Download full ebook of Zambia Unknown instant download pdf

mumbaporeya 13 views 47 slides Apr 10, 2025
Slide 1
Slide 1 of 47
Slide 1
1
Slide 2
2
Slide 3
3
Slide 4
4
Slide 5
5
Slide 6
6
Slide 7
7
Slide 8
8
Slide 9
9
Slide 10
10
Slide 11
11
Slide 12
12
Slide 13
13
Slide 14
14
Slide 15
15
Slide 16
16
Slide 17
17
Slide 18
18
Slide 19
19
Slide 20
20
Slide 21
21
Slide 22
22
Slide 23
23
Slide 24
24
Slide 25
25
Slide 26
26
Slide 27
27
Slide 28
28
Slide 29
29
Slide 30
30
Slide 31
31
Slide 32
32
Slide 33
33
Slide 34
34
Slide 35
35
Slide 36
36
Slide 37
37
Slide 38
38
Slide 39
39
Slide 40
40
Slide 41
41
Slide 42
42
Slide 43
43
Slide 44
44
Slide 45
45
Slide 46
46
Slide 47
47

About This Presentation

Download full ebook of Zambia Unknown instant download pdf
Download full ebook of Zambia Unknown instant download pdf
Download full ebook of Zambia Unknown instant download pdf


Slide Content

Zambia Unknown pdf download
https://ebookfinal.com/download/zambia-unknown/
Explore and download more ebooks or textbooks
at ebookfinal.com

Here are some recommended products for you. Click the link to
download, or explore more at ebookfinal
Zambia Mozambique Malawi 3rd Edition Coll.
https://ebookfinal.com/download/zambia-mozambique-malawi-3rd-edition-
coll/
Applied Environmental Economics Unknown
https://ebookfinal.com/download/applied-environmental-economics-
unknown/
Initiating Change In Highland Ethiopia Unknown
https://ebookfinal.com/download/initiating-change-in-highland-
ethiopia-unknown/
Reinforced Concrete 5th Edition Edition Unknown
https://ebookfinal.com/download/reinforced-concrete-5th-edition-
edition-unknown/

Rare Hematological Malignancies 1st ed. Edition Unknown
https://ebookfinal.com/download/rare-hematological-malignancies-1st-
ed-edition-unknown/
La Bible de 1500 à 1535 Unknown
https://ebookfinal.com/download/la-bible-de-1500-a-1535-unknown/
God of War Official Strategy Guide Unknown
https://ebookfinal.com/download/god-of-war-official-strategy-guide-
unknown/
The 1599 Geneva Bible Patriot s Edition Unknown
https://ebookfinal.com/download/the-1599-geneva-bible-patriot-s-
edition-unknown/
Molecular Analysis and Genome Discovery 1st Edition
Unknown
https://ebookfinal.com/download/molecular-analysis-and-genome-
discovery-1st-edition-unknown/

Zambia Unknown Digital Instant Download
Author(s): Unknown
ISBN(s): 9780821359242, 082135924X
Edition: None
File Details: PDF, 2.02 MB
Year: 2004
Language: english

THE WORLD BANK
Zambia
Public Expenditure Management and
Financial Accountability Review
A WORLD BANK COUNTRY STUDY

A WORLD BANK COUNTRY STUDY
Zambia
Public Expenditure Management and
Financial Accountability Review
THE WORLD BANK
Washington, D.C.

Copyright © 2004
The International Bank for Reconstruction and Development / The World Bank
1818 H Street, N.W.
Washington, D.C. 20433, U.S.A.
All rights reserved
Manufactured in the United States of America
First printing: September 2004
printed on recycled paper
1 2 3 4 06 05 04
World Bank Country Studies are among the many reports originally prepared for internal use as part
of the continuing analysis by the Bank of the economic and related conditions of its developing
member countries and to facilitate its dialogues with the governments. Some of the reports are pub-
lished in this series with the least possible delay for the use of governments, and the academic, busi-
ness, financial, and development communities. The manuscript of this paper therefore has not been
prepared in accordance with the procedures appropriate to formally-edited texts. Some sources
cited in this paper may be informal documents that are not readily available.
The findings, interpretations, and conclusions expressed in this paper are entirely those of the
author(s) and do not necessarily reflect the views of the Board of Executive Directors of the World
Bank or the governments they represent. The World Bank does not guarantee the accuracy of the
data included in this work. The boundaries, colors, denominations, and other information shown
on any map in this work do not imply on the part of the World Bank any judgment of the legal sta-
tus of any territory or the endorsement or acceptance of such boundaries.
The material in this work is copyrighted. The World Bank encourages dissemination of its work
and will normally grant permission promptly.
Permission to photocopy items for internal or personal use, for the internal or personal use of the
specific clients, or for educational classroom use, is granted by the World Bank, provided that the
appropriate fee is paid. Please contact the Copyright Clearance Center before photocopying items.
Copyright Clearance Center, Inc.
222 Rosewood Drive
Danvers, MA 01923, U.S.A.
Tel: 978-750-8400 • Fax: 978-750-4470.
All other queries on rights and licenses should be addressed to the Office of the Publisher, World
Bank, 1818 H Street NW, Washington, DC 20433, USA, fax 202-522-2422.
ISBN: 0-8213-5924-X
eISBN: 0-8213-5925-8
ISSN: 0253-2123
Library of Congress Cataloging-in-Publication Data
Zambia: public expenditure management and financial accountability review.
p. cm. — (A World Bank country study)
Includes bibliographical references.
ISBN 0-8213-5924-X
1. Finance, Public—Zambia—Accounting. 2. Zambia—Appropriations and expenditures.
3. Government spending policy—Zambia. I. World Bank. II. Series.
HJ7931.5.Z36 2004
336.3'9'096894—dc22
2004053250

iii
Contents
Acknowledgments vii
Abbreviations and Acronyms xi
Executive Summary xv
PARTI. INTRODUCTION ANDCONTEXT
1. Introduction 3
2. The Macroeconomic Context for Public Expenditure Reform in Zambia7
Progress in Macroeconomic and Poverty Indicators 7
Public Expenditure, Poverty and Social Outcomes 13
The Scope for Increasing Government Revenue 16
Key Areas for Maximizing Impact of Public Expenditure 18
Summary and Conclusions 20
3. Governance and Accountability in Zambia 23
Trends in Governance Indicators 23
Underlying Factors for Trends in Governance 24
The Accountability Framework in Zambia 28
Enhancing the Oversight Role of Parliament 34
PARTII. PUBLICEXPENDITUREMANAGEMENT AND
FINANCIALACCOUNTABILITY
4. Budget Preparation 41
Credibility of the Budget 41
Comprehensiveness of the Budget 46
Budget Classification 49
Links Between Budgeting and Planning 53
Presentation of the Budget 58
5. Budget Execution and Control 61
Cash Rationing 62
Revenue Controls 68
Expenditure Control 69
Commitment Control and the Arrears Problem 72
Payroll Controls 77
Capital Expenditure Controls 81
Public Procurement 84

ivContents
6. Accounting, Reporting, and Audit 91
Legal Basis for Accounting and Reporting 91
The Current System for Financial Management and Reporting 92
Moving Towards Integrated Financial Management Information
System (IFMIS) 98
Internal Audit 102
Effectiveness of External Audit 104
P
ARTIII. COMPLEMENTARYPOLICYMEASURES ANDISSUES
7. The Human Resource Challenges for Effective Budget Management111
The Problem of Low Overall Pay 112
The Fragmented Salary Structure and Overuse of Allowance 114
The Impact on Quality of Services 116
The Link to Corruption 117
Recommendations 118
8. Service Delivery in Practice: Leakages and Equity in
The Flow of Funding to Education in Zambia 125
Study Methodology 125
Expenditure Tracking 127
Leakages 128
Equity 131
Private Expenditures 134
Discussion and Conclusions 136
P
ARTIV. SUMMARY AND APROGRAM OFPRIORITYACTIONS
9. A Program of Priority Actions 141
Medium-Term Vision For Zambia 142
The Three-Year Program 142
Progress Monitoring 147
Costing and Support by Development Partners 148
ANNEXES
Annex A: Comparative Review of the Role of Parliament in Budget Passage151
Annex B: Government Banking Arrangements 155
Annex C: Areas for Improving the Cash Release System 159
Annex D: Procurement: Short-term Sequenced Actions 163
Annex E: Procurement: Medium to Long-term Sequenced Actions. 169
Annex F: Key Issues in IFMIS Development 173
Annex G: Description of a Selected Salary Enhancement Scheme (SASE)177
References 179

Contentsv
LIST OFTABLES
Table 1: Zambia: Structure of Output and Real GDP Growth, 1970s–20008
Table 2: Zambia: Macroeconomic Indicators, 1970s–1990s 9
Table 3: Zambia: Poverty and Social Indicators 11
Table 4: Zambia: Share of Social Expenditures, 1996–2001 14
Table 5: Zambia: Central Government Revenue, 1990–2000 17
Table 6: Zambia Governance Trends 24
Table 7: Public Perception about Government Performance 26
Table 8: Illustrative Examples of Use of Supplementary Appropriations
(Year 2000 budget) 32
Table 9: A Comparison of Historical Spending with Approved Budget
Estimates for Selected Line Items 43
Table 10: Ministry of Health (billions of Kwacha): Budget Line Items Through
Which Personnel Costs Are Paid 50
Table 11: Cash Releases to Select Ministries for Key Expenditure
Categories during 1998 64
Table 12: Comparison of Budget Releases and Actual Expenditures 96
Table 13: Staffing of the OAG 106
Table 14: Funding of the OAG for the Period 1998–2001 106
Table 15: Scenarios Assumptions Matrix 121
Table 16: Enrollment, Urbanization, Wealth, and Distance 132
Table 17: First-Year Priority Actions 143
Table 18: Second-Year Priority Actions 144
Table 19: Third-Year Priority Actions 146
LIST OFFIGURES
Figure 1: Zambia: Trends in Health and Education Indicators, 1990–200012
Figure 2: Index of Zambia’s Real Per Capita GDP, 1975–2000 113
Figure 3: Indices of Real Minimum Salaries for Various Civil Services
Salary Grades, 1975–2000 114
Figure 4: Public Service Employment Trends, 1978–2001 119
Figure 5: Funding Flows Diagram 127
Figure 6: Funding Disbursement in Zambian Education 129
Figure 7: Inequalities in Public Funding in Zambian Education 133
Figure 8: Equity in Public and Private Funding 135
Figure 9: Lorenz Curves of Public and Private Funding 136

vii
Acknowledgments
T
his report is prepared by the World Bank in close collaboration with the Govern-
ment of the Republic of Zambia. The Government team was led by Chitundu
Mwango, the Accountant General, Ministry of Finance and National Planning (MFNP).
James Mulungushi, Director of Planning, MFNP, provided crucial leadership at the
early stage. The Government team provided two rounds of detailed comments on
the first draft of the report, organized a two-day donor workshop in Lusaka, and
made presentations of the draft report at the workshop. During the workshop, useful
comments were received from several donors, which were subsequently integrated into
the report. Patrick Kalifungwa and Felix Mutati, both Deputy Ministers of Finance and
National Planning, provided guidance and support to the joint Government-Bank team
during the workshop. Subsequent formal Government comments on the green cover
of the report were received and integrated in October 2003. The full list of the
Government team appears below.
From the World Bank side, the report was prepared by a team led by Hinh Dinh
(Lead Economist) and consisted of Abebe Adugna (Task Manager and Coordinating
Author), Bernard Myers (Principal Author), Mushiba Nyamazana (Government and
donor coordinator), Iraj Talai (Country Financial Accountability Assessment Team
Coordinator), Subhash Dhingra (Country Procurement Assessment Review Team
Coordinator), Harry Garnett (Public Sector Reform Program Coordinator), Jishnu Das
(Public Expenditure Tracking Survey Coordinator), Stephano Fassina (IMF), Edward
Olowo-Okere, Nicola Smithers (PEFA Secretariat), Ronald Quist (EU Consultant),
Jesse Hughes (Consultant), Fenwick Chitalu and Bwalya Mumba. The team visited
Zambia in 2001 and 2002. Financial assistance was provided by the Japanese PHRD, the
United Kingdom’s Department for International Development (DFID) and the EU.
The reviewers of the report were Michael Stevens, Anand Rajaram, and David Shand.
Substantive contributions and helpful comments were received from Bruce Jones, Delfin
Go, Anthony Hegarty, Richard Allen, and Jos Verbeek. Michael Stevens provided detailed
comments and sustained advice to the team on the adequacy of the legal framework and
the institutional structures for accountability. Anand Rajaram also assisted the team with
prioritization and sequencing of the many recommendations of the report. The IMF team
on Zambia led by Robert Sharer and subsequently by David Andrews provided valuable
inputs and comments.
Philippe Le Houerou, Yaw Ansu, Hartwig Schafer, Laurence Clarke, and Ohene
Nyanin provided guidance and support to the team. Le Houerou guided the team
throughout the preparation of the report, and provided substantive and valuable
comments on all aspects of the report. Dotilda Sidibe provided assistance in document
preparation, and Zoe Vantzos assisted in proof-reading. The support of the Zambia
country team, particularly of the Lusaka Country Office, is gratefully acknowledged.
The report benefited from active participation of Zambian Government officials
and of donor representatives. A partial list of names appears below.

viiiAcknowledgments
List of Government Team
C. N. Mwango Accountant General (Head of Government PEMFAR
Counterpart Team)
S. Musokotwane Acting Secretary to the Treasury (formerly PRSP Advisor,
MFNP)
R. M. K Mulenga Deputy Accountant General, MFNP
L. Zulu Controller, Internal, MFNP
D. Kunda Project Manager, IFMIS, CCSD
S. Chungu Director, Budget Office, MFNP
S. Zulu Assistant Director, Planning and Economic Management
Department
A. Mwakajoka Comm. Finance, ZRA
J. K. Njolomba Director, Inspection and Standards, National Tender Board
M. Chigaga Deputy Director, MOLA
R. M. Mwambwa Director, Auditor General
M. S. Mwiinga Economist, Bank of Zambia
P. K. Sibitwane Agriculture Chief Accountant, OAG
F. Shandavu Chief Planning, Education
dJ. Mulungushi Director, Planning and Economic Management Department
G. B. Lintini Director, Investment and Debt Management Department
P. N. Mwangala Director, Budget Office
F. M. Siame Former Auditor General
M. Philips Advisor, Planning and Economic Department
L. Zimba Permanent Secretary, Manpower Development Division,
Cabinet Office
A. Chifungula Auditor General (formerly Acting Secretary to the Treasury,
Permanent Secretary, FMA–MFNP and Controller of
Internal Audit)
K. Muleya Director General, Zambia National Tender Board
K. S. Chipako Manager, Centralized Computer Services Department (CCSD)
E. C. Simukoko Principal Economist, MFNP
C. G. Kaluba Permanent Secretary, PSMD, Cabinet Office
D. Diangamo Formerly Acting Secretary to the Treasury, MFNP
A. Sakala Systems Development Manager, Data Management Center
(CCSD)
J. Ukwimi Chief Accountant, Ministry of Works and Supply
D. Lungu Senior Accountant, Ministry of Works and Supply
Francis Mbewe Co-ordinator, World Bank Programs, MFNP
M. W. Saviye-Kabaza Secretary, Accountant General, MFNP
B. B. Mutemi Secretary, IFMIS Project

Acknowledgmentsix
List of Donors
H. Mealins, K. Wood, M. Mumbwatasai DFID, Zambia
P. Rundell, S. Olander, R. Quist EC, Brussels
A. Konard Embassy of Germany, Zambia
Ms. Masako, Mr. Kirao JICA/JBIC, Zambia
C. Kuhnel Embassy of Sweden, Zambia/SIDA
A. Berglund, E. Von Pistohlkors EU, Delegation, Zambia
M. Bergschneider GTZ, Zambia
M. Ellyne, L. Mwansa IMF, Resident Representative, Zambia
J. Kinsella Ireland Aid, Zambia
M. Knudsen Royal Danish Embassy
M. Schuurman Royal Netherlands Embassy, Zambia
A. Olsen, L. Lindback Royal Norwegian Embassy, Zambia
V. Robinson United Nations Development Program
(UNDP)
L. Mukumbuta USAID, Zambia
Vice President: Callisto Madavo
Country Director: Hartwig Schafer
Sector Manager: Philippe Le Houerou
Task Manger: Abebe Adugna

xi
Abbreviations and Acronyms
ABB Activity Based Budgeting
ACC Anti-Corruption Commission
AccG Accountant General
AfDB African Development Bank
AG Auditor General
AO Accounting Officer
BFP Budget Framework Paper
BoZ Bank of Zambia
CAB Computer-Aided Budgeting
CAS Country Assistance Strategy
CBH Central Board of Health
CCS Commitment Control System
CFAA Country Financial Accountability Assessment
CMU Commitment monitoring unit
CO Controlling Officer
CPAR Country Procurement Assessment Review
CTC Central Tender Committee
DMFAS Depth Management and Financial Analysis System
ESAC Economic and Social Adjustment Credit (World Bank)
ESDS Educational Services Delivery Survey
ESW Economic and Sector Work
EU European Union
FAR Financial Accountability Report
FMS Financial Management System
FMU Financial Management Unit
FSC Fiscal Sustainability Credit
FY Fiscal Year
GDP Gross Domestic product
GFS Government Financial Statistics
GRZ Government of the Republic of Zambia
HIPC Heavily Indebted Poor Countries
HIV/AIDS Human Immunodeficiency Virus/
Acquired Immunodeficiency Syndrome
IA Internal Audit
IFAC-PSC Public Sector Committee of the International Federation of
Accountants
IFMIS Integrated Financial Management Information System
IMF International Monetary Fund
INTOSAI International Organization of Supreme Audit Institutions
IPSAS International Public Sector Accounting Standards
KCM Konkola Copper Mines
KDMP Konkola Deep Mining Project
LCC Local Cost Compensation

xiiAbbreviations and Acronyms
LCMS Living Conditions Monitoring Survey
LM Line Ministry
LPO Local Purchase order
MFNP Ministry of Finance and National Planning LPO
MoH Ministry of Health
MTBPS Medium Term Budget Policy Statement
MTEF Medium Term Expenditure Framework
MTPRS Medium Term Pay Reform Strategy
MWS Ministry of Works and Supply
OAG Office of the Auditor General
OP Operational Policy
PAC Policy Analysis and Co-ordination (Division of Cabinet Office)
PE Personal Emoluments
PEM Public Expenditure Management
PEMFA Public Expenditure Management and Financial Accountability
PETS Public Expenditure Tracking Surveys
PPP Purchasing Power Parity
PRGF Poverty Reduction and Growth Facility
PRSC Poverty Reduction Support Credit
PRSP Poverty Reduction Strategy Paper
PS Permanent Secretary
PSC Public Service Commission
PSCAP Public Service Capacity Building Project
PSMD Public Service Management Division
PSPF Public Service Pensions Fund
PSRP Public Sector Reform Program
PSU Procurement Supply Units
PTA Parent Teachers Association
RDC Recurrent Department Charges
RFP Request for Proposals
SASE Selective Accelerated Salary Enhancement
SOE State Owned Enterprise
SSA Sub-Saharan Africa
ST Secretary to the Treasury
TA Technical Assistant
TAZAMA Tanzania/Zambia Pipeline
TAZARA Tanzania–Zambia Railways
TNDP Transitional National Development Plan
UNCITRAL United Nations Commission International Trade Laws
US$ U.S. Dollars
VAT Value-added Tax
WSM Works and Supply Ministry
WHO World Health Organization
ZAMIM Zambia Institute of Management
ZBIC Zambia Insurance Business College Trust
ZCCM Zambia Consolidated Copper Mines

Abbreviations and Acronymsxiii
ZESCO Zambia Electricity Supply Company
ZNOC Zambia National Oil Company
ZNTB Zambia National Tender Board
ZNTBA Zambia National Tender Board Act
ZR Zambia Railways
FISCALYEAROFBUDGET
January 1–December 31
Currency Equivalents
currency unit: Zambian Kwacha (K)
US$=4785 Kwacha (Exchange rate Effective as of June 10, 2003)
WEIGHTS ANDMEASURES
Metric System

xv
Executive Summary
Z
ambia’s economy is not growing fast. Poverty is on the rise. The quality of
economic governance is on the decline. And public resources are not well spent.
The badly-needed first steps to reverse all this are: getting the budgetary allocations
right and making sure those allocations go to where they’re supposed to go. That
requires making the public aware of the government’s budgetary decisions and holding
the government accountable for better performance. Only through broader disclosure
of the government’s resources and liabilities will it be possible for Zambians to develop
workable strategies to tackle the many economic challenges that lie ahead.
Budgets, now noncredible, have to become credible. Spending rules, where they
exist, have to be strengthened and enforced. Where rules are missing, they have to be
created and once again enforced—to remove today’s pernicious discretion.
Addressing the longstanding challenges that Zambia faces in public expenditure
management will require targeted efforts and strong political will. The new constitutional
review of public finance, the anticorruption campaign of the new government, and the
new interest of parliament in governance and accountability are all encouraging.
Yet, for Zambia to assure that public accountability is enduring and not dependent
on the government of the day, it must strengthen institutions that can provide public
oversight and promote basic checks and balances. Despite a legal framework based on
the Westminster tradition of government, many of Zambia’s public finance laws and
regulations are not enforced. So, the administrative systems and procedures to control
expenditures have broken down.
Audit systems to detect improprieties are ineffective because the Auditor General’s
recommendations are not enforced. This lack of sanctions only emboldens those
engaging in improper activities. The lack of transparency in budget management—
caused in part by weak financial reporting—means the public cannot understand the
economic tradeoffs required of Zambia today.
The limited capacity of government suggests targeting a few major aspects of public
finance:
■Improving compliance with existing regulations.
■Strengthening the state’s oversight institutions.
■Promoting public access to information.
■Rebuilding information management and reporting systems.
Strengthening the Laws and Institutions for Accountability
In a system with democratic control of public expenditure, the parliament typically
approves the budget presented by the executive as well as any major changes needed
during the budget year. However, under the current financial provisions in Zambia’s
Constitution, the Ministry of Finance can make sweeping changes in the budget
allocations without prior consent of Parliament—flexibility that could easily be misused
without proper parliamentary oversight.

xviExecutive Summary
Even where the legal provisions are appropriate, they hinge on a system of enforcement
and accountabilitythat does not work. The current public finance rules are based on an
assumption that Ministry of Finance plays a primary role of stewardship or guardianship
over the public purse and that it enforces an adherence to the rules by line ministries. Yet,
the Ministry has not held controlling officers accountable for their management of public
resources. Nor has the parliament been in a position to hold the Executive accountable.
Without these checks and balances, the system simply breaks down.
Getting Budgetary Allocations Right
Zambia must first improve the credibility of the budget. Ineffective and unrealistic
budget preparation has followup implications for budget execution, procurement, and
ultimately for service delivery. For years now, budgets have committed more than is
available. The most obvious result is that actual spending at the end of the year bears
little relationship to the original estimates. Consequently, most line ministries realize
that the budget is not a reliable basis for planning since releases are unpredictable,
varying substantially from the amounts in the budget.
Government budgets largely reflected only incremental changes from the prior
year, without tackling the policy decisions needed to bring costs in line with resources.
Even when the budget appears to be in balance on an aggregate basis—with enough
revenues and financing to cover expenses—budgets for some ministry activities are
insufficient to cover the actual costs.
Some activities have fixed costs that must be met, whether or not the activities are
fully funded in the budget document. Ultimately, these activities receive a supplemental
budget, squeezing out funding for other activities previously budgeted. Going forward,
Zambia should:
■Reconcile the large differences between historical cost and proposed budget esti-
mates.
■Strictly limit the use of supplementary appropriations.
Zambia’s budget preparation also requires substantial improvement in
comprehensiveness, classification, the presentation of the budget document, the links
between budgeting, policy, and planning, and the timing of the budget cycle.
■Comprehensiveness.Zambia’s budget is confined to central government and lacks
information on state enterprises, pension funds, special funds, quasi-governmental
activities, and local government expenditures. This presents a misleading picture of
the financial position of the State, especially due to the heavy losses and contingent
liabilities coming from state enterprises and public sector pension funds.
■Classification.Lacking any functional or programmatic classification, it is difficult
to identify poverty-reducing expenditures in the budget, except in very broad
terms. In addition, the economic classification often hides the true nature of
expenditures, with personnel-related costs spread across several categories. The
government’s promising attempts to pilot Activity Based Budgeting have borne
limited fruit to date.

Executive Summaryxvii
■Budget presentation.The poor format and quality of the government’s budget
document has a direct bearing on parliament’s ability to provide effective
oversight—and for other stakeholders to understand the budget. An immedi-
ate objective should be to include expenditure data from the prior year, along-
side an estimate of the current year to enable comparison the proposed budget
estimates. Also needed: information on the status of capital projects, more
summary tables, and more explanation of the major changes in the budget and
the reasons for them.
■Links between policy, planning, and budgeting.Poor communication from donors
on possible resource inflows compounds the government’s budget and policy
planning. The problems of credibility and structural overcommitment of the
budget underline the importance of integrating some type of medium-term plan-
ning horizon and decisionmaking into the annual budget process. The govern-
ment should ensure that new government activities are not initiated without a
realistic and comprehensive multiyear costing, and more important, without an
explicit indication from where the additional resources or offsetting savings
would come. While a fully functioning Medium-Term Expenditure Framework
may be a longer term objective in Zambia, the commencement of an MTEF
process for 2004–2006 is an encouraging step which must be sustained and
strengthened.
Making Sure Funds Go Where They Should
Improvements in budget execution must abolish cash rationing, enforce expenditure
controls, properly record commitments, especially for capital projects, update payroll
lists systematically, and reform procurement practices and regulations.
■Abolishing cash rationing.Although an understandable response to macroeco-
nomic crisis at the time of its creation in 1993, the cash budgeting process has
persisted until today in ways that are highly destabilizing to effective public
expenditure management.
One of the major consequences is that actual expenditures by line ministries
bear little relationship to the budget approved by Parliament. Because of the
unpredictable nature of the cash releases from month to month, line ministries
have had few means for planning basic operational and management needs. This
has an inevitable impact on procurement practices and encourages an accumula-
tion of supplier credits and higher prices charged to government.
■Enforcing financial regulations.Many spending departments in Zambia operate as
if standing instructions on the cash control mechanism do not exist. Orders are
placed and payment vouchers are prepared and kept (often unrecorded) until
cash is available. In some cases, checks are issued before the delivery of goods,
and presented to the procurement staff (or stores) for exchange against goods.
Spending agencies use overdrafts to pay for expenditures over and above the
budget. Control mechanisms are largely designed for a manual system based on
segregation of duty and discipline to apply the rules. Yet, changes, especially the
greater volume of transactions, have made the controls ineffective. Although

xviiiExecutive Summary
manuals and guidelines exist, staff are not well trained. Nor do they have copies
for reference.
■Controlling commitments.A chronic buildup of arrears undermines the integrity
and value of the annual budget. Even though financial regulations prohibit line
ministries from committing more than they have resources to pay, they continue
to do so. Quarterly commitment reports prepared by the Accountant General are
supposed to be used to identify overcommitting ministries, but sanctions are
rarely forthcoming. The worst problems with arrears are for capital projects.
■Controlling payrolls.The high share of payrolls in the budget and the lack of effec-
tive controls for updating the payroll list are a significant financial risk. In 2001,
37.5 percent of budget releases were for personal emoluments. Some losses come
from the use of cash payments in districts outside the banking network.
Of greater concern are the weak procedures for managing and controlling the
payroll database. One of the ways “ghosts” may be introduced is through ineffi-
cient recording of personnel separations so that payments continue long after a
person has ended service with the government. Today, the payroll management
system may be described as passive, in that the management system awaits notifi-
cation in the case of employee separation or transfer. Reports that can be gener-
ated on who has been paid each month do not reach those who can exercise
control.
■Stopping arrears for capital projects.These have been amongst the most pervasive
and costly, and will require a much deeper linkage between commitment moni-
toring and cash management. Although only a small part of the total budget,
losses on domestically financed capital projects can be quite significant. Some
estimate that capital projects in Zambia may cost twice as much as they should.
Two main problems: budget releases for the Ministry of Works and Supply are
insufficient to cover the obligations the government has incurred, and a lack of
comprehensive and transparent accounting inhibits setting priorities for cash
needs. In addition, the structure of the contracts, if not managed aggressively,
can allow the overall costs to skyrocket.
■Improving public procurement.The total value of public procurement in 2001
was estimated at $485 million, 15 percent of Zambia’s GDP. Even a conservative
saving of 10 percent through better procurement policies, practices, and institu-
tional arrangements would save the Treasury $50 million yearly. That makes the
development of a well-functioning procurement system essential, based on
transparency, competition, economy and efficiency, fairness, and accountability.
Activities of the Anti-Corruption Commission and the Office of the Auditor
General are critical in this.
Several factors now limit effective public procurement. First, a gap between intentions
and practice pervades various aspects of public procurement. Weaknesses in the
structure and content of the legal and institutional framework allow undesirable
practices and procedures. The Zambia National Tender Board is expected to enforce
procurement rules, but it is liberal in permitting exceptions and allowing negotiations
to replace clear procurement guidelines. Current practices that foster corruption and
higher prices include using negotiations as an accepted procurement method and
misusing the registration system for purchases from short-listed firms.

Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents

rauhattomia toiveita ajattelemaan, vaikka ne suunnitelmat
johtuivatkin hänen omasta yritteliäisyydestään. Ja hän päätti nyt
varovaisesti koetella; ennen kaikkea oli hänen ensin tarpeellista
tutustua henkilökohtaisesti herra Hasseen, paremmin kuin
pikimiltään pörssissä saattoi. Niin ollen hän pyysi kälynsä Lissyn
kutsumaan tuon shanghailaisen liikkeen vanhimman päällikön kerran
illallisille Arthur Eschenin luo, — sanoen tekosyyksi haluavansa muka
urkkia kekkeritilaisuudessa herra Hasselta, joka oli kälylle kaukaista
sukua, mitä hän arveli Idän sodasta: puhkeisiko se vai ei. Kun hän
sitten olisi päässyt tutunomaisemmaksi herra Hassen kanssa, ja jos
sotakeinottelukin sitten näyttäisi sujuvan, niin ehkäpä hän
tarjoutuisi.
Sanna oli hyvillään, kun pääsi kerrankin vähän kotoansa
Blankenesesta, josta ei ollut liikkunut missään koko kesänä. Ja hän
vaati Klaus Baasilta varman lupauksen, että hän tulee illatsuihin
oikeaan aikaan. Ja jätti sitten hänet kaupungille, ja meni itse kotiin
varustamaan kuntoon juhlapukuaan.
Illalla pimeän tullen — oltiin syyskuussa — lähti Klaus Baas
konttorista mennäkseen Harvestehudeen, ja muisti silloin, että
hänen olisi ostettava jotakin esikoiselleen, joka parin päivän päästä
täytti kaksitoista vuotta. Muuten oli Sanna tavallisesti pitänyt huolen
lahjoista, sanoen, että Klaus ei muka ymmärtänyt sellaisia asioita, —
hän, liikemies! Mutta Sannallahan oli tapana anastella noin muitta
mutkitta silloin tällöin tehtäviä. Vaan nytpä Klaus Baas tahtoikin
näyttää, eikö hän ymmärtänyt. Hän aikoi muuttaa oikein aistikkaalla
lahjalla vaimonsa ja vanhimman tyttärensä väärän mielipiteen!
Sodan toivolla hän kai voi sallia pienen turhamaisen lisämenon! Ja
hän lähti Neuenwallille ja tähysteli siellä valaistuja puotien akkunoita,
mutta joutui heti kahden vaiheelle. Sanna saattoi surkeilematta ja

tunnonvaivatta antaa mennä satasen kapineesta, jota ei tarvittu
ollenkaan ja joka oli turha koru; mutta hän ei voinut eikä luultavasti
sitä oppisikaan. Hän tuli jo kärsimättömäksi. Mutta silloin hän joutui
erään äskettäin perustetun taidekaupan luo ja silmäili
näyteakkunaan. Siinä oli pienessä, sirossa pahvirasiassa muun
muassa eräs vanhasta hopeasta taottu solki, joka soveltuisi
varmaankin hänen nuoren tyttärensä vyötärölle. Hänen täytyi hiukan
kumartua, sillä silmät eivät olleet enää neljänviidettä vanhalla yhtä
tarkat kuin kolmetoista vuotta sitten, — silloin kun hän viime kertaa
asteli tammikeppi kädessä Holsteinin kylillä — ja hän huomasi, että
solen hakoihin oli taottu yksinkertaisesti ja sirosti kaksi alastonta
lasta, jotka tanssivat vastatusten ja koskettivat sormien päillä ja
varpailla toisiaan, muodostaen siten elävän, viehättävän kuvion. Ja
rasian avatussa kannessa loisti siroilla kultakirjaimilla: "Doris
Rotermundin luonnoksen mukaan."
Klaus Baas suoristihe heti ja meni kauppaan ja osti korun, ja
sanoi, että sitä ei tarvitse kääriä paperiin; ja hän lähti rauhallisena ja
kauniina syysiltana astelemaan Alsterdammiin ja sieltä sitten
Harvestehudeen, pitäen korua kädessään taskussa — mielessä
lapsuuden seudun ja koko menneisyytensä merkillinen lumous.
Lombards-sillalla hän pysähtyi ja nojausi kaiteesen, hetkisen
Binnenalsteria ihaillakseen — ja veti samalla salavihkaa rasian
taskusta ja katseli haaralyhdyn alla tuota ostamaansa pientä
taideteosta, ja ajatteli, että nuo alastomat pienokaiset olivat
varmaankin Doris Rotermundin; ja hän kaipasi tosiaan tietää, miten
se nainen nyt voi, ja nähdä koko synnyinseutuaan. Hän kohotti
mietteissään päätänsä ja katseli yli lammikon, jossa vienot,
helmiemolta välkehtivät virveet liikkuivat ja jossa kimeltelivät
tuhannet etäiset kultatulet. Lammikon takana Jungfernstiegillä

säihkyivät ja säteilivät lukemattomat valot tummanharmaiden,
korkeiden kivimuurien edustalla: sikermissä ja pitkissä riveissä ja
paikallaan ja vinhaa vauhtia liikkuen. Katonharjain taustana hohti
heleänsininen taivas. Hän oli nähnyt sen näyn sangen usein, mutta
ei ollut paljoa sitä ajatellut. Se oli erikoisen kaunista… sangen
kaunista! Vahinko, ettei hänellä ollut ennen aikaa ajatella
sentapaista: hänen henkensä oli ollut aina vireessä, jäykässä
ponteessa. Aina vartiossa kuin soturi!
Viime jouluaattona oli hänessä herännyt samallainen toive, kun oli
kello neljältä sulkenut konttorin ja oli istunut siellä vielä jonkun
hetken yksin kirjoituspöydän ääressä: että hän tarvitsisi jo hiukan
lepoa, että hän ei ollut enää nuori mies. Mutta silloin hän oli itselleen
vastannut, että hän ei voi, hänen täytyy tehdä työtä! Työtä, työtä!
Hänellä ei ollut isäin perintöjä niinkuin monilla muilla! Ja sitten oli se
tunnelma loitonnut ja unehtunut. Mutta nyt se tuli taas! Kai se johtui
vanhuudesta. Hän oli pian viidenviidettä! Silloin kai jo ensimäinen
into ja huima juoksu raukee ja alkaa hiljainen käyntiaskeleen kaipuu.
Silloin kai ihminen pysähtyy ja katsahtaa taakseen.
Kummallista kerrassaan! Seisoa tässä ja katsella tuota maisemaa,
aivan kuin maalarit ja runoilijat varmaankin sellaista katselevat! Näin
rauhallisena, arvostelematta, antaen elämän ja sen kauneuden lyödä
kevyttä leikkiään. Hän halusi vielä vähäksi aikaa jäädä tähän ja
hengähtää raikasta ilmaa täysin rinnoin. Niin, ihanaapa olisi, ja
terveellistä, taas kerran vaeltaa rauhassa joku päivä kotikylillä, aivan
yksin; nähdä entisiä olinpaikkoja ja ystäviä, joita ei nykyhetken
kiihkeissä touhuissa ollut pitkiin aikoihin ajatellut, ja antaa heidän
seurassaan vanhain aikain ja rauhallisten, kauniiden ajatusten soutaa
sielussa, — rauhallisten, ihanain ajatusten! Ja hänen mieleensä
muistui eräs raamatunlause kouluajoilta; ja hän kohdisti nyt sen

ajatuksissaan ylpeästi itseensä: He ovat minua ahdistaneet
nuoruudestani asti, mutta eivät he ole minua voittaneet!
Mahtoi olla ihanaa ajatella kerrankin koko vaivalloista ja samalla
hurmaavan ylpeää elämäänsä, kaikessa rauhassa ja verkalleen
astellen! Se mahtoi sielua raitistaa, kirkastaa! Kotipuolen haluaisin
nähdä vielä kerran, hän ajatteli, ja Doris Rotermundin, ja kaiken
muun. Siitä on jo neljätoista vuotta kun viimeksi kotikunnaita vaelsin.
Neljätoista vuotta! Mikä pitkä taival elämästä! Miten kauas kulkenut!
Merkillistä! Nythän on elämä pian mennyt! Mennyt ja loppunut!
Pitäisi elellä tästä lähin hiukan leveämmin ja verkkaisemmin. Ne
olivat ratki rauhattomia vuosia, nuo viimeiset neljätoista!
Hän solahutti solen hiljaa taskuunsa ja kulki vienossa illassa
päämääräänsä kohti. Hänen sielunsa, joka muuten oli niin ankaran
jäykkä ja pystypää, heittäytyi nyt ikäänkuin mukavaksi ja leijui kuin
suurten, turvallisten lentimien kantamana, kautta koko elonsa, kuin
aavan, hiljaisen alavan. Pikku poikanen tuli viheltäen vastaan; hän
heräsi mietteistään ja ihmetteli äskeistä haaveksimistaan ja hymyili:
se on tuon solen vaikutusta, — ja ihanan, rauhallisen illan ja veden
välkkyvän avaran kalvon, ja ijän. Värehtiviä mustansinertäviä aaltoja
halkoivat siellä täällä ylimeno-höyryt, kirkkaasti valaistuina. Läheltä
ja kaukaa kohousi rantain lahdelmista, salaperäisistä sinisyvyyksistä,
ikäänkuin kultasauvoja, joiden päissä lekkuivat soihdut. Laiturin
paviljonkien huikaisevaa valokehää saartivat ympärille kytkettyjen
pursien tummat hahmot. Musiikki ei soinut; toiselta puolta
lammikkoa kajahti veneestä toiseen hilpeitä huutoja. Rabenstrasselta
asteli rannalle kaksi komeaa tyttöä, menivät sillalle päin, varmaankin
veneelleen. Muutaman vuoden päästä olisivat hänenkin vanhemmat
lapsensa, tyttö ja poika, noin varttuneita. Rakkaat esikko-lapset! Kun
ne tulevat noin suuriksi, niin pitää niiden toki saada oma veneensä,

vakava vene jokipurjehdusta varten. Mutta ehkä sitten olisi parasta,
että he muuttaisivat kaupunkiin, Harvestehuden puolelle. Olisihan se
hänelle ja Sannalle mukavampaa; ja siellä olisi lapsille enemmän
tovereita. Ja juhlalippu olisi kerran liehuva purren mastossa… Hänen
elämänsä piti tulla paljon levollisemmaksi, kodikkaammaksi ja
ystävällisemmäksi ja verkemmaksi. Hän oli liiaksi kiiruhtanut. Hän
otti taas käsille rasian ja avasi sen, ja katseli solkea valojen
hohteessa, joka virtasi lyhdyistä ja akkunoista ja heijasteli kirkkaan
veden kuvastimesta. Ja muisteli kaunista rauhan seutua, jossa se oli
syntynyt. Kättä, joka sen oli takonut. Pikku neitosta, jota se
somistaisi; hänen kaunista, hyvää äitiään, kaikkea, mikä oli hänen
elämänsä ydin ja mikä häneen nojausi, ajatteli rauhallisena ja
onnellisena, autuaanakin, — tunteissa, joita ei ollut ennen
aavistanut.
Lankolassa olivat jo melkein kaikki vieraat koolla, ken missäkin,
terassilla, puutarhassa. Hän etsi Sannaa ja löysi hänet, ja oli aivan
rakastunut vaimoonsa ja mietti mielessään: Miten hän on kaunis ja
jalo, hän, lasteni äiti! Ja hän jäi seisomaan Sannan viereen ja kyseli
häneltä eräiden tuntemattomain naisten nimiä, ja lausui heti
tuimanlaisia arvostelujaan.
Eberhard-eno huomasi heidät ja tuli ja näytteli Sannalle jotakin
uutta, harvinaista kokoelmaesinettä. Sanna, joka oli jo määrätty
näiden harvinaisuuksien perijäksi, kumartui sievästi pikku ukon
puoleen ja oli muka hyvin harrasta. Eräs vanhanpuoleinen nainen
riensi kertomaan St. Moritzista[94] — hän oli Bremenistä kotoisin ja
Escheneille kaukaista sukua —: oli sangen halukas tutkimaan miestä,
jonka tuo kaunis ja itsenäinen Sanna Eschen oli suvun ihmeeksi
puolisokseen valinnut. Mutta Klaus Baas ajatteli: Viis minä St.
Moritzista! Ja hän mietti kohteliaasti ja kumarapäin kuunnellessaan,

kuinka hän voisi lähestyä herra Hassea ja saisi hänet itselleen
suosiolliseksi, ja kuinka hän edistäisi salaista suurta aiettansa.
Terassin juurella, lampun valon puolipiirissä, seisoi isäntä muiden
vierasten parvessa, pitkänä, solakkana ja hiukan velton näköisenä.
Muut olivat liikemiehiä, ja oli siellä eräs pappi ja asianajajakin. Pappi
kertoi hassunkurisia juttuja porvarien seuroista, kun oli ensin juteltu
viimeisestä regatasta. Tuolla seisoi kaunis, tummaverinen herra,
eräästä juutalaisesta pankkiliikkeestä: hän oli suvun taipumuksia
seuraten ruvennut harrastamaan taidehistoriaa. Hänen kanssaan
puheli emäntä ja muita naikkosia, udellen erästä uutta julkaisua
renessanssiajan Firenzestä. Klaus Baasia ei viehättänyt vähintäkään
mikään tällainen, hän oli vallan kylmä sille ja hänellä oli hyvin ikävä.
Hän vartioi vain Hassen tuloa.
Viimein hän tulikin: vanhapoika, harteva ikämies, ja niin roteva
vartalolta, että olisi luullut häntä vaikkapa suurtilalliseksi. Klaus
Baasin onnistui saada Sanna ymmärtämään, että hänen oli nyt
otettava huostaansa tuo puhelias sukulainen, joka sillä välin oli
ehtinyt siirtyä Geneveen ja sieltä Parisiin. Ja hän kuuli vielä takanaan
ystävättären sanovan Sannalle: "Ymmärrän nyt hyvin, Sanna, että
niin kiireesti tahdoit rouva Baasiksi. Sinulla on tosiaan komea ja
rakastettava puoliso… niin, ihan totta, Sanna!"
Klaus Baas naurahti mielessään: se oli Sannalle paraiksi! Ja meni
lankonsa luo, koska tiesi varmasti saavansa siellä tervehtiä herra
Hassea, jonka nyt pappi toistaiseksi oli onkeensa siepannut.
Pian tulikin Hasse Klaus Baasia tervehtimään. Ja koska Klaus Baas
tiesi, ettei Hasse välittänyt juuri muista kuin liikeasioista, niin hän
alotti heti keskustelun eräällä hauskalla sutkauksella, joka silloin oli
pörssissä muodissa. Hänen naurunsa oli vapauttavaa ja kaunista kuin

hänen isänsäkin, ja Hasse tuli hyvilleen siitä että löysi vertaisensa ja
sanoi: "No mennään me kaksi istumaan tuonne syrjemmälle, vaikka
nurkkaan tuon pronssipojan juurelle! Muut ovat kokoontuneet jo
lankonne ympärille purjehtimaan ja soutamaan regattaa, ja eno
Eberhard on jo sinetöity, ja nuo naikkoset tuolla ovat tietysti
Italiassa. En moiti suinkaan naisväkeä, kun saa pitää heitä kahden,
kappaleittain, päinvastoin, he voivat olla mitä suloisimpia. Mutta en
gros niistä ei ole mihinkään."
He istuivat nyt mukaviin nojatuoleihin, etuvarustuksenaan suuri
pöytä. Ja nyt alkoi ukko hauskasti jutella huomioitaan. Kun minä
tulin tänne nuorena miehenä, niin täällä oli niin ja niin monta
vientiliikettä… Ja sitten vertailu nykyaikaan… Ja nuorempi veikko
käänsi puheen taas Eschenien suvun historiaan,… muistellen
sivumennen Karl Escheniä, tällaisessa kysymyksessä oli kuolleittenkin
autettava häntä — ja sitten matkattiin Taka-Intian viidakoista
Shanghaihin; ja sen jälkeen kysyi Klaus Baas varovasti, mutta
samalla suorasukaisesti, ukon elämän vaiheita, mikä palkittiin toisella
kysymyksellä: mistä Klaus Baas, ja mihin aikoi? Ja nyt Klaus Baas
hienolla tavalla kehui kohonneensa yksinkertaisesta suvusta ja
suistuneensa kuudeksi vuodeksi maaseudullekin. Ja sitten kiisteltiin
kaikessa ystävyydessä Kiinan tulevaisuudesta ja sodan
mahdollisuuksista ja valiteltiin Rivieralle viedyn osakkaan sairautta,
joka ei ollut kääntynyt lainkaan parempaan päin.
Mutta samassa kutsuttiin illalliselle, ja mentiin komeaan ruokasaliin
ja istuttiin pöytään. Pappi kertoi illallisella erään tuomiorovastin ja
materialistisen, viisaan kauppiaan ystävyydestä, joka oli ollut siitä
merkillinen, että he viihtyivät hyvin yhdessä, koska
maailmankatsomusten erilaatuisuuteen ei puheissa koskettu, vaikka
ne kuitenkin ilmaisivat olemassaolonsa hienona varovaisuutena, kuin

raikastavana ryytinä. Asianajaja oli selaillut sukuliikkeensä vanhoja
kirjoja ja oli niissä keksinyt erään vanhan merkittävän
lastausluettelon: laiva oli näet murtautunut mannersulun lävitse: —
ja lakimies luetteli nyt tarkoin silloisia tavarain hintoja. Ja sitten
johtui eräs vanhahtava kauppias, joka piti pöydässä puolensa,
kertomaan Hampurin savustetusta lihasta, ja koetti esittää tämän
ikivanhan, kehutun tuotteen historiaa, vaikka aukkoja hän siihen
jätti. Joku nuorehko liikemies huvitti seuraa selostamalla pidgin-
engelskalla[95] erästä keskustelua uskonnosta, johon hän oli
Hongkongissa joutunut erään kiinalaisen kulin kanssa; ja nyt teki
toinen paraansa mukaan espanjan avulla selkoa Meksikon
muinaisesta mytologiasta. Siitä sai taas pieni, mustaverinen
renessanssiherra puolestaan aiheen kuvailla kauniilla, henkevällä
tavalla, minkälainen hänen ajatuksensa mukaan oli ollut esimerkiksi
Lorenzo Medicin sielu. Ja Arthur Eschen kertoi vierusnaiselleen
uusimmasta automobiili-onnettomuudesta — ja niin innokkaasti, että
Klaus Baas pelkäsi hänen lankeavan vielä sen urheilulajin uhriksi. Ja
sitten helähti Sannan kirkas nauru: hän istui asianajajan vieressä,
jonka kanssa hän oli käynyt yhtaikaa pikkulasten koulua, ja väitti,
että lakiherra oli siihen aikaan änkyttänyt; mitä lakimies väitti
juonikkaaksi keksinnöksi, joka oli muuten aivan rouva Baasin
tapaista. Ja sen väitteen kumoamiseksi Sanna matki asianajajan
silloista änkytystä. Hasse taas antoi talonemännän, joka istui hänen
vieressään, kertoa itselleen juuri läsnäolevista vieraista, mutta ei
näyttänyt muuten oikein tarkkaavaiselta: hän katsahti vähä väliä
hajamielisesti Klaus Baasiin, joka istui häntä vastapäätä, ja jatkoi
ajatuksissaan äskeistä keskusteluansa. Klaus Baas soi St. Moritzin
naisen, — joka oli sillä välin lentänyt British-Museumiin, soittaa
häiritsemättä suuta ja pelastui siten pelkillä "ei" ja "kyllä"
vastauksilla. Ja kun hän liikemietteissään kohotti päätänsä, niin

hänen katseensa kohtasi joko Sannan sirkut silmät tai Hassen
rauhallisen katseen, ja hän huomasi olleensa heille molemmille
mieliksi. Parempaa iloa hän ei kaivannut.
Hän mietti illallisten jälkeen, vieläkö solmia katkennutta
keskustelua, mutta kun herra Hasse ei suonut tilaisuutta, niin hän
lähti Sannan kanssa kotiin.
Raitiovaunussa ja Blankenesessa käveltäessä hän kertoi
itsetietoisesti kuin Klaus Baas ainakin hauskasta keskustelusta
Hassen kanssa, ja kehui kunnostautuneensa ja nautti itserakkaasti,
kun Sanna kertoi, että häntä oli sanottu pulskaksi mieheksi. Sanna
oli nähtävästikin nyt hyvin rakastunut häneen, sillä hän aivan
painausi käveltäessä hänen kupeesensa ja piti häntä kädestä. Ja kun
he tulivat kotiin, ei Klaus Baas välittänyt iltalehdestä, vaan pyysi
Sannaa, noin juhlapuvussa, tulemaan vaan luokseen pakisemaan
vielä vähän. Ja hän alkoi: "Kuules, se St. Moritzin rouva, Sanna?
Huvittiko sinua sen jutut? Minusta hän oli hyvin ikävä! Mitä minuun
St. Moritzit ja Egyptit ja Roomat, ja kaikki hupsut matkustelut
kuuluvat. Ne ovat sellaisten hommaa, joiden kädet ovat käyneet liian
heikoiksi, koska jo heidän isovanhempansa ovat niitä liiaksi
säästäneet. Minä pysyn kynsin hampain kiinni Hampurissa ja
nykyhetkessä — joko täällä alhaalla Blankenesen rannalla tai
Dammthorissa tai satamassa, — kaikkialla missä toimin."
Sanna istahti hienossa silkkipuvussaan hänen viereensä ja katseli
häntä pyörein, kiiltävin silmin; hänestä oli sittenkin niin hauskaa
kuulla hänen silloin tällöin puhuvan oikeaa "Heisterbergin kieltä."
Sillä hän tunsi, että hänellä oli oikein älykäs ja omintakeinen ja luja
mies, ja se tunne oli hänelle välttämätön.

"Minä ihmettelin sitä pappia. Häntä ei eroittanut yhtään
kauppiaasta eikä asianajajasta, ei käytökseltä tai sanoiltakaan. Ja se
ei minusta oikein sovi. Tuollainen oiva Hampurin porvari, liikemies tai
lainoppinut, se on luonnon tuote, Sanna: se on itsekäs ja
vaativainen, varovainen, ovela! Mutta papin on oltava toisellainen!
Hänen täytyy olla yksinkertainen ja suora ihminen, joka ei ole
löytänyt totuutta kaduilta eikä kekkereistä, vaan maailman ja
ihmissielujen syvyyksistä ja omasta hengestään. Ja sen tulee ilmetä
hänen kasvoistaan ja sanoistaan… Tule, istu tuohon polvelleni,
Sanna."
Sanna kuunteli, nukkuivatko lapset, ja istahti sitten Klaus Baasin
polvelle ja kysyi: "Mikä sinua sitten vielä kummastutti?"
"Kummastutti kaikki", vastasi Klaus Baas, "koko Harvestehuden
joukko. Tuokin hieno, älykäs juutalainen! Hänen sielunsa on
kaunistettu kaikilla elämän koristuksilla: se on kuin hieno sali, jossa
on tauluja ja veistokuvia, ja komeita huonekaluja ja kalliita mattoja,
ja ylen yleviä kirjoja pöydillä. Minun sielussani on yhä vielä pitkä
puupöytä ja sen ympärillä rahit, Sanna; siellä on isä ja äiti ja muut
omaiseni, ja Lotte-vainajakin, joka olisi varmaan saanut elää, jos olisi
ollut varakkaan väen lapsi. Ja sen yksinkertaisen pirtin seinillä on
vaivalloisen nuoruuteni kuvat! Hempeille koristuksille siellä ei ole
sijaa eikä aikaa ollut — ja ne on niin jääneet, ja jäävät myös! En
kuuntele vastenmielisesti noista asioista juteltavan, mutta en ole
liioin utelias kuuntelemaan! En voi ottaa sellaisia vakavasti enkä iloita
niistä täydellä sydämellä."
"Niin", huokasi Sanna, "sinähän olet talonpoika!"
Klaus Baas siveli lujasti hänen pehmoista, vaaleaa tukkaansa
korvallisilta poskille, niin että Sanna näytti aivan nuorelta,

koulutyttömäiseltä, ja sanoi: "Mutta en ole omasta mielestäni sen
tähden yhtään heitä huonompi hienoudessa, sukujaloudessa tai
sivistyksessä. Kyllähän yleensä ajatellaan: tuollainen pohjasäädyn
nousukas, joka ei ole saanut korkeampaa sivistystä, kauppasaksa,
tiskisälli, ei ajattele mitään muuta kuin rahan haalimista! Hui hai!
Suuri fantasti minä olen ollut pikkupoikana ja nuorena, jalo
pilvilinnain rakentaja! Lueksin siihen aikaan parasta, mitä viisaat ja
jalot miehet ovat ajatelleet Jumalasta ja maailmasta, ja ajattelin mitä
luin ja vieläkin kehitän itselleni ajatuksia: en suinkaan koristeiksi,
urheillakseni tai lorutakseni kuin monet muut, vaan kipeäksi
tarpeeksi! Minä en ole suinkaan karsas korkeille asioille tai
välinpitämätön, vaan kätken ne sydämeeni vakaan, rehellisen
miehen tavoin. Mutta ajatukseni kulkevat hitaasti ja painavasti ja
varovaisesti. Minä en voi päätä pahkaa juosta Buddan tai Nietzschen
jalkoihin, vaan pysynpä lujasti kristillisyydessä, vaikka uskon siihen
nyt paljon vähemmän, ja pelkään paljon vähemmän n.s. jumalaa
kuin ennen Heisterbergissä, pikku poikana, pistäessäni rihvelitaulun
päälle käteni ristiin. En tunne uskonnon suhteen itseäni enää
lampaaksi ja alamaiseksi, vaan paremminkin perustuslaillisen valtion
kansalaiseksi, jolla on monenmoiset oikeudet, luonnolliset ja
hallitsijan vakuuttamat. On vain yksi…"
Näin Klaus Baas mahtaili.
Sanna rakasti häntä sanomattomasti tällä hetkellä ja siveli hänen
tukkaansa ja sanoi: "On vain yksi?… Mitä aioit sanoa?"
Klaus Baas katseli miettivästi eteensä… "Ajattelin vain", hän
virkkoi, "etten kuitenkaan taida olla aivan oikealla tolalla. Että minun
täytyy antaa ajatuksilleni enemmän tilaisuutta ja aikaa. Esimerkiksi
maamies… hän astelee töittensä lomassa rauhallisesti ja verkkaisen

mukavasti piennarta… mutta minä aina työn kimpussa… Ja minä
olen jo neljänviidettä!" hän lausui melkein päättävästi.
Se oli Sannasta aivan uusi ääni kellossa, ja hän naurahteli hellästi
ja sanoi: "Ahas! Jokos vihdoinkin kuukahdat puujaloiltasi? Kuka nyt
kovisti hiilipihdeillä?"
Klaus Baas kaivoi vaivoin taskustaan, sillä vaimo lepäsi hänen
rintaansa vasten, pienen rasian ja sanoi: "Ostin tämän Liese-Lotelle
syntymäpäivä-lahjaksi. Katsopas sitä: siinä syy."
Sanna avasi rasian ja katseli solkea, ja kun näki kirjoituksen, niin
sanoi hieman ahtaasti: "Se on hän, se, joka silloin oli sinulle niin
hyvä, kuin tapasi on sanoa." Ja hän vetäysi hiukan loitommalle.
Mutta Klaus Baas veti hänet takaisin rintaansa vasten ja sanoi:
"Minä näin tuon nimen ja muistin heti tapauksen. Ja Alsterin ranta oli
niin ihana. Ja minulle tuli kaikellaisia hyviä ajatuksia, ja ensi kertaa
ijässäni minä katselin rauhallisesti ja hätäilemättä entistä elämääni.
Ja se on kuitenkin välttämätöntä: ihmisen täytyy joskus silmäillä
jouten kupeilleen ja maahan, jota hän astuu, ja pilviin, jotka pään
päällä liitävät. Olen tehnyt liian paljon ja liian kiireesti työtä ja liian
yksipuolisesti. Minun elämässäni ei ole ollut rauhaa, ei ihanaa,
laveaa, vivahdusrikasta rauhaa."
"Jota heillä on, noilla toisilla!" pisti Sanna Eschen merkitsevästi.
"Niin", myönsi Klaus Baas hätkähtäen ja epävarmana… "se on
totta!… Mutta kuitenkaan, ei niin. Mitä heillä on", hän pudisti
päätänsä, "sitä en saa enää koskaan. Enkä sitä tahdo. Minä olen liian
vakava ja suora sellaiseen. Minun nuoruuteni oli liian vaivalloista ja
ahdasta. Mutta joskus täytyy minun saada aikaa tehdäkseni pitkän ja

oikein rauhallisen kävelyretken. Minun täytyy joskus lukea vielä joku
hyvä kirja. Täytyy tehdä sinun kanssasi jokin pieni, levollinen matka.
Ja eritenkin tahdon pistäytyä joksikin päiväksi kotipuolelleni, yksin,
täydellisesti yksin: käydä katselemassa joka paikkaa, kaikkea ennen
tuttua. Matkustan heti, huomenna… kolmeksi päivää… muuten ei
tule lähdetyksi."
"Ja menet sen Doris Rotermundinkin luo?" sanoi Sanna kylmästi.
Mutta Klaus Baas pani kätensä hänen ohimoilleen ja kysyi: "Sano,
mitä ajattelit silloin kun katselit minua pöydän takaa, siellä illallisilla?"
Sanna vastasi hämillään ja raskaasti: "Tiedäthän sinä sen, Klaus."
Mies painoi häntä silloin rintaansa vasten ja sanoi: "Ah, kun se
suuri
Shanghain yritys nyt onnistuisi, Sanna, niin sitten…"
"Voi", huudahti Sanna, "älä nyt aina yrityksistä! Kello on jo yli
kaksitoista!"

XXV.
Matkan kotiseudulle hän lykkäsi kuitenkin tuonnemmaksi. Lokakuu
kului tavallisissa toimissa ja tavattomassa jännityksessä, kun
odotettiin sotaa. Joulukuussa matkusti Klaus Baas Berliniin ja Saksiin
ja tiedusteli eräiltä tehtailta jo valmiiksi villaisia peitteitä,
univormuverkaa ja telttakankaita, ja vahvisti tehtaiden kanssa jo
molemmin puolin sitovat hankintasopimukset, jotka astuisivat
kuitenkin voimaan vasta kun hän lähettäisi ilmoituksen; sitten hän
hankki vastaavassa määrin myös luottoa. Hän toimi pontevasti ja pää
selvänä ja suurella kokemuksella ja nauttien rohkeasta yrityksestä.
Ja odotti sitten kirjettä ystävältänsä Shanghaista.
Ja kun hän eräänä päivänä tuli konttoriin, niin siellä olikin jo kirje,
jossa tuttu kirjoitti, että sota, eräältä ystävältä Japanista saadun
tiedon mukaan, oli ihan varmasti pian syttyvä. Ilmoittaja toivoi kohta
voivansa lähettää sähkösanoman, jonka tultua Hampurin konttorin
oli lopullisesti vahvistettava jo valmistetut sopimukset tehtaitten
kanssa. Muuten piti tilausten ehdottomasti joutua lähetyskuntoon
kahdeksan viikon sisällä.
Kun Klaus Baas samana päivänä iltapuolella oli juuri lähtemässä
konttorista, niin tulikin jo sähkösanoma. Tuttu ilmoitti siinä

uskovansa, että lähetykset voidaan myydä sangen hyvällä voitolla,
mutta tavaran täytyy joutua ehdottomasti ajoissa perille. Klaus Baas
meni nyt heti tehtaitten agentin puheille ja tapasi hänet vielä
konttorissa ja kirjoitti sopimusten alle. Ja laski, riittäisiköhän luotto
pankissa.
Ja seuraavina viikkoina hän oli kovassa jännityksessä ja jopa
hätäinen ja hermostunutkin. Hänen ruumiinsa, joka oli ennen ollut
rautainen, ilmaisi nyt kuitenkin, ettei hän ollut koskaan käynyt kelpo
lomalla ja nauttinut rauhaa; ja nyt hän sai maksaa sen, ettei ollut
äsken uskonut levon tarvetta, jota oli itsessään niin tuntuvasti ja
selvästi huomannut. Hänellä oli aina valmiina palton pikku taskussa
groschenin raha ostaakseen lisälehden, ja hänelle tuli nyt oikein
huonon keinottelijan merkillinen taikausko: yritys menisi muka
penkin alle, jos juuri se varattu groscheni sattuisi katoamaan!
Jouluaattoiltana pyörivät hänen ajatuksensa niin tässä yrityksessä,
että hän tuskin huomasi iloitsevia lapsia ja niiden kanssa leikkivää
Sannaa: Intiaankin oli toimitettava uusia lähetyksiä ja tehtävä
sopimuksia. Työkyky ja luotto oli jännitetty äärimmilleen. Klaus Baas
ei mennyt saliin, vaan käveli edestakaisin pienessä huoneessaan ja
sanoi ovelta Sannalle: "Jos tämä yritys onnistuu, niin en koskaan
enää tee työtä niin rajusti. Sitten tahdon ajatella enemmän teitä ja
käyttää aikaa iloksenne. Ja te saatte puolison ja isän, jota parempaa
ette ole kuvitella voineet!"
Sanna katseli häntä vaieten, ja kohautti olkapäitään ja painui taas
salin lattialle leikkimään lasten kanssa.
Kun Klaus Baas sitten eräänä iltana helmikuun alkupuolella tuli
kotiin, kertoi Sanna hänelle kälyn käyneen heillä, oli jutellut minkä
mitäkin uutisia, — ne Sanna nyt toisti miehelleen, — ja oli valitellut,

että hänen miehensä nukkuu nykyään vähän eikä saa oikein unta,
joten käly oli pelännyt, että liekö Arthur sairas. Klaus Baas ei
kuunnellut näissä omissa huolissaan paljon Sannan puheita;
ajattelihan vain: kuinka ihmeellä voi mies sairastua tai edes tuntea
ruumista olevankaan, nyt, kun minä olen näin huolissani ja
jännityksessä! Ja hän vastasi välinpitämättömästi: "Eipä hänelle pari
unetonta hetkeä pahaa tee, Sanna! Hän on nukkunut koko
elämänsä."
Sanna ei voinut nytkään sietää moista hyökkäystä veljensä
kimppuun: se oli heidän ainainen keskinäisen riitansa syy. Ja vaimo
vastasi melkein karsaasti: "Sinä oletkin toisellainen kuin hän; sinua ei
surut estä nukkumasta!"
"Katsos, minulla on hyvä omatunto!" kerskahti Klaus Baas.
Sitten hän taas asteli edestakaisin ja aprikoi, mitä olisi tehtävä, jos
sota ei syttyisikään taikka ei syttyisi vielä? Oliko hänen ryhdyttävä
shanghailaisen ystävänsä kanssa yksissä tuumin uhkayritykseen ja
lähetettävä tavarat kuitenkin?
Jonkun hetken päästä Sanna sanoi: "On se vähän vastenmielistä
tuo sinun sodan toivosi. Se on hirvittävää: sota! Siitä sitä nyt hyötyä
meille ongitaan!"
Klaus Baas katsoi häneen kylmästi ja oudoksuen ja ajatteli
nähtävästikin: oletko sinä liikemiehen tytär — ja lapsettelet noin!
Mutta samalla alkoi Sanna taas siitä veljestänsä. "Lissy sanoo, että
Arthur näkee pahoja unia. Se kuuluu olevan ihan arveluttavaa."

"Anna nähdä vaan!" vastasi Klaus Baas. "Unelmoiminen virkistää!
Kysymys on vain teltoista ja verasta, joita paraikaa pakataan
Lausitzissa ja Berlinissä meidän laskuumme. Juuri tällä hetkellä,
Sanna! Ehkäpä hän uneksii tinasta, jonka hän viime vuonna kehnolla
keinottelulla hukkasi."
Sanna suuttui, varsinkin miehensä pöyhkeästä äänestä ja
varmuudesta — vaikka hän juuri sitä niin suuresti rakasti — ja sanoi:
"Sinä unohdat aina, että hän on kasvanut niin toisissa oloissa."
"Sitä en unohda", vastasi Klaus Baas. "Olethan sinäkin kasvanut
niissä oloissa kuin hän, ja olet kuitenkin sellainen kuin minä, etkä
ammu pilviin! Sinä olet sellainen: miksei sitten veljesi? En voi sietää
ihmisiä, jotka lellottelevat mukavuudessa ja kauneudessa kaiken
ikänsä! En ainakaan silloin kun heillä ei ole siihen varaa! Älä sinä,
Sanna Eschen, puolusta veljeäsi!"
Hän unohti siinä väitellessään aivan ajatuksen, joka juuri oli hänen
päähänsä iskenyt, tuon vanhan huolen: hän ei saa unta? Hän näkee
pahoja unia? Kunhan ei vaan taas olisi huijannut? Mahdotonta! Nyt
juuri, kun luotto on kireimmilleen jännitetty!
Ja hän aprikoi edelleen tuota yhtä pulmaa, mitä oli tehtävä, jollei
sota puhkeisi tulevan viikon kuluessa?
Kun Klaus Baas seuraavana aamuna astui liikemiesten joukossa
Dammthorin aseman pylväskäytävästä, niin hänen korviinsa kajahti
yhtäkkiä Neuenwallin kulmalta kaukaa lehtipoikain huutoja; ja juuri
kun hänen kaikki ajatuksensa tempaisi pyörteesensä tieto: sota
syttynyt! hän näki lankomiehen tulevan vastaan uudelta
Jungfernstiegiltä päin, ja hän iski häneen tutkivan katseensa.
Samassa juoksivat sanomalehtipojat jo sähkösanomat käsivarrella

Grossen Bleicheniltä ja katosivat ihmistungokseen; ja melkein kohta
hän jo kuuli ensimäisen sotauutisen. Silloin hän kääntyi lankonsa
puoleen, rientäessään kiireesti konttoriin ja työn kimppuun, ja sanoi
silmät loistaen: "Se kävi kuin naulan päähän! Onni miestä potkii!"
Mutta silloin ponnisti Arthur Eschen lähemmäksi ja sanoi kasvot
tulipunaisina: "Puhun heti… paikalla… sinun täytyy nyt hankkia
200,000 markkaa… minä…"
Se oli kuin nuijan isku! Katu ja talot ja ihmiset kohosivat ja
aaltosivat Klaus Baasin silmissä! Hän loi silmänsä maahan, ja laahusti
raskain askelin eteenpäin, ja raivosta pakahtumaisillaan hän puhalsi:
"Mene pois… tai lyön sinua… vasten kasvoja!"
Arthur Eschen väistyi arasti, mutta tuli jälestä.
Konttorissa meni Klaus Baas akkunan luo ja seisoi siinä ja koetti
hillitä raivoaan ja kerätä ajatuksiansa. "Pähkähullu! Veltto, tuhma,
narri! Kelpo omaisuutensa käsistään! Mitä se minuun kuuluu! Mistä
nyt heti nuo 200,000! Minun täytyy saada apua! Myydäkö hyvät
välikirjat halvalla voitolla… Se on hävytöntä… Kirottua!" Hän löi
raivoissaan akkunan ristikkoon ja hänen hampaansa kirahtivat… "Siis
mene, hanki ostaja! Ei muu auta… Ja kuka?"
Silloin leimahti hänen sielussaan yhtäkkiä: Nyt Hassen luo! Nyt
tarjoutumaan! Juuri nyt! Hätä ei lue lakia! Kuka tietää, miksi hyväksi
tämä oli! Hasselle! Ehkäpä heidän täytyy nyt lähettää joku Kiinaan ja
silloin tarvitaan sitä enemmän minua! Tyyneyttä vain! Pää selvänä!…
Minun täytyy kertoa suoraan, mitä on tapahtunut… aivan suoraan! Ja
että olin aikonut tulla sinne tarjoutumaan, kun olisin saanut yrityksen
onnistumaan… että nyt minun täytyy tulla!… Aivan niin, se on
tehtävä!… Koetetaanpa, eikö onnettomuus muutu onneksi!

Hän soitti Sannalle ja käski hänen tulemaan kaupunkiin ja otti
kontrahdin kaapista ja lähti Glockengiesserwallille.
Se oli uusi, suuri liikerakennus… leveät marmoriportaat… korkeat
ikkunat… hissit liukuivat hiljaa ylös ja alas… tummat ovet ja niissä
kiiltävät nimihelat. Eräs konttoristi, joka tunsi hänet ulkonäöltä, laski
hänet aitauksen sisäpuolelle ja pyysi odottamaan silmänräpäyksen,
sekä toi tuolin. Hän odotti vähän aikaa nuorten miesten kiivaasti
ympärillä työskennellessä: kynät rätisivät ja telefooni kilisi
kilisemistään; vähän väliä nousi joku ylös ja haki jotain papereita ja
toi. Lähettejä tuli ja meni. Päällikön huoneesta, jonka ovi oli raollaan,
kuului hillittyä keskustelua. Sodan puhkeaminen oli pannut koko
tämänkin konttorin kiivaasen toimeen.
Sitten astui entinen vieras ulos. Herra Hasse saattoi häntä ovelle
— ja kun näki Klaus Baasin, tervehti häntä hiukan kummastuneen
näköisenä, ja sanoi vieraalle hyvästit ja kutsui Klaus Baasin sisään.
Klaus Baas kertoi nyt lyhyesti, mikä kova onni hänelle oli juuri
sattunut ja sanoi, että hänen oli mahdoton suoriutua eräästä
solmitusta sopimuksesta ilman muiden apua. Eikö herra Hasse olisi
taipuisa sitä ostamaan? Ja Klaus Baas veti paperit taskusta ja levitti
ne hänen eteensä pöydälle.
Hasse lausui nyt jonkun huomautuksen Arthur Eschenistä ja
kumartui sopimusta tarkastamaan ja sanoi heti ensi silmäyksellä:
"Mekin näimme tämän päivän tulevan ja onnistuimmepa arvaamaan
koko tarkoin ratkaisun päivänkin." Klaus Baas nyökäytti kohteliaasti
päätänsä ja Hasse luki sopimusta ja lausui siinä jonkun sanan. Ja
sitten hän laski paperin kädestään ja sanoi olevansa periaatteessa
kyllä valmis lunastamaan kontrahdin; mutta Klaus Baas antakoon

hänen pakista vähän osakkaansa kanssa. Voisiko hän puhua myös
Arthur Eschenin menettelystä?
Klaus Baas nyökkäsi päätänsä ja suoristihe hiukan ja sanoi
kohteliaasti ja ryhdikkäästi: "Tahtoisin samalla tehdä teille erään
ehdotuksen, herra Hasse, jonka voitte hyväksyä tai hylätä, kuinka
parhaaksi näette. Minulla oli aikomus erota jo viime vuonna Eschenin
liikkeestä ja nyt tämä tapahtuma vahvisti sen päätökseni. Minä liityin
siihen neljätoista vuotta sitten neljälläkymmenellä tuhannella ja nyt
on minulla yli kaksisataa tuhatta, paitsi osuutta, jota voin tästä
välikirjasta odottaa. Te ja teidän osakkaanne tunnette minun
toimintani ja nimeni. Samalla kun otaksun, että te osaatte antaa
arvon meidän kauppasuhteillemme Shanghaissa ja ettette voi tulla
kauan toimeen ilman kolmatta toimimiestä, niin ehdotan, että
ottaisitte tämän välikirjan osakkaaksi meidät itsemme ynnä pienen
omaisuutemme jossakin muodossa."
Hasse kuunteli ja katseli koko ajan häntä suoraan silmiin. Sitten
hän nyökkäsi päätänsä ja vastasi: "Puhun siitäkin osakkaani kanssa."
Klaus Baas jäi odottamaan, ja hänen elämänsä vaiheet vilisivät
hänen sielussaan kuin maat, jotka myrskytuulen ajama lintu näkee
allaan tulevan ja katoavan. Pois ajatukset! Ja kiukku Arthur Escheniä
kohtaan kuohahti taas. Jos nyt täältä tulee kieltävä vastaus: Arthur
Eschen oli pakottanut hänet tähän asemaan! Pois ajatukset! Sanna…
miltähän Sanna näyttää, kun ilmestyn hänen eteensä konttoriin ja
sanon: Nyt olen Hassen liikkeen osakas. Ja miten, kun kohtaan
hänet… ja hänet… ja hänet! Pois ne ajatukset! Ja hän katsoi tiukasti
ovea.
Sitten tulivat herrat odotushuoneesen, ja toinen osakas, Thielen
nimeltä, vielä nuorehko mies, tervehti Klaus Baasia. Hasse sanoi

Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
ebookfinal.com