamista
itämaissa, kunnes loppuneet varansa, pieneksi supistunut
sotajoukkonsa sekä sanoma äitinsä kuolemasta pakottivat hänen
palajamaan kotia (1254).
Mitä Ludvigin suhteesen paaviin tulee, sopisi olettaa hänen
nöyrästi mukaantuneen Rooman vallanhimoisten vaatimusten
mukaan. Niin ei kuitenkaan ollut laita. Päinvastoin vastusti hän
jyrkästi esim. Niitä veronmaksuja, joita paavi tapansa mukaan vaati
Franskastakin. Hänen jumalanpelkonsa oli syvällistä laatua, se vaati
häntä suojelemaan alamaisiaan Rooman saaliinhimolta. Tässäkin
huomaamme sen ajan enteitä, joka omantunnon vaatimana pyrkii
vapaaksi Rooman orjuudesta. Vastarinta ei koske kristinuskoa eikä
kirkkoa, sillä ken on ehdottomammin tahtonut olla niille kuuliaisena,
kuin tämä kuningas, vaan Roomaa, paavikuntaa. Se on merkillinen
ajan enne, että hurskas Ludvigkin asettuu tälle kannalle.
Mutta elämänsä viimmeiset päivät uhrasi Ludvig kuitenkin
kuolemaan tuomitun aatteen hyväksi. Haikein sydämmin muisteli
hän pyhää maata, joka nyt miltei kokonaan oli uskottomain käsissä.
Vaikka hänen ruumiinvoimansa jo olivat niihin määrin riutuneet, ettei
enää auttamatta päässyt hevosen selkään, päätti hän vielä lähteä
ristiretkelle. Näin asiain ollen, ja kun sitä paitsi ei Franskan kansa
yritystä kannattanut, ei ollut siitä paljo toivomista, Ristijoukko lähti
kuitenkin liikkeelle v. 1270. Kaikki hämmästyivät, kun huomasivat,
että kuningas pyrkikin Tunesiaan, ja ennustivat onnetonta loppua
koko yritykselle. Syynä tähän omituiseen matkasuunnitelmaan oli se,
että Kaarle Anjoulainen oli kehottanut veljeään, Ludvig IX:ttä,
pakottamaan Tunesian hallitsiaa, joka ennen oli maksanut Sicilialle
veroa, vaan lakannut sitä suorittamasta, kuuliaisuuteen. Laivasto
saapui onnellisesti Afrikan rannalle, vaan kun Siciliasta luvattua apua
ei kuulunut, alkoi yritys päivä päivältä näyttää yhä
toivottomammalta, etenkin kun rasittava kuumuus synnytti vaarallisia
tauteja Ludvigin armeijassa. Vihdoin sairastui kuningaskin. Tämän
elämän eksyttävät unelmat poistuivat poistumistaan hänen
mielestään, antaen sijaa ijankaikkisen autuuden tosi toivolle. Luoden
silmänsä taivasta kohti, odotti hurskas kuningas kädet ristissä
rinnallaan pelastumisensa hetkeä. Se joutui Elokuun 29 p. 1270.
Hänen viimmeiset sanansa olivat: "Herra, minä lähden sinun
huoneesesi; sinun pyhässä temppelissäsi tahdon minä rukoilla ja
ylistää sinun nimeäsi".
Paavien istuimelle, joka Klemens IV:nen kuolemasta asti oli ollut
avoinna, korotettiin v. 1271 Gregorius X. Hän koetti tukea
paavikunnan horjuvaa valtaa määräämällä muun ohessa tarkkoja
sääntöjä siihen suuntaan, ettei paavin valitsemista vastedes saataisi
viivytellä. Lyonin kirkolliskokouksessa v. 1274 tehtiin se päätös, että
paavinvaali oli toimitettava siinä kaupungissa, missä edellinen paavi
oli kuollut. Niinikään laadittiin tässä tilaisuudessa ankaria sääntöjä,
jotka estivät kardinaaleja viivyttelemästä paavia valittaessa, ja
maallista valtaa velvoitettiin tarkkaan valvomaan näiden sääntöjen
noudattamista. Tämä kyllä vielä ilmaisee paavikunnan mahtavuutta,
vaan samassa kokouksessa lausuttiin myöskin mielipiteitä, jotka
yritystä kannattanut, ei ollut siitä paljo toivomista, Ristijoukko lähti
kuitenkin liikkeelle v. 1270. Kaikki hämmästyivät, kun huomasivat,
että kuningas pyrkikin Tunesiaan, ja ennustivat onnetonta loppua
koko yritykselle. Syynä tähän omituiseen matkasuunnitelmaan oli se,
että Kaarle Anjoulainen oli kehottanut veljeään, Ludvig IX:ttä,
pakottamaan Tunesian hallitsiaa, joka ennen oli maksanut Sicilialle
veroa, vaan lakannut sitä suorittamasta, kuuliaisuuteen. Laivasto
saapui onnellisesti Afrikan rannalle, vaan kun Siciliasta luvattua apua
ei kuulunut, alkoi yritys päivä päivältä näyttää yhä
toivottomammalta, etenkin kun rasittava kuumuus synnytti vaarallisia
tauteja Ludvigin armeijassa. Vihdoin sairastui kuningaskin. Tämän
elämän eksyttävät unelmat poistuivat poistumistaan hänen
mielestään, antaen sijaa ijankaikkisen autuuden tosi toivolle. Luoden
silmänsä taivasta kohti, odotti hurskas kuningas kädet ristissä
rinnallaan pelastumisensa hetkeä. Se joutui Elokuun 29 p. 1270.
Hänen viimmeiset sanansa olivat: "Herra, minä lähden sinun
huoneesesi; sinun pyhässä temppelissäsi tahdon minä rukoilla ja
ylistää sinun nimeäsi".
Paavien istuimelle, joka Klemens IV:nen kuolemasta asti oli ollut
avoinna, korotettiin v. 1271 Gregorius X. Hän koetti tukea
paavikunnan horjuvaa valtaa määräämällä muun ohessa tarkkoja
sääntöjä siihen suuntaan, ettei paavin valitsemista vastedes saataisi
viivytellä. Lyonin kirkolliskokouksessa v. 1274 tehtiin se päätös, että
paavinvaali oli toimitettava siinä kaupungissa, missä edellinen paavi
oli kuollut. Niinikään laadittiin tässä tilaisuudessa ankaria sääntöjä,
jotka estivät kardinaaleja viivyttelemästä paavia valittaessa, ja
maallista valtaa velvoitettiin tarkkaan valvomaan näiden sääntöjen
noudattamista. Tämä kyllä vielä ilmaisee paavikunnan mahtavuutta,
vaan samassa kokouksessa lausuttiin myöskin mielipiteitä, jotka
todistivat, että aika oli muuttunut. Kun nim. Kysymys ristiretkien
jatkamisesta otettiin keskusteltavaksi, tuli piankin ilmi, ettei
kristikunta enää kannattanut näitä yrityksiä. Kaikenkaltaisia esteitä
tuotiin esille, jotka selvään osottivat, että innostus pyhän maan
valloittamisen suhteen oli lannistunut, vieläpä kokonaan kuollut.
Toiset vastustivatkin suoraan ristiretkiä, väittäen niiden olevan
Jumalan tahtoa vastaan. Ja tämä oli kova isku paavikunnalle, joka
juuri ristiretkien aikana ja suureksi osaksi niiden kautta oli kohonnut
mahtavuuden kukkulalle.
Tämän jälkeen eivät Europan kansat enää tee yrityksiäkään
puolustaaksensa kristikunnan yhä pienemmäksi supistuvaa valtaa
itämaissa. Kaupunki toisen perästä antautui pakanain käsiin, kunnes
ainoastaan muutamat paikat, niiden joukossa Ptolemais, enää oli
jälellä. V. 1291 ryntäsivät Sarasenilaiset viimmemainittua kaupunkia
vastaan. Asukkaat taistelivat toivottomuuden hurjalla
urhoollisuudella, mutta heidän täytyi antautua Toukok. 18 p:nä 1291
sekä luovuttaa nuo muutkin pienet turvapaikkansa, jotka tähän asti
vielä olivat muistuttaneet kristittyjen vallasta Syyriassa, voittajalle.
Tällä tavoin päättyi tuo kristikunnan pitkä taistelu itämaissa, jonka
tarkoituksena oli pyhän maan omistaminen. Sitä oli kestänyt 200
vuotta, ja noin 6 miljoonaa ihmistä oli siinä henkensä uhrannut. Ja
turhat olivat kaikki nämä verrattomat ponnistukset: Palestina jäi
pakanain käsiin. Niin — turhaa kyllä oli taistelu ollut, jos sitä vain
tältä kannalta arvostellaan, vaan jos likemmin silmällemme
ristiretkien seurauksia, oli tämän taistelun tulos äärettömän suuri.
Yleinen historia opettaa meille, että ristiretket vaikuttivat tärkeitä
muutoksia miltei kaikilla aloilla, laajentaen ihmisten katsantotapaa,
luoden uusia oloja ja valmistaen uutta aikaa. Mutta koskeepa
kysymys suoraan kirkkohistoriaakin. Kristikunta oppi ristiretkien
jatkamisesta otettiin keskusteltavaksi, tuli piankin ilmi, ettei
kristikunta enää kannattanut näitä yrityksiä. Kaikenkaltaisia esteitä
tuotiin esille, jotka selvään osottivat, että innostus pyhän maan
valloittamisen suhteen oli lannistunut, vieläpä kokonaan kuollut.
Toiset vastustivatkin suoraan ristiretkiä, väittäen niiden olevan
Jumalan tahtoa vastaan. Ja tämä oli kova isku paavikunnalle, joka
juuri ristiretkien aikana ja suureksi osaksi niiden kautta oli kohonnut
mahtavuuden kukkulalle.
Tämän jälkeen eivät Europan kansat enää tee yrityksiäkään
puolustaaksensa kristikunnan yhä pienemmäksi supistuvaa valtaa
itämaissa. Kaupunki toisen perästä antautui pakanain käsiin, kunnes
ainoastaan muutamat paikat, niiden joukossa Ptolemais, enää oli
jälellä. V. 1291 ryntäsivät Sarasenilaiset viimmemainittua kaupunkia
vastaan. Asukkaat taistelivat toivottomuuden hurjalla
urhoollisuudella, mutta heidän täytyi antautua Toukok. 18 p:nä 1291
sekä luovuttaa nuo muutkin pienet turvapaikkansa, jotka tähän asti
vielä olivat muistuttaneet kristittyjen vallasta Syyriassa, voittajalle.
Tällä tavoin päättyi tuo kristikunnan pitkä taistelu itämaissa, jonka
tarkoituksena oli pyhän maan omistaminen. Sitä oli kestänyt 200
vuotta, ja noin 6 miljoonaa ihmistä oli siinä henkensä uhrannut. Ja
turhat olivat kaikki nämä verrattomat ponnistukset: Palestina jäi
pakanain käsiin. Niin — turhaa kyllä oli taistelu ollut, jos sitä vain
tältä kannalta arvostellaan, vaan jos likemmin silmällemme
ristiretkien seurauksia, oli tämän taistelun tulos äärettömän suuri.
Yleinen historia opettaa meille, että ristiretket vaikuttivat tärkeitä
muutoksia miltei kaikilla aloilla, laajentaen ihmisten katsantotapaa,
luoden uusia oloja ja valmistaen uutta aikaa. Mutta koskeepa
kysymys suoraan kirkkohistoriaakin. Kristikunta oppi ristiretkien
kautta pitämään itseään yhtenä suurena kokonaisuutena, jonka
tehtävänä oli taistella pimeyden valtaa vastaan. Se eksyi, luullessaan
Jumalan valtakunnan ilmaantuvan tuommoisessa ulkonaisessa,
silmin nähtävässä muodossa, jonka voima on miekassa ja
sotajoukkojen paljoudessa, vaan tämän erehdyksen tähden emme
saa itse ajatusta semmoisena halveksien tuomita. Todistaahan
Herran sana, että Hänen seurakuntansa on yksi, ja Hän ennustaa
itse, että vielä on tuleva aika, jolloin sanan täydellisessä
merkityksessä on oleva "yksi lammashuone". Ristiretkien kautta
juurtui tämä syvä totuus, joka kansainvaelluksen myrskyissä miltei
kokonaan oli kadonnut kristikunnan katsantotavasta, uudelleen
ihmisten sydämmiin, opettaen heitä veljinä tuntemaan toisiaan. Totta
on, että paavit, jotka olivat näiden retkien alkuunpanijat,
arvaamattoman suuressa määrässä niiden kautta kartuttivat
valtaansa, salaten ihmisiltä yhä enemmän sen totuuden, ettei Herran
valtakunta ole maallinen valtakunta, ja salaten heiltä Kristuksen,
neuvomalla heitä polvistumaan "Pietarin jälkeisen" valtaistuimen
juuressa. Mutta juuri ristiretket saarnasivat valtaavasti paavia
vastaankin, ja kun kristikunta vihdoin toivotonna niistä luopui, niin oli
sen luottamus paaviin saanut tuntuvan iskun. Hän ei enää ollut sen
silmissä erehtymätön.
Kauan etsi eksynyt, henkimaailman salaisuuksille vieraantunut ja
maallisiin mieltynyt kristikunta Herraa haudasta. Mutta niinkuin
vanhan liiton hämärä käsitys tämän haudan ääressä kirkastui
pääsiäisaamun valossa, niin oppi keski-ajan kristikuntakin siellä
käsittämään tuota suurta sanomaa "ei hän ole täällä, mutta nousi
ylös". Miettien tätä totuutta, luopuu se hakemasta Herraa
paavikunnan neuvomalla tiellä ja, luoden silmänsä taivasta kohti,
etsii se rukoillen ja kolkuttaen hengessä, kunnes se vihdoin Hänen
löytää.
tehtävänä oli taistella pimeyden valtaa vastaan. Se eksyi, luullessaan
Jumalan valtakunnan ilmaantuvan tuommoisessa ulkonaisessa,
silmin nähtävässä muodossa, jonka voima on miekassa ja
sotajoukkojen paljoudessa, vaan tämän erehdyksen tähden emme
saa itse ajatusta semmoisena halveksien tuomita. Todistaahan
Herran sana, että Hänen seurakuntansa on yksi, ja Hän ennustaa
itse, että vielä on tuleva aika, jolloin sanan täydellisessä
merkityksessä on oleva "yksi lammashuone". Ristiretkien kautta
juurtui tämä syvä totuus, joka kansainvaelluksen myrskyissä miltei
kokonaan oli kadonnut kristikunnan katsantotavasta, uudelleen
ihmisten sydämmiin, opettaen heitä veljinä tuntemaan toisiaan. Totta
on, että paavit, jotka olivat näiden retkien alkuunpanijat,
arvaamattoman suuressa määrässä niiden kautta kartuttivat
valtaansa, salaten ihmisiltä yhä enemmän sen totuuden, ettei Herran
valtakunta ole maallinen valtakunta, ja salaten heiltä Kristuksen,
neuvomalla heitä polvistumaan "Pietarin jälkeisen" valtaistuimen
juuressa. Mutta juuri ristiretket saarnasivat valtaavasti paavia
vastaankin, ja kun kristikunta vihdoin toivotonna niistä luopui, niin oli
sen luottamus paaviin saanut tuntuvan iskun. Hän ei enää ollut sen
silmissä erehtymätön.
Kauan etsi eksynyt, henkimaailman salaisuuksille vieraantunut ja
maallisiin mieltynyt kristikunta Herraa haudasta. Mutta niinkuin
vanhan liiton hämärä käsitys tämän haudan ääressä kirkastui
pääsiäisaamun valossa, niin oppi keski-ajan kristikuntakin siellä
käsittämään tuota suurta sanomaa "ei hän ole täällä, mutta nousi
ylös". Miettien tätä totuutta, luopuu se hakemasta Herraa
paavikunnan neuvomalla tiellä ja, luoden silmänsä taivasta kohti,
etsii se rukoillen ja kolkuttaen hengessä, kunnes se vihdoin Hänen
löytää.
XXIII.
Kolmannentoista vuosisadan etevimmät tiedemiehet. Tuomaslaiset ja
Skotuslaiset.
— mistä taito löytään, ja kussa on ymmärryksen sija? Job. 28: 12.
Skolastisuuden nuoruudenaikaa, jonka etevimmistä edustajista
ennen olemme kertoneet, seurasi sen varsinainen kukoistus.
Aristoteleksen teokset, joista skolastikot, niinkuin jo ennen on
mainittu, lainasivat järjestelmänsä muodon, tulivat latinalaisen
keisarikunnan synnyttyä tunnetuiksi länsimaissakin, näitä teoksia kun
nyt aljettiin kääntää latinaksi. Ne herättivät tiedonhalua ja loivat
uutta elinvoimaa tieteellisiin harrastuksiin, kääntäen ihmisten
huomioa elämän meluavista ulko-oloista miettimisen hiljaiseen
työnalaan, joka, jos mikään, kaipasi viljelyä. Suuri on tieteen
merkitys inhimillisen kehityksen historiassa aina ollut, mutta
semminkin kaipasi mielikuvituksen ja luulojen valtaan eksynyt keski-
aika kipeästi tieteellisen miettimisen apua voidaksensa huomata ajan
kipeimpiä tarpeita uskonnollisellakin alalla. On kyllä totta, että
skolastikkojen mietteet tarjosivat kättä uskonnon erehdyksille, ne
kun ottivat kannattaaksensa ja tukeaksensa kirkon väärälle uralle
Kolmannentoista vuosisadan etevimmät tiedemiehet. Tuomaslaiset ja
Skotuslaiset.
— mistä taito löytään, ja kussa on ymmärryksen sija? Job. 28: 12.
Skolastisuuden nuoruudenaikaa, jonka etevimmistä edustajista
ennen olemme kertoneet, seurasi sen varsinainen kukoistus.
Aristoteleksen teokset, joista skolastikot, niinkuin jo ennen on
mainittu, lainasivat järjestelmänsä muodon, tulivat latinalaisen
keisarikunnan synnyttyä tunnetuiksi länsimaissakin, näitä teoksia kun
nyt aljettiin kääntää latinaksi. Ne herättivät tiedonhalua ja loivat
uutta elinvoimaa tieteellisiin harrastuksiin, kääntäen ihmisten
huomioa elämän meluavista ulko-oloista miettimisen hiljaiseen
työnalaan, joka, jos mikään, kaipasi viljelyä. Suuri on tieteen
merkitys inhimillisen kehityksen historiassa aina ollut, mutta
semminkin kaipasi mielikuvituksen ja luulojen valtaan eksynyt keski-
aika kipeästi tieteellisen miettimisen apua voidaksensa huomata ajan
kipeimpiä tarpeita uskonnollisellakin alalla. On kyllä totta, että
skolastikkojen mietteet tarjosivat kättä uskonnon erehdyksille, ne
kun ottivat kannattaaksensa ja tukeaksensa kirkon väärälle uralle
eksynyttä oppia, mutta juuri tällä tavoin valmistivat ne, niinkuin jo
ennen olemme huomauttaneet, tietä uskonpuhdistukselle, vaatien
ihmisiä myöntämään, että moni kirkon kannattama uskonkappale
järjenkin vaa'alla punnittuna oli arveluttavan keveä. Jo tästäkin
syystä ovat keskiajan tieteelliset yritykset, puhumattakaan niitten
suoranaisesta hyödystä uskonnon palveluksessa, erinomaisen
tärkeät. — Mainittakoot tässä muutamat kolmannentoista vuosisadan
etevimmistä tiedemiehistä.
Ensimmäinen skolastikko, joka, käyttäen hyväkseen koko
Aristoteleksen filosofiaa, tieteellisesti tarkkaan esitteli kirkon opin, oli
Aleksanteri Halesista (k. 1245). Ottaen selvittääksensä kuuluisan
Pietari Lombarduslaisen mietteitä, kehitti hän laveassa teoksessa
tämän mielipiteitä, asettuen jyrkkään silloisen katolisuuden kannalle
muidenkin opinkohtien suhteen, joiden johdonmukaista esittelemistä
Lombarduslainen vielä oli epäillen karttanut. Aleksanteri oli hyvin
oppinut mies, ja hänen teoksessaan tapaamme monen
syvämietteisen ja valoisan ajatuksen, vaan huomaammepa siinä
monta arveluttavan heikkoakin puolta. Ei siinä kylliksi, että hän
kirkon opin kuuliaisena kannattajana monessa kohden puhui
raamattua vastaan, hänen miettimisensä keksi uusiakin erehdyksiä,
joista ei kirkkoa saa syyttää. Oudolta tuntuu tosiaan, kun kuulemme
tämän etevän tiedemiehen, joka on ottanut selvittääkseen ja
tarkemmin määrätäkseen kirkon opinjärjestelmää ja esim. Uskon ja
tieteen suhteesta toisiinsa lausuu niin monta jaloa ajatusta, eksyvän
tutkimaan, millä tunnilla Aadam lankesi syntiin, liikuttiko käärme itse
kieltään vai perkelekö y.m. Senkaltaisia hyödyttömiä ja harhateille
johtavia kysymyksiä, joista ei voi olla kuin haittaa ja vahinkoa.
Kolmannentoista vuosisadan tiedemiehet olivat kerjäläismunkkeja.
Aleksanteri Halesista esim. Kuului Fransiskanein munkkikuutaan, ja
ennen olemme huomauttaneet, tietä uskonpuhdistukselle, vaatien
ihmisiä myöntämään, että moni kirkon kannattama uskonkappale
järjenkin vaa'alla punnittuna oli arveluttavan keveä. Jo tästäkin
syystä ovat keskiajan tieteelliset yritykset, puhumattakaan niitten
suoranaisesta hyödystä uskonnon palveluksessa, erinomaisen
tärkeät. — Mainittakoot tässä muutamat kolmannentoista vuosisadan
etevimmistä tiedemiehistä.
Ensimmäinen skolastikko, joka, käyttäen hyväkseen koko
Aristoteleksen filosofiaa, tieteellisesti tarkkaan esitteli kirkon opin, oli
Aleksanteri Halesista (k. 1245). Ottaen selvittääksensä kuuluisan
Pietari Lombarduslaisen mietteitä, kehitti hän laveassa teoksessa
tämän mielipiteitä, asettuen jyrkkään silloisen katolisuuden kannalle
muidenkin opinkohtien suhteen, joiden johdonmukaista esittelemistä
Lombarduslainen vielä oli epäillen karttanut. Aleksanteri oli hyvin
oppinut mies, ja hänen teoksessaan tapaamme monen
syvämietteisen ja valoisan ajatuksen, vaan huomaammepa siinä
monta arveluttavan heikkoakin puolta. Ei siinä kylliksi, että hän
kirkon opin kuuliaisena kannattajana monessa kohden puhui
raamattua vastaan, hänen miettimisensä keksi uusiakin erehdyksiä,
joista ei kirkkoa saa syyttää. Oudolta tuntuu tosiaan, kun kuulemme
tämän etevän tiedemiehen, joka on ottanut selvittääkseen ja
tarkemmin määrätäkseen kirkon opinjärjestelmää ja esim. Uskon ja
tieteen suhteesta toisiinsa lausuu niin monta jaloa ajatusta, eksyvän
tutkimaan, millä tunnilla Aadam lankesi syntiin, liikuttiko käärme itse
kieltään vai perkelekö y.m. Senkaltaisia hyödyttömiä ja harhateille
johtavia kysymyksiä, joista ei voi olla kuin haittaa ja vahinkoa.
Kolmannentoista vuosisadan tiedemiehet olivat kerjäläismunkkeja.
Aleksanteri Halesista esim. Kuului Fransiskanein munkkikuutaan, ja
vähän myöhemmin astui Dominikaneinkin riveistä esille eteviä
oppineita. Emsimmäinen näistä oli Albertus, joka suuren oppinsa ja
terävän järkensä tähden sai liikanimen "Suuri". Suurimman
maineensa saavutti hän opettajana Pariisissa ja Kölnissä. Hänenkin
teoksissaan tapaamme kuitenkin tiedemiehen syvien mietteiden
rinnalla monesti lapsen turhia loruja. Albertus kuoli v. 1280.
Dominikanein etevin teologi oli Tuomas Aqvinolainen. Hän vaikutti
opettajana monessa kaupungissa, Pariisissa, Roomassa, Neapelissa
y.m., ja tavattoman lukuisa oli aina hänen kuulijakuntansa. Vaikka
hän edustaa ajan uskonnollista katsantotapaa ja yleensä hyvinkin
orjallisesti kehittää kirkon kuolleisin kaavoihin jähmettynyttä oppia,
lausuu hän toiselta puolen joskus siitä jyrkästi poikkeaviakin
mielipiteitä. Tämä ristiriitasuus ei kuitenkaan tuottanut hänelle
vainoa kirkon puolelta, joka seikka on sitä huomattavampi, kun
hänen poikkeuksensa katolisesta opista eivät suinkaan koske
syrjäkysymyksiä. Tuomas oli hyvin mieltynyt Augustinukseen. Hän
kannatti esim. Suuren kirkkoisän oppia perisynnistä, jolle
katsantotavalle kirkko, kuten tiedämme, jo aikoja sitten oli
vieraantunut. Vanhurskauttamisesta puhuessaan, eksyi hän kuitenkin
siihen sekottamaan oppia pyhityksestä, siten himmentäen itseltään
ja muilta sen suuren totuuden, että ihminen vanhurskautetaan
Jumalan edessä ainoastaan uskon kautta Jesukseen Kristukseen.
Yhteydessä tämän erehdyksen kanssa ovat hänen väitteensä kirkon
liikatöiden koskevan opin puolustukseksi.
Tuomas Aqvinolainen oli tavattoman tuottelias kirjailija. Etenkin
siveysopin alalla on hän vaikuttanut paljon. Epäilemättä on hän
tiedemiehenä toimittanut paljon hyvää, mutta aikansa kipeintä
uskonnollista tarvetta ei hän nähnyt. Ei tiede semmoisena voinut
kristikuntaa herättää synnin unesta, ei uskonnollinenkaan tiede,
oppineita. Emsimmäinen näistä oli Albertus, joka suuren oppinsa ja
terävän järkensä tähden sai liikanimen "Suuri". Suurimman
maineensa saavutti hän opettajana Pariisissa ja Kölnissä. Hänenkin
teoksissaan tapaamme kuitenkin tiedemiehen syvien mietteiden
rinnalla monesti lapsen turhia loruja. Albertus kuoli v. 1280.
Dominikanein etevin teologi oli Tuomas Aqvinolainen. Hän vaikutti
opettajana monessa kaupungissa, Pariisissa, Roomassa, Neapelissa
y.m., ja tavattoman lukuisa oli aina hänen kuulijakuntansa. Vaikka
hän edustaa ajan uskonnollista katsantotapaa ja yleensä hyvinkin
orjallisesti kehittää kirkon kuolleisin kaavoihin jähmettynyttä oppia,
lausuu hän toiselta puolen joskus siitä jyrkästi poikkeaviakin
mielipiteitä. Tämä ristiriitasuus ei kuitenkaan tuottanut hänelle
vainoa kirkon puolelta, joka seikka on sitä huomattavampi, kun
hänen poikkeuksensa katolisesta opista eivät suinkaan koske
syrjäkysymyksiä. Tuomas oli hyvin mieltynyt Augustinukseen. Hän
kannatti esim. Suuren kirkkoisän oppia perisynnistä, jolle
katsantotavalle kirkko, kuten tiedämme, jo aikoja sitten oli
vieraantunut. Vanhurskauttamisesta puhuessaan, eksyi hän kuitenkin
siihen sekottamaan oppia pyhityksestä, siten himmentäen itseltään
ja muilta sen suuren totuuden, että ihminen vanhurskautetaan
Jumalan edessä ainoastaan uskon kautta Jesukseen Kristukseen.
Yhteydessä tämän erehdyksen kanssa ovat hänen väitteensä kirkon
liikatöiden koskevan opin puolustukseksi.
Tuomas Aqvinolainen oli tavattoman tuottelias kirjailija. Etenkin
siveysopin alalla on hän vaikuttanut paljon. Epäilemättä on hän
tiedemiehenä toimittanut paljon hyvää, mutta aikansa kipeintä
uskonnollista tarvetta ei hän nähnyt. Ei tiede semmoisena voinut
kristikuntaa herättää synnin unesta, ei uskonnollinenkaan tiede,
vaikka kuinka syviä kysymyksiä se olisikin miettinyt, kun se nimittäin
ei etsinyt viisautta ensiksi ja viimmeiseksi pyhästä raamatusta, joka
on elävän totuuden ainoa lähde. Senaikuiset ihmiset, kertovat
Tuomaan joka päivä polvillaan rukoilleen Pyhän Hengen valoa
Jumalalta. Mihin määrin tämä valo, jota Herra kaikille ihmisille tarjoo,
pääsi valaisemaan hänen omaa sydäntänsä, sen tietää vanhurskas
tuomari yksin, mutta että keski-ajan pimeys luo synkät varjonsa
hänen kirjoihinsa, estäen ihmisiä niistä löytämästä evankeliumin
aarretta, se on kirkkohistorian todistus tästä oppineesta,
syvämietteisestä tiedemiehestä. Tuomas Aqvinolainen kuoli v. 1274
matkalla Lyonin kirkolliskokoukseen.
Samana vuonna siirtyi ajasta ijankaikkisuuteen eräs toinen etevä
tiedemies, fransiskanimunkki Bonaventura. Häntäkin kiitetään
erinomaisen hurskaaksi mieheksi. Ihalilijansa sanoivat häntä
"Israeliitaksi, jossa ei Aadam ole syntiä tehnyt". Tuo on keskiajan
pintapuolista, synnin painavalle kysymykselle vieraantunutta puhetta,
joka ei kaipaa vastaväitöstä, vaan vaativatpa hänen kirjansa ja
hänen sepittämänsä virtensä, joita on käännetty monelle kielelle,
jälkimaailmankin myöntämään, ettei hän suinkaan ollut vieras
kristinuskon salaisuuksille, vaan päinvastoin niihin hyvinkin
perehtynyt. Niinpä on hän esim. Lausunut monta syvää ajatusta
Jumalan rakkaudesta. Bonaventura oli hyvin taipuvainen
mystillisyyteen ja puhuu usein mystikkojen tapaan, vaikka hän
noudattaa skolastikkojen tieteellistä esitystapaa ja senvuoksi luetaan
näihin. Vuosi vuodelta ilmaantui Dominikanein ja Fransiskanein
katsantotavassa yhä enemmän erinkaltaisuutta. Edelliset omistivat
Tuomas Aqvinolaisen opin, viimmemainitut sitä vastoin ottivat
kannattaaksensa niitä mielipiteitä, joita tapaamme fransiskanimunkin
Johannes Duns Skotuksen (k. 1308) opinjärjestelmässä. Täten
jakaantui skolastisuus kahteen toinen toistansa vastustavaan
ei etsinyt viisautta ensiksi ja viimmeiseksi pyhästä raamatusta, joka
on elävän totuuden ainoa lähde. Senaikuiset ihmiset, kertovat
Tuomaan joka päivä polvillaan rukoilleen Pyhän Hengen valoa
Jumalalta. Mihin määrin tämä valo, jota Herra kaikille ihmisille tarjoo,
pääsi valaisemaan hänen omaa sydäntänsä, sen tietää vanhurskas
tuomari yksin, mutta että keski-ajan pimeys luo synkät varjonsa
hänen kirjoihinsa, estäen ihmisiä niistä löytämästä evankeliumin
aarretta, se on kirkkohistorian todistus tästä oppineesta,
syvämietteisestä tiedemiehestä. Tuomas Aqvinolainen kuoli v. 1274
matkalla Lyonin kirkolliskokoukseen.
Samana vuonna siirtyi ajasta ijankaikkisuuteen eräs toinen etevä
tiedemies, fransiskanimunkki Bonaventura. Häntäkin kiitetään
erinomaisen hurskaaksi mieheksi. Ihalilijansa sanoivat häntä
"Israeliitaksi, jossa ei Aadam ole syntiä tehnyt". Tuo on keskiajan
pintapuolista, synnin painavalle kysymykselle vieraantunutta puhetta,
joka ei kaipaa vastaväitöstä, vaan vaativatpa hänen kirjansa ja
hänen sepittämänsä virtensä, joita on käännetty monelle kielelle,
jälkimaailmankin myöntämään, ettei hän suinkaan ollut vieras
kristinuskon salaisuuksille, vaan päinvastoin niihin hyvinkin
perehtynyt. Niinpä on hän esim. Lausunut monta syvää ajatusta
Jumalan rakkaudesta. Bonaventura oli hyvin taipuvainen
mystillisyyteen ja puhuu usein mystikkojen tapaan, vaikka hän
noudattaa skolastikkojen tieteellistä esitystapaa ja senvuoksi luetaan
näihin. Vuosi vuodelta ilmaantui Dominikanein ja Fransiskanein
katsantotavassa yhä enemmän erinkaltaisuutta. Edelliset omistivat
Tuomas Aqvinolaisen opin, viimmemainitut sitä vastoin ottivat
kannattaaksensa niitä mielipiteitä, joita tapaamme fransiskanimunkin
Johannes Duns Skotuksen (k. 1308) opinjärjestelmässä. Täten
jakaantui skolastisuus kahteen toinen toistansa vastustavaan
oppikuntaan, Tuomaslaiset ja Skotuslaiset. Kehittäen oppi-isänsä
Tuomas Aqvinolaisen katsantotapaa, koettivat Tuomaslaiset ainakin
pintapuolisessa muodossa säilyttää Augustinuksen oppia perisynnistä
ja jumalallisen armon välttämättömyydestä, jota vastoin Skotuslaiset,
noudattaen Johannes Skotuksen mielipiteitä, opettivat
Semipelagianismin tapaan. Toinen näiden oppikuntain välillä
ilmaantuva erimielisyys koskee käsitystä neitsy Mariasta. Vapahtajan
äidin kunnioittaminen oli, kuten tiedämme, vuosi vuodelta käynyt
yhä epäjumalallisemmaksi. Jo Bernhard Klairvauxlainen sanoi Marian
olleen synnittömän, vastustaen kuitenkin niitä, jotka väittävät hänen
siinneen ylönluonnollisella tavalla. Tälle kannalle asettuivat
Skotuslaiset. Poistaen kaikki epäilykset, lausuivat he rohkeasti, että
"pyhä äiti" sikisi ja syntyi perisynnittä. Tuomaslaiset sitä vastoin
vastustivat tätä harhaoppia.
Omituista on nähdä, miten tuo eriuskolaisia kohtaan
suvaitsematon kirkko ystävällisesti kohtelee kumpaakin oppikuntaa,
vaikka niiden välinen eripuraisuus monesti esiintyy hyvinkin selvästi.
Aavistaen oman oppinsa ristiriitaisuuden, ei uskalla se ryhtyä asiaa
likemmin tutkimaan. Heikko on paavien kirkko, vaikka se on päässyt
suureen ulkonaiseen mahtavuuteen! Lukittu on siltä raamatun pyhä,
erehtymätön sana, ruostunut on sen kädessä hengen miekka
valheiden ja erehdysten sumuisessa ilmassa.
Tuomas Aqvinolaisen katsantotapaa, koettivat Tuomaslaiset ainakin
pintapuolisessa muodossa säilyttää Augustinuksen oppia perisynnistä
ja jumalallisen armon välttämättömyydestä, jota vastoin Skotuslaiset,
noudattaen Johannes Skotuksen mielipiteitä, opettivat
Semipelagianismin tapaan. Toinen näiden oppikuntain välillä
ilmaantuva erimielisyys koskee käsitystä neitsy Mariasta. Vapahtajan
äidin kunnioittaminen oli, kuten tiedämme, vuosi vuodelta käynyt
yhä epäjumalallisemmaksi. Jo Bernhard Klairvauxlainen sanoi Marian
olleen synnittömän, vastustaen kuitenkin niitä, jotka väittävät hänen
siinneen ylönluonnollisella tavalla. Tälle kannalle asettuivat
Skotuslaiset. Poistaen kaikki epäilykset, lausuivat he rohkeasti, että
"pyhä äiti" sikisi ja syntyi perisynnittä. Tuomaslaiset sitä vastoin
vastustivat tätä harhaoppia.
Omituista on nähdä, miten tuo eriuskolaisia kohtaan
suvaitsematon kirkko ystävällisesti kohtelee kumpaakin oppikuntaa,
vaikka niiden välinen eripuraisuus monesti esiintyy hyvinkin selvästi.
Aavistaen oman oppinsa ristiriitaisuuden, ei uskalla se ryhtyä asiaa
likemmin tutkimaan. Heikko on paavien kirkko, vaikka se on päässyt
suureen ulkonaiseen mahtavuuteen! Lukittu on siltä raamatun pyhä,
erehtymätön sana, ruostunut on sen kädessä hengen miekka
valheiden ja erehdysten sumuisessa ilmassa.
XXIV.
Räntämäen piispat.
Näin sanoo Herra Zebaoth: tässä paikassa, joka autiona on,
niin ettei ihmisiä eikä karjaa siinä ole, ja kaikissa hänen
kaupungeissaan, pitää vielä nyt paimenten huoneet oleman,
jotka ruokkivat laumoja. Jer. 33: 13.
Sortunein mielin oli Tuomas piispa luopunut seurakuntansa
vaikeasta paimenvirasta. Mutta Herra ei jättänyt Suomen voimallisia
vihollisia vastaan taistelevaa kirkkoa oman onnensa nojaan.
Muutamia vuosia Tuomaan virasta luopumisen jälkeen näyttää kyllä
Turun [Tätä nimeä käytettiin, kuten jo ennen olemme maininneet, jo
Tuomaan aikana ja sittemminkin, vaikka piispanistuin vasta
myöhemmin muutettiin Turkuun.] Piispanistuin olleen avoinna, vaan
jo Birger jaarlin hallituksen alussa oli Suomella jälleen oma piispa.
Hänen nimensä oli Bero. Hän oli syntyperältään ruotsalainen ja oli
muutamia vuosia ollut kuningas Eerik XI:nen kanslerina. Mahdollista
on, että hän v. 1249 jaarlin kanssa saapui Suomeen. Luovuttaen
Suomalaisten piispalleen siihen asti maksaman veron kruunulle,
johon kirkkomme muuttuneesen asemaan Ruotsin suhteen jo ennen
Räntämäen piispat.
Näin sanoo Herra Zebaoth: tässä paikassa, joka autiona on,
niin ettei ihmisiä eikä karjaa siinä ole, ja kaikissa hänen
kaupungeissaan, pitää vielä nyt paimenten huoneet oleman,
jotka ruokkivat laumoja. Jer. 33: 13.
Sortunein mielin oli Tuomas piispa luopunut seurakuntansa
vaikeasta paimenvirasta. Mutta Herra ei jättänyt Suomen voimallisia
vihollisia vastaan taistelevaa kirkkoa oman onnensa nojaan.
Muutamia vuosia Tuomaan virasta luopumisen jälkeen näyttää kyllä
Turun [Tätä nimeä käytettiin, kuten jo ennen olemme maininneet, jo
Tuomaan aikana ja sittemminkin, vaikka piispanistuin vasta
myöhemmin muutettiin Turkuun.] Piispanistuin olleen avoinna, vaan
jo Birger jaarlin hallituksen alussa oli Suomella jälleen oma piispa.
Hänen nimensä oli Bero. Hän oli syntyperältään ruotsalainen ja oli
muutamia vuosia ollut kuningas Eerik XI:nen kanslerina. Mahdollista
on, että hän v. 1249 jaarlin kanssa saapui Suomeen. Luovuttaen
Suomalaisten piispalleen siihen asti maksaman veron kruunulle,
johon kirkkomme muuttuneesen asemaan Ruotsin suhteen jo ennen
olemme viitanneet, koetti hän tukea monen vaaran uhkaamaa
hiippakuntaansa. Tämä on kyllä ihan vasten silloista hierarkkista
katsantotapaa, joka ei suinkaan ollut altis luovuttamaan maalliselle
vallalle kirkon etuja, vaan väärin olisi häntä siitä moittia. Siihen
pakotti häntä Suomen seurakunnan turvaton asema, joka
puolustuksekseen tarvitsi Ruotsin kuninkaan miekkaa. Kristinuskon
neuvo on kyllä aivan toista laatua, se kun kaikkialla viittaa vain
rukouksen voimaan ja sanan kaksiteräisen miekan apuun, vaan tälle
käsitykselle oli koko keskiajan maalliseen mahtavuuteen turvaava
kristikunta hyvin vieras; miksi ahdistetun Suomen hiippakunnan
piispalta muuta vaatisimme? Arvosteltakoon hänen tekoansa sitä
paitse senkin käskyn mukaan, joka kuuluu: "antakaat keisarille ne,
kuin keisarin ovat". — Bero kuoli luultavasti v. 1250 ja haudattiin
Räntämäellä.
Hyvin vajavat ovat yhä edelleen aikakirjojen muistiinpanot Suomen
kirkon vaiheista. Sitä tärkeämmät ovat sentähden verraten
vähäarvoisetkin tiedot, sillä ne luovat kuitenkin vähän valoa
kristinuskon hämärään aamukoittoon isiemme maassa.
Silmäilkäämme niitä siis.
Beron jälkeinen Turun piispanistuimella oli Ragvald I (1258-1266).
Hänkin oli Ruotsista kotosin ja oli ollut kuninkaan kanslerina. Ragvald
pani alkuun n.s. "ruokalisän" eli vapaaehtoiset lahjat kirkolle, joista
piispa sai osan, seurakunnan pappi loput. Muuta ei piispankronika
mainitse hänen työstään Suomen seurakunnan johtajana.
Epäilemättä oli Ragvald kykenevä mies, koska häntä käytettiin
valtiollisissakin toimissa. Hän kuoli v. 1266 ja sai hautansa hänkin
Räntämäen kirkossa.
hiippakuntaansa. Tämä on kyllä ihan vasten silloista hierarkkista
katsantotapaa, joka ei suinkaan ollut altis luovuttamaan maalliselle
vallalle kirkon etuja, vaan väärin olisi häntä siitä moittia. Siihen
pakotti häntä Suomen seurakunnan turvaton asema, joka
puolustuksekseen tarvitsi Ruotsin kuninkaan miekkaa. Kristinuskon
neuvo on kyllä aivan toista laatua, se kun kaikkialla viittaa vain
rukouksen voimaan ja sanan kaksiteräisen miekan apuun, vaan tälle
käsitykselle oli koko keskiajan maalliseen mahtavuuteen turvaava
kristikunta hyvin vieras; miksi ahdistetun Suomen hiippakunnan
piispalta muuta vaatisimme? Arvosteltakoon hänen tekoansa sitä
paitse senkin käskyn mukaan, joka kuuluu: "antakaat keisarille ne,
kuin keisarin ovat". — Bero kuoli luultavasti v. 1250 ja haudattiin
Räntämäellä.
Hyvin vajavat ovat yhä edelleen aikakirjojen muistiinpanot Suomen
kirkon vaiheista. Sitä tärkeämmät ovat sentähden verraten
vähäarvoisetkin tiedot, sillä ne luovat kuitenkin vähän valoa
kristinuskon hämärään aamukoittoon isiemme maassa.
Silmäilkäämme niitä siis.
Beron jälkeinen Turun piispanistuimella oli Ragvald I (1258-1266).
Hänkin oli Ruotsista kotosin ja oli ollut kuninkaan kanslerina. Ragvald
pani alkuun n.s. "ruokalisän" eli vapaaehtoiset lahjat kirkolle, joista
piispa sai osan, seurakunnan pappi loput. Muuta ei piispankronika
mainitse hänen työstään Suomen seurakunnan johtajana.
Epäilemättä oli Ragvald kykenevä mies, koska häntä käytettiin
valtiollisissakin toimissa. Hän kuoli v. 1266 ja sai hautansa hänkin
Räntämäen kirkossa.
Miten tarkkaan Ruotsin hallituskin jo tähän aikaan piti Suomen
kirkollisia oloja silmällä, näkyy siitäkin, että kuninkaan kansleri
jälleen määrättiin Turun hiippakunnan johtajaksi. Miehen nimi oli
Katillus. Hänen aikanaan lakkautettiin Ruotsin kuninkaan
omavaltainen oikeus määrätä Suomelle piispa. Jo v. 1250 oli paavi
Innocentius IV Ruotsin kirkon noudatettavaksi määrännyt, että kaikki
piispat olivat asetettavat virkaansa kanonisen vaalijärjestyksen
asetuksen mukaan sekä ettei kuninkaalla, valtakunnan mahtavilla
eikä talonpojilla olisi mitään oikeutta kutsua tahi valita piispaa, vaan
että tuomiokapituleilla yksin olisi tämä oikeus. Sama bulla määräsi
myöskin, että tuomiokapitulit toimitettaisiin kaikkiin hiippakuntiin,
joissa semmoisia ei vielä löytynyt, jotta kirkon hengellinen valta,
jonka oikeuksia ei maallinen valta millään ehdolla saisi itselleen
anastaa, olisi kaikkialla tunnustettu. Jokaiseen tuomiokapituliin piti
kuulua yksi pappi ja vähintäin viisi kaniikia eli tuomioherraa. Näitä
määräyksiä ryhtyi Katillus, piispaksi tultuaan, panemaan käytäntöön
Suomessakin. Hän sai aikaan tuomiokapitulin, johon kuului viisi
miestä, nim. Piispa ja neljä kaniikia. Viimmemainittujen tehtävänä oli
yksissä piispan kanssa valvoa hiippakunnan hoitoa sekä hänen
kuoltuaan valita hänen jälkeisensä. Täten toimitettu piispanvaali,
johon ei kuningas saanut millään tavoin sekaantua, oli viimmeksi
lykättävä paavin vahvistettavaksi [Tätä lakia sopii pitää lisäyksenä
Skenningen kirkolliskokouksessa tehtyihin päätöksiin.] — Piispa
Katillus, joka kuoli v. 1286, haudattiin, samoinkuin hänen
edeltäjänsäkin, Räntämäen kirkkoon.
Suomen ensimmäinen, kanonisen lain mukaan valittu piispa oli
Johannes I (1286-1290), joka ennen oli ollut Sigtunan
dominikaniluostarin priiorina. Hänen vaikutuksestaan Turun
hiippakunnan johtajana ei löydy minkäänlaisia tietoja. Sen vain
tiedämme, että paavi Nikolaus IV v. 1290 päästi hänen "siitä
kirkollisia oloja silmällä, näkyy siitäkin, että kuninkaan kansleri
jälleen määrättiin Turun hiippakunnan johtajaksi. Miehen nimi oli
Katillus. Hänen aikanaan lakkautettiin Ruotsin kuninkaan
omavaltainen oikeus määrätä Suomelle piispa. Jo v. 1250 oli paavi
Innocentius IV Ruotsin kirkon noudatettavaksi määrännyt, että kaikki
piispat olivat asetettavat virkaansa kanonisen vaalijärjestyksen
asetuksen mukaan sekä ettei kuninkaalla, valtakunnan mahtavilla
eikä talonpojilla olisi mitään oikeutta kutsua tahi valita piispaa, vaan
että tuomiokapituleilla yksin olisi tämä oikeus. Sama bulla määräsi
myöskin, että tuomiokapitulit toimitettaisiin kaikkiin hiippakuntiin,
joissa semmoisia ei vielä löytynyt, jotta kirkon hengellinen valta,
jonka oikeuksia ei maallinen valta millään ehdolla saisi itselleen
anastaa, olisi kaikkialla tunnustettu. Jokaiseen tuomiokapituliin piti
kuulua yksi pappi ja vähintäin viisi kaniikia eli tuomioherraa. Näitä
määräyksiä ryhtyi Katillus, piispaksi tultuaan, panemaan käytäntöön
Suomessakin. Hän sai aikaan tuomiokapitulin, johon kuului viisi
miestä, nim. Piispa ja neljä kaniikia. Viimmemainittujen tehtävänä oli
yksissä piispan kanssa valvoa hiippakunnan hoitoa sekä hänen
kuoltuaan valita hänen jälkeisensä. Täten toimitettu piispanvaali,
johon ei kuningas saanut millään tavoin sekaantua, oli viimmeksi
lykättävä paavin vahvistettavaksi [Tätä lakia sopii pitää lisäyksenä
Skenningen kirkolliskokouksessa tehtyihin päätöksiin.] — Piispa
Katillus, joka kuoli v. 1286, haudattiin, samoinkuin hänen
edeltäjänsäkin, Räntämäen kirkkoon.
Suomen ensimmäinen, kanonisen lain mukaan valittu piispa oli
Johannes I (1286-1290), joka ennen oli ollut Sigtunan
dominikaniluostarin priiorina. Hänen vaikutuksestaan Turun
hiippakunnan johtajana ei löydy minkäänlaisia tietoja. Sen vain
tiedämme, että paavi Nikolaus IV v. 1290 päästi hänen "siitä
siteestä, jolla hän oli Turun seurakuntaan sidottu", Johannes kun
näet samana vuonna oli valittu Upsalan arkkipiispaksi, johon virkaan
hän nyt siirrettiin. Hän kuoli jo seuraavana vuonna.
Räntämäen piispojen aikana ei vielä löytynyt kuin yksi ainoa,
luostari Suomessa, nim. Dominikani-luostari Turussa. Vuosilukua,
jolloin se perustettiin, ei varmuudella voida määrätä. Mahdollista on,
että se syntyi jo Birger jaarlin ristiretken aikana. Se oli tietysti aivan
vähäpätöinen ja köyhä, niinkuin se maa, jossa se sijaitsi. Mutta sekin
todistaa kuitenkin, että katolinen kirkko oli päässyt juurtumaan
Suomessa. Jo kohosivat Aurajoen rannalla myöskin Turun
tuomiokirkon korkeat seinät, vaikka rakennus vasta muutamia vuosia
myöhemmin valmistui. Herra piti huolta istutuksestaan, lähettäen
tänne paimenia ja siunaten heidän työtään.
näet samana vuonna oli valittu Upsalan arkkipiispaksi, johon virkaan
hän nyt siirrettiin. Hän kuoli jo seuraavana vuonna.
Räntämäen piispojen aikana ei vielä löytynyt kuin yksi ainoa,
luostari Suomessa, nim. Dominikani-luostari Turussa. Vuosilukua,
jolloin se perustettiin, ei varmuudella voida määrätä. Mahdollista on,
että se syntyi jo Birger jaarlin ristiretken aikana. Se oli tietysti aivan
vähäpätöinen ja köyhä, niinkuin se maa, jossa se sijaitsi. Mutta sekin
todistaa kuitenkin, että katolinen kirkko oli päässyt juurtumaan
Suomessa. Jo kohosivat Aurajoen rannalla myöskin Turun
tuomiokirkon korkeat seinät, vaikka rakennus vasta muutamia vuosia
myöhemmin valmistui. Herra piti huolta istutuksestaan, lähettäen
tänne paimenia ja siunaten heidän työtään.
XXV.
Torkel Knuutinpojan ristiretki Suomeen.
Jumala! Me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme
ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinoin
tehnyt olet.
Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heitä sinä olet
istuttanut jälteensä: sinä olet kansat kadottanut mutta heitä
sinä olet levittänyt. Ps. 44: 1-2.
Katolisen kirkon varttuessa maamme lounaisosassa, oli itäsuomi
vielä pakanuuden pimeässä. Sitä paitse koetti kreikkalainen kirkko,
joka levitteli oppiansa länteenpäin, saada uskontoaan istutetuksi
Karjalaisiin, jotka siten olisivat tulleet erotetuiksi muusta Suomesta.
Itäpuolelta alituisesti uhkaava vaara oli kehottanut Ruotsalaisia
levittämään valtaansa ja tukemaan sitä naapurien hyökkäyksiä
vastaan. Näin asiain ollen, ei sovi kummastella, että Venäläisetkin
puolestaan asemaansa suojellaksensa koettivat turvata
valtakuntansa itäistä rajaa. Karsain silmin he katselivat Ruotsin
kasvavaa valtaa, joka likenemistään likeni heitä. Noiden kahden
Pohjois-Europan herruuteen pyrkivän valtakunnan huomio, johon
Torkel Knuutinpojan ristiretki Suomeen.
Jumala! Me olemme korvillamme kuulleet, meidän isämme
ovat meille luetelleet, mitäs heidän aikanansa ja muinoin
tehnyt olet.
Sinä olet ajanut pakanat pois kädelläs; mutta heitä sinä olet
istuttanut jälteensä: sinä olet kansat kadottanut mutta heitä
sinä olet levittänyt. Ps. 44: 1-2.
Katolisen kirkon varttuessa maamme lounaisosassa, oli itäsuomi
vielä pakanuuden pimeässä. Sitä paitse koetti kreikkalainen kirkko,
joka levitteli oppiansa länteenpäin, saada uskontoaan istutetuksi
Karjalaisiin, jotka siten olisivat tulleet erotetuiksi muusta Suomesta.
Itäpuolelta alituisesti uhkaava vaara oli kehottanut Ruotsalaisia
levittämään valtaansa ja tukemaan sitä naapurien hyökkäyksiä
vastaan. Näin asiain ollen, ei sovi kummastella, että Venäläisetkin
puolestaan asemaansa suojellaksensa koettivat turvata
valtakuntansa itäistä rajaa. Karsain silmin he katselivat Ruotsin
kasvavaa valtaa, joka likenemistään likeni heitä. Noiden kahden
Pohjois-Europan herruuteen pyrkivän valtakunnan huomio, johon
liittyi kahden toisilleen vieraantuneen ja riitaisen kirkon lähetystoimi,
kääntyi yhä suuremmassa määrässä Itä-Suomeen. Karjalaisten
kohtalo oli nyt ratkaistava.
Kuollessaan oli Ruotsin mainio kuningas Maunu Latolukko
alaikästen lastensa hoitajaksi määrännyt Torkel Knuutinpojan (1290).
Parempiin käsiin eivät valtionohjat olisi voineet joutua. Torkel oli
voimakas ja älykäs mies, joka uhrasi kaikki voimansa valtakunnan
eduksi. Hän päätti heti ryhtyä toimiin rakentaakseen salpoja
Novgorodilaisten alituisille ryöstöretkille. Luultavasti oli Ruotsissa jo
edellisinä vuosina tuumittu ristiretkeä Karjalaan, vaan tuumasta ei
ollut valmista tullut, vaikka Suomen itäiset naapurit tuon tuostakin
olivat sen tarpeellisuudesta uhaten muistuttaneet. Kuinka julmasti
Novgorodilaiset jälleen olivat kohdelleet kristittyjä Suomalaisia, käy
selville eräästä paavi Gregorius X:nen kirjeestä noin vuodelta 1270.
Siinä kerrotaan, miten Karjalaiset olivat polttaen ja hävittäen
hyökänneet Ruotsalaisten alueelle, kauheasti surmanneet kristityitä,
solvanneet heidän jumalanpalvelustaan ja pyhiä paikkojaan sekä
vieneet muassaan kastetuita lapsia, kasvattaaksensa heitä
"jumalattomassa opissaan". Kirje kehottaa Ruotsalaisia ristiretkeen
näitä kirkon julmia vihollisia vastaan. Kun jäntevä Torkel
Knuutinpoika pääsi hallitukseen, ei hän viivytellyt hanketta. Siihen
häntä kehotti sekin seikka, että Karjalaiset juuri siihen aikaan
osottivat taipumusta luopumaan liitostaan Novgorodilaisten kanssa ja
liittymään Ruotsalaisiin. Koottuaan melkoisen sotajoukon, purjehti
hän v. 1293 itäänpäin. Viipurin lahden rannalla astuivat
ristiretkeläiset maalle. Karjalan avara maa oli nyt valloitettava
Ruotsin kruunulle, sen pakanallisen kansan sydämmet voitettavat
katoliselle kirkolle. Kertomus tästä vaikeasta tehtävästä kuuluu miltei
kokonaan yleiseen historiaan. Se käsittää monta verellä kirjoitettua
kääntyi yhä suuremmassa määrässä Itä-Suomeen. Karjalaisten
kohtalo oli nyt ratkaistava.
Kuollessaan oli Ruotsin mainio kuningas Maunu Latolukko
alaikästen lastensa hoitajaksi määrännyt Torkel Knuutinpojan (1290).
Parempiin käsiin eivät valtionohjat olisi voineet joutua. Torkel oli
voimakas ja älykäs mies, joka uhrasi kaikki voimansa valtakunnan
eduksi. Hän päätti heti ryhtyä toimiin rakentaakseen salpoja
Novgorodilaisten alituisille ryöstöretkille. Luultavasti oli Ruotsissa jo
edellisinä vuosina tuumittu ristiretkeä Karjalaan, vaan tuumasta ei
ollut valmista tullut, vaikka Suomen itäiset naapurit tuon tuostakin
olivat sen tarpeellisuudesta uhaten muistuttaneet. Kuinka julmasti
Novgorodilaiset jälleen olivat kohdelleet kristittyjä Suomalaisia, käy
selville eräästä paavi Gregorius X:nen kirjeestä noin vuodelta 1270.
Siinä kerrotaan, miten Karjalaiset olivat polttaen ja hävittäen
hyökänneet Ruotsalaisten alueelle, kauheasti surmanneet kristityitä,
solvanneet heidän jumalanpalvelustaan ja pyhiä paikkojaan sekä
vieneet muassaan kastetuita lapsia, kasvattaaksensa heitä
"jumalattomassa opissaan". Kirje kehottaa Ruotsalaisia ristiretkeen
näitä kirkon julmia vihollisia vastaan. Kun jäntevä Torkel
Knuutinpoika pääsi hallitukseen, ei hän viivytellyt hanketta. Siihen
häntä kehotti sekin seikka, että Karjalaiset juuri siihen aikaan
osottivat taipumusta luopumaan liitostaan Novgorodilaisten kanssa ja
liittymään Ruotsalaisiin. Koottuaan melkoisen sotajoukon, purjehti
hän v. 1293 itäänpäin. Viipurin lahden rannalla astuivat
ristiretkeläiset maalle. Karjalan avara maa oli nyt valloitettava
Ruotsin kruunulle, sen pakanallisen kansan sydämmet voitettavat
katoliselle kirkolle. Kertomus tästä vaikeasta tehtävästä kuuluu miltei
kokonaan yleiseen historiaan. Se käsittää monta verellä kirjoitettua
Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookultra.com
Categories
EducationDownload
Download Slideshow Get the original presentation fileQuick Actions
Statistics
- Views 2
- Slides 48
- Favorites 1
- Age 267 days
Related Slideshows
11
TLE-9-Prepare-Salad-and-Dressing.pptxkkk
MaAngelicaCanceran
32 views
12
LESSON 1 ABOUT MEDIA AND INFORMATION.pptx
JojitGueta
27 views
60
GRADE-8-AQUACULTURE-WEEKQ1.pdfdfawgwyrsewru
MaAngelicaCanceran
42 views
26
Feelings PP Game FOR CHILDREN IN ELEMENTARY SCHOOL.pptx
KaistaGlow
41 views
![Jeopardy_Figures_of_Speech_Template.pptx [Autosaved].pptx](https://slidepub.com/thumb/5828/284015828.jpg)
54
Jeopardy_Figures_of_Speech_Template.pptx [Autosaved].pptx
acecamero20
25 views
7
Jeopardy_Figures_of_Speech.pptxvdsvdsvsdvsd
acecamero20
25 views