Experience an instant PDF download of the complete Financial Reporting 1st Edition Loftus Solutions Manual.

Experience an instant PDF download of the complete Financial Reporting 1st Edition Loftus Solutions Manual.

1. Visit https://testbankfan.com to download the full version and
explore more testbank or solution manual
Financial Reporting 1st Edition Loftus Solutions
Manual
_____ Click the link below to download _____
https://testbankfan.com/product/financial-
reporting-1st-edition-loftus-solutions-manual/
Explore and download more testbank at testbankfan.com

2. Here are some suggested products you might be interested in.
Click the link to download
Financial Reporting 1st Edition Loftus Test Bank
https://testbankfan.com/product/financial-reporting-1st-edition-
loftus-test-bank/
Financial Reporting 2nd Edition Loftus Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/financial-reporting-2nd-edition-
loftus-solutions-manual/
Financial Reporting 2nd Edition Loftus Test Bank
https://testbankfan.com/product/financial-reporting-2nd-edition-
loftus-test-bank/
Canadian Entrepreneurship and Small Business Management
Canadian 10th Edition Balderson Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/canadian-entrepreneurship-and-small-
business-management-canadian-10th-edition-balderson-solutions-manual/

3. Microsoft Office 2013 Introductory 1st Edition SeriesTest
Bank
https://testbankfan.com/product/microsoft-
office-2013-introductory-1st-edition-seriestest-bank/
Labor Economics 7th Edition George Borjas Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/labor-economics-7th-edition-george-
borjas-solutions-manual/
Managing Human Behavior in Public and Nonprofit
Organizations 5th Edition Denhardt Test Bank
https://testbankfan.com/product/managing-human-behavior-in-public-and-
nonprofit-organizations-5th-edition-denhardt-test-bank/
Accounting Information Systems 8th Edition Hall Solutions
Manual
https://testbankfan.com/product/accounting-information-systems-8th-
edition-hall-solutions-manual/
Economics of Money Banking and Financial Markets The
Business School 5th Edition mishkin Solutions Manual
https://testbankfan.com/product/economics-of-money-banking-and-
financial-markets-the-business-school-5th-edition-mishkin-solutions-
manual/

4. Childhood and Adolescence Voyages in Development 5th
Edition Rathus Test Bank
https://testbankfan.com/product/childhood-and-adolescence-voyages-in-
development-5th-edition-rathus-test-bank/

5. Solutions Manual

to accompany


Financial Reporting


Janice Loftus, Ken Leo, Noel Boys, Belinda
Luke, Sorin Daniliuc, Hong Nee Ang &
Karyn Byrnes


Prepared by Belinda Luke





© John Wiley & Sons Australia Ltd, 2016

6. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.2
Chapter 9: Employee benefits



Comprehension questions

1. What is a paid absence? Provide an example.

Refer to section 9.2. Paid absence refers to an employee entitlement to be paid during certain
absences. Examples include sick leave and annual leave.

2. What is the difference between accumulating and non-accumulating sick leave? How does
the recognition of accumulating sick leave differ from the recognition of non-accumulating
sick leave?

Refer to section 9.2.4. Accumulating sick leave may be carried forward to a future period if the
employee has not taken the leave in the current period. Non-accumulating sick leave may not be
carried forward to a future period. A liability must be recognised for accumulating sick leave when
the employee renders services that increase the entitlement. The liability is measured as the amount
that the entity expects to pay. If the leave is non-vesting, the amount recognised is affected by the
probability that the leave will be taken.

3. What is the difference between vesting and non-vesting sick leave? How does the
recognition of vesting sick leave differ from the recognition of non-vesting sick leave?

Refer to section 9.2.4. If sick leave is vesting, the employee is entitled to cash settlement for unused
leave. If sick leave is non-vesting, the employee has no entitlement to cash settlement of unused
leave. The employer recognises a liability for accumulating sick leave, measured as the
undiscounted amount expected to be paid. The entity will have good reason to expect that all vested
accumulating sick leave will be paid. However, if sick leave is not vesting, a liability is recognised
for proportion of accumulated sick leave that the entity expects to be taken by its employees.

4. Explain how a defined contribution superannuation plan differs from a defined benefit
superannuation plan.

Refer to sections 9.4 and 9.5. Under a defined contribution superannuation plan the employer pays
fixed contributions into a fund. Employees’ benefits are a function of the level of contributions paid
and the return achieved by the fund on the investment of plan assets. The employer has no
obligation to make further payments if the fund is unable to pay all the benefits accruing to members
for past service.

In a defined-benefit superannuation plan, the benefits received by members on retirement are
determined by a formula reflecting their years of service and level of remuneration, rather than the
performance of the fund. The employer has an obligation to pay further contributions if the fund is
unable to pay members’ benefits.

7. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.3

5. During October 2008 there was a sudden global decline in the price of equity securities
and credit securities. Many superannuation funds made negative returns on investments
during this period. How would this event affect the wealth of employees and employers?
Consider both defined benefit and defined contribution superannuation funds in your
answer to this question.

Refer to sections 9.4 and 9.5. In a defined contribution fund the employees bear the risk of low or
negative returns on the investment of plan assets because the benefits paid on retirement are a
function of the level of contributions and the return achieved on plan assets. Thus, the employer is
not directly affected by the poor performance of the defined contribution fund because it has no
obligation for additional contributions if the fund is unable to pay benefits to members on retirement.

Members of defined benefit plans would not be affected by the negative returns achieved by the
fund. Their benefits are defined in terms of their years of service and level of remuneration, rather
than by the performance of the fund. The employer has an obligation for the excess of the defined
benefit over the plan assets. Thus a decline in the value of investments held by the fund may increase
the employer’s obligation to the fund.

6. Explain how an entity should account for its contribution to a defined contribution
superannuation plan in accordance with AASB 119/IAS 19.

Refer to section 9.4. Contributions payable to defined contribution funds are recognised as expenses
in the period that the employee renders services, unless another standard permits the cost of
employment benefits to be allocated to the carrying amount of an asset, such as inventory. If the
amount paid to the defined contribution fund by the entity during the year is less than the amount
payable in relation to services rendered by employees, a liability for unpaid contributions must be
recognised. The liability is measured at the undiscounted amount payable unless it is due more than
12 months after the end of the period, in which case it is discounted.

7. Compare the off-balance sheet approach to accounting for a defined benefit post-
employment plan with the net capitalisation approach adopted by AASB 119/IAS 19. Can
these approaches be explained by different underlying views as to whether a deficit or
surplus in the fund meets the definition of a liability or asset of the sponsoring employer?

The off-balance sheet approach ignores any surplus or deficit in the defined benefit post-
employment plan. Under this approach, the accounting is similar to accounting for a defined
contribution fund, for which contributions are recognised as expenses in the period in which the
employee renders services. This approach can be justified conceptually if adopting the view that a
surplus in the fund is not an asset of the employer, who cannot direct a surplus to be used as a
resource to pursue its own objectives; and a deficit is not a liability of the employer in the absence of
a legal obligation to pay for any shortfall in the fund. However, this argument is premised on a
narrow view assets and liabilities. Adopting a broader view, the expected cost savings, in the form of
lower contributions, constitute future economic benefits that are expected to be derived from the
surplus. Similarly, the deficit gives rise to a constructive obligation because the employer may find it
difficult to attract and retain staff, or face opposition from unions, if it did not make additional
contributions to enable the fund to pay benefits to members. This broader view is reflected in the net
capitalisation approach because the surplus (deficit) of the plan assets is recognised as an asset
(liability) by the employer.

8. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.4

8. In relation to defined benefit post-employment plans, paragraph 56 of AASB 119/IAS 19
states, “… the entity is, in substance, underwriting the actuarial and investment risks
associated with the plan”. Evaluate whether the requirements for the recognition and
measurement of the net defined benefit liability reflect the underlying assumptions about
the entity’s risks.

The Standard reflects the view that a deficit in the post-employment fund represents a constructive
obligation because the entity (the employer) effectively underwrites the actuarial and investment
risks associated with the plan. Similarly, a surplus represents an asset in the form of future savings in
contributions. The recognition of a liability to the extent that the present value of the accrued
benefits exceed the fair value of plan assets is consistent with this view; it provides a present value
measure of the risk to the entity of having to pay additional contributions in future to enable the fund
to pay accrued benefits to members for services that have already been rendered.

While the question focuses on the requirements for a defined benefit liability, some further
comments are offered in relation to the accounting requirements for a net defined benefit asset.
Conversely, a surplus in the fund represents potential savings in the form of reduced contributions
resulting from past actuarial and investment gains. However, assets are resources controlled by the
entity form which future economic benefits are expected to flow to the entity. Accordingly, AASB
119/IAS 19 limits the carrying amount of the net superannuation asset to the greater of the surplus
and ‘the present value of any economic benefits available in the form of refunds from the plan or
reductions in future contributions of the plan’.

9. Identify and discuss the assumptions involved in the measurement of a provision for long
service leave. Assess the consistency of these requirements with the fundamental
qualitative characteristics of financial information prescribed by the conceptual
framework.

Refer to section 9.6. Accounting for long service leave requires estimation of when the leave will be
taken, projected salary levels and the proportion of employees who will continue in the entity’s
employment long enough to become entitled to long service leave. It is necessary to make
assumptions about when employees will take long service leave, which may be any time after they
become entitled. The estimation of the timing of when leave will be taken affects estimates of
projected salaries and wages and the discounting of the defined benefit. The estimation of projected
salary levels may be affected by assumptions about the rate of inflation as well as promotion. The
likelihood of promotion may differ among different categories of employees, such as engineers,
graduate trainees and unskilled workers. The proportion of employees who will become entitled to
long service leave may vary from one location to another, and is usually considered to be increasing
with the period of past employment. Employees who are approaching entitlement are assumed to be
less likely to leave before their long service leave vests, because the loss of long service leave
entitlement would be viewed as a cost of changing employment.

The fundamental qualitative characteristics of financial information prescribed by the Conceptual
Framework are relevance and faithful representation. The liability for long service leave is required
to be measured as the present value of the amount expected to be paid to settle the obligation. The
focus on future cash flows required to settle the obligation reflects the fundamental characteristic of
relevance because users of financial statements need information with which to assess the entity’s
prospects for future not cash inflows (Conceptual Framework, para. OB4). However, the estimation

9. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.5
of future cash flows introduces measurement uncertainty that can detract from faithful
representation. The use of historical patterns of employee retention and actuarial estimates can
enhance the faithful representation of liabilities for long service leave.

10. Explain the projected unit credit method of measuring and recognising an obligation for
long-term employee benefits? Illustrate your answer with an example.

Refer section 9.6. Under the projected unit credit method the obligation for long-term employee
benefits is measured by calculating the present value of the expected future payments that will result
from employee services provided to date. For example, if employees will be entitled to 13 weeks of
long service leave after 10 years of employment, 30% of the amount expected to be paid in the
future is recognised for employees who have provided three years of service.

10. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.6
Case studies

Case study 9.1

Termination benefits

The board of directors of Swinburne Ltd met in June 2016 and decided to close down a branch
of the company’s operations when the lease expired in the following February. The chief
financial officer advised that termination benefits of $2 million are likely to be paid. The
company’s accountant has asked whether they should recognise a liability for termination
benefits in its financial statements for the year ended June 2016.

Required
Advise the accountant, with reference to the requirements of AASB 119/IAS 19.

Given the timeframe for the expected payments is within 12 months after the end of the reporting
period, the amount should be recorded as a current liability (para. 8, AASb 119/IAS 9).

Case study 9.2

Vesting entitlements

Monash Ltd is a newly formed company and is formulating its policies in terms of employee
benefits. The company would like to offer employees payment for any accumulated unused
sick leave if they resign from the company.

Required
Explain to the CEO the effect on the financial statements if sick leave entitlements are vesting
versus non-vesting.

Where payment is made for any accumulated unused sick leave, such leave is referred to as vesting.
In this case, records of accumulated unused leave must be kept and the associated liability recorded
in the company’s financial statements.

If there is no entitlement to payment for unused sick leave on resignation/termination, such leave is
referred to as non-vesting and only amounts due and payable within the next 12 months would be
recorded as a current liability in the company’s financial statements.

11. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.7
Case study 9.3

Long service leave

The accountant of Curtin Ltd believes that long service leave should not be considered as a
liability in the accounts until employees have commenced their tenth year of service, given this
leave entitlement only applies to Curtain Ltd employees after 10 years of continuous service.

Required
Advise the accountant on whether this approach is acceptable, and what requirements exist
under AASB 119/IAS 19.

Under AASB119/IAS 9, long service leave accrues to employees as they provide services to the
entity, even though there may be no legal entitlement to the leave until after 10 years. Hence, net
present value calculations of the expected future obligation are required. This is normally done
using the projected unit credit method, which involves estimating when the leave will be taken,
projected salary levels at that time, and the proportion of employees who will remain in employment
to qualify for the leave.

12. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.8
Application and analysis exercises

Exercise 9.1

Accounting for the payroll

Adelaide Ltd pays its employees on a monthly basis. The payroll is processed on the 6th day of
the month and payable on the 7th day of the month. Gross salaries for July were $500  000,
from which $125  000 was deducted in tax. All of Adelaide Ltd’s salaries are accounted for as
expenses. Deductions for health insurance were $10  000. Payments for health insurance and
employee withheld income taxes are due on the 15th day of the following month.

Required
1. Prepare all journal entries to record the July payroll, the payment of July salaries and the
remittance of deductions.
2. Calculate the balance of the Accrued Payroll account at the end of July.

1.

6 July Wages and Salaries Expense Dr 500 000
Accrued Payroll Cr 500 000
(Payroll for July)

7 July Accrued Payroll Dr 365 000
Bank Cr 365 000
(Payment of net salaries for July)

15 August Accrued Payroll Dr 10 000
Bank Cr 10 000
(Payment of health insurance
payroll deductions)


15 August Accrued Payroll Dr 125 000
Bank Cr 125 000
(Payment of payroll deductions for
withheld income tax)


2. $135 000 credit ($500 000 - $365 000), as all June payroll deductions would have been remitted
during July.

13. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.9
Exercise 9.2

Accrual of wages and salaries

Canberra Ltd has a weekly payroll of $125  000. The last payroll processed before the end of
the annual reporting period was for the week ended Friday 24 June. Employees do not work
during weekends.

Required
Prepare a journal entry to accrue the weekly payroll as at 30 June.

Wages and salaries must be accrued for four business days after Friday 24 June. that is, Monday 27
June – Thursday 30 June.

4/5 x $125 000 = $100 000

30 June Wages and Salaries Expense Dr 100 000
Accrued Wages and Salaries Cr 100 000
(Accrual of payroll for business
days 27-30 June)


Exercise 9.3

Accounting for sick leave

Melbourne Ltd has 100 employees who each earn a gross wage of $150 per day. In an attempt
to reduce absenteeism, Melbourne Ltd introduced a new workplace agreement providing all
employees with entitlement to 5 days of non-vesting, accumulating sick leave per annum,
effective from 1 July 2015. Under the previous workplace agreement, all sick leave was non-
cumulative. During the year ended 30 June 2016, 300 days of paid sick leave were taken by
employees. It is estimated that 60% of unused sick leave will be taken during the year ended 30
June 2017 and that 40% will not be taken at all.

Required
Prepare a journal entry to recognised Melbourne Ltd’s liability, if any, for sick leave at 30
June 2016.

60% x (100 x 5 – 300) x $150 = $18 000

30 June Wages and Salaries Expense Dr 18 000
Provision for Sick Leave Cr 18 000
(Accrual of sick leave)

14. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.10
Exercise 9.4

Accounting for sick leave

Auckland Ltd has 200 employees who each earn a gross wage of $140 per day. Auckland Ltd
provides 5 days of paid non-accumulating sick leave for each employee per annum. During the
year, 150 days of paid sick leave and 20 days of unpaid sick leave were taken. Staff turnover is
negligible.

Required
Calculate the employee benefits expense for sick leave during the year and the amount that
should be recognised as a liability, if any, for sick leave at the end of the year.

Employee benefits for sick leave during the year: 150 days x $140 per day = $21 000
Auckland Ltd should not recognise a liability for sick leave because it is non-cumulative.

Exercise 9.5

Accounting for annual leave

Newcastle Ltd provides employees with 4 weeks (20 days) of annual leave for each year of
service. The annual leave is accumulating and vesting up to a maximum of 6 weeks. Thus, all
employees take their annual leave within 6 months after the end of each reporting period so
that it does not lapse. Newcastle Ltd pays a loading of 17.5% on annual leave; that is,
employees are paid an additional 17.5% of their regular wage while taking annual leave. Refer
to the following extract from Newcastle Ltd’s payroll records for the year ended 30 June 2016.

Employee Wage/day
AL 1 July 2015
Days
Increase in
entitlement Days
AL taken
Days
Chand $160 6 20 15
Kim $125 3 20 16
Smith $150 2 20 13
Zhou $100 4 20 17

Required
Calculate the amount of annual leave that should be accrued for each employee.

Employee Wage,
per day
Change in AL
entitlement
AL 30/6/16
in days
AL accrual (col. 2
x col. 4 x 117.5%)
$
Chand $160 6+20-15 11 2 068.00
Kim $125 3+20-16 7 1 028.13
Smith $150 2+20-13 9 1 586.25
Zhou $100 4+20-17 7 822.50

15. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.11
Exercise 9.6

Accounting for profit-sharing arrangements

Wellington Ltd has a profit-sharing arrangement in which 1% of profit for the period is
payable to employees, paid 3 months after the end of the reporting period. Employees’
entitlements under the profit-sharing arrangement are subject to their continued employment
at the time the payment is made. Based on past staff turnover levels, it is expected that 95% of
the share of profit will be paid. Wellington Ltd’s profit for the period was $70 million.

Required
Prepare a journal entry to record Wellington Ltd’s liability for employee benefits arising from
the profit-sharing arrangement at the end of the reporting period.

95% x 1% x $70 000 000 = $665 000

30 June Wages and Salaries Expense Dr 665 000
Provision for Employee Benefits Cr 665 000
(Accrual of employee benefits for
profit-sharing arrangements)


Exercise 9.7

Accounting for long service leave

Victoria Ltd provides long service leave entitlement of 13 weeks of paid leave after 10 years of
continuous employment. The provision for long service leave had a credit balance of $140  000
at 30 June 2016. During the year ended 30 June 2017, long service leave of $25  000 was paid.
At the end of the year, the present value of the defined benefit obligation for long service leave
was $150  000.

Required
Prepare all journal entries in relation to long service leave for the year ended 30 June 2017.

$ $
Defined obligation 30/6/17 150 000
Obligation B/fwd 140 000
Less LSL paid (25 000) 115 000
Required increase/LSL
expense
35 000

Date Account $ $
During
2017
Provision for Long Service Leave Dr 25 000
Bank Cr 25 000
(Long service leave paid)

30/06/17 Long Service Leave Expense Dr 35 000
Provision for Long Service Leave Cr 35 000
(Increase in Liability for LSL)

16. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.12

Exercise 9.8

Accounting for defined contribution superannuation plans

Wollongong Ltd provides a defined contribution superannuation fund for its employees. The
company pays contributions equivalent to 10% of annual wages and salaries. Contributions of
$50  000 per month were paid for the year ended 30 June 2016. Actual wages and salaries were
$7 million. Three months after the reporting period, there is a settlement of the difference
between the amount paid and the annual amount payable determined with reference to
Wollongong Ltd’s audited payroll information. The settlement at 30 September involves either
an additional contribution payment by Wollongong Ltd or a refund of excess contributions
paid.

Required
Prepare all journal entries required during June 2016 for Wollongong Ltd’s payment of, and
liability for, superannuation contributions.

Superannuation payable $700 000
Contributions paid $600 000 ($50 000 x 12)
Superannuation liability $100 000

30/06/16 Superannuation Expenses Dr 50 000
Bank Cr 50 000
(Superannuation contribution for
June)


30/06/16 Superannuation Expenses Dr 100 000
Superannuation Liability Cr 100 000
(Liability for unpaid
superannuation contribution for the
year)

17. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.13
Exercise 9.9

Accounting for the payroll and accrual of wages and salaries

Lavender Ltd pays its employees on a fortnightly basis. All employee benefits are recognised as
expenses. The following information is provided for its July and August payrolls:

July August
$ $ $ $
Fortnightly payroll 580 000 700 000
720 000 600 000
Gross payroll for the month 1 300 000 1 300 000
Deductions payable to:
Taxation authority 250 000 245 000
Health fund 20 000 20 000
Community charity 4 000 4 000
Union fees 6 500 6 500
Total deductions for the month 280 500 275 500
Net wages and salaries paid
14 July, 11 August 458 775 553 230
28 July, 25 August 560 725 1 019 500 471 270 1 024 500
1 300 000 1 300 000

The two fortnightly payrolls in August were for the fortnight ended Friday, 7 August and
Friday, 21 August. The payrolls were processed and paid on the following Monday and
Tuesday respectively. Payroll deductions are remitted as follows:

Health fund deductions
Union fees
Taxation authority
Community charity
3rd day of the following month
3rd day of the following month
15th day of the following month
21st day of the following month

Required
1. Prepare all journal entries to account for the August payroll and all payments relating to
employee benefits during August.
2. Prepare a journal entry to accrue wages for the remaining days in August not included in
the final August payroll. Use the same level of remuneration as per the final payroll for
August.

18. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.14
1.


3 August Accrued Payroll Dr 20 000
Bank Cr 20 000
(Payment of July health insurance
payroll deductions)


Accrued Payroll Dr 6 500
Bank Cr 6 500
(Payment of July payroll
deductions for union fees)


10 August Wages and Salaries Expense Dr 700 000
Accrued Payroll Cr 700 000
(Payroll for fortnight ended 7/8)

11 August Accrued Payroll Dr 553 230
Bank Cr 553 230
(Payment of net wages & salaries)

15 August Accrued Payroll Dr 250 000
Bank Cr 250 000
(Payment of employee income tax
withheld in July)


21 August Accrued Payroll Dr 4 000
Bank Cr 4 000
(Payment of July payroll
deductions for charity donations)


24 August Wages and Salaries Expense Dr 600 000
Accrued Payroll Cr 600 000
(Payroll for fortnight ended 21/8)

25 August Accrued Payroll Dr 471 270
Bank Cr 471 270
(Payment of net wages & salaries)

2.


31 August Wages and Salaries Expense Dr 360 000
Accrued Wages and Salaries Cr 360 000
(Accrual of wages and salaries for
6 business days Mon 24-28/8, 31/8)

Daily wages $600 000/10 days = $60 000; 6 days x $60 000 per day = $360 000

19. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.15
Exercise 9.10

Accounting for annual leave

Tulip Ltd provides 4 weeks (20 days) of accumulating vested annual leave for each year of
service. The company policy is that annual leave must be taken within 6 months of the end of
the period in which it accrues. Annual leave is paid at the base salary rate (which excludes
commissions, bonuses and overtime). A 17.5% loading is applied to annual leave payments.

The following summary data is derived from Tulip Ltd’s payroll records for the year ended 30
June 2016. Base pay rates have increased during the year. The amounts shown are applicable
at 30 June 2016.

Employee category
Base pay/day
$
Annual leave
Balance b/d
1 July 2015
(days)
Accumulated
during year
(days)
Taken
during year
(days)
Managers 440 100 200 260
Sales staff 220 150 600 630
Office workers 110 120 400 387
Other 100 60 200 240

Additional information
After leave taken during the year had been recorded, Tulip Ltd’s trial balance revealed that
the provision for annual leave had a debit balance of $262  460 at 30 June 2016.

Required
Prepare journal entries to account for the liability for annual leave at 30 June 2016.

30/6/2016 Wages and Salaries Expense Dr 333 700
Provision for Annual Leave Cr 333 700
(Accrual of employee benefits
arising from profit-sharing
arrangements)


Workings
Category Pay/day Op bal Increase AL taken Clos bal. Loading Liability
$ Days Days Days Days $
Managers 440 100 200 260 40 0.175 20 680
Sales staff 220 150 600 630 120 0.175 31 020
Office workers 110 120 400 387 133 0.175 17 190
Other 100 60 200 240 20 0.175 2 350
Liability 30/6 71240 Cr
Bal of provision 262 460 Dr
Accrual 333 700

20. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.16
Closing balance of annual leave accumulation (in days):
= Opening balance + accumulation during the year – Annual leave taken

e.g. Managers: 100 + 200 – 260 = 40 days

Accrual = Days accumulated at the end of the period x basic pay rate x (1 + 0.175)
e.g. Managers: 40 days x $440 per day x (1 + 0.175) = $20 680

21. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.17
Exercise 9.11

Accounting for sick leave

Daffodil Ltd opened a call centre on 1 July 2015. The company provides 1 week (5 days) of sick
leave entitlement for the employees working at the call centre. The following information has
been obtained from Daffodil Ltd’s payroll records and actuarial assessments for the year
ended 30 June 2016. The column headed ‘Term. in 2016’ indicates the leave entitlement
pertaining to service of employees whose employment was terminated during the year. The
actuary has estimated the percentage of unused leave that would be taken within 12 months if
Daffodil Ltd allowed leave to accumulate. Due to high staff turnover, the remaining leave
would lapse (or be settled in cash, if vesting) within 1 year after the end of the reporting
period.

Employee
category
Base
pay/day
$
Current
service
(days)
Leave
taken in
2016
(days)
Term.
in 2016
(days)
Estimated
leave used
2016
%
Estimated
termination
2016
%
Supervisors
Operators
100
80
30
500
20
400
3
60
90
70
10
30


Required
Calculate the employee benefits expense for sick leave for the year and the amount that should
be recognised as a liability for sick leave at 30 June 2016, assuming that sick leave entitlements
are:
1. non-accumulating
2. accumulating and non-vesting
3. accumulating and vesting.

There is no opening balance of sick leave, even if accumulating, because all employees commenced
in the current year.
Provision for sick leave:

Category
Wage
/day
Current
Service
Days
taken Term.
Clos
bal.
Accum.
30/6/13
Exp. To
be Used
Provision

$ Days Days Days Days $ % $
Supervisors 100 30 20 3 7 700 90 630
Consultant 80 500 400 60 40 3200 70 2240
c) 3900 b) 2870

1. Non-accumulating sick leave is recognised when the leave is taken.

Employee
category
Base pay
/day
Leave
taken in
2013
Employee
benefits
Expense
Provision for
Sick Leave
$ Days $ $
Supervisors 100.00 20 2 000 Nil
Operators 80.00 400 32 000 Nil
$34 000 Nil

22. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.18

Explanation

There is no obligation for unused sick leave at the end of the period because it is non-accumulating.
Therefore, Daffodil Ltd would not recognise a provision for non-accumulating sick leave.

Accumulating sick leave is recognised when the employee provides a service and the liability is
measured as the nominal amount (if short-term) that is expected to be paid for sick leave arising
from services already provided.

2. Employee benefits expense:

= leave taken during the period + increase in the provision for sick leave
= $34 000 +$2870 = $36 870
Amount of liability = $2870

3. If the accumulating sick leave is vesting, all unused entitlement is expected to be paid.
Employee benefits expense:

= leave taken during the period + increase in the provision for sick leave
= $34 000 +$3900 = $37 900
Amount of liability = $3900

23. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.19
Exercise 9.12

Accounting for defined benefit superannuation plans

Sydney Ltd provides a defined benefit superannuation plan for its managers. The assistant
accountant has completed some sections of the defined benefit worksheet based on information
provided in an actuary’s report on the Sydney DB Superannuation Fund for the year ended 30
June 2017.

SYDNEY DB SUPERANNUATION FUND
Defined Benefit Worksheet
for the year ended 30 June 2017
Sydney Ltd
Sydney DB
Superannuation
Fund
Profit/los
s $’000
OCI
$’000
Bank
$’000
Net
DBL(A)
$’000
DBO
$’000
Plan
Assets
$’000
Balance 30/6/16 1 000 Cr 6 000 Cr 5 000 Dr
Net interest at 10%
Current service cost 400 Cr
Contributions to the fund 600 Cr 600 Dr
Benefits paid by the fund 100 Dr 100 Cr
Actuarial loss: DBO 300 Cr
Journal Entry
Balance 30/6/17 7 200 Cr 6 000 Dr
Adjustment for asset ceiling
if < deficit
Balance 30/6/17

Additional information
The asset ceiling was $600  000 at 30 June 2017.

24. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.20
Required
1. Determine the surplus or deficit of the fund at 30 June 2017.
2. Determine the net defined benefit asset or liability at 30 June 2017.
3. Calculate the net interest and distinguish between the interest expense component of the
defined benefit obligation and the interest income component of the change in the fair
value of plan assets for the year ended 30 June 2017.
4. Determine the amount to be recognised in profit or loss in relation to the defined benefit
superannuation plan for the year ended 30 June 2017.
5. Determine the amount to be recognised in other comprehensive income in relation to the
defined benefit superannuation plan for the year ended 30 June 2017.

1. $1 200 000 deficit
Present value of the defined benefit obligation 30 June 2017 $7 200 000
Fair value of plan assets 30 June 2017 6 000 000
Deficit of the fund at 30 June 2017 $1 200 000

2. The net defined benefit liability at 30 June 2017 is $1,200,000, being the deficit of the fund.

3. Net interest = $100 000
Interest expense component of the defined benefit obligation = $6 000 000 x 10% =$600 000
Interest income component of the change in fair value of plan assets = $5 000 000 x 10% = $500 000

4. $500 000
Net interest $100 000
Service cost 400 000
Superannuation expense $500 000

5. The actuarial loss of $300 000 is recognised in other comprehensive income.

25. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.21
Exercise 9.13

Accounting for defined benefit superannuation plans

Which of the following items in relation to a defined benefit fund are recognised in (i) profit or
loss and (ii) other comprehensive income in accordance with AASB 119/IAS 19?
(a) current service cost
(b) past service cost incurred during the period
(c) net interest
(d) return on plan assets excluding amounts recognised in net interest
(e) benefits paid to members
(f) current period actuarial gains in relation to the defined benefit obligation
(g) current period actuarial losses in relation to the defined benefit obligation
(h) current period actuarial gains in relation to the assets of the plan
(i) current period actuarial losses in relation to the assets of the plan
(j) contributions paid.

i) recognised in profit or loss
(a) current service cost
(b) past service cost incurred during the period
(c) net interest

ii) recognised in other comprehensive income
(d) return on plan assets excluding amounts recognised in net interest
(f) current period actuarial gains in relation to the defined benefit obligation
(g) current period actuarial losses in relation to the defined benefit obligation

26. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.22
Exercise 9.14

Accounting for defined benefit superannuation plans

For each of the following scenarios, determine (i) the surplus or deficit in the defined benefit
superannuation fund and (ii) the net defined benefit liability or asset that should be recognised
by the sponsoring employer in accordance with AASB 119/IAS 19.

Present value of
DBO
Fair value of plan
assets
Asset ceiling
(a) $1 300 000 $1 000 000 $Nil
(b) $1 550 000 $1 200 000 $Nil
(c) $2 000 000 $2 200 000 $100 000
(d) $2 400 000 $2 500 000 $250 000


Present value
of DBO
Fair value of
plan assets
Asset
ceiling
(i) Deficit or
surplus
(ii) Net defined
benefit asset /
liability
(a) $1 300 000 $1 000 000 $Nil $300 000 Deficit $300 000 liability
(b) $1 550 000 $1 200 000 $Nil $350 000 Deficit $350 000 liability
(c) $2 000 000 $2 200 000 $100 000 $200 000 Surplus $100 000 asset
(d) $2 400 000 $2 500 000 $250 000 $100 000 Surplus $100 000 asset

27. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.23
Exercise 9.15

Accounting for sick leave

Rose Ltd provides 1 week (5 days) of accumulating non-vesting sick leave for each year of
service. Sick leave is paid at the base pay rate, which does not include commissions, bonuses
and overtime. The proportion of accumulated sick leave that will be taken is estimated for each
category of employee due to differences in staff turnover rates. The following summary data is
derived from Rose Ltd’s payroll records for the year ended 30 June 2016.

Sick leave
% of unused leave
expected to be taken
Employee
category
Base
pay/day
$
Balance
b/d 1 July
2015
(days)
Increase in
leave for
current
service
(days)
Leave
taken or
lapsed
(days)
Within
12
months
%
1 year
later
%
2
years
later
%
Managers 450 120 50 10 20 10 5
Consultants 300 110 100 90 75 10 0
Clerical
staff
100 80 100 70 65 9 0

Additional information
The yield on high-quality corporate bonds at 30 June 2016 is 7% for one-year bonds and 8%
for two-year bonds. After leave taken during the year had been recorded Rose Ltd’s trial
balance at 30 June 2016 revealed the provision for sick leave had a credit balance of $13  000.

Required
1. Prepare journal entries to account for the liability for sick leave at 30 June 2016.
2. State how much of the provision should be classified as a non-current liability.

1.
30/6/2016 Wages and Salaries Expense Dr 49 655
Provision for Sick Leave Cr 49 655
(Accrual of employee benefits for
profit-sharing arrangements)


Workings and explanation

Category
Daily
wage $
Open. bal
Days
Current
service
Taken or
Lapsed
Clos. bal
days
Accumulated
Benefit $
Managers 450 120 50 10 160 72 000
Consultants 300 110 100 90 120 36 000
Clerical staff 100 80 100 70 110 11 000

Closing balance of sick leave accumulation (in days):
= Opening balance + entitlement for service during the year – sick leave taken/lapsed
e.g. Managers: 120 + 50 – 10 = 160 days

28. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.24
Amount of Sick Leave Expected to be Taken
Accum.
Benefit
Within 1 Year 1 Year Later 2 Years Later
% $ % $ % $
Managers 72 000 20 14 400 10 7 200 5 3 600
Consultants 36 000 75 27 000 10 3 600 0 0
Clerks 11 000 65 7 150 9 990 0 0
48 550 11 790 3 600

Provision for sick leave
Current - due within one year after balance date – undiscounted $48 550
Non-current
Due one year later, discounted at 7% = $11 790 = $11 019
(1 + .07)
Due 2 years later, discounted at 8% = $3600 = $3 086
(1 + 0.08)
2

Total provision for sick leave at 30 June 2016 $62 655 Cr
Amount per trial balance 13 000 Cr
Accrual $49 655

The amount that is expected to be paid more than one year after the end of the reporting period is not
a short-term benefit (refer para. 5 of AASB 119/IAS 19). Accordingly, it is measured at present
value, consistent with other long-term employee benefits (refer para. 155and para. 57(a) (ii) of
AASB 119/IAS 19).

2. Non-current component of Provision for Sick Leave = $11 019 + $3 086 = $14 105

29. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.25
Exercise 9.16

Accounting for long service leave

Geranium Ltd provides long service leave for its retail staff. Long service leave entitlement is
determined as 13 weeks of paid leave for 10 years of continued service. The following
information is obtained from Geranium Ltd’s payroll records and actuarial reports for its
retail staff at 30 June 2016.

Unit credit
(years)
No. of
employees
% expected to
become entitled
Annual
salary per
employee
No. of years
until
vesting
Yield on HQ
corporate
bonds
1 60 20% $27 000 9 10%
2 50 30% $27 000 8 9%
3 30 50% $27 000 7 9%
4 10 60% $27 000 6 9%

Additional information
(a) The estimated annual increase in retail wages is 1% p.a. for the next 10 years, reflecting
expected inflation.
(b) The provision for long service leave for retail staff at 30 June 2015 was $22  000.
(c) No employees were eligible to take long service leave during the year ended 30 June 2016.

Required
Prepare the journal entry to account for Geranium Ltd’s provision for long service leave at 30
June 2016.

30/6/2013 Long Service Leave Expense Dr 20 830
Provision for Long Service Leave Cr 20 830
(Increase in provision for long
service leave)


Workings
Step 1 Estimate the number of employees who are expected to become eligible for long service
leave:

Years of
service
% expected to
become entitled
Total No. of
Employees Step 1
1 20% 60 12
2 30% 50 15
3 50% 30 15
4 60% 10 6

30. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.26
Step 2 Estimate the projected salaries.

= salary x (1 + inflation rate)
n

Years of
service
From Step
1
Current
salary
Inflation
rate
Period until
LSL vests
Projected
salary
1 Employees $ Years $
2 12 27 000 0.01 9 354 354
3 15 27 000 0.01 8 438 557
4 15 27 000 0.01 7 434 215
6 27 000 0.01 6 171 966

Step 3 Determine the accumulated benefit.

= Years of employment x weeks of paid leave x projected salaries
Years required for LSL 52

Years of
service
Projected
salary
Unit
credit
LSL
weeks /52
Accumulated
benefit
$ $
1 354 354 0.1 0.25 8 859
2 438 557 0.2 0.25 21 928
3 434 215 0.3 0.25 32 566
4 171 966 0.4 0.25 17 197


Step 4 Measure the present value of the accumulated benefit.

= accumulated benefit
(1 + i)
n


Years of
service
Accumulated
benefit
Discount
factor
Present
value
$ $
1 8 859 0.424098 3 757
2 21 928 0.501866 11 005
3 32 566 0.547034 17 814
4 17 197 0.596267 10 254
42 830

The increase in the provision for long service leave can be calculated as $42 830 less the opening
balance, $22 000, because there have been no long service leave payments during the year. Thus the
long service leave expense for the year ended 30 June 2016 is $20 830.

31. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.27
Exercise 9.17

Accounting for long service leave

Bluebell Ltd provides credit services. Bluebell Ltd provides its employees with long service
leave entitlements of 13 weeks of paid leave for every 10 years of continuous service. As the
company has been operating for only 5 years, no employees have become entitled to long
service leave. However, the company recognises a provision for long service leave using the
projected unit credit approach required by AASB 119/IAS 19. The following information is
obtained from Bluebell Ltd’s payroll records and actuarial reports for the non-managerial
staff of its debt collection business at 30 June 2016.

Unit
credit
(years)
No. of
employee
s
% expected to
become
entitled
Average
annual
salary
No. of
years until
vesting
Yield on govt.
corporate
bonds
1
2
3
4
5
100
85
40
32
25
20%
26%
35%
50%
65%
$40  000
$42  000
$44  000
$46  500
$49  600
9
8
7
6
5
6%
6%
5%
5%
5%

Additional information
(a) The estimated annual increase in retail wages is 5% p.a. for the next 10 years, reflecting
Bluebell Ltd’s policy of increasing salaries of its debt collection staff for each year of
additional experience.
(b) At 30 June 2015, the provision for long service leave for non-managerial debt collection
staff was $132  000.

Required
Prepare the journal entry to account for Bluebell Ltd’s provision for long service leave at 30
June 2016 in relation to the non-managerial employees of the company’s debt collection
business.

32. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.28

30/6/2016 Long Service Leave Expense Dr 150 735
Provision for Long Service Leave Cr 150 735
(Increase in provision for long
service leave)


Workings
Step 1 Estimate the number of employees who are expected to become eligible for long service
leave:

Years of
service
% expected to
become entitled
Total No. of
Employees Step 1
1 20% 100 20
2 26% 85 22.1
3 35% 40 14
4 50% 32 16
5 65% 25 16.25

Step 2 Estimate the projected salaries.
= salary x (1 + inflation rate)
n

Years of
service
From
Step 1
Current
salary
Inflation
rate
Period until
LSL vests
Discount
factor
Projected
salary
$ $
1 20 40 000 0.05 9 1.5513282 1 241 063
2 22.1 42 000 0.05 8 1.4774554 1 371 374
3 14 44 000 0.05 7 1.4071004 866 774
4 16 46 500 0.05 6 1.3400956 997 031
5 16.25 49 600 0.05 5 1.2762815 1 028 683

Step 3 Determine the accumulated benefit.

= Years of employment x weeks of paid leave x projected salaries
Years required for LSL 52

Years of
service
Projected
salary
Unit
credit
LSL
weeks /52
Accumulated
benefit
$ $
1 1 241 063 0.1 0.25 31 027
2 1 371 374 0.2 0.25 68 569
3 866 774 0.3 0.25 65 008
4 997 031 0.4 0.25 99 703
5 1 028 683 0.5 0.25 128 585

Step 4 Measure the present value of the accumulated benefit.
= accumulated benefit
(1 + i)
n

33. Solutions manual to accompany Financial Reporting

© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.29
Years of
service
Accumulated
benefit
Discount
factor
Present
value
$ $
1 31 027 0.591898 18 364
2 68 569 0.627412 43 021
3 65 008 0.710681 46 200
4 99 703 0.746215 74 400
5 128 585 0.783526 100 750
282 735

The amount by which the provision for long service should be increased can be calculated as the
present value of the accumulated benefit at 30 June 2016 less the opening balance of the provision
for long service leave because there have been no long service leave payments during the year:

$282 735 - $132 000 = $150 735

34. Chapter 9: Employee benefits
© John Wiley and Sons Australia Ltd, 2016 9.30
Exercise 9.18

Accounting for defined benefit superannuation plans

Lily Ltd provides a defined benefit superannuation plan for its managers. The following
information is available in relation to the plan.
2016
$

Present value of the defined benefit obligation 1 July 2015
Fair value of plan assets 1 July 2015
Current service cost
Contributions paid by Lily Ltd to the fund during the year
Benefits paid by the fund during the year
Present value of the defined benefit obligation 30 June 2016
10 000 000
9 500 000
1 150 000
1 000 000
1 200 000
10 750 000

Fair value of plan assets at 30 June 2016 10 047 500

Additional information
(a) No past service costs were incurred during the year ended 30 June 2016.
(b) The interest rate used to measure the present value of defined benefits at 30 June 2015 was
9%.
(c) The interest rate used to measure the present value of defined benefits at 30 June 2016 was
10%.
(d) There was an actuarial gain pertaining to the present value of the defined benefit
obligation as a result of an increase in the interest rate.
(e) The only remeasurement affecting the fair value of plan assets is the return on plan assets.
(f) The asset ceiling was nil at 30 June 2015 and 30 June 2016.
(g) All contributions received by the funds were paid by Lily Ltd. Employees make no
contributions.

Required
1. Determine the surplus or deficit of Lily Ltd’s defined benefit plan at 30 June 2016.
2. Determine the net defined benefit asset or liability that should be recognised by Lily Ltd at
30 June 2016.
3. Calculate the net interest for the year ended 30 June 2016.
4. Calculate the actuarial gain or loss for the defined benefit obligation for the year ended 30
June 2016.
5. Calculate the return on plan assets, excluding any amount recognised in net interest, for
the year ended 30 June 2016.
6. Present a reconciliation of the opening balance to the closing balance of the net defined
benefit liability (asset), showing separate reconciliations for plan assets and the present
value of the defined benefit obligation.
7. Prepare a summary journal entry to account for the defined benefit superannuation plan
in the books of Lily Ltd for the year ended 30 June 2016.

35. Discovering Diverse Content Through
Random Scribd Documents

36. Perttulimiehillä aina ennen oli tavallista paremmat eväät. Olihan
rieskaa, piirakkaa, voita, linnuntäkkä ja sen lisäksi juustoleipä.
Perttuliksi emännät paistoivat paljon juustoleipiä. Pitihän se olla
rengille ja piialle, vieläpä isännälle eri päällinen. Sitäpaitsi
molemmille papeille vietiin juustoleipä hyvitykseksi. Se ei kuulunut
palkkasaataviin. Se annettiin vain mieluisille papeille. Jos olimielestä
joku pappi huono, jäi se ilman.

37. ENTISET ELINTAVAT.
Myötätuntoisin mielin muistelee nyt vielä elossa oleva vanhempi
polvi entisiä aikoja elintapoineen. Eikä ollenkaan ihmettele tätä se,
joka vähänkään muistaa, miten viehättävän yksinkertaiset ja
koristelemattomat ne olivat. Se oli vain uupumattomalle työlle, kuin
vanha väki antoi arvoa. Vaatetus ja ruoka, ne asetettiin toiselle
sijalle.
Leivän puutetta sai maistaa useamman kun yhden kerran tuo
vanha raataja polvi. Että niin usein sai olkijauhoja ja petäjän kuoria
leipätaikinaan sekoittaa, tuli puheet selvästä leivästä oikein
miellyttäviksi Rahaa eiollut ennen paljon, vaan sitä ei usein
tarvinnutkaan. Kauppamiestä eiollut ja sittenkin toimeentultiin.
Kasvoihan pelto hamppua ja lampaan selkä villoja. Näistä tehtiin
pukineet sekä miehille että naisille. Tällaiset pukineet olivatkin sekä
lujat että lämpimät. Myöhemmin ostettiin loimilankoja puolivillaisen
kudontaa varten.
Varakkaampien talonpoikien oli sulhasmiehenä ollessa tapana
ostaa morsiamelleen silkkihuivi, joka maksoi toista- ja kolmattakin
kymmentä markkaa. Tulipa vielä muodiksi ostaa hameeksi "oljannia"
ja ”muslimia".Vanhat ihmiset puhuivat vielä outonimisistä

38. vaatelajeista, kuten "salveetista" ja "tanttyykistä". Lienevätkö itsekin
koettaneet näitäkotona kutoa.
Miesten pukineisiin edelleen kuului hursti, puolivillainen ja sarka.
Jalkineina olivat tavalliset pieksut. Jos ne menivät rikki, niin ne
punontaisella ja äimällä paikattiin. Jos yksi paikka meni rikki,
pistettiin selkään toinen ja kolmas. Paikan päälle aina hivautettiin
tervaa. Punontaisen mutkat täytyi saada kestävämmäksi. Härän
nahkan poskukset ne olivat parhaita paikkanahkoja. Samoin vanhat
varrennilkat, kantonahkat ja muut sellaiset. Olihan opittu sananparsi:
"jollaon paikka paikan päällä, sillä on markka markan päällä."
Nahkat aina itse kotona parkittiin. Karva saatiin nahkasta pois
siten, että vietiin virtaan levitettynä tankoon kiikkumaan useammaksi
viikoksi.
Anturakenkä oli ennen aivan tuntematon koristus. Myöhemmin se
tulikäytäntöön. — Vanhempi väki ei suopein silmin naruanturoita
katsellut. Sellaisissa kävelemistä pitivät suurena ylpeyden syntinä.
Kyllä seolikin mokoman näköistä, kun mies anturakengistään käänti
varren suut alaspäin, jotta näkyi kämmenen leveydeltä punasta
"sahvijaani"-nahkaa.
Myöhemmin tuli miesten muodiksi ylpeillä "tyylin mutkalla". Aivan
tavallisiin pieksun varsiin tekastiin mutka, sen parempi, kuta
lähemmäsnilkkaa sen sai. Olipa tapana, että sukanvarren suuhun oli
kudottu kerros punaisella langalla. Mies asetti sitten saappaansa
varren suut niin alas, että punainen sukanvarren suu jäi näkymään.
Pitipä huolen siitä, että se ei saanut piiloon laskeutua. Tämä kuului
pyhätamineisiinkirkkopaikoissa.

39. Letkavarsipiippu oli nuorten miesten paras ylpeys. Useammalla se
oli,sillä tupakoimattomia oli vähän. Vanhemmat miehet vetelivät
savuja luuvarsipiipuistaan ja iskivät tulen taulaan tuluksillaan.
Tupakka oli nurkantakana kasvanutta. Mällimiehet ostivat
venäjänlehteä poskeensa, vaan piipunperät löysivät tiensä aina
mukaan. — Onhan tupakkamiesten halulla hartaalla sepitetty runo:
"Leikki tuli kun leipä loppui, vaantuska se tuli kun tupakki loppui."
Tuli jo mainituksi, että selvä leipä oli vanhain miesten paras
ihanne. Selvä leipä tehtiin siten, että taikinaan pantiin puoleksi ohria
jatoiseksi puoleksi rukiita. Leipoessa tehtiin keskelle sarvella reikä ja
pujotettiin tankoon kuivamaan. Se oli nimeltä "jokapäiväinenleipä" eli
"arkileipä". Aivan puhtaasta rukiista tehtiin hienompia ja ne
pääkammalla päältä kirjailtiin. Näitä sanottiin "kirjoleiviksi", joita
syötiin pyhinä ja matkaeväinä. Kerjuuämmät pitivätkin erittäin hyvänä
sitä emäntää, joka antoi kirjoleivän, varsinkin jos pani vielä "lujaa"
voita päälle.
Tavallisimpina arkikeittoina oli kalakeitto, lihavelli, maitovelli,
pottumaito, pottuvoi, lihapaisti, ohra-, pottu- tai naurispuuro.
Lauvantai-iltoina talvella marjavelliä. Pyhäaamuna juustoa tai
talkkunata. Puoliseksi viiliä. Viili syötiin puulusikoilla, vaan piimä
tavallisesti kauhoilla. Samalla kauhalla vuoronperään pytystä
ryypättiin, niin että kauha aina oli menossa. Toisinaan kaksikin
henkeä tavoitteli kauhan vartta yhtä aikaa, vaan harvoin siitä riita tuli.
Yksi ensin, sitten toinen ja kolmas. Kauhan pohjaa ei nuoleksittu,
vaanlusikan kyllä.
Kahvinjuonti kuului ennen harvinaisuuksiin. Viinaa maisteltiin
useammin. Vielä v. 1890 ei Ristijärven kirkonkylässä myöty kupittain
kahvia, eikä kirkkovieraat sitä kaivanneetkaan. Kyllä kotona jo

40. siihenkin aikaan oli pannut käytännössä. Mutta kymmentä vuotta
aikaisemmin ei sitä vielä joka mökissä ollut.
Vaikka viinan saanti ennen olikin varsin helppoa, ei kaikki miehet
olleet ehta juoppoja. Kohtuuden miehet silloinkin olivat
enemmistönä. Muutamat vaan syystä tahi toisesta olivat
rietautuneet.
Sunnuntaihartaus kuului vanhoihin hyviin tapoihin. Vähäpätöinen
olise talo, jossa ei ollut saarnakirjaa ja jossa ei saarnaa sunnuntaina
luettu. Virsiäkin veisattiin paljon sekä virsikirjasta että Siionista. Kello
10:nestä päivällä puolisiin asti kulutettiin aikaa lukemalla ja
veisaamalla. Tämä hyvä tapa on muutamissa taloissa edelleen
jatkunut jatulee luultavasti jatkumaan polvesta toiseen.
Pitkätukkaisuus oli vanhojen miesten erityinen muoti. Eivät millään
hinnalla olisi he luopuneet pitkästä tukastaan. Pidettiinpä erittäin
suurena häväistyksenä sitä, että Kajaanin linnassa
vesileipärangaistusta kärsiviltä oli leikattu tukka ja tehty aivan
kolipää. Niinpä arveltiinkin, kun luultiin jonkun joutuvan linnaan, että
"pää se tulee kerittäväksi." — Myöhemmin on pään keritseminen
tullut aivan tavalliseksi. Ei ole enää monta miestä, joka tahtoisi
kantaa pitkää tukkaa.

41. NAIMISIIN MENO.
Naimisiin menijäin tapa oli ennen pitää aikeitaan näistä asioista
ensin salassa. Sivulliset eivät saaneet tästä tietää ennenkuin se
kirkon pöntöstä sanottiin. Toiset taas pitivät salassa siksi kunnes
ratulatoli juotu.
Rakastavaisten ei ollut tapana seurustella päivällä.
Kirkkopaikoissa yhdessä käveleminen muulloin paitsi Perttulin
lauvantai-iltana pidettiin häpeänä. Sitävastoin yöseurustelun puolella
oli yleinen mielipide. Se kuului asiaan. Kun sanaa ei saanut vaihtaa
päivällä, niin se tehtiin yöllä. Sananlaskun: "Valkeus nauraa
pimeyden töille" eiluultu sopivan tähän asian tilaan.
Sormus on kihlakapistuksiin aina kuulunut, mutta ennen vanhaan
ei senaina tarvinnut olla kultaa. Hopeasormus kulki myös muodissa,
kun seoli kultasormusta halvempi. Köyhäin täytyi usein vihille
lähtiessä emänniltä lainata kultasormus, kun puhuttiin, että
hopeaisella eipappi vihkisi. Samalla puhuttiin, että vaskisella ja
hätätilassa vitsapantasormuksella kyllä vihkisi. Myöhemmin ostivat
talonpojat morsiamelleen kaksikin kultasormusta ja silkkihuivin. Että
kolme kultasormusta joku uskalsi ostaa ja sen lisäksi taskukellon, se
oli ennen kuulumatonta tuhlausta. Mutta sulhasen sormi se aina on

42. jäänyt tyhjäksi. Ei rikkaankaan morsiamen mieleen ole juolahtanut
antaa vastakihloja sulhaselle. Se kun ei ole ollut tapana. Joku kyllä
joskus on tiennyt puhua, että niin herrat tekevät, vaan se onheidän
omaa hupsuuttaan. Moni köyhä on mennyt ennen naimisiin, että ei
minkäänlaista sormusta ole ostettu. Vihkireissulla vaan ollut
lainasormus sormessa, sen jälkeen ei mitään. Toiset köyhät taas
ovat vihkisormuksensa tarpeentullen vaihtaneet ruokatavaroihin ja
syöneetsuuhunsa.
Ratuloita ja häitä pitivät ennen vanhaan niin rikkaat kuin köyhät.
Rikkailla ne olivat suuremmat ja köyhillä pienemmät. Molemmilla oli
päätarkoituksena, että tämä keino tuottaisi voittoa. Siksipä viinaa
täytyi olla paljon, jotta päihtyneiden lahjoitukset olisivat suurempia ja
voitto sitä paremmin taattu. Lahjoitukset, olipa ne rahaa taitavaraa,
kuuluutettiin julkisesti kaikkein kuullen, levennellen jakehuen.
Ilmoittajain piti nousta peräpenkille seisomaan ja sieltä puhua
kauniisti kuinka se mies tai nainen antoi tai lupasi antaa niin ja niin
paljon, vaikka ennenkin jo on antanut, eikä liioin ollut viimeinenkerta.
Ja tämä keino ajoi toisia antamaan, jotta heidänkin nimensä
mainittaisiin auliina lahjoittajana ja samalla kuulisi sivullisen suusta
muutkin hyvät työnsä. Sittenkun alettiin puhua tällaistenhäitten
laittomuudesta, jäi kuulutuskeino pois ja rahaa annettiin noin
salavihkaa miten kukin halusi. Useinkin vaan morsianta lattialla
pyöritellen. Mutta kun tällaiset annokset olivat vaan viisipennisiä, niin
kemut ovat tuottaneet vaan tappiota. Niinpä ne ovat vähenemistään
vähenneet ja moni on viime aikoina uskaltanut käydä vihillä ilman
mitään juominkia.
Tanssit oli ennen vanhaan pidoissa välttämättömät Pelimanni ja
kaksikin piti soitosta huolen. Valitettavasti ei tanssitaito hetikään ollut
yleistä, mutta kun muutamiakaan oli, niin ne pitivät siitä puolesta

43. huolen. Toiset katsoivat, miten se menee. Vanhoista ihmisistäkään ei
pidoissa soittaminen ja tanssi ollut vastenmielistä, syystä, että seon
vanha hyvä tapa. Joskus nähtiin vanhustenkin joukossa
köppelehtävänsikäli kuin se nuorempana on ollut mieluista.
Ratulain pidon jälkeen alkoi tavallisesti morsiamen keruu-aika.Sitä
ennen oli morsiamen mentävä sulhasen kotiin tutustelemaan.
Anoppimuorikin sai nyt nähdä, onko tuleva miniä työihminen,
hyväluonteinen j.n.e. Tätä viikkoa aina nimitettiin morsiamen
katsantoviikoksi. Toiset sitä pilaa puhuen ovat sanoneet
housuviikoksi.
Morsiamen keruu oli ennen vanhaan välttämätön molemmille,
sekärikkaille että köyhille. Rikkaat sittenkin saivat enemmän kokoon,
kun heillä oli sukulaispiiri varakasta väkeä. Keräävälle morsiamelle
annettiin mitä mikin halusi. Italiana oli 50 penniä tavallisin taksa.
Tavarana oli villat pääasiassa annettavia. Köyhemmät saivat sekä
villoja että hamppuja. Näinpä morsimelle kyliä kierrellessä syntyi
suuri lakanaan kääritty nyyty selkään. Nyytyn suuruus antoi
kerääjälle kunniaa. Oma seurakunta kierrettiin tarkoin ja vähän
ulkopuolellakin. — Morsiamelta oli mukana kaasomuori, useinkin
köyhä leski, jolla olinyyty myös mukana, johon hyvät emännät pisti
villakorin ja muuta apua. Kaasomuorin oli talossa puhuttava kaikkea,
selitettävä kenenon morsian, jos sitä kysyttiin, ja mentävä edellä
syömään toiseenhuoneeseen emännän kehoitettua. Morsian vaan
äänettömänä neuloi sukkaa. Ahkerat morsiamet neuloivat tietä
kävellessäänkin. Kaasomuorisamoin. Ero vaan oli siinä, että
morsian neuloi pumpuli- ja kaasomuorivillakangasta.
Monta viikkoa tarvitsi morsian valmistuakseen miehelään. Oli
kudottava ja neulottava paljon vaatteita. Sulhaselle oli tehtävä

44. keruuvilloista uusi puku, anoppimuorille samoin. Uusia paitoja piti
olla paljon, kun niistä piti antaa kappale kullekin anopin perheen
jäsenelle, vieläpäpuhemiehelle muorineen. Samoin vanttuut ja sukat
meni niille kaikille, jotka tavalla tahi toisella olivat "solmua" olleet
yhteen päinpuristamassa.
Leskien naimisiin meno tapahtuu useinkin ilman varsinaisia
valmistuksia.
Lienee ehkä paikallaan liittää tähän muutamia tositapauksia
paikkakunnalta, joista näkyy miten yksinkertaisella tavalla vanhat
miehet esi-isämme osasivat valita kumppaninsa.
Jokikylässä itsellinen Eeli Karppinen rupesi rakentamaan
Junkkosenkosken rannalle omaa taloa, vaikka ei vielä ollut emäntää.
Kun hänellä talo oli jo asuttavassa kunnossa, lähetti hän kylälle
tietoja, että jos sattuisi olemaan joutilasta ihmistä, niin se saisi tulla
emännäksi. Sattui sitten niin että Hyrynsalmen Kytöperältä olikolme
tyttöä Jokikylän kautta matkalla johonkin työpaikan etsiskelyyn.
Tyttöjä neuvottiin silloin Junkkoselle että Eeli saisi niistä yhden valita
itselleen. Tytöt menivät ja ilmoittivat asiansa. Silloin pyöristyivät Eelin
silmät ja täytyi katsoa tyttöjä suoraan silmiin, päästäkseen selville,
mikä noista paras olisi. Sitten hän viittaa yhtä kädellään sanoen:
"Tämä saapi jäädä." Tyttö jäi ja siitä tuli sitten Eelille emäntä. Mutta
ne toiset olivat pois mennessään jupisseet että: "Mies oli ottavinaan
joukosta paraan, vain kaikkein huonoimman se sai."
Saukon Juho Karppista oli kerran luultu, että siitä on tullut vanha
poika. Niin hän lienee ensin itsekin uskonut, mutta se usko oli
horjuvainen. Se oli ollut syksyllä nuotanvetoaikana kun kalakontti
selässä oli Putkoselta palattu kotiin. Nuotalla oli ollut paitsi vanhaa
poikaa Juhoa myöskin talon piikatyttö Hyrynsalmen Kinnusten

45. sukua. Kun tämä piikatyttö sitten päivän töistä väsyneenä kalakontin
kanssa astuu Juhon jälessä, kääntyy Juho pellonveräjällä päin tyttöä
ja sanoo: "Minä olen meinannut ottaa sinut eukokseni." Tyttö
hämmästyneenä lysähtää säikähdyksestä maahan, mutta kun Juho
vakuuttaa vilpittömyytensä asian suhteen, jatkavat he matkaa ja
huomen aamulla ovat menossa kirkolle ottamaan kuulutuskirjaa.
Juho oli papillekin ihmetellyt moista höperyyttään, mutta pappi oli
Juholle vakuuttanut, että joskin tämä joon vanhapoika, niin ei vielä
ole liian myöhäistä. Kahden viikon perästä tämän jälkeen arvelee
Juho sunnuntaiaamuna: "Minä sitä lähden kirkolle, lieneekö sinne
kellään muulla asiaa." Tästä piti morsiamen hoksata ettäJuho aikoo
nyt mennä vihille ja on lähdettävä mukaan. Siis sulhasella ei
morsiamen kanssa ollut mitään kahdenkeskisiä neuvotteluja, olivat
ennen vihkimistä toisilleen kylmiä ja vieraita, jotta vihkimisen jälkeen
olisi sitä lämpöisempi.
Pihlajavaaran Kukkarovaaralla asui kerran kaksi Karppis-veljestä,
joista Anttia sanottiin Puheliaaksi Antiksi. Antti kyllä ei liioin
milloinkaan puhunut liikoja ja se mitä sanoi, oli pidettävä totena.
Antista kerrotaan, että kun hän ensin oli miettinyt kenen ottaisi
ikuiseksi, meni sormustuohisensa kanssa sille penkille istumaan,
jossa mieleisensä kehräsi, ja pitkin penkkiä työnti kihlatuohisensa
kehrääjän viereen. Sitten jäi äänettömänä istumaan. Kehrääjä ehkä
arvasi mitä Antti tuohisineen meinaa, mutta työntipähän vain Anttiin
päin takaisin. Antti mitään virkkamatta siirsi taas tuohisen kehrääjän
viereen, ja sitten kehrääjä taas takaisin. Silloin Antti ei enää malta
olla virkkamatta. Hän ikäänkuin kiivastuneena työntää tuohisensa
vielä kerran kehrääjän viereen kysyen: "Eikö luota?" Ottanut kaiketi
kehrääjä lopultakin oli tarjotun tuohisen, kun myöhemmin tavataan
heidät pappilassa vihillä. — Heti kihlauksen jälkeen olivat veljekset
yhdessä olleet metsässä kirvestöissä, jossa Antti oli entistä

46. riuskeminin kirvestä heiluttanut ja sanonut veljelleenkin:
"Lipsutetaanhan nytvelimies, sillä nyt ei ollakaan kamman teossa."
Veli näet oli kammantekijä.
Silloin kun Antti meni vihille, oli pappina joku väliajan saarnaaja.
Kun pappi kysyi Antilta, otatko tämän aviovaimoksesi, ei Antti
virkkanut mitään, naurusuin seisoi vaan ja kieli huulien välistä näkyä
lipatti. Kun Antti ei papin toiseen eikä kolmanteenkaan kysymykseen
vastannut, pisti pappi kirjansa kiini, arvellen että se hänestänähden
saapi olla semmoisenaan. Silloin puhemies ja morsian häpeästä
punastuivat ja pelkäsivät että ei nyt tainnut tulla tolkkua. Vieläkerran
kysyy pappi Antilta, jolloin kuuluu myöntävä "niin". Ja siitä pappi
sitten taivutteli lauseita ja sovitteli vihkimäkaavaan, joten ikuinen
solmu tuli.
Vanha seppä Esko Härkönen Sepän talon Härkösten sukua
Hiisijärveltä kun leskimiehenä ollessaan kuuli että Katerman
Immolassa olisi vihanta leski, komia ja muutoinkin tykättävä ihminen,
lähti aivan asian aikain katsomaan. Vanha seppä toivoi kuitenkin että
hän, ennenkuin leski tiesi hänestä mitään, saisi noin salaisesti päälle
silmillään vilkaista, jotta miltä tuo ihminen arkieleessä ja aivan
kesyttämättömänä näyttää. Hän meni Immolaan talonväen
nukkuessa yöllä ja köllistyi pirtinpenkille maata. Leski näet aamulla
tuli toisista huoneista pirttiin, eikä tiennyt, että siellä on katsomamies.
Tuskinpa vanha seppä uskalti tänä yönä ottaa sikiunta, kun odotti
kohta näkevänsä sen komian lesken jota toivoi vaimoksensa.
Aamulla avautuu ovi ja eräs nainen tulee sisään. Odottavan silmät
pyöristyvät, mutta päätöskin on heti valmis: "Jos vaan tämä on se
puhuttu leski, niin ei tule kauppoja." Ovi avautuu toisen kerran ja
keski-iän nainen istuu sisään. Vieras katsoo tätäkin ja päättää
mielessään näin: "Jos vaan tämä on nyt se puhuttu leski,niin se on

47. otettava." Hän otti ja sai myös. Kuulutuksille panemiselle ja vihille
menemiselle eivät lesket kuitenkaan pitäneet kiirettä. Kokonaista
neljä vuotta asuivat yhdessä kuten aviopuolisot ainakin, ennenkuin
tekivät sen lailliseksi pappilassa. Tämä monen mielestä meni jo liian
joutavaksi ja sanoivat itselleenkin miten synnillistä on olla noin
mustilaisten lailla. Immos-leski oli tähän vastannut: "Jumala ei meille
tästä lue syntiä, sillä hän itse on jo liittomme taivaassa vahvistanut,
joten pappilassa käynti on vaan tavan vuoksi."
Nämä lesket yhteen mentyään elivät monta vuosikymmentä,
vanhuusvuosinaan köyhänä ja kerjäten.

48. VANHAN VIRSIKIRJAN
KÄYTTÄMISTÄ.
Kauvan senjälkeen kun tuli pakolliseksi käyttää uutta virsikirjaa
kirkkoveisuussa, oltiin sitä mieltä, että vanhaa virsikirjaa
yksinkertainenkin olisi paremmin ymmärtänyt ja sen lisäksi pidettiin
uutta ajatustavaltaan peräti kevyenä.
Senpä vuoksi juuri teen muutamia näytteitä miten ennen vanhat
vanhaavirsikirjaa ymmärtivät.
Eräältä vanhalta eukolta kun mies kuoli, pesi tämän ensin, pani
kelkkaan ja vetäessään riiheen mainitsi virsikirjan sanoja: "Tulet
perässäni juuri pikemmin kuin luulet". Eli suorasanaisesti näin: Kun
kerran olet kuollut, vedän minä sinut riiheen eikä sinun auta
ensinkäänvastustella.
Kerran ukkeli kantoi selässään saunaan lapsivuoteessa olevaa
eukkoaan ja virsikirjasta mainitsi asiantilaan kuuluvan kappaleen:
"Ristiäni minä myös kannan kyllä ylön mielisest." Ukkelin ajatus
tietysti olitämä: Paljon suina ja ristiä tuopi vaimo miehelle, mutta
täytyy setässä tilassa kuitenkin ottaa selkäänsä ja kantaa saunaan.

49. Useamman kuin yhden kerran veisasi eräs ukkeli virren värsyn
erästä kohtaa väännellen: "Rekses luotti vaimonsa päälle, ei se
hyväksi tulluthälle".
Silloin kuin joku naimiskauppa oli syntymässä ja se jollekin oli
vastenmielinen, etsi hän lohdutusta virrestä: "Moni aviokäskyy laittaa
kuin on juuri häjy tapa. Pahahenki heitä siihen taitaa". Tarkoitus oli
antaa virren puhua naimiskauppaa vastaan näin: Moni se kyllä
naimisiin hommaapi, joka on niin kelvoton ja paha tapa, senvuoksi
että pahahenkiheitä siihen yllyttää..
Jos taas joku oli sairastunut hyvin äkkiä, otettiin osaa suruun
lukemalla virrestä: "Tänäpänä terve, huomenna kirves." Ja kun se
siihen jäi, tuli siitä se ajatus, että se ihminen eilen oli vielä terve,
muttatänäpäivänä se on muuttunut kirveeksi.
Kerran kuulin miehen veisaavan aivan tosissaan näin: "Synnissäs
olensiinnyt."
Oli taas eräs emäntä, joka luuli naapurien kantavan hänelle ikuista
kaunaa. Silläpä hänen lempivirtensä olikin: "Älvös sinä pahakses sitä
panko, Jos maailmas’ on pahoi paljon." Sitä emäntä usein
mielihyvällä veisasi ja tunsi lohdutusta siitä että sai virren kirjoittajan
kanssaosoittaa maailman suurta pahuutta.

50. ILMOJEN ENNUSTAJA.
Hyrynsalmen ja Ristijärven välisellä Karpinvaaran rinteellä asui
saunassaan pieni mustaverinen mies. Paavo Kemppainen,
yleisemmin nimitetty Ressa-Paavoksi. Kaiketi ennen nuorempana oli
asunutRessa-nimisessä talossa.
Tämä Ressa-Paavo oli erikoisalakseen ottanut ilmain
ennustamisen eteenpäin, pitäen tätä jonkunlaisena ammattina.
Selittipä vielä senkin mistä hän nuo tiedot aina saapi. Mikkelin
aikaan seesöinä sanoi saavansa merkit tähdistä taivaalta, joista
sitten osaa tarkalleen sanoa mihin aikaan keväällä tulee kesä, mihin
aikaan sattuu vesisateita, onkohallaöitä ja mihin aikaan kesästä.
Kevättalvella kierteli Paavo tavallisesti kyliä ja oli valmis haluaville
kahdenkesken kesänvaiheista ennustamaan. Palkkiokaan ei
erittäisen suuri ollut. Kymmenen penniä ennustukselta oli tavallinen
taksa, vaan jos ennustaja tinki viiteen penniin, niin ennusti Paavo
silläkin. Kun Paavo oli köyhä mies, annettiin hänelle sitäpaitsi aina
ruokaa ilmaiseksi.
Mitään suurempaa merkitystä ei Paavon ennustuksille yleensä
annettu. Eipä liioin liene tullut muistiin merkityksi miten ne ylipäätään

51. pitivät kutinan. Kuitenkin oltiin taipuvaisia uskomaan että Paavo
saunansa katolla Mikkelin aikaisina seesöinä uskollisesti kököttää ja
lukee tähdistä salaisia merkkejä.
Olipa Paavo jo merkille pannut senkin, että herrat ennustuksista
ovat, aina auliimpia maksamaan. Niinpä usein suurella
kunnioituksella puhui Hyrynsalmen lukkari Eeli Juntusesta, että se
aina antoi runsaallakädellä ja käski joka vuosi käydä ennustamassa.
Ristijärven rovasti Lönnrot sitävastoin oli Hyrynsalmen lukkarin
vastakohta, kun ei ollut antanut ennustaa, vaikka sen olisi tehnyt
hyvästä tahdostaan. Kieltänyt oli. Apua kyllä oli antanut ja oikein
runsaalla mitalla.
Paavolle jäi lapsia tyttö ja poika, isän kaima. Näissä
kumpaisessakaan oi ollut isän mahtia, ennustajan vikaa. Eikö liene
isä opettanut tai eikö opetus liene pystynyt. Summa on vaan se, että
Paavoennustusmahtinsa vei maanrakohon.

52. TAIKUUTTA.
Ei Ristijärvi tästäkään halveksitusta piirteestä ole osattomaksijäänyt,
joskaan ennätystä tällä alalla ei ole korkeinta saavutettu.
Puhutaanhan vanhan Eskolaisen käyneen Lapissa vartavasten
noidantemppuja oppimassa. Siellä Lapissa sitten oli Eskolainen
hohoillut näin: "Huomenna olisi kekri kotona ja minä polonen olen
täällä." Silloin oli Lapin tietäjä luvannut Eskolaisen toimittaa kotiinsa
kekriksi, jos hipaisi mustan härän navettansa peräparresta palkaksi.
Ja Eskolainen oli luvannut. Seuraus oli että Eskolan ukkeli
seuraavana aamuna löysi itsensä oman pirttinsä penkiltä
köllöttämästä. Kun sitten mentiin navettaan, oli härkäkin periparresta
kadonnut. Pääoli vaan kytkyeen jäänyt. Näin kertoo tarina.
Sitten myöhemmin näytteli Eskolan ukkeli Lapista saamiaan
noidan temppuja siten että venäläisvihollisten tultua taloon ryöstölle
olipiiloutunut eri paikkaan kuin vihollisista oli näyttänyt.
Kerrotaanpa Eskolaisen kerran helluntain juhlana toisten kirkossa
käyntiaikana tehneen suolle pitkän piustan kurjan siltaa
näkymättömienvoimien avulla. Kirveitä kyllä oli useampia pitänyt olla
mukana.

53. Tämä Eskolainen oli samaa Kemppaissukua kuin toisessa
kappaleessamainittu Heikki "Norppanen".
Anni Mikkosta Pyhännältä, joka kuoli kunnan vaivashoitolaisena
1890-luvulla, pidettiin yleensä velhona. Hän kuollessaan täytti
viimeistä kymmentä sadasta, oli kolme eri kertaa naimisissa,
viimeisen kerran Pekka Väisäsen kanssa Multiniemellä ja oli vielä
pitkät ajat ennen kuolemaansa leskenä. Viimeisen miehensä poika
Joopi Väisänen oliäitipuolelleen Anni Mikkoselle antanut lisänimen
"Kosero", joka häntäseurasi aina hautaan asti.
Anni Mikkonen oli vartaloltaan iso ihminen, luonteeltaan
hyvänsuopa, muutoin tarmokas ja päättäväinen persoona. Muut
tekivät mitä uskalsivat, Anni Mikkonen teki mitä tahtoi. Osasi loitsut
ulkoa tulen ja veden lumoamiseksi. Hänen neuvoaan aikoinaan
paljon kysyttiin, jos otaksuttiin oltavan naapurin kiroissa. Anni
Mikkosen apu taisi ollaetupäässä loitsuissa, siis sanan voimassa.
Niin ei ollut Lummenlammin Liisa Reetalla. Hän oli Perttu
Romppaisen emäntä sieltä. Hänen neuvojaan ja ohjeitaan paljon
kysyttiin. Monella oli asiaa siihen aikaan Lummenlammille. Silloin ei
kukaan osannut ajatella että Liisa Reetan lääkitsemisestä laki voisi
rangaista. Olihan tavallinen lääkäri vaan Kajaanissa ja silloisista
lääkäreistä valiteltiin että milloin olivat sokeita, milloin taas
kykenemättömiämitään apua antamaan.
Liisa Reetan elämän päivät päättyivät hyvin surullisella tavalla.
Jalkaan tuli sellainen mätätauti että monta päivää ennen kuolemaa
katkosi jalka kokonaan erilleen ja vietiin tanhuan orrelle odottamaan
jälkimäistä osaa.

54. Jo ennen Anni Vesasen Pihlajavaaralla oloa puhuttiin siellä
koetetun n.s. "syöttämistä" lemmen nostamiseksi. Niinpä Levämäen
Liisa Kinnunen kertoo: Olin kerran koti mökilläni nukkumassa kun
sukulaiseni Matti Kinnunen tuli yöllä valittaen että eräs leski
Juntunen juottihänelle sellaista että hänessä heti heräsi
vastustamaton himo tuohon leskeen. Liisa Kinnunen kertoo että hän
unen töpperössä eipäässyt selville mistä on kysymys, vaan
summapäätä neuvoi vaan ryyppäämään lihansuolavettä. Matti
seurasi neuvoa ja se oli auttanut. Himo oli kadonnut. — Senkin
jälkeen on Pihlajavaaralla koetettu lemmennostokonstia, ehkä
useammankin kerran.
Edellä kerrottuna aikana, ennen ja jälkeen on ollut pieniä
puoskareita useampiakin, joiden nimiä tulisi melkoinen liuta, mutta
ovat yleiselle turvallisuudelle kuitenkin olleet aivan vaarattomat.
Useammat heistäovat voineet vaan kummitella parannuspuuhissa.
Yhtenä sellaisena onpidetty m.m. tämän kirjoittajan äitiä. Mikäli
niistä tiesin, eivät hänen konstinsa perustuneet juuri mihinkään. Oli
vaan tietävinään jotakin siksi että niin teki myös moni muu
aikalaisensa. Siinä kaikki.
Monta pientä konstia näin myös isän tekevän, konstia vaan
itseään varten. Jos puukolla teki käteensä haavan, niin pureskeli heti
puukkonsa terää ja syleskeli sitä rautavettä haavaan. Jos nyt
lahtielukka oli navetasta ulostuotava, ei ryhtynyt siihen paljain käsin,
vaan otti käsineet mukaan. Harvoinpa nousi saunan lauteille
kylpemään ettei pistänyt ensin vastan lehteä suuhunsa. — Jos sattui
saamaan jonkun metsän-otuksen, vei sen ensin suoraan aittaan.
Myöhemminvasta toi pirttiin.

55. Tällaisia pikkutekoja voisi luetella paljonkin, jotka olivat ominaisia,
ei ainoastaan isälle, vaan monelle muulle.

56. Welcome to our website – the ideal destination for book lovers and
knowledge seekers. With a mission to inspire endlessly, we offer a
vast collection of books, ranging from classic literary works to
specialized publications, self-development books, and children's
literature. Each book is a new journey of discovery, expanding
knowledge and enriching the soul of the reade
Our website is not just a platform for buying books, but a bridge
connecting readers to the timeless values of culture and wisdom. With
an elegant, user-friendly interface and an intelligent search system,
we are committed to providing a quick and convenient shopping
experience. Additionally, our special promotions and home delivery
services ensure that you save time and fully enjoy the joy of reading.
Let us accompany you on the journey of exploring knowledge and
personal growth!
testbankfan.com