[Ebooks PDF] download Majalah FKIP ULM Edisi 4 OKT DES 2021 4th Edition Tim Redaksi full chapters

Full download ebook at ebookstep.com
Majalah FKIP ULM Edisi 4 OKT DES 2021 4th
Edition Tim Redaksi
http://ebookstep.com/product/majalah-fkip-ulm-
edisi-4-okt-des-2021-4th-edition-tim-redaksi/
Download more ebook from https://ebookstep.com

More products digital (pdf, epub, mobi) instant
download maybe you interests ...
Majalah FKIP ULM Edisi 3 JUL SEP 2021 3rd Edition Tim
Redaksi
https://ebookstep.com/product/majalah-fkip-ulm-edisi-3-jul-
sep-2021-3rd-edition-tim-redaksi/
Majalah FKIP ULM Edisi 1 JAN MAR 2021 1st Edition Tim
Redaksi
https://ebookstep.com/product/majalah-fkip-ulm-edisi-1-jan-
mar-2021-1st-edition-tim-redaksi/
Catatan Pinggir 4 Kumpulan Catatan Pinggir di majalah
Tempo Maret 1990 Juni 1994 2nd Edition Goenawan Mohamad
https://ebookstep.com/product/catatan-pinggir-4-kumpulan-catatan-
pinggir-di-majalah-tempo-maret-1990-juni-1994-2nd-edition-
goenawan-mohamad/
Wangsit Pawang Soal Sulit Spoiler SBMPTN SAINTEK 2020
2021 Tim Tentor Master
https://ebookstep.com/product/wangsit-pawang-soal-sulit-spoiler-
sbmptn-saintek-2020-2021-tim-tentor-master/

Tus Deneme Snnavn 4 4th Edition Tusdata Enitmenleri
https://ebookstep.com/product/tus-deneme-sinavi-4-4th-edition-
tusdata-egitmenleri/
Tus Deneme Snnavn 4 4th Edition Tus Data
https://ebookstep.com/product/tus-deneme-sinavi-4-4th-edition-
tus-data/
Pro nnnnnn nnnnnn 4 0 4th Edition nnnnnnnnnn nnnnnnnn
https://ebookstep.com/download/ebook-37575760/
Norma Técnica Colombiana 121 2021 Especificación de
desempeño para cemento hidráulico 4th Edition Icontec
https://ebookstep.com/product/norma-tecnica-
colombiana-121-2021-especificacion-de-desempeno-para-cemento-
hidraulico-4th-edition-icontec/
L analyse des films 4th Edition Jacques Aumont
https://ebookstep.com/product/l-analyse-des-films-4th-edition-
jacques-aumont/

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 1

2 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktoberi‐Desember 2021
FOKUS
4    FKIP ULM 2021: Kinerja Bagus, Serapan Bagus
7    Strategi Penyerapan Anggaran, Belajar dari 100%
10   Rapat Kerja Tahunan: Mentradisikan Evaluasi
11   Lima Terbaik Peringkat AMI 2021
14   Rapat Kerja FKIP ULM 2021: Sejumlah Catatan Penting
DINAMIKA
15    Benchmarking ke Samarinda
17   Outbond Tenaga Kependidikan FKIP ULM
19     Semnas UKM FKIP Mengajar
22 Pertemuan Puncak Forkom FKIP se‐Indonesia
24    Mencari Ide Baru Lewat Seminar
33    Sosialisasi UPKH FKIP ULM
34     Selamat Datang Doktor Baru
PROFIL
25     Dwi Atmono: Semangat dan Resistensi Sepeda Tua
TENDIK
28 Isnawati: Kerja Cerdas, Fleksibel & Adaptif
GURU BESAR
31 Prof. Hamsi Mansur: Pemrakarsa Pendirian Prodi PLB & Tekpen
ALUMNI
18 Yang Istimewa di Wisuda ke‐103
20 Farah Nur Sabila: Terbaik di Wisuda ke‐103
Daftar Isi

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 3
SALAM
Tradisi Evaluasi
Fokus edisi ini mengangkat kegiatan
Rapat Kerja FKIP ULM 2021. Rapat rutin akhir
tahun tersebut mencatat pencapaian-
pencapaian penting sebagai bekal untuk
mengatasi beberapa tantangan yang belum
diwujudkan. Dalam forum ini dekanat
menyampaikan laporan kinerja selama
setahun. Laporan tersebut terbuka untuk
diapresiasi dan dievaluasi. Tradisi evaluasi
kinerja seperti ini diyakini sebagai tonggak
penting bagi pemajuan FKIP ULM.
Dalam rentang bulan ini FKIP ULM juga
sibuk mempersiapkan diri menjadi lembaga
BLU mengikuti universitas. Dalam rangka
persiapan tersebut FKIP mengadakan
bencmarking ke Universitas Mulawarman,
Samarinda, Kalimantan Timur. Beritanya juga
hadir di edisi ini.
Selain tradisi evaluasi dan belajar, FKIP
juga memiliki tradisi penyegaran kerja seluruh
staf Tenaga Kependidikannya dengan
melakukan outbond. Kegiatan ini telah terbukti
bisa meningkatkan kinerja. Outbond kali ini
dilaksankan di Pelaihari, Kabupaten Tanah
Laut.
Edisi ini juga menyajikan kabar gembira
atas kehadiran beberapa doktor baru dan satu
guru besar. Kehadiran mereka memiliki arti
penting bagi peningkatan performa fakultas.
Selain itu ada kabar istimewa tentang
alumni pertama penyandang autis. Ini
merupakan peritiwa bersejarah bagi FKIP ULM
yang telah berhasil melayani mahasiwa ber-
kebutuhan khusus dengan baik.
Halaman profil kali ini menghadirkan
Wakil Dekan Bidang Kemahasiswaan dan
Alumni, Prof. Dwi Atmono, Tenaga
Kependidikan Isnawati dan guru besar baru
FKIP ULM Prof. Hamsi Mansur.
Edisi ini juga menghadirkan berita
sosialisasi UPKH dan alumni terbaik di wisuda
ke-103.
Mulai tahun depan, majalah ini akan tampil
dengan format baru. Majalah ini akan bermitra
dengan Pers Mahasiswa FKIP ULM Jitu yang
meminta pembinaan kepada redaktur majalah
ini.
Selamat membaca.
Redaktur
Sainul Hermawan
MAJALAH FKIP ULM
Penanggung Jawab Umum: Dekan FKIP ULM Chairil Faif Pasani ▪ Penanggung Jawab Bidang
Akademik: Wakil Dekan I Atiek Winarti ▪ Penanggung Jawab Bidang Umum dan Keuangan: Wakil
Dekan II Imam Yuwono ▪ Penanggung Jawab Bidang Kemahasiswaan dan Alumni: Wakil Dekan III Dwi
Atmono ▪ Tim Redaksi : Sainul Hermawan, Reja Fahlevi, Dewi Alfianti ▪ Desain Sampul: Nauka Nayana
Prasadini ▪ Laman: majalahfkipulm.com ▪ Email: [email protected] ▪ ISSN Cetak: 2775‐9547.
Redaksi menerima tulisan berupa esai reflektif tentang pendidikan dan pembelajaran dari pendidik
dan tenaga kependidikan serta alumni FKIP ULM. Panjang tulisan maksimal 800 kata.

4 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktoberi‐Desember 2021
FOKUS

FKIP ULM 2021:
Kinerja Bagus, Serapan Bagus

ejak 2016, FKIP ULM
memulai tradisi eva-
luasi tahunan yang
dihadiri oleh unsur
dekanat, seluruh pengelola
Prodi, dan staf tenaga kepen-
didikan yang terkait. Sebuah
tradisi penting dan diperlukan
untuk mengukur seberapa
jauh pencapaian kinerja FKIP
ULM sebagai sebuah Lembaga
Pendidikan Tenaga Kependi-
dikan (LPTK) dan sebagai
bagian dari sivitas akademika
di lingkungan Universitas
Lambung Mangkurat. Eva-
luasi kinerja ini selain menun-
jukkan capaian di tahun ter-
sebut, juga menjadi bahan
perbandingan dengan capaian
yang telah diraih tahun-tahun
sebelumnya, dan secara dia-
kronis menunjukkan apakah
capaian tahun ini lebih baik,
atau justru lebih buruk dari
tahun sebelumnya.
Rapat Kerja Tahunan,
Evaluasi Kinerja dan Ang-
garan Tahun 2021 FKIP ULM
diadakan pada 23-25
Desember 2021 di hotel Grand
Dafam, Banjarbaru. Kegiatan
ini diikuti oleh sekitar 109
peserta yang berasal dari un-
sur pengelola jurusan (ketua
dan sekretaris jurusan), unsur
pengelola program studi
(Prodi) (koordinator, sekre-
taris, dan pengelola keuangan
S

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 5
prodi), ketua-ketua unit
(UMTPPL, UPKH, ICT, dan
lainnya) serta unsur dekanat
(Dekan, Wakil Dekan 1, 2, dan
3). Dalam rapat kerja (raker)
ini, peserta mendengarkan
pemaparan kinerja FKIP
dalam usaha pencapaian IKU
(Indikator Kinerja Utama) bagi
perguruan tinggi yang dila-
kukan oleh FKIP ULM,
pemaparan serapan dan peng-
gunaan anggaran, serta
pencapaian prestasi maha-
siswa.

Capaian IKU
Ada sejumlah komponen
yang menjadi target capaian
IKU perguruan tinggi tahun
2021. IKU yang ditetapkan
oleh Direktorat Jendral Pendi-
dikan Tinggi Kementerian
Pendidikan, Kebudayaan, Ri-
set, dan Teknologi ini antara
lain meliputi lulusan menda-
patkan pekerjaan yang layak,
mahasiswa mendapatkan pe-
ngalaman di luar kampus,
dosen berkegiatan di luar
kampus, praktisi mengajar di
dalam kampus, hasil kerja
dosen digunakan masyarakat,
prodi bekerja sama dengan
mitra kelas dunia, kelas
kolaboratif dan partisipatif,
serta program studi berstandar
internasional.
Untuk tahun 2021 ini FKIP
ULM berusaha maksimal men-
capai target IKU, tapi lebih
fokus pada pencapaian be-
berapa aspek IKU, antara lain
partisipasi mahasiswa pada
kegiatan MBKM yang berarti
membuka kesempatan sebe-
sar-besarnya pada mahasiswa
untuk berkegiatan di luar
kampus, penggunaan hasil
karya dan hasil kerja dosen
untuk masyarakat, menguat-
kan kelas-kelas kolaboratif dan
partisipatif, serta mengusa-
hakan sejumlah Prodi meng-
ikuti akreditasi standar inter-
nasional.
Dalam paparannya, Wakil
Dekan 1 Bidang Akademik,
Atiek Winarti menyampaikan
sejumlah kegiatan MBKM
yang diikuti oleh mahasiswa,
baik yang dilaksanakan oleh
Kemdikbudristek, maupun
yang diselenggarakan secara
mandiri oleh masing-masing
Prodi di FKIP ULM. “Ada 276
mahasiswa kita yang me-
ngikuti program pertukaran
mahasiswa Permata Merdeka,
161 mahasiswa yang me-
ngikuti Permata U to U.
Sementara itu 323 mahasiswa
dari luar kuliah di FKIP ULM
untuk program Permata U to
U.” Wakil Dekan Bidang
Akademik juga menyam-
paikan sejumlah kegiatan
MBKM lain yang diikuti oleh
mahasiswa FKIP ULM seperti
Permata U to U outbond (381
mahasiswa) dan inbound (206
mahasiswa), Permata Forkom
inbound (27 mahasiswa), dan
outbond (27 mahasiswa).
“Mahasiswa kita juga
terlibat dalam program Kam-
pus Mengajar 2 sebanyak 84
mahasiswa. Juga ada 47
mahasiswa yang terlibat da-
lam kegiatan Matching Fund
Adaro, kegiatan SIB sebanyak
6 orang mahasiswa, dan
magang bersertifikat sebanyak
3 mahasiswa. Untuk internal
MBKM yang diadakan Prodi
yaitu kegiatan PKL MBKM,
ada 1720 mahasiswa yang
mengikuti,” jelas Atiek yang
juga menjadi penanggung-
jawab Program Kampus Me-
ngajar ULM.
Wakil Dekan Bidang Akademik Atiek Winarti

6 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktoberi‐Desember 2021
Dalam upaya memaksi-
malkan penggunaan hasil
karya dosen untuk masya-
rakat, mulai 2021, FKIP ULM
mewajibkan kegiatan peng-
abdian dosen yang dibiayai
dari dana PNBP FKIP dila-
kukan berbasis hasil penelitian
yang sudah mereka lakukan.
Tercatat ada 126 pengabdian
dosen berbasis hasil penelitian
dosen dari 22 Prodi di
lingkungan FKIP ULM dengan
total dana mencapai 700 juta
rupiah.
Terkait kelas kolaboratif
dan partisipatif yang dimple-
mentasikan baik di program
MBKM maupun kelas per-
kuliahan reguler, Atiek mem-
beri catatan sendiri mengenai
pelaksanaan pembelajaran
berbasis masalah (case based
learning), dan pembelajaran
berbasis proyek (project based
learning) yang merupakan
bentuk kelas kolaboratif dan
partisipatif yang digunakan
oleh FKIP ULM. “Selama ini
para dosen sebenarnya
sebagian besar sudah
melaksanakan model pem-
belajaran case based dan project
based, namun pelak-sanaan
dan evaluasinya masih belum
termonitor dengan baik. Ke
depannya, kita akan
menyiapkan sistem yang bisa
memantau mulai dari peren-
canaan, pelaksanaan, maupun
evaluasinya,” jelas perempuan
yang juga menjabat ketua Unit
Penjamin Mutu (UPM) FKIP
ULM.
Dalam upaya mengupa-
yakan Prodi berstandar inter-
nasional, FKIP ULM sedang
menyiapkan empat Prodi
untuk mengikutinya. Prodi-
prodi yang dimaksud adalah
Prodi Pendidikan Sosiologi,
Pendidikan Sejarah, Pendidi-
kan Ekonomi, dan Pendidikan
Kewarganegaraan. “Tahun ini
kita mengajukan satu cluster
dulu dari ilmu sosial. Cluster
lainnya akan kita upayakan
tahun depan,” demikian pen-
jelasan Atiek.

Capaian Serapan Anggaran
Wakil Dekan Bidang
Umum dan Keuangan, Imam
Yuwono membuka pema-
parannya mengenai serapan
anggaran PBNP 2021 dengan
nada suka cita, “Alham-
dulillah, dana yang diperoleh
dari PNBP (Penerimaan
Negara Bukan Pajak) telah
terserap sebesar 99,10%. Ini
sungguh patut disyukuri.
Sementara itu dana dari
BOPTN (Bantuan Operasional
Perguruan Tinggi Negeri)
terserap sebesar 99,36%.”
Wakil Dekan Bidang Umum dan Keuangan Imam Yuwono

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 7
Tahun 2021, dana PNBP
yang dikelola FKIP ULM
sebesar 40,4 milyar rupiah.
Dari jumlah tersebut, kom-
ponen dana serapan meliputi
layanan pendidikan (Peneri-
maan mahasiswa baru, proses
belajar-mengajar, wisuda, ad-
ministrasi pendidikan, kegia-
tan kemahasiswaan, pengem-
bangan kurikulum, akreditasi,
serta honor kelebihan
mengajar) sebesar 24,8 M;
publikasi penelitian ke artikel
jurnal sebesar 1,0 M; peng-
abdian kepada masyarakat
sebesar 0,7 M; sarana prasa-
rana pendukung pembelajaran
(pengadaan alat pendidikan/
praktikum, pengadaan fasili-
tas belajar, pengadaan fasilitas
belajar, pengadaan buku dan
jurnal, dan lainnya) sebesar 2,7
M; sarana pendukung perkan-
toran sebesar 3,7 M; dan
dukungan layanan pembela-
jaran yang meliputi (honor-
honor, ATK, pemeliharaan
sarana prasarana, sewa mobil,
langganan daya dan jasa,
honor tendik, honor dosen
kontrak, dan lainnya) sebesar
7,5 M.
Dari anggaran yang
diserap, luaran yang diperoleh
berkaitan dengan kinerja aka-
demis juga menggembirakan.
Tahun ini tercatat ada 65 judul
publikasi ilmiah tingkat
internasional, 51 judul public-
kasi ilmiah tingkat nasional, 53
judul Hak kekayaan Intelek-
tual (HKI) yang didaftarkan,
60 judul buku ajar, 50 judul
buku referensi, dan 133 bentuk
pengabdian kepada masyara-
kat. Keberhasilan ini tak lepas
dari upaya tiap prodi di
lingkungan FKIP ULM untuk
berpartisipasi aktif dalam
menyerap anggaran dan
merealisasikannya untuk ber-
bagai luaran dan kegiatan
yang bermanfaat dalam usaha
perkembangan Prodi tersebut
secara umum dan pencapaian
IKU secara khusus.
Dalam wawancara ter-
pisah, Dekan FKIP ULM,
Chairil Faif Pasani me-
nyatakan puas dengan pen-
capaian yang diraih FKIP ULM
tahun 2021 ini. Meski demi-
kian, belum maksimalnya
keterlibatan mahasiswa dari
seluruh Prodi FKIP ULM
dalam program MBKM yang
diluncurkan Kemdikbudristek
masih belum memuaskan Faif
Pasani. Dia berharap ke depan,
keikutsertaan mahasiswa di
program-program tersebut
bisa lebih maksimal.
Terkait serapan anggaran,
Faif Pasani mengaku puas,
“Saya sangat puas serapan
anggaran ini, walaupun
tertatih-tatih di penghujung
tahun, tertumpuk di ujung
kegiatannya. Itu serapan luar
biasa di masa pendemi ini.
Kondisi sulit, Koordinasi agak
terhambat, tetapi berhasil
menyerap anggaran dengan
baik.”
FOKUS
Strategi Penyerapan
Anggaran, Belajar dari 100%
ahun 2021, jurusan
dan program studi
(prodi) di lingkungan
FKIP ULM menyerap
sekitar 6,07 milyar
untuk dana
pelaksanaan kegiatan opera-
sional jurusan dan prodi
masing-masing. Dari penye-
rapan anggaran tersebut,
beberapa Prodi mencatatkan
keberhasilan menyerap ang-
garan hingga 100%, sementara
itu ada juga Prodi yang
serapannya di bawah 50%.
Beberapa faktor memengaruhi
tinggi atau rendahnya serapan
anggaran jurusan dan Prodi
ini. Menurut Wakil Dekan
Bidang Umum dan Keuangan,
Imam Yuwono, di masa
pendemi dan dengan diiringi
perubahan aturan Standar
Biaya Masukan (SBM) dari
Kementerian Keuangan, pen-
ting bagi pengguna anggaran
untuk menyesuaikan penge-
luaran dengan aturan tentang
apa yang bisa dibiayai dan
yang tidak. Selain itu, hal yang
T

8 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktoberi‐Desember 2021
perlu dilakukan agar penye-
rapan maksimal adalah me-
nambah volume kegiatan dan
menambah partisipasi pelak-
sana kegiatan.
“Prodi-prodi yang menurut
saya berhasil adalah yang di
masa pendemi lebih produktif,
misalnya untuk penulisan
buku dan pengabdian
masyarakat. Kegiatan yang
sebelum pendemi hanya
melibatkan sebagian orang,
saat pendemi melibatkan
semua orang. Hal tersebut
efektif menyerap anggaran
dan menambah mutu podi,”
demikian papar Imam.
Terkait skema perencanaan
dan realisasi anggaran tiap
tahunnya, Bendahara Penge-
luaran Pembantu (BPP) FKIP
ULM, Indra Nur Adhitya
menjelaskan tahapan-tahapan-
nya sebagai berikut: Di
triwulan awal tahun anggaran,
KPA (Kuasa Pengguna
Anggaran) dalam hal ini
adalah rektor ULM mengi-
rimkan surat mengenai bes-
aran pagu definitif tahun
anggaran yang akan datang
kepada dekan FKIP ULM. Dari
besaran pagu tersebut, dekan
FKIP beserta jajaran menen-
tukan mana pagu yang
diperuntukkan bagi fakultas,
jurusan dan Prodi.
Setelah ditentukan besaran
pagu masing-masing jurusan
dan Prodi, dekan akan
meminta jurusan dan Prodi
menyusun RAB (Rencana
Anggaran belanja) tahun
anggaran baru, lalu mengirim
RAB tersebut ke fakultas
untuk diverifikasi. Keselu-
ruhan RAB, baik fakultas,
jurusan, dan Prodi yang telah
dikompilasi dimasukkan da-
lam RKA-KL (Rencana Kerja
Anggaran Kementerian/ Lem-
baga) dan diteruskan ke rek-
torat untuk diverifikasi ter-
lebih dahulu.
Setelah pihak rektorat sele-
sai memverifikasi, RKA-KL
tersebut diteruskan ke Kem-
dikbudrisitek pusat. Setelah
disetujui, di awal tahun ang-
garan yang berjalan Kemdik-
budristek akan menerbitkan
DIPA (Daftar Isian Pelaksa-
naan Anggaran). Setelah DIPA
terbit, anggaran baru bisa
direalisasikan di awal bulan
tahun anggaran berjalan terse-
but, sekitar bulan Februari-
Maret. Setelah itu penyerapan
anggaran sudah bisa dilaku-
kan, dan sedapatnya dimaksi-
malkan baik oleh fakultas,
jurusan, maupun Prodi.
Ada tiga Prodi yang men-
catatkan serapan anggaran
100% lebih, yaitu Pendidikan
Sosiologi dan Antropologi
sebesar 108,7%, Pendidikan
Sendratasik 103,8%, dan
Pendidikan IPS 101,9%.
Majalah FKIP berhasil mewa-
wancarai para koordinator
Prodi terkait strategi yang
mereka gunakan untuk me-
maksimalkan serapan ang-
garan.

Pendidikan Sosiologi,
Semakin Banyak Kegiatan
Semakin Terserap
“Tahun kemarin kami
rendah juga menyerap karena
sebelumnya tidak banyak
kegiatan. Intinya banyak
kegiatan. Tahun ini semua
kegiatan yang diajukan di RAB
kami laksanakan,” jelas Sahlan
Mattiro, Koordinator Prodi
Pendidikan Sosiologi.
Selain melaksanakan
semua program yang telah
direncanakan di RAB, Prodi
Pendidikan Sosiologi juga
memaksimalkan penggunaan
anggaran untuk penerbitan
buku dan pengabdian. Seluruh
dosen didorong untuk aktif
menulis dan menerbitkan
buku-bukunya, baik buku ajar
maupun buku referensi serta
semua juga aktif terlibat dalam
pengabdian. Hal tersebut
membuat serapan untuk ke-
dua program tersebut berhasil.
Untuk tahun depan,
Pendidikan Sosiologi akan
memfokuskan RAB-nya untuk
persiapan akreditasi. Semua
komponen RAB diarahkan
untuk pemenuhan sembilan
kriteria akreditasi, termasuk
kegiatan lapangan. Sahlan
sendiri optimis serapan angga-
ran masih akan sebaik tahun
2021 karena banyak hal,
banyak kegiatan yang perlu
dilaksanakan dalam rangka
pemenuahan kualifikasi
akreditasi yang sebentar lagi
disongsong.

Pendidikan Seni
Pertunjukan, Belajar dari
Pelaksanaan RAB Tahun
Sebelumnya
Dalam ketera ngannya,
Koordinator PS-Pendidikan
Seni Pertunjukan, Tutung
Nurdiyana menyampaikan
bahwa Prodi yang dipim-
pinnya memang selalu mem-
butuhkan anggaran yang besar
terkait dengan spesifikasi bi-
dangnya. Seni pertunjukan
memerlukan banyak dana
untuk realisasi kegiatan
Sahlan Mattiro

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 9
terutama untuk pementasan
baik tari, musik, atau drama,
serta pengadaan properti
untuk keperluan pentas.
“Kami belajar dari pelak-
sanaan program tahun
sebelumnya, sehingga tahu
bagian mana yang perlu
dibenahi agar RAB bisa
terserap dengan baik,” papar
Tutung ketika ditanyai
mengenai strategi pencapaian
serapan Prodinya.
Selain mempelajari
program tahun sebelumnya,
Prodi ini selalu berkonsultasi
dengan unsur pemimpin,
terutama Wakil Dekan Bidang
Umum dan Keuangan sebagai
penanggung jawab penggu-
naan dana RAB. Dengan
konsultasi, penyesuaian akan
bisa dilakukan jika ada
komponen RAB yang perlu
direvisi. Jika tidak memung-
kinkan untuk direalisasikan
maka perlu segera diganti
dengan komponen lain yang
memungkinkan untuk dibia-
yai. Strategi-strategi ini
ternyata ampuh dalam
mendorong penyerapan RAB
Prodi Seni Pertunjukan hingga
mencapai 100% lebih.
Pendidikan IPS,
Maksimalkan RAB untuk
Peningkatan Kualitas SDM
Sebagai Prodi baru,
peningkatan kualitas SDM,
baik dosen maupun maha-
siswa, menjadi perhatian
khusus Koordinator Prodi
Pendidikan IPS, Ersis
Warmansyah Abbas. Program
di RAB sudah mulai dilak-
sanakan bahkan sejak awal
tahun, bulan Januari meski
realisasi anggaran biasa baru
bisa dilakukan di bulan
Februari. “Kenapa IPS bisa,
IPS punya duit simpanan
sehingga bisa melakukan
kegiatan di bulan Januari. Jadi
di IPS tidak ada masalah jika
melakukan program di awal
tahun,” jelas Ersis dengan gaya
santainya.
Selain itu, dalam
pelaksanaan berbagai prog-
ram, Pendidikan IPS bekerja
sama dengan berbagai pihak
sehingga meski dana RAB tak
sebanyak Prodi lainnya, tapi
tetap maksimal dalam pelak-
sanaan kegiatan, baik kegiatan
eksternal seperti penggala-
ngan dana, maupun internal
pengemba-ngan SDM seperti
penerbitan buku, dan artikel
untuk publikasi ilmiah.
Meski dilakukan secara
rutin, pembuatan RAB serta
realisasinya baik oleh jurusan
maupun Prodi, selalu
memerlukan inovasi dan
kreativitas. Tiap Prodi harus
sudah yakin dengan program
apa yang akan dijalankan dan
didanai. Strategi tiga Prodi di
atas dapat menjadi bahan
refleksi untuk perencanaan
dan realisasi anggaran tahun
berikutnya. (alf)
Panitia Raker FKIP ULM 2021. Dari kiri: Deni Atmaja, Jayadi, Indra Nur Adhitya, Muhammad Riyawan Putra,
Murtinah, Rahmiyanti, Ani Isdiati Basri, Isnawati, Asti Nuriyani.

10 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktoberi‐Desember 2021

FOKUS
Rapat Kerja Tahunan:
Mentradisikan Evaluasi

emikiran untuk
menjadikan rapat
evaluasi dalam satu
bentuk rapat kerja
tahunan yang
dilaksanakan di akhir
tahun pertama kali digagas di
masa Prof. Dr. Wahyu MS
menjabat sebagai Dekan FKIP
ULM sekitar tahun 2016.
Awalnya kegiatan ini
dilakukan di lingkungan inter-
nal dengan mengundang
koordinator dan sekretaris
program studi (Prodi). Pada
2018, rapat kerja dilakukan
untuk pertama kalinya di luar
ULM yaitu di hotel Grand
Dafam. Peserta yang dilibat-
kan utamanya adalah para
pengelola Prodi: koordinator,
sekretaris, dan pengelola
keuangan.
“Pelaksanaan kegiatan di
luar menurut saya adalah
bentuk apresiasi terhadap
kerja pengelola Prodi selama
setahun,” demikian tanggapan
Bendahara Pengeluaran Pem-
bantu (BPP), Indra Nur
Adhitya saat Majalah FKIP
mengkonfirmasi sejarah pelak-
sanaan kegiatan ini. Selaku
panitia tahunan yang rutin
mengurusi raker, Adhitya
bersama staf keuangan dan
kepegawaian di bawah
komando Kasubag Keuangan
dan Kepegawaian, Asti
Nuriyani, merasakan bahwa
pengelolaan kegiatan dari
tahun ke tahun semakin
kompleks. Tahun 2020, meski
diadakan di tempat yang sama
dengan tahun ini yaitu hotel
Grand Dafam, peserta tak
sebanyak 2021. Hal itu
disebabkan situasi pendemi
yang membuat kegiatan saat
itu dilakukan hybrid. Sehingga
sebagian peserta lebih memilih
ikut bergabung di platform
pertemuan maya. Sementara
tahun ini kegiatan dilakukan
keseluruhan dengan tatap
muka. Ada 109 orang peserta
yang harus diurus dengan
rangkaian acara yang cukup
padat.
Komplikasi ini menun-
jukkan bahwa makin ke sini,
rapat kerja ini signifikansinya
semakin besar. Kegiatan ini
tidak lagi dianggap pelengkap,
bukan sekadar evaluasi tapi
satu acara penting untuk
melihat capaian diri masing-
masing Prodi dan capaian
fakultas secara kolektif, lalu
mempelajari bagaimana
menjadi lebih baik lagi di
tahun yang akan datang dan
sekaligus mencatat persiapan
apa saja yang perlu dilakukan.
Dengan raker ini, semua
terkoordinasi dengan baik.
Misalnya, rencana akreditasi
sejumlah Prodi yang akan
berjalan tahun 2022. Melalui
raker, dan juga koordinasi
sebelumnya, pelaksanaan
akreditasi sejumlah Prodi yang
berjalan maraton itu terlihat
telah dan akan dijalankan
dengan lebih koordinatif dan
komunikatif terutama antara
fakultas dalam statusnya
sebagai UPPS (Unit Pengelola
Program Studi), dengan Prodi-
Prodi yang akan diakreditasi.
“Kegiatan ini sangat
dibutuhkan dan akan kita
kawal supaya bisa dilaksa-
nakan setiap tahun. Tempat-
nya tentu akan disesuaikan
dengan dana yang tersedia,
bagus kalau di hotel dan luar
kota agar korprodi dan timnya
bisa fokus membicarakan
masalah dan isu terkini dan
bisa juga menjadi ajang
menyampaikan hal-hal yang
belum diketahui di tingkat
fakultas.
Tahun ini, usulan para
wakil dekan sudah kita penuhi
yaitu pemberian reward bagi
Prodi yang nilai AMI (Audit
Mutu Internal)-nya lima
terbaik sehingga tahun-tahun
mendatang setiap Prodi lebih
memperhatikan AMI sebagai
budaya mutu bagi kita.
Reward juga diberikan pada
mahasiswa yang berprestasi
dengan harapan Prodi lebih
bersemangat menaikkan
prestasi mahasiswanya dna
mengikuti ajang kompetisi
lainnya. Mungkin reward ini
tahun depan bisa ditambah
lagi, misalnya kepada Prodi
yang pencapaian IKU
(Indikator Kinerja Utama)-nya
paling tinggi,” demikian
tanggapan Dekan FKIP ULM,
Chairil Faif Pasani, terkait
pentingnya menjaga tradisi
evaluasi kinerja di tingkat
fakultas ini.
Sementara itu, Dian Agus
Ruchliadi, sekretaris Prodi
P

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 11
Pendidikan Pancasila dan
Kewarganegaraan juga me-
nyampaikan repsonnya terha-
dap penyelenggaraan raker
ini. “Pada dasarnya
penyelenggaraan rapat kerja
ini sudah berjalan dengan baik
sebagai media komunikasi
antara pimpinan fakultas
dengan para pengelola
program studi. Saya berharap,
ke depan rapat kerja dapat
berfungsi lebih maksimal.
Forum ini dapat dijadikan
sebagai sarana untuk meme-
cahkan suatu masalah, me-
nyampaikan informasi, seba-
gai forum demokrasi, sebagai
alat koordinasi yang baik,
sebagai sarana bernegoisasi,
dan sebagai sarana pemben-
tukan peraturan.”
Dian juga menambahkan,
dalam rangkaian raker ini
perlu disisipkan pelatihan dan
penyegaran manajerial bagi
pengelola program studi.
Adanya pelatihan atau apapun
namanya merupakan salah
satu usaha untuk mengubah
secara sistematik perilaku pe-
ngelola program studi guna
meningkatkan tujuan organi-
sasi. Dengan demikian pelati-
han ini akan meningkatkan
dan usaha untuk menyem-
purnakan bakat, keterampilan,
kecakapan, kemampuan dan
keahlian para pengelola
program studi dalam menja-
lankan tugas pekerjaannya
serta guna mewujudkan visi
dan misi FKIP. Pelatihan
merupakan salah satu usaha
dalam meningkatkan mutu
sumber daya manusia dalam
dunia pendidikan. Pengelola
program studi, baik yang baru
ataupun yang sudah lama
perlumengikuti pelatihan (trai-
ning) karena adanya tuntutan
pekerjaan yang cepat berubah
akibat perubahan lingkungan
kerja, strategi, dan lain se-
bagainya. (alf)
FOKUS
Lima Terbaik
Peringkat AMI 2021
etiap tahun, ULM)
melalui Lembaga Pen-
jamin Mutu (LPM)-nya
melakukan kegiatan Audit
Mutu Internal (AMI) untuk
Prodi di lingkungan ULM.
Pada 2021, hasil audit
menunjukkan lima Prodi yang
menduduki peringkat teratas
di lingkungan FKIP ULM,
yakni PGSD yang menduduki
peringat teratas dengan skor
92,78; Pendidikan Biologi di
peringkat kedua, setelah tahun
sebelumnya berada di pering-
kat pertama, dengan skor
91,56; Pendidikan Kimia di
peringkat ketiga dengan skor
86,58; PPKn di peringkat
keempat dengan skor 85,75;
dan Pendidikan Bahasa Ing-
gris dengan skor 84,87. Dari
kelimanya, hampir semua as-
pek pembelajaran, penelitian,
dan pengabdian di masing-
masing Prodi memeroleh nilai
di atas 80. Hal itu me-
nunjukkan penjagaan mutu
yang baik dari ketiga aspek
tersebut. Terkait prestasi ini,
Majalah FKIP berkesempatan
mewawancarai kelima Koor-
dinator Prodi (Korprodi) ter-
sebut.
Pendidikan Kimia
Kepercayaan, kolaborasi,
dan transparansi, adalah prin-
sip yang dipegang teguh
skuad pengelola Prodi Pendi-
dikan Kimia dalam mengelola
Prodi, jelas Korprodi Pendi-
dikan Kimia, Rusmansyah.
“Apapun yang dibebankan
kepada Prodi, kawan-kawan
dosen selalu siap bekerja dan
membantu.” Soliditas ini teruji
dengan baik saat penye-
lenggaraan AMI oleh
LPM ULM. S

12 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktoberi‐Desember 2021
Persiapan menjelang audit
dilakukan dengan meng-
evaluasi apa yang sudah dan
yang belum dilakukan, me-
lakukan refleksi mengapa bisa
demikian. Semua dosen ber-
usaha memenuhi standar AMI
sesuai kapasitas masing-ma-
sing. Kerja sama semua, dosen,
laboran, admin Prodi, dan
mahasiswa yang dibangun
menjadi kunci pencapaian
skor AMI yang maksimal.
“Alhamdulillah kami dibe-
rikan penilaian demikian (pe-
ringkat lima besar) walau-pun
masih banyak kekurangan
yang harus diperbaiki ke de-
pan, antara lain penelitian dan
pengabdian dosen masih ku-
rang. Tulisan ilmiah dosen
perlu ditingkatkan untuk se-
mua dosen terlibat, kegiatan
mahasiswa masih rendah ter-
utama dana masih minim,”
papar Rusmansyah.
Di antara keunggulan Pro-
di Pendidikan Kimia menurut
hasil AMI adalah ketersediaan
tenaga dosen yang sudah
berkualifikasi S2 dan S3 dan
kerja sama semua dosen untuk
memenuhi kewajibannya baik
di bidang pengajaran, pene-
litian, dan pengabdian kepada
masyarakat, serta dalam pem-
bimbingan mahasiswa.
Kegiatan PKL MBKM juga
merupakan bagian yang men-
jadi perhatian pengelola Prodi
Pendidikan Kimia yang diha-
rapkan menguatkan aspek
pendidikan, penelitian, dan
pengabdian. “Kami melak-
sanakan kegiatan magang dan
kewirausahaan untuk maha-
siswa terkait sasirangan, kain
dan baju kaos, bioflok ikan
nila, Lele, dan papuyu, budi-
daya jamur, dan tokita online
untuk pemasaran produk ola-
han MBKM via online.

Prodi Pendidikan Biologi
Pada 2020, Pendidikan
Biologi mendapatkan pering-
kat terbaik untuk hasil AMI.
Meski tahun ini turun ke
peringkat kedua, tak dapat
dipungkiri, komitmen seluruh
elemen prodi ini sangat baik
dalam menjaga prestasi ter-
sebut. Prestasi ini juga sejalan
dengan status akreditasi Prodi
yang berada di posisi A.
Salah satu kunci sukses
Prodi Pendidikan Biologi da-
lam menjaga mutu adalah
kinerja berbasis borang. Poin-
poin yang menjadi pertanyaan
di borang AMI menjadi pan-
duan penjagaan mutu baik di
bidang pendidikan, penelitian,
maupun pengabdian kepada
masyarakat. “Kita coba per-
tahankan semua poin cek
mutu di borang akreditasi
Penghargaan dari Dekan. Dekan Chairil Faif Pasani disaksikan Wadek I dan III memberikan apresiasi kepada lima
Korprodi yang Prodinya berhasil mendapatkan skor AMI terbaik.

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 13
Prodi di posisi A meskipun
ada beberapa yang harus
turun ke posisi B,” jelas Sri
Amintarti, Korprodi Pendi-
dikan Biologi.
Prodi Pendidikan Biologi
menyiapkan diri dengan baik
menjelang asesmen AMI. Se-
bulan sebelumnya segala hal
yang akan dievaluasi mulai
dipersiapkan. Apapun hal
yang masih belum terako-
modir mulai dibenahi.
Berdasarkan hasil asesmen,
satu hal yang menjadi nilai
unggul, dan hampir belum
didapatkan Prodi lain di
lingkungan FKIP ULM adalah
kerja sama dengan luar negeri.
“Kami memiliki Amalia
Rezeki, dosen yang meng-
inisiasi lembaga lingkungan
hidup, Sahabat Bekantan. Dia
banyak berbicara di forum luar
negeri dan lembaga yang
diinisiasinya melakukan kerja
sama dengan berbagai lem-
baga lingkungan hidup di luar
negeri, seperti Australia dan
lainnya,” ungkap Sri Amintarti
lebih lanjut.
Ke depan, menurut Sri
Amintarti, Prodi Pendidikan
Biologi akan tetap meng-
gunakan pendekatan kinerja
berbasis borang ini untuk
menjaga mutu ketiga bidang
yang dikelola Prodi. Tentunya
dengan terus diringi usaha
penjagaan dan perbaikan agar
tetap bisa mempertahankan
kualitas yang sudah diraih.

Pendidikan
Kewarganegaraan
Dalam menghadapi AMI,
Prodi PPKn terlebih dahulu
membentuk tim kerja,
mengumpulkan data-data tri-
dharma dari semua dosen dan
data lainnya. “Setelah data
terkumpul, kami tim mulai
bekerja, merangkap data2,
mengisi AMI dan membahas
isian sebelum di-submit ber-
sama tim, pada saat pe-
laksanaan AMI, kami meminta
semua dosen Prodi PPKn
untuk berhadir, untuk meng-
hadapi Auditor AMI,” jelas
Mariatul Kiptiah, koordinator
PPKn FKIP ULM.
Mariatul mengaku sangat
bersyukur dengan nilai AMI
yang berhasil dicapai. Meski
demikian, tetap harus tetap
memperhatikan dan mening-
katkan hal-hal yang menun-
jang kemajuan Prodi, ter-
masuk persiapan aAkreditasi
berikutnya. Seperti diketahui,
prodi PPKn masuk ke dalam
grup Prodi yang akan mem-
persiapkan diri mengikuti
akreditasi internasional.
Sementara itu, Mariatul
juga menyampaikan apa yang
membuat Prodinya dipandang
unggul oleh auditor AMI, di
antaranya sumber daya ma-
nusia tenaga dosen yang me-
miliki kualifikasi pendidikan
serta jabatan akademik yang
sesuai, hasil karya dosen yang
memenuhi kualifikasi, serta
jumlah mahasiswa yang me-
ningkat dan kegiatan ma-
hasiswa yang memadai, di-
tambah juga proses pem-
belajaran yang mendukung.
Untuk menjaga konsistensi,
pengelola Prodi akan terus
membangun bekerja sama dan
menjaga soliditas baik internal
tim maupun dengan seluruh
dosen, kualifikasi dosen tetap
terjaga, berusaha untuk me-
lakukan sosialisasi supaya
jumlah mahasiswa memadai,
dan berusaha memenuhi hal-
hal yang masih kurang.

Pendidikan Bahasa Inggris
Saat dimintai tanggapan
mengenai prestasi yang di-
peroleh Prodi Pendidikan
Bahasa Inggris terkait hasil
AMI, Sekretaris Prodi
Pendidikan Bahasa Inggris,
Yusuf Al Arief menyampaikan
rasa syukurnya. “Hal ini
merupakan buah dari usaha
bersama keluarga besar Prodi
Pendidikan Bahasa Inggris
dalam persiapan untuk meng-
hadapi AMI tersebut. Peng-
hargaan ini merupakan gam-
baran dari kelengkapan data
yang ada di Prodi dan me-
rupakan gambaran mutu
Prodi. Hal ini tentu saja harus
dapat kami pertahankan, dan
bila memungkinkan, diting-
katkan agar dapat mencapai
hasil yang maksimal. Dengan
adanya AMI dan pencapaian
ini, kami juga mendapatkan
gambaran tentang kekurangan
yang harus kami perbaiki
sehingga mampu menjaga
mutu Prodi secara ber-
kelanjutan.”
Keunggulan Prodi Pendi-
dikan Bahasa Inggris menurut
Yusuf terletak di terpenuhinya
segenap aspek mutu terutama
di bidang pendidikan. “Pada
bidang penelitian, kami juga
dianggap unggul karena pub-
likasi dan presentasi di jurnal
dan seminar internasional cu-
kup banyak. Meski demikian
kami juga akan tetap berbenah
untuk perbaikan mutu ke
depan, antara lain mencoba
eksplorasi kerja sama bidang
pengabdian kepada masya-
rakat agar bisa mendapatkan
dana hibah di bidang ini
sehingga poin bisa diting-
katkan dan bisa mendapatkan
hasil yg maksimal,” papar
Yusuf lebih lanjut. (alf)

14 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktoberi‐Desember 2021

FOKUS
Rapat Kerja FKIP ULM 2021:
Sejumlah Catatan Penting

apat Kerja Evaluasi
Kinerja dan Ang-
garan Tahun 2021
yang diadakan pada
23-25 Desember 2021
di hotel Grand
Dafam, Banjarbaru, dibuka
oleh Dekan FKIP ULM. Dalam
sambutan pembukaan dan
juga pidato selanya di antara
pemaparan para wakil dekan,
dan respon dari sejumlah
pertanyaan pada sesi diskusi,
Dekan FKIP ULM, Chairil Faif
Pasani mengutarakan sejum-
lah hal yang patut dicatat.
Pertama tentang kegiatan
MBKM yang sedianya diikuti
mahasiswa. Faif menyatakan,
ke depan, FKIP ULM akan
lebih memfokuskan keikut-
sertaan mahasiswa dalam
kegiatan MBKM yang telah
diluncurkan Kemdikbudristek
yaitu Kampus Mengajar,
Program Pertukaran maha-
siswa Permata, atau Studi
Independen dan Magang
Bersertifikat. Dengan demi-
kian, MBKM yang dilaksa-
nakan secara mandiri oleh
program studi (Prodi)
dianjurkan untuk ditunda
karena berdasarkan hasil
evaluasi internal, ada kesulitan
dalam pengakuan rekognisi
dan klaim mata kuliah. Ber-
beda dengan progam MBKM
yang diadakan kementerian,
di mana pengakuan SKS lebih
mudah dilakukan dan bersifat
nasional.
Hal kedua mengenai
pengusahaan agar sejumlah
mahasiswa FKIP ULM bisa
diikutkan Program Pertukaran
Mahasiswa Internasional
Kemdikbudristek IISMA
(Indonesian International
Student Mobility Awards).
Salah satu hal yang harus
benar-benar dipersiapkan agar
mahasiswa bisa mengikuti
program ini adalah skor
TOEFL ITP minimal 550 atau
IELTS 6 atau TOEFL IBT 78.
Oleh karena itu, FKIP ULM
akan juga menyiapkan maha-
siswa untuk bisa memenuhi
hal tersebut. Sebelumnya ada
beberapa mahasiswa yang su-
dah siap dan memenuhi per-
syaratan, hanya saja terlambat
mendaftar. Ke depan FKIP
R

Dekan Chairil Faif Pasani

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 15
ULM akan berusaha berpar-
tisipasi dalam program ini.
Ketiga, Faif menyampai-
kan bahwa di awal tahun
anggaran 2022, semua
Korprodi akan menanda-
tangani kontrak capaian IKU,
setelah sebelumnya dekan
FKIP ULM menandatangani
kontrak capaian IKU dengan
rektor. Kontrak tersebut
memuat sejumlah kesepakatan
pemenuhan komponen pen-
capaian IKU di tiap Prodi
seperti berapa jumlah buku
ajar atau referensi yang
disanggupi Prodi untuk diter-
bitkan, berapa pengabdian
berbasis penelitian, dan sete-
rusnya. Harapannya, dengan
kontrak ini, Prodi menjadi
lebih berkomitmen untuk
mencapai IKU agar kualitas
dan kualifikasi Prodi tersebut
dapat menjadi lebih baik.
Hal lainnya yang juga
disampaikan Faif Pasani
adalah rencana membuat ke-
camatan binaan di wilayah
Kalimantan Selatan. Dengan
adanya kecamatan binaan,
FKIP ULM diharapkan me-
miliki ‘wilayah kerja’ peng-
abdian baik mahasiswa dalam
kegiatan MBKM, maupun
dosen dalam bidang penelitian
dan pengabdian. Di samping
itu, untuk kecamatan yang
dibina, implikasi pembinaan
tersebut dapat mendorong
mereka lebih maju. (alf)
DINAMIKA
Benchmarking ke Samarinda
ada 18-21 November
2021, Dekan, para
Wakil Dekan, tim
UPM FKIP ULM,
Kepala Tata Usaha,
Kepala Subbagian,
dan Tendik yang terkait meng-
adakan kegiatan benchmarking
ke Universitas Negeri
Mulawarman (Unmul), di kota
Samarinda, Kalimantan
Timur. Kegiatan ini bertujuan
untuk mempelajari dan meng-
amati pelaksanaan BLU (Ba-
dan Layanan Umum) di
Unmul. Unmul telah berstatus
BLU sejak tahun 2009. “Ar-
tinya sudah 12 tahun Unmul
memutuskan menjadi BLU.”
tanggap Imam Yuwono, Wakil
Dekan Bidang Umum dan
Keuangan.
Dalam kegiatan bench-
marking tersebut, sejumlah hal
telah dipelajari oleh tim yang
melakukan kunjungan, antara
lain tentang persoalan pe-
P

Penyerahan cinderamata untuk Dekan FKIP Unmul (kanan) dari dekan
FKIP ULM Chairil Faif Pasani (kiri) pada saat benchmarking pengelolaan
BLU

16 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktoberi‐Desember 2021
ngelolaan keuangan BLU yang
berbeda dari pengelolaan
kampus negeri yang bukan
BLU. Keuangan institusi di-
kelola secara mandiri oleh
institusi yang bersangkutan.
Di satu sisi hal tersebut tentu
lebih memudahkan dalam sis-
tem pengelolaan, namun di sisi
lain, dengan tidak adanya back-
up langsung dari pemerintah,
institusi tersebut harus lebih
kreatif dalam mencari sumber-
sumber pendanaan untuk
keberlangsungan hidup insti-
tusi itu sendiri.
Unmul telah menunjukkan
bagaimana kreativitas mem-
bangun dan mengembangkan
badan usaha dan kerjasama
dengan berbagai lembaga atau
perusahaan, seperti dengan
dunia industri, perusahaan
pertambangan, dan pendirian
usaha kuliner khas Kali-
mantan Timur.
Tak berapa lama, ULM
sendiri harus siap menjadi
BLU, oleh karenanya bench-
marking ini dinilai penting
dilaksanakan untuk melihat
bagaimana pengelolaan BLU
tersebut berjalan di universitas
yang notabene berada satu
wilayah geografis dengan
ULM. “Supaya BLU berjalan
dengan baik, semua stakeholder
harus berkontribusi, termasuk
orang fakultas, orang jurusan,
orang Prodi. Karena ke depan
semuanya harus berkontribusi
agar bisa mengembangkan
kerja sama dalam rangka
meningkatkan kualifikasi dan
pendapatan universitas, agar
semua bisa merasakan man-
faatnya,” demikian tanggapan
Imam Yuwono, Wakil Dekan
Bidang Umum dan Keuangan
terhadap proyeksi ULM se-
bagai BLU. (alf)
Tim pengelola BLU FKIP ULM (Jajaran pimpinan, UPM, Kabag TU, Para Kasubag, dan Pengelo la keuangan) bersama
Jajaran Pemimpin FKIP Universitas Mulawarman

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 17
DINAMIKA
Outbond Tenaga
Kependidikan FKIP ULM
ilatarbelakangi ke-
inginan untuk me-
ningkatkan kualitas
SDM tenaga kepen-
didikan (Tendik) dengan
mengajak mereka melakukan
penyegaran, tiap tahunnya
FKIP ULM mengadakan
kegiatan outbond. Tahun ini
kegiatan dilak-sanakan pada
Jumat-Minggu, 5-7 November
2021, di Puspitek Agripeka
Fakultas Pertanian ULM,
Pelaihari, Kabupaten Tanah
Laut. Peserta kegiatan ini
adalah Tendik tingkat fakultas,
baik yang berada di unit,
maupun program studi
(Prodi), ter-masuk tim ke-
amanan (security).
Peserta diinapkan di Kota
Pelaihari sehari sebelum ke-
giatan, sehingga pada paginya
bisa langsung mengikuti ke-
giatan outbond. Instruktur out-
bond sendiri merupakan tim
instruktur dari Unit Konsultasi
dan Pelayanan Psikologis
(UKPP) Fakultas Kedokteran
ULM. Di lapangan, tim in-
struktur mengarahkan peserta
mengikuti permainan-per-
mainan edukatif yang meng-
asah kemampuan analisis dan
pola pikir, serta mengem-
bangkan jiwa kepemimpinan.
Permainan juga dirancang
untuk menguatkan keteram-
pilan bekerja dalam tim, dan
menguatkan rasa percaya
pada rekan di dalam tim.
Kegiatan ini sekaligus men-
jadi ajang silaturahim antar-
Tendik. “Saat istirahat ada sesi
hiburan. Ada juga kegiatan
malam-malam bersama. Ada
kebersamaan di sana, sehingga
yang tadinya tidak dekat, men-
jadi akrab satu sama lainnya,”
ungkap Ani Isdiati Basri,
Kepala TU FKIP ULM se-
kaligus ketua panitia kegiatan
ini.
Di lain pihak, Yoga Tri
Adhi yang merupakan Tendik
operator PS-PBSI menyatakan
kegembiraannya dalam meng-
ikuti kegiatan ini. “Kegiatan
outbound kemarin sangat me-
nyenangkan karena sebagai
kegiatan refreshing diri setelah
bekerja di kantor. Banyak per-
mainan yang seru. Permainan
yang menguji kreativitas,
keberanian, dan kekompakan
tiap anggota, baik staf maupun
pemimpin menjadi satu tim
yang harus saling bekerja
sama. Hal tersebut tentu sa-
ngat penting sebagai re-
charging semangat untuk kem-
bali beraktivitas di kantor.
Harapan saya kegiatan ter-
sebut tetap dilanjutkan dengan
tempat yang berbeda dan per-
mainan yang lebih beragam,”
ungkapnya saat ditanya soal
kesan yang didapatnya se-
panjang kegiatan.
Sementara itu, Wakil
Dekan II, selaku penang-
gungjawab kegiatan, menyam-
but baik terlaksananya outbond
ini. Menurutnya, kegiatan ini
diperlukan untuk membangun
keakraban dan kebersamaan
yang nantinya bisa terefleksi
dalam kerja-kerja. Kegiatan ini
juga memengaruhi psikologi
Tendik yang diharapkan bisa
berimplikasi positif pada me-
reka saat menjalankan kerja
sehari-harinya. (alf)
D

18 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktober‐Desember 2021
alumni

Yang Istimewa
di Wisuda ke-103

isuda ke-103
Universitas
Lambung
Mangkurat (ULM), 13 Oktober
2021, menjadi momen istime-
wa bagi kampus tertua di
Kalimantan ini karena ULM
berhasil meluluskan maha-
siswa berkebutuhan khusus
untuk pertama kalinya. Ihza
Hafizi adalah mahasiswa
penyandang autis yang ber-
hasil membanggakan kedua
orang tuanya dengan menjadi
sarjana strata 1 Program Studi
Pendidikan Khusus Fakultas
Keguruan dan Ilmu Pen-
didikan (FKIP) ULM.
Lelaki kelahiran Banjar-
masin, 19 Oktober 1997 ini
menyatakan bahwa ia tidak
menyangka bisa lulus. “Se-
nang, Alhamdulillah bisa
lulus. Cuma ya gugup saat
wisuda karena tidak ada pen-
damping.” Demikian Ihza
menceritakan perasaannya de-
ngan kalimat-kalimat pendek
tapi jelas. Ihza kuliah dengan
beasiswa yang disediakan
ULM dan berhasil lulus
dengan IPK 3,42. Skripsi nya
yang berjudul Efektivitas
Penggunaan Media Video
Animasi dalam Meningkatkan
Pembelajaran Bina Diri
Menggosok Gigi pada Anak Tuna
Grahita Ringan Kelas IIC di SLB
Pelambuan Banjarmasin ,
W
Ihza bersama dekan FKIP ULM

Edisi 04, Oktober‐Desember 2021 Majalah FKIP ULM │ 19
dibimbing langsung oleh
Dekan FKIP ULM, Dr. Chairil
Faif Pasani, M.Si. selaku
pembimbing utama, dan diuji
di antaranya oleh Wakil Dekan
Bidang Umum dan Keuangan,
Dr. Imam Yuwono yang juga
dosen pengajar di program
studi Pendidikan Khusus FKIP
ULM.
Meski sukses lulus dalam
kurun empat tahun dengan
IPK di atas 3,00, Ihza mengaku
sempat berpikir untuk ber-
henti. Kondisi khususnya se-
dikit banyak memengaruhi
perjalanan studinya. Segala
sesuatu terasa lebih sulit untuk
pemahaman kognitif, afektif,
dan psikomotorik. Teman-te-
man Ihza lah yang berhasil
membuatnya bertahan, mem-
berinya semangat hingga
akhirnya ia bisa sampai di
ujung perjalanan studinya de-
ngan gemilang.
Diwawancarai secara
terpisah, Dekan FKIP ULM
menyampaikan bahwa Ihza
adalah lulusan pertama dari
mahasiswa berkebutuhan khu-
sus gelombang pertama yang
dimulai empat tahun silam
saat ULM mulai membuka
kampus untuk calon maha-
siswa berkebutuhan khusus
ini. “ULM mulai menjadi
kampus inklusif empat tahun
silam, dan sejak itu sarana
prasarana yang menunjang
keberadaan mahasiswa ini
terus dilakukan seperti pem-
buatan jalan-jalan khusus,
perbaharuan toilet, dan me-
latih mahasiswa untuk men-
jadi sukarelawan pendamping
bagi mereka.” Kebijakan ini
akan terus dijalankan sebagai
bagian dari komitmen ULM
ramah difabel.
DINAMIKA
Semnas UKM FKIP Mengajar

nit
Kegiatan Maha-
siswa (UKM)
FKIP
Mengajar terus ber-
upaya menghadirkan program
yang mampu mendorong para
mahasiswa agar bisa pro-
duktif. Salah satu kegiatan
yang digelar pada 27
November 2021 yakni Seminar
Nasional Motivasi Pendidikan
dengan tema Penanganan Loss
Learning dalam Dunia Pendi-
dikan dan Manajemen Diri
Mahasiswa di Masa Covid-19.
... Bersambung ke halaman 35
U
Dari kiri: Yanor (ketua pelaksana), Akhmad Habibi (Ketua umum FM),
Totok Agus Daryanto, Atiek Winarti, Laila Munazad.

alumni
Farah Nur Sabila
Terbaik di Wisuda ke-103
ada Wisuda ULM ke-
103, 13 Oktober 2021
yang dilaksanakan
secara luring dan daring
(blended) FKIP ULM melepas
536 sarjana dengan rincian
sebagai berikut: Prodi
Bimbingan dan Konseling 3
sarjana, Pendidikan Bahasa
dan Sastra Indonesia 13
sarjana, Pendidikan Bahasa
Inggris 29 sarjana, Pendidikan
Biologi 34 sarjana, Pendidikan
Ekonomi 16 sarjana, PPKN 7
sarjana, Pendidikan Fisika 18
sarjana, Pendidikan Geografi 4
sarjana, Pendidikan IPA 6
sarjana, Pendidikan IPS 7
sarjana, Pendidikan Jasmani 19
sarjana, Pendidikan Khusus 12
sarjana, Pendidikan Kimia 8
sarjana, Pendidikan Mate-
matika 14 sarjana, Pendidikan
Sejarah 5 sarjana, Pendidikan
Seni Pertunjukan 6 sarjana,
Pendidikan Sosiologi 7 sar-
jana, PGPAUD 29 sarjana,
PGSD 289 sarjana, dan Tek-
nologi Pendidikan 10 sarjana.
Predikat wisudawan terbaik
P
20 │ Majalah FKIP ULM Edisi 04, Oktober‐Desember 2021

Another random document with
no related content on Scribd:

— Se on kunnia. Ellei asiaa saada täysin selväksi, ellei Olavin
syyttömyys tule epäämättömän varmasti ilmi, jää hänen kunniaansa
tahra, joka voi synkentää koko hänen elämänsä.
Annikki oli painunut syvälle tuoliinsa. Hän koetti hillitä tunteitaan,
mutta turhaan. Setä oli varmasti oikeassa: kunniakysymys oli tässä
jutussa Olaville pääasia. Yhtäkkiä hän tunsi olevansa niin voimaton,
väsynyt. Turhaan yritti hän taistella kyyneleitä vastaan. Niitä nousi
silmiin ja vieri hitaasti, kirvelien, yli poskien ja putosi povelle.
Rehtori Kuusinen vaikeni. Se oli varmaan hänen pikku
ystävättärensä ensimmäinen suuri suru, joka ajoi esille noita
kristallihelmiä. Perhetuttavana hän oli nähnyt Annikin kasvavan pikku
typykästä soreaksi neidoksi, oli leikkinyt hänen kanssaan ja
lohduttanut häntä pikku suruissa. Mutta nyt hän ei löytänyt sanoja.
Samassa koputettiin ovelle. Rehtori Kuusista kysyttiin
alakerroksessa.
Rehtori nousi ja sivellen rauhoittavasti Annikin kättä virkahti:
— Odotahan täällä. Koetetaan katsoa, olisiko sittenkin jokin keino.
Annikki oli yksin. »Olisiko sittenkin jokin keino», oli rehtori
sanonut. Mutta Annikki oli kuullut jo äänestä, ettei hän uskonut
mitään keinoa olevan.
Hän nousi ylös tarkastamaan pöytälampun valossa kelloaan. Jo
kymmenen!
Kahden tunnin kuluttua olisi juhla lopussa. Ja loppuvaksi
tanssimatta?
Hän painoi nyrkit ohimoilleen ja koetti selvittää ajatuksiaan.

Yhtäkkiä häneltä pääsi hiljainen huudahdus. Rehtorin
kirjoituspöydällä olevasta paperipinkasta oli hänen silmiinsä osunut
eräs liuska, jonka erikoinen paperi heti kiinnitti hänen huomiotaan.
Nopeasti hän sieppasi sen käteensä. Hänen silmiinsä syttyi välke,
kun hän tarkasti sitä huolellisesti.
Kaikki väsymys ja toivottomuus oli kuin poispyyhkäisty. Hetken
hän selaili pöydällä olevaa osoitekalenteria ja jätti sitten kevein
askelin rehtorinkanslian.
Vihdoinkin, vihdoinkin! Viime hetkessä johtolanka!
Käytävässä hän tapasi Aavan ja Hongan.
— Pian, tulkaa mukaan! huusi hän heille iloisesti.
— Hakekaa te, Honka, auto. Hyvä umpinainen vaunu. Ja sinä,
Antti, tule sinä auttamaan minua päällysvaatteitteni etsinnässä. En
tällä hetkellä muista, minne ne vein. Kas niin, älkää nyt olko noin
hölmistyneen näköisiä, vaan tehkää niinkuin sanoin.
Annikin huomautus oli paikallaan. Molemmat nuorukaiset
tuijottivat häneen ällistyneinä.
— Saaplari, tästä ei mun tyhmä pääni ymmärrä niin mitään!
— Ei teidän vielä tarvitsekaan ymmärtää, Honka, vastasi Annikki
nauraen. — Hankkikaa vain auto, niin että pääsemme pienelle
automatkalle, me kolme. Kyllä minä sitten kerron.
— No jaa, myöntyi Honka. — Saaman pitää. Onhan Jätti-Matilla
Luojan armosta pitkät koivet.

Kun he olivat jääneet kahden, virkahti Aava epäluuloisesti:
— Etköhän jo sanoisi, mistä on kysymys? Et kai vain luule saaneesi
kiinni joistakin todistuksista Linnan hyväksi?
— En luule mitään. Minä tiedän, miten tuo päiväkirjan lehti on
kadonnut, oli reipas vastaus.
— Jos se on vain sitä samaa lajia päättelyä kuin äsken tuolla
ylhäällä, niin…
— Oh, älä huoli kantaa minulle kaunaa siitä, mitä siellä sanoin,
virkkoi Annikki sovinnollisena. — Puhuimmehan me molemmat vähän
harkitsemattomuuksia, vai kuinka?
Aava hymähti vastaamatta.
— Lopullisen selvyyden saamiseksiko tämä automatka nyt on
tarpeen? kysyi hän sitten.
— Niin. Tule nyt vain.
Aava katsoi pitkään edellä rientävää solakkaa neitosta. Hänen
kasvoillaan oli miettiväinen ilme vielä sittenkin, kun hän etsi Annikin
päällysvaatteita. Auttaessaan tyttöä pukeutumaan niihin, sanoi hän
vakavasti:
— En voi muuta kuin sanoa, että olet ihmeellinen tyttö, jos tämän
jutun selvität. Jos Olavi on syytön, en hetkeäkään epäile tunnustaa
menettelymme häntä kohtaan olleen pitkin linjaa kohtuutonta. No
niin, ei sitä vielä tiedä.
Annikki nauroi iloisesti.

— Mutta pian sen saat tietää.
Hänen mielensä oli jälleen niin kevyt. Kaikki synkät, vihamieliset
ajatukset olivat menneet sen tien. Elämä oli jälleen valoisaa, ihanaa.
Honka oli jo odottamassa heitä auton luona.
Annikki mainitsi kuljettajalle osoitteen. He astuivat vaunuun —
Aava jälleen pidättyväisenä, epäluuloisena — ja auto lähti liikkeelle.
— No, Annikki, minne olemme matkalla? tiedusti Aava.
— Lehtori Luoman luo, oli odottamaton vastaus.
— Harmonikkahousun! Saaplari!
— Luoman luo? Mitä sieltä?
— Aion antaa siellä teille täydellisen selityksen päiväkirjan
katoamisesta. Selityksen, jossa Olavilla ei ole mitään osaa.
— Hö-hö! Onpas siinä likkaa!
— Mitä hullua! Et kai ole järkeäsi menettänyt, Annikki? huudahti
Aava harmistuneena. — Aiotko sekoittaa Luoman tuohon juttuun! Et
kai epäile häntä päiväkirjan varkaaksi? Ei, tämä on jo liikaa! Minä
puolestani en enää tahdo olla mukana tässä narrinpelissä! Palaan
koululle!
— Koululle? hymähti Annikki. — Etkö nauti tästä nopeasta ajosta
läpi yön?
— En! murahti puhuteltu. — Minua ei todellakaan haluta seurata
sinua pitemmälle.

Annikilta pääsi helisevä nauru.
— Kenties voisin ymmärtää kaipuusi takaisin juhlaan, jos sinulta
olisi jäänyt sinne ihastuttava tanssikumppani, ilvehti hän. — Mutta
muistaakseni sanoit aikoessasi uhrautua minun kavaljeerikseni
tanssivasi huonosti.
— Jätä tuo! harmistui Aava. — Hoi, siellä edessä, pysähdyttäkää
auto!
— Etkö sitten tahdokaan olla mukana saamassa selvyyttä tähän
juttuun, Antti? Minulla on ratkaisu kädessäni, kunhan te vain autatte
minut lehtori Luoman luo.
— Mutta minua ei haluta olla mukana työntämässä syytä hänen
niskoilleen, vastasi Aava. — Hän on vanha mies. Opettajani.
Sitäpaitsi parastaikaa sairas.
— Hänen niskoilleen! ihmetteli Annikki. — Kuka tässä on sanonut,
että minä syytän häntä päiväkirjan varkaaksi? Ratkaisu on se, jos
sen tietää tahdot, ettei mitään varasta ole ollutkaan. Pieni, onneton
erehdys vain.
— Eikö varasta? huudahtivat Aava ja Honka yhtaikaa.
— No, siinä tapauksessa en epäröi seurata sinua, taipui Aava. —
Mutta vain yhdellä ehdolla. Tavattoman vieraskäyntimme selitykseksi
kerrot sinä lehtori Luomalle ja meille — ilman mitään kysymyksiä
sinun puoleltasi — miten arvelet jutun tapahtuneen.
— Onpa tuokin ehto, naurahti Annikki. — Sinä kai tahdot kokeilla
naisten logiikalla. Oli miten oli, minä suostun.

Auto solui katukäytävän viereen pysähtyen viisikerroksisen
kivimuurin eteen. He olivat perillä.
— Kas, Harmonikkahousu on vielä valveilla, sanoi Honka osoittaen
valaistuja ikkunoita toisessa kerroksessa. — Taitaa ukko vain
skraabata skolesta.
— Ehkä hän on ottanut oppia oppilaistaan, hymähti Annikki.
Ulko-ovi oli auki. Mutta kauan he saivat soittaa lehtori Luoman
ovikelloa, ennenkuin vanhuksen verettömät, rasittuneet kasvot
näyttäytyivät oviaukossa.
— Katsohan vain. Aava ja Honka. Käykää sisään, käykää sisään
pojat, kehoitteli hän. Sitten hän huomasi Annikin. — Oh, teillä on
nainenkin mukana. No, neitiseni saa suoda anteeksi huonon
järjestyksen talossa. Tietäähän tällaisen vanhanpojan asunnon.
Annikki antoi ystävällisen vanhuksen saada tahtonsa perille ja salli
hänen auttaa päällystakin hänen päältään.
— Kas vain, miten herttainen tyttö, sanoi lehtori lopettaen
tarkastelunsa. — Hyvä hymy ja kauniit kasvot. Kai Aavan tuleva
morsian?
— Valitettavasti ei, kiiruhti Aava selittämään, vaan Linnan.
— Vai Linnan? No, astukaa peremmäs. Vai Linnan? Kas vain sitä
poikaa.
Hyvä maku, hyvä maku.
Honka tuijotti ihmeissään opettajaansa. Vai tuollainen se Luoma
pohjaltaan on, ajatteli hän. Saaplari, siitä kiusasta siellä koulussa oli

nyt lopultakin tuleva loppu. Kiva ukko! Nääs, miten pian hän ja
Annikki tulivat tutuiksi. Nyt hän jo otti tyttöä hartioista kuin vanha
setä ja kuljetti hänet pakisten työhuoneeseensa.
— Suokaa anteeksi, lehtori, että tulemme näin myöhään
häiritsemään teitä, aloitti Aava, kun he sitten kaikki istuivat lehtorin
työhuoneessa, keskellä täyteenahdettuja kirjahyllyjä ja lattialla
kohoavia kirjapinkkoja.
— Myöhään? ihmetteli vanhus. — Onko nyt myöhä?
— Kello lähenee yhtätoista yöllä.
Yhtätoista! Sanoitko yhtätoista, poikani? Lehtori näytti
avuttomalta. Sitten hän kääntyi anteeksipyytävästi hymyillen
Annikkiin: — Sellaista se on, kun tällainen iäkäs höperö syventyy
vanhoihin kirjoihin. Unohtaa ajan. No, ja mitä varten te sitten olette
näin myöhään liikkeellä?
— Tuon Linnan jutun tähden, vastasi Aava.
— Linnan? Jaha, sitä varten sinä, tyttöseni, olet siis matkassa. No,
eihän Linnalle ole vain tapahtunut jotakin ikävää. En ole kuullut
koulusta mitään pariin päivään. Olen ollut vähän sairas.
— Neiti Salo on luvannut selittää koko asian, sanoi Aava.
— Kyllä, myönsi Annikki. — Mutta toivon sinun, Antti, kertovan
lehtorille jutun alkuvaiheet. Pyydän, että lehtori kuuntelisi
keskeyttämättä. Olemme sopineet siitä, että senjälkeen minä selitän
syyn, miksi olemme täällä, eli, miten olen ajatellut koko tämän
sekavan vyyhdin syntyneen.

— Soo-o, myhähti vanhus. — Minä luulin teidän tulleen kysymään
minulta jotakin, ja nyt onkin niin, että minun on vain kuunneltava
valmista.
— Mutta myös päätettävä, olenko löytänyt oikean ratkaisun, lisäsi
Annikki herttaisesti hymyillen.
— Jaha, alkakaahan nyt sitten, kehoitti lehtori asettuen mukavaan
asentoon.
Aava kertoi lyhyesti päiväkirjan katoamisen, sen löytymisen
revittynä ja Olavi Linnan erottamisen päiväkirjan varkaana. Lehtori
Luoma liikahteli silloin tällöin rauhattomasti tuolillaan, ikäänkuin hän
olisi tahtonut keskeyttää, mutta malttoi sitten mielensä.
— Ja nyt kun lehtori tietää tämän jutun yhtä tarkkaan kuin me,
lopetti Aava, selittänee neiti Salo meille, mitä yhteyttä Linnan jutulla
on lehtori Luoman kanssa. Minä puolestani en lainkaan ymmärrä
tämän öisen vierailun tarkoitusta.
— Mitään ihmeellistä siinä ei kuitenkaan ole, alkoi Annikki. — Kun
nyt ajattelen asiaa, kummastuttaa minua pikemminkin, että
hetkenkään saatoin epäillä tätä mahdollisuutta. Kaikki riippuu siitä,
että sekasotkussa, joka muodostaa tämän revityn päiväkirjan lehden
salaisuuden, ei ole kysymys vain Olavin jälki-istunnosta, vaan
toisestakin tarinasta, joka tässä hälinässä on jäänyt kokonaan Olavin
jutun varjoon, mutta joka kuitenkin on ainoa tekijä päiväkirjan
katoamisessa.
— Ja se toinen tarina? tiedusti Aava jännittyneenä.

— On lehtori Luoman niin sanottu puukkoseikkailu teidän
luokallanne, vastasi Annikki. — Tehän tiedätte paremmin kuin minä,
miten luokkanne ilkimykset aiheuttivat tuon päiväkirjan
tahriutumisen. Kun muut opettajat eivät teillä yleensä yläluokilla
enää muistiinpanoja päiväkirjaan tee, kävi lehtori Luoma viime
torstai-iltana hakemassa luokkanne päiväkirjan kotiinsa koettaakseen
jotenkuten parantaa asiaa. Niin hän sitten huomaamatta alasyrjässä
olevaa lehtori Puutisen Olaville antamaa muistutusta repäisi
rikkoutuneen lehden kokonaan irti ja…
— Mistä sen päätät? keskeytti Aava terävästi.
— Tästä, vastasi Annikki ojentaen hänelle rehtorinkanslian
pöydältä löytämänsä paperilipun.
Aava luki liuskaleen pariin kertaan.
— Mitä tämä todistaa? kysyi hän sitten ihmetellen.
— Tämähän on vain lehtori Luoman ilmoitus rehtorille, ettei hän
voi tulla kouluun.
— Mutta paperi! Etkö lainkaan huomaa paperia? huudahti Annikki.
— Lehtori Luoma kirjoitti eilen tuon ilmoituksen irtirepäisemänsä
päiväkirjan lehden palaselle unohdettuaan jo koko päiväkirjan. Vasta
tänä aamuna se sattui hänen käsiinsä, ja silloin lähetti hän
siivoojattarensa tai jonkun muun tuomaan sitä paikoilleen voimatta
lainkaan aavistaa, millaisen onnettomuuden tuo revitty lehti oli
aikaansaava. Tuoja työnsi päiväkirjan sitten lähimpään pulpettiin, ja
sattui niin, että se oli Olavin. Kas siinä koko juttu.

Kun Annikki lopetti, oli huoneessa hetken hiljaista. Molemmat
nuorukaiset katsoivat jännittyneinä opettajaansa odottaen
ratkaisevaa sanaa.
— Kiitos, tyttöseni, sanoi lehtori Luoma ystävällisesti. Hänen
äänensä värisi. — Sinun silmäsi ovat sekä hyvät että tarkat. Sinä olet
suurenmoisesti ratkaissut sen arvoituksen, jota kutsutte revityn
päiväkirjan lehden salaisuudeksi. Olit kylläkin oikeassa sanoessasi,
etten minä aavistanut, mitä kaikkea pahaa tulin aiheuttaneeksi.
Kauheinta on ajatella, että ellet sinä, tyttöseni, olisi päättäväisesti
ryhtynyt selvittämään tätä vyyhtiä, olisi viaton saanut kantaa syyn.
Minä olin ainoa, joka tiesin asian todellisen laidan, mutta on
enemmän kuin luultavaa, etten milloinkaan olisi kuullut sanaakaan
Linnan erottamisesta. Kukaan ei olisi kertonut siitä, ei heillä ole
tapana tehdä selkoa minulle sellaisista asioista. Enkä minä olisi
osannut kaivata häntä. Olen suorastaan kuohuksissa sen vääryyden
takia, jota kunnon Linna on saanut kärsiä minun
ajattelemattomuuteni vuoksi. Nyt vasta huomaan; miten vanhaksi
olen tullut, vanhaksi ja höperöksi… Ei, älkää sanoko vastaan. Alkaa
olla jo aika minun jättää paikkani nuoremmille… Mutta mitä minä
tässä turhia jaarittelen? havahtui vanhus nousten pystyyn. — Linnan
täytyy viipymättä saada hyvitystä. Onpa hyvä, että minulla on vielä
kengät jalassa.
— Ei kai lehtori aio lähteä nyt yönselkään, sairaana? esteli Annikki.
‒ No, niin vanha en sentään vielä ole, etten kykenisi heti jalkeille
korjaamaan erehdyksiäni, kun ne huomaan. Minä tulen sinun
kanssasi, tyttöseni, Linnan luo. Pojat voivat mennä koululle
kertomaan asiasta rehtorille.

— Eiköhän neiti Salonkin mieli sinne pala? naurahti Aava. —
Kerrotaan hänen päättäneen vielä tänä iltana tanssia siellä Olavi
Linnan kanssa.
— Soo-o, ihmetteli vanhus. — Tanssikuume, tanssikuume.
Joutukaamme nyt sitten.
— Ja nyt minä tanssinkin! huudahti Annikki reippaasti.
Hänen mieleensä muistui eräs Olavin lausuma sana, joka silloin oli
herättänyt hänessä ahdistuksen tunteen, mutta houkutteli nyt
huulille riemuisan hymyn. Sillä se, se oli nyt ohi.
Tulikoe…
Toverukset seisoivat paikoillaan, kunnes auto oli kadonnut
näkyvistä.
— Luokan yhtenäisyys — se on uudelleen solmittu, virkahti Aava
puoliääneen. — Ei puuttuisi taas muuta kuin, että tapahtuisi jotakin.
Jotakin elämälle sisältöä antavaa. Sanat ja oppisuunnat — ne ovat
sittenkin vain sanoja. Toimintaa — ilman sitä me tukehdumme.
— Linna, se saaplari, se on onnenpoika, mutisi Honka tuijottaen
kulmaukseen, jonka taa auto oli piirtänyt.
— Mutta ajattele, Jätti-Matti, mitä hän on näinä päivinä myös
saanut kestää. Hiis vie, toveri, se ei ole vähän se. Ja millä
levollisuudella hän kaiken kantoi. Ilman epäilyä: siinä on mies.
Honka hörötti tyytyväisenä.

— Nääs nyt, sellaisia ne Sarastuksen miehet ovat! Ja sen asian
päälle kannattaisi ryyppykin ottaa. Ai niin, saaplari! Eihän se taita
enää oikein käytä. Ei sitä aina jaksa muistaa kaikkia näitä uutuuksia.

XII.
Palavissaan syöksyi Olavi Linna ylös koulun portaita, kiskaisi
luokkahuoneen oven auki ja huusi innoissaan:
— Toverit…!
Samassa hän vaikeni jääden kuin naulittuna seisomaan ovelle.
Ensimmäisenä hän oli kohdannut lehtori Tuiskun kylmän, ivallisen
katseen. Tämä oli jo ennättänyt luokkaan. Kylläpä olikin pitänyt
Kiirettä — tänä aamuna.
— Noh!
Olavi silmäsi tovereihin. Liikkumattomina, lehtori Tuiskun
teräksisen tahdon vangitsemina he istuivat paikoillaan. Mutta —
heissä oli jotakin uutta. Ryhti oli suora. Kasvoilla loisti iloinen odotus.
Silmissä paloi. He olivat kuin uudestisyntyneitä, kaikki kaksitoista —
niinkuin hän itsekin.
— Tämä ei ole sentään vielä mikään sotamiesneuvosto, kajahti
lehtori Tuiskun läpitunkeva ääni. — Missä Linna on suvainnut
maleksia, niin ettei rukouksiin joutanut?

— Olin kaupungilla. Siellä…
— Vaiti! Linna menee paikoilleen.
Ja saksantunti jatkui tavallista menoaan.
»Jos tuo Tuisku olisi istunut Romanovien valtaistuimella, niin, totta
totisesti, ei olisi kukaan rohjennut vallankumouksesta uneksiakaan»,
ajatteli Olavi. »Onni, että hän on vain saksankielen lehtori, jonka
kädessä on lykätä myrsky näidenkin seinien sisällä vain tuntia
myöhemmäksi.»
Vihdoin — kello soi. Lehtori Tuisku nousi ja ivallisesti kumartaen
jätti luokan.
Silloin se puhkesi.
Olavi hypähti seisomaan pulpetilleen.
— Toverit! Me tiedämme jo jokainen sen, mistä koko viikon on
salassa suhkittu, sen, että Venäjällä on puhjennut viikko sitten
vallankumous. Hallitus on kaadettu. Vapauden tuuli puhaltaa kautta
suuren Venäjän. Sivistyneistöllä ja armeijalla on valta käsissä.
Entinen järjestelmä on tuhottu. Eläköön vallankumous!
Poikien pidätetty riemu puhkesi ilmoille. Tuntui hyvältä päästää
esiin se, mille koko aamun oli turhaan ilmaisumuotoa etsinyt.
— Eläköön! Eläköön! Eläköön!
— Toverit! Vallankumouksen aalto on nyt ulottunut tänne, jatkoi
Olavi kiihkeästi. — Se pyyhkäisee entisen järjestelmän olemattomiin
täälläkin. Toverit! Te tiedätte: ulkona on vallankumous! Te olette

kuulleet: kaduilla ammutaan! Meidän on päästävä ulos. Me
tukehdumme sisällä tällaisena päivänä!
— Hyvä, hyvä!
Jok'ainoa silmä paloi. Tapahtunut äkillinen muutos oli huumannut
heidät. Vapauden väkevä tuuli oli noussut heille päähän.
— Salo ja Linna rehtorin puheille! Me tahdomme lupaa!
— Hyvä, hyvä! Lupaa! Ulos!
Pian seisoivat luokan lähettiläät rehtorinkansliassa.
Rehtori Kuusinen käveli edestakaisin huoneessaan. Tavallista
kalpeampana. Hieroen hermostuneesti sormiaan.
— Lupaa? Lupaako te tahdotte?
— Niin! Vallankumouksen päivä on tullut! Me tahdomme
vallankumouksen kunniaksi lupaa!
— Kylläpä sinä, Aarne, osaat. Rauhoittukaahan nyt toki, tyynnytteli
rehtori. — Vallankumouksen kunniaksi? Kannattaneekohan tuollaisen
verenvuodatuksen kunniasta puhua?
— Vallankumous tuo mukanaan meille vapauden! huudahti Linna.
Epäilyksen hymy häivähti rehtorin kasvoille.
— Saa nähdä, saa nähdä, puheli hän. — Hirveätä se vain on.
Sotamiehet murhaavat upseerejaan, esimiehiään, kansalaisiaan,
veljiään.

— Kaikki suuri tässä maailmassa vaatii uhrinsa! kiihkoili Salo.
Rehtori katsoi edessään seisovia poikia. Toinen vaalea,
hienopiirteinen — rikkaan lapsi. Toinen tumma, karkeatekoisempi —
orpo. Ja kuitenkin: tällä hetkellä he olivat kuin kaksoisveljet.
Kasvoilla sama haltioitunut ilme. Silmissä sama villi liekki. Se oli sitä
vallankumouskuumetta, jonka hän jo kouluun tullessaan oli nähnyt
välähtelevän vastaantulijoiden katseissa. Mitä tämä päivä olikaan
tuova mukanaan? ajatteli hän rauhattomin mielin. Entistä
raskaampana hän tunsi vastuunalaisuuden painavan hartioitaan.
Hänen oli vastattava viidestäsadasta pojastaan.
— Rauhoittukaa nyt vain, toisti hän. — Ettehän te nyt voi mennä
ulos. Joku harhakuula voi sattua. Tungos murskata. Ei, ei. En minä
saata antaa lupaa. En ainakaan vielä. Menkää nyt vain rauhallisesti
luokkaanne.
— Kyllä tuo Kustaa Aadolf syitä löytää! murahti Aarne, kun he
palasivat toisten luo.
— No, mitäs se Aava nyt sanoo? ärjyi Honka huitoen hurjasti
käsillään. — Kestikö se sinun Kiinan muurisi? Hö-hö. Saaplari!
Mäskänä on koko roska! Keisari yli koko ryssäinmaan muisto vain!
Nääs nyt! Mitäs sanot?
— Sanon vain, että eläköön vallankumous!
— Entäs, mitä sanoo Montaigne vallankumouksesta? pyrki Terä
leikkaamaan.
— Hiiteen koko Montaigne! huudahti Aava säihkyvin silmin. —
Hiiteen kaikki opit ja oppisuunnat! Tykit ja kiväärit puhukoot!

Vallankumous eläköön! Ja eläköön uusi aika uusine vaatimuksineen!
— Eläköön! Eläköön! Eläköön!
Lehtori Kotkavaara pisti päänsä esille ovenraosta. Lukujärjestys
sanoi, että toisen tunnin piti olla venäjää.
— Ei me tänään pluggata ryssää! ärjäisi Paasio. — Nyt on
vallankumous!
Ja vallankumous pyyhkäisee ryssän hiiteen. Iäksi!
— No, no, ei, ei lueta, myönteli lehtori Kotkavaara. — En minä sitä
varten tullutkaan. Tiedustelisin vain, tiedättekö jotakin sen lisäksi,
mitä lehdet kertovat. Minä en ole oikein perillä asioista.
— Hö-hö, paljonkin, hörötti Honka.
— No, ehkä Honka sitten hyväntahtoisesti kertoisi, kehoitteli
opettaja jääden seisomaan ovenpieleen ja pureksien hermostuneesti
kynsiään.
— Jaa, että hyväntahtoisesti? myhähteli Honka.
— Joo, no sitten. Olikos lehtori eilen illalla följäämässä sitä Seyniä
ja sitä Borovitinovia?
— En. Mihinkä heitä vietiin?
— Hö-hö, mihinkä? Pietari Paavaliin tai Krestyyn tai Shpalernajaan
tai hirteen! mörisi Honka. — Junaan vain vietiin. Kiväärien välissä. Ja
etellä mies, jolla oli kourassa punainen lippu. Hö-hö, punainen!
Saaplari, sitä kannatti näiltä. Pleeki oli kenraalin naama. Ja
heikottavan näytti sitä toistakin mustapartaa. Mikä lie valtioneuvos ja

kamariherra. Hö-hö! Ei siinä pomiloiminen auttanut. E-hei, saaplari.
Eivätkä ne katseet, olivatpa sitten vaikka kuinkakin pimeitä, ihmisiä
tapa. Ei muuta kuin vaunuun vain, ja loot koo para! Vaieten sitä
menoa töllisteltiin. Mutta kun juna lähti, niin sylkäisinpä perään:
rutto sinut kenraalin periköön, koirien koira! Mikä lie sitten ollut se
toinen. Pimeännäköinen sekin oli, se kamariherra. Taisi siitä nyt tulla
totellinen _kamari_herra. Vähän totellisempi kuin mitä oli
valtionneuvoja. Ja entäs sitten, niinkö? Hö-hö. Sitten tallusteltiin
aseman eteen. Ja kun ne pistinniekat saattomiehet tulivat, hihkaisin,
saaplari, niin että oli kurkku haljeta: Eläköön! Ja kyllä sitä sitten
hurrattiinkin! Vaikka — ryssiä ne olivat, nekin. Jotta mene tietä,
vaikka suotta olisi hurrattu.
— No, entäs muuta?
— Kaupungin varusjoukoissa kuohuu, sanoi Mustala. ‒ Minä asun
erästä kasarmia vastapäätä. Läpi yön sieltä kuului melua ja huutoja.
Aamulla näin jonkun upseerinulikan yrittävän pihamaalla lyödä
jollakin ruoskantapaisella erästä merisotilasta — se oli kai ollut siellä
yllyttämässä. Mutta samassa oli ympärillä lauma sotilaita. Upseeri
riisuttiin aseista ja vietiin pois. Matruusi nousi portaille puhumaan. Ja
hurjasti puhuikin. Kieli lauloi kuin vietävä. Ja naama ja käsivarret
säestivät.
— Viime yönä ovat upseerimurhat alkaneet, ilmoitti Laurila. —
Ovat tunkeutuneet asuntoihin ja ampuneet.
— Varjelkoon.
Samassa kajahti käytävästä huuto:
— Hei pojat, vallankumouksellisia joukkoja marssii ohi!

Seitsemäs luokka oli heti jalkeilla ja lehtori Kotkavaarasta
välittämättä ryntäsi ulos huoneesta.
Ohimennessään huusi Paasio:
— Juu, ja ryssäinmaalla ovat koulupojat pistäneet opettajiaan
kiinni.
Juu juu, ihan todella. Karsseriin! Maistiaisiksi!
Katua alas, koulun ohitse marssi suuri sotilasosasto. Soittokunta
edellä. Punaisin lipuin. Sekaisin maa- ja merisotilaita, upseereja,
aliupseereja, rivimiehiä, aseet selässä, käsikynkkää tai kaulakkain,
punaiset nauhat käsivarsissa. Laulaen he marssivat. Jokaisen
kasvoilla loisti innostus. Uusi, onnellinen Venäjä…
Pojat seurasivat heitä katseillaan, niinkauankuin voivat. Kun
viimeinen harmaa sinelli oli kadonnut näkyvistä, huudahti Aarne:
— Pojat, meidänkin täytyy, päästä ulos! Tuli mitä tuli! Siellä
tapahtuu suuria. Tällaisena historiallisena päivänä ei voi pysyä neljän
seinän sisäpuolella!
— Kuulkaa, siellä taistellaan!
Kaupungilta kantautui kiväärinlaukauksia ja konekiväärin ilkeää
rätinää. Se sai poikien veren aivan kiehumaan.
Istua tällaisena päivänä kirjojen ääressä: Ei millään!?
— Koskei meille anneta lupaa, huudahti Aava, niin ottakaamme!
Tänään on vallankumouspäivä!
— Hyvä! Hyvä!

Seitsemäs luokka oli tuossa tuokiossa järjestäytynyt lähteäkseen.
Kirjat kainalossa pojat painelivat pitkin käytävää. Koska täälläkin
tarvittiin vallankumousta, niin olkoon menneeksi — he panisivat sen
toimeen. Kuudesluokkalaiset olivat keräytyneet ovelleen ja hurrasivat
kolmimiehisten rivien marssiessa ohi. Alaluokkalaiset tuijottivat
isoihin poikiin ihailevin katsein, vaikka eivät käsittäneetkään oikein,
mitä oli tekeillä.
Käytävän ovella tuli lehtori Tuisku poikia vastaan. Ensimmäisinä
marssivat vähän hätkähtivät. Mutta opettaja ei sanonut mitään eikä
koettanut heitä estää.
— Näittekös, kaverit? Tuiskun naamataulu oli vähä pleeki! huusi
Paasio.
— Hän ei hymyillyt edes sitä pirullista hymyään, lisäsi Aarne. —
Ehkä häntä ihmetytti, että meissä — hänen halveksimissaan
koulupojissa — on sentään päättäväisyyttäkin.
»Porilaisten marssia» laulaen he ryntäsivät alas portaita. Täydestä
sydämestä se lähti. Vanhan koulun avarissa suojissa laulu kaikui
voimakkaana, intomielisenä.
    »… Pois, pois, toimet rauhaisat!
    Jo tulta tuiskii, myrsky käy,
    jo viuhkaa kanuunasta luoti…»
Kun he olivat sivuuttaneet toisen kerroksen, kiiruhti lehtori Raikas
heidän peräänsä.
— Kuulkaa, pojat! Rehtori lähetti minut…
— Turhia! Ei me palata kuitenkaan!

»… Eespäin kaikki rientäkää!»
Vapautemme ikivanha tie on tää…»
— Kuulkaa nyt, pojat. Rehtori lähetti minut ilmoittamaan, että
koulu saa lupaa täksi päiväksi.
— Hurraa!
— Eläköön veretön vallankumous!
Ja pojat ryntäsivät ulos pihamaalle ja saman tien kadulle.
Kohti keskikaupunkia!
Kaikkialla oli ihmisiä! Innostuksesta punoittavia kasvoja.
Matruuseja, sotilaita, siviiliväkeä: miehiä, naisia ja lapsia —
kaikenikäisiä. Ja jokaisen silmissä paistoi vapautuksen tunteen
sytyttämä liekki.
Pojat eivät voineet tuossa lainehtivassa tungoksessa pysyä yksissä.
Pieniin ryhmiin jakautuneina he heittäytyivät myllertävään
ihmismereen.
Olavi ja Aava tulivat sysätyiksi samaan suuntaan ja jatkoivat yhdessä
matkaa.
Näky oli mitä eloisin.
Suurempia ja pienempiä matruusiryhmiä liikuskeli kaikkialla
kiväärinpiipuissa punaiset viirit. He ylläpitivät järjestystä. Poliisit
olivat tyystin kadonneet näkyvistä.
— Ikkunat kiinni! Sulkekaa ikkunat!

Mutta ikkunat pysyivät auki.
Kiväärit suuntautuivat ylös, ja tuossa tuokiossa oli joka ikkuna
koko kadunmitalla kiinni.
— Mitähän tuo tuokin on? ihmetteli Olavi puoliääneen.
— Pelkäävät, että niistä ammutaan, selitti joku ympärillä
seisovista.
Yleisö työnnettiin poikkikaduille, patrullit sulkivat pääkadun.
Vallankumouksellisia joukkoja oli marssiva sitä pitkin.
Mahtavana, järjestyksettömänä massana niitä alkoi tulvia. Suuri
soittokunta edellä. Kymmenen, toistakymmentä miestä rivissä. Nämä
olivat jo villimmän näköisiä joukkoja kuin ne, jotka olivat marssineet
koulun ohitse. Upseereja ei enää näkynyt riveissä. Ja edessä,
jonkinlaisena komentajana, marssi hurjannäköinen matruusi
upseerinmiekka kourassa.
— Ryöstötavaraa tuo, kuiskasi Aava. — Joltakin vainajalta.
Vallankumous kehittyy.
— Minne matka? huusi joku yleisöstä ohimarssiville.
Muuan sotilaista heilautti kättään virnistäen ja huusi vastaukseksi:
— Kättemaks! Rahu tuleb!
— Tuo oli virolainen, selitti Aava toverilleen. — Kostomatkalla ovat.
Rauhaa lupasi. Tule pois, tämä alkaa haiskahtaa mädänneelle.
Eräässä kadunkulmassa he olivat törmätä Paasioon, joka ryntäsi
ulos pikku puodista. Kourassaan hän heilutti puolenmetrin pituista

punaista silkkinauhan pätkää.
— Hei, kaverit! huusi hän. — Tämä on liivaa, tämä. Saa humalan
ilmasta.
Eikä pennin kuvaakaan maksa!
Toverit eivät voineet olla hymähtämättä. Paasio näytti viihtyvän
tässä kiväärinpaukkeessa ja verenhajussa kuin kala vedessä.
— Olettekos olleet syrjemmällä, kaverit? Siellä sitä paukkuu! Pyh,
nämä täällä keskustassa ovat mammanpoikia! Anna mennä!
Meidänkin vihollisia ne ovat! Sortajia! Sitä parempi mitä vähemmän
jää! Tekisipä, hiivatti, vallan mieli puristaa yksi noista tavaritseista
syleilykseensä ja pussata mätkäistä keskelle turpaa. Tekisi, totta vie,
ellei ne olis ryssiä. Ryssä on ryssä — vaikka sen voissa paistaisi. Se
haisee. Mutta eihän teilläkään ole päivän merkkiä! Minä olen
luffannut jos kuinka monessa putiikissa. Mutta punaista en ole
saanut. Slutsåld, sanoo ruottalainen! Punaiset rusetit ja kravatit.
Punaiset lettinauhat. Punaiset myssyt. Kaikki lopussa. Sanovat, ettei
ole enää punaisia sukkanauhojakaan. Ei edes punaisia alushameita.
Olisin jo ottanut vaikka alushameen!
— Entäs punaiset kureliivit, Paukka? naurahti Aava huvitettuna.
— Vaikka, vaikka mitä! pauhasi Paasio. — Mutta sainpa toki
lopuksi tuon nauhanpalan. Olen kristillinen kaveri, annan teillekin
osanne.
— Punaista nauhaa? hymähti Aava.
— Jaa, jaa, kaveri, ota, kun saat, huusi Paasio! — Pian ei näillä
kaduilla hengissä kulje ilman punaista. Juttusivat tuolla, että joku

likka oli statsuunalla pelastanut henkirukkansa vain sillä, että muun
punaisen puutteessa oli vahvasti punastunut. He-he, hyvä juttu, vai?
No, kelpaakos?
— Kiitos, Paukka, sanoi Olavi, tietysti otamme. Se on meillä
vapauden merkki, ei veren.
— Veri ja vapaus, ne kuuluvat yhteen, huusi Paasio. — Heipä hei!
Luokka kuuluu samlautuvan skoleen kuudelta. Muistakaa tulla!
Aava ja Olavi jatkoivat matkaansa satamaa kohden. Heidän täytyi
tehdä suuri kierros. Pääkadut olivat yhä suljettuja. Täällä oli
rauhallista. Vain joitakuita siviili-ihmisiä. Silloin tällöin
muutamamiehinen patrulli. Kiväärinlaukauksia kuului nyt enää vain
harvakseen.
— Annikki, sinä täällä!
— Niin. Onnistuin lopulta pääsemään sieltä. Mutta ah, miten
väsynyt olen!
— Sinähän aivan vapiset. Mitä on tapahtunut?
— Linna, lienee parasta, että saatat Annikin kotiin, kuiskasi Aava
toverilleen.
Olavi nyökkäsi.
— Hyvästi, Annikki! Terve, Linna! Älä unohda kello kuutta!
Olavi asteli hiljaisena tytön rinnalla. Vallankumoukset, humu kuului
yhä etäämpää. Hurraa-huudot kantautuivat korviin enää
kaukaisuuteen hukkuvana jyrinänä.

— Olavi, tämä on kauheaa! huudahti Annikki katsahtaen
järkytettynä poikaan.
— Oh, se on vapauden koittoa! Vallankumous vaatii uhrinsa. Mutta
meille se tuo vapauden!
— Vapauden? toisti Annikki väristen. — Onko tämä vapautta?
Voiko tämä milloinkaan vapauteen johtaa? Tämä on hirveää,
sydämetöntä teurastusta. Viattomien veren vuodattamista.
Kammo väreili tytön tavallisesti niin kirkkaissa, rohkeissa silmissä.
— Vallankumous pyyhkäisee kuitenkin pois santarmit ja
santarmien luolat! huudahti Olavi. — Vallankumous puhdistaa ilman.
Tuo ajatus, että saa ilmaista sanottavansa vapaasti, huutaa vaikka
kirkon portailta — kahleet ovat poissa, sulut auki! Tuo ajatus
huumaa mielen. Vapaus! Ajattele: vapaus meille! Vallankumous, se
osoittaa, että sellainenkin, horjumattomaksi mainittu mahti, kuin
Venäjän keisarius, voi viikossa murskaksi mennä. Tuo ajatus antaa
uskallusta, saa hitaimmankin toimimaan. Vallankumous, se on
venäläisille päämäärä. Meille vain välikappale. Se antaa meille vapaat
kädet. Vallankumous, kuohuva, kiehuva kaaos — mitä me siitä
itsestään? Mutta nostakaamme sen keskeltä vapaa, itsenäinen
Suomi! Hetki on tullut! Vapaus sarastaa! Etkö usko, Annikki?
Mutta tyttö tuijotti vain eteensä. Olavi huomasi, että hän tuskin
kuunteli.
— Sinulle on tapahtunut jotakin. Kerro se minulle.
Tyttö katsoi häneen suurin, kauhistunein silmin.

— Niin on, jotakin hirveää. Jotakin, joka pakottaa minut näkemään
silmissäni vain sen, kuulemaan vain sen, ajattelemaan vain sitä.
Verta valuvat kasvot. Sammuneet silmät. Hyvä jumala, miten tuo
kuolinkorahdus korviani vihloo!
Olavi tarttui Annikkia käsivarresta.
— Kerrohan nyt, pyysi hän hellästi.
— Seisoin tuolla muutamassa kadunkulmassa, alkoi tyttö värisevin
äänin. — Mietin, mitä tietä parhaiten pääsisin kotiin. Vastapäisen
talon ovesta astuu nuori luutnantti ulos. Hänen kasvonsa loistavat.
Hän iloitsi kai suuren kansansa vapautumisesta, iloitsi uuden ajan
koitosta kurjalle maalleen. Punainen nauha rinnassa. Hän oli kai yksi
niistä upseereista, jotka tuntevat kuuluvansa yhteen kansanmiesten
kanssa. Hänen kasvonsa olivat avoimet, jalot — miehekkäimmät,
mitä olen venäläisellä upseerilla nähnyt. Hän suuntaa askeleensa sitä
kulmaa kohden, jossa seisoin. Käännyin jatkamaan kulkuani.
Kiirehdin askeleitani. Silloin yhtäkkiä — hyvä Jumala — paukahtaa
aivan korvani juuressa. Säikähdin niin, että horjahdin seinää vastaan.
Silmäsin sivulleni — ah, en unohda sitä näkyä milloinkaan. Siinä virui
tuo nuori upseeri jalkojeni juuressa. Kuula oli sattunut päähän.
Sammuneet silmät tuijottivat lasimaisina minuun.
Annikki vapisi. Hän ei saattanut jatkaa. Vihdoin viimein hän sai
kuiskatuksi:
— Ajattele, Olavi, he ampuivat hänet kuin koiran, vaikka hän
tahtoi heille vain hyvää. Ajattele, hänelläkin on äiti, sisaria, jossakin
siellä kaukana. Ehkä vaimo, morsian. Ajattele, hänelläkin oli
isänmaa, suuri, kärsivä, jota hän tahtoi rehellisesti palvella.

* * * * *
Luokka oli kokoutunut toverikunnan huoneeseen. Ovi oli lukossa.
Ikkunat peitetty. Jokaisen rinnasta oli kadonnut punainen nauha.
Aamupäivän hurja innostus oli viilentynyt. Vallankumouspäivä oli
illassa.
— Toverit, aloitti Olavi, kulunut päivä on vaiherikkain, mitä
olemme eläneet. Käykäämme yhdessä tämänpäiväiset
kokemuksemme läpi.
— Hyvä.
Paasio oli heti valmis.
— Minun ja ton Jätti-Matin tossa yhteenveto päivän tapahtumista
ei ole pituudella pilattu, sanoi hän. Sitten hän hypähti pöydälle ja
karjui tehden käsillään suuria eleitä: — Tavaaritshi, soldaatti,
matrooshi — rasboiniki!
Pojat tervehtivät käännettä naurulla.
— Todellakin, Paukka. Toverit ryövärit, ei toverit työmiehet!
hyväksyi
Aava. — Sinun edistyksesi ilahduttaa minua. Vilpittömästi ilahduttaa.
— Me, Saarelainen, Ojanen ja minä olemme siinä erikoisasemassa,
aloitti Aarne Salo, että meillä on tänäpäivänä ollut kunnia olla paljon
tekemisissä arvoisan rehtorimme kanssa. Risteillessämme siellä
tungoksessa sattui vastaan pari vierasta koulupoikaa. »Hoi,
lyseolaiset, eikös lyseo vapautta juhlikaan, kun ei ole lippua katolla?»
ivaili toinen. Ja toinen uskoi: »Meidän koulullamme otettiin
keisarinkuva alas. Joko teillä?» Käänsimme heille selkämme, mutta

mieltä viilsi. Lippu ja kuva. Kuva ja lippu. Kolmelta suuntasimme
askeleet koulua kohden lujasti päättäneinä toimittaa siellä vielä
tarpeellisen vallankumouksellisen puhdistuksen. Ylioppilaskirjoitusten
aika oli ohi (mahtoi niillä abiturienteilla olla nautinto kirjoittaa saksaa
konekiväärin laulaessa ulkona). Menimme rehtorin luo. Tiedättekö
mitä? Hän seisoi kansliansa ovella tarkastellen vahtimestarin kanssa
lattialle levitettyä vanhaa, haalistunutta, monen tuulen pieksämää
ryssän lippua. »Liputustako?» virkahti hän vastaukseksi ensi
sanoihimme. »Olen huomannut, että ne liputtavat. Järjestelemme
juuri sitä.» »Tuolla vanhalla kirotulla ryssänlipullako?» huudahdin
minä. Rehtori hieroskeli miettiväisenä sormiaan vastakkain. »Tjaa,
muuta ei ole. Jospa ratkoisimme vain tuon punaisen pois.» Sielumme
silmillä olimme jo näkevinämme tuon pitkän suikaleen leijumassa
komean koulumme katolla, yläosa mustanharmaa, alaosa
savustettua sinistä riepua. Niin se neuvottelu sitten lopuksi loppui,
että vaksi sai viedä muijalleen lahjaksi lattiarasukäärön. Liputus jäi.
— Entäs keisarin kuva? uteli Heinämaa.
— Kovasti rehtori epäili, kertoi Aarne. — »Ei sitä vielä tiedä, miten
käy», vastusti hän ja vatkutti koulun ikävyyksiltä suojelemisesta.
Mutta neljään pekkaan me sitä lopuksi marssimme juhlasaliin, ja
Saarelainen vapautti kädenkäänteessä Niku-pojan jatkamasta
vaivalloista valvontaansa meidän, hänen entisten kaikkea muuta kuin
kunnioittavien alamaistensa ylitse. Hän aikoi lyödä kuvan pirstaleiksi.
Mutta rehtori esti. »Vinnille se kuuluu. Ei tiedä, vaikka vielä kerran
pitäisi ripustaa se takaisin.» »Ei koskaan, herra rehtori!» huusimme
me yhteen ääneen. Rehtori hymähti. »Toivotaan», virkahti hän.
»Mutta puitteita ja lasia voidaan kuitenkin käyttää.»
— Hän on mainio, tuo Kustaa Aadolfimme! nauroivat pojat.

— Viisas ja varovainen, lisäsi Aava hymähtäen.
— Meitä oli Mustala, Terä ja minä yhdessä, virkkoi Laurila. —
Mitään erikoista meillä tuskin on kerrottavana, jos te kaikki satuitte
Rautatientorin kuulasateeseen.
— Ei olla oltu. Oliko se jotakin erikoista?
— Hieman, myönsi Laurila. — Tori oli mustanaan sotilaita. Joukko
joukon jälkeen niitä yhä saapui soittokuntineen. Puheita pidettiin
autoista. Jotakin kuvaa kuljettivat ympäriinsä. Sille hurrasivat.
Sanoivat sen olevan Nikolai Nikolajevitshin — heidän
tsaariehdokkaansa. Toiset juttusivat odotettavan jotakin suurta
vallankumousherraa Pietarista. Siinä vain sitä seisottiin. Katuvieret
täyttyivät siviiliväestä, joka puoleksi ihaillen, puoleksi pelokkaana
tarkasteli herroja matruuseja ja sotilaita. Seuraavassa
silmänräpäyksessä on kuva aivan toinen. Konekiväärit ovat jostakin
räjähtäneet soimaan torille. Yhtäkkiä, odottamatta. Tori tyhjenee
muutamassa hetkessä. Sotilaat syöksyvät pakokauhun vallassa taloja
kohden, tempaavat siviiliväestön mukaansa ja juoksevat henkensä
edestä porttikäytäviin, rappusiin, kuulien rapistessa seinämiin, lyövät
ovet auki ja ryntäävät huoneistoihin, Jokainen siinä juoksi. Oli pakko
juosta. Teräkin pyöri kuin vinhasti lyöty biljardipallo. Töintuskin
Mustala ja minä perässä pysyimme. »Vastavallankumoukselliset
ampuvat! Upseerit ampuvat! Provokaattorit ampuvat!» Veljellisessä
sovussa harmaatakkien kanssa hetkinen piileiltiin. Sitten alkoivat
sotilaat järjestää vastarintaa. Kiväärit paukkuivat. Joukot keräytyivät
jälleen torille. Me mukana. Terä valitti hukanneensa siinä
pakokauhussa kalossinsa. Yritettiin etsiä. Mutta jo ensi silmäys torille
vakuutti meidät siitä, että oli turhaa hakea. Siellä oli sikinsokin
kalosseja, hattuja, muhveja — ei sieltä omaansa olisi löytänyt. Ja

sotilaat viittoilivat: »Pois, pois!» Sinne se kalossi sitten jäi. »Onneksi
oli se toki vasen, se, josta pohja oli puhki», lohduttautui
Toivottomantylsä.
— Ei niinkään tylsästi, hymähti Aava. — Sinusta, Terä, voisi lopulta
tulla oikea stoalainen.
— Minulla ei ole paljon lisättävää, virkahti Rimpi raskaasti. —
Heinämaan kanssa olemme vain nähneet ruumiita. Kuorma-autoilla
ne niitä kuljettivat. Piikkiniekat matruusit kuolemanvartioina.
Upseereja. Siinä oli vanhoja ja nuoria, korkea- ja alempiarvoisia.
Katujen varsilta kuuluivat keränneen. Vanhan seurahuoneen kellariin
veivät. Kahteensataan sanoivat niitä siellä jo loikovan. Syyllisiä ja
syyttömiä.
Poikien kasvot olivat muuttuneet vakaviksi. Nähtyjä ja kuultuja
kauhunkuvia pyrki mieleen. Päivä oli ollut niitä täysi. Kummallinen
sekoitus huumaavaa iloa ja hurjaa riemua kietoutuneena yhteen
mitä kammottavimman raakuuden ja sydämettömimmän julmuuden
kanssa — sellainen se oli ollut, tämä vallankumouspäivä.
— No, Aava, kehoitti Aarne.
— Minun sanottavani supistuu vähiin, sanoi Aava. — Olin Katajan
luona, kun ovikello soi rajusti. Tulijat ovat matruuseja. Kotitarkastus.
He etsivät jotakin piiloutunutta upseeria. Turhaan panemme vastaan.
Turhaan selitämme, että he rikkoivat maan lakeja. »Lakeja!» huutaa
johtaja. »Laki on meidän kivääriemme piipussa. Me olemme niitä,
jotka käskemme. Yksin me.»
Tuli painostava hiljaisuus huoneeseen.

[Ebooks PDF] download Majalah FKIP ULM Edisi 4 OKT DES 2021 4th Edition Tim Redaksi full chapters

About This Presentation

Slide Content

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

[Ebooks PDF] download Majalah FKIP ULM Edisi 4 OKT DES 2021 4th Edition Tim Redaksi full chapters

About This Presentation

Slide Content

Slide 1

Slide 2

Slide 3

Slide 4

Slide 5

Slide 6

Slide 7

Slide 8

Slide 9

Slide 10

Slide 11

Slide 12

Slide 13

Slide 14

Slide 15

Slide 16

Slide 17

Slide 18

Slide 19

Slide 20

Slide 21

Slide 22

Slide 23

Slide 24

Slide 25

Slide 26

Slide 27

Slide 28

Slide 29

Slide 30

Slide 31

Slide 32

Slide 33

Slide 34

Slide 35

Slide 36

Slide 37

Slide 38

Slide 39

Slide 40

Slide 41

Slide 42

Slide 43

Slide 44

Slide 45

Slide 46

Slide 47

Slide 48

Slide 49

Slide 50

Slide 51

Slide 52

Slide 53

Slide 54

Tags

Categories

Download

Quick Actions

Statistics

Related Slideshows

TLE-9-Prepare-Salad-and-Dressing.pptxkkk

LESSON 1 ABOUT MEDIA AND INFORMATION.pptx

GRADE-8-AQUACULTURE-WEEKQ1.pdfdfawgwyrsewru

Feelings PP Game FOR CHILDREN IN ELEMENTARY SCHOOL.pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech_Template.pptx [Autosaved].pptx

Jeopardy_Figures_of_Speech.pptxvdsvdsvsdvsd